Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Espoossa, Vantaalla ja

Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Espoossa, Vantaalla
ja Forssan seudulla / KOPPI-hanke
Kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen, THL, KOPPI-hanke
KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
Yhteistyössä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Espoon kaupunki - Vantaan kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY
KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi
•
•
•
•
•
KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita– ESR-hankkeen (1.6.2011 - 30.6.2014)
päätavoite kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien vaikeasti työllistyvien palveluiden
kokonaisuuden kehittäminen
Yhteistyökumppanit: Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Forssan seudun terveydenhuollon
kuntayhtymä (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila, Ypäjä), THL koordinoi hanketta
Kolme projektityöntekijää kunnissa toteuttamassa kehittämistyötä
Keinoina verkostoituminen ja yhteistyö kunnan muiden tahojen, hankkeiden ja järjestöjen
kanssa (työryhmät ym.), kehittämisen tukena pilotointeja
Hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Espoon ja
Vantaan kaupunkien sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän rahoittama
KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi
•
•
Hankkeen tavoitteet tiivistettynä:
• Kuntouttavan työtoiminnan sisältö, rooli ja siihen liittyvät prosessit ovat selkeitä
kunnissa ja toimintamallit ovat kehittyneet
• Kuntouttavan työtoiminnan yhteys muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin sosiaali- ja
terveydenhuollossa, KELA:ssa, työhallinnossa ja oppilaitoksissa on vahvistunut
• Asiakkaan osallisuus palveluiden kehittämisessä on lisääntynyt
• Vaikeasti työllistyvien palveluja koskevia hyviä käytäntöjä on juurrutettu toimintaan
kunnissa ja levitetty muihin kuntiin
Kunkin osatoteuttajan tavoitteissa painottuvat eri asiat riippuen kunnan tai seudun
kehittämistarpeista.
KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
Vantaan osahanke:
•
Arviointilomakkeet
•
Palautelomakkeet kuntouttavan
työtoiminnan asiakkaille
•
Ostopalveluiden ohjeistukset ja
prosessikuvaukset
•
Ryhmätoimintapilotit: Nuorten starttiryhmät,
Meidän kylä – Koivukylä –ryhmätoiminta
•
Kuntouttavan työtoiminnan
prosessikuvaukset
•
Opinnollistaminen
•
Asiakasraadit
Espoon osahanke:
•
Yhteistyö ESTER- ja Nimi Ovessa –
hankkeiden kanssa
•
Kipinä-ryhmätoiminta
•
Kuntouttavan työtoiminnan
prosessikuvaukset
•
Nuorten vaikutusmahdollisuuksien
lisääminen kehittämisessä (nuorten tekemä
opas ja elokuva)
•
Asiakasprosessien kuvaukset
•
Soukan työkeskuksen toiminnan
kehittäminen
KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi
FSTKY:n osahanke:
•
Kuntakohtaiset työryhmät ja asiakasraadit
•
Kuntouttavan työtoiminnan toimintamallien kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa (esim. kotihoidon
apuryhmien (Helsingin malli), mobiilipaja
•
Seutukunnallisen yhteistyön lisääminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen
•
Työpajojen kehitys seutukunnallisesti
•
Uusien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsintä koko seutukunnan alueella
•
Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa
•
Arvioinnin kehittäminen
•
Yhteistyö terveydenhuollon kanssa, toimintamallien kehittäminen (mm. PTT-hankkeen tulosten
juurruttaminen)
•
Koulutus terveydenhuollon henkilökunnalle ja kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleville
yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston Akaan-verkon kanssa
•
Kotihoidon apuryhmät – laajennetaan Forssassa ja seutukunnallisesti
•
Hoiva-avustajan koulutuksen suunnittelu ja toteutus
•
Uusien hankkeiden suunnittelu
Esimerkki kehittämistyöstä KOPPIhankkeessa:
Koivukylän starttiryhmätoiminta
•
•
•
•
Kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmätoiminta käynnistyi Vantaan kaupungin
hyvinvointityöryhmän rahoittaman Koivukylä, Meidän kylä –hankkeen aloitteesta, jonka
yhdeksi kokeilukohteeksi nousi kuntouttavan työtoiminnan alueellisen palvelun kehittäminen.
KOPPI – hanke kytkettiin tiiviisti Koivukylän starttiryhmän kehittämistoimintaan.
KOPPI-hankkeen Vantaan projektityöntekijänä työskentelee Ira Mattila.
Kehittämisen tavoitteena oli:
•
•
•
•
•
•
•
•
Lisätä yhteistyötä ja madaltaa raja-aitoja asukkaiden, alueella toimivien järjestöjen sekä kaupungin ja
seurakunnan työntekijöiden välillä
Kehittää Koivukylän alueelle uusia työllistymispolkuja
Uudistaa starttiryhmätoimintaa
Toteuttaa palvelu mahdollisimman pian aktivointisuunnitelman jälkeen
Tarjota asiakkaille yksilöllinen jatkopolku heti ryhmätoiminnan jälkeen ilman keskeytyksiä
Luoda hyvä käytäntö, mikä on hyödynnettävissä perustoiminnoissa jatkossakin.
Kehittämistyön pohjaksi otettiin vakiintunut starttiryhmän prosessi.
Ira Mattilan raportti starttiryhmästä KOPPI-hankkeen verkkosivuilla maaliskuun lopulla:
www.thl.fi/koppi
Kuntouttava työtoiminta Vantaalla
31.12.2012 asti Vapaa-ajan ja asukaspalvelut
1.1.2013 alkaen Konserni- ja asukaspalvelut
Asiakkaan
aktivointisuunnitelma
Starttiryhmät
Integroidut
Työtoimintapaikat
Ostopalvelut
- Säätiöt, järjestöt
- Valtion virastot
- Vantaan kaupungin
toimintayksiköt
Työllisyyspalveluiden
pajat
RYHMÄTOIMINTA
Ryhmätoimintaa syksyllä 2012:
Starttiryhmät Vernissakadulla
Maahanmuuttajien ohjauksellinen
ryhmä
Nuorten starttiryhmä PILOTTI
Koivukylän starttiryhmä PILOTTI
• 1-2 pv/viikko, 4h/pv
• 3 kk jakso
HAASTEET:
• lisääntyvä palveluntarve (mm.
kasvava työttömyys, nuorisotakuu)
• asiakasohjaus
• prosessi (esim. sykli, kirjaukset,
haastattelut)
• matkakorvaus ja
9 €/toimintapäivä
• yksilöllinen
jatkosuunnitelma
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Suunnitteluprosessi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä järjestettiin useita asiaa valmistelevia
yhteistyökokouksia, joihin osallistui terveydenhoidon, työllisyyspalveluiden, kuntouttavan
työtoiminnan, hankkeiden, seurakunnan ja TE-toimiston edustajia.
1. Ideointipalaveri
2. Malli kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta
3. Hyvinvointityöryhmälle esitys kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta.
4. Jatkotyöstettiin esitystä ryhmätoiminnan toteuttamismalliksi.
5. Tapaaminen Rekolan seurakunnan diakoniatyön kanssa
6. Vantaan kaupungin Hyvinvointityöryhmän kokouksessa hyväksyttiin Koivukylä - Meidän
kylä -projektin toimintasuunnitelma ja budjetti: starttiryhmä pilottihankkeeksi
7. Sovittiin ryhmätoimintapäivät ja tehtiin tarvittavat tilavaraukset ym.
8. Sovittiin, että KOPPI-hankkeen projektityöntekijä osallistuu kunnan edustajana
aktivointisuunnitelmatilaisuuksiin sekä tarvittaessa ohjaajana toimintaan.
9. Sosiaalitiimin kokouksessa tiedotettiin Koivukylän starttiryhmästä.
10. Pidettiin kokous, jossa sovittiin vielä käytännön asioista ja työjaosta.
Tiedote Koivukylän alueen sosiaalityöhön toimitettiin kesäkuussa 2012.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/prosessi
•
Asiakasohjaus
• Asiakasohjaus seurakunnan diakoniatyön ja sosiaalitoimen kautta.
•
Info, aktivointisuunnitelma, sopimus ja päätös
• Infotilaisuus ei sidottu työnhakuun, osallistuminen vapaaehtoista. Ryhmäinfo ja
halukkaille samassa yhteydessä sopimus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan
osallistumisesta sekä aktivointisuunnitelma.
•
Yksilötapaamiset
• Ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä ei erillisiä alkuhaastatteluita.
•
Ryhmätoimintaa täydentävä työtoiminta jakson aikana
• Mahdollista myös aloittaa ryhmätoiminnan rinnalla kuntouttava työtoiminta esim.
yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
•
Asiakaspalautteen keruu toiminnan keskivaiheella ja loppupuolella kirjallisena ja suullisena
Koivukylän starttiryhmätoiminta/prosessi
•
Terveystarkastukset
• Yhteisöterveydenhoitaja tarjosi terveystarkastukset halukkaille ryhmäläisille.
•
Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettava aktivointisuunnitelma
• Uusi aktivointisuunnitelma ryhmätoiminnan loppupuolella. Aikavaraus jo alkuvaiheen
aktivointisuunnitelma-tilaisuuden yhteydessä.
•
Ryhmätoiminnan keskeytys, poissaoloista ilmoittaminen ja ilmoitukset tehdyistä
toimintapäivistä (toimintatavat)
•
Todistus
• Osallistumistodistus ryhmätoiminnan lopussa. Lisäksi todistus kuntouttavasta
työtoiminnasta.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Asiakasohjaus
•
•
•
•
Toiminnan ideointivaiheessa sovittiin, että vain Rekolan seurakunnan diakonit voisivat
lähettää asiakkaita ryhmätoimintaan. Myöhemmin päätettiin asiakasohjausta laajentaa niin,
että myös aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä pyydettiin kartoittamaan ja lähettämään
asiakkaitaan palveluun. Myöhemmin pyydettiin mukaan myös Työvoiman palvelukeskuksen
ja Te-toimen virkailijat ja Petran palveluohjaajat (3 infoa, joihin kutsuttiin yht. 20 asiakasta,
tehtiin 10 sopimusta)
Infotilaisuudessa asiakkaille kerrottiin ryhmätoiminnan sisällöstä ja toimintaan osallistumisen
eduista sekä velvollisuuksista. Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakkaiden palautteen
perusteella voi todeta, että lähettävä taho oli tiedottanut toiminnasta riittävästi.
Infotilaisuudet sitoivat henkilökuntaa ja työaikaa suhteessa ryhmään saatuihin ohjauksiin
(asiakkaita jäi saapumatta infotilaisuuteen).
Asiakasrekrytoinnin merkittäväksi haasteeksi nousi myös kesäloma-aika ja
työntekijävaihdokset.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Ryhmätoimintajakson sisältö
•
•
•
•
Palvelukokonaisuus sisälsi yksilöllistä asiakastyötä, jossa edettiin asiakkaan toimeksiannolla
hänen tavoitteidensa suuntaisesti ja ryhmämuotoista toimintaa CABLE (Community Action
Based Learning for Impowerment) -yhteisötyömetodia hyödyntäen. CABLEn tavoitteena on
ammatillisen yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteisörakenteiden kehittäminen ja
palvelunkäyttäjien voimaantuminen, osallisuus ja vastuunotto itsestä ja omasta yhteisöstä.
Ryhmätoimintaa oli ajalla 17.9.12 – 16.12.12, yksi tai kaksi päivää viikossa ja neljä tuntia
päivässä. Ryhmäkertoja oli yhteensä 24 ja toiminta toteutettiin pääosin Koivukylän
Kafnettissa.
Ryhmätoiminta oli kuntouttavaa työtoimintaa, joten asiakkaat saivat korvausta 9 euroa
ryhmätoimintaan osallistumispäivältä sekä matkakorvauksen Vantaan kaupungin julkisen
liikenteen 30 päivän lipun hinnan mukaisesti kuukausittain.
Ryhmän ohjaajina toimivat Vantaan kaupungin Koivukylä, Meidän kylä –hankkeen
projektipäällikkö, työllisyyspalveluiden KOPPI-hankkeesta projektityöntekijä Ira Mattila sekä
Vantaan seurakuntayhtymästä yhteiskuntatyön diakoni.
Koivukylän starttiryhmä ajalla 17.9-16.12.12
Orientaatio
Sopimukset ja tavoitteet
Biografia
oma elämäntarina
yhteisöt, verkostot
Havainnointi
ympäristössä,
mitä ajattelen siitä
Yhteenveto/
sosiaalinen analyysi
koetun reflektointi ja
analysointi vrt. oma
tausta
Toiminta
uusi tapa toimia?
oma positio
Arviointi
kaikkien näkemykset
kuuluviin, kirjallinen
palaute lopuksi
10 sopimusta
• Ryhmätoimintaa
• Sosiaaliohjaajan tapaamiset
• Yhteisöterveydenhoitajan
terveystarkastus
Lähde: Katri Valve 2012: A Perspective on the Exposure Approach to Pedagogy in Community Development Work.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Ryhmätoimintajakson sisältö
•
•
•
•
•
•
•
Starttiryhmätoiminnan sisältöä suunniteltaessa pyrittiin siihen, että toiminta kiinnostaisi
tasapuolisesti molempia sukupuolia ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita.
Tavoitteena oli samanaikaisesti tukea ryhmäprosessin käynnistymistä.
Ensimmäisten ryhmäkertojen aikana asiakkaalle tiedotettiin toiminnan rungosta, käytiin läpi
asiakkaan velvollisuudet ja oikeudet jakson ajalta sekä ideoitiin toimintaa ja selvitettiin
asiakkaiden tavoitteita ryhmätoimintajaksolle.
Teemoja työstettiin korttien, toiminnallisten harjoitteiden sekä Learning Cafe –tyyppisen
työskentelytekniikan avulla
Ideoinnin tuloksena asiakkaat tuottivat sisällöllisiä toiveita ryhmäpäiville: Erityisesti toivottiin
potkua kouluun ja opiskeluun hakemiseen ja oman koulutussuunnan löytämiseen.
Tutustumiskohdetoiveiksi esitettiin mm. yrityksiä, messuilla käynti ja kuntouttavan
työtoiminnan tai työelämävalmennuksen mahdollisuudet.
Ryhmäläiset myös laativat ryhmälle säännöt. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat
olivat tyytyväisiä siihen, että sovituista säännöistä pidettiin kiinni.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Ryhmätoimintajakson sisältö
•
•
•
•
•
•
•
Yhteisövalmennuksen lähtökohtana oli työskentely oman elämäntarinan kanssa.
Aluksi varattiin aikaa itsenäiselle työskentelylle, jonka jälkeen elämäntarina jaettiin
asiakkaan valitsemalla avoimuudella pienryhmässä.
Toinen yhteisövalmennuksen elementti oli havainnointi. Ryhmäläisiä pyydettiin kiertämään
rajatulla alueella ja tekemään siitä havaintoja. Havainnoinnin tuloksia käsiteltiin yhdessä heti
havainnoinnin jälkeen ja seuraavilla ryhmäkerroilla.
Havainnoinnin avulla ryhmäläiset oppivat jotain uutta omista toimintatavoistaan ja se tuki
biografiatyöskentelyä.
Prosessia tuki yksilökohtainen sosiaaliohjaus, jota asiakkaille tarpeen mukaan tarjottiin.
Jatkopaikkoja esiteltiin laajasti eri aloilta. Tutustumiskäynnit ja palveluesittelytapaamiset
järjestettiin osittain yhdessä muiden starttiryhmien kanssa. Asiakaspalautteissa
tutustumiskäynnit mainittiin tärkeänä tai erittäin tärkeänä toimintona.
Havainnointitehtävä näytti kannustaneen asiakkaita erilaisten vierailujen yhteydessä
ottamaan tarkastelevan ja asioita kyselevän sekä havainnoivan otteen.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Ryhmätoimintajakson sisältö
•
•
•
•
•
•
Tutustumiskäyntejä järjestettiin myös asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti ja ne
toteutettiin erillään ryhmäpäivistä ja yhdessä sosiaaliohjaajan (KOPPI-hankkeen
projektityöntekijä) kanssa.
Sosiaaliohjaajan lähityö sisälsi asiakkaan prosessin tukemista ja siirtymän valmistelua,
työote oli tulevaisuusorientoitunut. Sosiaaliohjaaja vastasi asiakkaiden jakson aikaisesta,
kuntouttavaan työtoimintaan liittyvästä verkostotyöstä.
Ryhmätoiminnan rinnalla jokaiselle asiakkaalle tarjottiin vähintään yksi yksilöaika, jolloin
tehtiin tilannearvio asiakkaan jatkopolkusuunnittelua varten.
Lisäksi sosiaaliohjaaja osallistui lähes jokaiseen ryhmäkertaan ohjaajana.
Yhteisöterveydenhoitaja osallistui ensimmäiselle ja toiselle ryhmäkerralle, lisäksi hän vastasi
yhden ryhmäkerran sisällöstä. Hän tiedotti asiakkaille mahdollisuudesta osallistua
terveystarkastukseen ja samalla hoiti ajanvarauksen sekä jakoi esitietolomakkeet
täytettäväksi. Terveystarkastus räätälöitiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Ryhmän kestoon ja ryhmäpäivien pituuteen oltiin tyytyväisiä.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Arvioinnin toteuttaminen
•
•
Arviointitilaisuudet järjestettiin ryhmäläisille kaksi kertaa. Ryhmäläisten palaute kerättiin
kirjallisena sekä palautepajakeskusteluissa.
Ohjaajien arviointikeskustelut käytiin erillisinä tilaisuuksina ulkopuolisen vetäjän ohjaamina.
Arvioinnit toteutettiin kolme kertaa. Ryhmän toimintaa arvioitiin myös jokaisen ryhmäpäivän
jälkeen käydyssä ohjaajien keskustelussa.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Arvioinnin tulokset
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Starttiryhmä oli kaikkien palautekyselyyn vastanneiden asiakkaiden mielestä oikea
vaihtoehto tässä elämäntilanteessa ja suurin osa koki saaneensa ryhmän aikana apua
jatkosuunnitelmiesi selvittämisessä.
Toiminnan järjestäminen omalla alueella, lähellä kotia koettiin hyvänä ratkaisuna.
Asiakkaat kertoivat toiminnan luoneen rytmiä ja säännöllisyyttä elämään.
Myös tutustumiskäynneistä pidettiin.
Jatkosuunnitelmien tekeminen motivoi jatkamaan osallistumista. Palautteessa toivottiin
enemmän aikaa erilaisten vaihtoehtojen miettimiselle.
Ryhmän ilmapiiri koettiin rennoksi ja porukka hyväksi. Kokemusten jakaminen ja vertaistuki
oli tärkeää.
Ryhmäläiset arvostivat päivittäin tarjottua lämmintä ateriaa. Lisäksi muu taloudellinen hyöty
koettiin tärkeänä, Tuet ja raha-asiat mietityttivät, esimerkiksi osallistumisen vaikutus ns.
karenssien purkautumiseen.
Ohjaajat koettiin positiivisina ja asiansa osaavina, mutta myös tavallisina ihmisinä.
Ohjaajien itsearvioinnissa todettiin yhteistyön ja järjestelyjen sujuneen hyvin.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Jatkopolut
•
•
•
Kaikkien starttiryhmään osallistuneiden asiakkaiden jatkosuunnitelmat sisälsivät
jatkon kuntouttavassa työtoiminnassa. Sopimukset tehtiin Vantaan kaupungin
yksiköihin, järjestöihin, pajalle ja ostopalvelupaikkoihin.
Osalla asiakkaista ensisijaisena tavoitteena oli koulutukseen osallistuminen.
Polkua kohti koulutusta lähdettiin muutaman asiakkaan kanssa rakentamaan
siten, että ensin tarjottiin mahdollisuus tutustua kyseiseen alaan.
Työtoimintapaikkaa kartoitettaessa etsittiin sellainen työtoimintapaikka, joka voisi
jatkossa tarjota asiakkaalle oppisopimuskoulutuspaikan tai riittävän monipuolista
työkokemusta.
Asiakkaiden tavoitteet liittyivät myös elämänhallinnan tukemiseen.
Työllistymispolkua lähdettiin tällöin suunnittelemaan näiden tavoitteiden pohjalta.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Vaikutukset prosesseihin
•
•
•
•
Koivukylän starttiryhmässä asiakkaat kohdattiin ilman ennakkotietoa heidän yksilöllisestä
taustastaan. Lähtökohtana oli luottamus lähettävän tahon palvelutarvearvioon. Asiakkaan
jakson tavoitteet oli kirjattuna lähetelomakkeessa. Hyvien kokemusten myötä tämä
toimintamalli päätettiin ottaa käyttöön työllisyyspalveluiden starttiryhmissä vuonna 2013 .
Pilotin jälkeen sovittiin, että starttiryhmälle nimetään vastuusosiaalityöntekijä, joka jatkaa
asiakkaan prosessinhaltijana ryhmätoiminnan jälkeen, mikäli asiakkuus jatkuu muussa
kuntouttavassa työtoiminnassa (poikkeuksena tästä ovat Työvoiman palvelukeskuksen
asiakkaat, joiden asiakkuus säilyy aiemmin määritellyllä työllisyyspalveluiden
sosiaalityöntekijällä).
Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettavan aktivointisuunnitelman ajanvaraus tulisi
toteuttaa jo alkuaktivointisuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman tarkistus olisi tällöin
helppo tiedottaa yhteistyökumppaneille.
Vuoden 2013 organisaatiouudistukset TE-toimessa sekä Vantaan kaupungin
työllisyyspalveluissa ja sosiaalitoimessa tulee huomioida suunniteltaessa tulosten
juurruttamista peruspalveluihin.
Koivukylän starttiryhmätoiminta/
Yhteenveto
•
•
•
•
•
•
Koivukylän starttiryhmän osalta voidaan todeta asiakkaiden tilanteiden muuttuneen
huomattavasti lähtökohtatilanteesta.
Ryhmätoiminnan rinnalla kulki asiakkaan oma yksilöllinen prosessi jatkosuunnitelman
laatimiseksi. Tätä prosessia tuki yksilösosiaaliohjaus, mutta myös ryhmän tuottama
vertaistuki.
Asuinympäristön huomioiminen palvelun tuottamisessa nousi myös uudeksi näkökulmaksi.
Palvelun sisällöstä tiedottaminen on tärkeää oikea-aikaisen palveluun ohjauksen
toteutumiseksi.
Koivukylän starttiryhmällä oli vaikutusta myös ohjaajien ammatilliseen kasvuun.
Jatkokehittäminen: Suunnitteilla Koivukylän hoiva-apuryhmä –pilotti (ryhmäpäiviä,
asiakaskäyntejä, alan koulutukseen ohjaus) (mahdollisesti syksyllä 2013)
Kiitos!