Opiskeluaika on täyttä elämää!

Transcription

Opiskeluaika on täyttä elämää!
OPINTOMAAILMA
LUKIOLAISEN JA PERUSKOULULAISEN TIETOPAKETTI JATKO-OPINNOISTA
Pohjois-Suomi • 5 / 2015
VALITSE NY T OIKEIN, NIIN
VOIT VALITA JATKOSSAKIN!
Opiskelupaikan valinnasta saattaa riippua,
missä ja miten ihminen loppuikänsä viettää.
Valintaviidakossa suunnistaminen vaatii tietoa.
Opiskeluaika on täyttä elämää!
Nettilehti osoitteessa: www.yritma.fi nettilehdet
opintomaailma
2
OPINTOMAAILMA
Raahen seudulle uusi vahva koulutuskokonaisuus:
Raahen ammatti- ja aikuisopisto aloittaa elokuussa 2015
Raahen koulutuskuntayhtymään
kuuluvat kolme opistoa yhdistyvät elokuussa 2015. Koulutuskuntayhtymään
kuuluvat Raahen ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
ja Ruukin maaseutuopisto.
Koulutuskuntayhtymän johtaja Jukka Pekka Ansamaa kertoo, että uusi oppilaitos on Raahen ammatti- ja aikuisopisto, jossa on tuhatkunta opiskelijaa.
Lybeckerin ja Ruukin yksiköt jatkavat
toimintaansa uuden nimen alla.
”Uudessa organisaatiossa voimme hyödyntää oppilaitosten osaamista
entistä paremmin nuorten ja aikuisten
opiskelijoidemme ja yhteistyökumppaniemme hyödyksi ja tarjoamaan jatkossakin korkeatasoista koulutusta. Opiskelijoille uusi oppilaitos tarjoaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja vahvan opiskeluyhteisön edut.”
”Toinen suuri muutos on se, että Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy yhdistyy
kuntayhtymään vuoden 2016 alussa.
Tällöin opiston opiskelijamäärä nousee noin 1300:aan.
Uskon vahvasti, että uudistukset parantavat koulutuksen järjestämisen edel-
Raahen ammattiopisto
monipuolinen ja tasokas kouluttaja
Raahen ammattiopisto on
monialainen, moderni 600 opiskelijan talo. Suurimmat osastot
ovat metalli- ja sähköosasto. Metallialalla on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: koneistaja, koneenasentaja ja levyseppähitsaus ja sähköalalla kaksi: sähkö- ja
automaatiotekniikka sekä sähköja energiatekniikka.
Lisäksi Raahen ammattiopistossa koulutetaan LVI-asentajia,
parturi-kampaajia, talonrakentajia, kokkeja, tarjoilijoita ja ajoneuvoasentajia sekä laborantteja.
”Meillä on myös korkeata-
soinen autosähkötekniikan oppimisympäristö, jolla voidaan
simuloida erilaisia autojen sähkölaitevikoja. Rakentamallamme järjestelmällä voidaan harjoitella satojen vikojen korjaamista. Järjestelmä on ainutlaatuinen Suomessa.”
Opiskelijat oppivat
oikeissa töissä
Raahen ammattiopisto tulee
edelleen panostamaan työelämälähtöiseen koulutukseen.
”Olemme tietoisesti pyrkineet siihen, että opiskelijamme
Raahen ammattiopisto on merkittävä sähköalan kouluttaja. Osastolla on
kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: sähkö- ja automaatiotekniikka sekä sähkö- ja energiatekniikka.
lytyksiä ja tarjoavat opiskelijoille paljon
valinnanvaraa. Uudella monipuolisella
oppilaitoksella on aiempaa enemmän resursseja kehittää toimintaansa opiskelijoiden ja yritystoiminnan parhaaksi.”
Uusi oppilaitos vastaa alueen
elinkeinoelämän tarpeisiin
”Seutukunnassa on meneillään voimakas kasvuvaihe, joka tuo haasteita
koulutuksen järjestäjille ja toisaalta se
merkitsee tuleville opiskelijoille suurta määrää työpaikkoja. Alueella on tehty merkittäviä teollisia päätöksiä, jotka
pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tekemään
oikeita asiakastöitä. Opiskelijamme korjaavat autoja ja kodin elektroniikkaa, tekevät kampauksia itsenäisten yrittäjien tapaan ja valmistavat ruokaa. Jokaisella osastolla tehdään asiakastöitä. Ne ovat merkittäviä
oppilaitoksen kannalta, mutta
ennen muuta opiskelijoiden kannalta. He pääsevät oikeisiin töihin käsiksi”.
”Opetusravintola Meritähdessä on hienot tilat ja opetuskeittiöt, joissa ravintolakokkien
ja tarjoilijoiden opetus tapahtuu.
Ravintolassa käy myös ulkopuolisia asiakkaita, joten opiskelijamme voivat työskennellä aidossa oppimisympäristössä.”
Jukka-Pekka Ansamaa kertoo, että ammattiopiston rakennusalan opiskelijat tekevät käytännön töitä koulun omissa rakennushankkeissa.
Ammattiopisto
laajentaa ammattistarttikoulutusta
Ammattistartti on ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava
ja valmentava koulutus. Opiskelijat osallistuvat siihen puolen
vuoden – vuoden ajan.
Ammattistartti sopii henkilöille, jotka haluavat selkeyttää
ammatillisia koulutus- ja urasuunnitelmiaan, löytää sopivan
koulutusalan ja tutustua käytännönläheisesti eri ammattialoihin
viitoittavat yritystoimintaa ja sen tarpeita palvelevaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Fennovoima
suunnittelee ydinvoimalan rakentamista
Pyhäjoelle. Meneillään on myös huomattavia tuulivoimahankkeita ja Raahen
kultakaivos vilkastuttaa myös yritystoimintaa. Raahen alueen elinkeinoelämän
näkymät ovat huomattavasti paremmat
kuin monella muulla alueella. Myös
työvoimaa tullaan tarvitsemaan entistä
enemmän, esimerkiksi rakennus-, LVIja sisutusrakentamisen parissa”, kertoo
Jukka Pekka Ansamaa.
ja työtehtäviin tai korottaa perusopetuksen keskeisten aineiden
numeroita. Opiskelijat pääsevät
kehittämään opiskelu- ja työelämävalmiuksiaan, ja he voivat tutustua eri oppilaitoksiin ja ammatteihin.
Koulutus sisältää myös opiskelu- ja elämäntaitojen hallintaa
sekä ammatillisia opintoja, työharjoittelujaksoja ja tutustumiskäyntejä työpaikoille.
”Ammattistartti on osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi. Ryhmiin haetaan suoraan ammattiopiston kautta ja hakijoille
järjestetään myös haastattelut.”
Kansainvälinen
toiminta
Ammattiopiston kansainvälinen toiminta on vilkasta ja monipuolista. Käytännössä kaikki
opiskelijat, jotka haluavat ulkomaille harjoittelemaan, sinne
myös pääsevät.
”Voimakas opiskelija- ja
opettajavaihto on ollut meidän
vahvuuksiamme jo kauan. Opiskelijamme suhtautuvat ulkomaiseen harjoitteluun myönteisesti
ja näkevät sen mahdollisuutena
kehittää ammattitaitoaan. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan myös suomalaisissa yrityksissä, se avaa uusia työmahdollisuuksia.”
Urheilupainotteista
koulutusta
Raahen ammattiopisto järjes-
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto –
vahvasti tässä päivässä
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto on alallaan maamme vanhin suomenkielinen oppilaitos, jossa opetus nojaa vahvasti työelämään. Lybeckerin käsija taideteollisuusopisto tarjoaa
kulttuuripainotteisia opintoja
neljässä eri perustutkinnossa.
Tarjontaan kuuluvat kuvallinen
ilmaisu, audiovisuaalinen viestintä, käsi- ja taideteollisuus sekä
sisustusala. Työelämälähtöisyys
viitoittaa opiston toimintaa.
Lybeckerillä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa
voi valita kahdesta eri suuntautumisvaihtoehdosta sisustus- ja
kalustesuunnittelun tai tekstiilialan. Tekstiilialan opinnoissa
painottuvat monipuolisten käsityötaitojen ohella ohjaustoiminta, asiakaspalvelu ja myyntityö
ja tekstiilisisustus. Sisustus- ja
kalustesuunnittelun opinnoissa
perehdytään kotien ja julkisten
tilojen sisutussuunnittelutehtäviin huomioiden tämän päivän
materiaalit, kalusteet ja ekologisuus. Perusteiden oppimisen
jälkeen työskentely on käytännönläheistä, projektimuotoista
oppimista asiakastöissä. Tutkintonimikkeenä molemmissa
suuntautumisvaihtoehdoissa on
Projektiopiirrokset ovat sisustussuunnittelun esitystekniikkaa.
Opiskelijat esittelevät töitään viestinnän osastolla.
artesaani.
Audiovisuaalisen viestinnän
opintojen keskeisiä sisältöjä ovat
videotuotanto, äänentoisto ja valaisu, valokuvaus ja kuvankäsittely, äänituotanto, multimediatuotteet, vuorovaikutteiset pelit
sekä ohjelmat, 2D- ja 3D-animaatio sekä nettisivut. Lybeckerillä audiovisuaalisen viestinnän
perustutkinnossa ensimmäinen
opiskeluvuosi on kaikille yhteinen. Tämän jälkeen opiskelija
suuntautuu joko mediatuotannon
tai animaatio- ja pelituotannon
opintoihin. Keskeisinä opiskeluympäristöinä toimivat valokuvaus-, video- ja äänistudiot sekä uusimpaan tekniikkaan perustuvat animaatio- ja 3D-työpajat.
Tutkintonimikkeenä on media-
Kuntakokeilu luo
yksilöllisiä opintopolkuja
Raahen koulutuskuntayhtymä on
mukana kuntakokeilussa, joka on pystynyt luomaan uusia, yksilöllisiä opintopolkuja.
”Projektin avulla on pystytty parantamaan erityisesti sellaisten opiskelijoiden asemaa, jotka haluavat edetä opinnoissaan tavallista nopeammin. Heillä
on tavallisesti aiempaa osaamista ja tietoja ja olemme tehneet paljon töitä heidän opintojensa edistämiseksi.”
assistentti.
Kuvallisen ilmaisun koulutusohjelmia Lybeckerillä on
kaksi. Graafinen suunnittelu
keskittyy erityisesti mainos- ja
julkaisugrafiikkaan sekä kuvittamiseen, kun taas kuva- ja mediataiteen painotuksena on erityisesti taidegrafiikka ja maalaus.
Opinnoissa korostuvat keskeisten työmenetelmien lisäksi myös
julkaisu- ja näyttelytoiminta;
opiskelijat järjestävät vuosittain erilaisia näyttelyjä ja muita
tapahtumia. Tutkintonimikkeenä
on kuva-artesaani.
Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnossa opiskellaan sisärakentamista. Opintoihin kuuluu
maalausta, tapetointia, laatoitusta, verhoilua, lattioiden ja kiin-
Raahen ammattiopisto järjestää kilpaurheilijoille urheilupainotteista
koulutusta. Opiskelijoita urheiluryhmässä on 20–25. Mukaan voivat tulla
kaikkien lajien harrastajat lajista riippumatta ja opiskelija voi opiskella haluamallaan alalla.
tää kilpaurheilijoille urheilupainotteista koulutusta, jota ohjaa
kaksi ammattivalmentajaa.
Urheilupainotteiseen koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on kahden tunnin harjoitukset kolmena aamuna viikossa
kouluaikana.
”Urheilupainotteinen koulutus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää urheilu ja opiskelu. Urheilupainotteinen koulutus on suunnattu nuorille, jotka
haluavat tosissaan panostaa kilpaurheilussa menestymiseen.”
Opiskelijoita urheiluryhmässä on 20–25. Mukaan voivat tulla
kaikkien lajien harrastajat lajista riippumatta ja opiskelija voi
opiskella haluamallaan alalla.
Urheilukoulutus on vetänyt ammattiopistoon opiskelijoita myös
seutukunnan ulkopuolelta.
”Eniten urheilukoulutukseen
on osallistunut jääkiekkoilijoita,
pesäpalloilijoita ja yleisurheilijoita. Koulutuksen ohjaajina
toimivat myös valmentajakoulutuksen saaneet liikunnanopettajamme, jotka tekevät yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen,
urheilijoiden henkilökohtaisten
ja joukkuevalmentajien kanssa”,
kertoo Ansamaa.
tokalusteiden asentamista sekä
huonetiloihin liittyviä viimeistelytöitä. Sisärakentajaopiskelijat suorittavat saneerauksen ja
uudisrakentamisen käytännön
opintoja sisärakennusyrityksissä ja rakennusfirmoissa. Tutkintonimikkeenä on sisustaja. Tämän vuoden aikana sisustus- ja
sisärakentamisen opiskelijat tulevat siirtymään uudisrakennukseen Tervahovinkadulle, ammattiopiston läheisyyteen.
ovat erilaisia mutta niissä kaikissa korostuvat kädentaidot ja
luovuus. Alan ammateissa tarvitaan myös ongelmanratkaisutaitoja. Opinnoissa painotetaan
lisäksi yrittäjyyttä ja työelämätaitoja, joita harjoitetaan muun
muassa asiakastöiden muodossa. Kaikkiin koulutusohjelmiin
kuuluu työssäoppimisjaksoja,
jolloin oppilaitoksessa opittuja
tietoja ja taitoja pääsee harjoittelemaan alan työpaikkoihin. Kolmivuotisen tutkinnon aikana on
mahdollista opiskella tai suorittaa työssäoppimisjaksoja myös
ulkomailla. Opintoaika lyhenee
jopa kahteen vuoteen riippuen
aikaisemmista koulutuksista ja
Opinnoissa painottuvat
kädentaidot ja luovuus,
yrittäjyys ja
työelämätaidot
Lybeckerin koulutusohjelmat
Sisustus- ja kalusteosaston uudisrakentaminen on Lybeckerin ja ammattiopiston yhteinen, pitkälti opiskelijatyönä tehty voimannäyte.
OPINTOMAAILMA
työkokemuksista. Lybeckerin
käsi- ja taideteollisuusopistossa
ryhmäkoot ovat pieniä ja jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja. Opistossa työskentelee
opintoja tukemassa myös erityis-
opettaja, opinto-ohjaaja, kasvatusohjaaja, luokkaohjaajia sekä
terveydenhoitaja. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada
erityisopetusta. Kaikilla perustutkinnon suorittaneilla on ylei-
nen jatko-opintokelpoisuus eli
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta valmistuneet voivat hakeutua jatko-opintoihin
haluamalleen alalle ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin.
tusohjelmissa.
Maatilatalouden koulutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on maaseutuyrittäjä ja hevostalouden koulutusohjelmasta
valmistuvien hevostenhoitaja tai
ratsastuksenohjaaja. Molemmat
koulutusohjelmat antavat valmi-
udet toimia alalla yrittäjänä tai
työntekijänä.
Maatilatalouden koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat työllistyvät omille kotitiloilleen tai esimerkiksi eläintenhoitajiksi. Jotkut aloittavat oman
yrityksen, joka voi tarjota esimerkiksi koneurakointipalveluja. Hevostalouden koulutusohjelmassa opiskelijoilla on usein
tähtäimessä oman talliyrityksen perustaminen tai toimiminen hevostenhoitajana ravitallilla tai hevosharrasteohjaajana
tai ratsastuksenohjaajana ratsastustallilla.
Ruukin maaseutuopisto
Ruukin maaseutuopistossa
voi nuorisoasteella opiskella
maatalousalan perustutkinnon
maatilatalouden koulutusohjelmassa tai hevostalouden perustutkinnon hevostalouden koulu-
Ruukin maaseutuopistossa on mm. kenttäratsastuspuisto hevostalouden
opintoja varten.
Käytännöllistä
koulutusta
Opinnoissa tehdään paljon
käytännönläheisiä projekteja:
suunnitellaan maaseutuyrityksen liiketoimintaa tai selvitetään mitä toimenpiteitä tarvitaan
vanhan tuotantorakennuksen toiminnan muuttamiseksi vaikkapa
talliksi tai konevarastoksi.
Suuri osa opinnoista on alan
käytännön töiden opettelua:
maatilatalouden koulutusohjelmassa eläintenhoitoa, koneiden huoltoa ja korjausta, viljelytoimia pellolla ja vähän metsänhoitoakin. Maatalouskoneisiin suuntautuvat maatalousalan
opiskelijat ovat tehneet viimeisenä opintovuotena harjoitusyritystoimintana esim. traktoriin remontin.
Hevostalouden koulutusohjelmassa työt liittyvät kiinteästi hevosiin: kengitystä, hevosten
3
Ruukin maaseutuopistossa on mielenkiintoinen opiskeluympäristö
ajoa, koulu-, este- ja maastoratsastusta, varsojen opetusta, hevosten päivittäishoitoa, varustehuoltoa ja valmentamista. Ensimmäisen vuoden jälkeen hevostenhoitajaopiskelijat suuntautuvat opinnoissaan joko raviurheiluun tai hevosharrastepalveluihin. Opiskelijoilla on
omat ns. passihevoset, joiden
jokapäiväisestä hoidosta he huolehtivat. Ratsastuksenohjaajaksi
valmistuvilta vaaditaan kovempaa ratsastustaitoa kuin hevosharrastepalveluihin erikoistuvilta hevostenhoitajilta.
Oivallinen
opiskeluympäristö
Hevostalouden opetukseen
koululla on hyvät puitteet, sillä
koululla on oma hevosurheilukeskus, jossa on suuri maneesi
(30m x 100 m), 40 hevosen talli,
vieraskarsina-valjastuskatos 12
hevoselle, hiittisuora, harjoitusravirata ja maastoestepuisto.
Oppilaitoksella on noin 20 omaa
ratsua, joista suurin osa on puoliverisiä ja loput suomenhevosia.
Valmennuksessa olevia ravihevosia on 20. Loput tallipaikat
on varattu hoidossa oleville hevosille. Ravihevosten valmentamisesta vastaa ammattivalmentaja Mauri Jaara. Oppilaitoksen
pihassa on lisäksi pienempi 15
hevosen talli, jota ylläpitää yksityinen yrittäjä tarjoten tallipaikkoja oppilaiden hevosille.
Myös maatalousopetuksen
tilat ovat hyvät. Vuonna 2005
rakennettuun, 30 lypsylehmän
pihattonavettaan suunnitellaan
parhaillaan laajennusta. Nautakarjan hoidossa on erityisesti
kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin. Vuonna 2013 koulun länsisuomenkarjalehmä Etevä palkittiin jalostusarvoltaan
rotunsa Suomen parhaaksi. Maatilalta löytyy ajanmukainen konekalusto kaikkien karja- ja viljatilan peltotyövaiheita varten.
Kansainvälistä
yhteistyötä
Ruukin maaseutuopisto tekee kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten oppilaitosten ja
työssäoppimispaikkojen kanssa.
Opiskelijoita on ollut joka vuosi
työssäoppimassa ulkomailla mm
Hollannissa, Saksassa, Ruotsis-
sa, Virossa, Ranskassa ja IsoBritanniassa.
Aikuisopiskelu
Ruukin maaseutuopistossa
on mahdollisuus suorittaa maaja hevostalouden tutkinnot myös
aikuisopiskeluna, näyttötutkintoperusteisesti. Näiden tutkintojen lisäksi aikuisopiskelijan
on mahdollista suorittaa myös
luontoalan perustutkinto, josta
valmistutaan luonto-ohjaajaksi
(riistapainotteinen).
Opiskelijavalinta
Oppilaitokseen pyritään yhteishaussa. Hevostalouden perustutkintoon pyrkiville järjestetään pääsykoe 14.5. Maatalousalan perustutkintoon ei ole
pääsykoetta. Opinnot kestävät
peruskoulupohjalta kolme vuotta ja ylioppilailla 2 – 2,5 vuotta.
Majoittuminen opiskelija-asuntolassa ja ruokailut koulupäivinä
ovat maksuttomat. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös kahden
tutkinnon suorittamiseen siten,
että lukiokurssit neljässä aineessa suoritetaan Siikajoen lukiossa
päiväopetusryhmissä.
4
OPINTOMAAILMA
Saamelaisalueen koulutuskeskus
tarjoaa monipuolisen media-alan koulutuksen
”Opiskelen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kolmatta vuotta. Olen kotoisin
Jämsästä, työskentelin Kotkassa ja tulin
vuodeksi opiskelemaan inarinsaamea ja
nyt olen toista vuotta medialinjalla. Tykästyin paikkaan enkä halunnut lähteä pois.
Olen viihtynyt opinnoissa erinomaisen hyvin. Erkki Feodoroff on erinomainen opettaja. Täällä käy myös päteviä vierailijoita, kuten äskettäin kokenut ja palkittu Katja Gauriloff opettamassa tuottamista.”
Suunnista Inariin
opiskelemaan!
= erä- ja luonto-oppaaksi
= media-alan
ammattilaiseksi
= lähihoitajaksi
= saamen kielen taitajaksi
= luonto-ohjaajaksi,
= käsityöalan artesaaniksi
= poronhoitajaksi
= kokiksi
= matkailupalvelujen
tuottajaksi (aik.koul.)
= ja paljon muuta!
tarjonta:
Katso koko
k.fi
www.sogsak
S
aamelaisalueen koulutuskeskuksen
Medialinja Inarissa keskittyy elokuvatuotantoon: opiskelijat käsikirjoittavat,
kuvaavat, editoivat ja tuottavat lyhytelokuvia. Lisäksi he opiskelevat ääni- ja radiotyötä, animaatiotyötä, julkaisutuotantoa sekä
verkkoviestintää. Monikulttuurisuus, saamelaiskulttuuri ja kansainvälisyys ovat työskentelyn punaisina lankoina.
”Perehdymme elokuvan tekemiseen perinpohjaisesti: kameratekniikkaan, äänittämiseen, studiotyöskentelyyn, kuvankäsittelyyn ja leikkaamiseen. Opiskelemme mediaviestintää ja taitamme koulun lehden. Teemme ohjelmia myös radiolle. Kulttuurikeskus
Ajoksessa on erilaisia tapahtumia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Jotkut niistä laitamme
livenä nettiin.”
Media-ala vaatii monialaista osaamista,
kykyä työskennellä sekä yksin että ryhmässä. Alan ammattilaisen on hyvä olla omaaloitteinen ja maailman menosta kiinnostunut. Medialinjan perusopinnoista on laajaa
yleissivistävää hyötyä kaikenlaisessa työ- ja
harrastusmaailmassa.
”Työryhmäopiskelu on tärkeää, teemme
töitä yhdessä. Meitä on nyt Medialinjalla
10 opiskelijaa: puolet ensimmäisen, puolet
toisen vuoden opiskelijoita. Nuorin on 17,
vanhin jotain 55. Varsin laaja skaala erilaisia, mutta samanhenkisiä ihmisiä, suurin osa
Pohjois-Suomesta.
Käytössämme on hyvät laitteet kamerat,
äänistudio, neljä editointihuonetta, joissa kuvattua materiaalia voi käsitellä.”
Medialinjan voi suorittaa vuoden tai
kahden vuoden mittaisena. Koulutus antaa
opiskelijoille valmiuksia osallistua kahden
vuoden opiskelujen jälkeen erillistä korvausta vastaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon.
Ennen tutkintoa järjestetään erillinen
näyttöihin valmistava jakso.
”Itse olen kiinnostunut dokumenttielokuvien tekemisestä. Niissä voi työskennellä suhteellisen itsenäisesti, ei tarvitse valtavasti työporukkaa. Kurssikaverini on käsikirjoittanut lyhytelokuvan, jota alamme
kuvata parin viikon päästä”, kertoo Mika
Aleksandroff.
”Opintojen jälkeen pitäisi kehittää jotain
muuta kuin mitä olen ennen tehnyt. Kun pärjään nyt saamen kielellä, voisi käyttää mediakoulutusta erilaisten sähköisten materiaalien
tekemiseen. Toki voisi ryhtyä tekemään ja
tuottamaan elokuvia. Inarin elokuvateollisuus Oy ja Ajos tarjoavat siihen välineet ja
resurssit, joten elokuvien tekeminen on realistinen mahdollisuus.”
”Perehdymme elokuvan tekemiseen perinpohjaisesti: kameratekniikkaan, äänittämiseen, studiotyöskentelyyn, kuvankäsittelyyn ja leikkaamiseen. Inari on eriomainen opiskelupaikka”, kertoo Medialinjan opiskelija Mika Aleksandroff.
Monialainen ja monikulttuurinen
koulutuskeskus
Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi
oahpahusguovddáš, on monialainen ja monikulttuurinen oppilaitos, joka järjestää koulutusta saamelaisalueen tarpeisiin ja edistää
saamelaiskulttuuria. Koulutuskeskuksen toiminnan painopisteet ovat saamelaisalueelle
tärkeiden elinkeinojen ja kulttuurin tukemiseen tarkoitetuissa koulutuksissa.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on
mahdollisuus opiskella moneen ammattiin.
Tutkinnon voi suorittaa ammatillisissa perustutkinnoissa tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.
Perustutkinnoissa ja yleissivistävillä linjoilla opiskelee noin 150 opiskelijaa. Lisäksi
erilaiseen saamelaiskulttuuriin, kieleen, käsityöhön ja poronhoitoon liittyvillä kursseilla
opiskelee useampia satoja ihmisiä vuosittain.
Koulutuskeskus järjestää myös aikuisten ammatillista lisäkoulutusta.
Toimintaa Inarissa, Ivalossa
Hetassa ja Kaamasessa
Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on
neljä toimipaikkaa. Pääpaikka on Inarissa,
jossa koulutetaan saamenkäsityön sekä korukivi- ja jalometallialan artesaaneja. Oppilaitos järjestää Inarissa myös matkailualan
ammatillista aikuiskoulutusta, yleissivistävää koulutusta saamen kielen ja kulttuurin
sekä median linjoilla.
Ivalossa on hotelli- ja ravintola-alan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan kolmivuotista perustutkintokoulutusta. Enontekiön Hetassa on tiloja saamelaiskulttuurikoulutukselle ja työpajatoiminnalle.
Ota yhteyttä 040 707 3793
tai opintotoimisto@ sogsakk.fi
Tammikuussa Inarissa on Skábmagovat – elokuvafestivaalit, jossa mediaopiskelijat vastaavat tekniikasta. Festareilla näytetään elokuvia myös ulkona,
lumesta rakennetussa teatterissa. Kuva: Miikka Miinala.
OPINTOMAAILMA
Media-alan koulutukseen Inarissa sisältyy kahden viikon valokuvauskurssi, jolloin ollaan paljon luonnossa. Kuva: Jonne Järvinen
Kaamasen Toivoniemeen on
keskitetty luonnonvara-alan koulutus eli luonto- ja ympäristöalan
perustutkintokoulutus, eräopaskoulutus ja porotalousalan kurssit.
Kaamasessa toimivat myös opetusteurastamo sekä poronlihan jatkojalostus- ja nahkojen käsittelytilat.
Oppilaitoksen asuntolat sijaitsevat kolmessa eri paikassa: Ivalossa
ja Kaamasessa asuntolat sijaitsevat
toimipaikkojen yhteydessä. Inarin
asuntola Jeera sijaitsee Inarijärven
rannalla. Uusin asuntolarakennus
Jeera II otettiin käyttöön syksyllä 2013.
SAKK:n mediaopiskelijoilla on käytettävissään hyvät tilat ja laitteet.
AMMATTI HAKUSESSA?
ajoneuvoasentaja - datanomi - puuseppä - metsuri - parturikampaaja lähihoitaja - kosmetologi - levyseppähitsaaja - artesaani - tarjoilija matkailuvirkailija - putkiasentaja - maaseutuyrittäjä - merkonomi koneistaja - sähköasentaja - talonrakentaja - puutarhuri - kokki ICT- asentaja - kodinhuoltaja - kivirakentaja - media-assistentti matkailupalvelujen tuottaja - maarakennuskoneenkuljettaja luonto-ohjaaja - koneenasentaja - toimitilahuoltaja - autonkuljettaja
Katso esittelyvideo!
JEDUssa voit valita yli 40:stä ammatillisesta
mahdollisuudesta juuri itsellesi sopivan vaihtoehdon.
Ammattiopistoja JEDUlla on Oulun eteläisellä alueella
Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa,
Oulaisissa, Piippolassa ja Ylivieskassa.
Tutustu myös aikuiskoulutuksiimme!
NUORI, HAE
YHTEISHAUSSA!
24.2. - 17.3.2015
Jokilaaksojen
koulutus
kuntayhtymä
www.jedu.fi
OPINTOMAAILMA
www.yritma.fi
Julkaisija:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20, 80100 Joensuu
Email: joensuun.kustannus@yritma.fi
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Email: ilmoitus.annika@yritma.fi
ilmoitus.sanna@yritma.fi
Päätoimittaja:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700
Fax. 013-312 199
Toimittajat:
Eino Maironiemi
Puh. 010 820 5703
© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa
Ilmoitukset:
Jukka Suppola
Puh. 010 820 5709
Kari Koponen
Puh. 010 820 5708
Markku Oikarinen
Puh. 010 820 5707
Paino:
Suomalainen Lehtipaino Oy,
Kajaani
Osoitteellinen
jakelu:
Posti Oy
5
6
OPINTOMAAILMA
Lapin matkailuopisto
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan
opinnoista monipuolisiin tehtäviin
Arvostatko viihtyisää ja siistiä ympäristöä? Tuletko toimeen erilaisten ihmisten kanssa? Oletko joustava, kielitaitoinen ja palvelualtis? Eihän sormi mene suuhun yllättävissäkään tilanteissa? Tule opiskelemaan
matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa Lapin matkailuopistoon.
M
atkailu-, ravitsemis- ja talousalan
koulutus tarjoaa
monipuolisia valmiuksia erilaisiin palvelutehtäviin.
Lapin matkailuopistossa voi
kouluttautua kokiksi, tarjoilijaksi tai vastaanottovirkailijaksi hotelli-, ravintola- ja cateringalan
perustutkinnossa. Lisäksi matkailun perustutkintokoulutuksesta voi opiskella matkailupalvelujen tuottajaksi tai matkailuvirkailijaksi.
Opinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta. Jos opiskelijalla on toinen ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus, opiskeluaika voi olla lyhyempi. ”Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa
kaksois- tai kolmoistutkinnon,
jossa ammatillisen tutkinnon lisäksi suoritetaan lukio-opintoja
ja valmistutaan ammatin lisäksi
ylioppilaaksi.”
Lapin matkailuopiston Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opinnot järjestetään Rovaniemellä, Kittilässä ja uusimpana paikkakuntana Kemijärvellä.
”Rovaniemelle opiskelijat tulevat enimmäkseen Lapin alueelta. Kittilän Levi-instituuttiin
hakeudutaan matkailukeskuksen imussa ympäri Suomea,
myös etelästä”, kertoo lehtori
Päivi Niska.
”Opiskelu sopii palveluammateista kiinnostuneille nuorille, joilla on käden taitoja, visuaalista silmää ja oikeanlainen asenne. Keittiömestarit sanovat, että
asenne ratkaisee, pitää olla valmis oppimaan uutta ja tekemään
paljon töitä.”
Opiskelijat perehtyvät opinnoissaan ammatin perusasioihin
kuten ruoan valmistukseen, asiakaspalveluun ja juomatietouteen. Rovaniemellä opiskelijat
valitsevat koulutusohjelmansa toisen vuoden alussa. Kokit,
tarjoilijat ja vastaanottovirkailijat jatkavat omia opiskeluväyliään ja syventävät tieojaan valitsemallaan alalla.
”Opintoihin sisältyy myös
työsisäoppimisjaksoja, joissa
suoritetaan ammattiosaamisen
näyttö.
”Alan työllisyystilanne vaihtelee. Mutta opiskelija joka tulee
tänne asenne kohdallaan, hoitaa
hommansa, ottaa vastaa kaiken
opetuksen ja työssä opittavat
taidot koulussa ja työelämässä,
tekee ahkerasti töitä, työllistyy
hyvin. Esimerkiksi tällä hetkellä ammattinsa osaavista kokeista
on suoranainen puute.”
”Monet opiskelijamme suuntaavat valmistumisen jälkeen
etelään tai matkailukeskuksiin
töihin, mutta monet palaavat
myös lähtöjuurilleen. He työllistyvä esimerkiksi hotellien,
ravintoloiden, matkailukeskusten ja lounasravintoloiden palvelukseen. Työn kuvaan voi itse
vaikuttaa paljonkin.”
Lapin matkailuopiston perinteet ulottuvat 1970-luvulle.
”Toripuistikon yksikkö Rovaniemellä aloitti Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksena 1970-luvun alussa. Olemme Suomen
toiseksi vanhin hotelli- ja ravintolakoulu, vain Perho Helsingissä aloitti aiemmin. Perinteet velvoittavat, mutta me katsomme eteenpäin ja kehitämme
koulutustamme.”
Päivi Niska kertoo, että myös
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan tutkinnot uudistuvat ensi
syksynä.
”Opintoviikot ja aika-ajattelu
jäävät pois, koulutuksen aikana
opiskelija hankkii osaamista ja
osoittaa sen ammattiosaamisen
näytössä.”
Kokin työ on raskasta
ja palkitsevaa
Matti Maijala ja Ana Avena
ovat hotelli-, ravintola- ja catering-alan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja he tulevat valmistumaan kokeiksi.
”Alalle kannattaa ehdottomasti lähteä, jos kokin työ kiinnostaa. Lapin matkailuopistossa
näkee paljon uusia ihmisiä, pääsee valmistamaan hyvää ruokaa
ja tutustumaan uusiin ruokakulttuureihin. Alalla pärjää, jos on
motivoitunut, jaksaa tehdä töitä ja luonnetta löytyy. Tämä oppilaitos tarjoaa isoja mahdollisuuksia ja kaiken materiaalin mitä tarvitsemme tullaksemme hyväksi tässä työssä. Se on meistä
opiskelijoista kiinni, että teemme parhaamme oppiaksemme”,
he kertovat.
”Olen kiinnostunut ruoanlaitosta. Kuulin, että Lapin matkailuopistossa Rovaniemellä on tasokas koulutus ja hyvä meininki. Olen valintaani tyytyväinen.
Saamme monipuolisen koulutuksen. Opettajat ovat mahtavia alansa ammattilaisia. Kokkiopiskelijat ovat hyvää pataa
keskenään, kavereita löytyy. Lapissa mie olen syntynyt ja tänne
jään asumaan”, sanoo sodankyläläinen Matti Maijala.
”Olen tehnyt työssäoppimisjaksoni Sky Hotel Ounasvaarassa. Seuraavalla työssäoppimisjaksolla aion tehdä etelässä, jossain ravintolassa. On erinomainen asia, että pääsemme oikeisiin töihin jo opiskeluaikana.
Kun työskentelee yrityksessä ja
palvelee asiakkaita, oppii mitä
tämä työ todellisuudessa on eli
joskus raskasta, mutta palkitse-
vaa. Työssäoppiminen myös motivoi opiskelemaan lisää, tietää
mitä pitää tietää ja osata.”
”Ruoka on suuri
intohimoni,se yhdistää
taiteen ja tieteen”
”Ruoka on suuri intohimoni,
se yhdistää kaksi lempiasiaani,
taiteen ja tieteen, sanoo Ana Avena, joka on Meksikosta.
” Opiskelu on erilaisempaa
kuin odotin, mutta mielestäni
suurin osa oppimisesta tässä tai
missä tahansa oppilaitoksessa
pitäisi tehdä itsenäisesti. Meidän pitää ottaa haltuun tulevaisuutemme ja se tarkoittaa sitä
että meidän pitää nähdä vaivaa
jotta voisimme olla niin hyviä
kuin voimme. Opintoni eivät ole
kärsineet kielimuurin takia, saan
hyviä arvosanoja ja kaikki näyttää hyvältä.
Oli vaikeaa tottua moniin asioihin, kuten kieleen ja opetustapaan. Ensimmäinen vuosi oli
taistelua ja vielä silloin tällöin
en tunne kuuluvani sinne. Koulut ja opettajat tuntuvat erittäin
rennoilta täällä ja oppilaiden sallitaan tehdä asioita mitä he eivät
voisi tehdä Mexicossa.”
”Opintoihimme kuuluu myös
ammattitaitoa täydentäviä opintoja, joita ovat mm. matematiikkaa ja kielet. Keskitymme
enimmäkseen käytännölliseen
ammattiin liittyviin asioihin:
paljon töitä keittiössä ja paljon
työharjoittelua. Tunnit ovat hyödyllisiä mutta tarvitsemme ehkä
enemmän gastronomian teoriaa,
opimme paljon tunneilla mutta
mielestäni valitsemamme ammatin totuus tulee esille vasta
työharjoittelussa”
”Työssäoppimisjakso näyttää
meille kuinka paljon töitä meidän pitää tehdä jokapäiväisessä
elämässämme. Opiskelu on hiukan liian rentoa, siellä ei tarvitse kokea kiirettä ja stressiä, joka tulee työskennellessä oikeassa keittiössä oikeiden asiakkaiden kanssa. On ollut mukava
kokemus päästä ulos koulusta ja
saada maistaa uraa jonka olemme valinneet. Olen suorittanut
jo kolme työssäoppimisjaksoa,
sain työpaikan ensimmäisestä
ravintolasta ja sain työtarjouksen viimeisimmästä.”
”Useimmat oppilaat ovat
nuoria ja monet eivät ole kiinnostuneita kokkina työskentelemisestä. He ovat siellä koska
heidän täytyi mennä jonnekin, ja
se näkyy. Mutta ne, jotka haluavat opiskella ovat erittäin motivoituneita ja heidän kanssaan
on helppo työskennellä.
”Olen onnellinen nykyisessä
työpaikassani nyt, mutta omistaisin mielelläni oman ravintolan. Ei mitään liian hienoa, paikka jossa voin luoda sellaista ruokaa jota rakastan. Äitini ja isäni
tekivät sen aina selväksi minulle
ja siskoilleni, meidän pitää tehdä
työksi mitä rakastamme, mistä
nautimme. Näin se ei koskaan
tunnu työltä”, sanoo Ana Avena.
OPINTOMAAILMA
Rakennusala
Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi.
R
akennustyömaa
on täynnä erilaisia
ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he
rakentavat samaa rakennusta.
Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu
aamusta iltaan. Kaikkea valvoo
vastaava työnjohtaja, joka on
vastuussa kaikessa mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan
työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan
suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan
paperityön.
Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja
rakenteiden toimivuus.
Kun työmaa käynnistyy,
ensimmäisenä paikalla ovat
maarakentajat, jotka kaivavat
rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat,
jotka aloittavat varsinaisen ra-
kennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat
kirvesmiehet, mittamiehet,
vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla
ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen
työnjohtaja.
Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja
LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista
kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen
valmistus ja asennus. Työmaan
loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet
paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan
viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa.
Viimeisenä työmaan johto
tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi.
Rakennusalan
ammatteja:
Diplomi-insinööri, Arkkitehti, Rakennusinsinööri, Rakennusarkkitehti, Rakennusmestari, Kirvesmies, Sähköasentaja, Mittamies, Muurari,
Raudoittaja, Talonrakentaja,
Elementtiasentaja, Torninosturin kuljettaja
Opiskelupaikat:
Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löytyy joka
puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä.
Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa
ja Oulun yliopistossa.
www.themesta.net
MATKAILU...
ALA VETAA !
nto
tutki
s
u
r
e
aja
lan p
tuott
a
n
u
e
l
j
i
a
lu
Matk ailupalve
k
t
ija
a
-alan
• M
irkail
ering
ailuv
t
k
a
t
c
a
• M
a- ja
intol
v
a
r
,
lli
Hote
into
stutk
u
r
e
p
ki
• Kok ija
ilija
joil
virka
o
• Tar
t
t
o
taan
• Vas
KU
ISHA
YHTE 3.2015
.fi
.-17.
24.2 ntopolku
i
.op
www
ää
t
sällyt
an si ja MTI:n
a
d
i
o
v
o
oihin
ojaks
lta.
Opint ouluopint arjottime
t
k
o
a
korke eltä opint
fi
s
isto.
yhtei
iluop
a
matk
.lapin
www
Koulutus- ja hoitolapalvelut vuodesta 1959
Opiskele uusi ammatti ja
valmistu pätevänä työelämään.
KOSMETOLOGI
PÄIVÄKOULUTUKSEMME
ALKAA 13.8.2015
Koulutuksen kesto 17 kk tai 19 kk
sis. Erikoisehostus (ns. maskeeraus)
ja/tai Kylpylähoidot
Koulutuksen aikana suoritat Opetushallituksen
virallisen Kauneudenhoitoalan perustutkinnon,
osaamisalana Kosmetologi, näyttötutkintona.
Sopii myös aikuisopiskelijalle ja alan vaihtajalle.
Opiskelu oikeuttaa opintotukeen.
Tilaa hakuesite info@oulunkosmetologikoulu.fi
Kirkkokatu 10 A 90100 OULU p. (08) 372 147
info@oulunkosmetologikoulu.fi
www.oulunkosmetologikoulu.fi
7
8
OPINTOMAAILMA
Outokummusta
lavasterakentajaksi
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu kouluttaa
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa lavasterakentajia.
Lavasterakentamisen opintoihin voi hakea joka toinen vuosi.
Seuraava hakuaika on 24.2.–17.3.2015.
Opinnot alkavat elokuussa 2015.
”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla
Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää
tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta
ja valmistuu lavasterakentajaksi
tänä keväänä.
”Valmistuin parturi-kampaajaksi 2010 ja tein sitä työtä kolmisen vuotta. Pikku hiljaa alkoi tuntua, että voisi tehdä jotain muutakin ja etsiä uusia tuulia. Kuulin ystävältäni lavasterakentajalinjasta ja kiinnostuin
siitä heti. Olen kuopiolainen ja
muutin opintojen alkaessa Joensuuhun, koska sieltä on helpompi käydä opiskelemassa. Aiempi
tutkinto lyhentää opintoja vuodella.”
”Olen viihtynyt ammattiopistossa hyvin ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani. Täällä oppii
paljon ja pääsee tekemään työtä
käsillään. Meillä on pätevät opettajat ja yhteistyö sujuu mainiosti.
Esimerkiksi Jari Paldan on rento ja erittäin osaava kaveri, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki: se on tärkeää koska
teemme paljon töitä kimpassa.”
Monipuolinen koulutus ja
käytännön kokemusta
Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen.
Opinnoissa harjoitellaan materiaalien työstämistä sekä käsin
että erilaisia työstökoneita apuna
käyttäen. Lavasteiden suunnitteluvaiheessa rakennetaan pienoismalleja ennen lopullisten lavasteiden toteuttamista.
Erilaiset pintakäsittelytekniikat tulevat myös tutuiksi. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan
omia ideoita, suunnittelijan toiveita ja kokeilemaan monenlaisia vaihtoehtoja.
Koulutukseen kuuluu myös
piirustusta, muotoilua, maalausta ja materiaalioppia. Rakennus- ja työpiirustuksia opetellaan
paitsi lukemaan myös itse piirtämään sekä käsin että tietokone-
Haku 24.2.-17.3.2015
- media-assistentti
radio- ja TV-tuotanto
teatteri- ja esitystekniikka
valokuvaus ja graafinen suunnittelu
pelikoulutus
- artesaani, lavasterakennus
- kuva-artesaani, maalaus
- tanssija
- koneistaja ja levyseppähitsaaja
- ICT-asentaja
- lähihoitaja
Haku on avoin kaikille:
yhteishaku + erillishaku
Lue lisää: www.pkky.fi/amoo
ohjelmia apuna käyttäen. Lavasterakentajan on osattava laskea
tilavuuksia, pinta-aloja ja materiaalien menekkiä. Opintoihin
kuuluu myös teatterihistoriaa ja
eri aikakausille ominaisten tyylisuuntien opiskelua.
”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja
projektien kautta. Materiaalin
tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä.”
Reija Partanen kertoo opintojensa aikana työskennelleensä paljon elokuvien tekemisen
parissa.
”Olen ollut tekemässä useita lyhytelokuvia, myös yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Viime kesänä
olin mukana Joensuun seudulla
kuvatussa pitkässä elokuvassa
teimme ennakkoon pajalla
paljon töitä ja olin myös kuvauksissa.
Olemme tehneet koululla Kajaanin kaupunginteatterille isoja kahvakuulalavasteita ja muuta rekvisiittaa. Olen päässyt
olemaan monessa mukana ja tilaustöitä on mukava tehdä. Pääsemme tekemään oikeita töitä.
Se kannustaa. Elokuva-alan tai
teatterin työt kiinnostavat myös
opintojen jälkeen.”
Kiinnostaviin
tehtäviin
Lavasterakentajan koulutus
tarjoaa paljon mahdollisuuksia
erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin.
lavasterakentajat voivat työskennellä esimerkiksi teattereiden lavastepajoissa tai elokuvia / tvohjelmia tekevissä tuotantoyhtiöissä tai somistajan tehtävissä.
Monissa yhtiöissä lavastustyö
hoidetaan ohjelmakohtaisin eri-
koissopimuksin, siis freelancetyönä.
”Lavasterakentajat työskentelevät myös museoissa, tekevät
näyttelyitä ja messurakennelmia.
Mahdollisuuksia on paljon; ammattitaidosta on hyötyä vaikkapa rautakaupoissa, kun ymmärtää maaleista, pintakäsittelytuotteita ja metalleista.”
Pohjois-Karjalan ammatti-
”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta
ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan
lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän
opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä.
opisto Outokumpu on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää. Yksikkö järjestää koulu-
tusta kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta- aloille sekä tekniikan ja liikenteen aloille.
”Outokummun ammattiopisto on varsin kiinnostava opiskelupaikka. Täällä järjestetään esimerkiksi teatteri-, media-alojen
koulutuksia, valokuvauksen ja
graafisen suunnittelun sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia sekä pelikoulutuksia.
Opistossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, värikästä porukkaa
täällä on. Olemme tehneet yhteistyötä muiden opintolinjojen
kanssa myös opinnoissamme.”
Lavasterakentajat saavat
monipuolisen koulutuksen.
”Puu- ja metallityöt sekä
pintakäsittelyt muodostavat
opintojemme rungon. Niitä
harjoitellaan käytännössä eri
töiden ja projektien kautta.
Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä”,
kertoo Reija Partanen.
OPINTOMAAILMA
9
Helsingin pelastuskoulu
”Helsingin pelastuslaitoksen Osaamiskeskus ja
sen Pelastuskoulu kouluttavat pelastusalan ammattilaisia tärkeisiin tehtäviin. Palomies-ensihoitajan
pelastustyö on ryhmän jäsenenä tehtävää humaania
pelastustoimintaa, joka työnä palkitsee tekijäänsä.
Täältä valmistuneet ihmiset voivat olla varmoja,
että he tulevat tekemään inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Se näkyy koulun positiivisessa työskentelyilmapiirissä. Pelastuskoulu on
vaativa oppilaitos, mutta opiskelijamme ovat erittäin motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan hyvin”, toteaa Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen.
Ei yhtään työtöntä
43 vuoteen
Helsingin pelastuskoulu on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palvelukseen palomies-ensihoitajia kouluttava oppilaitos. Se on kouluttanut
pelastusalan ammattilaisia vuodesta 1972 alkaen.
”Koulutamme henkilöstöä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin, ei yleisille työmarkkinoille.
Koulutukseen otettavien määrä sopeutetaan laitoksen eläke- ynnä muihin henkilöstön poistumismääriin. Arvoimme pelastuslaitoksen tulevaisuuden työvoimatarpeen ja järjestämme koulutuksia
sen mukaisesti. Tällaisesta käytännöstä on se hyöty, että emme ole 43 vuoteen kouluttanut yhtään
työtöntä, vaan opintonsa hyvin suorittaneet ovat
Ensteks skoleen
Pekoon...
Katso lisää www.hel.fi/pel
Helsinki haluaa
tulevaisuudessakin olla
turvallinen kaupunki.
Kaupungin pelastuslaitoksen
oman Pelatuskoulun
seuraavan pelastajakurssin
Pk 39 haku alkaa
tammikuussa 2016.
Katso tarkemmat
tiedot hakumenettelystä
osoitteesta www.hel.fi/pel
...ja sitten
duuniin Stadin
Brankkariin!
(Ensin opiskelemaan Helsingin Pelastuskouluun
ja sitten töihin
Helsingin pelastuslaitokselle!)
tö
Helsingin kaupungin pelastuslaitos
He
Pelastuskoulu, PL 112, 00099, HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. 09 31031251
saaneet työpaikan Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.”
Matti Waitinen toteaa, että palomies-ensihoitajan työ edellyttää erinomaista fyysistä kuntoa,
henkistä vahvuutta, sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä.
”Kaikenlaisiin työtehtäviin pitää suhtautua ammattimaisesti. Työ on monesti fyysisesti raskasta
ja henkisesti rasittavaa. Se on osin päivystysluonteista valmiudessa oloa, jossa fyysisen suorituskyvyn ja henkisen valppauden tulee silti kaiken aikaa
olla korkea. Myös onnettomuuksien ehkäisytyöhön liittyvät tehtävät ovat osa arkista työtä. Pelastuskoulusta valmistuneita odottavat siis vaativat,
mutta mielenkiintoiset ja arvostetut työtehtävät.”
Huomattava osa palomies-ensihoitajan työstä
on toimimista ambulanssissa kiireellisessä ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa. Toisen merkittävän
osan työstä muodostaa palo- ja pelastustoiminta.”
Opiskelijavalinta
Vuonna 2015 koulu aloittaa uuden pelastajakurssin. Kurssi haku aloitetaan tammikuussa 2015
ja kurssi alkaa syksyllä 2015. Viime haussa hakijoita oli 209, joista 15 valittiin kurssille.
Matti Waitinen kertoo, että Pelastuskoulun opiskelijaksi voidaan valita psyykkisesti soveltuva,
nuhteettomasti elänyt, hyvässä fyysisessä kunnossa oleva alle 33-vuotias henkilö, joka on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon.
Miespuolisilta hakijoilta edellytetään suoritettua
asevelvollisuutta. Valittavista henkilöistä tehdään
poliisin toimesta turvallisuusselvitys.
”Työkokemus on hakijalle eduksi. Myös naiset
ovat tervetulleita Pelastuskouluun.”
Maailman pisin
palomieskoulutus
Koulutus Pelastuskoulussa kestää kaksi vuotta.
Käytännön harjoituksilla ja työssä oppimisella on
koulutuksessa keskeinen asema.
”Noin 30 prosenttia koulutuksesta on teoriaa,
loput oppimista käytännöllisissä tehtävissä. Arvostamme käden taitoja, mutta lukematta ei tästäkään
koulusta selviä.”
Koulutus etenee niin, että ensimmäisellä lukuvuodella opiskellaan palo- ja pelastustoiminnan perustaidot, perusopintoja mm. liikuntaa, tietojenkäsittelyä ja historiaa sekä onnettomuuksien
ehkäisyn opintoja.
Pelastuskoulu tekee yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa ja toisen lukuvuoden
aikana siellä opiskellaan Ensihoidon opintojakso.
”Yhteistyö Metropolian kanssa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tämän lisäksi ensihoidon koulutus jatkuu oppisopimusmuotoisena noin
vuoden ajan sen jälkeen kun opiskelijat ovat siirtyneet Helsingin pelastuslaitokselle töihin. Tästä oppisopimuskoulutuksesta opiskelijat valmistuvat ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi.
Siis kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa”, kertoo
Matti Waitinen. Toinen lukuvuosi sisältää myös
palo- ja pelastustoiminnan sekä varautumisen ja
onnettomuuksien ehkäisyn opintoja.
”Keskeinen osa koulutusta on molempina kesinä suoritettavat kahden kuukauden palkalliset
työssäoppimisen jaksot Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusasemilla. Näin opiskelijat
tutustuvat pelastuslaitokseen, pelastajan työhön
ja saavat erityisosaamista, jota Helsingissä tarvitaan. Olemme maan suurin aluepelastuslaitos, joka tarjoaa eriomaiset työskentelyolosuhteet: tehtävät ovat monipuolisia, kalusto korkeatasoista ja
”Helsingin pelastuskoulu kouluttaa pelastusalan ammattilaisia tärkeisiin tehtäviin. Täältä valmistuneet ihmiset voivat olla varmoja, että he tulevat tekemään inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Pelastuskoulu on vaativa oppilaitos, mutta opiskelijamme ovat erittäin
motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan hyvin”, toteaa Pelastuskoulun rehtori, filosofian
tohtori Matti Waitinen.
henki on hyvä.”
Palomies-ensihoitajat toimivat erilaisten pelastus- ja hoitoyksiköiden jäseninä palomiehen ja ensihoitajan tehtävissä.
”Normaali työpäivä kestää 24 tuntia. 12 tuntia
tehdään työtä punaisessa autossa palomiestehtävissä ja sitten 12 tuntia valkoisessa autossa ensihoitotehtävissä. Työvuorokauden jälkeen on kolme
vuorokautta vapaata.”
Pelastuskoulusta
Osaamiskeskus
Pelastusalaa voi nykyään Suomessa opiskella
Helsingin pelastuskoulun lisäksi vain Kuopiossa
Pelastusopistossa. Helsingin koulun toiminnan rahoittaa kokonaan Helsingin kaupunki. Koulutus
Pelastusopistossa Kuopiossa kestää 1½ vuotta ja
Helsingissä 2 + 1 vuotta.
Rehtori Matti Waitinen kertoo, että Helsingin
pelastuskoulun ympärille on vuoden 2014 aikana
muodostettu Helsingin pelastuslaitoksen Osaamiskeskus, joka suuntaa koulutustarjontaansa myös
muuhunkin kuin virkatutkinto-opetukseen.
”Meillä on yli 40 vuoden kokemus tällaisesta
koulutustoiminnasta, paljon osaamista ja ammattitaitoa sekä resursseja kouluttaa turvallisuusalan
ammattilaisia myös muille työnantajille ja turvallisuusalan eri tehtäviin. Ensimmäisenä ajatuksena on
ollut kouluttaa turvallisuusaiheita Helsingin kaupungin virastojen turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Koulu on jo käynnistänyt tämän kaltaisen
toiminnan ja tulokset ovat vähintäänkin lupaavia.
vastaamme myös koko pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Uusin toimintamuotomme on sosiaalisessa mediassa tehtävä turvallisuusviestintä. Löydät meidät Facebookista haulla
Helsingin kaupungin pelastuslaitos.”
YRITYSMAAILMA
36 OPINTOMAAILMA
10
?
n
o
a
g
o
o
j
Mitä
Jooga on tuhansien vuosien
aikana Intiassa kehittynyt mielen ja ruumiin harjoittamisen
tapa.
Intialainen maailmanselitys
ja käsitys ihmisen olemuksesta
ovat hyvin erilaisia kuin meidän
omaksumamme länsimainen,
luonnontieteellinen maailmankuva. Intiassa joogaa harjoittivat erakot tai pyhät miehet,
joiden päämäärä ei ollut hyvä
ruumiin kunto, terveys tai pitkä
ikä vaan vapautuminen maallisen elämän kahleista ja yhteys
maailmankaikkeuteen.
Länsimaille joogan tuntemus
alkoi levitä 1800-luvun lopulla ja erityisesti 1950-luvusta
alkaen. Samalla myös sen harjoittamisen tapa ja harjoituksen
tavoite alkoivat muuttua.
Usein jooga ymmärretään
yhtenä liikuntalajina monen
muun joukosssa. Tämä onkin
osaltaan totta, koska joogaharjoituksen aikana tehdään
erilaisia liikesarjoja ja asentoja,
« asanoita ». Joogaharjoitus
sisältää kuitenkin myös mieltä
rauhoittavia ja keskittymistä
edistäviä tekijöitä.
Harjoitus alkaa rentoutumisella yleensä selinmakuulla.
Harjoituksen aikana silmät
pidetään suljettuina. Tämä
auttaa keskittymään omaan
tekemiseen. Joogaharjoitus
on vain itseä varten, siinä ei
vertailla eikä kilpailla eikä sen
vuoksi katsella toisten tekemistä. Opettajan ohjeita on tietysti
välillä tarpeen katsoakin.
Liikkeet tehdään rauhallisesti, joskus hyvinkin hitaasti,
mutta myös reippaita ja nopeita
harjoituksia voidaan tehdä
tilanteesta ja toivotusta vaikutuksesta riippuen. Liikkeitä
tehdään seisten, selinmakuulla,
päinmakuulla tai istuen.
Harjoitukset tehdään oman
hengityksen rytmiä seuraten.
Vähitellen on tarkoitus oppia
pidentämään ja syventämään
hengitystä, jolloin myös liike
hidastuu ja pitenee.
Harjoitus päättyy lepoon
selinmakuulla tai istuen.
Tämä liikkeen, hengityksen
ja keskittymisen yhdistelmä
tuottaa tasapainoisen kehon ja
valppaan rentoutuneen mie-
lentilan. Joogaharjoitus kokonaisuutena on näin myös yksi
meditaatiotekniikka.
Joogan vaikutuksia on tutkittu länsimaisin menetelmin.
Monet ruumiilliset vaivat selkäkivuista ja päänsäryistä kohonneeseen verenpaineeseen
ja ärtyneeseen suolistoon ovat
lievittyneet joogaharjoituksen
avulla. Joogan erityisominaisuus, ruumiin ja mielen tasapainoinen ja valpas olotila, on
vaikeasti mitattavissa, mutta
tästäkin on saatu tietoa uusilla
neurotutkimuksen keinoilla.
Joogaharjoitusta tuntematon
epäilee usein kykyään harjoittaa joogaa : « En pääse
noihin solmuihin. Täytyykö
seistä päällään ? » Joogassa
ei « mennä solmuun » eikä
tarvitse olla notkea eikä millään
tavalla liikunnallinen, vaikka
toisaalta monet kilpaurheilijat
tai ammattitanssijat harjoittavat joogaa. Tärkeätä on oppia
seisomaan omilla jaloillaan, ei
päällään. Jooga on sovellettavissa meille jokaiselle, meidän
ei tarvitse sopeutua joogaan.
Suomen Joogaliitto (www.
joogaliitto.fi) on opettanut joogaa kohta 50 vuoden ajan sekä
kouluttanut jooganopettajia
(Jooganopettaja SJL). Liitossa
on valittu länsimaiselle ihmiselle sopiva harjoitustapa: kaikki
ylimääräinen, jonkun mielestä
ehkä alkuperäinen « mystiikka
», suitsukkeet, symbolit jne on
jätetty tarkoituksellisesti pois,
jotta kenenkään vakaumus
tai maailmankuva ei estäisi
joogan hyvistä vaikutuksista
nauttimista.
Viime vuosina Suomeenkin
on tullut monia erilaisia joogan
harjoittamisen suuntauksia.
Näissä painotukset saattavat
olla hyvinkin erilaisia, joten on
hyvä ottaa selvää, millaiseen
harjoitukseen ja miten koulutetun opettajan ohjaukseen
aloittelijana hakeutuu.
Kerttu Kelomaa-Sulonen
LL, yleislääket.erik.lääkäri
Jooganopettaja
SJL - kouluttaja
OPINTOMAAILMA 11
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta
IT-ala tarvitsee monenlaisia osaajia
Mitä yhteistä on pelikonsolilla, kahvinkeittimellä, läppärillä, verkkopankilla, kännykällä, lenkkitossulla, sykemittarilla, kerrostalolla, pankkikortilla ja kuntopyörällä? Niissä kaikissa on informaatioteknologiaa. Ja siellä, missä on informaatioteknologiaa, tarvitaan akateemisesti koulutettuja
IT-asiantuntijoita.
” IT-alan koulutetuista osaajista on kasvava kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksissä
alkaa olla suoranaista pulaa pätevistä ammattilaisista”, toteaa opintoasiainpäällikkö Eija Hatanpää.
” ICT2015-raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa pohjan Suomen uuden
kasvulle. Alalla tarvitaan tulevina vuosina monenlaisia uudenlaisia osaajia.”
IT on läsnä kaikkialla
IT on läsnä kaikkialla. Se on läpinäkyvää älykkyyttä, jossa tekniikka yhdistyy viihteeseen, liiketoimintaan, johtamiseen, opetukseen, terveydenhuoltoon, viestintään, tieteeseen, taiteeseen
ja liikuntaan – käytännössä mihin tahansa elämän alueeseen.
IT-osaajia sekä kauppa- että
luonnontieteellisellä alalla
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian
tiedekunta kouluttaa IT-osaajia sekä kauppatieteellisellä että luonnontieteellisellä alalla.
”Meiltä voi valmistua tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi tai taitavaksi tietotekniikan
tietäjäksi.”
Nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminta on tietokoneohjattua, jopa pelinomaista. Tietotekniikan pääaineopinnoissa perehdytään mm. järjestelmien tietoteknisiin perusteisiin
ja toimintaperiaatteisiin, ohjelmistojen toteuttamiseen sekä projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineita monialaisen yliopiston laajasta tarjonnasta.
Kandidaattiopintojen jälkeen tietotekniikan
opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan erikois-
tua koulutusteknologiaan, laskennallisiin tieteisiin, ohjelmistotekniikkaan, ohjelmointikielten
periaatteisiin, peleihin ja pelillisyyteen, sovellettuun matematiikkaan, tietoliikenteeseen tai sensoriverkkoihin. Erikoistumisvaihto on myös älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnittelu ja
toteutus laitoksen kansainvälisessä maisterikoulutuksessa, joka tarjotaan täysin englanninkielisenä
opetuksena. Tietotekniikan pääaineesta valmistuu
monipuolisia osaajia yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijatehtäviin.
Suomessa ainutlaatuinen
kauppatieteidenmaisterin tutkinto
tietojärjestelmätieteessä
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian
tiedekunnan tietojärjestelmätieteessä suoritettava
kauppatieteiden maisterin tutkinto on ainutlaatuinen koko Suomessa.
”Pääaineopinnoissa yhdistetään informaatioteknologiaa ja kauppatieteitä. Sivuaineopinnoiksi
voi valita yli sadan oppiaineen valikoimasta myös
esimerkiksi viestintää, liikuntatieteitä, psykologiaa
tai musiikkitiedettä”, Eija Hatanpää kertoo.
Kandidaattiopintojen jälkeen opiskelijat voivat
maisteriopinnoissaan perehtyä esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai tietoyhteiskunnan, viestinnän ja liiketoiminnan teemoihin. Lisäksi opiskelija
voi erikoistua IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden
suunnitteluun ja johtamiseen ja samalla syventää
kansainvälistymistaitojaan opiskelemalla laitoksen kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tarjolla myös uusi
informaatioturvallisuuden maisteriohjelma, jossa
paneudutaan erittäin ajankohtaisen kyberturvallisuuden teemoihin niin organisatorisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta.
Vilkas ja viihtyisä opiskelukaupunki
Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimpia opiskelukaupunkeja, jossa on lähes 130 000 asukasta.
Opiskelijoita ja koululaisia on yhteensä yli 45 000.
Informaatioteknologian tiedekunta toimii Agora-rakennuksessa: Jyväsjärven rannassa, muutaman minuutin päässä
ydinkeskustasta.
Opiskelijalle Jyväskylä on ”pieni suuri kaupunki”. Suuruus näkyy kattavassa kulttuuri- ja
harrastetarjonnassa sekä yöelämässä, pienuus inhimillisinä etäisyyksinä niin paikkojen kuin ihmistenkin välillä.
”Jyväskylässä kampusalueet ja useimmat opiskelija-asunnot ovat aivan keskustan tuntumassa,
mutta kuitenkin lähellä vehreää ja rauhallista luontoa. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan Agora-kotirakennus on aivan Jyväsjärven
rannassa ja silti vain muutaman minuutin päässä
ydinkeskustasta”, kertoo Eija Hatanpää.
Opiskelijavalinta
Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita sekä ke-
–
i
s
te
u
u
is
a
v
le
tu
a
m
o
Lu o
i
s
k
e
is
la
ia
n
o
m
le
e
k
is
p
o
IT-os a a ja k si!
”
”
Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi
,
eittimellä, sykemittarilla
Mitä yhteistä on kahvink
nohjaus­
, teollisuuden tuotanno
lla
to
au
,
lla
ari
itt
im
rkk
pa
ssalirobotilla?
järjestelmällä ja leikkau
tyy
aatioteknologiaa. IT yhdis
Niissä kaikissa on inform
infor­
si
isiin; IT on kaikkialla. Sik
kaikkiin elämän osa­alue
.
ille
alo
ajia tarvitaan kaikille eri
maatioteknologian osa
pä­
erkiksi opettaminen, ym
Kiinnostaako sinua esim
iede,
ä, taloustieteet, liikuntat
ristötiede, kielet, viestint
tiikka?
logia tai yhteiskuntapoli
psykologia, kemia, sosio
lita
a sivuaineita, joita voit va
Nämä ovat vain muutami
on yli
a
ara
nv
kunnassa. Valinna
osaksi tutkintoasi IT­tiede
nnoskii
an
om
entaa tutkinnon
100 oppiaineesta! Voit rak
ksi.
aja
osa
IT­
n
koistua jonkin ala
tuksesi mukaisesti ja eri
Olin opiskelijavaih
keen suoritin työh dossa Sveitsissä, minkä jäl­
Siemensillä.” — Miarjoittelun Saksassa Fujitsu­
ka, tietojärjestelmät
iede
n tutkimus­
nsainvälisee paa
ka
t
va
ti
h
jo
not
roop
Projektiopinyisin kierrän ympäri Eu din eLearning­
työhön: nyk assa avoimen lähdekoo tietotekniikka
koordinoim EU­hanketta.” — Kati,
materiaalien
Lue opiskelijoidemme ura­ ja
opiskelutarinoita osoitteessa
.fi t/hae
tjklfi/i
w.iyu.
www.j
väällä että syksyllä. Tietotekniikkaan on lisäksi
jatkuva haku (kandidaatti- ja maisterikoulutus).
Opiskelijoita valitaan sekä suoraan lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta että alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoja hakuajoista ja valintaperusteista
osoitteessa itjkl.fi
Hakukohteet kevään yhteishaussa: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, tietotekniikan aineenopettajakoulutus, matemaattisten tieteiden koulutus.
Hae opiskelemaan 17.3.-9.4.2015
Hak.opint
uaikopolk
a alka
www
u.fia 5.3.2012!
Hae meille opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä
tai tietotekniikkaa!
Sinusta tulee kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri
tai filosofian kandidaatti ja maisteri. Meille voi päästä
opiskelemaan 1) ylioppilastodistuksella, 2) valinta­
kokeella tai 3) ylioppilastodistuksen ja valintakokeen
yhdistelmällä. Valintakokeemme on aineistokoe –
ei siis stressiä pääsykoekirjoista!
Meiltä valmistut halutuksi IT­ammattilaiseksi!
Informaatioteknologian ammattilaiset työllistyvät
hyvin, ja osaavista työntekijöistä on pulaa. Meiltä
valmistutaan useille eri aloille ja erilaisiin tehtäviin.
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
KAIKKIALLA
Hakuohjeet ja lisätietoja saat osoitteesta
www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta
12 OPINTOMAAILMA
40- Vuotias Pyhä Safaris tarjoaa
kokonaisvaltaista palvelua Pyhätunturilla
• moottorikelkkasafareita, -vuokrauksia, jääkarting-kisoja, taksikuljetuksia
sekä erilaisia lumiseikkailuja ja yhdessäoloa
Pyhä Safariksen historia alkaa jo lähes neljänkymmenen vuoden takaa, kun v. 1975 Raimo ja Sinikka Haikonen muuttivat Rovaniemeltä ja perustivat
hydrauliikka-, akku- ja autotarvikeliikkeen Kemijärvelle. ”Siitä se sitten yrittäjän elämä alkoi meillä molemmilla. Muutama vuosi myöhemmin siirryimme Shellin huoltamokiinteistöön ja toimintamme laajeni myös huoltamo- ja kahvila- alalle.
Teimme tuolloin myös autokauppaa. Parikymmentä
vuotta myöhemmin huoltamotoiminta alkoi Shellillä hiipua eikä yhtiö halunnut investoida, joten päätimme myydä toiminnan Osuuskaupalle 1994. Vedettiin tämän jälkeen hieman henkeä”. Tässä on lyhyesti kerrottuna Haikosten alkutaivalta ennen Pyhä Safarin perustamista.
Moottorikelkkailu
harrastuksena
”Raimo osti ensimmäisen
moottorikelkan 70-luvun lopulla, jonka jälkeen Hän osallistui
monia vuosia kelkkakisoihin.
Poika Toni aloitti kilpailemisen
moottorikelkoilla snow-crossissa juniori-luokassa 12-vuotiaana. Myöhemmin Toni kilpaili Amerikassa ammattilaisena
kymmenkunta vuotta ja voitti
muun muassa Ex Gamesin vuonna 1998 ja valittiin Hall of Fameen 2012. Samoihin aikoihin
Raimo teki Suomulla ja Rukalla moottorikelkkasafareita. Tästä
harrastuksesta Raimolla alkoikin
sitten uusi ura moottorikelkkaja safariyrittäjänä ja Hän perusti
safariyrityksen Pyhätunturille”,
Sinikka Haikonen kertoo.
Oma safaritalo
Safari-yritys toimi aluksi
kolmisen vuotta Pyhän Liikekeskuksessa Rent House Pyhä- nimellä. ”Vaihdoimme nimeksi Pyhä Safaris, joka kuvaa
paremmin yrityksemme toimintaa. Asiakastilat kävivät kuitenkin pieneksi, kun toimintaan tuli lisää erilaisia ohjelmapalveluja. Safaritalon suunnittelun
aloitimme keväällä v. 2004 ja
avajaisia pidettiin v.2005 helmikuussa. Avajaispuheen piti
silloinen kauppa- ja teollisuus-
ministeri Mauri Pekkarinen, joka
ajoi avausnauhan poikki moottorikelkalla ilman kypärää. Hän
sai siitä poliisipäälliköltämme
kirjallisen huomautuksen. Asia
sai aikanaan runsaasti huomiota
lehdistössä”, Sinikka Haikonen
muistelee.
Uuden safaritalon valmistuminen oli Sinikka Haikosen mukaan iso edistysaskel yrityksen
toiminnassa. Safaritalo sijaitsee ihan Pyhän keskustassa liikenneympyrän vieressä, lähellä
luontokeskus Naavaa, ostoskeskusta ja kauppoja. Pihalta pääsee suoraan merkityille kelkkareiteille esim. Kemijärvelle ja
Luostolle ja edelleen pohjoiseen
tai vaikka etelään päin Rovaniemelle tai Kuusamoon.
JÄÄKARTING- RATA Pyhälle
”Vuonna 2009 ostimme Pelkosenniemen kunnalta maa-alue,
jolle rakensimme karting-radan
talvikäyttöön. Rata-alue jäädytetään ja se on nyt kolmatta
talvea käytössä. Ice Karting on
vauhdikas, mukava ja leikkimielinen yhteinen kisatapahtuma. Meillä on toistakymmentä
karting-autoa tällä hetkellä sekä
sähköinen ajanotto ja Formulatyyppiset lähtövalot. Jokaisella
on nyt mahdollisuus päästä kokeilemaan omia ajotaitojaan ja
kilpailemaan hyvässä hengessä
turvallisissa olosuhteissa. Autot
ovat samoja autoja, mitä käytetään sisäkarting-radoilla, mutta
renkaat on nastoitettu. Ice karting kilpailu koostuu kolmesta
osiosta: harjoittelu, aika-ajo ja
finaali. Finaaliin lähdetään aika-ajoissa ratkotussa lähtöjärjestyksessä yhteislähdöllä”, Sinikka Haikonen selvittää.
Ajamaan pääsevät kaikki yli
150cm pitkät kuljettajat ikään ja
ajotaitoihin katsomatta. Radalle
pääsee yhtä aikaa max. 10 kuljettajaa. Ice Karting kilpailuihin
lähdetään safaritalolta varustautumisen jälkeen. Kuljetus rataalueelle tapahtuu moottorikelkan
vetämässä reessä. Ice Kartingkilpailuihin voi osallistua varaamalla ajan ryhmälle ( min. 4 hlö)
tai osallistumalla viikko-ohjelmaan, jolloin keräämme ilmoittautuneista osallistujista ryhmän.
”Meillä on hyvät pukeutumistilat
asiakkaillemme ja jokaiselle löytyvät laadukkaat ajovarusteet.
Muutakin ohjelmaa
”Järjestämme kelkkasafareiden ja ice kartingin lisäksi poro- ja huskyajeluja erilaisin ohjelmin, pilkki-, lumikenkäretkiä,
savusauna- ja kotailtoja, jääkiipeilyä ja niin edelleen”, Haikonen luettelee.
Taksikuljetukset
Tilataksitoiminta alkoi Kemijärvellä vuonna 2000 ja
myöhemmin toinen taksi saatiin myös Pyhälle palvelemaan
matkailukeskuksen sekä Pyhä
Safarin asiakkaita
”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia
paketteja kuljetuksista alkaen.
Haemme asiakkaat lentokentältä majoituspaikkoihin ja järjestämme Heille kelkkasafareita ja
jääkarting- kisoja ja kuljetamme
alueen muihin kohteisiin.
Olemme tehneet yli kymmenen vuotta asiakaskuljetuksia Venäjälle. Matkat ovat pääasiassa Venäjän kauppaa tekeviä
yritysasiakkaita ja viranomaisia.
Teemme vuosittain useita matkoja Muurmanskin alueelle. Toteutamme myös muutamia kelkkasafareita Venäjälle Hiipinän
alueelle venäläisten partnerien
avustuksella”, Sinikka luettelee.
Korkealuokkainen
kalusto takaa
turvallisuuden
”Panostamme henkilökuntaan ja kalustoon. Yrityksessä
työskentelee talvisin keskimäärin seitsemän henkilöä ja lisäksi
käytämme tilapäistä työvoimaa
ja yhteistyökumppaneittemme
palveluja. Henkilökuntamme
on erittäin kokenutta ja koulutettua palvelemaan sinua ja ryhmääsi. Erinomainen palvelu on
meille kunnia asia. Tyytyväiset
asiakkaat tuovat lisää tyytyväisiä
asiakkaita, jolloin mekin nautim-
me työstämme yhtä paljon kuin
asiakkaamme nauttivat yhdessäolosta ja retkistämme. Tällä
hetkellä omaan kalustoomme
kuuluu yli 25 moottorikelkkaa,
jotka lähes kaikki ovat 4- tahtisia ja ekologisia”, Sinikka Haikonen toteaa.
Asiakkaat
Yrityksen asiakkaista puolet
on kotimaisia. Ulkomaalaisia
asiakkaita tulisi jo heti marraskuulla, jos lumi- ja keliolosuhteet vain antaisivat siihen mahdollisuuden.
”Normaalisti kausi käynnistyy joulukuun alussa, jolloin
meillä aloitetaan viikko-ohjelmat. Joulukuulla asiakkaat ovat
pääasiassa ulkomaalaisia ja vasta
jouluksi saapuvat kotimaalaiset
asiakkaat. Uuden vuoden aikaa
tulevat venäläiset, heillähän on
loma Tapanin päivästä n. 2 viikkoa lomaa. Joulukuulta kevääseen tulee viikoittain englantilaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia. Myös muita
Eurooppalaisia kuten espanjalaiset, saksalaiset, italialaiset ja
puolalaiset ovat myös löytäneet
tänne Pyhä-Luoston alueelle”,
Sinikka kertoo.
Helmikuun puolivälin jälkeen Pyhäsafaris tarjoaa asiakkaille yksilöllisiä räätälöityjä palveluja ja pitempiä yhden
yön sekä useamman päivän mittaisia safareita vaikkapa pohjoi-
seen jäämerelle tai Itä-Lapin tunturit tutuksi kierrosta.
Ikimuistoisia
hetkiä ja retkiä
”Tervetuloa Lappiin kokemaan ikimuistoisia safareita ja
kauniita maisemia. Ryhmien
koot voivat vaihdella 1-5 ryhmistä aina 20-70 hengen ryhmiin.
Oletko valmis hakemaan
vauhtia Lapin erämaan luminietoksista tai etsimään rauhaa ja
lepoa rentouttavalla erämaa safarilla. Jos sinulla on hiukan seikkailunhalua ja tarvetta rentoutua
olet tullut oikeaan paikkaan, järjestämme sinulle tai ryhmällesi
ikimuistoisen erämaamatkan lumen peittämille jängille ja tunturialueille.
Ryhmäkokemuksena tällainen rentoutumismuoto on todella
yhdistävä ja unohtumaton... Sijaintimme on parhaalla mahdollisella paikalla koskemattomien
luonnonpuistojen ja reititettyjen erämaiden keskellä. Emme
kuitenkaan ole tarvittaessa liian
kaukana, junalla pääsee Kemijärvelle, josta on noin puolentunnin matka Pyhälle ja lähimmät lentokentät ovat Rovaniemi,
Kittilä ja Kuusamo. Muista myös
jääkarting, se on hauskaa leikkimielistäkin kisailua vaikka työporukan kesken”, Raimo Haikonen totesi.
OPINTOMAAILMA 13
OPINTOTUKI 2015
OPINTOTUKI - MITÄ SE ON?
Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen
opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen
tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja
asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka
maksetaan kuukausittain. Opintoraha on veronalaista
tuloa. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, sinun tulee hakea opintolainaa pankista, joka
päättää lainan myöntämisestä.
MITÄ OPINTOJA TUETAAN?
Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeistä vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti kestävää päätoimista
opiskelua varten lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja
korkeakouluissa sekä niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa. Tukea voidaan
myöntää myös opintoihin ulkomailla.
Korkeakoulututkinnon suorittaminen on päätoimista opiskelua. Muut
korkeakouluopinnot ovat päätoimisia,
kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus
on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25
viikkotuntia). Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Myös aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan
yhdistelmätutkintona eli ammatillisen
perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai
kahteen yo-tutkinnon kokeeseen.
OPINTOTUEN
MYÖNTÄMISPERUSTEET
Opintotuen suuruus määräytyy oppilaitosryhmän sekä ikäsi, siviilisäätysi, asumismuotosi ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintotukea ei myönnetä, jos saat
eläkettä (pois lukien perheeläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea
(opintolainan valtiontakaus voidaan
myöntää), oppisopimuskoulutuksen
etuuksia, asevelvollisen päivärahaa,
Ahvenanmaan opintotukea tai opintotukea ulkomailta. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon omat tulosi ja
joissain tapauksissa vanhempasi tulot.
OPINTOTUKIETUUDET
Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt
17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien.
Asumislisää voit saada, jos asut
vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.
Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut
vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi
lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään näillä perusteilla, voit
hakea yleistä asumistukea (www.kela.
fi/asiointi).
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen,
vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18–
19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin
vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias
(vanhempasi tulot vaikuttavat). Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle
opintolainan valtiontakaus myönnetään
hakemuksetta. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos Kela on takaajana
maksanut aiempia lainojasi tai jos sinulla on luottotietoihin merkitty maksuhäiriö, ellei takauksen myöntämiselle
ole erityisiä syitä.
Opintolainoja myöntävät Suomessa
toimivat pankit. Pankki tarkistaa opintolainan valtiontakauksen tiedot Kelasta
lainan myöntämisen yhteydessä. Lainan
korosta, takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista sovit yhdessä pankin kanssa. Lainan nostoerät on kerrottu opintotukipäätöksessäsi. Korot pääomitetaan
(lisätään lainapääomaasi) niiden lukukausien aikana, joina saat opintotukea,
ja tuen maksamisen päättymistä seuraavana lukukautena.
Opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijalle. Kela voi maksaa osan
opintolainastasi, jos suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa
opintolainasi määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai
sen jälkeen.
Jos olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit
ehkä saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Kun olet
suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa ja kun maksat opintolainaasi takaisin, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä
on eräitä poikkeuksia.
Jos olet korkeakouluopiskelija, olet
oikeutettu ateriatuettuun ruokailuun.
Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle ja
se on 1,94 euroa aterialta. Toisella asteella tutkintoa suorittavilla on oikeus
ilmaiseen ateriaan.
Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksia. Muut oppilaitokset ovat toisen asteen oppilaitoksia.
Iän mukaista korkeampaa tukea saa
sen kuukauden alusta lukien, jona määrätty ikä täyttyy.
Olet oikeutettu opintorahan vähävaraisuuskorotukseen, jos saat muuta kuin
oppilaitosryhmäsi suurinta mahdollista
opintorahaa (taulukossa kohdat 4-6) ja
jos vanhempasi verotettavat tulot ovat
enintään 39 000 euroa vuodessa. Korotus on täysimääräinen alle 22 770 euron vuosituloilla, jonka jälkeen korotus
pienenee asteittain.
Jos kuukausittainen opintorahasi on
vähintään 170 euroa, opintorahasta toimitetaan 10 prosentin ennakonpidätys.
Ennakonpidätys voidaan suorittaa myös
verokorttisi mukaisesti. Jos saat opintorahaa ja sinulla ei ole muita tuloja, et
maksa opintorahavähennyksen ansiosta
veroa opintorahasta (ns. nollaverokortilla). Verohallinto toimittaa verokortin
pyynnöstäsi suoraan Kelalle.
Asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä alle
33,63 euron kuukausivuokrasta eikä
252 euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisän enimmäismäärä on siten 201,60 e/kk. Jos asuntosi
on vuokrattu vanhemmaltasi tai se on
vanhempasi omistama, asumislisäsi on
enintään 58,87 e/kk. Jos tällainen asunto
on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, asumislisäsi on
enintään 58,87 e/kk ja opintorahasi on
samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvalla.
Opintolainan valtiontakauksen
kuukausimäärät ovat:
Toinen aste: alle 18-vuotias
260
Toinen aste: 18 vuotta täyttänyt 400
Aikuiskoulutustukea saava
400
Korkeakoulu 400
MITEN TULOT VAIKUTTAVAT
OPINTOTUKEEN?
Opintotuessa omien tulojen tuloharkinnassa tuloinasi otetaan huomioon saamasi apurahat ja veronalaiset
ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien).
Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vuosituloraja on henkilökohtainen ja se perustuu käyttämiesi
tukikuukausien määrään. Jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohden
sinulla voi olla tuloa keskimäärin 660
euroa ja jokaista tuetonta kuukautta
kohden 1 970 euroa. Esimerkiksi yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja
on 11 850 euroa. Voit saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana.
Tulojasi ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan sinun on itse huolehdittava
siitä, että vuositulorajasi ei ylity. Voit
vaikuttaa vuositulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla
maksettuja tukia tukivuotta seuraavan
vuoden toukokuun loppuun mennessä.
Tulovalvonta tehdään verotustietojesi
perusteella. Jos vuositulosi ovat suuremmat kuin vuosituloraja, sinulta peritään takaisin opintorahaa ja asumislisää. Takaisin perittävään määrään lisätään opintotukilain mukainen 15 %:n
korotus.
Tuloista, jotka on maksettu sinulle
ennen opiskelun aloittamiskuukautta tai
valmistumiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää
keskimäärin 1 970 euroa kuukaudessa.
Sinun on ilmoitettava saamasi apurahat ja ulkomailla saamasi tulot opintotuen myöntäjälle.
Vanhempasi tulot vaikuttavat opintorahaasi, jos olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Asumislisääsi
vanhempasi tulot vaikuttavat, jos olet
alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija. Jos asut vanhempasi luona tai olet
alle 18-vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukesi määrää, jos ne ovat vä-hintään 41
810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000
euroa. Jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 18–19 -vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahasi määrää, jos ne
ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat
vähintään 73 200 euroa. Vanhempasi
tuloja ei oteta huomioon, jos olet avioliitossa tai elatusvelvollinen. Vanhempasi tuloina käytetään yleensä viimeksi
vahvistetun verotuksen tietoja.
MITEN OPINTOTUKEA
HAETAAN JA MAKSETAAN?
Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi).
Vaihtoehtoisesti voit täyttää opintotukihakemuksen (lomake OT 1, OT 2 tai
OT 3). Hae kesätukea ja muuta lisätukea
joko Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake
OT 15). Kelan asiointipalvelussa tai
lomakkeella OT 16 voit perua ja palauttaa opintotukeasi taikka lakkauttaa
tukesi maksamisen. Opintotuen hakemuslomakkeita saat Kelasta, internetsivuilta (www.kela.fi/lomakkeet) ja oppilaitoksista.
Jos käytät paperihakemusta, toimita
se ja siihen tarvittavat liitteet oppilaitokseen tai Kelaan. Jos opiskelet yliopistossa, toimita hakemuksesi opintotukilautakunnalle (paitsi jos opiskelet Helsingin yliopistossa, Taideyliopistossa tai
Maanpuolustuskorkeakoulussa, toimita lomake Kelaan). Korkoavustushakemukset ja toisen asteen oppilaitosten
opiskelijoiden opintotukihakemukset
käsitellään yleensä Kelan toimistoissa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ja ulkomailla opintonsa suorittavien
opintotukihakemukset ratkaistaan Kelan opintotukikeskuksessa. Tarkempia
tietoja käsittely-yksiköistä saat Kelan
internetsivuilta.
Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan
hakemuksesi saapumiskuukauden
alusta lukien. Opintotuki myönnetään
yleensä koko opiskeluajaksi: yliopistoopinnoissa käytettävissä olevien tukikuukausien mukaiselle opiskeluajalle ja
muissa opinnoissa opintojen laajuuden
mukaiselle opiskeluajalle.
Opintotukipäätös lähetetään ilmoittamaasi osoitteeseen. Jos olet alle
18-vuotias, päätös lähetetään tiedoksi
myös huoltajallesi. Seuraavan lukuvuoden opintolainan valtiontakausta koskeva opintotukipäätös lähetetään sinulle
heinäkuussa hakemuksetta, jos lainatakaus ja muu opintotuki on myönnetty
koko opiskeluajallesi ja jos luottotiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia.
Opintoraha ja asumislisä maksetaan
kuukausittain ilmoittamallesi pankkitilille. Tuen säännöllinen maksupäivä
on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Takautuvia eriä maksetaan päivittäin.
MUISTA ILMOITTAA
MUUTOKSISTA
Opintotukihakemuksen jättämisen
jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista sinun on välittömästi ilmoitettava opintotuen myöntäjälle joko Kelan
asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai opintotuen muutosilmoituksella
(lomake OT 15). Muutoksista ilmoittaminen on velvollisuutesi ja vastuullasi.
Jos sinulle on maksettu tukea liikaa tai
perusteetta, se peritään takaisin. Jos olet
korkeakouluopiskelija, takaisinperintä
ei palauta tukikuukausia uudelleen käytettäväksi. Antamiesi tietojen todenperäisyyttä valvotaan ja tarkistuspäätöksiä tehdään automaattisesti esimerkiksi
vanhempien verotustietojen perusteella.
TUKEA PÄIVITTÄISIIN
KOULUMATKOIHIN
Jos opiskelet päätoimisesti lukiossa
tai suoritat ammatillista perustutkintoa
tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset,
kun yhdensuuntainen koulumatkasi
asunnolta oppilaitokseen on vähintään
10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa.
Maksat matkastasi itse aina vähintään
43 euroa kuukaudessa. Hae koulumatkatukea joka lukuvuodeksi erikseen
koulumatkatuen hakemuslomakkeella
(lomake KM 1). Jätä hakemus oppilaitokseesi, joka toimittaa sen Kelaan. Jos
käytät joukkoliikennettä, saat oppilaitokseltasi erillisen ostotodistuksen.
Lisätietoja:
• www.kela.fi: ohjeet, laskurit,
lomakkeet, keskustelupalsta,
käsittelytilanne, omien etuus tietojen kysely sekä opintotuen
verkkohakemus ja -muutosilmoitus
• Kelan Opiskelijan tuet
-palvelunumero, p. 020 692 209
(ma-pe klo 8–18)
• Kelan toimistot ja muut palvelupisteet
• Oppilaitokset ja
opintotukilautakunnat
• www.facebook.com/opintotuki
14 OPINTOMAAILMA
n
e
e
m
h
i
Mikä
?
ä
j
ä
t
s
e
järj
A
inakin alakouluista tuttu
tutuksi tullut tehtävänimike on löytänyt myös tiensä työelämään. Järjestäjän tehtävänä ei kuitenkaan ole ylläpitää
järjestystä esimerkiksi kokouksissa tai pyyhkiä liitutaulua.
Järjestäjän perustehtävänä
on aktivoida liiton jäseniä toimimaan työpaikallansa oman
edunvalvontansa puolesta sekä
hankkimaan uusia jäseniä. Samalla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi työehtosopimuksen sisällöstä
No miten tämä kaikki olisi
tarkoitus saada aikaan?
Jokainen työpaikka on erilainen. Osassa työpaikkoja on
jo valittu luottamusmies, mutta
jostain syystä työpaikan työntekijöistä vain muutama kuuluu
alansa ammattiliittoon. Joskus
työpaikalla luottamusmiestä ei
ole valittu lainkaan ja käytännön järjestelyihin tarvitaan tukea ja apua.
Järjestäjän avulla tarkoituksena on, että työntekijät itse ottavat vastuuta järjestämiskampanjasta ja toimivat aktiivisesti
sen hyväksi. Järjestäjä on tässä
tukemassa ja opastamassa miten
asioita voitaisiin yhteisvoimin
parantaa, sekä yhteyshenkilönä
liiton muuhun henkilökuntaan,
esimerkiksi edunvalvonta- tai
työsuojeluasioissa.
Järjestäjän työ on hyvin monipuolista, ja työtehtävät vaihtelevat toimistotyöstä aina työntekijöiden tapaamiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Monipuolisuus asettaakin työlle isommat haasteensa. Onnistuakseen
järjestäjän on haastettava itsensä, ja kyettävä menemään epämukavuusalueelleen. Hänen on
uskallettava ottaa se ensimmäinen puhelu ensimmäiselle työntekijälle. Työssä tapaa mitä erilaisia ihmisiä, ja se onkin yksi
työn parhaimpia puolia. Lopussa
kuitenkin yleensä seisoo kiitos,
kun yrityksissä valitaan luottamusmies tai vuosia työntekijöitä
vaivannut epäkohta saadaan korjattua neuvottelemalla työnantajan kanssa, vain siksi että porukalla on yhdessä päättänyt muuttaa työpaikkansa asioita. Järjestäjän työnkuvan oikeastaan voisi
tiivistää sanoihin, työntekijöiden kanssa, työntekijän asialla.
Metallityöväen Liitto ry
Kaisa Niskanen

tehokkaalla
nettikurssilla!
Mitä sinä muuttaisit työpaikallasi?
Vaikuta
tulevaisuuteesi liity Metallin
jäseneksi!
Yhdessä
saadaan
aikaan
asioita!
KAUPPAKORKEAAN
Onko sinun työpaikallasi kaikki parhain päin
ja asiat kunnossa? Vai onko jotain, mitä
tahtoisit muuttaa? Jos voisit. Tai uskaltaisit.
Metalliliitossa on 148 000 jäsentä. Se on yli
80 prosenttia metallialalla työskentelevistä
ammattilaisista. Mitä enemmän meitä on,
sitä voimakkaampia olemme ja sitä paremmin
voimme yhdessä edistää asioitamme.
Winner.fi -palvelu sisältää yli 2.500
erinomaista harjoitustehtävää
ratkaisuineen, henkilökohtaisen
neuvonnan, opiskeluohjeita,
kattavat kirjatiivistelmät,
Muistimylly.fi –palvelun ym.
Metalliliiton voima on työpaikoilla!
Kaikkein tärkeintä on paikallinen vaikuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa.
Hyviä asioita alkaa tapahtua, kun riittävän
moni ihminen työpaikalla on liiton aktiivinen
jäsen.
Tilaa esite!
Tietoa Metalliliitosta ja jäsenyystä
w w w.meta lliliitto.fi

winner.fi
OPINTOMAAILMA 15
Toiminnanjohtaja Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto:
Konepäällystökoulutuksesta
mielenkiintoisiin tehtäviin
”Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Valmistuneilla ammattilaisilla on sananmukaisesti maailma avoinna. Harva ala tarjoaa niin suuret mahdollisuudet valita tulevaisuuden työtehtäviä merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa”, toteaa
Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström
Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin
tehtäviin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa.
S
uomen Konepäällystöliitto on
perustettu Tampereella 1906
mutta ensimmäinen jäsenyhdistys, nykyinen Helsingin
Konemestariyhdistys perustettiin jo
vuonna 1869.
Uraa uurtavana liittona Suomen
Konepäällystöliitto oli perustamassa
STTK:ta kolmen muun liiton kanssa
vuonna 1946.
Konepäällystöliittoon kuuluu 28
jäsenyhdistystä, joiden jäsenmäärä on
noin 4 400 henkilöä.
Liiton päättävä elin on liittokokous
jonka toimikausi on neljä vuotta. Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen
kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja.
Konepäällystöliiton jäsenistön toimintakenttä on monipuolinen: maalla,
merellä ja ilmassa.
”Noin 40 prosenttia jäsenistöstämme työskentelee merenkulussa, mm.
kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa
esimerkiksi alusten konepäällikköinä,
konemestareina ja sähkömestareina.
Maapuolella jäseniämme työskentelee esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu
merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin,
lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. Yksityissektorilla jäsenistöämme työskentelee esimerkiksi energiateollisuuden tehtävissä. Jäsenistöämme
on kymmenissä ellei sadoissa erityyp-
pisissä työtehtävissä, Suomessa ja ulkomailla”, kertoo Wikström.
Jäsenistönsä edun
valvoja
Wikströmin mukaan Konepäällystöliiton ensisijainen tehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen työelämässä. Lisäksi liiton tehtäviin kuuluu
jäsenkunnan sosiaalisten, ammatillisten ja taloudellisten etujen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia,
osallistuu Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n toimintaan sekä osallistuu merenkulun kotimaisen ja kansainvälisen
työ- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön valmistelutyöhön.
”Osallistumme aktiivisesti työ- ja
virkaehtosopimusten laadintaan sekä niiden tulkintaan ja soveltamiseen
työpaikoilla. Työelämän eri sektoreilla
jäsenkuntaamme koskee noin 20 kollektiivisopimusta, joten niiden parissa
riittää kyllä työtä.
Suomen Konepäällystöliitto on laajasti mukana kansainvälisissä eri kuljetusalojen järjestöissä vaikuttamassa
jäsentensä työskentelyolosuhteiden
parantamiseksi.
Suomen Konepäällystöliitto kuuluu
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa
Kiinteää yhteistyötä alan
oppilaitosten kanssa
Suomen Konepäällystöliitto tekee
kiinteää yhteistyötä alan koulutusorganisaatioiden kanssa.
”Konepäällystöliiton edustajat vie-
railevat säännöllisesti oppilaitoksissa
keskustelemassa niiden johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa”, kertoo
Leif Wikström.
Nykyinen konemestareiden koulutus saadaan yleensä ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran toisen asteen oppilaitoksissa.
Meripuolen sekä osittain maapuolen koulutusta järjestetään mm. Satakunnan, Kymenlaakson ja Turun
ammattikorkeakouluissa sekä ruotsin kielellä Högskolan på Ålandissa,
Aboa Mare on osa Turussa toimivaa
merenkulkualan koulutusklusteria ja
se kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ammattikorkeakoulussa ja vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ammatti-instituutissa,
sekä järjestää laajaa merenkulun kurssi- ja projektitoimintaa.
Merenkulkualaan liittyviä oppilaitoksia ovat myös Winnova Raumalla,
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Kotkassa, Ålands Yrkesgymnasium
/ Sjöfart Mariehamn sekä Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus.
”Konepäällystön tehtävissä puhutaan pätevyyskirjoista, jotka edellyttävät sopivan koulutuksen lisäksi myös
2-5 vuoden käytännön työkokemusta,
tehtävästä riippuen”.
”Suomen Konepäällystöliiton tavoitteena on pitää yllä ja kehittää
kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista koulutusta. Kuulumme pohjoismaiseen Konepäällystöfederaatioon, jossa pohditaan myös koulutuskysymyksiä ja olemme todenneet, että
suomalaisten ammattikorkeakoulujen
järjestämä insinöörikoulutus on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeatasoinen koulutus on sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden että
työntekijöiden etu. Hyvällä koulutuksella pärjää missä vain. Alan ammattilaiset ovat haluttuja työntekijöitä niin
Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä
on hyvin koulutettua väkeä, joka osaa
hommansa”.
Alan työllisyysnäkymät
ovat erittäin hyvät
Leif Wikström toteaa, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät.
”Kun joku lähtee alalle opiskelemaan, hänellä ei tule olemaan ongelmia työpaikan saannissa. Ammattilaiset pystyvät valitsemaan työpaikkansa
ja vaikuttamaan myös työnsä sisältöihin. Pätevistä konemestareista on suorastaan huutava puute. Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä
merenkulussa tullaan tarvitsemaan selvästi enemmän konemestareita kuin
oppilaitokset pystyvät kouluttamaan.
Tämä on yrityksille suuri haaste, koska meidän alallamme pätevöityminen
edellyttää myös vankkaa työkokemusta. Maapuolella tilanne on samankaltainen, mutta hieman helpommin tasattavissa, koska soveltuvaa koulutusta järjestetään useammissa oppilaitoksissa”.
Wikströmin mukaan alan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää. Nykyiset koulutuspaikat pitäisi saada täyteen motivoituneita opiskelijoita, jotka tähtäävät
tosissaan konemestarin uralle. Alalla
tarvitaan henkilöitä, joilla on hyvän
teknisen osaamisen lisäksi, tunnollinen mielenlaatu, monipuolinen kielitaito sekä hyvät sosiaaliset valmiudet. Ih-
Noin 40 prosenttia Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä työskentelee merenkulussa,
mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen
aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina.
misten kanssa on hyvä tulla toimeen”.
”Koulutuspaikkojen itseisarvoinen
lisääminen ei ole ongelman ratkaisu,
ensin olisi saatava olemassa olevien
oppilaitosten koulutuspaikat täyteen
ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Konepäällystön kouluttaminen on arvokasta.
Se edellyttää melkoisia teknisiä resursseja, koska siihen tarvitaan kalliita lait-
teita ja välineitä, joita muussa koulutuksessa ei käytetä. Myös oppilaitosten
yhteistyön kehittäminen on mielestäni
tarpeellista, että alan työvoiman saatavuus voidaan turvata”.
Merenkulun kotisivu on osoitteessa www.seaventures.fi ja sieltä löytyy perustietoa merenkulusta ja sen
toimijoista.
Konepäällystöä työskentelee myös esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä
puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin.
16 OPINTOMAAILMA
Kuvat: Studio Street
Duudsonit Park
avattiin Seinäjoelle
E
lokuussa 2014 avattiin Seinäjoelle iso, kaikenikäisille kävijöille tarkoitettu liikunnallinen hauskanpitopaikka Duudsonit Activity
Park. Puisto syntyi niin Duudsonien kuin Seinäjoen kaupunginkin toiveesta saada Duudsonit näkymään kotikaupungissaan. Idea aktiviteettipuistosta
tuli Duudsoneilta. Duudsonit ovat myös aktiivisesti
osallistuneet niin puiston sisällön suunnitteluun,
kuin puiston testaamiseenkin. Puisto onkin unelmien leikkipaikka myös heille itselleen.
3 400 m² sisähallissa vallitsee aina hyvä sää ja
sieltä löytyy tekemistä laidasta laitaan ihan koko
päiväksi. Jättitrampoliineilta hypitään vaahtomuo-
vialtaaseen ja testaamaan pääsee niin parkouria,
skeittaamista kuin skuuttaustakin. Tutkaan voi lämätä jääkiekkoa tai sählyä, potkaista jalkapalloa
tai lyödä pesäpalloa. Jalkapalloflipperissä kerätään
paremmat pisteet, kuin kaverilla ja pallotykkiradalla pidetään hauskaa porukalla. Peliareenalla
voi pelata vaikka jättijalkapalloa ja airtrackeilla
harjoitella voltteja. Kumpooli-autoradalla ajetaan
kilpaa kaverin kanssa ja vaijeriliuúlla törmätään
heinäpaaliin. Pienimmät seikkailijat viihtyvät valtaisassa kiipeilymaailma Jekkulassa. Yhdellä sisäänpääsymaksulla puistossa saa viettää koko pitkän päivän. Parkissa liikkumisen ja jekkuilun ilo
kuuluu kaikenikäisille.
Ravintola Pirttihirmun annoksissa panostetaan
paikalliseen osaamiseen ja raaka-aineisiin. Herkkuja löytyy jokaiseen tarpeeseen Jarpin peukkunakeista HP:n pinaattilättyihin ja Pirttihirmun leipäjuustoburgerista personoituihin ryhmäruokailuihin. Kahvilatuotteiden puolelta löytyy niin erikoiskahvit kuin pehmiksetkin.
Puisto on oiva retkikohde niin luokkaretkeläisille kuin yritysryhmille. Puiston palvelutarjontaa
lisää tyylikkäät kokous- ja saunatilat.
Lisätiedot www.dap.fi.
n
e
s
i
l
l
e
e
t
e
i
t
a
Kaupp
valintakoekirjat 2015
TARJOUS
TARJOUS
TARJOUS
(68,25)
(50,50)
(88,95)
5995
TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA
SanomaPro
Ovi
l
ma ukem
ailm atto
oih miin
in
4295
AKATEMIASTA
MARKKINAPAIKALLE
Talentum
4995
YRITYKSEN
TALOUSHALLINTO TÄNÄÄN
Vaasan Yritysinformaatio
Nämä ja muut valintakoekirjat myymälöissä ja suomalainen.comissa.