Toimintasuunnitelma valtuusto 2012 - Kokkotyö

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 – 2014
TALOUSARVIO 2012
TALOUSSUUNNITELMA 2013 JA 2014
Valtuusto 30.11 2011
Johdanto
Työvalmennussäätiönä Kokkotyö-säätiö aktivoi vaikeassa työmarkkina-asemassa
olevia henkilöitä, mukaan luettuna vajaatyökykyiset ja mielenterveyskuntoutujat.
Näille kohderyhmälle pyritään löytämään jatkopolku työpaikan, opiskelupaikan tai
muun elämänhallintaa tukevan ratkaisun muodossa, sekä tarjotaan monialaisia ja
mielekkäitä työtehtäviä säätiön oman toiminnan puitteissa Kokkolassa ja Pietarsaaren seutukunnassa.
Vuoden 2012 toiminta- ja talousarvion laadinta on ollut haasteellista. Työllisyyttä
kehittävien ja valmentautujia ohjaavien tahojen viesti on selkeästi kannustanut
valmennustoiminnan laajentamiseen. Myös hallitusohjelma kannustaa kehittämään edelleen työllistämistoimintaa. Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon menot vievät suurimman
osan talousarviosta ja se luo paineita karsia niitä menoja jotka eivät ole pakollisia.
Kokkotyö-säätiö vastaa omalta osaltaan hallitusohjelman haasteisiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi painottamalla edelleen nuorten ohjaamista koulutukseen ja työelämään. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota laadittaessa olettamus on että Kokkotyö-säätiön n. 600 valmentautujasta vuositasolla 50% on alle
29-vuotiaita.
Vuonna 2012 yhteistoiminta TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa korostuu niin varsinaisessa toiminnassa kuin hanketoiminnassa. TE-toimiston kanssa käynnistyi vuonna
2011 strateginen yhteistyö ja se kehittyy vuonna 2012. Kuntien ostopalvelusopimusten ja yhteistyökäytäntöjen selvittäminen on toiminnan kannalta välttämätöntä.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä verohallinnon linjaukset yleishyödyllisestä toiminnasta ja elinkeinotoiminnasta ovat tosiasia ja vaikuttavat säätiön toimintaan ja tulokseen. De minimis säännösten vaikutukset näkyvät palkkatukien merkittävänä
pienenemisenä. Taloushallinnon uudelleen organisoiminen toiminnan haasteisiin
vastaamiseksi ja tuotannollisen toiminnan kehittäminen liiketoiminnaksi jatkuu tiiviisti
vuonna 2012.
Uusiin toimitiloihin siirtyminen parantaa säätiön toimintakykyä, mahdollistaa liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen sekä antaa henkilöstölle ja valmentautujille
työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edellyttämät toimintatilat. Säätiön omistuksessa olevan kiinteistön kohtalo selvitetään ja tehdään tarvittavat päätökset vuonna
2012. Myös Retron osalta haetaan toimiva tilaratkaisu.
Neuvottelut muiden seutujen kanssa yhteistyön kehittämiseksi valmennustoiminnan
osalta jatkuvat vuonna 2012.
Sivu 2 / 22 Kokkotyö-säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä Valtakunnallisen työpaja-yhdistyksen ja
muiden työpajojen kanssa toiminnan kehittämiseksi ja yhteisiä arviointimenetelmiä
kehittäen. Maahanmuuttajatoimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Kokkotyö-säätiö osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen REVES-verkoston toimintaan ja
verkoston uusiin hankkeisiin.
ORGANISAATIO
Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on uuden organisaation luominen,
jotta henkilökunta voi toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti. Johtosääntö, missä tehtävät ja toimivalta on selkeästi määritelty, yksinkertaistaa hallintoa, tehostaa päätöksentekoa ja antaa hyvät puitteet toimia joustavasti ja nopeasti. Toimitusjohtaja nimeää johtoryhmän ja tarvittavan määrän muita työryhmiä, esimerkiksi kehittämisryhmiä. Organisaatio, joka on ollut voimassa johtosäännön hyväksymisen jälkeen
kaksi vuotta, on perustunut toimitusjohtajan alaisuudessa toimivaan neljään erilliseen yksikköön: työvalmennus-, yksilövalmennus, Retro- sekä talous- ja hallintoyksikköön. Johtoryhmä ja hallitus ovat arvioineet organisaation toimivuutta eri yhteyksissä vuoden 2011 aikana. Hallitus on todennut, ettei erillisen talous- ja hallintoyksikön
toiminnalle enää ole perusteita.
Vuonna 2012 on kolme tulosvastuullista yksikköä: yksilövalmennus-, työvalmennusja Retro-yksiköt. Talous- ja hallintoa toteuttaa toimistotiimi toimitusjohtajan alaisuudessa. Vuonna 2012 selvitetään kehittämispäällikön palkkaamista, mikäli Kokkotyösäätiö jatkossa toimii työllisyyshankkeiden hallinnoijana.
Valtuuston johdolla käynnistynyt strategiatyö viedään päätökseen keväällä 2012 ja
se jalkautetaan niin, että se tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa. Työsuojelutoimikunta jatkaa toimintaansa ja yhteistoimintaan liittyvää kehittämistyötä jatketaan.
Työhyvinvointiin panostetaan edelleen tulevina vuosina. Henkilöstön koulutusta
suunnitellaan järjestelmällisesti tehdyn koulutuskartoituksen pohjalta. Palkkaus- ja
arviointijärjestelmä, joka valmistui syksyllä 2011, otetaan käyttöön vuonna 2012.
Työsuojelutoiminta organisoidaan uudelleen vuonna 2012. Henkilöstön työterveyshuollossa palataan 2-tasolle.
Vuonna 2012 jatketaan kumppanuuden rakentamista ja syventämistä perustajajärjestöjen, myöhemmin liittyneiden ja mahdollisesti liittyvien organisaatioiden, seutujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään dokumentointiin, raportointiin sekä laadun varmistukseen.
Säätiön toimitilojen osalta tehdään strateginen ratkaisu vuonna 2012 ja viedään
päätökseen Yrittäjäntie 2 toimitilojen myyminen ulkopuoliselle tai neuvotellaan
kaupungin kanssa takaisinlunastuksesta. Osa hallinnon työntekijöistä, yksilövalmentajista ja hankkeista ovat tilapäisissä vuokratiloissa ja Yrittäjäntie 2 kiinteistössä. Niiden osalta tilakysymys ratkaistaan vuoden 2012 aikana.
Sivu 3 / 22 Retron tilatarve ratkaistaan yhteistyössä vuokranantajan kanssa vuoden 2012 aikana.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA KESKEISET PERIAATTEET
Vuonna 2012 jatketaan Kokkotyö-säätiön taloushallinnon kehittämistä tiimipohjaisesti ja niin, että työntekijöillä on selkeät vastuualueet. Tiimin pääasiallisena tehtävänä on tuottaa toimintaa ja taloutta koskevaa tietoa reaaliajassa säätiön operatiiviselle johdolle sekä yksiköiden esimiehille. Talousseurannan ja talouskehitystä kuvaavan ja analysoivan tiedon tuottamisen lisäksi toimistotyötä kehitetään mm. ottamalla käyttöön sähköinen laskujen käsittelyohjelma, työajanseurantajärjestelmä
sekä muita ohjelmia, jotka tehostavat toimintaa ja yksinkertaistavat raportointia.
Toimistotiimin henkilökunnan osaamista kartoitetaan ja hankitaan koulutusta tarvittaessa.
Toimintasuunnitelmassa ja talousarvion laadinnassa on keskitytty vuoteen 2012,
mutta kuvataan samalla kehittämistavoitteet ja rahoitustarpeet vuosina 2013 ja
2014. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että vuosi 2012 on kehittämisen vuosi sekä
toiminnallisesti että taloudellisesti.
Kokkolan kaupunki selvittää mahdollista siirtymistä ostopalvelusopimukseen perustuvasta rahoituksesta kilpailutukseen kuntouttavan työtoiminnan osalta. Terapiatyötoiminnan osalta on jo siirrytty suoriteperusteiseen ostopalveluun. Epätietoisuus
kaupungin mahdollisesti säätiölle tulevista kuntouttavan ryhmistä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Kokkotyö-säätiö on esittänyt Kokkolan kaupungille rahoituspohjan muutosta niin, että työvalmennustoimintaan varattaisiin erillinen määräraha, sillä suurin osa valmentautujista tulee työhallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen
lähettäminä lyhyille valmennusjaksoille työpajoille eikä niille ole erillistä rahoitusta.
Sen lisäksi kaupunki ostaisi kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja terapiatyötoiminnan palvelut. Näin jokavuotisesta lisämääräraha-anomuksesta päästäisiin.
Tätä taustaa vasten on jo järjestelmällisesti siirrytty määrittelemään säätiön perustehtävää työpajatoiminnaksi, jossa valmennustoimintaa tuottavat ammatillisesti
työvalmentajat ja yksilövalmentajat. Työvalmennustoiminnan lisäksi tuotetaan muita palveluja erillissopimuksilla ja -rahoituksilla. Hanketoiminta täydentää ja kehittää
säätiön työpajatoimintaa, hankerahoituksella käynnistetään uutta toimintaa sekä
laajennetaan yhteistoimintaa ja kehittämistoimintaa seudullisesti ja ylimaakunnallisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Uusia palvelutuotteita suunnitellaan tarpeen mukaan ja pyritään palvelemaan ostopalvelusopimusasiakkaita mahdollisimman hyvin. Yhteistyö oppilaitosten kanssa
kehittyy edelleen vuonna 2012. Toimintaa suunniteltaessa on kuultu päärahoittajien
toiveita esim. nuorten valmennuksen kehittämiseksi. Seurataan kierrätystoiminnan
globaaleja trendejä ja pyritään vastaamaan niihin kehittämällä Ekocenterin ja Retron toimintaa.
Kierrätystoimintaa kehitetään suunnitelmallisesti vuonna 2012 niin vastaanoton,
Sivu 4 / 22 myynnin kuin uusiotuotteiden kehittämisen osalta. Tuotannollisessa toiminnassa
keskitytään liiketoiminnan kehittämiseen ja oman tuotanto- ja palvelutoiminnan
kautta saatavan tulorahoituksen lisäämiseen sekä Kokkolassa että Pietarsaaressa.
Yhteistyötä kehitetään muiden säätiöiden kanssa mm. nettikauppaa käynnistämällä.
Säätiö osallistuu myös jatkossa jäsenenä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja
Suomen kierrätyskeskustoimintaan ja työvalmennusyhteisöjen yhteiseen valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Säätiö on liittynyt eurooppalaisen sosiaalitalouden
REVES verkostoon ja toimii aktiivisesti verkostossa sekä eurooppalaisissa hankkeissa.
Vuonna 2012 pyritään järjestämään hallituksen kokous Kokkolassa Kokkotyösäätiön 10-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä.
Kokkotyö-säätiön vision mukaan säätiö "on vuonna 2015 omalla alallaan johtava
toimija ja toimintatavoiltaan edelläkävijä Suomessa". Kokkotyö-säätiön henkilökunta on sitoutunut toimimaan niin, että visio toteutuu. Osaava henkilöstö, laadukkaasti tuotettu työ- ja yksilövalmennus, muu palvelutuotanto ja liiketoiminta, joka
pohjautuu säätiön arvoihin, ovat tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa.
Kokkotyösäätiön toiminnalliset tavoitteet talousarviovuonna 2012 sekä
taloussuunnitelmavuosina 2013 ja 2014
Kokkotyö-säätiön toiminta perustuu työ- ja yksilövalmennukseen, jota toteutetaan
säätiön omissa tuotanto-osastoilla, yhteistyökumppaneiden toiminnassa sekä yrityksissä. Jokaiselle valmentautujalle laaditaan valmennussuunnitelma, ja valmennusprosessissa toimii sekä työ- että yksilövalmentaja. Moniammatilliset verkostot ja
niissä tehtävät arvioinnit ja päätökset vievät valmentautujaa eteenpäin polullaan.
Verkostotyö muodostuu keskeiseksi toimintatavaksi asiakaskunnan ollessa erittäin
vaativaa, mikä osaltaan vaatii paljon osaamista, paneutumista ja työaikaa valmentajilta.
Valmennustyö säätiön omissa tuotannollisissa yksiköissä pyritään toteuttamaan niin,
että se toimii välineenä valmennuksessa. Se asettaa haasteita tuotanto-osastoille,
joiden toiminta perustuu toimiviin asiakassuhteisiin ja palvelujen tuottamiseen sekä
tuotteiden valmistamiseen laadukkaasti ja taloudellisesti. Palveluilla ja tuotteilla kilpaillaan avoimilla markkinoilla jonka vuoksi ne on tuotettava oikeaan aikaan ja
oikealla hinnalla ja saatettava asiakkaiden tietoon markkinoimalla.
Ostopalvelutoiminnassa keskitytään strategiseen yhteistoimintaan keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. kunnat ja kaupungit, TE-toimisto, koulutusyhtymä ja
KELA.
Informaatioteknologia
Vuoden aikana kehitetään edelleen käytettävää informaatioteknologiaa. Päätavoitteina ovat tiedonkulun helpottaminen, tiedon varmennus, käytettävien ratkaisujen edelleen kehittäminen, raportoinnin nopeuttaminen ja läpinäkyvyyden liSivu 5 / 22 sääminen.
Kauden aikana luodaan kattava asiakasrekisteri, aloitetaan laatu- / toiminnanohjausjärjestelmän luominen, kehitetään tilastointimenetelmiä ja rakennetaan järjestelmä työajanseurannalle. Kauden aikana toteutetaan myös kattava työnjako
hallintojärjestelmien, viestintä-/markkinointijärjestelmien ja toiminnanohjauksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi.
TYÖVALMENNUSYKSIKKÖ
Nykytila
Työvalmennusyksikkö koostuu kahdeksasta tuotanto-osastosta, joita ovat pesula,
puutyö, metalliosasto, autohuolto, ompelu- ja kädentaidot, viestintäpaja, Ekocenter ja palvelupaja.
Lisäksi puutyöosaston toimintaan on yhdistetty tuotantokoulu, jossa Kokkolan ammattiopiston 8 erityisopiskelijaa suorittaa tutkinnon tuotannonläheisesti opiskelemalla. Kokkolan kaupungin ostopalveluna toimiva kuntouttavan työtoiminnan rakennusryhmä työskentelee Sannanrannan terapiahuvilalla, joka on vuokrattu Kokkolan
kaupungilta Kokkotyö-säätiön käyttöön. Rakennus on Museoviraston suojelukohde.
Viestintäpajan toimintaan sisältyy kaiverrus- ja mainostyö, sekä säätiön kuukausipalaset lehden toimitus.
Ekocenterin kierrätystoimintaan sisältyy lisäksi kuljetus, myymälä ja rakennustarvikekierrätys.
Palvelupajan toimintaan sisältyy lisäksi vammaispalvelulakiin perustuva henkilökohtaisen avun palvelu ja veteraanisiivous jota Kokkolan kaupunki ostaa Kokkotyösäätiöltä.
Ekocenter myymälän yhteydessä oleva asiakaskahvio Mesi- Cafe on myös osa
palvelupajan toimintaa.
Työvalmennusyksiköstä vastaa työvalmennuspäällikkö ja tuotanto-osastoilla työvalmennuksesta kahdeksan työvalmentajaa ja yksi nuorten työpajaohjaaja.
Tuotanto-osastoilla työskentelee tuotannossa ja palveluissa vakituisessa työsuhteessa seitsemän työntekijää, joista kaksi on osa-aika eläkkeellä. Määräaikaisia työntekijöitä palkkatuella työosastoiden tuotannoissa ja palveluissa työskentelee kolmetoista ja ilman palkkatukea kuusi työntekijää. Siviilipalvelusta suorittaa yksi henkilö.
Haasteet
Työvalmennuksen haasteena on kehittää tuotantojen ja palveluiden toimintaa,
sekä solmia uusia asiakassuhteita ja lisätä tuotannon tuloja. Liiketoiminnan kehittäminen ja tuotannon tulojen lisääminen asettaa myös omat haasteensa valmennustoiminnan ja liiketoiminnan yhteensovittamiselle. Haasteena on myös suunnitella ja valmistaa laadukkaita ajanmukaisia uusio- ja uusia tuotteita myyntiin säätiön
omiin myymälöihin. Nettikaupan suunnittelu ja aloittaminen uusio- ja uusien tuotteiden, sekä kierrätystuotteiden osalta yhteistyössä muiden säätiöiden kanssa on
myös haasteellinen työ.
Sivu 6 / 22 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2012 – 2014
Toiminnan vaikuttavuutta seurataan seuraavilla mittareilla: tuotteiden ja palveluiden myynnin kehitys, valmentautujien määrä, valmentautujien sijoittuminen ja
henkilökunnan hyvinvointi.
Työvalmennuspäällikkö ja Retro yksikön päällikkö kehittävät liiketoimintaa yhdessä.
Suunnitelmavuonna on tavoitteena jo olemassa olevien tuotanto-osastojen liiketoiminnan kehittäminen ja tuotannon tulojen lisääminen 15-25 prosentilla osastosta
riippuen. Kehittämisen painopisteenä on tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen.
Nettikaupan suunnittelua jatketaan yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden ja
säätiöiden kanssa. Nettikauppa pyritään aloittamaan suunnitelmavuosien 20132014 aikana.
Omien laadukkaiden jo tuotannossa olevien uusio- ja uusien tuotteiden kartoitus ja
valmistusprosessien yhdistäminen työosastojen muuhun toimintaan, siten että ekologiset ja laadukkaat uusio- ja uudet tuotteet saadaan jatkuvaluonteiseen tuotantoon ja myyntiin.
Tuotteiden kartoituksessa ja tuotekehityksessä käytetään myös ulkopuolisen asiantuntija muotoilijan palveluita.
Suunnitelmavuosien 2013 ja 2014 tärkeinä tavoitteina on ylläpitää tuotannon ja
palveluiden asiakassuhteita, sekä kehittää niitä edelleen.
Monipuolistuva tuotanto ja palvelut mahdollistavat uusien asiakassuhteiden luomisen ja lisäävät tärkeitä valmennuspaikkoja valmentautujille.
Omien ekologisten ja laadukkaiden tuotteiden kehittäminen ja trendi seuranta,
jotta tuotannon omat uusio- ja uudet tuotteet ovat ajanmukaisia ja kilpailukykyisiä.
Kehittämistoimet
Pesulan palveluiden monipuolistumisen myötä on tarve vakinaistaa yksi työntekijä
hoitamaan pesulan nimikointi brodeerauspistettä ja laskutuslähetteiden kirjaamista, koska työ vaatii pitkän perehtymisajan ja ammattiosaamisen. Lisäksi pesukoneilla työskentelevän osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän eläkkeelle jäämisen jälkeen on tarve palkata vakituinen työntekijä pyykinpesu pisteeseen. Pesulan toimintaan ja Yrittäjäntie 2. kiinteistöön asennetaan vedenpehmennin, jolla voidaan vaikuttaa veden kovuuteen, joka taas vastaavasti vaikuttaa koneiden ja laitteiden
huoltokustannuksiin, koska kalkkikertymät vähenevät. Lisäksi vedenpehmennin vaikuttaa pesuaineiden kulutuksen pienenemiseen. Pesulan toinen pakettiauto vaihdetaan uudempaan, jotta kuljetuskalusto pysyy varmatoimisena ja ajanmukaisena.
Puutyöosastolla tuotantokoulu jatkuu yhteistyössä Kokkolan Ammattiopiston kanssa. Jatkossa neljälle tuotantokoululaisille on tarjolla osastolla monipuolisia ja tuotannonläheistä oppimista tukevia työtehtäviä. Tuotantokoulun opiskelijoita on
myös muilla työosastoilla suorittamassa tuotannonläheistä tutkintoa. Kokkolan ammattiopisto ohjaa säätiön eri työosastoille maksimissaan yhteensä kahdeksan tuotantokouluun tulevaa opiskelijaa.
Sivu 7 / 22 Metalliosaston toiminta aloitetaan uudestaan uusissa tiloissa Vasarakujalla. Metalliosastolla valmistetaan uusio- ja uusia metallituotteita, sekä takorauta tuotteita tilaustöinä. Lisäksi tuotteita myydään säätiön omissa myymälöissä. Metalliosaston
käynnistäminen vaatii investoida koneita ja laitteita, mm nauhahiomakone, sekä
takotöihin tarvittavia työkaluja ja ahjo. Metalliosaston tiloihin on lisäksi tarkoitus investoida keramiikan polttouuni ja keramiikkatöiden valmistamiseen tarvittavat
muut työkalut ja laitteet. Keramiikkatöiden aloittaminen on osa omien laadukkaiden tuotteiden valmistamista ja tukee myös monipuolista työtarjontaa valmentautujille ja on osa nuorten työpajatoimintaa.
Autohuollon työvalmentajan siirtyessä eläkkeelle toimintaa ja valmennustyötä jatkamaan perehdytetään uusi autotekniikan osaaja ja tuntija. Autohuoltoon palkataan myös palkkatuella määräaikainen työntekijä uuden työvalmentajan apulaiseksi. Autohuollon tuotantoon palkatun työntekijän kohdalla myös oppisopimuskoulutus on tarkoitus aloittaa suunnitelmavuonna 2012. Autohuollon toiminta jatkuu
Yrittäjäntie 5. – 7. osoitteessa.
Ompelu ja kädentaidot osastolle palkataan palkkatukinen määräaikainen työntekijä tuuraamaan vakinaisten lomia. Pesulan asiakkaiden työvaatteiden korjausompelupalvelu tehdään ompelu- ja kädentaidot osastolla. Uusio- ja uusien omien
laadukkaiden myyntituotteiden tuotekehitys ja valmistaminen jatkuu edelleen. Yritysyhteistyötä kehitetään paikallisten yritysten kanssa hakien uusia monipuolisia,
pakkaus, kokoonpano ja ompelu töitä.
Viestintäpajan uutta kehitettävää toimintaa ja tuotantoa on graafinen suunnittelu.
Suunnittelun tuotteita on mm. esitteet, katalogit, käyntikortit, julisteet, lehtimainokset, CD/DVD kannet, kirjeet, lomakkeet, logot ja flyerit. Pienemmät tuotteet tulostetaan työosastolla ja sinne hankitaan tarvittavat tulostimet. Isommat työt tehdään
painoalan yhteistyöyrityksissä. Netti (ja av-media) on myös uutta toimintaa, jota
tehdään sen mukaan, mitä osastolla on osaajia eli tehdään tilaustyönä mahdollisuuksien mukaan. Osastolla valmistetaan lisäksi säätiön omia markkinointimateriaaleja ja painotuotteita. Viestintäpajan laajennettu toiminta tarjoaa mielenkiintoista
ja monipuolista työtä osaston työntekijöille ja valmentautujille.
Ekocenterin toimintaa kehitetään kokonaisuudessaan. Kehittämistyön tärkeimpiä
alueita on rakennustarvikekierrätyksen materiaalitarjonnan monipuolistaminen ja
rakennustarvike myymälän rakentaminen sellaiseksi, jotta materiaali- ja tuotetarjonta on monipuolista ja ekologisesti käyttökelpoista. Yhteistyötä paikallisten rakennusliikkeiden kanssa kehitetään, jotta rakennusmateriaalia saadaan enempi kierrätettäväksi. Myös yhteistyötä Ab Ekorosk Oy:n kanssa kehitetään, jotta käyttökelpoinen materiaali ja tavara saadaan yhteistyön merkeissä paremmin kierrätettäväksi.
Rakennusryhmä korjaa ja kunnostaa Sannanrannan terapiahuvilaa yhteistyössä
Kokkolan Kaupungin kanssa, siten että kaupunki maksaa rakennusmateriaalit ja
tarvikkeet. Kokkotyö-säätiö vastaa laadukkaan työn tekemisestä. Työmaa tarjoaa
mielenkiintoisen ja haastavan työn kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä työskentelevälle kahdeksalle valmentautujalle ja yhdelle palkkatyön tekijälle.
Sivu 8 / 22 Palvelupajan toimintaa kehitetään investoimalla kuomullinen peräkärry ja Vasarakuja 23 kiinteistöön lattian yhdistelmäpesukone. Vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilökohtaisen avun palvelun ostopalvelu lisääntyy suunnitelmavuonna
noin 20 prosenttia. Palvelupajan toiminnasta eriytetään omaksi toiminnaksi ja kustannuspaikaksi kahvila Mesi-Cafe. Kyseisellä toimenpiteellä kahvilan tulosseuranta
saadaan oikealle tasolle. Kahvilan työvalmentajana toimii Palvelupajan työvalmentaja.
Sotaveteraanien kotisiivous palvelu mukautetaan luonnollisesti vähenevän kysynnän mukaiseksi. Kysyntä vähenee suunnitelmavuonna 2012 noin 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Veteraanisiivoojat osallistuvat myös Palvelupajan asiakastöihin,
jotta sovitut työtunnit täyttyvät.
Investointitarve
Pesulan pakettiauto ....................................................................... 15.000
Pesulan vedenpehmennin .............................................................. 4.500
Viestintäpajan tulostimet ............................................................... 15.000
Palvelupajan kuomullinen peräkärry .............................................. 1.500
Palvelupajan yhdistelmäpesukone ................................................ 4.500
Metalliosaston käynnistämiseen liittyvät työkalut ja laitteet ...... 20.000
RETRO-YKSIKKÖ
Nykytila
Pietarsaaren seudun Retro yksikön toiminta käsittää sekä työ- että yksilövalmennustoiminnan ja Retro-avustus hankkeella tehtävän työ- ja yksilövalmentajamallin juurruttamisen Pietarsaaren seutukuntaan. Palvelut myydään kunnille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Valmennustoiminta käsittää kunnille, Kelalle, työhallinnolle ym.
myytävät valmennukselliset ja kuntouttavat palvelut.
Retron henkilökunta koostuu päällikön lisäksi Retro-avustus hankkeen yksilövalmentajasta ja työvalmentajasta, yhdestä nuorten etsivästä, yhdestä kokopäiväisestä
työnohjaajasta tavaran vastaanotossa, yhdestä kuntouttavasta ohjaajasta (kuntien ostopalvelu) ja Retron omasta yksilövalmentajasta. Tämän lisäksi seitsemän kokopäiväistä henkilöä on työllistetty palkkatuella.
Työvalmennus
Työvalmennuksen toiminta koostuu kuljetuksista, kierrätystuotteiden vastaanotosta,
kunnostuksesta ja myynnistä Retro myymälässä, alihankintatöistä sekä työpalveluista.
Kuljetuksen käytössä on kaksi autoa. Kuljetustoimintaan kuuluu tavaroiden haku ja
vienti kierrätys-keskukseen/myymälään. Tavaroiden haku tapahtuu kunnissa sijaitSivu 9 / 22 sevilta keräyspisteiltä, yhteistyökumppani Ekoroskilta tai lahjoittavilta yksityishenkilöiltä/yrityksiltä. Tavaroiden vienti on asiakkaille myytyjen tavaroiden toimitusta, kuten myös ei myytäväksi kelpaavien tuotteiden vientiä Ekoroskille. Kuljetustoimintaan kuuluu myös, tavaroiden siirtoa kahden, ei säätiön kuuluvan, kohteen välillä.
Kuljetus hoitaa ostopalveluihin kuuluvan sotaveteraaneille suoritettavan nurmikonleikkuun ja lumenluonnin, kuten myös Dagens Tidning-lehdelle tehtävän lehtien
haun ja jakelun eri pisteisiin.
Kierrätystoimintaan kuuluu Retron toimitiloissa tapahtuva tavaran vastaanotto sekä
vastaanotetun tavaran kunnostus, arviointi ja hinnoittelu. Vastaanotettu tavara
voidaan myös purkaa tai hylätä ja toimittaa Ekoroskille. Toiminnan tukityönä purun
lisäksi ovat puutyöosasto, joka kunnostaa tai tekee uusiotuotteita, ja
atk/sähköosasto, joka testaa kaikkia elektronisia laitteita tietokoneista pesukoneisiin.
Vaatehuolto tarkastaa kaikki Retroon tulevat vaatteet, hinnoittelee ja asettaa ne
esille myymälään. Vaatehuolto vastaa myös Retron sisäisestä siivouksesta, kuten
myös ostopalveluihin kuuluvasta sotaveteraanien kotipalvelusta. Vaatehuollon piiriin kuuluu myös Retron kahvilan hankinnat.
Myymälä vastaa kaikesta myyntityöstä ja kaikista asiakaskontakteista. Myymälässä
otetaan myös vastaan ostopalvelusten tilaukset.
Alihankintatyö suoritetaan kuljetuksen ja tukitoimintojen yhteistyönä.
Yksilövalmennus
Yksilövalmennuksessa tuetaan yksilön toimintakykyä ja arjen hallintaa. Yksilövalmentajan palveluja tarjotaan sekä nuorille että aikuisille. Yksilövalmentaja tukee
valmentautujaa aktiivisesti asettamaan omia tavoitteita ja tekemään päätöksiä
sekä valintoja omien suunnitelmiensa ja ratkaisujensa toteutumiseksi. Yksilöohjauksella vahvistetaan valmentautujan kuntoutumista työelämään, työssä suoriutumisen toimintakykyä, arjenhallintaa ja hakeutumista työhön ja/tai koulutukseen. Yksilöohjausta annetaan jokaiselle valmentautujalle työvalmennuksen aikana ja/tai
henkilökohtaisissa tapaamisissa valmentautujan tarpeiden mukaan.
Ostopalvelut
Kotipalvelu sotaveteraaneille
Kuntien ostamaa kotipalvelua sotaveteraaneille hoidetaan kuljetuksen ja vaatehuollon/kotipalvelun yhteistyönä. Kuljetus hoitaa nurmikoiden leikkaamisen ja lumen luonnin. Vaatehuolto/kotipalvelu hoitaa siivoamisen ja ikkunoiden pesun, y.m.
Terapiatyötoiminta
Retro tarjoaa terapiatyötoiminnan paikan kolmelle henkilölle vuosittain palveluna
kunnille. Terapiatyötoiminnassa olevat saavat sisältöä päiviinsä ja ovat osa työyhteisöä.
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
Sivu 10 / 22 Retro tuottaa kunnille kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palvelun. Toimintaan
kuuluu toiminnan käytännön järjestämisen ja kehittämisen ohella myös valmentautujien työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen sekä elämänhallinnan parantaminen. Kuntouttava ohjaaja toimii läheisessä yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalitoimiston ja Retron yksilövalmentajan kanssa.
Kuntouttava työtoiminta tapahtuu ensisijaisesti Pietarsaaren kaupungin eri yksiköissä ja edelleen ohjattuna yrityksissä.
Haasteet
Suuri haaste on valmentautujamäärän kasvaminen 40 – 60 vuoden 2012 aikana.
Toiminnan kasvaminen asettaa vaatimuksia toiminnan uudelleen organisoimiselle
ja järkeistämiselle. Kierrätystoiminta kysyy paljon varastotilaa, jota ei ole. Tästä johtuen muu toiminta, eritoten alihankinta, tuotanto ja myymälä ovat haasteiden
edessä.
Eri syistä on ollut ajoittain haasteellista saada valmentautujia ohjautumaan Retroon. Kotipalvelu on kärsinyt, ja tästä on seurannut asiakkaille liian pitkiä odotusaikoja ja jopa työtilausten peruuntumisia. Kauden aikana seurataan tarkasti ja harkitaan toiminnan jakamista kahteen: 1) kierrätys, kuljetus ja myymälä olisivat pääosin
kuntouttavaa työtoimintaa ja 2) kotipalvelu, kuntapalvelu ja alihankinta olisivat
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja palkkatuella työllistettyä työtä.
Haasteeksi nousee myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrän lisääntyminen, kuten myös kaikkien valmentautujien määrän kasvaminen 33 %:lla nykyisestä. Varsinkin sosiaali- ja muut toimitilat käyvät pieniksi näin suurelle joukolle. Ainoa
mahdollisuus on talon ulkopuolella tarjottavien palvelujen vahva kehittäminen.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2012 – 2014
Toiminnan vaikuttavuutta seurataan seuraavilla mittareilla: tuotteiden ja palveluiden myynnin kehitys, valmentautujien määrä, valmentautujien sijoittuminen ja
henkilökunnan hyvinvointi.
Ensisijaisena tavoitteena on toiminnan järkeistäminen. Varastotilanne ratkaistaan,
jotta olemassa olevat tilat tulevat alihankinnan, tuotannon ja myymälän käyttöön.
Nykyinen tilapäinen ratkaisu vuokrakonteilla ei ole kustannustehokas ja lopetetaan.
Seuraavana tavoitteena on vakiinnuttaa valmentautujien määrää 60+ henkilöön
kuukaudessa. Yhä useampi näistä valmentautujista sijoitetaan yrityksiin tai alihankintatyöhön Retrossa.
Myynnillisenä tavoitteena on kasvattaa tuotteiden ja palvelujen myyntiä jälleen 10
%:lla vuosittain. Suunnittelukauden aikana kotipalvelulle ja kuljetukselle rakennetaan oma tilausjärjestelmä, joka siirretään pois myymälästä.
Vuosien 2013 – 2014 tavoitteena on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, mahdollisesti After Eight:in kanssa, ja valmennuspaikkojen suhteuttaminen alueen tarpeisiin. Toimenpiteiden kohdentaminen oikeaan kohderyhmään, joka työhallinnon
mukaan tällä hetkellä on pitkäaikaistyöttömät yli 50-vuotiaat miehet on erityisenä
tavoitteena tulevina vuosina. Toimenpiteet suunnitellaan valmentautujien osaamistason mukaisesti ja heidät pyritään aktivoimaan hakemaan töitä säätiön ulkopuoSivu 11 / 22 lelta.
Kehittämistoimet
Liiketoimintaa kehitetään ja erityisesti rakennustarvikkeiden kierrätystä kasvatetaan
nykyisestä 16 %. Alihankintatöitä ja yhteistyötä alueen yritysten kanssa lisätään. Kehittämistoimintaa tehdään yhdessä säätiön muiden yksiköiden kanssa. Yhteistyö
Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa kehitetään edelleen jotta parhaimmalla
mahdollisella tavalla voidaan vastata kuntien eri tarpeisiin.
Myynnin kasvattamisen edellytyksenä on tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen, johon olennaisena osana kuuluu tilaus-toimitus prosessin kehittäminen, omien
tuotteiden kehittäminen, kuten myös tilausjärjestelmän kehittäminen. Retropäällikön ja Kokkotyö-säätiön työvalmennuspäällikön yhteisenä kehittämisalueena
on työvalmennustoiminnan kehittämisen lisäksi myös liiketoiminnan kehittäminen.
Yhteistyössä Ekoroskin kanssa kehitetään kierrätystoimintaa, jotta yhä enemmän
tavaroita kierrätettäisiin ja ”hävikki” pienenisi. Selvitetään mahdollisuus yhteistoiminnasta tavaran purussa.
Kotipalvelun erityisenä kehittämisen kohteena on palveluiden lisääminen ja tehokkaampi myynti, eritoten kunnille ja yksityisille. Yhdessä Pietarsaaren kaupungin
kanssa aloitetaan päihdeongelmaisten päiväkeskuksen restaurointityöt Taljasepänkadulla. Myös vammaispalvelulakiin perustuva henkilökohtainen apu tuotteistetaan kunnille. Kunnille suunnitellaan ympäristöpalvelua. Kotipalvelutoimintaa
kehitetään voimakkaasti. Se ulotetaan sotaveteraanien lisäksi myös ikäihmisille jotka asuvat kotona. Retroon perustetaan toinen ryhmä, ja tämän lisäksi valmistellaan
kolmas. Lumen luonti ja nurmikon leikkaus eriytetään omaksi toiminnaksi, ehkä
myös ikkunoiden pesu.
Alihankintatoimintaa kehitetään myös voimakkaasti. Retrossa valmistellaan viiden
henkilön työpisteet alihankintatoiminnalle.
Etsivän työparitoiminnan tavoitteena Pietarsaaren seudulla on edelleen 1) järjestää ryhmätoimintaa maahanmuuttajanuorille yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin
nuorisotoimiston ja Etelänummen koulun kanssa, 2) ylläpitää ja edelleen rakentaa
yhteistyöverkostoa, 3) osallistua erilaisiin nuorille järjestettäviin tapahtumiin toimintaalueella, 4) kehittää yksilöohjausta nuorilta saadun palautteen mukaan, 5) luoda
toimiva alueellinen toimintamalli ja 6) saada näkyvyyttä toiminnalle.
Yhteistyö After Eight:in kanssa jatkuu ja tiivistyy. Kauden aikana jatketaan Pilottiprojektia Etelänummen koulun kanssa, jossa erityisluokkalaiset jokainen vuorollaan neljän viikon ajan käyvät After Eight:ssä ja Retrossa kerran viikossa.
Koneita ja laitteita joudutaan uusimaan, koska ne alkavat olla elinkaarensa päässä. Pienkalustoon kuuluvia puuntyöstökoneita hankitaan omien myynti- ja tilaustuotteiden valmistamiseen. Varastotilan kasvattamiselle varataan varoja, joko ostamista tai vuokraamista varten.
YKSILÖVALMENNUSYKSIKKÖ
Sivu 12 / 22 Nykytila
Yksilövalmennus on työvalmennukseen olennaisena osana liittyvää kokonaisuuden
tukemista. Jokainen Kokkotyö-säätiölle tuleva valmentautuja saa sekä työ- että
yksilövalmentajan. Yksilövalmennus on yksilöohjausta, jossa keskustellaan,
selvitellään asioita, tuetaan arjenhallintaa, arvioidaan valmentautujan tilannetta,
seurataan valmentautujan edistymistä, tehdään valmennus- ja jatkosuunnitelmia,
tehdään verkosto- ja yritysyhteistyötä sekä järjestetään ryhmävalmennusta.
Yksilövalmennusyksikköön kuuluvat kuntouttava- ja terapiatyötoiminta, Kelan ostopalvelut, Työhallinnon ostopalvelut (Luotsit, Työvalmennusohjelma ja Työelämävalmiuksien kartoittaminen), henkilökohtainen valmentajapalvelu (Vapa) ja Tuunauspaja. Välillisesti yksilövalmennukseen kuuluvat myös Nuorten Työpaja, Etsivä
nuorisotyö, Retron yksilövalmennus, Tuotantokoulun yksilövalmennus ja hankkeiden
yksilövalmennustoiminta. Yksilövalmennusyksikön toimintaa johtaa yksilövalmennuspäällikkö. Yksilövalmennuksessa on 14 yksilövalmentajaa (yksi Retrossa), joista
kolme on vakinaisessa työsuhteessa.
Retron yksilö-­‐
valmennus Työvalmennus-­‐
ohjelma Kuntouttava työtoiminta Terapeuttinen työtoiminta Tuunauspaja YKSILÖVAL-­‐
MENNUS Nuorten työpa-­‐
jatoiminta Henkilökoh-­‐
tainen valmen-­‐
tajapalvelu (Vapa) Etsivä nuoriso-­‐
työ:Kokkola ja Pietarsaari Työelämäval-­‐
miuksien kar-­‐
toittaminen Kelan työhön-­‐
valmennus Luotsit: Työ-­‐
elämäluotsi, Palkkatukiluot-­‐
si, Koulutus-­‐
luotsi Haasteet
Sivu 13 / 22 Tuotantotoiminnan kasvun myötä yksilövalmennuksen haasteena on tiettyjä taitoja
omaavien valmentautujien ohjaaminen työosastoille oikea-aikaisesti.
Yksilövalmennuksen näkökulmasta voidaan nähdä myös ohjautuvien
valmentautujien työkyvyn, taitojen, osaamisen ja jaksamisen olevan jatkuvasti
heikkenemässä ja näin ollen ohjaaminen tulee koko ajan haastavammaksi.
Nuorten, alle 29-vuotiaiden, työttömyyden pysyminen hyvin korkealla tasolla
asettaa haasteita myös Kokkotyö-säätiön valmennukseen. Kokkotyö-säätiön
valmentautujista 50% on alle 29-vuotiaita, joten jokaiselle säätiölle ohjautuvalle
nuorelle tarjotaan valmennuspaikka.
Rahoitusten vuosittainen hakeminen on jatkuvaa, ja samalla se aiheuttaa paineita
loppuvuodesta rahoitushakemusten tekemisessä ja päätösten odottelussa. Rahoituspäätösten tullessa vasta maalis-huhtikuussa joudutaan yksilövalmentajien työsuhteita jatkamaan ilman rahoituspäätöksiä.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2012 – 2014
Yksilövalmennustoiminnan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen on jatkuvaa.
Palvelutuotteita markkinoidaan yhä laajemmalle maantieteelliselle alueelle sekä
uusille aloille.
Toiminnan vaikuttavuutta mitataan valmentautujien määrällä, valmennusjakson
jälkeisellä sijoittumisella, asiakaspalautteella ja henkilökunnan hyvinvointia seuraamalla.
Vuosina 2012 – 2014 jatketaan työn tulosten arviointimenetelmien (mm. VAT), tilastointien, raportointien, dokumentointien ja muiden toiminnan vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä. Laatukäsikirjaa, päihdestrategiaa ja asiakasturvallisuusohjeiden päivittämistä tehdään vuosittain. Laatujärjestelmän työstäminen aloitetaan
työryhmätyönä kartoittamalla eri laatujärjestelmiä joista valitaan Kokkotyö-säätiölle
sopivin vaihtoehto. Laatujärjestelmän tekemiseen hankitaan ulkopuolista rahoitusta.
Valmentautujiin kohdistuvaa valmennusta laajennetaan ryhmävalmennustoiminnalla tarjoamalla heille erilaisia koulutuksia esim. kansalaistaidot, työelämän pelisäännöt, sosiaaliset taidot, hyvät tavat, opiskelutaidot ja työnhakutaidot. Valmentautujien sijoittumista Kokkotyö-säätiön valmennusjakson jälkeen ulkopuolisiin yrityksiin tuetaan hyvällä ja aktiivisella yritysyhteistyöllä.
Hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä jatketaan yhteistyössä työvalmennuksen kanssa
mm. perehdyttämiskäytäntöjä. Yksilövalmennustiimin toimintaa kehitetään ja siitä
luodaan yksilövalmennukseen liittyvien käytäntöjen foorumi, missä voidaan tehdä
itsenäisiä yksilövalmennukseen liittyviä päätöksiä.
Kuntouttava työtoiminta
Talousarviovuonna 2012 kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjotaan 50 kokkolalaiselle henkilölle eri työosastoilla. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville valmentautujille pyritään löytämään joko työ-, työharjoittelu- tai työkokeilupaikka Kokkotyö-säätiön ulkopuolelta. Jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi siirtyminen eteenpäin pyritään turvaamaan valmennusjakson aloittamisesta enintään
kahdessa vuodessa. Valmentautujia tuetaan itsenäiseen aktiiviseen työnhakuun ja
Sivu 14 / 22 autetaan prosessissa mahdollisuuksien mukaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa
oleville valmentautujille järjestetään virkistys- ja ryhmäpäiviä.
Kokkolan kaupunki selvittää kuntouttavan työtoiminnan siirtymistä kilpailutettuun
toimintaan.
Taloussuunnitelmavuosina 2013- 2014 kuntouttavan työtoiminnan määrät ja resurssit säilyvät vuoden 2012 tasolla.
Tuunauspaja
Tuunauspajan toimintaa jatkuu ja sitä kehitetään edelleen vastaamaan kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien nuorten valmennusyksikkönä. Yhteistyötä
kehitetään edelleen psykiatrisen poliklinikan ja psykiatrian osastojen ja Kokkotyösäätiön välillä. Valmennuspaikkoja Tuunauspajalla on 8-10 valmentautujalle. Näistä
puolet ovat valmentautujia, joiden vaihtoehtoinen sijoituspaikka on
erikoissairaanhoidon palvelun piirissä.
Tuunauspajan päivähinta on 36 € ja vastaavasti kunta maksaa 375
€/hoitovuorokaudesta psykiatrisella osastolla. Tuunasupajan vuosibudjetti vastaa
siten yhden henkilön 5 kuukauden hoitoa psykiatrisella osastolla.
Tuunauspajan toiminnallisena tavoitteena on valmentautujien arjen- ja
elämänhallinan ylläpitäminen kädentaidollisten toimintojen avulla. Mentelminä
käytetään myös yksilövalmennuksen käytäntöja, kuten ryhmävalmennuksia ja
aktivointipäiviä. Tuunauspajalta on mahdollisuus kokeilujaksoihin muille
työosastoille.
Terapeuttinen työtoiminta
Talousarviovuonna 2012 terapeuttisen työtoiminnan paikkoja tarjotaan 25 kokkolalaiselle eläkkeellä/kuntoutustuella olevalle henkilölle. Terapeuttisia työtoiminnan
paikkoja on Kokkotyö-säätiön työosastojen lisäksi ulkopuolisissa yrityksissä, joihin yksilövalmentaja pitää säännöllisesti yhteyttä.
Vuonna 2011 aloittanut terapeuttisen työtoiminnan työryhmä (kaupungin edustajat, työvoiman palvelukeskuksen edustaja, sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen edustaja
ja Kokkotyö-säätiön edustajat) kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa.
Työryhmän esityksestä tehdään Kokkolan kaupungin toimesta viranhaltijapäätökset terapeuttiseen työtoimintaan valituista henkilöistä.
Pitkään jatkuneet terapiatyötoiminnan sopimukset pyritään jatkamaan toistaiseksi
voimassa-oleviksi.
Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Sateenkaari
Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on Kelan ostamaa ammatillista kuntoutusta. Kela on 17.12.2004 hyväksynyt Kokkotyö-säätiön mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen toteuttajaksi. Sopimus on voimassa 31.12.2014 asti.
Päävastuun toiminnasta kantaa Kelan standardit määrittävä työpari. Työparina
toimivat psykiatrinen sairaanhoitaja sekä työelämän asiantuntija.
Työhönvalmennuksessa työskentelevä työelämän asiantuntija vaihtuu helmikuussa
2012. Erityistyöntekijänä toimii psykologi, jonka palvelut ostetaan ostopalveluna.
Vuonna 2012 Kelan standardien mukaisesti ryhmän koko on 12 henkilöä.
Kelan standardien mukaisesti vuonna 2012 käytetään kuntoutuksen tavoitteiden
laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä GAS-menetelmää (Goal Attainment ScaSivu 15 / 22 ling).
Suunnittelukauden 2012 aikana toiminnassa on mukana 12 kuntoutujaa, joka edellyttää kahden henkilön työresurssia. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi
tekeminen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella ovat jatkuvana tavoitteena.
Asiakasmäärät on tavoitteena pitää tasaisena, niin Kokkolan alueelta kuin muualta
lähikunnista. Kuntoutustyöryhmä Sanssin kehittäminen ja mahdollisimman tehokas
hyödyntäminen yhteistyöverkostona on kuntoutuksessa jatkuvana tavoitteena.
Vuonna 2011 voimaan tulleiden standardien mukaista toimintaa jatketaan myös
vuosina 2013 ja 2014. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että henkilöstön
koulutuspohja on Kelan standardien mukaisella tasolla.
Henkilökohtainen valmentajapalvelu, Vapa
Henkilökohtainen valmentajapalvelu (Vapa) on Rikosseuraamuslaitoksen päätehtävää tukevaa toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen työn tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen, sekä rikollisuuden aiheuttamien kustannusten vähentäminen ja täytäntöönpanon turvallisuus. Palvelun tarkoituksena on yksilöllisen ohjauksen avulla löytää valmentautujan hyvää arkea helpottavia ratkaisuja ja löytää
väylää opiskelu- tai työelämään tutustumiseen. Työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaisiin, joilla on suuri rikoksenuusimisriski ja korkea muutosmotivaatio.
Palvelu on konkreettista lisätukea asiakkaille.
Köyhyysrahalla ostettava palvelu supistuu vuonna 2012 rahoituksen vähyyden
vuoksi ja tulee koskemaan ainoastaan rajatusti vankilasta vapautuvia ja koevapauteen tulevia asiakkaita. Suunnitellun Köyhyysrahasta tulevan rahoituksen turvin
voidaan Vapa-palvelua järjestää ainoastaan 2 - 3 valmentautujalle vuoden 2012
aikana. Koevapauteen pääsevien vankien määrä tulee kuitenkin nousemaan
vuonna 2012.
Vuonna 2012 etsitään muita rahoituskanavia, jolloin Vapa voisi jatkaa Kokkotyösäätiön tuottamana ostopalveluna edelleen vuosina 2013 - 2014. Mahdollisen lisärahoituksen turvin toimintaa voisi laajentaa alkamaan jo asiakkaan vankilassaoloaikana, jolloin valmentaja voisi yhdessä valmentautujan kanssa suunnitella vapautumisen jälkeistä elämää.
Työelämävalmiuksien kartoittaminen, TVK
Työelämävalmiuksien kartoittamisessa tavoitteena on yksilöidyn tiedon saaminen
työnhakijan suoriutumisesta työtehtävistä, taidollisesta osaamisesta, mahdollisista
työrajoitteista, kehittymis-alueista ja sitoutumishalukkuudesta jatkosuunnitelmiin.
Lisäksi voidaan selventää hakijan palvelu-tarvetta. Jakson jälkeen Kokkotyösäätiöllä laaditaan yhteenveto ja yksilöllinen toteuttamissuun-nitelma tehdään
yhteistyössä asiakkaan, työvoiman palvelukeskuksen / te-toimiston ja Kokkotyösäätiön valmentajan kanssa yhteenvetotietoja hyödyntäen.
Työelämävalmiuksien kartoittamista jatketaan ostopalveluna ja palvelua
tuotetaan edelleen vuosina 2012 – 2014 työhallinnolle. Ostopalvelua tarjotaan
vuosittain 20 asiakkaalle 20 päivän jaksoja ja 20 asiakkaalle 40 päivän jaksoja,
yhteensä 1200 päivää.
Luotsi-palvelut
Luotsi palvelu on työhallinnon Kokkotyö-säätiöltä ostamaa palvelua. LuotsiSivu 16 / 22 palveluilla tuetaan asiakkaan pääsyä takaisin työelämään tai koulutukseen. Se on
tarkoitettu TE-toimiston ja työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaille, joiden on vaikea
sijoittua, edetä ja pärjätä työmarkkinoilla, mutta kuitenkin niille asiakkaille, joilla on
todelliset työllistymisen edellytykset ja mahdollisuudet. Palveluun kuuluvat työelämä-, palkkatuki- ja koulutusluotsipalvelut, sekä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja/tai
oppilaitoksiin asiakkaiden realististen työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien mukaan. Luotsin palveluihin kuuluu myös ohjausta mahdollisiin testeihin, arviointeihin ja
tutkimuksiin.
Luotsit tekevät keskenään päivittäistä yhteistyötä asiakkaidensa elämäntilanteen
parantamiseksi. Jokaista palvelua toteutetaan 253 valmennuspäivää vuosittain.
Yksilöohjauksella varmistetaan, että asiakas saa riittävästi yksilöllistä ohjausta ja tukea.
Työelämäluotsi
Tavoitteena on auttaa asiakasta sijoittumaan pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen avoimille työmarkkinoille erilaisten työllistämispolkujen avulla. Prosessin aikana
selviää myös mahdollinen ammatillisen koulutuksen tarve.
Palkkatukiluotsi
Palkkatukiluotsipalvelun tavoitteena on ohjata työttömiä palkkatukeen oikeutettuja sekä jo palkkatuella työllistettyjä välityömarkkinoilla olevia asiakkaita löytämään
jatkomahdollisuuksia työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on myös
varmistaa asiakkaiden ohjauspolkujen jatkuvuus.
Koulutusluotsi
Tavoitteena on asiakkaan työ- ja koulutusvalmiuksien lisääminen, asiakkaan oman
ajattelun kehittyminen suhteessa itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa, sekä vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen vastavuoroisen keskustelun avulla. Lisäksi koulutusluotsauksen tavoitteeksi asetetaan yksilön elämänhallinnan lisääntyminen ja
yksilön kouluttautumis- ja opiskeluasenteiden muokkaus positiivisempaan suuntaan.
Tavoitteina pidetään myös yksilön lisääntyvää tietoisuutta eri ammateista ja työllistymisen mahdollisuuksista. Yleisellä tasolla olevana tavoitteena pidetään palvelujen ja olemassa olevien rakenteiden ja yhteistyön kartoittamista, jotta hyödynnetään jo olemassa olevaa tietotaitoa ja yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyön kartoittaminen ja vahvistaminen voidaan asettaa tavoitteeksi, jotta voidaan entisestään
voimistaa esimerkiksi pajatoiminnan ja opiskelun välistä yhteistyötä.
Työvalmennusohjelma – Preppaus työelämään, TVO
Työvalmennusohjelma on työhallinnon Kokkotyö-säätiöltä ostamaa työvoimapoliittista koulutusta. Ohjelmaan tulevat ovat Kokkolan seutukunnan (Kokkola, Kannus)
ensisijaisesti alle 29-vuotiaat nuoret työttömät työnhakijat, jotka eivät ole saaneet
opiskelupaikkaa tai eivät ole löytäneet muuta ratkaisua työelämävalmiuksiensa
parantamiseen. Preppaus-työelämään työvalmennusohjelma tarjoaa sellaista erityistä tukea osallistujille, mitä ei työvoimapalvelun normaalissa toiminnassa pystytä
antamaan. Ohjelmalla edistetään osallistujien työmarkkina-asemaa ja lisätään
heidän ammatillisia taitojaan. Toiminta on nuorten tukemista avoimille työmarkkinoille, eri mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen löytämistä sekä tavoitteiden konkretiSivu 17 / 22 soimista. Ohjelma tarjoaa nuorille yksilöllisen ohjauksen tukemana omien suunnitelmien ja toiveiden konkreettisen harkinnan ja kokeilun ja työ/koulutusesteiden
kartoittamisen.
Ensisijaiset tavoitteet ovat 1) työllistyminen tai koulutuspaikan löytäminen, 2) selvittää yksilöllisesti ja perusteellisesti osallistujien realistisia työllistymis- ja koulutusvaihtoehtoja, 3) osallistujien sosiaalisten taitojen parantaminen työllistymiseen tai koulutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi, 4) palveluohjaus mahdollisiin lääketieteellisiin ja/tai psykologisiin tutkimuksiin tai muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan, 5) työssä suoriutumisen ja toimintakyvyn arvioinnit ja tarpeelliset tutkimukset
ja 6) pyritään poistamaan työllistymisen esteitä henkilökohtaisilla valmennussuunnitelmilla.
Tavoitteena on, että korkeintaan 35 % koulutuksen suorittaneista on ilman jatkopaikkaa kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna
2012 työvalmennusohjelmaan osallistuu noin 30 asiakasta, yhteensä noin 2000
opiskelijatyöpäivää.
Retron yksilövalmennus
Pietarsaaren toimipisteen yksilövalmennusta kehitetään samoilla periaatteilla kuin
Kokkolassa. Vuonna 2012 luodaan säännöllinen käytäntö yksilövalmennuksen
tilanteen seuraamiseksi ja kehittämiseksi yhdessä Retron valmentajahenkilöstön
kanssa.
Hanketoiminnan yksilövalmennus
Hankkeissa olevat yksilövalmentajat ovat osa yksilövalmennustiimiä ja he ovat
mukana yksilövalmennuksen kehittämistoiminnassa.
Taloudelliset tavoitteet
Perustoiminnot pyritään turvaamaan ja valmennuspaikkoja lisäämään Kokkolan
kaupungin ja ympäristökuntien rahoituksen lisäämisellä vuosina 2012 – 2014. Yksilövalmennuksen taloudelliset tavoitteet määräytyvät pääsääntöisesti ostopalvelutoiminnoista tulevista tuotoista. Yksilövalmennuksessa budjetoidaan kuntouttavan
työtoiminnan, terapeuttisen työtoiminnan, Tuunauspajan, Luotsi-toiminnan, Työvalmennusohjelman, Työelämävalmiuksien kartoittamisen ja Kelan mttyöhönvalmennuksen ostopalvelujen jatkumiseen vuonna 2012. Kuntouttavan, terapeuttisen ja Kelan työhönvalmennuksen ostopalvelut jatkuvat myös vuosina 2013
ja 2014. Työvalmennusohjelma jatkuu vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen harkitaan ohjelman jatkorahoituksen hakemista tuloksien perusteella. Työhallinnon ostamiin ostopalveluihin (Luotsi-palvelut ja Työelämävalmiuksien kartoittaminen)
varmistetaan rahoitus vuosittain.
Rikosseuraamuslaitoksen ostamaan henkilökohtaiseen valmentajapalveluun (Vapa) tuleva rahoitus pienenee huomattavasti vuonna 2012. Siihen haetaan rahoitusta niiltä osin kuin se on mahdollista, mutta samalla suunnitellaan palvelun jatkuvuutta muulla rahoituksella, täydentämään Rikosseuraamuslaitokselta tulevaa resurssia.
Sivu 18 / 22 HENKILÖSTÖRESURSSIEN KEHITTÄMINEN VUOSINA 2012 – 2014
Valmennushenkilöstö
Kokkotyö-säätiön palveluksessa on n. 70 henkilöä. Näistä yli puolet on määräaikaisia. Tavoitteena on vakinaistaa 2-4 henkilöä vuosittain.
Suunnitelmavuonna 2012 selvitetään eri vaihtoehtoja kiertävän valmentajan palkkaamiseksi. Kiertävä valmentaja tuuraa lomia ym. poissaoloja eri työosastoilla ja
yksilövalmennuksessa joten ei ole tarvetta sulkea työosastoja pitempien lomien
ajaksi. Lisäksi kiertävän valmentajan myötä on mahdollista lisätä valmennuspaikkoja.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2011 laadittua
koulutusstrategiaa toteutetaan. Henkilöstön osaamista kartoitetaan ja koulutusta
hankitaan tarvittaessa. Työnohjausta järjestetään työssa jaksamisen edistämiseksi
joka toinen kuukausi. Kehy/Tyky-päivä järjestetään kerran vuodessa.
Työn vaativuutta arvioidaan kehityskeskusteluiden yhteydessä, mikä tullee
olemaan palkitsemis-järjestelmän perustana. Työhyvinvointikysely tehdään
keväällä 2012 kolmannnen kerran.
Tuotantohenkilöstö
Tuotannossa toimiva henkilö vakinaistetaan vuoden alusta. Tuotannon määräaikaisessa työsuhteessa palkkatuella työskentelevien määrä lisääntyy kolmella Kokkolassa, autohuoltoon, palvelupajaan ja pesulaan/lomien tuuraaja.
HANKETOIMINTA
Hanketoiminta on olennainen osa Kokkotyö-säätiön toimintaa ja hankkeiden avulla myös säätiön toimintaa ja palvelutuotantoa pyritään kehittämään. Kokkotyösäätiö sitoutuu uusiin hankkeisiin, mikäli ne toteuttavat säätiön ja yhteistyökumppaneiden tavoitteita luoda uutta ja mielekästä toimintaa kohderyhmille ja tukevat
säätiön toimintaa. Lisäksi osallistutaan tarjouskilpailuihin säätiön henkilökunnan
osaamisen puitteissa.
Nuorten työpaja
Kokkotyö-säätiö on saanut valtionavustusta Nuorten työpajatoimintaan vuodesta
2007. Nuorten työpajatoiminnan keskeisenä tavoitteena on 1) ehkäistä nuoren syrjäytymistä ja eriarvoisuutta tukemalla hänen sosiaalista kasvuaan ja toimintakyvyn
kehittymistä, 2) nuoren aktiivisuuden ja itsenäistymisen tukeminen, 3) osallisuuden
lisääminen ja 4) nuorisotyön eri tahojen yhteistyön tiivistäminen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan osana kunnallista nuorisotyötä tehden saumatonta yhteisSivu 19 / 22 työtä Kokkotyö-säätiön ja Etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorten työpajan asiakkaina
arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 70 nuorta, joista noin 70 % löytää joko työ-,
koulutus-, työharjoittelu-, työelämävalmennus-, työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan.
Nuorten kiintiöpaikat säätiön eri työosastoilla mahdollistavat nuorten pääsyn työosastoille ilman odotusta. Jos valmentautujilla ei ole valmiuksia aloittaa suoraan
työosastoilla, niin aloitus voi tapahtua työpajatoimintaan linkittyvän suunnitellun
starttipajan kautta, johon haetaan lisää valtionavustusta vuosille 2012-2013. Starttipaja on vaihtoehto valmentautujille, jotka tarvitsevat vielä ajatusten ja suunnitelmien selkiyttämistä ammatinvalinnan, opintojen ja tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena on tarjota palvelua nuorille, jotka jäävät muiden toimijoiden palveluiden
ulkopuolelle.
Työpajatoimintaa kehitetään kohti kiinteämpää valmennustyötä, niin että valmentautujien yksilöllisiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Valmennustyöstä tulisi suunnitelmallisempaa, paremmin organisoitua. Valmentautujien yksilöllisten tarpeiden tukemiseksi palveluohjauksen avulla pyritään hyödyntämään eri
toimijoiden osaamista. Lisäksi pyritään hyvään yhteistyöhön yritysten, julkisen sektorin (kunta) sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Nuorten työpajatoimintaa kehitetään nuorille mielenkiintoisemmaksi kannustamalla myös valmentautujia osallistumaan toiminnan kehittämiseen, tulemaan osalliseksi. Vat- järjestelmää hyödynnetään tehokkaammin (arviointi tietoa toimintakyvyn,
toimintarajoitteiden ja terveyden eri osa-alueille). Kokkotyö-säätiön
yksilövalmennus pyrkii vuosina 2012 – 2014 tarjoamaan jokaiselle Kokkotyö-säätiölle
ohjautuvalle nuorelle valmennuspaikan vähintään neljäksi kuukaudeksi
(työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta).
Etsivä nuorisotyö
Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu rahoitusta Kokkolan ja Pietarsaaren seudun Etsivään nuorisotyöhön vuodesta 2008 ja 2010. Rahoitusta haetaan (Kokkolan
kaupunki / After Eight) jatkossakin vuosittain. Nuorisolain muutoksen myötä Etsivä
nuorisotyö on osa nuorten palvelu- ja seurantajärjestelmää. Lain mukaan viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus Etsivälle nuorisotyölle alle 25-vuotiaista nuorista, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, ovat keskeyttäneet tai eronneet oppilaitoksesta.
Kokkolan osalta Etsivää nuorisotyötä hallinnoi Kokkolan kaupunki, jolla on kolme
etsivää työtä tekevää työntekijää. He toimivat tiiviissä yhteistyössä Kokkotyösäätiön etsivää nuorisotyötä tekevän nuorten valmentajan kanssa, joka ohjaa tarvittaessa nuoren työpajoille. Kokkotyö-säätiöllä Etsivässä nuorisotyössä vuosina 2012
– 2014 arvioidaan tavoitettavan vuosittain noin 40 nuorta ja yhteydenottoja olevan
noin 80.
Pietarsaaren seudulla (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Kruunupyy ja Uusikaarlepyy)
Etsivää nuorisotyötä järjestetään yhteistyössä After Eightin ja Kokkotyö-säätiön
kanssa (molemmilla yksi etsivä). Nuoria ohjataan tarvittaessa työpajajaksoille yksilöllisesti. Kokkotyö-säätiöllä Pietarsaaressa arvioidaan Etsivässä nuorisotyössä vuosina 2012 -2014 tavoitettavan vuosittain noin 25 nuorta ja yhteydenottoja olevan
Sivu 20 / 22 noin 50.
Retro-avustus
Vuonna 2008 alkaneeseen RETRO työvoimapoliittinen avustus-hankkeen tavoitteena on saada hankkeen asiakkaaksi vuosittain 45 henkilöä Pietarsaaren seudulta. 70
% asiakkaista pyritään työllistämään, ohjaamaan oppisopimuskoulutukseen, eläkkeelle tai löytämään joku muu elämänhallintaa tukeva ratkaisu.
Retro työvoimapoliittinen avustus työllistää yhden yksilövalmentajan ja yhden työvalmentajan. Retro avustuksen toimialueena on Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Hankkeelle myönnetty rahoitus on vuoden 2013 loppuun.
UVA 2 (Uusi väylä ammattiin 2) ajalle 2012 - 2013
Valtakunnallisen ESR-hankkeen tavoitteena on kehittää opinnollistamisen toimintamallia ja siihen liittyviä käytäntöjä. Projektissa rakennetaan työpajojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä työpajatoiminalla hankitun
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Projektilla edistetään työpajan palveluiden hahmottumista suhteessa koulutus- ja tutkintojärjestelmään. Kohderyhmänä
ovat työpajojen henkilöstö (yksilö- ja työvalmentajat, ohjaajat, suunnittelijat ja johto), moniammatillisessa yhteistyöverkostossa toimivat, nuoria tukevat ja ohjaavat
ammattilaiset, opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, ammattiopettajat, ammatilliset erityisopettajat, sosiaaliohjaajat ja – työntekijät sekä työpaikoilla työnohjauksessa mukana olevat henkilöt ja vastuutahot.
Hankkeen hakijana on Tornion Työvoimalasäätiö ja osatoteuttajina ovat Meri-Lapin
Työhönvalmennussäätiö (Meriva), Bovallius-ammattiopisto, Ammattiopisto Lappia,
Simon kunta / Nuorten työpaja, Tervolan kunta / Nuorten työpaja, Meri-Lapin tetoimisto ja työvoimanpalvelukeskus, Rovaniemen Monitoimikeskussäätiö (Romotke), Lapin ammattiopisto, Seita-säätiö, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Kokkotyö-säätiö.
Vuosina 2012 – 2013 projektissa aloittaa yhteensä 150 henkilöä ja yrityksiä on mukana neljä. Hankkeen hyväksymispäätös saatiin 18.10.2011.
Ammattiin ohjaaminen tuetussa oppisopimuskoulutuksessa ajalle 11/2011 –
12/2013
ESR-hankkeen tavoitteena on luoda tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintatapa
ja malli, joten työpaikoille syntyy uudenlainen käytäntö oppisopimusopiskelijan ohjaukseen. Tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja nuorten oppisopimuskoulutusten mahdollisuuksien monipuolistaminen. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat oppisopimusopiskelijoita ohjaavien organisaatioiden henkilöstö,
työpajojen yksilövalmennuksesta vastaava henkilöstö ja oppisopimusopiskelijoita
työllistävien yritysten työpaikkakouluttajat.
Hanketta hallinnoi Kokkotyö-säätiö ja yhteistyökumppaneita ovat Jupiter-säätiö
Vaasasta sekä Silta Valmennusyhdistys ry Tampereelta. Hankkeen aikana vuosina
11/2011 – 2013 arvioidaan mukaan tulevia yrityksiä olevan yhteensä 65 ja oppisopimusopiskelijoita yhteensä 74, joista 55 saa työpaikan oppisopimuskoulutuksen
jälkeen. Tutkintoja hankkeen aikana arvioidaan suoritettavan yhteensä 10 ja osatutkintoja yhteensä yhdeksän.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa hankkeen hyväksymispäätös oli vahvistamatta.
Sivu 21 / 22 Integra- arjen taitoja ja integraatiota maahanmuuttajanaisille ajalle 11/2011 –
12/2013
Hanke on maahanmuuttajanaisille suunnattu ESR-hanke, jossa työ- ja yksilövalmennuksen avulla pyritään edistämään kotouttamista ja siirtymistä työmarkkinoille.
Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajanaisten työllistymisen edistäminen, koulutukseen hakeutuminen ja yrittäjyyden lisääminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat
työttömät vailla perus- ja/tai ammatillista koulutusta olevat Kokkolassa asuvat
maahanmuuttajanaiset, joiden työllistyminen on erittäin vaikeaa. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana on Kokkotyö-säätiö.
Koulutuksen jälkeen arvioidaan 36 maahanmuuttajanaisen saaneen valmiudet
hakeutua ja sijoittua työelämään, ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi opettaja projektipäälliköksi
sekä maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa hankkeen hyväksymispäätös oli vahvistamatta.
Sivu 22 / 22