ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2013 alkaen - Etelä

ETELÄ-SAVON
SAIRAANHOITOPIIRI
ENSIHOITOPALVELUN
PALVELUTASOPÄÄTÖS
1.1.2013 ALKAEN
Valtuuston hyväksymä 25.5.2012
2
Sisällysluettelo
1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen hallinnollinen käsittely
2. Ensihoidon palvelutasoon liittyvät säädökset ja ohjeet
3. Etelä-Savon ensihoitopalvelun tehtävät ja strategiset tavoitteet
4. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon riskianalyysi ja riskialueet
Riskialueet
Riskialuekartta
Riskialueiden jakautuminen kunnittain
Taajamien tavoitettavuusajat nykyisistä ensihoitopalvelun asemapaikoista
5. Etelä-Savon Ensihoitopalvelun rakenne 1.1.2013
Ensihoitopalvelun toiminta-alueet, yksiköiden taso ja niiden sijoittelu
Ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.–31.12.2012
Ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.2013 alkaen
Ensihoitoyksiköt 2013
Ensihoitopalvelun saatavuus
Ensihoitopalvelun yksiköiden lähtövalmius
6. Etelä-Savon ensihoitopalvelun johtaminen
Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri
Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies
Ensihoitopalvelun kenttäjohtajat
Ensihoitopalvelun hoitotason ensihoitaja
7. Henkilöstön koulutusvaatimukset
Ensivasteyksikkö
Perustason ensihoidon yksikkö
Hoitotason ensihoidon yksikkö
Kenttäjohtaja
Ensihoitolääkäri
Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi
8. Hätäkeskukselle annettava ohjeistus koskien ensihoitopalvelun käyttöä
9. Virka-apu
10. Etelä-Savon Ensihoitopalvelun järjestäminen
Johtamisjärjestelmän henkilöstö
Ensihoitopalvelun henkilöstö
Ensivasteyksiköt
Tukipalvelut
Aikataulu
11. Tukipalvelut
Infrastruktuuri
Ajoneuvot
Henkilöstön varustehuoltopalvelu
Tietoliikenne
Laitehankinnat
Apteekki- ja kulutustavara
12. Aikataulu
13 Tehtävät sopimukset
14. Raportointi
15. Kustannusten kohdentaminen
3
1. JOHDANTO JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY
Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) siirtää kuntien
järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi 2013
mennessä. Toimintakokonaisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja siitä tulee
kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Samalla luovutaan käsitteestä
sairaankuljetus. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka
vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien kiireellisestä hoidon tarpeen
arvioinnista ja kuljetuksesta.
Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa
ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun
palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun
järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa
potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä
kuvataan tarkemmin palvelunsisältöä.
Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun
palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011)
Turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) samanlaisille alueille samantasoinen
ensihoitopalvelu
Tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti
Tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta
elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa.
Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoisen
ensihoitopalvelujen saanti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä
Mikkelin keskussairaalan ensihoitokeskus, joka toimii Ensihoitopalvelujen
järjestämisvastuussa olevana palveluyksikkönä. Ensihoitokeskuksen ylilääkäri vastaa
käytännössä palvelutasopäätöksen valmistelusta.
Palvelutasopäätöksen valmistelussa on mukana Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin johtajan
asettama työryhmä.
Palvelutasopäätösesitys tuodaan 2.5.2012 Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin hallitukselle, joka
tekee esityksen sairaanhoitopiirin valtuustolle.
Nyt tehtävä esitys käsittää ajanjakson 2013 vuoden alusta ja se sisältää portaittain etenevän
toiminnan kehittämisen ensihoitokeskukselle kertyvän tilastotiedon ja toiminnan
kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella. Ensihoitotoiminnan kehittämistä varten
ensihoitokeskukseen perustetaan sen toimintaa ohjaava johtoryhmä, jossa ovat edustettuina
tärkeimmät yhteistyökumppanit.
4
2. ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET
Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010)
39§
Ensihoitopalvelun järjestäminen
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu
on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden
kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä
hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen
pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla
palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen.
Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö,
ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja
muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat.
Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on
toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon
ruuhkatilanteet.
40§
Ensihoitopalvelun sisältö
Ensihoitopalveluun sisältyy:
1) Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti
terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa
(1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti
arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön.
2) Tarvittaessa potilaan, hänen läheistensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen
psykososiaalisen tuen piiriin;
3) Osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen
suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden
viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja
4) Virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaiselle, rajavartioviranomaisille ja
meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan
sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen
kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti
sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön
henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä.
5
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (6.4.2011)
2§
Ensihoitopalvelun tehtävät
1) Vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista
toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä
ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta;
2) Vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista
erityistilanteista ja niihin varautumisesta;
3) Laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet jotka
erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi;
4) Sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan
potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä;
5) Sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja –kulkuneuvojen
käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa;
6) Vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa
asioissa;
7) Tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden
soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit;
8) Seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta
palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi;
9) Tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia
terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa
alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoidon
palvelutasopäätöksessä sovittu;
10) Sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä
vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (Taktinen ensihoito)
Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö
Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö
ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin,
erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin
paikallisiin tekijöihin.
Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen
ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset
6
onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä.
Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit.
Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin
kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskiluokkiin §:ssä säädetyllä tavalla.
Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat
ensihoitopalvelun yksiköille kussakin §:n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa.
Ensihoitopalvelun riskialueluokat
Riskialueluokka:
enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa
Riskialueluokka 2:
vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta
enemmän kuin yksi viikossa
Riskialueluokka 3:
vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän
kuin yksi kuukaudessa
Riskialueluokka 4:
vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on
asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie
Riskialueluokka 5:
alueella ei ole vakinaista asutusta
Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat
Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvion perusteella
neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti:
A-luokan tehtävä:
korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai
tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan
peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna
B-luokan tehtävä:
todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa
avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan
ole varmuutta
C-luokan tehtävä:
avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai
häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia
D-luokan tehtävä:
avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen
häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen
arviointi
Tavoittamisaikojen määrittely
Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä
pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja Btehtäväkiireellisyysluokassa minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä
7
hälytyksestä. C- luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus
väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D- luokan
tehtävissä tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka
suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason
yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on
hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa.
Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin
alueella. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa
ensihoitotehtävien hoitamisesta.
Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö
Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan
kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla
ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot.
Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus:
1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus;
2) Perustason ensihoidon yksikössä;
a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon
suuntautuva koulutus; ja
b) Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä
vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö;
3) Hoitotason ensihoidon yksikössä:
a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut
hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen
opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja
kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja
b)Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä
vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.
Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan momentissa mainituista vaatimuksista
tilapäisesti poiketa. Lisäksi momenttia ei sovelleta rajavartiolaitoksen helikopteriyksikön
kokoonpanoon ja varustukseen sekä miehistön pätevyyksiin toiminnassa, josta säädetään
meripelastuslaissa (1145/2001)
8
Johtamisjärjestelmä
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa
alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja
palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan
koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun
toiminnasta.
Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautisesti
ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri
johtaa toiminta-alueensa tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden
antamisesta ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle.
Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat.
Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä
ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän
ensihoitolääkärin alaisuudessa.
10
Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja
Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on:
1) Hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen;
2) Usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun
yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä;
3) Tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä
ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten
tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat.
Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut
hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen
opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja
kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi
kenttäjohtajalla on oltava ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän
edellyttämä kokemus.
9
3. ETELÄ-SAVON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET
TAVOITTEET
Terveydenhuoltolain 39 §:n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta §:n määrittävät Etelä-Savon
Sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelun.
Ensihoitopalvelun tehtävät
Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti
terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen
lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön;
Ensihoitovalmiuden ylläpitäminen;
Tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen
psykososiaalisen tuen piiriin;
Osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen
suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden
viranomaisten ja toimijoiden kanssa;
Virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille, niiden vastuulla
olevien tehtävien suorittamiseksi.
Sairaanhoitopiiri päättää tässä palvelutasopäätöksessä myös ensivastetoiminnan
sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua.
Lisäksi voidaan suorittaa tukitehtäviä, mikäli tämä katsotaan yhdessä alueen
perusterveydenhuollon kanssa tarkoituksenmukaiseksi, eivätkä nämä tukitehtävät vaaranna
ensihoitovalmiutta tai muutoin vaaranna potilasturvallisuutta.
Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet
Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden yhdessä
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys- ja tehohoitopalvelujen kanssa.
Kriittisesti sairastuneet potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä
viiveellä koko maakunnan alueella. Samantasoista ensihoitopalvelua tullaan tarjoamaan
riskeiltään ja palvelutarpeeltaan samanlaisilla alueilla. Tavoitteena on osaavan, hyvin
johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin
alueelle luomalla toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Hyväksyttävää on kuitenkin,
että ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin
erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat.
Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea aikaista
hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen
arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen, turvalliseen kotiin jättämiseen
sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan.
Tavoitteena on ensihoitopalvelun korkea tuloksellisuus; tuottavuus, vaikuttavuus ja
tehokkuus. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein
10
hillitsemään palvelujen kysynnän kasvua. Ensihoitopalvelua tehostamalla pyritään
terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähentämiseen.
Ensihoitopalvelun yhtenä painopisteenä on tuoda erikoissairaanhoidon erityisosaaminen
hoidon tarpeen arviossa osaksi perusterveydenhuollon päätöksentekoa. Sillä hillitään
erikoissairaanhoidon tarvetta muodostamalla lähipalveluna saumaton palvelukokonaisuus
oman alueen perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosastotoimintojen kanssa
tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse erikoissairaanhoitoa
vaativasta tilanteesta.
Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää ensihoitohenkilöstönsä osaamista laaja-alaisesti
huomioiden ikääntyvän väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka
tarjoten henkilöstölleen dynaamisen kehittymismahdollisuuden ja sillä varmistetaan myös
tulevaisuudessa ensihoitohenkilöstön saatavuus.
4. ETELÄ-SAVON ENSIHOIDON RISKIANALYYSI JA RISKIALUEET
Riskialueet
Ensihoidon riskianalyysi on toteutettu STM:n Ensihoitopalvelua koskevan asetuksen
mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskiruutujaottelu on toteutettu väestötietoihin ja
Hätäkeskuslaitokselta saatuihin 2010 vuoden tehtävätilastoihin. Riskiruutujen
tehtäväennustemallin korrelaatio vuonna 2010 toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on
noin 92 %.
Riskialueet on muodostettu perustuen eri riskiruutujen määrään kokonaisuutena
riskiluokissa 1–3, huomioiden alueen asukas- ja tehtävämäärät 2010 sekä muut riskiä
kohottavat tekijät. Riskialueet ovat maantieteellisiä kokonaisuuksia, eivät pelkästään
taajamia.
11
Riskialuekartta
12
Riskialueiden jakautuminen kunnittain
13
Taajamien tavoitettavuusajat nykyisistä ensihoitopalvelun tukikohdista:
Kehät tarkoittavat 8, 15 ja 30 minuutin tavoitettavuusaikaa.
Tavoitettavuus silloin, kun Hirvensalmen, Ristiinan EVY:t ja Itä-Savon yksiköt ovat mukana.
14
5. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun rakenne
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelu toimii osana kokonaisuudesta, jonka toiminta
perustuu yhteen ympärivuorokautisesti päivystävään terveydenhuollon kaikkien
erikoisalojen toimipisteeseen Mikkelin keskussairaalassa. Kyseinen päivystyspiste on myös
ainoa yleislääkäripäivystys koko sairaanhoitopiirin alueella yöaikaan.
Toiminta-alueella yksiköitä käytetään tarkoituksenmukaisesti hätäkeskuksen hälytyksen
perusteella. Kenttäjohtaja seuraa yksiköiden käyttöä ja tarvittaessa voi priorisoida tehtäviä ja
tehdä valmiussiirtoja (Siirtää yksikön asemapaikkaa tai nostaa yksikön välittömään
lähtövalmiuteen).
Toiminta-alueen päivittäistoiminnasta, häiriö-/poikkeus- ja ruuhkatilanteiden
havaitsemisesta ja johtamisesta vastaa toiminta-alueen kenttäjohtaja. Kenttäjohtajien
tarkempi tehtäväkuvaus on kohdassa 6.
Ensihoitopalvelun toiminta-alueet, yksiköiden taso ja niiden sijoittelu
Ensihoitopalvelun yksiköt muodostavat toiminta-alueita, jotka on rakennettu niin että
riskialueilla 1–2 on hoitotason (H+H tai H+P) ensihoidon yksikön palvelut saatavissa 30 min
sisällä. Pääosa riskialueesta voidaan kattaa samoilla yksiköillä. Perustason ensihoidon
yksiköt (P+P) sijoitellaan tukiyksiköiksi näille toiminta-alueille perustuen tehtävämääriin.
Lisäksi perustason yksiköitä sijoitetaan riskialue 3:lle. Ensivasteyksiköt sijoitellaan
pääsääntöisesti kaikkiin niihin taajamiin, joissa on riskiruutu 1–2 alueita.
15
Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.–31.12.2012
TILANNE 2012
EPS 00
EVY
EES 524
EES 534
EES 535
EVY
EVY
EVY
EES 632
EES 521
EES 522
EES 523
EES 531
EES 532
EVY
EVY
EES 51
EVY
EVY
EES 631
EVY
EVY
EVY
EVY
EES 637
EES 636
EES 638
EVY
Savitaipale
EES x2x = H+H/H+P
EES x3x = P+P
EES x3x = PALOMIES
Joroisten ensihoitopalvelu tukeutuu Varkauteen ja Suomenniemen
Savitaipaleeseen.
16
Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti tulevaisuudessa
VUODESTA 2013 ALK. RAKENNETTAVA VALMIUS
EES 535
EES 535
EPS 00
EVY
EES 524
EES 534
EVY
EVY
EVY
EES X2X
EES 521
EES 531 EES 522
EES 523
EES 532
EVY
EES 51
EVY
EVY
EES X2X
EVY
EVY
EVY
EES X3X
EVY
EES 637
EES X2X
EVY
EES X3X
EES X2X
EES x2x = H+H/H+P
EVY
EES x3x = P+P
Savitaipale
EES x3x = PALOMIES
Kaikkia esityksessä olevia yksiköitä ei saada käyntiin vuoden 2013 alusta.
Yksityisten sopimukset siirtyvät sellaisinaan sairaanhoitopiirille. Palomiesten
käyttöön perustuvat ensihoitoyksiköt ovat sallittuja vain poikkeustilanteissa.
EVY:jen valmiuksia Haukivuorella ja Hirvensalmella tulisi vahvistaa.
17
Ensihoitoyksiköt 2013 alkaen
Yksiköiden käyttöön vaikuttaa lakiin perustuva määräys, että ensihoitotehtävissä saa vain
poikkeustilanteissa käyttää pelkästään pelastajiin perustuvaa miehitystä.
Yksiköiden käyttöä on tarkasteltava alueellisena kokonaisuutena, kuntarajat eivät vaikuta
palvelun käyttöön.
Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu asemapaikoittain, yksiköiden lukumäärä ja
valmius/varavalmius aika.
Hoitotason ensihoidon yksiköt
Mikkeli
3kpl 24h/7vrk
kpl Perustason ensihoidon yksiköt
Mikkeli
kpl
kpl
1kpl 12h/0
Pieksämäki
kpl 24h/7vrk
Pertunmaa
1kpl 12h/12h
Juva
kpl 12h/12h
Ristiina
1kpl 12h/12h
Kangasniemi
kpl 12h/12h
Joroinen
kpl 12h/12h
Mäntyharju
kpl 12h/12h
Hirvensalmi
kpl 12h/12h
Puumala
kpl 12h/12h
Ensivasteyksiköt 13 kpl
Mikkeli
Pieksämäki
Haukivuori
Kangasniemi
Virtasalmi
Jäppilä
Juva
Puumala
Ristiina
Mäntyharju
Hirvensalmi
Pertunmaa
Joroinen
18
Ensihoitopalvelun saatavuus
Ensihoitopalvelun saatavuus koostuu toiminta-alueittain ensihoitoyksiköiden
lähtövalmiudesta (asemapaikalta välittömästi, kotivarallaolosta 15 min, kotivarallaolosta muu
valmius) ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät). Lähtövalmiuden suunnittelussa on
lähtökohtana pidetty riskialueelle 1–2 sijoitettavaa vähintään yhtä lähtövalmiudessa olevaa
yksikköä, joka toimii aluevastuussa omalla toiminta-alueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus
perustuu 2010 Etelä-Savon hätäkeskuksen tehtävätilastointiin ja siitä saatuun
tavoittamisviivearvioon eri riskiluokissa. Tavoitteellista osuutta (%) on arvioitu suhteessa
ensihoitopalvelun toiminta-alueeseen, lähtövalmiuteen ja tehtävämääriin.
Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain
koko sairaanhoitopiirin alueella keskimäärin (hätäkeskuksen hälytyksestä
ensihoitopalvelun yksikkö kohteessa)
A 8min
B 15min
A+B 30min
C 30min
D 120 min
1
90
95
95
95
90
2
70
80
90
80
90
3
40
70
80
70
90
4
20
50
50
50
90
Ensihoitopalvelun yksiköiden lähtövalmius
Esitys yksiköiden lähtövalmiudesta kunnittain
Asemapaikka
Taso
Välitön lähtövalmius
15 min. Varallaolo
Mikkeli
H+H
24/7
Mikkeli
H+P
24/7
Mikkeli
H+P
24/7
Mikkeli
P+P
10-20
Pieksämäki
H+P
24/7
Pieksämäki
H+P
24/7
Kangasniemi
H+P
08-20
20-08
Juva
H+P
08-20
20-08
Puumala
H+P
08-20
20-08
19
Mäntyharju
H+P
08-20
20-08
Ristiina
P+P
08-20
20-08
Pertunmaa
P+P
08-20
20-08
Joroinen
P+P
08-20
20-08
Hirvensalmi
P+P
08-20
20-08
Ensihoidon toteutumista seurataan vuoden 2012 ja 2013 aikana ja mikäli palvelutaso ei
vastaa lain vaatimuksia, yksiköiden sijoittelua ja/tai määrää tullaan korjaamaan. Tätä
koskevat esitykset käsitellään sairaanhoitopiirin toimielimissä ensihoitokeskuksen
esityksestä.
6. ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN
Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri
Johtaa ensihoitopalvelua
Laatii ohjeet ensihoitopalvelun toiminnasta sekä päivittäistoiminnan että
päivittäistoiminnasta poikkeavan erityistilanteen osalta
Laatii ensihoitopalvelun hälytysohjeet
Laatii yhdessä vastaavan ensihoitoesimiehen kanssa virka-apusopimukset
muiden viranomaisten kanssa
Vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä
asioissa
Vastaa yhdessä vastaavan ensihoitoesimiehen kanssa ensihoitopalvelun
taloussuunnittelusta
Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies
Vastaa ensihoitohenkilöstön henkilöstöhallinnasta, työvuorosuunnittelusta ja
koulutuksesta sairaanhoitopiirin omana toimintana tuotetun palvelun osalta
Vastaa ensihoitopalvelun ajoneuvo- ja infrastruktuurisuunnittelusta yhdessä
sairaanhoitopiirin tukipalveluiden kanssa
Huolehtii ensihoitojärjestelmän valmius- ja varautumissuunnittelusta
Operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen omalta osaltaan sekä
suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely
20
Ensihoitopalvelun kenttäjohtajat
Hoitotason ensihoitajana osallistuvat ensihoitotehtävien hoitamiseen
Usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa
ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien
käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä
Tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja hätäkeskuslaitoksen
välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan
poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalveluiden kysyntä ylittää
käytettävissä olevat voimavarat
Operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen omalta osaltaan sekä
suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely
Ensihoidon kenttäjohtajan tärkein lakisääteinen tehtävä on
ympärivuorokautinen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen.
Ensihoitopalvelun hoitotason ensihoitaja
Toimii yksittäisen potilastilanteen vastaavana hoitajana
Toimii monipotilas-/moniviranomaistehtävän tilannejohtajana kunnes
päivystävä kenttäjohtaja ottaa johtovastuun
Raportoi tuleville ensihoitopalvelun yksiköille
7. HENKILÖSTÖN KOULUTUSVAATIMUKSET ENSIHOITOPALVELUN
YKSIKÖISSÄ
Ensivasteyksikkö
Ensivasteyksikön muodostaa vähintään kaksi ensiauttajatoimintaan koulutettua henkilöä.
Koulutuksen tulee olla Ensihoitokeskuksen hyväksymä riippumatta palveluntuottamistavasta.
Perustason ensihoidon yksikkö
Perustason ensihoitopalvelun yksikön muodostaa kaksi henkilö, joista toisen ensihoitajan on
oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994)
tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja
toisen vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu
terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinto.
Hoitotason ensihoidon yksikkö
Hoitotason ensihoitopalvelun yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK
taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu
sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30
opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun
21
kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon
koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen
mukaiset pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Toisen
on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva
koulutus.
Kenttäjohtaja
Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä
annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason
ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opistopisteen laajuisen opintokokonaisuuden
yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön
päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä
ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus.
Kenttäjohtaja voi liikkua erillisellä yksiköllä tai osana hoitotason ensihoidon yksikköä, jolloin
toisen yksikön henkilön on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut
hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen
opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja
kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö,
joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset
hoitotason ja kenttäjohtajien kelpoisuuden osalta.
Ensihoitolääkäri
Ensihoitopalvelun päivystävän ensihoitolääkärin on oltava pääsääntöisesti anestesiologian ja
tehohoidon erikoisalan erikoislääkäri, joka on saanut Ensihoitokeskuksen hyväksymän
riittävän perehdytyksen ensihoitopalvelussa toimimiseen. Ensihoitokeskus voi hyväksyä
anestesiologian ja tehohoidon loppuvaiheen erikoistuvan ensihoidon koulutukseen
tehohoidon koulutuksen jälkeen. Päivystyskelpoisuus arvioidaan koulutuksen aikana. Muiden
erikoisalojen erikoislääkäreiden soveltuvuus ensihoidon koulutukseen arvioidaan
tapauskohtaisesti Ensihoitokeskuksen toimesta.
Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi
Ensihoitokeskus järjestää ensihoidon toimijoille ylläpitokoulutusta KYS ERVA alueen
linjausten mukaisesti. Henkilöstön koulutuksiin osallistumista seurataan. Lisäksi osaamista
seurataan ensihoidon näyttökoejärjestelmällä (web-teoriaosuus ja käytännön osuus) sekä
LOVE–lääkehoidon näyttökoejärjestelmällä. Ensihoitopalvelun henkilöstö osallistuu myös
ensihoitopalvelun tehtävien kannalta keskeisten muiden alojen (kuten;
kotisairaanhoito/kotisairaalatoiminta, päivystystoiminta, tehohoito, vanhusterveydenhuolto)
ja muiden viranomaisten (pelastusviranomainen, poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat)
järjestämiin koulutuksiin.
22
8. HÄTÄKESKUKSELLE ANNETTAVA OHJEISTUS KOSKIEN
ENSIHOITOPALVELUN KÄYTTÖÄ
Ensihoitokeskus yhteen sovittaa lain mukaan erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien
ensihoitopalvelua koskevat ohjeet hätäkeskukselle annettaviksi. Etelä-Savon
Sairaanhoitopiirin peruslähtökohdat hätäkeskukselle annettavista ohjeista ovat seuraavat:
Ensivasteyksiköiden hälyttäminen hätäkeskuksen toimesta perustuu yksittäisessä tilanteessa
vain tehtävään tuotuun lääketieteelliseen lisäarvoon tehtävän suorittamisessa, joka voi
perustua merkittävään hätätilanteeksi arvioidun tilanteen aikahyötyyn tai välittömään
lisäkäsien tarpeeseen. Ensivasteyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä
tehtävissä eikä kantoapuna kuin poikkeustilanteissa.
A–B tehtävissä noudatetaan lähimmän yksikön periaatetta ensisijaisesti hoitotason
ensihoidon yksikköä/kenttäjohtoyksikköä käyttäen, mikäli se toiminta-alueen maantiede
huomioiden on tarkoituksenmukaista. Tukiyksikkönä käytetään ensivasteyksikköä tai
perustason yksikköä. Tukiyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä
tehtävissä.
C–D tehtävissä käytetään ensisijaisesti toiminta-alueen perustason ensihoidon yksikköä,
mikäli se toiminta-alueen maantiede ja yksikön sen hetkinen lähtövalmiusaika huomioon
ottaen on tarkoituksenmukaista.
Lääkäriyksikköä käytetään ennalta laaditun hälytysohjeen mukaisesti niissä A–tehtävissä,
joissa se lääketieteellisesti arvioiden on tarkoituksenmukaista. Muissa tehtävissä sitä
käytetään hätäkeskuksen/kenttäjohtajan/päivystävän ensihoitolääkärin harkinnan mukaan,
mikäli sillä on potilaan saavuttamisen kannalta erityistä merkitystä.
Ensihoidon ruuhka- ja poikkeustilanteen hoitaminen tapahtuu ennalta suunnitellun
hälytysohjeen mukaisesti, jolloin myös hoitolaitosten väliset kiireettömät potilassiirrot
keskeytetään ja kuljetuskapasiteetti ohjataan kenttäjohtajan/lääkintäjohtajan käyttöön.
Päätöksen potilassiirtojen keskeyttämisestä tekee kenttäjohtaja.
Näistä ohjeista voidaan poiketa ainoastaan ensihoitopalvelun kenttäjohtajan
tilannekohtaisella ohjeella.
9. VIRKA-APU
Virka-avulla tarkoitetaan viranomaisen antamaa apua toiselle viranomaiselle, jotta apua
pyytävä viranomainen voisi suoriutua vastuullaan olevan tehtävän hoitamisesta.
Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensihoitopalveluun sisältyy muun muassa poliisille ja
pelastusviranomaiselle niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Virka-avulla ei
tarkoiteta sitä, että toimivaltainen viranomainen tekee tai varautuu tekemään omia
tehtäviään, kuten esimerkiksi ensihoidon varallaoloa mahdollisen oman tehtävän
suorittamiseen pelastustoimen tulipalo- tai räjähdystilanteissa. Sen sijaan ambulanssin
henkilökunnan käyttö palotilanteen työvoimana on virka-apua, jonka hälytyskäytännöistä
tulee sopia ennalta. Virka-avun antamisesta, sen epäämisestä tai rajoittamisesta tulee tehdä
päätös. Sairaanhoitopiirin tulee huolehtia siitä, että päätösvaltainen terveysviranomainen
(ensihoidon kenttäjohtaja) on aina tavoitettavissa. Ensihoidon henkilöstöä ei saa määrätä
23
sellaiseen virka-aputehtävään, joka aiheuttaa normaalityöstä poikkeavan
työturvallisuusriskin tai edellyttää erityiskoulutusta.
Ensihoidon tarvitsema pelastustoimen virka-apu liittyy tavallisimmin potilaan tavoittamiseen
(huoneistoon tai muu potilaan luo pääsy tai siirtäminen).
Poliisi
Ensihoitopalvelu tarvitsee tavallisimmin virka-apua poliisilta mielenterveyslain (1116/1990)
mukaisissa tehtävissä.
Poliisin vaativissa tilanteissa (esim. Piiritys-, panttivanki- ja pommiuhkatilanteet) poliisi voi
pyytää ensihoitovalmiuden nostamista, mikä tavallisesti järjestetään paikallisen
ensihoitopalvelun antamana virka-apuna.
Taktisella ensihoidolla (TEMS Tactical Emergency Medical Support tarkoitetaan erillistä
järjestelmää, jolla terveydenhuollon asiantuntemus varmistetaan poliisin vaativissa
tilanteissa. Taktisessa ensihoitotoiminnassa kysymyksessä ei ole varsinainen poliisille
annettava poliisilain (493/1995) 41 §:n mukainen virka-apu, vaan toiminnasta sovitaan
erikseen sairaanhoitopiirien ja poliisilaitosten välillä.
Sosiaalitoimi
Ensihoitopalvelun ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö liittyy yleensä lastensuojelulaissa
(417/2007) tarkoitettuihin tehtäviin, psykososiaalisen tuen tehtäviin, vanhusten kotona
pärjäämisen varmistamiseen sekä majoitus ja asumispalvelutarpeiden arviointiin liittyviin
tilanteisiin, joista tulee sopia alueellisesti. Käytännön yhteistyö toteutetaan tyypillisesti
ensihoitopalvelun toiminta-alueen sosiaalipäivystyksen kanssa.
10. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN
Ensihoitopalvelun järjestämistapa Etelä-Savon Sairaanhoitopiirissä:
Sairaanhoitopiiri voi terveydenhuoltolain 39 §:n momentin mukaan valita säännöksessä
mainituista järjestämistapavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimman tavan järjestää
ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiiri voi järjestää palvelun
Omana toimintana
Yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa
Yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa
Tekemällä sopimuksen palvelujen tuottamisesta yksityisen tai muun palveluntuottajan
kanssa
Palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota
ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun ja hoidon prosessien kehittämiseen yhdessä
alueen päivystyspisteiden kanssa.
24
Palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota
ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun, hoitoprosessien kehittämiseen yhdessä
palvelun alueen päivystyspisteiden kanssa riippumatta palvelun tuottajasta.
Ensihoidon ja päivystyksen välinen yhteistyö ja sen kehittäminen ovat aivan keskeisiä
painopistealueita. Henkilöstön täydennys-, ylläpito- ja jatkokoulutus yhteistyössä
terveydenhuollon muiden yksiköiden kanssa tuo merkittäviä synergiaetuja toimintaan.
Ensihoitohenkilöstön käytöstä terveystoimen yhteiskäytöstä mm.
suuronnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa tulee erikseen määritellä
yhteistyösopimuksessa siltä osin, kun henkilöstö ei ole sairaanhoitopiirin palveluksessa.
Juvan, Kangasniemen ja Pertunmaan kunnilla on voimassa olevat sopimukset yksityisen
palveluntuottajan kanssa. Nämä sopimukset siirtyvät sellaisinaan sairaanhoitopiirille 2013
vuoden alusta lukien. Mikäli sopimusten voimassaolo sen mahdollistaa, sopimukset ovat
voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Muussa tapauksessa sopimukset on niiden
umpeutumisen jälkeen kilpailutettava uudelleen tai toiminta siirrettävä sairaanhoitopiirin
omaksi toiminnaksi. Yksityiset palvelun tuottajat toimivat ensihoitokeskuksen ohjauksessa
samoin kuin muutkin alueen yksiköt. Palveluntuottajien tekemästä työ terveyskeskusten
perustoiminnoissa jatkuu voimassa olevien sopimusten mukaisesti, mutta kustannusten
jaosta on sovittava erikseen tapauskohtaisesti.
Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittaminen alueen terveydenhuollon yksiköiden yhteyteen
tukee myös muiden terveydenhuollon toimintamuotojen kehittämistä, kuten kotiin tuotavien
sairaalapalvelujen (esimerkiksi avo- ja kotisairaalatoiminta tai tehostettu kotihoito)
laajentamista. Palvelun järjestäminen tapahtuu ensihoitokeskuksen, palvelun tuottajan ja
palvelun vastaanottajan välisten sopimusten ja ohjeiden mukaan ilman kilpailutus- ja
hankintaprosessia tai sopimusohjausta.
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu muodostaa toiminnallisesti yhden toimintaalueen. Alueella on yksi ympärivuorokautisesti päivystävä erikoissairaanhoidon toimipiste
Mikkelissä, sekä vaihtelevan ajan päivystäviä perusterveydenhuollon toimipisteitä kaikissa
suurimmissa keskuksissa.
Kaikkia alueen ensihoitoyksiköitä käytetään koko aluetta palvellen tarkoituksenmukaisesti ja
tarvittaessa kenttäjohtaja voi tehdä valmiussiirtoja sekä valmiuden nostoja (siirtää yksikön
asemapaikkaa tai nostaa yksikön valmiuteen).
Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, häiriö-, poikkeus- ja
ruuhkatilanteiden havaitsemisesta ja johtamisesta huolehtii ensihoidon kenttäjohtaja.
Ensihoidon kenttäjohtajien ja palveluntuottajien välisistä esimies- ja päätösvaltasuhteista
täytyy tehdä erillinen sopimus.
Ensihoitoyksiköt sijoitetaan sairaanhoitopiirin alueelle siten, että kiireellisessä avun
tarpeessa olevat ensihoitopotilaat tavoitetaan mahdollisimman vähäisellä viiveellä
käytettävissä olevilla resursseilla.
Lähtökohtana ensihoitopalvelun saatavuudelle on koko maakunnan kattava toiminta-alue ja
ympärivuorokautinen aktiivinen kenttäjohtotoiminta, jolla alueelliset ambulanssityhjiöt
estetään tehtävien priorisoinnilla ja tarvittavilla valmiussiirroilla.
25
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sisällyttää ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalveluaan.
Ensivasteella tarkoitetaan avun saamista potilaan luo silloin, kun ensivasteyksikkö tavoittaa
kohteen ambulanssia nopeammin. Ensivastetoiminnasta tuotetaan ensisijaisesti Etelä-Savon
Pelastuslaitoksen toimesta.
Johtamisjärjestelmän henkilöstö
Ensihoitokeskus toimii Mikkelin keskussairaalassa. Ensihoitokeskuksen ylilääkäri toimii
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaavana lääkärinä. Vastaava ensihoitoesimies
johtaa yhdessä ensihoidon ylilääkärin kanssa toimintaa edellä kuvatun toiminnan osalta.
Kenttäjohtajat toimivat Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin viroissa, ja heidän esimiehenään toimii
Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies.
Ensihoitopalvelun henkilöstö
Ensihoitopalvelu tuotetaan siten, että Juvan, Kangasniemen ja Pertunmaan yksityisten
palveluntuottajien sopimukset siirtyvät kunnilta sairaanhoitopiirille sellaisenaan vuoden
2013 alusta lukien vuoden voimassaoloajalla. Mäntyharjun ensihoitajat ja kalusto siirtyvät
sairaanhoitopiirille 2013 vuoden alusta ja tuottavat nykyisten kaltaiset palvelut Mäntyharjun
kunnalle. Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa muut alueen ensihoitopalvelut tässä
palvelutasopäätöksessä linjatulla tavalla sairaanhoitopiirin toimeksiannosta 2013–2014
välisen ajan. Mikkelin sekä Pieksämäen asemapaikkojen pelastushenkilöstön käyttö
ensihoitotehtävissä määritellään yhteistyösopimuksessa. Tukitoimien osalta Ensihoitokeskus
neuvottelee Pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksen.
Ensivasteyksiköt
Ensivasteyksiköiden palvelukokonaisuus hankitaan Etelä-Savon Pelastuslaitokselta ja
harkinnan mukaan muilta ensivastepalvelun tarjoamiseen pystyviltä organisaatioilta kuten
Etelä-Savon järvipelastajat ry:ltä mikäli tämä on ensihoitopalvelujen
järjestämiskokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
11. TUKIPALVELUT
Infrastruktuuri
Ensihoitopalvelun tarvitsemasta hallinnon, miehistön ja ajoneuvojen infrastruktuurin
vuokrauksesta, lukuun ottamatta ensivasteyksiköiden ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen
yhteistoimintasopimuksessa määritellyn toiminnan osalta vastaa MKS:n kiinteistöyksikkö.
Asemapaikkojen infrastruktuurissa priorisoidaan ensisijaisesti perusterveydenhuollon
muiden toimipisteiden läheisyys synergisten toimintojen aikaansaamiseksi.
Ajoneuvot
Ensihoitopalveluiden tarvitsemien ajoneuvojen kilpailutuksesta ja hankinnasta
kokonaispalveluperiaatteella vastaa Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin hankintatoimisto itse
tuottamansa palvelun osalta. Hankinta toteutetaan leasing-periaatteella sisältäen huollot ja
huolenpidon. Muiden ajoneuvojen kustannusten jaosta, hankinnasta ja mahdollisesta
luovutuksesta sovitaan sairaanhoitopiirin ja palvelun tuottajan välisessä sopimuksessa.
26
Henkilöstön varustehuoltopalvelu
Ensihoitopalvelun henkilöstön tarvitsemat hankinta- ja huoltopalvelut ostetaan Mikkelin
keskuspesulalta oman toiminnan osalta. Muiden palveluntuottajien osalta
varustehuoltopalvelut kuuluvat keskinäisessä tuotantosopimuksessa sovittaviin asioihin.
Ensihoitopalveluiden tarvitsema laskutuspalvelu KELA:n, asiakasmaksujen sekä
vakuutusmaksujen osalta hankitaan MKS:n taloushallinnolta.
Tietoliikenne
Ensihoitopalveluiden tarvitsemat tietoliikennetarvikkeet, ohjelmat ja yhteydet hankitaan
Etelä-Savon tietohallinnolta, lukuun ottamatta viranomaisverkon käyttöön liittyviä
tarvikkeita ja yhteyksiä.
Laitehankinnat
Ensihoitopalvelun tarvitsemat laitehankinnat hankitaan noudattaen Etelä-Savon
Sairaanhoitopiirin Hankintapalveluiden menettelyohjeita.
Apteekki- ja kulutustavara
MKS:n sairaala-apteekilta ostetaan ensihoitopalveluiden tarvitsemat apteekkipalvelut, sekä
kulutustavarahankinnat suoritetaan MKS:n materiaaliyksiköstä.
12. AIKATAULU
1.1.2012 alkaen
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Ensihoitokeskuksen toiminta aloitetaan
Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkärin virka perustetaan ja toiminta aloitetaan
Ensihoitoesimiesten virat perustetaan ja kenttäjohtotoiminta aloitetaan Etelä-Savon
Sairaanhoitopiirin toimintana.
1.1.2013 alkaen
Ensihoitopalvelut järjestetään Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin alueella tämän
palvelutasopäätöksen mukaisesti ja terveydenhuoltolain 39 mukaisesti.
Ensihoitopalvelut järjestetään Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla. Mikkelin
sekä Pieksämäen pelastuslaitoksen asemapaikkojen osalta Ensihoitokeskus neuvottelee EteläSavon Pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksesta koskien osaa Ensihoitopalvelun
perustason henkilöstöä ja käytettävää kalustoa.
Ensivastepalveluista tehdään sopimus Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa.
27
13. TEHTÄVÄT SOPIMUKSET
Ensivastetoiminnasta Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa.
Pelastajien käytöstä ensihoitotehtävien hoidossa ensihoitajien tukena Etelä-Savon
pelastuslaitoksen kanssa.
Yksityisten palveluntuottajien sopimusten siirto sairaanhoitopiirille siinä laajuudessa ja
sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013 jälkeen edelleen voimassa.
Hoitolaitosten välisistä potilassiirtopalveluista 1.1.2013 alkaen kuntien/terveyskeskusten
kanssa.
Taktisen ensihoidon sopimus poliisilaitosten kanssa.
14. RAPORTOINTI
Palvelutasopäätöksen toteutuminen kuuluu normaaliin Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin
toiminnan- ja talouden seurantaan voimassa olevan johtosäännön mukaisesti.
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin valtuustolle raportoidaan kerran vuodessa
palvelutasopäätöksen toteutumisesta
Aluehallintovirastolle ja Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle raportoidaan sen pyytämät
tunnusluvut Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen toteutumisesta
Erityisesti raportoidaan palvelun toteutuminen tavoitetasojen mukaisesti,
ambulanssityhjiöiden esiintyminen sekä varsinaiseen potilastyöhön liittyvät
vaaratilannetapahtumat.
15. KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN
Ensihoitokeskuksen kustannukset sisältäen ensihoitoesimiesten ja ylilääkärin palkkakulut,
sekä ensihoidon johtamisen välineistön osalta jaetaan sairaanhoitopiirin alueen kuntien
kesken asukasluvun suhteessa.
Kaikki ensihoitotoimintaan liittyvät varsinaiset kustannukset riippumatta palvelun
tuottajasta laskutetaan sairaanhoitopiiriltä ottaen huomioon käyttömenojen lisäksi kaluston
kuoletukset/poistot. Sairaanhoitopiirille tulevat kaikki ensihoitotehtävien KELA-korvaukset
ja asiakasmaksut. Sairaanhoitopiiri jakaa kustannukset edelleen jäsenkunnille siten, että
puolet kustannuksista katetaan asukasluvun mukaisella osuudella ja toinen puoli
ensihoitotehtävien määrän suhteessa. Koska laskutusmenettelyyn sisältyy
epävarmuustekijöitä, jotka voivat kohdella jäsenkuntia eriarvoisesti, tarkistetaan laskutuksen
jakautuminen vuoden 2013 lopulla yhteisessä neuvottelussa.
Liite
Hätäkeskuslaitoksen tuottama tilasto ensihoitotehtävien tavoittamisajoista vuodelta 2010.
28
Tehtävämäärät 2010
ELS-tehtävät, joissa jossain vaiheessa mukana terveystoimen yksikkö
Määrä / id
Sarakeotsikot
Riviotsikot
A
B
C
D
SHP: Etelä-Savo
955
4895
8233
6986
HIRVENSALMI
34
115
150
129
JOROINEN
70
373
647
402
JUVA
50
343
656
421
KANGASNIEMI
66
271
469
369
MIKKELI
356
1961
3014
3257
MÄNTYHARJU
73
288
634
410
PERTUNMAA
26
104
233
162
PIEKSÄMÄKI
187
1055
1788
1406
PUUMALA
28
162
278
179
RISTIINA
50
179
272
221
SUOMENNIEMI
15
44
92
30
MUU Kaikki yhteensä
491
21560
2
430
30
1522
21
1491
15
1190
246
8834
26
1431
13
538
120
4556
7
654
11
733
181
Keskimääräinen tavoittamisviive kiireellisyysluokittain
Suodatin: X9, tyhjät yksiköt, negatiiviset viiveet
Keskiarvo / vii_1_apu_min
Sarakeotsikot
Riviotsikot
A
B
C
SHP: Etelä-Savo
11.6
11.9
15.4
HIRVENSALMI
19.7
24.2
33.8
JOROINEN
13.0
14.3
22.9
JUVA
12.1
13.4
15.5
KANGASNIEMI
12.5
12.8
14.4
MIKKELI
9.8
9.5
13.3
MÄNTYHARJU
15.7
15.4
16.2
PERTUNMAA
12.8
14.0
13.3
PIEKSÄMÄKI
8.7
9.4
12.4
PUUMALA
13.6
19.9
22.1
RISTIINA
18.0
18.7
27.7
SUOMENNIEMI
15.7
29.2
37.2
MUU Kaikki yhteensä
15.2
15.3
15.5
30.8
13.8
20.3
43.2
15.0
14.6
14.3
15.6
14.3
49.3
16.2
12.7
13.6
9.9
11.8
0.9
22.1
25.6
35.1
D
18.8
38.2
28.5
15.8
15.7
19.5
16.8
13.9
13.7
26.8
32.4
50.3
Tavoittaminen A/B -tehtävillä kunnittain 8 ja 15 min aikaikkunassa (evy ja ilman evyä)
ALUE
TAV. 8MIN
SHP: Etelä-Savo
33.6 %
HIRVENSALMI
2.4 %
JOROINEN
10.8 %
JUVA
28.7 %
KANGASNIEMI
37.8 %
MIKKELI
36.4 %
MÄNTYHARJU
27.4 %
PERTUNMAA
28.2 %
PIEKSÄMÄKI
45.4 %
PUUMALA
19.9 %
RISTIINA
4.2 %
SUOMENNIEMI
4.4 %
TAV. 15MIN
66.6 %
8.3 %
42.2 %
63.8 %
68.5 %
74.1 %
56.4 %
68.6 %
78.4 %
46.9 %
13.1 %
8.1 %
TAV. 8MIN
(AMB)
32.8 %
0.3 %
6.2 %
27.9 %
36.7 %
36.0 %
26.0 %
28.2 %
45.2 %
18.4 %
1.6 %
1.5 %
TAV. 15MIN
(AMB)
65.1 %
2.2 %
38.1 %
62.8 %
66.7 %
73.1 %
53.9 %
67.9 %
77.5 %
44.3 %
9.6 %
2.2 %
29