Elintarvike- yritysten Kylmä- tekniikka

Transcription

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
5/10
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Kylmätekniikka
kehittyy
kovaa vauhtia
Elintarvikeyritysten
hukkalämpö
hyötykäyttöön
a
k
k
i
i
n
k
e
t
ä
m
l
y
K
Ta l o u de l lista ja vihreää
ky l mä ä sek ä lämpöä
Oy Scancool Ab on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki
kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut avaimet käteen
-periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta huoltoon
saakka. Toimipisteemme sijaitsevat Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella,Tuusulassa ja Tampereella.
Teolliset kylmälaitokset
• elintarviketeollisuuden prosessi- ja tilajäähdytys
• logistiikkakeskukset
• kylmä- ja pakkasvarastot
• prosessijäähdytys
• jääradat ja -hallit
• kaupan kylmän CO2-ratkaisut
Edullista lämpöenergiaa teollisuusmittakaavassa
• Meneekö jäähdytyksen lauhdutuslämpö tai
jätevesien lämpö hukkaan?
• Kiinnostaako jäähdytyksen ja lämmön tuottaminen
yhdellä koneella?
• Tiesitkö, että lämpöpumpulla voidaan tuottaa
kaukolämpöä esim. 80 ºC vettä 10 MW teholla?
Scancool teollisuuslämpöpumput ottavat talteen
hukkalämmön tai maalämmön ja muuttavat sen arvokkaaksi lämmitysenergiaksi. Teollisuuslämpöpumpulla
voidaan saavuttaa jopa 80 % säästöt energiakuluissa ja
päästöissä!
n
PÄ Ä K I R J O I T U S 5 / 2 0 1 0
Ilman kylmää
ei pärjätä
S
uomalaisten elintarvikkeitten laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden
yksi ”salaisuus” on tehokas kylmätekniikka. Hyvällä jäähdytyksellä
ja pakastuksella on voitu keventää prosesseja. Kuivamuonaa ja säilykkeitä syödään korkeintaan patikkareissuilla ja kesämökeillä.
Suolaa ja sokeria ei tarvita enää juurikaan säilömismielessä, vaan pelkästään maun vuoksi. Myös säilöntäaineitten käyttöä on voitu vähentää sekä
teollisuudessa että kotitalouksissa.
Kylmätekniikkaa käytetään joka kohdassa elintarvikeketjua, aina alkutuotannosta ravintolan, ruokapalvelun tai kuluttajan keittiöön asti. Niin
mansikat, kasvikset, kalat kuin maitokin on opittu jäähdyttämään jo alkutuotantopisteessä, jopa niin tehokkaasti, että jokaista pientä erää ei tarvitse heti lähteä kiikuttamaan eteenpäin. Tämähän se taisi ”hämmentää”
venäläisiäkin menneenä kesänä.
Teollisuuslaitoksissa tuotteiden lämpötila lasketaan heti teurastus-, valmistus- tai kypsennysprosessin jälkeen nopeasti turvallisiin säilytyslämpötiloihin. Kuljetuskalusto on kehittynyt, ja periaatteessa kaikille tuoteryhmille löytyy kuljetuksessakin oma lämpötilansa, jos se vain on taloudellisesti järkevää. Kauppojen kylmäkalusteet ovat kansineen ja ovineen
entistä fiksumpia. Kotitalouksissa ovat käytössä jää- ja viileäkaapit sekä
pakastimet.
Kylmä on ollut siis jo vakiintuneesti pitkään käytössä joka kohdassa ketjua. Mutta nyt ala on murroksessa ja kehittyy kovaa vauhtia. Lainsäädäntö
ja standardit säätelevät alaa voimakkaasti. Niin ilmastomuutos kuin energiakysymykset ovat vauhdittaneet kylmäaineitten ja -laitteitten kehitystä.
Lämpötilan mittaustakaan ei sovi tehdä miten sattuu. Asennukset ja huollot on tilattava pätevältä kylmälaiteliikkeeltä. Kylmän- ja lämmöntuotto
yhdistyvät. Erityisesti elintarvikkeitten tuotantolaitoksissa ja kaupoissa
kalustoa joudutaan uusimaan lähivuosina. Investoinnit saataneen ainakin
osittain takaisin pienemmän energialaskun myötä.
Teemanumeroa kylmätekniikasta on kyselty vuosien saatossa. Kehittyvä Elintarvike -lehti päätti vastata lukijoitten toiveisiin. Niinpä kädessäsi
on historiallinen numero. Yli 20-vuotisen taipaleen aikana lehti on nostanut ensimmäisen kerran teemaksi kylmätekniikan.
Aihe on haastava. Toimitus kiittää asiantuntevaa toimitus- ja kirjoittajakuntaa ja toivottaa innoittavia lukuhetkiä lehden parissa. Löydät lehdestä
niin historiaa kuin tuleviakin trendejä. Ja ehkäpä innostut vierailemaan
Suomen Jäähdytystekniikan museossa Ylöjärvellä.
KUVA: TAUnO RAnTAlA
KUVA: TAUnO RAnTAlA
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS 1. Joko olet tutustunut lehden kotisivuihin ja lehtiarkistoon? Osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi voit hakukomentoa käyttämällä tehdä
helposti lehtikatsauksen haluamastasi aiheesta.
PS. Tervetuloa tutustumaan lehden toimituksen väkeen Eläinlääkäripäivillä 1.–3.12. Helsingin Messukeskuksessa, osasto A12!
www.kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 5/2010
Kehittyvä Elintarvike 5/2010
3
KUVA: lAAdUKASTA RIISTAyRITTÄmISTÄ -hAnKe
s.8
22.10.2010
Pääkirjoitus: Ilman kylmää ei pärjätä, Raija Ahvenainen-Rantala ...............................................3
Kolumni:: Jääkaapilla lisää elinikää, Ari Virtanen ...........................................................................6
Pakina: Vaihtoehtoenergioita, Heikki Manner ..............................................................................35
n Ajankohtaista
Riistankasvatuksen suosio kasvaa Pohjois-Karjalassa, Hanne Leppänen..........................................8
Luomutuotteet brändätty bisnekseksi Saksassa, Eeva-Liisa Lehto ................................................. 10
Riistankasvatuksen
suosio kasvaa
n Teema:
KUVA: SImOn lAdefOged
Pohjois-Karjalaan on
keskittynyt suurin osa Suomen
villisikaosaamisesta.
s.38
Sisältö 5/2010
Kylmätekniikka
Kylmätekniikka kehittyy kovaa vauhtia, Antero Aittomäki ............................................................... 12
Kylmäaineiden historiasta nykypäivään, Matti Jokela...................................................................... 16
Kylmän energiakustannukset kuriin, Pyry Penttinen .......................................................................20
Kylmämuseossa pääsee sisälle kylmähistorian saloihin, Matti Jokela.............................................20
Kylmäalan ympäristösäädöksistä velvoitteita myös laitosten haltijoille, Petri Hannula ..................22
Kylmälaitteita saa asentaa ja huoltaa vain pätevä kylmälaiteliike, Markus Kauppinen ...................23
Esa Mäkipelto Valio Oy: Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet mittavia,
Pirjo Huhtakangas ...........................................................................................................................24
Teollisuuslämpöpumput pienentävät energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä,
Pirjo Huhtakangas ...........................................................................................................................26
Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta sai uudet standardit, Lars-Olof Lindroth ..................................28
Energian säästöä uudentyyppisellä kylmänhallintaratkaisulla, Pasi Junell .....................................30
Katkeaako kylmä – älyääkö kala? Anna Hillgrén ..............................................................................32
Hyötybakteerien avulla parempi säilyvyys, Satu Vesterlund............................................................33
Kylmässä viihtyvät LED-valoputket säästävät energiaa, Anna Korpi ................................................34
n Ravitsemus
& Terveys
Sokeri ja terveellisyys, harkiten jopa hyötyä? Kaisu Meronen .........................................................36
n Ruoka,
juoma & kulttuuri
Uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilarit esiin, Virpi Varjonen...............................................38
Uusi, pohjoismainen
ruoka esiin
n Talous
& markkina
Lihan kulutus on palannut kasvu-uralle, Anne Kallinen ...................................................................40
Uusia ja vanhoja elintarviketrendejä Venäjällä, Veronika Pulkkinen ...............................................42
Terveys, ympäristövastuu,
maku ja pohjoismainen
identiteetti ovat uuden
pohjoismaisen ruuan peruspilareita.
n Tiede
& Tutkimus
Mitä nuoret ajattelevat terveysvaikutteisista elintarvikkeista? Päivi Lemmetyinen & Mari Niva ....44
Probioottikombinaatiot tasapainottavat suolen toimintaa, Tarja Suomalainen...............................46
Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ...............................................................................................48
n Tapahtumia
s.40
lIhATIedOTUS/TOnI hÄRKönen
Uudet teknologiat ja vastuullisuus teemoina pohjoismaisessa meijerikongressissa,
Matti Harju .......................................................................................................................................50
Oikea viestintä tuotteen aistittavasta laadusta A ja O, Hanna Kivelä & Raija-Liisa Heiniö ............. 51
n Palstat
Uutuuskirjoja ....................................................................................................................................49
Haarukassa .......................................................................................................................................52
Nimityksiä .........................................................................................................................................53
Tapahtumia .......................................................................................................................................53
Tunnustuksia ....................................................................................................................................54
Hankintaopas....................................................................................................................................55
n ETS-sivut
Lihan kulutus
kasvu-uralle
Lihan kulutus on kääntynyt
tänä vuonna kasvuun. Kasvun veturina on siipikarjanliha, mutta myös naudanlihaa on syöty enemmän.
TETSiläiset trendikkäästi retkelle makujen maailmaan, Saara Lundén ............................................59
Kannattajajäsen: Kainuussa erityislaatuiset tutkimusolosuhteet, Pia Hartonen .............................60
PTJ vieraili Valion Riihimäen tehtaalla ja Myllyn Parhaan myllyssä, Hanna Ikonen .......................... 61
ETS-palsta, Riikka Mononen ............................................................................................................62
s.16
KUVA: mATTI JOKelA
Kylmäaineet murroksessa
Kylmäaineiden kehityksessä on menossa suuri murros, kun monella tavalla hyväksi
todetusta R22:sta joudutaan luopumaan. Pienen otsonikatovaikutuksen tilalle saadaan
kylmäainevuotojen ja lisääntyneen energiankulutuksen kautta kiihtyvä kasvihuoneilmiö,
kirjoittaa kylmätekniikan kouluttaja, dI matti Jokela.
Ilmestymispäivät ja teemat
Nro Ilmestyy Teema
6/2010 10.12.
Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja johtaminen
Vuoden 2011 teemat & miniteemat
1/2011 25.2.
Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus
2/2011 15.4.
Prosessit, laatu ja ravitsemus
3/2011 27.5.
Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus
4/2011 22.9.
Pakkaukset ja logistiikka
5/2011 18.10.
Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka
6/2011 9.12.
Markkinointi ja kansainvälinen kauppa
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2010
5
kolumni
Jääkaapilla lisää elinikää
Tohtori House seikkailee sairaalamaailmaan
sijoittuvassa TV-sarjassaan ja ratkoo erikoisten tautien arvoituksia. Suuri osa mielenkiintoisista sairauksista on lähtöisin pilaantuneista elintarvikkeista. Vaikka elintarvikeviranomaisen laboratoriosta ei saisikaan yhtä
mielenkiintoista draamasarjaa, niin tosielämässä ruokamyrkytysten välttäminen on tärkeä asia. Jääkaappi ja pakastin ovat todennäköisesti tärkeimmät kodinkoneet, joilla on ollut merkitystä kaupungistuneen ihmisen keskimääräisen eliniän pidentymiseen.
Ensimmäinen jääkaappi tuli Suomeen
vuonna 1928. Kalliin hintansa vuoksi se alkoi
yleistyä vasta 1950-luvulla. Vuonna 1963 alle
puolessa kotitalouksista oli jääkaappi
(578 000 kpl), ja pakastimia oli kodeissa noin
4 000 kappaletta. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1972, lähes kaikissa 1,5 miljoonassa kotitaloudessa oli jääkaappi.
Jääkaappi helpotti elämää varsinkin kaupungeissa, kun ei tarvinnut säilöä kaikkia
elintarvikkeita kuivaamalla, suolaamalla tai
fermentoimalla. Jääkaappi mahdollisti tuoreen lihan ja kalan käytön. Kehitys oli lähes
yhtä mullistava kuin mädäntyneen lihan paistaminen ennen syöntiä.
Jääkaappi ja hiukan myöhemmin pakastin
ovat kuitenkin myös välillisesti vaikuttaneet
terveyteen, suuntaan ja toiseen. Hyvästä
suunnasta esimerkkinä on Flora, kasvirasvalevite, joka lanseerattiin vuonna 1969. Ennen
jääkaappia voipaketti oli kaupungissa pakko
pitää ikkunan välissä. Ulko- ja sisäikkunan välisellä jääkaapin edeltäjällä oli kuitenkin omat
puutteensa. Lämpötila ei ollut säädeltävissä
ja tilan kokokin oli rajoitettu. Paasivaaran ke-
6
hittämä Flora oli selkeästi jääkaappimargariini. Upo markkinoikin 1950- ja 1960-luvuilla
jääkaappia ennen kaikkea lasten terveyden
edistäjänä.
Jääkaappiin ilmestyi myös keskiolut, jonka
kulutuksen lisääntyminen on herättänyt myös
ristiriitaisia tunteita. Keskiolut vapautui Alkon
monopolista samana vuonna, jolloin ihminen
laskeutui kuuhun: 1969. Keskioluen vähittäiskauppa ja kahvilamyynti nostivat kulutuksen
ennalta arvaamattomiin lukemiin. Vuonna
1968 panimot myivät 91 miljoonaa litraa olutta, mutta jo vuonna 1969 myynti oli 214 miljoonaa litraa. Helposti saatava keskiolut siirsi
kulutusta ravintoloista koteihin ja samalla
naisten alkoholinkäyttö tuli hyväksyttävämmäksi. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia naisista oli raittiita, nyt enää kymmenisen prosenttia.
Joka tapauksessa suomalaisten keskimääräinen eliniänodote on ollut rajussa kasvussa
1960-luvun lopusta lähtien. Kun 65-vuotiaalla
naisella vuonna 1970 oli edessään keskimäärin 14 vuotta, eläkeläisen eliniän odote oli
1990-luvun lopussa 19 vuotta. Vuonna 1970
oli 65-vuotiaalla miehellä elinvuosia jäljellä
noin 11 eli saman verran kuin isoisällä oli ollut
1900-luvun alussa. Vuosituhannen vaihteessa
65-vuotiaalla miehellä oli elinvuosia edessään keskimäärin 15. Kylmäketjun ja uusien,
monipuolisempien elintarvikkeiden ansio on
varmasti merkittävä eliniän ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. π
Ari Virtanen
vientikeskuksen johtaja
Finpro, Soul
Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I
Kehittyvä
Elintarvike
21. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi
p. 040 840 8480
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Irma Ryynänen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 5/2010
Antero Aittomäki
Matti Eerikäinen
Petri Hannula
Matti Jokela
Esa Mäkipelto
Pekka Semi
Seppo Tolonen
Erkki Vasara
Pirjo Huhtakangas
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Seppo Heiskanen
Matti Kalervo
Simo Laakso
Heikki Manner
Hannu Mykkänen
Eero Puolanne
Marjatta Rahkio
Liisa Rosi
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
infoteam@infoteam.fi
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
TILAUSHINTA
Kestotilaus 55 €
määräaikaistilaus 59 €
oppilaitokset 45 €/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
Irtonumero 9 €/kpl
+ postituskulut
KANSIKUVA
Matti Jokela
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Riikka Mononen
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 407 9081
f. (09) 547 4700
sihteeri@ets.fi
www.ets.fi
MAPAX® suojakaasupakkaaminen
pidentää tuotteittesi tuoreutta.
Tuoreus on lyhytaikaista. Erityiset suojaavat kaasuseokset pidentävät kuitenkin
ruoan luonnollista tuoreutta. Olipa kyse leipomo-, liha-, kala-, kasvis- tai valmisruokatuotteista, MAPAX® suojakaasupakkaaminen pitää ruoan tuoreena ja
pidentää huomattavasti säilyvyysaikaa – ilman kemiallisia lisäaineita.
AGA – ideas become solutions.
Oy AGA Ab | Puhelin: 010 2421 | www.aga.fi
AGA ad MAPAX FI_44509_12.indd 1
30.06.10 12:16
n A J A n K O h T A I S T A
Villisiat elävät hyvin pitkälti omaa, luonnollista laumaelämäänsä. KUVAT: lAAdUKASTA RIISTAyRITTÄmISTÄ -hAnKe
Riistankasvatuksen suosio
kasvaa Pohjois-Karjalassa
Riistankasvatus tarjoaa uuden vaihtoehdon perinteiselle maataloudelle. Pohjois-Karjalaan on
keskittynyt suurin osa Suomen villisikaosaamisesta. Suurin tekijä menestyksen taustalla on ollut
rotupuhtaan villisian kasvatuksen tietotaito.
Tällä hetkellä villisikoja kasvatetaan PohjoisKarjalassa 15 tilalla, ja kasvattajien määrä
nousee jatkuvasti. Villisikatarhojen pinta-ala
Pohjois-Karjalassa on noin 130 hehtaaria.
Syksyllä 2010 tulee teurastukseen ensimmäinen merkittävä erä villisikoja, noin 500 eläintä (noin 27 500 kg). Lihamäärän lisääntyessä
tulevina vuosina tarvitaan yhteistyöverkostoon tuotekehitys-, markkinointi- ja logistiikkaosaajia.
Luonnonmukaista kasvatusta
Villisika (Sus scrofa scrofa) on kaikkiruokainen, lehtimetsävyöhykkeen sorkkaeläin, joka
viihtyy hyvin myös Suomen pakkastalvissa.
Kanta on alun perin lähtöisin Suomen luonnosta.
Villisian kasvatus poikkeaa tehomaataloudesta, sillä sikojen annetaan lisääntyä luonnollista kausilisääntymistä noudattaen. Villisiat lisääntyvät vain kerran vuodessa ja sai-
8
rastavat vähän, joten niiden lihassa ei ole lääkejäämiä. Hyvä vastustuskyky on riittävän
väljän tarhan ansiota. Eläimiä käsitellään ja
siirrellään mahdollisimman vähän, ja ne elävät hyvin pitkälti omaa, luonnollista laumaelämäänsä.
Kun eläimet lopetetaan tarhalla, niitä ei tarvitse siirrellä elävänä. Stressitön teurastaminen säästää eläintä ja takaa hyvän lihan laadun. Teurastaminen tapahtuu Koivikon teurastamolla Kiteellä tai Polvijärven Liha-Aitassa.
Ruhot toimitetaan raakapaloiteltuna Reinin
Lihalle Helsinkiin ja Heinon Tukun lihaleikkaamoon Tukkupojille Kuopioon, josta Heinon
Tukku myy ja jakelee tuotteet asiakkaille toimipisteidensä kautta.
Villisianlihasta on kehitetty maukkaita
tuotteita sekä ravintoloihin että kuluttajille.
Usean vuoden keittiömestariyhteistyön ansiosta villisika on löytänyt tiensä moniin huip-
Villisikaa saa muun muassa säilykkeenä ja
villisikakaalikääryleenä.
puravintoloihin. Yhteistyötä jatketaan mm.
Karelian Food Forum -tapahtumissa. Lisäksi
Vaissi Oy:n kanssa on kehitetty villisikakaalikääryle, joita valmistetaan Haapamäellä. Tukkuna toimii Chipsters Oy Helsingistä.
Puhdasrotuiset villisiat rekisterissä
Tavoitteena osaamiskeskittymä
Riistankasvattajat eivät hyväksy villisikojen
risteyttämistä kesysikojen kanssa. Riistankasvattajiksi hyväksytäänkin vain geneettisesti puhtaiden villisikojen tarhaajat.
Pohjois-Karjalan villisiankasvattajien eläimet ovat kaikki rekisteröityjä. Rekisteröinti
takaa sen, että kasvattaja voi aukottomasti
todistaa eläimensä puhdasrotuiseksi villisiaksi. Rekisteröinnin myötä tuotettua lihaa
voidaan markkinoida villisian lihana. Rekisteröinnin hoitaa ja sitä ylläpitää Fabalab. Villisikojen ainutlaatuinen rekisteröintijärjestelmä on saanut paljon huomiota myös ulkomailla.
Evira ohjeistaa villisian lihan myyntiä ja
markkinointia (villisianlihan myynti ja markkinointi, Elintarvikevirasto 15.4.2004, päivitetty 12.5.2006, 464/59/03). Villisianliha-nimen käyttö edellyttää, että liha on saatu villisiasta, joka polveutuu sellaisista villisioista,
joita ei ole risteytetty tavallisen lihantuotantoon käytettävän kesysian kanssa. Jos liha on
saatu risteytetystä eläimestä, tulee myynnin
ja markkinoinnin yhteydessä käyttää lihasta
nimeä, josta ilmenee risteytystä koskeva tieto.
Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla toimii EU-rahoitteinen Laadukasta Riistayrittämistä -hanke, jossa järjestetään riistayrittäjyys-, laatuja tuotekehityskoulutusta riistankasvattajille.
Hankkeen tavoitteena on riistayrittäjien osaamiskeskittymän syntyminen ja sitä kautta
nuoren riistamaakunnan kehittyminen. Hankkeen osarahoittajina ovat Pohjois-Karjalan
ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto.
Villisiankasvatuksen laadukas jatkuminen
Pohjois-Karjalassa edellyttää myös toimivaa
ja tehokasta tuotekehitystä, markkinointia ja
myyntikanavia. Hankkeessa mukana olevien
yritysten osaamisen taso paranee koulutuksen myötä, tuotantokapasiteetti nousee, yhteistyö lisääntyy, kilpailukyky paranee ja investoinnit lisääntyvät. Laatutyö turvaa riistaketjun kilpailukyvyn ja lisää yritysten välistä
yhteistyötä.
Yrityksille kehittyy maatalouden ohella
myös muuta yritystoimintaa (mm. villisiankasvatus, teurastus, oheistuotteet ja -palvelut) sekä matkailullisia mahdollisuuksia. Uutena tuotteena on syntynyt mm. villisikasafari. π
Hanne Leppänen
projektipäällikkö
Elintarvikealan koordinointihanke PohjoisKarjalassa
hanne.leppanen(at)pkky.fi
Lisätietoja:
laadukasta Riistayrittämistä -hanke,
projektipäällikkö marja-leena hirvonen,
marja-leena.hirvonen@pkky.fi ja villisikaasiantuntija Ari heiskanen, ari.heiskanen@pkky.fi
Lisätietoja Internetistä:
Koulutus: www.pkky.fi/aiko/riista
Tukku ja myynti: www.chipsters.fi
myynti, markkinointi ja kehitystyö:
www.stubnose.com
lihanleikkaus: www.heino.fi, www.reininliha.fi
Kaalikääryleen valmistus: www.vaissi.fi
Mediq Suomi aloitti 1.9.2010
ent. Oriola-KD Healthcare, os. Oriola on nyt eurooppalaisen 111-vuotiaan Mediq-suvun
uusin jäsen. Suomessa autamme asiakkaitamme 200 ammattilaisen voimin tuottamaan
terveyttä ja tutkimustuloksia kustannustehokkaasti. Tuotevalikoimaamme kuuluvat laitteet ja tarvikkeet terveydenhuollon sekä laboratorioiden ammattilaisille. www.mediq.fi
Mediq Suomi Oy, PL 8, 02101 Espoo. Puh. 010 429 99, www.mediq.fi
9
n A J A n K O h T A I S T A
luomutuotteet brändätty
bisnekseksi Saksassa
luomutuotteet eli saksalaisittain biotuotteet ovat yhä tärkeämpi osa kaupan menestystekijöistä
Saksassa. luomuelintarvikkeita myyvien kauppojen lukumäärä on kymmenkertaistunut viimeisen
kymmenen vuoden aikana.
Kiinnostus markkinoihin heräsi myös suomalaisyrityksissä Tekesin Sapuska-ohjelman
järjestämällä opintomatkalla Saksaan kesäkuun alussa: vuonna 2009 luomu- ja hyvinvointituotteiden myynnin arvo oli Saksassa
5,8 miljardia euroa. Kasvua on ollut 2000-luvun alusta laskien 33 %, ja sen odotetaan
jatkuvan edelleen. Tuotteita myydään niin
erikoismyymälöissä kuin tavallisissa supermarketeissakin.
Luomua kaupan omalla tuotemerkillä
Luomuun erikoistuneita kauppoja ovat mm.
Alnatura- ja Basic-ketjujen myymälät. Alnatura on Saksan tunnetuimpia luomutoimijoita.
Kyseessä on luomutukku, jolla on oma Alnatura-biosupermarketketju ja joka toimittaa
tuotteita myös muille ketjuille. Alnatura-ketjulla on 50 myymälää Saksassa (Frankfurtissa
4), ja myymälöitä on kolmea eri kokoluokkaa:
pieniä, keskikokoisia ja suuria.
Keskiluokka ostaa luomua
• Saksassa luomutuotteiden kuluttajista
keskiluokka on erittäin luomuorientoitunutta.
• Intensiiviostajia on noin 6 % kuluttajista: tämä ryhmä ostaa noin 50 %
kaikista tuotteista. Keskiverto-ostajia
on noin 9 %, kokeilijoita noin 30 %,
harvoin käyttäviä noin 49 % ja ei-ostavia 6 %.
• Luomun osuus kasvaa eniten lastenruokien, alkoholijuomien, lihatuotteiden ja leipomotuotteiden ryhmissä.
Alnaturan myymälöissä kukin luomutuoteryhmä on selkeästi merkitty suurin opastetauluin, joissa kerrotaan, mitä tässä tuoteryhmässä luomu tarkoittaa. Lisäksi saatavilla on
tuoteryhmäkohtaisia infolehtisiä sekä asiakaslehtiä.
– Luomutuotteiden kysyntä on suurta erityisesti isoissa kaupungeissa kuten Frankfurtissa, Berliinissä ja Münchenissä. Alnaturaketjun asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä
kuluttajista perheenäideistä eläkeläisiin, Alnatura-myymälän vastaava Katja Nohl kertoi.
Tegut-ketjulla tarkka
myymäläkonsepti
Kuivia elintarvikkeita on valikoimissa likimain 6000, joista noin 70 % markkinoidaan
omalla Alnatura-merkillä. Tuoretuotteet ovat
tärkeässä asemassa ja ne, esimerkiksi maitoja lihatuotteet sekä leipomotuotteet, toimitetaan suoraan sopimusyrityksiltä.
Tegut-ketju on alueellinen tavanomaisten
tuotteiden supermarketketju, joka on vuosia
satsannut voimakkaasti luomuun. Ketju on
perustettu jo 1940-luvun loppupuolella liikeideana hyvä, puhdas ruoka. Asiakkaiden
tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Ostot
tapahtuvat keskitetysti omien tukkujen kautta. Myymälöitä on kolmea eri kokoa, pieniä,
keskisuuria ja suuria supermarketteja. Ne sijaitsevat kaupunkien ulkopuolella.
Myymäläkonsepti on tarkkaan suunniteltu.
Heti sisääntuloon on sijoitettu aamiaistuotteet ja heti niiden jälkeen lounastuotteet ja
päivällistuotteet sekä lopuksi makeat ja hem-
Alnatura-ketjun myymälässä kaikki on sataprosenttisesti luomua (bio), myös
vihannestiskin tuotteet.
10
Myös Basic-ketjun myymälässä kaikki
tuotteet ovat luomutuotteita, valmisruuatkin.
Sapuskan opintomatkalla vierailtiin Tegut-ketjun myymälässä Offenbachin KOMM-kauppakeskuksessa, lähellä Frankfurtia. Noin 35 prosenttia myymälän tuotevalikoimasta on luomua.
Polar Shiitake Oy:n toimitusjohtaja Markku Leppänen (oik.) kertoi suomalaisista
luomushiitakesienistä Tegutin myymälävastaavalle. Projektipäällikkö Marjaana Saurila
Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista tulkkaa.
Alanatura-ketjun myymäläpäällikkö Katja
Nohl kertoi, että luomutuotteiden kysyntä
on suurta erityisesti isoissa kaupungeissa.
mottelutuotteet. Tuoretavaraosastolla on tärkeä rooli. Luomutuotteiden osuus korostuu
erityisesti tällä osastolla, ja ne muodostavat
noin 48–50 % valikoimasta.
Maitotaloustuotteissa on myös laaja valikoima, mistä noin 35 % on luomua. Luomun
osuus kasvaa edelleen, vaikka luomutuotteet
maksavat reilusti enemmän.
– Jos tavallinen jogurtti maksaa 49 senttiä,
vastaavan luomutuotteen hinta on 69 senttiä.
Aikaisemmin myymälässä oli erillinen luomuosasto, mutta nykyään luomutuotteet on sijoitettu tavanomaisten tuotteiden rinnalle,
jotta asiakkaat voivat helpommin vertailla valikoimaa ja hintoja, luomutuotteista vastaava
myymäläpäällikkö Emich kertoi.
Kalatiskissä painottuvat M.S.C. -sertifioi-
Luomu keskimäärin
43 prosenttia kalliimpaa
dut, kestävän kalastuksen kalalajit. Tarjolla
on mm. ruotsalaista kuhaa. Palvelutiskien
tuotteista noin 35–38 % on luomua. Myös
palvelutiskituotteista on saatavissa täydellinen informaatio ja ainesosaluettelot palvelutiskin viereen sijoitetuista kansioista.
Tegutin valikoimissa on myös runsaasti
biokosmetiikkaa, gluteenittomia tuotteita
sekä jonkin verran myös laktoosittomia tuotteita. Leivät leipoo oma tytäryhtiö, ja ne ovat
kaikki luomua.
– Luomutuotteet ovat meille myyviä ja hyväkatteisia tuotteita. Markkinointiviestinnässä on tärkeää positiivisuus sekä ekologisuuden ja terveyden korostaminen. Se on tärkeää
nykysaksalaiselle, myymäläpäällikkö Emich
totesi.
Sapuska vei luomuyrityksiä Saksaan
Luomutuotemarkkinoihin ja suomalaisten
luomuyritysten mahdollisuuksiin Saksassa
tutustuttiin Tekesin elintarvikeohjelma Sapuskan opintomatkalla Frankfurtiin ja Hessenin alueelle 9.–12.6.
Matkan järjestivät yhteistyössä Sapuska-ohjelman kanssa Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista projektipäällikkö
Marjaana Saurila, varatoimitusjohtaja Mikael Helle sekä Organic Food Finlandin toimitusjohtaja, vientipäällikkö Erkki Pöytäniemi. Opintomatkalle osallistui yhteensä
20 Saksan luomu- ja hyvinvointituotteista
kiinnostunutta pk-yritystä sekä organisaatiota.
Luomutuotteiden hintataso Saksassa on keskimäärin 43 % kalliimpi kuin tavanomaisten
tuotteiden, mutta vaihtelee tuoteryhmittäin.
Esimerkiksi suklaa saattaa olla 100 % kalliimpi hintatasoltaan, hedelmämehut 80 % ja
maitotuotteet 20 %. Bioelintarvikekauppojen
määrä kasvaa koko ajan, ja 2000-luvulla lukumäärä on kymmenkertaistunut. Vuosittain
markkinoille tulee noin 30 000 uutta tuotetta.
Tätä taustaa vasten myös suomalaisilla
elintarvikkeilla voi olla mahdollisuuksia Saksassa. Suurena haasteena on kuitenkin erottuminen kilpailuilla markkinoilla, joissa kaukaisilla suomalaisilla elintarvikkeilla ei juuri
ole tunnettuutta verrattuna lähialueiden, kuten esimerkiksi Ranskan tai Itävallan tuotteisiin. Siten tuotteiden tunnetuksi tekeminen,
markkinointi ja henkilökohtaiset suhteet ovat
ensiarvoisen tärkeitä Saksan markkinoille pyrittäessä. π
Eeva-Liisa Lehto
koordinaattori
Tekes Sapuska-ohjelma
eeva-liisa.lehto(at)foodwest.fi
Opintomatkan matkaraportti sekä
seminaariesitykset ovat saatavissa Sapuskan
www-sivuilta: www.tekes.fi/sapuska
(seminaariaineistot ja raportit 2010).
11
n T e e m A
Kylmätekniikka
kehittyy kovaa vauhtia
Otsonikato, kasvihuoneilmiö ja energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat kylmätekniikan kehitystä.
Kylmätekniikka on ollut melkoisissa muutoksissa jo parin kymmenen vuoden ajan. Pitkään
kylmäaineina käytössä olleille ilmakehän otsonikerrosta tuhoaville niin sanotuille CFC-aineille eli freoneille (taulukko 1) jouduttiin käynnistämään vaihtoehtojen haku 1990-luvulla. Näitä
1930-luvulla löydettyjä yhdisteitä oli pidetty
vuosia kaikissa suhteissa turvallisina.
Uusia vaihtoehtoja CFC-yhdisteille kehitettiin ja näytti jo siltä, että näistä ns. korvaavista kylmäaineista tietyt vakiintuvat käyttöön.
Uutena haasteena kylmäala kohtasi kuitenkin
melko pian ilmakehän kasvihuoneilmiön tuomat muutostarpeet. Lisäksi edessä ovat energiatehokkuuden tiukentuvat vaatimukset
myös kylmäjärjestelmille.
Kasvihuoneilmiö kuriin
Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja päästömääriensä perusteella ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli (N2O). Vaikka HFCkylmäaineiden pitoisuus ilmakehässä on
erittäin pieni osa edellisten kaasujen määrästä, niiden vaikutus on katsottu kuitenkin
merkittäväksi. Syynä on niiden jopa monituhatkertainen tehokkuus auringon säteilyn
absorptiossa.
Ilmakehän lämpenemisen vaarat katsottiin
niin merkittäväksi, että kansainvälisen Kioton
sopimuksen pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään vuosien
2000–2012 kasvihuonekaasupäästönsä alle
tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Ilmakehän lämpenemisen uhkaa pidettiin yhä vakavampana, ja Kioton tavoitteita
yritettiin myöhemmin tiukentaa Kööpenhaminassa – valitettavasti vain heikolla menestyksellä.
Fluoria sisältävät F-kaasut eli HFC-yhdisteet ovat osana päästöjen vähentämisohjelmassa voimakkaan absorptiokykynsä takia.
Toistaiseksi käytön määriä ei ole rajoitettu,
mutta EU:ssa on voimassa ns. F-kaasuasetus. Suomessakin F-kaasuasetusta soveltavan asetuksen 452/2009 perusteella F-kaasuja sisältävien laitteiden asennus ja huolto
on sallittu vain luvan saaneille liikkeille ja
12
Suomen ensimmäinen hiilidioksidia käyttävä pakkasvaraston jäähdytyskoneikko.
KUVA: AnTeRO AITTOmÄKI
henkilöille. Laitteet pitää myös tarkastaa ja
huoltaa määrävälein vuotojen minimoimiseksi.
Tärkeimmät tällä hetkellä kylmäaineina
käytettävät HFC-yhdisteet ja niiden seokset
ovat hfc134a, r404a, r407c, r507a, r410a.
HFC-kylmäaineiden tulevaisuutta ei varmasti
pysty ennustamaan, mutta paineita niiden
käytön vähentämiseen on edelleen. Tanska
sai EU:lta erivapauden noudattaa EU:n ohjelmaa tiukempaa linjaa. Siellä HFC-aineet on
kielletty kaikissa laitoksissa, jotka sisältävät
kylmäainetta yli 10 kg.
Yhtenä merkkinä mahdollisesta suunnasta
on EU:n autojen ilmastointilaitteita koskeva
päätös: vuoden 2015 jälkeen uusissa autoissa sallitaan ainoastaan aineet, joiden kasvihuonevaikutusta kuvaava luku eli GWP on
enintään 150. Tämä sulkee pois kaikki tällä
hetkellä käytössä olevat yhdisteet, koska niiden GWP-arvot ovat 1500–4000. Paras kor-
vaava ratkaisu on edelleen keskeinen ongelma autoteollisuudelle.
Takaisin luonnollisuuteen
Niin sanotuille luonnollisille kylmäaineille on
asetettu suuret odotukset hiilivetyihin pohjautuvien aineiden aiheuttamien ongelmien
takia. Luonnollisuudella tarkoitetaan näiden
aineiden esiintymistä ympäristössä luonnostaan. Olennaista kuitenkin on, että ko. aineilla ei ole otsoni- eikä kasvihuonevaikutusta.
Kylmäaineiksi soveltuvia ovat ammoniakki,
hiilidioksidi ja hiilivedyt.
Ammoniakki on ensimmäisiä kylmäaineita ja
ollut laajassa käytössä siitä alkaen. Kokemuksia käytöstä siten on pitkään erityisesti suurissa, ns. teollisissa kylmälaitoksissa. Kokemus ja
tietämys ammoniakin kohdalla ovat tärkeitä
sen myrkyllisyyden takia. Ammoniakki on kuitenkin monilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvä
kylmäaine. Hyvien ominaisuuksien takia sen
käyttö on viime vuosina laajentunut Euroopassa (ei Suomessa) teollisuuden ulkopuolelle,
mm. ilmastoinnissa, suurissa lämpöpumpuissa
sekä myymälöiden kylmälaitoksissa.
Suomessa ammoniakkia kohtaan tunnetaan
teollisten sovellutusten ulkopuolella kuitenkin
valitettavasti tiettyä arkuutta. Ammoniakin riskejä voidaan minimoida suljetuilla, kompakteilla ja eristetyillä koneikoilla, joiden täytös on
vain muutama kg. Suurimmissa teollisuuden
kylmälaitoksissa voi olla ammoniakkia luokkaa 10 000 kg.
Hiilidioksidi on myös vanhastaan käytössä
ollut kylmäaine, mutta siitä luovuttiin viimeisenä laivoissa 1950-luvulla, syinä silloisten
koneikkojen raskaus ja tehottomuus. Uusi
nousu alkoi ensimmäisenä autojen ilmastointilaitteiden kehittämisestä Norjassa 1993. Nopeasti käyttöalueet laajenivat pakastamoihin
ja myymälöihin.
Yleisin elintarvikeketjuun liittyvä hiilidioksidin käyttökohde tänä päivänä on markettien jäähdytys. Järjestelmiä on Euroopassa rakennettu jo satoja. Osa ratkaisuista perustuu
kahteen kylmäaineeseen: hiilidioksidi pakkaspuolen kylmäaineena sekä pluspuolen
(lämpötila yli 0 oc) välillisen jäähdytyksen
lämmönsiirron väliaineena. Tällöin pääjäähdytyskoneikon kylmäaine on jokin HFC-aine.
Viime aikoina ovat myös täysin hiilidioksidiin
perustuvat eli ns. transkriitilliset laitteistot
yleistyneet muualla Euroopassa.
Suomi on tullut hiilidioksidin käyttöönotossakin junan perävaunussa. Ensimmäiset demokohteet saatiin rakennettua vuonna 2003,
hiilidioksidin käyttöä kehittäneen tutkimushankkeen tuloksena. Sen jälkeen edistystä on
tapahtunut hitaasti. Yrityksiä ei ole saatu riittävästi kiinnostumaan uusista kehityshankkeista. Vasta nyt noin vuoden aikana asenteet
ovat olleet muuttumassa. Uusia myymäläkohteita on rakennettu ja rakenteilla useita.
Voidaan siis sanoa, että tekniikan opettelu
on hyvällä alulla. Hiilidioksidi nimittäin poikkeaa ominaisuuksiltaan ”vanhoista” kylmäaineista, erityisesti korkean paineen takia.
Muutamien muidenkin erojen takia koko to-
Taulukko 1. Kylmäaineiden merkinnöissä
yleisesti käytetyt lyhenteet perustuvat
niiden alkuainesisältöön.
CFC
HCFC
HFC
HC
kloori-fluorihiilivety
(Chloro-Fluoro-Carbon)
vety-kloori-fluorihiilivety
(Hydro-Chloro-Fluoro-Carbon)
vety-fluorihiilivety
(Hydro-Fluoro-Carbon)
hiilivety (Hydro-Carbon)
Yllä olevan koodin perässä oleva numero kertoo aineen rakenteen. Toinen yleinen merkintätapa on R+numero, joka perustuu kansainväliseen standardiin. Aineet numerosta R400
ylöspäin ovat seoksia.
Taulukko 2. Kylmäaineiden kasvihuonevaikutuksia verrattuna hiilidioksidiin.
Aine
Ammoniakki
Hiilivedyt
Hiidioksidi
R22 (HCFC-22)
R134a (HFC-134a)
R404A
R407C
R507
R410A
Kasvihuonevaikutus
0
0
1
1700
1300
3900
1600
4000
2100
Taulukko 3. Keinoja markettien
kylmäkalusteiden energiakulutuksen
pienentämiseksi
kalusteiden ovet ja kannet
parannetut eristykset
parannetut puhaltimet ja niiden sijoitus
parannettu ilman ohjaus
myymälästä tulevan lämpökuorman
pienentäminen
parannettu kalusteiden valaistus, esim.
LED-valaisimilla
kalusteiden jäähdytyspattereiden
sulatuksen parantaminen
jäähdytyskoneiston parantaminen
useissa kohdin
lauhdelämmön talteenoton tehostaminen
vapaan jäähdytyksen eli kylmän
ulkoilman hyödyntäminen
teutusketjussa suunnittelusta rakentamiseen
ja käyttöön on opittava uusia asioita. Varsinkin alkuvaiheessa laitoksen hinta voi olla korkeampi kuin perinteisen järjestelmän. Oppimisen myötä ja komponenttien valmistusmäärien lisääntyessä hinnat laskevat. Kehitys
ainakin muualla Euroopassa on ollut nopeaa.
Hiilivedyt soveltuvat
erityisesti pienlaitteisiin
Hiilivedyt ovat useassa suhteessa kylmäaineiksi hyvin soveltuvia. Suuresta joukosta
mahdollisia hiilivetyjä käytössä ovat lähinnä
propaani ja isobutaani.
Kotitalouden laitteissa, jääkaapeissa ja pakastimissa, hiilivedyt ovat olleet Euroopassa
vakioratkaisu jo yli kymmenen vuoden ajan.
Pienlaitteissa ei hiilivetyjen palavuus ole erityinen riski, koska täytösmäärät ovat vain korkeintaan muutama kymmenen grammaa.
Myös muissa pienlaitteissa, kuten juomien ja
jäätelön myyntikalusteissa, hiilivedyt ovat
yleistymässä. Suuremmissa laitteissa täytösmäärät voivat olla jo kymmeniä kiloja ja hiilivetyjen herkkä palavuus on erityisesti otettava huomioon suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja sijoituksessa.
Kuitenkaan oikeilla ratkaisuilla eivät hiilivedyt ole mikään erityinen vaara. Esimerkiksi
nestekaasu on huomattavasti suurempi potentiaalinen riski. EU:n kylmälaitedirektiivi antaa tarkat vaatimukset hiilivetyjen käytölle
kylmälaitoksissa. Tanskassa on jo joukko markettien kylmäjärjestelmiä käytössä, joissa on
hiilidioksidi ja hiilivety koneikon väliaineina.
Seuraavaksi energiatehokkuus
Energia on niukkeneva resurssi, mikä nostaa
hintaa. Määräystasolla energiatehokkuuden
vaatimukset laajenevat ja tiukkenevat. Marketeissa jäähdytys kuluttaa 40–60 % sähköstä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee
asettamaan suuret haasteet myös marketeille. Markettien kylmäkalusteiden energiakulutusta voidaan pienentää erilaisilla keinoilla
(taulukko 3).
Sähkön säästö kalusteissa vaikuttaa kah- >>
13
n T e e m A
Professori Antero Aittomäki opettaa LVI- ja
jäähdytystekniikkaa sekä johtaa näihin liittyvää tutkimusta Tampereen teknillisessä
yliopistossa. KUVA: TTy TIedOTUS
>> teen kertaan: suorana säästönä ja vähentämällä jäähdytystarvetta. Kaikki kalusteisiin
menevä sähkö nimittäin muuttuu lämmöksi
ja on poistettava jäähdytyskoneistolla.
Kylmäaine ja energiatehokkuus ovat kytköksissä. Aineiden välillä on eroja sekä kasvihuonevaikutuksessa että energiatehokkuudessa. Huono energiatehokkuus lisää kasvihuonevaikutusta silloin, kun energia tai osa
siitä tuotetaan kasvihuonekaasuja päästävällä tavalla. Vertailu ei ole yksinkertaista, sillä
tarkastelu olisi ulotettava järjestelmän koko
elinkaarelle, mukaan lukien sen rakentaminen ja purkaminen.
Vertailun helpottamiseksi on kehitetty
mittareita, joista tunnetuin on TEWI-indeksi
(Total Environmental Warming Impact), mikä
kuitenkin sisältää vain laitoksen käytön aikaiset vaikutukset. Kylmäaineen ja järjestelmän valinta sekä suunnittelu ovat siis eräänlaista tasapainoilua ja vaativat hyvää osaamista.
Lämmön talteenoton ongelma on ollut
usein kiinteistön kylmä- ja LVI-järjestelmän eri
omistuspohja sekä erilaiset vaikeasti integroidut automaatiosysteemit. Kuitenkin huomattava osa kylmälaitoksen lauhdelämmöstä
on hyödynnettävissä. Merkkejä positiivisesta
kehityksestä kuitenkin on. On rakennettu jo
järjestelmiä, joissa jäähdytys ja lämmitys on
integroitu kokonaisuudeksi ja hyödynnetään
jopa kallioon porattuja reikiä sekä jäähdytyksessä että lämmityksessä.
Teollisuuden jäähdytysjärjestelmissä on
myös paljon mahdollisuuksia lämmön talteenottoon. Yksi ilmeisesti lisääntyvä tapa on kytkeä kylmäjärjestelmän lauhdutuspuolelle lämpöpumppu, jolla voidaan nostaa hyödynnettävän lämmön lämpötilatasoa. Parhaimmillaan
tällaisen lämpöpumpun takaisinmaksuaika on
3–4 vuotta. π
Antero Aittomäki
professori
Tampereen teknillinen yliopisto
antero.aittomaki(at)tut.fi
Irti otsonihaitallisista aineista
Myöhemmin havainnoistaan Nobel-palkitut
amerikkalaiset kemistit Sherwood Rowland
ja Mario J. Molina esittivät 1974 hypoteesinsa, jonka mukaan jo aiemmin havaittu
otsonin vähentyminen etelänavan yläpuolella johtui suurelta osin CFC-yhdisteistä.
Syntipukiksi he esittivät näiden aineiden
helpon hajoamisen ja niiden sisältämän
kloorin vapautumisen ilmakehän yläosissa
eli stratosfäärissä.
Kloori vaikuttaa katalyytin tavoin siirtäen
otsonin synnyn ja hajoamisen tasapainoa
pienempään otsonipitoisuuteen päin. Otsonikerroksen heikentymisen pahin seuraus
on ilmakehän läpi pääsevän lyhytaaltoisen
ultraviolettisäteilyn lisääntyminen. Otsonihan absorboi tätä voimakkaasti ja toimii näin suojana haitalliselle säteilylle.
Tämä Rowland-Molina-hypoteesi haluttiin melko pitkään asettaa kiistanalaiseksi,
erityisesti ko. yhdisteitä valmistavan kemian teollisuuden taholta. Mittausten lisääntyessä oli kuitenkin kaikkien vähitellen tunnustettava teorian paikkansa pitävyys. Vastaavantapainen, tosin heikompi ”otsoniaukko” havaittiin myöhemmin myös pohjoisnavan ympäristössä. Asia katsottiin kan-
14
sainvälisestikin sen verran vakavaksi, että
käynnistettiin ensimmäinen tuotannon ja
käytön vähentämistä tavoitteleva ohjelma
ns. Montreal-pöytäkirjalla 1987. YK:n puitteissa aloitettiin myös laaja CFC-osa UNEPohjelmassa (ympäristön suojeluohjelma).
Vähennysaikataulu tarkennettiin myöhemmin sopimuksin kolmasti. EU sitoutui omiin
kansainvälistä ohjelmaa nopeampiin vähennystavoitteisiin.
Aiemmin yleisesti kylmäaineina käytetyt
r11, r12 ja r502 olivat vain muutamia näistä
otsonihaitallisista aineista (taulukko 2).
Näitä klooria sisältäviä yhdisteitä käytettiin
laajalti mm. aerosolien ponneaineina sekä
liuottimina. Vielä haitallisempia vähennysohjelman piiriin otettuja olivat bromia sisältävät yhdisteet, joita käytettiin suuria määriä mm. viljelyn torjunta-aineina.
Kylmäainekäyttöön ”löydettiin pelastukseksi” edelleen klooria, mutta myös vetyä
sisältävät HCFC-yhdisteet, joista tärkein oli
R22, sinänsä vanha kylmäaine. Lisäksi kehitettiin joukko useamman yhdisteen sekoittamiseen perustuvia aineita, ns. seoskylmäaineita. Ajatus näiden vetyä sisältävien yhdisteiden pienemmästä haitasta pohjautui
niiden nopeampaan hajoamiseen ilmakehässä molekyylin sisältämän suhteellisen
heikon vetysidoksen takia. Tarkempien tutkimusten tuloksena kuitenkin myös HCFCyhdisteet oli vähitellen todettava otsonihaitallisiksi.
EU:ssa otsonihaitallisten CFC-yhdisteiden käyttö loppui vuonna 2000. HCFC-yhdisteiden käyttö päättyy kokonaan 2014.
HCFC-kylmäaineita korvaamaan on pyritty
löytämään joukko yhdisteitä, jotka eivät sisällä lainkaan klooria. Nämäkin ovat pääasiassa seoksia, joiden osina on HFC-yhdisteitä - siis vain hiiltä, vetyä ja fluoria sisältäviä.
Näitä fluoripitoisia yhdisteitä kutsutaan
yleisemmin F-kaasuiksi.
Otsonihaitallisten kaasujen vähentämisohjelma on esimerkki tehokkaasta ja menestyksellisestä kansainvälisestä yhteistyöstä, jonka tuloksena otsonikerroksen
odotetaan vähitellen toipuvan. Tosin täydellinen palautuminen kestää kymmeniä vuosia, koska haitalliset aineet poistuvat stratosfääristä hitaasti.
Antero Aittomäki
Conveni-Pack
Siinä on kaikki.
Ilmastoinnin jäähdytys, lämmön talteenotto sekä kylmä- ja pakkaskalusteet keskitettynä yhteen järjestelmään.
Ota kerralla kaikki, ja pääset itse vähemmällä.
•
•
•
•
energian kulutus ja hiilidioksidipäästöt pienenevät
lämpötilojen seuranta ja omavalvonta helposti netin kautta
vähemmän laitteita: enemmän tilaa tuottavaan käyttöön
on line –huoltojärjestelmä: toimintavarmuutta ja mielenrauhaa
Edistyksellinen DAIKIN Conveni Pack - päivittäistavarakauppoihin,
huoltamomyymälöihin ja ravintoloihin. Järjestelmä räätälöidään
tarpeidesi mukaan.
www.daikin-suomi.fi
Tehokas, energiaa säästävä ja
ympäristöystävällinen vaihtoehto
VAPAAJÄÄHDYTYS
Viileää ulkoilmaa hyödyntävällä vapaajäähdytyksellä voit jopa
puolittaa energian kulutuksen ympärivuotisesti jäähdytettävissä
kohteissa verrattuna perinteisiin järjestelmiin.
HELPOSTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI
Onnisen rahoitusleasing on kustannustehokas hankintatapa
uuden energiaa säästävän jäähdytysratkaisun hankintaan. Sen
avulla maksat laitteistostasi kiinteätä kuukausivuokraa sovitun
määräajan, jonka jälkeen voit lunastaa laitteet omaksesi. Jäähdytysverkosta löydät vapaajäähdytyksen asiantuntijat ja parhaat
laiteratkaisut.
Kylmästi ja helposti kaikki kerralla.
Ilmastoinnin ja prosessien jäähdytykseen erikoistunut kylmäalan palvelufoorumi Jäähdytysverkko tuo
kattavat kylmäalan asiantuntijapalvelut ja osaamisen sekä parhaat laiteratkaisut ulottuvillesi vaivattomasti.
Jäähdytyksen kuntotutkimus
Suunnittelu ja konsultointi
Urakointi ja huolenpitopalvelut
Uuden laitteiston käynnistys ja koekäyttö
Kattava laitevalikoima - myös leasingilla
www.jäähdytysverkko.fi
Onninen Oy
Mika Liikonen
puh. 020 485 5130
mika.liikonen@onninen.com
n T e e m A
Kylmäasentajan tärkein työkalu on mittarisarja. KUVA: mATTI JOKelA
n T e e m A
Kylmäaineiden
historiasta nykypäivään
Kylmäaineiden kehityksessä on kuljettu pitkä matka. Parhaillaan on menossa suuri muutos,
kun monella tavalla hyväksi todetusta R22-kylmäaineesta joudutaan luopumaan.
Vielä 1900-luvun alussa kaikki yleisessä käytössä olevat kylmäaineet, metyylikloridi, rikkidioksidi ja ammoniakki hiilidioksidia lukuun
ottamatta, olivat joko myrkyllisiä tai palavia
tai niitä molempia. Hiilidioksidikaan ei ollut
ihanteellinen kylmäaine sen suuresta paineesta johtuen.
Vuosisadan alkupuoliskolla kotitalousjääkaapit toimivat absorptioperiaatteella. Jäähdytys saatiin aikaiseksi liuottamalla ammoniakkia veteen. Reaktio on lämpöä vaativaa. Kyseinen lämpöenergia tällä menetelmällä poistettiin jääkaapin sisältä, ja näin se pysyi kylmänä. Sähkövastuksella (vastuskaapit) tai
avoliekillä ammoniakkia haihdutettiin jääkaapin alaosassa. Tämän jälkeen ammoniakki-
16
höyrystä ja vesiammoniakkiseoksesta poistettiin lämpöä. Vähän ammoniakkia sisältävä
liuos on kevyempää ja nousee ylöspäin kaapin sisään, jossa ammoniakin liukeneminen
liuokseen jatkuu.
Absorptio on paljon energiaa vaativa tapa
saada jäähdytys aikaiseksi. Sitä kuitenkin
käytettiin, koska hienomekaaniset kompressorikaapit olivat paljon kalliimpia.
Ammoniakki on pitänyt
hyvin pintansa
Ammoniakkia käytettiin myös suuremmissa
kompressorikylmäkoneistoissa kylmäaineena. Ammoniakki on sekä palava että myrkyllinen aine. Sen palavuus on kuitenkin niin pien-
tä, ettei sitä tahdo saada millään syttymään,
vaikka yrittäisi. Hyvä ominaisuus on myös sen
voimakas haju. Jo 20 ppm:n pitoisuuden voi
haistaa. Siksi merkittävää myrkytyksen vaaraakaan ei ole. Ammoniakki onkin pitänyt hyvin pintansa koko koneellisen kylmätekniikan
historian ajan ja on edelleen järkevä vaihtoehto ainakin suuremmissa teollisissa kylmäkoneistoissa.
Pienemmissä kaupallisissa kylmälaitoksissa, kuten kylmähuoneissa, käytettiin yleisesti rikkidioksidia. Suomessa taidettiin olla sen
verran suurta maailmaa jäljessä, että vielä
1950-luvullakin uusia kylmälaitoksia rakennettiin rikkidioksidilla. Herraskaisissa kerrostaloissa saattoi olla nerokas keskusjääkaap-
pijärjestelmä, jossa kylmäaineena oli rikkidioksidi. Siinä oli yksi yhteinen kylmäkoneisto palvelemassa jokaisessa keittiössä olevaa
jääkaappia.
Eräs eläkkeellä oleva kylmäasentaja muisteli huoltokeikkaansa tällaiseen taloyhtiöön.
Jos jääkaapit eivät toimineet, hän tiesi, että
jossakin oli kylmäainevuoto. Vuodon paikantamiseksi hän kiersi taloa ja katsoi, miltä ikkunalaudoilta huonekasvit olivat kuolleet.
Helppoa vuodonetsintää, jos kuitenkin hieman vaarallista! Puoli grammaa rikkidioksidia
ilmakuutiota kohden saattaa olla ihmiselle
kohtalokasta.
Halogenoidut kloorifluorihiilivedyt
mullistivat kylmämarkkinat
Metyylikloridia käytettiin pääasiassa jääkaappien kylmäaineena. Se on palavuuden
lisäksi myös myrkyllinen kaasu. Amerikassa
oli 1920-luvulla jo jonkin verran koneellisia
kompressorilla varustettuja jääkaappeja käytössä. Kylmäainevuotojen seurauksena perheitä kuoli myrkytykseen. Siksi ihmiset alkoivat luopua jääkaapeistaan.
Siitä huolestuneena kaksi suurinta jääkaapinvalmistajaa Frigidaire ja General Motors
muodostivat työryhmän yhdessä kemian yhtiö DuPontin kanssa 1928 kehittämään turvallisia kylmäaineita. Kun työryhmä oli työskennellyt kolme päivää, he löysivät halogenoidut
kloorifluorihiilivedyt. Ensimmäisenä esiteltiin
r12, jota myytiin kauppanimellä Freon, vuonna 1931. Seuraavana vuonna markkinoille tuli
r11, r22 vuonna 1936 ja r502 vuonna 1951.
Näistä löydöistä alkoi uusien turvakylmäaineiden aika. Ne syrjäyttivät nopeasti kaikki
muut vanhat kylmäaineet paitsi ammoniakin.
Vuoteen 1935 mennessä Amerikassa oli myyty
jo yli 8 miljoonaa jääkaappia, jotka toimivat tällä uudella mullistavalla kylmäaineella: r12:lla!
Otsonikato ja ilmastomuutos
laittoivat kaikki uusiksi
Vuonna 1974 ensimmäiset tiedemiehet esittivät arvionsa siitä, että kylmäaineiden kloori
saattaa tuhota yläilmakehän otsonikerrosta.
Noista hyvistä turvakylmäainesta oli luovuttava ja siirryttävä HFC-kylmäaineiden aikaan.
Viime vuosien tärkein ympäristönsuojelutoimi maailmanlaajuisesti on ollut kasvihuoneilmiön hillitseminen. HFC-aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.
r22 on kylmäteknisesti ollut varmasti yksi
kaikkien aikojen parhaista kylmäaineista, monen mielestä se kaikkein parhain. Sitä on voinut käyttää hyvällä kylmäkertoimella lähes
kaikissa sovelluksissa ilmastoinnin jäähdytyksestä pakkasvarastointiin. Se on yksi harvoista
Kylmäaineiden
haitallisuuskertoimet
ODP = Otsonin haitallisuuskerroin (R-11
= 1,0) (ozon depletion potential)
• Kylmäaineen ODP-luku kuvaa sen
otsonikerroksen tuhoamiskykyä
verrattuna siinä suhteessa pahimpaan mahdolliseen kylmäaineeseen
R11:een.
GWP = Vaikutus kasvihuoneilmiöön (CO2
= 1,0) (global warming potential)
• GWP-arvon suhdeluku on 1, joka kuvaa yhden hiilidioksidikilon vaikutusta kasvihuoneilmiöön sadan vuoden
kuluessa.
Kylmäaineliukuma
• Osa kylmäaineista on ns. puhtaita kylmäaineita eli ne muodostuvat vain yhdestä ainesosasta. Suurin
osa kylmäaineista on kahden tai kolmen puhtaan kylmäaineen seoksia.
Näiden kylmäaineiden kylmäainetunnus alkaa numerolla neljä tai viisi. 500-sarjan kylmäaineet, kuten
R507A, käyttäytyvät kylmäprosessissa puhtaan kylmäaineen tavoin.
Suurin osa nykyisistä kylmäaineista
kuuluu 400-sarjaan. Ne kaikki ovat
ns. liukuvia kylmäaineita.
• Liukuvien kylmäaineiden lämpötila muuttuu höyrystymisen ja lauhtumisen aikana. Liukuma johtuu siitä,
että seoskylmäaine koostuu komponenteista, joilla on erilaiset ominaisuudet.
• Alkuperäiseen sekoitussuhteeseen
verrattuna höyrystyy osa komponenteista enemmän höyrystimen alussa
ja osa lopussa. Tällöin näiden kylmäaineiden höyrystyessä vakiopaineessa lämpötila kohoaa höyrystinkierron
loppua kohden. Vastaavasti lauhtumisessa kylmäaineen lämpötila laskee.
• Osalla kylmäaineista, kuten R404A:lla
ja R410A:lla, liukuma on mitättömän
pieni. R407C:llä ja huoltokylmäaineilla liukuma on yleensä häiritsevän
suurta. Lämpötilamuutos höyrystimessä ja lauhduttimessa voi olla jopa
yli viisi astetta. Se pienentää lämmönsiirtimien tehoa ja voi aiheuttaa
vedenjäähdyttimen höyrystimen jäätymisen.
kylmäaineista, jota on voitu käyttää märkähöyrystimissä, koska se on yksikomponenttinen
kylmäaine, jolla ei ole lämpötilaliukumaa.
Ympäristön kannaltakaan r22 ei ole pahimmasta päästä. Sen GWP-arvo on 1500 eli sen
kasvihuonevaikutus on alhaisempi kuin monien nykyään käytettävien HFC-kylmäaineiden. Ongelmaksi muodostui sen vaikutus otsonikatoon. r22:n ODP -arvo on 0,055. Se on
vain 5,5 %:a vertailulukuna käytetyn r12:n
vastaavasta arvosta.
R22:n vaihdon yhteydessä vanha kylmäaine
on otettava pois laitoksesta talteenottolaitteella ja lähetettävä hävitettäväksi ongelmajätteenä. KUVA: mATTI JOKelA
Koska R22:n ODP -arvo on suurempi kuin
nolla, vuonna 2000 EY:n asetuksella
2037/2000 sen ja muiden HCFC-aineiden
käyttöä alettiin rajoittaa. Silloin määrättiin,
että joskus kaukana tulevaisuudessa 1.1.2010
uutta käyttämätöntä HCFC-ainetta ei enää
saa käyttää huollossa. Nyt se aikamäärä on
ohitettu, ja käyttökiellosta on tullut melkoinen kiusantekijä monelle kylmälaitoksen
omistajalle.
Kylmäainevaihto vai koko
kylmälaitoksen uusiminen
Samaisen asetuksen mukaan käytettyä toisesta laitoksesta talteen otettua kylmäainetta voi käyttää vuoden 2014 loppuun. Valitettavasti sen määrä on niin pieni, ettei esimerkiksi Suomessa ole mitään talteenotetun kylmäaineen markkinoita.
Vanha hyvä r22 on edelleen luvallista pitää
kylmäaineena vanhassa kylmälaitoksessa.
Ongelmaksi muodostuu mahdollinen vuototilanne. r22:ta ei saa lisätä kylmäainepiiriin.
Silloin hetken helpotuksen voi tuoda joku
huoltokylmäaine.
Huoltokylmäaineisiin on lisätty pieni määrä hiilivetyjä, joiden tarkoituksena on kierrättää putkistoon joutunutta vanhan kylmäkoneiston öljyä. Huoltokylmäaineiden kanssa ei yleensä tarvitse vaihtaa koneiston öljyjä. Jos kylmäaine vaihdetaan uusissa laitoksissa käytettäviin HFC-kylmäaineisiin, myös
vanhat öljyt on vaihdettava uusiin polyoliesteriöljyihin. Käytännössä vanha öljy saadaan
pois laitoksesta riittävällä määrällä öljynvaihtoja.
Jos kylmäaineen vaihtoa ei tehdä ajan
kanssa vaihtamalla riittävä määrä vanhoja
komponentteja, uusi huoltokylmäaine vuotaa
pois laitoksesta muutaman viikon tai kuukauden kuluttua. Samoin käy, kun R22 korvataan
uusissa laitteissa käytettävällä HFC-kylmäai- >>
17
n T e e m A
hiilidioksidista
takaisin
hiilidioksidiin
Myrkyllisiin ja palaviin kylmäaineisiin ei ole
paluuta. Siksi yhä tärkeämmäksi vaihtoehdoksi on noussut jälleen vanha kunnon hiilidioksidi. Syy on sen ympäristöystävällisyys. Yleisesti käytettyjen HFC-aineiden, kuten GWP-arvot ovat muutamia tuhansia eli
toisin sanoen kilogramma HFC-kylmäainetta ilmakehään vuotaneena aiheuttaa yhtä
suuren kasvihuoneilmiön kiihtymisen kuin
pari kolme tonnia hiilidioksidia.
Hiilidioksidia voidaan hyödyntää kolmella eri prosessilla kylmälaitoksessa: väliaineena, alikriittisenä ja ylikriittisenä.
Hiilidioksidin käyttö väliaineena perustuu
siihen, että sen volymetrinen kylmäntuotto
on moninkertainen muihin kylmäaineisiin
verrattuna. Hiilidioksidia höyrystettäessä
nesteestä kaasuksi se sitoo itseensä moninkertaisen määrän lämpöenergiaa muihin kylmäaineisiin verrattuna, ja näin se siirtää pienilläkin nestevirtauksilla suuren jäähdytystehon. Koska hiilidioksidin viskositeetti on alhainen, lämmönsiirtoaineen pumppauskustannukset ovat alhaiset verrattuna perinteisiin aineisiin, kuten glykolivesiseokseen.
Käytössä erityisesti myymälöissä
Ruotsissa on jo pitkään kaikki suurempien
markettien pakkaskalusteiden jäähdytys
toteutettu näin. R404A-kylmälaitoksen höyrystimenä toimivalla levylämmönsiirtimellä
nesteytetään hiilidioksidia. Tätä nestettä
kierrätetään pumpulla pakkaskalusteiden
höyrystimissä, jolloin osa hiilidioksidista
höyrystyy jäähdyttäen kalusteita.
Käyttökokemukset ovat olleet rohkaisevia. Höyrystimien sisäpuolinen lämmönsiirtyminen on tehokkaampaa ja esim. kalusteiden sulatusvälejä on voitu pidentää. Tällaisessa välillisessä kylmälaitoksessa kaikki
kylmäaine on konehuoneessa ja kylmäainetäytös erittäin pieni.
Hiilidioksidin kriittinen piste on alhaisempi kuin muilla yleisesti käytetyillä kylmäaineilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yli 31
°C:een lämpötilassa hiilidioksidia saada
enää lauhdutettua nesteeksi. Kaikkien muiden kylmäaineiden kylmäprosessi perustuu
siihen, että kun kylmäaineesta poistetaan
siihen jäähdytettävässä kohteessa sidottu
lämpöenergia, se lauhtuu kaasusta nes-
18
Hiilidioksidi/propaani-kaskadikoneisto.
Koneistoon riittää pieni oikealla alhaalla
oleva CO2-kompressori, koska hiilidioksidin
volymetrinen kylmäntuotto on suuri. Yläosassa kaksi propaanikompressoria, joilla
lauhdutetaan hiilidioksidijärjestelmää.
KUVA: PeTRI hAKAlA
teeksi. Alhaisesta kriittisestä lämpötilasta
johtuen hiilidioksidi on täysin erilainen kylmäaine kuin muut.
Suomessa on käytössä useita ylikriittisiä
järjestelmiä kauppojen kylmän tuottamiseen. Energian säästöodotukset ovat suuria. Osittain niihin päästään varsinaisen kylmäjärjestelmän ulkopuolisilla tekijöillä;
energiansäästöpuhaltimilla ja -lampuilla
sekä laittamalla kannet ja ovet kylmäkalusteisiin. Lämmön talteenotolla on suuri merkitys. Ylikriittisestä hiilidioksidikylmälaitoksesta se on helppoa, koska kylmäaineen
lämpötila kompressorin jälkeen on korkea.
Soveltuu hyvin pakastuslaitoksiin
Jotta hiilidioksidi pysyisi kriittisen pisteensä
alapuolella, sitä pitää lauhduttaa toisella
kylmäkoneistolla. Tällaista systeemiä nimitetään kaskadijärjestelmäksi. Koska hiilidioksidilla päästään kymmenen astetta alhaisempaan höyrystymislämpötilaan kuin ammoniakilla, on erittäin suositeltavaa rakentaa nykyaikaiset pakastuslaitokset hiilidioksidille. Silloin samoista pakastuslaitteista saadaan paljon enemmän tehoa irti ja pakastettujen elintarvikkeiden laatu paranee.
Yleensä kaskadilaitoksen toisen kylmäainepiirin kylmäaineena on ammoniakki, jonka täytös voi olla vain muutama kymmenen
kiloa aiemmin totutun kymmenien tonnien
sijaan. Tällaisessa koneistossa ammoniakkijärjestelmän höyrystin on hiilidioksidikylmälaitoksen lauhdutin. Lauhtumislämpötila
on noin –10 °C muissa laitoksissa totutun
noin +40 °C:een sijaan.
Alikriittisyys voidaan saavuttaa myös
muilla menetelmillä. Siitä hyvä esimerkki on
Kittilässä sijaitseva Jounin kauppa. Siellä
hiilidioksidikylmälaitoksen lauhdelämpö
ajetaan maaperään kallioon porattujen lämpökaivojen avulla. Sillä paikalla pohjaveden
virtaus on poikkeuksellisen suurta ja kylmää vettä kaivoissa riittää pitämään lauhdutuslämpötilan riittävän alhaisena.
Ylikriittiset hiilidioksidikylmälaitokset
ovat jo nimensäkin mukaisesti kaikkein
kriittisimpiä. Kriittisen lämpötilan yläpuolella kylmäaine ei enää lauhdu nesteeksi. Käytännössä se on erittäin suuren tiheyden
omaavaa kaasua.
Perinteisessä kylmälaitoksessa lämpö
poistetaan vakio- tai lähes vakiolämpötilassa. Kylmäaineen olomuotomuutoksen aikana kaasusta nesteeksi lämpötila ei juuri
muutu. Ylikriittisessä hiilidioksidijärjestelmässä kaasunjäähdyttimellä kylmäaineen
lämpötila koko ajan pienenee, kun siitä
poistetaan lämpöenergiaa. Jotta ylikriittinen järjestelmä toimisi taloudellisesti, sen
väliaineen lämpötila, johon lämpöä siirretään, tulisi olla mahdollisimman alhainen.
Tällaisen järjestelmän kylmäkerroin romahtaa helposti kesähelteillä.
Ylikriittisen hiilidioksidilaitoksen rakentaminen on vielä harvojen käsissä. Tällaisessa
järjestelmässä suurin sallittu paine on yleensä 110 bar, kun aiemmin on totuttu noin 26
barin paineisiin. Komponentit, putkistot ja
erityisesti niiden liitokset joudutaan rakentamaan aivan eri tavalla kuin aiemmin.
Hiilidioksidilaitosten toiminnasta on vielä
paljon opittavaa. Näyttää silti siltä, että vastaan on turha pyristellä. Hiilidioksidi on nykypäivää, ja tulevaisuudessa se tullee olemaan yhä suuremmassa roolissa.
Matti Jokela
Kylmäprosessin periaate
Lauhdutin
• Poistaa lämpöenergiaa kylmäaineesta
• Lauhduttaa kylmäainehöyryn nesteeksi
Paisuntalaite
• Paisuntaventtiili tai
kapillaariputki
• Aiheuttaa painehäviön
kylmäainevirtaukseen
• Annostelee oikean
määrän kylmäainetta
höyrystimeen
Kompressori
Höyrystin
• Sitoo lämpöenergiaa kylmäaineeseen
• Höyrystää kylmäainenesteen höyryksi
>> neella. Kuulostaa kalliilta ja ympäristöä pilaavalta.
Jos jäähdytettävä kohde ei ole erityisen
kriittinen, kuten toimiston ilmastoinnin jäähdytys, vanhaa R22:ta voidaan edelleen käyttää kylmäkoneiston kylmäaineena. Suuria vahinkoja ei tapahdu, vaikka kylmäkoneisto
olisikin kuukauden pari käyttämättä uudistusremontin ajan. Kaikkien kriittisten kohteiden, kuten elintarvikkeiden säilytyksen ja
prosessijäähdytyksen, kanssa voidaan ajautua ikäviin ja perin kalliisiin toimenpiteisiin
silloin, kun laitokseen tulee kylmäainevuodon seurauksena pitkä käyttökatko.
Paras vaihtoehto on korvata kriittiset R22laitokset uusilla, nykyaikaisilla kylmälaitteilla. Joka tapauksessa kaikki r22-kylmälaitteet
ovat yli kymmenen vuotta vanhoja. Normaalikäytössä kylmälaitoksen eliniäksi arvioidaan
10–15 vuotta. Tekniikka on kehittynyt paljon
viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusien
laitteiden pienempi energiankulutus helpottaa investointipäätöksen tekoa.
Mennäänkö ojasta allikkoon?
Jos kuitenkin päädytään vaihtamaan kylmäaine vanhaan r22-laitokseen, pitää ensin varmistua, että sen pääkomponentit; kompressorit, höyrystimet ja lauhduttimet, ovat hyvässä kunnossa ja ne soveltuvat uudelle kylmäaineelle.
Päädytään sitten huoltokylmäaineeseen,
joiden pääkomponentti on yleensä HFC-aine
r134a tai uusissa laitteissa käytettäviin HFCkylmäaineisiin, kylmäainevuodon riski kas-
Kylmäaineryhmät
CFC-aineet, täysin halogenoidut
kloorifluorihiilivedyt
• Esim. R11, R12, R502. CFC-aineiden
käyttö on kiellettyä niin uusissa kylmälaitteissa kuin niiden huollossakin.
HCFC-aineet, osittain halogenoidut
kloorifluorihiilivedyt
• Esim. R22. HCFC-aineiden käyttö on
kiellettyä uusissa kylmälaitteissa ja
huollossa kierrätettyä kylmäainetta
lukuun ottamatta
HFC-aineet, fluorihiilivedyt
• Esim. R134a, R404A, R407C, R410A ja
R413A. HFC-aineita saa käyttää niin
uusissa laitteissa kuin huollossakin
HC-aineet, hiilivedyt
• Esim. propaani ja butaani. Hyviä tehokkaita kylmäaineita, mutta valitettavasti palavia. Jo yli kymmenen vuoden ajan kaikissa kotitalousjääkaapeissa ja -pakastimissa on ollut isobutaani kylmäaineena.
Luonnolliset kylmäaineet
• Esim. ammoniakki ja hiilidioksidi.
Ammoniakki on tehokas kylmäaine,
mutta myrkyllinen ja (huonosti) palava. Hiilidioksidin käyttöpaineet ovat
korkeat.
vaa räjähdysmäisesti. Se johtuu siitä, että uudet HFC-kylmäaineet liuottavat vanhojen
komponenttien tiivisteet pois hyvinkin nopeasti. Siksi lähes kaikki putkistovarusteet on
uusittava kylmäainevaihdon yhteydessä.
Markkinoilla on paljon erilaisia huoltokyl-
• Imee höyrystimestä
höyrystyneen
kylmäaineen pois
• Puristaa
kylmäainehöyryn
korkeampaan
paineeseen ja
lämpötilaan
• Kierrättää
kylmäainetta
järjestelmässä
mäaineita: r417a, r422a, r422d, r424a,
r427a, r428a, r434a, r438a ja uusia tulee
koko ajan. Kylmäainevalmistajat kehuvat
omiaan toisia paremmiksi. Totuus kuitenkin
on, että ne kaikki ovat kaukana R22:n hyvistä
ominaisuuksista. Varmaa on, että kylmäainevaihdon jälkeen koneiston jäähdytysteho on
tippunut 5–25 % laitoksesta ja valitusta huoltokylmäaineesta riippuen. Energiaa kuluu selkeästi enemmän. Kylmäkoneisto ei muutenkaan enää toimi niin hyvin kuin ennen. Kaikilla huoltokylmäaineilla on suuri lämpötilaliukuma, joka huonontaa lämmönsiirtimien toimintaa ja tehoa.
Uuden laitoksen hankinta on selkeä päätös, kun taas ennen kylmäaineen vaihtoon
ryhtymistä tulee tehdä kartoitus sen kannattavuudesta ja yleensäkin mahdollisuudesta.
Asiantunteva kylmäurakoitsija ja kompressoria koskien sen maahantuoja antavat apua
päätöksen teossa.
Ympäristöasiat eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä asioita. Nyt kun R22:sta joudutaan
luopumaan, pienen otsonikatovaikutuksen tilalle tulee kylmäainevuotojen ja lisääntyneen
energiankulutuksen aiheuttama kasvihuoneilmiön kiihtyminen. Päätökset on tehty korkealla taholla, eikä paluuta enää ole. Varmaa
on, että 1.1.2010 vietettiin R22:n hautajaisia.
Lepää rauhassa. π
Matti Jokela
kylmätekniikan kouluttaja
DI (jäähdytystekniikka)
Edupoli
matti.jokela@edupoli.fi
19
n T e e m A
Kylmän energiakustannukset kuriin
Kansalliset energiansäästötavoitteet ja sähkön kiristyvä hinta tekevät energiatehokkuudesta ajankohtaisen aiheen. Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla energiankulutusta
voidaan tuntuvasti leikata muun muassa kylmän tuotannosta. Lähtökohtana on, että tarpeeton kulutus karsitaan elintarviketurvallisuudesta tinkimättä.
Elintarviketeollisuudessa kuluu vuodessa
useita megawattitunteja sähköä kylmän tuottamiseen. Tuotantolaitoskohtaisesti kylmän
sähkönkulutus voi vaihdella muutamasta
prosentista jopa yli puoleen laitoksen kokonaissähkönkulutuksesta.
Vaikka kylmäenergian tuotanto on merkittävä sähkönkuluttaja, ja siten kustannus- ja
ympäristötekijä, on sen käyttö useissa tuotantolaitoksissa täysin välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi.
Vuonna 2006 elintarviketeollisuudessa ja
kaupan alalla tehtiin ensimmäiset kokeilut
kylmän tuottamisen energiatehokkuuden sel-
vittämiseksi. Tulokset olivat kannustavia. Kylmäenergian käytössä ja kulutuksessa havaittiin energiansäästöpotentiaalia, joka olisi realisoitavissa jopa alle vuoden takaisinmaksuajalla.
Hankkeen tuloksista jalostettiin kylmätekniikan energia-analyysimalli ”KYTE – kylmää
tehokkaasti”. Malli tehtiin täydentämään
energiakatselmuksia ja -analyysejä, jotta kylmälaitosten energiatehokkuutta pystyttäisiin
tarkastelemaan yhdenmukaisesti ja riittävällä
tarkkuudella.
Motivan lisäksi analyysimallin kehittämiseen osallistui kylmäalan ja teollisuuden asiantuntijoita. Työtä rahoitti silloinen kauppaja teollisuusministeriö (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö).
sia. Se voidaan tehdä myös omana yksittäisenä tarkastelunaan.
Analyysissa kylmäjärjestelmää tarkastellaan aina kokonaisuutena. Sen tavoite on löytää kokonaisuuden kannalta merkittävimmät
ja kannattavimmat tehostamiskeinot.
Parhaiten sitä voidaan soveltaa niissä teollisissa kylmäjärjestelmissä, joissa on useita
kompressoreita ja joiden yhteinen sähköteho
on vähintään 200 kW tai vuosittainen sähköenergiankulutus vähintään 500 MWh.
Kaupan alalla menetelmä soveltuu parhaiten niihin päivittäistavarakauppojen kylmäjärjestelmiin, joiden kompressoreiden yhteinen
sähköteho on vähintään 30 kW tai sähköenergiankulutus vähintään 150 MWh vuodessa.
Teollisuuden ja kaupan tarpeisiin
Asiantuntijan tekemä selvitys auttaa hahmottamaan kylmäjärjestelmän energiankulutuksen nykytilanteen ja listaa konkreettiset tehostamismahdollisuudet.
KYTE-analyysi on tarkoitettu teollisuuden ja
kaupan alan käyttöön. Analyysi voidaan toteuttaa osana energiakatselmusta tai -analyy-
Toimista kokonaisuuden hallintaan
Kylmämuseossa pääsee sisälle kylmähistorian saloihin
Ylöjärvellä Tampereen lähellä sijaitsee mielenkiintoinen vierailukohde: Suomen Jäähdytystekniikan Museo. Sinne on taltioitu satoja
kylmäteknisiä esineitä aina 1900-luvun alusta
lähtien.
Museossa on esillä lukuisia suuria teollisia
kompressoreita. On mm. 18 tonnia painava
yksisylinterinen von Linden suunnittelema
ammoniakkikoneisto. Koneellinen kylmätekniikka sai alkunsa Suomessa 1891, kun Sinebrychoffille asennettiin kylmäkoneisto. Sen
avulla pystyttiin valmistamaan olutta läpi
vuoden, eikä oluen paneminen ollut enää
luonnon jäästä kiinni. Museolla on Porin panimon vanhat koneistot, joista toisella tehtiin
keinojäätä. Kun kauppaan tai kioskiin toimitettiin juomia, samassa suhteessa annettiin
jäätä, jotta juomat voitiin myydä kylmänä.
Suomalaisen koneellisen jäähdytyksen historia on paljolti maidon jäähdytystä. Laitteet
perustuivat jääpakkisysteemiin. Vesialtaassa
olevan höyrystinputkiston pinnalle kerättiin
jäätä pienitehoisilla kylmäkoneistoilla. Näin
hetkellisesti saatiin suuri jäähdytysteho, kun
maitotonkkia jäähdytettiin. Museolla on lukuisia vanhoja maidonjäähdyttimiä esillä.
Kylmämuseon erikoisuus on 1900-luvun
alussa keksitty pallojäähdytyskompressori.
Suljetun valurautapallon sisällä on kaksisylinterinen mäntäkompressori. Männän varsien
päässä on punnukset ja kun palloa pyöritettiin sähkömoottorilla, punnukset saivat mäntien liikkeen aikaiseksi.
Museon yläkerrassa on laaja kokoelma jää-
kaappeja ja myymäläkalusteita. Jokainen vieras varmaan löytää sen lapsuuden kotinsa
jääkaapin sieltä. Mukana on myös ensimmäisiä jääkaappeja, ns. jääsuolakaappeja, joissa
jäähdytys hoidettiin luonnonjäällä.
Museossa pääsee hyvin sisälle historiaan
laitteiden ja niistä kertovien tarinoiden kautta. Kaikille vieraille pidetään kylmäalan asiantuntijoiden vetämä opastettu museokierros.
Museo on auki ryhmille keväästä syksyyn ja
vakiaukioloja on kerran joka kesäkuukausi.
Suomen Jäähdytystekniikan Museon näyttelyhallit sijaitsevat Ylöjärvellä lähellä Tamperetta.
Pallojäähdytyskompressori vuodelta 1931.
Kylmäaineena ajan hengen mukaisesti rikkidioksidi. Kompressori on esillä Suomen Jäähdytystekniikan Museossa.
1930-luvulla suurin osa koneellisista jääkaapeista toimi absorptioperiaatteella, koska
kompressorien valmistaminen oli kallista.
KUVA: mATTI JOKelA
KUVA: mATTI JOKelA
Matti Jokela
lisätietoja:
www.kylmamuseo.fi
KUVA: mATTI JOKelA
Kylmää tehokkaasti: KYTE-analyysi
• on kokonaisvaltainen teollisuuden ja kaupan kylmäjärjestelmän energiatehokkuuden tarkastelu
• tuottaa mittauksiin perustuvaa tietoa kylmäjärjestelmän energiankulutuksesta
• selvittää mahdollisuudet energia- ja kustannustaloudellisempaan kylmäntuotantoon
• neuvoo kylmäjärjestelmän tuottaman lämmön hyödyntämisessä
• opastaa henkilökuntaa kylmäjärjestelmän energiataloudelliseen käyttöön ja kunnossapitoon
Vaihda puhtaampaan
Alfa Lavalilta luonnon kylmää kaupan kylmälaitteisiin
KYTE-analyysin avulla energiankäyttö ja siitä aiheutuvat
kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.
Se pohjautuu henkilökunnan haastatteluihin, paikan päällä
tehtyihin tarkasteluihin ja mittauksiin. Haastattelulla kerätään
tiedot muun muassa kunnossapidosta ja jo mahdollisesti havaituista toimenpide-ehdotuksista.
Tarve- ja käyttökartoituksen jälkeen tarkastellaan kylmäkoneiden energiatehokkuutta ja muita ympäristötekijöitä. Mittauksia
tehdään esimerkiksi kompressorin sähkötehosta sekä jäähdytettyjen tilojen sisä- ja ulkolämpötilasta.
Asiantunteva konsultti tarkastaa lämpökuorman lisäksi esimerkiksi valaistuksen, tiivisteet, ilmaverhot ja käyttöhenkilökunnan tottumukset.
Tarvittavien kylmäkoneiden määrää voidaan parhaimmassa
tapauksessa jopa karsia. Tämä on mahdollista silloin, jos kylmäntarve vähenee riittävästi tehostamistoimien myötä.
Kaupat siirtyvät ympäristöystävällisiin jäähdytysratkaisuihin, kun
ne vaihtavat ilmastolle vahingolliset kylmäaineet hiilidioksidiin ja
muihin luonnollisiin kylmäaineisiin. Se on hyvä uutinen sekä
asiakkaille että omistajille.
Alfa Lavalin kattavasta valikoimasta löytyy oikea tuote aina
ilmajäähdyttimistä täydelliseen transkriittiseen CO 2 -ratkaisuun.
Kun haluat vaihtaa puhtaampaan, Alfa Lavalilla on alan johtavat
tuotteet ja palvelut valmiina.
Alfa-V Single Row
Tuloksena konkreettiset laskelmat
Selvityksessä havaituille tehostamistoimille lasketaan vuosisäästöt, tarvittavat investoinnit sekä taloudellisesti kannattava
takaisinmaksuaika, jotka raportoidaan analyysin tilaajalle mallissa ohjeistetulla tavalla.
Analyysin uudelleen toteuttamista kannattaa harkita, kun
edellisestä analyysistä on kulunut 3–5 vuotta tai tehdastuotanto on merkittävästi muuttunut. Esimerkiksi tuotannon muuttuessa ja henkilökunnan vaihtuessa energiatehokkuus usein
heikkenee.
Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritykset kehittävät toimintansa energiatehokkuutta osana vapaaehtoista elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Ala on mukana sopimuksessa omalla toimenpideohjelmallaan.
Syyskuussa 2010 sopimukseen oli liittynyt yhteensä 31 elintarviketeollisuuden yritystä 67 toimipaikallaan. Liittyneiden
yritysten myötä toimenpideohjelmassa alun perin asetettu kattavuustavoite, 60 prosenttia elintarviketeollisuuden energiankäytöstä, on saavutettu.
Sopimukseen liittyvä yritys asettaa omat energiantehostamistavoitteet kaudelle 2008–2016. Sopimukseen tällä hetkellä
liittyneet yritykset tavoittelevat yhteensä 213 GWh energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. π
• elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen
• koristeluun (usva)
• rakeena ja palana
Woikoskelta myös teolliset
kaasut, elintarvikekaasut,
erikoiskaasut, kaasutarvikkeet sekä kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät.
www.woikoski.fi
Pyry Penttinen
asiantuntija
Motiva Oy
pyry.penttinen(at)motiva.fi
www.motiva.fi
Kokkolan hiilidioksiditehdas, puh. 0400-275 511 • (06) 863 6541
e-mail: kokkola@woikoski.fi • Pääkonttori, puh. (015) 770 0700
21
n T e e m A
Kylmäalan ympäristösäädöksistä
velvoitteita myös laitosten haltijoille
Yleisimpiin kylmäaineisiin liittyy monia ilmakehä- ja ilmastolähtöisiä säädöksiä. Alan yritysten henkilöstölle on asetettu pätevyysvaatimuksia, ja määräyksiä riittää myös kylmälaitosten haltijoiden täytettäviksi. Tällaisia ovat
mm. säännöllisten tarkastusten teettäminen
ja kylmälaitekohtaisen huoltoja tarkastuspäiväkirjan pitäminen ja säilyttäminen.
Valtioneuvoston asetus 452/2009 EU:n Fkaasuasetuksen täytäntöön panemiseksi
määrää kylmäalan yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä vaadittavat pätevyydet. Kylmäalan
asennus- ja huoltotoiminta oli jo aiempienkin
säännösten perusteella luvanvaraista, mutta
uusi asetus tiukensi vaatimuksia ja laajensi
sertifiointivaatimuksen (Tukes) vastuuhenkilöiden lisäksi koskemaan myös kylmälaiteliikkeiden asentajia.
Kylmälaitosten omistajien ja haltijoiden
kannalta keskeisin on asetuksen 452/2009:n
12 §, jossa säädetään mm. 3 kg tai enemmän
kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden
säännöllisistä tarkastuksista, laitteen haltijan
velvollisuudesta kontrolloida tarkastuksen
suorittajan pätevyyttä sekä laitteen haltijan
Vuotonuuskija
työssään.
KUVA: dAKOTA lAVenTO
velvollisuudesta pitää kylmälaitteen huoltoja tarkastuspäiväkirjaa.
Vuototarkastukset ovat pakollisia
Kylmälaitosten pakolliset vuototarkastukset
ovat ajankohtaisia jopa neljästi vuodessa
(taulukko). Tarkastusväli voidaan pidentää
30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä
laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg
tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla ker-
ran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä.
Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin
laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava, joten käytännössä kolmen kuukauden tarkastusväliä sovelletaan vanhoissa laitoksissa järjestelmän asennuksen suorittamiseen asti. Kaikki vuodonilmaisujärjestelmät on tarkastettava kerran vuodessa.
Mahdolliset vuodot on korjattava viipy-
KOmmenTTI
mikä johti f-kaasuasetuksen syntymiseen
Kylmäalan keskeisimpiä käännekohtia oli
vuosi 1987 ja tuolloin allekirjoitettu Montrealin sopimus. Siinä sovittiin, että yläilmakehän otsonikerrokselle haitallisista CFC- ja
HCFC-kylmäaineista luovutaan. Samalla
avattiin tie alaa koskeville pätevyysvaatimuksille ja muille ympäristösäädöksille.
Otsonikerrokselle haitattomat HFC:t tulivat nopeasti markkinoille korvaaviksi kylmäaineiksi ja samalla alkuperäisen Montrealin sopimuksen aikataulujen kiristäminen tuli mahdolliseksi. Sopimuksen kattavuus maapallon valtioiden keskuudessa ja
nopea aikataulu ovatkin tehneet Montrealin
sopimuksesta kaikkien aikojen menestyksekkäimmän ympäristösopimuksen.
Menestyksessä oli kuitenkin myös varjo-
22
puolensa, sillä tavallaan kylmäalan kohtaloksi tuli joutua ”ojasta allikkoon”. Ympäristön kannalta uudet HFC-aineet olivat ratkaisu otsonikerroksen suojeluun, mutta CFCja HCFC-aineiden tavoin nekin ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niinpä vuonna
1997 HFC-aineet yhdessä hiilidioksidin, metaanin ja muutaman muun kaasun kanssa
sisällytettiin ns. Kioton pöytäkirjaan, jossa
asetettiin tavoitteet ilmakehän lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen
päästövähennyksille.
Otsonihaitalliset CFC- ja HCFC-aineet jätettiin kuitenkin Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle, koska niistä luopuminen oli jo kirjattu Montrealin sopimukseen. Kylmäalan
kannalta tämä teki ilmastotavoitteesta var-
sin haasteellisen – samalla kun otsonihaitallisten, mutta Kioton sopimuksen ulkopuolisten ilmastokaasujen käyttö tuli lopettaa, piti myös tehdä kaikki voitava niitä korvaavien HFC-aineiden päästöjen hillitsemiseksi.
EU:n piirissä ratkaisua asiaan haettiin
säätämällä vuonna 2006 ns. F-kaasuasetus
(EY 842/2006), jonka täytäntöönpanoksi
syntyneet EU-tasoiset ja kansalliset määräykset säätelevät kylmäalaa nyt hyvinkin tarkasti. Suomessa F-kaasuasetuksen täytäntöönpano viimeisteltiin kesäkuussa 2009
valtioneuvoston asetuksella 452/2009.
Petri Hannula
mättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet
ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta
uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että työ on onnistunut.
Laitteen haltijan tai omistajan on huolehdittava siitä, että tarkastuksen suorittavalla
henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on Turvatekniikan keskus Tukesin myöntämä todistus pätevyydestä. Käytännössä sekä tarkastuksen suorittavan henkilön että hänen edustamansa yrityksen nimen tulee löytyä Tukesin
ylläpitämistä rekistereistä.
Huolto- ja tarkastuspäiväkirjan
pito vaaditaan
Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä
huoltoja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi
laitteen sisältämän aineen määrä ja tyyppi,
Kylmäainetäytöksen määrä vaikuttaa vuototarkastuksen tarpeeseen.
kylmäainetäytös 3–<30 kg;
vuototarkastus kerran 12 kuukaudessa
kylmäainetäytös 30–< 300 kg;
kylmäainetäytös >300 kg;
lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen
määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus.
Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.
Käytännössä huoltokirjan merkinnöistä ja huoltotarrasta huolehtii yleensä ammattitaitoinen
ja Tukesin rekisteriin merkitty kylmäliike.
Käytännössä lakisääteiset tarkastukset yhdessä normaalien huoltotoimien kanssa ovat
loppukäyttäjälle kannattava investointi. Vuotamaton laitos ja oikea kylmäainemäärä, huolellinen säätö ja puhtaat lämmönsiirtimet
yms. ovat hyvä perusta kylmälaitteiden luotettavalle ja energiatehokkaalle toiminnalle.
Panostus säännölliseen ennakkohuoltoon vähentää merkittävästi äkillisiä häiriöitä, jotka
saattavat joskus häiritä hyvinkin paljon kylmälaitoksen käyttäjän liiketoimintaa. π
Petri Hannula
toiminnanjohtaja
Kylmäyhdistys ry
petri.hannula(at)skll.fi
Kylmälaitteita saa asentaa
ja huoltaa vain pätevä kylmälaiteliike
Kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyöt tulee
teettää Tukesin rekisterissä olevilla kylmälaiteliikkeillä. Asennus- ja huoltotöitä ei saa tehdä itse, eikä niitä saa teettää epäpätevällä
asennusliikkeellä. Pätevyydet voi tarkistaa
helposti yrityksen tai henkilön nimellä Tukesin rekisteristä.
Pätevyys- ja urakoitsijarekistereistä apua
Ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että
kylmälaitteita asentavien ja huoltavien yritysten tulee olla Tukesin rekisterissä. Myös yritysten vastuuhenkilöiden ja asentajien nimet tulee löytyä Tukesin rekisteristä. Tukesin rekisteriin pääsee vastuuhenkilöksi tai asentajaksi
vain kylmäalan tutkinnon suorittamisella.
Urakoitsijarekisterissä on tällä hetkellä yhteensä 537 kylmälaiteliikettä, joilla on toimintaoikeudet jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden asennus- ja huoltotöihin.
Pätevyysrekisterissä on yhteensä 935 vastuuhenkilöä ja asentajaa, joilla on pätevyys jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalle.
On todennäköistä, että kylmälaiteliikkeiden
ja pätevien henkilöiden lukumäärät kasvavat
huomattavasti, kun jäähdytys-, ilmastointi- ja
lämpöpumppulaitealan siirtymäkausi päättyy
ensi vuoden heinäkuussa (4.7.2011). Tämän
vuoksi Tukesin kotisivuilla on erillisenä Exceltaulukkona luettelo aiemman lainsäädännön
pätevyysvaatimukset täyttäneistä kylmälaiteliikkeistä. Näillä liikkeillä on pätevyysalueensa mukaiset täydet toimintaoikeudet siirtymäkauden päättymiseen saakka.
Kylmäalan pätevyysvaatimukset koskevat
otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotöitä sekä jätehuoltoa. Valtioneuvoston asetuksen (452/2009)
liitteissä 1 ja 2 on luettelot näistä aineista. Pätevyysvaatimukset eivät koske kylmälaitoksia
ja -laitteita, joissa käytetään kylmäaineena
ammoniakkia tai hiilidioksidia.
Myös sähköpätevyys
on tarkistettava
Urakoitsijarekisterin hakutulos kertoo myös
sen, onko kylmälaiteliikkeellä sähköurakointioikeudet. Kylmälaitteiden asennuksessa ja
huollossa tarvittavat sähköasennukset tulee
teettää siihen oikeutetulla sähköurakoitsijalla.
Jos kylmälaiteliikkeellä ei ole sähköurakointioikeuksia, on sähköasennukset teetettävä pätevällä sähköurakoitsijalla. Ei-ammattilaisen tekemät sähkötyöt voivat johtaa hengenvaaraan. π
Kylmäalan pätevyysrekisterit
Kylmäalan pätevyysrekisterit on lisätty sähköurakoitsijoiden
rekisteriin:
• Urakoitsijarekisterissä ovat ne
yritykset, joille on myönnetty
kylmälaiteliikkeen todistus.
Urakoitsijarekisteristä voi tehdä
kylmälaiteliikkeiden hakuja yrityksen nimen, vastuuhenkilön nimen,
toimintaoikeuden ja kunnan avulla.
• Kylmäalan pätevyysrekisterissä ovat
ne henkilöt, joille on myönnetty
vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyystodistus. Pätevyysrekisteristä
voi tehdä vastuuhenkilön ja asentajan henkilöhakuja nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla.
Kylmälaiteliikkeiden toimintaoikeudet jakautuvat seuraavasti jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa:
• Alle 3 kg kylmäainetta sisältävät
laitteet: rekisterissä merkintä e3
• Vähintään 3 kg kylmäainetta
sisältävät laitteet: rekisterissä
merkintä y3.
Lisätietoja:
Markus Kauppinen
Tukes
markus.kauppinen(at)tukes.fi
www.tukes.fi -> Kylmäalan rekisterit
23
n T e e m A
Tekninen päällikkö esa mäkipelto Valio Oy:
hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet mittavia
Elintarvikeyritykset ovat nyt tosissaan valjastamassa kylmätekniikan hukkalämpöä hyötykäyttöön säästääkseen energialaskuissa ja
vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä. Potkua
antavat tiukat energiatehokkuusvaateet.
Valion tekninen päällikkö Esa Mäkipelto pitää hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuk-
sia suurina. Valiolla asiassa on pantu jo töpinäksi. Esimerkiksi Valion Riihimäen meijerillä
on otettu tämän vuoden alussa käyttöön teollisuuslämpöpumppu, jonka avulla meijeri voi
säästää viidenneksen ostettavan lämpöenergian määrästä vuosittain. Lämpöpumppu ottaa talteen ja kierrättää meijerin kylmälaitoksen kautta poistettua ylimäärälämpöenergiaa.
Lämpöpumpulla tuotettu energiamäärä on
6 400 MWh vuodessa, mikä vastaa 320 keskikokoisen omakotitalon vuosienergiatarvetta. Tähän saakka kylmälaitoksen poistama
lämmin ilma on haihtunut lauhduttimien
kautta taivaan tuuliin. Nyt lämpöpumppu
hyödyntää lauhdutinlämmön, jota käytetään
pesuveden lämmitykseen.
Koko konsernin tasolla Valio käyttää lämpöenergiaa noin 485 GWh vuodessa ja sähköä noin 215 GWh, joten säästömahdollisuuksia on paljon.
Isoja investointeja tulossa
Suurin haaste on saada prosesseista vapautuva matalalämpöenergia hyötykäyttöön ja
korvaamaan ostoenergiaa, tekninen päällikkö Esa Mäkipelto kertoo.
KUVA: JUhA hARJU
Työuransa Osuuskunta Maitojalosteen kunnossapidon työnjohtajana vuonna 1976 aloittanut Esa Mäkipelto tunnustaa, että energiaasiat ovat olleet aina lähellä hänen sydäntään. Nykyisin hän on Valion toimipaikkojen
energiavastuuhenkilöiden tukena ja vastaa
koko konsernissa ns. käyttöhyödykkeiden
hankinnasta ja käytön kehittämisestä.
”Energiavuotoja” etsitään nyt mittaamalla
energiavirtoja sekä tarkastelemalla toiminto-
ja ja toimintatapoja. Tavoitteena on saada
hyötykäyttöön kaikki ”jäte-energiavirrat” ja
säästää energiakustannuksissa.
– Vuoden 2011 aikana alkaa uutta näkyä,
mutta pitää ensin löytää ne ”parhaat marjat”.
Mahdollisuudet ovat mittavia, Mäkipelto vakuuttaa.
Ideana on siirtää uutta tekniikkaa ja toimintatapoja laitoksesta toiseen, mutta paikallisesti soveltaen.
– Pieniä osaprojekteja on jo tehty ja tehdään
eri tehtaissa. Haemme kokemuksia tehdä suurempia ratkaisuja. Kaikki eivät ole välttämättä
isoja investointeja nyt, mutta merkittäviä investointeja on tulossa, Mäkipelto tähdentää.
Kylmätekniikan mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä suuremmin hyödynnetty energian säästämisessä, mutta nyt energiavirtoja
tarkastellaan suurennuslasilla. Kylmätekniikka onkin merkittävä kohde parantaa energiatehokkuutta ja korvata ostoenergiaa hukkalämmöllä.
– Kyse on siitä, että tehtaisiin saadaan oikeat laitteet. Se vaatii uudenlaista tekniikkaa ja
ajattelua. Kyse on samasta asiasta kuin matalaenergiatalossa, mutta mittasuhteet ovat suuremmat.
Monia projekteja käynnissä
Valiolla on parhaillaan menossa monissa laitoksissa projekteja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Euroopan paras energiatehokkuusprojekti:
Jätevedestä lämpöenergiaa tuotantoon Joensuussa
Valio ja Valion Joensuun tehtaalla työskentelevä tekninen asiantuntija Antti Sorsa on
palkittu Euroopan parhaasta energiatehokkuusprojektista. Sorsan projektityö osallistui yhteiseurooppalaisen, energiatehokkuutta edistävän Energy Manager -koulutuksen projektikilpailuun keskisuurten yritysten sarjassa.
Antti Sorsan Energy Manager -koulutuk-
24
sessa tekemä lopputyö liittyy lämmön talteenottoon Joensuun meijerin neutralointialtaan jätevedestä. Lämpöenergia siirretään lämpöpumpun avulla uudelleenkäytettäväksi tuotantoon. Lämpöenergian talteenotto ja kierrätys säästävät energiaa arviolta 3,1 miljoonaa kilowattituntia vuodessa, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 1200
tonnia vuodessa. Investointi maksaa reilut
300 000 euroa, ja kustannussäästö on yli
100 000 euroa vuodessa.
Kymmenen Energy Manager -koulutusta
järjestävää maata valitsi loppukilpailun kolmeen kategoriaan yhteensä 17 projektia
kaikkiaan noin 1600 projektista. Antti Sorsan työ pääsi keskisuurten yritysten sarjassa loppukilpailuun Suomen karsinnan kautta.
Valion Seinäjoen kylmäkeskuksessa on kolme
jäävesisiiloa, joista kunkin tilavuus on 113
kuutiometriä. KUVA: VAlIO
– Ensimmäinen vuosi menee toimintakuvion hanskaamiseen, mutta nyt hankkeet konkretisoituvat kiihtyvää vauhtia, Esa Mäkipelto
sanoo.
Hän toivoo valtiolta investointitukea energiansäästöhankkeisiin. Erikseen ovat energiakatselmukset, joissa Valiolla on menossa
jo toinen kierros. Valio liittyi uuteen energiatehokkuussopimukseen vuoden 2008 alussa
Elintarviketeollisuusliiton kautta.
Valion eri toimipaikoissa on energiatehokkuus- ja katselmusvastuuhenkilöt, jotka varmistavat, että uusimmat, hyvät kokemukset
saadaan hyödyksi heti ensi metreillä. Esa Mäkipellon mukaan henkilökunnan aktiivinen
rooli näissä hankkeissa antaa paljon uutta
tietoa ja terävöittää toimintaa: katselmukset
Valion Seinäjoen kylmäkeskuksen lauhduttimien (etu-alalla) kautta poistetaan jäähdytettävästä kohteesta ”ylijäämä lämpö” kylmäkompressoritekniikalla. KUVA: VAlIO
laittavat tehtaan henkilökunnan miettimään
uudenlaisia toimintamalleja.
Mäkipelto uskoo, että energiatehokkuussopimuksen tavoite – yhdeksän prosentin säästö
vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä
– on realistinen pidemmällä aikavälillä.
– Tämä vaatii paljon töitä, eikä ole yksinkertainen toteuttaa, mutta tehtaissa on kova
halu kehittää toimintoja, hän vakuuttaa. π
Pirjo Huhtakangas
Meiltä luotettavat
lämpötilojen valvontaja raportointijärjestelmät
RadioStore Templog™ on omavalvonnassa käytettävä automaattinen lämpötilojen valvontaja
raportointijärjestelmä, joka toimii langallisten ja langattomien digitaaliantureiden kanssa. Joustava
järjestelmä on yhteensopiva useiden eri omavalvontaohjelmien kanssa ja täyttää lainsäädännön vaatimukset*
hyvällä marginaalilla. Markkinoiden monipuolisimpana ja tehokkaimpana valvontaja raportointijärjestelmänä
RadioStore Templog™ soveltuu käytettäväksi myymälöiden lisäksi useimmissa yrityksissä, joissa elintarvikkeita
säilytetään, varastoidaan tai käsitellään.
Meiltä myös laadukkaat omavalvontaan tarkoitetut käsikäyttöiset lämpötilamittarit. Kysy lisää!
*) RadioStore Templog™ täyttää elintarvikeviranomaisten EN 12830-, EN 13485- ja EN 13486 -normien mukaiset vaatimukset. Järjestelmän mukana
toimitetaan viranomaisen vaatima akkreditoidun kalibrointilaboratorion myöntämä todistus EN 13485 vaatimustenmukaisuudesta. Todistus vaaditaan
aina, jos kohteessa olevan pakastevaraston koko on10 m3 tai suurempi.
AME Product Oy
www.cooltrade.fi
www.aimtec.fi
www.ameproduct.com
25
n T e e m A
Teollisuuslämpöpumput
pienentävät energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä
Jo monessa suomalaisessa elintarviketehtaassa teollisuuslämpöpumppu jauhaa hukkalämpöä uusiokäyttöön.
Sitä saadaan muun muassa lauhdutuslämmöstä sekä prosessi- ja jätevedestä.
– Tyypillisesti lämpöpumpulla voidaan säästää energialaskussa 70 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät
saman verran verrattuna öljyn käyttöön, liiketoimintajohtaja Juha Aaltola Oy Scancool Ab:sta laskee.
Scancool valmistaa teollisuuslämpöpumppuja ja keskitetyn lämmöntuotannon pumppuja
Kokkolassa. Yritys on saanut Paavo V. Suomisen rahaston Paavon palkinnon teollisuuden
lämpöpumppujärjestelmien kehittämisestä ja
markkinoinnista alkuvuonna 2010.
Yritys on toimittanut Suomeen jo kuusi isoa
teollisuuslämpöpumppujärjestelmää ja tähyilee nyt maailmanmarkkinoita. Tilanne ”kutkuttaa” Heat-yksikön vetäjää, TkT Juha Aaltolaa.
Aaltola on valmistunut diplomi-insinööriksi
teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän syventyi teollisuuden energiatekniikkaan ja -talouteen. Jatko-opiskelujen aikana hän tutki teollisuuden jätevirtoja ja väitteli teollisuuden jätelämmön hyötykäytöstä. Työskenneltyään neljä
vuotta M-realilla hän innostui Scancoolin lämpöpumppuliiketoiminnan vetämisestä.
Scancoolin lämpöpumppuja on asennettu
mm. Valiolle, Snellmanille, Saarioisille ja Fortumille, joissa kaikissa on haluttu hyödyntää
hukkalämpöä.
– Ensin kartoitetaan, mistä ja paljonko hukkalämpöä löytyy, sitten suunnitellaan tehtaan
henkilökunnan kanssa, millainen lämpöpumppu heille sopii parhaiten. Puolen päivän
palaveri riittää selvittämään tarpeen, kun
kootaan yhteen lämpöpumppu- ja prosessiosaajat, Aaltola vakuuttaa.
Varsinkin elintarviketeollisuudessa on paljon jäähdytystarvetta, joten samalla syntyy
myös hukkalämpöä, joka nyt häviää lauhduttimien kautta taivaan tuuliin tai veteen. Esimerkiksi pakastamoista poistettu liika lämpö
puhalletaan nyt harakoille. Isoissa kohteissa
kylmäkoneista saatava hukkalämpö kannattaa ottaa talteen, samoin jätevesistä. Esimeriksi Snellmanin ensimmäinen lämpöpumppu
ottaa hukkalämpöä jätevedestä.
Snellman elintarviketeollisuuden
lämpöpumppupioneeri
Elintarviketeollisuudessa pioneerina on ollut
Snellman, joka hankki ensimmäisen lämpö-
26
Lämpöpumppu koostuu moduuleista, jotka voidaan koota jonoon, kyljittäin tai päällekkäin.
Scancoolin tehtaalla Kokkolassa lämpöpumput voidaan testata asiakkaan olosuhteissa ennen
toimitusta, kertovat liiketoimintajohtaja Juha Aaltola (vas.) ja toimitusjohtaja Jonny Asplund.
KUVAT: ScAncOOl
pumppunsa Pietarsaaren lihanjalostamolle kevättalvella 2007.
Se kehitettiin Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmassa, joka rahoittaa ilmastonmuutosta hillitsevien tuotteiden ja laitteiden
kehittämistä.
Ennen lämpöpumppua Snellmanin jätevedenpuhdistamolta
virtasi kunnalliseen viemäriin noin 800 kuutiota 30-asteista jätevettä. Hukkalämpöä syntyi vuodessa noin 5 GWh, mikä vastaa
noin 200 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Samanaikaisesti prosessien lämmittämiseen kului 500 tonnia öljyä. Nyt jäteveteen sitoutuneella energialla lämmitetään pesuvesiä.
Snellmanin lihanjalostamon toinen korkealämpöpumppu
tuottaa 75-asteista vettä ammoniakkikylmäkoneiden laudelämmöstä.
Snellmanin, Saarioisten ja Valion saneerauskohteissa kattolauhduttimet pysyvät paikoillaan, koska niitä käytetään silloin,
kun tuotettua lämpöä ei tarvita. Saarioisten Sahalahden tehtaalle asennettiin viime vuonna 1,4 MW:n lämpöpumppu, joka
hyödyntää Ruoka-Saarioisen kylmän tuotannossa syntyvää
hukkalämpöä. Talteen otettu energia käytetään käyttöveden ja
tilan lämmittämiseen. Öljyn kulutuksen vähentymisen lisäksi
pumppu vähentää hiilidioksidipäästöjä 1 400 tonnia vuodessa.
Juha Aaltola tähdentää, että lämpöpumppu on ympäristöystävällinen tapa tuottaa halpaa, kuumaa vettä. Investointi maksaa itsensä takaisin vuodesta reiluun kahteen vuoteen, energialasku kutistuu eikä pumppu häiritse tuotantoa. Elintarviketeollisuudessa syntyvää hukkalämpöä voi hyödyntää itse tai
myydä kaukolämpöverkkoon, jos se on kannattavaa.
Lämpöpumpun hyötykerroin (COP) on tyypillisesti jopa 5, eli
tuotetun lämmön hinta on sähkön hinta jaettuna viidellä. Valion
Riihimäen tehtaalla luku on peräti 5,8!
Toimintaikä huollettuna yli kymmenen vuotta
Koulutus, tutkimus,
tuotekehitys
& johtaminen
-teemanumero ilmestyy 10.12.
Varaa paikka ilmoituksellesi 5.11. mennessä!
Pirjo Huhtakangas
Aikaisemmin aiheesta on kirjoitettu Kehittyvä elintarvike -lehdessä
2/20008 s. 36: Jäteveden hukkalämmön talteenotto säästää
energiakustannuksissa.
Infoteam Oy
p. (09) 441133
infoteam@infoteam.fi
KUVA: PROKAlA Ry
Scancoolin lämpöpumput suunnitellaan Suomessa ja kootaan
Kokkolassa ulkomailta tulevista pääkomponenteista. Huoltomies käy noin puolen vuoden välein tehtaalla huoltamassa
laitteet koko niiden elinkaaren ajan.
– Ennen isompaa huoltoa lämpöpumppu toimii 40 000–
50 000 tuntia, eli jos lämpöpumput huolletaan määrävälein, ne
kestävät yli kymmenen vuotta, Juha Aaltola kertoo.
Elintarviketeollisuuden lisäksi lämpöpumput kiinnostavat
myös muita teollisuudenaloja. Esimerkiksi Fortumilla on Nokian Pitkäniemessä kaukolämpöverkon lämmönlähteenä järvisedimentti ja porakaivot. Maasta lämpöä ottava laitteisto koostuu
vaakaputkista ja kaivoista. π
27
n T e e m A
Käsilämpömittareilta
vaaditaan myös tietyissä käyttökohteissa hyväksyntä. Kuvassa mitataan Päijänteen muikkuja,
jotka jäädytetään
tunnin kuluessa nostosta alle yhden asteen lämpötilaan.
KUVA: PeKKA PUlKKIlA
elintarvikkeiden
lämpötilavalvonta
sai uudet standardit
Kuluvan vuoden alussa astuivat voimaan elintarvikkeiden ja niiden
säilytystilojen lämpötilan mittalaitteita koskevat uudet vaatimukset.
Komission asetuksen ey 37/2005 mukaan
kaikissa yli 10 m3 pakastevarastoissa on oltava standardien en 12830, en 13485 ja en
13486 vaatimukset täyttävä rekisteröintilaite,
josta vaaditaan todistus. Muilla kylmätiloilla
tätä vaatimusta ei vielä ole.
Standardi en 12830 ilmoittaa, että laitevalmistajan on annettava suosituksia käytettävien apulaitteiden ominaisuuksista, jotta ENstandardin vaatimukset saavutetaan. Lisäksi
säädetään, että mittausalueen on oltava aiot-
tuun käyttöön tai käytettävään jäähdytysjärjestelmään sopiva. Mitta-alueen alarajan on
oltava –25 °C ja ylärajan vähintään +15 °C. Lisäksi mittausalueen leveyden on oltava yhtä
suuri tai suurempi kuin 50 k.
Vastaavasti lämpömittareita varten on annettu omat raja-arvonsa, alaraja –10 °C tai
alle, yläraja +20 °C jäähdytetylle tai jäätyneelle tuotteelle. Vastaavasti pakasteelle rajat
ovat -30 °C ja +15 °C. Tuotteen sisälämpötilan
mittaamiselle annetaan rajoiksi -20 °C tai alle
ja +30 °C tai yli. Mittausalueen leveydestä ei
säädetä mitään.
Lisää tarkkuutta lämpötilan
mittaamiseen
Jos laitteistossa tai lämpömittarissa on säätömahdollisuus, asetukset on lukittava siten,
ettei vahingossa päästä muuttamaan niitä.
Laitteen on tehtävä muutoksista loki, josta
tehdyt muutokset käyvät ilmi. en 12830 säätää lisäksi, että laitteen on tallennettava vähintään lämpötila ja mittausajankohta (kellonaika ja päiväys).
Tiedoista on myös käytävä ilmi mittauspaikka, jolla tarkoitetaan varastoa, ajoneuvoa
ja vastaavaa. Tiedot on tallennettava siten,
että niihin päästään käsiksi vähintään vuoden
ajan. Lisäksi on annettava ohjeet sellaisista
säilytysolosuhteista, joissa tiedot säilyvät.
Tiedostojen varmuuskopioinnista ei mainita
mitään, mutta se on syytä ottaa huomioon
laitteistoa valittaessa. Laitteiden tiedot eivät
saa hävitä, jos tehonsyöttö katkeaa.
Sekä en 12830 että 13485 mainitsevat, että
mikäli laitteistossa on itsenäinen tehonsyöt-
Vanhoja mittalaitteita voi käyttää tietyin edellytyksin
Jo käytössä oleville laitteille on mahdollista
hankkia standardin mukainen hyväksyntä,
jos laitteen valmistaja tai myyjä ei ole sitä
tehnyt. Oleellista on, että laite on tarkoitettu
lämpötilojen rekisteröintiin. Pelkästään kylmälaitosta ohjaavaan laitteistoon hyväksyntää ei ole mahdollista saada. Tämän kieltää
28
standardi EN 12830.
Lisäksi on syytä muistaa omavalvonnan
vaatimukset, joissa sanotaan, että elintarvikealan toimijan on itse hoidettava omavalvontansa. Siten pelkästään vartiointiliikkeen
tai kylmälaitehuollon suorittama hälytyspäivystys ei riitä.
Vanhan laitteiston käytölle ei siten ole periaatteellista estettä, kunhan huolehditaan,
että se täyttää vaatimukset. Testauksesta
vaaditaan hyväksytyn laitoksen antama todistus.
tö, siitä on kerrottava laitteessa tai sen teknisessä dokumentaatiossa. Samoin laitteen
käyttölämpötila on mainittava. Lisäksi suositellaan, että laitteessa on hälytysviesti tai
merkkivalo, joka ilmaisee teholähteen (pariston tai vastaavan) vaihtotarpeen.
Markkinoilla on olemassa joukko sellaisia
langattomia valvontalaitteistoja, joissa käytetään valmistajan mukaan nk. sotilasluokan
paristoa. Mikäli tällaisia laitteistoja halutaan
käyttää pakasteiden valvontaan, on syytä varmistua, että laitteiston tehonsyöttö ei lopu
pariston hyytyessä. Olisi suositeltavaa käyttää joko erillistä virtalähdettä tai sijoittaa lähetin lämpimään tilaan.
Valmistajan on ilmoitettava toiminta-aika ilman ulkopuolista virtalähdettä vertailulämpötilassa. Samoin päätehonsyötön katketessa
tietojen on säilyttävä. Valmistajan on myös ilmoitettava sen ajan pituus, jonka tiedot säilyvät suojattuina, kun päätehonlähde irrotetaan.
Teknisille ominaisuuksille
vaatimukset käytön mukaan
Laitteille on asetettu IP-luokitusvaatimukset
käyttöpaikan mukaan. Lievin luokka IP20 vaaditaan rekisteröintilaitteelta, joka on sijoitettu lämmitettyyn/ilmastoituun tilaan tai ajoneuvon ohjaamoon. ip55-luokituksen mukainen suojaus vaaditaan laitteilta, joita käytetään kylmissä koteloissa varastossa tai kuljetusajoneuvossa.
Samat vaatimukset koskevat kyseisten laitteiden ulkoisia antureita. Mikäli laitteistoa
käytetään rakennusten tai ajoneuvojen ulkopuolella, vaaditaan ip65 -luokituksen mukainen suojaus. Sama koskee ulkopuolisia antureita, joita käytetään kylmien koteloiden sisällä. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi
laitteen on soveltuvin osin täytettävä standardin EN 61010-1 asettamat vaatimukset.
Myös toiminnallista ominaisuuksista säädetään standardissa. Valmistajan on ilmoitettava joukko teknisiä tietoja liittyen käyttöjännitteeseen, käytettävään taajuuteen ja häiriöalttiuteen erilaisille sähkömagneettisille säteilyille.
Kaksi luokkaa metrologisille
ominaisuuksille
Tallennuslaitteet ja lämpömittarit on jaettu
kahteen luokkaan. Luokassa 1 suurin sallittu
virhe on ± 1 °C ja resoluution on oltava ≥ 0,5 °C.
Luokan 2 vastaavat arvot ovat ± 2 °C ja ≥ 1,0 °C.
Tallennusvälistä kuljetuksessa määrätään,
että alle 24 tunnin tallennuksissa (kuljetuksen kesto) on käytettävä viiden minuutin tallennusväliä, 15 minuuttia välillä 24 tuntia – 7
vuorokautta ja yli 7 vrk:n tallennuksissa 60
minuuttia. Varastoinnissa on aina käytettävä
30 minuutin tallennusväliä.
Laitteesta on myös ilmoitettava tallennuskapasiteetti joko tallennuksen kestona vaatimusten mukaista tallennusväliä käytettäessä
tai vaihtoehtoisesti suurin tallennettava lämpötila-arvojen määrä. Lämpömittarien ja tallennuslaitteiden vasteajoista on annettu vaatimuksia erityyppisissä ympäristöissä tai erityyppisten tuotteiden lämpötilaa mitattaessa. Samoin lämpömittarit ja tallennuslaitteet
on jaettu eri luokkiin käyttökohteen ja laitteen sijoituspaikan perusteella.
Laitteet on merkittävä
Lämpötilan valvonnassa käytettävät laitteet on
nimettävä ja merkittävä vaatimusten mukaisesti. Nimeäminen sisältää vähintään seuraavat tiedot: viittaus EN standardiin, soveltuvuus
käytettäväksi kuljetuksissa (T) tai varastoinnissa (S), soveltuvuusluokan tyyppi (A, B, C tai D),
tarkkuusluokka (1 tai 2) ja mittausalue °C.
Lämpömittareista on ilmoitettava lisäksi
soveltuvuus ilman, tuotteen tai molempien
mittaamiseen. Tuotteet on merkittävä siten,
että niissä on edellisten lisäksi valmistajan
nimi tai tavaramerkki ja tuotteen yksilöivä
tunniste.
Lisäksi jokaiseen rekisteröintilaitteen kanssa käytettävään anturiin on laitettava tunniste, joista ilmenee suoraan tai epäsuoraan
mahdollisuus ja olosuhteet käyttää sitä kyseisen laitteen kanssa. Vastaava vaatimus on
lämpömittarien ulkoisilla antureilla.
Toiminta varmennettava
säännöllisin välein
Standardissa en 13486 määritetään rekisteröintilaitteiden ja lämpömittarien jaksottainen varmistus. Suositus on, että varmennus
tehdään standardin esittämillä menetelmillä
lähellä laitteen toimintaympäristöä. Suositus
on, että lämpötilaero ei olisi suurempi kuin ±
5 °C. Standardissa on myös taulukkomalleja
tulosten esittämiseen.
Mikäli varmennuksessa käytetään toista
mittaria, sen toiminta on myös varmennettava määräajoin (kalibroitu tarkkuusmittari).
Varmennusraportissa yksilöidään käytetty
menetelmä ja varmennuslaite. Varmennusväli on käyttäjän valittavissa. Siinä on otettava huomioon mm. käyttöolosuhteet. Ajoneuvojen lämpötilan rekisteröintilaitteille
suositellaan varmennusta vuosihuollon yhteydessä. π
Lars-Olof Lindroth
toimitusjohtaja
Larscon Oy
lars-olof.lindroth(at)larscon.fi
Standardien pääsisällöt
• EN 12830 määrittelee rekisteröintilaitteiden ominaisuuksia.
• EN 13485 käsittelee vastaavalla
tavalla lämpömittareita.
• Selkeä ero EN 12830 - ja 13485
-standardien välillä on kohde. Ensin
mainittu kattaa lämpötilojen valvontaan käytettävät rekisteröintilaitteet,
joita käytetään jäähdytetyn tai pakastetun ruuan varastoinnissa tai kuljetuksissa. Standardi määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet
laitteille, jotka mittaavat säilytysolosuhteen ilman lämpötilaa.
• EN 13485 määrittelee tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet
kaikentyyppisille lämpömittareille (elektroninen tai mekaaninen) käytettäväksi jäähdytetyn/
pakastetun ruuan kuljetuksessa,
varastoinnissa ja jakelussa.
• EN 13486 on selkeästi mittalaitteiden toiminnan varmistuksesta
annettu standardi, jossa määritellään
varmennuksen suoritus.
• EN 13486 pitää sisällään varmistusmenettelyn ilman ja tuotteen lämpötilamittaukseen tarkoitetulle lämpötilarekisteröintilaitteelle ja lämpömittareille, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jäähdytetyn, pakastetun (syvä/
pikajäädytetty ei esiinny meidän
lainsäädännössämme) ja jäätelön
kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa ja jotka noudattavat standardeja EN 12830 ja EN 13845.
• Testaus kohdistetaan valvontalaitteissa (EN 12830) koko rekisteröintilämpötila-antureihin. Käyttökohdetta
(varasto, kuljetus tai jakelu) ei
nimetä.
• Testausmenetelmät, joilla vaatimuksenmukaisuus todetaan, on myös
määritelty. Samoin EN 13485 määrittelee lämpömittarien osalta vastaavat seikat käsittäen koko lämpömittarin (osoitinlaite-anturi). Anturi voi
olla laitteeseen integroitu tai ulkoinen.
• Rekisteröintilaitteen käyttämien
lämpötilan mittausmenetelmien
tulee olla riippumattomia jäähdytysjärjestelmää ohjaavista lämpötilanilmaisimista. Tämä on aiheuttanut
melko kiivastakin keskustelua.
• Jos ohjausjärjestelmän yhteydessä on
lämpötilanvalvontaosio, toiminnallinen erillisyys on pystyttävä osoittamaan. Ohjaava ja mittaava anturi
eivät saa olla samassa osassa järjestelmää. Standardi EN 12830 ilmoittaa
asian selkeästi.
29
n T e e m A
energian säästöä
uudentyyppisellä kylmänhallintaratkaisulla
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on paneuduttu kylmänhallinnan tutkimukseen vuodesta 2006 alkaen. Elintarviketeollisuuden kylmänhallintaan liittyviä tutkimushankkeita on
toteutettu ja parhaillaan on useita käynnissä.
Niissä selvitetään kylmätiloissa tapahtuvan
elintarvikkeiden käsittelyn yksityiskohtia.
Tutkimushankkeiden tavoitteena on saavuttaa energian säästöjä elintarviketurvallisuuden siitä kärsimättä.
Erityisesti eläinperäisten tuotteiden kohdalla kylmäketjun katkeamattomuus on tuoteturvallisuuden kannalta keskeistä. Eläinperäisten tuotteiden korkeimmat sallitut käsittelyaikaiset lämpötilat vaihtelevat välillä 4–6 °C.
Lämpötilaa pyritään nykyisin hallitsemaan
pääasiassa kahta menetelmää hyödyntäen.
Ensiksi raaka-aine jäähdytetään mahdollisimman matalaan lämpötilaan. Tämän jälkeen
käsittelytilan lämpötilaa säädetään riittävän
matalaksi, jotta käsittelylinjaston aikana tuote ei lämpenisi sallittua korkeampaan lämpötilaan. Koko käsittelytilan jäähdyttäminen kuluttaa kuitenkin energiaa erityisesti kesäaikaan, ja käsittelytilan matala lämpötila asettaa tilassa käytetyille materiaaleille suuret
vaatimukset.
Kylmätilojen ilman suhteellinen kosteus on
niin suuri, että kaikkien laitteiden ja rakenteiden pinnoilla on käytännöllisesti katsoen jatkuvasti ohut vesikerros, joten metallien korroosionkestävyyteen pitää panostaa. Käytännössä korroosio-ongelmaan on pyritty vastaamaan käyttämällä materiaalikustannuksiltaan kalliita ruostumattomia teräksiä. Myös
muovien kestävyys kylmissä ja kosteissa olosuhteissa saattaa olla heikkoa. Tämä johtuu
siitä, että osa muoveista haurastuu matalissa
lämpötiloissa ja toisiin muoveihin imeytyy
vettä kosteassa ilmassa.
Ratkaisumalleja elintarvikkeiden
kylmänhallintaan
Materiaaliongelmien ohella elintarvikkeiden
käsittelytilan kylmä lämpötila aiheuttaa inhimillisiä ongelmia. Työn tekeminen kylmässä
ja kosteassa ilmassa on työntekijöiden
terveydelle haitallista. Yrityksille tästä seuraa
kustannuksia, koska sairauspoissaoloja on
tavallista enemmän. Sekä materiaali- että
työhyvinvointisyistä elintarvikkeiden käsittelytilojen lämpötilaa olisi hyvä nostaa nykyisestä. Myöskään lainsäädäntö ei aseta läm-
30
pötilan nostamiselle esteitä, mutta tuotteiden lämpötila täytyy pitää matalana.
Tutkimusten tavoitteena on ollut löytää
vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tuotteiden
lämpötilan hallinnalle. Tuotteiden lämpötilan
hallinnassa on syytä tuntea lämmönsiirron
kannalta keskeiset mekanismit, mikäli tuotteiden lämpötilaan halutaan vaikuttaa muutenkin kuin koko tuotantotilan lämpötilaa
säätämällä. Kunkin mekanismin merkitys
tuotteen lämpötilaan on lisäksi kyettävä erittelemään käsittelyprosessin aikana.
Tutkimuksissa on jo kyetty erittelemään niitä ratkaisumalleja, joihin kannattaa tulevissa
tutkimuksissa keskittyä. Tarkemmin ratkaisumalleista ja mallien yksityiskohdista ei vielä
tutkimuksellisista syistä voida kuitenkaan kirjoittaa.
Tutkimusprojekteissa on perehdytty tuotteiden lämpenemisen fysiikkaan laboratoriokokeiden ja matemaattisen mallintamisen
myötä. Kokeissa tuotteen lämpötilaa havainnoitiin erilaisilla lämpömittareilla, myös lämpökameralla.
Oheisessa kuvassa on esimerkki erään tarkastellun tuotteen lämpötilaprofiilista yhden
laboratoriokokeen aikana. Kuvasta voidaan
havaita, että tuotteen lämpötila ei suinkaan
ole tasainen, vaan ohuemmat kohdat lämpenevät paksumpia kohtia nopeammin. Myös
tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota kylmänhallinnan ratkaisuja mietittäessä.
Kylmätilan lämpötila vaikuttaa
myös tilojen hygieniaan
Tuotteiden kylmänhallinnan ohella tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös tuotantotilojen hygieniaan. Nykyisin kylmätilojen ilman
suhteellinen kosteus on varsin suuri. Erityisesti kesäaikaan, ulkolämpötilan ollessa korkea,
kylmätilojen ilman suhteellinen kosteus saattaa olla hyvin lähellä sataa prosenttia, ja veden
kondensoituminen tilan rakenteisiin ja kylmäpattereihin on ilmeistä. Jos käsittelytilan lämpötilaa nostetaan, ilman kosteuteen liittyvät
ongelmat muuttavat luonnettaan.
Nykyisin pinnoille kondensoituva vesi toimii potentiaalisena mikrobikasvustoa lisäävänä tekijänä, mutta matalan lämpötilan
vuoksi mikrobikasvuston kasvuvauhti on kuitenkin hyvin hidasta. Tilan lämpötilan nostaminen lisäisi mikrobikasvustojen kasvuvauhtia, mutta samanaikaisesti vähentäisi pinnoil-
Yksi laboratoriokokeissa tarkastelluista tuotteista lämpötilaprofiilimittauksessa. Kokeessa pidettiin tuotteen ympäristön olosuhteet
vakioina ja seurattiin tuotteen lämpenemistä lämpökameralla. Vasemmalla on tuotteen
valokuva ja oikealla lämpökamerakuva tuotteesta lämpenemiskokeen yhteydessä.
la olevan kosteuden määrää.
Hyvin samankaltainen tilanne on tiloissa
käytettävien metallien korroosiolla. Lämpötilan nostaminen lisää korroosioreaktion nopeutta, mutta pinnoilla olevan kosteuden väheneminen pienentää korroosion kannalta keskeisen elektrolyyttinä toimivan veden määrää
pinnoilla. Näihin seikkoihin on myös kiinnitettävä huomiota uudentyyppisiä kylmänhallintamenetelmiä arvioitaessa.
Lisätutkimuksien myötä
teknisiin ratkaisuihin
Tutkimuksissa on saatu varsin hyvä kuva tuotteiden lämpenemisen fysikaalisesta ilmiömaailmasta. Myös erilaisia teknisiä ratkaisumalleja
on ideoitu, mutta uusien kylmänhallintamenetelmien käyttöönotto teollisissa tuotantolaitoksissa vaatii vielä lisätutkimuksia. Jotta menetelmät osoittautuvat taloudellisesti kannattaviksi ja toimivia teknisiä ratkaisuja löydetään, tarvitaan vielä lisää sekä teoreettista tutkimusta että laboratoriokokeita.
Toivottavasti tulevaisuudessa kylmänhallinnalla pystytään entisestään parantamaan ja
varmistamaan elintarvikkeiden korkeaa laatua,
säästämään muun muassa energiakustannuksissa sekä inhimillistämään tuotantolaitosten
työskentelyolosuhteita. Tuloksissa saattaa olla
myös tieteellisesti merkittäviä tai patentilla
suojattavissa olevia teknisiä ratkaisuja. π
TkT Pasi Junell
SeAMK Tekniikka
pasi.junell(at)seamk.fi
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspainotteista
kylmänhallintakoulutusta
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan
yksikön tutkimuspainotteinen kylmänhallintakokonaisuus käynnistyi vuonna 2006.
Kokonaisuuden ydinaiheena ovat eläinperäisten tuotteiden lämpötilan hallinnan fysikaalinen ilmiömaailma ja hallintaan tarvittavat tekniset ratkaisut.
Ydinaiheeseen läheisesti liitoksissa ovat
elintarviketeollisuudessa käytetyt materiaaliratkaisut sekä hygienian ja korroosion
hallinta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu
elintarvikkeiden pakastamiseen liittyvää
tutkimusta sekä pakastamisen ja kylmänhallinnan rajapinnan tutkimusta.
Kaikissa kylmänhallintakokonaisuuden
tutkimushankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Tutkimusta on tehty lähinnä alan teollisuudesta nousseiden kysymysten pohjalta.
Kylmänhallintakokonaisuuteen liittyy
Kolme koulutushanketta eri
kohderyhmille
Elintarvikkeen lämpötilan
hallinnan termodynamiikan
selvitys ja olemassa olevan
tiedon kartoitus ja lämpötilan
hallintamenetelmien ideointi
Elintarvikkeiden pakastamisen
fysikaalinen tarkastelu sekä
pakastamisen ja kylmähallinnan
rajapinnan tutkimus
Elintarviketeollisuuden
materiaaliratkaisut, metallien
korroosio-ominaisuudet ja
olosuhdemuuttujien vaikutus
materiaalivalintoihin
Lämpötilan hallintamenetelmien tekninen
testaus, teknistaloudellinen optimointi
sekä menetelmien vaikutusten selvitys
hygieniaan ja työhyvinvointiin
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön kylmänhallintakokonaisuus. Jokainen laatikko esittää kokonaisuuteen kuuluvan osaprojektin keskeisimmän aihesisällön.
myös voimakas koulutuksellinen ulottuvuus.
Tutkimushankkeisiin liittyvien tehtävien parissa on työskennellyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman tutkintoja vaihto-opiskelijoita. Tutkimuksen myötä
on käynnistynyt myös kolme yritysten henkilökunnille suunnattua koulutushanketta.
Oheinen kuva havainnollistaa kokonaisuuteen kuuluvien projektien keskeisintä asiasisältöä ja keskinäistä suhdetta.
Interaktiivisia
lämpöpumppuratkaisuja
optimointi- ja huoltopalvelulla
Energiatehokkaat ja ekologiset Thermo™ -teollisuuslämpöpumput lämmitykseen,
jäähdytykseen ja lämmön talteenottoon. Service Next™ -palvelulla varmistamme,
valvomme ja optimoimme Thermo™ -lämpöpumput kiinteistössänne.
Lue lisää kotisivuiltamme www.chiller.fi/thermo ja www.chiller.fi/servicenext
Ota yhteyttä meihin, jo tänään!
Chiller Oy • Louhostie 2 • 04300 Tuusula
Puh. (09) 2747 670 • Fax (09) 2747 6777
Lisätietoja / jälleenmyyjät: www.chiller.fi • info@chiller.fi
Chiller jäähdytys- ja lämmitysratkaisut
n T e e m A
Katkeaako kylmä
– älyääkö kala?
Kylmäketjun toimivuus vaikuttaa kuluttajan ostaman ja syömän kalan
laatuun. erityisesti ketju kaupasta kuluttajan pöytään vaatii petraamista.
Kylmäketjun hallintaa voidaan helpottaa erilaisin mittaustavoin.
Keväällä päättyneessä ÄLYKALA -hankkeessa
tehdyt kolme rinnakkaista seurantaa osoittivat kylmäketjun kalanjalostajalta kauppaan
toimivan hellesäälläkin pääasiassa hyvin.
Lastaus- ja purkutilanteissa sekä viimeisessä
jakelukuljetuksessa havaittiin joitakin muutaman asteen lämpötilannousuja ja -laskuja.
Nämä edellä mainitut riskikohdat ovat myös
yritysten omavalvonnan lämpötilanmittauspisteitä, joiden seurannan tehostaminen varmentaa entisestään kylmäketjun katkeamattomuutta.
Sen sijaan riskejä on kuluttajan toiminnassa. Kuluttajan rooliin kylmäketjussa kuuluvat
kauppamatkat sekä säilytys kotijääkaapissa ja
ruokaa tarjoiltaessa. Hankkeessa seurattiin
kaupasta lähtevien kalatuotteiden lämpötilaa
siihen asti, kunnes tuote oli kulutettu loppuun.
Jääkaappien lämpötila oli suurimmalla
osalla (73 %) kuluttajista liian korkealle säädetty (taulukko). Etenkin tyhjiö- ja suojakaa-
suun pakattujen kalastustuotteiden kohdalla
ero suositellun säilytyslämpötilan, enintään 3 °C,
ja jääkaapin lämpötilan välillä oli huomattava. Kotijääkaappien keskilämpötila oli 7,5 °C.
Suositelluissa lämpötilarajoissa säilytettiin
41 prosenttia sillituotteista ja kymmenen prosenttia tyhjiöpakatuista kalatuotteista.
Kuluttajaa on hyvä muistuttaa kylmälaukun tärkeydestä kauppamatkalla sekä oman
jääkaapin lämpötilan mittaamisesta sen eri
osista, jotta löytää oikeat säädöt ja säilytyskohdat eri tuotteille. Vaikka jokaisen pitääkin
osallistua energiansäästötalkoisiin, jääkaapin lämpötilan nostaminen ei ole oikea toimenpide, jos säilyttää herkästi pilaantuvia
elintarvikkeita.
Entäs ne älytarrat…
Erilaisia indikaattoreita voidaan käyttää ketjun eri vaiheissa. Perinteisten mittausten lisäksi hyvä keino kylmäketjun hallintaan voisi
Kuluttajilta kysyttiin mielipidettä
kalatuotteisiin kiinnitettävistä lämpötilaindikaattoreista, jotka näyttävät sen
hetkistä lämpötilaa. KUVAT: SAARA lUndén
ÄlyKAlA -hanke pähkinän kuoressa
Kalan ja kalavalmisteiden kylmäketjulle
asetetut lämpötilarajat perustuvat muun
muassa kalan mikrobiologiseen pilaantumisherkkyyteen. Myös rasvahappojen härskiintyminen nopeutuu liian lämpimissä olosuhteissa. Kaikkien ketjunosien tavoitteena
on taata kuluttajalle tuoreet ja maistuvat
kalatuotteet. Lain vaatimat lämpötilarajat
teollisuudelle ja kaupalle ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatuille kalastustuotteille 0 –+3 °C
ja kalapuolisäilykkeille 0 – +6 °C (MMMa 37/
EEO/2006, MMMa 28/2009). Nämä rajat
vaikuttavat kalan käsittelyyn, säilytykseen
ja kuljetuksiin.
Hanke Kalan kylmäketjun varmistaminen
32
osana toimialan laadunhallintaa – ÄLYKALA
syntyi osaamiskeskustoimijoiden ajatuksesta selvittää, miten painettu äly voisi palvella kalatuotteen matkalla valmistajalta
kuluttajan ruokapöytään.
Hankkeessa selvitettiin perusasioita:
kuinka hyvin kylmäketju toimii valmistajilta
kauppaan ja kaupasta kuluttajan kotiin.
Ketjun toiminnan perusteella voitaisiin arvioida älykkäiden ratkaisujen tarvetta. Lisäksi kysyttiin kuluttajien mielipidettä vähittäispakkauksiin liitettävistä lämpötilaindikaattoreista.
Tuotantolaitosten varastomiehille ja heidän esimiehilleen järjestettiin koulutuspäi-
vä lämpötilan hallinnasta tavoitteena tiedon päivittäminen ja lisääminen sekä motivaation ylläpitäminen.
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus toteutti hankkeen yhdessä
Varsinais-Suomen Osaamiskeskuksen,
VTT:n, Ruokakesko Oy:n, Ab Chipsters Food
Oy:n, Felix Abba Oy Ab:n, Auraprint Oy:n ja
Turku Science Park Oy:n kanssa.
Jalostettujen kalastustuotteiden lämpötilaseurannat logistiikassa toteutettiin kylmäkuljetusten kannalta vuoden hankalimpaan
aikaan kesähelteillä. Logistiikkaseurannan
hankkeelle toteutti Net-Foodlab Oy. Hankkeen rahoitti Euroopan kalatalousrahasto.
hyötybakteerien avulla
parempi säilyvyys
olla kaupassa luettava indikaattori,
joka kertoisi kuljetusyksikön matkasta.
ÄLYKALA -hankkeessa kuluttajilta kysyttiin mielipidettä kalatuotteisiin kiinnitettävistä lämpötilaindikaattoreista,
jotka käytännössä olivat lämpötilan mukaan väriä vaihtavia tarroja. Pääasiassa
kuluttajat suhtautuvat niihin positiivisesti ja pitävät niitä hyvänä lisänä herkästi
pilaantuvien elintarvikkeiden tuotepakkauksissa. Tuttuun brändiin luotetaan kuitenkin vahvasti.
Parhaimpana ratkaisuna kuluttajat pitävät tuotetta, jossa on sekä reversiibeli-indikaattori että aika-lämpötilaindikaattori. Reversiibeli-indikaattori osoittaa tuotteen
senhetkisen lämpötilan ja ohjaa oikeanlaiseen säilyttämiseen. Aika-lämpötilaindikaattori taas kertoo tuotteen historiasta: onko
tuotteen kylmäketju katkennut joko liian
usein tai liian kauan, eli onko tuotetta vielä
turvallista käyttää.
Elintarvikepakkaukseen laitettavan indikaattoritarran ulkonäkö on kuluttajille tärkeä.
Sen tulee olla yksinkertainen, selkeä ja samanlainen kaikkiin tuotteisiin. Kuluttajien
mielestä indikaattori on herkästi pilaantuville
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Jokisen
Eväät Oy toteuttivat Kalatuotteiden säilyvyyden parantaminen biologisin keinoin
-hankkeen. Sen tarkoituksena oli parantaa
vakuumipakatun meri- ja kirjolohen säilyvyyttä lisäämällä tuotteisiin käsittelyvaiheessa suojaavia maitohappobakteereja.
Maitohappobakteereja on monissa
maitotuotteissa ja tietyt maitohappobakteerit, joita myös tässä projektissa testattiin, ovat probioottisia eli terveyttä edistäviä. Maitohappobakteerien käytön etuna on niiden parempi hyväksyttävyys kuluttajien keskuudessa verrattuna kemiallisiin lisäaineisiin sekä niiden kyky toimia
hapettomissa olosuhteissa kuten vakuumipakatuissa tuotteissa.
tuotteille lisäarvo, joka edistää myyntiä, eikä
siksi saa vaikuttaa hintaan. Jotkut kuluttajista
hyväksyvät kuitenkin jopa kymmenen prosentin hinnankorotuksen.
Erilaisilla periaatteilla toimivia lämpötilaindikaattoreita voidaan valmistaa älykkäillä
painotekniikoilla, ja niitä on jo saatavilla
markkinoilta. Tässä suhteessa odotellaankin
vain, kuka ehtii ensin! Painamalla voidaan val-
Kuluttajien jääkaappien sekä kalatuotteiden lämpötiloja kesälomakautena 2009.
Kuluttajien jääkaappien lämpötilat (n=101)
Jääkaapit
Kotijääkaappi
Mökkijääkaappi
Veneen jääkaappi
Koti / mökkijääkaappi
Koti / asuntovaunun jääkaappi
Kalatuotteet
Sillituote
Vakuumi- ja suojakaasutuote
Lämpötilan
keskiarvo (°C)
Osuus
kaikista (%)
7,4
7,1
9,4
7,7
8,5
71
17
4
6
2
7,8
7,0
42
58
Tutkituista 16 maitohappo- ja bifidobakteerista tehokkaimmaksi osoittautui
juuston ja viilin valmistuksessa käytettävä Lactococcus lactis. Sen avulla pystyttiin vähentämään haitallisten pilaajaorganismien määrää tuotteissa. Samalla käsittelyllä tuotteille saatiin lisää säilyvyyttä
keskimäärin kaksi vuorokautta. Käsittely
oli yhtä tehokas kuin upotus neljä prosenttiseen suolaliuokseen. Käsittely ei
vaikuttanut tuotteen ulkonäköön, hajuun
tai väriin. π
lisätietoja:
Satu Vesterlund, fT
satu.vesterlund(at)utu.fi
fff.utu.fi/arkisto
mistaa myös muunlaisia indikaattoreita, ja
suunnitelmissa onkin seuraavaksi tutkia esimerkiksi mikrobiologisten indikaattorien tarvetta. π
Anna Hillgrén
projektipäällikkö
anna.hillgren(at)utu.fi
Saila Mattila
koordinaattori
saila.mattila(at)utu.fi
Elintarvikekehityksen osaamiskeskus
Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskus
Turun yliopisto
Lisätietoja:
Älykala-hankkeen tulokset julkistettiin 19.5.2010
Älyääkö kalat – Säilyvyyden salat -seminaarissa,
joka oli kahden kalahankkeen yhteinen
loppuseminaari. Samassa julkistettiin myös
hankkeen loppuraportti. Seminaarin esitykset ja
loppuraportti ovat luettavissa myös osoitteessa
http://fff.utu.fi/arkisto/tiedote_116.html
33
n T e e m A
Kylmässä viihtyvät
led-valoputket
säästävät energiaa
VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat käynnistäneet Tekes-rahoitteisen ENEFIR -hankkeen,
jonka tavoitteena on kehittää teollisuusprosessien ja rakennusten energiankulutuksen
seurantamenetelmiä sekä uusia mittaus- ja
instrumentointikonsepteja ja analysointityökaluja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa selvitetään myös LED-valaistuksen vaikutusta tilojen kokonaisenergianku-
lutukseen ja LED-valoputkien säästöpotentiaalia sähkölämmitteisissä ja -jäähdytteisissä tiloissa. Mittauksia kehitetään pilottikohteiksi
valituissa rakennuksissa eri puolilla Suomea.
Kaksivuotisessa hankkeessa on mukana
julkisen alan toimijoita ja yrityksiä: Kuntaliitto, Pieksämäen ja Kuopion kaupungit, Rautavaaran kunta, Valtavalo Oy, Andritz Oy, PutkiMasa Oy, Insinööritoimisto Granlund Kuopio
Oy, FinnEnergia ja Motiva Oy.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia on jo saatu
VTT on tutkinut yhdessä Valtavalo Oy:n kanssa eroja LED-valoputken ja tavallisen loisteputken lämpötiloissa valojen ollessa päällä.
Näiden tutkimusten mukaan LED-valoputken
keskiosan lämpötila pysyy viiden tunnin pa-
HeatPAC
SABCube
Täyttävätkö kylmälaitteesi tämän hetken
ympäristövaatimukset?
• Alhainen energian kulutus
• Luopuminen R22 kylmäaineen käytöstä
• F-kaasu säännökset ja käyttöönotto
Johnson Controls Finland Oy:n jäähdytysjärjestelmät ovat kestävän
kehityksen ratkaisuja luonnonkylmäaineilla ja ne täyttävät vaatimukset
sekä tekevät maailmasta erilaisen – ympäristölle ja Sinulle!
Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10 • 00390 Helsinki
Tel.+358 (0)20 1404 551 • Fax.+358 (0)20 1404 500
www.sabroe.fi
Johnson Controls perheeseen kuuluvat brändit Sabroe, Stal, Gram and YORK
AK-Optimi Ky
Kylmälaitosten
energiansäästöä
Lämpökuvassa
vasemmalla LEDvaloputki ja
oikealla
loisteputki.
lamisen jälkeenkin alle 29 asteen, kun loisteputkessa
se nousee 39 asteeseen. Tämä laskee esimerkiksi valaistujen kylmälaitteiden ja -tilojen aiheuttamia jäähdytyskustannuksia, kun jäähdytyslaitteita käytetään
pienemmällä teholla.
VTT:n tutkimusten mukaan loisteputken pintalämpötila on heti virran kytkennästä alkaen suurempi kuin
LED-valoputken. Tämä johtuu loisteputken tuottamasta hukkalämmöstä. Jäähdytetyissä tiloissa hukkalämpö täytyy kompensoida jäähdyttimellä, joka kuluttaa
sähköä. Parhaimmillaan kylmätilojen energiasäästöt
saadaan moninkertaisena, kun valaistuskulut laskevat
vähintään 70 prosenttia ja jäähdytyskulut pienenevät
merkittävästi. LED-valoputki antaa valaistavaan tilaan
kuitenkin saman valon kuin yleisesti käytössä olevat
valaistusmuodot.
•
•
•
•
•
KYTE-analyysit
Valvontaa
Raportointia
Koulutusta
Käyttöönottopalvelua
Juha Virtanen
puh. 0500-441 658
www.ak-optimi.com
ak-optimi@co.inet.fi
LED-valoputki viihtyy viileässä tilassa
LED-valoputket pitävät viileistä olosuhteista. Niiden
valaistusvoimakkuus voi olla kylmemmissä tiloissa
jopa suurempi kuin tavallisessa huoneenlämmössä.
LED-valoputkien käyttöikä pidentyy kylmässä ja valaistuksen huoltoväli pitenee. Jäähdytetyt tilat ja kylmälaitteet ovatkin oiva kohde LED-valoputkille. Ne sen
sijaan kuoleutuvat sitä nopeammin, mitä lämpimämmässä niitä käytetään, joten ne sopivat erityisen hyvin
käytettäväksi kylmiin tiloihin, kylmäkalusteisiin, ulkotiloihin ja parkkihalleihin.
Oheisessa kuvassa lämpötilaerot näkyvät selkeästi.
Huomattava lämpötilaero ilmenee LED-valoputken ja
loisteputken päätylämpötiloissa. Päätyosat pysyvät
LED-valoputkessa noin 32 asteessa. Loisteputkessa
päätyjen lämpötila nousee sen sijaan jopa yli 57 asteeseen. LED-valoputken päissä ei ole loisteputkille tyypilliseen tapaan hehkulankoja, jotka nostavat päätylämpötilat korkeaksi. π
Anna Korpi
lisätietoja enefIR-hankkeesta:
http://www.vtt.fi/news/2010/04022010.jsp
35
n R A V I T S e m U S & T e R V e y S
Sokeri ja terveellisyys,
harkiten jopa hyötyä?
Sokeria mahtuu terveelliseenkin ruokavalioon. Ravintosuositukset ohjaavat rajoittamaan lisätyn sokerin määrän vajaaseen desilitraan vuorokaudessa.
Sokeri on energiaravintoaine, joka saa monen ruuan maistumaan. Sokeri tuo makeuttajista parhaiten esiin elintarvikkeen aromit ja
maut. Sokerin avulla ”superfoodit” kuten
happamat marjat ja kitkeränmakuiset viljakuidut saadaan sopimaan useimpien makumieltymyksiin.
Mieltymys makeaan on synnynnäistä, ja
maitosokerin ansiosta totumme makeaan jo
ensimmäisestä äidinmaitopisarasta alkaen.
Sokerin makeasta mausta pitävät kaikki, mutta mieltymys makeuden voimakkuuteen on
hyvin yksilöllistä.
Fazerin tutkimusprojektipäällikön Mauri
Yli-Kyynyn mukaan markkinoilla olevat
tuotteet valmistetaan tarkkaan kuluttajan
makumieltymysten mukaisiksi myös sokerin osalta.
– Tuotteen sokeripitoisuus on tulos monista testeistä, joiden mukaan yliannostuksesta
ei ole etua. Sokeria käytetään vain sen verran,
mitä kukin tuote vaatii.
Sokeri on paras makeuttaja
Sokerin hyödyt elintarvikkeiden valmistusaineena ovat kiistattomia. Sokeri parantaa elintarvikkeen maittavuutta, mikä koostuu maun
ja makeuden lisäksi elintarvikkeen tuoksusta,
rakenteesta ja kokonaisvaikutelmasta.
Sokeri ja suositukset
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa
(2005) lisätyn sokerin ylärajaksi suositellaan korkeintaan 50–75 grammaa eli vajaa
desilitra vuorokaudessa energiankulutuksesta riippuen.
Kehittyvä Elintarvike -lehti kysyi johtava
tutkija, dosentti, FT Paula Hakalalta (Kela),
mitä tiedetään sokerin vaikutuksista ruokavaliossa. Ravitsemussuosituksia laatineen
asiantuntijan mukaan keskeinen peruste
suositukselle on se, että tätä runsaampi sokerimäärä köyhdyttää ruokavalion vitamiini- ja hivenainesisältöä, ja voi sitä kautta
olla haitaksi terveydelle.
1. Onko sokerista haittaa
terveydelle?
Sokerin huono puoli ravintona on se, ettei
se sisällä lainkaan terveyden kannalta hyödyllisiä aineita kuten vitamiineja, kivennäisaineita eikä ravintokuitua, vaan pelkästään energiaa (”tyhjiä kaloreita”). Sen pois
jättämisestä ruokavaliosta ei ole ainakaan
mitään haittaa.
Toisaalta, jos syö suositusten mukaisesti monipuolista ja kuitupitoista ruokaa, se
voi sisältää jonkin verran myös sokeria. Lisäksi on selkeää näyttöä siitä, että sokeri
on vaaraksi hampaille varsinkin silloin, jos
sokeripitoisia juomia ja välipaloja nautitaan lukuisia kertoja pitkin päivää. Nykyisin valtaosan sokerista saadaan piilosokerina eli makeisten, suklaan ja virvoitusjuomien mukana. Niitä runsaasti käyttävillä
36
sokerin saanti voi ylittää suositusrajan
2–3-kertaisesti.
2. Onko liiallinen sokerin
saanti lihavuuden syy?
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö altistaa lihomiselle. Tämä selittyy pääosin sillä, että sokeroitu juoma ei saa aikaan samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin vastaavan energiamäärän sisältävä ruoka kiinteässä muodossa nautittuna.
Sokerilla sinänsä ei ole erityistä lihottavaa ominaisuutta. Ihminen lihoo, jos energian saanti ylittää kulutuksen riippumatta
siitä, onko ylimääräinen energia peräisin
sokerista, rasvasta tai muista ruoka-aineista. Monissa makeissa herkuissa kuten leivonnaisissa ja suklaassa rasva on niiden
lihottavin ainesosa. Esimerkiksi viinerin
energiamäärästä noin puolet on peräisin
rasvasta, mutta vain viisi prosenttia sokerista.
3. Miksi on eri asia saada sokeri
esimerkiksi makeisista kuin
vaikkapa jogurtista?
Makeisia syödessä niistä saa pelkästään
sokeria ja lisäaineita, kun taas jogurteista
saa monia maidon tärkeitä ainesosia kuten
proteiinia ja kalsiumia sekä muita tärkeitä
kivennäisaineita ja vitamiineja. Lisäksi makeiset sisältävät painoyksikköä (100 g) kohden noin neljä kertaa enemmän sokeria (21
palaa/54 grammaa) kuin jogurtit (4–5 palaa/12 grammaa). Jogurteista löytyy myös
vähäsokerisia ja täysin sokerittomia vaihtoehtoja. Sisältämänsä proteiinin ansiosta jogurtti antaa myös pitempään kestävän kylläisyyden tunteen kuin makeiset.
4. Tarua vai totta: aiheuttaako
sokeri diabetesta?
Elämäntapatekijöistä selvimmin aikuistyypin diabeteksen vaaraa lisäävät varsinkin
keskivartalolle painottuva lihavuus ja liian
vähäinen liikunta. Ravintotekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät selvimmin runsas tyydyttyneen, kovan rasvan saanti, liian niukka
ravintokuidun saanti sekä runsaasti nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja sisältävä
ruoka eli ruoka, jolla on suuri glykemiaindeksi.
Sokeri ei näyttäisi sinänsä suurentavan
diabeteksen riskiä, mutta sokeripitoisten
juomien runsas käyttö voi altistaa diabetekselle. Esimerkiksi USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa (Nurses' Health Study II; Schulze
ym. 2005) seurattiin yli 50 000 naista useita
vuosia ja todettiin diabetesriskin lähes kaksinkertaistuneen niillä naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään yhden annoksen
sokeripitoisia juomia verrattuna naisiin, jotka eivät juoneet sokeripitoisia juomia. Diabetesriskin lisääntyminen liittyi ilmeisesti
osittain siihen, että naiset myös lihoivat
seurantavuosien aikana sokerijuomien käytön myötä.
– Sokeri myös sitoo vettä ja parantaa esimerkiksi leipomotuotteiden säilymistä tuoreena. Monessa sokeripitoisessa elintarvikkeessa tämä sokerin veden aktiivisuutta alentava vaikutus estää haitallisten mikrobien
kasvun, ja tuote säilyy ilman säilöntäaineita.
Sokerin avulla saadaan myös vitamiinit ja värit paremmin säilymään, Yli-Kyyny kertoo.
Sokerin makeus voidaan toki korvata monessa elintarvikkeessa intensiivimakeuttajalla. Tuotteen ravitsemuslaadun kannalta tulos
ei aina välttämättä ole edullinen.
– Juomissa sokerin korvaaminen toimii, sillä kalorit todella häviävät. Vähän vettä sisältävissä tuotteissa sokerin korvaaminen on
haasteellisempaa. Sokerin vaikutus tuotteen
painoon korvautuu usein rasvalla ja muilla
hiilihydraateilla, mikä voi jopa huonontaa
sekä tuotteen ravitsemuksellista että aistein
havaittavaa laatua.
Harkittu käyttö voi parantaa
ruokavaliota
Parhaimmillaan sokerin avulla voidaan syödä
hyvinkin ravintoainepitoisia elintarvikkeita,
jotka muuten jäisivät syömättä.
– Koska sokeria ei juuri syödä sellaisenaan,
se tulisi nähdä osana monipuolista ruokavaliota, Yli-Kyyny sanoo.
Sokeri saa terveelliset marjat, happamat
maitotuotteet ja kuitupitoiset viljatuotteet
maistumaan, mutta toisaalta sen runsas
nauttiminen pienentää ravintoainetiheyttä eli
köyhdyttää ruokavaliota.
Sokerin vaikutukset elimistössä riippuvat
samaan aikaan syödyistä muista raaka-aineista ja erityisesti niiden määristä. Yli-Kyynyn mukaan julkisuudessa käydyssä lihavuuskeskustelussa sokeri nähdään hyvin yksioikoisesti.
– Ravintotaseen mukaan sokerin kulutus
viime vuosikymmenien aikana on ollut laskusuunnassa samaan aikaan kuin lihavuus on
yleistynyt. Tutkimusnäyttö runsaan sokerin
käytön ja lihavuuden yleisyyden välillä on
epäjohdonmukaista. Tällä hetkellä EFSAn
mukaan ei ole riittävästi johdonmukaista
näyttöä sokerin saannin fysiologisista ja ravitsemuksellisista vaikutuksista puoleen eikä
toiseen, Yli-Kyyny muistuttaa. π
Sokeri tuo makeuttajista parhaiten esiin elintarvikkeen aromit ja maut. KUVA: SUOmen SOKeRI
Teksti:
ravitsemusasiantuntija, ETM Kaisu Meronen
37
n R U O K A , J U O m A & K U l T T U U R I
Uuden pohjoismaisen
ruokavalion peruspilarit esiin
Terveys, ympäristövastuu, maku ja pohjoismainen identiteetti ovat uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilareita. Kööpenhaminan yliopiston OPUS-projektin ensimmäisessä osassa selvitettiin, mitkä pohjoismaiset
raaka-aineet täyttävät nämä kriteerit.
Uuden pohjoismaisen ruokavalion (Ny Nordisk Hverdagsmad – NNH) peruspilareita ovat
monet suomalaisille tutut raaka-aineet: mm.
marjat, kaalit, juurekset, peruna ja riistaliha.
Tässä ruokavaliossa on otettu huomioon
muutkin ravintoaineet kuin pelkästään proteiinit, rasvat, hiilihydraatit ja kuidut.
– Esimerkiksi kaali sisältää paljon antioksidantteja, karotenoideja ja muita ainesosia, jotka tieteellisten tutkimusten perusteella ehkäisevät mm. syöpää. Ruokavalion tarkoituksena
on antaa eväät elää terveempänä ja pidempään. Tällä hetkellä monet vakavimmat sairaudet johtuvat juuri ruokavaliosta, kertoi Kööpenhaminan yliopiston professori Arne Astrup
OPUS-hankkeen lehdistötilaisuudessa.
Kaalin kulinaariset ominaisuudet
hyödyntämättä
Kaalia on käytetty Pohjoismaissa jo vuosituhansien ajan, ja sitä voidaan kasvattaa pohjoisilla leveysasteilla alhaisella ympäristökuormituksella. Kolme neljästä kriteeristä
täytetty, mutta entä se maku?
– Kaali on maukas ja monipuolinen raakaaine, kunhan se osataan valmistaa oikein. Se
taito on kotikeittiöissä tosin päässyt ruostumaan, kertoi pohjoismaisen ruuan suurin sanansaattaja Claus Meyer Meyers Madhusista.
OPUS-projekti
OPUS-tutkimusprojekti (Optimal wellbeing, development and health for Danish
children through a healthy New Nordic
Diet) on Kööpenhaminan yliopiston viisivuotinen projekti. Sen päätavoitteena on
luoda terveellinen ja maukas ”uusi pohjoismaalainen ruokavalio”. Ruokavaliota
aiotaan testata 200 ylipainoisella aikuisel-
38
la sekä noin tuhannella 8–10-vuotiaalla
koululaisella. Sadan miljoonan tanskan
kruunun (13,5 miljoonaa euroa) projektin
rahoittaa Nordea-säätiö.
lisätietoja:
www.foodoflife.dk/opus
Hän on ollut vastuussa uuden pohjoismaisen ruokavalion rakentamisesta OPUS-projektin ensimmäisessä vaiheessa.
– Tulipa tehtyä terveellinen ruoka: paljon
kaalia tomaattikastikkeessa. No, rakenne on
vähän limainen ja makukaan ei kovin hyvä,
mutta onpahan ainakin terveellinen! Ei näin,
tähdensi Claus Meyer ja jatkoi:
– Uusi pohjoismainen ruokavalio ei ole sitä,
että hyödynnetään raaka-aineita väkisin,
vaan niistä pitäisi hyödyntää parhaat kulinaariset ominaisuudet.
Kausiajattelu, luomu
ja lähiruoka yhdistyvät
Uusi pohjoismainen ruokavalio yhdistää
monta hyvää asiaa terveyden lisäksi. Paikallisten tuotteiden, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden, laadun, ympäristöystävällisyyden ja
luomun korostaminen on keskeistä. Ympäristöä voidaan kunnioittaa myös vähentämällä
jätemäärää. Myöskään ruuan laittamisen iloa
ei ole unohdettu. Hyvä ruoka ei kaipaa myöskään tarpeettomia lisäaineita.
Kuluttajan pitäisi olla vaativampi ruuan laadun ja alkuperän suhteen.
– Jos en saa haluamaani raaka-ainetta jostain tietystä kaupasta, menen seuraavaan.
Vaivannäkö kannattaa. Uusi pohjoismainen
ruokavalio ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi
sushia saisi syödä, mutta omaa identiteettiämme voi myös korostaa ja kunnioittaa
enemmän, kokki Mathias Holt Meyer Madhusista painotti.
– Visio on, että ravintola Noman oven takana
oleva jono häviää, kun kaikki osaavat tehdä
saman itse. Eivät ehkä niin harvinaisista raakaaineista kuin Nomassa, mutta muuten yhtä
herkullista, Claus Meyer hehkutti. Kööpenhaminassa sijaitseva Noma valittiin tänä vuonna
maailman parhaaksi ravintolaksi (The World’s
50 Best Restaurants Academy), ja ravintola on
näkyvin pohjoismaisen keittiön tekijä.
Uudella ruokakulttuurilla
selkeä profiili
OPUS-projektin tavoitteena on julkistaa selkeät ohjeet kuluttajille: mitä ruokia ja kuinka
paljon tulisi syödä.
KUVAT: SImOn lAdefOged
– Kaverille ei voi kuitenkaan kehua, että
söinpä eilen herkullisen NNH-ruoan. Uusi
pohjoismainen ruokavalio on ennen kaikkea
kulttuuria, Claus Meyer muistutti.
OPUS-projektin toteuttajat eivät halua
asettaa mitään määrällisiä tavoitteita sille,
kuinka moni ihminen noudattaa ruokavalion
periaatteita projektin loppuessa vuonna
2014, koska ruoka-ajattelun muuttaminen vie
aikaa. Oleellista on saada aikaan muutoksia
viestinnän keinoin.
Projektissa luoduilla Idegryden -sivuilla
(www.idegryden.dk) on erilaisia reseptejä,
mm. paljon kaalin hyödyntämiseen liittyviä
reseptejä ja vinkkejä. Projektitiimi antaa reseptejä ilmaiseksi myös vähittäiskauppoihin.
Viestintä nojaa pitkälti myös Claus Meyerin
persoonaan, sillä hän on tunnettu ja häntä
kuunnellaan.
Jotta ihmiset hyväksyvät uuden pohjoismaisen ruokavalion, sen tulee täyttää myös
seuraavat vaatimukset: helposti löytyvät
raaka-aineet, helppo valmistus, kohtuullinen hinta ja ennen kaikkea taatut ruokanautinnot. π
Virpi Varjonen
virpi.varjonen(at)invenire.fi
Uuden pohjoismaisen
ruokavalion perusta:
• Enemmän hedelmiä ja vihanneksia
joka päivä – erityisesti marjoja, kaalia,
juureksia, papuja, perunaa ja yrttejä
• Enemmän täysjyvää – erityisesti kauraa, ruista ja ohraa
• Enemmän ruokaa merestä ja järvistä
• Vähemmän, mutta parempilaatuista lihaa
• Enemmän aineksia villistä luonnosta
• Luomua aina kun mahdollista
• Lisäaineita mahdollisimman vähän
• Ruuat sesongin mukaan
• Enemmän kotiruokaa
• Vähemmän ruokaa roskiin
n P A K I n A
Vaihtoehto-energioita
Öljyn arvellaan loppuvan maasta ja maailmasta 50 vuoden sisällä. Elintarviketeollisuus
aloitti sen laajamittaisen käytön energianlähteenään samaiset 50 vuotta sitten. Mitähän
energiaa elintarviketeollisuus mahtaa käyttää 50 vuoden kuluttua?
Sähköä voi tuottaa puppugeneraattoreilla.
Koska meissä jokaisessa asuu ainakin pieni
puppugeneraattori, voimme kaikki osallistua
sähköntuotantoon. Siihen ei kuitenkaan riitä
mikään small talk. Käsitteen suomalainen
vastine sen sijaan voidaan käyttää biokaasun
tuotannossa. Kielilisää voidaan maksaa rajaalueella, pakkoruotsin tai -venäjän osaaminen tuo lisätehoa.
Loisteho on erityisen tehokas sähkön tuotantomuoto, sähköä syntyy passiivienergiaperiaatteella. Loistehon alkulähteenä voidaan lapamadon sijasta käyttää sohvaperunaa.
Muuta energiaa voivat tuottaa erityiset
teollisuuteen palkattavat energiahoitajat, jotka koskettelevat pastöroitavia tuotteita lämmöllä, luovat kylmiä katseita jäähdytettäviin
ja pakastettaviin kerrassaan jäisiä. Jälkimmäi-
seen sovellutukseen voidaan käyttää myös
ns. kylmiä henkilöitä, edellytys on vain, etteivät he ala käydä kuumana. Mikäli energiahoitaja on erityisen valaistunut, hän korvaa työtilojen lamput hoitaen valaistuksen. Jos henkilöstöön on sattumoisin rekrytoitu joku, jolla
on säteilevä polla, hän voi valmistaa steriloitavia erityistuotteita.
Hiilijalanjäljet lisääntyvät 50 vuodessa niin
paljon, että niiden järjestelmällinen keruutoiminta voidaan aloittaa. Vaikka yksittäiset hiilijalanjäljet ovat pienentyneet, niiden keskimääräinen koko ylittää vielä hiirijalanjäljen.
Hiilijalanjälkien keräämisen aloittaminen on
johdonmukainen jatko paperinkeruulle, se alkoi hiilipaperin ollessa vielä käytössä.
On vielä yksi bioenergia, jota myös poliittisen
energian alalajiksi kutsutaan, tämä puutaheinää. Sen energiapotentiaalia kun ajattelee, niin
kerrassaan päätä huimaa. Uusiutumiskyvyltään
ja energiasisällöltään sitä pidetään tulevaisuuden valovoimaisimpana energiamuotona. Sen
vaikutus saattaa ulottua jopa valovuosien päähän, jos nyt jonkun päähän semmoiset yksiköt
mahtuvat.
Elintarviketeollisuudessa tarvitaan myös
sopivan lämmintä. Sitä syntyy, kun sekoitetaan kaukokylmää ja lähilämpöä. Edellistä ei
voida kuitenkaan tuottaa kaukomatkoilla
eikä viimemainittua etätyöllä.
Sitten on vielä energiaähky, jota syntyy, kun
energiahoitaja ylitankataan valaistuneella tulevaisuudella. Valaistunutta tulevaisuutta puolestaan saadaan puuta heinää -bioenergian
loistehona.
Kaikesta ähkyenergiasta huolimatta ihminen hoitaa energiatankkauksensa 50 vuodenkin päästä elintarvikkeilla. Saatava energia
on edelleen uusiutuvaa, nälkä ja jano palaavat jopa parin tunnin päästä, varsinkin kevytenergiaa sisältäviä tuotteita nautittaessa. Ylitankkaajat saavat ylimääräisestä energiasta
ylipainoa. Heille suositellaan virtuaalienergian tankkausta, jota varten on pyramidiperiaatteella tuotettavia erityisiä virtuaalielintarvikkeita (pienentyvien pakkausten ja kevyttuotteiden seuraava jalostusaste). π
Heikki Manner
puheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
39
Lihan kokonaiskulutuksen pieni kasvutrendi jatkunee siipikarjanlihavetoisena. KUVA: lIhATIedOTUS/TOnI hÄRKönen
n T A l O U S & m A R K K I n A
lihan kulutus
on palannut kasvu-uralle
lihan kulutus taittui viime vuonna vajaan prosentin miinukselle kasvettuaan sitä ennen pitkään. Tänä
vuonna lihaa on käytetty jo lähes kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kasvun veturina on
siipikarjanliha, ja myös naudanlihaa on syöty enemmän. Sianlihan käyttö on ennallaan.
Kuluttajilta kysyttäessä moni pyrki vähentämään lihan käyttöään syystä tai toisesta. Kuitenkin kulutuksen kokonaismäärä on kasvanut. Talouksien lihan käytössä kun yleensä
huomioidaan koko perheen toiveet. Suomalaisista viisi prosenttia ei syö lihaa lainkaan.
Kuluttajien mielestä lihasta luopumista estää
hyvien vaihtoehtojen puute: ”mikään muu
elintarvike ei tarpeeksi hyvin korvaa lihaa” tai
”terveellisen ruokavalion koostaminen olisi
vaikeaa ilman lihaa”.
Kuluttajatutkimusten mukaan lihan vahvuus
on sekä ravintosisällössä että hyvässä maussa, monipuolisuudessa ja monikäyttöisyydessä. Vakiintuneet kulutustottumukset ja perinteet vakauttavat lihan kulutusta. Lihan osuus
ruokamenoista on viidennes, ja se on suurin
yksittäinen, kotiin ostettu elintarvikeryhmä euroissa laskettuna. Sekä tavallisimpien että
suosituimpien ruokalajien lista koostuu pääosin liharuuista. Lihan hinta vaikuttaa valintoihin, mutta lihatuotteissa riittää valinnan varaa.
Tähän saakka Suomessa tuotettu liha on
pääosin riittänyt kotimaan kulutukseen. Pääosa kulutuksesta on kotimaista alkuperää,
40
mutta tuontilihan osuus on kasvussa. Viime
vuonna tuonnin osuus kulutuksesta oli 15 %
ja tänä vuonna 18 % tammi-heinäkuussa.
Sian- ja naudanlihan tuonti on kasvanut, mutta siipikarjanlihan tuonti on vähenemässä
tuorelihadirektiivin myötä.
Viime vuonna lihaa tuotettiin 383 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 377 miljoonaa kiloa
ruholihaksi muunnettuna. Vienti- ja tuontimäärät vastasivat likimain toisiaan. Eri lihalajien ja ruhonosien käyttö vaihtelee eri vuodenaikoina ja sen myötä myös vienti- ja tuontitarve. Kun markkinat ovat integroituneet,
kaupankäyntiin vaikuttaa kansainvälinen
markkinatilanne: kysyntä, tarjonta ja hinnat.
Kasvu johtuu korkeammasta
jalostusasteesta
Lihan kokonaiskulutuksen pieni kasvutrendi jatkunee siipikarjanlihavetoisena. Kasvu on enemmänkin euromääräistä jalostusarvon noustessa. Myös EU-tasolla ja varsinkin maailmanlaajuisesti kysynnän kasvun ennustetaan jatkuvan.
Tuotannon riittävyyttä voidaan arvioida
vuoteen 2016 viime keväänä toteutetun laa-
jan viljelijähaastattelun perusteella. Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2016- tutkimuksessamme haastateltiin yli 4 000 viljelijää.
Mukana oli 2 500 maidon, naudanlihan ja
sianlihantuottajaa.
Jotta kotimainen tuotanto riittäisi, tarvitaan
yrittäjiä, joilla on lujaa tahtoa, tulevaisuudenuskoa, yrittäjäominaisuuksia ja osaamista. Tarvitaan tuottavuuden nousua, kannattavaa tuotantoa ja parempaa kansallista kilpailukykyä.
Tarvitaan investointeja ja niihin rahoitusta.
Tilakoot kasvavat
ja tuotanto keskittyy
Tutkimuksessa ilmeni suuri huoli heikentyneestä kannattavuudesta, ja pelkona on sen
heikkeneminen edelleen. Suurimmiksi kehittämisen jarruiksi koetaan myös pellon niukkuus,
maatalouspolitiikan epävarmuus, jaksaminen
ja työvoiman saatavuus. Omaa ammattiosaamista ei koetta kehittämisen rajoitteeksi, mutta lisäkoulutusta koetaan tarvittavan.
Kolme neljästä kotieläintilasta on valmis
yrittämään ja jatkamaan tuotantoa ainakin
vuoteen 2016. Jatkajia on moneksi. Noin 40
Tuotantoa jatkavat lihantuottajat ovat vastuullisia. Panostetaan varsinkin ympäristön
tilaa parantaviin investointeihin, eläinten hyvinvointiin, tuotanto-olosuhteiden parantamiseen ja lannan käsittelyn hyödyntämiseen.
Valitaan enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Myös kasvinviljely on tärkeää. Tavoitteena on tuottaa laadullisesti ja määrällisesti nykyistä korkeampi
sato, on sitten kyse nurmesta tai viljasta.
prosentilla on suunnitelmissa eläinmäärän lisääminen, useimmiten investoimalla lisää
eläinpaikkoja. Osa myös jatkaa tuotantoa siihen liiemmin panostamatta.
Pääosa keskittyy enemmän maatalouteen,
osa myös muuhun yritystoimintaan maatalouden ohella ja osa palkkatyöhön. Syntyy
tuotannon alueellisia keskittymiä. Urakointi
lisääntyy ja tilojen välisessä työjaossa muutenkin erikoistutaan.
elintarvikkeiden kulutusmenojen
rakenne 2009 (ennakko)
kotiin hankitut elintarvikkeet, ei sisällä alkoholijuomia
lÄhde: TIlASTOKeSKUS, KAnSAnTAlOUden TIlInPITO (KÄyPIIn hInTOIhIn)
Yhteensä 11,6 mrd.euroa
Alkoholittomat
juomat; 8,5
Muut
2,7
Sokeri, hillo, hunaja,
suklaa ja makeiset; 8,5
Leipä- ja viljatuotteet; 16,7
Kasvikset; 9,9
Liha ja lihatuotteet; 20,6
Hedelmät; 8,6
Rasvat ja
öljyt; 2,2
Kala ja kalatuotteet; 4,1
Maito, juusto
munat; 18,1
(Elintarvikkeisiin, juomiin (sis. alkoholijuomat), aterioihin 22,6 % kotitalouksien kaikista kulutusmenoista)
Tavallisimmat ruokalajit 2010
lÄhde: SUOmen gAllUP elInTARVIKeTIeTO JA lIhATIedOTUSyhdISTyS Ry
– syö vähintään 2–3 kertaa kuukaudessa
49 %
46 %
44 %
44 %
41 %
Jauhelihakastike
Paistettu kala
Pihvi / leike
Lihapullat
Broileri-/kalkkuna-kastike tai -pata
Pastakastike
Makaronilaatikko
Pizza
Munakas
Kreikkalainen salaatti
Naudan-/porsaan paisti
Uunikala
Jauhelihapihvi
Broileri-/kalkkuna-pihvi
Lämpimät voileivät
Jauhelihakeitto
Makkarakeitto
Kalakeitto
Wokki
35 %
32 %
31 %
29 %
28 %
27 %
27 %
27 %
26 %
25 %
24 %
24 %
22 %
22 %
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
Lihantuotanto pysynee nykytasolla
Suunnitelmien toteutuessa lihantuotanto voisi pysyä nykytasolla tai hieman kasvaa. Maassamme tuotettaisiin nykyistä enemmän naudanlihaa ja siipikarjanlihaa, mutta korkeintaan nykyinen määrä sianlihaa. Lampaanlihan ja hevosenlihan käyttö onkin pääosin
tuonnin varassa: lampaanlihalla 80 prosenttisesti ja hevosenlihalla yli 90 prosenttisesti.
Siipikarjanlihan tuotantoa on lisätty ja säädetään jatkossakin kysynnän mukaan. Kulutus lähentelee tänä vuonna 100 miljoonaa kiloa. Kysyntä on vahvassa kasvussa, ja suomalaisten kulutus alittaa vielä selvästi esimerkiksi EU-keskitason.
Naudanlihaa tuotetaan nykyisin reilut 80
miljoonaa kiloa, ja sitä kuluu noin 95 miljoonaa kiloa. Vuoteen 2016 mennessä tuotanto
lähenee kulutuksen tasoa ja voi kasvaa lähes
90 miljoonaan kiloon. Pihvikarjan osuus kasvaa, eikä lypsylehmien määrä vähene.
Sianlihantuotanto ylittää kulutuksen tänä
vuonna noin kuudella prosentilla, tuotanto on
vähentynyt ja kulutus on ennallaan. Tänä
vuonna tuotannon ennakoidaan jäävän noin
195 miljoonaan kiloon ja kulutuksen 184 miljoonaan kiloon. Tuotannossa on kasvupotentiaalia, sillä monella tilalla varsinkin porsastuotoksessa on kehittämisen varaa.
Sikatiloilla on investointisuunnitelmia,
mutta hanke on usein vasta suunnitelmissa,
ympäristölupa ja varmuus rahoituksesta
puuttuvat. Tuotanto voi nousta 200 miljoona
kilon tuntumaan, tai se voi laskeutua lähelle
kulutusmäärää, noin 190 miljoonaan kiloon
vuonna 2016. Edessä voi olla myös jyrkempi
lasku, jos porsasmäärä/emakko polkee paikallaan ja eivätkä suunnitellut investointihankkeet toteudu.
Tilatason lisäksi moni ”ulkoinen” tekijä on
hämärän peitossa. Suomen lihantuotanto tarvitsisi tukia, mutta edessä on niiden supistuminen. Sitä ei tiedetä, mitä poliittisia päätöksiä
tehdään pitkällä tähtäimellä maailmankaupan,
EU:n ja kansallisella tasolla ja missä vaiheessa.
Miten muun maailman lihan tuotanto kehittyy
ja vaihtelee, miten kehittyvät tuotantopanosten hinnat. Viljan hinnoissa on nähty melkoiset
vaihtelut, ja vaihtelut jatkuvat. π
Anne Kallinen
toimitusjohtaja
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
anne.kallinen(at)tnsglobal.com
50%
lähteet:
Suomen gallup elintarviketieto Oy:
lihabarometri, tammi-heinäkuu 2010
Suosituimmat ja tavallisimmat ruokalajit
lihan kulutusta ohjaavat tekijät,
lihatiedotusyhdistys ry
Tilastokeskus:
Kotitalouksien elintarvikemenojen rakenne 2008,
Kansantalouden tilinpito
41
n T A l O U S & m A R K K I n A
Uusia ja vanhoja
elintarviketrendejä Venäjällä
Venäläiset ruokamarkkinat ovat
turbulenssissa. monet kuluttajat
suhtautuvat yleensä positiivisesti
terveellisempiin luonnonmukaisiin
ruokiin, mutta eivät välttämättä tee
terveellistä ruokavalintaa.
Noin kolmasosa väestöstä huomaa terveelliset elintarvikkeet ja on valmis korvaamaan
terveellisemmällä ruualla lempiruokansa, kuten venäläiselle keittiölle tyypilliset majoneesin tai makeiset. Mehun, jogurtin, maidon ja
juuston, vihannesten ja hedelmien sekä kalatuotteiden suosio kasvaa.
Noin puolet väestöstä arvelee omia ruokavalintojansa terveellisiksi. Keskiluokan kasvun myötä leivän ja perunan osuus lautasella
vähenee, ja lihan ja lihaherkkujen sekä kalan
ostokset kasvavat. Vain alle viidennes väestöstä olisi valmiita maksamaan enemmän luomuruuasta.
Neuvostoaikaisen suosikin piimän tilalle
on tullut bioaktiivisia juotavia jogurtteja, joita
suositellaan terveellisten vaikutuksiensa takia. Siten niiden korkeampi hintakaan ei ole
esteenä ostamiselle. Jogurtti on helppo ja terveellinen välipala, joten purkin sopiva koko ja
uudelleensuljettava pakkaus sekä jogurtin
maku ovat tärkeitä valintakriteereitä.
Kiireellisen elämäntyylin takia puolivalmiin
ruuan, pikaruokaloiden ja kävelyetäisyydellä
sijaitsevien isojen kauppakeskusten suosio
kasvaa. Samasta paikasta voi ostaa kaikki
tarvittavat tuotteet suurten valikoimien myötä. Ja vaikka hinta olisi kalliimpaa, uskotaan
tavaroiden laatuun.
Venäläisille asiakkaille on myös yhä tärkeämpää asiakaspalvelu yhdistettynä kauppakeskuksen viihdetarjontaan. Toisaalta toreillakaan elintarvikkeet eivät ole halvempia
kuin kauppakeskuksissa, sillä liikkeenharjoittajat joutuvat siirtämään jokapäiväiset laboratoriotutkimukset ruuan hintaan. Toreilla venäläiset ja ulkomaalaiset valmistajat myyvät
mm. vihanneksia ja hedelmiä.
Ostajalle tuotteen tuttu brändi on myös tärkeä. Se on hänen mielestään luotettavuuden
merkki ja tuo turvallisuuden tunnetta. Silti
vain kolmasosa olisi valmis maksamaan brändistä enemmän. Syöminen ei ole enää pelkkä
fysiologinen prosessi, vaan elämäntyyli. Ihmiset haluavat syödä eri maiden ruokia, ja mielellään valmistavat ne itse tai käyvät ravintoloissa. Kalliimpien ruokien suosio kasvaa.
Normit ja sertifioinnit muutoksessa
Elintarvikemarkkinoilla kaikille valmistajille
tarkoitetut valtion GOST-normit eivät ole olleet enää 15.2.2010 lähtien pakollisia. Niiden
Ruokatarvikkeiden keskihinnat Venäjällä 1.3.2010 (1Eur = noin 39Rub).
Nauta I, kotimaa
Sika II, kotimaa
Kanabroilerit, kotimaa
Kanabroilerit, ulkomaat
Kanamuna
Voi
Juusto
Maito pusseissa 3,2 %
Rypsiöljy, kotimaa
Rypsiöljy, ulkomaat
Riisi, kotimaa
Leipä
Jauho
Sokeri
Peruna
Tomaatit
Kurkku
42
Valmistajan hinta Kuluttajan hinta
Rub
Rub
148
230
134
219
83
107
90
25
35
166
184
159
233
23
31
38
58
75
18
43
28
30
9
19
26
36
17
108
114
tilalle tulivat valmistajien laatimat tekniset
normit. Elintarvikkeiden laadun tarkastaminen on siirretty ostajan hartioille olettaen, ettei kuluttaja osta huonolaatuisia ruokia, vaan
valmistaja joutuu ryhdistäytymään.
Laki pakollisesta sertifioinnista oli otettu
käyttöön vuonna 1993, mikä antoi mahdollisuuden vähentää huomattavasti ympäri maailmaa tulleiden huonolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden määrää. Joulukuun alusta
2009 lähtien pakollinen sertifiointi ei enää
koske mm. kemiantuotteita, pesu- ja desinfiointiaineita, torjunta-aineita, kosmetiikkaa ja
hajuvesiä. Huonolaatuisten tuotteiden myynnistä aiheutuva sakko on tällä hetkellä suhteellisen pieni: 1000–2000 ruplaa (25–50 euroa). Yrityksille ne ovat maksimissaan noin
250 euroa.
Kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien maidon nimeä ei ole voinut käyttää, jos tuote on
valmistettu maitojauheesta. Maitotuotteiden
hyllyillä tämä ei vielä kuitenkaan näy. Lenkkien ja makkaroiden pakkausmerkintöjen mukaan niitten lihapitoisuus on 10–25 %. Muita
ainesosia ovat lihaan verrattava materiaali
sekä jauho, maissitärkkelys, maku-, aromi- ja
väriaineet. Tällaiset lihavalmisteet eivät ole
terveydelle vahingollista ruokaa, mutta toisaalta ovatko kovin terveellisiäkään?
Tyypilliset venäläiset ruuat, kuten makkarat, nakit, pelmenit, jauheliha sekä lihan puolivalmisteet ovat olleet myynnissä kriisin aikana "kriisihinnalla" jopa 3 euroa/kg. Ne sisältävät paljon eläinrasvaa, joten ihmisen rasvansaannin päivänormi ylittyy huomattavasti.
Vähärasvaisia ja sydämelle terveellisempiä
ruokia yritykset eivät suosi Venäjällä, sillä niiden valmistaminen ei ole kannattavaa.
Kuluttajat ristiriitaisia
Huolehtivainen venäläinen perheenäiti ostaa
mieluummin tuoretta lihaa ja valmistaa siitä
keiton perheelle. Keitto on halpaa, yksinkertaista ja terveellistä. Venäläinen ostaja katsoo
tarkasti elintarvikkeiden parasta ennen -päivämäärää, joten eniten ostetuilla tarvikkeilla,
kuten maidolla, leivällä ja smetanalla valmistuspäivämäärät ovat tuoreita. Silti Rospotrebnadzor-elintarvikevirasto joutuu poistamaan
vanhentuneita tai huonolaatuisia, terveydelle
vahingollisia elintarvikkeita kaupoista.
Tällä hetkellä kaupan hyllyissä voi nähdä
rasvapitoisuudeltaan erilaisia majoneesivalikoimia kevyimmistä (10 %) rasvaisimpiin (80 %).
Rasvaisemmat majoneesit (yli 60 %) ovat tutkimuksien mukaan venäläisten keskuudessa
suosituimpia. Yli kolmasosa venäläisistä
myöntää, että kevytmajoneesi on terveellisempää. Silti noin 80 % väestä ostaa majoneesin, jossa on paljon kaloreita. Vain alle 20 %,
yleensä naiset, suosivat vähäkalorista majoneesia. Suositut pakkausmuodot ovat helposti annosteltava korkillinen muovitölkki tai
kannellinen pyöreä purkki.
Majoneesin markkinoilla on paljon toimittajia,
joten kilpailu asiakkaista kannustaa valmistajia
käyttämään mielikuvitusta. Kuluttajat tutkivat
ensisijaisesti majoneesin ominaisuuksia, kuten
väri, maku ja rasvapitoisuus, hinta ja pakkaus.
Majoneesin maun pitää olla universaalinen ja
luonnollinen ja täyttää sille keskeisen tehtävän
eli sopia salaatteihin ja koko perheelle.
Viinejä ruokajuomina ei yleisesti käytetä,
koska Venäjällä ei ole yleistä viinikulttuuria.
Venäjällä juodaan eniten vodkaa (vodkasnapsit) ja vähiten viiniä ja kuohuviiniä. Tyypilli-
sesti venäläinen käyttää alkoholia stressin
lieventämiseen ja rentoutumiseen.
Venäjä pyrkii lihan viejäksi
Suurimmat naudanlihan maahantuojamaat
ovat Brasilia, Argentina ja Uruguay. Suurimmat sianlihan maahantuojat ovat Brasilia,
USA ja Tanska. Suurimmat siipikarjan lihan
maahantuojat ovat USA (78,3 %), Saksa (5,4 %)
ja Brasilia (4,8 %).
Rospotrebnadzor-viraston mukaan vain 52 %
siipikarjan lihasta tulee kotimaisilta valmistajilta, loput 48 % ulkomailta. USA:ssa ruokatarvikkeiden laadun tarkastamiseen kuluu
noin 25 % ruuan hinnasta, Euroopassa noin
13 %, Venäjällä huomattavasti vähemmän.
Siipikarjalihan tuotanto kasvaa vuosittain
15–18 %. Venäjällä valmistetaan noin 2,4 miljoonaa tonnia siipikarjan lihaa vuodessa. Valmistus alalla on kasvanut 7-kertaiseksi 12
vuoden aikana. Se on ainoa ala, joka on kasvanut niin nopeasti.
Siipikarjalihan ja kananmunien USA:n
tuonnin venäläisen edustuston päällikkö Albert Davleevin arvioi, että todennäköisesti
Venäläiselle ostajalle tuotteen tuttu brändi
on tärkeä. Se on hänen mielestään luotettavuuden merkki ja tuo turvallisuuden tunnetta. Kuvassa ostaja majoneesihyllyn edessä.
KUVA: VeROnIKA PUlKKInen
2–3 vuoden päästä venäläiset valmistajat alkavat aktiivisesti viedä lihaa ulkomaille, esimerkiksi Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Jotkut venäläiset valmistajat ovat jo suorittaneet alustavat tarkastukset pystyäkseen viemään siipikarjan lihaa Eurooppaan.
Venäjälle on tuotu amerikkalainen, 50-luvulta peräisin oleva osaaminen siipikarjan
kasvattamisesta, mutta maanomistusongelmien takia ja sen kalleuden vuoksi kasvattamot voivat maksaa investointinsa takaisin >>
Venäläinen ravintolakulttuuri tulisi löytää uudestaan
Ennen vanhaan ravintolat oli tarkoitettu pelkästään häiden ja yritystilaisuuksien järjestämiseen. Nykyään ravintolasta haetaan viihdettä ja makuelämyksiä. Suosiossa ovat keskitasohintaiset ravintolat. Kalliimman hintatason ravintoloiden markkina-alue Venäjällä
on jo täynnä, koska erittäin kalliita ravintoloita Venäjällä käyttää vain kaksi prosenttia väestöstä. Venäläisille on tärkeintä ravintolan
sisustustyyli ja tunnelma. Seuraavaksi tärkeitä ovat keittiö ja palvelu, sillä neuvostoaikana
ei juuri ollut palvelukulttuuria.
Nuorison ja keski-ikäisten parissa ovat
suosittuja niin sanotut club-ravintolat, joihin
pääsevät vain tietyn kategorian asiakkaat,
juuri siihen ravintolaan sopivat, joilla on ravintolan club-kortti tai ne, jotka tuntevat jonkun ravintolan asiakkaista. "Face control" on
näissä ravintoloissa aika tiukka ja markkinointiviesti kulkee suusta suuhun.
Venäläinen hyvin suosittu ravintoloitsija
Igor Buharin näkee nykytilanteen seuraavana:
– Lounaiden suosio (hinnat 5–15 euroa) on
kasvamassa. Ravintoloitsijat paketoivat lounaslistalle tutun ja halutun borsh-keiton lisäksi nykyisin suositut Caesar-salaatin ja Roll
Californian. Perinteiset neuvostoaikaiset,
runsaasti majoneesilla maustettu Olivje-salaatti tai raskas Solianka-keitto eivät ole enää
suosiossa, vaan valinta kohdistuu esimerkiksi kevyempään italialaiseen Minestrone-keittoon. Stake house -tyyppiset ravintolat ovat
aina suosittuja, sillä Venäjä on lihansyöjien
maa.
Ravintoloissa käytetään yleisesti maahantuotuja pakattuja ruokatarvikkeita, sillä toreilla paikallisilta maalaisvalmistajilta ostetut
ruokatarvikkeet eivät ole valmiiksi pakattuja
ja punnittuja, eivätkä sinetillä ja sertifikaatilla varustettuja, joten niitä ei ravintolassa saa
käyttää.
Buharinin mukaan venäläinen keittiö on
menettänyt vallankumouksen ja neuvostoajan myötä monia vanhoja reseptejä. Venäläisestä keittiöstä tuli vallankumouksen jälkeen
neuvostoaikainen harmaa, standardisoitu,
luovuutta tappava "mekaaninen" keittiö. Ravintoloitsija Igor Buharin toteaa ja ehdottaa:
– Päästäksemme rakentamaan uudelleen
vanha venäläinen keittiö oma ruokatuotanto
ja omia vanhoja reseptejä pitäisi palauttaa
eikä valmistaa ruokia pelkillä ulkomaalaisilla
resepteillä ja maahantuoduista elintarvikkeista. Ravintolamaailmassa maineen saami-
nen vie aikaa, sen menettäminen hetken.
Konkurssien listalla ravintolat ovat toisella sijalla Venäjällä. Ravintolan perustaminen vaatii isoja rahasijoituksia, ja sen lisäksi vuokranmaksuihin menee suurin osa tuloista. Pystyäkseen menestymään ilman isoja rahasijoituksia pitää keksiä menestyvä konsepti. Yhden perheen ravintoloita on vähän. Ne ovat
tavallisesti piirakka-, "lörtsy"- ja pelmeniravintoloita. Ravintolan perustaminen asuintalon yhteyteen vaatii neuvottelukierroksen
sekä virkamiesten että asukkaiden kanssa.
Keskustapaikkojen puuttumisen ja kalleuden
vuoksi teemaravintoloita avautuu yhä enemmän asuinalueilla keskustan ulkopuolella
kerrostalojen yhteydessä, kuten japanilaiset,
kiinalaiset, uzbekistanilaiset jne. ravintolat.
Suuressa suosiossa ovat Suchi-ravintolat.
Igor Buharovin mukaan ravintola on eräänlainen teatteri, jossa näytelmän ydin koostuu
vivahteista, kuten sisustus, palvelu ja musiikki. Ravintolan keittiö on hänen mielestään
keskeinen komponentti, muttei ainoa ratkaiseva tekijä menestykseen. Löytyykö Suomesta tällaisia teatterinkaltaisia ravintoloita?
Veronika Pulkkinen
43
>> vasta 20–25 vuoden kuluttua. Jos yhden kasvattamon rakentaminen maksaa USA:ssa tai
Brasiliassa 100–300 tuhatta euroa, Venäjällä
se maksaa 780 tuhatta euroa. Ero on todella
suuri. Silti venäläisillä valmistajilla on omat
pienet kasvattamot ja ne toimivat yhtä tehokkaasti kuin amerikkalaiset.
Siipikarjan lihan alijäämä (noin 300 000
tonnia) ei ole vaikuttanut elokuuhun mennessä siipikarjalihan markkinoihin Venäjällä,
vaikka tuonti USA:sta on ollut kiellettyä tuotannossa käytetyn kloorin takia 1.1.2010 alkaen. Alijäämä on katettu venäläisten valmistajien siipikarjalla.
Hinnat ovat kuitenkin nousseet 15 %. Vuonna 2011 maahantuotavan siipikarjalihan kiintiötä alennetaan 600 tuhanteen tonniin, jossa
USA:n osuus on 446,4 tuhatta tonnia. Venäläisten tuotantohintojen jatkuvasti noustessa
amerikkalaiset niin sanotut "Bushin jalat"
ovat halvempia. USA:ssa syödään ensisijaisesti kanan valkoista lihaa, kananjalat ovat
lähinnä jämiä.
Viljasta pulaa
Nykyinen viljamarkkinatilanne muistuttaa ennen vallankumousta vuonna 1917 vallinneita
olosuhteita. Viljan vienti kiellettiin viljavarastojen säilymiseksi, koska kuivuus ja tulipalot heikensivät satoja. Novorossiyskin satama, josta
viljaa on viety mm. Egyptiin, Pakistaniin, Turkkiin ja Azerbaidžaniin, on seisoksissa.
Viime vuonna Kansainvälisen Viljaneuvoston mukaan Venäjä sijoittui maailman kolmanneksi suurimmaksi maaksi, joka vie ulkomaille noin 18,3 miljoonaa tonnia vehnää.
Vientikielto oli järkytys maailmanmarkkinoilla. Viidenneksi suurin vehnänvientimaa Ukraina otti myös käyttöön vientikiintiöt epäsuotuisien sääolosuhteiden takia.
Viljan vientikielto ei ole tuottanut odotettuja tuloksia Venäjällä, sillä perusruokatarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Tämä on herättänyt syytöksiä viljan viljelijöitä ja/tai välittäjiä kohtaan, että he pidättävät viljaa odottaen
hinnan kasvua. Jauhojen ja viljan hinta on
kasvanut heinäkuussa yhdeksän prosenttia,
mikä on kaksi kertaa enemmän kuin odotettu
inflaation kasvu.
Viljan tuontia Venäjälle on suunnitteilla
pääasiassa Kazakstanista. Siellä korjattiin
tänä vuonna noin 13,5–14,5 miljoonaa tonnia
viljaa, josta kahdeksan miljoonaa tonnia menee vientiin. Tästä määrästä noin kaksi miljoonaa tonnia voidaan tuoda Venäjälle. π
Veronika Pulkkinen
www.vientivenajalle.fi
44
n T I e d e & T U T K I m U S
mitä nuoret ajattelevat
terveysvaikutteisista
elintarvikkeista?
Terveysvaikutteisista elintarvikkeista on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana runsaasti kuluttajatutkimusta niin Suomessa kuin
muuallakin. Usein tutkimukset ovat kohdistuneet aikuisväestöön, ja nuorten ajatuksia terveysvaikutteisista elintarvikkeista on aikaisemmin tutkittu varsin vähän.
Päivi Lemmetyisen opinnäytetyössä tutkittiin nuorten käsityksiä terveysvaikutteisista
elintarvikkeista sekä tuotteiden käyttöä ja
käytön syitä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä, johon vastasi sata 14–30-vuotiasta
nuorta eri puolelta Suomea keväällä 2008.
Vastaajista oli naisia 73 ja miehiä 27. Yhteensä 70 vastaajaa opiskeli ammatti- tai ammattikorkeakoulussa tai lukiossa eri puolilla Suomea, suurin osa Jyväskylässä, Piippolassa ja
Eräiden terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö vastaajien (N=100) keskuudessa.1
Nuoret suosivat muun muassa
terveysvaikutteisia vilja- ja
maitotuotteita, joiden
markkinoidaan edistävän vatsan
hyvinvointia tai painonhallintaa.
KUVA: leIPÄTIedOTUS Ry
Oulussa, ja 30 oli työelämässä pääosin erilaisissa työntekijäammateissa.
Terveysvaikutteinen on ”terveellistä”
Nuorten käsityksiä terveysvaikutteisista elintarvikkeista selvitettiin aluksi avokysymyksellä siitä, millä tavalla vastaaja itse määrittelee terveysvaikutteisen elintarvikkeen. Määritelmissä terveysvaikutteisista elintarvikkeista toistui ajatus siitä, että terveysvaikutteiset tuotteet ovat ”terveellisiä ja vaikuttavat
positiivisesti hyvinvointiin”.
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ajateltiin sisältävän ”maksimaalisesti hyviä ravintoaineita”, ”paikkaavan aukkoja ihmisen
puolustuskyvyssä”, olevan vähärasvaisia,
runsaskuituisia, kevyitä ja joskus myös luomutuotteita. Osa vastaajista tunsi käsitteen
hyvin tai oli vastatessaan tutustunut asiaan:
mainittiin esimerkiksi, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden pitää olla ”kliinisesti” tai
”tutkitusti” terveydelle hyväksi.
Ksylitolia, hyvinvointijuomia
ja jogurtteja
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä
selvitettiin kysymällä 18 erilaisen terveysvaikutteisena markkinoidun elintarvikkeen käyttöuseutta. Taulukkoon on koottu tiedot kymmenestä käytetyimmästä tuotteesta.
Tulokset kertovat, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö oli nuorten keskuudessa pikemminkin satunnaista kuin
säännöllistä. Poikkeus oli ksylitoli, jota yli
kaksi kolmesta söi päivittäin tai viikoittain.
Ksylitolipurukumi onkin suomalaisille tuttu,
pitkään markkinoilla ollut elintarvike, jonka
hampaiden terveyttä edistävään vaikutukseen on opittu luottamaan.
Tuote
Xylitol-tuotteet
Gefilus-tuotteet
Marli Vital -marjamehu
Fenix- tai Hyvää Päivää-juomat
Elovena Plus -kaurahiutale
Profeel-tuotteet
Kevyt Olo Plus -kivennäisvesi
Actimel-jogurttijuoma
Becel pro.activ -tuotteet
Torino Kaura Plus -pasta
Päivittäin/viikoittain
69
9
6
3
5
3
7
2
9
2
Satunnaisesti
29
67
60
53
48
32
31
28
27
26
Muita kysyttyjä tuotteita (Benecol-tuotteet, Bifisoft-tuotteet, Evolus-maitojuoma, Julius- ja
Julia-juustot, ProViva -hedelmämehu, Reducol-tuotteet ja Rela-tuotteet) käytettiin vain vähän
tai ei lainkaan.
1
Toinen kiinnostava ilmiö on erilaisten hyvinvointijuomien esiinnousu: kymmenen käytetyimmän terveysvaikutteisen tuotteen joukossa on useita juomia. Esimerkiksi ”painonhallintaan” tai ”nälän kurissa pitämiseen”
markkinoidut, välipalaksi sopivat hyvinvointijuomat näyttävät löytäneen paikkansa nuorten kuluttajien keskuudessa. Nuoret suosivat
myös terveysvaikutteisia vilja- ja maitotuotteita, joiden markkinoidaan edistävän vatsan
hyvinvointia tai painonhallintaa.
Vastaajilta kysyttiin myös, pitivätkö he muita kuin lomakkeessa mainittuja tuotteita terveysvaikutteisina. Esiin nousivat varsinkin
kasvikset, hedelmät ja marjat, mutta myös
maito, jogurtti ja kuitupitoinen (ruis)leipä.
Mainintoja saivat myös sydänmerkillä varustet tuotteista.
Nuoret tunsivat melko hyvin myös terveellisen syömisen periaatteet. He olivat kiinnostuneita terveydestään ja hyvinvoinnistaan
riippumatta siitä, käyttivätkö he terveysvaikutteisia elintarvikkeita vai eivät.
Maku tärkeä kriteeri
Vastaajat uskoivat terveysvaikutteisten tuotteiden säännöllisellä käytöllä olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille. Jotta
tuotteet tulevat valituiksi kaupan hyllyiltä, niiden täytyy kuitenkin muiden elintarvikkeiden
tapaan täyttää kaksi ehtoa: niiden täytyy
maistua hyvältä ja olla sopivan hintaisia.
Terveysvaikutuksen ja oman hyvinvoinnin
kohentamisen lisäksi hyvä maku olikin nuorille tärkeimpiä syitä käyttää terveysvaikutteisia elintarvikkeita, samoin kuin epämiellyttävä maku oli syy jättää ne ostamatta. Tuotteet
jäivät kaupan hyllyille myös korkean hinnan
ja puuttuvan käyttötarpeen vuoksi. Lähes
puolet vastaajista pitikin terveysvaikutteisia
tuotteita kalliina.
Tutkimus osoittaa, että nuorten ja aikuisten välillä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä:
molemmat liittävät terveysvaikutteisuuden
niin perinteisiin, terveellisiin elintarvikkeisiin
kuin täsmäterveellisiksi kehitettyihin, uusiin
tuotteisiin.
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä ja käyttämättömyyttä myös perustellaan
hyvin samalla tavoin. (Ks. Niva ym. 2003.) Eroja näyttäisi olevan varsinkin käyttötottumuksissa: siinä missä vanhempien ruokapöytiin
ovat asettuneet etenkin aamiais- ja välipalapöytään sopivat levitteet ja jogurtit, nuoret
suosivat näiden lisäksi myös erilaisia helposti mukana kulkevia juomia. π
Päivi Lemmetyinen
keittäjä
Koivulehdon palvelukeskuksen keittiö
paivi.lemmetyinen(at)pp.inet.fi
Mari Niva
erikoistutkija, FT
Kuluttajatutkimuskeskus
mari.niva(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi
Lähteet
• Lemmetyinen, Päivi (2008). Nuorten kuluttajien käsitykset terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja niiden käytön tai käyttämättä
jättämisen perusteet. Opinnäytetyö (restonomiopinnot). Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Niva, Mari, Mäkelä, Johanna & Piiroinen,
Sanna (2003). Kotimaisia marjoja ja kasvistanoleja. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden
hyväksyttävyys Suomessa. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2003. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
45
n T I e d e & T U T K I m U S
Probioottikombinaatiot
tasapainottavat suolen toimintaa
Tuoreimpien tutkimusten mukaan valikoituja kantoja sisältävät probioottikombinaatiot pystyvät
vaikuttamaan suolistohäiriöiden tasapainottamiseen ja suolen toimintaan.
Useimmat kaupalliset probioottivalmisteet sisältävät yhden tietyn probioottikannan, usein
laktobasillin tai bifidobakteerin. Tunnetuin ja
parhaiten tutkittu probioottinen laktobasilli
on Lactobacillus GG, jota hyödynnetään Gefilus® -tuotteissa.
Propionihappobakteereita hyödynnetään
elintarviketeollisuudessa lähinnä juustohapatteissa ja propionihapon teollisessa tuotannossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana
on julkaistu tutkimuksia myös propionihappobakteerien mahdollisista terveysvaikutuksista sekä ihmisillä että eläimillä.
Yksittäisten probioottikantojen rinnalle on
herännyt kiinnostus useista eri lajeista/kannoista koostuvista kombinaatioista, sillä probioottikombinaatioiden uskotaan monipuolisemmin pystyvän vaikuttamaan heterogeenisen suoliston ekologiassa kuin yksittäinen
kanta – erityisesti, kun suolistohäiriöt voivat
johtua useista eri tekijöitä. Edellytyksenä on
kantojen yhteensopivuus ja keskinäinen toimivuus. Kombinaatiot tarjoavat lisäksi mahdollisuuden uusille kaupallisille sovellutuksille ja tuotteiden erilaistamiselle.
Väitöskirjatutkimuksen (1) lähtökohtana oli
selvittää uuden probioottikandidaatin biologiset ominaisuudet ja selvittää, voidaanko
Propionihappobakteereita hyödynnetään elintarviketeollisuudessa lähinnä juustohapatteissa
ja propionihapon teollisessa tuotannossa.
KUVA: mAITO JA TeRVeyS Ry, STUdIOTITI/chRISTIAn AhlROTh
kahta eri lajia sisältävästä viljelmästä kehittää uusi probioottikombinaatio. Tutkimuksen
probioottikandidaatit olivat Propionibacterium freudenreichii ssp.shermanii JS ja Lactobacillus rhamnosus lc705 -kannat, joilla oli
aikaisemmin havaittu olevan mielenkiintoisia
synergistisiä vaikutuksia mm. biosäilönnässä. Työn kokonaisuus muodostui oheisen tau-
lukon mukaisesti in vitro-, in situ- ja in vivo
-tutkimuksista.
Tulevaisuudessa tuotesarja
vanhuksille?
Propionibacterium freudenreichii ssp.shermanii JS -kannan biologista ominaisuuksista
tärkeimpinä karakterisoitiin kannan hyvä tek-
yhteenveto väitöskirjatyön tuloksista
Tunnistettavuus eli identifioitavuus
P. freudenreichii ssp. shermanii JS ja L.
rhamnosus lc 705 -kannan biokemiallinen
identifiointi varmistettiin molekyylibiologisilla laji- ja kantakohtaisilla tunnistusmenetelmillä, joilla myös todennettiin molempien
kantojen in vivo -elävyys kliinisen kokeen
ulostenäytteissä.
Turvallisuus
JS ja lc705 edustavat lajeja, jotka on yleisesti tunnistettu turvallisiksi Euroopan elin-
46
tarviketurvallisuus viranomaisen (EFSA) toimesta. JS-kannan antibioottiherkkyydessä
ei ole poikkeavuuksia muihin probiootteihin verrattuna. Interventiokokeissa ei raportoitu haittavaikutuksia.
Solun fysiologinen
& geneettinen kestävyys
JS- ja lc705 -kantojen prosessointikestävyys osoitettiin teollisessa tuotantoprosessissa ja useiden elintarvikkeiden valmistusprosessissa. Solujen elinkykyisyys suolisto-
olosuhteissa todennettiin yhtä hyväksi kuin
muilla probioottikannoilla.
Kliininen näyttö
JS- ja lc705 -kombinaation todettiin vilkastuttavan ummetuksesta kärsivien senioriikäisten suolen toimintaa lisäämällä ulostuskertojen määrää (p=0,04). Nuorilla aikuisilla suolen toiminnan havaittiin nopeutuvan, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti
merkittävä.
Terveysvaikutteisuus elintarviketeollisuuden ajurina
Elintarviketeollisuuden 2000-luvun megatrendi, terveysvaikutteiset elintarvikkeet, loi
elintarviketeollisuudelle merkittävän kilpailutekijän, jonka villiä hyödyntämistä rajoitettiin
EU-maissa vuonna 2007 voimaan tulleella ravitsemus- ja terveysväiteasetuksella. Tämän
markkinointia säätelevän asetuksen alaisuuteen kuuluvat myös probiootteja sisältävät
elintarvikkeet, jos niiden markkinointiviestinnässä viitataan kuluttajan terveyteen.
Ennen uuden asetuksen voimaantuloa
probiootteja sisältävien tuotteiden kaupallinen menestys on ollut hyvä. Nykytilanteessa probioottivalmisteiden kehittäminen ja
kaupallistaminen vaativat huomattavia tutkimuspanoksia, taloudellisia resursseja
sekä strategista panostusta terveysvaikutteisiin valmisteisiin, sillä huolimatta lupaavista tutkimustuloksista ja hyvin suunnitellusta markkinointikonseptista, tuotelanseeraus voi pysähtyä loppusuoralla viranomaiskäsittelyyn.
Menestystarinoita on kirjoitettu vain
muutamille niistä kymmenistä, lähinnä mai-
nologinen ja suolisto-olosuhteiden kestävyys
sekä turvallisuuteen liittyvä antibioottiherkkyysprofiili.
Fysiologisen vaikutuksen osalta mielenkiintoinen tulos on JS- ja lc705 -kantakombinaation ummetusta lieventävä vaikutus, tosin
tulosta voidaan sanoa vasta alustavaksi. Ummetus on yleinen haitta ja sitä esiintyy noin 10 %
kaikissa ikäryhmissä, erityisesti vanhuksilla.
Ummetuksen syntyyn vaikuttavat usein arkiset asiat, kuten ruokailutottumukset, kiire ja
stressi.
Gefilus® MAX -tuotemerkillä markkinoitava tuote sisältää nykyisin Lactobacillus GG:n
lisäksi väitöskirjatutkimuksen L. rhamnosus
lc705 ja P. freudenreichii ssp. shermanii JSkannat ja näiden lisäksi bifidobakteerin. Tämän neljän probiootin kombinaation on to-
tohappobakteereihin kuuluvista probioottikandidaateista, joita vuosien varrella on tutkittu erilaisissa ja eriasteisissa projekteissa.
Useat tutkimukset osoittavat näiden probioottisten bakteerien edistävän isäntänsä
terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa ja täten auttavan suolistohäiriöissä.
Vahvin tutkimusnäyttö on lasten rotavirusja antibioottihoitojen aiheuttamien ripulien
keston lyhenemisessä sekä turistiripulien
ennalta ehkäisyssä.
Probioottien suolistoon kohdistuvien terveysvaikutusten taustalla on useita eri mekanismeja. Pystyäkseen saamaan aikaan
nämä vaikutukset suolistossa probioottisen
mikrobin on sitä ennen selviydyttävä useista vaativista teknologisista ja biologisista
haasteista elävänä ja aktiivisena. Elävyys
on edellytys kannan adheroitumiselle (kiinnittyminen) ja kolonisoitumiselle suolen
suolilimaan tai epiteelisoluihin. Adheroiduttuaan probiootit pystyvät kilpailemaan ravinteista ja elintilasta mm. haitallisten bakteerien kustannuksella.
dettu pidentävän oireettomia jaksoja mm. ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä sekä toimivan Helicobacter pylori -infektioissa. Ärtyneen paksusuolen oireyhtymässä eräs oireista on ummetus.
Yhteenvetona kaikista tutkimustuloksista
on perusteltua todeta, että valikoituja kantoja sisältävät probioottikombinaatiot pystyvät
vaikuttamaan suolistohäiriöiden tasapainottamiseen ja suolen toimintaan.
Akateeminen mielenkiinto jatkotutkimuksien osalta kohdistuu vaikutusmekanismeihin ja siihen, mitkä erityistekijät vaikuttavat
esimerkiksi ummetuksen helpottamisessa.
Lisäksi kannattaa pohtia, olisiko probioottikombinaatioiden tulevaisuus erityisesti
ikääntyville kuluttajille kohdennettavan tuotesarjan kehittämisessä.
Lisäksi probiootin on oltava metabolisesti aktiivinen pystyäkseen vaikuttamaan haitallisten bakteerien epäsuotuisten entsyymien ja yhdisteiden tuottoon, alentamaan
suolen pH:ta ja tuottamaan antimikrobisia
yhdisteitä. Useat probiootit vaikuttavat
myös vastustuskykyyn mm. tehostamalla
vasta-ainesynteesiä ja paikallista immuunivastetta, mutta tämä toiminnallisuus ei välttämättä edellytä metabolista aktiivisuutta.
Mikrobisolun kyky selviytyä erilaisista
stressitekijöistä on yksilöllistä ja elintarvikematriisikohtaista. Fysikaalis-kemialliset
erot elintarvikematriiseissa sekä ihmisen
suolisto-olosuhteissa aiheuttavat erilaisia
stressivasteita mikrobisolulle, joten kestävyystutkimukset on toteutettava kanta- ja
matriisikohtaisesti. Uusien probioottikandidaattien tutkimustyössä onkin perusteltua
ensin tutkia jokaisen uuden kannan kyky
selviytyä elävänä näistä moninaisista haasteista.
Tarja Suomalainen
Lisätietoja:
tarja.suomalainen(at)tkk.fi
p. 040 549 7117
Suomalainen, T. 2009. characterizing
Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii
JS and Lactobacillus rhamnosus lc705 as a new
probiotic combination: basic properties of JS and
pilot in vivo assessment of the combination.
Academic dissertation 46. food chemistry, Turku
University. ISBn 978-951-29-4108-7.
1
Kirjoittaja on Turun yliopiston Biokemian ja
elintarvikekemian laitokselta vuonna 2009
väitellyt tohtori, joka työskentelee nykyisin
tutkijana Aalto Yliopiston teknillisessä
korkeakoulussa biokemian ja kemian tekniikan
laitoksella. Hän on saanut väitöskirjastaan
Elintarviketieteiden Seuran väitöskirjapalkinnon.
Tutkimuksen pääkohdat.
P. freudenreichii ssp.shermanii JS
In vitro biologiset ominaisuudet
Antibioottiherkkyys
Adheesio
Sappisuolojen ja pH:n kestävyys
Identifiointimenetelmät
P. freudenreichii ssp.shermanii JS ja L. rhamnosus
LC705 kombinaatio
In situ toimivuus
Antimikrobisuus
Säilyvyys tuotteissa
In vivo karakterisointi
Elävyys suolistossa
Suoliston hyvinvointi
Turvallisuus
47
n V Ä I T ö K S I Ä | Koonnut Raija Ahvenainen-Rantala
FM Minna Hannula väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Mechanisms and Development of Antimicrobial Resistance in
Campylobacter with Special Reference to Ciprofloxacin.
Hannula selvitti Campylobacter jejunin, C. colin ja C. hyointestinaliksen
resistenssimekanismeja. Kampylobakteerien mutaatiofrekvenssin havaittiin olevan korkea verrattaessa
muihin bakteereihin. Tämä lisää niiden mahdollisuutta sopeutua mikrobilääkettä sisältäviin olosuhteisiin,
koska lääkeresistenssin aiheuttaa
usein mutaatio bakteerin DNA:ssa.
Hannula tutki myös Campylobac-
ter hyointestinalis -kantojen herkkyyttä 12 eri mikrobilääkkeelle. Tutkimuksessa todettiin, että laji on edelleen hyvin herkkä suurelle osalle
lääkkeistä, vaikka bakteerien vastustuskyky lääkkeille onkin lisääntynyt.
Vertailtaessa nautojen ja porojen
välisiä kampylobakteerikantoja havaittiin, että kaikki sulfonamidilääkkeille resistentit kannat löytyivät
naudoista. Porojen lääkeherkkyyttä
voidaan selittää sillä, että päinvastoin kuin nautoja, poroja tuskin koskaan lääkitään mikrobilääkkeillä.
Väitöksessä selvitettiin myös
kampylobakteerin pumppujärjestelmiin vaikuttavien aineiden vaikutusta lääkeherkkyyteen sekä siproflok-
Maitohappobakteerikannat
voivat edistää kanojen terveyttä
Hanan T. Abbas Hilmi väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Lactic acid bacteria
and their antimicrobial peptides Induction, detection, partial characterization and potential applications.
Väitöksessä tutkittiin nisiinin tuotannon säätelyä solussa sekä sen
käyttömahdollisuuksia kananrehussa kanojen kasvun edistäjänä. Tulokset antavat olettaa, että nisiiniä
voidaan lisätä kananrehuun ilman,
että käytetty nisiini vaikuttaisi haitallisesti kanan kuvussa luontaisesti
esiintyviin bakteerikantoihin. Nisii-
niä voitaisiin mahdollisesti käyttää
korvaamaan antibiootteja.
Maitohappobakteerikannat voivat toimia kanojen terveyttä edistävästi. Tätä silmällä pitäen tutkimuksessa testattiin eristettyjen maitohappobakteerikantojen vastustuskykyä myös patogeenistä kampylobakteeri Campylobacter jejunia vastaan. Monet kanan kuvusta löydetyt
Lactobacillus salivariuksen eristetyt
kannat kykenivät estämään Campylobacter jenunin kasvua erittämällä
antimikrobisia peptidejä.
Lisätietoja:
hanan.abbas(at)helsinki.fi
Kriisit ovat muokanneet suomalaisen
yhteiskunnan ruokahuoltoa
ETL Kaija Rautavirta väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Petusta pitsaan – Ruokahuollon järjestelyt kriisiaikojen Suomessa.
Kaija Rautavirta tarkastelee väitöksessään sitä, miten ruokahuollosta vastaavat tahot ovat Suomessa reagoineet kriiseihin ja miten väestön
ravinnonsaanti on eri aikoina varmistettu. Väitöstyön tarkasteluajankohtia ovat ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä 2000-luku.
Lisätietoja:
kaija.rautavirta(at)helsinki.fi
48
KUVA: PlUgI.fI
lääkkeiden käyttö lisää
kampylobakteerin resistenttejä kantoja
sasiinin vaikutusta resistenssin kehittymiseen.
Tutkimus on merkittävä siksi, että
tiedon avulla voidaan kenties vaikuttaa lääkkeiden kehittämiseen ja vä-
hentää lääkkeille resistenttien kantojen muodostumista.
Lisätietoja:
minna.hannula(at)helsinki.fi
Matkapuhelimen hyvinvointipäiväkirja
tukee pitkäaikaista hyvinvoinnin
hallintaa
DI Elina Mattilan väitöskirja Design and Evaluation of a Mobile Phone Diary for Personal Health Management tarkastettiin kesäkuussa
Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Mattila on väitöskirjassaan tutkinut, miten matkapuhelimessa
toimivalla hyvinvointipäiväkirjaohjelmalla, Wellness Diarylla, edistetään ja tuetaan työikäisten hyvinvointia.
Käyttäjätutkimuksista saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Aina mukana kulkeva matkapuhelin soveltuu hyvin monipuoliseen,
jatkuvaan ja yksilölliseen terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan. Hyvinvointipäiväkirjan pitkäaikaista käyttöä edistävät sen mukana pidettävyys, yksinkertaisuus, automaattinen palaute ja mukautuminen henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Tutkimuksesta saatuja oppeja hyödynnetään jatkossa uusien hyvinvointisovellusten kehityksessä. Parhaillaan ohjelmaa hyödynnetään yhteistyökumppani CSIRO:n (Australia's Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) ja Queensland Healthin
sydänkuntoutushankkeessa, josta saadut alustavat tulokset ovat
positiivisia ja antavat viitteitä sovelluksen hyödynnettävyydestä
myös sairauksien hallinnassa ja kuntoutuksessa.
Sovellus on kehitetty VTT:n, Nokia Research Centerin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Tutkimusyhteistyötä on tehty lisäksi
Kainuun sairaanhoitopiirin, Rokuan Kuntokeskuksen ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat VTT, Tekes ja Nokia.
Lisätietoja:
Elina.M.Mattila (at)vtt.fi
n U U T U U S K I R J O J A | Koonnut Raija Ahvenainen-Rantala
Luomutuotanto nousuun
tarjontaketjun yhteistyöllä
MMM Marja-Riitta Kottila väitteli elokuussa
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Understanding the organic chain - The framework of the
interaction between the actors in organic
chains in relation to ecological modernisation
of food production.
Kottilan tutkimus valottaa viljelijöistä kuluttajiin ulottuvan luomuketjun toimijoiden välistä vuorovaikutusta ruuan tuotannon ekologisen modernisaation näkökulmasta. Ekologisella modernisaatiolla tarkoitetaan luomutuotannon menetelmien soveltamista ekologisia
haittoja ennaltaehkäisevänä innovaationa
ekologisten ja taloudellisten hyötyjen yhtaikaiseksi saavuttamiseksi. Kottila luo mallin
luomuketjun toimijoiden vuorovaikutuksen
ymmärtämiseksi.
Kottilan mukaan luomuketjun osat eivät toimi yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka kaikki
toimijat korostivat vastuullisuuden merkitystä
toiminnassaan. Osa toimijoista ei yhdistänyt
luomua erityisesti vastuullisuuteen ja nekin,
jotka näin tekivät, arvioivat luomun tuomia
hyötyjä lähinnä myynnin kautta. Luomutuotteita valmistavan pienyrityksen ja kaupan keskusliikkeen välillä kuitenkin löytyi yhteistyötä,
joka perustui valmistajan luotettavuuteen ja
ammattitaitoon tavarantoimittajana.
– Vuorovaikutuksen painopiste oli sujuvassa tuotevirrassa ja muut lisäarvotekijät jäivät
pääosin vaille huomiota. Kuluttajien toiveita
ja ajatuksia kuunneltiin vähän, ja he jäivät
vaille tietoa tarjolla olevista tuotteista. Tiedonkulku ketjussa pysähtyi kauppaan ja kuluttajat kokivat vaikeaksi löytää luomutuotteita kauppojen valikoimista. Kukaan toimijoista
ei ottanut johtavaa roolia kysynnän kasvattamiseksi. Tällainen tilanne edellyttää muiden
sidosryhmien tukea ekologisen modernisaation toteutumiseksi, väittelijä pohtii.
Lisätietoja:
marja-riitta.kottila(at)helsinki.fi
Yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi
DI Petteri Järvinen on maamme tunnetuin tietotekniikkakirjailija, jolla on takanaan pitkä ura kirjoittajana, kouluttajana ja IT-alan mielipidevaikuttajana. Hänen IT-kirjojaan on myyty yli 250 000
kappaletta. Tunnustuksena kirjallisista töistään
hänelle on myönnetty muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinto.
Viimeisin keväällä ilmestynyt WSOYpro Oy Docendo-tuotteiden kustantama teos Yksityisyys –
Turvaa digitaalinen kotirauhasi kertoo siitä, miten
melkein kaikkea, mitä ihminen tekee, voidaan
seurata ja valvoa tietokoneilla. Yksityisyys on häviämässä ja tekninen valvonta lisääntymässä. Kirjailija toteaakin, että varsinkin turvallisuuden ja
ympäristönsuojelun nimissä on helppo saada läpi
lähes millaista valvontaa tahansa.
Mutta tosiasia on, että ainakaan vielä ei kaikkea
selvästikään pystytä valvomaan. Muun muassa valtavat datamäärät vaikeuttavat ”isoveljien” työtä.
Lisäksi omaa yksityisyyttä voi suojata toimimalla
järkevästi, tosin se vaatii hieman aikaa ja vaivaa.
Järvinen on tehnyt hyvän työn kertomalla, miten muun muassa kännykkää, sähköpostia, nettiä
ja sosiaalista mediaa kannattaa käyttää niin, että
sähköisiä jälkiä jää mahdollisimman vähän. Kirjassa esitellään myös keinoja jopa erilaisilta tiedustelujärjestelmiltä suojautumiseen. Kirjan nimi voisi aivan hyvin olla myös Turvaa digitaalinen työrauhasi globaalissa maailmassa.
Scriptio Oy:n toimitusjohtaja Anja Alasilta on
todennut Uusinta -blogissaan, että kyseessä on
kovan luokan asiantuntijan Suomen oloihin tekemä tietokirja. Hän pistäisi sen pakolliseksi luettavaksi jokaiselle suomalaiselle. Opiskelun tueksi
voitaisiin järjestää kansalais- ja työväenopistoihin
kursseja.
Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Tosin tavallisena digikuluttajana olisin odottanut,
että kirjassa olisi esitelty ja arvioitu myös erilaisten markkinoilla olevien tietoturvaohjelmien käyttökelpoisuutta. Niitä ei käsitellä ollenkaan. Ainakin omalla tietokoneellani oleva ohjelma tekee
osan siitä, mitä Järvinenkin suosittelee.
Lisätietoja:
www.docendo.fi
Historiikki HY:n elintarvikehygienian
ja ympäristöterveyden osastosta
Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto (ent. elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos) vietti 50-vuotisjuhlaansa lukuvuonna
2009–2010. Juhlavuoden kunniaksi laitokselta aikanaan valmistunut professori Markku Raevuori
on koonnut elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston historian yksiin kansiin.
Historiikki 50 vuotta akateemista elintarvike- ja
ympäristöhygienian tutkimusta ja opetusta esittelee napakasti osastolla tehdyn tutkimuksen ja
opetuksen lisäksi henkilöitä, hallintoa sekä osaston yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi mukaan
on poimittu runsas joukko tärkeitä tapahtumia ja
tilanteita vuosien varrelta sekä keskeisesti alaan
vaikuttaneet lait ja alan yhdistykset.
Historiikki on kattava ja rohkaiseva, tosin vähän
ansioluettelomainen kertomus siitä, miten alkujaan kolme henkilöä työllistävästä laitoksesta on
50 vuodessa kasvanut noin 70 työntekijän työyhteisö, joka on pärjännyt hienosti myös kansainvälisissä tutkimuksen arvioinneissa.
Lukemisen tekisi mielenkiintoisemmaksi, jos
kirjaan olisi sisällytetty vaikkapa haastattelu yhdeltä laitoksella työskennelleeltä henkilöltä kunkin johtajan aikakaudelta. Varmasti monia mukavia sattumuksia olisi löytynyt laitoksen arkipäivistä.
Käsittääkseni osaston merkitys elintarviketutkimuksessa on tänä päivänä sen verran merkittävä, että historiikin ulkoasuun olisi myös kannattanut panostaa enemmän.
Lisätietoja:
osastosihteeri Hanna Lång, p. (09) 191 57171
Tilaa koko elintarvikealan kattava
Ammattilehti
• Kestotilaus 55 €/vuosikerta,
oppilaitokset 45 €, määräaikaistilaus 60 €
• Jälkitilauksena alehintaan
nippuina: 1,50 €/kpl + postituskulut.
• Tilaus sähköpostitse osoitteella
sihteeri@ets.fi
Kehittyvä
Elintarvike
49
n T A P A h T U m I A
Uudet teknologiat ja vastuullisuus
teemoina pohjoismaisessa meijerikongressissa
Kesäkuussa järjestettiin Hämeenlinnassa 42.
pohjoismainen meijerikongressi, jolla on jo
90-vuotinen historia. Kukin pohjoismaa järjestää kongressin vuorollaan ja tällä kertaa
järjestelyvuoro oli Suomella. Pohjoismaisen
meijeriteknisen neuvoston puheenjohtaja
Kari Toikkanen Valio Oy:stä toimi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
Tämänkertaisessa kokouksessa kongressikieleksi tuli skandinaviskan sijaan englanti.
Muutoksen avulla kongressin esitelmöijiksi
voitiin kutsua meijerialan kärkinimiä pohjoismaiden ulkopuolelta. Osanottajien määrä kohosi 250:een, ja osanottajia tuli myös pohjoismaiden ulkopuolelta. Kongressi jakaantui
kahteen rinnakkaisohjelmaan: ”Uudet teknologiat” ja ”Vastuullisuus ja laadunvalvonta”.
Pohjoismaisen Meijeriteknisen neuvoston
kunniapalkinnon sai professori Roger K. Abrahamsen Norjasta. Perusteluina olivat hänen pitkäjänteinen ja ansiokas opetustyönsä
ja arvostettu tutkimustyönsä meijeriteknologian alalla.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kari
Toikkanen (oik.) ojensi Pohjoismaisen Meijeriteknisen neuvoston kunniapalkinnon
professori Roger K. Abrahamsenille.
KUVAT: mARKKU WIIK
Jaana Husu-Kallio avasi kongressin
Hallituksen muutoskiireiden takia ministeri
Sirkka-Liisa Anttila joutui perumaan tulonsa
ja pääjohtaja Jaana Husu-Kallio Evirasta avasi kongressin hänen puolestaan. Hän piti
myös kongressin toisen pääesitelmän.
Husu-Kallion mukaan maitosektori on monessa suhteessa edelläkävijä vastuullisuudessa, turvallisuudessa sekä kuluttajien
luottamuksen ylläpidossa. Hän korosti valvontaviranomaisen toiminnan perustuvan
tieteelliseen tutkimukseen ja siihen pohjaavaan riskinarviointiin. Näissä asioissa valvontaviranomainen on tarvittaessa teollisuuden rinnalla, jos media yrittää tehdä kärpäsestä härkäsen. Jaana Husu-Kallion sanat
muuttuivat myös teoiksi Venäjän tuontikieltojupakassa.
Toisen pääesitelmän piti professori Ulrich
Kulozik Münchenin teknillisestä yliopistosta.
Hän painotti sitä, miten uusien teknologioiden käyttöönoton taustalla täytyy olla ymmärrys maidon ja erityisesti sen proteiinien
käyttäytymisestä eri olosuhteissa.
Kalvotekniikka tulossa
juustonvalmistukseen
Uudet teknologiat oli kongressin toinen pää-
50
teema ja siinä keskityttiin erityisesti kalvotekniikkaan. Tutkija Geneviéve Gésan-Guiziou
INRA:sta Ranskasta toi esiin mikrosuodatuksen erilaiset mahdollisuudet meijeriteollisuudessa ja Arla Foodsin kehityspäällikkö HansHenrik Holst kertoi käytännön kokemuksista
ja mahdollisuuksista juustonvalmistuksessa.
Edullisten polymeerikalvojen markkinoilletulo on aiheuttanut buumin mikrosuodatusteknologian käyttöönotossa.
Arlan suurimman juustolan johtaja Henrik
Kaempe kertoi heidän kokemuksistaan juustolamaidon proteiinivakioinnissa ja permeaatin hyödyntämisessä. Juustoteknologiajohtaja Heinrich Stephan Alpmasta esitteli jatkuvatoimista juustonvalmistusta koagulaattorilla. Vastaava tuotekehittäjä Marko Outinen
Valio Oy:stä kertoi, miten juustolamaidon
proteiinivakiointi ultra- tai mikrosuodatuksella vaikuttaa heran laatuun lastenruokien raaka-aineena.
Kuluttajat edellyttävät
vastuullista toimintaa
Professori Hannu Korhonen MTT:stä kertoi,
että jäljitettävyys on tulossa yhä tärkeäm-
mäksi kilpailutekijäksi ruokaskandalien, kuten Kiinan melamiiniväärennysten vuoksi.
Parhaillaan on menossa Traceback EU-projekti, jossa yhtenä pilot-kohteena on rehu-maitoketju. Projektissa kehitetään uusia työkaluja tämän ketjun entistä parempaan ja nopeampaan jäljittävyyteen.
Tutkimusryhmän johtaja Odd Magne Harstad (Universitetet for miljø- og biovetenskap) puolestaan kertoi, mitä mahdollisuuksia
maitoketjulla on pienentää kasvihuonekaasupäästöjään. Hänen mukaansa lehmän metaanipäästöihinkin pystytään vaikuttamaan
esimerkiksi jalostuksella, ruokinnan muutoksilla ja lehmän käyttöiän pidentämisellä.
Maitotuotteiden laadunvalvonnasta kuultiin useita esityksiä. Esimerkiksi tuotekehittäjä Päivi Myllärinen Valio Oy:stä vertaili aistinvaraista arviointia ja instrumenttimittauksia
jogurtin rakenteen arvioinnissa ja vastaava
tuotekehittäjä Soile Tynkkynen kertoi uusista nopeista ja tarkoista mahdollisuuksista
mikrobien identifioinnissa.
Erikoistutkija Raija Lanton (VTT) sekä professori Daiva Leskauskaiten (Kaunas University of Technology) esityksissä kuultiin mahdollisuuksista hallita hapanmaitotuotteiden
rakenneongelmia ristisitovilla entsyymeillä.
Professori Ylva Ardö Kööpenhaminan yliopistosta puhui juuston flavorin muodostuksen
hallinnasta kypsymisen aikana.
Kolmen vuoden päästä Lofooteille
Kongressissa oli myös iltaohjelmaa, vierailu Hämeenlinnan Osuusmeijeriin ja Huhtamäki Oy:n
Hämeenlinnan tehtaalle sekä golf-kisa, jossa
voitto jäi Suomeen Elintarviketeollisuusliiton
toimitusjohtajan Heikki Juutisen ansiosta. Ohjelma päättyi Tinen T&K-johtajan Eirik SelmerOlsenin esitykseen, jossa hän kiitti järjestäjiä
erittäin hyvin onnistuneesta kongressista ja toivotti kaikki tervetulleeksi seuraavaan kongressiin Lofooteille kesäkuussa 2013.
Kaikki kongressin tieteelliset esitykset on
luettavissa netistä osoitteesta www.meijerikongressi.fi kohdasta luentomateriaalit. π
Matti Harju
teknologiajohtaja
Valio Oy
matti.harju(at)valio.fi
Oikea viestintä
tuotteen aistittavasta laadusta A ja O
Islannissa toukokuussa kolmannentoista kerran järjestetty Nordic Workshop in Sensory
Science keräsi pohjoismaisten tutkimuslaitosten sekä elintarvikeyritysten aistinvaraisen tutkimuksen ammattilaiset keskustelemaan aistinvaraisen laadun sekä tutkimustulosten viestinnästä.
Tuhkapilvistä huolimatta osallistujia oli
runsaasti ympäri Pohjoismaita, kaikkiaan reilut 70. Suomesta paikalla olivat tutkimuspäällikkö Katarina Roininen (Taloustutkimus
Oy), tutkimusinsinööri Seija Sulanto (Vaasan
Oy), tuotekehityspäällikkö Niina Kälviäinen
(Fazer Makeiset Oy) sekä vastaava tutkija
Hanna Kivelä (Valio Oy) ja erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö (VTT), joista esityksen pitivät
Roininen ja Kivelä.
Tilaisuuden kantavana teemana oli tuotteiden aistinvaraisten ominaisuuksien markkinoiminen ja aistinvaraisista tutkimustuloksista viestiminen. Yhdeksi teemaksi esitysten
sekä keskustelun myötä nousi kuluttajien
osallistaminen, vuorovaikutteisuus sekä viestityn tiedon läpinäkyvyys. Teemaa käsiteltiin
aistinvaraisen ja ostokäyttäytymistutkimuksen näkökulmasta puhujien edustaessa tutkimuslaitoksia, elintarvikealan yrityksiä ja ravintoloita.
Ruokalistan sanat vaikuttavat
ruuan miellyttävyyteen
Tilaisuuden avausesitys How to describe menus oli kiinnostava johdanto tilaisuuden teemaan. Örebron yliopiston kielitieteiden professori Ulf Larsson esitteli systemaattisen lähestymistavan siihen, miten viestejä rakennetaan. Hän pohti muun muassa sanojen merkitystä ja sanojen herättämiä mielikuvia.
Esimerkkinä Larsson käytti sitä, miten ravintolat viestivät annoksista ruokalistoissaan. Viestin päätavoitteen on oltava kirkas,
jolloin sanojen avulla pystytään tarjoamaan
informaation lisäksi myös positiivisia mielikuvia, mikä puolestaan onnistuessaan lisää ruoan nautinnollisuutta.
Ravintoloitsijan näkökulmasta ruokalistan
viestin tavoitteena on tarjota tietoa tuotteesta, mutta samalla saada asiakas haluamaan
jotain hieman parempaa (ja kalliimpaa), ja
tuottaa odotus nautinnosta. Oppilasruokalassa on ehkä oikeutettuakin tarjota asiak-
kaille ”kalaa kastikkeella & perunamuusia”,
mutta haudutettua kuhaa mousseline-kastikkeella nokkospyreen kera herättää hyvin erilaisen odotuksen.
Uudet viestintäkeinot vauhdittavat
myyntiä ja tutkimusta
Tanskalaisen NOMA-ravintolan johtajan Peter
Kreinerin (Restaurant NOMA and Nordic Food
Lab) esitys korosti voimakkaasti omaperäisyyttä, tehdä asiat toisin kuin on totuttu ja
uskallusta heittäytyä uuteen.
Ravintola kampanjoi erityisesti pohjoismaisen ruuan puolesta. Ravintola hyödyntää suoria kontaktejaan lehdistöön ja muihin vaikuttajiin, kun taas suurelle yleisölle kommunikoidaan nettisivujen välityksellä. Kööpenhaminassa sijaitseva NOMA valittiin tammikuussa
2010 Pohjoismaiden parhaaksi ravintolaksi.
Ravintolalla ei ole aikomustakaan laajentaa
toimintaansa; sille missio on tärkeämpää
kuin taloudellinen tuotto.
Arlan Forumin kuluttajaneuvonnan päällikkö Tanja Bang Udengaard Tanskan Arla Foodsista kertoi, miten sosiaalista mediaa voidaan
hyödyntää kuluttajatutkimuksessa. Sosiaalinen media on tuttu erityisesti alle 24-vuotiaille, mihin ikäryhmään yksikään workshopin
osallistujista ei lukeutunut.
Oli hämmästyttävää kuulla, että on olemassa peräti 32 erilaista aistinvaraisen arvioinnin sosiaalista mediaa, kuten Society of
sensory professionals tai LinkedIn- tai InnoCentive-verkostojen alayksiköt. Hän itse hyödyntää ahkerasti blogi-keskustelua työssään.
Pakkaus vaikuttaa aistinautintoon
Workshopin ydin oli yhdessä käyty keskustelu ja pohdinta kahden paikallisen tuotteen
aistinvaraisesta laadusta, pakkauksesta ja
pakkauksen välittämistä viesteistä. Tuotteet
olivat kahden eri islantilaisvalmistajan juotavaa skyriä. Skyr on islantilainen hapanmaitotuote, joka on koostumukseltaan sakeampaa
kuin jogurtti ja sisältää runsaasti proteiinia ja
vain vähän rasvaa.
Osallistujat arvioivat tuotteet pelkän maun
sekä pelkän pakkauksen perusteella ja lopuksi kokonaisuutena. Osallistujien tehtävänä oli
määritellä tuotteen kohderyhmä sekä tarkastella, kuinka tuotteesta ja erityisesti aistitta-
Islannissa paikallinen alkuruoka ja yleinen
välipalatuote on kuivattu turska.
KUVA: hAnnA KIVelÄ
vasta laadusta viestittiin pakkauksessa, ja
miten hyvin pakkauksen informaatio vastasi
tuotteista saatua aistinvaraista kokemusta.
Tuotteet olivat makeus- ja happamuustasoltaan sekä pakkauksen visuaalisen ilmeen
suhteen hyvin erilaisia.
Keskinkertaisemman näköinen pakkaus
hyötyi suuresti siitä, että sen sisältämän tuotteen aistinvarainen laatu oli valtaosan mielestä hyvä ja kokonaisuuden miellyttävyys parani tuotteen, konseptin sekä maun yhdistelmänä. Siitä huolimatta tuotetta ei välttämättä
ostettaisi, koska pakkauskoko oli väärä haluttuun käyttötarkoitukseen (on to go) nähden. Tyylikkäämmässä pakkauksessa tuotteen maku oli puolestaan pettymys, koska
pakkaus herätti odotukset erittäin korkealuokkaisesta tuotteesta.
Tuotteiden aistinvarainen laatu jakoi mielipiteitä osallistujien keskuudessa. Alan asiantuntijoiden pohtimat sopivat kohderyhmät
sekä ennuste tuotteen menestymisestä keskinkertaisemman näköisessä pakkauksessa
eivät kuitenkaan vastanneet todellista kuluttajakäyttäytymistä. Tämä havainto olikin jälleen hyvä muistutus siitä, mikä asiantuntijamielipiteistä riippumattoman kuluttajatutkimuksen ja tuotetestien merkitys on uutuustuotetta kehitettäessä: vain kuluttajan mielipiteitä kuuntelemalla ja saavutetun ymmärryksen viestimisellä saamme kehitettyä todellisia menestystuotteita. π
Hanna Kivelä
vastaava tutkija
Valio Oy
hanna.kivela(at)valio.fi
Raija-Liisa Heiniö
erikoistutkija
VTT
raija-liisa.heinio(at)vtt.fi
51
haarukassa
Voimaruokaa Suomesta
Soili Soisalon ja Eeva Voutilaisen tuore kirja Mustikka, ruis ja rypsi on kattava tietopaketti suomalaisesta terveellisestä ja ekologisesta lähiruuasta. Teos
esittelee perustellusti kotimaisen voimaruoan – kasvisten, marjojen, rypsiöljyn, täysjyväviljan, kalan ja maitotuotteiden – terveysvaikutuksia. Se kertoo
tutkimustuloksiin nojaten, miksi kaukaa kuljetettujen superruokien sijasta
ruokakori kannattaa täyttää maukkaalla, tuoreella ja ekologisella lähiruualla.
Pohjolan superruuista koostuu Itämeren ruokavalio on vähintään yhtä terveellinen kuin Välimeren ruokavalio. Otavan julkaiseman teoksen kirjoittajat
ovat kokeneita ravitsemusasiantuntijoita.
Kalaherkkuja uusissa pakkauksissa
Kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy on lanseerannut Kalaneuvos-marinoidut
lohisuikaleet uudessa, suojakaasutiiviissä ja mikron- ja uuninkestävässä Stora Enso DeLight -vuoassa. Vanha alumiinirasia on korvattu ympäristöystävällisemmällä kartonkipakkauksella. Hukkasen valikoimaan on tulossa lähiaikoina myös uusia lohi- ja kirjolohituotteita.
– DeLight-vuoka kestää kuumentamisen uunissa ja mikroaaltouunissa, joten ruuan voi kypsentää helposti omassa pakkauksessaan. Pakkaus on miellyttävä ja jämäkkä käsitellä. Jälkikäteen vuoka on helppo puhdistaa ja kierrättää kuten mehu- ja maitotölkit, sanoo toimitusjohtaja Veijo Hukkanen.
Stora Enso DeLight -vuoka soveltuu hyvin herkille, kylmäsäilytystä vaativille ja suojakaasuun pakattaville tuotteille, koska pakkauksen hyvät suojausominaisuudet säilyttävät tuoreuden ja pakkauksen sopivuus uuniin, mikroaaltouuniin ja pakkaseen tekee siitä monikäyttöisen.
– V. Hukkaselle kehitetty ratkaisu on ensimmäinen uunistettava suojakaasupakkaus, jonka tuomme markkinoille, kertoo Stora Enso DeLight Solutionista vastaava Jalliina Järvinen.
Lisätietoja:
www.storaenso.com/delight
Ocean Spray laajentaa marjatuotevalikoimaansa tuomalla markkinoille kuivatut karpalot, jotka on makeutettu hedelmän omalla sokerilla. Ne
lisäävät väriä, makua sekä terveyttä
edistäviä vaikutuksia valmiisiin tuotteisiin, kuten muroihin, mysleihin ja
leivonnaisiin. Käsittelyä hyvin kestävät karpalot on helppo lisätä tuotantoprosessiin.
Lisätietoja:
www.oceansprayitg.com
ja www.oceanspray.com
Herkuttelujuustoja
Kermansaven uutuuspadat, ajattoman selkeät Hotpot Duot, ovat monesti palkitun teollisen muotoilijan Hannu Kähösen suunnittelemia. Hotpot Duo -tuotteisiin kuuluvat kolmen litran pata ja kansi sekä yhden litran pata ja kansi.
Värivaihtoehtoina ovat musta, harmaa, lime ja sininen. Kantta voi käyttää itsenäisesti uunilautasena, kattauslautasena tai alustana itse padalle.
Hotpot Duo -astioita voidaan perinteisestä kivitavaravuoasta poiketen
käyttää myös liedellä, grillillä tai suorankin liekin päällä, ja ne kestävät myös
uunin, mikroaaltouunin, pakastuksen ja konepesun. Padat on valmistettu Tulikiven Heinäveden tehtaalla.
Skånemejerierin Allerum Herrgård ja Allerum Präst -juustot ovat 12 kuukautta kypsytettyjä, perinteisiä ruotsalaisia kovajuustoja. Erityisen aromikkaat juustot tuovat lisää makua
herkutteluhetkiin ja juhlavalle juustotarjottimelle. Ne toimivat myös
ruuanlaitossa tai voileivän päällä. Allerum Grevén myötä Skånemejerierin pitkään kypsytettyjen Allerumjuustojen tuotesarjaan kuuluu nyt
kolme täysrasvaista herkkujuustoa.
Myös kevyet Allerum Herrgård 17 %
- ja Allerum Präst 17 % -juustot säilyvät valikoimassa.
Lisätietoja:
www.tulikivishop.com
Lisätietoja:
http://www.skane-finland.com
Monikäyttöinen pata
52
Kuivattuja karpaloita
hedelmämakeutuksella
n
nImITyKSIÄ
• Katariina Hietaranta on nimitetty Huhtamäki
Oy:n konserniviestintään nimikkeellä Head of
Group Communications.
• Jarmo Kyytsönen on nimitetty Farmoksen tekniseksi konsultiksi elintarviketeollisuuden avainasiakkaiden tekniseen palveluun ja Pekka Marttila
Institutional-ryhmän tekniseksi konsultiksi LänsiSuomen alueelle. Pekka Turpeinen on nimitetty
HoReCa-sektorin myyntiedustajaksi pääkaupunkiseudulle ja Mika Sipponen Institutional-sektorin avainasiakaspäälliköksi.
• ETM, insinööri (AMK) Minna Kosonen on nimitetty Helsinki Business and Science Park – Viikki
Food Centre yksikköön tuotekehityspäällikön tehtävään. Hänen vastuualueenaan on tuotekehityksen ohjaus, lisäksi hän vastaa lihatuotteiden tutkimus- ja kehittämispalveluista. ETM Laura Harju
on nimitetty VFC:n asiantuntijaksi erityisalueenaan markkina- ja aistinvaraiset tutkimuspalvelut
sekä ETM Emma Laivisto VFC:n asiantuntijaksi erityisalueenaan leipomo- ja viljatuotteiden tutkimus- ja kehittämispalvelut.
• ETM Elina Ussa on nimitetty 27.9.2010 alkaen
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimi-
n
tusjohtajaksi. Lisäksi hän toimii Elintarviketeollisuusliiton johtajana vastuualueenaan yhteiskuntasuhteet.
• Azelis Nordic – Bröste vahvistaa markkina-asemaansa nimittämällä elintarvikeryhmän johtoon
Mathias Stendahlin. Ruotsalaissyntyinen Stendahl aloitti uuden uransa Pohjoismaiden alueen
Elintarvikeryhmän Regional Business Managerina
1.10.2010.
• Anna Kultalahti on nimitetty Atria Suomen
myyntipäälliköksi kaupalliseen organisaatioon ja
KTM, KM Kaija Ketola-Annala henkilöstön kehittämispäälliköksi. ETK Pasi Pohjalainen on nimitetty lihaliiketoiminnan vienti- ja tukkumyynnin
myyntipäälliköksi 2.8.2010 alkaen.
• Marjo Rajala on nimitetty Haaga-Perhon koulutussuunnittelijaksi, Anne Lukkarinen kehitysjohtajaksi, Tia Hoikkala kehityspäälliköksi, Marja
Silkamo tutkijaksi, Veikko Jalkanen assistentiksi,
Anu Poukka koulutuspäälliköksi ja Minna Huuhtanen markkinointipäälliköksi.
• DI Mari Laine on nimitetty Myllykoski Paperin
Business Controlling -tehtäviin ja johtoryhmän jäseneksi.
• Pirjo Virtaintorppa on nimitetty Reilun kaupan
edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajaksi.
• Oy Hartwall Ab:n kauppakanavan organisaatossa on nimitetty asiakkuusjohtajiksi Kaj Nordberg,
Marko Airamaa ja Ann-Mari Hämäläinen. Simo
Hämäläinen ja Mikko Lehmuskoski on nimitetty
avainasiakaspäälliköiksi. Jussi Mäntynen on nimitetty junior avainasiakaspäälliköksi. Ostotoiminnoissa Jaakko Julin on nimitetty ostopäälliköksi.
Jan Mäkelä on nimitetty tuotantolinjaesimieheksi
Hartwall Lahteen. Katja Jantunen on nimitetty siidereiden ja lonkeroiden tuotepäälliköksi ja Ari Nykänen Hartwallin tytäryhtiön Hartwall-Traden kategoriapäälliköksi.
• Yrityshallinnon tradenomi Minna Saloranta on
nimitetty Itikka Osuuskunnan johdon assistentiksi 1.9.2010 alkaen.
• ELL Leena Suojala on aloittanut 30.8. MTK:n palveluksessa maatalouslinjan asiantuntijana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat tuotantoeläinten hyvinvointi, eläinsuojelu, elintarvikehygienia ja eläinlääkintä.
• Juho Lilja on nimitetty Olvin vuoden 2010 lonkerolähettilääksi.
TA PA h T U m A K A l e n T e R I
Suomessa 2010
Ulkomailla 2010
Energiaforum 10 25.–28.10.2010 Tampere, www.energiaforum.com
Salaattiviikko 25.–31.10.2010
Reilun kaupan viikko 25.–31.10.2010
Tekesin Symbio- ja Sapuska-ohjelmien yhteinen seminaari (videoitu)
26.10.2010, tiina.rajamaki@tekes.fi
Työterveyspäivät 26.–27.10.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi
Viini, ruoka & hyvä elämä 28.–31.10.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi
Lisäarvoa lampaalle -seminaari 29.10.2010 Tampere, http://www.
pirmk.fi/hankkeet/hyvalammas_hanke.html
Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisu 2.11.2010 Lahti,
leena.hyryla@ely-keskus.fi
Tuotekehityksen johtaminen 2.–3.11.2010 Helsinki, www.fyi.fi
Ateria 2010 9.11.2010 Helsinki, www.wanhasatama.com
Hammaslääkäripäivät 11.–13.11.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi
Pakkausalan peruskurssi nro 74, I-jakso 15.–19.11.2010 Forssa,
www.pakkaus.com
Helppo pakkaus on ETU -hankkeen juhlaseminaari, 17.11.2010
Helsinki, www.helppopakkausonetu.com
Veden aistinvarainen laadunarviointi 17.11.2010 Helsinki, www.evira.fi
Läänineläinlääkäripäivät 17.–18.11.2010 Helsinki, www.evira.fi
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 18.–19.11.2010 Helsinki,
www.ravitsemusfoorumi.fi
Tulevaisuuden myymälä 23.–24.11.2010 Helsinki, www.fyi.fi
ELMA 26.–28.11.2010 Helsinki, www.finnexpo.fi
Aktiiviset ja älykkäät pakkausratkaisut 30.11.2010 Helsinki,
www.pakkaus.com
Eläinlääkäripäivät 1.–3.12. Helsinki, www.sell.fi
Food ingredients India 2010 22–23.10.2010 Mumbai,
www.ingredientsnetwork.com
Elmia 26–27.10.2010, Jönköping, www.elmia.se
K 2010 Düsseldorf 27.10.–3.11.2010, www.k-online.de
Foodfest 28–30.10.2010 Tallinna, www.profexpo.ee
Pack Expo International 2010 31.10.–4.11.2010 Chicago,
www.packexpo.com
FoodPharmaTech 2–4.11.2010 Herning, www.foodpharmatech.dk
World Food Kazakhstan 2–5.11.2010, www.worldfood.kz
IDF World Dairy Summit 2010 8–11.11.2010 Auckland, www.wds2010.com
EFFoST-Conference 10–12.11.2010 Dublin, www.effost.org,
www.ehedg.org
Brau Beviale 10–12.11.2010 Nürnberg, www.brau-beviale.de
Mat för livet 12–13.11.2010, Kista, www.celiaki.se
Health Ingredients Europe & Natural Ingredients 16–18.11.2010 Madrid,
www.hieurope.ingredientsnetwork.com
CIAA 2010 18–19.11.2010 Bryssel, www.ciaacongress2010.eu
PackTech India 18–20.11.2010 www.packtech-india.com
drink technology India 2010 18–20.11.2010,
www.drinktechnology-india.com
Emballage 22–26.11.2010 Pariisi, www.emballageweb.com
Les Places d’Or 23–25.11.2010 Pariisi, www.lesplacesdor.com
Ingredients Russia 2010 23–26.11.2010, www.food-exhibitions.com
53
n TUnnUSTUKSIA
PacTec 2010 -pakkauspalkinto lahden
ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutille
Suomen Messusäätiön myöntämä
10 000 euron PacTec 2010 -pakkauspalkinto on myönnetty Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin pakkausmuotoilu ja grafiikka
-osastolle. Osaston vastuuopettaja
on Marja Lampainen.
– LAMK on korkeatasoisen opetuksensa ansiosta luonut pakkaussuunnittelijoita, jotka ovat kehittäneet alan yrityksille todella hienoja ja kilpailukykyisiä pakkauksia
siinä määrin, että ne ovat voittaneet
merkittävän määrän kansainvälisiä
kilpailuja, toteaa pakkauspalkintoraadin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Roger Bagge Suomen Pakkausyhdistyksestä totesi.
Kunniamaininnan sai Valion Juustopikari ja F.K. Truben kahvileipäpakkaus. Ne täyttävät erinomaisesti
Hunajainen vuodenjuustomakkara
vuoden paras
Akateeminen Kiuas-Seura r.y.:n (AKS) valitsema paras kotimainen makkara vuodelta 2010 on Makuliha Oy:n valmistama Hunajainen Vuohenjuustomakkara. Kakkos-ja kolmossija menivät saman valmistajan makkaroille:
Lihatukku Veijo Votkinin Kaurisnakki ja Salamigrilleri.
Makkarat on arvioitu viimeksi kuluneen vuoden aikana AKS:n istunnoissa. Maistelukauden aikana arvioitiin kaikkiaan 81 koti- ja ulkomaista makkaraa, joista 60 oli Suomessa valmistettuja uutuuksia. Maistelussa arvioidaan makua, rakennetta, massan sidosteisuutta ja kuoren rapeutta. Sokkotestissä makkaralle annetaan korkeintaan 100 pistettä, jotka jakaantuvat maun, ulkonäon sekä hinta/laatusuhteen kesken.
Ursula Schwab Ravitsemusvaikuttaja 2010
Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
on valinnut Ravitsemusvaikuttajaksi
2010 dosentti Ursula Schwabin. Valinta julkistettiin Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Helsingissä 4.10. Ravitsemusvaikuttajan valinnassa painotetaan
ammattiylpeyttä, saavutuksia työelämässä ja näkyvyyttä omalla alalla.
Ursula Schwab työskentelee arvostettuna yliopisto-opettajana ItäSuomen yliopistossa, jossa hän
opettaa tuleville ravitsemusterapeuteille kliinistä ravitsemusta ja tekee
tutkimustyötä. Hän toimii myös ravitsemusterapeuttina Kuopion yli-
54
opistollisessa sairaalassa.
Schwab on monitahoinen vaikuttaja, jolla on lukuisia luottamus- ja
asiantuntijatoimia: hän on Suomen
Sydänliiton hallituksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen.
Hän on myös toinen Suomen edustajista Pohjoismaisten ravitsemussuositusten projektiryhmässä. Agronomiliiton valtuustossa Schwab
vaikuttaa kuudetta vuotta. Hän on
toiminut ravitsemusasiantuntijana
mm. Munuais- ja maksaliitossa, Keliakialiitossa sekä lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositusryhmässä.
pakkauskilpailun kriteerit ja omaavat tuotteen myyntiä edistävää uutuusarvoa. Juustopikareiden valmis-
taja on Huhtamäki Oy ja kahvileipäpakkauksien Suominen Joustopakkaukset Oy.
Vuohelan Herkkupuoti
vuoden gluteeniton yritys
Vuohelan Herkkupuoti on valittu
vuoden 2010 gluteenittomaksi yritykseksi ja Virtasalmen Viljatuotteen
tattarilese vuoden gluteenittomaksi
tuotteeksi. Valinnat julkistettiin Keliakia2010 -messuilla Tampereella.
Kilpailuraati kiitti hartolalaisen
Vuohelan Herkkupuodin rohkeutta
ja innovatiivisuutta tuotekehityksessä ja yrityksen laajentamisessa sekä
yrityksen halua osallistua kehityshankkeisiin ja satsata gluteenittomien leivonnaisten paistokokeiluihin
ensimmäisenä Suomessa.
Virtasalmen Viljatuotteen tattarilese puolestaan on tervetullut uutuus keliaakikoille, sillä vastaavaa
kuitupitoista, leivontaan ja lisukkeeksi sopivaa tuotetta ei ole ollut
aikaisemmin.
Olavi Viheroja
Sahdinvalmistuksen
tuplamestari
Sahdinvalmistuksen vuoden 2010 Suomen Mestari on Olavi Viheroja Hämeenkyröstä. Hän vei mestaruuden jo toisen
kerran peräkkäin. Toiseksi sijoittui Anne
Tanhula Kuhmoisista ja kolmanneksi
Reijo Hautakangas Isojoelta.
Suomen Sahtiseuran 19. kertaa järjestämään kisaan Lahdessa osallistui 40
valmistajaa sahtipitäjistä eri puolilta
maata. Suomessa perinteisiä sahtialueita ovat erityisesti Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta.
Suomen ohella sahdin kaltaista juomaa
valmistetaan Ruotsin Gotlannin sekä Viron Saarenmaan ja Hiidenmaan saarilla.
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kauttuan tehdas
PL 120
27501 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
IK-Kotelo
Inkeroisten tehdas
Valtatie 12
46900 INKEROINEN
Puh. 010 430 500
email: etunimi.sukunimi@ar-carton.com
www.ar-carton.com
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Satukuja 1 D
02230 ESPOO
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: alert.toimisto@alert.fi
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: info.chemicals.fi@algol.fi
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: aimo.jussila@amihelp.fi
www.amihelp.fi
AMITEC OY
Kaivolantie 8
23800 LAITILA
Puh. 040 300 2200
Fax. (02) 856 132
www.amitec.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: valkeakoski@bemis.com
www.bemis-europe.com
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: info@ammeraalbeltech.fi
www.ammeraalbeltech.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: info@auraprint.fi
www.auraprint.fi
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: terveys.tutkimus@berner.fi
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Malmarintie 20
01380 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: main@brenntag-nordic.com
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: info@busch.fi
www.busch.fi
Kirjolantie 7
21200 RAISIO
Puh. (02) 435 8720
Fax (02) 435 8721
GSM +358 40 581 8683
email: tpiivek@cclind.com
Juvan teollisuuskatu 11
02920 ESPOO
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: info@celego.fi
www.celego.fi
CHRISTIAN BERNER OY
PL 12 (Rajavoudinkuja 1a)
01741 VANTAA
Puh. (09) 276 6830
Fax (09) 890 920
email: infofi@christianberner.com
www.christianberner.com
PL 21
02401 KIRKKONUMMI
Puh. 010 402 2300
Fax 010 402 2344
email: pekka.risikko@avena.fi
www.avena.fi
www.mildola.fi
BANG & BONSOMER OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.com
Sokeritehtaantie 20
02460 KANTVIK
Puh. 010 431 030
Fax 010 431 4422
www.danisco.com/sweeteners
PL 11 (Kaurakatu 48 B)
20101 TURKU
Puh. 020 7474200
Fax 020 7474202
email: myynti@diversey.com
www.diversey.com
DOSETEC ExACT OY
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: info@dosetec.fi
www.dosetec.fi
DRINK CONSULT FINLAND OY
GIVAUDAN SUISSE SA
sivuliike Suomessa
Kauppakartanonkatu 7 A 44
00930 HELSINKI
Puh. (09) 3434 860
Fax (09) 3434 8650
www.givaudan.com
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 Naantali
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
HAARLA ENGINEERING
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1302
Fax (03) 3399 1350
email: jarkko.haarla@haarla.fi
www.haarla.fi
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: sales@provitek.fi
www.provitek.fi
ETELÄ-SUOMEN LAADUKAS
Ahomäentie 27
30100 FORSSA
Puh. 044 252 5749
Fax (03) 436 1011
emai: maarit.jalli@laadukas.fi
www.laadukas.fi
HUHTAMÄKI CONSUMER
GOODS FINLAND OY
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
Fax (09) 677 183
email: lsa@faerchplast.com
www.faerchplast.com
FARMOS OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 010 4307 110
Fax 010 4307 720
www.farmos.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. (017) 288 1270
Fax (017) 288 1269
email: foodfiles@foodfiles.com
www.foodfiles.com
FOODWEST OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: cortex@cortex.fi
www.cortex.fi
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1309
Fax (03) 3399 1350
email: julius.haarla@haarla.fi
www.haarla.fi
OY M. HALOILA AB
email: info@condite.fi
www.condite.fi
CORTEx OY
HAARLA OY
Juvantie 66
51900 JUVA
Puh. (015) 452 911
Fax (015) 453 964
email: finland@drinkconsult.com
www.drinkconsult.com
www.suurkeittio.fi
www.hoyrynkehitin.fi
OY FOODFILES LTD
MAUSTETALO CONDITE OY
AVENA NORDIC GRAIN OY
DANISCO SWEETENERS OY
Diversey
BERNER OY
OY CELEGO AB
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Vehnämyllynkatu 6
33560 Tampere
Puh. 010 3974400
Fax 03 2540 745
email: info@crtoy.com
www.crtoy.com
BERNER OY
CCL LABEL OY
AMMERAAL BELTECH OY
CRT OY CLEANROOM TECH
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
email: foodwest@foodwest.fi
www.foodwest.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: haloila@mimaitw.com
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
Polarpakintie
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 010 686 7000
Fax 010 686 7552
www.huhtamaki.fi
HUNAJAINEN SAM OY
Porslahdentie 23 H
00980 HELSINKI
Puh. (09) 877 0330
Fax (09) 8770 3311
email: kari.koivulehto@hunajainensam.fi
www.hunajainensam.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: hunaja@hunaja.fi
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
Malminkatu 24 C
00100 HELSINKI
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: info@imcd.fi
www.imcd.fi
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax (05) 2184 290
email: mail@jauhetekniikka.fi
www.jauhetekniikka.fi
55
Hankintaopas
A&R CARTON OY
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy
lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi,
Mannerheimintie 40 A 30, 00100 Helsinki.
JONIKO OY
Kehänreuna 2
02430 MASALA
Puh. (09) 295 9260
Fax (09) 295 92626
email: myynti@joniko.com
www.joniko.com
LABNET OY
Hermannin rantatie 12 B
00580 HELSINKI
Puh. (09) 476 44300
Fax (09) 476 44310
email: etunimi.sukunimi@labnet.fi
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: mallas@laihianmallas.fi
www.laihianmallas.fi
LAITOSJALKINE OY
SCANEGG SUOMI OY
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: multivac@fi.multivac.com
www.multivac.com
NORDIC ID OY
Myllyojankatu 2 A
24100 SALO
Puh. (02) 727 7700
Fax (02)7277720
email:info@nordicid.com
www.nordicid.com
NORFOODS OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: etunimi.sukunimi@laja.com
www.laja.com
Paciuksenkatu 19
00270 HELSINKI
Puh. (09) 4159 2255
Fax (09) 4159 2256
email: etunimi.sukunimi@norfoods.fi
www.norfoods.fi
LARSCON OY
ORAT OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: larscon@kolumbus.fi
www.larscon.fi
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: etunimi.sukunimi@orat.fi
www.orat.fi
LAWSON SOFTWARE
FINLAND OY
Valimotie 13 A
00380 HELSINKI
Puh. 020 1420 000
www.lawson.com
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
ORION DIAGNOSTICA OY
PL 83
02101 ESPOO
Puh. 010 426 2709
Fax 010 426 2794
email: tilaukset@oriondiagnostica.fi
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi
www.packcompany.fi
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: etunimi.sukunimi@lihel.fi
www.lihel.fi
Hankintaopas
LISACON OY
Kivitie 145
72400 PIELAVESI
Puh. (017) 861 244
email: liisa.hyvarinen@lisacon.fi
www.lisacon.fi
MP-MAUSTEPALVELU OY
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: myynti@pa-hu.fi
www.pa-hu.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
email: ppt@ppt-filter.com
www.ppt-filter.com
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: etunimi.sukunimi@satafood.net
www.satafood.net
MEDIQ SUOMI OY
PL 8
02101 ESPOO
Puh. 010 429 99
Fax 010 429 2080
email: etunimi.sukunimi@mediq.fi
asiakaspalvelu@mediq.fi
www.mediq.fi
56
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
cryovac.finland@sealedair.com
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23 B 58
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
OSAKEYHTIÖ SIx
PL 227 (Tulppatie 20)
00811 HELSINKI
Puh. 020 792 4330
Fax (09) 755 5545
email: six@six.fi
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: sales@softwarepoint.fi
www.softwarepoint.com
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
TPLUS OY
Mäkelänkatu 54 A
00510 HELSINKI
Puh. (09) 7599 720
Fax (09) 7599 7210
www.tplus.fi
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: info@tarylaite.fi
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 Espoo
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: riggert.fornas@kolumbus.fi
www.uvisable.com
VALIO OY
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: teollisuustuotteet@valio.fi
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
SOLOTOP OY
Laippatie 14 A
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 660
Fax. (09) 5491 6570
email: myynti@solotop.fi
www.solotop.fi
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: suomen@cobrasys.fi
www.cobrasys.fi
VERSO OY
Kansakoulukatu 5 B 14
00100 Helsinki
Puh. 040-549 7114
email: annika@versofinland.fi
www.versofinland.fi
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi
www.vesantti.fi
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh (09) 7258 8700
040 508 4803
email: nina.kulokorpi@vuokrakontti.fi
www.vuokrakontti.fi
TALLBERG ROBOMA OY
Rälssitie 7 C, 01510 Vantaa
Sivukonttori: Puoshaka 3, 18100
Heinola
Puh. 020 7421 800, 050 555 6466
Fax (03) 714 1302
email: jrg@tallbergroboma.fi
www.tallbergroboma.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
OY TEO-PAL AB
Luoteisrinne 4
02270 ESPOO
Puh. (09) 819 0560
Fax (09) 8190 5642
email: asiakaspalvelu@teopal.fi
www.teopal.fi
SEALED AIR OY
PACK COMPANY OY
PA-HU OY
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 431
Fax (02) 2144 333
email: etunimi.sukunimi@scanegg.fi
www.scanegg.fi
PL 6 (Vesimyllynkatu 4)
33331 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
Fax (03) 254 7811
www.tarratuote.fi
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 Helsinki
Puh. (09) 319 36543
Fax (09) 319 36554
email: info@viikkifoodcentre.fi
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
47901 VUOHIJÄRVI
Puh. (015) 7700 700
email: info@woikoski.fi
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
ja kaupallistamiseen.
R.kehitykseen
ÖSTERLUND
KY KB
PLViikki
99 (Laippatie
Food Centre19
on B)
valittu toteuttamaan kansallista
00811
HELSINKI
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Puh.
(09)
586
8170
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Fax (09) 736 452
www.viikkifoodcentre.fi
email:
contact@osterlund.com
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
–
–
–
–
punnitus- ja annostelujärjestelmät
säiliövaa’at
lattiavaa’at
pöytävaa’at
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
Orat Oy
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
–
–
–
–
–
vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
huolto ja ylläpitopalvelut
vaaka-anturit
annostelujärjestelmät
ohjelmistot
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Lawson Software Finland Oy
– valmistavan teollisuuden-, elintarvike- ja
tukkukaupan ERP tietojärjestelmäratkaisut ja asiantuntijapalvelut
Suomessa ja globaalisti
Amitec Oy
Orat Oy
Elintarviketeollisuuden ratkaisut:
– kokonaisvaltaiset projektitoteutukset
– suunnittelu, valmistus ja asennus
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Software Point Oy
– WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– paineilmakompressorit ja
jälkikäsittelylaitteet
Christian Berner Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneita
merkkauslaitteita
pumppuja
prosessilaitteita
tyhjiötekniikka
tekniset muovit
tärinän vaimennus
monipäävaaát
prosessien mittauslaitteet
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
–
–
–
–
–
–
–
–
pumput, säiliöt, sekoittajat
pakkauskoneet; nesteet, jauhot
merkkaus- ja etikettikoneet
prosssilaitteet, kuivurit
annostelijat; nesteet, jauhot
pastörointi- ja suodatuslaitteet
höyrynkehittimet
pullotus- ja korkituskoneet
– hygienia- ja puhdastilat
– puhdastilatuotteet
Farmos Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
–
–
–
–
–
–
annostelujärjestelmät
automaatioprojektointi
konenäköjärjestelmät
tuotannon modernisoinnit
tuottavuusanalyysit sekä konsultointi
valvomo-ohjelmistot ja -laitteet
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
– mikrobiologiset elatusaineet ja
reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet
Orion Diagnostica Oy
– Hygicult-testit mikrobiologisen
puhtauden seurantaan ja Orion clean
card pro-testi valkuaisaineperäisen
lian toteamiseen
Oy Teo-Pal Ab
–
–
–
–
–
–
–
–
–
kosteusanalysaattorit
laboratoriovaa’at
lämpö- ja viljelykaapit
pH/johtokyky/lämpömittarit ja
-elektrodit
sentrifugit
ultraäänipesulaitteet
ravistelijat ja sekoittajat
polarimetrit ja refraktometrit
vesi- ja kuivahauteet
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
Tankki Oy
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
LIIMALAITTEET
TT-Tärylaite Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt kuljetukset
Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa,
vienti ja tuonti
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Tallberg Roboma Oy Ab
– ITW DYNATEC kuuma- ja
kylmäliimalaitteet
– edullinen ITW CHALLENGERmonimerkki varaosa- ja huoltopalvelu
– kuumaliimauslaitteet
– kuumasulatelaitteet
– kylmäliimauslaitteet
– laminointikoneet
– liimauskoneet ja –laitteet
– robottijärjestelmät
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Algol Chemicals Oy
Haarla Engineering
– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin
elintarviketeollisuuden tarpeisiin
– pesukemikaalien annostelulaitteet
– prosessien hygieniakartoitukset
– kuutiointi-, suikalointi- ja
siivutuskoneet
– prosessiastiat ja kutterit
– optiset lajittelijat
– spiraali- ja linjapakastimet
– nostatuspiraalit
– savustusuunit
– pakkauskoneet
– paistolinjat
– pesukoneet ja -linjat
– tärykuljettimet
– huoltoja ylläpitopalvelut
Drink Consult Finland Oy
CRT Oy Cleanroom Tech
Diversey
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– mikrobiologiset elatusaineet
– elintarvikkeiden testikitit
–lämpötilamittauksetelintarvikkeista
–ph-jajohtokykymittaukset
–petrimaljatjavalmiitmaljat
Vesantti Oy
Cortex Oy
Suomen Cobra Systems Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
SoloTop Oy
– tyhjiöpumput
Kotimainen langattomien tuotteiden
valmistaja
– langattomat anturit ja järjestelmät
omavalvontaan
– käsitietokoneet inventointiin yms:
– RFID-lukijat
– viivakoodilukijat
– 2D-lukijat
Mediq Suomi Oy
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Busch Vakuumteknik Oy
Nordic ID Oy
Multivac Oy
vanne/vyötekoneet
staattisen sähkön poisto
rainanpuhdistuslaitteita
pumppuja ja jarruja
koronakäsittelylaitteita
–
–
–
–
–
–
–
–
–
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
SoloTop Oy
Labnet Oy
–
–
–
–
–
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Suomen Vuokrakontti Oy
– kylmä- ja pakastekontit
LABORATORIO-TUOTTEET
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– BIOTOOL-elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– KSG autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
Bang & Bonsomer Oy
– elintarvikelisäaineita
– elintarvikeraaka-aineita
Hankintaopas
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
Joniko Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
aromit ja luontaiset elintarvikevärit
luontaiset elintarvikevärit
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
väkiviina- ja viinietikat
Brenntag Nordic Oy
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
värit ja värjäävät elintarvikkeet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Givaudan Suisse SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Haarla Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
antioksidantit
aromit, värit ja vanilliini
leivonnan apuaineet
luontaiset kasviuutteet
luontaistuotteet
makeutusaineet
sidonta- ja emulgointiaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Tplus Oy
– tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
– Potex-perunakuitu
– emulgointi-, sakeuttamis- ja
hyytelöimisaineet
– heraproteiinit
– rasva-, kerma- ja jogurttijauheet
– tärkkelyssiirapit
– aromit ja mausteseokset
– suklaa teollliseen käyttöön
– lesitiinit
– hunajaa elintarviketeollisuudelle
– Wiberg-mausteseokset
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
maunvahventeet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huoltoja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Pa-Hu Oy
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
PAKKAAMINEN
Sealed Air Oy
– Cryovac -kutistepussit
– Cryovac -pakkauskalvot
– Cryovac -vakuumipakkauslaitteet
– offsetpainettuja
kartonkikotelopakkauksia
– alumiinivuokia ja kartonkivuokia
– kotelopakkauskoneita; Expresso,
Ceka Hermetet, Ceka Can, Kliklok,
Senzani ja Restelli
– tarrat, tuote-etiketit
– RFID-tarrat
– sleeverit. wrap-around-etiketit
BEMIS VALKEAKOSKI OY
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
CCL LABEL OY
–
–
–
–
monikerrosetiketit
promootioetiketit
kutiste-etiketit (sleeverit)
pakkauskoneet
Hankintaopas
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
– lasipullot ja –purkit
– korkit ja kutistekapsyylit
– pakkauskoneet
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Norfoods Oy
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maitoja heraproteiinit ja
Huhtamäki Consumer Goods
hydrolysaatit
Finland Oy
– pintakiillokkeet
– monipuolinen valikoima pakkauksia
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
Kehittyvä Elintarvike 5/2010 I elintarviketeollisuudelle
58
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Scanegg Oy
– munajalosteet, kuorimunat
Senson Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
mallasuutteet
viljauutteet
maltaat
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit
laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet mm.
proteiinit ja lipidit
hiiva-autolysaatit ja -uutteet
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
muut lisä- ja apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
ravintokuidut
– Flowpack-, rasiansuljenta-, vakuumi-,
syvävetopakkauskoneet
– vakuumipussit ja pakkauskalvot
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Osakeyhtiö SIx
–
–
–
–
–
–
–
Avena Nordic Grain Oy
suolaiset ja makeat maustamisseokset
aromit
marinadit
valmisruokaseokset
rakenne- ja sidontaseokset
funktionaaliset komponentit
puolivalmisteita jäätelöihin,
leivonnaisiin ja makeisiin
– kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt
Maustetalo Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Danisco Sweeteners Oy
Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle
– fruktoosi
– ksylitoli
– laktitoli
– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)
Drink Consult Finland Oy
Leipurin Oy
MP-Maustepalvelu Oy
SoloTop Oy
– vaakatarrat
– tuotetarrat
– lavatarrat ym.
Auraprint Oy
Hunajayhtymä Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
Vesantti Oy
A&R Carton Oy
Hunajainen SAM Oy
Multivac Oy
Haarla Oy
– erikoisjauhot, siemenet, rouheet,
litisteet, hiutaleet sekä seokset
– etikat ja etikkahappo
– kuidut, ravinteet ja vitamiinit
– maitoja heraproteiinit
– perunahiutaleet ja –rakeet
– sopimustuotanto
– öljyt, rasvat ja margariinit
Laihian Mallas Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Valio Oy
Teollisuusmyynti
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maitoja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi ja voiöljy
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
Etelä-Suomen Laadukas
– omavalvonta- ja laatujärjestelmät
– hygieniakoulutus ja osaamistestaus
– laatupäällikköpalvelut
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
LIHEL Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
n e T S - S I V U T
Foodwest Oy
Elintarvikekehityksen edelläkävijä
– tuotekehitys
– markkinatutkimus
– laadunhallinta
– tekniset palvelut
Larscon Oy
– HACCP, laatuja ympäristöjärjestelmät
– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvonta,
tiedonkeruupäätteet
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Lisacon Oy
– liiketoimintasuunnitelmat
– markkinatutkimukset
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
TETSiläiset Jenni Sallinen, Taru Tolonen, Teemu Halttunen ja Johanna Mattila maistelemassa.
Reeta Vartiainen (keskellä) kertoi, miten eri maut tulevat esiin erilaisissa viinin ja suklaan
yhdistelmissä.
KUVA: AnnA hIllgRén
SEFO-konsultointi
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
– HACCP-koulutukset
Verso Oy
– T&K ideasta markkinoille
– brändin rakennus, pakkaussuunnittelu,
viestintä ja kuluttajatutkimukset
Viikki Food Centre
– tuotekehitys
– elintarviketuotannon ja laadun
kehittäminen
– markkinoinnin suunnittelu ja brändin
rakennus
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
ViikkiPölynpoistotekniikka
Food Centre on valittu toteuttamaan
kansallista
PPT
Oy
klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
– Elintarvikekehityksen
pölynpoistolaitteita
Kysy
lisää
lupaavista
OSKE-hankkeistamme!
– keskussiivousjärjestelmiä
TeTSiläiset trendikkäästi
retkelle makujen maailmaan
Viinien maistelu on tunnettu harrastus. Viime
aikoina suosituksi on noussut myös suklaan
maistelu erilaisten viinien kanssa, mitä Turun
Elintarviketutkijain Seuran jäsenet pääsivät
kokeilemaan 19.5. järjestetyssä kevättapahtumassa.
Viime vuosina TETS on järjestänyt keväisin
retken, jolla on tutustuttu lähiseudun kiinnostaviin kohteisiin. Viimesyksyisten 50-vuotisjuhlien iloisissa tunnelmissa syntyneestä ajatuksesta päätettiin järjestää maistelutilaisuuksia. Tänä keväänä päädyttiin siirtämään
retki syksyyn ja tutustumaan mielenkiintoisten makujen maailmaan.
Tilaisuudessa maisteltiin suklaata ja erilaisilla täytteillä täytettyjä suklaakonvehteja.
Reeta Vartiainen Turun Skanssin Leonidaksesta kertoi tilaisuuden innokkaalle yleisölle
suklaan valmistuksesta ja erilaisten konveh-
tien täytteiden erikoisuuksista. Vartiainen antoi myös vinkkejä erilaisten viinien yhdistämisestä konvehtien nauttimiseen monipuolistamaan makuelämyksiä.
Toukokuussa järjestettyyn suklaailtaan
osallistui 25 TETSiläistä herkkusuuta. Makea
makumatka innosti mukaan sekä aivan uusia
jäseniä että pidempään mukana olleita. Siten
tilaisuus toteuttikin mukavasti seuran tavoitetta yhdistää alalla toimivia ihmisiä. Maistelun aikana kuului iloinen puheensorina, kun
kommentoitiin makuyhdistelmiä ja tutustuttiin toisiin.
Syksyllä toiminnassa jatketaan perinteistä
poikkeavalla linjalla, kun kevätretki siirtyi
syksyyn. π
Saara Lundén
TETSin sihteeri
saara.lunden(at)utu.fi
www.viikkifoodcentre.fi
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto
59
n KAnnATTAJAJÄSen
Kainuussa erityislaatuiset
tutkimusolosuhteet
Elintarviketieteiden seuran uusimman kannattajajäsenen toimipaikka on Kajaani ja kotipaikka Sotkamo. Clinical Life Sciences Oy:n toimitusjohtaja Pia Hartonen kiittää Kainuun erityislaatuisia tutkimusolosuhteita.
– Täällä toimii erillisiä yliopistoyksikköjä, joiden tutkimusalueisiin kuuluvat elintarvikkeet,
biotekniikka, liikunta ja ihmisen
fysiologisten toimintojen mittaaminen. Kainuussa on myös maakunnallinen terveydenhuolto,
jonka kanssa toimimme yhteistyössä. Siksi olemme voineet toteuttaa tutkittavien henkilöiden
näytteenottoja tai tutkimuskäyntejä kaikissa Kainuun kunnissa.
Tutkimus on voitu tehdä tutkittavalle helpoksi, Pia Hartonen listaa Kainuun etuja.
Maakunnassa on myös paljon
potentiaalisia tutkittavia kaikista
ikäluokista ja erityisesti ikääntyneestä väestöstä. Clinical Life
Sciences Oy onkin saanut tutkimuksiinsa innostuneita ja motivoituneita henkilöitä, joiden
kanssa tutkimukset on pystytty
viemään hyvin ja luotettavasti
loppuun.
Ravitsemuksen ja
liikunnan yhdistävät
tutkimukset kiinnostavat
Clinical Life Sciences Oy on ravitsemustutkimuksiin erikoistunut
palveluyritys, joka tukee asiakkaidensa tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Pia Hartosen lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi ravitsemusterapeuttia ja yksi molekyylibiologi.
– Henkilöstöllämme on kliinisten ravitsemustutkimuksien lisäksi takanaan monipuolista kokemusta aina kansainvälisistä
kliinisistä rokotetutkimuksista
pienempiin terveyshankkeisiin ja
soveltavaan tieteelliseen tutkimukseen. Käytämme lisäksi ulkopuolisia näytteenotto-, tutki-
60
KUVA: heIdI mAAReT KUnTTU
mushoitaja- ja lääkäripalveluja,
jotka hankimme yhteistyökumppaneiltamme. Saamme myös erikoisasiantuntemusta esimerkiksi
liikuntaan liittyvissä hankkeissa
alueen yhteistyökumppaneiltamme. Olemme täten vahvasti verkostoitunut toimija, Pia Hartonen
tarkentaa.
Clinical Life Sciences Oy tarjoaa
kliinisiä tutkimuspalveluja erityisesti elintarvikealan yrityksille.
– Erityisesti haluamme profiloitua tutkimushankkeisiin, joissa ravitsemukseen yhdistyy liikunta. Kainuu ja varsinkin Vuokatti tarjoavat tähän ainutlaatuiset olosuhteet ja urheiluun liittyvää huipputason asiantuntemusta. Tarjoamme myös muita ravitsemuksen asiantuntijapalvelujaesimerkiksi työterveydenhuollolle, Hartonen kertoo.
Elintarvikealan yritykset ovat
Clinical Life Sciences Oy:n tärkein asiakasryhmä tällä hetkellä.
– Asiakkainamme on ollut sekä
pieniä että erittäin suuria alan
toimijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Jatkossa tahdomme
parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia toteuttaa
kliininen tutkimus oman tuotteensa kehittämiseksi ja markkinoimiseksi.
EFSAlla on tiukka kanta
terveysväittämähakemuksiin
Pia Hartosen mukaan EU:n elintarvikevirasto EFSA on ottanut
terveysväittämähakemuksiin tiukan kannan, joten tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, millaiset
hakemukset hyväksytään.
– Hakemuksen tulee aina perustua korkeatasoiseen tutkimukseen, ja sen tulee antaa riittävä näyttö väitehakemuksen tueksi. Terveysväittämiin tarvittaneen myös useampia toisistaan
riippumattomia tutkimuksia, hän
muistuttaa.
Terveysvaikutteiset tuotteet
kuuluvat olennaisena osana myös
Hartosen perheen ruokavalioon.
– Syömme päivittäin muun muassa kauraa, ruista, marjoja ja
probiootteja ja jälkiruuan jälkiruuaksi tietenkin ksylitol-tuotteita!
Pia Hartonen pitää parhaimpina kotimaisina, terveysvaikutteisina elintarvikkeina tuotteita,
joista on suhteellisesti eniten terveydellistä hyötyä.
– Kolesterolia alentavat ja infektiosairaus- ja kariesriskiä vähentävät tuotteet ovat esimerkkejä hyvistä suomalaisista tuotteista. Kainuulaisena yrityksenä
toivomme ja uskomme, että marjoista ja niiden terveysvaikutteisista ainesosista pystytään jatkossa kehittämään kaupallistettavia tuotteita.
Enemmän tapahtumia
Kehäkolmosen
ulkopuolelle!
Pia Hartonen toivoo, että Elintarviketieteiden seura järjestäisi
enemmän tapahtumia ja seminaareja Kainuussa tai ainakin Kehäkolmosen ulkopuolella.
– Saamme lehdestä hyvin tietoa, mitä alalla tapahtuu. Lisäksi
toivomme jäsenyyden myötä saavamme lisää tunnettuutta ja uusia
asiakaskontakteja, hän toivoo.
ETS:n kannattajajäsenet
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Farmos Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Foodfiles Oy Ltd
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen yhdistys ry
Ky R. Österlund Kb
Maustaja Oy
Norfoods Oy
Ordior Oy
Osakeyhtiö Six
Polttimo Yhtiöt Oy
Raisio Oyj
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Kannattajajäsenen edut:
• Kannattajajäsenestä tehdään
esittelyjuttu Kehittyvä
Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa
Elintarviketieteiden seuran
kotisivulle yrityksensä/
yhteisönsä logon, josta on
linkki kannattajajäsenen
kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa
jäsenetuna Kehittyvä
Elintarvike -lehden.
n eTS SIVUT
PTJ vieraili Valion Riihimäen tehtaalla
ja myllyn Parhaan myllyssä
ETS:n Prosessitekninen jaosto
järjesti 27.5. jo perinteeksi muodostuneen kevätekskursion jäsenilleen. Retkikohteiksi valitut Valion Riihimäen tehdas sekä Myllyn Parhaan mylly Hyvinkäällä
kiinnostivat kovasti; matkalle halukkaita olisi ollut suurempikin
joukko.
Pientä jännitystä meille matkan järjestäjille viime metreillä
toi elintarvikealan lakonuhka,
joka toteutuessaan olisi perunut
tutustumisen myllyyn. Haluammekin kiittää Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulua, joka olisi ollut valmis toimimaan vierailukohteena parin päivän varoitusajalla,
tulemme varmasti toiste vierailemaan Hämeenlinnaan!
Prosessiohjaamo kuin
NASAn komentokeskus
Saavuimme aamupäivällä Valion
Riihimäen meijerille, ja aamupalan yhteydessä isäntämme, kehitysvastaava Kai Hotakainen kertoi meille meijerin toiminnasta.
Riihimäen 1960-luvulla käynnistynyt meijeri vastaanottaa maitoa yli 250 miljoonaa litraa vuodessa ja valmistaa maitoa, kermoja, piimää, jogurttia ja rahkajälkiruokia.
Pääsimme kiertämään tehdasta Kai Hotakaisen, tuotantovastaava Pekka Maalon ja valmentavan asiantuntijan Tiina Vuorisen
opastuksella. Saimme tutustua
lähemmin erilaisiin valmistuslinjoihin, katsoa tuotteiden pakkaamista sekä hiillostaa isäntiä prosessitekniselle jaostolle tyypillisillä, pikkutarkoilla kysymyksillä
niin valmistusparametreista kuin
laitteiden yksityiskohdista.
Meijeriprosessit ovat nykyään
pitkälti automatisoituja. Prosessiohjaamo muistuttaakin ensivilkaisulta NASAn komentokeskusta; jogurtinvalmistusta valvotaan
yhtä tarkasti kuin kuuraketin läh-
PTJ-retkeläiset asettuivat kuvaan Myllyn Parhaan myllyn pihalla. Kuvassa vasemmalla jaoston puheenjohtaja Matti Hämäläinen (Primarep Oy) KUVA: OUTI SAnTAlA
tölaskentaa. Toki tehtaan, joka
valmistaa näin paljon tuotteita,
valmistusprosessit ovat erittäin
hygieenisiä, tarkkaan valvottuja
ja pitkälle koneistettuja. Erityisesti lähettämön kuormia tekevien robottien rivistö oli kunnioitettava näky.
Vuosittain 75 000 tonnia
viljaa jalosteiksi
Maittavan lounaan ja mukavien
keskusteluiden jälkeen kiitimme
isäntiämme ja suuntasimme Hyvinkäälle tutustumaan Myllyn
Parhaan tehtaalle myllyn toimintaan ja makaronin valmistukseen. Kahvin ja kakun lomassa
laatupäällikkö Lasse Jaakkola
kertoi yrityksen historiasta, tuotteista ja tuotannosta.
Myllyssä valmistetaan jauhot,
hiutaleet, suurimot ja pastat.
Siellä jalostetaan vuosittain noin
75 000 tonnia viljaa. Myllyn Paras
onkin markkinajohtaja pastatuotteissa sekä toisiksi suurin
markkinoija jauhoissa ja hiutaleissa. Pääsimme katsomaan
mm. makaronin valmistusta Lasse Jaakkolan ja kehityspäällikkö
Janne Kilkin opastuksella. Saimme nähdä, kuinka makaroniin
saadaan juuri se oikeanlainen,
tuttu muoto.
Molemmat yritykset ovat panostaneet suuresti niin tuotekehitykseen kuin tuotannonkin ke-
hittämiseen. Matkanjohtaja Juhani Sibakov kiteyttikin matkalaisten tunnelmat toteamalla:
"Vierailukohteiden isäntien
asiantuntemus ja tutustuminen
tuotantotiloihin antoivat paljon
ideoita ja kartuttivat erityisesti
hiljaisen tiedon varastoa. Toivottavasti yritysten linjaukset sallivat myös jatkossa meille mahdollisuudet tutustua prosesseihin
paikan päällä, eikä vain powerpoint-kalvoista".
Hanna Ikonen
PTJ:n johtoryhmän jäsen
61
n e T S - P A l S T A | Riikka mononen
foodTec -messuilla
yli 11 000 kävijää
PTJ Pauligille 11. marraskuuta
Prosessitekninen jaosto vierailee 11.11. Pauligin uudessa
paahtimossa, Helsingin Vuosaaressa, Satamakaari 20.
klo 15.00 Tervetulokahvit
klo 15.30 Pauligin yritysesittely,
viestintäpäällikkö Leena Miettinen
klo 16.00 Paahtimoprojektin esittely,
tuotantojohtaja Minna Forsström
klo 16.30 Tutustuminen Pauligin tuotantoon
klo 17.00 Vierailu päättyy
Vierailun yhteydessä on mahdollisuus tutustua
Pauligin museoon.
Ilmoittautumiset 1.11.2010 mennessä: sihteeri.ptj@ets.fi
PTJ toivoo, että etukäteisvarauksia ei tehdä, vaan ilmoittautuminen on sitova. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta.
FoodTec-messuarvonnan voittajat
Onnetar suosi seuraavia messuilla palautetta jättäneitä:
100 euron lahjakortti:
tuotekehitysinsinööri Johanna Palola, Altia Oyj
Lahjakori:
myyntijohtaja Erkki Ääritalo, Haittaeläintorjunta Oy
lehtori Pirjo Wiksten, SSKKY
Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerta:
yhteyspäällikkö Taina Varis Punamusta Oy
tuotekehityspäällikkö Minna Kosonen, Viikki Food Centre
Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
ATJ:n vuosiseminaari 3.2.2011
ATJ:n vuosiseminaari pidetään 3.2.2011 Helsingissä
Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6
Aiheena on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa
ja tuotekehityksessä
Merkitsethän vuosiseminaarin jo nyt kalenteriisi!
62
Seura ja lehti olivat esillä syyskuussa Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä FoodTec-messuilla. Seminaarien aiheina olivat
Ympäristövastuullista liiketoimintaa elintarvikeketjussa, Tuotekehityksen uudet tuulet ja Jäljitettävyydellä turvallisuutta. Lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu teemalla Kansainvälistymisen karikot ja mahdollisuudet –
Kuinka onnistumme? Seminaareihin ja paneeliin osallistui yhteensä yli 300 kuulijaa, ja ne saivat osakseen paljon kiitosta.
FoodTec- messut pidettiin yhtä
aikaa PacTec- ja GrafTec-messujen kanssa 21.–24. syyskuuta
Helsingin Messukeskuksessa.
Kehittyvä Elintarvike -lehti ja
seura olivat lokakuun alussa esillä myös Ravitsemuspäivillä yhteisellä osastolla Leipätiedotuksen
kanssa. Lehti ja seura ovat tänä
syksynä mukana vielä Eläinlääkäripäivillä, jotka järjestetään 1.–
3. joulukuuta.
Jaostojen toimintaa
Jaostojen syksy on lähtenyt käyntiin vilkkaana. EAJ suunnittelee
loppuvuodeksi juhlaseminaaria
10. toimintavuotensa kunniaksi.
Seminaarista kerrotaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa seuran kotisivuilla ja sähköpostitse.
ETMJ järjesti yritysvierailun
Pauligille 28.9. Vierailulla kuultiin yrityksen historiasta ja tutustuttiin tuotantotiloihin.
ATJ tekee yritysvierailun Fazerin makeistehtaalle 2. marraskuuta. Vierailu on jo täynnä, joten uusia ilmoittautumisia ei
enää oteta vastaan. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari
järjestetään 3. helmikuuta 2011
Tieteiden talolla. Seminaarin teemana on Aistinvarainen arviointi
laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä. Seminaarista tie-
dotetaan tarkemmin lähempänä
ajankohtaa.
PTJ vierailee Pauligilla tänä
syksynä 11. marraskuuta. Ilmoittautumiset jaoston sihteerille
osoitteeseen sihteeri.ptj@ets.fi.
PTJ:n retkestä Valion Riihimäen
tehtaalle ja Myllyn Parhaan myllyyn Hyvinkäälle kerrotaan sivulla 61.
TETSin syysretki suuntautui
28. syyskuuta Naantaliin, Maustetalo Conditeen, joka on TETSin
uusi kannattajajäsen. Yritys esittäytyy lehden seuraavassa numerossa. TETSin kevätretkestä
kerrotaan sivulla 59.
Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran
kotisivulla www.ets.fi.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin 29.
syyskuuta Tanja Liukkonen, Helinä Lohilahti, Stiina Rasimus ja
Markus Yli-Hemminki.
Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Stipendejä ansioituneista
opinnäytetöistä
Hallituksen kokouksessa 29.
syyskuuta päätettiin tämän vuoden opinnäytetyöstipendien saajat. Kahdeksasta ehdokkaasta
stipendien saajiksi valittiin ELK
Anna Pöntinen, jonka työn aiheena oli Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa ja insinööri (AMK) Eija Toppinen, jonka työn aiheena oli Kaurapohjaisen öljy vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten. Stipendit
jaetaan seuran syyskokouksen
yhteydessä 9. marraskuuta.
Onnittelut stipendien saajille!
Elintarviketieteiden seura ry:n
sääntömääräinen syyskokous
Seuran syyskokous 9.11.
Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 9. marraskuuta klo 17 Elintarviketeollisuusliitossa Helsingin Länsi-Pasilassa. Illan isäntänä toimii johtaja
Seppo Heiskanen, joka kertoo
ajankohtaisia asioita pakkausmerkinnöistä ja terveysväittämistä.
Syyskokouksessa käsitellään
seuran sääntömuutos. Sääntö-
muutosehdotus on luettavissa
seuran internet-sivuilla www.ets.fi.
Ilmoittautumiset seuran sihteerille
sihteeri@ets.fi 31.10. mennessä.
Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Vaahteranlehtiä, punaposkisia
omenoita ja villasukkia,
Riikka Mononen
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut
yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite
kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri@ets.fi, sillä jaostot laittavat
tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Tiistaina 9.11. klo 17 Elintarviketeollisuusliitto,
alakerran koulutustila
(Pasilankatu 2, Helsinki, käynti Palkkatilanportin puolelta)
Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta pitää
kokouksen aluksi ajankohtaiskatsauksen aiheesta
Pakkausmerkinnät ja terveysväittämät
Esityslista
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Esityslistan hyväksyminen
Jäsenasiat
Sääntömuutosehdotukset
Muut asiat
Kokouksen päättäminen
Ilmoittautumiset 31.10. mennessä sähköpostitse
osoitteeseen sihteeri@ets.fi.
Tervetuloa!
ETS:n hallitus
Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2010
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2
07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
FT Eila Järvenpää
varapuheenjohtaja
MTT
Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. (03) 4188 3295, 040 726 5671
eila.jarvenpaa@mtt.fi
ETT Kaisu Vuokko
Kansanterveystieteen laitos
PL 41, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 27541, 040 726 4651
kaisu.vuokko@helsinki.fi
ELT Mari Nevas
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Elintarvikehygienian ja
ympäristöterveyden osasto
p. (09) 191 57144, 040 517 8528
mari.nevas@helsinki.fi
Restonomi (AMK) Kristiina Niemi
Foodwest Oy
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
p. 040 512 4724
kristiina.niemi@foodwest.fi
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. (09) 121 5527, 050 389 0121
anne-mari.ottelin@stockmann.com
ETM Tarja Vanninen
Ruokakesko Oy
Satamakatu 3
00016 KESKO
p. 050 501 4334
tarja.vanninen@kolumbus.fi
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
erkki.vasara@agropolis.fi
Elintarviketieteiden Seuran
toimihenkilöt
ETM Riikka Mononen
p. 050 407 9081
f. (09) 547 4700
seura@ets.fi, sihteeri@ets.fi
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston johtoryhmä
ETM Paula Koivisto
puheenjohtaja
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
paula.koivisto@gmail.com
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FT, Dos. Susanna Eerola
puheenjohtaja
ROAL Oy
PL 57, Tykkimäentie 15
05201 RAJAMÄKI
p. (09) 2904 2106
susanna.eerola@roal.fi
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
jani.koponen@thl.fi
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
Tiina Partanen
puheenjohtaja,
Gustav Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
tiina.partanen@paulig.com
Tekn. Matti Hämäläinen
puheenjohtaja
Primarep Oy
Keskitie 20
00750 HELSINKI
p. 050 560 3783
matti@primarep.fi
Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FT, ETL Jarmo Heinonen
puheenjohtaja
Laurea – Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
jarmo.heinonen@laurea.fi
FM Oskar Laaksonen
puheenjohtaja
Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 3336816, 040 7441067
oskar.laaksonen@utu.fi
Jaostojen johtoryhmien ja TETSin hallituksen kaikkien
jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta
www.ets.fi
63
Osaamista ja mutkatonta palvelua
Jääkaapit • Pakastimet • Syväjääpakastimet • Jäähilekoneet • Jääpalakoneet
Lämpötilan valvontajärjestelmät • Autoklaavit • Elatusainekeittimet
Refraktometrit • Polarimetri t • Homogenisaattorit • Myllyt
Inkubaattorit • Lämpökaapit • Uunit • Sekoittajat • Ravistelijat
Paloturvakaapit • Kaasupullokaapit • Sentrifuugit • Lingot
Laminaarikaapit • Biosuojakaapit • Anaerobikaapit • Vesihauteet • Vaa’at
www.laboline.fi
Labo Line Oy
Karjalankatu 2, 00520 Helsinki
Ääriolosuhteiden asiantuntija
p. (09) 877 0080, info@laboline.fi
Elintarviketieteiden seura ry:n
sääntömääräinen syyskokous
Seuran syyskokous 9.11.
Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 9. marraskuuta klo 17 Elintarviketeollisuusliitossa Helsingin Länsi-Pasilassa. Illan isäntänä toimii johtaja
Seppo Heiskanen, joka kertoo
ajankohtaisia asioita pakkausmerkinnöistä ja terveysväittämistä.
Syyskokouksessa käsitellään
seuran sääntömuutos. Sääntö-
muutosehdotus on luettavissa
seuran internet-sivuilla www.ets.fi.
Ilmoittautumiset seuran sihteerille
sihteeri@ets.fi 31.10. mennessä.
Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Vaahteranlehtiä, punaposkisia
omenoita ja villasukkia,
Riikka Mononen
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut
yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite
kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri@ets.fi, sillä jaostot laittavat
tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Tiistaina 9.11. klo 17 Elintarviketeollisuusliitto,
alakerran koulutustila
(Pasilankatu 2, Helsinki, käynti Palkkatilanportin puolelta)
Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta pitää
kokouksen aluksi ajankohtaiskatsauksen aiheesta
Pakkausmerkinnät ja terveysväittämät
Esityslista
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Esityslistan hyväksyminen
Jäsenasiat
Sääntömuutosehdotukset
Muut asiat
Kokouksen päättäminen
Ilmoittautumiset 31.10. mennessä sähköpostitse
osoitteeseen sihteeri@ets.fi.
Tervetuloa!
ETS:n hallitus
Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2010
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2
07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
FT Eila Järvenpää
varapuheenjohtaja
MTT
Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. (03) 4188 3295, 040 726 5671
eila.jarvenpaa@mtt.fi
ETT Kaisu Vuokko
Kansanterveystieteen laitos
p. (09) 191 27541, 040 726 4651
kaisu.vuokko@helsinki.fi
ELT Mari Nevas
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Elintarvikehygienian ja
ympäristöterveyden osasto
p. (09) 191 57144, 040 517 8528
mari.nevas@helsinki.fi
Restonomi (AMK) Kristiina Niemi
Foodwest Oy
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
p. 040 512 4724
kristiina.niemi@foodwest.fi
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. (09) 121 5527, 050 389 0121
anne-mari.ottelin@stockmann.com
ETM Tarja Vanninen
Ruokakesko Oy
Satamakatu 3
00016 KESKO
p. 050 501 4334
tarja.vanninen@kolumbus.fi
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
erkki.vasara@agropolis.fi
Elintarviketieteiden Seuran
toimihenkilöt
ETM Riikka Mononen
p. 050 407 9081
f. (09) 547 4700
seura@ets.fi, sihteeri@ets.fi
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston johtoryhmä
ETM Paula Koivisto
puheenjohtaja
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
paula.koivisto@gmail.com
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FT, Dos. Susanna Eerola
puheenjohtaja
ROAL Oy
PL 57, Tykkimäentie 15
05201 RAJAMÄKI
p. (09) 2904 2106
susanna.eerola@roal.fi
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
jani.koponen@thl.fi
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
Tiina Partanen
puheenjohtaja,
Gustav Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
tiina.partanen@paulig.com
Tekn. Matti Hämäläinen
puheenjohtaja
Primarep Oy
Keskitie 20
00750 HELSINKI
p. 050 560 3783
matti@primarep.fi
Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FT, ETL Jarmo Heinonen
puheenjohtaja
Laurea – Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
jarmo.heinonen@laurea.fi
FM Oskar Laaksonen
puheenjohtaja
Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 3336816, 040 7441067
oskar.laaksonen@utu.fi
Jaostojen johtoryhmien ja TETSin hallituksen kaikkien
jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta
www.ets.fi
63

Elintarvike- yritysten Kylmä- tekniikka

Transcription

Similar documents

Lataa lehti tästä

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Raaka-aineet & Lisäaineet Valmisruokateollisuus

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Tuotekortti Texa pakokaasutesterit.pdf

HARRATEKIEKKO PUULAAKI - Nivalan Liikuntakeskus Oy