Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
4/12
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Suomalainen syö
14 kiloa makeisia
vuodessa
Elintarvikesivuvirrat
hyötykäyttöön uusilla
teknologioilla
Juomien tuotekehitys
vastaa kuluttajien toiveisiin
monin tavoin
TUOTANTOTILAT & KONEET,
LAITTEET JA ENERGIA
MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS
n
PÄÄKIRJOITUS 4/2012
Ei vain yhtä ratkaisua
H
arvaan ongelmaan ja haasteeseen on olemassa vain yksi ratkaisu. Tosin elintarvikealalla on välillä siltä tuntunut. Kymmenkunta vuotta sitten terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidettiin koko elintarvikebisneksen kulmakivenä. Viime aikojen kylmät
tuulet EFSAn suunnalta ovat kuitenkin lopullisesti osoittaneet tämän uskomuksen
hauraaksi.
Tällä hetkellä luomu ja varsinkin lähiruoka ovat joidenkin mielestä ainoa oikea tapa toimia.
Kannatan itsekin lämpimästi molempia konsepteja. Mutta pelkästään niitten varaan elintarvikebisnes ei voi rakentua. Tai sitten Suomessa täytyisi tavalla tai toisella alkaa viljellä muun muassa kahvi- ja teepensaita. Tuskinpa olemme valmiita luopumaan kahvista muuta kuin pakon
alla. Joistain hedelmistäkin ja norjalaisesta lohesta luopuisimme helpommin.
Myös energia-alalla on aika ajoin saanut sen vaikutelman, että tulevaisuus on atomivoimaloissa ja muilla energialähteillä on korkeintaan marginaalinen merkitys. Viime aikoina on puolestaan bioenergia nostettu ylitse muiden. Tosin kuivuuden runnellessa muun muassa USA:n
maissipeltoja muunlaistakin puhetta on alkanut esiintyä.
Helsingin yliopiston projektitutkija, FT Jorma Keskitalo on kirjoittanut herättelevän kirjan Ihmiskunnan energiakriisi. Mikäli häneen on uskominen, tarvitaan vielä monia vuosikymmeniä
kaikkia mahdollisia energialähteitä, jos aiotaan pysyä kasvulinjalla. Tosin se onkin eri juttu,
onko jatkuva kasvu enää ylipäätänsä mahdollista.
Joka tapauksessa energiaa on edelleen säästettävä, missä vain voidaan. Myös elintarvikeketjussa, muun muassa koneitten ja laitteitten osalta sekä logistiikassa on varmasti vielä paljon tehostamisen varaa energian käytössä.
Kokonaisuuden hallinta alkutuotannosta kuluttajan pöytään tulee olemaan entistä tärkeämpää. Mihinkään tuhlaukseen, saatikka ahneuteen meillä ei enää ole varaa, jos mielitään pärjätä.
Ruokavaliomme perustana tulisi olla yksinkertainen kotimainen ruoka kaikessa monipuolisuudessaan, höystettynä joillakin ulkomaisilla tuotteilla. Ja tietenkin kotimaisilla laitteilla ja
kotimaisella energialla valmistettuna.
Olisiko nyt aika panostaa suomalaiseen elintarvikealan koneitten kehittämiseen ja valmistukseen? Tervehenkisiä Pelle Pelottomia tästä maasta kyllä löytyy, se selviää tämän
lehden jutuista. Erityisesti pk-sektori kaipaa uusia, heille räätälöityjä laitteita. Niille olisi
varmasti maailmallakin kysyntää, kuten muutama vuosi sitten Foodtec-palkinnon saanut tuoretuotteiden käsittelylaitteiden valmistukseen erikoistunut Forsfood Oy on osoittanut. Huomattava osa heidän tuotannostaan menee vientiin. Tähän työhön tarvitaan
koko elintarvikeketju, myös rahoittajat.
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS 1. Kiitos, jos vastasit jäsenkyselyyn keväällä. Tulokset ja niiden tarkastelu ovat seuraavassa lehden numerossa.
Kuva: Saija ahvenainen
PS 2. Kävitkö marjametsässä kuluneen kesän aikana? Nyt vielä ehtii
puolukkaan ja karpaloon.
s.28
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Sisältö 4 • 2012
28.9.2012
Pääkirjoitus: Ei vain yhtä ratkaisua, Raija Ahvenainen-Rantala ....................................................3
Kolumni: Kokonaisuus hallintaan, Vesa Mäyry ...............................................................................8
Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden koneautomaation kehitys kaipaa tiivistämistä,
Harri Sairiala & Kari T. Koskinen ...................................................................................................... 12
Pakina: Kalorin kolari, Heikki Manner, Heikki Manner..................................................................53
Maailma mausteilla: Kahvia ja kahviloita, Ari Virtanen ............................................................36
n Ajankohtaista
Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla, Anna Vainikainen ....................................... 14
Elintarvikkeiden kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain, Marja Knuuttila .................................... 16
Kalatehdas ennätys
ennätysajassa käyntiin
Heimon Kala Oy:n Rengon tehdas
uusittiin keskellä kesälomakautta
75 arkipäivässä.
n Teema:
Tuotantotilat & Koneet, laitteet ja energia
Nanomateriaalit elintarvikealan koneenrakennuksessa, Tuuli Pohjola ............................................ 18
Hajautettu energiantuotanto on Suomessa järkevintä, Pirjo Huhtakangas......................................22
Uudenlaisia rakenteita mikrofluidisoinnilla, Juhani Sibakov & Panu Lahtinen .................................24
Puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja sairaaloissa, Pirjo Huhtakangas ........................................26
Kalatehdas uusittuihin tiloihin ennätysajassa, Pirjo Huhtakangas ...................................................28
Uudenlaiset teknologiat avuksi elintarvikesivuvirtojen hyötykäyttöön,
Juhani Sibakov, Raija Lantto & Kati Katina .......................................................................................30
Mikrosuodatus monipuolistaa maidonjalostusta, Olli Tossavainen .................................................32
Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta vaatii jatkuvaa seurantaa, Tuija Kaunisto .................34
s.40
Kuva: Fazer
n Erikoisteema:
Makeis- ja juomateollisuus
Suomalainen popsii 14 kiloa makeisia vuodessa, Elina Ussa ...........................................................38
Kaakaon jäljitettävyydelle valmisteilla standardi, Eija Mäkinen .......................................................40
Mitä suomalaiset juovat? Elisa Piesala .............................................................................................42
Verotus näkyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastoissa, Outi Heikkinen ..........................44
Altia tähyää kasvua idästä, Pirjo Huhtakangas .................................................................................46
Juomien tuotekehitys vastaa kuluttajien toiveisiin monin tavoin, Hanna TalviOja ............................48
n Talous
& markkina
Puheenvuoro: Pakkauksen palvelutehtävät – yhteistoimintaa ja ristiriitoja,
Outi Uusitalo & Anne-Mari Pekkarinen ............................................................................................52
Uuselintarvikerintamalla on tulossa muutoksia, Ilkka Ojansivu .......................................................54
Vuokralavat helpottavat kysyntäpiikkejä, Elina Piskonen .................................................................56
Kaakaon jäljitettävyydelle
tekeillä standardi
Kestävän kehityksen mukaisesti
tuotetulle kaakaolle ja kaakaon
jäljitettävyydelle on valmisteilla
standardi.
n Tiede
& tutkimus
Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................58
n Palstat
s.54
Uuselintarvikerintamalla
muutoksia
Uuselintarvikeasetuksen uudistuksen myötä hakemusten käsittely nopeutuu. Vireillä on mm.
runsaasti natriumhyaluronaattia
sisältävä kukonharjauute.
Kuva: Plugi
Alkupaloja .......................................................................................................................................... 10
Uutuuskirjoja .....................................................................................................................................57
Tunnustuksia .....................................................................................................................................59
Haarukassa ........................................................................................................................................60
Nimityksiä ..........................................................................................................................................62
Hankintaopas.....................................................................................................................................63
Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................67
n ETS-sivut
Prosessitekninen jaosto tutustui juomien valmistukseen, Juhani Sibakov .......................................68
Vesiongelmia voi ehkäistä viestinnällä, Timo Nieminen....................................................................69
Kannattajajäsenesittely: Finnbakels Oy, Anna Kojo ...........................................................................70
ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................70
Tetsiläiset vierailivat tullilaboratoriossa, Pirjo Huhtakangas ............................................................ 71
s.18
Kuva: eliiSa MäKelä
Nanomateriaaleilla monia
mahdollisuuksia elintarvikealan
koneenrakennuksessa
Nanomateriaaleilla voidaan parantaa elintarvikelaitosten puhtaustasoa, laskea
energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Toistaiseksi nanomateriaalien kotimaisia käyttökohteita on vasta muutama, DI Tuuli Pohjola summaa.
Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat
Nro IlmestyyTeema
1/2012 24.2.
2/2012 25.4.
3/2012 30.5.
4/2012 28.9.
5/2012 31.10.
6/2012 14.12.
Ammattikeittiöt & ravitsemus
Raaka-aineet & lisäaineet,
Valmisruokateollisuus
Jäljitettävyys & analytiikka,
Pakkausteollisuus
Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia,
Makeis- ja juomateollisuus
Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus,
Elintarviketieteiden seura 65 vuotta
Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
5
www.roquette.com
6
Roquette Nordica Oy
Ahventie 4 A 20
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
02170
Espoo, Finland
Tel. 09 315 85 700
fax 09 8632 113
www.roquette-food.com
TärkkelyssiirapiT
Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden
makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus
riippuvat siirappien koostumuksesta.
Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina,
kiteytymisen estoaineina, sideaineina,
rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina.
Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot,
jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset,
keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset
kastikkeet.
Ota yhteyttä niin kerromme lisää!
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
7
n
KOLUMNI
Kokonaisuus hallintaan
8
suunnittelemaan ja analysoimaan keinoja,
joilla asetettu tavoite on mahdollista saavuttaa. Tavoitteen on oltava realistinen ja sen
saavuttaminen tulee olla mahdollinen kovalla
työllä ja määrätietoisella asioiden priorisoinnilla.
Joillakin tuoteryhmillä jopa myynnin moninkertaistaminen edelliseen vuoteen verrattuna on realistinen tavoite, kun taas toisessa
ääripään tuoteryhmässä myynnille voidaan
joutua budjetoimaan jopa negatiivista myynnin ja myyntikatteen kehitystä. Tärkeintä on
kokonaisuus.
Usein kun yrityksessä halutaan saada aikaan muutos, ei välttämättä vielä tiedetä tarkasti, millainen muutos halutaan. Tietääkseen mitä haluaa, on hyvä tietää, mikä on
mahdollista ja mitä se vaatii. Muutostarve
saattaa koskea esimerkiksi tuotanto- tai pakkauskapasiteettia, tuotevalikoimaa, kokonaistuotannon tehokkuutta, kustannustehokkuutta, tuotekehitystä tai kuluttajapakkausta. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan
näkemystä eri mahdollisuuksista, kokonaisuuden hallintaa ja määrätietoista työtä.
Nykyään useat tavarantoimittajat tarjoavat
asiakkailleen kokonaisratkaisuja koko elintarvikejalostusketjulle aina raaka-aineiden
käsittelystä valmiiseen myyntipakkaukseen
asti. Kokonaisratkaisu on helppo tapa ostaa,
mutta ei aina välttämättä paras. Usein parhaaseen lopputulokseen päästään eri vaihtoehtoja vertailemalla ja asiakkaan kannalta
parhaita tuotantolinjan osia yhdistelemällä.
Tärkeää on tietää tuotantolinjan kriittiset pisteet ja hakea niihin ratkaisut ennen ostopäätöstä.
Aina yrityksen omat voimavarat ja tietotaito eivät riitä eri vaihtoehtojen selvittämiseen
ja kilpailuttamiseen. Tällöin kannattaa miettiä
vaihtoehtoa, jossa valtuutetaan yrityksen ulkopuolelta kokenut elintarvikealan henkilö
toimimaan yrityksen edunvalvojana. Hän kartoittaa ja esikarsii vaihtoehdot, kilpailuttaa
tavarantoimittajat, hakee ratkaisut kehitystehtävän kannalta kriittisiin pisteisiin
ja on toimeksiantajansa edunvalvoja-
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
na kehitystehtävän tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaikki työ on arvokasta, kunhan se vaan
tehdään ammattitaidolla, sovitussa määräajassa ja annettujen ohjeiden mukaisesti kerralla oikein. Ammattitaitoinen, motivoitunut
ja innostunut henkilökunta, joka kykenee
työskentelemään itsenäisesti ja osana ryhmää, kuulostaa jo todella hyvältä työyhteisöltä.
Kun yritys pitää henkilökunnastaan hyvää
huolta, on henkilökunta usein valmis sitoutumaan yritykseen ja tekemään parhaansa yrityksen menestymisen eteen.
Itselläni on ollut kunnia työskennellä useissa huipputiimeissä nauttien yhdessä onnistumisen ilosta. Hyvästä työstä ansaittu henkinen ja materiaalinen palkkio luovat motivaation tulevien vuosien yrityksen menestyksen
tavoittelulle.
Vesa Mäyry
yrityskonsultti
Finn Food Tech
Kuva: Kuva-SePPälä
Yrityksen menestyksen yksi tärkeimmistä
kulmakivistä on kokonaisuuden hallinta. Kokonaisuus on parhaimmillaan enemmän
kuin osiensa summa. Tärkeimpiä osa-alueita
ovat asiakas, myynti, tuotanto ja henkilökunta.
Asiakas on aina ykkönen. Yritys on olemassa asiakkaita varten, ei päinvastoin. Nykyisistä asiakkaista tulee huolehtia, mutta uusasiakashankintaa ei silti sovi unohtaa. Helposti
myyntityössä urautuu vanhoihin toimintatapoihin, nykyisiin asiakkaisiin ja tuotteisiin.
Vanha viisaus ”Elämä alkaa siitä, mihin mukavuusalue loppuu” pelkistää muutamaan
sanaan sen, mitä uhrauksia yksilötasolla yrityksen menestys vaatii. Täytyy uskaltaa astua
ulos omalta mukavuusalueeltaan, kasvaa ja
kehittyä, vaikka se vaatii huomattavasti
enemmän kuin turvallisten rutiinien pyörittäminen.
Tällä hetkellä yrityksellesi haasteellisin potentiaalinen asiakas voi olla vielä joskus yrityksesi paras asiakas. Kysymys on luottamuksen voittamisesta ja sen pitämisestä. Myyntityö ei lopu siihen, että asiakas on ostanut ensimmäisen kerran, vaan tästä myyntityö vasta
alkaa. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa
kaupan tekee se, joka on aidosti kiinnostunut
asiakkaan tarpeista, laittaa itsensä likoon
asiakaspalvelutyössä sekä rakentaa asiakkaan kanssa pitkäjännitteisesti yhteistyötä
win-win-periaatteen mukaisesti.
Myös yrityksen kassavirran on oltava kunnossa ja katteiden kohdallaan. Useissa kasvuyrityksissä haetaan vähintään kymmenen
prosentin kasvua liikevaihdolle ja myyntikatteelle vuositasolla. Tämä tavoite ei yleensä
onnistu ilman systemaattista myynnin suunnittelua ja tavoitteisiin sitoutumista. Myyntibudjetin tulee perustua realistisiin myyntimahdollisuuksiin, ei toiveajatteluun.
Myyntibudjetti laaditaan yrityksessä usein
ylhäältä alaspäin osittaen budjetti eri tuoteryhmille. Yritysjohdolla tulee olla riittävästi
tietoa eri tuoteryhmien myynnin kehitysnäkymistä ennen myyntibudjetin ositusta. Myynnistä vastaavien henkilöiden tulee itse päästä
Kehittyvä
Elintarvike
23. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 4/2012
TUOTANTOTILAT &
KONEET, LAITTEET JA
ENERGIA
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
Markku Hurme
Matti Hämäläinen
Hanna Ikonen
Kirsi Jouppila
Heikki Manner
Juhani Sibakov
Erkki Vasara
MAKEIS- JA
JUOMATEOLLISUUS
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
Karri Kunnas
Elisa Piesala
Marika Säynevirta
Elina Ussa
Erkki Vasara
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
infoteam@infoteam.fi
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA 2012
Kestotilaus 59€
määräaikaistilaus 65€
oppilaitokset 48€/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut
Hinnat sisältävät arvonlisäveron
KANSIKUVA
Plugi
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
info@ets.fi
www.ets.fi
n a l K u P a l o j a
EU-maat yhdessä puolittamaan ruokahävikkiä
FUSIONS-hanke kerää yhteen EU-maiden tiedon ja kokemukset ruokahävikin vähentämisestä sekä kehittää uusia ideoita ja malleja,
joilla hävikkiä estettäisiin tehokkaammin
elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Karkean
arvion mukaan ruokahävikin määrä Euroopan
kotitalouksissa on 76 kiloa henkeä kohti vuodessa (BIOIS 2010; FAO 2011).
FUSIONS on Euroopan unionin nelivuotinen hanke, johon osallistuu useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuluttajajärjestöjä ja
yrityksiä 13 maasta. Hankkeen koordinaatto-
rina on Wageningen UR Food & Biobased Research -tutkimuslaitos. MTT koordinoi hanketta Suomessa. Marraskuussa järjestetään
hankkeen aloitustapaaminen, ja sidosryhmäfoorumi kokoontuu ensimmäisen kerran keväällä 2013.
FUSIONS-hanketta voi seurata Facebookissa (EU FUSIONS) ja Twitterissä (@EU_FUSIONS). Suomenkieliset nettisivut ovat osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/
portal/mtt/hankkeet/fusions.
Snellman keskittää
tuotantoaan
Maailman ensimmäinen crowdbaking
-verkkopalvelu Moilas Oy:ltä
Snellmanin Lihanjalostus Oy laajentaa Kuusisaaren tehtaan toimintaa Pietarsaaressa.
Kyse on Snellmanin historian suurimmasta
yksittäisestä investoinnista. Laajennuksen
myötä lihavalmisteiden tuotanto tullaan kokonaisuudessaan keskittämään Kuusisaareen. Rakennushankkeen on määrä valmistua
keväällä 2013, ja siihen on budjetoitu 21 miljoonaa euroa.
Moilas -leipomo on luonut maailman ensimmäisen Crowdbaking -verkkopalvelun www.
moilala.fi. Kuka tahansa voi lähettää palveluun omat suosikkireseptinsä, ja yhteisö äänestää kolme parasta reseptiä jatkoon joka
kuukausi. Parhaat tuotteet menevät aluksi
koeleivontaan ja sen jälkeen ammattiraadin
maisteltavaksi.
Jos tuotteet läpäisevät testiryhmän seulan ja koeleivonnan, ne menevät tuotan-
Pa-Hu Oy aaltopahvivalmistajaksi
Perheyritys Pa-Hu Oy on laajentanut toimintansa ja ryhtynyt Suomen neljänneksi aaltopahvivalmistajaksi. Kesäkuussa 2012 yrityksen uusi aaltopahvitehdas käynnistyi Kirkkonummen Veikkolassa. Uudella tehtaalla valmistetaan myös laatuja, joita nykyiset aaltopahvitehtaat Suomessa eivät valmista. Pa-Hu
Oy on aikaisemmin toiminut arkkijalostajana.
KM-Yhtymä osaksi
Pyrollia
Perhekonserni Pyroll on hankkinut omistukseensa yli 90 % joensuulaisen KM-Yhtymä
Oy:n osakekannasta. Myyjänä on Osuuskunta
ItäMaito sekä suurin osa yli 3000 pienosakkeenomistajan osakekannasta.
10
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
toon. Kauppa päättää, ottaako se tuotteet
valikoimiinsa. Mikäli näin käy, reseptin luojat saavat kuvansa pakkauksiin ja osan tuotoista.
Lisäksi Moilalassa järjestetään leipomiseen liittyviä kilpailuja. Pikkubonuksena jokaisen kuukausileivonnan äänestyksen voittaneen reseptin tekijälle lähetetään aina Moilala-kaulin ja maisteltavaksi gluteenittomia
leipätuotteita.
Leipurin yhteistyöhön Altian ja Jostecin kanssa
Leipurin Oy ja Altia Oyj:n Tärkkelysyksikkö
ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä
Suomessa, Baltiassa, Puolassa, Venäjällä ja
muissa IVY-maissa. Yhteistyömalliin kuuluvat
ohratärkkelyksen sovelluskehittäminen sekä
uusien tuotteiden kehitys elintarviketeollisuuden tuotantoon.
Leipurin Oy ja Jostec Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen laajasta yhteistyöstä Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja IVYmaissa. Leipurin Oy tulee edustamaan ja
markkinoimaan Jostec-laitteita osana omaa
leipomokoneliiketoimintaansa.
Wipak siirtyy Stand up
-pussimarkkinoille
Packaging Premediasta
Marvaco Oy
Wihuri Oy:n Pakkausteollisuuteen kuuluva
Wipak-ryhmä on ostanut italialaisen pakkausvalmistajan Bordin (Caorso, Italia). Bordin ansiosta Wipak-ryhmä pääsee hyvistä
asemista vastaamaan nopeasti kasvavien
Stand up -pussimarkkinoiden haasteisiin.
Suomen johtava painopinnanvalmistaja
Packaging Premedia Oy on muuttanut nimensä Marvaco Oy:ksi. Packaging Premedialla on
ollut myös neljä aputoiminimeä: Sata-Flexo,
Marvaco, B-Fast ja Mac-repro. Yrityksellä on
toimintaa Ulvilassa, Tampereella ja Helsingissä. Lisäksi Kokkolaan on avattu toimipiste keväällä 2012.
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Atlas Copco
Energiantalteenottoratkaisut
Atlas Copco panostaa tuotekehittelyssään luotettavuuteen, energiataloudellisuuteen ja
alhaisiin elinkaarikustannuksiin. Energiantalteenottoratkaisuilla kompressoreilta saadaan jopa 95 % energiasta talteen kuumaan, jopa + 90 ºC jäähdytysveteen.
Atlas Copcon ER-jäähdytysveden pumppuyksiköt ohjaavat hukkaenergiasi hyötykäyttöön ja pienentävät yrityksesi hiilijalanjälkeä merkittävästi.
käyttövesi
lämmitys
höyrykattilat
prosessit
lämmöllä toimivat jäähdyttiimet
lämmönvaihtimet
Kysy meiltä myös vanhan Atlas Copco kompressorisi muuttamisesta energialähteeksi.
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
p. 020 718 9200
www.atlascopco.fi
n P u h e e n v u o r o
Elintarviketeollisuuden koneautomaation
kehitys kaipaa tiivistämistä
Suomalaisten elintarvikevalmistajien, laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kannattaisi
yhteistyössä pyrkiä kehittämään elintarvikealan koneautomaatiota.
Kilpailuvaltti olisi, jos kotimaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota esimerkiksi joustavia tuotantolinjoja, joissa samoilla laitteilla
voidaan tuottaa erilaisia tuotteita joustavasti
ja energiatehokkaasti. Isommat edistysaskeleet edellyttävät yritysten ja tutkimuslaitosten yhdessä toteuttamia laajempia tutkimusja kehityshankkeita.
Koneautomaation tutkimusta ja kehitystä
tehdään kyllä Suomessa laajasti useissa tutkimusyksiköissä ja yrityksissä. Mutta elintarvikealan koneautomaatioon keskittynyttä tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdäänkin jo huomattavasti harvemmassa yksikössä. Alan yrityksissä toki tehdään kehitystoimintaa, mutta
varsinaista perustutkimusta ei Suomessa
keskitetysti tehdä.
Jonkin verran elintarviketeollisuuden koneisiin ja laitteisiin liittyvää tutkimustoimintaa tekevät ainakin Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
VTT ja jotkin ammattikorkeakoulut. Tutkimus
on kuitenkin melko hajanaista ja kaipaisi yhtenäistä linjaa ja koordinointia.
Elintarviketeollisuuden isommat laitetoimitukset tulevat yleensä alalla toimivilta suurilta ulkomaisilta yrityksiltä, ja alan tietotaitoa
ei kerry Suomeen. Toisaalta Suomesta löytyy
hyvinkin pitkälle kehittyneitä laitevalmistajia
mm. materiaalinkäsittelyyn ja robotiikkaan
elintarvikealalla. Suurien ulkomaisten yritysten kanssa toimiessa konetoimituksissa ei
voida välttämättä luottaa kovinkaan suureen
joustavuuteen kuten mahdollisesti pienempien kotimaisten yritysten kanssa.
tahot, tutkimuslaitokset ja yritykset, toimisivat yhteistyössä alan kehitystoiminnan parantamiseksi Suomessa. Projektissa saatiinkin alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia toimimaan yhteisten tutkimushankkeiden edistämiseksi.
Kiinnostaviksi aiheiksi nousivat mm. vesisuihkuleikkaus, koneautomaation hygienia
sekä energiatehokkuus. Esimerkiksi hankkeen aikana tehdyssä diplomityössä Automaattiset kuljetinjärjestelmät elintarviketeollisuudessa DI Mikko-Matti Viitanen selvitti
materiaalinkuljetinjärjestelmiä tehokkuuden,
energiankulutuksen ja rakenteiden hygienian
sekä muiden elintarviketeollisuuden erikoisvaatimusten kannalta.
Vesisuihkuleikkauksesta toteutettiin yhdessä useiden yritysten muodostaman konsortion kanssa tutkimushanke, jonka rahoittajina toimivat Teknologian ja innovaatioiden
kehittämiskeskus Tekes ja konsortion yritykset.
Kovin helppoa ei ole saada yrityksiä istumaan saman pöydän ääreen keskenään tai
tutkimuslaitosten kanssa. Monesti asenteena
on, että tarvittava kehitystoiminta tehdään
itse, jotta se ei pääse kilpailijan tietoon. Asiaa
pitäisi kuitenkin osata ajatella laajemmin niin,
että koko alalle yhteisiin haasteisiin voidaan
etsiä ratkaisua yhdessä eikä silti olla antamassa omaa tietämystä kilpailijoiden käsiin.
Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä
toteutettavilla tutkimushankkeilla yritykset
saavat kohtuullisella panostuksella toteutettua omaa kehitystoimintaansa tukevaa tutkimusta, jos hankkeen aiheeseen liittyviä haasteita on useissa yrityksissä. Jos aihealue on
ajankohtainen laajemminkin, aihealueen ympärille voidaan pyrkiä rakentamaan kansallinen tutkimusohjelma. Tämä vaatisi kuitenkin
elintarviketeollisuuden laitetutkimuksen kentän yhtenäistymistä, jotta tutkimuslaitokset
ja yritykset yhteistyössä pystyisivät vaikuttamaan kansallisiin tutkimuslinjauksiin.
Vesihydrauliikka
tulevaisuuden tekniikka
Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan
ja automatiikan laitoksella on jo pitkään tutkittu vesihydrauliikkaa, jossa tehonsiirron väliaineena käytetään puhdasta vesijohtovettä.
Järjestelmät ja komponentit ovat periaatteeltaan hyvin samanlaisia kuin öljyhydrauliikan
komponentit, mutta materiaalit ovat ruostumattomia ja komponentit suunniteltu käytettäväksi vedellä.
Yhteistyöllä potkua tutkimukseen
Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan
ja automatiikan laitos toteutti yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun AutoMaint -yksikön kanssa vuosina 2008–2011 Euroopan
aluekehitysrahaston tukemana INTO-Verkosto -projektin. Siinä selvitettiin mahdollisuutta
luoda yhteistyöverkosto, jossa elintarvikealan koneautomaatiota tutkivat ja kehittävät
12
Harri Sairiala
Kari T. Koskinen
Kuva: heini huhtala
Kuva: KiMMo torKKeli
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Elintarviketieteiden Seura ry:n
65-vuotisjuhlaseminaari
Elintarvikeyrittäjyyden
menestyksen avaimia
Vesihydrauliikan etuina ovat suuri voimantuotto pienillä toimilaitteilla, ruostumattomien materiaalien mukanaan tuoma täysi vesipestävyys ja väliaineena käytettävän vesijohtoveden ansioista tuoteturvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Tuoteturvallisuutensa ja
ympäristöystävällisyytensä ansiosta korkeapainevesitekniikoita tullaan tulevaisuudessa
soveltamaan aloilla, joilla hydraulijärjestelmien väliaineen vaikutus tuotteen tai ympäristön pilaantumiseen tai paloturvallisuuteen on
merkittävä tekijä.
Vesihydrauliikassa suomalainen tutkimus
on maailman huippua, josta yhtenä esimerkkinä on alaan liittyvien väitöskirjojen johtava
määrä verrattuna muiden maiden yliopistoihin. Juuri ennen juhannusta tarkastettiin viimeisin vesihydrauliikan väitöskirja, jossa tutkimuskohteena oli vesihydraulisten aksiaalimäntäpumppujen liukukengät ja tekijänä DI
Markus Rokala. π
Harri Sairiala
tutkija
harri.sairiala(at)tut.fi
Kari T. Koskinen
professori
kari.t.koskinen(at)tut.fi
Tampereen teknillinen yliopisto
Hydrauliikan ja automatiikan laitos
Aika: Tiistai 30.10.2012 klo 12.30–19
Paikka: Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6 (Sali 104), Helsinki
Puheenjohtaja: professori Kari Salminen
12.30
Ilmoittautuminen & mehu- ja hedelmätarjoilu
13.00
Tilaisuuden avaus
Professori Kari Salminen,
Kunniapuheenjohtaja, Elintarviketieteiden Seura ry
13.10
Kuluttajan ruokaan kytkemät maku- ja terveellisyysmielikuvat
Professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto
13.40
Millaiselle elintarvikejalostukselle on kysyntää jatkossa?
Projektipäällikkö Laura Mattinen
Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea
14.10
Menestyvät vastavirtaan kulkijat
Erikoistutkija Pekka Stenholm
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
14.40
Kahvi- ja hedelmätarjoilu
15.10
Minähän en kolareita aja!
– Aktiivinen ja passiivinen riskinhallinta
Pääjohtaja Matti Aho, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
15.30
Millä eväillä pienistä elintarvikejalostajista kaupan
tavarantoimittajia?
Johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry
15.50
Kasvua kypsillä markkinoilla
Toimitusjohtaja Esa Luomanperä, Jokilaakson Juusto Oy
16.10
Erikoistumalla perinneruokaa ruokapöytiin
Toimitusjohtaja Maria Vaissi, Vaissi Oy
16.30
Paneeli
case-yritysten edustajat ja yleisö esittävät kysymyksiä Matti
Aholle ja Ilkka Niemiselle
Luotsina ETS:n varapuheenjohtaja,
toimitusjohtaja Heikki Manner, Jovant Oy
17.00
Buffet
Seminaarin hinta on 65 euroa ETS:n jäsenille, 30 euroa opiskelijajäsenille, 95
euroa ETS:n kannattajajäsenten edustajille ja 130 euroa muille. Hinta sisältää tarjoilut. Sitovat ilmoittautumiset 19.10.2012 mennessä osoitteeseen
info@ets.fi. Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 22.10.2012 ETS:n
tilille FI8680001802179094, viitteeksi 110. Jos tarvitset erillisen laskun, veloitamme viiden euron laskutuslisän. Mahdolliset peruutukset 19.10.2012 mennessä. Sen jälkeen osallistumismaksua ei palauteta.
n a j a n K o h t a i S t a
Energiatehokkuusdirektiivin valmistelu loppusuoralla
Energiariippuvuutta ja -päästöjä
aiotaan vähentää EU-maissa.
Keskeisenä työkaluna on
energiatehokkuusdirektiivi, jonka
valmistelu on loppusuoralla.
Euroopan komissio julkaisi keväällä 2011 uudistetun energiatehokkuuden toimintaohjelman (Energy Efficiency Action Plan). Sen tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä
sekä vähentää energiariippuvuutta ja energiaan liittyviä päästöjä.
Ohjelman toimeenpanon keskeisimpiä työkaluja on energiatehokkuusdirektiivi (Energy
Efficiency Directive, EED). Se korvaa energian
tehokasta loppukäyttöä linjaavan ns. energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) sekä sähkön
ja lämmön yhteistuotantoa (Combined Heat
and Power, CHP) käsittelevän direktiivin
(2004/8/EY).
Säästötavoite 20 prosenttia
Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin alustavasti kesäkuussa 2012. Lopullinen versio
annetaan loppuvuoden aikana, eikä sen sisältöön odoteta suuria muutoksia. Direktiivin
kansallinen toimeenpano käynnistyy työ- ja
elinkeinoministeriön johdolla, kun se on lopullisesti hyväksytty. Energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan vuoden 2014 aikana.
Direktiivissä esitetään suunnitelma energiatehokkuuden edistämiseksi EU:ssa vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin tehostamistavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteiden
avulla pyritään saamaan aikaan lisäparan-
nuksia energiatehokkuuteen myös vuodesta
2020 eteenpäin.
Komissio selvittää energiankäytön tehostamistoimien vaikuttavuutta vuoden 2014 aikana. Tulosten perusteella arvioidaan jäsenmaiden asettamien toimenpiteiden riittävyyttä
vuodelle 2020 asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi.
Velvoitteita kaikille toimijoille
Kesäkuussa hyväksytyn direktiiviehdotuksen
soveltamisalaan kuuluvat energian tuotanto
ja käyttö niin julkisella kuin yksityiselläkin
sektorilla. Jäsenmaiden on asetettava viitteellinen kansallinen energiankäytön tehostamistavoite vuosille 2014–2020.
Direktiivi ei sisällä kansallisesti velvoittavia
tavoitteita, mutta määrittelee kuitenkin jäsenmaita velvoittavat keinot EU:n kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenmaiden tulee siis mitoittaa kansalliset energiansäästötavoitteensa niin, että niillä katetaan EU:n kokonaistavoite. Tavoitteessa huomioidaan
kunkin jäsenmaan energiahuollon erityisnäkökohdat, kuten sähkön vienti ja tuonti.
Julkisen sektorin tulee osoittaa esimerkkiä
energiatehokkuuden edistämisessä. Valtion
omistamille rakennuksille on laadittava jatkossa mm. vuosittaiset korjaus- ja ylläpitosuunnitelmat rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi energiatehokkuus tulee huomioida aikaisempaa paremmin julkisten hankintojen kriteereissä.
Energiayhtiöille direktiivissä on asetettu
energiatehokkuuden velvoitejärjestelmä.
Energiayhtiöiden tulee saavuttaa asiakkai-
Suomessa on käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä,
jonka avulla on saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Elintarviketeollisuus on mukana
sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta.
14
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
densa energiankäytöstä 1,5 prosentin vuosittaiset säästöt. Laskentaperusteena on energiayhtiöiden vuosimyynti pois lukien liikennepolttoaineet.
Jäsenmaat voivat pienentää tätä 1,5 prosentin vuosittaista säästötavoitetta enintään
neljänneksellä. Tavoitetta voidaan esimerkiksi nostaa portaittain vuosien 2014–2020 aikana. Suomen osalta tämä neljänneksen joustovara täyttyy säästötavoitteen porrastuksen
ohella päästökauppasektorin energiankäytön
kautta.
Direktiivissä viitataan velvoitejärjestelmän
ohella myös vaihtoehtoisiin tapoihin energiatehokkuuden parantamiseksi. Suomessa on
käytössä laajapohjainen ja toimiva energiatehokkuussopimusjärjestelmä, jonka avulla on
saatu jo aikaan merkittäviä säästöjä. Myös
elintarviketeollisuus on mukana sopimusjärjestelmässä Elintarviketeollisuusliiton kautta.
Kansallisena tavoitteena on jatkaa energiatehokkuustyötä sopimuskonseptiin perustuen myös direktiivin voimaan tultua. Sopimusjärjestelmään saattaa direktiivin myötä tulla
uusia velvoitteita, mutta niiden vaikutusten
arvioidaan jäävän elinkeinoelämälle kohtuullisiksi.
Isoille yrityksille katselmointivelvoite
Direktiivissä osoitetaan suurille yrityksille
neljän vuoden välein toteutettava energiatehokkuuden katselmointivelvoite. Suurella yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita
kuin mikro- ja pk-yrityksen kriteerit täyttäviä
yrityksiä. Mikro- ja pk-yritysten luokkaan kuuluvat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa
tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.
Toistaiseksi on epäselvää, miten katselmukset tulisi toteuttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksen työllistämä henkilöstö jakautuu useaan eri toimipaikkaan (esimerkiksi kaupan alan yritykset). Direktiivissä tunnistetaan myös pk-yritysten energiansäästöpotentiaali: jäsenmaat velvoitetaan edistämään
energiatehokkuutta pk-sektorilla mm. tarjoamalla teknistä apua ja tiedotusta.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta selvitysvelvollisuus
Direktiivissä käsitellään myös kaukolämmön
tuotantoa ja hukkalämmön hyödyntämistä.
Lämmön tai sähkön tuotantoon investoivalla
toimijalla on selvitysvelvollisuus sähkön ja
lämmön yhteistuotannon osalta. Esimerkiksi
kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW:n kattilalaitosinvestointia suunnittelevan tai merkittävästi uudistavan yrityksen on selvitettävä ensisijaisena vaihtoehtona yhteistuotantoon
soveltuvaa laitosta.
Vastaavaa kustannus-hyötyanalyysia velvoitetaan merkittävästi hukkalämpöä tuottavilta teollisuuslaitoksilta tuotannosta syntyvän ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Näitä
velvoitteita on mietitty liitettäväksi ympäris-
tölupakäytäntöihin, joita tarkastellaan osana
parhaillaan uudistettavaa ympäristönsuojelulakia.
Muita direktiivissä mainittuja toimenpiteitä
energiankäytön tehostamiseksi jäsenmaissa
ovat mm. energian käytön hallintajärjestelmien sekä seuranta- ja mittausmenetelmien
käyttöönotto ja erilaisten energiapalvelukonseptien edistäminen.
Kansalliset vaikutukset vielä epäselviä
Direktiivin kansallisten vaikutusten yksityiskohtainen analysointi on vielä kesken. Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä energiatehokkuuden parantamiseksi, joten osa direktiivin mukaisista kustannustehokkaimmista säästötoimenpiteistä on jo toteutettu. Elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle kohdistettujen toimenpiteiden ohella on ratkaistava, miten energiasäästöt toteutetaan ja todenne-
taan esimerkiksi kotitalouksissa. Direktiivin
velvoittama energiankäytön jatkotehostaminen vaikuttaisikin tulevan jatkossa nykyistä
kalliimmaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion mukaan direktiivin edellyttämät investoinnit voivat merkitä kansallisesti jopa noin 300–
500 miljoonan euron lisäkustannuksia. Järkevä energiatehokkuustyö yrityksissä kannattaa kuitenkin aina, koska toimenpiteillä voidaan alentaa energiakustannuksia tai ainakin
hillitä niiden nousua. π
Anna Vainikainen
toimialapäällikkö
Elintarviketeollisuusliitto ry
anna.vainikainen(at)etl.fi
Mukautuva kuljetinjärjestelmä
Helppoa liikuttamista tilassa kuin tilassa
Yksinkertainen kuljetinjärjestelmä monimutkaisiin ja moniulotteisiin
toteutuksiin. Järjestelmä on modulaarinen, nopeasti pystytetty tai
modifioitu sekä huoltovapaa.
Rullaten liukumisen sijaan. Se tarkoittaa vähemmän kitkaa ja kulumista.
Säästää energiaa, tarvitsee vähemmän tehoja ja on täten ekologisempi.
Easychain soveltuu kaikille toimialoille, myös elintarviketeollisuuteen
(USA NSF-61 sertifioitu).
Denipro – kuljettamisen helppoutta
Ferag Suomi OY
Melkonkatu 24
FI-00210 Helsinki
Phone +358 9 682 40 30
Fax +358 9 682 20 24
Tutustu videoon:
info@ferag-suomi.com
www.ferag-suomi.com15
www.denipro.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
n a j a n K o h t a i S t a
Elintarviketuotannon kotimaisuusaste vaihtelee toimialoittain
Tuonti-tutkimuksen mukaan
Suomessa myytyjen elintarvikkeiden
kotimaisuusaste on noin 75
prosenttia, mutta eri toimialojen välillä
on isoja eroja.
nosasteet toimialoittain. Tuontipanosasteet
laskettiin tuontipanosten arvon osuutena
tuotoksen arvosta, koska tuontipanosyksiköt
ovat yhteismitallisia vain arvomääräisinä.
Toimialojen välillä isoja eroja
Kotimaisten elintarvikkeiden valmistuksessa
tarvitaan aina tuontipanoksia. Kun ne otetaan
huomioon, täysin kotimaisia elintarvikkeita ei
ole olemassakaan.
Elintarvikeketjun toimialojen tuotannossaan käyttämiä tuontipanoksia selvitettiin
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdyssä ja Huoltovarmuuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Tuonti-tutkimuksessa. Tutkimusjakso sisälsi vuodet 2003–2008.
Tarkasteltavia toimialoja oli yhteensä 14 alkutuotannosta jalostukseen, ravitsemispalveluihin ja kauppaan. Vuoden 2009 tutkimusaineisto ei ollut vielä käytettävissä, sillä useat
eri lähteet yhdistävä Tilastokeskuksen panostuotosaineisto ilmestyy lähes kolmen vuoden
viiveellä.
Kotimaisen elintarviketuotannon tuontiosuuden selvittämiseksi laskettiin tuontipa-
Tulokset osoittavat, että tuontipanosasteissa
on eroja elintarviketoimialojen välillä. Korkein
tuontipanosaste oli kasvi- ja eläinöljyjen ja
-rasvojen valmistuksessa (46,7 prosenttia) ja
kalanjalostuksessa (44,7 prosenttia). Näiden
alojen tuonnista suuri osa on raaka-ainetta.
Tämä osoittaa, että alat pystyvät toimimaan
Suomessa tuontiraaka-ainetta ainakin osittain hyödyntäen. Vastaavasti esimerkiksi suomalaiset kahvipaahtimot ovat täysin riippuvaisia tuontiraaka-aineesta.
Kolmanneksi korkein tuontipanosaste oli
eläinten ruokien valmistuksessa (40,3 prosenttia). Myös eläinten ruokien valmistuksen
korkeaa tuontipanosastetta selittää raaka-ainetuonti. Rehuvalmistuksessa käytetään
tuontivalkuaista, käytännössä soijaa. Siten
kotimainen lihantuotanto, etenkin sianlihan,
on tuontipanoksista riippuvainen.
Meijerituotteiden valmistuksessa ja lihanjalostuksessa käytetään pääasiassa koti-
maista raaka-ainetta. Tämä näkyy sekä alhaisena tuontipanosasteena (21,9 ja 20,9 prosenttia) että tuontiraaka-aineen pienempänä
osuutena. Myllyalan tuontipanosastetta (30,3
prosenttia) nostaa tuontirukiin lisäksi riisi,
mutta leipomoiden tuontipanosaste (21,5
prosenttia) on samaa luokkaa kuin maidon- ja
lihanjalostuksessa.
Panostuonti laskee
omavaraisuusastetta
Raaka-aineen lisäksi elintarviketuotannossa
käytetään muita tuontituotteita. Myös elintarviketoimialojen välillinen tuonti huomioitiin
tuontipanosasteissa. Välillinen tuonti tarkoittaa sitä, että vaikka panos olisi hankittu kotimaiselta valmistajalta, myös sen valmistamiseen on tarvittu tuontia. Näin tuontipanosasteet kuvaavat elintarvikealojen kokonaisriippuvuuden tuonnista ja paljastavat yleisesti
käytettyjä tuotanto-omavaraisuuslukuja paremmin elintarviketuotannon omavaraisuustason.
Yksittäisistä tuoteryhmistä kärkeen nousi
kemikaalien ja kemiallisten aineiden tuonti.
Tuontikemikaaleja käytetään koko tuotantoketjussa puhdistusaineista lannoitteisiin.
Tuontipanosasteet elintarviketoimialoittain vuonna 2008 (%)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
50
46,7
Kasvi- ja eläinöljyt ja -rasvat
Kalanjalostus
44,7
Eläinten ruuat
40,3
Muut elintarvikkeet
35,0
Juomien valmistus
33,8
Mylly- ja tärkkelystuotteet
30,3
30,3
Hedelmät ja kasvikset
Keskiarvo
27,9
Maitotaloustuotteet
21,9
Leipomotuotteet, makaroni
21,5
Lihanjalostus
20,9
Ravitsemistoiminta
18,1
*Elintarvikkeiden tukkukauppa
17,4
Maatalous
17,1
* Elintarvikkeiden vähittäiskauppa
13,4
* kuvaa koko kaupan keskimääräistä, ei ota huomioon elintarvikekaupan erityispiirteitä
16
45
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Energia yksittäisenä tuoteryhmänä ei noussut kärkeen siitä
syystä, että energiaa tuodaan Suomeen eri muodoissa raaka-aineina sekä valmiina tuotteina. Nämä yhteen laskien
energiatuonti ylittäisi elintarvikeketjun kemikaalituonnin arvon.
Tuontitavaroiden lisäksi elintarvikeketjun tuotannossa
käytetään etenkin ulkomailta ostettuja liikkeenjohto- ja tutkimuspalveluja. Tämä on ymmärrettävää, sillä palvelutuotekauppa on luonteva osa globaalisti verkottuvia markkinoita
näkyen esimerkiksi yritystoimintojen ulkoistamisina.
Maatalouden tuontipanosaste oli 17,1 prosenttia. Tämä
tarkoittaa sitä, että Suomessa tuotetun maatalousraaka-aineen kotimaisuusaste on varsin korkea. Tutkimuksessa ei
kuitenkaan huomioitu pitkäkestoisia investointihyödykkeitä
kuten traktoreita tai muita työkoneita. Niiden huomioon ottaminen nostaisi kotimaassa tuotetun maatalousraaka-aineen tuontipanosastetta, sillä maatalous on varsin pääomavaltainen ala.
Hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia
Tulokset kuvaavat sitä, millaiseksi tuotanto tuontipanosten
käytön suhteen on muotoutunut eri elintarviketoimialoilla.
Arvomääräisestä lähestymistavasta johtuen tuontipanosasteet kasvavat tuontipanoshintojen noustessa, vaikka tuontimäärät säilyisivät ennallaan.
Esimerkiksi käy vuoden 2008 raaka-aineiden ja energian
maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu. Tämä opetti,
että vaikka tuotantopanosten saatavuus on tuotantoprosessissa tärkeää, myös hintahäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia
elintarviketuotannon kannattavuuden joutuessa uhatuksi.
Kotimaisuusaste noin 75 prosenttia
Elintarvikekauppa välittää elintarvikkeet sekä kotimaisilta
että ulkomaisilta tavarantoimittajilta kuluttajan ulottuville.
Jotta tämä sujuu ja pyörät pyörivät, myös kauppa tarvitsee
tuontipanoksia kuten energiaa eri muodoissaan.
Tilastot eivät mahdollista elintarvikekaupan erityispiirteiden tutkimista. Kaupan tuontipanosasteet (17,4 ja 13,4 prosenttia) kuvaavat koko kaupan keskimääräistä tuontipanosastetta. Se lasketaan kaupan osuudesta eli välitysmarginaalista tavarantoimittajalta kaupan hyllylle.
Kotimaassa tuotettuihin elintarvikkeisiin tuontia sisältyi
panoksina 4,9 miljardia euroa vuonna 2008. Suoraan kaupan hyllylle päätyviä valmiselintarvikkeita puolestaan tuotiin
Suomeen 1,9 miljardilla eurolla.
Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusasteeksi saatiin noin 75 prosenttia. Kotimaista osuutta voitaneen
pitää melko korkeana, joskin on muistettava, että investointihyödykkeet eivät sisältyneet tutkimukseen. π
Marja Knuuttila
vanhempi tutkija
MTT taloustutkimus
marja.knuuttila(at)mtt.fi
lähde:
Knuuttila, M., vatanen, e., jansik, C. & niemi, j. 2012.
elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus
tuonnista. Mtt raportti 61. 51 s.
raportti on luettavissa osoitteessa http://www.mtt.fi/
mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf
www.algolchemicals.fi
Laadukkaat ja
tutkitut teoLLisuuden
raaka-aineet
suoLasta sitruunahappoon varmasti
ja ajaLLaan.
n t e e M a
Nanomateriaalit
elintarvikealan koneenrakennuksessa
Nanomateriaaleilla voidaan
tulevaisuudessa saada aikaan nykyistä
puhtaampia ja energiaa säästäviä
tiloja elintarvikkeiden valmistukseen.
Toistaiseksi kotimaisia käyttökohteita
on vasta muutamia.
Äskettäin on valmistunut selvitys nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa. Työssä haastateltiin asiantuntijoita, viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä, elintarviketuottajia ja koneenrakentajia.
Selvitys oli osa vuosina 2009–2011 toteutettua hanketta Kilpailukykyä metalli- ja elintarviketeollisuuden yhteistyöstä (Meteli), jossa tuettiin toimialojen yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakatsauksilla, verkostoitumistapahtumilla ja messumatkoilla.
Hankkeesta vastasi Seinäjoella toimiva
teknologiakeskus Frami Oy, ja selvityksen nanomateriaaleista on laatinut Bionova Oy.
Parhaimmillaan nanomateriaaleilla voidaan elintarvikelaitoksissa parantaa puhtaustasoa, laskea energiankulutusta ja pidentää koneenosien käyttöikää. Esimerkiksi likaa
hylkivä pinnoite voisi helpottaa heran tahmaaman kuljettimen puhdistusta. Ohuempi
nanoeriste voitaisiin asentaa tilarajoitteisiin
kylmävarastoihin.
Kotimaisten valmistajien nanomateriaalien
ominaisuuksia sekä koneenrakentajien ja
elintarvikevalmistajien mainitsemia käyttökohdeideoita on esitelty Taulukossa 1.
Elintarviketurvallisuus
ei saa vaarantua
Kaikkien haastateltujen tärkeimpänä viestinä
oli se, että nanomateriaalit eivät saa vaarantaa elintarviketurvallisuutta. Elintarvikelainsäädännössä on todettu, millaisia ominaisuuksia tuotantolaitoksien pinnoilta vaaditaan: vedenpitävyys, pestävyys, myrkyttömyys ja desinfioitavuus.
Laitteiden pintojen on oltava myös ruostumattomia ja sileitä (yleinen hygienia-asetus
EY N:o 852/2004). Sallittuja materiaaleja ei
sen sijaan ole tarkemmin listattu, joten nämä
vaatimukset täyttäviä nanotuotteita voidaan
käyttää.
Kontaktimateriaalit ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeeseen, ja niitä koskevat
tiukemmat vaatimukset. Kontaktimateriaalista ei saa haitallisessa määrin siirtyä ihmiseen
ainesosia eivätkä elintarvikkeen koostumus
tai aistinvaraiset ominaisuudet saa muuttua.
Tämän takaamiseksi hankitaan ulkopuolisen
konsultin toteuttama turvallisuusarviointi.
Selvityksessä löydettiin yksi kitkaa alentava nanopinnoite, jolla on FDA-hyväksyntä
elintarvikekontaktiin. Muuten turvallisuusarviointeja ei ole toistaiseksi toteutettu. Toisin
sanoen nykytilanteessa on suositeltavaa keskittyä sekundääripintoihin, jotka eivät ole
elintarvikekosketuksessa.
Työturvallisuusseikat huomioitava
Nanopinnoittaminen koneenrakentajan tuotantotiloissa edellyttää perehtymistä työturvallisuuteen. Koneenrakentajat saavat ohjeis-
Taulukko 1. Nanomateriaalien hyötyjä elintarvikelaitokselle ja käyttökohde-esimerkkejä.
Nanomateriaali
Hyöty elintarvikelaitoksella
Käyttökohde-esimerkki
antimikrobinen ja likaa
hylkivä pinnoite
hygieenisyys parantuu elintarviketuotannossa, mikrobikontaminaatioiden riski pienenee, pesumenetelmät voivat olla miedompia ja edullisempia.
• Pinnoitus paikoissa, joissa puhdistettavuus on hankalampaa
(ei voida käyttää vaahtopesuainetta tai pintaan on vaikea
ulottua).
Kulutuskestävyyttä kasvattava
ja kitkaa alentava pinnoite
Koneenosien käyttöikä kasvaa ja huoltoväli
pitenee. voiteluaineista päästään eroon.
• akselit, laakerit ja muut koneenosat, joissa käytetään voiteluainetta.
• Kuljettimien kaiteet ja liukumuovi.
nanoeriste
energiatehokkuus tuotannossa kasvaa ja
energiakustannukset alentuvat.
• Kohteet, joissa tarvitaan tehokasta eristystä ja energiansäästö
ylittää eristeen investointikustannukset (mahdollisesti pakastevarastot lämmitetyssä tilassa).
• Kylmävarastojen ovet ja luukut, joita ei rakennusteknisistä
syistä voida eristää yhtä paksusti.
nanoeriste
ohuemmalla eristepaksuudella saadaan lisää säilytysalaa tilarajoitteisissa kohteissa.
• tilarajoitteiset kylmäsäilytyskohteet
nanoeriste
nanomateriaali toimii passiivisena turvaratkaisuna sähkökatkon aikana (perinteisiä
materiaaleja tehokkaampi eristys).
• Pakasteiden säilytyspaikat, kuten kylmävarastot ja kuljetusautot.
18
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
DI Tuuli Pohjola haastatteli asiantuntijoita,
viranomaisia, nanomateriaaliyrityksiä,
elintarviketuottajia ja koneenrakentajia
nanomateriaalien sovellusmahdollisuuksista
elintarviketeollisuuden
koneenrakennuksessa.
tusta tuotteen valmistajalta ja neuvontaa Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta.
Ennen töiden aloitusta kannattaa selvittää,
mitä tuotetta käytetään ja kuinka paljon, millaisilla työtavoilla ja tilajärjestelyillä suojaudutaan haittavaikutuksilta sekä tarvitaanko
konsultaatiota tai mittauspalveluja Työterveyslaitokselta.
Yleisohje on, että nanopinnoite kannattaa
levittää nestemäisenä, jotta altistuminen minimoituu. Lisäksi hyvä ilmanvaihto on tärkeää. Työntekijöiden on syytä käyttää hengityssuojainta ja suojavaatteita. Työskentelyn jälkeen peseydytään ja suojavarustus jätetään
työpaikalle. Näin estetään nanohiukkasten
kulkeutuminen.
Osa nanomateriaalin valmistajista tarjoaa
valmiiksi pinnoitettuja koneenosia palvelunaan. Nanoeristeet toimitetaan myös valmii- >>
Kuva: eliiSa MäKelä
Taulukko 2. SWOT-analyysi nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa.
Vahvuudet
• Kotimaisia nanomateriaaleja on saatavilla ja tuotevalikoima
on melko laaja.
• elintarviketeollisuudesta ja konevalmistajilta syntyi lukuisia
ideoita nanomateriaalien hyödyntämiskohteista.
• nano-osaamista voi ostaa alihankkijoilta.
• ulkomaalaisista nanotuotteista löytyy case-esimerkkejä elintarviketeollisuudessa.
• Koneenrakennuksessa löytyy jo käyttöesimerkkejä muilta
teollisuusaloilta.
• energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää lakivaatimusten ja nousevien käyttökustannusten takia.
nanoeristeet yksi vaihtoehto.
• neuvontaa saatavilla nanoturvallisuuskeskuksesta
Heikkoudet
• toistaiseksi suurin osa nanomateriaalien käytöstä rajoittuu sekundääripinnoille.
• Pinnoitteiden ph-kestävyyttä ei ole tutkittu riittävän laajasti: pesuolosuhteiden sietokyky on varmennettava.
• Pinnoitteiden uusimisväli riippuu käyttökohteesta, joten sitä ei juuri voida ennakoida.
• nanomateriaaleista elintarviketeollisuudesta on vain vähän kokemuksia.
• nanomateriaaleille ei ole omaa lainsäädäntöä.
• nanoturvallisuustutkimus on vielä kesken.
• Konevalmistaja ei voi vielä laskea tarkasti hyötyjen rahallista arvoa ja
verrata sitä kustannuksiin (käyttöesimerkkien vähäisyys ja tilannekohtaisuus).
Mahdollisuudet
• nanomateriaaleilla voidaan kehittää asiakkaiden toimintaympäristöä ja erottua kilpailijoista.
• etulyöntiaseman hankkiminen, sillä käyttöesimerkkejä on
vasta muutamia.
• Palvelutaso paranee, jos nanomateriaalia voidaan lisätä yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan.
• Yhteistyössä nanotuotteiden valmistajien kanssa räätälöidään
materiaaleja elintarvikealalle (mm. pesujen huomiointi).
• nanotuotteiden pesuolosuhteiden sietokyky parantuu ja
käyttökohteet laajenevat.
Uhat
• nanotuotteen hyötyjä ei saada perusteltua riittävästi elintarvikealan asiakkaalle.
• elintarviketeollisuus kokee nanomateriaalien riskien olevan hyötyjä suurempia. Suurasiakkaiden näkemys on negatiivinen.
• Konevalmistaja ei saa lisäinvestoinnilleen tarpeeksi katetta.
• tuotevalikoima voi kasvaa vaikeasti hallittavaksi, jos yksilöllisiä nanoratkaisuja asiakkaille on paljon.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
19
n t e e M a
>> na komponentteina, eikä erityisiä työturvallisuustoimenpiteitä edellytetä.
Käyttöolosuhteet vaikuttavat
nanomateriaalien valintaan
Elintarviketuotannolle on tyypillistä säännöllinen pesurutiini, jonka suljetussa pesukierrossa käytetään happoja ja emäksiä suurella
pH-vaihtelulla, jopa 1–14. Erään tavallisen pintapuhdistusaineen pH on 12. Lämpötila vaihtelee pakastuksesta (-30 °C) kuumaan pesuveteen (150 °C). Puhdistamiseen voi liittyä
myös mekaanista hankausta.
Ennen nanomateriaalien käyttöönottoa on
selvitettävä, sietävätkö ne elintarvikelaitosten vaihtelevia olosuhteita. Tähän toivottiin
yhteistyötä koneenvalmistajien ja nanoyritysten kesken. Haastatellut kotimaiset nanomateriaalivalmistajat ilmoittavat lämpötilavaatimusten täyttyvän, mutta pH-rajoihin tarvitaan
lisäselvityksiä.
Saksalaisen Frauenhofer-instituutin testaamat pinnoitteet eivät osoittautuneet riittävän kestäviksi suljetussa CIP-pesuolosuhteissa viikon koeajolla. Tämäkin tutkimus ohjaa etsimään käyttökohteita sekundääripinnoista, jotka eivät kosketa elintarviketta.
Kokemuksia Suomessa ja maailmalla
Suomessa toimii kymmenisen potentiaalista
nanomateriaalin valmistajaa, jotka sopivat
seinäprofiili Home pohjustuskäsittely
1
2
pH
3
pH
pH
pH
pH
pH
pH
fysikaalinen homeen
estokerros
pintakäsittely
4
Antimikrobisen
pinnoitteen
toimintaperiaate.
Irlantilainen merkittävä
alkoholijuomien valmistaja
on suojannut seinäpinnat
antimikrobisella
pinnoitteella kolmen
vuoden ajan.
20
µ
µ
5
1)
2)
3)
4)
5−6)
homeen kasvua
estävä nanomateriaali
6
µ
µ
homeinen seinä,
seinä sivellään mekaanisen puhdistuksen
jälkeen pohjustuskäsittelyllä,
käsittelypinnan korkea pH (>11) vaikuttaa
homekasvuun,
24 tunnin jälkeen pinta päällystetään
pintakäsittelyllä,
pintakäsittelyt takaavat sen, että home ja lima
eivät voi siirtyä rakennusmateriaalista, eikä
ympäristöstä homeitiöt tartu seinäpintaan.
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
elintarviketeollisuuden koneenrakentajien
yhteistyökumppaniksi. Nanomateriaaleja
käytetään toistaiseksi yksittäisissä elintarvikesovelluksissa sekundääripinnoilla: rasvaa
ja likaa hylkivää pinnoitetta on käytetty ratakuljettimen nauhassa ja meijerisäiliöiden ulkopinnoilla. Nestekartonkipakkausten leikkureissa on hyödynnetty kitkaa alentavaa ja
kulutuskestoa parantavaa pinnoitetta.
Koska nanopinnoitteista ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia elintarvikelaitoksilla, ei
tunneta, kuinka usein pinnoitetta täytyy uusia. Tästä saadaan lisätietoa lähivuosina
käyttökokemusten lisääntyessä. VTT:n Mikrobien estäminen elintarvike- ja juomateollisuuden prosessipinnoilla -hankkeessa on
Nanomittakaava tuo
materiaaleihin uusia
ominaisuuksia
Nanometri (nm) on millimetrin miljoonasosa. Nanoteknologia viittaa osaamiseen, jolla hallitaan tuon mittakaavan materiaalihiukkasia. Nanohiukkaset ovat kiinnostavia, sillä niillä on
pienen kokonsa takia aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Nanoteknologia
hyödyttää silloin, kun nanomateriaalin käsittely ja käyttö hallitaan, ja siitä
on todellista etua perinteiseen ratkaisuun verrattuna.
Elintarvikealan koneenrakennuksessa nanoteknisistä materiaaleista
voidaan hyödyntää pinnoitteita, nanoeristeitä ja nanokomposiitteja. Nanopinnoitteilla parannetaan rakennemateriaalin ominaisuuksia, kuten
ruostumattoman teräksen lianhylkivyyttä. Pinnoitteissa voi olla mukana
nanohiukkasia ja/tai pinnoitteen paksuus mitataan nanometreissä.
Nanoeristeiden lämmöneristyskyky on moninkertainen verrattuna perinteisiin materiaaleihin. Nanoeristeistä aerogeelit voivat toimia sekä
lämpö-, ääni- että tärinäeristeenä.
Nanokomposiitteihin on seostettu
nanohiukkasia esimerkiksi mekaanisten tai sähköisten ominaisuuksien
parantamiseksi.
Nanoteknologia =
1-100 nm skaala + uudet
ominaisuudet + hallinta +
hyödynnettävyys
saavutettu parhaimmillaan 1,5 vuoden pinnoitekestävyys
antimikrobiselle tuotteelle. Nanoeristeille luvataan sen sijaan käyttöikää vuosikymmeniä, jopa yli 50 vuotta.
Karibialainen välipalavalmistaja on eristänyt nestemäisenä levitettävällä nanokomposiitilla tuotantotilojensa kuumat pinnat. Maapähkinöiden kuivaajassa pintalämpötilat
laskivat keskimäärin 17,5 %.
Irlantilainen merkittävä alkoholijuomien valmistaja on
suojannut seinäpinnat antimikrobisella pinnoitteella kolmen
vuoden ajan. Panimolla kerrotaan hygienia- ja makuhaittoja
aiheuttavien homeiden vähentyneen merkittävästi. Samoin
käyttövettä, jätevedenpuhdistuskustannuksia ja pesuaineita säästetään, sillä pesukerrat ovat harventuneet viikosta
kolmeen viikkoon. Nanopinnoitteen heikkoudeksi mainitaan
huono korroosion kesto.
Tulevaisuuden näkymiä
Nanomateriaalit tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksilla. Lähitulevaisuudessa
lisäselvityksiä ja yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa
tarvitaan pesuolosuhteisiin ja pinnoitteiden käyttöikään liittyen. Toistaiseksi mahdolliset käyttökohteet ovat sekundääripintoja, joilla ei ole kosketusta elintarvikkeisiin. Taulukkoon 2 on koottu SWOT-analyysi nanomateriaaleista elintarvikealan koneenrakennuksessa.
Elintarvikealalle soveltuvia nanomateriaaleja tutkivat
Suomessa aktiivisesti muun muassa Tampereen teknillinen
yliopisto ja VTT. Tutkijat arvelevat, että kymmenen vuoden
kuluessa markkinoille saadaan itsekorjautuvia ja jäätä hylkiviä pinnoitteita. Nanomateriaaleille on todennäköisesti
kehitetty standardeja. Tärkeintä nanomateriaalien hyödyntämisessä nyt ja tulevaisuudessa on elintarviketurvallisuus.
π
Tuuli Pohjola
DI
lisätietoja:
Kokonaisuudessaan raportti nanoteknologian hyödyntäminen
elintarvikealan koneenrakennuksessa on luettavissa Framin websivustolla osoitteessa http://www.frami.fi/kirjasto.
Projektipäällikkö Päivi Mäntymäki, Frami oy, paivi.mantymaki(at)
frami.fi
www.algolchemicals.fi
eurooppaLainen
asiantuntijaverkostomme tukee
asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä
eri maassa.
n t e e M a
Hajautettu energiantuotanto
on Suomessa järkevintä
Energiaomavaraisuudesta on haaveiltu
elintarvikealalla pitkään, mutta suljetun
kierron pioneeri Rami Salminen on
laittanut myös tuulemaan.
Sybimar Oy:n toimitusjohtaja Rami Salminen
uskoo, että hajautettu energiantuotanto on
järkevintä Suomen tyyppisessä maassa. Hän
on tarttunut haasteeseen ja kehittänyt yhteistyökumppaneineen suljetun kierron energiaratkaisua, jossa jätteet, hukkaenergia,
lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään
ja kierrätetään energian- ja ravinnontuotantoon.
Biolinja Oy:n biokaasulaitos (kapasiteetti
18 000 tonnia/vuosi), kalanviljelylaitos (kasvatuslupa 400 tonnia/vuosi) ja sen päälle tulevat kasvihuoneet ovat parhaillaan rakenteilla Uudenkaupungin kaatopaikan läheisyydessä. Biodiesellaitos on jo toiminnassa
muutaman kilometrin päässä. Biolinjan osakkeista Sybimar omistaa 40 prosenttia.
– Tavoitteena on mahdollisimman hiilineutraali tuotantoketju. Samalla voidaan työllistää ihmisiä ja kasvattaa tuoretta lähiruokaa,
Rami Salminen kiteyttää konseptin idean.
Alun perin hän piirsi suljetun kierron rakennusten periaatteet itse, minkä jälkeen eri alo-
Sybimarille valmistuu maailman ensimmäinen kalanviljelylaitos, jonka päälle tulevat
kasvihuoneet. Ne ovat osa vedenpuhdistusprosessia, ja samalla saadaan luonnonmukaisesti
kasvatettua lähiruokaa. Suljetun kierron laitoksen kalankasvatusaltaissa voi kasvattaa
kalaa pienellä vesimäärällä. Vettä kuluu 2−5 litraa sekunnissa, kun läpivirtauslaitoksen
vedenkulutus on tuhansia litroja sekunnissa. Kasvatusvesi on 15−16-asteista läpi vuoden.
Kuva: SYbiMar
jen insinöörit piirsivät varsinaiset piirustukset.
Biokaasulaitos tulee hyödyntämään kaatopaikkakaasuja sekä elintarviketeollisuuden
sivuvirtoja ja erilliskerättyä biojätettä. Kalankasvatuslaitoksen ja kasvihuoneiden tarvit-
Toimitusjohtaja Rami Salminen kertoo, että laitosten energiatarve turvataan biokaasuja dieselgeneraattorilla sekä valtakunnan verkosta ostettavalla sähköllä. Monella
energialähteellä tasataan myös kulutushuippuja. Taustalla rakenteilla oleva biokaasulaitos.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
22
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sema lämpö ja energia tehdään pääosin biokaasulaitoksella. Jokaiseen suljetun kierron
laitokseen tulevat omat lämmön ja sähkön
mittaukset, joiden kautta haetaan tasapainoa
koko konseptille kahden vuoden kuluessa.
Ideasta omaan käyttöön ja myyntiin
Rami Salminen sanoo, että suljetun kierron
konseptin idea lähti omasta tarpeesta.
– Saaristomeren kala -perheyrityksessämme oli ongelmana, mihin kalanperkuujätteet
laitetaan. Kokeilimme laboratoriossa, saisimmeko rasvasta biodieseliä. Asiaa kehiteltiin
pikku hiljaa. Kun prosessi piti siirtää autotallimittakaavasta tehtaaksi, laitteet piti kehittää itse ja rakentaa biodiesellaitos, Salminen
kertoo.
Kun sana öljyjen prosessoinnista kiiri, elintarviketeollisuus tarjosi mitä ihmeellisimpiä
sivujakeitaan raaka-aineeksi. Piti siis saada
biokaasulaitos, joka ottaa vastaan elintarvikejätteitä, tuottaa lämpöä ja sähköä sekä turvaa kalankasvattamon ympärivuotisen toiminnan. Rami Salmisen tavoitteena on päästötön kalanviljelylaitos, jossa kalankasvatuksen ylijäämävesi hyödynnetään ”juottamalla”
se kasvihuoneessa kasvatettaville hyötykasveille.
Suljetun
kierron
konsepti
Suljetun kierron konsepti perustuu pitkälle vietyyn kierrätykseen sekä ruuan ja bioenergian tuotannon yhdistämiseen. Sybimarin suljetun kierron kokonaisuuteen
kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone,
biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala
ja biodieselin tuotantolaitos.
Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet
ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi.
Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos
ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista
jätteistä muodostuvan kaasun sekä kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat.
Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa, ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon.
Biokaasua voidaan tuottaa mm. elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja muusta
eloperäisestä jätteestä. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa sopii maan-
Suljetun kierron laitokset nousevat yhteensä noin 10 hehtaarin tontille, jossa on tilaa
myös lisärakentamiselle. Kalankasvattamo ja
kasvihuoneet rakentuvat pihapiiriin, jossa toimii yrityksen oma konepaja. Biokaasulaitos
on puolen kilometrin päässä kaatopaikan kupeessa.
Rami Salminen laskee, että vuoden sisällä
biokaasulaitoksessa otetaan vastaan biojätteitä.
Kuva: SYbiMar
parannusaineeksi.
Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten
toimitilojen lämmityksessä.
Kun yhdistetään biokaasulla ja tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto yhdeksi
kokonaisuudeksi, voidaan taata tasainen,
– Jätteille pitää olla järkevä porttimaksu, ja
niistä pitää irrota tarpeeksi energiaa, jotta
homma olisi kannattavaa, hän tähdentää.
Porttimaksu määräytyy lastin energiasisällön perusteella ja sen mukaan, paljonko se
vaatii käsittelyä.
– Lähdemme siitä, ettei jätevesiä tarvitse
toimittaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle ja biokaasulaitoksen mädätysjäännös
on luomukelpoista. Enemmän ongelmana on
Nesteannostelun ja
pakkaamisen taitaja!
- Neste- ja jauheannostelu
- Suljenta ja korkitus
- Tarra- ja kutiste-etiketöinti
- Ryhmäpakkaus
- Lavaus
olosuhteista riippumaton sähköntuotanto.
Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään biodieseliä, jota hyödynnetään mm.
toimintaan liittyvissä kuljetuksissa.
Konsepti on sovellettavissa kaikkialla
maailmassa paikalliseen energian- ja ravinnontuotantoon. Samalla turvataan paikallista omavaraisuutta ja luodaan uusia
työpaikkoja.
tällä hetkellä neste. Se on liian väkevää jätevedeksi ja liian laimeaa lannoitteeksi. Selvitämme parhaillaan, miten typpipitoisuutta
voisi tiivistää, Salminen kertoo.
Kun oma suljetun kierron laitosrypäs saadaan toimimaan, konseptia voidaan myös
myydä. Se onkin herättänyt kiinnostusta
muun muassa Suomessa ja naapurimaissa.
– Konsepti sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin.
Ihanteellista olisi, jos jotakin infraa on jo val- >>
Merkkaamisen ammattilainen!
- Lasermerkintälaitteet
- Tarra-aplikaattorit
Hilpac Oy Porvoo Puh 0207 55 97 66 www.hilpac.fi info@hilpac.fi
n t e e M a
Uudenlaisia rakenteita
mikrofluidisoinnilla
Mikrofluidisointia eli korkeaan dynaamiseen
paineeseen perustuvaa prosessointia hyödynnetään tällä hetkellä etupäässä lääketeollisuudessa hyvin hienojakoisten ja stabiilien emulsioiden valmistuksessa. Se ei juuri
ole käytössä elintarviketeollisuudessa, mutta
sillä olisi monia potentiaalisia sovellutusalueita.
Mikrofluidisaatiossa nesteen ja kiintoaineen tai kahden toisiinsa sekoittamattoman
faasin (esim. vesi ja öljy) suspensio syötetään
mikrofluidisaatiolaitteen kammioon. Kammiossa suspensio virtaa mikrometriluokan käytävien lävitse jopa 2000 barin paineella.
Suspensiossa partikkelit törmäävät toisiinsa ns. ultraturbulenteissa olosuhteissa, jolloin partikkelien koko yleensä pienenee ja
esimerkiksi rasva- ja proteiinimolekyylit voivat järjestäytyä uudenlaisella tavalla. Pilotmittakaavassa (esim. M-110EH -laite, kuva) tehonkulutus on yhdellä läpäisykerralla 1,2–1,8
kWh/l, prosessointinopeus noin 25 l/h, ja
suspensio voi virrata jopa 400 m/s nopeudella. Teollisuusmittakaavan laitteissa kapasi-
>>
miina. Esimerkiksi tyhjäksi jääneen vedenpuhdistamon kylkeen voisi rakentaa kalanviljelylaitoksen, Rami Salminen vinkkaa.
Energiaomavaraisempi
elintarviketeollisuus
Elintarviketeollisuuden sivuvirroista voidaan
valmistaa bioöljyä Sybimarin kehittämällä öljynerotustekniikalla. Esikäsittelyssä raaka-aineesta erotellaan kolmifaasiseparoinnilla
öljy, vesi ja proteiinipitoinen massa, jota voidaan käyttää rehun raaka-aineena, biokaasun tuotannossa ja maanparannusaineena.
Bioöljy voidaan hyödyntää sellaisenaan tai
jatkojalostaa biodieseliksi vaihtoesteröintimenetelmällä. Biodieseliä voidaan käyttää
lämmitysjärjestelmissä ja liikennepolttoaineena. Wärtsilä on hyväksynyt Sybimarin valmistaman biodieselin viralliseksi öljykseen ilman esteröintiä. Sen sopivuutta on testattu
VTT:llä pari vuotta.
Rami Salmisen mielestä elintarviketeollisuus voisi olla nykyistä energiaomavaraisem-
24
Mikrofluidisointilaitteiston (M-110EH Microfluidizer Processor) äärellä operaattori Seppo
Kuosmanen (vas.) ja vastuututkija Panu Lahtinen.
Kuva: juhani SibaKov
pi, eikä vain tarjota öljypitoisia sivuvirtojaan
ulkopuolisille hyödynnettäväksi.
– Esimerkiksi öljynerotusyksikön perään
voisi rakentaa voimalaitosmoottorin, hän ehdottaa.
konseptiin, mikä voi tuoda tulleessaan myös
laitevalmistusta, Rami Salminen summaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä. π
Pirjo Huhtakangas
Konepajalla riittää töitä
Sybimarin konepajalla on nyt kiirettä, kun
siellä tehdään töitä oman rakennustyömaan
tarpeisiin ja ulkopuolisille asiakkaille.
– Kun konepajan kapasiteettia vapautuu
omasta käytöstä, voimme kasvattaa kone- ja
laitemyyntiä, Rami Salminen sanoo.
Elokuussa oli rakenteilla muun muassa kalankäsittelylinjasto pääkaupungin liepeille ja
vesiviljelyalus Heimon Kalalle. VTT:n projektissa Sybimar on toimittanut biodiesellaitoksen osia Vietnamiin, jossa tuotantopäällikkö
Teija Palmen oli paikan päällä valvomassa
asennustöitä ja käyttöönottoa. Sybimarin
oma biodieseltehdas on Vietnamin tehtaan
prototyyppi.
– Haluan panostaa nyt suljetun kierron
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kalansuolet ovat Sybimarin biodiesellaitoksen
ykkösraaka-aine, mutta myös elintarviketeollisuuden rasvapitoiset sivuvirrat
sopivat, esimerkiksi rypsiöljypohjainen jäte,
tuotantopäällikkö Teija Palmen esittelee.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
teetti voi olla yli 800 l/h, ja laitteiden hinnat vaihtelevat kolmesta sadasta tuhannesta eurosta seitsemään sataan tuhanteen
euroon.
Ultrahienoja partikkeleita moniin sovellutuksiin
Mikrofluidisaattorilla voidaan pienentää lähes kaikkien elintarvikeraaka-aineiden partikkelikokoa vesisuspensioissa. VTT:llä
on tutkittu mm. maito-, marja- ja viljaraaka-aineista tehtyjen
suspensioiden partikkelikoon pienentämistä sekä valmistettujen dispersioiden stabiiliuksia.
Usein pullonkaulana on prosessin vaatima suuri vesipitoisuus, mutta esimerkiksi juomasovellutuksiin tällainen prosessointi soveltuu hyvin.
Elintarvikealan ulkopuolella mikrofluidisointia on hyödynnetty mm. nanofibrilloidun selluloosan valmistuksessa. Tällaisessa nanoselluloosassa säikeiden halkaisija on alle 1 µm, ja
seoksen viskositeetti voi kohota merkittävän korkeaksi jopa
alle 2 % kuiva-ainepitoisuuksissa (Pöhler et al. 2010).
Parempi suutuntuma vähärasvaisiin jogurtteihin
Rasvan vähentäminen elintarvikkeissa on suuri haaste. Jogurteissa rasva on oleellinen osa suussa aistittavaa kuohkeutta.
Vähärasvaisissa tuotteissa käytetään usein rasvankorvaajia,
kuten modifioitua tärkkelystä tai hydrokolloideja, mutta ne täytyy ilmoittaa pakkausmerkinnöissä E-koodein.
Mikrofluidisoinnilla voidaan merkittävästi vaikuttaa vähärasvaisten jogurttien rakenteeseen. Auty et al. (2011) vertasivat 3,5
% rasvaa sisältäviä jogurttia, jotka oli käsitelty joko perinteisellä venttiilihomogenaattorilla tai mikrofluidisaattorilla. Mikrofluidisointi tuotti huomattavasti kuohkeampia ja kermaisemman tuntuisia jogurtteja. Syynä tähän olivat hyvin pieneksi pilkkoutuneet rasvaglobulit. Kun rasvaglobulien suhteellinen pintaala kasvoi, rasvanpisaroiden sekä hera- ja kaseiini-misellien
väliset vuorovaikutukset lisääntyivät. Tällöin rasvojen ja proteiinien välille muodostui ns. nano-klustereita.
Korkeat leikkausnopeudet ja kavitaatiovoimat johtivat myös
muutoksiin kaseiini-kaseiini- ja kaseiini-hera-vuorovaikutuksissa, jolloin nämä järjestäytyivät pienenpienien rasvapisaroiden
kanssa faasien rajapinnoille. Proteiinen ja rasvojen muodostamat klusterit nostivat seoksen viskositeettia ja lisäsivät sen vedensidontakykyä. Kohonnut viskositeetti korreloi hyvin kuohkeamman suutuntuman kanssa. π
Juhani Sibakov
tutkija
juhani.sibakov(at)vtt.fi
Panu Lahtinen
erikoistutkija
panu.lahtinen(at)vtt.fi
VTT
viitteet:
auty, M.a.e., gee, v.l. & Ciron, C.i. 2011. Making low-fat yoghurts
creamier through high dynamic pressure processing. new Food
Magazine, vol. 14, issue 6, 27–30.
Pöhler, t. & et al. influence of fibrillation method on the character of
nanofibrillated cellulose (nFC). 2010 taPPi international Conference
on nanotechnology for the Forest Product industry, Dipoli Congress
Centre, espoo, Finland, 27-29 Sept. 2010. tappi (2010), 437-458.
www.algolchemicals.fi
Luodaan yhdessä
yksiLöLLinen
tuote LaadukkaiLLa
ja turvaLLisiLLa
teoLLisuuden
raaka-aineiLLa.
n t e e M a
Puhdastilat yleistyvät
teollisuudessa ja sairaaloissa
Hermetel Oy:n elementtituoteryhmän
johtaja Juha Ritala arvioi, että
puhdastilat yleistyvät teollisuudessa ja
sairaaloissa lähivuosina.
Elintarvikealalla puhdastiloja on rakennettu
Suomessa lähinnä leipomoihin ja kalateollisuuteen.
– Puhdastiloista on puhuttu elintarvikealalla pitkään, mutta niiden rakentaminen ei ole
vielä lähtenyt suuremmin etenemään, Ritala
summaa.
Toisin voi olla jatkossa, jos lisäaineettomien tuotteiden suosio kasvaa. Puhdastiloja on
käytössä muun muassa lääketeollisuudessa,
sairaaloissa, tutkimuslaitoksissa ja pieniä
komponentteja, esimerkiksi matkapuhelimien osia valmistavassa elektroniikkateollisuudessa. Myös autojen kalvotuulilaseja tehdään
puhdastiloissa.
Elintarviketeollisuudessa puhdastilat sopivat pakkausvaiheeseen, kun tuotteet pitää
jäähdyttää ja pakata nopeasti etenkin, kun
valmistetaan lisäaineettomia elintarvikkeita.
Suomalaiset kuluttajat ovat olleet harmissaan siitä, että esimerkiksi maustamattomia
lihavalmisteita on ollut vähän saatavissa.
Juha Ritala uumoilee, että tämä trendi saattaa
tuoda lihatiskejä takaisin ruokakauppoihin.
Juha Ritalan mukaan puhdastilojen ja elintarviketeollisuuden kylmätilojen ainoa oikea
pintamateriaali on pulveripolttomaalattu.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Tällöin lihanleikkuuseen tarvitaan ainakin
erilliset, kohdepuhdistetut tilat. Kauppakeskusten sisälle rakennettuihin leipomoihin
saatetaan tehdä puhdastiloja.
– Elintarviketeollisuus kehittyy ja puhdastilat yleistyvät, mutta osa niistä ei välttämättä
ole varsinaisia puhdastiloja, vaan sentyyppisiä
valmistus- ja käsittelytiloja. Puhdastilat ovat
järkeviä etenkin leipomoissa ja liha- ja hedel-
mätuotteiden valmistuksessa, Ritala arvioi.
Hän sanoo, että puhdastilojen ja elintarviketeollisuuden kylmätilojen ainoa oikea pintamateriaali on pulveripolttomaalattu; rakenteiden pitää olla mahdollisimman sileitä, jotta
ilmaan e i irtoa epäpuhtauksia. Ennen käyttöönottoa ne pestään spriillä. Painekokeissa
selvitetään, ettei puhdastilaan vuoda ilmaa
mistään.
Mikä puhdastila?
Puhdastila on rakennuksen sisään rakennettava suljettu alue, jossa valvotaan ilman hiukkapitoisuuksia, lämpötilaa, kosteutta ja painetta asetettujen olosuhdevaatimusten mukaan. Työntekijät menevät puhdastilaan sulkuhuoneiden kautta ja pukeutuvat näihin tiPuhdastilatekniikan avulla tilojen
partikkelipitoisuutta, puhtautta ja ilman,
kosteuden ja lämpötilan olosuhteita
säädetään normit täyttäviksi. Ovet, ikkunat
ja varusteet on upotettu elementteihin
mahdollisimman tasaisiksi pinnoiksi ilman
ylimääräisiä listoja. Näin rakenteiden
pinnat saadaan pölyttömiksi ja helposti
puhdistettaviksi. Esimerkiksi valaistukset on
rakennettu suljetuin rakentein.
Kuvat: herMetel oY
26
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
loihin suunniteltuihin asusteisiin.
Puhdastila on ympäristöönsä nähden ylipaineistettu, ja partikkelimäärä on rajoitettu
halutulle tasolle. Arvoilla 0, 100, 1000, 10 000
ja 100 000 ilmaistaan partikkelien määrä/
kuutiometri ilmaa.
Tilat ovat tiiviitä ja kestäviä ja materiaalit
sellaisia, ettei niistä irtoa partikkeleita ja ne
tuottavat mahdollisimman vähän staattista
sähköä.
Puhdastilojen pinnat ovat helppohoitoisia.
Rakenteet, materiaalit ja muodot valitaan
niin, että ne yhdessä puhdastilan ilmantekniikan kanssa muodostavat saumattoman kokonaisuuden, jolla saavutetaan haluttu puhtausluokka.
Pitkän linjan ammattilainen
Juha Ritala on työskennellyt kylmätekniikka-alalla 1970-luvulta
lähtien useissa yrityksissä ja erilaisissa tehtävissä sekä puhdastilavalmistuksessa 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Ritalassa on keksijän ”vikaa”, mutta hän määrittelee itsensä
mieluummin tuotekehittäjäksi, ideoijaksi ja luovaksi ajattelijaksi. Leipätyönsä lisäksi hän muun muassa kirjoittaa kirjoja ja viljelee kotitilaansa yhdessä veljensä kanssa. Parhaillaan hän on
mukana VTT-vetoisessa Tekes-hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaista leikkaussalien rakennetekniikkaa.
– Olen ollut kehittämässä suomalaista kylmätekniikkaa vuosikymmeniä ja kaikkia yrityksemme tuotteita. Ei taida olla myymälää, johon en olisi jotakin kylmää toimittanut, Ritala laskee.
Vuonna 1987 perustettu Hermetel on tällä hetkellä suurin suomalainen kylmätekniikkayritys. Sen elementtituoteryhmä valmistaa Orimattilassa kylmä- ja pakastetiloja, puhdastiloja, kylmä- ja pakastekontteja, vainajakylmiöitä, nostureita ja siirtovaunuja sekä muita kylmätuotteita, kuten kylmäilma- ja suikaleverhoja, jakeluovia, tyyppikaappeja ja laitoskylmiöitä.
Liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee kylmä- ja pakastetilavalmistuksesta, 20 prosenttia puhdastiloista ja 10 prosenttia
muista töistä. Pääosa myydään kotimaahan, mutta vientiäkin on
Amerikkaa myöten.
– Olemme halunneet edetä hitaalla kasvulla. Jos leikkaussalitekniikan kehittämishanke toteutuu ja kaikki natsaa, investoimme henkilöstöön, koneisiin ja tiloihin ja tuplaamme liikevaihdon
muutamassa vuodessa, Ritala laskee.
EU:hun liittymisen myötä Suomen elintarviketeollisuus investoi myös kylmätiloihin, mutta investoinnit ovat nyt pienentyneet
sekä Suomessa että muualla EU-alueella.
– Suomi on pitkälle valmiiksi rakennettu maa ja täynnä kauppakeskuksia, eivätkä ihmiset pysty ostamaan enempää ruokaa.
Sama koskee koko Eurooppaa ja muita aloja, Ritala sanoo.
Hänen mielestään Suomessa pitäisi nyt satsata energian ja
veden säästöön, hygieniaan ja koneautomaatioon. π
Älykamerat ja
konenäköjärjestelmät
Pirjo Huhtakangas
Etsi - tarkastele - luokittele
Elementit, ovet, ikkunat jne. on suunniteltu ja rakennettu puhdastilaan sopiviksi. Elementeissä käytetään sisään
asennettua pikalukitusjärjestelmää. Ovet, ikkunat ja varusteet on upotettu elementteihin mahdollisimman tasaisiksi
pinnoiksi ilman ylimääräisiä listoja. Näin rakenteiden pinnat saadaan pölyttömiksi ja helposti puhdistettaviksi.
Pinnoitemateriaaleina käytetään pääasiassa epoksi- ja
polyesteripolttomaaleja ja ruostumatonta teräslevyä, joilla
saavutetaan parhaat puhtausluokat ja ominaisuudet.
Puhdastilojen käyttökohteita ovat mm. lääke-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuus, sairaalat, tutkimuslaitokset ja -laboratoriot, optinen teollisuus sekä teollisuus, jossa valmistuksen eri vaiheissa tai komponenteissa vaaditaan korkeaa teknologiaa ja puhtautta.
www.parameter.fi
sales@parameter.fi
n t e e M a
Kalatehdas uusittuihin
tiloihin ennätysajassa
Heimon Kala Oy:n Rengon tehdas
käynnistyi uudestaan saneeratuissa
tiloissa pari vuotta sitten. Puolisen
vuotta tyhjillään olleet tuotantotilat
uusittiin keskellä kesälomakautta
ennätysajassa.
Laitosta oli alettu ajaa alas kolme vuotta aikaisemmin, työntekijät irtisanottu ja tehdas
siirretty Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin
kalatehdas kuitenkin paloi toukokuussa
2010.
– Kokoonnuimme samana iltana miettimään, miten toimintaa voidaan jatkaa: Rakennetaanko uusi tehdas uuteen paikkaan,
etsitäänkö vuokratilat vai saneerataanko
Rengon vanha kalatehdas. Erilaisten selvitysten jälkeen päädyimme siihen, että Renkoon
kannattaa tulla, kertovat toimitusjohtaja Pekka Lahtinen, tuotantopäällikkö Ari-Pekka
Peltovirta ja laitospäällikkö Risto Mälkönen.
Risto Mälkönen veti saneerausprojektia,
jossa Ari-Pekka Peltovirta oli tiiviisti mukana.
Korjaustöissä vanhan tehtaan ulkoseinät pysyivät paikoillaan, mutta sisätilat kokivat suuria muutoksia.
– Mietimme koko tehtaan layoutin uusiksi,
teimme uusia väliseiniä ja uusimme seinä- ja
lattiapintoja. Saneeraustyön tekijöiden löytäminen keskellä kesää oli hankalaa, Risto Mälkönen kertoo.
Ari-Pekka Peltovirta sanoo, että kun vanhaa tuotantorakennusta aletaan rakentaa uudestaan, kaikki menee kylmäkoneista lähtien
uusiksi.
– Suunnittelu alkoi puhtaalta pöydältä. Piti
miettiä, miten kalatehdas saadaan toimimaan mahdollisimman järkevästi, tehokkaasti ja hygieenisesti. Uudestakaupungista saatiin pelastettua kaksi uunia ja pakkauskone,
Peltovirta toteaa.
Kaikki muut koneet ja laitteet jouduttiin ostamaan: nahoitus-, ruotimis- ja suomustuskoneet, vakuumikone, maustelaite, suolauskone, pari uunia, savunkehityslaitteet, vaunuja
ja vaunupesuri, kaksi pakkauskonetta ja kaksi hinnoittelukonetta sekä kylmälaitteita.
28
Kalatehdas pysyy siistinä savunkehityshuonetta ja fileointitilaa myöten, koska savustuspöntöt,
uunit ja työskentelytilat pestään joka päivä. Fileointiosastolla työskentelevät Vesa Hierola
(vas. edessä), Kari Kairavirta (vas. takana) ja Henri Sirkiä (oik. edessä).
Tehdas tuotantoon 75 arkipäivässä
Risto Mälkösen mukaan hankalinta saneerausurakassa oli tiukka aikataulu.
– Ensimmäiset kirjolohifileet saatiin kuitenkin uunista ulos 6.9.2010. Uudenkaupungin
tehtaan palosta ensimmäiseen savustukseen
Rengossa kului 75 arkipäivää. Jonkinlainen
tehtaan rakentamisen Suomen ennätys se on,
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Mälkönen ja Peltovirta arvioivat.
Normaalituotantoon päästiin kuitenkin
vasta kesällä 2011. Kalatehtaan tuotannon alkuvaiheessa työntekijöitä oli 12–15, nykyisin
50–60. Tehdas jalostaa kalaa yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa, ja tuotanto toimii porrastetusti aamuneljästä neljään saakka iltapäivällä.
Kalaa kasvaa omilla viljelylaitoksilla
Tuotantoa koneellistetaan edelleen
Hämeenlinnan Rengossa käsitellään tuoretta
kalaa ja valmistetaan kalajalosteita. Tehtaassa valmistetaan lämminsavukalaa, hiillostetaan kaloja sekä fileoidaan kaloja toistaiseksi
käsin. Kalaraaka-aine tulee yrityksen omilta
viljelylaitoksilta Ruotsin Lapista ja Suomen
rannikolta sekä ostokalana Norjasta.
– Meillä on prosessi hallinnassa mätimunasta lopputuotteeseen asti, Pekka Lahtinen
kertoo.
Oman kalan osuus tuotannosta on noin 60
prosenttia. Tuotteet menevät pääosin vähittäiskauppaketjuihin, mutta kalatehdas tekee
myös kaupan omia tuotemerkkejä ja HoReCatuotteita.
Heimon Kala Oy ja Viron Saarenmaalla toimiva Vettel Oü kuuluvat As Premia Foods
-konserniin, joka valmistaa kala- ja jäätelötuotteita Baltian maihin ja Venäjälle sekä Suomeen ja Ruotsiin. Yli 90 miljoonan liikevaihdosta kalan osuus on yli 40 prosenttia. Kalantuotannon 37 miljoonan euron liikevaihdosta
Heimon Kalan osuus on noin 29 miljoonaa euroa.
Kalatehtaille Renkoon ja Viron Saarenmaalle
on hankittu samanlaisia koneita. Molemmissa laitoksissa tuotantolinjoja suoraviivaistetaan edelleen ja tuotantoa koneellistetaan
niin, että käsityötä siirtyy mahdollisimman
paljon koneille vuoden sisällä.
Muun muassa suojakaasupakkauskone
kuuluu tuleviin hankintoihin. Se syrjäyttää
vanhan, hitaan pakkauskoneen, joka on nyt
pakkaamon varakoneena.
– Rengon ja Saarenmaan konekanta on yritetty miettiä niin, ettei sormi mene suuhun,
jos kone hajoaa, vaan aina on olemassa toinen vaihtoehto, Risto Mälkönen kertoo.
Myös kunnossapito hoidetaan pääosin
itse.
ISO 22 000 -sertifikaatti
viime vuonna
Heimon Kalan ja Vettel Oü:n tuotantolaitokselle Saarenmaalla myönnettiin marraskuussa 2011 ISO 220000 -sertifikaatit. Ne varmentavat, että organisaatiot täyttävät elintarviketurvallisuusjärjestelmä ISO 22000:2005
Habasit Cleanline
-hihnoilla et voi
mennä vikaan!
Habasit Cleanline -tuoteperheen kuljetinhihnat
on kehitetty täyttämään elintarviketeollisuuden
tiukimmatkin vaatimukset. Ilman ylimääräisiä
sideaineita valmistetut materiaalit varmistavat,
ettei Cleanline-hihnoista vapaudu hajua tai
makua tuotteisiin. Pitkäaikaiset käyttäjät
luottavat Habasit Cleanline -hihnojen huipputason hygieniaan, laadukkaaseen tuotantoon ja
pidempään käyttöikään.
Teollisuusapu
INDUTRADE GROUP
Teollisuusapu Oy Ab
Kirkniementie 6
08800 Lohja
Puh. 029 006 1220
www.teollisuusapu.fi
Savustetut ja jäähdytetyt lohifileet ovat
menossa pakattavaksi.
-standardin vaatimukset.
Tuotantopäällikkö Ari-Pekka Peltovirran
mukaan hallintajärjestelmän rakentamisessa
oli hyvänä pohjana hieman lakisääteistä pitemmälle kehitetty laitoksen omavalvonta.
– Kävimme kuitenkin koko prosessin systemaattisesti läpi johdon vastuita myöten. Dokumentointia vielä tarkennettiin ja lisättiin.
Prosessin hallinnan todentamiseksi käytössämme on nyt pitkälle toista sataa dokumenttia. Sitoudumme elintarviketurvallisuuden
hallintajärjestelmän mukaiseen työskentelyyn ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen,
Peltovirta täsmentää. π
Pirjo Huhtakangas
n t e e M a
Uudenlaiset teknologiat avuksi
elintarvikesivuvirtojen hyötykäyttöön
Kolmessa laajassa EU- ja Tekesrahoitteisessa hankkeessa tutkitaan
sivuvirtojen hyödyntämistä sekä
niiden suomia mahdollisuuksia
köyhyysriskissä elävien kansalaisten
ravitsemuksen edistämiseksi.
Vuoteen 2030 mennessä maailman väestömäärän ennustetaan kasvavan kahdeksaan
miljardiin ja ruuan kysynnän oletetaan samalla kasvavan 50 %. EUROSTAT-tilaston mukaan
EU-27 maiden kansalaisista jopa 81 miljoonaa elää jo nyt köyhyydessä tai köyhyyden
riskirajoilla. Sen tähden on oleellista tehostaa
myös elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä ja valjastaa ne edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Sana ”sivuvirta” rinnastetaan usein jätteeseen, mikä harvoin pitää paikkansa. Sivuvirrat päätyvät usein eläinten rehuksi tai
energiantuotannon raaka-aineeksi, mutta
niitä voidaan oikeanlaisten teknologioiden
avulla muuntaa myös ihmisravinnoksi soveltuviksi.
Lisäarvoa kala- ja öljyteollisuuden
sivuvirroille
Vuoden 2012 alussa käynnistyneen kolmivuotisen APROPOS -hankkeen Jätteetön biojalostamo – uudenlaiset ratkaisut hyvinvoinnin tueksi (EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma ”Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja
bioteknologia KBBE) päätavoitteena on tuottaa lisäarvoa kalojen ja öljykasvien prosessoinnissa syntyvistä sivuvirroista, jotka ovat
erinomaisia proteiinien, öljyjen, mineraalien
ja muiden terveyttä edistävien yhdisteiden
lähteitä.
FAOSTAT-tilastojen mukaan maailmanlaajuinen vuotuinen kalansaalis on nykyään noin
90 miljoonaa tonnia. Vain 25–50 % kalamassasta käytetään ihmisravinnoksi eli yli puolet
päätyy sivuvirraksi tai jätteeksi. Vuositasolla
öljykasveja tuotetaan maailmanlaajuisesti
noin 60 miljoonaa tonnia. Tästä massasta 60–
90 % jää hyödyntämättä ihmisravitsemuksessa.
APROPOS-biojalostamo perustuu elintarvikekelpoisten sivuvirtojen ekologisesti kestä-
30
Sivuvirroista saa erilaisia fraktioita elintarvikkeiden rakenteen ja ravitsemuksellisen arvon
parantamiseen. Kuvassa on mm. marjapuristekakkua, panimomäskiä sekä vehnälesettä
karkeana ja hienoksi jauhettuna. Usein tavoitteena on vaalea väri, kuten oikeanpuoleisessa
referenssissä.
Kuva: juhani SibaKov
vään hyötykäyttöön. Biojalostamossa sivuvirrat hyödynnetään kokonaisuudessaan erilaisissa käyttökohteissa. Hankkeessa on mukana kahdeksan yliopistoa ja tutkimusorganisaatiota Euroopasta, Kanadasta, Afrikasta ja
Aasiasta. Käytännön toteutuksessa on mukana yrityksiä eri aloilta: kasviöljyn valmistus,
kalanjalostus, kosmetiikka, prosessien
ohjaus sekä tuotteiden jakeluketju.
Hankkeessa kehitetään biomekaanisia teknologioita, joilla maksimoidaan raaka-aineiden hyötykäyttöä. Liian puhtaaksi jalostettuja fraktioita ja elintarvikekomponentteja vältetään. Painopiste on useiden komponenttien
yhtäaikaisessa rikastamisessa (esim. proteiini- ja öljyrikkaat jakeet). Teknologioita kehitetään eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti, ja alkutuotantoa lähellä olevat alueelliset prosessointiyksiköt ovat oleellinen
osa biojalostamon kokonaiskannattavuutta.
Hankkeella tähdätään erityisesti pk-sektorin
kilpailukyvyn edistämiseen.
Ravintorikkaita aterioita köyhille
Vuoden 2011 helmikuussa käynnistynyt kolmivuotinen CHANCE -hanke Teknologioita ja
raaka-aineita edullisiin, ravitsemuksellisesti
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tasapainoisiin tuotteisiin köyhyysriskissä eläville kansoille (EU:n KBBE-ohjelma) hyödyntää monialaisia lähestymistapoja aliravitsemuksen ehkäisyyn tähtäävien ravitsemusstrategioiden laatimiseksi. Monialaisuuteen
kuuluu mm. ravitsemusterapeuttien, elintarvikekemistien, ekonomisten ja teknologien
välinen yhteistyö.
Tavoitteena on ratkaista ravitsemuksellisia
puutteita kehittämällä edullisia, mutta ravitsemuksellisesti rikkaita tuotteita sekä niiden
säilyvyyttä edistäviä pakkauksia. VTT:n lisäksi hankkeessa on 16 muuta eurooppalaista
partneria. VTT on mukana monissa osa-alueissa: mm. köyhyysriskissä olevien kansalaisten tunnistamisessa, ravitsemustiedon keruussa ja analysoinnissa, elintarviketuotteiden ja -pakkausten kehittämisessä, prosessien ja teknologioiden optimoinnissa ja ylösskaalauksessa sekä teknologioiden siirrossa
pk-yrityksille testituotteiden valmistusta varten.
Hankkeen tieteellinen tavoite on syventää
ravitsemuksen kriittisiin tekijöihin ja terveellisiin ruokavalintoihin liittyvää ymmärrystä.
Lisäksi arvioidaan todettujen ravitsemuksellisten puutteiden vaikutuksia riskiryhmien ai-
neenvaihduntatuotteisiin analysoimalla heidän virtsanäytteitään.
Teknologinen tavoite on kehittää taloudellisesti kannattavia, ympäristöystävällisiä ja
yksinkertaisia, pk-teollisuuteen soveltuvia
prosesseja edullisten ja ravitsemusarvoltaan
korkeiden aterioiden tuottamiseksi. Tuotteiden tulee olla EU:n vähätuloisen väestön makutottumusten mukaisia. Projektissa kehitetyillä ravitsemus- ja koulutusstrategioilla laaditaan suosituksia Euroopan julkisen terveydenhuollon menettelytapoihin koskien aliravitsemuksen ehkäisyä.
Monikäyttöisiä partikkeleita
rakenteen hallintaan
Elokuussa 2010 alkanut Tekesin rahoittama
kolmivuotinen AGROBIO-projekti Sivuvirroista monikäyttöisiä partikkeleita (Biorefine-ohjelma) on Åbo Akademin koordinoima ja toteutetaan yhteistyössä VTT:n sekä elintarvike-, paperi- ja biomuoviteollisuuden kanssa.
Raaka-aineina ovat vehnäjauhon sivuvirtana
muodostuva vehnälese, marjamehujen puristuksesta syntyvä puristekakku sekä sokerijuurikkaan uuttoprosessista ylijäävä sokerijuurikaspulppi.
Hankkeessa kehitetään teknologioita, joilla
voidaan tuottaa niin sanottuja biofillereitä eli
pieniä partikkeleita, joilla saadaan lopputuotteeseen halutunlainen rakenne tai koostumus. Partikkelikokoa muokataan jauhatus-,
fraktiointi- ja erotusprosessien avulla.
VTT tutkii partikkelien soveltamista erilaisissa mallielintarvikkeissa, kuten leivässä,
ekstruusiolla valmistetuissa snack-tuotteissa
sekä juomissa. Tavoitteena ovat sekä teknologiset että terveydelliset ominaisuudet. Teknologisesti mielenkiinnon kohteena on mm.
rasvan korvaaminen emulsiomaisilla dispersioilla. Terveysnäkökulmissa puolestaan korostuvat korkea kuitu- ja proteiinipitoisuus.
Åbo Akademi pyrkii paperisovellutuksissa
lisäämään bulkin määrää, vähentämään paperiarkin painoa sekä parantamaan paperin
kierrätettävyyttä lisäämällä puuperäisen sel-
lumassan sekaan sivuvirroista tuotettuja biofillereitä. Åbo Akademin suorittaa myös eri
sovellutuksiin liittyvät kannattavuuslaskelmat.
Juhani Sibakov
tutkija
Tekes AGROBIO -hankkeen
projektipäällikkö
juhani.sibakov(at)vtt.fi
Raija Lantto
teknologiapäällikkö
EU APROPOS -hankkeen koordinaattori
raija.lantto(at)vtt.fi
Kati Katina
tiimipäällikkö
EU CHANCE -hankkeen projektipäällikkö
VTT
kati.katina(at)vtt.fi
lisätietoja:
www.euapropos.eu
www.chancefood.eu
www.tekes.fi/ohjelmat/biorefine
KOKONAISPALVELUA
ELINTARVIKETEOLLISUUTEEN
JäRJESTELmäRATKAISUT
TUOTTEET
Tehokkaat automaatioratkaisut
elintarviketeollisuuden koko toimitusketjuun:
LANTECH
laatikon- ja alustanmuodostajat,
laatikonsulkijat, pakkauskoneet,
kalvokäärijät
- Kuluttajapakkausten käsittely
- Ryhmäpakkausten käsittely
- Muovilaatikoiden käsittely
- Lavojen ja rullakoiden käsittely
- Kuljetin- ja varastointijärjestelmät
NEKOS- ja PALOmAT
lavapinoajat
HäNEL
varastoautomaatit,
Numafa teollisuuspesujärjestelmät
ALNE SERVICE
Huolto ja varaosat kaikkiin
materiaalinkäsittelyjärjestelmiin
www.nekos.fi, Nekos Oy, Kuoppamäentie 11, 33800 Tampere Puh. 0424 10091
n t e e M a
Mikrosuodatus monipuolistaa
maidonjalostusta
Uudella suodatustekniikalla erotetaan
maidosta ja herasta ravitsemuksellisesti
laadukkaita ja hyvänmakuisia
proteiinijakeita.
Kalvotekniikoilla on jo pitkä historia maidon
jalostuksessa. Proteiinien erottaminen kalvotekniikoilla tuli teollisesti mahdolliseksi jo
1970-luvulla. Ensimmäinen ultrasuodatuslaitteisto hankittiin Valiolle vuonna 1975. Se
mahdollisti proteiinien konsentroinnin maidosta tai juustoherasta.
Heraproteiini- ja maitoproteiinijauheilla
(Hevari ja Mavari) ei kuitenkaan tuolloin ollut
suurta kysyntää. Syynä todennäköisesti oli
se, että jauheilla ei saatu luotua tuotteisiin
uusia kuluttajaetuja, luultavasti vain lisäkustannuksia.
Juustoherasta valmistetun heraproteiinin
yksi perinteinen käyttökohde on äidinmaidonkorvikkeet. Heraproteiini on aminohappokoostumukseltaan sopiva yhdessä maidon
kanssa käytettynä antamaan äidinmaidonkorvikkeessa tarvittavan aminohappokoostumuksen.
Juustoheran proteiinit ovat kuitenkin osittain denaturoituneita, ja hera sisältää juustonvalmistuksessa syntyneitä yhdisteitä, kuten hapatebakteerien tuottamia orgaanisia
happoja ja juoksetteen kaseiinista irrottamia
kaseiinimakropeptidejä. Kaseiinimakropeptidien osuus heran proteiinipitoisuudesta voi
olla jopa 25 prosenttia, joten näiden peptidien vaikutus heran proteiinikoostumukseen
on merkittävä. Kaseiinimakropeptidien ami-
maito
MF
Mikrosuodatuskokeet käynnissä.
Kuva: KajSa haga-heneliuS
nohappokoostumus on ravitsemuksellisesti
epäedullinen. Niiden joutuminen heraproteiiniin ei ole toivottavaa.
Perinteisten äidinmaidonkorvikkeiden ongelma on myös niiden suhteellisen korkea
proteiinipitoisuus verrattuna äidinmaitoon.
Maito fraktioidaan uudella tavalla
Suodatustekniikka on kehittynyt edellä
mainituista ajoista huikeasti eteenpäin ja tuonut teolliseen käyttöön uuden suodatustavan, mikrosuodatustekniikan. Siinä käytetään puoliläpäiseviä suodatuskalvoja, joiden
huokoskoko on välillä 0,05–10 µm.
Mikrosuodatustekniikkaa on tutkittu maidonjalostuksessa jo 1980-luvulta alkaen, ja
"ideaalihera"
MF perm.
UF
UF perm.
Kivennäiset+
laktoosi
MF ret.
UF ret.
"Kaseiinisellijae"
"Ideaaliheraproteiini"
Periaatekuva mikrosuodatuksen käytöstä ideaaliheran valmistukseen.
32
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sitä on käytetty sekä mikrobien ja niiden itiöiden että proteiinien erottamiseen maidosta.
Näihin tarkoituksiin on käytetty keraamisia
kalvoja, jotka kuitenkin ovat olleet erittäin
kalliita laskettuna kalvopinta-alaa kohden.
Vasta aivan viime aikoina ovat polymeeriset kalvomateriaalit (spiraalikalvot) tulleet
markkinoille. Ne ovat tehneet mikrosuodatuksesta aiempaa taloudellisemman ja mahdollistavat suurten kalvopinta-alojen ja siten
suuren suodatuskapasiteetin sisällyttämisen
ulkomitoiltaan pienikokoisiin laitteisiin. Tekniikkaa on osin kehitetty Tekesin rahoittamassa Symbio-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Terveysvaikutteisten maitoproteiinien valmistustekniikka.
Yksi mikrosuodatuksen mahdollistama
uusi sovellus on maidon kaseiinin ja heraproteiinien erottaminen toisistaan. Tämä ei saata
kuulostaa erikoiselta saavutukselta, onhan
juuston valmistuksessa aina saatu kaseiini ja
heraproteiinit erilleen. Nyt mikrosuodatuksen
avulla erotus voidaan tehdä niin, että juustoheraan normaalisti syntyvät maitohappobakteerien metaboliatuotteet ja juoksetteen vapauttamat peptidit eivät joudu heraan. Saatava heraproteiini on natiivia ja neutraalin
makuista. Vastaavasti maidon miselläärinen
kaseiini voidaan erottaa omana jakeenaan ilman heraproteiineja.
Kommentti:
Heraproteiinit lisäävät kylläisyyttä
Kevyttuotteiden suosio on viime vuosina
vähentynyt. Kuluttajat ovat joutuneet toteamaan, että vähän rasvaa sisältäneet kevyttuotteet eivät ole aikaansaaneet painon
alentumista, vaan kenties pikemminkin
päinvastoin. Reaktiona pettymykselle monet ovat palanneet normaalirasvaisten
tuotteiden käyttäjiksi tai alkaneet välttää
hiilihydraatteja.
Jos tavoitteena on välttää hiilihydraattien käyttöä, korvataan ne usein jollain
muulla ainesosalla, esimerkiksi proteiinilla. Lisäksi proteiineista ovat kiinnostuneet
Uusilla jakeilla useita etuja
eri tuotteissa
Mikrosuodatustekniikalla voidaan välttää kaseiinimakropeptidien joutuminen heraan, ja
näin äidinmaidonkorvikkeisiin saadaan tarvittava aminohappokoostumus aiempaa alhaisemmalla proteiinipitoisuudella. Mikrosuodatuksen avulla saatava heraproteiinijae
sisältää aiempaa enemmän α-laktalbumiinia,
erilaiset kuluttajaryhmät kuten urheilijat,
vanhukset ja laihduttajat. Tämä on näkynyt
muun muassa rahkan, raejuuston ja proteiinipitoisten välipalatuotteiden lisääntyneenä suosiona.
Viime aikoina on saatu myös lisävalaistusta eri proteiinien kylläisyyttä antavaan
vaikutukseen ja sen mekanismeihin. Tässä
suhteessa heraproteiinit ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi.
Olli Tossavainen
joka on keskeinen äidinmaidon heraproteiini.
Edullisemman koostumuksen lisäksi mikrosuodatuksella valmistetun heraproteiinin
maku on erittäin neutraali ja raikas hapatteiden tuottamien metaboliatuotteiden puuttumisen vuoksi. Neutraalista mausta on hyötyä
erityisesti runsaasti proteiinia sisältävissä
tuotteissa, joissa proteiinin laadulla on selvä
vaikutus tuotteen nautittavuuteen. Suodatet-
taessa maitoa esimerkiksi 0,1 µm mikrosuodatuskalvolla, joka pidättää kaseiinimisellit,
on syntyvä ideaalihera vapaa myös mikrobeista.
Mikrosuodatuksessa syntyy ideaaliheran
lisäksi myös misellääristä kaseiinijaetta, jollaista ei aiemmin ole voitu valmistaa taloudellisesti. Myös kaseiinijakeella on mielenkiintoiset ominaisuudet, sillä se kestää erittäin
hyvin kuumennuskäsittelyä menettämättä
esimeriksi juoksettumisominaisuuksiaan.
Tämä tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia muun muassa juustonvalmistuksessa.
Valio on ottanut uuden tekniikan käyttöön
Valio PRO feel®-proteiinijuomien sekä Valio
Onni™- ja Valio Tuuti™-lastenruokien valmistuksessa. Mikrosuodatustekniikan käytöstä
näihin sovelluksiin on haettu useita patentteja. π
Olli Tossavainen
tutkimuspäällikkö
Valio Oy
olli.tossavainen(at)valio.fi
lisätietoja:
www.valio.fi/profeel/
www.valio.fi/tuotteet/lastenruoat/
n t e e M a
Kiinteistöjen vesijärjestelmien
riskienhallinta vaatii jatkuvaa seurantaa
Vesijärjestelmien riskienhallinta
edellyttää potentiaalisten vaarojen ja
niiden aiheuttajien sekä mahdollisten
vaaratilanteiden tunnistamista.
Elintarviketeollisuudessa käytetään vettä
monenlaisissa prosesseissa. Koska vesi on
myös elintarviketeollisuuden raaka-aine, sen
laadulle asetetaan erityisvaatimuksia. Vaikka
vesi olisi hyvälaatuista vesilaitokselta lähtiessään, sen laatu voi heikentyä verkostossa
mikrobiologisen tai kemiallisen kontaminaation seurauksena.
Veden laatumuutoksiin vaikuttavat putkistomateriaalit, virtausolosuhteet, lämpötilat,
veden käyttöprofiili sekä vesijärjestelmien
rakenne. Kaikki veden laatua heikentävät ilmiöt eivät aiheuta suurta riskiä. Tavoitteena
onkin erottaa merkittävät ja vähäiset riskit
niin, että toimenpiteet voidaan kohdistaa
merkittävää haittaa aiheuttaviin riskeihin.
Mikrobit voivat aiheuttaa
laatuongelmia ja terveyshaittoja
Mikrobiologinen toiminta voi aiheuttaa hajuja makuvirhettä veteen tai terveydelle haitallisten legionella- ja mykobakteerien lisääntymistä. Mikrobit kasvavat ja lisääntyvät biofil-
meissä. Ongelmia voi syntyä, jos biofilmien
kasvu on hyvin voimakasta. Biofilmejä on erittäin vaikeaa poistaa kaikista järjestelmän
osista, kun ne kerran ovat muodostuneet.
Aina ei auta edes desinfiointi, joka kyllä tuhoaa potentiaaliset vesifaasin patogeenit.
Seisova vesi tai hidas virtaus sekä otolliset
lämpötilat edistävät mikrobikasvua. Tällaiset
olosuhteet voivat syntyä pitkissä putkilinjoissa, jos veden käyttö on epäsäännöllistä tai
satunnaista. Veden lämpötila voi kohota kylmävesijärjestelmissä myös lämminvesijohtojen läheisyyden ja huonon eristämisen vuoksi.
Mikrobikasvua ja biofilmien muodostumista vesijärjestelmissä estetään parhaiten
säännöllisen virtauksen ja lämpötilakontrollin avulla. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan kylmän veden lämpötilan tulee olla alle 20 °C ja lämpimän vähintään 55 °C.
Myös erilaisista vettä käyttävistä laitteista
tai vaikkapa veden lisäsuodattimista voi aiheutua mikrobikasvun riskiä. Mahdolliset
suodattimet tuleekin vaihtaa säännöllisesti.
Putkistomateriaaleista voi liueta
metalleja ja kemikaaleja
Veden kanssa kosketuksissa olevista materi-
Vesinäytteenotto kattorakenteisiin asennetuista vesijohdoista vaatii suunnitelmallisuutta.
Kuvat: veSi-inStituutti WanDer/PrizzteCh oY
34
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
aaleista voi liueta terveyshaittaa tai esteettisiä ongelmia aiheuttavia aineita. Metalliseoksista voi liueta esimerkiksi kuparia, sinkkiä,
rautaa, lyijyä, nikkeliä ja tinaa. Rauta ja sinkki
eivät ole terveydelle haitallisia, mutta ruoste
värjää vettä ja suuret sinkkipitoisuudet antavat vedelle metallisen maun.
Muovituotteiden valmistuksessa käytetään
monia eri kemiallisia yhdisteitä, joiden koostumukset ovat tuotesalaisuuksia. Kemikaaleja voi liueta veteen muoviputkista ja -liittimistä, joustoletkuista, liimoista, tiivisteistä ja orgaanisista pinnoitteista. Kemikaalit voivat
olla terveydelle haitallisia, aiheuttaa haju- tai
makuhaittaa tai edistää mikrobikasvua. Muoviputkien seinämän läpi voi myös tunkeutua
kemikaaleja putken ulkopuolelta.
Jos materiaalit soveltuvat talousvesijärjestelmiin ja eikä vesi ole syövyttävää, haitallisten aineiden pitoisuudet eivät yleensä aiheuta terveysriskiä. Suomessa on kiinteistöjen
vesilaitteistoissa käytettäville putkille, liittimille ja vesikalusteille kansallinen tyyppihyväksyntä, joka edellyttää tuotteiden tyyppitarkastuksen lisäksi jatkuvaa ulkopuolista
laadunvalvontaa.
EU:ssa on jo pitkään kehitetty yhtenäisiä
juomavesijärjestelmien rakennustuotteiden
ja materiaalien hyväksyntämenettelyjä, jotka
Käyttövesiverkoston messinkiliittimen
sisäpinnan saostumia.
perustuisivat CE-merkintään ja harmonisoituihin eurooppalaisiin tuotestandardeihin. CE-merkintä ei toistaiseksi ole
mahdollista näille tuotteille, mutta testausmenetelmästandardit valmistuvat lähivuosina.
Synkronirumpumoottori
Vesijärjestelmien rakentamiseen
ja käyttöön tarkkuutta
Vesijärjestelmien painekoe ja huuhtelu tehdään puhtaalla vedellä ennen käyttöönottoa. Mikäli rakennuksen eri osat valmistuvat eri vaiheissa, vesi tulisi johtaa putkiin vasta sitten,
kun koko järjestelmä otetaan käyttöön. Putkissa viikkoja seisova vesi voi edistää korroosiota tai vaikeasti poistettavien
biofilmien kasvua.
Talousvesijohtojen liittäminen muihin erillisiin vesijärjestelmiin, kuten sammutus- tai kiertovesijärjestelmiin sekä riittämätön takaisinvirtauksen estäminen vesijohtoon liitetyistä
laitteista (jäähdytystornit, lämmönvaihtimet, vedenlämmittimet, pesu- ja tiskikoneet) voi aiheuttaa epäpuhtaan veden
pääsyä puhtaaseen veteen. Vahingossa tehtyjen epäasiallisten liitosten mahdollisuus kasvaa järjestelmän laajuuden ja
monimutkaisuuden myötä erityisesti, jos eri putkilinjoja ei ole
merkitty selvästi.
Teollisuuslaitoksilla on myös työtekijöiden turvallisuuteen
liittyviä laitteita kuten silmänhuuhtelupaikat ja turvasuihkut,
joissa pitää olla veden säännölliset juoksutukset ja laitteiston
toimivuuden tarkastukset.
Korkean hyötysuhteen
omaava toimilaite
hihnakuljettimiisi
IP69K suojausluokitus
Täyttää korkeimmat hygieniavaatimukset
82 % kokonaishyötysuhde
Vaipan pintalämpötila maksimissaan 45 °C
Nopeusalue 0,0015...4,4 m/s
Ilman takaisinkytkentää toimiva taajuusmuuttaja (IP55)
TYPE EL - CLASS I
APRIL 2010
I NTE R RO L L
N O R D I C A / S , sivuliike Suomessa
OJAMONHARJUNTIE 2, 08100 LOHJA
FI.SALES@INTERROLL.COM
P. 09 54949400, F. 09 54949416
Riskien ehkäisy edellyttää säännöllistä seurantaa
Veden laatuun voidaan vaikuttaa joko ehkäisemällä merkittäviä vaaroja tai pienentämällä vaaroja hyväksyttävälle tasolle.
Suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönottovaiheen ennalta
ehkäisevät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Pitkiä putkilinjoja tulee välttää, jotta putkistoihin ei tule suuria paine- tai virtausvaihteluja.
Eri vesijärjestelmät tulee erottaa toisistaan ja merkitä selvästi niin, että huollon, korjausten tai saneerauksen yhteydessä eri järjestelmien yhdistämisriski on minimoitu. Jos talousvesijärjestelmään on liitetty sprinkleri- tms. järjestelmiä,
niissä tulee olla yksisuuntaventtiilit estämään mahdollisesti
likaantuneen veden pääsyn talousveden sekaan. Venttiilien
toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti.
Käytön aikana on huolehdittava lämpötilakontrollista,
säännöllisestä huollosta ja kunnossapidosta. Tarvittaessa
voidaan myös ottaa käyttöön kiinteistökohtaista vedenkäsittelyä. Käytön aikainen veden laadun monitorointi ei edellytä
monimutkaisia ja aikaa vieviä mikrobiologisia tai kemiallisia
määrityksiä. Se voi sisältää suhteellisen yksinkertaisia mittauksia, kuten veden sameuden ja lämpötilan seurantaa. On
parempi tehdä säännöllisesti yksinkertaisia ja nopeita kenttämittauksia kuin epäsäännöllisesti kalliita laboratoriomäärityksiä. π
OPTIMAALINEN PROSESSIN
SUORITUSKYKY
Onko Teidän prosessissanne salsaa, salaattiakastiketta tai juustoa, voitte
luottaa, että laitteemme suorittaa optimaalisen tuloksen. Pystymme
tarjoamaan täydellisen linjaston sisältäen hygieniset venttiilit, pumput,
kuivurit, lämmönsiirtimet, homogenisaatorit ja sekoittimet, tämän päivän
modernin laiteratkaisun. Suunnittelusta alkaen komponentit räätälöityihin
järjestelmiin. SPX auttaa teitä käsittelemään ruokalinjastoanne.
Tarkastellessa SPX:ää huomaatte, että meillä on johtavat tuotemerkit
joilla voimme taata luotettavan laitteiston, tuen ja elintarvikeprosessien
asiantuntemuksemme. Käykää tutustumassa meihin osoitteessa
www.spx.com. Yhteystietomme Suomessa löydät suomenkielisiltä
Tuija Kaunisto
kehittämispäällikkö, DI
Vesi-Instituutti WANDER/ Prizztech Oy
tuija.kaunisto(at)vesi-instituutti.fi
www.vesi-instituutti.fi
sivuiltamme www.apv.fi
n M a a i l M a M a u S t e i l l a
Kahvia ja Kahviloita
Miten huumaavasta aineesta tuli öljyn jälkeen toiseksi suurin artikkeli
maailmankaupassa?
3−4
1681
Maailmassa avataan joka päivä 3−4 uutta
Starbucksin ”olohuonetta”. Tämä nk.
”kolmas paikka” on tapaamispaikka ja
varatoimisto kodin ja työpaikan välissä.
Ranskalaiset mullistivat kahvilakulttuurin
1681, jolloin maassa avattiin ensimmäinen kahvila. Ranskassa kahvilasta sai
myös amerikkalaista kaakaota ja turkkilaisia croisantteja. Vielä merkittävämpää oli,
että myös naiset pääsivät kahvilaan.
Aiemmin kahvi oli miesten juoma.
800 000 000
4000
Atlantalaisen Coca-Cola yhtiön tuotetta
myydään 800 milj. annosta päivässä.
Yhtiön kofeiinia sisältävä tuote tavoittaa
99 % maailman väestöstä.
Ensimmäiset arkeologiset löydökset
kahvipapujen käytöstä ovat 4000 vuoden
takaa Etiopiasta.
700
1
Yhdessä kahvipensaassa on n. 700 g
kahvinpapuja. Jokaisen punaisen marjan
sisällä on kaksi papua.
Kahvin 4000 vuoden historiassa vasta viimeiset 400 vuotta tuote on ollut tunnettu Euroopassa. Kahvi oli varsinkin arabeille alkoholin
korvike, mutta sallittu vain miehille. Kahvi juotiin yleensä kahviloissa, koska sen paahtaminen ja valmistaminen vaatii osaamista. Nykyään kahvilat ovat taas suosittuja, mutta ei
niinkään tämän mustan juoman vuoksi, vaan
koska kahvilasta on tullut ”kolmas paikka”
työpaikan ja kodin välissä.
Etiopialaiset vuoristoseuduilla asuvat
nomadit keksivät kahvipapujen piristävän vai-
36
Kahvikupillisen hinnasta viljelijä saa 1
sentin. Tämä epäkohta on synnyttänyt
reilun kaupan liikkeen, jolla karsitaan
välikäsiä ja lisätään viljelijän osuutta
tuloista. Monen viljelijän päivän palkalla
saisi vain yhden kupin kahvia.
kutuksen noin 4000 vuotta sitten. Ensimmäiset merkinnät kaupankäynnistä ovat 3000
vuoden takaa, jolloin kahvi levisi sufi-pyhiinvaeltajien mukana arabimaailmaan. Jemenissä sijaitsevan Mochan satamakaupunki onkin
antanut nimensä monelle kahvilaadulle. Arabit osasivat paahtaa kahvia, ja tekivät siitä
juomaa, mutta vasta eurooppalaiset alkoivat
valmistaa kahvista erilaisia juomia. Karvas
maku tasoitettiin maidolla ja sokerilla.
Kahvi levisi ympäri Euroopan 1600-luvun lopussa. Kahviloilla oli suuri vaikutus niin poli-
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tiikkaan, taiteeseen kuin muuhunkin elämään. Lontooseen perustettiin nopeasti yli
2000 kahvilaa, mutta niitä myös vastustettiin
menestyksekkäästi. Kahvilat olivat arabien tapaan tarkoitettu vain miehille. Ne olivat hyvä
korvike pubeille, mutta kahviloihin perustettiin myös prostituoitujen palvelupisteitä ja
miehet alkoivat viihtyä niissä liiankin hyvin.
Toisekseen kasvavalla Britannian imperiumilla oli monopoli teekauppaan. Naisten ja teekauppiaiden ansiosta brittiläisessä maailmassa suositaan edelleen teetä.
Kuva: ari virtanen ja tuoMaS KoSKinen
500 000 000 000
Kahvi on lähtöisin Etiopiasta, mutta
Kahvia juodaan eniten Suomessa. Tätä
ennen niin harvinaista huumaavaa ainetta
juodaan maailmassa 500 mrd kupillista
vuodessa, joista n. puolet kuluu aamuisin.
1637
Turkulainen Axel Käg oli tiettävästi
ensimmäinen suomalainen, joka sai
maistaa kahvia vuonna 1637 ollessaan
kamaripalvelijana Schleswig-Holsteinin
herttuan seurueessa Turkissa.
2380
900
Korea muuttui perinteisestä teekansasta
kahvin suurkuluttajaksi ennätysnopeasti.
Ensimmäinen Starbucks avattiin Koreassa
1999, jonka jälkeen se on noussut maan
johtavaksi kahvilaketjuksi. Koreassa on yli
2380 kahvilaa.
Mochan ja Etiopian kahvikaupasta on
ensimmäiset viitteet vuodelta 900 ennen
ajanlaskun alkua.
2 900 000
Brasilia on maailman suurin kahvin
tuottaja. Vuosituotanto 2,9 milj. kg.
Aiemmin tuotanto perustui afrikkalaisen
orjatyövoiman käyttöön. Kaikkiaan
maahan tuotiin yli 3 miljoonaa orjaa,
ennen sen kieltoa vuonna1888. Sittemmin
tuotantoa on koneellistettu.
Kanaalin toisella puolella Ranskassa kahvi
otettiin innokkaasti vastaan. Ranska perusti
omia kahviplantaaseja nykyiseen Haitiin.
Vaikka plantaasit hajosivat orjien kapinoinnissa, Pariisin katukahviloista tuli käsite. Kahviloista masinoitiin Ranskan vallankumous,
niissä myytiin muitakin juomia ja leivonnaisia,
mutta ennen kaikkea kahvilat olivat nuorten
parien kohtaamispaikka.
Italialaisesta kahvista tuli käsite tuotekehityksen ansiosta. Samalla tavalla kuin italialaiset tekivät turkkilaisesta pizzasta omansa,
2,1
Vietnam tuottaa halpaa Robustaa
maailman markkinoille. Kilo Robustaa
maksoi vuonna 2011 keskimäärin 2,1 EUR,
kun Arabica-kilo maksoi n. 4,3 EUR
kahvijuomasta kehitettiin erilaisia versioita.
Italialaiset ihastuivat espressoon, joka oli nopea juoda, mutta hidas suodattaa. Kukaan ei
malttanut odottaa 7–8 minuuttia espressoaan, joten keksittiin painesuodatus. Yhä edelleen kotien mutterikeittimet tai kahviloiden
hohtavat espressolaitteet ovat vallitseva kahvinvalmistusteknologia.
Suomessakin kahvi on lisännyt suosiotaan
1600-luvun lopusta ja erityisesti naisten keskuudessa. Muutama kieltolaki ja sota-ajat estivät kahvin saatavuuden ja ovat edelleen ki-
peitä muistoja osalle väestöä. Alkoholin kieltolakikin lopetettiin osittain kahvin takia. Salakuljettajat toivat mukanaan paljon myös
kahvia, jonka kulutus kasvoi, mutta verotulot
valtiolle pienentyivät. Suomessa juodaan nykyään eniten kahvia per henkilö maailmassa.
Kahvi piristää ja tehostaa mm. työpaikkalounaan jälkeistä työntekoa. π
Ari Virtanen
vientikeskuksen johtaja
Finpro
Soul
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
37
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Suomalainen popsii
14 kiloa makeisia vuodessa
Suomalaiset syövät makeisia keskimäärin 14
kiloa vuodessa. Makeisten kulutus on kasvanut 2000-luvulla henkeä kohden noin kilolla.
Eurooppalaisittain suomalaiset syövät makeisia keskimääräisesti, mutta ruotsalaisiin verrattuna muutaman kilon vähemmän henkeä
kohti.
Makeisten tuonti on kasvanut 2000-luvulla
reilulla kymmenellä prosentilla. Noin kolmannes kulutetuista makeisista on tuontia. Samassa ajassa vienti on laskenut viidenneksen. Vuonna 2000 makeisia tuotiin 27 196 miljoonaa kiloa ja 30 277 miljoonaa kiloa vuonna
2011. Viennissä vastaavat luvut ovat 25 211 ja
20 305 miljoonaa kiloa.
Puolet suklaata
Suomessa tuotetuista makeisista noin puolet
on suklaata, vajaa viidennes purukumia ja loput makeispusseja. Leafin tuotannollisen toiminnan loppuessa ensi vuoden alussa Suomeen jää kaksi isoa toimijaa: Fazer ja Panda.
Niiden yhteenlaskettu osuus kotimaan
markkinoista on noin 50 prosenttia. Fazerin
markkinaosuus on 40 ja Pandan 8–10 prosenttia. Lakritsimarkkinoista Pandalla on 45
prosenttia. Fazer on suomalainen perheyritys,
Panda norjalaisen Orklan omistuksessa. Fazerin tehtaat sijaitsevat Vantaalla (suklaa),
Lappeenrannassa (kovat makeiset) ja Karkkilassa (purukumit). Pandan tehdas on Jyväskylässä Vaajakoskella.
Suomessa tuotetuista makeisista noin puolet on suklaata, viidennes purukumia ja loput
makeispusseja. Kuva: Fazer
Kahden suuren lisäksi makeisia valmistavat Suomessa muun muassa perheyritykset
Halva Helsingissä ja Brunberg Porvoossa
sekä joukko pieniä yrityksiä, pääasiassa suklaan ja lakritsin valmistajia.
Leafilla jatkaa tuotannollisen toiminnan loppuessakin noin 150 työntekijää.
Kaiken kaikkiaan makeisteollisuus työllistää vakituisesti noin 1 700 henkeä.
Erityinen makeismaku
Makeisteollisuus työllistää
Makeisyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä.
Pandalla on töissä keskimäärin 260 henkilöä
ja Fazerilla noin 1 100. Halvan työntekijämäärä on 85 henkeä ja Brunbergin 55 henkeä.
Suomalaisilla on makeisten suhteen oma erityinen makunsa. Suklaan koostumus vaihtelee eri maissa. Salmiakki ja lakritsi ovat erityisesti suomalaisen kuluttajan suosiossa, vaikka niille löytyy markkinoita myös muualta
Pohjois-Euroopasta. Kysyntä kasvaa tasaisesti muun muassa Italiassa, Espanjassa,
USA:ssa ja Australiassa asti.
Kotimaiset makeiset pitävät tulevaisuudessakin pintansa ulkomaisen kilpailun ja globaalien tuotemerkkien puristuksessa. Kotimainen makeisteollisuus on myös panostanut tuotekehitykseen ja sillä on omat vahvat
brändinsä. Brändien merkityksen uskotaan
vahvistuvan tulevaisuudessa. Makeinen on
tyypillinen heräteostos, jolla haetaan mielihyvää. Tuttuus, turvallisuus ja mielihyvä yhdistetään herkästi tiettyyn tuotemerkkiin.
Kuva: leaF
Vientiä kymmeniin maihin
Elintarviketeollisuus on panostanut myös
vientiin viimeisen parinkymmenen vuoden ai-
38
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kana. Makeisteollisuus ei tee tästä poikkeusta. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, muut
Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjä. Vientiä
on myös merkittävästi Isoon-Britanniaan ja
Saksaan.
Esimerkiksi Fazerin makeisia on myynnissä
jo lähes 40 maassa. Kesäkuussa Fazerin makeisten myynti alkoi Kiinassa. Fazerin suurimmat vientikohteet ovat Pohjoismaat, Viro ja
Venäjä.
Pandan tuotannosta vientiin menee noin
kolmannes. Vientiä on kaikkiaan 25 maahan.
Tärkeimmät vientimaat ovat Pohjoismaat,
Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia ja Espanja.
Halva vie yli kolmanneksen tuotannostaan
yli 20 maahan, mukana niinkin kaukaiset
maat kuin Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka.
Brunberg keskittyy kotimarkkina-alueeseen,
mutta vie silti noin viisi prosenttia tuotannostaan.
Makeisvero 95 senttiä kilolta
Makeistoimialalle on aiheuttanut huolta uudelleen käyttöön otettu makeisvero. Vero tuli
voimaan tammikuussa 2011, ja sitä korotettiin
jo heti vuoden 2012 alussa. Makeisvero on
tällä hetkellä 95 senttiä kilolta.
Hallitus on asettanut erillisen sokeriverotyöryhmän laatimaan terveysperusteista veromallia. Työryhmä antoi väliraporttinsa heinäkuun alussa lausuntokierrokselle. Raportti
sisältää eri malleja mahdollisen laajapohjaisen sokeriveromallin luomiseksi.
Tällä hetkellä makeisten osalta ongelma on
samankaltaisten tuotteiden erilainen verokohtelu. Samassa makeishyllyssä osa tuotteista on nykyisen veron piirissä, osa ei. Makeisveron tasoon väliraportissa ei otettu kantaa.
Epäselvää on edelleen, miten paljon makeisvero vaikuttaa kulutukseen, ja kuinka pysyvää tuo muutos tulee olemaan.
kesän aikana ison investoinnin uuteen suklaanvalmistuslaitteeseen.
Kotimaisen makeisteollisuuden vahvuutena ovat ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta ja korkealaatuiset raaka-aineet. Eriarvoistavaa verotusta lukuun ottamatta peruselementit ovat kohdillaan. Tällä hetkellä
kiristynyt verotus heikentää kotimaisten makeisten kilpailukykyä, ja sillä on vaikutuksensa myös harmaan tuonnin lisääntymiseen
Elina Ussa
johtaja
Elintarviketeollisuusliitto
elina.ussa(at)etl.fi
Usko tulevaisuuteen on vahva
Makeisveron aiheuttamasta epävarmuudesta
huolimatta makeisalan usko tulevaisuuteen
on luja. Fazerilla kasvua haetaan erityisesti
viennistä, Pandalla ja Halvalla kasvumahdollisuuksia nähdään olevan sekä kotimaassa
että viennissä. Brunberg on tehnyt kuluneen
Valitse Auraprint ja
erotu eduksesi!
Meiltä löydät toimivia ratkaisuja ja tuoreita ideoita
tuotemerkintään:
w näyttävät sleeverit
w toimivat muovietiketit
w tyylikkäät tuotetarrat
w tehokkaat kampanjatarrat
w monipuoliset digipainamisen mahdollisuudet
Auraprint Oy. PL 131, 20101 Turku. Puh. 0207 917 700. auraprint.fi
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Kaakaon jäljitettävyydelle
valmisteilla standardi
Euroopan suklaanvalmistajien aloite
laatia standardi kestävän kehityksen
mukaisesti tuotetulle kaakaolle ja
kaakaon jäljitettävyydelle etenee.
Kaakaota käytetään länsimaissa etenkin suklaan valmistukseen, mutta sitä voidaan suotuisien kasvuolosuhteiden takia kasvattaa ainoastaan päiväntasaajan alueella. Maailman
kaakaosta 70 prosenttia tuotetaan Länsi-Afrikassa. Miten varmistaa ketjussa raaka-aineen
jäljitettävyys ja vastuulliset tuotantotavat?
Euroopan suklaanvalmistajat ovat yhdessä
tehneet aloitteen kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun kaakaon ja kaakaon jäljitettävyyden standardin laatimiseksi eurooppalaiselle standardisointijärjestölle CENille. Aloite
on hyväksytty CENin jäsenjärjestöissä, ja toukokuussa standardia valmisteleva komitea
CEN/TC 415 Sustainable and traceable cocoa
piti ensimmäisen kokouksensa. Työ on vielä
käynnistymisvaiheessa, jotta tuottajamaat
Euroopan ulkopuolelta saataisiin mukaan valmisteluun.
Jäljitettävyys tärkeää
Suomesta aloitevaiheessa on ollut mukana
aktiivisesti Fazer. Vastuullisen kaakaonhankinnan lähtökohdat Fazerilla ovat jäljitettävyyden kehittäminen ja World Cocoa Foundationin periaatteet: ihmisten hyvinvointi, elinkeinon kannattavuus viljelijöille ja elinympä-
ristöstä huolehtiminen. Fazer kasvattaa vastuullisesti tuotetun kaakaon ostomääriä 10–
15 prosentilla vuosittain niin, että vuoteen
2017 mennessä sen käyttämän kaakaon alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki kaakao täyttää
vastuullisuuden kriteerit.
– Kaakaon jäljitettävyyden kehittäminen on
keskeinen tavoitteemme. Kun tiedämme, mistä kaakaomme on peräisin, voimme olla varmoja siitä, että olosuhteet alkutuotannossa
ovat kunnossa, Fazer Makeisten toimitusjohtaja Tom Lindblad kiteyttää.
Fazer-konsernin hankinnan laatupäällikkö
Päivi Ranta-Ropo on vieraillut useassa kaakaontuottajamaassa, viimeksi Ghanassa lokakuussa 2011. Hän on tutustunut viljelijäyhteisöjen arkeen ja on hyvin perillä koko tuotantoketjun toiminnasta.
– Kaakaoraaka-aineen jäljitettävyys on useassa tuottajamaassa, kuten Afrikassa, hyvin
selvillä siihen asti, kunnes pavut saapuvat satamaan. Mutta satamassa eri viljelijöiden
tuottamat pavut puretaan juuttisäkeistä, yhdistetään ja pakataan irtotavarana rahtialuksen ruumaan kuljetettavaksi Eurooppaan,
Ranta-Ropo kertoo.
Pavut jalostetaan eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa muun muassa Fazerinkin ostamiksi kaakaotuotteiksi: kaakaomassaksi,
kaakaojauheeksi ja kaakaovoiksi.
notetaan sekä jäljitettävyyttä että eettisesti
kestäviä toimintatapoja tuotantoketjussa.
Standardi antaisi minimivaatimukset näille
asioille. Tärkeää on löytää ratkaisut, jotka
ketjun kaikki sidosryhmät voivat hyväksyä.
Nykyiset kaupalliset sertifiointijärjestelmät
ovat hyvänä viitekehyksenä, ja nämä organisaatiot myös ovat mukana uuden standardin
luomisessa.
Vastaavanlaista standardia ei ole aiemmin
laadittu, ja työ tulee varmasti olemaan sekä
haasteellista että mielenkiintoista. Suomen
Standardisoimisliitto SFS ry on CENin suomalaisena jäsenjärjestönä perustanut kansallista seurantaa varten työryhmän, johon kaikkien kiinnostuneiden on mahdollisuus osallistua. Tällä hetkellä niin teollisuus kuin kauppakin ovat ilmoittautuneet mukaan, samoin
kuin kuluttajaviranomaiset. Toivomuksena
olisi saada mukaan myös kansalaisjärjestöjä.
π
Eija Mäkinen
asiantuntija
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
eija.makinen(at)sfs.fi
SFS:llä kansallinen seurantaryhmä
Tavoitteena on nyt laatia standardi, jossa pai-
Maailman kaakaosta 70 prosenttia
tuotetaan Länsi-Afrikassa. Kuvissa
kaakaopuumetsää ja kaakaopuun hedelmiä.
Kuvat: Fazer
40
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Fazerin tavoite:
Vastuullinen hankintaketju vuoteen 2017 mennessä
Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2017
mennessä yrityksen käyttämän kaakaon alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki kaakao
täyttää vastuullisuuden kriteerit. Vuonna
2012 vastuullisesti tuotetun kaakaon määrä
ostoista nousee jo noin 30 prosenttiin.
Ensimmäiset sertifioidun kaakaon hankinnat Fazer teki syksyllä 2010, jolloin yritys
aloitti UTZ-sertifioidun kaakaon ostot. Nyt
yrityksessä tehdään työtä etenkin jäljitettävyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna Fazer ostaa esimerkiksi Source Trust -nimisen organisaation kautta 700 tonnia jäljitettävää
kaakaota Nigeriasta.
Fazerin edustajat vierailevat säännöllisesti kaakaonviljelymaissa tutustumassa paikallisiin oloihin ja toimintatapoihin. Viimeksi fazerilaiset vierailivat Ghanassa ja Nigeriassa lokakuussa 2011.
Kummikylä Norsunluurannikolla
Ghanan matkalla mukana ollut kaakaon ja
suklaan laatuasiantuntija Majlen Fazer ko-
rostaa kansainvälisen kaakao- ja suklaateollisuuden välisen yhteistyön merkitystä viljelijäyhteisöjen olojen kehittämisessä.
– Esimerkiksi opettamalla viljelijöille oikeaoppisia menetelmiä he voivat parantaa
satonsa määrää ja laatua. Se puolestaan
nostaa heidän tulojaan ja elintasoaan. Juuri
tässä työssä mekin olemme mukana kummikylässämme Norsunluurannikolla, Majlen
Fazer summaa.
Fazerin kummikylä Biéby sijaitsee noin
100 kilometriä koilliseen satama- ja liike-elämän keskuskaupungista Abidjanista. Fazer
tukee Biébytä World Cocoa Foundationin
ECHOES-ohjelman kautta (Empowering Cocoa Households with Educational Solutions). Ohjelman tavoitteena on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta
kaakaonviljelyyn liittyvissä asioissa muun
kouluopetuksen yhteydessä.
Fazer kerää yhdessä suklaanystävien
kanssa varoja Biébyn kylään rakennettavaa
uutta koulua varten. Jokaisesta elokuun
2012 aikana myydystä Fazerin Sininen 200
gramman sarjan levystä lahjoitetaan viisi
senttiä koulun rakentamiseen. Hyväntekeväisyyskampanja oli käynnissä kaikissa Fazerin toimintamaissa.
Koulun rakennustyöt alkavat vuoden
2012 syksyllä, ja tavoitteena on käynnistää
koulun toiminta syksyllä 2013. Koulun
yhteyteen tulee myös pieni kaakaoviljelmä,
jossa koululaisille opetetaan kestävää kaakaonviljelyä ja puiden oikeanlaista hoitoa.
Rakennushanke toteutetaan yhteistyössä
World Cocoa Foundationin kanssa.
Vuoden 2011 loppuun mennessä kummikylässä on annettu 560 nuorelle opetusta
kaakaoviljelyssä ja istutettu 55 uudelle viljelmälle 100 200 kaakaopuuta ECHOES-ohjelman oppien mukaisesti.
lisätietoja:
www.fazer.fi/vastuullisuus
Nivelten hyvinvointiin
•
•
•
•
Luontainen kollageenipeptidien seos
Neutraali maku ja haju
Hyvä liukoisuus sekä kylmään että kuumaan veteen
Kestää pastöroinnin ja alhaisen pH:n
Proteiinin lähde
suorituskykyä lisäämään
• Neutraalin maun ja hyvän vesiliukoisuuden ansiosta soveltuu hyvin
proteiinilisäksi urheilu- ja hyvinvointijuomiin
• Funktionaalisissa patukoissa toimii proteiinin lähteen lisäksi sidontaaineena sekä mahdollistaa sokeripitoisuuden alentamisen
Ihonhoitoon
• Neutraali maku ja haju, hyvä vesiliukoisuus
• Soveltuu makeis-, juoma-, meijeri- ja hilloteollisuuteen sekä lisäravinteisiin
Kysy lisää:
Mirka Kronlöf
Taina Aimo
puh. (09) 521 2141 • mirka.kronlof@leipurin.com
puh. (09) 521 2139 • taina.aimo@leipurin.com
Leipurin Oy Elintarviketeollisuusmyynti
PL 40 (Kutojantie 4), 02631 Espoo
Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2121
www.leipurin.com
KehittyväElintarvike_1208_175x128mm_Gelita.indd 1
Gelitan
bioaktiiviset
kollageenipeptidit
Hyvinvointi
fokuksessa
ISO 9001
BUREAU VERITAS
Certification
30.8.2012 11:18:31
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Mitä suomalaiset juovat?
Litraa/Vuosi
Mitä suomalaiset juovat
Litraa/Vuosi
Mitä
suomalaiset
juovat
1
934 500
000
Talousveden kulutus, hanavesi
1
934
500 000
Talousveden
kulutus,
hanavesi
850
000
000
Kahvijuoma
850 000 000
Kahvijuoma
709 315 772
Maito
709 315 772
Maito
479 600 000
Olut
479 600 000
Olut
363 300 000
Virvoitusjuomat
363 300 000
Virvoitusjuomat
93 20093
000
Kivennäisvedet
200 000
Kivennäisvedet
87 00087
000
Hedelmäja
marjajuomat
000 000
Hedelmä- ja marjajuomat
78 00078
000
Täysmehut
000 000
Täysmehut
000
Laimennettavat
mehut mehut
ja juomat
(juomavalmis)
000 000
Laimennettavat
ja juomat
(juomavalmis)77 00077
64 00064
000
Long Drink
000 000
Long Drink
60 95060
000
Piimä Piimä
950 000
54 80054
000
800 000
Siideri Siideri
29 78929
000
789 000
Punaviini
Punaviini
877 000
22 87722
000
Valkoviini
Valkoviini
279 000
Teejuoma
21 27921
000
Teejuoma
16
000 000
ja mehut
16 000 000
NektaritNektarit
ja mehut
Suomalaisten tärkeimpiä juomia ovat talousvesi, kahvi, maito, olut ja virvoitusjuomat.
Talousvesi on tärkein janojuoma joko sellaisenaan tai osana muita elintarvikkeita kuten kahvi, tee tai mehu. Hanaveden osuudeksi on arvioitu 1l/vrk/asukas. Veden kulutuksessa yksilökohtaiset erot ovat suuria riippuen iästä, elämäntilanteesta, ruokavaliosta ja
fyysisestä aktiivisuudesta.
Kahvia juodaan toiseksi eniten, ja suoma-
laiset juovat kahvia eniten maailmassa. Kulutus on pysynyt vakiona vuosikymmeniä ja on
nyt lähes puoli litraa päivässä henkeä kohti.
Vaaleapaahtoinen kahvi vastaa 94 prosentista kahvin kulutuksesta.
Maidon juonti on laskenut vuosikymmeniä
tasaisesti, tosin lasku on viime vuosina hidastunut. Rasvaton maito on suosituin maitojuoma. Sen kulutus kääntyi laskuun 2011 ja täysmaidon kulutus pieneen kasvuun. Maito on
TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA
• KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi­
tärkeimmäksiammatti­
tuksistahyödyllistätietoa
lehdeksilehtienvälisessä
• KehittyväElintarvike­lehti
vertailussa
onselkeästitärkeinETS:n
• 88%vastaajistalukee
tarjoamistajäseneduista
lehdenilmoituksia
Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy
42
T
K
M
O
V
K
H
T
L
L
P
S
P
V
T
N
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
edelleen kolmanneksi suosituin juoma. Suomalaiset juovat ennätyksellisen paljon maitoa.
Olut on kokonaisvolyymiltään neljänneksi
suurin juoma, ja kolmosolut vastaa noin 94
prosentista oluen kulutuksesta. Kulutus on
pysynyt melko tasaisena. Oluen matkustajatuonti on arvioitu mukaan lukuun.
Virvoitusjuomien kulutus laskee ja kivennäisvesien kasvaa.
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin,
kerromme mielellämme lisää.
Infoteam Oy,
p. (09) 441133,
infoteam@infoteam.fi
Talousveden kulutus, hanavesi
Kahvijuoma
Maito
Olut
Virvoitusjuomat
Kivennäisvedet
Hedelmä- ja marjajuomat
Täysmehut
Laimennettavat mehut ja juomat (juomavalmis)
Long Drink
Piimä
Siideri
Punaviini
Valkoviini
Teejuoma
Nektarit ja mehut
Hedelmä- ja marjajuomat ovat suurin mehutuoteryhmä,
ja niiden kulutus on tasaista. Täysmehujen kulutus on tasaista.
Laimennettavien mehujen kulutus on ollut lievässä laskussa.
Long drinkkien kulutus on pienessä kasvussa, siiderin kulutus on ollut lievässä laskussa. Matkustajatuonnit on arvioitu mukaan lukuun.
Piimän kulutus vähenee, mutta on edelleen noin 2,5-kertainen valkoviinin kulutukseen verrattuna.
Punaviini on suositumpaa kuin valkoviini.
Teen juonti kasvaa hitaasti.
Alkoholin myynti 100 % alkoholina laskettuna oli 43 970
000 litraa vuonna 2011 eli noin 8,3 litraa/asukas/v. Alkoholin
kokonaiskulutus on ollut laskusuuntainen jo neljä vuotta
peräkkäin. π
lisätietoja:
elisa Piesala
toimialapäällikkö
elintarviketeollisuusliitto ry
elisa.piesala(at)etl.fi
luvut perustuvat vuoden 2011 tilastoituihin vuosivolyymeihin, ja
ne on kerätty eri lähteistä. tarkkoja vertailukelpoisia lukuja ei ole
saatavilla, joten vain suuruusluokat ovat vertailukelpoisia. luvut
ovat osin arvioita, mm. vedenkulutuksen ja matkustajatuonnin
osalta. trenditulkinnat perustuvat noin neljän viimeisen vuoden
volyymimuutoksiin.
W W W. B U L L B E R R Y. F I
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Verotus näkyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastoissa
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan vuonna 2011 Suomessa
myytiin olutta 449 miljoonaa litraa, siideriä 47
miljoonaa litraa ja long drink -juomia 50 miljoonaa litraa. Luvut eivät sisällä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia.
Edelliseen vuoteen verrattuna oluen myynti kasvoi 1,7 % ja long drink -juomien 4,1 %.
Siiderin myynti laski 5 %. Kasvu johtui siitä,
että kaupat ostivat merkittävästi alkoholijuomia varastoon joulukuussa vanhalla verokannalla ennen veronkorotusta.
Oluen, siiderin ja long drink -juomien verotus nousi 15 % vuoden 2012 alussa. Samaan
aikaan vahvempien alkoholijuomien vero
nousi 10 %.
laski 1,4 prosenttia ja kivennäisvesimyynti
nousi 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vesien suosio on jatkunut pari vuotta, kun samaan aikaan virvoitusjuomien myynti on laskenut.
Virvoitusjuomaveroa nostettiin vuoden
2011 alusta 4,5 sentistä 7,5 senttiin ja heti
vuoden 2012 alusta 11 senttiin litralta. Virvoitusjuomien valmisteveroa kerätään myös lähde- ja kivennäisvesistä.
Sokerivero, jonka veropohja olisi laajempi
Olutvero ennätyskireä
Alkoholiveroja on korotettu viimeisen neljän
vuoden aikana neljästi. Olutta verotetaankin
Suomessa ennätyskireästi. Olutvero on EUmaiden korkein ja yli viisinkertainen Viroon
nähden. Korkean alkoholiveron vuoksi juomia
tuodaan yksityisenä matkustajatuontina ulkomailta, lähinnä laivoilta ja Virosta.
Viime vuonna alkoholijuomia tuotiin matkustajatuontina noin 67 miljoonaa litraa.
Määrä on jo 15 % kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista. Yksityinen tuonti onkin suurempaa kuin koko Suomen alkoholijuomien
ravintolamyynti.
Veronnostoilla kiihdytetään yksityistä maahantuontia sekä harmaatuontia. Juomia tuodaan isot lastit kerralla, eivätkä kaikki juomat
päädy omaan käyttöön. Harmaat markkinat
ovat kontrolloimattomat.
Kivennäisvedet suosittuja
Alkoholittomien panimojuomien osalta Suomessa ei ole koko kotimaan myyntiä kattavaa tilastointia kuten alkoholijuomista. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten, Hartwallin, Nokian Panimon,
Olvin ja Sinebrychoffin, virvoitusjuomamyynti oli viime vuonna 260,2 miljoonaa litraa. Kivennäisvesiä myytiin 67,2 miljoonaa
litraa.
Liiton jäsenyritysten virvoitusjuomamyynti
44
Olut maistuu suomalaisille.
Kuvat: olvi
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kuin voimassa olevan makeisten, jäätelön ja
virvoitusjuomien valmisteveron, olisi tasa-arvoisempi ratkaisu kuin muutamia aloja kohtuuttomasti syrjivä valmisteverotus.
Olut maistuu
Alan tulevaan kehitykseen vaikuttavat muun
muassa veroratkaisut, mahdollisuus alkoholijuomien mainontaan sekä alkoholilain kokonaisuudistus. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kantoi vuoden 2012 veronkorotuksista
raskaan taakan. Yhden teollisuudenalan kuorma on ollut
suuri.
Viime vuosina on ilahduttanut suomalaisten kiinnostus
olueen. Olutvalikoima on monipuolistunut, olutmaistajaiset ja -koulutukset ovat kysyttyjä ja oluita yhdistetään ruokien kanssa. Olut maistuu saunajuomana. Suomi on olutmaa. π
Outi Heikkinen
projektipäällikkö
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
outi.heikkinen(at)etl.fi
Ainoa merkittävä asia
ruuan pakastamisessa?
Minkälaista ruoka on
tarjoiltaessa.
Perussääntö: mitä nopeampi pakastus, sen
parempi. Tämän päivän kuluttajat haluavat
ruokaa, joka näyttää ja maistuu hyvältä. Tämän
voit varmistaa AGAn CRYOLINE® kryogeenisellä
pakastuksella. Nopeampi pakastus säilyttää
ruuan tuoreen maun ja koostumuksen. Itse asiassa on mahdollista toimittaa pakastettua lohta
Pohjois-Euroopasta mitä vaativimmalle sushikokille Tokioon. Ja lohi on vain yksi niistä elintarvikkeista, jotka näyttävät ja maistuvat erinomaisilta
CRYOLINE® ratkaisun avulla. Olisiko sinun aika
murtaa jää ja ottaa selvää?
AGA – ideas become solutions.
www.aga.fi
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Altia tähyää
kasvua idästä
Altian tavoitteena on tuplata konsernin
liikevaihto lähivuosina. Kasvua haetaan
Itä-Euroopasta, etenkin Venäjältä.
– Ala kasvaa vuosittain kaksinumeroisin luvuin Itä-Euroopassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Länsi-Euroopassa tilanne on stabiili, ja
USA:ssa on pientä positiivista värinää. Intia
on seuraava kasvualue, ja Turkki on kovassa
vedossa, Altian toimitusjohtaja Antti Pankakoski tiivistää alkoholiteollisuuden markkinatilanteen.
Altian perinteisillä toimialueilla Pohjoismaissa markkinat ovat kypsiä, mutta viinien
myynti voi kasvaa ja kulutus vaihdella tuotteesta toiseen. Samanaikaisesti Venäjän
markkina kasvaa kalleimmissa hintaryhmissä
8–10 prosenttia vuodessa.
– Venäjän liköörimarkkina, 39 miljoonaa litraa, on yli kaksi kertaa niin suuri kuin Suomen
kirkkaiden viinojen markkina, Pankakoski
muistuttaa.
Ala elää tuotesalkkujen kautta
Altia ei ole ainoa idän markkinoita tähyävä alkoholiteollisuusyhtiö, mutta se etsii itselleen
sopivaa markkinarakoa.
– Meidän täytyy löytää 100–200 miljoonan
euron arvoisia segmenttejä, joista lohkeaa
kohtuullisen kokoinen siivu meille. Etsimme
yrityksiä, joilla on valmistusta ja brändejä ja
Juomiseen vaikuttavat kulutustottumuksien
muutokset, kuten nuorten keskuudessa
viinien juonnin kasvu.
46
hyvä markkina-asema. Katsomme koko ItäEurooppaa, Antti Pankakoski tarkentaa.
Hän sanoo, että Altian kaltaisille yrityksille
on kaksi vaihtoehtoa kasvaa: Seurata, mitä
isot yritykset tekevät tai mennä sinne, missä
volyymit eivät riitä isoille yrityksille.
– Brändit vaihtavat tällä alalla nopeasti
omistajia. Meille voi sopia brändi, joka ei kiinnosta isoja yrityksiä. Tuotemerkkien ja yritysten kaupalla voi tehdä nopeasti tiliä. Koko ala
elää tuotesalkkujen kautta, Pankakoski selvittää.
Hän laskee, että Altian valikoimissa on yli
sata omaa tuotetta, noin 5 000 maahantuontituotetta sekä yli sata teollista tuotetta. Alkon myymälässä ylletään helposti yli tuhanteen nimikkeeseen.
Altian omien tuotteiden osuus liikevaihdosta on nyt noin 150 miljoonaa euroa ja maahantuontituotteiden 170 miljoonaa euroa.
Loppu noin 525 euron kokonaisliikevaihdosta
tulee teollisista tuotteista. Suomen osuus liikevaihdosta oli viime vuonna noin 233 miljoonan euroa.
Etsimme yrityksiä, joilla on valmistusta
ja brändejä ja hyvä markkina-asema
ja tähyämme koko Itä-Eurooppaa,
toimitusjohtaja Antti Pankakoski tarkentaa
Altian kasvutavoitetta.
Kuvat: altia
Pohjoismaiden ja Baltian johtava
alkoholijuomayhtiö
Altia on Pohjoismaiden ja Baltian johtava
alkoholijuomayhtiö. Konsernin liikevaihto
on noin 525 miljoonaa euroa ja henkilöstön
määrä noin 1 200.
Altia on keskittänyt viinien tuotannon
Svendborgin tehtaalle Tanskaan ja suurimman osan väkevien juomien tuotannosta
Rajamäen tehtaalle Suomeen. Uusi logistiikkakeskus lähellä Tukholmaa Brunnassa
parantaa Altian tehokkuutta ja palvelutarjontaa Ruotsissa, joka on Altian merkittävin
markkina.
Altian Koskenkorvan tehdas on maailman
suurin ohratärkkelyksen valmistaja. Tehtaan tuotantokapasiteetti on yli 50 000 tonnia vuodessa. Ohratärkkelyksen käyttökohteita ovat paperi- ja kartonkiteollisuus, panimoteollisuus ja muu elintarviketuotanto.
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Paperin ja kartongin valmistuksessa ohratärkkelystä käytetään sideaineena. Natiivina sitä käytetään monikerroskartonkien
ns. spray-tärkkelyksenä, modifioituna massa- ja pintaliimauksessa sekä päällystyksessä pastan sideaineena.
Panimoilla ohratärkkelystä käytetään
oluen valmistuksessa. Ohratärkkelystä käytetään raaka-aineena myös leipomoissa, einestuotannossa sakeuttamis- ja sidosaineena sekä tärkkelysmakeuttajien ja siirappien raaka-aineena.
Altian etanolituoteryhmiä ovat puhtaat ja
lievästi denaturoidut sekä vahvasti denaturoidut etanolituotteet teollisuuskäyttöön,
maalämpönesteet, elintarviketeollisuuden
desinfiointiaineet sekä muut teollisuusliuottimet.
Suomi on muuttunut olutmaaksi
Suomesta on tullut menneinä vuosikymmeninä selkeä olutmaa,
vaikka maa on kuulunut perinteisesti vodkavyöhykkeeseen.
– Tämä perinne näkyy edelleen, mutta väkevien kulutus on laskenut EU-aikana 5–10 prosenttia vuodessa, missä suurin tekijä
ovat veronkorotukset, Antti Pankakoski täsmentää.
Alkoholien kokonaiskulutus on Suomessa nyt kymmenen litran
tuntumassa. Juomiseen vaikuttavat kulutustottumuksien muutokset, kuten nuorten keskuudessa viinien juonnin kasvu viimeisen
15 vuoden aikana sekä ruokailutapojen muutokset. Samalla väkevien juomien peruskuluttajaryhmä on vanhentunut.
Oluen ja lonkeron kasvua ajaa saatavuuden helppous ja hinta;
vähittäiskaupat voivat hinnoitella joustavammin. Väkevien alkoholien myynnin laskua korvaa tuonti ulkomaanmatkoilta.
Viinit pulloon Tanskassa, väkevät Suomessa
Altia osti pari vuotta sitten Tanskasta Svedborgin pullotuslaitoksen
ja tuotemerkkisalkun. Yritys pullottaakin viinit nyt Tanskassa lähellä suuria viinimarkkinoita ja väkevät Rajamäellä. Antti Pankakoski
muistuttaa, että yksistään Ruotsissa juodaan viiniä kolme kertaa
niin paljon kuin Suomessa.
Suomessa Altia myy kolmasosan maassa juotavasta oluesta.
Ohraraaka-aineen yritys käyttää tarkkaan hyödykseen. Siitä valmistetaan alkoholia ja teollisuustuotteita, ja kuoret poltetaan
omassa voimalaitoksessa turpeen tai hakkeen kanssa. Koskenkorvalla on investoitu jyvän kuorijoihin, joilla saadaan jyvä ja kuori
mahdollisimman tarkkaan talteen.
Altia valmistaa myös teollisia tuotteita: Rehuja suomalaisille
karjatiloille, tärkkiä paperi- ja elintarviketeollisuudelle ja teknistä etanolia, jota käytetään muun muassa ilmalämpöpumpuissa
ja lasinpesunesteissä. Tanskassa pullotetaan lisäksi lääke-etanolia. π
Pirjo Huhtakangas
Kulutus kolminkertaistunut
neljässä vuosikymmenessä
UUSI monipuolinen ratkaisu
elintarviketeollisuudelle
Finncont® kiintoainekontti 800/PE
Tutustu lisää osoitteessa www.finncont.com
Alkoholijuomien kulutus on kolminkertaistunut Suomessa
viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2000
vuoteen 2008 asukasta kohti laskettu alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi noin 8,8 litrasta 10,4 litraan eli noin 17 prosenttia.
Suomi on muuttunut viinamaasta olutmaaksi. Vuodesta
1968 vuoteen 2008 väkevien alkoholijuomien osuus tilastoidusta kulutuksesta väheni yli puolesta noin neljäsosaan, kun
oluen osuus lisääntyi kolmanneksesta vajaaseen puoleen.
Mietojen viinien kulutusosuus lisääntyi samanaikaisesti
6 prosentista 16 prosenttiin.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus alkoholin
kokonaiskulutuksesta on lisääntynyt viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Matkustajatuonti on noussut selvästi
merkittävimmäksi tilastoimattoman alkoholinkulutuksen
eräksi.
lähde:
Mäkelä, P., Mustonen, h. & tigerstedt, C. (toim.) 2010. Suomi juo.
terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Räätälöityjä ratkaisuja vuodesta 1974
Myynti & lisätiedot
Tarja Virnes
(03) 485 4217
Jorma Vehmas (03) 485 4214
www.finncont.com
n M a K e i S - j a j u o M a t e o l l i S u u S
Juomien tuotekehitys
vastaa kuluttajan toiveisiin monin tavoin
Hiilihapotettujen juomien
tuotekehityksessä trendinä on
luonnollisuuden korostaminen
ja ainesosaluetteloiden
yksinkertaistaminen.
Hiilihapotettu, kupliva ja raikas juoma on iloinen nautinto. Oli sitten kyseessä alkoholiton
virvoitusjuoma, hyvinvointijuoma, maustettu
vesi, siideri, lonkero tai alkoholipitoinen juomasekoitus, niin sen pitää ensisijaisesti maistua hyvältä.
Maku on siis juomien tuotekehityksessä
ehdottomasti tärkein ominaisuus. Maku syntyy juomissa, kuten kaikissa elintarvikkeissa,
osien summana. Makeus, hapokkuus, aromikkuus, suutuntuma ja väri muodostavat
kokonaisuuden, ja tuotekehittäjän haasteena on tehdä kokonaisuudesta tasapainoinen.
Täydellistä makeuttajaa ei ole
Ehkä tärkein juotavuuteen vaikuttava seikka on juoman makeus-happotasapaino.
Makeuttajaa valitessa tuotekehittäjän pitää
punnita vaihtoehtoja hiilihydraattien ja intensiivimakeuttajien välillä. Sakkaroosi on
hyvänmakuinen ja turvallinen, ja sen tuomaa suutuntumaa on vaikea täysin korvata.
Toisaalta paineet sokeri- ja energiamäärien
alentamiseen tuotteissa ovat kovat. Light
-juomissa pitkään hallinneet asesulfaami K ja
aspartaami kärsivät etenkin jälkimmäisen
huonosta maineesta ja jatkuvista julkisuudessa käydyistä keskusteluista: Internet on
täynnä toinen toistaan hurjempia tarinoita
makeutusaineiden turvallisuusriskeistä. Huolimatta viranomaisten rauhoittelevista kannanotoista osa kuluttajista ei periaatteesta
käytä lainkaan keinomakeutettuja tuotteita,
koska pitää niitä vaarallisina.
Toisaalta osa kuluttajista välttää turhaa
energiansaantia ja käyttää periaatteesta vain
light -tuotteita. Markkina on siis tältä osin varsin jakautunut.
Myös makeuttajien mausta voidaan kiistellä. Sokerin makuun tottuneet vierastavat makeutusaineiden voimakasta jälkimakua, mutta toisaalta makeutusaineita paljon käyttävät
kuluttajat ovat tottuneet niiden intensiiviseen, pitkään ja viipyilevään makuun ja pitävät siitä.
Täydellistä makeutusainetta ei valitettavasti vielä ole olemassa: energiaton, luonnollinen, ainoaksi makeuttajaksi soveltuva ratkaisu puuttuu vielä.
Stevioliglykosideille on asetettu paljon
odotuksia, mutta sillä voidaan korvata vain
puolet tuotteen sokerista maun kärsimättä.
Monelle kuluttajalle puoletkin sokerista on
liikaa. Nähtäväksi jää, millaisen osuuden stevioliglykosideilla makeutetut juomat tulevat
pitkällä tähtäimellä markkinoilta ottamaan.
Juotavuutta säädellään
makeus-happotasapainolla
Makeutta tasapainottamaan tarvitaan hapokkuutta. Yleisin juomissa käytettävä happo on
sitruunahappo, joka soveltuu liukoisena ja
raikkaan makuisena happona erinomaisesti
juomasovelluksiin. Tyypillinen pH virvoitusjuomissa on alle 3,5. Korkeampi pH vähentää
OLEMME MUKANA SyKSyN
AMMATTITAPAHTUMISSA:
20. VALTAKUNNALLISILLA
RAVITSEMUSPÄIVILLÄ
OSASTOLLA 33
8.-9.10. HELSINGISSÄ
48
ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVILLÄ
OSASTOLLA A11
28.-30.11.
HELSINGISSÄ
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
raikkautta ja kasvattaa hygieniariskejä.
Yleisesti ottaen hapokkuutta kannattaa lisätä makeuden kasvaessa, jotta juotavuus ei
kärsi. Korkeahappoiset tuotteet myös tuntuvat kuivemmilta. Makeus-happotasapainolla
on siis mahdollista vaikuttaa juoman aistittavaan makeuteen.
Sekä makeuden lisääminen että hapokkuuden vähentäminen lisäävät juoman aistittavaa makeutta, ja toisaalta välillä pelkkä hapon lisääminen riittää tekemään juomasta
aistittavasti kuivemman.
Luonnollisuustrendiin
vastataan yhdistelmillä
Maku virvoitusjuomiin saadaan aromeista,
mehuista ja näiden yhdistelmistä. Vanhoja,
perinteisiä makuja ovat sitrushedelmät, joista
appelsiini ja sitruuna ovat ehdottomasti suosituimmat, sekä etenkin maustettujen siiderien kategoriassa dominoiva mansikka.
Uusia makuja ja makuyhdistelmiä tuodaan
kuitenkin jatkuvasti markkinoille. Suosittuja
ovat eksoottiset hedelmät ja niiden yhdistelmät, sekä vanhojen tuttujen makujen maustaminen uusilla jännittävillä yhdistelmämauilla. Vain mielikuvitus on rajana uusia yhdistelmiä etsittäessä. Osa jää henkiin, mutta suuri
osa uusista mauista poistuu hyllyiltä uusien
yrittäjien tieltä.
Juomahyllyjen ääressä on viime vuosina
voinut todeta trendinä olevan aromeiden
luonnollisuuden korostaminen. Myös mehujen käyttöä resepteissä on lisätty samoilla argumenteilla.
Erittäin korkeiden mehupitoisuuksien
Kehittyvä
Elintarvike
Lisätietoja:
www.rty.fi
www.sell.fi
haaste voi olla tuotteen juotavuus, joka saattaa kärsiä mehun määrän kasvaessa. Korkea
mehupitoisuus ja hiilihappoisuus eivät aina
ole toimiva yhdistelmä.
Teknologisesti aromin tärkein ominaisuus
on hyvän maun lisäksi hyvä säilyvyys. Aromin
tulee kestää säilytystä valitussa pakkauksessa. PET-pulloissa aromi altistuu ajan myötä
hapettumiselle, ja kaikissa läpinäkyvissä pakkauksissa käytetyt aromit on myös testattava
valon kestävyyden suhteen.
Myös värien käyttö juomissa noudattelee
luonnollisuustrendiä. Yhä useammin tuote
halutaan värjätä E-koodillisten värien sijaan
kasvi- tai hedelmäuutteilla tai värjäävillä mehutiivisteillä. Värien valmistajat pystyvät tarjoamaan varsin laajan kirjon luonnollisia vaihtoehtoja, ja näiden värien teknologiset ominaisuudet ja säilyvyys paranevat jatkuvasti.
Luontaista ja kestävää sinistä väriä vielä tosin
odotellaan.
Yhdistelmäjuomissa monia haasteita
Hiilihapotettujen juomien markkina on viime
vuosina pirstaloitunut. Perinteiset virvoitusjuomat ja alkoholipitoiset sekoitejuomat pitävät edelleen pintansa, mutta niiden oheen
ja ympärille kasvaa yhä laajempi joukko uudentyyppisiä juomia, jotka yhdistelevät vanhoja kategorioita.
Energiajuomat ja hyvinvointijuomat ovat jo
vakiinnuttaneet asemansa, uudempia tulokkaita alkoholittomassa juomahyllyissämme
ovat Euroopasta rantautuneet kevyesti ma-
Kuva: Sanna liiMatainen
Sinebrychoffin tutkimuspäällikkö
Hanna TalviOjan mukaan perinteiset
virvoitusjuomat ja alkoholipitoiset
sekoitejuomat pitävät edelleen pintansa,
mutta niiden oheen ja ympärille kasvaa yhä
laajempi joukko uudentyyppisiä juomia,
jotka yhdistelevät vanhoja kategorioita.
keutetut vedet ”near water”, vesien ja mehujen yhdistelmäjuomat ”schorle”, hiilihapotetut tee- ja kahvijuomat, uudet, viljaa sisältävät juomat ja muut uudet ”fuusiojuomat”, jotka rikkovat vanhoja totuttuja kategorioiden
raja-aitoja.
Yksi uudentyyppisten juomien asettamista
haasteista tuotekehittäjälle on niiden mikrobiologisen turvallisuuden takaaminen etenkin, jos koko pakkauksen pastöroiminen ei
ole mahdollista. Toinen haaste on tuotekonseptin yksinkertaistaminen niin, että kuluttajat oppivat ymmärtämään ja käyttämään tuotteita. Pelkkä hyvä maku ei riitä, jos tuoteodotus ei vastaa makua.
Myös hiilihapotetuissa alkoholijuomissa
kategoriat risteytyvät. Kotimaassa myyntikanava määrittää tuotantoteknologian, ja tislattua alkoholia voi käyttää vain anniskelu- ja
Alkon myyntiin tulevissa tuotteissa. Päivittäistavarakaupassa saa myydä käymisteitse
valmistettuja, alle 4,7 tilavuus-% alkoholia sisältäviä tuotteita.
Kaupan hyllyistä löytyykin laaja tarjonta
erilaisia maustettuja hiilihapotettuja juomia,
jotka on valmistettu käymisteitse. Juomat
maustetaan ja makeutetaan yleensä käymisen jälkeen, ja tyypillisesti tuotekehittäjälle
annetaan tavoitteeksi pyrkiä mahdollisimman lähelle etanolista valmistetun sekoitejuoman makua. Nämä juomat asettavat omat
haasteensa maun raikkauden ja säilyvyyden
suhteen.
Luotettavuus ja ekologisuus
avaintekijöitä
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä trendinä on luonnollisuuden korostaminen ja ainesosaluetteloiden yksinkertaistaminen.
Julkisuuden ruokakriisit lisäävät varmasti
painetta raaka-aineiden alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamiseksi. Tulevaisuudessa
pärjäävät varmasti ne, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavia, eettisesti ja ekologisesti
kestäviä tuotteita – mausta tinkimättä. π
Hanna TalviOja
tutkimuspäällikkö
Oy Sinebrychoff Ab
hanna.talvioja(at)sff.fi
Stevioliglykosidit juomissa
Stevioliglykosit ovat Stevia rebaudiana (Bertoni) -kasvista uutettu, energiaton makeuttaja. Stevia -kasvin lehdistä uutettua makeuttajaa on käytetty Etelä-Amerikassa perinteisesti.
EU:ssa stevioliglykosidit saivat virallisen
hyväksynnän makeutusaineena joulukuussa
2011. Itse makeuttajaa ei viranomaisten ohjeiden mukaan saa kutsua steviaksi, vaan se
on ilmoitettava makeutusaine stevioliglykosideina tai E -koodilla (makeutusaine E960).
Stevioliglykosidi-makeutusaineen käytöstä elintarvikkeissa säädetään komission ase-
tuksella (EU) N:o 1131/2011. Säädöksestä ilmenee, mihin elintarvikeryhmiin ja kuinka
paljon stevioliglykosidejä saa käyttää. Juomissa stevioliglykosidien käyttö on sallittua
virvoitusjuomissa ja muissa alkoholijuomissa (alle 15 tilavuus- %). Stevioliglykosidien
käyttö siidereissä ei ole sallittua.
Stevioliglykosidit eivät sovi sellaisenaan
juomiin käytettäväksi ainoana makeutusaineena niiden kitkerän jälkimaun ja erilaisen
suutuntuman vuoksi. Stevioliglykosideja
voidaan käyttää juomissa yhtenä makeuttajana muiden kanssa. Tyypillisesti ne yhdiste-
tään sakkaroosin kanssa, jonka määrää voidaan pudottaa 30–50 % maun kärsimättä.
Lopputuotteen energiapitoisuus vähenee
vastaavasti.
Vaikka stevioliglykosidit on uutettu kasvista, niitä ei silti saa Suomen viranomaistulkinnan mukaan kutsua luonnolliseksi makeutusaineeksi. Tuotteista ei myöskään saa
käyttää nimitystä ”ei keinotekoisia makeutusaineita”.
lisätietoja:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/
tietoa_elintarvikkeista
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
49
www.roquette.com
50
Roquette Nordica Oy
Ahventie 4 A 20
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
02170 Espoo, Finland
Tel. 09 315 85 700
fax 09 8632 113
www.roquette-food.com
TärkkelyssiirapiT
Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden
makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus
riippuvat siirappien koostumuksesta.
Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina,
kiteytymisen estoaineina, sideaineina,
rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina.
Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot,
jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset,
keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset
kastikkeet.
Ota yhteyttä niin kerromme lisää!
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
51
n t a l o u S & M a r K K i n a | P u h e e n v u o r o
Pakkauksen palvelutehtävä
- yhteistoimintaa ja ristiriitoja
Valintojen viidakossa pakkauksen vuorovaikutus ostohetkellä korostuu entisestään.
Pakkauksella on erityislaatuinen markkinoinnillinen tehtävä tavoittaa kuluttaja, erottautua kilpailevista tuotteista ja myydä tuote.
Onnistuessaan pakkaus kertoo kuluttajan
kannalta merkityksellisiä asioita.
Pakkaukset herättävät monenlaisia, joskus
ristiriitaisiakin, mielikuvia ja viestivät kuluttajalle sekä henkilökohtaisia että kulttuurin tasolla jaettuja merkityksiä. Pakkauksen vuorovaikutus ostohetkellä korostuu valintojen viidakossa entisestään. Myös oston jälkeen
vuoropuhelu jatkuu kuluttajan käyttäessä
pakkausta arjessaan. Eri funktioidensa kautta
pakkaus suorittaa moniulotteista palvelutehtävää.
Kuluttajalle tuote ja
pakkaus sama asia
Kuluttajat tulkitsevat pakkauksen elementtejä kokonaisuutena. Materiaali, muoto, kokonaisdesign, väritys, kuvat, tuoteselosteet tai
vaikkapa läpinäkyvyys nostattavat mielikuvia
pakkauksen ja tuotteen eettisyydestä, ekologisuudesta ja laadusta sekä käyttäjästä ja
käyttötilanteesta. Tuote ja pakkaus ovat kuluttajille usein yksi ja sama asia.
Pakkauksesta muodostuu eräänlainen
symboli, joka viestittää suotuisia ja epäsuotuisia asioita.
Pakkaukset voivat nostattaa tunneperäisiä
mielikuvia ja tekevät tuotteista vieraita tai tuttuja, luotettavia tai epäluotettavia. Kuluttajapakattuun lihaan saatetaan mielikuvissa liit-
Outi Uusitalo
Anne-Mari Pekkarinen
Kuva: Kari heiMonen
Kuva: anna väliMaa
52
tää jännitystä ja pelkoa. Kuluttaja miettii, miten pakkauksen uskaltaa pakata, ettei se hajoaisi muiden ostosten joukkoon. Myös isojen
olutpakkausten kohdalla mielikuva pakkauksen rysähtämisestä on vahvana ajatuksissa.
Muovisen ja pahvisen ison olutpakkauksen
välillä saatetaan miettiä kierrätettävyyttä ja
pahvin nähdään menevän helposti kierrätykseen kokonaisena. Muovisen pakkauksen
kierrätysmerkintöihin ei sen enempää edes
paneuduta, muovi kuuluu mielikuvissa roskikseen.
Mielikuvat voivat poiketa kuluttajilla vastakkaisiin suuntiin, tällöin havaitut asiat merkitsevät kuluttajille eri asioita. Toisaalta jotkut mielikuvat ovat samankaltaisia kaikille.
Kuluttaja tuo pakkauksen tulkintaan palasia
omasta elämäntilanteestaan, kulttuurisesta
taustastaan ja ympäröivästä maailmasta.
Pakkausten luomat mielikuvat voidaankin
nähdä sekä henkilökohtaisina merkityksinä,
että yhteisestä, samanlaisesta kokemuksesta
nousevina jaettuina merkityksinä.
Mielikuvat ohjaavat arkisia valintoja
Pakkauksen viesteihin reagoidaan sen mukaan, millaiseen käyttötilanteeseen tuotetta
ja pakkausta ollaan ostamassa ja toisaalta,
mitä arvostuksia kuluttajan maailmaan sisältyy.
Pakkaus ja sisältö yhdessä viestivät kuluttajalle ruuan luonnollisuudesta tai ekologisuudesta. Lihaa arvioidaan sen perusteella,
mikä on ”lähempänä oikeaa eläintä”, ja teollisen mielikuvan antava pakkaus voi olla negatiivinen signaali lähiruokaa arvostavalle,
jolloin tuote jää hyllyyn. Toisaalta kiireiselle
perheenäidille samainen pakkaus viestii helposta ja nopeasta ruuanvalmistuksesta.
Iso olutpakkaus liittyy mielikuvissa yhteisöllisyyteen. Siitä tarjotaan tai se viedään yhteiseen käyttöön. Se herättää mielikuvia lieveilmiöistä, ja pakkauksen kantamiseen liitetäänkin helposti omalla kohdalla tiettyä noloutta ja piilottelemisen tarvetta. Toisaalta mielikuvissa pahvinen salkku istuu mökille saunan nurkkaan kuin luonnostaan. Ulkona oleskellessa pakkauksen hävittäminen mietityttää kuluttajaa, jääkö pahvinen niille sijoilleen
vai saisiko muovin sullottua kätevästi katuroskikseen.
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Käyttötilanteen rajoitteet, kuten kuljettaminen, säilytys ja ruuanlaittomahdollisuudet
sekä toisten ihmisten tarpeet ja arvostukset,
esimerkiksi lasten allergia ja makutottumukset, vaikuttavat pakkauksen viestien tulkintaan. Pakkaus vinkkaa kuluttajalle, soveltuuko tuote illanistujaisiin vai voisiko sitä tarjota
arki-iltana perheelle. Mielikuvat nousevat
omasta kokemuksesta ja arjen tilanteista,
pakkaus palvelee kuluttajaa valinnassa.
Kuluttajan ja pakkauksen
vuoropuhelu ristiriitaista
Kuluttajan vuorovaikutus pakkauksen kanssa
ei aina ole loogista. Kuluttajat tekevät esimerkiksi materiaalin perusteella monenlaisia
päätelmiä pakkauksesta. Ison olutpakkauksen materiaali yksinään viestii kokonaisuuden ja kantokahvan kestävyydestä, kannettavuudesta avattuna sekä ekologisuudesta.
Muovin ominaisuuksia painavan tuotteen
pakkauksena epäröidään.
Pakkausmateriaalien todellista kuormittavuutta ympäristölle saatetaan spekuloida,
mutta intuitiiviseen arvioon luotetaan. Kuluttaja tukeutuukin usein omaan olettamukseensa, sillä pakkaukselta ei heltiä lisätietoja.
Pakkauksia kokeiltaessa materiaaleihin
liittyvä ristiriita käy selväksi. Muovista olutpakkausta voidaan heilutella kahvasta ronskein ottein, mutta sen kestävyyteen ei luoteta, kun pakkaus heiluu ja on kiikkerä. Pahvipakkausta sen sijaan kannetaan vakaasti ja
varoen samassa kohtaa, todeten sen tuntuvan jämäkämmältä, kestävämmältä ja luotettavammalta.
Lihapakkausta avatessa negatiiviset odotukset saattavat aktivoitua pakkauksen ulkomuodon perusteella. Pakkauksen ei edes uskota avautuvan repäisemällä. Sinnikkäiden
avaamisyritysten jälkeen pakkauksen nurkasta siirrytäänkin sujuvasti veitseen. Negatiiviseen kokemukseen saatetaan ajautua kerta
toisensa jälkeen. Toisaalta pakkaus ei myöskään kerro avaajalleen, jos sen ei ole tarkoitus aueta repimällä.
Mielikuvat kertovat ympäristön puitteista
ja kokemuksessa rakentuneesta tiedosta,
osittain mutu-tuntumasta. Esimerkiksi pahvin
kierrätys on järjestetty helpoksi verrattuna
muoviin. Tuotteiden valmistajat voisivat osal-
n
PAKINA
Kalorin kolari
taan paikata informaatioaukkoa ja vähentää
kuluttajien epätietoisuutta. Avoin ja läpinäkyvä viestintä on nykypäivää, mitä yhä vaativampi ja tiedostavampi kuluttaja myös odottaa.
Pakkauksesta kilpailuetua
Pakkauksen avulla voidaan lisätä tuotteen
kilpailuetua, mutta siihen tarvitaan ymmärrystä kuluttajasta. Kuluttaja rakentaa merkityksiä taustastaan ja ympäröivästä maailmasta käsin. Kuluttajan kokemus tuotekategoriasta tai materiaaleista voi joko lisätä tai heikentää luottamusta pakkausta kohtaan. Erityisesti uusia tuotteita kohdatessa epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä voitaisiin vähentää,
jos pakkaus viestisi kuluttajalle, ettei syytä
epäluottamukseen ole.
Pakkauksiin liitetyt tilannekohtaiset mielikuvat esimerkiksi tunnelmasta, potentiaalisista käyttäjistä, tai merkitykset yhteisöllisyydestä, miehisyydestä tai naisellisuudesta
ovat vahvoja symboleja pakkauksen viesteissä. Samoin negatiiviset mielikuvat ruuan
luonnottomuudesta ja teollisesta valmistustavasta ovat vahva signaali tietylle kuluttajatyypille. Muovisen olutpakkauksen tuntemattomuus ja sirompi design on suomalaisessa
kontekstissa signaali pakkauksen soveltuvuudesta naisen valinnaksi.
Jaettujen ja henkilökohtaisten merkitysten
ymmärtäminen on avain kuluttajien arkeen ja
palvelutehtävän onnistumiseen. Merkitykset
muuttuvat, ja vuosien aikajanalla henkilökohtaiset merkitykset kenties muuttuvat laajemmin jaetuiksi kulttuurin tai muun yhteisön
ymmärtämiksi, tavoittelemiksi tai välttämiksi.
π
Outi Uusitalo
professori
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
outi.uusitalo(at)jyu.fi
Anne-Mari Pekkarinen
FM, KTM
pekkarinen.annemari(at)gmail.com
Kirjoittajat ovat tutkineet kuluttajien kokemuksia
tuotepakkauksista.
lisätietoja:
Pakkaus palveluna – arvon yhteisluominen
kuluttajan ja pakkauksen välisessä
vuorovaikutuksessa. Kulutustutkimus.nyt 5 (2),
42–58. iSSn 1797-1985 (verkkolehti)
Suomessa otettiin kansainvälinen Système
International d’unités (SI)-mittajärjestelmä
käyttöön vuonna 1976. Historiaan jäivät
tuolloin hevosvoimat, kilopondit, peninkulmat, mailit, jalat ja jaardit. Samaan muistojen alhoon piti jäämän energiayksikkö kalori, vaan kuinkas kävikään! Se olikin yllättävän sitkeähenkinen ja yhä vain se vielä
esiintyy, varsinkin ruuan sisältämän energian mittana, niin tiedeteksteissä kuin naisten- ja miestenkin lehdissä, ja niissä etenkin.
Kalorin sitkeä esiintyminen niin puheissa
kuin teksteissä on kummallista, sillä emmehän me enää käytä senttaalia, leiviskää,
kippuntaa, dritteliä, kiihtelystä, lästiä tai
tikkuriakaan. Jokunen fossiili taitaa vielä
tietää, paljonko on tuuma, vaikka naulan
pituudesta ja ruuvikierteestäkin se on jo liki
hävinnyt. Radion merisään merimaili kuulostaa olevan kaloriakin sitkeämpi. Mutta
kyse onkin ylen muinaisesta jäänteestä.
Miksi kalori on jäänyt edelleenkin käyttöön? Ehkä yksi syy on sen varsin käytännönläheisessä määritelmässä, kalori on
lämpömäärä, joka nostaa yhden vesigramman lämpötilaa yhdellä celsiusasteella normaalipaineessa. Kalori sopii ääntämyksellisesti hyvin Suomen kieleen, siinä kun on
ärrä (latinan lämpö, calor), vaikkei joule sen
vaikeampi olekaan.
Ovatko kalorin viljelijät muita konservatiivisempia, muutoshaluttomampia vai mistä on kyse? Joulesta kun saa kätevästi kilowatit ja muut energiahärvelit.
Toki muitakin kummajaisia muinaisjäänteitä on. Raakaöljy mitataan maailmalla
edelleen tynnyreissä, vaikka niissä se harvoin enää kulkee. Kulta mitataan unsseissa
ja karaateissa, vaikka yleensä se painaa kiloja, ellei ole senttaalikeiju. Kappalemääristä puhutaan edelleen tusinoissa ja punteissakin, mikä kuitenkin tarkoittaa useimmiten
nippua tai housunlahjetta kuin alkuperäistä
määräänsä 20 kpl.
Lentokoneet lentelevät jaloissa sellaisiinkin moderneina itseään pitäviin maihin kuten Britannia ja USA. Sääennusteissa vettä
sataa saavista kaatamalla, tosin sen yhteys
litraan tai tynnyriin on epäselvä.
Tuoppikin on käytössä, harva vain taitaa
tietää sen olevan neljä korttelia, joka puo-
lestaan on neljä jumprua (=0,082 l). Kannu
on muuten sitten kaksi tuoppia ja tynnyri 48
kannua. Että jos nyt joku juo korttelikaupalla olutta.
Onko kukaan tullut miettineeksi, miten
paljon ymmärrettävämpi ja helpompi yksikkö joule on ruuan energian mittana, varsinkin, jos käytetään kilon sijasta sen kerrannaista megaa? Kovin vähän siitä on pidetty
mökää. Asiathan ovat sopimuskysymyksiä,
kuten kalorin määritelmäkin. Kun tiedetään
– ja sovitaan –, että aikuisen, kohtuullisesti
työllistetyn ihmisen päivittäinen energiantarve on 10 MJ, yhden aterian energiasisältö
on 3 MJ ja yhdessä pullassa on 1 MJ, niin johan ruuasta saatavaa energiaa pystyy ihan
kahden käden sormilla laskemaan ilman
kaikenmaailman tietäviä koneita! Syömällä
10 laskiaispullaa päivässä saa siis tarpeeksi
energiaa, mutta laiskiaiselle se on aivan liikaa. Ja tarvitseehan ihminen muutakin kuin
hivenen energiaa, hivenaineita pullassa on
juuri ja juuri hivenen.
Ja vielä selkeämmäksi asia muuttuu, kun
muistetaan, että 100 g:ssa tavanomaista
voi- tai margariinirasvaa on energiaa 3000
kJ, siis 3 MJ. Jos päivittäisestä energiasta
suositellaan saatavan enintään 30 % rasvasta, niin sitä saa syödä päivittäin enimmillään tuo 100 g. Ja jos sokerista saisi saada korkeintaan 10 % päivittäisestä energiasta, niin sitä riittää 1 MJ:n verran eli noin
60 g päivässä.
Yhdessä litrassa keskimääräistä olutta
on 1,8 MJ, 100 g:ssa koskimääräistä keskistä 1 MJ, niin kyllä nyt ihan päissäänkin laskien energioista ja niiden painoa lisäävistä tai
vähentävistä vaikutuksista selviää. Ilahduttavan päihdyttävän ymmärrettävää – ja
helppoa, eikös vain! Lähetetään siis kalori
Kolariin, siellä lie joku ajankohtainen kaivosmonttu, jonne sen voi loppusijoittaa ja
josta sitä toivon mukaan kukaan ei pumppaa uudelleen kiertoon. π
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
53
n t a l o u S & M a r K K i n a
Muun muassa uuselintarvikehakemusten ohjeita rukataan uusiksi,
ja hakemusten käsittely nopeutuu.
Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita, joita
Euroopassa ei ole merkittävissä määrin käytetty toukokuun 1997 jälkeen. Niiden saattaminen markkinoille on luvanvaraista. Lupaa
haettaessa ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltiot käsittelevät hakemukset. Jos elintarvikkeen turvallisuudesta ei päästä yhteisymmärrykseen, hakemus matkaa Euroopan
elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA)
asiantuntijapaneelin eteen. EFSAan asti hakemuksia saapuu vuosittain 4–8 kappaletta.
Uuselintarvikeasiat kuuluvat EFSAn Nutrition-yksikölle ja heidän ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvalle Nutrition, Dietetic products and Allergies -paneelille (NDA), joka antaa hakemuksista varsinaisen lausunnon.
Kun hakemus saapuu EFSAan, yksi Nutritionyksikön uuselintarvikkeista vastaava virkailija ottaa sen työn alle.
Käytännössä EFSAn varsinainen henkilö-
kunta valmistelee usein ensimmäisen vedoksen lausunnosta ja esittelee hakemuksen uuselintarviketyöryhmälle, joka koostuu NDA
-paneelin jäsenistä. Lisäksi henkilökunta hoitaa tarvittavan yhteydenpidon hakijan ja työryhmän/paneelin välillä ja tukee työryhmää
kaikin tavoin. Työryhmästä valitaan yksi tai
useampi raportoija, joka vastaa kyseisen hakemuksen lausunnon kirjoittamisesta ja tekee suurimman työn.
Useasti hakemusten eri osa-alueita jaetaan
hieman työryhmäläisten kompetenssin mukaan: Esimerkiksi toksikologit tarkistavat hakemuksessa eläinkokeita käsittelevän osion.
Vaikka hakemuksen tekijä on velvoitettu tuomaan esille kaikki oleelliset viitteet, etsivät
työryhmäläiset myös muita viitteitä muodostaessaan mielipidettään.
Hakemuskäsittely nopeutuu
Käsittely on melko nopeaa: hakemuksen tulee olla käsiteltävänä työryhmän kokouksessa kaksi kertaa (työryhmän kokouksia noin
kerran kuussa). Tämän jälkeen se menee
Kommentti:
Turvallisuuden osoittaminen
yksinkertaisempaa kuin tehon
Uuselintarvikelainsäädännön päivityksen
jälkeen hakemusten määrä kasvanee
huomattavasti, varsinkin ns. kolmansien
maiden perinteisten elintarvikkeiden
osalta. Arviointi sinänsä pysyy edelleen
tiukkana, eikä EFSAn seulasta varmasti
mitään haitallista elintarviketta markkinoille päästetä.
Uuselintarvikkeet ovat helpompi ryhmä
kuin terveysvaikutteiset elintarvikkeet,
sillä turvallisuuden osoittaminen tieteellisesti on yksinkertaisempaa kuin tehon.
Käsittelyn nopeutuminen on iso askel
eteenpäin.
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet tulevat varmasti kiinnostamaan ihmisiä jatkossa yhä enemmän. Se miten kuluttajat
suhtautuvat EFSAssa hyväksyttyihin terveysväitteisiin ja jollakin muulla tapaa terveellisyyttään esille tuoviin elintarvikkeisiin, jää nähtäväksi. Tulemme varmasti näkemään melko kekseliästä markkinointia
54
yrityksiltä, joiden tuotteelle terveysväitettä ei ole myönnetty. Kiinnostava sivuhaara
ovat ne pari tuhatta luontaistuotetta, joista komissio vielä pähkäilee, arvioidaanko
niitä vai ei ja miten.
Nykyisellä toimintamallilla ainoa tapa
saada hyväksyntöjä terveysvaikutteisille
elintarvikkeille on tehdä lisää tutkimusta.
Täytyy pitää mielessä, että EFSAn arviot
perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen aineistoon, ja aina sitä aineistoa ei
yksinkertaisesti ole.
Kuluttajalle jää tietysti mahdollisuus
luottaa myös omaan käyttökokemukseensa. Todella hyvä asia on se, että täysin perättömät väitteet siivotaan markkinoilta
pois ja kuluttajilla on mahdollisuus tehdä
valistuneempia ratkaisuja ja saada paremmin vastinetta rahoilleen.
Ilkka Ojansivu
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: Plugi
Uuselintarvikerintamalla
on tulossa muutoksia
Vireillä on hyvin mielenkiintoisia
uuselintarvikehakemuksia, kuten
runsaasti natriumhyaluronaattia sisältävä
kukonharjauute, jonka ideana on pitää
nivelet kunnossa.
koko paneelin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Paneelin kokouksia pidetään 6–8 vuodessa. Hakemusten käsittely kuitenkin venyy
usein, koska hakijoilta joudutaan pyytämään
lisätietoja ja hakemukset ovat hyvin heterogeenisiä.
Lisätiedot liittyvät hyvin useasti esimerkiksi tuotteen tai tuotantoprosessin puutteelliseen kuvaamiseen tai puutteellisiin tutkimusraportteihin. Lisätietojen antamiseen ei ole
säädetty aikarajaa, joten hakemukset voivat
jäädä roikkumaan hyvinkin pitkäksi aikaa,
mutta lähitulevaisuudessa tähän on tulossa
muutos.
Jatkossa hakemukset voidaan hylätä, ellei
lisätietoja ala kuulua tietyssä ajassa. Myös jo
kertaalleen hyväksytty tai hylätty hakemus
voi saapua uudelleen käsittelyyn uusien tieteellisten tutkimusten valossa Euroopan komission tai jäsenvaltioiden aloitteesta.
Uuselintarvikeasetus uudistettavana
Uuselintarvikeasetus on parhaillaan uudistettavana, tosin se on ollut sitä jo vuodesta
2008. Vanha asetus vuodelta 1997 on auttamattomasti vanhentunut mm. geenimuunneltujen organismien asetuksesta eriyttämisen
jälkeen vuonna 2003.
Keväällä 2011 valmistelu eteni loppusuoralle, mutta kauan odotettu uudistus kaatui Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston erimielisyyksiin kloonausta koskevissa asioissa
(kloonattujen eläinten jälkeläisten käyttö
elintarvikkeena ja sen merkitseminen). Harmillisesti tämä yksi kompastuskivi esti monta
muuta todella toivottua uudistusta ja aiheuttaa merkittävää haittaa innovaatioille ja häiritsee tuontia.
Uudessa asetuksessa muun muassa EFSAn
rooli kasvaa, eli hakemukset eivät enää kierrä
kaikissa jäsenvaltioissa, mikä nopeuttaa huomattavasti käsittelyä. Lisäksi Euroopan ulkopuolisten maiden perinteisten tuotteiden
markkinoille pääsyä helpotetaan uuden turvallisen käyttöhistorian -käsitteen avulla.
Komissio pyrkii tekemään ehdotuksen uuselintarvikeasetuksesta eriytetystä uudesta kloonausasetuksesta. Kun se on hyväksytty,
uskaltavat he tehdä uudelleen ehdotuksen uudesta uuselintarvikeasetuksesta. Kloonausta käsiteltäneen aikaisintaan joulukuun lopulla, mutta luultavasti vasta maaliskuussa, ja uuselintarvikkeet
myös ensi keväällä. Tästä asetuksen voimaan astuminen kestää
kuitenkin vielä noin kaksi vuotta, eli aikaisintaan keväällä 2015 uskaltaa odottaa uutta asetusta.
Hakuohje päivitetään
Uuden asetuksen myötä EFSAssa valmistellaan myös uutta ohjetta
hakijoille hakemuksen laatimiseen. Uutta ohjeistusta kaivataan esimerkiksi nanoteknologialla tuotetuille elintarvikkeille, jotka ainakin
vielä toistaiseksi kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin ja ovat
osa tulevaisuutta ja nopeasti kasvava alue. Oleellinen osio on myös
Euroopan ulkopuolisten ns. kolmansien maiden perinteisiltä elintarvikkeilta vaadittava näyttö.
Uuselintarvikehakemusten arvioinnin ongelmallisimpaan kohtaan, eli saannin arviointiin on myös tulossa uudistus. EFSAn uusi
oma ruuankäyttötietokanta (The EFSA Comprehensive European
Food Consumption Database) on tulossa käyttöön. Se sisältää viimeisintä ja yksityiskohtaisinta tietoa jäsenmaiden ruuankäytöstä
ja perustuu edustaviin otoksiin.
Tieto on jo EFSAn sisäisessä käytössä ja tavoitteena on avata sitä
tulevaisuudessa ainakin osittain hakijoiden käyttöön. Esteenä on
se, että EFSA ei varsinaisesti omista tietokannan perustana olevaa
raakadataa. EFSAn verkkosivuilta löytyy jo tietokannan summary
statistics, mistä löytyy eri maiden ruuankäytöstä lukuja ruoka-aineryhmittäin.
Myös realistisempi todennäköisyyksiin perustuva high consumer
scenario eli tiettyjen ruoka-aineiden suurkuluttajien saannin arvioon liittyvä metodologia on kehitteillä. Tällä hetkellä EFSAn lausunnoissa on annettu arvio saannista ja heti perään on jouduttu toteamaan, että arvio ei ole realistinen. π
Ilkka Ojansivu
Regulatory trainee
Benecol-yksikkö
Raisio Oyj
ilkka.ojansivu(at)raisio.com
elintarviketieteiden Seura myönsi syksyllä 2011 FM ilkka ojansivulle
stipendin ansiokkaasta opinnäytetyöstä novel foods: the concept of
`history of safe use` with case examples.
Tuoreimpia hakemuksia
Tänä vuonnakin on käsittelyssä mielenkiintoisia hakemuksia:
• RCE (Rooster Combs Extract) eli kukonharjauute on kukkojen harjoista tehty uutos, joka sisältää runsaasti natriumhyaluronaattia. Taustalla on ajatus nivelten kunnossa pitämisestä.
• DHC (Dihydrocapsiate) on chilien tulisuuden tunnetta aiheuttavan kapsaisiinin analogi, joka ei aiheuta tulisuuden tunnetta. DHC on synteettisesti valmistettu, mutta sitä löytyy
myös luonnostaan chileistä, mutta niin pienissä määrin, ettei sen eristäminen kannata. Myös tämä tuote tähtää luultavasti terveysväitteeseen liittyen energia-aineenvaihdunnan kiihtymiseen.
• Gantrez, pintoihin tarttumaton purukumin pohjamateriaali.
Purukumiin lisättävä synteettinen polymeeri, joka helpottaa purukumin irrottamista erilaisilta pinnoilta.
AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja.
Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen.
Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit,
seminaarit ja tutkinnot.
Ta
luTus e!
u
o
k
ä
Täsm vikealall
r
elinTa
Varaa paikkasi – Varmista osaamisesi
Erityisruokavaliot
1.11.2012, AEL, Helsinki
Prosessihygienian päivät
20.–21.11.2012, Sokos Hotel Vantaa
Tuotekehittäjän elintarvikelainsäädäntö
22.1.2013, AEL, Helsinki
Lisätietoja: asiakaspalvelu, puh. 09 5307 444,
asiakaspalvelu@ael.fi, www.ael.fi
kAArnAtiE 4
00410 HELSinki
puHELin 09 530 71
Kehittyvä
Elintarvike
KyLMäTEKNIIKKA &HygIENIA JA
TURVALLISUUS -TEEMA
&
ELINTARVIKETIETEIdEN SEURAN
65-VUOTISJUHLASIVUT
ILMESTYVÄT LOKAKUUSSA
VARAA PAIKKA
ILMOITUKSELLE
28.9. MENNESSÄ!
INFOTEAM OY
P. (09) 441 133,
INFOTEAM@INFOTEAM.FI
n t a l o u S & M a r K K i n a
Vuokralavat helpottavat
kysyntäpiikkejä
Juomateollisuuden yllättävät
kysynnän heilahtelut aiheuttavat
haasteita logistiikkaketjulle. Jotta
kysyntäpiikkeihin ei tarvitsisi varautua
pääomaa sitovalla kuormalavojen
varmuusvarastolla, Olvi ulkoisti osan
kuormalavoistaan.
Iisalmelainen Olvi on yksi Suomen johtavia
juomavalmistajia. Panimomestari William
Åberg perusti yhdessä vaimonsa kanssa panimon Iisalmeen vuonna 1878. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa, joista itsenäisenä suomalaisena on säilynyt ainoastaan
Olvi.
Logistiikkaketjun sujuvuus on kaikkien juomateollisuuden toimijoiden tavoin tärkeää
myös Olville. Nopeatahtinen kulutustavarakauppa vaatii vauhdikasta reagointia. Olvi panostaakin logistiikkatoiminnoissaan ketteriin
ja joustaviin ratkaisuihin. Perinteisessä kuormalavajärjestelmässä haasteita aiheuttavat
lavojen saatavuus ja kunto.
Vuokralavat vapauttivat pääomaa
Vuoden 2011 alussa Olvi otti Private Label
-kuljetuksissa käyttöön CHEPin vuokralavat.
Toisin kuin lavojen vaihtojärjestelmässä, jos-
sa tavara luovutetaan vastaanottajalle lavoineen ja tavarantoimittaja saa tilalle vastaavan
määrän tyhjiä lavoja, vuokrauspalvelussa
CHEP vastaa lavojen toimittamisesta asiakasyritykselle sekä niiden noutamisesta kuljetusketjun lopusta. Asiakkaan ei tarvitse itse seurata lavavelkasaldoa.
– Lähdimme ensin liikkeelle puolilavoilla ja
syksyllä 2011 otimme käyttöön myös EUR-lavat. Tämä vapautti pääomaa lavoista muuhun
käyttöön. Vuokralavojen toimittajan selkeä
toimintamalli ja kattava raportointi helpottavat meidän toimintaamme ja auttavat keskittymään ydinliiketoimintoihimme, kertoo Olvin päällysteohjauksesta vastaava hankintateknikko Hannu Fränti.
ovat takuuvarmasti meillä silloin, kun niitä
tarvitsemme, eikä meidän tarvitse ylläpitää
pääomaa sitovaa varmuusvarastoa toimituksien varmistamiseksi, Fränti mainitsee.
Suurin osa vuokralavojen käyttäjistä toimii
valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa. Elintarvikealalla lavojen laatu on kriittistä. Olvin kohdalla esimerkiksi tölkit vahingoittuvat helposti rikkinäisten lavojen nauloista. Hannu Fränti on erityisen tyytyväinen
siihen, että olvilaisten resursseja ei kulu lavojen kunnosta huolehtimiseen.
– Vuokralavoille saamme laatutakuun ja
tiedämme, missä käytössä lava on ollut. Lavojen toimittaja seuraa niitten liikkeitä ja huolehtii kunnosta ja korjauksista.
Selkeyttä sesonkien ruuhkaan
Ympäristöasiat vaikuttavat
Hyvin sujuneen yhteistyön tärkein väline on
lavanseurantajärjestelmä, jonka kautta vuokralavojen toimittajalle välittyy tieto Olvin tarvitsemista lavamääristä. Tarvittaessa lisää lavoja pystytään tilaamaan vaikka puhelimella.
Ulkoistettu palvelu virtaviivaistaa logistiikan
kustannusrakennetta.
– Vuokralavojen käyttöönotto on selkeyttänyt sesonkien ruuhkaa. Ajamme ennusteen
ulos, ja lavojen toimittaja pystyy varautumaan tarpeisiimme viikkokohtaisesti. Lavat
Olvi on sitoutunut ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja raaka-aineiden ja energian
tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lisäksi Olvi suosii yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
CHEP Suomen myyntijohtaja Mia Frölander-Ulf kertoo ympäristöasioiden olevan yhä
tärkeämpi kriteeri asiakasyritysten keskuudessa.
– Yrityksemme optimoitu verkosto lisää tehokkuutta ja vähentää kuljetukseen liittyviä
päästöjä. Lavat huolletaan jokaisen käyttökerran jälkeen, mikä pidentää niiden elinkaarta. Rikkoutuneet lavat ovat puolestaan täysin
kierrätettäviä.
Baltian mahdollisuudet kiinnostavat
Vuokralavojen käyttö auttaa olvilaisia keskittymään ydinliiketoimintoihin ja helpottaa
sesonkien ruuhkaa.
Kuva: hannu Fränti
56
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Nykyisin Olvi toimii Suomessa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa. Maailmanlaajuisesti toimivalla CHEPillä on toimintoja Euroopassa yli
kahdessakymmenessä maassa, ja viime vuoden lopulla se laajensi toimintansa Baltian
maihin. Tämä mahdollistaa vuokralavojen
käyttöönoton Olville jollain aikavälillä myös
ulkomaantoiminnoissa.
– Tulevaisuuden mahdollisuutena näen
Baltian toiminnot. Samojen lavojen käyttäminen myös siellä virtaviivaistasi logistiikkaketjua entisestään, Fränti sanoo. π
Elina Piskonen
n u u t u S K i r j o j a | Koonnut raija ahvenainen-rantala
Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin
Erikoistutkija Ismo Ruohomäki on kirjoittanut yhdessä seitsemän muun VTT:llä työskentelevän tutkijan kanssa raportin Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin. Kirjan on julkaissut Teknologiateollisuus ry
ja kustantanut Teknologiainfo Teknova Oy.
Kirjoittajilla on väkevä usko siihen, että teollisuustuotanto ja nimenomaan konepajavalmistus on maamme hyvinvoinnin kannalta
merkityksellistä. Heidän mielestään nykyaikainen teollinen konepajatuotanto on edelleen Suomen hyvinvoinnin Sampo, johon liittyvän osaamisen, tekemisen ja yrittämisen
vaaliminen on arvokasta ja puolustettavaa.
Kirja on kirjoitettu erityisesti pk-yritysten johdolle.
Kaikki kone- ja metallituoteteollisuuden
tuotteita kehittävät, markkinoivat ja myyvät
yritykset ovat tavalla tai toisella riippuvaisia
tuotteidensa valmistuksesta. Kirjan tavoitteena on kannustaa yrityksiä pohtimaan vakavasti tuotannon strategista merkitystä yrityksen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kannalta
sekä rohkaista tarttumaan tuotannon monipuolisiin kehitysmahdollisuuksiin määrätietoisella ja kokonaisvaltaisella otteella. Valmistukseen liittyvissä ratkaisuissaan yritysten päätöksentekijöiden on otettava kantaa
kysymyksiin miksi, mitä, missä, miten, milloin, kuka ja entä jos?
Lopuksi esitellään viisi yritysesimerkkiä,
jotka nostavat esille yrityskohtaisen tuotantostrategisen päätöksenteon haasteet, mutta
myös menestymisen mahdollisuudet.
Vaikka kirjassa ei suoranaisesti käsitellä
elintarviketeollisuutta, niin ainakin niitten yritysten, jotka tekevät koneita ja laitteita elintarviketeollisuuteen, olisi hyvä tutustua kirjaan. Kirja on erittäin helppolukuinen, ja jokaisen luvun lopussa on ns. yhteenvetohuoneentaulu tärkeimmistä asioista. Kirja ravistelee mukavasti päätöksentekoprosessia kertomalla erilaisista päätöksenteon ansoista.
lisätietoja:
veli-matti.kuisma(at)teknologiateollisuus.fi
Vastuullisuus ruokaketjussa
Kevättalvella ilmestynyt
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen,
Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiskokoama
raportti Vastuulliton tutkijoitten
suus ruokaketjussa: eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään tarjoaa mittareita ja
keinoja ruokaketjun vastuullisuuden kehittämiseen ja johtamiseen.
Kirjoittajat ovat pyrkineet tiivistämään vilkasta ja monipolvista sidosryhmäpuhelua
hallittavaksi kokonaisuudeksi. He pitävät
suomeksi kirjoitettua raporttia kansainvälisestikin merkittävänä keskustelun avauksena, joka vie vastuullisuusajattelua eteenpäin
ja tuo siihen aimo annoksen käytännöllisyyttä.
Raportissa ruokaketjun vastuullisuus kiteytetään seitsemäksi ulottuvuudeksi: ympä-
ristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous. Jokaista ulottuvuutta kohti on
raportissa määritelty useita mittareita, yhteensä 87. Niiden avulla vastuullisuus voidaan ottaa haltuun kokonaisvaltaisesti. Tämä
lienee raportin suurin ansio.
Raportti herättää myös runsaan määrän kysymyksiä. Kunkin ulottuvuuden kohdalla olisi
voinut selkeämmin tuoda esiin, mikä on hyvä
tulos. Esimerkiksi kuinka paljon vastuullisen
yrityksen tulisi vähentää veden ja energian
käyttöä nykyisestään, tai mitä kohtuullinen
palkka henkilöstölle tarkoittaa euroina, jotta
se voisi pitää itseään vastuullisena.
Toisaalta pelkkä muutoshan ei kerro koko
totuutta, vaan absoluuttiset luvut. Tässä suhteessa yritykset varmasti poikkeavat suuresti
toisistaan. Toisella yrityksellä asiat voivat olla
jo tosi hyvällä mallilla, ja muutoksia on vaikea
tehdä joutumatta ojasta allikkoon.
Kun muutos-% jää pieneksi, pidetäänkö
tällaista yritystä vastuuttomampana kuin yritystä, jonka lähtötilanne on huono ja joka sen
takia saa aikaan parannuksilla suuret muutos-%:t. Tai jos yritys aikoo olla vastuullinen,
kuinka suuri prosentti tuotevalikoimasta pitää olla sopiva erityisruokavaliota noudattaville? Keskustelu ja pohdinta siis jatkunevat
vielä pitkään, ja niihin raportti antaa hyviä
eväitä. Tästä on hyvä jatkaa vastuullisuuden
kehittämistä.
Raportti on luettavissa MTT:n verkkosivuilta kohdasta Julkaisut. Se onkin nettiversiona
helpompi lukea kuin paperiversiona, jossa
painatusjälki on varsin hailakkaa ja raportin
fyysinen rakenne on lepsu. Nettiversio on
suorastaan kaunis.
lisätietoja:
www.mtt.fi
Ihmiskunnan energiakriisi
Energiakeskustelu on vellonut
puoleen ja toiseen jo vuosikausia. Ilmeisesti vain yhdestä asiasta ollaan yleisesti samaa mieltä: nykyinen energiatalous on
tiensä päässä ilmastonmuutoksen ja öljyn hupenemisen vuoksi.
Biologi Jorma Keskitalon kirjoittama opus
Ihmiskunnan energiakriisi on piristävä ja selkeyttävä kannanotto ja kooste energiakysymyksiin. Se tarkastelee eri energiavaihtoehtoja, myös uuden energiatalouden karikoita,
yleistajuisesti ja paikka paikoin jopa sarkastisestikin virkamiehiä ja politiikoita nöyristele-
mättä ja pohtii, miten nykyinen ”hiilitalous”
voitaisiin vaihtaa toiseksi. Tärkein kysymys
on, löytyykö ratkaisua ylitse muiden vai onko
ihmiskunnan tyytyminen säästökuuriin ja kulutuksen vähentämiseen. Kirjan on kustantanut Gaudeamus.
Kirja ottaa reippaasti kantaa myös energian
käyttöön elintarvikeketjussa. Keskitalo pitää
yhtenä suurimpana kummallisuutena ruuan
ja elintarviketuotannon raaka-aineiden rahtaamista pitkin ja poikin, edestakaisin, ympäri maapalloa. Ja suorastaan hersyvä olo tuli,
kun kirjoittaja toteaa kotimaisen kasvihuonetomaatin olevan kaukana kotimaisesta tuot-
teesta ja pamauttaa, että itse asiassa sataprosenttisesti kotimaista elintarviketta tuskin onkaan nykyisen konekulttuurin aikana.
FT Jorma Keskitalo on Helsingin yliopiston
projektitutkija ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Hän on tehnyt järvi- ja murtovesitutkimuksia ja väitellyt Olkiluodon ydinvoimalan lämminvesipäästöjen vaikutuksista meriympäristöön.
Tämä kirja, jos mikä, kannattaa myös jokaisen elintarviketieteilijän lukea.
lisätietoja:
www.gaudeamus.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
57
n t i e D e & t u t K i M u S | o P i n n ä Y t e t Ö i t ä
Kananmunan ja kauran hyvät rasvat
käyttöön hiilidioksiditekniikoilla
FM Heikki Aron väitöskirja Fractionation of
hen egg and oat lipids with supercritical
fluids. Chemical and functional properties of
fractions tarkastettiin Turun yliopistossa kesäkuussa.
Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti
hyvälaatuista rasvaa, jonka ominaisuuksia
voidaan hyödyntää monipuolisesti elintarvikkeiden valmistuksessa. Viljoista kaura sisältää eniten rasvaa. Myös kauran rasvasta merkittävä osa on hyvää rasvaa, jota voidaan hyödyntää emulsionmuodostusta vaativissa sovelluksissa. Käyttö ei rajoitu pelkästään elin-
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
tarviketeollisuuteen, vaan myös esimerkiksi
lääke-, kosmetiikka- ja rehuteollisuus ovat
kiinnostuneet kananmunan ja kauran rasvojen käytöstä omissa tuotteissaan.
Sekä kananmunan että kauran hyvälaatuisten rasvojen erottaminen alkuperäisestä ympäristöstään on kuitenkin vaativa prosessi.
Aron väitöskirjatyössä kehitettiin ylikriittiseen hiilidioksidiuuttoon ja saostukseen perustuvat pilot-tason menetelmät rasvakomponenttien erottamiseen kananmunasta ja
kaurasta. Samalla tutkittiin erotettujen komponenttien käyttökelpoisuutta erilaisissa
elintarvikesovelluksissa. Kehitetty erotusmenetelmä perustuu rasvakomponenttien erilaiseen käyttäytymiseen ylikriittisen hiilidioksidin ja etanolin seoksessa, jolloin ne voidaan
selektiivisesti erottaa alkuperäisestä ympäristöstään.
Aron väitöstutkimuksessa tehtiin yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston ja ranskalaisen
INRA tutkimuslaitoksen kanssa. Työssä kehitetyn menetelmän avulla tuotetut rasvajakeet
eivät sisällä epäpuhtauksia, ja niillä arvioidaan olevan useita käyttösovelluksia monilla
teollisuudenaloilla.
lisätietoja:
heikki.aro(at)tekes.fi
Vehnäleipää vähemmillä lisäaineilla
maitohappobakteerien avulla
ETM Ndegwa Henry Maina selvitti Helsingin
yliopistossa kesäkuussa tarkastetussa väitöskirjassaan Structure and macromolecular
properties of Weissella confusa and Leuconostoc citreum dextrans with a potential application in sourdough maitohappobakteerien
tuottamien eksopolysakkaridien rakennetta
ja fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia.
Raskin hyödyntämiseksi onnistuneesti tarvitaan yksityiskohtaista hapatemikrobien toiminnan ja biokemiallisten prosessien ymmärtämistä. Valmistukseen vaikuttavien tekijöi-
58
den tuntemus ja hallinta on erityisen tärkeää,
jotta päivittäinen teollinen leivän tuotanto olisi jatkuvaa ja häiriötöntä.
Mainan tekemässä tutkimuksessa keskityttiin kahteen lupaavaan maitohappobakteeriin, Weissella confusaan ja Leuconostoc citreumiin. Molemmat tutkitut maitohappobakteerit tuottivat sakkaroosista dekstraania, jolla on mahdollista korvata hydrokolloidit leivän valmistuksessa.
Työssä kehitetyn spesifisen analyysimenetelmän avulla W. confusan osoitettiin tuotta-
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Vaakakupissa kalan
käytön hyödyt ja
ympäristömyrkkyjen haitat
TtM Anu Turusen väitöskirja Epidemiological
studies on fish consumption and cardiovascular health - Results from the Fishermen study
and the Health 2000 survey tarkastettiin toukokuussa Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa.
Hyödyllisten ravintoaineiden (omega-3rasvahapot, D-vitamiini, korkealaatuinen proteiini, kivennäisaineet) lisäksi kala voi sisältää ympäristömyrkkyjä, kuten polykloorattuja
dibentso-p-dioksiineja ja dibentsofuraaneja
(PCDD/F, yleisnimitys dioksiinit), polykloorattuja bifenyylejä (PCB) ja metyylielohopeaa.
Erityisesti Itämeren kalassa dioksiineille ja
PCB-yhdisteille annetut enimmäispitoisuudet
saattavat ylittyä. Vastaavasti isoissa petokaloissa metyylielohopean enimmäispitoisuudet voivat ylittyä sekä meri- että järvialueilla.
Väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat
osaltaan käsitystä siitä, että kalan käytön
hyödylliset vaikutukset sydän- ja verisuoniterveydelle ovat suuremmat kuin kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat. Havainnot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kalastajatutkimukseen ja Terveys 2000-tutkimukseen.
lisätietoja:
anu turunen, anu.turunen@thl.fi
van dekstraania hapatuksen aikana raskiin
poikkeuksellisen tehokkaasti.
– W. confusalla tuotetun raskin käyttö lisäsi leivän pehmeyttä, säilyvyyttä ja ominaistilavuutta. Lisäksi raskituksen aikana muodostui merkittävä määrä oligosakkarideja, joilla
voi olla prebioottisia ominaisuuksia, Maina
kertoo.
Mainan tuloksia voidaan jatkossa käyttää
leipomoteollisuudessa, kun kehitetään raskitukseen perustuvia prosesseja ja valitaan
dekstraaneja tuottavia hapatekantoja. Työssä
kehitettyä spesifistä menetelmää dekstraanin analysoimiseksi voidaan käyttää raskituksen seurantaan ja kontrollointiin.
Tuloksista on hyötyä laajemminkin tulevaisuudessa kehitettäessä maitohappobaktee-
Pienpanimon laadunvalvonnasta kaikki hyöty irti
Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Lasse Lehtonen
on tutkinut keväällä valmistuneessa opinnäytetyössään Pienpanimon laadunvalvonta ja
menetelmät oluen valmistusta sekä teorian
että käytännön kannalta.
– Koska oluen laatuun vaikuttavat fysikaalis-kemialliset ja mikrobiologiset tekijät sekä
valmistusprosessi, oluen valmistajan on tunnettava näitä tekijöitä koskeva teoria ja pystyttävä soveltamaan sitä laadukkaan lopputuotteen valmistamiseksi, Lehtonen summaa
työnsä antia.
– Vaikka teoria tuntuu raskaalta ja käytännön soveltamisen kannalta kaukaiselta, sen
merkitys laatuominaisuuksien ilmenemisen
kannalta on keskeinen. Se auttaa myös kokonaisvaltaisen laadunvalvonnan suunnittelussa, jotta valvonnasta saadaan maksimaalinen hyöty.
Lehtonen toteaa myös, että kuluttajan käsitys laadusta on vaihteleva. Siitä huolimatta
oluen valmistajan on tunnettava myös asiakassegmenttinsä käsitys laadusta, jotta käsitystä vastaava tuote voidaan valmistaa. Useat oluen laatutekijät ovat monelle kuluttajalle täysin toisarvoisia, ja tuotteen kokonaislaatu muodostuu monista osa-alueista.
Opinnäytetyön kokeellisessa osiossa määritettiin Loviisassa toimivan Malmgårdin Panimo Oy:n prosessiolosuhteiden ja -hygienian tasoa vuoden 2011 keväällä. Tulosten perusteella pystyttiin havaitsemaan laaturiskejä, parantamaan tuotanto-olosuhteita ja tehostamaan laadunvalvontaa.
Kuva: leiPätieDotuS
lisätietoja:
lasse lehtonen, p. 040 773 6610
n tunnuStuKSia
Valio voi -pakkauksen
designkilpailun voitto Hollantiin
Valio Oy:n järjestämässä Valio voi -pakkauksen kansainvälisessä designkilpailussa esitettiin uudenlaisia näkemyksiä voin pakkaamiseen. Stora Enson ja European Packaging Design Association -yhdistyksen (EPDA) kanssa
yhteistyössä järjestetyn kilpailun voittajaksi
valittiin hollantilainen Vermeulen Brand
-suunnittelutoimisto.
Valio järjesti designkilpailun saadakseen
ideoita voipakkausten tulevaisuuden kehitystyöhön. Osallistujien tehtävänä oli suunnitella
kartongista uusi pakkaus kuluttajille suunnatulle voille. Tuomariston mukaan kilpailutöiden taso oli korkea. Suomalaiset opiskelijat
pärjäsivät hyvin kilpailussa nimekkäiden eurooppalaisten designtoimistojen kanssa. Kaksi Lahden muotoiluinstituutin opiskelijatyötä
sai kunniamaininnan.
Vuoden Hillatuote kuohuva juoma
Ensimmäisenä Vuoden Hillatuote -kisan voittajana on palkittu Ranuan-Revontuli Oy:n kehittämä kuohuva, alkoholiton hillajuoma Arctic Rose. Ranuan eläinpuiston yhteydessä toimivien yrittäjien Terttu ja Oiva Nurmelan
yritys valmistaa puhtaita luonnonmarjatuotteita, kuten liköörejä, viinejä
täysmehuja ja hyytelöitä.
Kunniamaininnan vastaanotti yrittäjä Jaana Sara, joka on kehittänyt voitokkaan hilla-karpalokastikkeen ravintolassaan Ylläksellä. Kastiketta on
tarjottu Ylläksen Pihvikeisarissa haudutetun metsopaistin kera.
DuPontin pääpalkinto
lihapakkaukselle
DuPont Packaging Awards -kilpailun pääpalkinnon on saanut amerikkalainen Curwood
Inc. FreshCase -ratkaisullaan. Punaiselle lihalle tarkoitettu tyhjiöpakkaus säilyttää lihan
luonnollisen värin pakkauksen kontaktipinnassa olevan, luonnosta saatavan lisäaineen
ansiosta. 24. kerran järjestettyyn kilpailuun
osallistui noin 200 pakkausratkaisua 21
maasta.
VTT:lle palkinto
painetun älyn
kehittämisestä
VTT on saanut kansainvälisen palkinnon painetun älyn kehittämisestä. Oulun PrintoCentin yksikkö voitti IDTechEx Printed Elektronics
Europe 2012 Awards -kilpailussa Best Technical Development Manufacturing Award -sarjan. Hallimittakaavan rullalta rullalle -painolinjalla voidaan valmistaa kaupalliseen tuotantoon tarkoitettuja painetun älyn massatuotteita.
Vuoden 2011 talousennustajapalkinto PTT:lle
rien käyttöä erityyppisten fermentoitujen
elintarvikkeiden valmistuksessa. Tutkimus
tehtiin yhteistyössä VTT:n kanssa.
lisätietoja:
ndegwa henry Maina, henry.maina@helsinki.fi
(yhteydenotot englanniksi)
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
asetti talousennustajat paremmuusjärjestykseen jo viidennentoista kerran. Vuoden 2011
talousennustajapalkinto, kristallipallo, luovutettiin Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtiselle Taloustutkijoiden XXVIX kesäseminaarissa Jyväskylässä.
Kilpailussa tarkasteltiin talousennustajien
ennusteiden osumatarkkuutta vuoden 2011
talouskehityksestä. Ennustetarkkuus arvioitiin erikseen mm. talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, investoinneista ja kulutuksesta.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
59
n
HAARUKASSA
Nopea väritulostin
Meckelborg on tuonut markkinoille SpeedStar3000 -värietikettitulostimen, joka tuo uudenlaista nopeutta ja helppokäyttöisyyttä etikettien tulostamiseen. Tulostimessa on käytetty
Memjetin kuuluisaa ”waterfall printing” -teknologiaa. Yli
70000 nanokokoista suutinta sisältävä liikkumaton kirjoitinpää takaa nopean kirjoitusnopeuden ja tarkan kuvan laadun
(1600 dpi). Laitteessa on viisi värikanavaa (CMYKK) ja jokaisella värillä on oma 250 ml:n säiliö.
lisätietoja:
www.meckelborg.fi
Sokeroimaton jäätelö
Ingmanin syksyn uutuus, Sokeroimaton ja laktoositon Vanilja-vadelma on markkinoiden ainoa sokeroimaton kotipakkaus. Siinä on 35 % vähemmän hiilihydraatteja
kuin tavallisessa jäätelössä. Laktoositon vaniljakermajäätelö ja vadelmakastike on
makeutettu stevioliglykosideilla ja isomaltitolilla, mutta se sisältää luontaisesti sokereita. Jäätelö sopii hyvin esimerkiksi diabeetikoille, painoaan tarkkaileville, urheilijoille ja hiilihydraatteja ruokavaliostaan vähentäneille.
lisätietoja:
Katja aho, tuotepäällikkö, p. 0201 424 500, katja.aho(at)ingman.fi
Tarkka analyysi
Pall Corporationin kehittämä GeneDiscR Cycler käyttää alan viimeisintä tekniikkaa edustavaa reaaliaikaista polymeraasioketjureaktio qPCR-prosessia
sekä uudenlaisia reagensseja (GeneDisc). Niiden avulla saadaan tarkka analyysi elintarvikkeissa olevista patogeeneista jopa kuudessa tunnissa. Pall
GeneDisc teknologian avulla saadaan analyysit useista mahdollisista patogeeneista yhdestä ainoasta näytteestä kuten Salmonella, Listeria spp, Listeria monocytogenes, E. coli 0157, E ja coli STEC/EHEC.
lisätietoja:
www.colly.fi/uutiset ja Sami haasto p. 044 755 5690
Dipattavia kalapaloja
Hätälä Oy on lanseerannut markkinoille uudenlaisen tuoteperheen
kalaruokasegmenttiin: dipattavat kalapalat dippikastikkeen kera.
Tuoteperhe sisältää kolme eri makua Fish’n’dipps Kalakori (sis. turskaa, koljaa ja lohta), Lohikori (sis. lohta) ja Frittikori (sis. friteerattuja muikkuja). Tuotteet on pakattu sanomalehtikuvioituun pahvirasiaan, josta sen voi nauttia sellaisenaan tai lämmitettynä. Myös uudistettu Kalavalmis savulohipizza -perhe pakataan nyt kierrätettävään, lämmityksen kestävään pahvipakkaukseen.
lisätietoja:
terhi Säippä, myyntipäällikkö, terhi.saippa(at)hatala.fi
60
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Vastuullisia juomapakkauksia
Pramia on panostanut pitkään pakkausten
ympäristöystävällisyyteen.
– Olemme Suomen ensimmäinen hiilipäästötön tuotantolaitos, ja tehtaamme pyörii itse tuotetulla tuulisähköllä. Valmistamme
kierrätettävät PET-muovipullot itse tehtaalla.
Pramian pullon hiilijalanjälki on kuljetuksen
osalta 70 % lasipulloa pienempi, kertoo yrittäjä Marko Mäkinen.
Pramia palkittiin ympäristötyöstään myös
kansainvälisesti aiemmin tänä keväänä The
Drinks Business Green Company of the Year
-palkinnolla.
lisätietoja:
www. pramia.fi
Nettiravitsemusterapeutti
suoliston oireista kärsiville
Booston Oy on avannut internetin kautta toimivan ravitsemusterapiapelvelun suolistovaivoista kärsiville potilaille. Tervevatsa-palvelu löytyy osoitteesta www.tervevatsa.fi.
Yksilölliset laillistetun ravitsemusterapeutin
suunnittelemat ruokavalio-ohjeet lähetetään
internetin kautta ja täsmentävä jatkokeskustelu käydään suojatussa yhteydessä. TerveVatsa -palvelun voi tilata kellonajasta ja paikasta riippumatta.
lisätietoja:
www.tervevatsa.fi
Pölyt pois -opas
Työterveyslaitoksen jauhopölyhankkeen
pohjalta on julkaistu opas Pölyt pois yhteistyöllä, vähennä jauhopölyä leipomosta. Se
tarjoaa tietoa jauhopölyn hallinnan perusteista ja työkaluja ratkaisujen kehittämiseen
ja arvioitiin.
lisätietoja:
www.ttk.fi/toimialat/
PROMINENT FOOD GMP on vuonna 2006 perustettu yhtiö, joka jalostaa kor
korkealaatuisia mausteita 15 henkilön voimin Keravalla. Suurtalouksien lisäksi asiakkaitamme ovat päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus. PROMINENT
FOOD GMP OY kuuluu Naantalissa toimivaan CONDITE OY:n yrityskokonaisuuteen. CONDITE OY ja PROMINENT FOOD GMP OY muodostavat johtavan Suomessa toimivan maustealan yrityskokonaisuuden, joka työllistää lähes 40 alan
ammattilaista. Liikevaihtomme tulee olemaan tänä vuonna 38 miljoonaa euroa.
Uudistunut Tietohaarukka
Tietohaarukka 2012 -julkaisu koostuu neljästä osiosta: yleisistä perustiedoista Suomen elintarvikeketjusta, maataloudesta, elintarvikkeista
sekä päivittäistavarakaupasta ja ammattikeittiöistä. Tietohaarukkaan
on tänä vuonna ensi kertaa sisällytetty tilastolukuina myös ruokaketjun käytäntöjä ja lisäarvotekijöitä, joita voidaan hyödyntää rakennettaessa suomalaisen ruokaketjun vastuullisuuteen nojaavaa kilpailukykyä. Tilastot on jaoteltu ketjumallin sisällä otsikoilla ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työ ja työhyvinvointi, eläimet ja eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja talous. Jaottelu noudattaa ruokaketjussa tunnistettuja vastuullisuuden seitsemää eri ulottuvuutta.
julkaisu on myös luettavissa osoitteessa www.ruokatieto.fi/
tietohaarukka
Tuottavuus-sivusto uudistettu
TTK:n ja työmarkkinajärjestöjen ylläpitämä tuottavuustyo.fi-sivusto on
uudistettu. Sivuston tavoitteena on tukea johdon ja henkilöstön yhteistyötä työpaikkojen tuottavuuden kehittämisessä. Sivustolla esitellään käytännönläheisiä toimintamalleja pk-yritysten, kuntien ja seurakuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustyön tueksi. Siellä kerrotaan myös
työpaikkojen onnistuneista tuottavuustoimista. Sivustolla julkaistaan
lisäksi tuottavuusaiheisia artikkeleita sekä esitellään TTK:n ja muiden
koulutusyrittäjien tuottavuuteen liittyvää koulutustarjontaa. TTK on
uudistanut sivuston yhteistyössä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen
kanssa.
lisätietoja:
tuottavuustyo.fi
Aitojamakuja.fi -sivusto uudistuu
Elintarvikeyritysten valtakunnallisen hakupalvelun www.aitojamakuja.
fi -sivuston ilmettä on raikastettu ja rakennetta selkiytetty. Heti etusivulta löytyvät yhden napin painalluksen takaa yritysten hakupalvelu,
tietoa paikallisruuasta ja ostopaikoista. Ajankohtaiset uutiset näkyvät
sivun alalaidassa. Uusia alasivuja ovat ammattilaiset ja ruokamatkailu.
Tulevan syksyn aikana sivusto täydentyy karttapalvelulla ja ilmoitustaululla. Myös sivuston kielivalikoima lisääntyy, kun käyttöön tulevat
myös englanninkieliset sivut.
Uusi gluteeniton ruokakirja
Keliakiaviikolla ilmestyi uusi Kokkaa maailman makuja
-ruokakirja, jonka ovat kirjoittaneet Keliakialiiton toiminnanjohtaja Leila Kekkonen ja tuoteasiantuntija Marjo
Jokinen. Ohjeet on laadittu niin, että joka kodin kokkikin
voi valmistaa keliaakikolle maistuvia herkkuja. Kierrekantisessa kirjassa on liki 60 ohjetta.
Nyt haemme Prominent Food GMP Oy:n
Keravan tehtaallemme aktiivista
Myyntipäällikköä
TEHTÄVIISI KUULUU
• aktiivinen tuotteiden myynti
vaativille asiakkaille
• uuden markkinapotentiaalin
kartoittaminen
• uusasiakashankinta ja vastuu
asiakassuhteiden kehittämisestä
TARJOAMME
• vakituisen työsuhteen kasvavalla
mielenkiintoisella maustealalla
• kehittyvät brändit ja aidon
mahdollisuuden vaikuttaa
brändien kehittymiseen
TEHTÄVÄSSÄ MENESTYMINEN
EDELLYTTÄÄ
• näyttöä menestyksellisestä
HoReCa- ja vähittäiskauppamyynnistä sekä
uusasiakashankinnasta
• hyviä ihmissuhde- ja
neuvottelutaitoja
• ruotsin ja englannin kielen taitoa
• vastuullista
ARVOSTAMME
ja itsenäistä
työskentelyä
• ammattitaitoa arvostamme
kilpailukykyisellä palkalla ja
henkilöstöeduilla
• kaupallista vähintään
opistotasoista koulutusta
Kiinnostuitko? Hae tehtävää lähettämällä hakemuksesi
palkkatoivomuksineen ja CV:si 12.10.2012 mennessä Condite Oy:n
talous- ja hallintojohtajalle Harri Välimaalle: harri.valimaa@condite.fi
Lisätietoja tehtävästä antaa Harri Välimaa puh. 050 548 5072.
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
• Kestotilaus 59€, oppilaitokset
48€/vuosikerta + ALV
• Määräaikaistilaus 65€/vuosikerta + ALV
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl, 2,50€/kpl (+
ALV) + postituskulut
• Näytenumero ja tilaukset:
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
ilmestymisestä
koko elintarvikealan
kattava ammattilehti
n
niMitYKSiä
• Elli Siltala on nimitetty Valio Oy:n
Myynti- ja palvelujohtajaksi
1.1.2012 alkaen vastuualueenaan
Food Service myynti sekä Kuluttajaja asiantuntijapalvelut ja Asiakasmarkkinointi. Jani Pasanen on nimitetty asiakkuusjohtajaksi 12.3.2012
alkaen ja Aapo Kukkonen 2.4.2012
alkaen.
• ELT Marjatta Rahkio on valittu
Maitohygienialiiton määräaikaiseksi toiminnanjohtajaksi 20.8.2012 alkaen. Hän siirtyi tehtävään Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta.
• Petri Helenius on aloittanut Leipurin Oy:n koneosastolla huolto- ja
jälkimarkkinointipäällikkönä
23.4.2012.
• Pöyry Oyj:n toimitusjohtajaksi on
nimitetty Alexis Fries. Hän otti tehtävän vastaan 1.9.2012.
• Janika Willgrén on aloittanut Trio
Tradingin myyntipäällikkönä
1.5.2012. Hän vastaa yhtiön myyntitoiminnasta, uusasiakashankinnasta sekä asiakkuuksista keskusliikkeiden, julkisen sektorin ja HoReCa-puolen osalta. Ville Nurmi on
aloittanut Trio Tradingin kehityspäällikkönä 1.2.2012. Hän vastaa
mm. villin kotimaisen kalan ostosta
ja jatkojalostustoiminasta sekä
tuotekehityksestä.
• Pekka Tsupari aloitti Yleisen Teollisuusliiton toimitusjohtajana
1.9.2012.
• Pyrollissa on tehty useita nimityksiä 1.8.2012 alkaen. Paavo Martikainen on nimitetty johtajaksi muovipakkauksiin ja kansituotteisiin.
Hänen alaisuudessaan ovat Salon,
Merikarvian, Tervajoen ja Joensuun
tehtaat. Jarmo Sara on nimitetty
johtajaksi kartonkipakkauksiin. Hänen alaisuudessaan ovat Tampereen ja Lahden tehtaat. Tom Fagerlund jatkaa johtajana paperipakkauksissa. Hänen alaisuudessaan jatkavat Lempäälän, Ypäjän, Kotkan ja
Unkarin tehtaat. Heini Koivistoinen
on nimitetty Pyroll Pakkausten laatupäälliköksi toimipaikkanaan Ypä-
jä. Juha Tolvanen on nimitetty tuotantopäälliköksi Joensuuhun ja
Vesa Välimaa johtajaksi Pyroll Paperitukkuun toimipaikkanaan Tuusula. Kimmo Jalo on nimitetty Pyrollin hankinta- ja innovaatiopäälliköksi. Hänen toimipaikkansa on
Tampere.
• Mika Isohanni on nimetty Marvaco Oy:n tuotantopäälliköksi
8.5.2012 alkaen.
• Tuija Helsky on nimitetty 1.8.2012
alkaen Lassila & Tikanojan Siivousja käyttäjäpalveluiden ympäristö- ja
työturvallisuuspäälliköksi. Lia-Maria Kaihlanen on nimitetty Varkauden, Kuopion ja Joensuun kiinteistönhoitoyksiköiden yksikönpäälliköksi 10.4.2012 ja Minna Penttinen
1.5.2012 alkaen Joensuun ja Kuopion Siivous- ja käyttäjäpalveluiden
palvelupäälliköksi.
• Management Institute of Finland
MIF Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Timo Helosuo.
• Jyrki Karjalainen on nimitetty
HOK-Elannon kiinteistöjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 1.9.2012 alkaen.
• Ilkka Koskelainen on nimitetty
HARIBO Lakrids Oy Ab:n myyntijohtajaksi 1.7.2012 alkaen.
• Juha Andelin on nimitetty Kesko
Oyj:n konsernin Talouteen ja rahoitukseen kaupan maksamiskäytäntöjen kehityksestä vastaavaksi kehityspäälliköksi 1.7.2012 alkaen.
• VTT Leena Mörttinen on nimitetty
EK:n kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtajaksi ja EK:n johtoryhmän jäseneksi 1.8.2012 alkaen,
OTM, LL Eeva Korolainen johtavaksi
asiantuntijaksi ja EK:n hallituksen
sihteeriksi ja TkT Janica ylikarjula
EK:n Brysselin toimiston päälliköksi
1.9.2012 alkaen.
• Sami Höylä on nimitetty 9.5.2012
alkaen Oy Hartwall Ab:ssa asiakaspalvelupäälliköksi kuluttaja- ja
asiakaspalvelukeskukseen ravintolakanavan organisaatioon ja Maria
Malila asiakasmarkkinointipäälli-
Petri Helenius
Timo Helosuo
62
Mika Isohanni
Marjatta Rahkio
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
köksi 17.4.2012 alkaen. Asiakasmarkkinointisuunnittelijoiksi on nimitetty Juha Antinoja ja Juha-Matti
Korvola.
• VTM, MBA Tero Lausala on valittu
Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtajaksi.
• Kari Aulasmaa on nimitetty
Inspectan konsernijohtajaksi
12.4.2012 alkaen.
• ETM Anneli Hautaniemi on nimitetty Saarioinen Oy:n laatujohtajaksi 1.5.2012 alkaen.
• Algol Chemicalsin laatu- ja ympäristöpäälliköksi on nimitetty FM
Maarit Karlsson, HSEQ team
Leaderiksi FM Päivi Autiovuori ja
tuoteturvallisuuspäälliköksi DI Piia
Appelqvist.
• KiiltoClean Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Kari Vainio
21.5.2012 alkaen.
• Moilas-konsernin toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Timo Savolainen 1.9.2012 alkaen.
• KTM Harri Välimaa on nimitetty
Condite Oy:n talous- ja hallintojohtajaksi 4.6.2012 alkaen ja KTM Tarja Suominen ostopäälliköksi
14.5.2012 alkaen vastuualueenaan
raaka-aineiden hankinta kansainvälisiltä markkinoilta.
• Sami Vilander on nimitetty Kesprossa Lahden tukun tukkupäälliköksi 1.4.2012 alkaen, Osmo Puhakainen ostoyksikköön tuotepäälliköksi 2.5.2012 alkaen vastuualueenaan tuore ja pakastettu liha ja
Lauri Räsänen ostoyksikköön tuotepäälliköksi 2.5.2012 alkaen vastuualueenaan lihajalosteet ja valmisruoka. Kimmo Saari on nimitetty Kespron noutotukkujen ketjupäälliköksi 1.6.2012 alkaen.
• Restonomi Minnamari Eskelinen
on nimitetty Foodbrands Nordic
Oy:n Horeca-osastolle SK-myyntipäälliköksi.
• Janne Pesonen on nimitetty Suomen Diverseyn myyntijohtajaksi
14.5.2012 alkaen.
• Tero Puukko on nimitetty Pauligkonsernin IT-johtajaksi.
• Patrik Lindholm on nimitetty
Stockmann-konsernissa Divisional
Planning Manageriksi (elintarvikkeet) sekä KtaO, MKT, MTi Pirjo
Hellman ja MBA Anu Pekkola Divisional Merchandise managereiksi
(elintarvikkeet).
• DI Aki Laiho on nimitetty HKSca-
nin teknologian ja tuotannon kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi,
toimitusjohtajan sijaiseksi ja johtoryhmän jäseneksi, KTM Samuli Eskola strategiasta ja strategisista
prosesseista vastaavaksi johtajaksi, KTM Pekka Kuokka ICT:stä vastaavaksi johtajaksi, KTM Jukka Nikkinen Away from Home -liiketoiminnon johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi sekä KTM Tuomo Valkonen
talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
• Insinööri Tapani Sievänen on nimitetty Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.2012 alkaen.
• DI, MBA Aki Saarinen on nimitetty Ahlstromilla liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja
johtokunnan jäseneksi 11.6.2012 alkaen.
• Rauno Väisänen on nimitetty Atria Oyj:n tuotannon kehitysjohtajaksi 15.8.2012 alkaen.
• Atria Suomi Oy:n myynnistä vastaavaksi johtajaksi on nimitetty
KTM Antti Paavilainen 6.8.2012 alkaen. Heimo Hattula on nimitetty
tuotekehitysjohtajaksi, Anu Saranpää valmisruuasta vastaavaksi
markkinointipäälliköksi, Sanna Boginski tuotepäälliköksi valmisruuan liiketoiminta-alueella (välipalatuotteet ja Ridderheimsin tuoteryhmä) ja Janne Hautala pakkauskehityspäälliköksi.
• MMM Jukka Alanen on nimitetty
JTJ-Sales Oy:n toimitusjohtajaksi
1.8.2012 alkaen.
• ETM Anna Huttunen on nimitetty
Senson Oy:ssä tuotepäälliköksi ja
ETM Mirja Kreander asiakkuuspäälliköksi.
• ETM Satu Hulkkonen on nimitetty
hankintapäälliköksi Fazer-konsernissa ja ETM Mari Muhonen asiakkuuspäälliköksi Fazer Makeisissa.
• Maito ja Terveys ry on valinnut
uudeksi Maitolähettilääksi Kati
Riekkisen.
• Vuoden 2013 alussa aloittavan
ProAgria Etelä-Suomi ry:n va. hallitus on valinnut yhdistyksen toimitusjohtajaksi ProAgria Pirkanmaan
johtajan Lassi Uotilan ja varatoimitusjohtajaksi ProAgria Uudenmaan
johtajan Ari Toivosen. Tehtävät astuvat voimaan 1.1.2013.
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: esa.halme@ar-carton.com
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax 0207 463 999
www.aines.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: info.chemicals.fi@algol.fi
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: aimo.jussila@amihelp.fi
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: info@ammeraalbeltech.fi
www.ammeraalbeltech.fi
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: info@auraprint.fi
www.auraprint.fi
BANG & BONSOMER GROUP OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: terveys.tutkimus@berner.fi
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Äyritie 16
01510 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: main@brenntag-nordic.com
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: info@busch.fi
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5990
Fax 020 741 5993
email: info@caldic.fi
www.caldic.com
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax (09) 41355320
email: info@bedika.fi
www.bedika.fi
Duni Oy
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax. (09) 1462133
etunimi.sukunimi@duni.com
www.duni.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: hunaja@hunaja.fi
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
HTC Keilaniemi, Keilaranta 19
02150 ESPOO
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: info@imcd.fi
www.imcd.fi
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax 020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.com
www.ecolab.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
email: lsa@faerchplast.com
www.faerchplast.com
INFORMA OY
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email informa@informa.fi
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
INSPEx OY
FINN FOOD TECH
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax 0207 410 991
email: info@inspex.fi
www.inspex.fi
OY FOODFILES LTD
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: mail@jauhetekniikka.fi
www.jauhetekniikka.fi
PL 11
60101 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
email: info@finnfoodtech.fi
www.finnfoodtech.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
email: foodfiles@foodfiles.com
www.foodfiles.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: info@kermetar.fi
www.kermetar.fi
OY CELEGO AB
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: info@celego.fi
www.celego.fi
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
email: info@clsoy.fi
www.clsoy.fi
CONDITE OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
email: info@condite.fi
www.condite.fi
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax +46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: sales@provitek.fi
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
CORTEx OY
Bedika Oy
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: info@dosetec.fi
www.dosetec.fi
BERNER OY
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: alert.toimisto@alert.fi
www.alert.fi
DOSETEC ExACT OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: cortex@cortex.fi
www.cortex.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: haloila@mimaitw.com
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
email: klueber.fi@sk.klueber.com
www.klueber.com
LABNET OY
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
email: etunimi.sukunimi@labnet.fi
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: mallas@laihianmallas.fi
www.laihianmallas.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012
63
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: valkeakoski@bemis.com
www.bemis-europe.com
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: etunimi.sukunimi@laja.com
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: larscon@kolumbus.fi
www.larscon.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: etunimi.sukunimi@orat.fi
www.orat.fi
ORBIS OY
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
email: info@orbis.eu
Kotisivu: www.orbis.eu
TT-TÄRYLAITE OY
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: etunimi.sukunimi@satafood.net
www.satafood.net
ORGANIC FOOD FINLAND
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: etunimi.sukunimi@lihel.fi
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax (06) 527 1197
email: info@linseed.fi
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax 020 112 1501
email: etunimi.sukunimi@mediq.com
asiakaspalvelu@mediq.com
www.mediq.fi
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
email: info@organic-finland.com
www.organic-finland.com
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: myynti@pa-hu.fi
www.pa-hu.fi
PACCOR FINLAND OY
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com
www.paccor.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi
www.laatuetiketti.fi
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
email: info@mesmec.fi
www.mesmec.fi
PYROLL PAKKAUKSET
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
email: pakkaukset@pyroll.com
www.pyroll.com
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Hankintaopas
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: multivac@fi.multivac.com
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi
www.scanegg.fi
64
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
cryovac.finland@sealedair.com
www.sealedair-emea.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
email: asiakaspalvelu@racx.fi
www.racx.fi
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
email: ravatek@ravatek.fi
www.ravatek.fi
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: sales@softwarepoint.fi
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: suomen@cobrasys.fi
www.cobrasys.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:etunimi.sukunimi@tarratuote.fi
www.tarratuote.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax (09) 8632 113
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
email: saltia@saltia.com
www.saltia.com
Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: riggert.fornas@kolumbus.fi
www.uvisable.com
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: teollisuustuotteet@valio.fi
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi
www.vesantti.fi
SEFO-KONSULTOINTI
TARRATUOTE OY
MP-MAUSTEPALVELU OY
UVA FINLAND
VALIO OY
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi
www.packcompany.fi
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: info@tarylaite.fi
www.tarylaite.fi
TIETO OYJ
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
email: tero.m.virtanen@tieto.com
www.tieto.com
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 523 9566
Fax (09) 319 36554
email: info@viikkifoodcentre.fi
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
45371 VALKEALA
Puh. (015) 7700 700
email: info@woikoski.fi
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Tarjoamme
innovatiivisia
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
email:
sales@worldcourier.fi
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
www.worldcourier.com
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.fi
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
email: contact@osterlund.com
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Multivac Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
Orat Oy
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
– WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
– Business Intelligence -ratkaisut
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
Busch Vakuumteknik Oy
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Cobra Systems Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
Inspex Oy
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
nopea toimitus suoraan varastoltamme
World Courier (Finland) Oy
– lavankäärintäkoneet
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tieto Oyj
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Brenntag Nordic Oy
– tyhjiöpumput
Cortex Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Algol Chemicals Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
Bedika Oy
Software Point Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Tankki Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Caldic Finland Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– räätälöidyt seokset
– pakkaamispalvelut
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
luonnon väriaineet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Labnet Oy
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
Saltia Oy
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huolto- ja
asennuspalvelut
Multivac Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
–
–
–
–
–
–
–
–
mikrobiologiset elatusaineet
elintarvikkeiden testikitit
lämpötilamittaukset elintarvikkeista
pH- ja johtokykymittarit
petrimaljat ja valmiit maljat
laboratoriolasit
näytteenottovälineet
laboratoriolaitteet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena ja Gallery
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kuitu
lipidit
vitamiinit
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012
65
Hankintaopas
Oy Ecolab Ab
Oy Mesmec Ab
Pa-Hu Oy
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Linseed Oy
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Pyroll Pakkaukset
PAKKAAMINEN
A&R Carton Oy
Ravatek Oy
kartonkipakkaukset
muovipussit ja -kassit
paperipussit, -kassit ja -kääreet
ratakalvot
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
Sealed Air Oy – Cryovac
Auraprint Oy
–
–
–
–
tarrat, tuote-etiketit
RFID-tarrat
sleeverit wrap-around-etiketit
kampanjatarrat
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Duni Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
Bang & Bonsomer Group Oy
–
–
–
–
–
–
sakeutus- ja hyytelöimisaineet
proteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
rasvat, -kuorrutteet, -täytteet
aromit, värit
Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Laihian Mallas Oy
Hankintaopas
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Roquette Nordica Oy
- natiivit ja modifioidut tärkkelykset
- tärkkelyssiirapit
- poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
- proteiinit
- kuidut
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Kasvua ja kumppanuutta
– markkinatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Larscon Oy
–
–
–
–
HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvontaja lämpömittarit
tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Raksystems Anticimex
–
–
–
–
elintarvikehygieniapalvelut
koulutus
näytteenottopalvelut
tuhoeläintorjunta
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Viikki Food Centre
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy ------
Leipurin Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
Foodwest Oy
Senson Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Informa Oy
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huolto- ja
ylläpitopalvelut
Organic Food Finland
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Bemis Valkeakoski Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
–
–
–
–
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
MP-Maustepalvelu Oy
AmiHelp Oy
– tuotekehitys- ja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
VOITELUAINEET
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Kermetar Oy
Viikki Food
Centre on valittu
toteuttamaan kansallista
- Elkalub
voiteluaineet
(NSF)
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
www.viikkifoodcentre.fi
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Lihel Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
PACCOR Finland Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
66
Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
– ravitsemusasiantuntijapalvelut
Finn Food Tech
Elintarvikealan kehityspalvelut:
– tuotannon kehittäminen
– pakkaamisen kehittäminen
– kehitysprojektit ja hankkeet
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
n
ta Pa h t u M a K a l e n t e r i
Suomessa
Luomuviikko 1.–7.10.2012
Lisää Luomua -kiertue 1.10.2012 Hyvinkää,
9.10.2012 Lappeenranta, 30.10.2012 Somero,
9.11.2012 Seinäjoki, 13.11.2012 Kuopio,
19.11.2012 Lahti, 29.11.2012 Joensuu, 8.1.2013
Pori, 10.1.2013 Tervola ja 16.1.2013 Laukaa,
www.luomu.fi/pro-luomu-ry
Luovaa ruokaa? 2.10.2012 Turku, www.varru.fi
Kauppa 2013 2.10.2012 Helsinki,
www.kauppa.fi
Ikäihmisen ravitsemus 3.10.2012 Tampere,
www.fcg.fi
Pakkausalan peruskurssi nro 76 3.–4.10.2012
Kirkkonummi, www.pakkaus.com
Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012,
www.turunmessukeskus.fi
Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012
Turku. www.turunmessukeskus.fi
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät
8.–9.10.2012, Helsinki.www.rty.fi
Nanoscience days 8.-9.10.2012 Jyväskylä,
www.jyu.fi
ympäristö ja yhdyskunta, Vesi ja viemäri, Jäte
ja kierrätys 9.–12.10.2012 Helsinki,
www.finnexpo.fi
LyNETin tutkimuspäivät 10.10.2012 Espoo,
www.lynet.fi
Terveysväiteseminaari 10.10.2012, Helsinki,
www.evira.fi
Valtakunnalliset luonnontuotepäivät & Ruoka-Suomi-seminaari 10.–11.10.2012 Seinäjoki,
www.tkk.fi, http://www.luontoyrittaja.fi/html,
www.ruokasuomi.fi
V Symposium on Sourdough - Cereal Fermentation for Future Foods 10.–12.10.2012
Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012
Tekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
Herkku-messut 12.–14.2012 Seinäjoki,
www.herkkumessut.fi
Lihan aistinvarainen laadunarviointi
18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi
Luomua lautasella – luomuruokaa julkisiin
palveluihin -seminaari 18.10.2012 Espoo,
henry.lyback@laurea.fi
Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki,
www.finnexpo.fi
Turun 34. Silakkamarkkinat 20.–23.10.2012
Turku
Reilun Kaupan viikko 22.–28.10.2012
Työterveyspäivät 23.–24.10.2012 Helsinki,
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012
Helsinki, www.finnexpo.fi
Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012
Helsinki, www.agronomiliitto.fi
Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi
Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisuseminaari 30.10.2012,
www.temtoimialapalvelu.fi
Erityisruokavaliot 1.11.2012, Helsinki,
www.ael.fi
Vesimikrobiologian koulutus 1.11.2012
Kouvola, www.vesi-instituutti.fi
Valtakunnallinen luomututkimusseminaari
1.–2.11.2012 Mikkeli, www.luomu.fi
Scientific Seminar on Organic Food - open, critical and collaborative approaches
1.–2.11.2012 Mikkeli,
www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012
Ateria 6.11.2012 Helsinki,
www.wanhasatama.com
Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät
13.–14.11.2012 Lappeenranta,
www.lut.fi/jatepaivat
Pakkausalan peruskurssi nro 76
13.–15.11.2012 Kirkkonummi,
www.pakkaus.com
Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012
Helsinki,
www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus
Luomupäivä 14.11.2012, Tampere,
elisa.m.niemi@gmail.com
Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki,
minna.huuhtanen@haagaperho.fi
Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012,
Vantaa, www.ael.fi
FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
PAK 2012 Tulevaisuuden pakkaus 27.11.2012
Helsinki, www.pakkaus.com
Eläinlääkäripäivät 28.–30.11.2012 Helsinki,
www.sell.fi
Ulkomailla
14th ICC Cereal and Bread Congress 1.10.2012
Peking, www.icc.or.at
Tokyo Pack 2.–5.10.2012, www.tokyo-pack.jp
Macropak 2012 2.–5.10.2012 Utrecht,
www.macriopal.nl
InterFood delhi 4.–6.10.2012,
www.food-exhibitions.com
Veterinärkongressen 2012 8.–9.10.2012
Uppsala, www.scf.se
Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012
Göteborg, www.svenskamassan.se
Frukostseminarium om inline-mixing
10.10.2012, Göteborg,
www.livsmedelsforeningen.se
Stockholms Chokladfestival 12.–14.10.2012,
www.nordiskamuseet.se
Natural Products Scandinavia 13.–14.10.2012
Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com
IPA 2012 21.–25.10.2012 Pariisi,
http://en.ipa-web.com/
SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr
Tokyo Pack 23.–26.10.2012,
www.tokyo-pack.jp
Scanpack 23.–26.10.2012 Göteborg,
www.scanpack.se
Tallinn Food Fest 25.–27.10.2012 Tallinna,
www.profexpo.ee
Pack Expo International 28.–31.10.2012
Chicago, www.packexpo.com
World Food Kazakhstan & World Food Ukraine
30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com
New Nordic Food Conference 6. –7.11.2012
Oslo, www.nynordiskmad.org
FoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning, www.
foodåharmatech.dk
China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012,
Dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com
Hi Europe, Ni & NuW 13. –15.11.2012 Frankfurt,
http://hieurope.ingredientsnetwork.com
Brau Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg,
www.brau-beviale.de
5th International Symposium on Food Packaging 14. –16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org
Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi,
www.emballageweb.com
EFFoST Annual Meeting 20. –23.11.2012 Montpellier, Ranska, www.effostconference.com
ISNNF 2012 - Annual Conference and Exhibition 2.– 6.12.2012 Hawaiji, www.isnff.org
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia
tapahtumia osoitteella
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto
n e t S - S i v u t
Prosessitekninen jaosto tutustui
juoman valmistuksen saloihin
Prosessitekninen jaosto suuntasi
toukokuussa kevätekskursionsa
Lahteen kolmen eri yrityksen
tehtaalle.
Ensimmäisen kohteen eli Hartwall Lahden
isäntinä toimivat tutkimuspäällikkö Jukka
Kronlöf ja kierrosopas Mirva Inkinen. Vierailu
alkoi Hartwallin tuoteuutuuksien maistamisella.
Erityisen mielenkiinnon kohteena oli
MM2012 -kisaolut, jossa on jälkihumaloinnin
ansiosta normaalia runsaampi vaahto. Lisäksi vuoden 1952 olympialaisten juhlavuoden
kunniaksi lanseerattu Brändilonkero yllätti
maullaan positiivisesti.
Hartwall valmistaa suosittuja kotimaisia
oluita, Karjalaa ja Lapin Kultaa. Yritys tuo
myös maahan useita olut- ja siiderimerkkejä.
Energian säästöä ja bioenergiaa
Maistamisen jälkeen tutustuimme Kronlöfin
opastuksella mäskäys- ja keittoprosessiin.
Panimo valmistaa olutta päivittäin keskimäärin tuopillisen jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohti. Vuonna 2002 käyttöönotetussa
prosessissa energiatehokkuus on huippuluokkaa. Käytössä on Merlin-tekniikka, jossa
vierteen keitto ja haihdutus on kehitetty energiaa säästäviksi ja hellävaraisiksi tuotteelle.
Tehdas käyttää lämmityksessä mm. biokaasua paikalliselta mädättämöltä ja hyödyntää oluenpanossa syntyvää hiilidioksidia virvoitusjuomien valmistuksessa. Lisäksi Hartwallin ylijäämähiivasta sekä Lahden alueen
leipomoilta ja supermarketeista tulevista
elintarvikejätteistä valmistetaan bioetanolia
St1 Biofuels Oy:n yksikössä, joka sijaitsee
Hartwallin tehtaan tontilla.
2009. Vastaavaa toimintaa on Polttimossa
kuitenkin harjoitettu jo useita vuosikymmeniä.
Vilja- ja mallasuutteiden valmistus alkaa
viljamateriaalin jauhatuksella joko kuivana
tai märkänä. Jauhamisen jälkeen viljalle tehdään mäskäys, jonka aikana viljan polysakkaridit hydrolysoidaan ja uutetaan veteen. Hydrolyysisissä hyödynnetään pääosin viljan
omia entsyymejä. Joissain tapauksissa on
kuitenkin tarpeen lisätä myös ulkopuolisia
entsyymejä tehostamaan hydrolyysiä ja esimerkiksi nopeuttamaan suodattamalla tehtävää kiintoaineen ja nesteosan erotusta.
Suodatuksen jälkeen liukoinen osa, vierre,
konsentroidaan alipainehaihduttimella viskoosiksi uutteeksi, joissa kuiva-ainepitoisuus
on noin 80 %. Uutteet ovat mikrobiologisesti
stabiileja huoneenlämmössä, sillä vesipitoisuus on niin alhainen, etteivät mikrobit kykene niissä kasvamaan.
Vilja- ja mallasuutteita käytetään erityisesti muokkaamaan juomien ja leivontatuotteiden makua ja väriä sekä tehostamaan leivontaprosessia. Esimerkiksi kauraleivontaan ke-
Teerenpelin viskejä maistamassa Markku
Hurme (vas.), Iiro Kutila, Piritta Niemi,
Jaakko Joki, Jussi Oinas, Anssi Pyysing,
Marko Meskanen, Janne Asikainen, Olli
Silvola ja Pirkka Karaila.
Kuvat: juhani SibaKov
hitetty OTEX-uute antaa leivinhiivalle ravinteita ja nopeuttaa nostatusprosessia ja samalla
vahvistaa leivän kauramaista flavoria.
Kypsytysajalla oleellinen merkitys
Ekskursion viimeinen kohde oli Teerenpeli yhtiöiden viskitislaamo, jossa vierailua isännöi-
Makua ja väriä uutteilla
Toinen vierailukohde oli viljauutteita ja viljapohjaisia ingredienttejä valmistava ja myyvä
Senson Oy. Vierailun isäntinä toimivat innovaatiopäällikkö Pekka Lehtinen, tuotekehitysinsinööri Hanna Metsä-Eerola sekä uutemestari Erkki Karppinen.
Senson on varsin nuori yhtiö, sillä se perustettiin osaksi Polttimo-konsernia vuonna
68
Senson Oy:n prosessin äärellä Iiro Kutila (vas.), Hanna Metsä-Eerola, Pekka Lehtinen, Erkki
Karppinen, Markku Hurme, Kirsi Jouppila, Olli Silvola, Pirkka Karaila ja Matti Hämäläinen.
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Vesiongelmia voi
ehkäistä viestinnällä
vät toimitusjohtaja Anssi Pyysing, viskimestari Jaakko Joki ja kierrosisäntä Jussi Oinas.
Teerenpeli yhtiöt aloitti panimotoiminnan
vuonna 1995, jolloin mittakaava oli hyvin pieni, vain 50 litraa per keitto. Vuoden 2009 aikana toiminta laajeni ja oluen ja siiderin valmistus siirtyi vierailukohteemme Ravintola
Taivaanrannan tiloista Lotilaan ja vuosikapasiteetti nousi 200 000 litrasta 500 000 litraan.
Viskitislaamo aloitti toimintansa vuonna
2002 ja toimii edelleen Ravintola Taivaanrannan alakerrassa. Siellä noin 450 kg mallasta
mäskätään 1800 litraksi vierrettä, joka käytetään 4,5 vuorokauden ajan rankiksi. Rankki
tislataan noin 68 vol-%:ksi, josta otetaan talteen ns. middle-cut eli hienoin keskiosa. Alite
ja ylite kierrätetään uudelleen, jolloin koko
tisle saadaan talteen priimalaatuisena.
Tilauksen jälkeen viski laimennetaan 63,5
vol-%:ksi, jotta viskitynnyrin puumateriaali
luovuttaa kypsytyksen aikana parhaiten makua. Teerenpelin viskeissä käytetään ex-bourbon- ja ex-cherry- tynnyreitä. Tynnyrit hiilletään sisältä polttamalla, jolloin puun syyt sulkeutuvat kunnolla.
Teerenpelin viskit myydään kahdeksan
vuoden kypsytyksen jälkeen. Pidempään kypsytettyjä viskejä saattaa tulla tarjolle lähitulevaisuudessa, mutta viskimestari Joki ei vielä
paljastanut, milloin tämä on ajankohtaista.
Tislaamovierailu huipentui maisteluun, jossa testasimme viskin maun kehittymistä kypsytyksen aikana. Raakatisle on silkkaa pontikkaa, mutta jo kolmen vuoden jälkeen maku
ja väri ovat muuttuneet selkeästi. Kahdeksan
vuotta ei kuitenkaan ole kypsytyksen kannalta turha mittari, sillä maun kehittyminen optimaaliseksi vaatii reilusti aikaa. π
Juhani Sibakov
tutkija
juhani.sibakov(at)vtt.fi
Talousvesi on elintarvikeyrityksissä
keskeinen raaka-aine ja välttämätön
resurssi tuoteturvallisuuden
ylläpitämiseksi.
Elintarvikeyritysten näkökulmasta vesihuoltolaitos on kriittinen tavarantoimittaja, jolle ei yleensä ole vaihtoehtoja.
Häiriöt veden jakelussa tai vakavat laatupoikkeamat johtavat nopeasti tuotannon keskeyttämiseen. Pienemmät laatupoikkeamat voivat haitata tuotantoprosessia, vaikka lainsäädännön talousvedelle asettamat vaatimukset täyttyisivätkin. Jo vedenpuhdistuskemikaalien pitoisuuksien vaihtelut voivat olla ongelmallisia herkille prosesseille.
Tasalaatuisen talousveden valmistaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä
raakaveden laatu vaihtelee. Veden laatu
saattaa muuttua vaikeasti ennakoitavalla tavalla putkistossa matkalla loppukäyttäjälle. Talousveden valmistamiseen
ja jakeluun tarvittavan laitteiston ja putkiston huoltaminen on myös haastavaa
mm. putkistojen pituuden ja keskeytymättömän vedenjakelun vaatimusten
vuoksi.
Elintarviketeollisuuden talousvedelle
asettamien korkeiden vaatimusten ja talousveden valmistamisen haasteiden yhteensovittaminen puhutti Elintarvikehygienian jaoston 15.6.2012 järjestämässä
seminaarissa Talousveden valmistus ja
hygieeniset riskit.
Yritykset tarvitsevat nopeasti
tiedon häiriötilanteista
Seminaarin pohjustuksena oli vierailu
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden
(HSY) Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, jonka toimintaa esitteli
mikrobiologi Tuula Laakso. Puhdistuslaitos valmistaa Päijänteen vedestä monivaiheisella prosessilla talousvettä Pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Se on kansainvälisestikin korkealaatuista talousvettä, ja toimitusvarmuus on hyvä.
Vaikka asiat ovat hyvällä tolalla, laitosesittelyn jälkeisessä keskustelussa
korostui elintarvikeyritysten tarve saada
tieto veden laatuvaihteluista ja jakeluhäiriöistä mahdollisimman nopeasti. Tiedotusväyläksi ehdotettiin mm. sähköpostia, jonka lähetyslistalle asiakasyritykset voivat halutessaan
liittyä.
Varsinaisen seminaarin aloitti toimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitosta. Hän puhui talousvedestä elintarviketeollisuudessa. Vaikka vesihuolto toimiikin Suomessa pääasiassa hyvin, parannettavaa löytyy asiakasyritysten ja vedentoimittajien välisessä viestinnässä ja sopimuksissa, jotka tulisi räätälöidä asiakasyritysten tarpeita vastaavaksi. Lainsäädäntöä pitäisi kehittää
suuntaan, jossa veden elintarvikekäyttö huomioitaisiin nykyistä paremmin.
Pienet vedenottamot erityisen
alttiita saastumiselle
Professori Marja-Liisa Hänninen Helsingin
yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta summasi talousveden
mikrobiologiset vaarat. Vesilaitoksen raakaveden laatu, käsittelyprosessi ja jakeluverkosto määrittelevät pitkälti talousveden hygieeniset riskit.
Putkistossa biofilmeinä elävät bakteerit
ovat tärkeitä sameuden sekä haju- ja makuvirheiden aiheuttajia. Talousvesivälitteiset
epidemiat johtuvat yleensä pinta- tai jäteveden vuotamisesta talousveteen. Alttiina saastumiselle ovat erityisesti pienet vedenottamot, joissa vettä prosessoidaan vain kevyesti.
Seminaarin päätti Puolustusvoimien ylieläinlääkäri Ari Hörmanin esitys WHO:n tunnetuksi tekemästä Water Safety Plan (WSP)
-järjestelmästä, joka on kehitetty hallitsemaan veden riskejä ”lähteestä lasiin”, samaan tapaan kuin HACCP-järjestelmä toimii
elintarviketeollisuudessa.
Euroopan komissio on uudistamassa vesidirektiiviä WSP-järjestelmään pohjautuen.
WSP:llä tai vastaavilla järjestelmillä voitaisiin
hallita erityisesti pienten vesilaitosten riskejä. π
Timo Nieminen
tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
timo.t.nieminen(at)helsinki.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
69
n e t S - P a l S t a | anna Kojo
Seuran juhlaseminaari 30.10. Tieteiden talolla
ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjestää seminaarin
30.10. klo 12.30–19.00. Tieteiden talolla. Seminaarin aihe on Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta
virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöittää
vuorovaikutteinen paneeli.
Seminaarin päätteeksi mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa. Seminaarin ilmoitus ilmoittautumisohjeineen löytyy
tästä lehdestä.
Jäsen- ja lukijakysely
Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsen- ja lukijakyselyn keväällä 2012. Kyselyssä
selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällös-
tä ja jakelutavoista. Ravintolalahjakortit voittivat Minna Kahala, Pasi Raja ja Maire Saukko.
Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista Kehittyvä
Elintarvike -lehdestä 5/2012, jossa ilmestyvät
seuran 65-vuotisjuhlasivut.
Syksyn tapahtumia
Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esille kahdessa ammattitapahtumassa. Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät järjestetään 8.–9.10.
Marina Congress Centerissä Helsingissä ja
Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingissä
Messukeskuksessa.
Jaostojen toimintaa
ATJ suunnittelee ekskursiota Saarioiselle
syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin
lisää sähköpostilla.
In memoriam
TETSin kunniajäsen Jarmo Laaksonheimo nukkui pois sairauden uuvuttamana
3. päivä elokuuta 2012. Laaksonheimo
(MML) oli pitkäaikainen, aktiivinen ETS:n
jäsen.
Hän oli myös yksi Turun elintarviketutkijain seura r.y.:n (TETS) perustajajäsenistä ja toimi seuran sihteerinä heti seuran perustamisen jälkeisinä vuosina
1959–1961. Hallituskautensa jälkeenkin
Laaksonheimo oli vielä viime vuosiin asti
yksi seuran aktiivisimmista jäsenistä.
Työurallaan hän toimi mm. Raisio Yhtymän kehitysjohtajana ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa edistäen ja
kehittäen elintarvikealan tutkimusta ja
alalla toimivien ammattitaitoa.
n K a n n a t t a j a j ä S e n
Finnbakels on erikoistunut leipomoalan raaka-aineisiin
Finnbakels on osa maailmanlaajuista Bakelsryhmää, joka on erikoistunut leipomoalan
raaka-aineisiin. Ensimmäinen Bakels-yritys
perustettiin vuonna 1904 Amsterdamissa.
Vuosisadan alun jälkeen yritysryhmä on kasvanut ja kehittynyt paljon, ja nykyisin siihen
kuuluukin noin 40 yritystä viidellä eri mantereella.
Bakels-ryhmän valmistama ja toimittama
raaka-ainevalikoima on laaja. Se kattaa niin
teollisille leipomoille tilaustyönä tehdyt kuin
erityisesti pienleipomoille kehitetytkin tuotteet. Bakels-yhtiöiden myynti- ja tekniset tiimit ovat keskittyneet palvelemaan sekä teollisia leipomoita, pienleipomoita että konditorioita.
Finnbakelsin tuotevalikoimaan kuuluu
Finnbakels muutti marraskuussa 2011 uusiin
tiloihin Keravalle.
Kuva: FinnbaKelS oY
70
muun muassa ruokaleipä-, kahvileipä- ja konditoriaseoksia, jauhoja, erilaisia puolivalmisteita, kahvileipätäytteitä, marsipaaneja sekä
kuorrutteita. Finnbakelsin toimitusjohtaja
Tommi Leander kertoo, että tuotevalikoimaa
on viime aikoina uudistettu ja päivitetty jokaisessa tuoteryhmässä.
– Uusia tuotteita ovat muun muassa kultaja hopeakiilteiset peilihyytelöt sekä E-numeroton kahvileivän kiille. Sisaryrityksissämme
ulkomailla on paljon sellaisia tuotteita, joita
voimme tuoda myös Suomen markkinoille.
Hyvä esimerkki näistä ovat kuppikakkuseokset, joista on tullut suosittuja, Leander kertoo.
Alan tulevaisuus hyvä,
hännännosto tarpeen
Leander iloitsee siitä, että Suomesta löytyy
paljon leipomoalan yrityksiä, jotka panostavat laatuun ja kehitykseen. Suomalainen leipäkulttuuri on hänen mielestään monipuolista, mutta kehittymisen varaa on edelleen.
Leivän syöntiin kaivataan hänen mielestään lisää nautiskelua Keski-Euroopan tyyliin:
leivän tulisi olla itsessään niin herkullista, ettei se kaipaa mitään muuta kuin levitettä
päälleen. Lisäksi leivän tuoreuden merkitys
tulisi ymmärtää paremmin, ja kaupoista tulisi
saada tuoretta leipää myös iltapäivisin.
– Vaaleiden leipien saralla Suomessa on
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
paljon kehitysmahdollisuuksia. Esimerkiksi
Ruotsissa vaaleat raskileivät ovat hyvin suosittuja. Lisäksi ranskalainen konditoria-tyylinen kahvileipäkulttuuri on nostamassa meilläkin päätään. Toivon, että tulevaisuudessa
konditoria- ja leipomoala pyrkisivät nostamaan enemmän profiiliaan, Leander pohtii.
Elintarviketieteiden seura
ennestään tuttu
Elintarviketieteiden seura on Leanderille tuttu
jo ennen kuin Finnbakels liittyi seuran kannattajajäseneksi. Hän on ollut perustamassa ETS
ry:n Itä- ja Pohjois-Suomen jaostoa vuonna
2005 ja on lisäksi toiminut IPSJ:n johtoryhmässä.
Tällä hetkellä aktiivinen järjestötoiminta on
jäänyt hänen osaltaan vähemmälle, sillä kotona aikaa kuluu pienten lasten kanssa touhutessa. ETS ry:n ja Kehittyvä Elintarvike -lehden merkitys on hänelle kuitenkin selvä.
– ETS ry ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat
tärkeitä viestintäväyliä elintarvikealalla. Seura järjestää monia mielenkiintoisia ja ajankohtaisia seminaareja kuten PTJ:n Hyvät, pahat, hiilihydraatit -seminaari tämän vuoden
keväällä. π
Anna Kojo
Tetsiläiset vierailivat Tullilaboratoriossa
Joukko Turun Elintarviketutkijain seuran jäseniä vieraili toukokuun lopulla Tullilaboratoriossa, jossa tutkitaan muun muassa ei-eläinperäisiä elintarvikkeita. Tänä vuonna 105
vuotta täyttäneessä laboratoriossa tutkittiin
viime vuonna vajaa 13 000 näytettä, joista
ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.–
23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk.
EHJ järjesti 15.6.2012 laitosvierailun Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta. Lue lisää vierailusta tämän lehden ETS-sivuilta.
ETMJ järjestää ekskursion Viking Linelle
syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin
lisää sähköpostilla.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.6. Viivi Wanhalinna ja Tapio Itäsola. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
Pysykää kuulolla!
Mukavaa syksyä toivottaen
Anna Kojo
noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia.
Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista.
Elintarvikevalvontaan kuuluvat muun muassa lisäaineet, kemialliset kontaminantit,
torjunta-aineet ja elintarvikkeiden kontakti-
FT Eila Järvenpää
puheenjohtaja
MTT, Biotekniikka ja elintarviketuotanto, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. 029 531 7284,
040 513 3574
eila.jarvenpaa@mtt.fi
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
paula.koivisto@gmail.com
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
tiina.luoma@sok.fi
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. 050 389 0121
annemari.ottelin@gmail.com
lisätietoja:
www.tulli.fi ja
Kehittyvä elintarvike 3/2012 s.20–21
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
materiaalit. Muita tutkimusalueita ovat esimerkiksi pakkausmerkinnät, lisätyt vitamiinit
ja ravintolisät.
Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen)
Foodwest Oy
Åkerlundinkatu 2 a
33100 TAMPERE
p. 040 707 6013
juuli.seppala@foodwest.fi
ELT Elina Säde
Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
elina.sade@helsinki.fi
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
erkki.vasara@agropolis.fi
Elintarviketieteiden
seuran toimihenkilöt
HuK, tradenomi Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 000241 HELSINKI
p. 050 337 1070
info@ets.fi
PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot
löytyvät osoitteesta www.ets.fi
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Elintarviketieteiden seuran
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 %
alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin
seminaareihin.
Muutoksia
yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun
osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
Myös ajantasainen sähköpostiosoite
kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)
ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Seuralla uusi
sähköpostiosoite
Seuran sähköpostiosoite on muuttunut.
Uusi sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja
seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät
ole enää toiminnassa eivätkä näihin
osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
71
n e t S - S i v u t
72
Kehittyvä Elintarvike 4/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Tetsiläiset vierailivat Tullilaboratoriossa
Joukko Turun Elintarviketutkijain seuran jäseniä vieraili toukokuun lopulla Tullilaboratoriossa, jossa tutkitaan muun muassa ei-eläinperäisiä elintarvikkeita. Tänä vuonna 105
vuotta täyttäneessä laboratoriossa tutkittiin
viime vuonna vajaa 13 000 näytettä, joista
ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.–
23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk.
EHJ järjesti 15.6.2012 laitosvierailun Helsingin kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta. Lue lisää vierailusta tämän lehden ETS-sivuilta.
ETMJ järjestää ekskursion Viking Linelle
syksyllä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin
lisää sähköpostilla.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.6. Viivi Wanhalinna ja Tapio Itäsola. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
Pysykää kuulolla!
Mukavaa syksyä toivottaen
Anna Kojo
noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia.
Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista.
Elintarvikevalvontaan kuuluvat muun muassa lisäaineet, kemialliset kontaminantit,
torjunta-aineet ja elintarvikkeiden kontakti-
FT Eila Järvenpää
puheenjohtaja
MTT, Biotekniikka ja elintarviketuotanto, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. 029 531 7284,
040 513 3574
eila.jarvenpaa@mtt.fi
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
paula.koivisto@gmail.com
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
tiina.luoma@sok.fi
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. 050 389 0121
annemari.ottelin@gmail.com
Lisätietoja:
www.tulli.fi ja
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 s.20–21
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
materiaalit. Muita tutkimusalueita ovat esimerkiksi pakkausmerkinnät, lisätyt vitamiinit
ja ravintolisät.
Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen)
Foodwest Oy
Åkerlundinkatu 2 a
33100 TAMPERE
p. 040 707 6013
juuli.seppala@foodwest.fi
ELT Elina Säde
Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
elina.sade@helsinki.fi
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
erkki.vasara@agropolis.fi
Elintarviketieteiden
seuran toimihenkilöt
HuK, tradenomi Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 000241 HELSINKI
p. 050 337 1070
info@ets.fi
PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot
löytyvät osoitteesta www.ets.fi
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Elintarviketieteiden seuran
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 %
alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin
seminaareihin.
Muutoksia
yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun
osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
Myös ajantasainen sähköpostiosoite
kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)
ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Seuralla uusi
sähköpostiosoite
Seuran sähköpostiosoite on muuttunut.
Uusi sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja
seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät
ole enää toiminnassa eivätkä näihin
osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2012
71