docLataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
download 
Report Transcription
Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Suomalainen syö 14 kiloa makeisia vuodessa Elintarvikesivuvirrat hyötykäyttöön uusilla teknologioilla Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS n PÄÄKIRJOITUS 4/2012 Ei vain yhtä ratkaisua H arvaan ongelmaan ja haasteeseen on olemassa vain yksi ratkaisu. Tosin elintarvikealalla on välillä siltä tuntunut. Kymmenkunta vuotta sitten terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidettiin koko elintarvikebisneksen kulmakivenä. Viime aikojen kylmät tuulet EFSAn suunnalta ovat kuitenkin lopullisesti osoittaneet tämän uskomuksen hauraaksi. Tällä hetkellä luomu ja varsinkin lähiruoka ovat joidenkin mielestä ainoa oikea tapa toimia. Kannatan itsekin lämpimästi molempia konsepteja. Mutta pelkästään niitten varaan elintarvikebisnes ei voi rakentua. Tai sitten Suomessa täytyisi tavalla tai toisella alkaa viljellä muun muassa kahvi- ja teepensaita. Tuskinpa olemme valmiita luopumaan kahvista muuta kuin pakon alla. Joistain hedelmistäkin ja norjalaisesta lohesta luopuisimme helpommin. Myös energia-alalla on aika ajoin saanut sen vaikutelman, että tulevaisuus on atomivoimaloissa ja muilla energialähteillä on korkeintaan marginaalinen merkitys. Viime aikoina on puolestaan bioenergia nostettu ylitse muiden. Tosin kuivuuden runnellessa muun muassa USA:n maissipeltoja muunlaistakin puhetta on alkanut esiintyä. Helsingin yliopiston projektitutkija, FT Jorma Keskitalo on kirjoittanut herättelevän kirjan Ihmiskunnan energiakriisi. Mikäli häneen on uskominen, tarvitaan vielä monia vuosikymmeniä kaikkia mahdollisia energialähteitä, jos aiotaan pysyä kasvulinjalla. Tosin se onkin eri juttu, onko jatkuva kasvu enää ylipäätänsä mahdollista. Joka tapauksessa energiaa on edelleen säästettävä, missä vain voidaan. Myös elintarvikeketjussa, muun muassa koneitten ja laitteitten osalta sekä logistiikassa on varmasti vielä paljon tehostamisen varaa energian käytössä. Kokonaisuuden hallinta alkutuotannosta kuluttajan pöytään tulee olemaan entistä tärkeämpää. Mihinkään tuhlaukseen, saatikka ahneuteen meillä ei enää ole varaa, jos mielitään pärjätä. Ruokavaliomme perustana tulisi olla yksinkertainen kotimainen ruoka kaikessa monipuolisuudessaan, höystettynä joillakin ulkomaisilla tuotteilla. Ja tietenkin kotimaisilla laitteilla ja kotimaisella energialla valmistettuna. Olisiko nyt aika panostaa suomalaiseen elintarvikealan koneitten kehittämiseen ja valmistukseen? Tervehenkisiä Pelle Pelottomia tästä maasta kyllä löytyy, se selviää tämän lehden jutuista. Erityisesti pk-sektori kaipaa uusia, heille räätälöityjä laitteita. Niille olisi varmasti maailmallakin kysyntää, kuten muutama vuosi sitten Foodtec-palkinnon saanut tuoretuotteiden käsittelylaitteiden valmistukseen erikoistunut Forsfood Oy on osoittanut. Huomattava osa heidän tuotannostaan menee vientiin. Tähän työhön tarvitaan koko elintarvikeketju, myös rahoittajat. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Kiitos, jos vastasit jäsenkyselyyn keväällä. Tulokset ja niiden tarkastelu ovat seuraavassa lehden numerossa. Kuva: Saija ahvenainen PS 2. Kävitkö marjametsässä kuluneen kesän aikana? Nyt vielä ehtii puolukkaan ja karpaloon. s.28 Kuva: Pirjo huhtaKangaS Sisältö 4 • 2012 28.9.2012 Pääkirjoitus: Ei vain yhtä ratkaisua, Raija Ahvenainen-Rantala ....................................................3 Kolumni: Kokonaisuus hallintaan, Vesa Mäyry ...............................................................................8 Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden koneautomaation kehitys kaipaa tiivistämistä, Harri Sairiala & Kari T. Koskinen ...................................................................................................... 12 Pakina: Kalorin kolari, Heikki Manner, Heikki Manner..................................................................53 Maailma mausteilla: Kahvia ja kahviloita, Ari Virtanen ............................................................36 n Ajankohtaista Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla, Anna Vainikainen ....................................... 14 Elintarvikkeiden kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain, Marja Knuuttila .................................... 16 Kalatehdas ennätys ennätysajassa käyntiin Heimon Kala Oy:n Rengon tehdas uusittiin keskellä kesälomakautta 75 arkipäivässä. n Teema: Tuotantotilat & Koneet, laitteet ja energia Nanomateriaalit elintarvikealan koneenrakennuksessa, Tuuli Pohjola ............................................ 18 Hajautettu energiantuotanto on Suomessa järkevintä, Pirjo Huhtakangas......................................22 Uudenlaisia rakenteita mikrofluidisoinnilla, Juhani Sibakov & Panu Lahtinen .................................24 Puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja sairaaloissa, Pirjo Huhtakangas ........................................26 Kalatehdas uusittuihin tiloihin ennätysajassa, Pirjo Huhtakangas ...................................................28 Uudenlaiset teknologiat avuksi elintarvikesivuvirtojen hyötykäyttöön, Juhani Sibakov, Raija Lantto & Kati Katina .......................................................................................30 Mikrosuodatus monipuolistaa maidonjalostusta, Olli Tossavainen .................................................32 Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta vaatii jatkuvaa seurantaa, Tuija Kaunisto .................34 s.40 Kuva: Fazer n Erikoisteema: Makeis- ja juomateollisuus Suomalainen popsii 14 kiloa makeisia vuodessa, Elina Ussa ...........................................................38 Kaakaon jäljitettävyydelle valmisteilla standardi, Eija Mäkinen .......................................................40 Mitä suomalaiset juovat? Elisa Piesala .............................................................................................42 Verotus näkyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastoissa, Outi Heikkinen ..........................44 Altia tähyää kasvua idästä, Pirjo Huhtakangas .................................................................................46 Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin, Hanna TalviOja ............................48 n Talous & markkina Puheenvuoro: Pakkauksen palvelutehtävät – yhteistoimintaa ja ristiriitoja, Outi Uusitalo & Anne-Mari Pekkarinen ............................................................................................52 Uuselintarvikerintamalla on tulossa muutoksia, Ilkka Ojansivu .......................................................54 Vuokralavat helpottavat kysyntäpiikkejä, Elina Piskonen .................................................................56 Kaakaon jäljitettävyydelle tekeillä standardi Kestävän kehityksen mukaisesti tuotetulle kaakaolle ja kaakaon jäljitettävyydelle on valmisteilla standardi. n Tiede & tutkimus Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................58 n Palstat s.54 Uuselintarvikerintamalla muutoksia Uuselintarvikeasetuksen uudistuksen myötä hakemusten käsittely nopeutuu. Vireillä on mm. runsaasti natriumhyaluronaattia sisältävä kukonharjauute. Kuva: Plugi Alkupaloja .......................................................................................................................................... 10 Uutuuskirjoja .....................................................................................................................................57 Tunnustuksia .....................................................................................................................................59 Haarukassa ........................................................................................................................................60 Nimityksiä ..........................................................................................................................................62 Hankintaopas.....................................................................................................................................63 Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................67 n ETS-sivut Prosessitekninen jaosto tutustui juomien valmistukseen, Juhani Sibakov .......................................68 Vesiongelmia voi ehkäistä viestinnällä, Timo Nieminen....................................................................69 Kannattajajäsenesittely: Finnbakels Oy, Anna Kojo ...........................................................................70 ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................70 Tetsiläiset vierailivat tullilaboratoriossa, Pirjo Huhtakangas ............................................................ 71 s.18 Kuva: eliiSa MäKelä Nanomateriaaleilla monia mahdollisuuksia elintarvikealan koneenrakennuksessa Nanomateriaaleilla voidaan parantaa elintarvikelaitosten puhtaustasoa, laskea energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Toistaiseksi nanomateriaalien kotimaisia käyttökohteita on vasta muutama, DI Tuuli Pohjola summaa. Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro IlmestyyTeema 1/2012 24.2. 2/2012 25.4. 3/2012 30.5. 4/2012 28.9. 5/2012 31.10. 6/2012 14.12. Ammattikeittiöt & ravitsemus Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarviketieteiden seura 65 vuotta Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 5 www.roquette.com 6 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi 02170 Espoo, Finland Tel. 09 315 85 700 fax 09 8632 113 www.roquette-food.com TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 7 n KOLUMNI Kokonaisuus hallintaan 8 suunnittelemaan ja analysoimaan keinoja, joilla asetettu tavoite on mahdollista saavuttaa. Tavoitteen on oltava realistinen ja sen saavuttaminen tulee olla mahdollinen kovalla työllä ja määrätietoisella asioiden priorisoinnilla. Joillakin tuoteryhmillä jopa myynnin moninkertaistaminen edelliseen vuoteen verrattuna on realistinen tavoite, kun taas toisessa ääripään tuoteryhmässä myynnille voidaan joutua budjetoimaan jopa negatiivista myynnin ja myyntikatteen kehitystä. Tärkeintä on kokonaisuus. Usein kun yrityksessä halutaan saada aikaan muutos, ei välttämättä vielä tiedetä tarkasti, millainen muutos halutaan. Tietääkseen mitä haluaa, on hyvä tietää, mikä on mahdollista ja mitä se vaatii. Muutostarve saattaa koskea esimerkiksi tuotanto- tai pakkauskapasiteettia, tuotevalikoimaa, kokonaistuotannon tehokkuutta, kustannustehokkuutta, tuotekehitystä tai kuluttajapakkausta. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan näkemystä eri mahdollisuuksista, kokonaisuuden hallintaa ja määrätietoista työtä. Nykyään useat tavarantoimittajat tarjoavat asiakkailleen kokonaisratkaisuja koko elintarvikejalostusketjulle aina raaka-aineiden käsittelystä valmiiseen myyntipakkaukseen asti. Kokonaisratkaisu on helppo tapa ostaa, mutta ei aina välttämättä paras. Usein parhaaseen lopputulokseen päästään eri vaihtoehtoja vertailemalla ja asiakkaan kannalta parhaita tuotantolinjan osia yhdistelemällä. Tärkeää on tietää tuotantolinjan kriittiset pisteet ja hakea niihin ratkaisut ennen ostopäätöstä. Aina yrityksen omat voimavarat ja tietotaito eivät riitä eri vaihtoehtojen selvittämiseen ja kilpailuttamiseen. Tällöin kannattaa miettiä vaihtoehtoa, jossa valtuutetaan yrityksen ulkopuolelta kokenut elintarvikealan henkilö toimimaan yrityksen edunvalvojana. Hän kartoittaa ja esikarsii vaihtoehdot, kilpailuttaa tavarantoimittajat, hakee ratkaisut kehitystehtävän kannalta kriittisiin pisteisiin ja on toimeksiantajansa edunvalvoja- Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi na kehitystehtävän tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki työ on arvokasta, kunhan se vaan tehdään ammattitaidolla, sovitussa määräajassa ja annettujen ohjeiden mukaisesti kerralla oikein. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja innostunut henkilökunta, joka kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osana ryhmää, kuulostaa jo todella hyvältä työyhteisöltä. Kun yritys pitää henkilökunnastaan hyvää huolta, on henkilökunta usein valmis sitoutumaan yritykseen ja tekemään parhaansa yrityksen menestymisen eteen. Itselläni on ollut kunnia työskennellä useissa huipputiimeissä nauttien yhdessä onnistumisen ilosta. Hyvästä työstä ansaittu henkinen ja materiaalinen palkkio luovat motivaation tulevien vuosien yrityksen menestyksen tavoittelulle. Vesa Mäyry yrityskonsultti Finn Food Tech Kuva: Kuva-SePPälä Yrityksen menestyksen yksi tärkeimmistä kulmakivistä on kokonaisuuden hallinta. Kokonaisuus on parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa. Tärkeimpiä osa-alueita ovat asiakas, myynti, tuotanto ja henkilökunta. Asiakas on aina ykkönen. Yritys on olemassa asiakkaita varten, ei päinvastoin. Nykyisistä asiakkaista tulee huolehtia, mutta uusasiakashankintaa ei silti sovi unohtaa. Helposti myyntityössä urautuu vanhoihin toimintatapoihin, nykyisiin asiakkaisiin ja tuotteisiin. Vanha viisaus ”Elämä alkaa siitä, mihin mukavuusalue loppuu” pelkistää muutamaan sanaan sen, mitä uhrauksia yksilötasolla yrityksen menestys vaatii. Täytyy uskaltaa astua ulos omalta mukavuusalueeltaan, kasvaa ja kehittyä, vaikka se vaatii huomattavasti enemmän kuin turvallisten rutiinien pyörittäminen. Tällä hetkellä yrityksellesi haasteellisin potentiaalinen asiakas voi olla vielä joskus yrityksesi paras asiakas. Kysymys on luottamuksen voittamisesta ja sen pitämisestä. Myyntityö ei lopu siihen, että asiakas on ostanut ensimmäisen kerran, vaan tästä myyntityö vasta alkaa. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaupan tekee se, joka on aidosti kiinnostunut asiakkaan tarpeista, laittaa itsensä likoon asiakaspalvelutyössä sekä rakentaa asiakkaan kanssa pitkäjännitteisesti yhteistyötä win-win-periaatteen mukaisesti. Myös yrityksen kassavirran on oltava kunnossa ja katteiden kohdallaan. Useissa kasvuyrityksissä haetaan vähintään kymmenen prosentin kasvua liikevaihdolle ja myyntikatteelle vuositasolla. Tämä tavoite ei yleensä onnistu ilman systemaattista myynnin suunnittelua ja tavoitteisiin sitoutumista. Myyntibudjetin tulee perustua realistisiin myyntimahdollisuuksiin, ei toiveajatteluun. Myyntibudjetti laaditaan yrityksessä usein ylhäältä alaspäin osittaen budjetti eri tuoteryhmille. Yritysjohdolla tulee olla riittävästi tietoa eri tuoteryhmien myynnin kehitysnäkymistä ennen myyntibudjetin ositusta. Myynnistä vastaavien henkilöiden tulee itse päästä Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas toimitus@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 4/2012 TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Markku Hurme Matti Hämäläinen Hanna Ikonen Kirsi Jouppila Heikki Manner Juhani Sibakov Erkki Vasara MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Karri Kunnas Elisa Piesala Marika Säynevirta Elina Ussa Erkki Vasara NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA 2012 Kestotilaus 59€ määräaikaistilaus 65€ oppilaitokset 48€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut Hinnat sisältävät arvonlisäveron KANSIKUVA Plugi LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 info@ets.fi www.ets.fi n a l K u P a l o j a EU-maat yhdessä puolittamaan ruokahävikkiä FUSIONS-hanke kerää yhteen EU-maiden tiedon ja kokemukset ruokahävikin vähentämisestä sekä kehittää uusia ideoita ja malleja, joilla hävikkiä estettäisiin tehokkaammin elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Karkean arvion mukaan ruokahävikin määrä Euroopan kotitalouksissa on 76 kiloa henkeä kohti vuodessa (BIOIS 2010; FAO 2011). FUSIONS on Euroopan unionin nelivuotinen hanke, johon osallistuu useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuluttajajärjestöjä ja yrityksiä 13 maasta. Hankkeen koordinaatto- rina on Wageningen UR Food & Biobased Research -tutkimuslaitos. MTT koordinoi hanketta Suomessa. Marraskuussa järjestetään hankkeen aloitustapaaminen, ja sidosryhmäfoorumi kokoontuu ensimmäisen kerran keväällä 2013. FUSIONS-hanketta voi seurata Facebookissa (EU FUSIONS) ja Twitterissä (@EU_FUSIONS). Suomenkieliset nettisivut ovat osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/ portal/mtt/hankkeet/fusions. Snellman keskittää tuotantoaan Maailman ensimmäinen crowdbaking -verkkopalvelu Moilas Oy:ltä Snellmanin Lihanjalostus Oy laajentaa Kuusisaaren tehtaan toimintaa Pietarsaaressa. Kyse on Snellmanin historian suurimmasta yksittäisestä investoinnista. Laajennuksen myötä lihavalmisteiden tuotanto tullaan kokonaisuudessaan keskittämään Kuusisaareen. Rakennushankkeen on määrä valmistua keväällä 2013, ja siihen on budjetoitu 21 miljoonaa euroa. Moilas -leipomo on luonut maailman ensimmäisen Crowdbaking -verkkopalvelun www. moilala.fi. Kuka tahansa voi lähettää palveluun omat suosikkireseptinsä, ja yhteisö äänestää kolme parasta reseptiä jatkoon joka kuukausi. Parhaat tuotteet menevät aluksi koeleivontaan ja sen jälkeen ammattiraadin maisteltavaksi. Jos tuotteet läpäisevät testiryhmän seulan ja koeleivonnan, ne menevät tuotan- Pa-Hu Oy aaltopahvivalmistajaksi Perheyritys Pa-Hu Oy on laajentanut toimintansa ja ryhtynyt Suomen neljänneksi aaltopahvivalmistajaksi. Kesäkuussa 2012 yrityksen uusi aaltopahvitehdas käynnistyi Kirkkonummen Veikkolassa. Uudella tehtaalla valmistetaan myös laatuja, joita nykyiset aaltopahvitehtaat Suomessa eivät valmista. Pa-Hu Oy on aikaisemmin toiminut arkkijalostajana. KM-Yhtymä osaksi Pyrollia Perhekonserni Pyroll on hankkinut omistukseensa yli 90 % joensuulaisen KM-Yhtymä Oy:n osakekannasta. Myyjänä on Osuuskunta ItäMaito sekä suurin osa yli 3000 pienosakkeenomistajan osakekannasta. 10 Kuva: Pirjo huhtaKangaS toon. Kauppa päättää, ottaako se tuotteet valikoimiinsa. Mikäli näin käy, reseptin luojat saavat kuvansa pakkauksiin ja osan tuotoista. Lisäksi Moilalassa järjestetään leipomiseen liittyviä kilpailuja. Pikkubonuksena jokaisen kuukausileivonnan äänestyksen voittaneen reseptin tekijälle lähetetään aina Moilala-kaulin ja maisteltavaksi gluteenittomia leipätuotteita. Leipurin yhteistyöhön Altian ja Jostecin kanssa Leipurin Oy ja Altia Oyj:n Tärkkelysyksikkö ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomessa, Baltiassa, Puolassa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Yhteistyömalliin kuuluvat ohratärkkelyksen sovelluskehittäminen sekä uusien tuotteiden kehitys elintarviketeollisuuden tuotantoon. Leipurin Oy ja Jostec Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen laajasta yhteistyöstä Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja IVYmaissa. Leipurin Oy tulee edustamaan ja markkinoimaan Jostec-laitteita osana omaa leipomokoneliiketoimintaansa. Wipak siirtyy Stand up -pussimarkkinoille Packaging Premediasta Marvaco Oy Wihuri Oy:n Pakkausteollisuuteen kuuluva Wipak-ryhmä on ostanut italialaisen pakkausvalmistajan Bordin (Caorso, Italia). Bordin ansiosta Wipak-ryhmä pääsee hyvistä asemista vastaamaan nopeasti kasvavien Stand up -pussimarkkinoiden haasteisiin. Suomen johtava painopinnanvalmistaja Packaging Premedia Oy on muuttanut nimensä Marvaco Oy:ksi. Packaging Premedialla on ollut myös neljä aputoiminimeä: Sata-Flexo, Marvaco, B-Fast ja Mac-repro. Yrityksellä on toimintaa Ulvilassa, Tampereella ja Helsingissä. Lisäksi Kokkolaan on avattu toimipiste keväällä 2012. Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Atlas Copco Energiantalteenottoratkaisut Atlas Copco panostaa tuotekehittelyssään luotettavuuteen, energiataloudellisuuteen ja alhaisiin elinkaarikustannuksiin. Energiantalteenottoratkaisuilla kompressoreilta saadaan jopa 95 % energiasta talteen kuumaan, jopa + 90 ºC jäähdytysveteen. Atlas Copcon ER-jäähdytysveden pumppuyksiköt ohjaavat hukkaenergiasi hyötykäyttöön ja pienentävät yrityksesi hiilijalanjälkeä merkittävästi. käyttövesi lämmitys höyrykattilat prosessit lämmöllä toimivat jäähdyttiimet lämmönvaihtimet Kysy meiltä myös vanhan Atlas Copco kompressorisi muuttamisesta energialähteeksi. Oy Atlas Copco Kompressorit Ab p. 020 718 9200 www.atlascopco.fi n P u h e e n v u o r o Elintarviketeollisuuden koneautomaation kehitys kaipaa tiivistämistä Suomalaisten elintarvikevalmistajien, laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kannattaisi yhteistyössä pyrkiä kehittämään elintarvikealan koneautomaatiota. Kilpailuvaltti olisi, jos kotimaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota esimerkiksi joustavia tuotantolinjoja, joissa samoilla laitteilla voidaan tuottaa erilaisia tuotteita joustavasti ja energiatehokkaasti. Isommat edistysaskeleet edellyttävät yritysten ja tutkimuslaitosten yhdessä toteuttamia laajempia tutkimusja kehityshankkeita. Koneautomaation tutkimusta ja kehitystä tehdään kyllä Suomessa laajasti useissa tutkimusyksiköissä ja yrityksissä. Mutta elintarvikealan koneautomaatioon keskittynyttä tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdäänkin jo huomattavasti harvemmassa yksikössä. Alan yrityksissä toki tehdään kehitystoimintaa, mutta varsinaista perustutkimusta ei Suomessa keskitetysti tehdä. Jonkin verran elintarviketeollisuuden koneisiin ja laitteisiin liittyvää tutkimustoimintaa tekevät ainakin Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT ja jotkin ammattikorkeakoulut. Tutkimus on kuitenkin melko hajanaista ja kaipaisi yhtenäistä linjaa ja koordinointia. Elintarviketeollisuuden isommat laitetoimitukset tulevat yleensä alalla toimivilta suurilta ulkomaisilta yrityksiltä, ja alan tietotaitoa ei kerry Suomeen. Toisaalta Suomesta löytyy hyvinkin pitkälle kehittyneitä laitevalmistajia mm. materiaalinkäsittelyyn ja robotiikkaan elintarvikealalla. Suurien ulkomaisten yritysten kanssa toimiessa konetoimituksissa ei voida välttämättä luottaa kovinkaan suureen joustavuuteen kuten mahdollisesti pienempien kotimaisten yritysten kanssa. tahot, tutkimuslaitokset ja yritykset, toimisivat yhteistyössä alan kehitystoiminnan parantamiseksi Suomessa. Projektissa saatiinkin alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia toimimaan yhteisten tutkimushankkeiden edistämiseksi. Kiinnostaviksi aiheiksi nousivat mm. vesisuihkuleikkaus, koneautomaation hygienia sekä energiatehokkuus. Esimerkiksi hankkeen aikana tehdyssä diplomityössä Automaattiset kuljetinjärjestelmät elintarviketeollisuudessa DI Mikko-Matti Viitanen selvitti materiaalinkuljetinjärjestelmiä tehokkuuden, energiankulutuksen ja rakenteiden hygienian sekä muiden elintarviketeollisuuden erikoisvaatimusten kannalta. Vesisuihkuleikkauksesta toteutettiin yhdessä useiden yritysten muodostaman konsortion kanssa tutkimushanke, jonka rahoittajina toimivat Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja konsortion yritykset. Kovin helppoa ei ole saada yrityksiä istumaan saman pöydän ääreen keskenään tai tutkimuslaitosten kanssa. Monesti asenteena on, että tarvittava kehitystoiminta tehdään itse, jotta se ei pääse kilpailijan tietoon. Asiaa pitäisi kuitenkin osata ajatella laajemmin niin, että koko alalle yhteisiin haasteisiin voidaan etsiä ratkaisua yhdessä eikä silti olla antamassa omaa tietämystä kilpailijoiden käsiin. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä toteutettavilla tutkimushankkeilla yritykset saavat kohtuullisella panostuksella toteutettua omaa kehitystoimintaansa tukevaa tutkimusta, jos hankkeen aiheeseen liittyviä haasteita on useissa yrityksissä. Jos aihealue on ajankohtainen laajemminkin, aihealueen ympärille voidaan pyrkiä rakentamaan kansallinen tutkimusohjelma. Tämä vaatisi kuitenkin elintarviketeollisuuden laitetutkimuksen kentän yhtenäistymistä, jotta tutkimuslaitokset ja yritykset yhteistyössä pystyisivät vaikuttamaan kansallisiin tutkimuslinjauksiin. Vesihydrauliikka tulevaisuuden tekniikka Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on jo pitkään tutkittu vesihydrauliikkaa, jossa tehonsiirron väliaineena käytetään puhdasta vesijohtovettä. Järjestelmät ja komponentit ovat periaatteeltaan hyvin samanlaisia kuin öljyhydrauliikan komponentit, mutta materiaalit ovat ruostumattomia ja komponentit suunniteltu käytettäväksi vedellä. Yhteistyöllä potkua tutkimukseen Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitos toteutti yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun AutoMaint -yksikön kanssa vuosina 2008–2011 Euroopan aluekehitysrahaston tukemana INTO-Verkosto -projektin. Siinä selvitettiin mahdollisuutta luoda yhteistyöverkosto, jossa elintarvikealan koneautomaatiota tutkivat ja kehittävät 12 Harri Sairiala Kari T. Koskinen Kuva: heini huhtala Kuva: KiMMo torKKeli Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia Vesihydrauliikan etuina ovat suuri voimantuotto pienillä toimilaitteilla, ruostumattomien materiaalien mukanaan tuoma täysi vesipestävyys ja väliaineena käytettävän vesijohtoveden ansioista tuoteturvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Tuoteturvallisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä ansiosta korkeapainevesitekniikoita tullaan tulevaisuudessa soveltamaan aloilla, joilla hydraulijärjestelmien väliaineen vaikutus tuotteen tai ympäristön pilaantumiseen tai paloturvallisuuteen on merkittävä tekijä. Vesihydrauliikassa suomalainen tutkimus on maailman huippua, josta yhtenä esimerkkinä on alaan liittyvien väitöskirjojen johtava määrä verrattuna muiden maiden yliopistoihin. Juuri ennen juhannusta tarkastettiin viimeisin vesihydrauliikan väitöskirja, jossa tutkimuskohteena oli vesihydraulisten aksiaalimäntäpumppujen liukukengät ja tekijänä DI Markus Rokala. π Harri Sairiala tutkija harri.sairiala(at)tut.fi Kari T. Koskinen professori kari.t.koskinen(at)tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Hydrauliikan ja automatiikan laitos Aika: Tiistai 30.10.2012 klo 12.30–19 Paikka: Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6 (Sali 104), Helsinki Puheenjohtaja: professori Kari Salminen 12.30 Ilmoittautuminen & mehu- ja hedelmätarjoilu 13.00 Tilaisuuden avaus Professori Kari Salminen, Kunniapuheenjohtaja, Elintarviketieteiden Seura ry 13.10 Kuluttajan ruokaan kytkemät maku- ja terveellisyysmielikuvat Professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto 13.40 Millaiselle elintarvikejalostukselle on kysyntää jatkossa? Projektipäällikkö Laura Mattinen Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 14.10 Menestyvät vastavirtaan kulkijat Erikoistutkija Pekka Stenholm Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 14.40 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.10 Minähän en kolareita aja! – Aktiivinen ja passiivinen riskinhallinta Pääjohtaja Matti Aho, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 15.30 Millä eväillä pienistä elintarvikejalostajista kaupan tavarantoimittajia? Johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry 15.50 Kasvua kypsillä markkinoilla Toimitusjohtaja Esa Luomanperä, Jokilaakson Juusto Oy 16.10 Erikoistumalla perinneruokaa ruokapöytiin Toimitusjohtaja Maria Vaissi, Vaissi Oy 16.30 Paneeli case-yritysten edustajat ja yleisö esittävät kysymyksiä Matti Aholle ja Ilkka Niemiselle Luotsina ETS:n varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Heikki Manner, Jovant Oy 17.00 Buffet Seminaarin hinta on 65 euroa ETS:n jäsenille, 30 euroa opiskelijajäsenille, 95 euroa ETS:n kannattajajäsenten edustajille ja 130 euroa muille. Hinta sisältää tarjoilut. Sitovat ilmoittautumiset 19.10.2012 mennessä osoitteeseen info@ets.fi. Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 22.10.2012 ETS:n tilille FI8680001802179094, viitteeksi 110. Jos tarvitset erillisen laskun, veloitamme viiden euron laskutuslisän. Mahdolliset peruutukset 19.10.2012 mennessä. Sen jälkeen osallistumismaksua ei palauteta. n a j a n K o h t a i S t a Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla Energiariippuvuutta ja -päästöjä aiotaan vähentää EU-maissa. Keskeisenä työkaluna on energiatehokkuusdirektiivi, jonka valmistelu on loppusuoralla. Euroopan komissio julkaisi keväällä 2011 uudistetun energiatehokkuuden toimintaohjelman (Energy Efficiency Action Plan). Sen tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä sekä vähentää energiariippuvuutta ja energiaan liittyviä päästöjä. Ohjelman toimeenpanon keskeisimpiä työkaluja on energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive, EED). Se korvaa energian tehokasta loppukäyttöä linjaavan ns. energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (Combined Heat and Power, CHP) käsittelevän direktiivin (2004/8/EY). Säästötavoite 20 prosenttia Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin alustavasti kesäkuussa 2012. Lopullinen versio annetaan loppuvuoden aikana, eikä sen sisältöön odoteta suuria muutoksia. Direktiivin kansallinen toimeenpano käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, kun se on lopullisesti hyväksytty. Energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan vuoden 2014 aikana. Direktiivissä esitetään suunnitelma energiatehokkuuden edistämiseksi EU:ssa vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin tehostamistavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteiden avulla pyritään saamaan aikaan lisäparan- nuksia energiatehokkuuteen myös vuodesta 2020 eteenpäin. Komissio selvittää energiankäytön tehostamistoimien vaikuttavuutta vuoden 2014 aikana. Tulosten perusteella arvioidaan jäsenmaiden asettamien toimenpiteiden riittävyyttä vuodelle 2020 asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi. Velvoitteita kaikille toimijoille Kesäkuussa hyväksytyn direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat energian tuotanto ja käyttö niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Jäsenmaiden on asetettava viitteellinen kansallinen energiankäytön tehostamistavoite vuosille 2014–2020. Direktiivi ei sisällä kansallisesti velvoittavia tavoitteita, mutta määrittelee kuitenkin jäsenmaita velvoittavat keinot EU:n kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenmaiden tulee siis mitoittaa kansalliset energiansäästötavoitteensa niin, että niillä katetaan EU:n kokonaistavoite. Tavoitteessa huomioidaan kunkin jäsenmaan energiahuollon erityisnäkökohdat, kuten sähkön vienti ja tuonti. Julkisen sektorin tulee osoittaa esimerkkiä energiatehokkuuden edistämisessä. Valtion omistamille rakennuksille on laadittava jatkossa mm. vuosittaiset korjaus- ja ylläpitosuunnitelmat rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi energiatehokkuus tulee huomioida aikaisempaa paremmin julkisten hankintojen kriteereissä. Energiayhtiöille direktiivissä on asetettu energiatehokkuuden velvoitejärjestelmä. Energiayhtiöiden tulee saavuttaa asiakkai- Suomessa on käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä, jonka avulla on saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Elintarviketeollisuus on mukana sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta. 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi densa energiankäytöstä 1,5 prosentin vuosittaiset säästöt. Laskentaperusteena on energiayhtiöiden vuosimyynti pois lukien liikennepolttoaineet. Jäsenmaat voivat pienentää tätä 1,5 prosentin vuosittaista säästötavoitetta enintään neljänneksellä. Tavoitetta voidaan esimerkiksi nostaa portaittain vuosien 2014–2020 aikana. Suomen osalta tämä neljänneksen joustovara täyttyy säästötavoitteen porrastuksen ohella päästökauppasektorin energiankäytön kautta. Direktiivissä viitataan velvoitejärjestelmän ohella myös vaihtoehtoisiin tapoihin energiatehokkuuden parantamiseksi. Suomessa on käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä, jonka avulla on saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Myös elintarviketeollisuus on mukana sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta. Kansallisena tavoitteena on jatkaa energiatehokkuustyötä sopimuskonseptiin perustuen myös direktiivin voimaan tultua. Sopimusjärjestelmään saattaa direktiivin myötä tulla uusia velvoitteita, mutta niiden vaikutusten arvioidaan jäävän elinkeinoelämälle kohtuullisiksi. Isoille yrityksille katselmointivelvoite Direktiivissä osoitetaan suurille yrityksille neljän vuoden välein toteutettava energiatehokkuuden katselmointivelvoite. Suurella yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin mikro- ja pk-yrityksen kriteerit täyttäviä yrityksiä. Mikro- ja pk-yritysten luokkaan kuuluvat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Toistaiseksi on epäselvää, miten katselmukset tulisi toteuttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksen työllistämä henkilöstö jakautuu useaan eri toimipaikkaan (esimerkiksi kaupan alan yritykset). Direktiivissä tunnistetaan myös pk-yritysten energiansäästöpotentiaali: jäsenmaat velvoitetaan edistämään energiatehokkuutta pk-sektorilla mm. tarjoamalla teknistä apua ja tiedotusta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta selvitysvelvollisuus Direktiivissä käsitellään myös kaukolämmön tuotantoa ja hukkalämmön hyödyntämistä. Lämmön tai sähkön tuotantoon investoivalla toimijalla on selvitysvelvollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta. Esimerkiksi kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW:n kattilalaitosinvestointia suunnittelevan tai merkittävästi uudistavan yrityksen on selvitettävä ensisijaisena vaihtoehtona yhteistuotantoon soveltuvaa laitosta. Vastaavaa kustannus-hyötyanalyysia velvoitetaan merkittävästi hukkalämpöä tuottavilta teollisuuslaitoksilta tuotannosta syntyvän ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Näitä velvoitteita on mietitty liitettäväksi ympäris- tölupakäytäntöihin, joita tarkastellaan osana parhaillaan uudistettavaa ympäristönsuojelulakia. Muita direktiivissä mainittuja toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi jäsenmaissa ovat mm. energian käytön hallintajärjestelmien sekä seuranta- ja mittausmenetelmien käyttöönotto ja erilaisten energiapalvelukonseptien edistäminen. Kansalliset vaikutukset vielä epäselviä Direktiivin kansallisten vaikutusten yksityiskohtainen analysointi on vielä kesken. Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä energiatehokkuuden parantamiseksi, joten osa direktiivin mukaisista kustannustehokkaimmista säästötoimenpiteistä on jo toteutettu. Elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle kohdistettujen toimenpiteiden ohella on ratkaistava, miten energiasäästöt toteutetaan ja todenne- taan esimerkiksi kotitalouksissa. Direktiivin velvoittama energiankäytön jatkotehostaminen vaikuttaisikin tulevan jatkossa nykyistä kalliimmaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion mukaan direktiivin edellyttämät investoinnit voivat merkitä kansallisesti jopa noin 300– 500 miljoonan euron lisäkustannuksia. Järkevä energiatehokkuustyö yrityksissä kannattaa kuitenkin aina, koska toimenpiteillä voidaan alentaa energiakustannuksia tai ainakin hillitä niiden nousua. π Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto ry anna.vainikainen(at)etl.fi Mukautuva kuljetinjärjestelmä Helppoa liikuttamista tilassa kuin tilassa Yksinkertainen kuljetinjärjestelmä monimutkaisiin ja moniulotteisiin toteutuksiin. Järjestelmä on modulaarinen, nopeasti pystytetty tai modifioitu sekä huoltovapaa. Rullaten liukumisen sijaan. Se tarkoittaa vähemmän kitkaa ja kulumista. Säästää energiaa, tarvitsee vähemmän tehoja ja on täten ekologisempi. Easychain soveltuu kaikille toimialoille, myös elintarviketeollisuuteen (USA NSF-61 sertifioitu). Denipro – kuljettamisen helppoutta Ferag Suomi OY Melkonkatu 24 FI-00210 Helsinki Phone +358 9 682 40 30 Fax +358 9 682 20 24 Tutustu videoon: info@ferag-suomi.com www.ferag-suomi.com15 www.denipro.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 n a j a n K o h t a i S t a Elintarviketuotannon kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain Tuonti-tutkimuksen mukaan Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia, mutta eri toimialojen välillä on isoja eroja. nosasteet toimialoittain. Tuontipanosasteet laskettiin tuontipanosten arvon osuutena tuotoksen arvosta, koska tuontipanosyksiköt ovat yhteismitallisia vain arvomääräisinä. Toimialojen välillä isoja eroja Kotimaisten elintarvikkeiden valmistuksessa tarvitaan aina tuontipanoksia. Kun ne otetaan huomioon, täysin kotimaisia elintarvikkeita ei ole olemassakaan. Elintarvikeketjun toimialojen tuotannossaan käyttämiä tuontipanoksia selvitettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdyssä ja Huoltovarmuuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Tuonti-tutkimuksessa. Tutkimusjakso sisälsi vuodet 2003–2008. Tarkasteltavia toimialoja oli yhteensä 14 alkutuotannosta jalostukseen, ravitsemispalveluihin ja kauppaan. Vuoden 2009 tutkimusaineisto ei ollut vielä käytettävissä, sillä useat eri lähteet yhdistävä Tilastokeskuksen panostuotosaineisto ilmestyy lähes kolmen vuoden viiveellä. Kotimaisen elintarviketuotannon tuontiosuuden selvittämiseksi laskettiin tuontipa- Tulokset osoittavat, että tuontipanosasteissa on eroja elintarviketoimialojen välillä. Korkein tuontipanosaste oli kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistuksessa (46,7 prosenttia) ja kalanjalostuksessa (44,7 prosenttia). Näiden alojen tuonnista suuri osa on raaka-ainetta. Tämä osoittaa, että alat pystyvät toimimaan Suomessa tuontiraaka-ainetta ainakin osittain hyödyntäen. Vastaavasti esimerkiksi suomalaiset kahvipaahtimot ovat täysin riippuvaisia tuontiraaka-aineesta. Kolmanneksi korkein tuontipanosaste oli eläinten ruokien valmistuksessa (40,3 prosenttia). Myös eläinten ruokien valmistuksen korkeaa tuontipanosastetta selittää raaka-ainetuonti. Rehuvalmistuksessa käytetään tuontivalkuaista, käytännössä soijaa. Siten kotimainen lihantuotanto, etenkin sianlihan, on tuontipanoksista riippuvainen. Meijerituotteiden valmistuksessa ja lihanjalostuksessa käytetään pääasiassa koti- maista raaka-ainetta. Tämä näkyy sekä alhaisena tuontipanosasteena (21,9 ja 20,9 prosenttia) että tuontiraaka-aineen pienempänä osuutena. Myllyalan tuontipanosastetta (30,3 prosenttia) nostaa tuontirukiin lisäksi riisi, mutta leipomoiden tuontipanosaste (21,5 prosenttia) on samaa luokkaa kuin maidon- ja lihanjalostuksessa. Panostuonti laskee omavaraisuusastetta Raaka-aineen lisäksi elintarviketuotannossa käytetään muita tuontituotteita. Myös elintarviketoimialojen välillinen tuonti huomioitiin tuontipanosasteissa. Välillinen tuonti tarkoittaa sitä, että vaikka panos olisi hankittu kotimaiselta valmistajalta, myös sen valmistamiseen on tarvittu tuontia. Näin tuontipanosasteet kuvaavat elintarvikealojen kokonaisriippuvuuden tuonnista ja paljastavat yleisesti käytettyjä tuotanto-omavaraisuuslukuja paremmin elintarviketuotannon omavaraisuustason. Yksittäisistä tuoteryhmistä kärkeen nousi kemikaalien ja kemiallisten aineiden tuonti. Tuontikemikaaleja käytetään koko tuotantoketjussa puhdistusaineista lannoitteisiin. Tuontipanosasteet elintarviketoimialoittain vuonna 2008 (%) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 50 46,7 Kasvi- ja eläinöljyt ja -rasvat Kalanjalostus 44,7 Eläinten ruuat 40,3 Muut elintarvikkeet 35,0 Juomien valmistus 33,8 Mylly- ja tärkkelystuotteet 30,3 30,3 Hedelmät ja kasvikset Keskiarvo 27,9 Maitotaloustuotteet 21,9 Leipomotuotteet, makaroni 21,5 Lihanjalostus 20,9 Ravitsemistoiminta 18,1 *Elintarvikkeiden tukkukauppa 17,4 Maatalous 17,1 * Elintarvikkeiden vähittäiskauppa 13,4 * kuvaa koko kaupan keskimääräistä, ei ota huomioon elintarvikekaupan erityispiirteitä 16 45 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Energia yksittäisenä tuoteryhmänä ei noussut kärkeen siitä syystä, että energiaa tuodaan Suomeen eri muodoissa raaka-aineina sekä valmiina tuotteina. Nämä yhteen laskien energiatuonti ylittäisi elintarvikeketjun kemikaalituonnin arvon. Tuontitavaroiden lisäksi elintarvikeketjun tuotannossa käytetään etenkin ulkomailta ostettuja liikkeenjohto- ja tutkimuspalveluja. Tämä on ymmärrettävää, sillä palvelutuotekauppa on luonteva osa globaalisti verkottuvia markkinoita näkyen esimerkiksi yritystoimintojen ulkoistamisina. Maatalouden tuontipanosaste oli 17,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tuotetun maatalousraaka-aineen kotimaisuusaste on varsin korkea. Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu pitkäkestoisia investointihyödykkeitä kuten traktoreita tai muita työkoneita. Niiden huomioon ottaminen nostaisi kotimaassa tuotetun maatalousraaka-aineen tuontipanosastetta, sillä maatalous on varsin pääomavaltainen ala. Hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia Tulokset kuvaavat sitä, millaiseksi tuotanto tuontipanosten käytön suhteen on muotoutunut eri elintarviketoimialoilla. Arvomääräisestä lähestymistavasta johtuen tuontipanosasteet kasvavat tuontipanoshintojen noustessa, vaikka tuontimäärät säilyisivät ennallaan. Esimerkiksi käy vuoden 2008 raaka-aineiden ja energian maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu. Tämä opetti, että vaikka tuotantopanosten saatavuus on tuotantoprosessissa tärkeää, myös hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia elintarviketuotannon kannattavuuden joutuessa uhatuksi. Kotimaisuusaste noin 75 prosenttia Elintarvikekauppa välittää elintarvikkeet sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tavarantoimittajilta kuluttajan ulottuville. Jotta tämä sujuu ja pyörät pyörivät, myös kauppa tarvitsee tuontipanoksia kuten energiaa eri muodoissaan. Tilastot eivät mahdollista elintarvikekaupan erityispiirteiden tutkimista. Kaupan tuontipanosasteet (17,4 ja 13,4 prosenttia) kuvaavat koko kaupan keskimääräistä tuontipanosastetta. Se lasketaan kaupan osuudesta eli välitysmarginaalista tavarantoimittajalta kaupan hyllylle. Kotimaassa tuotettuihin elintarvikkeisiin tuontia sisältyi panoksina 4,9 miljardia euroa vuonna 2008. Suoraan kaupan hyllylle päätyviä valmiselintarvikkeita puolestaan tuotiin Suomeen 1,9 miljardilla eurolla. Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusasteeksi saatiin noin 75 prosenttia. Kotimaista osuutta voitaneen pitää melko korkeana, joskin on muistettava, että investointihyödykkeet eivät sisältyneet tutkimukseen. π Marja Knuuttila vanhempi tutkija MTT taloustutkimus marja.knuuttila(at)mtt.fi lähde: Knuuttila, M., vatanen, e., jansik, C. & niemi, j. 2012. elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista. Mtt raportti 61. 51 s. raportti on luettavissa osoitteessa http://www.mtt.fi/ mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf www.algolchemicals.fi Laadukkaat ja tutkitut teoLLisuuden raaka-aineet suoLasta sitruunahappoon varmasti ja ajaLLaan. n t e e M a Nanomateriaalit elintarvikealan koneenrakennuksessa Nanomateriaaleilla voidaan tulevaisuudessa saada aikaan nykyistä puhtaampia ja energiaa säästäviä tiloja elintarvikkeiden valmistukseen. Toistaiseksi kotimaisia käyttökohteita on vasta muutamia. Äskettäin on valmistunut selvitys nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Työssä haastateltiin asiantuntijoita, viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä, elintarviketuottajia ja koneenrakentajia. Selvitys oli osa vuosina 2009–2011 toteutettua hanketta Kilpailukykyä metalli- ja elintarviketeollisuuden yhteistyöstä (Meteli), jossa tuettiin toimialojen yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakatsauksilla, verkostoitumistapahtumilla ja messumatkoilla. Hankkeesta vastasi Seinäjoella toimiva teknologiakeskus Frami Oy, ja selvityksen nanomateriaaleista on laatinut Bionova Oy. Parhaimmillaan nanomateriaaleilla voidaan elintarvikelaitoksissa parantaa puhtaustasoa, laskea energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Esimerkiksi likaa hylkivä pinnoite voisi helpottaa heran tahmaaman kuljettimen puhdistusta. Ohuempi nanoeriste voitaisiin asentaa tilarajoitteisiin kylmävarastoihin. Kotimaisten valmistajien nanomateriaalien ominaisuuksia sekä koneenrakentajien ja elintarvikevalmistajien mainitsemia käyttökohdeideoita on esitelty Taulukossa 1. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua Kaikkien haastateltujen tärkeimpänä viestinä oli se, että nanomateriaalit eivät saa vaarantaa elintarviketurvallisuutta. Elintarvikelainsäädännössä on todettu, millaisia ominaisuuksia tuotantolaitoksien pinnoilta vaaditaan: vedenpitävyys, pestävyys, myrkyttömyys ja desinfioitavuus. Laitteiden pintojen on oltava myös ruostumattomia ja sileitä (yleinen hygienia-asetus EY N:o 852/2004). Sallittuja materiaaleja ei sen sijaan ole tarkemmin listattu, joten nämä vaatimukset täyttäviä nanotuotteita voidaan käyttää. Kontaktimateriaalit ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeeseen, ja niitä koskevat tiukemmat vaatimukset. Kontaktimateriaalista ei saa haitallisessa määrin siirtyä ihmiseen ainesosia eivätkä elintarvikkeen koostumus tai aistinvaraiset ominaisuudet saa muuttua. Tämän takaamiseksi hankitaan ulkopuolisen konsultin toteuttama turvallisuusarviointi. Selvityksessä löydettiin yksi kitkaa alentava nanopinnoite, jolla on FDA-hyväksyntä elintarvikekontaktiin. Muuten turvallisuusarviointeja ei ole toistaiseksi toteutettu. Toisin sanoen nykytilanteessa on suositeltavaa keskittyä sekundääripintoihin, jotka eivät ole elintarvikekosketuksessa. Työturvallisuusseikat huomioitava Nanopinnoittaminen koneenrakentajan tuotantotiloissa edellyttää perehtymistä työturvallisuuteen. Koneenrakentajat saavat ohjeis- Taulukko 1. Nanomateriaalien hyötyjä elintarvikelaitokselle ja käyttökohde-esimerkkejä. Nanomateriaali Hyöty elintarvikelaitoksella Käyttökohde-esimerkki antimikrobinen ja likaa hylkivä pinnoite hygieenisyys parantuu elintarviketuotannossa, mikrobikontaminaatioiden riski pienenee, pesumenetelmät voivat olla miedompia ja edullisempia. • Pinnoitus paikoissa, joissa puhdistettavuus on hankalampaa (ei voida käyttää vaahtopesuainetta tai pintaan on vaikea ulottua). Kulutuskestävyyttä kasvattava ja kitkaa alentava pinnoite Koneenosien käyttöikä kasvaa ja huoltoväli pitenee. voiteluaineista päästään eroon. • akselit, laakerit ja muut koneenosat, joissa käytetään voiteluainetta. • Kuljettimien kaiteet ja liukumuovi. nanoeriste energiatehokkuus tuotannossa kasvaa ja energiakustannukset alentuvat. • Kohteet, joissa tarvitaan tehokasta eristystä ja energiansäästö ylittää eristeen investointikustannukset (mahdollisesti pakastevarastot lämmitetyssä tilassa). • Kylmävarastojen ovet ja luukut, joita ei rakennusteknisistä syistä voida eristää yhtä paksusti. nanoeriste ohuemmalla eristepaksuudella saadaan lisää säilytysalaa tilarajoitteisissa kohteissa. • tilarajoitteiset kylmäsäilytyskohteet nanoeriste nanomateriaali toimii passiivisena turvaratkaisuna sähkökatkon aikana (perinteisiä materiaaleja tehokkaampi eristys). • Pakasteiden säilytyspaikat, kuten kylmävarastot ja kuljetusautot. 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi DI Tuuli Pohjola haastatteli asiantuntijoita, viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä, elintarviketuottajia ja koneenrakentajia nanomateriaalien sovellusmahdollisuuksista elintarviketeollisuuden koneenrakennuksessa. tusta tuotteen valmistajalta ja neuvontaa Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta. Ennen töiden aloitusta kannattaa selvittää, mitä tuotetta käytetään ja kuinka paljon, millaisilla työtavoilla ja tilajärjestelyillä suojaudutaan haittavaikutuksilta sekä tarvitaanko konsultaatiota tai mittauspalveluja Työterveyslaitokselta. Yleisohje on, että nanopinnoite kannattaa levittää nestemäisenä, jotta altistuminen minimoituu. Lisäksi hyvä ilmanvaihto on tärkeää. Työntekijöiden on syytä käyttää hengityssuojainta ja suojavaatteita. Työskentelyn jälkeen peseydytään ja suojavarustus jätetään työpaikalle. Näin estetään nanohiukkasten kulkeutuminen. Osa nanomateriaalin valmistajista tarjoaa valmiiksi pinnoitettuja koneenosia palvelunaan. Nanoeristeet toimitetaan myös valmii- >> Kuva: eliiSa MäKelä Taulukko 2. SWOT-analyysi nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Vahvuudet • Kotimaisia nanomateriaaleja on saatavilla ja tuotevalikoima on melko laaja. • elintarviketeollisuudesta ja konevalmistajilta syntyi lukuisia ideoita nanomateriaalien hyödyntämiskohteista. • nano-osaamista voi ostaa alihankkijoilta. • ulkomaalaisista nanotuotteista löytyy case-esimerkkejä elintarviketeollisuudessa. • Koneenrakennuksessa löytyy jo käyttöesimerkkejä muilta teollisuusaloilta. • energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää lakivaatimusten ja nousevien käyttökustannusten takia. nanoeristeet yksi vaihtoehto. • neuvontaa saatavilla nanoturvallisuuskeskuksesta Heikkoudet • toistaiseksi suurin osa nanomateriaalien käytöstä rajoittuu sekundääripinnoille. • Pinnoitteiden ph-kestävyyttä ei ole tutkittu riittävän laajasti: pesuolosuhteiden sietokyky on varmennettava. • Pinnoitteiden uusimisväli riippuu käyttökohteesta, joten sitä ei juuri voida ennakoida. • nanomateriaaleista elintarviketeollisuudesta on vain vähän kokemuksia. • nanomateriaaleille ei ole omaa lainsäädäntöä. • nanoturvallisuustutkimus on vielä kesken. • Konevalmistaja ei voi vielä laskea tarkasti hyötyjen rahallista arvoa ja verrata sitä kustannuksiin (käyttöesimerkkien vähäisyys ja tilannekohtaisuus). Mahdollisuudet • nanomateriaaleilla voidaan kehittää asiakkaiden toimintaympäristöä ja erottua kilpailijoista. • etulyöntiaseman hankkiminen, sillä käyttöesimerkkejä on vasta muutamia. • Palvelutaso paranee, jos nanomateriaalia voidaan lisätä yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. • Yhteistyössä nanotuotteiden valmistajien kanssa räätälöidään materiaaleja elintarvikealalle (mm. pesujen huomiointi). • nanotuotteiden pesuolosuhteiden sietokyky parantuu ja käyttökohteet laajenevat. Uhat • nanotuotteen hyötyjä ei saada perusteltua riittävästi elintarvikealan asiakkaalle. • elintarviketeollisuus kokee nanomateriaalien riskien olevan hyötyjä suurempia. Suurasiakkaiden näkemys on negatiivinen. • Konevalmistaja ei saa lisäinvestoinnilleen tarpeeksi katetta. • tuotevalikoima voi kasvaa vaikeasti hallittavaksi, jos yksilöllisiä nanoratkaisuja asiakkaille on paljon. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 19 n t e e M a >> na komponentteina, eikä erityisiä työturvallisuustoimenpiteitä edellytetä. Käyttöolosuhteet vaikuttavat nanomateriaalien valintaan Elintarviketuotannolle on tyypillistä säännöllinen pesurutiini, jonka suljetussa pesukierrossa käytetään happoja ja emäksiä suurella pH-vaihtelulla, jopa 1–14. Erään tavallisen pintapuhdistusaineen pH on 12. Lämpötila vaihtelee pakastuksesta (-30 °C) kuumaan pesuveteen (150 °C). Puhdistamiseen voi liittyä myös mekaanista hankausta. Ennen nanomateriaalien käyttöönottoa on selvitettävä, sietävätkö ne elintarvikelaitosten vaihtelevia olosuhteita. Tähän toivottiin yhteistyötä koneenvalmistajien ja nanoyritysten kesken. Haastatellut kotimaiset nanomateriaalivalmistajat ilmoittavat lämpötilavaatimusten täyttyvän, mutta pH-rajoihin tarvitaan lisäselvityksiä. Saksalaisen Frauenhofer-instituutin testaamat pinnoitteet eivät osoittautuneet riittävän kestäviksi suljetussa CIP-pesuolosuhteissa viikon koeajolla. Tämäkin tutkimus ohjaa etsimään käyttökohteita sekundääripinnoista, jotka eivät kosketa elintarviketta. Kokemuksia Suomessa ja maailmalla Suomessa toimii kymmenisen potentiaalista nanomateriaalin valmistajaa, jotka sopivat seinäprofiili Home pohjustuskäsittely 1 2 pH 3 pH pH pH pH pH pH fysikaalinen homeen estokerros pintakäsittely 4 Antimikrobisen pinnoitteen toimintaperiaate. Irlantilainen merkittävä alkoholijuomien valmistaja on suojannut seinäpinnat antimikrobisella pinnoitteella kolmen vuoden ajan. 20 µ µ 5 1) 2) 3) 4) 5−6) homeen kasvua estävä nanomateriaali 6 µ µ homeinen seinä, seinä sivellään mekaanisen puhdistuksen jälkeen pohjustuskäsittelyllä, käsittelypinnan korkea pH (>11) vaikuttaa homekasvuun, 24 tunnin jälkeen pinta päällystetään pintakäsittelyllä, pintakäsittelyt takaavat sen, että home ja lima eivät voi siirtyä rakennusmateriaalista, eikä ympäristöstä homeitiöt tartu seinäpintaan. Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi elintarviketeollisuuden koneenrakentajien yhteistyökumppaniksi. Nanomateriaaleja käytetään toistaiseksi yksittäisissä elintarvikesovelluksissa sekundääripinnoilla: rasvaa ja likaa hylkivää pinnoitetta on käytetty ratakuljettimen nauhassa ja meijerisäiliöiden ulkopinnoilla. Nestekartonkipakkausten leikkureissa on hyödynnetty kitkaa alentavaa ja kulutuskestoa parantavaa pinnoitetta. Koska nanopinnoitteista ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia elintarvikelaitoksilla, ei tunneta, kuinka usein pinnoitetta täytyy uusia. Tästä saadaan lisätietoa lähivuosina käyttökokemusten lisääntyessä. VTT:n Mikrobien estäminen elintarvike- ja juomateollisuuden prosessipinnoilla -hankkeessa on Nanomittakaava tuo materiaaleihin uusia ominaisuuksia Nanometri (nm) on millimetrin miljoonasosa. Nanoteknologia viittaa osaamiseen, jolla hallitaan tuon mittakaavan materiaalihiukkasia. Nanohiukkaset ovat kiinnostavia, sillä niillä on pienen kokonsa takia aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Nanoteknologia hyödyttää silloin, kun nanomateriaalin käsittely ja käyttö hallitaan, ja siitä on todellista etua perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Elintarvikealan koneenrakennuksessa nanoteknisistä materiaaleista voidaan hyödyntää pinnoitteita, nanoeristeitä ja nanokomposiitteja. Nanopinnoitteilla parannetaan rakennemateriaalin ominaisuuksia, kuten ruostumattoman teräksen lianhylkivyyttä. Pinnoitteissa voi olla mukana nanohiukkasia ja/tai pinnoitteen paksuus mitataan nanometreissä. Nanoeristeiden lämmöneristyskyky on moninkertainen verrattuna perinteisiin materiaaleihin. Nanoeristeistä aerogeelit voivat toimia sekä lämpö-, ääni- että tärinäeristeenä. Nanokomposiitteihin on seostettu nanohiukkasia esimerkiksi mekaanisten tai sähköisten ominaisuuksien parantamiseksi. Nanoteknologia = 1-100 nm skaala + uudet ominaisuudet + hallinta + hyödynnettävyys saavutettu parhaimmillaan 1,5 vuoden pinnoitekestävyys antimikrobiselle tuotteelle. Nanoeristeille luvataan sen sijaan käyttöikää vuosikymmeniä, jopa yli 50 vuotta. Karibialainen välipalavalmistaja on eristänyt nestemäisenä levitettävällä nanokomposiitilla tuotantotilojensa kuumat pinnat. Maapähkinöiden kuivaajassa pintalämpötilat laskivat keskimäärin 17,5 %. Irlantilainen merkittävä alkoholijuomien valmistaja on suojannut seinäpinnat antimikrobisella pinnoitteella kolmen vuoden ajan. Panimolla kerrotaan hygienia- ja makuhaittoja aiheuttavien homeiden vähentyneen merkittävästi. Samoin käyttövettä, jätevedenpuhdistuskustannuksia ja pesuaineita säästetään, sillä pesukerrat ovat harventuneet viikosta kolmeen viikkoon. Nanopinnoitteen heikkoudeksi mainitaan huono korroosion kesto. Tulevaisuuden näkymiä Nanomateriaalit tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksilla. Lähitulevaisuudessa lisäselvityksiä ja yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa tarvitaan pesuolosuhteisiin ja pinnoitteiden käyttöikään liittyen. Toistaiseksi mahdolliset käyttökohteet ovat sekundääripintoja, joilla ei ole kosketusta elintarvikkeisiin. Taulukkoon 2 on koottu SWOT-analyysi nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Elintarvikealalle soveltuvia nanomateriaaleja tutkivat Suomessa aktiivisesti muun muassa Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Tutkijat arvelevat, että kymmenen vuoden kuluessa markkinoille saadaan itsekorjautuvia ja jäätä hylkiviä pinnoitteita. Nanomateriaaleille on todennäköisesti kehitetty standardeja. Tärkeintä nanomateriaalien hyödyntämisessä nyt ja tulevaisuudessa on elintarviketurvallisuus. π Tuuli Pohjola DI lisätietoja: Kokonaisuudessaan raportti nanoteknologian hyödyntäminen elintarvikealan koneenrakennuksessa on luettavissa Framin websivustolla osoitteessa http://www.frami.fi/kirjasto. Projektipäällikkö Päivi Mäntymäki, Frami oy, paivi.mantymaki(at) frami.fi www.algolchemicals.fi eurooppaLainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. n t e e M a Hajautettu energiantuotanto on Suomessa järkevintä Energiaomavaraisuudesta on haaveiltu elintarvikealalla pitkään, mutta suljetun kierron pioneeri Rami Salminen on laittanut myös tuulemaan. Sybimar Oy:n toimitusjohtaja Rami Salminen uskoo, että hajautettu energiantuotanto on järkevintä Suomen tyyppisessä maassa. Hän on tarttunut haasteeseen ja kehittänyt yhteistyökumppaneineen suljetun kierron energiaratkaisua, jossa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja ravinnontuotantoon. Biolinja Oy:n biokaasulaitos (kapasiteetti 18 000 tonnia/vuosi), kalanviljelylaitos (kasvatuslupa 400 tonnia/vuosi) ja sen päälle tulevat kasvihuoneet ovat parhaillaan rakenteilla Uudenkaupungin kaatopaikan läheisyydessä. Biodiesellaitos on jo toiminnassa muutaman kilometrin päässä. Biolinjan osakkeista Sybimar omistaa 40 prosenttia. – Tavoitteena on mahdollisimman hiilineutraali tuotantoketju. Samalla voidaan työllistää ihmisiä ja kasvattaa tuoretta lähiruokaa, Rami Salminen kiteyttää konseptin idean. Alun perin hän piirsi suljetun kierron rakennusten periaatteet itse, minkä jälkeen eri alo- Sybimarille valmistuu maailman ensimmäinen kalanviljelylaitos, jonka päälle tulevat kasvihuoneet. Ne ovat osa vedenpuhdistusprosessia, ja samalla saadaan luonnonmukaisesti kasvatettua lähiruokaa. Suljetun kierron laitoksen kalankasvatusaltaissa voi kasvattaa kalaa pienellä vesimäärällä. Vettä kuluu 2−5 litraa sekunnissa, kun läpivirtauslaitoksen vedenkulutus on tuhansia litroja sekunnissa. Kasvatusvesi on 15−16-asteista läpi vuoden. Kuva: SYbiMar jen insinöörit piirsivät varsinaiset piirustukset. Biokaasulaitos tulee hyödyntämään kaatopaikkakaasuja sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja erilliskerättyä biojätettä. Kalankasvatuslaitoksen ja kasvihuoneiden tarvit- Toimitusjohtaja Rami Salminen kertoo, että laitosten energiatarve turvataan biokaasuja dieselgeneraattorilla sekä valtakunnan verkosta ostettavalla sähköllä. Monella energialähteellä tasataan myös kulutushuippuja. Taustalla rakenteilla oleva biokaasulaitos. Kuva: Pirjo huhtaKangaS 22 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi sema lämpö ja energia tehdään pääosin biokaasulaitoksella. Jokaiseen suljetun kierron laitokseen tulevat omat lämmön ja sähkön mittaukset, joiden kautta haetaan tasapainoa koko konseptille kahden vuoden kuluessa. Ideasta omaan käyttöön ja myyntiin Rami Salminen sanoo, että suljetun kierron konseptin idea lähti omasta tarpeesta. – Saaristomeren kala -perheyrityksessämme oli ongelmana, mihin kalanperkuujätteet laitetaan. Kokeilimme laboratoriossa, saisimmeko rasvasta biodieseliä. Asiaa kehiteltiin pikku hiljaa. Kun prosessi piti siirtää autotallimittakaavasta tehtaaksi, laitteet piti kehittää itse ja rakentaa biodiesellaitos, Salminen kertoo. Kun sana öljyjen prosessoinnista kiiri, elintarviketeollisuus tarjosi mitä ihmeellisimpiä sivujakeitaan raaka-aineeksi. Piti siis saada biokaasulaitos, joka ottaa vastaan elintarvikejätteitä, tuottaa lämpöä ja sähköä sekä turvaa kalankasvattamon ympärivuotisen toiminnan. Rami Salmisen tavoitteena on päästötön kalanviljelylaitos, jossa kalankasvatuksen ylijäämävesi hyödynnetään ”juottamalla” se kasvihuoneessa kasvatettaville hyötykasveille. Suljetun kierron konsepti Suljetun kierron konsepti perustuu pitkälle vietyyn kierrätykseen sekä ruuan ja bioenergian tuotannon yhdistämiseen. Sybimarin suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun sekä kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa, ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasua voidaan tuottaa mm. elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja muusta eloperäisestä jätteestä. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa sopii maan- Suljetun kierron laitokset nousevat yhteensä noin 10 hehtaarin tontille, jossa on tilaa myös lisärakentamiselle. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet rakentuvat pihapiiriin, jossa toimii yrityksen oma konepaja. Biokaasulaitos on puolen kilometrin päässä kaatopaikan kupeessa. Rami Salminen laskee, että vuoden sisällä biokaasulaitoksessa otetaan vastaan biojätteitä. Kuva: SYbiMar parannusaineeksi. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityksessä. Kun yhdistetään biokaasulla ja tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi, voidaan taata tasainen, – Jätteille pitää olla järkevä porttimaksu, ja niistä pitää irrota tarpeeksi energiaa, jotta homma olisi kannattavaa, hän tähdentää. Porttimaksu määräytyy lastin energiasisällön perusteella ja sen mukaan, paljonko se vaatii käsittelyä. – Lähdemme siitä, ettei jätevesiä tarvitse toimittaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle ja biokaasulaitoksen mädätysjäännös on luomukelpoista. Enemmän ongelmana on Nesteannostelun ja pakkaamisen taitaja! - Neste- ja jauheannostelu - Suljenta ja korkitus - Tarra- ja kutiste-etiketöinti - Ryhmäpakkaus - Lavaus olosuhteista riippumaton sähköntuotanto. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään biodieseliä, jota hyödynnetään mm. toimintaan liittyvissä kuljetuksissa. Konsepti on sovellettavissa kaikkialla maailmassa paikalliseen energian- ja ravinnontuotantoon. Samalla turvataan paikallista omavaraisuutta ja luodaan uusia työpaikkoja. tällä hetkellä neste. Se on liian väkevää jätevedeksi ja liian laimeaa lannoitteeksi. Selvitämme parhaillaan, miten typpipitoisuutta voisi tiivistää, Salminen kertoo. Kun oma suljetun kierron laitosrypäs saadaan toimimaan, konseptia voidaan myös myydä. Se onkin herättänyt kiinnostusta muun muassa Suomessa ja naapurimaissa. – Konsepti sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin. Ihanteellista olisi, jos jotakin infraa on jo val- >> Merkkaamisen ammattilainen! - Lasermerkintälaitteet - Tarra-aplikaattorit Hilpac Oy Porvoo Puh 0207 55 97 66 www.hilpac.fi info@hilpac.fi n t e e M a Uudenlaisia rakenteita mikrofluidisoinnilla Mikrofluidisointia eli korkeaan dynaamiseen paineeseen perustuvaa prosessointia hyödynnetään tällä hetkellä etupäässä lääketeollisuudessa hyvin hienojakoisten ja stabiilien emulsioiden valmistuksessa. Se ei juuri ole käytössä elintarviketeollisuudessa, mutta sillä olisi monia potentiaalisia sovellutusalueita. Mikrofluidisaatiossa nesteen ja kiintoaineen tai kahden toisiinsa sekoittamattoman faasin (esim. vesi ja öljy) suspensio syötetään mikrofluidisaatiolaitteen kammioon. Kammiossa suspensio virtaa mikrometriluokan käytävien lävitse jopa 2000 barin paineella. Suspensiossa partikkelit törmäävät toisiinsa ns. ultraturbulenteissa olosuhteissa, jolloin partikkelien koko yleensä pienenee ja esimerkiksi rasva- ja proteiinimolekyylit voivat järjestäytyä uudenlaisella tavalla. Pilotmittakaavassa (esim. M-110EH -laite, kuva) tehonkulutus on yhdellä läpäisykerralla 1,2–1,8 kWh/l, prosessointinopeus noin 25 l/h, ja suspensio voi virrata jopa 400 m/s nopeudella. Teollisuusmittakaavan laitteissa kapasi- >> miina. Esimerkiksi tyhjäksi jääneen vedenpuhdistamon kylkeen voisi rakentaa kalanviljelylaitoksen, Rami Salminen vinkkaa. Energiaomavaraisempi elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden sivuvirroista voidaan valmistaa bioöljyä Sybimarin kehittämällä öljynerotustekniikalla. Esikäsittelyssä raaka-aineesta erotellaan kolmifaasiseparoinnilla öljy, vesi ja proteiinipitoinen massa, jota voidaan käyttää rehun raaka-aineena, biokaasun tuotannossa ja maanparannusaineena. Bioöljy voidaan hyödyntää sellaisenaan tai jatkojalostaa biodieseliksi vaihtoesteröintimenetelmällä. Biodieseliä voidaan käyttää lämmitysjärjestelmissä ja liikennepolttoaineena. Wärtsilä on hyväksynyt Sybimarin valmistaman biodieselin viralliseksi öljykseen ilman esteröintiä. Sen sopivuutta on testattu VTT:llä pari vuotta. Rami Salmisen mielestä elintarviketeollisuus voisi olla nykyistä energiaomavaraisem- 24 Mikrofluidisointilaitteiston (M-110EH Microfluidizer Processor) äärellä operaattori Seppo Kuosmanen (vas.) ja vastuututkija Panu Lahtinen. Kuva: juhani SibaKov pi, eikä vain tarjota öljypitoisia sivuvirtojaan ulkopuolisille hyödynnettäväksi. – Esimerkiksi öljynerotusyksikön perään voisi rakentaa voimalaitosmoottorin, hän ehdottaa. konseptiin, mikä voi tuoda tulleessaan myös laitevalmistusta, Rami Salminen summaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä. π Pirjo Huhtakangas Konepajalla riittää töitä Sybimarin konepajalla on nyt kiirettä, kun siellä tehdään töitä oman rakennustyömaan tarpeisiin ja ulkopuolisille asiakkaille. – Kun konepajan kapasiteettia vapautuu omasta käytöstä, voimme kasvattaa kone- ja laitemyyntiä, Rami Salminen sanoo. Elokuussa oli rakenteilla muun muassa kalankäsittelylinjasto pääkaupungin liepeille ja vesiviljelyalus Heimon Kalalle. VTT:n projektissa Sybimar on toimittanut biodiesellaitoksen osia Vietnamiin, jossa tuotantopäällikkö Teija Palmen oli paikan päällä valvomassa asennustöitä ja käyttöönottoa. Sybimarin oma biodieseltehdas on Vietnamin tehtaan prototyyppi. – Haluan panostaa nyt suljetun kierron Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kalansuolet ovat Sybimarin biodiesellaitoksen ykkösraaka-aine, mutta myös elintarviketeollisuuden rasvapitoiset sivuvirrat sopivat, esimerkiksi rypsiöljypohjainen jäte, tuotantopäällikkö Teija Palmen esittelee. Kuva: Pirjo huhtaKangaS teetti voi olla yli 800 l/h, ja laitteiden hinnat vaihtelevat kolmesta sadasta tuhannesta eurosta seitsemään sataan tuhanteen euroon. Ultrahienoja partikkeleita moniin sovellutuksiin Mikrofluidisaattorilla voidaan pienentää lähes kaikkien elintarvikeraaka-aineiden partikkelikokoa vesisuspensioissa. VTT:llä on tutkittu mm. maito-, marja- ja viljaraaka-aineista tehtyjen suspensioiden partikkelikoon pienentämistä sekä valmistettujen dispersioiden stabiiliuksia. Usein pullonkaulana on prosessin vaatima suuri vesipitoisuus, mutta esimerkiksi juomasovellutuksiin tällainen prosessointi soveltuu hyvin. Elintarvikealan ulkopuolella mikrofluidisointia on hyödynnetty mm. nanofibrilloidun selluloosan valmistuksessa. Tällaisessa nanoselluloosassa säikeiden halkaisija on alle 1 µm, ja seoksen viskositeetti voi kohota merkittävän korkeaksi jopa alle 2 % kuiva-ainepitoisuuksissa (Pöhler et al. 2010). Parempi suutuntuma vähärasvaisiin jogurtteihin Rasvan vähentäminen elintarvikkeissa on suuri haaste. Jogurteissa rasva on oleellinen osa suussa aistittavaa kuohkeutta. Vähärasvaisissa tuotteissa käytetään usein rasvankorvaajia, kuten modifioitua tärkkelystä tai hydrokolloideja, mutta ne täytyy ilmoittaa pakkausmerkinnöissä E-koodein. Mikrofluidisoinnilla voidaan merkittävästi vaikuttaa vähärasvaisten jogurttien rakenteeseen. Auty et al. (2011) vertasivat 3,5 % rasvaa sisältäviä jogurttia, jotka oli käsitelty joko perinteisellä venttiilihomogenaattorilla tai mikrofluidisaattorilla. Mikrofluidisointi tuotti huomattavasti kuohkeampia ja kermaisemman tuntuisia jogurtteja. Syynä tähän olivat hyvin pieneksi pilkkoutuneet rasvaglobulit. Kun rasvaglobulien suhteellinen pintaala kasvoi, rasvanpisaroiden sekä hera- ja kaseiini-misellien väliset vuorovaikutukset lisääntyivät. Tällöin rasvojen ja proteiinien välille muodostui ns. nano-klustereita. Korkeat leikkausnopeudet ja kavitaatiovoimat johtivat myös muutoksiin kaseiini-kaseiini- ja kaseiini-hera-vuorovaikutuksissa, jolloin nämä järjestäytyivät pienenpienien rasvapisaroiden kanssa faasien rajapinnoille. Proteiinen ja rasvojen muodostamat klusterit nostivat seoksen viskositeettia ja lisäsivät sen vedensidontakykyä. Kohonnut viskositeetti korreloi hyvin kuohkeamman suutuntuman kanssa. π Juhani Sibakov tutkija juhani.sibakov(at)vtt.fi Panu Lahtinen erikoistutkija panu.lahtinen(at)vtt.fi VTT viitteet: auty, M.a.e., gee, v.l. & Ciron, C.i. 2011. Making low-fat yoghurts creamier through high dynamic pressure processing. new Food Magazine, vol. 14, issue 6, 27–30. Pöhler, t. & et al. influence of fibrillation method on the character of nanofibrillated cellulose (nFC). 2010 taPPi international Conference on nanotechnology for the Forest Product industry, Dipoli Congress Centre, espoo, Finland, 27-29 Sept. 2010. tappi (2010), 437-458. www.algolchemicals.fi Luodaan yhdessä yksiLöLLinen tuote LaadukkaiLLa ja turvaLLisiLLa teoLLisuuden raaka-aineiLLa. n t e e M a Puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja sairaaloissa Hermetel Oy:n elementtituoteryhmän johtaja Juha Ritala arvioi, että puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja sairaaloissa lähivuosina. Elintarvikealalla puhdastiloja on rakennettu Suomessa lähinnä leipomoihin ja kalateollisuuteen. – Puhdastiloista on puhuttu elintarvikealalla pitkään, mutta niiden rakentaminen ei ole vielä lähtenyt suuremmin etenemään, Ritala summaa. Toisin voi olla jatkossa, jos lisäaineettomien tuotteiden suosio kasvaa. Puhdastiloja on käytössä muun muassa lääketeollisuudessa, sairaaloissa, tutkimuslaitoksissa ja pieniä komponentteja, esimerkiksi matkapuhelimien osia valmistavassa elektroniikkateollisuudessa. Myös autojen kalvotuulilaseja tehdään puhdastiloissa. Elintarviketeollisuudessa puhdastilat sopivat pakkausvaiheeseen, kun tuotteet pitää jäähdyttää ja pakata nopeasti etenkin, kun valmistetaan lisäaineettomia elintarvikkeita. Suomalaiset kuluttajat ovat olleet harmissaan siitä, että esimerkiksi maustamattomia lihavalmisteita on ollut vähän saatavissa. Juha Ritala uumoilee, että tämä trendi saattaa tuoda lihatiskejä takaisin ruokakauppoihin. Juha Ritalan mukaan puhdastilojen ja elintarviketeollisuuden kylmätilojen ainoa oikea pintamateriaali on pulveripolttomaalattu. Kuva: Pirjo huhtaKangaS Tällöin lihanleikkuuseen tarvitaan ainakin erilliset, kohdepuhdistetut tilat. Kauppakeskusten sisälle rakennettuihin leipomoihin saatetaan tehdä puhdastiloja. – Elintarviketeollisuus kehittyy ja puhdastilat yleistyvät, mutta osa niistä ei välttämättä ole varsinaisia puhdastiloja, vaan sentyyppisiä valmistus- ja käsittelytiloja. Puhdastilat ovat järkeviä etenkin leipomoissa ja liha- ja hedel- mätuotteiden valmistuksessa, Ritala arvioi. Hän sanoo, että puhdastilojen ja elintarviketeollisuuden kylmätilojen ainoa oikea pintamateriaali on pulveripolttomaalattu; rakenteiden pitää olla mahdollisimman sileitä, jotta ilmaan e i irtoa epäpuhtauksia. Ennen käyttöönottoa ne pestään spriillä. Painekokeissa selvitetään, ettei puhdastilaan vuoda ilmaa mistään. Mikä puhdastila? Puhdastila on rakennuksen sisään rakennettava suljettu alue, jossa valvotaan ilman hiukkapitoisuuksia, lämpötilaa, kosteutta ja painetta asetettujen olosuhdevaatimusten mukaan. Työntekijät menevät puhdastilaan sulkuhuoneiden kautta ja pukeutuvat näihin tiPuhdastilatekniikan avulla tilojen partikkelipitoisuutta, puhtautta ja ilman, kosteuden ja lämpötilan olosuhteita säädetään normit täyttäviksi. Ovet, ikkunat ja varusteet on upotettu elementteihin mahdollisimman tasaisiksi pinnoiksi ilman ylimääräisiä listoja. Näin rakenteiden pinnat saadaan pölyttömiksi ja helposti puhdistettaviksi. Esimerkiksi valaistukset on rakennettu suljetuin rakentein. Kuvat: herMetel oY 26 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi loihin suunniteltuihin asusteisiin. Puhdastila on ympäristöönsä nähden ylipaineistettu, ja partikkelimäärä on rajoitettu halutulle tasolle. Arvoilla 0, 100, 1000, 10 000 ja 100 000 ilmaistaan partikkelien määrä/ kuutiometri ilmaa. Tilat ovat tiiviitä ja kestäviä ja materiaalit sellaisia, ettei niistä irtoa partikkeleita ja ne tuottavat mahdollisimman vähän staattista sähköä. Puhdastilojen pinnat ovat helppohoitoisia. Rakenteet, materiaalit ja muodot valitaan niin, että ne yhdessä puhdastilan ilmantekniikan kanssa muodostavat saumattoman kokonaisuuden, jolla saavutetaan haluttu puhtausluokka. Pitkän linjan ammattilainen Juha Ritala on työskennellyt kylmätekniikka-alalla 1970-luvulta lähtien useissa yrityksissä ja erilaisissa tehtävissä sekä puhdastilavalmistuksessa 1980-luvun puolivälistä lähtien. Ritalassa on keksijän ”vikaa”, mutta hän määrittelee itsensä mieluummin tuotekehittäjäksi, ideoijaksi ja luovaksi ajattelijaksi. Leipätyönsä lisäksi hän muun muassa kirjoittaa kirjoja ja viljelee kotitilaansa yhdessä veljensä kanssa. Parhaillaan hän on mukana VTT-vetoisessa Tekes-hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaista leikkaussalien rakennetekniikkaa. – Olen ollut kehittämässä suomalaista kylmätekniikkaa vuosikymmeniä ja kaikkia yrityksemme tuotteita. Ei taida olla myymälää, johon en olisi jotakin kylmää toimittanut, Ritala laskee. Vuonna 1987 perustettu Hermetel on tällä hetkellä suurin suomalainen kylmätekniikkayritys. Sen elementtituoteryhmä valmistaa Orimattilassa kylmä- ja pakastetiloja, puhdastiloja, kylmä- ja pakastekontteja, vainajakylmiöitä, nostureita ja siirtovaunuja sekä muita kylmätuotteita, kuten kylmäilma- ja suikaleverhoja, jakeluovia, tyyppikaappeja ja laitoskylmiöitä. Liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee kylmä- ja pakastetilavalmistuksesta, 20 prosenttia puhdastiloista ja 10 prosenttia muista töistä. Pääosa myydään kotimaahan, mutta vientiäkin on Amerikkaa myöten. – Olemme halunneet edetä hitaalla kasvulla. Jos leikkaussalitekniikan kehittämishanke toteutuu ja kaikki natsaa, investoimme henkilöstöön, koneisiin ja tiloihin ja tuplaamme liikevaihdon muutamassa vuodessa, Ritala laskee. EU:hun liittymisen myötä Suomen elintarviketeollisuus investoi myös kylmätiloihin, mutta investoinnit ovat nyt pienentyneet sekä Suomessa että muualla EU-alueella. – Suomi on pitkälle valmiiksi rakennettu maa ja täynnä kauppakeskuksia, eivätkä ihmiset pysty ostamaan enempää ruokaa. Sama koskee koko Eurooppaa ja muita aloja, Ritala sanoo. Hänen mielestään Suomessa pitäisi nyt satsata energian ja veden säästöön, hygieniaan ja koneautomaatioon. π Älykamerat ja konenäköjärjestelmät Pirjo Huhtakangas Etsi - tarkastele - luokittele Elementit, ovet, ikkunat jne. on suunniteltu ja rakennettu puhdastilaan sopiviksi. Elementeissä käytetään sisään asennettua pikalukitusjärjestelmää. Ovet, ikkunat ja varusteet on upotettu elementteihin mahdollisimman tasaisiksi pinnoiksi ilman ylimääräisiä listoja. Näin rakenteiden pinnat saadaan pölyttömiksi ja helposti puhdistettaviksi. Pinnoitemateriaaleina käytetään pääasiassa epoksi- ja polyesteripolttomaaleja ja ruostumatonta teräslevyä, joilla saavutetaan parhaat puhtausluokat ja ominaisuudet. Puhdastilojen käyttökohteita ovat mm. lääke-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuus, sairaalat, tutkimuslaitokset ja -laboratoriot, optinen teollisuus sekä teollisuus, jossa valmistuksen eri vaiheissa tai komponenteissa vaaditaan korkeaa teknologiaa ja puhtautta. www.parameter.fi sales@parameter.fi n t e e M a Kalatehdas uusittuihin tiloihin ennätysajassa Heimon Kala Oy:n Rengon tehdas käynnistyi uudestaan saneeratuissa tiloissa pari vuotta sitten. Puolisen vuotta tyhjillään olleet tuotantotilat uusittiin keskellä kesälomakautta ennätysajassa. Laitosta oli alettu ajaa alas kolme vuotta aikaisemmin, työntekijät irtisanottu ja tehdas siirretty Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin kalatehdas kuitenkin paloi toukokuussa 2010. – Kokoonnuimme samana iltana miettimään, miten toimintaa voidaan jatkaa: Rakennetaanko uusi tehdas uuteen paikkaan, etsitäänkö vuokratilat vai saneerataanko Rengon vanha kalatehdas. Erilaisten selvitysten jälkeen päädyimme siihen, että Renkoon kannattaa tulla, kertovat toimitusjohtaja Pekka Lahtinen, tuotantopäällikkö Ari-Pekka Peltovirta ja laitospäällikkö Risto Mälkönen. Risto Mälkönen veti saneerausprojektia, jossa Ari-Pekka Peltovirta oli tiiviisti mukana. Korjaustöissä vanhan tehtaan ulkoseinät pysyivät paikoillaan, mutta sisätilat kokivat suuria muutoksia. – Mietimme koko tehtaan layoutin uusiksi, teimme uusia väliseiniä ja uusimme seinä- ja lattiapintoja. Saneeraustyön tekijöiden löytäminen keskellä kesää oli hankalaa, Risto Mälkönen kertoo. Ari-Pekka Peltovirta sanoo, että kun vanhaa tuotantorakennusta aletaan rakentaa uudestaan, kaikki menee kylmäkoneista lähtien uusiksi. – Suunnittelu alkoi puhtaalta pöydältä. Piti miettiä, miten kalatehdas saadaan toimimaan mahdollisimman järkevästi, tehokkaasti ja hygieenisesti. Uudestakaupungista saatiin pelastettua kaksi uunia ja pakkauskone, Peltovirta toteaa. Kaikki muut koneet ja laitteet jouduttiin ostamaan: nahoitus-, ruotimis- ja suomustuskoneet, vakuumikone, maustelaite, suolauskone, pari uunia, savunkehityslaitteet, vaunuja ja vaunupesuri, kaksi pakkauskonetta ja kaksi hinnoittelukonetta sekä kylmälaitteita. 28 Kalatehdas pysyy siistinä savunkehityshuonetta ja fileointitilaa myöten, koska savustuspöntöt, uunit ja työskentelytilat pestään joka päivä. Fileointiosastolla työskentelevät Vesa Hierola (vas. edessä), Kari Kairavirta (vas. takana) ja Henri Sirkiä (oik. edessä). Tehdas tuotantoon 75 arkipäivässä Risto Mälkösen mukaan hankalinta saneerausurakassa oli tiukka aikataulu. – Ensimmäiset kirjolohifileet saatiin kuitenkin uunista ulos 6.9.2010. Uudenkaupungin tehtaan palosta ensimmäiseen savustukseen Rengossa kului 75 arkipäivää. Jonkinlainen tehtaan rakentamisen Suomen ennätys se on, Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Mälkönen ja Peltovirta arvioivat. Normaalituotantoon päästiin kuitenkin vasta kesällä 2011. Kalatehtaan tuotannon alkuvaiheessa työntekijöitä oli 12–15, nykyisin 50–60. Tehdas jalostaa kalaa yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa, ja tuotanto toimii porrastetusti aamuneljästä neljään saakka iltapäivällä. Kalaa kasvaa omilla viljelylaitoksilla Tuotantoa koneellistetaan edelleen Hämeenlinnan Rengossa käsitellään tuoretta kalaa ja valmistetaan kalajalosteita. Tehtaassa valmistetaan lämminsavukalaa, hiillostetaan kaloja sekä fileoidaan kaloja toistaiseksi käsin. Kalaraaka-aine tulee yrityksen omilta viljelylaitoksilta Ruotsin Lapista ja Suomen rannikolta sekä ostokalana Norjasta. – Meillä on prosessi hallinnassa mätimunasta lopputuotteeseen asti, Pekka Lahtinen kertoo. Oman kalan osuus tuotannosta on noin 60 prosenttia. Tuotteet menevät pääosin vähittäiskauppaketjuihin, mutta kalatehdas tekee myös kaupan omia tuotemerkkejä ja HoReCatuotteita. Heimon Kala Oy ja Viron Saarenmaalla toimiva Vettel Oü kuuluvat As Premia Foods -konserniin, joka valmistaa kala- ja jäätelötuotteita Baltian maihin ja Venäjälle sekä Suomeen ja Ruotsiin. Yli 90 miljoonan liikevaihdosta kalan osuus on yli 40 prosenttia. Kalantuotannon 37 miljoonan euron liikevaihdosta Heimon Kalan osuus on noin 29 miljoonaa euroa. Kalatehtaille Renkoon ja Viron Saarenmaalle on hankittu samanlaisia koneita. Molemmissa laitoksissa tuotantolinjoja suoraviivaistetaan edelleen ja tuotantoa koneellistetaan niin, että käsityötä siirtyy mahdollisimman paljon koneille vuoden sisällä. Muun muassa suojakaasupakkauskone kuuluu tuleviin hankintoihin. Se syrjäyttää vanhan, hitaan pakkauskoneen, joka on nyt pakkaamon varakoneena. – Rengon ja Saarenmaan konekanta on yritetty miettiä niin, ettei sormi mene suuhun, jos kone hajoaa, vaan aina on olemassa toinen vaihtoehto, Risto Mälkönen kertoo. Myös kunnossapito hoidetaan pääosin itse. ISO 22 000 -sertifikaatti viime vuonna Heimon Kalan ja Vettel Oü:n tuotantolaitokselle Saarenmaalla myönnettiin marraskuussa 2011 ISO 220000 -sertifikaatit. Ne varmentavat, että organisaatiot täyttävät elintarviketurvallisuusjärjestelmä ISO 22000:2005 Habasit Cleanline -hihnoilla et voi mennä vikaan! Habasit Cleanline -tuoteperheen kuljetinhihnat on kehitetty täyttämään elintarviketeollisuuden tiukimmatkin vaatimukset. Ilman ylimääräisiä sideaineita valmistetut materiaalit varmistavat, ettei Cleanline-hihnoista vapaudu hajua tai makua tuotteisiin. Pitkäaikaiset käyttäjät luottavat Habasit Cleanline -hihnojen huipputason hygieniaan, laadukkaaseen tuotantoon ja pidempään käyttöikään. Teollisuusapu INDUTRADE GROUP Teollisuusapu Oy Ab Kirkniementie 6 08800 Lohja Puh. 029 006 1220 www.teollisuusapu.fi Savustetut ja jäähdytetyt lohifileet ovat menossa pakattavaksi. -standardin vaatimukset. Tuotantopäällikkö Ari-Pekka Peltovirran mukaan hallintajärjestelmän rakentamisessa oli hyvänä pohjana hieman lakisääteistä pitemmälle kehitetty laitoksen omavalvonta. – Kävimme kuitenkin koko prosessin systemaattisesti läpi johdon vastuita myöten. Dokumentointia vielä tarkennettiin ja lisättiin. Prosessin hallinnan todentamiseksi käytössämme on nyt pitkälle toista sataa dokumenttia. Sitoudumme elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän mukaiseen työskentelyyn ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, Peltovirta täsmentää. π Pirjo Huhtakangas n t e e M a Uudenlaiset teknologiat avuksi elintarvikesivuvirtojen hyötykäyttöön Kolmessa laajassa EU- ja Tekesrahoitteisessa hankkeessa tutkitaan sivuvirtojen hyödyntämistä sekä niiden suomia mahdollisuuksia köyhyysriskissä elävien kansalaisten ravitsemuksen edistämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä maailman väestömäärän ennustetaan kasvavan kahdeksaan miljardiin ja ruuan kysynnän oletetaan samalla kasvavan 50 %. EUROSTAT-tilaston mukaan EU-27 maiden kansalaisista jopa 81 miljoonaa elää jo nyt köyhyydessä tai köyhyyden riskirajoilla. Sen tähden on oleellista tehostaa myös elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä ja valjastaa ne edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Sana ”sivuvirta” rinnastetaan usein jätteeseen, mikä harvoin pitää paikkansa. Sivuvirrat päätyvät usein eläinten rehuksi tai energiantuotannon raaka-aineeksi, mutta niitä voidaan oikeanlaisten teknologioiden avulla muuntaa myös ihmisravinnoksi soveltuviksi. Lisäarvoa kala- ja öljyteollisuuden sivuvirroille Vuoden 2012 alussa käynnistyneen kolmivuotisen APROPOS -hankkeen Jätteetön biojalostamo – uudenlaiset ratkaisut hyvinvoinnin tueksi (EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma ”Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia KBBE) päätavoitteena on tuottaa lisäarvoa kalojen ja öljykasvien prosessoinnissa syntyvistä sivuvirroista, jotka ovat erinomaisia proteiinien, öljyjen, mineraalien ja muiden terveyttä edistävien yhdisteiden lähteitä. FAOSTAT-tilastojen mukaan maailmanlaajuinen vuotuinen kalansaalis on nykyään noin 90 miljoonaa tonnia. Vain 25–50 % kalamassasta käytetään ihmisravinnoksi eli yli puolet päätyy sivuvirraksi tai jätteeksi. Vuositasolla öljykasveja tuotetaan maailmanlaajuisesti noin 60 miljoonaa tonnia. Tästä massasta 60– 90 % jää hyödyntämättä ihmisravitsemuksessa. APROPOS-biojalostamo perustuu elintarvikekelpoisten sivuvirtojen ekologisesti kestä- 30 Sivuvirroista saa erilaisia fraktioita elintarvikkeiden rakenteen ja ravitsemuksellisen arvon parantamiseen. Kuvassa on mm. marjapuristekakkua, panimomäskiä sekä vehnälesettä karkeana ja hienoksi jauhettuna. Usein tavoitteena on vaalea väri, kuten oikeanpuoleisessa referenssissä. Kuva: juhani SibaKov vään hyötykäyttöön. Biojalostamossa sivuvirrat hyödynnetään kokonaisuudessaan erilaisissa käyttökohteissa. Hankkeessa on mukana kahdeksan yliopistoa ja tutkimusorganisaatiota Euroopasta, Kanadasta, Afrikasta ja Aasiasta. Käytännön toteutuksessa on mukana yrityksiä eri aloilta: kasviöljyn valmistus, kalanjalostus, kosmetiikka, prosessien ohjaus sekä tuotteiden jakeluketju. Hankkeessa kehitetään biomekaanisia teknologioita, joilla maksimoidaan raaka-aineiden hyötykäyttöä. Liian puhtaaksi jalostettuja fraktioita ja elintarvikekomponentteja vältetään. Painopiste on useiden komponenttien yhtäaikaisessa rikastamisessa (esim. proteiini- ja öljyrikkaat jakeet). Teknologioita kehitetään eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti, ja alkutuotantoa lähellä olevat alueelliset prosessointiyksiköt ovat oleellinen osa biojalostamon kokonaiskannattavuutta. Hankkeella tähdätään erityisesti pk-sektorin kilpailukyvyn edistämiseen. Ravintorikkaita aterioita köyhille Vuoden 2011 helmikuussa käynnistynyt kolmivuotinen CHANCE -hanke Teknologioita ja raaka-aineita edullisiin, ravitsemuksellisesti Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tasapainoisiin tuotteisiin köyhyysriskissä eläville kansoille (EU:n KBBE-ohjelma) hyödyntää monialaisia lähestymistapoja aliravitsemuksen ehkäisyyn tähtäävien ravitsemusstrategioiden laatimiseksi. Monialaisuuteen kuuluu mm. ravitsemusterapeuttien, elintarvikekemistien, ekonomisten ja teknologien välinen yhteistyö. Tavoitteena on ratkaista ravitsemuksellisia puutteita kehittämällä edullisia, mutta ravitsemuksellisesti rikkaita tuotteita sekä niiden säilyvyyttä edistäviä pakkauksia. VTT:n lisäksi hankkeessa on 16 muuta eurooppalaista partneria. VTT on mukana monissa osa-alueissa: mm. köyhyysriskissä olevien kansalaisten tunnistamisessa, ravitsemustiedon keruussa ja analysoinnissa, elintarviketuotteiden ja -pakkausten kehittämisessä, prosessien ja teknologioiden optimoinnissa ja ylösskaalauksessa sekä teknologioiden siirrossa pk-yrityksille testituotteiden valmistusta varten. Hankkeen tieteellinen tavoite on syventää ravitsemuksen kriittisiin tekijöihin ja terveellisiin ruokavalintoihin liittyvää ymmärrystä. Lisäksi arvioidaan todettujen ravitsemuksellisten puutteiden vaikutuksia riskiryhmien ai- neenvaihduntatuotteisiin analysoimalla heidän virtsanäytteitään. Teknologinen tavoite on kehittää taloudellisesti kannattavia, ympäristöystävällisiä ja yksinkertaisia, pk-teollisuuteen soveltuvia prosesseja edullisten ja ravitsemusarvoltaan korkeiden aterioiden tuottamiseksi. Tuotteiden tulee olla EU:n vähätuloisen väestön makutottumusten mukaisia. Projektissa kehitetyillä ravitsemus- ja koulutusstrategioilla laaditaan suosituksia Euroopan julkisen terveydenhuollon menettelytapoihin koskien aliravitsemuksen ehkäisyä. Monikäyttöisiä partikkeleita rakenteen hallintaan Elokuussa 2010 alkanut Tekesin rahoittama kolmivuotinen AGROBIO-projekti Sivuvirroista monikäyttöisiä partikkeleita (Biorefine-ohjelma) on Åbo Akademin koordinoima ja toteutetaan yhteistyössä VTT:n sekä elintarvike-, paperi- ja biomuoviteollisuuden kanssa. Raaka-aineina ovat vehnäjauhon sivuvirtana muodostuva vehnälese, marjamehujen puristuksesta syntyvä puristekakku sekä sokerijuurikkaan uuttoprosessista ylijäävä sokerijuurikaspulppi. Hankkeessa kehitetään teknologioita, joilla voidaan tuottaa niin sanottuja biofillereitä eli pieniä partikkeleita, joilla saadaan lopputuotteeseen halutunlainen rakenne tai koostumus. Partikkelikokoa muokataan jauhatus-, fraktiointi- ja erotusprosessien avulla. VTT tutkii partikkelien soveltamista erilaisissa mallielintarvikkeissa, kuten leivässä, ekstruusiolla valmistetuissa snack-tuotteissa sekä juomissa. Tavoitteena ovat sekä teknologiset että terveydelliset ominaisuudet. Teknologisesti mielenkiinnon kohteena on mm. rasvan korvaaminen emulsiomaisilla dispersioilla. Terveysnäkökulmissa puolestaan korostuvat korkea kuitu- ja proteiinipitoisuus. Åbo Akademi pyrkii paperisovellutuksissa lisäämään bulkin määrää, vähentämään paperiarkin painoa sekä parantamaan paperin kierrätettävyyttä lisäämällä puuperäisen sel- lumassan sekaan sivuvirroista tuotettuja biofillereitä. Åbo Akademin suorittaa myös eri sovellutuksiin liittyvät kannattavuuslaskelmat. Juhani Sibakov tutkija Tekes AGROBIO -hankkeen projektipäällikkö juhani.sibakov(at)vtt.fi Raija Lantto teknologiapäällikkö EU APROPOS -hankkeen koordinaattori raija.lantto(at)vtt.fi Kati Katina tiimipäällikkö EU CHANCE -hankkeen projektipäällikkö VTT kati.katina(at)vtt.fi lisätietoja: www.euapropos.eu www.chancefood.eu www.tekes.fi/ohjelmat/biorefine KOKONAISPALVELUA ELINTARVIKETEOLLISUUTEEN JäRJESTELmäRATKAISUT TUOTTEET Tehokkaat automaatioratkaisut elintarviketeollisuuden koko toimitusketjuun: LANTECH laatikon- ja alustanmuodostajat, laatikonsulkijat, pakkauskoneet, kalvokäärijät - Kuluttajapakkausten käsittely - Ryhmäpakkausten käsittely - Muovilaatikoiden käsittely - Lavojen ja rullakoiden käsittely - Kuljetin- ja varastointijärjestelmät NEKOS- ja PALOmAT lavapinoajat HäNEL varastoautomaatit, Numafa teollisuuspesujärjestelmät ALNE SERVICE Huolto ja varaosat kaikkiin materiaalinkäsittelyjärjestelmiin www.nekos.fi, Nekos Oy, Kuoppamäentie 11, 33800 Tampere Puh. 0424 10091 n t e e M a Mikrosuodatus monipuolistaa maidonjalostusta Uudella suodatustekniikalla erotetaan maidosta ja herasta ravitsemuksellisesti laadukkaita ja hyvänmakuisia proteiinijakeita. Kalvotekniikoilla on jo pitkä historia maidon jalostuksessa. Proteiinien erottaminen kalvotekniikoilla tuli teollisesti mahdolliseksi jo 1970-luvulla. Ensimmäinen ultrasuodatuslaitteisto hankittiin Valiolle vuonna 1975. Se mahdollisti proteiinien konsentroinnin maidosta tai juustoherasta. Heraproteiini- ja maitoproteiinijauheilla (Hevari ja Mavari) ei kuitenkaan tuolloin ollut suurta kysyntää. Syynä todennäköisesti oli se, että jauheilla ei saatu luotua tuotteisiin uusia kuluttajaetuja, luultavasti vain lisäkustannuksia. Juustoherasta valmistetun heraproteiinin yksi perinteinen käyttökohde on äidinmaidonkorvikkeet. Heraproteiini on aminohappokoostumukseltaan sopiva yhdessä maidon kanssa käytettynä antamaan äidinmaidonkorvikkeessa tarvittavan aminohappokoostumuksen. Juustoheran proteiinit ovat kuitenkin osittain denaturoituneita, ja hera sisältää juustonvalmistuksessa syntyneitä yhdisteitä, kuten hapatebakteerien tuottamia orgaanisia happoja ja juoksetteen kaseiinista irrottamia kaseiinimakropeptidejä. Kaseiinimakropeptidien osuus heran proteiinipitoisuudesta voi olla jopa 25 prosenttia, joten näiden peptidien vaikutus heran proteiinikoostumukseen on merkittävä. Kaseiinimakropeptidien ami- maito MF Mikrosuodatuskokeet käynnissä. Kuva: KajSa haga-heneliuS nohappokoostumus on ravitsemuksellisesti epäedullinen. Niiden joutuminen heraproteiiniin ei ole toivottavaa. Perinteisten äidinmaidonkorvikkeiden ongelma on myös niiden suhteellisen korkea proteiinipitoisuus verrattuna äidinmaitoon. Maito fraktioidaan uudella tavalla Suodatustekniikka on kehittynyt edellä mainituista ajoista huikeasti eteenpäin ja tuonut teolliseen käyttöön uuden suodatustavan, mikrosuodatustekniikan. Siinä käytetään puoliläpäiseviä suodatuskalvoja, joiden huokoskoko on välillä 0,05–10 µm. Mikrosuodatustekniikkaa on tutkittu maidonjalostuksessa jo 1980-luvulta alkaen, ja "ideaalihera" MF perm. UF UF perm. Kivennäiset+ laktoosi MF ret. UF ret. "Kaseiinisellijae" "Ideaaliheraproteiini" Periaatekuva mikrosuodatuksen käytöstä ideaaliheran valmistukseen. 32 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi sitä on käytetty sekä mikrobien ja niiden itiöiden että proteiinien erottamiseen maidosta. Näihin tarkoituksiin on käytetty keraamisia kalvoja, jotka kuitenkin ovat olleet erittäin kalliita laskettuna kalvopinta-alaa kohden. Vasta aivan viime aikoina ovat polymeeriset kalvomateriaalit (spiraalikalvot) tulleet markkinoille. Ne ovat tehneet mikrosuodatuksesta aiempaa taloudellisemman ja mahdollistavat suurten kalvopinta-alojen ja siten suuren suodatuskapasiteetin sisällyttämisen ulkomitoiltaan pienikokoisiin laitteisiin. Tekniikkaa on osin kehitetty Tekesin rahoittamassa Symbio-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Terveysvaikutteisten maitoproteiinien valmistustekniikka. Yksi mikrosuodatuksen mahdollistama uusi sovellus on maidon kaseiinin ja heraproteiinien erottaminen toisistaan. Tämä ei saata kuulostaa erikoiselta saavutukselta, onhan juuston valmistuksessa aina saatu kaseiini ja heraproteiinit erilleen. Nyt mikrosuodatuksen avulla erotus voidaan tehdä niin, että juustoheraan normaalisti syntyvät maitohappobakteerien metaboliatuotteet ja juoksetteen vapauttamat peptidit eivät joudu heraan. Saatava heraproteiini on natiivia ja neutraalin makuista. Vastaavasti maidon miselläärinen kaseiini voidaan erottaa omana jakeenaan ilman heraproteiineja. Kommentti: Heraproteiinit lisäävät kylläisyyttä Kevyttuotteiden suosio on viime vuosina vähentynyt. Kuluttajat ovat joutuneet toteamaan, että vähän rasvaa sisältäneet kevyttuotteet eivät ole aikaansaaneet painon alentumista, vaan kenties pikemminkin päinvastoin. Reaktiona pettymykselle monet ovat palanneet normaalirasvaisten tuotteiden käyttäjiksi tai alkaneet välttää hiilihydraatteja. Jos tavoitteena on välttää hiilihydraattien käyttöä, korvataan ne usein jollain muulla ainesosalla, esimerkiksi proteiinilla. Lisäksi proteiineista ovat kiinnostuneet Uusilla jakeilla useita etuja eri tuotteissa Mikrosuodatustekniikalla voidaan välttää kaseiinimakropeptidien joutuminen heraan, ja näin äidinmaidonkorvikkeisiin saadaan tarvittava aminohappokoostumus aiempaa alhaisemmalla proteiinipitoisuudella. Mikrosuodatuksen avulla saatava heraproteiinijae sisältää aiempaa enemmän α-laktalbumiinia, erilaiset kuluttajaryhmät kuten urheilijat, vanhukset ja laihduttajat. Tämä on näkynyt muun muassa rahkan, raejuuston ja proteiinipitoisten välipalatuotteiden lisääntyneenä suosiona. Viime aikoina on saatu myös lisävalaistusta eri proteiinien kylläisyyttä antavaan vaikutukseen ja sen mekanismeihin. Tässä suhteessa heraproteiinit ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi. Olli Tossavainen joka on keskeinen äidinmaidon heraproteiini. Edullisemman koostumuksen lisäksi mikrosuodatuksella valmistetun heraproteiinin maku on erittäin neutraali ja raikas hapatteiden tuottamien metaboliatuotteiden puuttumisen vuoksi. Neutraalista mausta on hyötyä erityisesti runsaasti proteiinia sisältävissä tuotteissa, joissa proteiinin laadulla on selvä vaikutus tuotteen nautittavuuteen. Suodatet- taessa maitoa esimerkiksi 0,1 µm mikrosuodatuskalvolla, joka pidättää kaseiinimisellit, on syntyvä ideaalihera vapaa myös mikrobeista. Mikrosuodatuksessa syntyy ideaaliheran lisäksi myös misellääristä kaseiinijaetta, jollaista ei aiemmin ole voitu valmistaa taloudellisesti. Myös kaseiinijakeella on mielenkiintoiset ominaisuudet, sillä se kestää erittäin hyvin kuumennuskäsittelyä menettämättä esimeriksi juoksettumisominaisuuksiaan. Tämä tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia muun muassa juustonvalmistuksessa. Valio on ottanut uuden tekniikan käyttöön Valio PRO feel®-proteiinijuomien sekä Valio Onni™- ja Valio Tuuti™-lastenruokien valmistuksessa. Mikrosuodatustekniikan käytöstä näihin sovelluksiin on haettu useita patentteja. π Olli Tossavainen tutkimuspäällikkö Valio Oy olli.tossavainen(at)valio.fi lisätietoja: www.valio.fi/profeel/ www.valio.fi/tuotteet/lastenruoat/ n t e e M a Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta vaatii jatkuvaa seurantaa Vesijärjestelmien riskienhallinta edellyttää potentiaalisten vaarojen ja niiden aiheuttajien sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistamista. Elintarviketeollisuudessa käytetään vettä monenlaisissa prosesseissa. Koska vesi on myös elintarviketeollisuuden raaka-aine, sen laadulle asetetaan erityisvaatimuksia. Vaikka vesi olisi hyvälaatuista vesilaitokselta lähtiessään, sen laatu voi heikentyä verkostossa mikrobiologisen tai kemiallisen kontaminaation seurauksena. Veden laatumuutoksiin vaikuttavat putkistomateriaalit, virtausolosuhteet, lämpötilat, veden käyttöprofiili sekä vesijärjestelmien rakenne. Kaikki veden laatua heikentävät ilmiöt eivät aiheuta suurta riskiä. Tavoitteena onkin erottaa merkittävät ja vähäiset riskit niin, että toimenpiteet voidaan kohdistaa merkittävää haittaa aiheuttaviin riskeihin. Mikrobit voivat aiheuttaa laatuongelmia ja terveyshaittoja Mikrobiologinen toiminta voi aiheuttaa hajuja makuvirhettä veteen tai terveydelle haitallisten legionella- ja mykobakteerien lisääntymistä. Mikrobit kasvavat ja lisääntyvät biofil- meissä. Ongelmia voi syntyä, jos biofilmien kasvu on hyvin voimakasta. Biofilmejä on erittäin vaikeaa poistaa kaikista järjestelmän osista, kun ne kerran ovat muodostuneet. Aina ei auta edes desinfiointi, joka kyllä tuhoaa potentiaaliset vesifaasin patogeenit. Seisova vesi tai hidas virtaus sekä otolliset lämpötilat edistävät mikrobikasvua. Tällaiset olosuhteet voivat syntyä pitkissä putkilinjoissa, jos veden käyttö on epäsäännöllistä tai satunnaista. Veden lämpötila voi kohota kylmävesijärjestelmissä myös lämminvesijohtojen läheisyyden ja huonon eristämisen vuoksi. Mikrobikasvua ja biofilmien muodostumista vesijärjestelmissä estetään parhaiten säännöllisen virtauksen ja lämpötilakontrollin avulla. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan kylmän veden lämpötilan tulee olla alle 20 °C ja lämpimän vähintään 55 °C. Myös erilaisista vettä käyttävistä laitteista tai vaikkapa veden lisäsuodattimista voi aiheutua mikrobikasvun riskiä. Mahdolliset suodattimet tuleekin vaihtaa säännöllisesti. Putkistomateriaaleista voi liueta metalleja ja kemikaaleja Veden kanssa kosketuksissa olevista materi- Vesinäytteenotto kattorakenteisiin asennetuista vesijohdoista vaatii suunnitelmallisuutta. Kuvat: veSi-inStituutti WanDer/PrizzteCh oY 34 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi aaleista voi liueta terveyshaittaa tai esteettisiä ongelmia aiheuttavia aineita. Metalliseoksista voi liueta esimerkiksi kuparia, sinkkiä, rautaa, lyijyä, nikkeliä ja tinaa. Rauta ja sinkki eivät ole terveydelle haitallisia, mutta ruoste värjää vettä ja suuret sinkkipitoisuudet antavat vedelle metallisen maun. Muovituotteiden valmistuksessa käytetään monia eri kemiallisia yhdisteitä, joiden koostumukset ovat tuotesalaisuuksia. Kemikaaleja voi liueta veteen muoviputkista ja -liittimistä, joustoletkuista, liimoista, tiivisteistä ja orgaanisista pinnoitteista. Kemikaalit voivat olla terveydelle haitallisia, aiheuttaa haju- tai makuhaittaa tai edistää mikrobikasvua. Muoviputkien seinämän läpi voi myös tunkeutua kemikaaleja putken ulkopuolelta. Jos materiaalit soveltuvat talousvesijärjestelmiin ja eikä vesi ole syövyttävää, haitallisten aineiden pitoisuudet eivät yleensä aiheuta terveysriskiä. Suomessa on kiinteistöjen vesilaitteistoissa käytettäville putkille, liittimille ja vesikalusteille kansallinen tyyppihyväksyntä, joka edellyttää tuotteiden tyyppitarkastuksen lisäksi jatkuvaa ulkopuolista laadunvalvontaa. EU:ssa on jo pitkään kehitetty yhtenäisiä juomavesijärjestelmien rakennustuotteiden ja materiaalien hyväksyntämenettelyjä, jotka Käyttövesiverkoston messinkiliittimen sisäpinnan saostumia. perustuisivat CE-merkintään ja harmonisoituihin eurooppalaisiin tuotestandardeihin. CE-merkintä ei toistaiseksi ole mahdollista näille tuotteille, mutta testausmenetelmästandardit valmistuvat lähivuosina. Synkronirumpumoottori Vesijärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön tarkkuutta Vesijärjestelmien painekoe ja huuhtelu tehdään puhtaalla vedellä ennen käyttöönottoa. Mikäli rakennuksen eri osat valmistuvat eri vaiheissa, vesi tulisi johtaa putkiin vasta sitten, kun koko järjestelmä otetaan käyttöön. Putkissa viikkoja seisova vesi voi edistää korroosiota tai vaikeasti poistettavien biofilmien kasvua. Talousvesijohtojen liittäminen muihin erillisiin vesijärjestelmiin, kuten sammutus- tai kiertovesijärjestelmiin sekä riittämätön takaisinvirtauksen estäminen vesijohtoon liitetyistä laitteista (jäähdytystornit, lämmönvaihtimet, vedenlämmittimet, pesu- ja tiskikoneet) voi aiheuttaa epäpuhtaan veden pääsyä puhtaaseen veteen. Vahingossa tehtyjen epäasiallisten liitosten mahdollisuus kasvaa järjestelmän laajuuden ja monimutkaisuuden myötä erityisesti, jos eri putkilinjoja ei ole merkitty selvästi. Teollisuuslaitoksilla on myös työtekijöiden turvallisuuteen liittyviä laitteita kuten silmänhuuhtelupaikat ja turvasuihkut, joissa pitää olla veden säännölliset juoksutukset ja laitteiston toimivuuden tarkastukset. Korkean hyötysuhteen omaava toimilaite hihnakuljettimiisi IP69K suojausluokitus Täyttää korkeimmat hygieniavaatimukset 82 % kokonaishyötysuhde Vaipan pintalämpötila maksimissaan 45 °C Nopeusalue 0,0015...4,4 m/s Ilman takaisinkytkentää toimiva taajuusmuuttaja (IP55) TYPE EL - CLASS I APRIL 2010 I NTE R RO L L N O R D I C A / S , sivuliike Suomessa OJAMONHARJUNTIE 2, 08100 LOHJA FI.SALES@INTERROLL.COM P. 09 54949400, F. 09 54949416 Riskien ehkäisy edellyttää säännöllistä seurantaa Veden laatuun voidaan vaikuttaa joko ehkäisemällä merkittäviä vaaroja tai pienentämällä vaaroja hyväksyttävälle tasolle. Suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönottovaiheen ennalta ehkäisevät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Pitkiä putkilinjoja tulee välttää, jotta putkistoihin ei tule suuria paine- tai virtausvaihteluja. Eri vesijärjestelmät tulee erottaa toisistaan ja merkitä selvästi niin, että huollon, korjausten tai saneerauksen yhteydessä eri järjestelmien yhdistämisriski on minimoitu. Jos talousvesijärjestelmään on liitetty sprinkleri- tms. järjestelmiä, niissä tulee olla yksisuuntaventtiilit estämään mahdollisesti likaantuneen veden pääsyn talousveden sekaan. Venttiilien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti. Käytön aikana on huolehdittava lämpötilakontrollista, säännöllisestä huollosta ja kunnossapidosta. Tarvittaessa voidaan myös ottaa käyttöön kiinteistökohtaista vedenkäsittelyä. Käytön aikainen veden laadun monitorointi ei edellytä monimutkaisia ja aikaa vieviä mikrobiologisia tai kemiallisia määrityksiä. Se voi sisältää suhteellisen yksinkertaisia mittauksia, kuten veden sameuden ja lämpötilan seurantaa. On parempi tehdä säännöllisesti yksinkertaisia ja nopeita kenttämittauksia kuin epäsäännöllisesti kalliita laboratoriomäärityksiä. π OPTIMAALINEN PROSESSIN SUORITUSKYKY Onko Teidän prosessissanne salsaa, salaattiakastiketta tai juustoa, voitte luottaa, että laitteemme suorittaa optimaalisen tuloksen. Pystymme tarjoamaan täydellisen linjaston sisältäen hygieniset venttiilit, pumput, kuivurit, lämmönsiirtimet, homogenisaatorit ja sekoittimet, tämän päivän modernin laiteratkaisun. Suunnittelusta alkaen komponentit räätälöityihin järjestelmiin. SPX auttaa teitä käsittelemään ruokalinjastoanne. Tarkastellessa SPX:ää huomaatte, että meillä on johtavat tuotemerkit joilla voimme taata luotettavan laitteiston, tuen ja elintarvikeprosessien asiantuntemuksemme. Käykää tutustumassa meihin osoitteessa www.spx.com. Yhteystietomme Suomessa löydät suomenkielisiltä Tuija Kaunisto kehittämispäällikkö, DI Vesi-Instituutti WANDER/ Prizztech Oy tuija.kaunisto(at)vesi-instituutti.fi www.vesi-instituutti.fi sivuiltamme www.apv.fi n M a a i l M a M a u S t e i l l a Kahvia ja Kahviloita Miten huumaavasta aineesta tuli öljyn jälkeen toiseksi suurin artikkeli maailmankaupassa? 3−4 1681 Maailmassa avataan joka päivä 3−4 uutta Starbucksin ”olohuonetta”. Tämä nk. ”kolmas paikka” on tapaamispaikka ja varatoimisto kodin ja työpaikan välissä. Ranskalaiset mullistivat kahvilakulttuurin 1681, jolloin maassa avattiin ensimmäinen kahvila. Ranskassa kahvilasta sai myös amerikkalaista kaakaota ja turkkilaisia croisantteja. Vielä merkittävämpää oli, että myös naiset pääsivät kahvilaan. Aiemmin kahvi oli miesten juoma. 800 000 000 4000 Atlantalaisen Coca-Cola yhtiön tuotetta myydään 800 milj. annosta päivässä. Yhtiön kofeiinia sisältävä tuote tavoittaa 99 % maailman väestöstä. Ensimmäiset arkeologiset löydökset kahvipapujen käytöstä ovat 4000 vuoden takaa Etiopiasta. 700 1 Yhdessä kahvipensaassa on n. 700 g kahvinpapuja. Jokaisen punaisen marjan sisällä on kaksi papua. Kahvin 4000 vuoden historiassa vasta viimeiset 400 vuotta tuote on ollut tunnettu Euroopassa. Kahvi oli varsinkin arabeille alkoholin korvike, mutta sallittu vain miehille. Kahvi juotiin yleensä kahviloissa, koska sen paahtaminen ja valmistaminen vaatii osaamista. Nykyään kahvilat ovat taas suosittuja, mutta ei niinkään tämän mustan juoman vuoksi, vaan koska kahvilasta on tullut ”kolmas paikka” työpaikan ja kodin välissä. Etiopialaiset vuoristoseuduilla asuvat nomadit keksivät kahvipapujen piristävän vai- 36 Kahvikupillisen hinnasta viljelijä saa 1 sentin. Tämä epäkohta on synnyttänyt reilun kaupan liikkeen, jolla karsitaan välikäsiä ja lisätään viljelijän osuutta tuloista. Monen viljelijän päivän palkalla saisi vain yhden kupin kahvia. kutuksen noin 4000 vuotta sitten. Ensimmäiset merkinnät kaupankäynnistä ovat 3000 vuoden takaa, jolloin kahvi levisi sufi-pyhiinvaeltajien mukana arabimaailmaan. Jemenissä sijaitsevan Mochan satamakaupunki onkin antanut nimensä monelle kahvilaadulle. Arabit osasivat paahtaa kahvia, ja tekivät siitä juomaa, mutta vasta eurooppalaiset alkoivat valmistaa kahvista erilaisia juomia. Karvas maku tasoitettiin maidolla ja sokerilla. Kahvi levisi ympäri Euroopan 1600-luvun lopussa. Kahviloilla oli suuri vaikutus niin poli- Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tiikkaan, taiteeseen kuin muuhunkin elämään. Lontooseen perustettiin nopeasti yli 2000 kahvilaa, mutta niitä myös vastustettiin menestyksekkäästi. Kahvilat olivat arabien tapaan tarkoitettu vain miehille. Ne olivat hyvä korvike pubeille, mutta kahviloihin perustettiin myös prostituoitujen palvelupisteitä ja miehet alkoivat viihtyä niissä liiankin hyvin. Toisekseen kasvavalla Britannian imperiumilla oli monopoli teekauppaan. Naisten ja teekauppiaiden ansiosta brittiläisessä maailmassa suositaan edelleen teetä. Kuva: ari virtanen ja tuoMaS KoSKinen 500 000 000 000 Kahvi on lähtöisin Etiopiasta, mutta Kahvia juodaan eniten Suomessa. Tätä ennen niin harvinaista huumaavaa ainetta juodaan maailmassa 500 mrd kupillista vuodessa, joista n. puolet kuluu aamuisin. 1637 Turkulainen Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka sai maistaa kahvia vuonna 1637 ollessaan kamaripalvelijana Schleswig-Holsteinin herttuan seurueessa Turkissa. 2380 900 Korea muuttui perinteisestä teekansasta kahvin suurkuluttajaksi ennätysnopeasti. Ensimmäinen Starbucks avattiin Koreassa 1999, jonka jälkeen se on noussut maan johtavaksi kahvilaketjuksi. Koreassa on yli 2380 kahvilaa. Mochan ja Etiopian kahvikaupasta on ensimmäiset viitteet vuodelta 900 ennen ajanlaskun alkua. 2 900 000 Brasilia on maailman suurin kahvin tuottaja. Vuosituotanto 2,9 milj. kg. Aiemmin tuotanto perustui afrikkalaisen orjatyövoiman käyttöön. Kaikkiaan maahan tuotiin yli 3 miljoonaa orjaa, ennen sen kieltoa vuonna1888. Sittemmin tuotantoa on koneellistettu. Kanaalin toisella puolella Ranskassa kahvi otettiin innokkaasti vastaan. Ranska perusti omia kahviplantaaseja nykyiseen Haitiin. Vaikka plantaasit hajosivat orjien kapinoinnissa, Pariisin katukahviloista tuli käsite. Kahviloista masinoitiin Ranskan vallankumous, niissä myytiin muitakin juomia ja leivonnaisia, mutta ennen kaikkea kahvilat olivat nuorten parien kohtaamispaikka. Italialaisesta kahvista tuli käsite tuotekehityksen ansiosta. Samalla tavalla kuin italialaiset tekivät turkkilaisesta pizzasta omansa, 2,1 Vietnam tuottaa halpaa Robustaa maailman markkinoille. Kilo Robustaa maksoi vuonna 2011 keskimäärin 2,1 EUR, kun Arabica-kilo maksoi n. 4,3 EUR kahvijuomasta kehitettiin erilaisia versioita. Italialaiset ihastuivat espressoon, joka oli nopea juoda, mutta hidas suodattaa. Kukaan ei malttanut odottaa 7–8 minuuttia espressoaan, joten keksittiin painesuodatus. Yhä edelleen kotien mutterikeittimet tai kahviloiden hohtavat espressolaitteet ovat vallitseva kahvinvalmistusteknologia. Suomessakin kahvi on lisännyt suosiotaan 1600-luvun lopusta ja erityisesti naisten keskuudessa. Muutama kieltolaki ja sota-ajat estivät kahvin saatavuuden ja ovat edelleen ki- peitä muistoja osalle väestöä. Alkoholin kieltolakikin lopetettiin osittain kahvin takia. Salakuljettajat toivat mukanaan paljon myös kahvia, jonka kulutus kasvoi, mutta verotulot valtiolle pienentyivät. Suomessa juodaan nykyään eniten kahvia per henkilö maailmassa. Kahvi piristää ja tehostaa mm. työpaikkalounaan jälkeistä työntekoa. π Ari Virtanen vientikeskuksen johtaja Finpro Soul www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 37 n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Suomalainen popsii 14 kiloa makeisia vuodessa Suomalaiset syövät makeisia keskimäärin 14 kiloa vuodessa. Makeisten kulutus on kasvanut 2000-luvulla henkeä kohden noin kilolla. Eurooppalaisittain suomalaiset syövät makeisia keskimääräisesti, mutta ruotsalaisiin verrattuna muutaman kilon vähemmän henkeä kohti. Makeisten tuonti on kasvanut 2000-luvulla reilulla kymmenellä prosentilla. Noin kolmannes kulutetuista makeisista on tuontia. Samassa ajassa vienti on laskenut viidenneksen. Vuonna 2000 makeisia tuotiin 27 196 miljoonaa kiloa ja 30 277 miljoonaa kiloa vuonna 2011. Viennissä vastaavat luvut ovat 25 211 ja 20 305 miljoonaa kiloa. Puolet suklaata Suomessa tuotetuista makeisista noin puolet on suklaata, vajaa viidennes purukumia ja loput makeispusseja. Leafin tuotannollisen toiminnan loppuessa ensi vuoden alussa Suomeen jää kaksi isoa toimijaa: Fazer ja Panda. Niiden yhteenlaskettu osuus kotimaan markkinoista on noin 50 prosenttia. Fazerin markkinaosuus on 40 ja Pandan 8–10 prosenttia. Lakritsimarkkinoista Pandalla on 45 prosenttia. Fazer on suomalainen perheyritys, Panda norjalaisen Orklan omistuksessa. Fazerin tehtaat sijaitsevat Vantaalla (suklaa), Lappeenrannassa (kovat makeiset) ja Karkkilassa (purukumit). Pandan tehdas on Jyväskylässä Vaajakoskella. Suomessa tuotetuista makeisista noin puolet on suklaata, viidennes purukumia ja loput makeispusseja. Kuva: Fazer Kahden suuren lisäksi makeisia valmistavat Suomessa muun muassa perheyritykset Halva Helsingissä ja Brunberg Porvoossa sekä joukko pieniä yrityksiä, pääasiassa suklaan ja lakritsin valmistajia. Leafilla jatkaa tuotannollisen toiminnan loppuessakin noin 150 työntekijää. Kaiken kaikkiaan makeisteollisuus työllistää vakituisesti noin 1 700 henkeä. Erityinen makeismaku Makeisteollisuus työllistää Makeisyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Pandalla on töissä keskimäärin 260 henkilöä ja Fazerilla noin 1 100. Halvan työntekijämäärä on 85 henkeä ja Brunbergin 55 henkeä. Suomalaisilla on makeisten suhteen oma erityinen makunsa. Suklaan koostumus vaihtelee eri maissa. Salmiakki ja lakritsi ovat erityisesti suomalaisen kuluttajan suosiossa, vaikka niille löytyy markkinoita myös muualta Pohjois-Euroopasta. Kysyntä kasvaa tasaisesti muun muassa Italiassa, Espanjassa, USA:ssa ja Australiassa asti. Kotimaiset makeiset pitävät tulevaisuudessakin pintansa ulkomaisen kilpailun ja globaalien tuotemerkkien puristuksessa. Kotimainen makeisteollisuus on myös panostanut tuotekehitykseen ja sillä on omat vahvat brändinsä. Brändien merkityksen uskotaan vahvistuvan tulevaisuudessa. Makeinen on tyypillinen heräteostos, jolla haetaan mielihyvää. Tuttuus, turvallisuus ja mielihyvä yhdistetään herkästi tiettyyn tuotemerkkiin. Kuva: leaF Vientiä kymmeniin maihin Elintarviketeollisuus on panostanut myös vientiin viimeisen parinkymmenen vuoden ai- 38 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kana. Makeisteollisuus ei tee tästä poikkeusta. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, muut Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjä. Vientiä on myös merkittävästi Isoon-Britanniaan ja Saksaan. Esimerkiksi Fazerin makeisia on myynnissä jo lähes 40 maassa. Kesäkuussa Fazerin makeisten myynti alkoi Kiinassa. Fazerin suurimmat vientikohteet ovat Pohjoismaat, Viro ja Venäjä. Pandan tuotannosta vientiin menee noin kolmannes. Vientiä on kaikkiaan 25 maahan. Tärkeimmät vientimaat ovat Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia ja Espanja. Halva vie yli kolmanneksen tuotannostaan yli 20 maahan, mukana niinkin kaukaiset maat kuin Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka. Brunberg keskittyy kotimarkkina-alueeseen, mutta vie silti noin viisi prosenttia tuotannostaan. Makeisvero 95 senttiä kilolta Makeistoimialalle on aiheuttanut huolta uudelleen käyttöön otettu makeisvero. Vero tuli voimaan tammikuussa 2011, ja sitä korotettiin jo heti vuoden 2012 alussa. Makeisvero on tällä hetkellä 95 senttiä kilolta. Hallitus on asettanut erillisen sokeriverotyöryhmän laatimaan terveysperusteista veromallia. Työryhmä antoi väliraporttinsa heinäkuun alussa lausuntokierrokselle. Raportti sisältää eri malleja mahdollisen laajapohjaisen sokeriveromallin luomiseksi. Tällä hetkellä makeisten osalta ongelma on samankaltaisten tuotteiden erilainen verokohtelu. Samassa makeishyllyssä osa tuotteista on nykyisen veron piirissä, osa ei. Makeisveron tasoon väliraportissa ei otettu kantaa. Epäselvää on edelleen, miten paljon makeisvero vaikuttaa kulutukseen, ja kuinka pysyvää tuo muutos tulee olemaan. kesän aikana ison investoinnin uuteen suklaanvalmistuslaitteeseen. Kotimaisen makeisteollisuuden vahvuutena ovat ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta ja korkealaatuiset raaka-aineet. Eriarvoistavaa verotusta lukuun ottamatta peruselementit ovat kohdillaan. Tällä hetkellä kiristynyt verotus heikentää kotimaisten makeisten kilpailukykyä, ja sillä on vaikutuksensa myös harmaan tuonnin lisääntymiseen Elina Ussa johtaja Elintarviketeollisuusliitto elina.ussa(at)etl.fi Usko tulevaisuuteen on vahva Makeisveron aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta makeisalan usko tulevaisuuteen on luja. Fazerilla kasvua haetaan erityisesti viennistä, Pandalla ja Halvalla kasvumahdollisuuksia nähdään olevan sekä kotimaassa että viennissä. Brunberg on tehnyt kuluneen Valitse Auraprint ja erotu eduksesi! Meiltä löydät toimivia ratkaisuja ja tuoreita ideoita tuotemerkintään: w näyttävät sleeverit w toimivat muovietiketit w tyylikkäät tuotetarrat w tehokkaat kampanjatarrat w monipuoliset digipainamisen mahdollisuudet Auraprint Oy. PL 131, 20101 Turku. Puh. 0207 917 700. auraprint.fi n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Kaakaon jäljitettävyydelle valmisteilla standardi Euroopan suklaanvalmistajien aloite laatia standardi kestävän kehityksen mukaisesti tuotetulle kaakaolle ja kaakaon jäljitettävyydelle etenee. Kaakaota käytetään länsimaissa etenkin suklaan valmistukseen, mutta sitä voidaan suotuisien kasvuolosuhteiden takia kasvattaa ainoastaan päiväntasaajan alueella. Maailman kaakaosta 70 prosenttia tuotetaan Länsi-Afrikassa. Miten varmistaa ketjussa raaka-aineen jäljitettävyys ja vastuulliset tuotantotavat? Euroopan suklaanvalmistajat ovat yhdessä tehneet aloitteen kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun kaakaon ja kaakaon jäljitettävyyden standardin laatimiseksi eurooppalaiselle standardisointijärjestölle CENille. Aloite on hyväksytty CENin jäsenjärjestöissä, ja toukokuussa standardia valmisteleva komitea CEN/TC 415 Sustainable and traceable cocoa piti ensimmäisen kokouksensa. Työ on vielä käynnistymisvaiheessa, jotta tuottajamaat Euroopan ulkopuolelta saataisiin mukaan valmisteluun. Jäljitettävyys tärkeää Suomesta aloitevaiheessa on ollut mukana aktiivisesti Fazer. Vastuullisen kaakaonhankinnan lähtökohdat Fazerilla ovat jäljitettävyyden kehittäminen ja World Cocoa Foundationin periaatteet: ihmisten hyvinvointi, elinkeinon kannattavuus viljelijöille ja elinympä- ristöstä huolehtiminen. Fazer kasvattaa vastuullisesti tuotetun kaakaon ostomääriä 10– 15 prosentilla vuosittain niin, että vuoteen 2017 mennessä sen käyttämän kaakaon alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit. – Kaakaon jäljitettävyyden kehittäminen on keskeinen tavoitteemme. Kun tiedämme, mistä kaakaomme on peräisin, voimme olla varmoja siitä, että olosuhteet alkutuotannossa ovat kunnossa, Fazer Makeisten toimitusjohtaja Tom Lindblad kiteyttää. Fazer-konsernin hankinnan laatupäällikkö Päivi Ranta-Ropo on vieraillut useassa kaakaontuottajamaassa, viimeksi Ghanassa lokakuussa 2011. Hän on tutustunut viljelijäyhteisöjen arkeen ja on hyvin perillä koko tuotantoketjun toiminnasta. – Kaakaoraaka-aineen jäljitettävyys on useassa tuottajamaassa, kuten Afrikassa, hyvin selvillä siihen asti, kunnes pavut saapuvat satamaan. Mutta satamassa eri viljelijöiden tuottamat pavut puretaan juuttisäkeistä, yhdistetään ja pakataan irtotavarana rahtialuksen ruumaan kuljetettavaksi Eurooppaan, Ranta-Ropo kertoo. Pavut jalostetaan eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa muun muassa Fazerinkin ostamiksi kaakaotuotteiksi: kaakaomassaksi, kaakaojauheeksi ja kaakaovoiksi. notetaan sekä jäljitettävyyttä että eettisesti kestäviä toimintatapoja tuotantoketjussa. Standardi antaisi minimivaatimukset näille asioille. Tärkeää on löytää ratkaisut, jotka ketjun kaikki sidosryhmät voivat hyväksyä. Nykyiset kaupalliset sertifiointijärjestelmät ovat hyvänä viitekehyksenä, ja nämä organisaatiot myös ovat mukana uuden standardin luomisessa. Vastaavanlaista standardia ei ole aiemmin laadittu, ja työ tulee varmasti olemaan sekä haasteellista että mielenkiintoista. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on CENin suomalaisena jäsenjärjestönä perustanut kansallista seurantaa varten työryhmän, johon kaikkien kiinnostuneiden on mahdollisuus osallistua. Tällä hetkellä niin teollisuus kuin kauppakin ovat ilmoittautuneet mukaan, samoin kuin kuluttajaviranomaiset. Toivomuksena olisi saada mukaan myös kansalaisjärjestöjä. π Eija Mäkinen asiantuntija Suomen Standardisoimisliitto SFS ry eija.makinen(at)sfs.fi SFS:llä kansallinen seurantaryhmä Tavoitteena on nyt laatia standardi, jossa pai- Maailman kaakaosta 70 prosenttia tuotetaan Länsi-Afrikassa. Kuvissa kaakaopuumetsää ja kaakaopuun hedelmiä. Kuvat: Fazer 40 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Fazerin tavoite: Vastuullinen hankintaketju vuoteen 2017 mennessä Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä yrityksen käyttämän kaakaon alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit. Vuonna 2012 vastuullisesti tuotetun kaakaon määrä ostoista nousee jo noin 30 prosenttiin. Ensimmäiset sertifioidun kaakaon hankinnat Fazer teki syksyllä 2010, jolloin yritys aloitti UTZ-sertifioidun kaakaon ostot. Nyt yrityksessä tehdään työtä etenkin jäljitettävyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna Fazer ostaa esimerkiksi Source Trust -nimisen organisaation kautta 700 tonnia jäljitettävää kaakaota Nigeriasta. Fazerin edustajat vierailevat säännöllisesti kaakaonviljelymaissa tutustumassa paikallisiin oloihin ja toimintatapoihin. Viimeksi fazerilaiset vierailivat Ghanassa ja Nigeriassa lokakuussa 2011. Kummikylä Norsunluurannikolla Ghanan matkalla mukana ollut kaakaon ja suklaan laatuasiantuntija Majlen Fazer ko- rostaa kansainvälisen kaakao- ja suklaateollisuuden välisen yhteistyön merkitystä viljelijäyhteisöjen olojen kehittämisessä. – Esimerkiksi opettamalla viljelijöille oikeaoppisia menetelmiä he voivat parantaa satonsa määrää ja laatua. Se puolestaan nostaa heidän tulojaan ja elintasoaan. Juuri tässä työssä mekin olemme mukana kummikylässämme Norsunluurannikolla, Majlen Fazer summaa. Fazerin kummikylä Biéby sijaitsee noin 100 kilometriä koilliseen satama- ja liike-elämän keskuskaupungista Abidjanista. Fazer tukee Biébytä World Cocoa Foundationin ECHOES-ohjelman kautta (Empowering Cocoa Households with Educational Solutions). Ohjelman tavoitteena on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaonviljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä. Fazer kerää yhdessä suklaanystävien kanssa varoja Biébyn kylään rakennettavaa uutta koulua varten. Jokaisesta elokuun 2012 aikana myydystä Fazerin Sininen 200 gramman sarjan levystä lahjoitetaan viisi senttiä koulun rakentamiseen. Hyväntekeväisyyskampanja oli käynnissä kaikissa Fazerin toimintamaissa. Koulun rakennustyöt alkavat vuoden 2012 syksyllä, ja tavoitteena on käynnistää koulun toiminta syksyllä 2013. Koulun yhteyteen tulee myös pieni kaakaoviljelmä, jossa koululaisille opetetaan kestävää kaakaonviljelyä ja puiden oikeanlaista hoitoa. Rakennushanke toteutetaan yhteistyössä World Cocoa Foundationin kanssa. Vuoden 2011 loppuun mennessä kummikylässä on annettu 560 nuorelle opetusta kaakaoviljelyssä ja istutettu 55 uudelle viljelmälle 100 200 kaakaopuuta ECHOES-ohjelman oppien mukaisesti. lisätietoja: www.fazer.fi/vastuullisuus Nivelten hyvinvointiin • • • • Luontainen kollageenipeptidien seos Neutraali maku ja haju Hyvä liukoisuus sekä kylmään että kuumaan veteen Kestää pastöroinnin ja alhaisen pH:n Proteiinin lähde suorituskykyä lisäämään • Neutraalin maun ja hyvän vesiliukoisuuden ansiosta soveltuu hyvin proteiinilisäksi urheilu- ja hyvinvointijuomiin • Funktionaalisissa patukoissa toimii proteiinin lähteen lisäksi sidontaaineena sekä mahdollistaa sokeripitoisuuden alentamisen Ihonhoitoon • Neutraali maku ja haju, hyvä vesiliukoisuus • Soveltuu makeis-, juoma-, meijeri- ja hilloteollisuuteen sekä lisäravinteisiin Kysy lisää: Mirka Kronlöf Taina Aimo puh. (09) 521 2141 • mirka.kronlof@leipurin.com puh. (09) 521 2139 • taina.aimo@leipurin.com Leipurin Oy Elintarviketeollisuusmyynti PL 40 (Kutojantie 4), 02631 Espoo Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2121 www.leipurin.com KehittyväElintarvike_1208_175x128mm_Gelita.indd 1 Gelitan bioaktiiviset kollageenipeptidit Hyvinvointi fokuksessa ISO 9001 BUREAU VERITAS Certification 30.8.2012 11:18:31 n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Mitä suomalaiset juovat? Litraa/Vuosi Mitä suomalaiset juovat Litraa/Vuosi Mitä suomalaiset juovat 1 934 500 000 Talousveden kulutus, hanavesi 1 934 500 000 Talousveden kulutus, hanavesi 850 000 000 Kahvijuoma 850 000 000 Kahvijuoma 709 315 772 Maito 709 315 772 Maito 479 600 000 Olut 479 600 000 Olut 363 300 000 Virvoitusjuomat 363 300 000 Virvoitusjuomat 93 20093 000 Kivennäisvedet 200 000 Kivennäisvedet 87 00087 000 Hedelmäja marjajuomat 000 000 Hedelmä- ja marjajuomat 78 00078 000 Täysmehut 000 000 Täysmehut 000 Laimennettavat mehut mehut ja juomat (juomavalmis) 000 000 Laimennettavat ja juomat (juomavalmis)77 00077 64 00064 000 Long Drink 000 000 Long Drink 60 95060 000 Piimä Piimä 950 000 54 80054 000 800 000 Siideri Siideri 29 78929 000 789 000 Punaviini Punaviini 877 000 22 87722 000 Valkoviini Valkoviini 279 000 Teejuoma 21 27921 000 Teejuoma 16 000 000 ja mehut 16 000 000 NektaritNektarit ja mehut Suomalaisten tärkeimpiä juomia ovat talousvesi, kahvi, maito, olut ja virvoitusjuomat. Talousvesi on tärkein janojuoma joko sellaisenaan tai osana muita elintarvikkeita kuten kahvi, tee tai mehu. Hanaveden osuudeksi on arvioitu 1l/vrk/asukas. Veden kulutuksessa yksilökohtaiset erot ovat suuria riippuen iästä, elämäntilanteesta, ruokavaliosta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Kahvia juodaan toiseksi eniten, ja suoma- laiset juovat kahvia eniten maailmassa. Kulutus on pysynyt vakiona vuosikymmeniä ja on nyt lähes puoli litraa päivässä henkeä kohti. Vaaleapaahtoinen kahvi vastaa 94 prosentista kahvin kulutuksesta. Maidon juonti on laskenut vuosikymmeniä tasaisesti, tosin lasku on viime vuosina hidastunut. Rasvaton maito on suosituin maitojuoma. Sen kulutus kääntyi laskuun 2011 ja täysmaidon kulutus pieneen kasvuun. Maito on TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA • KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi tärkeimmäksiammatti tuksistahyödyllistätietoa lehdeksilehtienvälisessä • KehittyväElintarvikelehti vertailussa onselkeästitärkeinETS:n • 88%vastaajistalukee tarjoamistajäseneduista lehdenilmoituksia Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy 42 T K M O V K H T L L P S P V T N Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi edelleen kolmanneksi suosituin juoma. Suomalaiset juovat ennätyksellisen paljon maitoa. Olut on kokonaisvolyymiltään neljänneksi suurin juoma, ja kolmosolut vastaa noin 94 prosentista oluen kulutuksesta. Kulutus on pysynyt melko tasaisena. Oluen matkustajatuonti on arvioitu mukaan lukuun. Virvoitusjuomien kulutus laskee ja kivennäisvesien kasvaa. Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää. Infoteam Oy, p. (09) 441133, infoteam@infoteam.fi Talousveden kulutus, hanavesi Kahvijuoma Maito Olut Virvoitusjuomat Kivennäisvedet Hedelmä- ja marjajuomat Täysmehut Laimennettavat mehut ja juomat (juomavalmis) Long Drink Piimä Siideri Punaviini Valkoviini Teejuoma Nektarit ja mehut Hedelmä- ja marjajuomat ovat suurin mehutuoteryhmä, ja niiden kulutus on tasaista. Täysmehujen kulutus on tasaista. Laimennettavien mehujen kulutus on ollut lievässä laskussa. Long drinkkien kulutus on pienessä kasvussa, siiderin kulutus on ollut lievässä laskussa. Matkustajatuonnit on arvioitu mukaan lukuun. Piimän kulutus vähenee, mutta on edelleen noin 2,5-kertainen valkoviinin kulutukseen verrattuna. Punaviini on suositumpaa kuin valkoviini. Teen juonti kasvaa hitaasti. Alkoholin myynti 100 % alkoholina laskettuna oli 43 970 000 litraa vuonna 2011 eli noin 8,3 litraa/asukas/v. Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuuntainen jo neljä vuotta peräkkäin. π lisätietoja: elisa Piesala toimialapäällikkö elintarviketeollisuusliitto ry elisa.piesala(at)etl.fi luvut perustuvat vuoden 2011 tilastoituihin vuosivolyymeihin, ja ne on kerätty eri lähteistä. tarkkoja vertailukelpoisia lukuja ei ole saatavilla, joten vain suuruusluokat ovat vertailukelpoisia. luvut ovat osin arvioita, mm. vedenkulutuksen ja matkustajatuonnin osalta. trenditulkinnat perustuvat noin neljän viimeisen vuoden volyymimuutoksiin. W W W. B U L L B E R R Y. F I n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Verotus näkyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastoissa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan vuonna 2011 Suomessa myytiin olutta 449 miljoonaa litraa, siideriä 47 miljoonaa litraa ja long drink -juomia 50 miljoonaa litraa. Luvut eivät sisällä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Edelliseen vuoteen verrattuna oluen myynti kasvoi 1,7 % ja long drink -juomien 4,1 %. Siiderin myynti laski 5 %. Kasvu johtui siitä, että kaupat ostivat merkittävästi alkoholijuomia varastoon joulukuussa vanhalla verokannalla ennen veronkorotusta. Oluen, siiderin ja long drink -juomien verotus nousi 15 % vuoden 2012 alussa. Samaan aikaan vahvempien alkoholijuomien vero nousi 10 %. laski 1,4 prosenttia ja kivennäisvesimyynti nousi 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vesien suosio on jatkunut pari vuotta, kun samaan aikaan virvoitusjuomien myynti on laskenut. Virvoitusjuomaveroa nostettiin vuoden 2011 alusta 4,5 sentistä 7,5 senttiin ja heti vuoden 2012 alusta 11 senttiin litralta. Virvoitusjuomien valmisteveroa kerätään myös lähde- ja kivennäisvesistä. Sokerivero, jonka veropohja olisi laajempi Olutvero ennätyskireä Alkoholiveroja on korotettu viimeisen neljän vuoden aikana neljästi. Olutta verotetaankin Suomessa ennätyskireästi. Olutvero on EUmaiden korkein ja yli viisinkertainen Viroon nähden. Korkean alkoholiveron vuoksi juomia tuodaan yksityisenä matkustajatuontina ulkomailta, lähinnä laivoilta ja Virosta. Viime vuonna alkoholijuomia tuotiin matkustajatuontina noin 67 miljoonaa litraa. Määrä on jo 15 % kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista. Yksityinen tuonti onkin suurempaa kuin koko Suomen alkoholijuomien ravintolamyynti. Veronnostoilla kiihdytetään yksityistä maahantuontia sekä harmaatuontia. Juomia tuodaan isot lastit kerralla, eivätkä kaikki juomat päädy omaan käyttöön. Harmaat markkinat ovat kontrolloimattomat. Kivennäisvedet suosittuja Alkoholittomien panimojuomien osalta Suomessa ei ole koko kotimaan myyntiä kattavaa tilastointia kuten alkoholijuomista. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten, Hartwallin, Nokian Panimon, Olvin ja Sinebrychoffin, virvoitusjuomamyynti oli viime vuonna 260,2 miljoonaa litraa. Kivennäisvesiä myytiin 67,2 miljoonaa litraa. Liiton jäsenyritysten virvoitusjuomamyynti 44 Olut maistuu suomalaisille. Kuvat: olvi Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kuin voimassa olevan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron, olisi tasa-arvoisempi ratkaisu kuin muutamia aloja kohtuuttomasti syrjivä valmisteverotus. Olut maistuu Alan tulevaan kehitykseen vaikuttavat muun muassa veroratkaisut, mahdollisuus alkoholijuomien mainontaan sekä alkoholilain kokonaisuudistus. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kantoi vuoden 2012 veronkorotuksista raskaan taakan. Yhden teollisuudenalan kuorma on ollut suuri. Viime vuosina on ilahduttanut suomalaisten kiinnostus olueen. Olutvalikoima on monipuolistunut, olutmaistajaiset ja -koulutukset ovat kysyttyjä ja oluita yhdistetään ruokien kanssa. Olut maistuu saunajuomana. Suomi on olutmaa. π Outi Heikkinen projektipäällikkö Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto outi.heikkinen(at)etl.fi Ainoa merkittävä asia ruuan pakastamisessa? Minkälaista ruoka on tarjoiltaessa. Perussääntö: mitä nopeampi pakastus, sen parempi. Tämän päivän kuluttajat haluavat ruokaa, joka näyttää ja maistuu hyvältä. Tämän voit varmistaa AGAn CRYOLINE® kryogeenisellä pakastuksella. Nopeampi pakastus säilyttää ruuan tuoreen maun ja koostumuksen. Itse asiassa on mahdollista toimittaa pakastettua lohta Pohjois-Euroopasta mitä vaativimmalle sushikokille Tokioon. Ja lohi on vain yksi niistä elintarvikkeista, jotka näyttävät ja maistuvat erinomaisilta CRYOLINE® ratkaisun avulla. Olisiko sinun aika murtaa jää ja ottaa selvää? AGA – ideas become solutions. www.aga.fi n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Altia tähyää kasvua idästä Altian tavoitteena on tuplata konsernin liikevaihto lähivuosina. Kasvua haetaan Itä-Euroopasta, etenkin Venäjältä. – Ala kasvaa vuosittain kaksinumeroisin luvuin Itä-Euroopassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Länsi-Euroopassa tilanne on stabiili, ja USA:ssa on pientä positiivista värinää. Intia on seuraava kasvualue, ja Turkki on kovassa vedossa, Altian toimitusjohtaja Antti Pankakoski tiivistää alkoholiteollisuuden markkinatilanteen. Altian perinteisillä toimialueilla Pohjoismaissa markkinat ovat kypsiä, mutta viinien myynti voi kasvaa ja kulutus vaihdella tuotteesta toiseen. Samanaikaisesti Venäjän markkina kasvaa kalleimmissa hintaryhmissä 8–10 prosenttia vuodessa. – Venäjän liköörimarkkina, 39 miljoonaa litraa, on yli kaksi kertaa niin suuri kuin Suomen kirkkaiden viinojen markkina, Pankakoski muistuttaa. Ala elää tuotesalkkujen kautta Altia ei ole ainoa idän markkinoita tähyävä alkoholiteollisuusyhtiö, mutta se etsii itselleen sopivaa markkinarakoa. – Meidän täytyy löytää 100–200 miljoonan euron arvoisia segmenttejä, joista lohkeaa kohtuullisen kokoinen siivu meille. Etsimme yrityksiä, joilla on valmistusta ja brändejä ja Juomiseen vaikuttavat kulutustottumuksien muutokset, kuten nuorten keskuudessa viinien juonnin kasvu. 46 hyvä markkina-asema. Katsomme koko ItäEurooppaa, Antti Pankakoski tarkentaa. Hän sanoo, että Altian kaltaisille yrityksille on kaksi vaihtoehtoa kasvaa: Seurata, mitä isot yritykset tekevät tai mennä sinne, missä volyymit eivät riitä isoille yrityksille. – Brändit vaihtavat tällä alalla nopeasti omistajia. Meille voi sopia brändi, joka ei kiinnosta isoja yrityksiä. Tuotemerkkien ja yritysten kaupalla voi tehdä nopeasti tiliä. Koko ala elää tuotesalkkujen kautta, Pankakoski selvittää. Hän laskee, että Altian valikoimissa on yli sata omaa tuotetta, noin 5 000 maahantuontituotetta sekä yli sata teollista tuotetta. Alkon myymälässä ylletään helposti yli tuhanteen nimikkeeseen. Altian omien tuotteiden osuus liikevaihdosta on nyt noin 150 miljoonaa euroa ja maahantuontituotteiden 170 miljoonaa euroa. Loppu noin 525 euron kokonaisliikevaihdosta tulee teollisista tuotteista. Suomen osuus liikevaihdosta oli viime vuonna noin 233 miljoonan euroa. Etsimme yrityksiä, joilla on valmistusta ja brändejä ja hyvä markkina-asema ja tähyämme koko Itä-Eurooppaa, toimitusjohtaja Antti Pankakoski tarkentaa Altian kasvutavoitetta. Kuvat: altia Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuomayhtiö Altia on Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuomayhtiö. Konsernin liikevaihto on noin 525 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 1 200. Altia on keskittänyt viinien tuotannon Svendborgin tehtaalle Tanskaan ja suurimman osan väkevien juomien tuotannosta Rajamäen tehtaalle Suomeen. Uusi logistiikkakeskus lähellä Tukholmaa Brunnassa parantaa Altian tehokkuutta ja palvelutarjontaa Ruotsissa, joka on Altian merkittävin markkina. Altian Koskenkorvan tehdas on maailman suurin ohratärkkelyksen valmistaja. Tehtaan tuotantokapasiteetti on yli 50 000 tonnia vuodessa. Ohratärkkelyksen käyttökohteita ovat paperi- ja kartonkiteollisuus, panimoteollisuus ja muu elintarviketuotanto. Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Paperin ja kartongin valmistuksessa ohratärkkelystä käytetään sideaineena. Natiivina sitä käytetään monikerroskartonkien ns. spray-tärkkelyksenä, modifioituna massa- ja pintaliimauksessa sekä päällystyksessä pastan sideaineena. Panimoilla ohratärkkelystä käytetään oluen valmistuksessa. Ohratärkkelystä käytetään raaka-aineena myös leipomoissa, einestuotannossa sakeuttamis- ja sidosaineena sekä tärkkelysmakeuttajien ja siirappien raaka-aineena. Altian etanolituoteryhmiä ovat puhtaat ja lievästi denaturoidut sekä vahvasti denaturoidut etanolituotteet teollisuuskäyttöön, maalämpönesteet, elintarviketeollisuuden desinfiointiaineet sekä muut teollisuusliuottimet. Suomi on muuttunut olutmaaksi Suomesta on tullut menneinä vuosikymmeninä selkeä olutmaa, vaikka maa on kuulunut perinteisesti vodkavyöhykkeeseen. – Tämä perinne näkyy edelleen, mutta väkevien kulutus on laskenut EU-aikana 5–10 prosenttia vuodessa, missä suurin tekijä ovat veronkorotukset, Antti Pankakoski täsmentää. Alkoholien kokonaiskulutus on Suomessa nyt kymmenen litran tuntumassa. Juomiseen vaikuttavat kulutustottumuksien muutokset, kuten nuorten keskuudessa viinien juonnin kasvu viimeisen 15 vuoden aikana sekä ruokailutapojen muutokset. Samalla väkevien juomien peruskuluttajaryhmä on vanhentunut. Oluen ja lonkeron kasvua ajaa saatavuuden helppous ja hinta; vähittäiskaupat voivat hinnoitella joustavammin. Väkevien alkoholien myynnin laskua korvaa tuonti ulkomaanmatkoilta. Viinit pulloon Tanskassa, väkevät Suomessa Altia osti pari vuotta sitten Tanskasta Svedborgin pullotuslaitoksen ja tuotemerkkisalkun. Yritys pullottaakin viinit nyt Tanskassa lähellä suuria viinimarkkinoita ja väkevät Rajamäellä. Antti Pankakoski muistuttaa, että yksistään Ruotsissa juodaan viiniä kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa. Suomessa Altia myy kolmasosan maassa juotavasta oluesta. Ohraraaka-aineen yritys käyttää tarkkaan hyödykseen. Siitä valmistetaan alkoholia ja teollisuustuotteita, ja kuoret poltetaan omassa voimalaitoksessa turpeen tai hakkeen kanssa. Koskenkorvalla on investoitu jyvän kuorijoihin, joilla saadaan jyvä ja kuori mahdollisimman tarkkaan talteen. Altia valmistaa myös teollisia tuotteita: Rehuja suomalaisille karjatiloille, tärkkiä paperi- ja elintarviketeollisuudelle ja teknistä etanolia, jota käytetään muun muassa ilmalämpöpumpuissa ja lasinpesunesteissä. Tanskassa pullotetaan lisäksi lääke-etanolia. π Pirjo Huhtakangas Kulutus kolminkertaistunut neljässä vuosikymmenessä UUSI monipuolinen ratkaisu elintarviketeollisuudelle Finncont® kiintoainekontti 800/PE Tutustu lisää osoitteessa www.finncont.com Alkoholijuomien kulutus on kolminkertaistunut Suomessa viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 asukasta kohti laskettu alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi noin 8,8 litrasta 10,4 litraan eli noin 17 prosenttia. Suomi on muuttunut viinamaasta olutmaaksi. Vuodesta 1968 vuoteen 2008 väkevien alkoholijuomien osuus tilastoidusta kulutuksesta väheni yli puolesta noin neljäsosaan, kun oluen osuus lisääntyi kolmanneksesta vajaaseen puoleen. Mietojen viinien kulutusosuus lisääntyi samanaikaisesti 6 prosentista 16 prosenttiin. Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on lisääntynyt viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Matkustajatuonti on noussut selvästi merkittävimmäksi tilastoimattoman alkoholinkulutuksen eräksi. lähde: Mäkelä, P., Mustonen, h. & tigerstedt, C. (toim.) 2010. Suomi juo. terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Räätälöityjä ratkaisuja vuodesta 1974 Myynti & lisätiedot Tarja Virnes (03) 485 4217 Jorma Vehmas (03) 485 4214 www.finncont.com n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajan toiveisiin monin tavoin Hiilihapotettujen juomien tuotekehityksessä trendinä on luonnollisuuden korostaminen ja ainesosaluetteloiden yksinkertaistaminen. Hiilihapotettu, kupliva ja raikas juoma on iloinen nautinto. Oli sitten kyseessä alkoholiton virvoitusjuoma, hyvinvointijuoma, maustettu vesi, siideri, lonkero tai alkoholipitoinen juomasekoitus, niin sen pitää ensisijaisesti maistua hyvältä. Maku on siis juomien tuotekehityksessä ehdottomasti tärkein ominaisuus. Maku syntyy juomissa, kuten kaikissa elintarvikkeissa, osien summana. Makeus, hapokkuus, aromikkuus, suutuntuma ja väri muodostavat kokonaisuuden, ja tuotekehittäjän haasteena on tehdä kokonaisuudesta tasapainoinen. Täydellistä makeuttajaa ei ole Ehkä tärkein juotavuuteen vaikuttava seikka on juoman makeus-happotasapaino. Makeuttajaa valitessa tuotekehittäjän pitää punnita vaihtoehtoja hiilihydraattien ja intensiivimakeuttajien välillä. Sakkaroosi on hyvänmakuinen ja turvallinen, ja sen tuomaa suutuntumaa on vaikea täysin korvata. Toisaalta paineet sokeri- ja energiamäärien alentamiseen tuotteissa ovat kovat. Light -juomissa pitkään hallinneet asesulfaami K ja aspartaami kärsivät etenkin jälkimmäisen huonosta maineesta ja jatkuvista julkisuudessa käydyistä keskusteluista: Internet on täynnä toinen toistaan hurjempia tarinoita makeutusaineiden turvallisuusriskeistä. Huolimatta viranomaisten rauhoittelevista kannanotoista osa kuluttajista ei periaatteesta käytä lainkaan keinomakeutettuja tuotteita, koska pitää niitä vaarallisina. Toisaalta osa kuluttajista välttää turhaa energiansaantia ja käyttää periaatteesta vain light -tuotteita. Markkina on siis tältä osin varsin jakautunut. Myös makeuttajien mausta voidaan kiistellä. Sokerin makuun tottuneet vierastavat makeutusaineiden voimakasta jälkimakua, mutta toisaalta makeutusaineita paljon käyttävät kuluttajat ovat tottuneet niiden intensiiviseen, pitkään ja viipyilevään makuun ja pitävät siitä. Täydellistä makeutusainetta ei valitettavasti vielä ole olemassa: energiaton, luonnollinen, ainoaksi makeuttajaksi soveltuva ratkaisu puuttuu vielä. Stevioliglykosideille on asetettu paljon odotuksia, mutta sillä voidaan korvata vain puolet tuotteen sokerista maun kärsimättä. Monelle kuluttajalle puoletkin sokerista on liikaa. Nähtäväksi jää, millaisen osuuden stevioliglykosideilla makeutetut juomat tulevat pitkällä tähtäimellä markkinoilta ottamaan. Juotavuutta säädellään makeus-happotasapainolla Makeutta tasapainottamaan tarvitaan hapokkuutta. Yleisin juomissa käytettävä happo on sitruunahappo, joka soveltuu liukoisena ja raikkaan makuisena happona erinomaisesti juomasovelluksiin. Tyypillinen pH virvoitusjuomissa on alle 3,5. Korkeampi pH vähentää OLEMME MUKANA SyKSyN AMMATTITAPAHTUMISSA: 20. VALTAKUNNALLISILLA RAVITSEMUSPÄIVILLÄ OSASTOLLA 33 8.-9.10. HELSINGISSÄ 48 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVILLÄ OSASTOLLA A11 28.-30.11. HELSINGISSÄ Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi raikkautta ja kasvattaa hygieniariskejä. Yleisesti ottaen hapokkuutta kannattaa lisätä makeuden kasvaessa, jotta juotavuus ei kärsi. Korkeahappoiset tuotteet myös tuntuvat kuivemmilta. Makeus-happotasapainolla on siis mahdollista vaikuttaa juoman aistittavaan makeuteen. Sekä makeuden lisääminen että hapokkuuden vähentäminen lisäävät juoman aistittavaa makeutta, ja toisaalta välillä pelkkä hapon lisääminen riittää tekemään juomasta aistittavasti kuivemman. Luonnollisuustrendiin vastataan yhdistelmillä Maku virvoitusjuomiin saadaan aromeista, mehuista ja näiden yhdistelmistä. Vanhoja, perinteisiä makuja ovat sitrushedelmät, joista appelsiini ja sitruuna ovat ehdottomasti suosituimmat, sekä etenkin maustettujen siiderien kategoriassa dominoiva mansikka. Uusia makuja ja makuyhdistelmiä tuodaan kuitenkin jatkuvasti markkinoille. Suosittuja ovat eksoottiset hedelmät ja niiden yhdistelmät, sekä vanhojen tuttujen makujen maustaminen uusilla jännittävillä yhdistelmämauilla. Vain mielikuvitus on rajana uusia yhdistelmiä etsittäessä. Osa jää henkiin, mutta suuri osa uusista mauista poistuu hyllyiltä uusien yrittäjien tieltä. Juomahyllyjen ääressä on viime vuosina voinut todeta trendinä olevan aromeiden luonnollisuuden korostaminen. Myös mehujen käyttöä resepteissä on lisätty samoilla argumenteilla. Erittäin korkeiden mehupitoisuuksien Kehittyvä Elintarvike Lisätietoja: www.rty.fi www.sell.fi haaste voi olla tuotteen juotavuus, joka saattaa kärsiä mehun määrän kasvaessa. Korkea mehupitoisuus ja hiilihappoisuus eivät aina ole toimiva yhdistelmä. Teknologisesti aromin tärkein ominaisuus on hyvän maun lisäksi hyvä säilyvyys. Aromin tulee kestää säilytystä valitussa pakkauksessa. PET-pulloissa aromi altistuu ajan myötä hapettumiselle, ja kaikissa läpinäkyvissä pakkauksissa käytetyt aromit on myös testattava valon kestävyyden suhteen. Myös värien käyttö juomissa noudattelee luonnollisuustrendiä. Yhä useammin tuote halutaan värjätä E-koodillisten värien sijaan kasvi- tai hedelmäuutteilla tai värjäävillä mehutiivisteillä. Värien valmistajat pystyvät tarjoamaan varsin laajan kirjon luonnollisia vaihtoehtoja, ja näiden värien teknologiset ominaisuudet ja säilyvyys paranevat jatkuvasti. Luontaista ja kestävää sinistä väriä vielä tosin odotellaan. Yhdistelmäjuomissa monia haasteita Hiilihapotettujen juomien markkina on viime vuosina pirstaloitunut. Perinteiset virvoitusjuomat ja alkoholipitoiset sekoitejuomat pitävät edelleen pintansa, mutta niiden oheen ja ympärille kasvaa yhä laajempi joukko uudentyyppisiä juomia, jotka yhdistelevät vanhoja kategorioita. Energiajuomat ja hyvinvointijuomat ovat jo vakiinnuttaneet asemansa, uudempia tulokkaita alkoholittomassa juomahyllyissämme ovat Euroopasta rantautuneet kevyesti ma- Kuva: Sanna liiMatainen Sinebrychoffin tutkimuspäällikkö Hanna TalviOjan mukaan perinteiset virvoitusjuomat ja alkoholipitoiset sekoitejuomat pitävät edelleen pintansa, mutta niiden oheen ja ympärille kasvaa yhä laajempi joukko uudentyyppisiä juomia, jotka yhdistelevät vanhoja kategorioita. keutetut vedet ”near water”, vesien ja mehujen yhdistelmäjuomat ”schorle”, hiilihapotetut tee- ja kahvijuomat, uudet, viljaa sisältävät juomat ja muut uudet ”fuusiojuomat”, jotka rikkovat vanhoja totuttuja kategorioiden raja-aitoja. Yksi uudentyyppisten juomien asettamista haasteista tuotekehittäjälle on niiden mikrobiologisen turvallisuuden takaaminen etenkin, jos koko pakkauksen pastöroiminen ei ole mahdollista. Toinen haaste on tuotekonseptin yksinkertaistaminen niin, että kuluttajat oppivat ymmärtämään ja käyttämään tuotteita. Pelkkä hyvä maku ei riitä, jos tuoteodotus ei vastaa makua. Myös hiilihapotetuissa alkoholijuomissa kategoriat risteytyvät. Kotimaassa myyntikanava määrittää tuotantoteknologian, ja tislattua alkoholia voi käyttää vain anniskelu- ja Alkon myyntiin tulevissa tuotteissa. Päivittäistavarakaupassa saa myydä käymisteitse valmistettuja, alle 4,7 tilavuus-% alkoholia sisältäviä tuotteita. Kaupan hyllyistä löytyykin laaja tarjonta erilaisia maustettuja hiilihapotettuja juomia, jotka on valmistettu käymisteitse. Juomat maustetaan ja makeutetaan yleensä käymisen jälkeen, ja tyypillisesti tuotekehittäjälle annetaan tavoitteeksi pyrkiä mahdollisimman lähelle etanolista valmistetun sekoitejuoman makua. Nämä juomat asettavat omat haasteensa maun raikkauden ja säilyvyyden suhteen. Luotettavuus ja ekologisuus avaintekijöitä Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä trendinä on luonnollisuuden korostaminen ja ainesosaluetteloiden yksinkertaistaminen. Julkisuuden ruokakriisit lisäävät varmasti painetta raaka-aineiden alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamiseksi. Tulevaisuudessa pärjäävät varmasti ne, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavia, eettisesti ja ekologisesti kestäviä tuotteita – mausta tinkimättä. π Hanna TalviOja tutkimuspäällikkö Oy Sinebrychoff Ab hanna.talvioja(at)sff.fi Stevioliglykosidit juomissa Stevioliglykosit ovat Stevia rebaudiana (Bertoni) -kasvista uutettu, energiaton makeuttaja. Stevia -kasvin lehdistä uutettua makeuttajaa on käytetty Etelä-Amerikassa perinteisesti. EU:ssa stevioliglykosidit saivat virallisen hyväksynnän makeutusaineena joulukuussa 2011. Itse makeuttajaa ei viranomaisten ohjeiden mukaan saa kutsua steviaksi, vaan se on ilmoitettava makeutusaine stevioliglykosideina tai E -koodilla (makeutusaine E960). Stevioliglykosidi-makeutusaineen käytöstä elintarvikkeissa säädetään komission ase- tuksella (EU) N:o 1131/2011. Säädöksestä ilmenee, mihin elintarvikeryhmiin ja kuinka paljon stevioliglykosidejä saa käyttää. Juomissa stevioliglykosidien käyttö on sallittua virvoitusjuomissa ja muissa alkoholijuomissa (alle 15 tilavuus- %). Stevioliglykosidien käyttö siidereissä ei ole sallittua. Stevioliglykosidit eivät sovi sellaisenaan juomiin käytettäväksi ainoana makeutusaineena niiden kitkerän jälkimaun ja erilaisen suutuntuman vuoksi. Stevioliglykosideja voidaan käyttää juomissa yhtenä makeuttajana muiden kanssa. Tyypillisesti ne yhdiste- tään sakkaroosin kanssa, jonka määrää voidaan pudottaa 30–50 % maun kärsimättä. Lopputuotteen energiapitoisuus vähenee vastaavasti. Vaikka stevioliglykosidit on uutettu kasvista, niitä ei silti saa Suomen viranomaistulkinnan mukaan kutsua luonnolliseksi makeutusaineeksi. Tuotteista ei myöskään saa käyttää nimitystä ”ei keinotekoisia makeutusaineita”. lisätietoja: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ tietoa_elintarvikkeista www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 49 www.roquette.com 50 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi 02170 Espoo, Finland Tel. 09 315 85 700 fax 09 8632 113 www.roquette-food.com TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 51 n t a l o u S & M a r K K i n a | P u h e e n v u o r o Pakkauksen palvelutehtävä - yhteistoimintaa ja ristiriitoja Valintojen viidakossa pakkauksen vuorovaikutus ostohetkellä korostuu entisestään. Pakkauksella on erityislaatuinen markkinoinnillinen tehtävä tavoittaa kuluttaja, erottautua kilpailevista tuotteista ja myydä tuote. Onnistuessaan pakkaus kertoo kuluttajan kannalta merkityksellisiä asioita. Pakkaukset herättävät monenlaisia, joskus ristiriitaisiakin, mielikuvia ja viestivät kuluttajalle sekä henkilökohtaisia että kulttuurin tasolla jaettuja merkityksiä. Pakkauksen vuorovaikutus ostohetkellä korostuu valintojen viidakossa entisestään. Myös oston jälkeen vuoropuhelu jatkuu kuluttajan käyttäessä pakkausta arjessaan. Eri funktioidensa kautta pakkaus suorittaa moniulotteista palvelutehtävää. Kuluttajalle tuote ja pakkaus sama asia Kuluttajat tulkitsevat pakkauksen elementtejä kokonaisuutena. Materiaali, muoto, kokonaisdesign, väritys, kuvat, tuoteselosteet tai vaikkapa läpinäkyvyys nostattavat mielikuvia pakkauksen ja tuotteen eettisyydestä, ekologisuudesta ja laadusta sekä käyttäjästä ja käyttötilanteesta. Tuote ja pakkaus ovat kuluttajille usein yksi ja sama asia. Pakkauksesta muodostuu eräänlainen symboli, joka viestittää suotuisia ja epäsuotuisia asioita. Pakkaukset voivat nostattaa tunneperäisiä mielikuvia ja tekevät tuotteista vieraita tai tuttuja, luotettavia tai epäluotettavia. Kuluttajapakattuun lihaan saatetaan mielikuvissa liit- Outi Uusitalo Anne-Mari Pekkarinen Kuva: Kari heiMonen Kuva: anna väliMaa 52 tää jännitystä ja pelkoa. Kuluttaja miettii, miten pakkauksen uskaltaa pakata, ettei se hajoaisi muiden ostosten joukkoon. Myös isojen olutpakkausten kohdalla mielikuva pakkauksen rysähtämisestä on vahvana ajatuksissa. Muovisen ja pahvisen ison olutpakkauksen välillä saatetaan miettiä kierrätettävyyttä ja pahvin nähdään menevän helposti kierrätykseen kokonaisena. Muovisen pakkauksen kierrätysmerkintöihin ei sen enempää edes paneuduta, muovi kuuluu mielikuvissa roskikseen. Mielikuvat voivat poiketa kuluttajilla vastakkaisiin suuntiin, tällöin havaitut asiat merkitsevät kuluttajille eri asioita. Toisaalta jotkut mielikuvat ovat samankaltaisia kaikille. Kuluttaja tuo pakkauksen tulkintaan palasia omasta elämäntilanteestaan, kulttuurisesta taustastaan ja ympäröivästä maailmasta. Pakkausten luomat mielikuvat voidaankin nähdä sekä henkilökohtaisina merkityksinä, että yhteisestä, samanlaisesta kokemuksesta nousevina jaettuina merkityksinä. Mielikuvat ohjaavat arkisia valintoja Pakkauksen viesteihin reagoidaan sen mukaan, millaiseen käyttötilanteeseen tuotetta ja pakkausta ollaan ostamassa ja toisaalta, mitä arvostuksia kuluttajan maailmaan sisältyy. Pakkaus ja sisältö yhdessä viestivät kuluttajalle ruuan luonnollisuudesta tai ekologisuudesta. Lihaa arvioidaan sen perusteella, mikä on ”lähempänä oikeaa eläintä”, ja teollisen mielikuvan antava pakkaus voi olla negatiivinen signaali lähiruokaa arvostavalle, jolloin tuote jää hyllyyn. Toisaalta kiireiselle perheenäidille samainen pakkaus viestii helposta ja nopeasta ruuanvalmistuksesta. Iso olutpakkaus liittyy mielikuvissa yhteisöllisyyteen. Siitä tarjotaan tai se viedään yhteiseen käyttöön. Se herättää mielikuvia lieveilmiöistä, ja pakkauksen kantamiseen liitetäänkin helposti omalla kohdalla tiettyä noloutta ja piilottelemisen tarvetta. Toisaalta mielikuvissa pahvinen salkku istuu mökille saunan nurkkaan kuin luonnostaan. Ulkona oleskellessa pakkauksen hävittäminen mietityttää kuluttajaa, jääkö pahvinen niille sijoilleen vai saisiko muovin sullottua kätevästi katuroskikseen. Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Käyttötilanteen rajoitteet, kuten kuljettaminen, säilytys ja ruuanlaittomahdollisuudet sekä toisten ihmisten tarpeet ja arvostukset, esimerkiksi lasten allergia ja makutottumukset, vaikuttavat pakkauksen viestien tulkintaan. Pakkaus vinkkaa kuluttajalle, soveltuuko tuote illanistujaisiin vai voisiko sitä tarjota arki-iltana perheelle. Mielikuvat nousevat omasta kokemuksesta ja arjen tilanteista, pakkaus palvelee kuluttajaa valinnassa. Kuluttajan ja pakkauksen vuoropuhelu ristiriitaista Kuluttajan vuorovaikutus pakkauksen kanssa ei aina ole loogista. Kuluttajat tekevät esimerkiksi materiaalin perusteella monenlaisia päätelmiä pakkauksesta. Ison olutpakkauksen materiaali yksinään viestii kokonaisuuden ja kantokahvan kestävyydestä, kannettavuudesta avattuna sekä ekologisuudesta. Muovin ominaisuuksia painavan tuotteen pakkauksena epäröidään. Pakkausmateriaalien todellista kuormittavuutta ympäristölle saatetaan spekuloida, mutta intuitiiviseen arvioon luotetaan. Kuluttaja tukeutuukin usein omaan olettamukseensa, sillä pakkaukselta ei heltiä lisätietoja. Pakkauksia kokeiltaessa materiaaleihin liittyvä ristiriita käy selväksi. Muovista olutpakkausta voidaan heilutella kahvasta ronskein ottein, mutta sen kestävyyteen ei luoteta, kun pakkaus heiluu ja on kiikkerä. Pahvipakkausta sen sijaan kannetaan vakaasti ja varoen samassa kohtaa, todeten sen tuntuvan jämäkämmältä, kestävämmältä ja luotettavammalta. Lihapakkausta avatessa negatiiviset odotukset saattavat aktivoitua pakkauksen ulkomuodon perusteella. Pakkauksen ei edes uskota avautuvan repäisemällä. Sinnikkäiden avaamisyritysten jälkeen pakkauksen nurkasta siirrytäänkin sujuvasti veitseen. Negatiiviseen kokemukseen saatetaan ajautua kerta toisensa jälkeen. Toisaalta pakkaus ei myöskään kerro avaajalleen, jos sen ei ole tarkoitus aueta repimällä. Mielikuvat kertovat ympäristön puitteista ja kokemuksessa rakentuneesta tiedosta, osittain mutu-tuntumasta. Esimerkiksi pahvin kierrätys on järjestetty helpoksi verrattuna muoviin. Tuotteiden valmistajat voisivat osal- n PAKINA Kalorin kolari taan paikata informaatioaukkoa ja vähentää kuluttajien epätietoisuutta. Avoin ja läpinäkyvä viestintä on nykypäivää, mitä yhä vaativampi ja tiedostavampi kuluttaja myös odottaa. Pakkauksesta kilpailuetua Pakkauksen avulla voidaan lisätä tuotteen kilpailuetua, mutta siihen tarvitaan ymmärrystä kuluttajasta. Kuluttaja rakentaa merkityksiä taustastaan ja ympäröivästä maailmasta käsin. Kuluttajan kokemus tuotekategoriasta tai materiaaleista voi joko lisätä tai heikentää luottamusta pakkausta kohtaan. Erityisesti uusia tuotteita kohdatessa epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä voitaisiin vähentää, jos pakkaus viestisi kuluttajalle, ettei syytä epäluottamukseen ole. Pakkauksiin liitetyt tilannekohtaiset mielikuvat esimerkiksi tunnelmasta, potentiaalisista käyttäjistä, tai merkitykset yhteisöllisyydestä, miehisyydestä tai naisellisuudesta ovat vahvoja symboleja pakkauksen viesteissä. Samoin negatiiviset mielikuvat ruuan luonnottomuudesta ja teollisesta valmistustavasta ovat vahva signaali tietylle kuluttajatyypille. Muovisen olutpakkauksen tuntemattomuus ja sirompi design on suomalaisessa kontekstissa signaali pakkauksen soveltuvuudesta naisen valinnaksi. Jaettujen ja henkilökohtaisten merkitysten ymmärtäminen on avain kuluttajien arkeen ja palvelutehtävän onnistumiseen. Merkitykset muuttuvat, ja vuosien aikajanalla henkilökohtaiset merkitykset kenties muuttuvat laajemmin jaetuiksi kulttuurin tai muun yhteisön ymmärtämiksi, tavoittelemiksi tai välttämiksi. π Outi Uusitalo professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu outi.uusitalo(at)jyu.fi Anne-Mari Pekkarinen FM, KTM pekkarinen.annemari(at)gmail.com Kirjoittajat ovat tutkineet kuluttajien kokemuksia tuotepakkauksista. lisätietoja: Pakkaus palveluna – arvon yhteisluominen kuluttajan ja pakkauksen välisessä vuorovaikutuksessa. Kulutustutkimus.nyt 5 (2), 42–58. iSSn 1797-1985 (verkkolehti) Suomessa otettiin kansainvälinen Système International d’unités (SI)-mittajärjestelmä käyttöön vuonna 1976. Historiaan jäivät tuolloin hevosvoimat, kilopondit, peninkulmat, mailit, jalat ja jaardit. Samaan muistojen alhoon piti jäämän energiayksikkö kalori, vaan kuinkas kävikään! Se olikin yllättävän sitkeähenkinen ja yhä vain se vielä esiintyy, varsinkin ruuan sisältämän energian mittana, niin tiedeteksteissä kuin naisten- ja miestenkin lehdissä, ja niissä etenkin. Kalorin sitkeä esiintyminen niin puheissa kuin teksteissä on kummallista, sillä emmehän me enää käytä senttaalia, leiviskää, kippuntaa, dritteliä, kiihtelystä, lästiä tai tikkuriakaan. Jokunen fossiili taitaa vielä tietää, paljonko on tuuma, vaikka naulan pituudesta ja ruuvikierteestäkin se on jo liki hävinnyt. Radion merisään merimaili kuulostaa olevan kaloriakin sitkeämpi. Mutta kyse onkin ylen muinaisesta jäänteestä. Miksi kalori on jäänyt edelleenkin käyttöön? Ehkä yksi syy on sen varsin käytännönläheisessä määritelmässä, kalori on lämpömäärä, joka nostaa yhden vesigramman lämpötilaa yhdellä celsiusasteella normaalipaineessa. Kalori sopii ääntämyksellisesti hyvin Suomen kieleen, siinä kun on ärrä (latinan lämpö, calor), vaikkei joule sen vaikeampi olekaan. Ovatko kalorin viljelijät muita konservatiivisempia, muutoshaluttomampia vai mistä on kyse? Joulesta kun saa kätevästi kilowatit ja muut energiahärvelit. Toki muitakin kummajaisia muinaisjäänteitä on. Raakaöljy mitataan maailmalla edelleen tynnyreissä, vaikka niissä se harvoin enää kulkee. Kulta mitataan unsseissa ja karaateissa, vaikka yleensä se painaa kiloja, ellei ole senttaalikeiju. Kappalemääristä puhutaan edelleen tusinoissa ja punteissakin, mikä kuitenkin tarkoittaa useimmiten nippua tai housunlahjetta kuin alkuperäistä määräänsä 20 kpl. Lentokoneet lentelevät jaloissa sellaisiinkin moderneina itseään pitäviin maihin kuten Britannia ja USA. Sääennusteissa vettä sataa saavista kaatamalla, tosin sen yhteys litraan tai tynnyriin on epäselvä. Tuoppikin on käytössä, harva vain taitaa tietää sen olevan neljä korttelia, joka puo- lestaan on neljä jumprua (=0,082 l). Kannu on muuten sitten kaksi tuoppia ja tynnyri 48 kannua. Että jos nyt joku juo korttelikaupalla olutta. Onko kukaan tullut miettineeksi, miten paljon ymmärrettävämpi ja helpompi yksikkö joule on ruuan energian mittana, varsinkin, jos käytetään kilon sijasta sen kerrannaista megaa? Kovin vähän siitä on pidetty mökää. Asiathan ovat sopimuskysymyksiä, kuten kalorin määritelmäkin. Kun tiedetään – ja sovitaan –, että aikuisen, kohtuullisesti työllistetyn ihmisen päivittäinen energiantarve on 10 MJ, yhden aterian energiasisältö on 3 MJ ja yhdessä pullassa on 1 MJ, niin johan ruuasta saatavaa energiaa pystyy ihan kahden käden sormilla laskemaan ilman kaikenmaailman tietäviä koneita! Syömällä 10 laskiaispullaa päivässä saa siis tarpeeksi energiaa, mutta laiskiaiselle se on aivan liikaa. Ja tarvitseehan ihminen muutakin kuin hivenen energiaa, hivenaineita pullassa on juuri ja juuri hivenen. Ja vielä selkeämmäksi asia muuttuu, kun muistetaan, että 100 g:ssa tavanomaista voi- tai margariinirasvaa on energiaa 3000 kJ, siis 3 MJ. Jos päivittäisestä energiasta suositellaan saatavan enintään 30 % rasvasta, niin sitä saa syödä päivittäin enimmillään tuo 100 g. Ja jos sokerista saisi saada korkeintaan 10 % päivittäisestä energiasta, niin sitä riittää 1 MJ:n verran eli noin 60 g päivässä. Yhdessä litrassa keskimääräistä olutta on 1,8 MJ, 100 g:ssa koskimääräistä keskistä 1 MJ, niin kyllä nyt ihan päissäänkin laskien energioista ja niiden painoa lisäävistä tai vähentävistä vaikutuksista selviää. Ilahduttavan päihdyttävän ymmärrettävää – ja helppoa, eikös vain! Lähetetään siis kalori Kolariin, siellä lie joku ajankohtainen kaivosmonttu, jonne sen voi loppusijoittaa ja josta sitä toivon mukaan kukaan ei pumppaa uudelleen kiertoon. π Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 53 n t a l o u S & M a r K K i n a Muun muassa uuselintarvikehakemusten ohjeita rukataan uusiksi, ja hakemusten käsittely nopeutuu. Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita, joita Euroopassa ei ole merkittävissä määrin käytetty toukokuun 1997 jälkeen. Niiden saattaminen markkinoille on luvanvaraista. Lupaa haettaessa ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltiot käsittelevät hakemukset. Jos elintarvikkeen turvallisuudesta ei päästä yhteisymmärrykseen, hakemus matkaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asiantuntijapaneelin eteen. EFSAan asti hakemuksia saapuu vuosittain 4–8 kappaletta. Uuselintarvikeasiat kuuluvat EFSAn Nutrition-yksikölle ja heidän ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvalle Nutrition, Dietetic products and Allergies -paneelille (NDA), joka antaa hakemuksista varsinaisen lausunnon. Kun hakemus saapuu EFSAan, yksi Nutritionyksikön uuselintarvikkeista vastaava virkailija ottaa sen työn alle. Käytännössä EFSAn varsinainen henkilö- kunta valmistelee usein ensimmäisen vedoksen lausunnosta ja esittelee hakemuksen uuselintarviketyöryhmälle, joka koostuu NDA -paneelin jäsenistä. Lisäksi henkilökunta hoitaa tarvittavan yhteydenpidon hakijan ja työryhmän/paneelin välillä ja tukee työryhmää kaikin tavoin. Työryhmästä valitaan yksi tai useampi raportoija, joka vastaa kyseisen hakemuksen lausunnon kirjoittamisesta ja tekee suurimman työn. Useasti hakemusten eri osa-alueita jaetaan hieman työryhmäläisten kompetenssin mukaan: Esimerkiksi toksikologit tarkistavat hakemuksessa eläinkokeita käsittelevän osion. Vaikka hakemuksen tekijä on velvoitettu tuomaan esille kaikki oleelliset viitteet, etsivät työryhmäläiset myös muita viitteitä muodostaessaan mielipidettään. Hakemuskäsittely nopeutuu Käsittely on melko nopeaa: hakemuksen tulee olla käsiteltävänä työryhmän kokouksessa kaksi kertaa (työryhmän kokouksia noin kerran kuussa). Tämän jälkeen se menee Kommentti: Turvallisuuden osoittaminen yksinkertaisempaa kuin tehon Uuselintarvikelainsäädännön päivityksen jälkeen hakemusten määrä kasvanee huomattavasti, varsinkin ns. kolmansien maiden perinteisten elintarvikkeiden osalta. Arviointi sinänsä pysyy edelleen tiukkana, eikä EFSAn seulasta varmasti mitään haitallista elintarviketta markkinoille päästetä. Uuselintarvikkeet ovat helpompi ryhmä kuin terveysvaikutteiset elintarvikkeet, sillä turvallisuuden osoittaminen tieteellisesti on yksinkertaisempaa kuin tehon. Käsittelyn nopeutuminen on iso askel eteenpäin. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet tulevat varmasti kiinnostamaan ihmisiä jatkossa yhä enemmän. Se miten kuluttajat suhtautuvat EFSAssa hyväksyttyihin terveysväitteisiin ja jollakin muulla tapaa terveellisyyttään esille tuoviin elintarvikkeisiin, jää nähtäväksi. Tulemme varmasti näkemään melko kekseliästä markkinointia 54 yrityksiltä, joiden tuotteelle terveysväitettä ei ole myönnetty. Kiinnostava sivuhaara ovat ne pari tuhatta luontaistuotetta, joista komissio vielä pähkäilee, arvioidaanko niitä vai ei ja miten. Nykyisellä toimintamallilla ainoa tapa saada hyväksyntöjä terveysvaikutteisille elintarvikkeille on tehdä lisää tutkimusta. Täytyy pitää mielessä, että EFSAn arviot perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen aineistoon, ja aina sitä aineistoa ei yksinkertaisesti ole. Kuluttajalle jää tietysti mahdollisuus luottaa myös omaan käyttökokemukseensa. Todella hyvä asia on se, että täysin perättömät väitteet siivotaan markkinoilta pois ja kuluttajilla on mahdollisuus tehdä valistuneempia ratkaisuja ja saada paremmin vastinetta rahoilleen. Ilkka Ojansivu Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: Plugi Uuselintarvikerintamalla on tulossa muutoksia Vireillä on hyvin mielenkiintoisia uuselintarvikehakemuksia, kuten runsaasti natriumhyaluronaattia sisältävä kukonharjauute, jonka ideana on pitää nivelet kunnossa. koko paneelin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Paneelin kokouksia pidetään 6–8 vuodessa. Hakemusten käsittely kuitenkin venyy usein, koska hakijoilta joudutaan pyytämään lisätietoja ja hakemukset ovat hyvin heterogeenisiä. Lisätiedot liittyvät hyvin useasti esimerkiksi tuotteen tai tuotantoprosessin puutteelliseen kuvaamiseen tai puutteellisiin tutkimusraportteihin. Lisätietojen antamiseen ei ole säädetty aikarajaa, joten hakemukset voivat jäädä roikkumaan hyvinkin pitkäksi aikaa, mutta lähitulevaisuudessa tähän on tulossa muutos. Jatkossa hakemukset voidaan hylätä, ellei lisätietoja ala kuulua tietyssä ajassa. Myös jo kertaalleen hyväksytty tai hylätty hakemus voi saapua uudelleen käsittelyyn uusien tieteellisten tutkimusten valossa Euroopan komission tai jäsenvaltioiden aloitteesta. Uuselintarvikeasetus uudistettavana Uuselintarvikeasetus on parhaillaan uudistettavana, tosin se on ollut sitä jo vuodesta 2008. Vanha asetus vuodelta 1997 on auttamattomasti vanhentunut mm. geenimuunneltujen organismien asetuksesta eriyttämisen jälkeen vuonna 2003. Keväällä 2011 valmistelu eteni loppusuoralle, mutta kauan odotettu uudistus kaatui Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston erimielisyyksiin kloonausta koskevissa asioissa (kloonattujen eläinten jälkeläisten käyttö elintarvikkeena ja sen merkitseminen). Harmillisesti tämä yksi kompastuskivi esti monta muuta todella toivottua uudistusta ja aiheuttaa merkittävää haittaa innovaatioille ja häiritsee tuontia. Uudessa asetuksessa muun muassa EFSAn rooli kasvaa, eli hakemukset eivät enää kierrä kaikissa jäsenvaltioissa, mikä nopeuttaa huomattavasti käsittelyä. Lisäksi Euroopan ulkopuolisten maiden perinteisten tuotteiden markkinoille pääsyä helpotetaan uuden turvallisen käyttöhistorian -käsitteen avulla. Komissio pyrkii tekemään ehdotuksen uuselintarvikeasetuksesta eriytetystä uudesta kloonausasetuksesta. Kun se on hyväksytty, uskaltavat he tehdä uudelleen ehdotuksen uudesta uuselintarvikeasetuksesta. Kloonausta käsiteltäneen aikaisintaan joulukuun lopulla, mutta luultavasti vasta maaliskuussa, ja uuselintarvikkeet myös ensi keväällä. Tästä asetuksen voimaan astuminen kestää kuitenkin vielä noin kaksi vuotta, eli aikaisintaan keväällä 2015 uskaltaa odottaa uutta asetusta. Hakuohje päivitetään Uuden asetuksen myötä EFSAssa valmistellaan myös uutta ohjetta hakijoille hakemuksen laatimiseen. Uutta ohjeistusta kaivataan esimerkiksi nanoteknologialla tuotetuille elintarvikkeille, jotka ainakin vielä toistaiseksi kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin ja ovat osa tulevaisuutta ja nopeasti kasvava alue. Oleellinen osio on myös Euroopan ulkopuolisten ns. kolmansien maiden perinteisiltä elintarvikkeilta vaadittava näyttö. Uuselintarvikehakemusten arvioinnin ongelmallisimpaan kohtaan, eli saannin arviointiin on myös tulossa uudistus. EFSAn uusi oma ruuankäyttötietokanta (The EFSA Comprehensive European Food Consumption Database) on tulossa käyttöön. Se sisältää viimeisintä ja yksityiskohtaisinta tietoa jäsenmaiden ruuankäytöstä ja perustuu edustaviin otoksiin. Tieto on jo EFSAn sisäisessä käytössä ja tavoitteena on avata sitä tulevaisuudessa ainakin osittain hakijoiden käyttöön. Esteenä on se, että EFSA ei varsinaisesti omista tietokannan perustana olevaa raakadataa. EFSAn verkkosivuilta löytyy jo tietokannan summary statistics, mistä löytyy eri maiden ruuankäytöstä lukuja ruoka-aineryhmittäin. Myös realistisempi todennäköisyyksiin perustuva high consumer scenario eli tiettyjen ruoka-aineiden suurkuluttajien saannin arvioon liittyvä metodologia on kehitteillä. Tällä hetkellä EFSAn lausunnoissa on annettu arvio saannista ja heti perään on jouduttu toteamaan, että arvio ei ole realistinen. π Ilkka Ojansivu Regulatory trainee Benecol-yksikkö Raisio Oyj ilkka.ojansivu(at)raisio.com elintarviketieteiden Seura myönsi syksyllä 2011 FM ilkka ojansivulle stipendin ansiokkaasta opinnäytetyöstä novel foods: the concept of `history of safe use` with case examples. Tuoreimpia hakemuksia Tänä vuonnakin on käsittelyssä mielenkiintoisia hakemuksia: • RCE (Rooster Combs Extract) eli kukonharjauute on kukkojen harjoista tehty uutos, joka sisältää runsaasti natriumhyaluronaattia. Taustalla on ajatus nivelten kunnossa pitämisestä. • DHC (Dihydrocapsiate) on chilien tulisuuden tunnetta aiheuttavan kapsaisiinin analogi, joka ei aiheuta tulisuuden tunnetta. DHC on synteettisesti valmistettu, mutta sitä löytyy myös luonnostaan chileistä, mutta niin pienissä määrin, ettei sen eristäminen kannata. Myös tämä tuote tähtää luultavasti terveysväitteeseen liittyen energia-aineenvaihdunnan kiihtymiseen. • Gantrez, pintoihin tarttumaton purukumin pohjamateriaali. Purukumiin lisättävä synteettinen polymeeri, joka helpottaa purukumin irrottamista erilaisilta pinnoilta. AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit, seminaarit ja tutkinnot. Ta luTus e! u o k ä Täsm vikealall r elinTa Varaa paikkasi – Varmista osaamisesi Erityisruokavaliot 1.11.2012, AEL, Helsinki Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012, Sokos Hotel Vantaa Tuotekehittäjän elintarvikelainsäädäntö 22.1.2013, AEL, Helsinki Lisätietoja: asiakaspalvelu, puh. 09 5307 444, asiakaspalvelu@ael.fi, www.ael.fi kAArnAtiE 4 00410 HELSinki puHELin 09 530 71 Kehittyvä Elintarvike KyLMäTEKNIIKKA &HygIENIA JA TURVALLISUUS -TEEMA & ELINTARVIKETIETEIdEN SEURAN 65-VUOTISJUHLASIVUT ILMESTYVÄT LOKAKUUSSA VARAA PAIKKA ILMOITUKSELLE 28.9. MENNESSÄ! INFOTEAM OY P. (09) 441 133, INFOTEAM@INFOTEAM.FI n t a l o u S & M a r K K i n a Vuokralavat helpottavat kysyntäpiikkejä Juomateollisuuden yllättävät kysynnän heilahtelut aiheuttavat haasteita logistiikkaketjulle. Jotta kysyntäpiikkeihin ei tarvitsisi varautua pääomaa sitovalla kuormalavojen varmuusvarastolla, Olvi ulkoisti osan kuormalavoistaan. Iisalmelainen Olvi on yksi Suomen johtavia juomavalmistajia. Panimomestari William Åberg perusti yhdessä vaimonsa kanssa panimon Iisalmeen vuonna 1878. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa, joista itsenäisenä suomalaisena on säilynyt ainoastaan Olvi. Logistiikkaketjun sujuvuus on kaikkien juomateollisuuden toimijoiden tavoin tärkeää myös Olville. Nopeatahtinen kulutustavarakauppa vaatii vauhdikasta reagointia. Olvi panostaakin logistiikkatoiminnoissaan ketteriin ja joustaviin ratkaisuihin. Perinteisessä kuormalavajärjestelmässä haasteita aiheuttavat lavojen saatavuus ja kunto. Vuokralavat vapauttivat pääomaa Vuoden 2011 alussa Olvi otti Private Label -kuljetuksissa käyttöön CHEPin vuokralavat. Toisin kuin lavojen vaihtojärjestelmässä, jos- sa tavara luovutetaan vastaanottajalle lavoineen ja tavarantoimittaja saa tilalle vastaavan määrän tyhjiä lavoja, vuokrauspalvelussa CHEP vastaa lavojen toimittamisesta asiakasyritykselle sekä niiden noutamisesta kuljetusketjun lopusta. Asiakkaan ei tarvitse itse seurata lavavelkasaldoa. – Lähdimme ensin liikkeelle puolilavoilla ja syksyllä 2011 otimme käyttöön myös EUR-lavat. Tämä vapautti pääomaa lavoista muuhun käyttöön. Vuokralavojen toimittajan selkeä toimintamalli ja kattava raportointi helpottavat meidän toimintaamme ja auttavat keskittymään ydinliiketoimintoihimme, kertoo Olvin päällysteohjauksesta vastaava hankintateknikko Hannu Fränti. ovat takuuvarmasti meillä silloin, kun niitä tarvitsemme, eikä meidän tarvitse ylläpitää pääomaa sitovaa varmuusvarastoa toimituksien varmistamiseksi, Fränti mainitsee. Suurin osa vuokralavojen käyttäjistä toimii valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa. Elintarvikealalla lavojen laatu on kriittistä. Olvin kohdalla esimerkiksi tölkit vahingoittuvat helposti rikkinäisten lavojen nauloista. Hannu Fränti on erityisen tyytyväinen siihen, että olvilaisten resursseja ei kulu lavojen kunnosta huolehtimiseen. – Vuokralavoille saamme laatutakuun ja tiedämme, missä käytössä lava on ollut. Lavojen toimittaja seuraa niitten liikkeitä ja huolehtii kunnosta ja korjauksista. Selkeyttä sesonkien ruuhkaan Ympäristöasiat vaikuttavat Hyvin sujuneen yhteistyön tärkein väline on lavanseurantajärjestelmä, jonka kautta vuokralavojen toimittajalle välittyy tieto Olvin tarvitsemista lavamääristä. Tarvittaessa lisää lavoja pystytään tilaamaan vaikka puhelimella. Ulkoistettu palvelu virtaviivaistaa logistiikan kustannusrakennetta. – Vuokralavojen käyttöönotto on selkeyttänyt sesonkien ruuhkaa. Ajamme ennusteen ulos, ja lavojen toimittaja pystyy varautumaan tarpeisiimme viikkokohtaisesti. Lavat Olvi on sitoutunut ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja raaka-aineiden ja energian tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lisäksi Olvi suosii yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti. CHEP Suomen myyntijohtaja Mia Frölander-Ulf kertoo ympäristöasioiden olevan yhä tärkeämpi kriteeri asiakasyritysten keskuudessa. – Yrityksemme optimoitu verkosto lisää tehokkuutta ja vähentää kuljetukseen liittyviä päästöjä. Lavat huolletaan jokaisen käyttökerran jälkeen, mikä pidentää niiden elinkaarta. Rikkoutuneet lavat ovat puolestaan täysin kierrätettäviä. Baltian mahdollisuudet kiinnostavat Vuokralavojen käyttö auttaa olvilaisia keskittymään ydinliiketoimintoihin ja helpottaa sesonkien ruuhkaa. Kuva: hannu Fränti 56 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Nykyisin Olvi toimii Suomessa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa. Maailmanlaajuisesti toimivalla CHEPillä on toimintoja Euroopassa yli kahdessakymmenessä maassa, ja viime vuoden lopulla se laajensi toimintansa Baltian maihin. Tämä mahdollistaa vuokralavojen käyttöönoton Olville jollain aikavälillä myös ulkomaantoiminnoissa. – Tulevaisuuden mahdollisuutena näen Baltian toiminnot. Samojen lavojen käyttäminen myös siellä virtaviivaistasi logistiikkaketjua entisestään, Fränti sanoo. π Elina Piskonen n u u t u S K i r j o j a | Koonnut raija ahvenainen-rantala Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin Erikoistutkija Ismo Ruohomäki on kirjoittanut yhdessä seitsemän muun VTT:llä työskentelevän tutkijan kanssa raportin Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin. Kirjan on julkaissut Teknologiateollisuus ry ja kustantanut Teknologiainfo Teknova Oy. Kirjoittajilla on väkevä usko siihen, että teollisuustuotanto ja nimenomaan konepajavalmistus on maamme hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Heidän mielestään nykyaikainen teollinen konepajatuotanto on edelleen Suomen hyvinvoinnin Sampo, johon liittyvän osaamisen, tekemisen ja yrittämisen vaaliminen on arvokasta ja puolustettavaa. Kirja on kirjoitettu erityisesti pk-yritysten johdolle. Kaikki kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteita kehittävät, markkinoivat ja myyvät yritykset ovat tavalla tai toisella riippuvaisia tuotteidensa valmistuksesta. Kirjan tavoitteena on kannustaa yrityksiä pohtimaan vakavasti tuotannon strategista merkitystä yrityksen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kannalta sekä rohkaista tarttumaan tuotannon monipuolisiin kehitysmahdollisuuksiin määrätietoisella ja kokonaisvaltaisella otteella. Valmistukseen liittyvissä ratkaisuissaan yritysten päätöksentekijöiden on otettava kantaa kysymyksiin miksi, mitä, missä, miten, milloin, kuka ja entä jos? Lopuksi esitellään viisi yritysesimerkkiä, jotka nostavat esille yrityskohtaisen tuotantostrategisen päätöksenteon haasteet, mutta myös menestymisen mahdollisuudet. Vaikka kirjassa ei suoranaisesti käsitellä elintarviketeollisuutta, niin ainakin niitten yritysten, jotka tekevät koneita ja laitteita elintarviketeollisuuteen, olisi hyvä tutustua kirjaan. Kirja on erittäin helppolukuinen, ja jokaisen luvun lopussa on ns. yhteenvetohuoneentaulu tärkeimmistä asioista. Kirja ravistelee mukavasti päätöksentekoprosessia kertomalla erilaisista päätöksenteon ansoista. lisätietoja: veli-matti.kuisma(at)teknologiateollisuus.fi Vastuullisuus ruokaketjussa Kevättalvella ilmestynyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiskokoama raportti Vastuulliton tutkijoitten suus ruokaketjussa: eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään tarjoaa mittareita ja keinoja ruokaketjun vastuullisuuden kehittämiseen ja johtamiseen. Kirjoittajat ovat pyrkineet tiivistämään vilkasta ja monipolvista sidosryhmäpuhelua hallittavaksi kokonaisuudeksi. He pitävät suomeksi kirjoitettua raporttia kansainvälisestikin merkittävänä keskustelun avauksena, joka vie vastuullisuusajattelua eteenpäin ja tuo siihen aimo annoksen käytännöllisyyttä. Raportissa ruokaketjun vastuullisuus kiteytetään seitsemäksi ulottuvuudeksi: ympä- ristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous. Jokaista ulottuvuutta kohti on raportissa määritelty useita mittareita, yhteensä 87. Niiden avulla vastuullisuus voidaan ottaa haltuun kokonaisvaltaisesti. Tämä lienee raportin suurin ansio. Raportti herättää myös runsaan määrän kysymyksiä. Kunkin ulottuvuuden kohdalla olisi voinut selkeämmin tuoda esiin, mikä on hyvä tulos. Esimerkiksi kuinka paljon vastuullisen yrityksen tulisi vähentää veden ja energian käyttöä nykyisestään, tai mitä kohtuullinen palkka henkilöstölle tarkoittaa euroina, jotta se voisi pitää itseään vastuullisena. Toisaalta pelkkä muutoshan ei kerro koko totuutta, vaan absoluuttiset luvut. Tässä suhteessa yritykset varmasti poikkeavat suuresti toisistaan. Toisella yrityksellä asiat voivat olla jo tosi hyvällä mallilla, ja muutoksia on vaikea tehdä joutumatta ojasta allikkoon. Kun muutos-% jää pieneksi, pidetäänkö tällaista yritystä vastuuttomampana kuin yritystä, jonka lähtötilanne on huono ja joka sen takia saa aikaan parannuksilla suuret muutos-%:t. Tai jos yritys aikoo olla vastuullinen, kuinka suuri prosentti tuotevalikoimasta pitää olla sopiva erityisruokavaliota noudattaville? Keskustelu ja pohdinta siis jatkunevat vielä pitkään, ja niihin raportti antaa hyviä eväitä. Tästä on hyvä jatkaa vastuullisuuden kehittämistä. Raportti on luettavissa MTT:n verkkosivuilta kohdasta Julkaisut. Se onkin nettiversiona helpompi lukea kuin paperiversiona, jossa painatusjälki on varsin hailakkaa ja raportin fyysinen rakenne on lepsu. Nettiversio on suorastaan kaunis. lisätietoja: www.mtt.fi Ihmiskunnan energiakriisi Energiakeskustelu on vellonut puoleen ja toiseen jo vuosikausia. Ilmeisesti vain yhdestä asiasta ollaan yleisesti samaa mieltä: nykyinen energiatalous on tiensä päässä ilmastonmuutoksen ja öljyn hupenemisen vuoksi. Biologi Jorma Keskitalon kirjoittama opus Ihmiskunnan energiakriisi on piristävä ja selkeyttävä kannanotto ja kooste energiakysymyksiin. Se tarkastelee eri energiavaihtoehtoja, myös uuden energiatalouden karikoita, yleistajuisesti ja paikka paikoin jopa sarkastisestikin virkamiehiä ja politiikoita nöyristele- mättä ja pohtii, miten nykyinen ”hiilitalous” voitaisiin vaihtaa toiseksi. Tärkein kysymys on, löytyykö ratkaisua ylitse muiden vai onko ihmiskunnan tyytyminen säästökuuriin ja kulutuksen vähentämiseen. Kirjan on kustantanut Gaudeamus. Kirja ottaa reippaasti kantaa myös energian käyttöön elintarvikeketjussa. Keskitalo pitää yhtenä suurimpana kummallisuutena ruuan ja elintarviketuotannon raaka-aineiden rahtaamista pitkin ja poikin, edestakaisin, ympäri maapalloa. Ja suorastaan hersyvä olo tuli, kun kirjoittaja toteaa kotimaisen kasvihuonetomaatin olevan kaukana kotimaisesta tuot- teesta ja pamauttaa, että itse asiassa sataprosenttisesti kotimaista elintarviketta tuskin onkaan nykyisen konekulttuurin aikana. FT Jorma Keskitalo on Helsingin yliopiston projektitutkija ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Hän on tehnyt järvi- ja murtovesitutkimuksia ja väitellyt Olkiluodon ydinvoimalan lämminvesipäästöjen vaikutuksista meriympäristöön. Tämä kirja, jos mikä, kannattaa myös jokaisen elintarviketieteilijän lukea. lisätietoja: www.gaudeamus.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 57 n t i e D e & t u t K i M u S | o P i n n ä Y t e t Ö i t ä Kananmunan ja kauran hyvät rasvat käyttöön hiilidioksiditekniikoilla FM Heikki Aron väitöskirja Fractionation of hen egg and oat lipids with supercritical fluids. Chemical and functional properties of fractions tarkastettiin Turun yliopistossa kesäkuussa. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti hyvälaatuista rasvaa, jonka ominaisuuksia voidaan hyödyntää monipuolisesti elintarvikkeiden valmistuksessa. Viljoista kaura sisältää eniten rasvaa. Myös kauran rasvasta merkittävä osa on hyvää rasvaa, jota voidaan hyödyntää emulsionmuodostusta vaativissa sovelluksissa. Käyttö ei rajoitu pelkästään elin- Kuva: Pirjo huhtaKangaS tarviketeollisuuteen, vaan myös esimerkiksi lääke-, kosmetiikka- ja rehuteollisuus ovat kiinnostuneet kananmunan ja kauran rasvojen käytöstä omissa tuotteissaan. Sekä kananmunan että kauran hyvälaatuisten rasvojen erottaminen alkuperäisestä ympäristöstään on kuitenkin vaativa prosessi. Aron väitöskirjatyössä kehitettiin ylikriittiseen hiilidioksidiuuttoon ja saostukseen perustuvat pilot-tason menetelmät rasvakomponenttien erottamiseen kananmunasta ja kaurasta. Samalla tutkittiin erotettujen komponenttien käyttökelpoisuutta erilaisissa elintarvikesovelluksissa. Kehitetty erotusmenetelmä perustuu rasvakomponenttien erilaiseen käyttäytymiseen ylikriittisen hiilidioksidin ja etanolin seoksessa, jolloin ne voidaan selektiivisesti erottaa alkuperäisestä ympäristöstään. Aron väitöstutkimuksessa tehtiin yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston ja ranskalaisen INRA tutkimuslaitoksen kanssa. Työssä kehitetyn menetelmän avulla tuotetut rasvajakeet eivät sisällä epäpuhtauksia, ja niillä arvioidaan olevan useita käyttösovelluksia monilla teollisuudenaloilla. lisätietoja: heikki.aro(at)tekes.fi Vehnäleipää vähemmillä lisäaineilla maitohappobakteerien avulla ETM Ndegwa Henry Maina selvitti Helsingin yliopistossa kesäkuussa tarkastetussa väitöskirjassaan Structure and macromolecular properties of Weissella confusa and Leuconostoc citreum dextrans with a potential application in sourdough maitohappobakteerien tuottamien eksopolysakkaridien rakennetta ja fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia. Raskin hyödyntämiseksi onnistuneesti tarvitaan yksityiskohtaista hapatemikrobien toiminnan ja biokemiallisten prosessien ymmärtämistä. Valmistukseen vaikuttavien tekijöi- 58 den tuntemus ja hallinta on erityisen tärkeää, jotta päivittäinen teollinen leivän tuotanto olisi jatkuvaa ja häiriötöntä. Mainan tekemässä tutkimuksessa keskityttiin kahteen lupaavaan maitohappobakteeriin, Weissella confusaan ja Leuconostoc citreumiin. Molemmat tutkitut maitohappobakteerit tuottivat sakkaroosista dekstraania, jolla on mahdollista korvata hydrokolloidit leivän valmistuksessa. Työssä kehitetyn spesifisen analyysimenetelmän avulla W. confusan osoitettiin tuotta- Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Vaakakupissa kalan käytön hyödyt ja ympäristömyrkkyjen haitat TtM Anu Turusen väitöskirja Epidemiological studies on fish consumption and cardiovascular health - Results from the Fishermen study and the Health 2000 survey tarkastettiin toukokuussa Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Hyödyllisten ravintoaineiden (omega-3rasvahapot, D-vitamiini, korkealaatuinen proteiini, kivennäisaineet) lisäksi kala voi sisältää ympäristömyrkkyjä, kuten polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja ja dibentsofuraaneja (PCDD/F, yleisnimitys dioksiinit), polykloorattuja bifenyylejä (PCB) ja metyylielohopeaa. Erityisesti Itämeren kalassa dioksiineille ja PCB-yhdisteille annetut enimmäispitoisuudet saattavat ylittyä. Vastaavasti isoissa petokaloissa metyylielohopean enimmäispitoisuudet voivat ylittyä sekä meri- että järvialueilla. Väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että kalan käytön hyödylliset vaikutukset sydän- ja verisuoniterveydelle ovat suuremmat kuin kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat. Havainnot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kalastajatutkimukseen ja Terveys 2000-tutkimukseen. lisätietoja: anu turunen, anu.turunen@thl.fi van dekstraania hapatuksen aikana raskiin poikkeuksellisen tehokkaasti. – W. confusalla tuotetun raskin käyttö lisäsi leivän pehmeyttä, säilyvyyttä ja ominaistilavuutta. Lisäksi raskituksen aikana muodostui merkittävä määrä oligosakkarideja, joilla voi olla prebioottisia ominaisuuksia, Maina kertoo. Mainan tuloksia voidaan jatkossa käyttää leipomoteollisuudessa, kun kehitetään raskitukseen perustuvia prosesseja ja valitaan dekstraaneja tuottavia hapatekantoja. Työssä kehitettyä spesifistä menetelmää dekstraanin analysoimiseksi voidaan käyttää raskituksen seurantaan ja kontrollointiin. Tuloksista on hyötyä laajemminkin tulevaisuudessa kehitettäessä maitohappobaktee- Pienpanimon laadunvalvonnasta kaikki hyöty irti Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Lasse Lehtonen on tutkinut keväällä valmistuneessa opinnäytetyössään Pienpanimon laadunvalvonta ja menetelmät oluen valmistusta sekä teorian että käytännön kannalta. – Koska oluen laatuun vaikuttavat fysikaalis-kemialliset ja mikrobiologiset tekijät sekä valmistusprosessi, oluen valmistajan on tunnettava näitä tekijöitä koskeva teoria ja pystyttävä soveltamaan sitä laadukkaan lopputuotteen valmistamiseksi, Lehtonen summaa työnsä antia. – Vaikka teoria tuntuu raskaalta ja käytännön soveltamisen kannalta kaukaiselta, sen merkitys laatuominaisuuksien ilmenemisen kannalta on keskeinen. Se auttaa myös kokonaisvaltaisen laadunvalvonnan suunnittelussa, jotta valvonnasta saadaan maksimaalinen hyöty. Lehtonen toteaa myös, että kuluttajan käsitys laadusta on vaihteleva. Siitä huolimatta oluen valmistajan on tunnettava myös asiakassegmenttinsä käsitys laadusta, jotta käsitystä vastaava tuote voidaan valmistaa. Useat oluen laatutekijät ovat monelle kuluttajalle täysin toisarvoisia, ja tuotteen kokonaislaatu muodostuu monista osa-alueista. Opinnäytetyön kokeellisessa osiossa määritettiin Loviisassa toimivan Malmgårdin Panimo Oy:n prosessiolosuhteiden ja -hygienian tasoa vuoden 2011 keväällä. Tulosten perusteella pystyttiin havaitsemaan laaturiskejä, parantamaan tuotanto-olosuhteita ja tehostamaan laadunvalvontaa. Kuva: leiPätieDotuS lisätietoja: lasse lehtonen, p. 040 773 6610 n tunnuStuKSia Valio voi -pakkauksen designkilpailun voitto Hollantiin Valio Oy:n järjestämässä Valio voi -pakkauksen kansainvälisessä designkilpailussa esitettiin uudenlaisia näkemyksiä voin pakkaamiseen. Stora Enson ja European Packaging Design Association -yhdistyksen (EPDA) kanssa yhteistyössä järjestetyn kilpailun voittajaksi valittiin hollantilainen Vermeulen Brand -suunnittelutoimisto. Valio järjesti designkilpailun saadakseen ideoita voipakkausten tulevaisuuden kehitystyöhön. Osallistujien tehtävänä oli suunnitella kartongista uusi pakkaus kuluttajille suunnatulle voille. Tuomariston mukaan kilpailutöiden taso oli korkea. Suomalaiset opiskelijat pärjäsivät hyvin kilpailussa nimekkäiden eurooppalaisten designtoimistojen kanssa. Kaksi Lahden muotoiluinstituutin opiskelijatyötä sai kunniamaininnan. Vuoden Hillatuote kuohuva juoma Ensimmäisenä Vuoden Hillatuote -kisan voittajana on palkittu Ranuan-Revontuli Oy:n kehittämä kuohuva, alkoholiton hillajuoma Arctic Rose. Ranuan eläinpuiston yhteydessä toimivien yrittäjien Terttu ja Oiva Nurmelan yritys valmistaa puhtaita luonnonmarjatuotteita, kuten liköörejä, viinejä täysmehuja ja hyytelöitä. Kunniamaininnan vastaanotti yrittäjä Jaana Sara, joka on kehittänyt voitokkaan hilla-karpalokastikkeen ravintolassaan Ylläksellä. Kastiketta on tarjottu Ylläksen Pihvikeisarissa haudutetun metsopaistin kera. DuPontin pääpalkinto lihapakkaukselle DuPont Packaging Awards -kilpailun pääpalkinnon on saanut amerikkalainen Curwood Inc. FreshCase -ratkaisullaan. Punaiselle lihalle tarkoitettu tyhjiöpakkaus säilyttää lihan luonnollisen värin pakkauksen kontaktipinnassa olevan, luonnosta saatavan lisäaineen ansiosta. 24. kerran järjestettyyn kilpailuun osallistui noin 200 pakkausratkaisua 21 maasta. VTT:lle palkinto painetun älyn kehittämisestä VTT on saanut kansainvälisen palkinnon painetun älyn kehittämisestä. Oulun PrintoCentin yksikkö voitti IDTechEx Printed Elektronics Europe 2012 Awards -kilpailussa Best Technical Development Manufacturing Award -sarjan. Hallimittakaavan rullalta rullalle -painolinjalla voidaan valmistaa kaupalliseen tuotantoon tarkoitettuja painetun älyn massatuotteita. Vuoden 2011 talousennustajapalkinto PTT:lle rien käyttöä erityyppisten fermentoitujen elintarvikkeiden valmistuksessa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä VTT:n kanssa. lisätietoja: ndegwa henry Maina, henry.maina@helsinki.fi (yhteydenotot englanniksi) Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti talousennustajat paremmuusjärjestykseen jo viidennentoista kerran. Vuoden 2011 talousennustajapalkinto, kristallipallo, luovutettiin Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtiselle Taloustutkijoiden XXVIX kesäseminaarissa Jyväskylässä. Kilpailussa tarkasteltiin talousennustajien ennusteiden osumatarkkuutta vuoden 2011 talouskehityksestä. Ennustetarkkuus arvioitiin erikseen mm. talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, investoinneista ja kulutuksesta. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 59 n HAARUKASSA Nopea väritulostin Meckelborg on tuonut markkinoille SpeedStar3000 -värietikettitulostimen, joka tuo uudenlaista nopeutta ja helppokäyttöisyyttä etikettien tulostamiseen. Tulostimessa on käytetty Memjetin kuuluisaa ”waterfall printing” -teknologiaa. Yli 70000 nanokokoista suutinta sisältävä liikkumaton kirjoitinpää takaa nopean kirjoitusnopeuden ja tarkan kuvan laadun (1600 dpi). Laitteessa on viisi värikanavaa (CMYKK) ja jokaisella värillä on oma 250 ml:n säiliö. lisätietoja: www.meckelborg.fi Sokeroimaton jäätelö Ingmanin syksyn uutuus, Sokeroimaton ja laktoositon Vanilja-vadelma on markkinoiden ainoa sokeroimaton kotipakkaus. Siinä on 35 % vähemmän hiilihydraatteja kuin tavallisessa jäätelössä. Laktoositon vaniljakermajäätelö ja vadelmakastike on makeutettu stevioliglykosideilla ja isomaltitolilla, mutta se sisältää luontaisesti sokereita. Jäätelö sopii hyvin esimerkiksi diabeetikoille, painoaan tarkkaileville, urheilijoille ja hiilihydraatteja ruokavaliostaan vähentäneille. lisätietoja: Katja aho, tuotepäällikkö, p. 0201 424 500, katja.aho(at)ingman.fi Tarkka analyysi Pall Corporationin kehittämä GeneDiscR Cycler käyttää alan viimeisintä tekniikkaa edustavaa reaaliaikaista polymeraasioketjureaktio qPCR-prosessia sekä uudenlaisia reagensseja (GeneDisc). Niiden avulla saadaan tarkka analyysi elintarvikkeissa olevista patogeeneista jopa kuudessa tunnissa. Pall GeneDisc teknologian avulla saadaan analyysit useista mahdollisista patogeeneista yhdestä ainoasta näytteestä kuten Salmonella, Listeria spp, Listeria monocytogenes, E. coli 0157, E ja coli STEC/EHEC. lisätietoja: www.colly.fi/uutiset ja Sami haasto p. 044 755 5690 Dipattavia kalapaloja Hätälä Oy on lanseerannut markkinoille uudenlaisen tuoteperheen kalaruokasegmenttiin: dipattavat kalapalat dippikastikkeen kera. Tuoteperhe sisältää kolme eri makua Fish’n’dipps Kalakori (sis. turskaa, koljaa ja lohta), Lohikori (sis. lohta) ja Frittikori (sis. friteerattuja muikkuja). Tuotteet on pakattu sanomalehtikuvioituun pahvirasiaan, josta sen voi nauttia sellaisenaan tai lämmitettynä. Myös uudistettu Kalavalmis savulohipizza -perhe pakataan nyt kierrätettävään, lämmityksen kestävään pahvipakkaukseen. lisätietoja: terhi Säippä, myyntipäällikkö, terhi.saippa(at)hatala.fi 60 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Vastuullisia juomapakkauksia Pramia on panostanut pitkään pakkausten ympäristöystävällisyyteen. – Olemme Suomen ensimmäinen hiilipäästötön tuotantolaitos, ja tehtaamme pyörii itse tuotetulla tuulisähköllä. Valmistamme kierrätettävät PET-muovipullot itse tehtaalla. Pramian pullon hiilijalanjälki on kuljetuksen osalta 70 % lasipulloa pienempi, kertoo yrittäjä Marko Mäkinen. Pramia palkittiin ympäristötyöstään myös kansainvälisesti aiemmin tänä keväänä The Drinks Business Green Company of the Year -palkinnolla. lisätietoja: www. pramia.fi Nettiravitsemusterapeutti suoliston oireista kärsiville Booston Oy on avannut internetin kautta toimivan ravitsemusterapiapelvelun suolistovaivoista kärsiville potilaille. Tervevatsa-palvelu löytyy osoitteesta www.tervevatsa.fi. Yksilölliset laillistetun ravitsemusterapeutin suunnittelemat ruokavalio-ohjeet lähetetään internetin kautta ja täsmentävä jatkokeskustelu käydään suojatussa yhteydessä. TerveVatsa -palvelun voi tilata kellonajasta ja paikasta riippumatta. lisätietoja: www.tervevatsa.fi Pölyt pois -opas Työterveyslaitoksen jauhopölyhankkeen pohjalta on julkaistu opas Pölyt pois yhteistyöllä, vähennä jauhopölyä leipomosta. Se tarjoaa tietoa jauhopölyn hallinnan perusteista ja työkaluja ratkaisujen kehittämiseen ja arvioitiin. lisätietoja: www.ttk.fi/toimialat/ PROMINENT FOOD GMP on vuonna 2006 perustettu yhtiö, joka jalostaa kor korkealaatuisia mausteita 15 henkilön voimin Keravalla. Suurtalouksien lisäksi asiakkaitamme ovat päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus. PROMINENT FOOD GMP OY kuuluu Naantalissa toimivaan CONDITE OY:n yrityskokonaisuuteen. CONDITE OY ja PROMINENT FOOD GMP OY muodostavat johtavan Suomessa toimivan maustealan yrityskokonaisuuden, joka työllistää lähes 40 alan ammattilaista. Liikevaihtomme tulee olemaan tänä vuonna 38 miljoonaa euroa. Uudistunut Tietohaarukka Tietohaarukka 2012 -julkaisu koostuu neljästä osiosta: yleisistä perustiedoista Suomen elintarvikeketjusta, maataloudesta, elintarvikkeista sekä päivittäistavarakaupasta ja ammattikeittiöistä. Tietohaarukkaan on tänä vuonna ensi kertaa sisällytetty tilastolukuina myös ruokaketjun käytäntöjä ja lisäarvotekijöitä, joita voidaan hyödyntää rakennettaessa suomalaisen ruokaketjun vastuullisuuteen nojaavaa kilpailukykyä. Tilastot on jaoteltu ketjumallin sisällä otsikoilla ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työ ja työhyvinvointi, eläimet ja eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja talous. Jaottelu noudattaa ruokaketjussa tunnistettuja vastuullisuuden seitsemää eri ulottuvuutta. julkaisu on myös luettavissa osoitteessa www.ruokatieto.fi/ tietohaarukka Tuottavuus-sivusto uudistettu TTK:n ja työmarkkinajärjestöjen ylläpitämä tuottavuustyo.fi-sivusto on uudistettu. Sivuston tavoitteena on tukea johdon ja henkilöstön yhteistyötä työpaikkojen tuottavuuden kehittämisessä. Sivustolla esitellään käytännönläheisiä toimintamalleja pk-yritysten, kuntien ja seurakuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustyön tueksi. Siellä kerrotaan myös työpaikkojen onnistuneista tuottavuustoimista. Sivustolla julkaistaan lisäksi tuottavuusaiheisia artikkeleita sekä esitellään TTK:n ja muiden koulutusyrittäjien tuottavuuteen liittyvää koulutustarjontaa. TTK on uudistanut sivuston yhteistyössä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kanssa. lisätietoja: tuottavuustyo.fi Aitojamakuja.fi -sivusto uudistuu Elintarvikeyritysten valtakunnallisen hakupalvelun www.aitojamakuja. fi -sivuston ilmettä on raikastettu ja rakennetta selkiytetty. Heti etusivulta löytyvät yhden napin painalluksen takaa yritysten hakupalvelu, tietoa paikallisruuasta ja ostopaikoista. Ajankohtaiset uutiset näkyvät sivun alalaidassa. Uusia alasivuja ovat ammattilaiset ja ruokamatkailu. Tulevan syksyn aikana sivusto täydentyy karttapalvelulla ja ilmoitustaululla. Myös sivuston kielivalikoima lisääntyy, kun käyttöön tulevat myös englanninkieliset sivut. Uusi gluteeniton ruokakirja Keliakiaviikolla ilmestyi uusi Kokkaa maailman makuja -ruokakirja, jonka ovat kirjoittaneet Keliakialiiton toiminnanjohtaja Leila Kekkonen ja tuoteasiantuntija Marjo Jokinen. Ohjeet on laadittu niin, että joka kodin kokkikin voi valmistaa keliaakikolle maistuvia herkkuja. Kierrekantisessa kirjassa on liki 60 ohjetta. Nyt haemme Prominent Food GMP Oy:n Keravan tehtaallemme aktiivista Myyntipäällikköä TEHTÄVIISI KUULUU • aktiivinen tuotteiden myynti vaativille asiakkaille • uuden markkinapotentiaalin kartoittaminen • uusasiakashankinta ja vastuu asiakassuhteiden kehittämisestä TARJOAMME • vakituisen työsuhteen kasvavalla mielenkiintoisella maustealalla • kehittyvät brändit ja aidon mahdollisuuden vaikuttaa brändien kehittymiseen TEHTÄVÄSSÄ MENESTYMINEN EDELLYTTÄÄ • näyttöä menestyksellisestä HoReCa- ja vähittäiskauppamyynnistä sekä uusasiakashankinnasta • hyviä ihmissuhde- ja neuvottelutaitoja • ruotsin ja englannin kielen taitoa • vastuullista ARVOSTAMME ja itsenäistä työskentelyä • ammattitaitoa arvostamme kilpailukykyisellä palkalla ja henkilöstöeduilla • kaupallista vähintään opistotasoista koulutusta Kiinnostuitko? Hae tehtävää lähettämällä hakemuksesi palkkatoivomuksineen ja CV:si 12.10.2012 mennessä Condite Oy:n talous- ja hallintojohtajalle Harri Välimaalle: harri.valimaa@condite.fi Lisätietoja tehtävästä antaa Harri Välimaa puh. 050 548 5072. Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI • Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/vuosikerta + ALV • Määräaikaistilaus 65€/vuosikerta + ALV • Jälkitilaus vähintään 10 kpl, 2,50€/kpl (+ ALV) + postituskulut • Näytenumero ja tilaukset: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi ILMAINEN LEHTIARKISTO • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä ilmestymisestä koko elintarvikealan kattava ammattilehti n niMitYKSiä • Elli Siltala on nimitetty Valio Oy:n Myynti- ja palvelujohtajaksi 1.1.2012 alkaen vastuualueenaan Food Service myynti sekä Kuluttajaja asiantuntijapalvelut ja Asiakasmarkkinointi. Jani Pasanen on nimitetty asiakkuusjohtajaksi 12.3.2012 alkaen ja Aapo Kukkonen 2.4.2012 alkaen. • ELT Marjatta Rahkio on valittu Maitohygienialiiton määräaikaiseksi toiminnanjohtajaksi 20.8.2012 alkaen. Hän siirtyi tehtävään Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta. • Petri Helenius on aloittanut Leipurin Oy:n koneosastolla huolto- ja jälkimarkkinointipäällikkönä 23.4.2012. • Pöyry Oyj:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Alexis Fries. Hän otti tehtävän vastaan 1.9.2012. • Janika Willgrén on aloittanut Trio Tradingin myyntipäällikkönä 1.5.2012. Hän vastaa yhtiön myyntitoiminnasta, uusasiakashankinnasta sekä asiakkuuksista keskusliikkeiden, julkisen sektorin ja HoReCa-puolen osalta. Ville Nurmi on aloittanut Trio Tradingin kehityspäällikkönä 1.2.2012. Hän vastaa mm. villin kotimaisen kalan ostosta ja jatkojalostustoiminasta sekä tuotekehityksestä. • Pekka Tsupari aloitti Yleisen Teollisuusliiton toimitusjohtajana 1.9.2012. • Pyrollissa on tehty useita nimityksiä 1.8.2012 alkaen. Paavo Martikainen on nimitetty johtajaksi muovipakkauksiin ja kansituotteisiin. Hänen alaisuudessaan ovat Salon, Merikarvian, Tervajoen ja Joensuun tehtaat. Jarmo Sara on nimitetty johtajaksi kartonkipakkauksiin. Hänen alaisuudessaan ovat Tampereen ja Lahden tehtaat. Tom Fagerlund jatkaa johtajana paperipakkauksissa. Hänen alaisuudessaan jatkavat Lempäälän, Ypäjän, Kotkan ja Unkarin tehtaat. Heini Koivistoinen on nimitetty Pyroll Pakkausten laatupäälliköksi toimipaikkanaan Ypä- jä. Juha Tolvanen on nimitetty tuotantopäälliköksi Joensuuhun ja Vesa Välimaa johtajaksi Pyroll Paperitukkuun toimipaikkanaan Tuusula. Kimmo Jalo on nimitetty Pyrollin hankinta- ja innovaatiopäälliköksi. Hänen toimipaikkansa on Tampere. • Mika Isohanni on nimetty Marvaco Oy:n tuotantopäälliköksi 8.5.2012 alkaen. • Tuija Helsky on nimitetty 1.8.2012 alkaen Lassila & Tikanojan Siivousja käyttäjäpalveluiden ympäristö- ja työturvallisuuspäälliköksi. Lia-Maria Kaihlanen on nimitetty Varkauden, Kuopion ja Joensuun kiinteistönhoitoyksiköiden yksikönpäälliköksi 10.4.2012 ja Minna Penttinen 1.5.2012 alkaen Joensuun ja Kuopion Siivous- ja käyttäjäpalveluiden palvelupäälliköksi. • Management Institute of Finland MIF Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Timo Helosuo. • Jyrki Karjalainen on nimitetty HOK-Elannon kiinteistöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2012 alkaen. • Ilkka Koskelainen on nimitetty HARIBO Lakrids Oy Ab:n myyntijohtajaksi 1.7.2012 alkaen. • Juha Andelin on nimitetty Kesko Oyj:n konsernin Talouteen ja rahoitukseen kaupan maksamiskäytäntöjen kehityksestä vastaavaksi kehityspäälliköksi 1.7.2012 alkaen. • VTT Leena Mörttinen on nimitetty EK:n kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtajaksi ja EK:n johtoryhmän jäseneksi 1.8.2012 alkaen, OTM, LL Eeva Korolainen johtavaksi asiantuntijaksi ja EK:n hallituksen sihteeriksi ja TkT Janica ylikarjula EK:n Brysselin toimiston päälliköksi 1.9.2012 alkaen. • Sami Höylä on nimitetty 9.5.2012 alkaen Oy Hartwall Ab:ssa asiakaspalvelupäälliköksi kuluttaja- ja asiakaspalvelukeskukseen ravintolakanavan organisaatioon ja Maria Malila asiakasmarkkinointipäälli- Petri Helenius Timo Helosuo 62 Mika Isohanni Marjatta Rahkio Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi köksi 17.4.2012 alkaen. Asiakasmarkkinointisuunnittelijoiksi on nimitetty Juha Antinoja ja Juha-Matti Korvola. • VTM, MBA Tero Lausala on valittu Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtajaksi. • Kari Aulasmaa on nimitetty Inspectan konsernijohtajaksi 12.4.2012 alkaen. • ETM Anneli Hautaniemi on nimitetty Saarioinen Oy:n laatujohtajaksi 1.5.2012 alkaen. • Algol Chemicalsin laatu- ja ympäristöpäälliköksi on nimitetty FM Maarit Karlsson, HSEQ team Leaderiksi FM Päivi Autiovuori ja tuoteturvallisuuspäälliköksi DI Piia Appelqvist. • KiiltoClean Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Kari Vainio 21.5.2012 alkaen. • Moilas-konsernin toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Timo Savolainen 1.9.2012 alkaen. • KTM Harri Välimaa on nimitetty Condite Oy:n talous- ja hallintojohtajaksi 4.6.2012 alkaen ja KTM Tarja Suominen ostopäälliköksi 14.5.2012 alkaen vastuualueenaan raaka-aineiden hankinta kansainvälisiltä markkinoilta. • Sami Vilander on nimitetty Kesprossa Lahden tukun tukkupäälliköksi 1.4.2012 alkaen, Osmo Puhakainen ostoyksikköön tuotepäälliköksi 2.5.2012 alkaen vastuualueenaan tuore ja pakastettu liha ja Lauri Räsänen ostoyksikköön tuotepäälliköksi 2.5.2012 alkaen vastuualueenaan lihajalosteet ja valmisruoka. Kimmo Saari on nimitetty Kespron noutotukkujen ketjupäälliköksi 1.6.2012 alkaen. • Restonomi Minnamari Eskelinen on nimitetty Foodbrands Nordic Oy:n Horeca-osastolle SK-myyntipäälliköksi. • Janne Pesonen on nimitetty Suomen Diverseyn myyntijohtajaksi 14.5.2012 alkaen. • Tero Puukko on nimitetty Pauligkonsernin IT-johtajaksi. • Patrik Lindholm on nimitetty Stockmann-konsernissa Divisional Planning Manageriksi (elintarvikkeet) sekä KtaO, MKT, MTi Pirjo Hellman ja MBA Anu Pekkola Divisional Merchandise managereiksi (elintarvikkeet). • DI Aki Laiho on nimitetty HKSca- nin teknologian ja tuotannon kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi, toimitusjohtajan sijaiseksi ja johtoryhmän jäseneksi, KTM Samuli Eskola strategiasta ja strategisista prosesseista vastaavaksi johtajaksi, KTM Pekka Kuokka ICT:stä vastaavaksi johtajaksi, KTM Jukka Nikkinen Away from Home -liiketoiminnon johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi sekä KTM Tuomo Valkonen talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. • Insinööri Tapani Sievänen on nimitetty Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.2012 alkaen. • DI, MBA Aki Saarinen on nimitetty Ahlstromilla liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 11.6.2012 alkaen. • Rauno Väisänen on nimitetty Atria Oyj:n tuotannon kehitysjohtajaksi 15.8.2012 alkaen. • Atria Suomi Oy:n myynnistä vastaavaksi johtajaksi on nimitetty KTM Antti Paavilainen 6.8.2012 alkaen. Heimo Hattula on nimitetty tuotekehitysjohtajaksi, Anu Saranpää valmisruuasta vastaavaksi markkinointipäälliköksi, Sanna Boginski tuotepäälliköksi valmisruuan liiketoiminta-alueella (välipalatuotteet ja Ridderheimsin tuoteryhmä) ja Janne Hautala pakkauskehityspäälliköksi. • MMM Jukka Alanen on nimitetty JTJ-Sales Oy:n toimitusjohtajaksi 1.8.2012 alkaen. • ETM Anna Huttunen on nimitetty Senson Oy:ssä tuotepäälliköksi ja ETM Mirja Kreander asiakkuuspäälliköksi. • ETM Satu Hulkkonen on nimitetty hankintapäälliköksi Fazer-konsernissa ja ETM Mari Muhonen asiakkuuspäälliköksi Fazer Makeisissa. • Maito ja Terveys ry on valinnut uudeksi Maitolähettilääksi Kati Riekkisen. • Vuoden 2013 alussa aloittavan ProAgria Etelä-Suomi ry:n va. hallitus on valinnut yhdistyksen toimitusjohtajaksi ProAgria Pirkanmaan johtajan Lassi Uotilan ja varatoimitusjohtajaksi ProAgria Uudenmaan johtajan Ari Toivosen. Tehtävät astuvat voimaan 1.1.2013. Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: esa.halme@ar-carton.com www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: info.chemicals.fi@algol.fi www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: aimo.jussila@amihelp.fi www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: info@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: terveys.tutkimus@berner.fi www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: main@brenntag-nordic.com www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: info@busch.fi www.busch.fi CALDIC FINLAND OY Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5990 Fax 020 741 5993 email: info@caldic.fi www.caldic.com PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: info@bedika.fi www.bedika.fi Duni Oy Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 etunimi.sukunimi@duni.com www.duni.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 02150 ESPOO Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: info@imcd.fi www.imcd.fi OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.com www.ecolab.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: lsa@faerchplast.com www.faerchplast.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email informa@informa.fi www.informa.fi www.rullatarrat.fi INSPEx OY FINN FOOD TECH Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: info@inspex.fi www.inspex.fi OY FOODFILES LTD JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi PL 11 60101 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: info@finnfoodtech.fi www.finnfoodtech.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: foodfiles@foodfiles.com www.foodfiles.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: info@kermetar.fi www.kermetar.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: info@celego.fi www.celego.fi CLINICAL LIFE SCIENCES OY Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: info@clsoy.fi www.clsoy.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: info@condite.fi www.condite.fi FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: sales@provitek.fi www.provitek.fi OY M. HALOILA AB CORTEx OY Bedika Oy Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: info@dosetec.fi www.dosetec.fi BERNER OY ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: alert.toimisto@alert.fi www.alert.fi DOSETEC ExACT OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: cortex@cortex.fi www.cortex.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: haloila@mimaitw.com www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com LABNET OY Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: etunimi.sukunimi@labnet.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012 63 Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: valkeakoski@bemis.com www.bemis-europe.com LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: etunimi.sukunimi@laja.com www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: larscon@kolumbus.fi www.larscon.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: etunimi.sukunimi@orat.fi www.orat.fi ORBIS OY Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: info@orbis.eu Kotisivu: www.orbis.eu TT-TÄRYLAITE OY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: etunimi.sukunimi@satafood.net www.satafood.net ORGANIC FOOD FINLAND LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: etunimi.sukunimi@lihel.fi www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: info@linseed.fi www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: etunimi.sukunimi@mediq.com asiakaspalvelu@mediq.com www.mediq.fi Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: info@organic-finland.com www.organic-finland.com PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: myynti@pa-hu.fi www.pa-hu.fi PACCOR FINLAND OY Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com www.paccor.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: info@mesmec.fi www.mesmec.fi PYROLL PAKKAUKSET Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: pakkaukset@pyroll.com www.pyroll.com PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Hankintaopas MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi www.scanegg.fi 64 OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 cryovac.finland@sealedair.com www.sealedair-emea.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: asiakaspalvelu@racx.fi www.racx.fi RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: ravatek@ravatek.fi www.ravatek.fi Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: suomen@cobrasys.fi www.cobrasys.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:etunimi.sukunimi@tarratuote.fi www.tarratuote.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 email: saltia@saltia.com www.saltia.com Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: riggert.fornas@kolumbus.fi www.uvisable.com PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: teollisuustuotteet@valio.fi www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi SEFO-KONSULTOINTI TARRATUOTE OY MP-MAUSTEPALVELU OY UVA FINLAND VALIO OY PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi www.packcompany.fi Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi TIETO OYJ Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: tero.m.virtanen@tieto.com www.tieto.com VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 523 9566 Fax (09) 319 36554 email: info@viikkifoodcentre.fi www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 45371 VALKEALA Puh. (015) 7700 700 email: info@woikoski.fi www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Tarjoamme innovatiivisia Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun email: sales@worldcourier.fi kehitykseen ja kaupallistamiseen. www.worldcourier.com Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.fi R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: contact@osterlund.com www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Multivac Oy – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet Orat Oy ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: – WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot – Business Intelligence -ratkaisut – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet Busch Vakuumteknik Oy Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Cobra Systems Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET An ITW Company Oy M. Haloila Ab Inspex Oy KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet nopea toimitus suoraan varastoltamme World Courier (Finland) Oy – lavankäärintäkoneet – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini – elintarviketeollisuuden raaka-aineet – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tieto Oyj – – – – – – – – – – – – – – – – Brenntag Nordic Oy – tyhjiöpumput Cortex Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Algol Chemicals Oy Berner Oy Agentuuriosasto Bedika Oy Software Point Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut Tankki Oy - laadunvalvontajärjestelmät Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Caldic Finland Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut Oy Celego Ab – – – – – aromit luonnon väriaineet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Labnet Oy – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat – – – – – – – – mikrobiologiset elatusaineet elintarvikkeiden testikitit lämpötilamittaukset elintarvikkeista pH- ja johtokykymittarit petrimaljat ja valmiit maljat laboratoriolasit näytteenottovälineet laboratoriolaitteet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena ja Gallery – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kuitu lipidit vitamiinit – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012 65 Hankintaopas Oy Ecolab Ab Oy Mesmec Ab Pa-Hu Oy Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Linseed Oy Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Pirkanmaan Laatuetiketti Oy R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Pyroll Pakkaukset PAKKAAMINEN A&R Carton Oy Ravatek Oy kartonkipakkaukset muovipussit ja -kassit paperipussit, -kassit ja -kääreet ratakalvot – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet Sealed Air Oy – Cryovac Auraprint Oy – – – – tarrat, tuote-etiketit RFID-tarrat sleeverit wrap-around-etiketit kampanjatarrat - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Duni Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. Bang & Bonsomer Group Oy – – – – – – sakeutus- ja hyytelöimisaineet proteiinit hiivauutteet juustojauheet rasvat, -kuorrutteet, -täytteet aromit, värit Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Laihian Mallas Oy Hankintaopas – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Roquette Nordica Oy - natiivit ja modifioidut tärkkelykset - tärkkelyssiirapit - poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) - proteiinit - kuidut - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Kasvua ja kumppanuutta – markkinatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Larscon Oy – – – – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvontaja lämpömittarit tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Raksystems Anticimex – – – – elintarvikehygieniapalvelut koulutus näytteenottopalvelut tuhoeläintorjunta Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi Valio Oy Teollisuusmyynti – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella SOPIMUSPAKKAAMINEN Viikki Food Centre – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy ------ Leipurin Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet Foodwest Oy Senson Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Informa Oy – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Organic Food Finland Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Bemis Valkeakoski Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta – – – – - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat MP-Maustepalvelu Oy AmiHelp Oy – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tukea tulevaisuuden menestystarinoille VOITELUAINEET Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. Kermetar Oy Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista - Elkalub voiteluaineet (NSF) Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet www.viikkifoodcentre.fi Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Lihel Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset PACCOR Finland Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit 66 Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus – ravitsemusasiantuntijapalvelut Finn Food Tech Elintarvikealan kehityspalvelut: – tuotannon kehittäminen – pakkaamisen kehittäminen – kehitysprojektit ja hankkeet Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet n ta Pa h t u M a K a l e n t e r i Suomessa Luomuviikko 1.–7.10.2012 Lisää Luomua -kiertue 1.10.2012 Hyvinkää, 9.10.2012 Lappeenranta, 30.10.2012 Somero, 9.11.2012 Seinäjoki, 13.11.2012 Kuopio, 19.11.2012 Lahti, 29.11.2012 Joensuu, 8.1.2013 Pori, 10.1.2013 Tervola ja 16.1.2013 Laukaa, www.luomu.fi/pro-luomu-ry Luovaa ruokaa? 2.10.2012 Turku, www.varru.fi Kauppa 2013 2.10.2012 Helsinki, www.kauppa.fi Ikäihmisen ravitsemus 3.10.2012 Tampere, www.fcg.fi Pakkausalan peruskurssi nro 76 3.–4.10.2012 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012, www.turunmessukeskus.fi Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012 Turku. www.turunmessukeskus.fi Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.–9.10.2012, Helsinki.www.rty.fi Nanoscience days 8.-9.10.2012 Jyväskylä, www.jyu.fi ympäristö ja yhdyskunta, Vesi ja viemäri, Jäte ja kierrätys 9.–12.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi LyNETin tutkimuspäivät 10.10.2012 Espoo, www.lynet.fi Terveysväiteseminaari 10.10.2012, Helsinki, www.evira.fi Valtakunnalliset luonnontuotepäivät & Ruoka-Suomi-seminaari 10.–11.10.2012 Seinäjoki, www.tkk.fi, http://www.luontoyrittaja.fi/html, www.ruokasuomi.fi V Symposium on Sourdough - Cereal Fermentation for Future Foods 10.–12.10.2012 Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012 Tekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Herkku-messut 12.–14.2012 Seinäjoki, www.herkkumessut.fi Lihan aistinvarainen laadunarviointi 18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi Luomua lautasella – luomuruokaa julkisiin palveluihin -seminaari 18.10.2012 Espoo, henry.lyback@laurea.fi Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Turun 34. Silakkamarkkinat 20.–23.10.2012 Turku Reilun Kaupan viikko 22.–28.10.2012 Työterveyspäivät 23.–24.10.2012 Helsinki, www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012 Helsinki, www.agronomiliitto.fi Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisuseminaari 30.10.2012, www.temtoimialapalvelu.fi Erityisruokavaliot 1.11.2012, Helsinki, www.ael.fi Vesimikrobiologian koulutus 1.11.2012 Kouvola, www.vesi-instituutti.fi Valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.–2.11.2012 Mikkeli, www.luomu.fi Scientific Seminar on Organic Food - open, critical and collaborative approaches 1.–2.11.2012 Mikkeli, www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012 Ateria 6.11.2012 Helsinki, www.wanhasatama.com Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 13.–14.11.2012 Lappeenranta, www.lut.fi/jatepaivat Pakkausalan peruskurssi nro 76 13.–15.11.2012 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012 Helsinki, www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus Luomupäivä 14.11.2012, Tampere, elisa.m.niemi@gmail.com Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki, minna.huuhtanen@haagaperho.fi Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012, Vantaa, www.ael.fi FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi PAK 2012 Tulevaisuuden pakkaus 27.11.2012 Helsinki, www.pakkaus.com Eläinlääkäripäivät 28.–30.11.2012 Helsinki, www.sell.fi Ulkomailla 14th ICC Cereal and Bread Congress 1.10.2012 Peking, www.icc.or.at Tokyo Pack 2.–5.10.2012, www.tokyo-pack.jp Macropak 2012 2.–5.10.2012 Utrecht, www.macriopal.nl InterFood delhi 4.–6.10.2012, www.food-exhibitions.com Veterinärkongressen 2012 8.–9.10.2012 Uppsala, www.scf.se Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012 Göteborg, www.svenskamassan.se Frukostseminarium om inline-mixing 10.10.2012, Göteborg, www.livsmedelsforeningen.se Stockholms Chokladfestival 12.–14.10.2012, www.nordiskamuseet.se Natural Products Scandinavia 13.–14.10.2012 Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com IPA 2012 21.–25.10.2012 Pariisi, http://en.ipa-web.com/ SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr Tokyo Pack 23.–26.10.2012, www.tokyo-pack.jp Scanpack 23.–26.10.2012 Göteborg, www.scanpack.se Tallinn Food Fest 25.–27.10.2012 Tallinna, www.profexpo.ee Pack Expo International 28.–31.10.2012 Chicago, www.packexpo.com World Food Kazakhstan & World Food Ukraine 30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com New Nordic Food Conference 6. –7.11.2012 Oslo, www.nynordiskmad.org FoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning, www. foodåharmatech.dk China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012, Dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com Hi Europe, Ni & NuW 13. –15.11.2012 Frankfurt, http://hieurope.ingredientsnetwork.com Brau Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg, www.brau-beviale.de 5th International Symposium on Food Packaging 14. –16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi, www.emballageweb.com EFFoST Annual Meeting 20. –23.11.2012 Montpellier, Ranska, www.effostconference.com ISNNF 2012 - Annual Conference and Exhibition 2.– 6.12.2012 Hawaiji, www.isnff.org Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella toimitus@kehittyvaelintarvike.fi Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto n e t S - S i v u t Prosessitekninen jaosto tutustui juoman valmistuksen saloihin Prosessitekninen jaosto suuntasi toukokuussa kevätekskursionsa Lahteen kolmen eri yrityksen tehtaalle. Ensimmäisen kohteen eli Hartwall Lahden isäntinä toimivat tutkimuspäällikkö Jukka Kronlöf ja kierrosopas Mirva Inkinen. Vierailu alkoi Hartwallin tuoteuutuuksien maistamisella. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli MM2012 -kisaolut, jossa on jälkihumaloinnin ansiosta normaalia runsaampi vaahto. Lisäksi vuoden 1952 olympialaisten juhlavuoden kunniaksi lanseerattu Brändilonkero yllätti maullaan positiivisesti. Hartwall valmistaa suosittuja kotimaisia oluita, Karjalaa ja Lapin Kultaa. Yritys tuo myös maahan useita olut- ja siiderimerkkejä. Energian säästöä ja bioenergiaa Maistamisen jälkeen tutustuimme Kronlöfin opastuksella mäskäys- ja keittoprosessiin. Panimo valmistaa olutta päivittäin keskimäärin tuopillisen jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohti. Vuonna 2002 käyttöönotetussa prosessissa energiatehokkuus on huippuluokkaa. Käytössä on Merlin-tekniikka, jossa vierteen keitto ja haihdutus on kehitetty energiaa säästäviksi ja hellävaraisiksi tuotteelle. Tehdas käyttää lämmityksessä mm. biokaasua paikalliselta mädättämöltä ja hyödyntää oluenpanossa syntyvää hiilidioksidia virvoitusjuomien valmistuksessa. Lisäksi Hartwallin ylijäämähiivasta sekä Lahden alueen leipomoilta ja supermarketeista tulevista elintarvikejätteistä valmistetaan bioetanolia St1 Biofuels Oy:n yksikössä, joka sijaitsee Hartwallin tehtaan tontilla. 2009. Vastaavaa toimintaa on Polttimossa kuitenkin harjoitettu jo useita vuosikymmeniä. Vilja- ja mallasuutteiden valmistus alkaa viljamateriaalin jauhatuksella joko kuivana tai märkänä. Jauhamisen jälkeen viljalle tehdään mäskäys, jonka aikana viljan polysakkaridit hydrolysoidaan ja uutetaan veteen. Hydrolyysisissä hyödynnetään pääosin viljan omia entsyymejä. Joissain tapauksissa on kuitenkin tarpeen lisätä myös ulkopuolisia entsyymejä tehostamaan hydrolyysiä ja esimerkiksi nopeuttamaan suodattamalla tehtävää kiintoaineen ja nesteosan erotusta. Suodatuksen jälkeen liukoinen osa, vierre, konsentroidaan alipainehaihduttimella viskoosiksi uutteeksi, joissa kuiva-ainepitoisuus on noin 80 %. Uutteet ovat mikrobiologisesti stabiileja huoneenlämmössä, sillä vesipitoisuus on niin alhainen, etteivät mikrobit kykene niissä kasvamaan. Vilja- ja mallasuutteita käytetään erityisesti muokkaamaan juomien ja leivontatuotteiden makua ja väriä sekä tehostamaan leivontaprosessia. Esimerkiksi kauraleivontaan ke- Teerenpelin viskejä maistamassa Markku Hurme (vas.), Iiro Kutila, Piritta Niemi, Jaakko Joki, Jussi Oinas, Anssi Pyysing, Marko Meskanen, Janne Asikainen, Olli Silvola ja Pirkka Karaila. Kuvat: juhani SibaKov hitetty OTEX-uute antaa leivinhiivalle ravinteita ja nopeuttaa nostatusprosessia ja samalla vahvistaa leivän kauramaista flavoria. Kypsytysajalla oleellinen merkitys Ekskursion viimeinen kohde oli Teerenpeli yhtiöiden viskitislaamo, jossa vierailua isännöi- Makua ja väriä uutteilla Toinen vierailukohde oli viljauutteita ja viljapohjaisia ingredienttejä valmistava ja myyvä Senson Oy. Vierailun isäntinä toimivat innovaatiopäällikkö Pekka Lehtinen, tuotekehitysinsinööri Hanna Metsä-Eerola sekä uutemestari Erkki Karppinen. Senson on varsin nuori yhtiö, sillä se perustettiin osaksi Polttimo-konsernia vuonna 68 Senson Oy:n prosessin äärellä Iiro Kutila (vas.), Hanna Metsä-Eerola, Pekka Lehtinen, Erkki Karppinen, Markku Hurme, Kirsi Jouppila, Olli Silvola, Pirkka Karaila ja Matti Hämäläinen. Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Vesiongelmia voi ehkäistä viestinnällä vät toimitusjohtaja Anssi Pyysing, viskimestari Jaakko Joki ja kierrosisäntä Jussi Oinas. Teerenpeli yhtiöt aloitti panimotoiminnan vuonna 1995, jolloin mittakaava oli hyvin pieni, vain 50 litraa per keitto. Vuoden 2009 aikana toiminta laajeni ja oluen ja siiderin valmistus siirtyi vierailukohteemme Ravintola Taivaanrannan tiloista Lotilaan ja vuosikapasiteetti nousi 200 000 litrasta 500 000 litraan. Viskitislaamo aloitti toimintansa vuonna 2002 ja toimii edelleen Ravintola Taivaanrannan alakerrassa. Siellä noin 450 kg mallasta mäskätään 1800 litraksi vierrettä, joka käytetään 4,5 vuorokauden ajan rankiksi. Rankki tislataan noin 68 vol-%:ksi, josta otetaan talteen ns. middle-cut eli hienoin keskiosa. Alite ja ylite kierrätetään uudelleen, jolloin koko tisle saadaan talteen priimalaatuisena. Tilauksen jälkeen viski laimennetaan 63,5 vol-%:ksi, jotta viskitynnyrin puumateriaali luovuttaa kypsytyksen aikana parhaiten makua. Teerenpelin viskeissä käytetään ex-bourbon- ja ex-cherry- tynnyreitä. Tynnyrit hiilletään sisältä polttamalla, jolloin puun syyt sulkeutuvat kunnolla. Teerenpelin viskit myydään kahdeksan vuoden kypsytyksen jälkeen. Pidempään kypsytettyjä viskejä saattaa tulla tarjolle lähitulevaisuudessa, mutta viskimestari Joki ei vielä paljastanut, milloin tämä on ajankohtaista. Tislaamovierailu huipentui maisteluun, jossa testasimme viskin maun kehittymistä kypsytyksen aikana. Raakatisle on silkkaa pontikkaa, mutta jo kolmen vuoden jälkeen maku ja väri ovat muuttuneet selkeästi. Kahdeksan vuotta ei kuitenkaan ole kypsytyksen kannalta turha mittari, sillä maun kehittyminen optimaaliseksi vaatii reilusti aikaa. π Juhani Sibakov tutkija juhani.sibakov(at)vtt.fi Talousvesi on elintarvikeyrityksissä keskeinen raaka-aine ja välttämätön resurssi tuoteturvallisuuden ylläpitämiseksi. Elintarvikeyritysten näkökulmasta vesihuoltolaitos on kriittinen tavarantoimittaja, jolle ei yleensä ole vaihtoehtoja. Häiriöt veden jakelussa tai vakavat laatupoikkeamat johtavat nopeasti tuotannon keskeyttämiseen. Pienemmät laatupoikkeamat voivat haitata tuotantoprosessia, vaikka lainsäädännön talousvedelle asettamat vaatimukset täyttyisivätkin. Jo vedenpuhdistuskemikaalien pitoisuuksien vaihtelut voivat olla ongelmallisia herkille prosesseille. Tasalaatuisen talousveden valmistaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä raakaveden laatu vaihtelee. Veden laatu saattaa muuttua vaikeasti ennakoitavalla tavalla putkistossa matkalla loppukäyttäjälle. Talousveden valmistamiseen ja jakeluun tarvittavan laitteiston ja putkiston huoltaminen on myös haastavaa mm. putkistojen pituuden ja keskeytymättömän vedenjakelun vaatimusten vuoksi. Elintarviketeollisuuden talousvedelle asettamien korkeiden vaatimusten ja talousveden valmistamisen haasteiden yhteensovittaminen puhutti Elintarvikehygienian jaoston 15.6.2012 järjestämässä seminaarissa Talousveden valmistus ja hygieeniset riskit. Yritykset tarvitsevat nopeasti tiedon häiriötilanteista Seminaarin pohjustuksena oli vierailu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, jonka toimintaa esitteli mikrobiologi Tuula Laakso. Puhdistuslaitos valmistaa Päijänteen vedestä monivaiheisella prosessilla talousvettä Pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Se on kansainvälisestikin korkealaatuista talousvettä, ja toimitusvarmuus on hyvä. Vaikka asiat ovat hyvällä tolalla, laitosesittelyn jälkeisessä keskustelussa korostui elintarvikeyritysten tarve saada tieto veden laatuvaihteluista ja jakeluhäiriöistä mahdollisimman nopeasti. Tiedotusväyläksi ehdotettiin mm. sähköpostia, jonka lähetyslistalle asiakasyritykset voivat halutessaan liittyä. Varsinaisen seminaarin aloitti toimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitosta. Hän puhui talousvedestä elintarviketeollisuudessa. Vaikka vesihuolto toimiikin Suomessa pääasiassa hyvin, parannettavaa löytyy asiakasyritysten ja vedentoimittajien välisessä viestinnässä ja sopimuksissa, jotka tulisi räätälöidä asiakasyritysten tarpeita vastaavaksi. Lainsäädäntöä pitäisi kehittää suuntaan, jossa veden elintarvikekäyttö huomioitaisiin nykyistä paremmin. Pienet vedenottamot erityisen alttiita saastumiselle Professori Marja-Liisa Hänninen Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta summasi talousveden mikrobiologiset vaarat. Vesilaitoksen raakaveden laatu, käsittelyprosessi ja jakeluverkosto määrittelevät pitkälti talousveden hygieeniset riskit. Putkistossa biofilmeinä elävät bakteerit ovat tärkeitä sameuden sekä haju- ja makuvirheiden aiheuttajia. Talousvesivälitteiset epidemiat johtuvat yleensä pinta- tai jäteveden vuotamisesta talousveteen. Alttiina saastumiselle ovat erityisesti pienet vedenottamot, joissa vettä prosessoidaan vain kevyesti. Seminaarin päätti Puolustusvoimien ylieläinlääkäri Ari Hörmanin esitys WHO:n tunnetuksi tekemästä Water Safety Plan (WSP) -järjestelmästä, joka on kehitetty hallitsemaan veden riskejä ”lähteestä lasiin”, samaan tapaan kuin HACCP-järjestelmä toimii elintarviketeollisuudessa. Euroopan komissio on uudistamassa vesidirektiiviä WSP-järjestelmään pohjautuen. WSP:llä tai vastaavilla järjestelmillä voitaisiin hallita erityisesti pienten vesilaitosten riskejä. π Timo Nieminen tutkijatohtori Helsingin yliopisto timo.t.nieminen(at)helsinki.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 69 n e t S - P a l S t a | anna Kojo Seuran juhlaseminaari 30.10. Tieteiden talolla ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjestää seminaarin 30.10. klo 12.30–19.00. Tieteiden talolla. Seminaarin aihe on Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöittää vuorovaikutteinen paneeli. Seminaarin päätteeksi mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa. Seminaarin ilmoitus ilmoittautumisohjeineen löytyy tästä lehdestä. Jäsen- ja lukijakysely Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsen- ja lukijakyselyn keväällä 2012. Kyselyssä selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällös- tä ja jakelutavoista. Ravintolalahjakortit voittivat Minna Kahala, Pasi Raja ja Maire Saukko. Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista Kehittyvä Elintarvike -lehdestä 5/2012, jossa ilmestyvät seuran 65-vuotisjuhlasivut. Syksyn tapahtumia Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esille kahdessa ammattitapahtumassa. Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät järjestetään 8.–9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingissä Messukeskuksessa. Jaostojen toimintaa ATJ suunnittelee ekskursiota Saarioiselle syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin lisää sähköpostilla. In memoriam TETSin kunniajäsen Jarmo Laaksonheimo nukkui pois sairauden uuvuttamana 3. päivä elokuuta 2012. Laaksonheimo (MML) oli pitkäaikainen, aktiivinen ETS:n jäsen. Hän oli myös yksi Turun elintarviketutkijain seura r.y.:n (TETS) perustajajäsenistä ja toimi seuran sihteerinä heti seuran perustamisen jälkeisinä vuosina 1959–1961. Hallituskautensa jälkeenkin Laaksonheimo oli vielä viime vuosiin asti yksi seuran aktiivisimmista jäsenistä. Työurallaan hän toimi mm. Raisio Yhtymän kehitysjohtajana ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa edistäen ja kehittäen elintarvikealan tutkimusta ja alalla toimivien ammattitaitoa. n K a n n a t t a j a j ä S e n Finnbakels on erikoistunut leipomoalan raaka-aineisiin Finnbakels on osa maailmanlaajuista Bakelsryhmää, joka on erikoistunut leipomoalan raaka-aineisiin. Ensimmäinen Bakels-yritys perustettiin vuonna 1904 Amsterdamissa. Vuosisadan alun jälkeen yritysryhmä on kasvanut ja kehittynyt paljon, ja nykyisin siihen kuuluukin noin 40 yritystä viidellä eri mantereella. Bakels-ryhmän valmistama ja toimittama raaka-ainevalikoima on laaja. Se kattaa niin teollisille leipomoille tilaustyönä tehdyt kuin erityisesti pienleipomoille kehitetytkin tuotteet. Bakels-yhtiöiden myynti- ja tekniset tiimit ovat keskittyneet palvelemaan sekä teollisia leipomoita, pienleipomoita että konditorioita. Finnbakelsin tuotevalikoimaan kuuluu Finnbakels muutti marraskuussa 2011 uusiin tiloihin Keravalle. Kuva: FinnbaKelS oY 70 muun muassa ruokaleipä-, kahvileipä- ja konditoriaseoksia, jauhoja, erilaisia puolivalmisteita, kahvileipätäytteitä, marsipaaneja sekä kuorrutteita. Finnbakelsin toimitusjohtaja Tommi Leander kertoo, että tuotevalikoimaa on viime aikoina uudistettu ja päivitetty jokaisessa tuoteryhmässä. – Uusia tuotteita ovat muun muassa kultaja hopeakiilteiset peilihyytelöt sekä E-numeroton kahvileivän kiille. Sisaryrityksissämme ulkomailla on paljon sellaisia tuotteita, joita voimme tuoda myös Suomen markkinoille. Hyvä esimerkki näistä ovat kuppikakkuseokset, joista on tullut suosittuja, Leander kertoo. Alan tulevaisuus hyvä, hännännosto tarpeen Leander iloitsee siitä, että Suomesta löytyy paljon leipomoalan yrityksiä, jotka panostavat laatuun ja kehitykseen. Suomalainen leipäkulttuuri on hänen mielestään monipuolista, mutta kehittymisen varaa on edelleen. Leivän syöntiin kaivataan hänen mielestään lisää nautiskelua Keski-Euroopan tyyliin: leivän tulisi olla itsessään niin herkullista, ettei se kaipaa mitään muuta kuin levitettä päälleen. Lisäksi leivän tuoreuden merkitys tulisi ymmärtää paremmin, ja kaupoista tulisi saada tuoretta leipää myös iltapäivisin. – Vaaleiden leipien saralla Suomessa on Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi paljon kehitysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Ruotsissa vaaleat raskileivät ovat hyvin suosittuja. Lisäksi ranskalainen konditoria-tyylinen kahvileipäkulttuuri on nostamassa meilläkin päätään. Toivon, että tulevaisuudessa konditoria- ja leipomoala pyrkisivät nostamaan enemmän profiiliaan, Leander pohtii. Elintarviketieteiden seura ennestään tuttu Elintarviketieteiden seura on Leanderille tuttu jo ennen kuin Finnbakels liittyi seuran kannattajajäseneksi. Hän on ollut perustamassa ETS ry:n Itä- ja Pohjois-Suomen jaostoa vuonna 2005 ja on lisäksi toiminut IPSJ:n johtoryhmässä. Tällä hetkellä aktiivinen järjestötoiminta on jäänyt hänen osaltaan vähemmälle, sillä kotona aikaa kuluu pienten lasten kanssa touhutessa. ETS ry:n ja Kehittyvä Elintarvike -lehden merkitys on hänelle kuitenkin selvä. – ETS ry ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat tärkeitä viestintäväyliä elintarvikealalla. Seura järjestää monia mielenkiintoisia ja ajankohtaisia seminaareja kuten PTJ:n Hyvät, pahat, hiilihydraatit -seminaari tämän vuoden keväällä. π Anna Kojo Tetsiläiset vierailivat Tullilaboratoriossa Joukko Turun Elintarviketutkijain seuran jäseniä vieraili toukokuun lopulla Tullilaboratoriossa, jossa tutkitaan muun muassa ei-eläinperäisiä elintarvikkeita. Tänä vuonna 105 vuotta täyttäneessä laboratoriossa tutkittiin viime vuonna vajaa 13 000 näytettä, joista ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.– 23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk. EHJ järjesti 15.6.2012 laitosvierailun Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta. Lue lisää vierailusta tämän lehden ETS-sivuilta. ETMJ järjestää ekskursion Viking Linelle syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin lisää sähköpostilla. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.6. Viivi Wanhalinna ja Tapio Itäsola. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi Pysykää kuulolla! Mukavaa syksyä toivottaen Anna Kojo noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia. Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista. Elintarvikevalvontaan kuuluvat muun muassa lisäaineet, kemialliset kontaminantit, torjunta-aineet ja elintarvikkeiden kontakti- FT Eila Järvenpää puheenjohtaja MTT, Biotekniikka ja elintarviketuotanto, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. 029 531 7284, 040 513 3574 eila.jarvenpaa@mtt.fi MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 tiina.luoma@sok.fi TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. 050 389 0121 annemari.ottelin@gmail.com lisätietoja: www.tulli.fi ja Kehittyvä elintarvike 3/2012 s.20–21 ETS:n kannattajajäsenet ja edut Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012 Elintarviketieteiden Seuran hallitus materiaalit. Muita tutkimusalueita ovat esimerkiksi pakkausmerkinnät, lisätyt vitamiinit ja ravintolisät. Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen) Foodwest Oy Åkerlundinkatu 2 a 33100 TAMPERE p. 040 707 6013 juuli.seppala@foodwest.fi ELT Elina Säde Helsingin yliopisto Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 elina.sade@helsinki.fi ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 erkki.vasara@agropolis.fi Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK, tradenomi Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 000241 HELSINKI p. 050 337 1070 info@ets.fi PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Elintarviketieteiden seuran kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at) ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Seuralla uusi sähköpostiosoite Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 71 n e t S - S i v u t 72 Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tetsiläiset vierailivat Tullilaboratoriossa Joukko Turun Elintarviketutkijain seuran jäseniä vieraili toukokuun lopulla Tullilaboratoriossa, jossa tutkitaan muun muassa ei-eläinperäisiä elintarvikkeita. Tänä vuonna 105 vuotta täyttäneessä laboratoriossa tutkittiin viime vuonna vajaa 13 000 näytettä, joista ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.– 23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk. EHJ järjesti 15.6.2012 laitosvierailun Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta. Lue lisää vierailusta tämän lehden ETS-sivuilta. ETMJ järjestää ekskursion Viking Linelle syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin lisää sähköpostilla. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.6. Viivi Wanhalinna ja Tapio Itäsola. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi Pysykää kuulolla! Mukavaa syksyä toivottaen Anna Kojo noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia. Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista. Elintarvikevalvontaan kuuluvat muun muassa lisäaineet, kemialliset kontaminantit, torjunta-aineet ja elintarvikkeiden kontakti- FT Eila Järvenpää puheenjohtaja MTT, Biotekniikka ja elintarviketuotanto, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. 029 531 7284, 040 513 3574 eila.jarvenpaa@mtt.fi MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 tiina.luoma@sok.fi TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. 050 389 0121 annemari.ottelin@gmail.com Lisätietoja: www.tulli.fi ja Kehittyvä Elintarvike 3/2012 s.20–21 ETS:n kannattajajäsenet ja edut Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012 Elintarviketieteiden Seuran hallitus materiaalit. Muita tutkimusalueita ovat esimerkiksi pakkausmerkinnät, lisätyt vitamiinit ja ravintolisät. Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen) Foodwest Oy Åkerlundinkatu 2 a 33100 TAMPERE p. 040 707 6013 juuli.seppala@foodwest.fi ELT Elina Säde Helsingin yliopisto Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 elina.sade@helsinki.fi ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 erkki.vasara@agropolis.fi Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK, tradenomi Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 000241 HELSINKI p. 050 337 1070 info@ets.fi PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Elintarviketieteiden seuran kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at) ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Seuralla uusi sähköpostiosoite Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012 71
