docLataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
download 
Report Transcription
Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/10 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Verkkokoulutuksen suosio kasvaa Sosiaalinen media tätä päivää Tieteellinen ruokapuhe hämmentää , s u m i k t u t , s Koulutu ys & johtaminen t i h e k e tuot MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON 10.11.2008 08:24 Page 1 11. n PÄ Ä K I R J O I T U S 6 / 2 0 1 0 Kaikki lähtee koulutuksesta ja tutkimuksesta V & Hyvää Joulua Onnellista Uutta Vuotta! KUVa: TaUnO RanTala t. Toimitus altioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta valmistui lokakuussa. Hallitus pitää Huomisen ruoka -strategiassa tärkeänä erityisesti koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista tulisi myös tukea. Hallituksen mielestä tärkeää on myös edistää elintarviketutkimusta kannustamalla verkottumista, tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyötä, vahvistaa julkisen sektorin ruokahankintaosaamista, tukea ruokakasvatusta, terveyttä edistäviä ruokavalintoja sekä luomu- ja lähiruokaa ja parantaa ministeriöiden välistä ruokapolitiikkayhteistyötä. Ruokaketjun koulutuksen, tutkimuksen ja tiedonsiirtoketjun osalta hallitus pitää mm. seuraavia toimenpiteitä tärkeänä: ”Kohdennetaan resursseja elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimukseen, kehittämiseen, monialaiseen toimintaan ja innovaatioihin. Edistetään yhteistyöverkostojen syntymistä. Turvataan resurssit pitkäjänteiseen elintarvikealan perustutkimukseen. Kannustetaan eri hallinnonalojen kesken elintarvikealantutkimusta tekevien tutkimuslaitosten koordinaatiota. Suunnataan resursseja valtion tutkimuslaitosten elintarvikealaan liittyvän innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Kohdennetaan hallinnonalan voimavaroja elintarviketutkimukseen, joka toimii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.” Ei siis kovin paljon uutta auringon alla! Kaikista seikoista on puhuttu jo pitkään. Se on sitten eri asia, mikä on päässyt käytännön toiminnan tasolle. Osa on, osa ei. Entisenä tutkijana voin todeta, että jo 90-luvun puolivälissä oli turha hakea kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoja, jos hankkeessa ei ollut aitoa yhteistyötä ja innovaatiohakuisuutta eri toimijoiden kanssa. Elintarviketieteiden seurassa olemme olleet huolestuneita ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta. Ilokseni hallitus pitää selonteossaan tärkeänä, että alueellista huoltovarmuutta lisätään erityisesti vahvistamalla tilojen toimintakykyä poikkeusoloissa ja parantamalla maatilojen huoltovarmuutta sähkön ja muun energian saannissa sekä tietoverkkojen toimivuudessa. Lisäksi hallitus painottaa, että rehuvalkuaisomavaraisuutta tulisi nostaa erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa sekä varmistaa huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeiden kasvien kansallinen tutkimus. Jotta nämä kaikki kauaskantoiset suuntaukset voisivat ihan oikeasti toteutua, tarvitaan jatkuvuutta. Kaikki on paljolti kiinni seuraavasta hallitusohjelmasta. Ennen kaikkea oikein kohdennettu koulutus ja tutkimus ovat A ja O pärjätäksemme kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Joka tapauksessa työ suomalaisen ruokaketjun hyväksi jatkuu. Muun muassa oikealla viestinnällä ja viestinnän menetelmillä tulee olemaan suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tarvitaan napakkaa, innostavaa johtamista. Näihin kaikkiin teemoihin voit kurkistaa tässä lehdessä. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 3 s.30 KUVa: PIRJO HUHTaKangaS Sisältö 6/2010 Pääkirjoitus: Kaikki lähtee koulutuksesta ja tutkimuksesta, Raija Ahvenainen-Rantala............. 3 Kolumni: Jokainen päivä tuotekehittäjän työssä vaatii luovuutta, Pirjo Alho-Lehto ..................... 6 Puheenvuoro: Luomuelämäntapa – ratkaisu ruoka-alan murrokseen? Kaisa Kautto-Koivula.... 8 Puheenvuoro: Elintarvikeala etsii identiteettiään, Jarmo Markula.............................................. 9 Puheenvuoro:Tieteellinen ruokapuhe hämmentää, Ulla Järvi ...................................................10 Maailma mausteilla: Ei tarvitse olla hullu, mutta siitä voi olla apua, Ari Virtanen ..................12 n Ajankohtaista Vitariolaiset Itämeren alueen verkkokurssilla Sosiaalinen media on tätä päivää, Riikka Mononen ........................................................................14 Gluteeniton-termin merkitys muuttuu, Marjo Jokinen .....................................................................16 Pakkaus on viestintää ja arvoketjujen yhteistyötä, Anna Alasmaa ..................................................18 Lasse Pilpola Vitario Oy:stä osallistui Itämeren alueen yhteiselle verkkokurssille keväällä kolmen kollegansa kanssa. n Teema: Koulutus, tutkimus, tuotekehitys & johtaminen Kuluttajalähtöisyys on ykkösajuri tuotekehityksessä, Merja Leino & Marianne Nordblom ........... 20 Lupa toimia eri tavalla, Anssi Tuulenmäki ....................................................................................... 22 Tuotantokonseptiajattelu tukee elintarvikebisneksen kehittämistä, Heikki Aro & Juha Suuronen............................................................................................................ 24 Työssä oppiminen on hedelmällistä yksilölle ja yritykselle, Sofia Eklund ....................................... 25 Hyvä, paha ruoka, Galina Kallio ...................................................................................................... 26 Elintarvikealan opetus kehittyy kansainvälisenä yhteistyönä, Lea Hyvönen .................................. 28 Baltic Food Academy tarjoaa yrityksille verkkokoulutusta, Pirjo Huhtakangas .............................. 30 Verkkokoulutuksen suosio on lisääntynyt voimakkaasti, Pirjo Huhtakangas................................. 33 Elintarvikealan tutkijat opiskelivat kaupallistamista, Aimo Tiilikainen & Eeva-Liisa Lilja .............. 34 KUVa: anna KORVenOJa n Ravitsemus s.40 10.12.2010 & Terveys Porkkana, pilleri vai personoitua ruokaa?, Kaisu Meronen ............................................................. 36 n Talous & markkina Viljan hinnannousu ei nosta ruuan hintaa taivaisiin, Kyösti Arovuori & Tapani Yrjölä .................... 38 Kultainen suklaa syntyy käsityötaidolla, Anna Korvenoja ............................................................... 40 Hyvä laatu takaa leipämarkkinat, Irma Ryynänen ........................................................................... 42 n Tiede & Tutkimus Leivän hiilijalanjälki suhteellisen pieni, Viivi Wanhalinna ............................................................... 44 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala .............................................................................................. 45 Kauran komponenteilla voidaan valmistaa stabiileja öljy vedessä -emulsioita, Eija Toppinen ....... 47 Suklaata käsityönä Kultasuklaa Oy valmistaa suomalaista suklaata käsityönä. n Tapahtumia Erikoistuminen ja pitkäjänteinen työ kansainvälistymisen kulmakiviä, Raija Ahvenainen-Rantala .............................................................................................................. 48 Miten luottamus elintarvikealaan horjuu tai vahvistuu? Virpi Varjonen.......................................... 50 Gluteenittomista tuotteista on tulossa uutta tietoa, Hannu Salovaara, Jussi Loponen, Päivi Kanerva, Sanna Luoto & Tuula Sontag-Strohm ..................................................................... 52 s.44 Leivän hiilijalanjälki pienehkö Leivällä on suhteellisen pieni hiilijalanjälki, selvisi Viivi Wanhalinnan pro gradu -työssä. KUVa: leIPÄTIedOTUS n Palstat Tunnustuksia ................................................................................................................................... 43 Nimityksiä .........................................................................................................................................51 Tapahtumia ...................................................................................................................................... 53 Haarukassa ...................................................................................................................................... 54 Hankintaopas................................................................................................................................... 55 n ETS-sivut PTJ tutustui Pauligin paahtimoon, Juhani Sibakov .......................................................................... 59 Prosessiteknisellä jaostolla teemailtapäivä Patentti- ja rekisterihallituksessa, Juhani Sibakov ..... 60 Condite Oy – varsinaissuomalaisen elintarviketeollisuuden maailmankansalainen, Saara Lundén ...................................................................................................................................61 Jäsenesittely: Kaisa Raninen tutkii ihmisen ravitsemustilaa hengitysilmasta.................................. 62 ETJM vieraili Pauligilla, Jarmo Heinonen .......................................................................................... 62 ETS-palsta, Riikka Mononen & Anna Kojo ...................................................................................... 63 s.20 KUVa: aTRIa Yritysvastuuohjelma kattaa koko ruokaketjun atrian kädenjälki on yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa koko atrialaisessa ruokaketjussa. Ohjelma kokoaa yrityksen vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi. Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/2011 25.2. 15.4. 27.5. 22.9. 18.10. 9.12. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus Prosessit, laatu ja ravitsemus Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus Pakkaukset ja logistiikka Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 5 kolumni Jokainen päivä tuotekehittäjän työssä vaatii luovuutta Nopeasti muuttuva ja yhä monimutkaistuva maailma haastaa tuotekehittäjää tekemään luovia ratkaisuja joka päivä työssään. Ne voivat olla pieniä, mutta ratkaisevia muutoksia työn tekemisessä, kun stressi tuotteiden lanseerausaikataulusta painaa päälle ja aika työn tekemiseen jatkuvasti lyhenee. Miten parhaiten voimme tukea ja edistää tuotekehittäjän innovatiivisuutta ja luovuutta hänen jokapäiväisessä työssään? Missä vaiheessa ja missä asiassa sitä eniten tarvitaan? Voidaanko luovuuteen paineen alla tehtävässä työssä kouluttaa tai voiko sitä itse opetella? ”Kyllä työ tekijäänsä opettaa” sanotaan vanhassa sananlaskussa, jossa piilee kyllä totuutta. Tuotekehitystyöhön eivät kaikki sovellu, mutta se joka työhön hakeutuu, oppii kyllä vuosien aikana ottamaan vastaan työn tuomat haasteet. Pitää oppia, että kaikki projektit eivät johda uuteen tuotteeseen tai että omasta mielestä tosi hyvä idea ei olekaan teknologisesti tai kaupallisesti toteutettavissa. Joustavuus, hyvä itseluottamus ja hyvä huumorintaju auttavat. Tekijät, jotka ohjaavat tuotekehitystä, ovat hyvä maku ja rakenne, terveellisyys, ekologisuus ja helppokäyttöisyys. Useimmat näistä ominaisuuksista ovat täysin toteutettavissa, mutta vaatimukset varsinaisessa tuotteen kehitysvaiheessa ovatkin paljon monimutkaisemmat. Tuotevaatimuksina näiden lisäksi voivat olla maidottomuus tai laktoosittomuus ja vähärasvaisuus. Lisäksi tuotteen pitäisi olla mahdollisimman vähäsokerinen ja vähäsuolainenkin. Tuotekehityksen loppuvaiheessa voivat sitten vielä tulla lisävaatimuksina luo- 6 mu tai lisäaineettomuus. Haasteellista on, että samaan tuotteeseen halutaan yhdistää liikaa tavoitteita ja niiden toteuttaminen samanaikaisesti tuotteeseen vaatii melkoista tasapainottelua. Kun maku on hyvä, ravintoarvo ei täytä toivottuja vaatimuksia. Kun rakenne on hyvä, on käytetty liikaa lisäaineita jne. Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö, merkintöjen oikeellisuuden tarkistaminen ja muutosten aikatauluttaminen siten, että samalla saadaan minimoitua raaka-aine- ja pakkaushävikit, on lähes jokapäiväistä työtä tuotekehityksessä. Tämän lisäksi pakkaukseen tai tuotteisiin tulee markkinoinnin toivomuksesta myös paljon muita muutoksia. Muutoksen hallinta onkin tärkeä kouluttamisen ja kehittämisen alue myös tuotekehittäjällä. Tuotekehittäjän työtä helpottamaan on suunniteltu paljon erilaisia hallintaohjelmia ja järjestelmiä. Teollisuuden käyttöön on kehitetty erilaisia PLM-hallintaohjelmia (Product Life Cycle Management), jolla voi hallinnoida sekä tuotekehitysprojekteja (NPD = New Product Development) että tuotetietoja (PDM = Product Data Management). Nämä ohjelmat ovat kuitenkin kalliita ja niiden käyttöönotto vaati alussa paljon työtä ja erityisesti uuden toimintatavan opettelemista. Kaikki muutokset vaativat tuotekehittäjiltä luovuutta, joustavuutta ja halua oppia uutta. Tuotekehittäjän tiedon kartuttamiseksi voidaan tehdä kuluttajatutkimuksia, nettikyselyjä tai käyttää tuotetietopankkeja, kuten esimerkiksi Mintel (Global New Products Database), josta voi hakea tietoja uusista lanseeratuista tuotteista noin 50 eri maasta. Uusien alan tutkimusten seuraamiseksi on äskettäin Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I KUVa: JUKKa lIUKaS tullut hyviä verkkoja kuten Food for Life Platform ja Nutritech. Jos tarvitsee tarkempia tietoja julkaisuista, voi käyttää tietopankkeja kuten FSTA, Foodline/Science ja Chemical Abstracts. Ongelma ei siis ole tiedon saatavuudessa vaan kapasiteetissa käsitellä sitä, löytää niistä ne oikeat, omaa työtä hyödyttävät jutut ja saada sovellettua ne luovasti käytäntöön. Tuotekehittäjä voi olla koulutukseltaan insinööri, elintarvikekemisti, kotitalousteknikko, ravitsemusasiantuntija, leipuri, kokki, riippuen yrityksestä ja toimenkuvasta. Tärkeää on jatkokouluttaminen työhön joko omassa yrityksessä tai ulkopuolisella koulutuksella. π Pirjo Alho-Lehto tuotekehitysjohtaja Elintarvikeyksikkö Raisio Konserni Kehittyvä Elintarvike 21. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 840 8480 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas toimitus@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 6/2010 Pirjo Alho-Lehto Salme Haapala Seppo Heiskanen Hannu Mykkänen Leena-Maija Meller Vieno Piironen Armi Temmes Leena Turunen Erkki Vasara Heikki Manner Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi TO IVOTAM M E ASIAKK AIL L E M M E JA YHTE IST YÖ KU M P PAN E IL L E M M E K ardemumman tuoksuista joulunaikaa! ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 55€ määräaikaistilaus 60€ oppilaitokset 45€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9€/kpl + postituskulut Tänä vuonna teimme joululahjoituksen Naantalin vanhainkodin vanhusten hyväksi. KANSIKUVA Pirjo Huhtakangas Kiitämme kuluvasta vuodesta ja toivotamme menestyksekästä uutta vuotta 2011. LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi www.ets.fi Condite Oy www.condite.fi n P U H e e n V U O R O luomuelämäntapa – ratkaisu ruoka-alan murrokseen? Monet globaalit muutosvoimat – väestökasvu, ilmastonmuutos, energiahaasteet, talouden taantuma – pakottavat yrityksiä miettimään tulevaisuusvisionsa ja -strategiansa uusiksi. Talouskasvun hiipuminen ja työttömyys on vienyt pohjan myös yhteiskuntien strategioilta. Tilannetta kärjistää vielä kvartaalitalouden myötä syntynyt arjen pahoinvointi, joka vie parhaimman terän tulevaisuuden innovaatioiden kasvualustalta. Elämme suurinta murroksen aikakautta yli 100 vuoteen. Ruuan ja veden riittävyyden globaali yhtälö näyttää tosi pahalta seuraavina vuosikymmeninä: väestökasvu, ilmastomuutos, biopolttoaineet, liha/maitotuotteiden lisäkysyntä, maatalouden öljyriippuvuus ja viljelyalan kasvurajat. Myös ruuan tuotannon ja kulutuksen epätasapaino köyhien ja rikkaiden maiden välillä huutaa ratkaisuja: maailmassa on yhtä paljon nälkäänäkeviä kuin liikalihavia. Eikä tilannetta helpota kehittyneiden maiden tehoviljely, ruuan tuhlaus tai vesistöjen kuormitus. Kun kehitysmaissa asuvat taistelevat henkiinjäämisestä, kehittyneissä maissa huokaillaan elintaso- ja muistisairauksien kalleudesta. Kvartaalitalouden tehokkuusodotukset ylikuormittavat kehoamme ja mieltämme. Seuraukset näkyvät fyysisenä ja henkisenä pahoinvointina, uniongelmina, pikaruuan kysynnässä ja epäterveellisinä elämäntapoina. Ainoa voittaja tässä pelissä näyttäisi olevan lääketeollisuus. Olemme keskellä ruoka-alan murrosta, ehkä jopa kriisin partaalla. Kenellä on ymmärrys kokonaisuudesta? Ohjaako päätöksiä vain lyhytjänteinen kilpailu? Missä mietitään haasteiden kokonaisuutta ja yhteisvaikutuksia 15 vuoden perspektiivillä? Mistä syntyy tulevaisuuden menestyksen eväät? Teollisesta ajattelusta ihmisen ja luonnon kunnioittamiseen Meidän ei kannata jäädä odottamaan ruokaalan murroksen syvenemistä kriisiksi. Nyt on oikea hetki virittää uudet rohkeat sävelet, joilla tämä murrosaika voidaan kääntää voitontansseiksi. Murrosajan strategia vaatii kokonaisnäkemystä makro- ja mikrotasolla, ymmärrystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin haasteista, sekä oikean näkökulman ja arvoperustan valintaa. Tulevaisuuden menestyksen eväät löytyvät tästä dynaamisesta viida- 8 kosta, sen näkyvistä ja piilevistä ongelmista. Tarvitsemme uusia keinoja, joilla tulevaisuuden avainpääomat – inhimillinen, sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen – saadaan kukoistamaan. Ihmistä ja luontoa on vuosikymmeniä käytetty talouden resursseina, ylikuormitettu yli kestokyvyn. Nyt on raja vastassa. Ratkaisu edellyttää siirtymistä teollisen ajattelun tuotantokeskeisyydestä uudenlaiseen ajatteluun, jossa ihminen ja luonto nostetaan talouden välineestä keskiöön. Ruoka-ala on murrosongelmien ytimessä, joten ratkaisu voisi alkaa sieltä luomalla uudenlainen ajattelun perusta, maatalouden uusi paradigma. Mistä tulevaisuuden eväät ja eväiden luojat? Tulevaisuuden uusissa eväissä on kyse ihmisen ja luonnon välisestä tasapainosta, jonka olemme kadottaneet. Luonnonmukainen elämäntapa on yksi innovaatiokonsepti – sateenvarjo, jonka alle voitaisiin linkittää toisiaan tukevia liiketoimintoja. Luomuelämäntapa on enemmän kuin luomuruoka. Ravinnon lisäksi mukaan tulee myös muita ihmisen (ja luonnon) hyvinvoinnin kannalta tärkeitä osaalueita: terveys, liikunta, uni, taide, musiikki, kulttuuri, yhteisöllisyys, henkisyys, luonto, johtaminen, toimintamallit… Haaste ihmisen ja luonnon hyvinvoinnista on globaali, joten ratkaisutkin ovat globaaleja. Ruoka-alan tulevaisuuden varmistaminen ja uuden paradigman kehittäminen tulisi olla kaikkien toimijoiden – tuottajien, kuluttajien, vähittäiskaupan ja finanssialan – päällimmäinen intressi, globaalisti. Yhteistyön tulisi luoda edellytykset kestäville, vastuullisille ruokamarkkinoille (procompetitive-ajattelu), eikä kilpailun tulisi olla siinä este. Yhteistyötä tulisi tukea tutkimuksen ja politiikan keinoin sekä kansainvälisillä sertifikaateilla. Vaikka toimijoiden globaali yhteistyö on tärkeä edellytys, uskon, että tämä paradigmamuutos lähtee liikkeelle alhaalta ylös. Sen pääarkkitehtejä ovat aktiiviset ihmiset, kuluttajat, jotka eivät enää hyväksy luonnon ja ihmisen ylikuormittamista tuhoisin seurauksin. Virtuaalimaailma avaa portit paradigmamuutoksen toteuttamiselle niin ajattelumallien kuin käytännön tasolla. Virtuaalisuus mullistaa ruoka-alaa yhtä Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi paljon kuin teollistuminen ja koneet ovat tehneet yli 100 vuoden aikana. Virtuaalisuuden valta-asetta käyttävät etenkin nuoret, joita ei käskytetä ruokaympyröillä. Nuoret luovat yhdessä omannäköisen tulevaisuutensa. Siinä virtuaalinen puskaradio kertoo, mikä tuote on hyvä ja mikä joutaa kuolla. Valintakriteerinä voivat olla tuotteen hiili/vesijalanjälki tai lisäaineettomuus. Suomesta tiennäyttäjä Suurissa uudistuksissa on aina tiennäyttäjä. Niin nytkin. Olen vakuuttunut siitä, että joku lanseeraa Luomuelämäntavan – pian. Miksei se voisi olla Suomi ja meidän osaajamme? Suomella on alan huippuosaamista, luonnon rauhaa, puhtautta, vettä. Suomi on tutkitusti maailman paras paikka syntyä. Meiltä löytyy myös riittävästi uupuneita pilotteihin. Onnistuneelle lopputulokselle olisi käyttöä taloudessamme ja yhteiskunnassamme. Yhteistyökumppaniksi valitsisin Japanin: hyvät suhteet, Suomi-arvostus, alan huippuosaaminen, markkinat ja ykkössija pitkäikäisyydessä. Suomi-Japani-yhteistyö Luomuelämäntavassa avaisi huikeita mahdollisuuksia uusille bisnesekosysteemeille. Mikä parasta, Japanista löytyy myös Luomuelämäntavan tiennäyttäjä, suomalaissyntyinen senaattori Marutei Tsurunen. Hän näkee Luomuelämäntavalle suurta tarvetta myös Japanissa. Itse asiassa hän on koko idean isähahmo – oivallinen esimerkki sen toimivuudesta käytännössä. Sain todeta sen omin silmin viettäessäni viime elokuussa yhden sadepäivän mökillämme tämän viisaan 70-vuotiaan kanssa pohtien Japanin ja Suomen tulevaisuutta. Vakuutuimme siitä, että Luomuelämäntapa on yksi avaintekijöitä ratkaistaessa ihmisen ja luonnon kestävää hyvinvointia tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. π Kaisa Kautto-Koivula tulevaisuusvalmentaja, FT, tekn.lis. Mind Gardenia Oy n P U H e e n V U O R O Suomalaiselta elintarvikealalta on tällä hetkellä itsetunto vähän hukassa. Se näkyy aika monessa asiassa; on käperrytty kotimarkkinaoloihin. Tulevaisuuteen katsotaan pelonsekaisin tuntein. Uusiin mahdollisuuksiin ei oikein uskalleta tarttua. EU:hun liittyminen oli jonkinlainen käännekohta, vaikkei se olekaan mikään selitys. Silloin Suomen ruoka-ala joutui kunnolla eurooppalaisen luupin alle. Suomi leimattiin huonosti ymmärrettäväksi kummajaiseksi eurooppalaisen perinnetietoisuuden keskellä. Mikä oli siis mennyt pieleen? Turha on lähteä karua ympäristöä tai ruokaa ymmärtämättömiä suomalaisia ongelmista syyttämään. Kyllä se oli ala itse, joka mokasi (tämän kirjoittaja muiden mukana!). Menestystarinaa ei tarvitse kaukaa hakea. Samoista lähtökohdista käsin suomalainen design – funktionaalinen ja pelkistetty – oli oman aikansa menestystarina. Tällöin täytyy muistaa, että kyse oli nimenomaan teollisesta designista. Designin tuloksia siis valmistettiin tehtaissa kaikkien saataville. Jos jo siihen aikaan teollisen ruuan suunnittelussa olisi osattu lähteä ajan menestysmallista, missä nyt oltaisiinkaan. Pahaksi leimatut mieto maku ja karuus olisivatkin hyvää funktionaalisuutta ja yksinkertaista tyyliä. Hyvän ja pahan ero on joskus ällistyttävän pieni. Nyt ajat ovat toiset. Suomikaan ei enää ole yhtenäisen designin maa, vaan täältä löytyy niin skandinaavisen pelkistettyä ja viileää, venäläisen rikasta ja rönsyilevää kuin maahanmuuttajien nousevaa uusruokakulttuuriakin. Enää ei myöskään design kohdistu vain fyysiseen tuotteeseen, vaan sen ohella keskeiseen rooliin on tullut informaatiopohjainen design: virtuaalipalvelut ja -tarinat. Luonnonmukaisuus ja aidot materiaalit ovat nyt myös trendi. Jotain uusia lähtöjä voisi siis kokeilla? Palkata vaikka ennakkoluuloton sokerileipuri projektiin, jossa valmistetaan tuotteita aiemmin hyödyntämättömistä bioaineksista! Voisi syntyä syötävän hyviä taideteoksia. Sitten vasta palkattaisiin teknologi kehittämään moderni prosessi sille, miten teos tehdään. Voisiko suomalainen ruokaidentiteetti lähteäkin jostain, jota keskieurooppalaisittain voisi pitää älykkäänä hullutteluna! π Jarmo Markula Innoliito TALOUSIHME, KOTITEKOINEN. TOUKOKUUSSA 2011. Solutions ahead! www.interpack.com Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 00521 Helsinki Puh. (09) 1509 270 Fax (09) 142 358 email: interfair@finnexpo.fi FIN_ipc11_Wirtschaftswunder_88x257_Kehittyvä Elintarvike_4c.indd 1 05.11.2010 · interpack 2011 · Finnland / Motiv: Wirtschaftswunder · 88 x 257 mm · 4c · Kehittyvä Elintarvike elintarvikeala etsii identiteettiään Düsseldorf, Germany 12 – 18 May 2011 04.11.10 15:40 n P U H e e n V U O R O ”Ei sisällä natriumglutamaattia”, lukee kalkkunaleikepaketissa. Kuluttaja nappaa paketin ja on iloinen, kun voi nyt välttyä natriumglutamaatin haittavaikutuksilta. ”Mitähän ne ovat?” kuluttaja miettii kurvatessaan kotipihaan. Kotona hän lappaa jääkaappinsa täyteen elintarvikkeita, joiden pakkausmerkinnät enemmän hämmentävät kuin huojentavat. Kala ei ole enää kalaa, vaan omega 3 -rasvahappoja. Kaurahiutaleiden hiilijalanjälki on merkitty pakettiin, mutta onko se suuri vai pieni, sitä on vaikea päätellä. Ruisleipäpaketti kehuu, miten leivässä on oikeaa ruista, maissihiutaleisiin on lisätty kuitua, ja maito on D-vitaminoitua. Mitä minä olen oikein syönyt ennen näitä pakkausmerkintöjä? kuluttaja jää pohtimaan. Elämme tieteellisen ruokapuheen aikaa. Ilmiö liittyy yleiseen terveystietoisuuden lisääntymiseen. Tiedotusvälineet tulvivat tietoa terveellisistä elämäntavoista, ja me olemme kuuliaisina ihmisinä oppineet, että terveys on suorittamista. Terveyspuhe iskee otolliseen maaperään; henkilökohtainen terveys on mitattu nykysuomalaisen tärkeimmäksi arvoksi. Omaan napaan tuijottamisesta on tullut suoranainen hyve. Samaan aikaan terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut jatkuva huolenaihe. Hallitusohjelmaa myöten meitä kehotetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Kyse ei ole paremman tai onnellisemman elämän saavuttamisesta, vaan valtiovaltaa huolettaa tuotantokoneiston eli kansalaisten kunnon ja toimintakyvyn rapautuminen. Ei olekaan ihme, että epäterveellisen ruuan verotusta pohditaan ja keskustellaan ”itseaiheutettujen” sairauksien maksajasta. Terveyttä koskeva tutkimus tuottaa iloisia uutisia, mutta myös hämmentää. Toissapäivänä kahvi aiheutti vatsakatarria, eilen se suojeli reumalta ja tänään diabetekselta. Voin syöminen voi olla vaarallista – tai sitten ei. Tutkijat kiistelevät aiheesta, ristiriita voitelee median uutiskoneistoja ja kansa kummastelee. Tutkijoiden rooli korostuu tiedontulvassa Elintarviketutkijat varovat usein esittämästä ehdottomia vastauksia. Ruuasta yleispätevien tutkimustulosten antaminen on vieläkin vaikeampaa kuin vaikkapa lääketieteessä. Ruuan tuotantomenetelmät, säilytys ja valmistus voivat muuttaa terveellisenkin elintarvikkeen epäterveelliseksi ruuaksi. Ruokaa 10 KUVa: JUKKa MyKKÄnen Tieteellinen ruokapuhe hämmentää koskevan turvallisuuskriisin sattuessa tutkijoiden pitäisi kuitenkin saada suunsa auki. Kuluttajatutkimuskeskuksen kyselyn mukaan makkaratehtaan johtajaan ei luoteta yhtä paljon kuin esimerkiksi elintarviketieteiden dosenttiin. Tutkijoiden rooli kansalaisten luottamuksen säilyttämisessä on siis ensiarvoisen tärkeä. Sikainfluenssarokotteen ympärillä vellonut epäluulo osoitti kouriintuntuvasti luottamuksen instituutioita ja asiantuntijoita kohtaan horjuvan niin kansan kuin median piirissä. On syytä pitää mielessä, että rokotusvastaisuus vei mukaansa myös monia terveydenhuollon ammattilaisia. Aiheellista onkin kysyä, onko asiantuntijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten vankkumaton asema alati luotettuina tietolähteinä muuttumassa. Olisiko elintarviketutkijoiden ja -viranomaisten aika paneutua entistä tarkemmin viestintään – myös ennakoivaan viestintään? Toimittajan kohdattava tutkija oikein Tutkijan ja asiantuntijan on hyvä muistaa omat oikeutensa toimiessaan median kanssa. Harvoja niistä on kirjoitettu lakiin, mutta Journalistin ohjeet antavat huoneentaulun toimittajille. Fiksu toimittaja antaa haastateltavalleen hieman miettimisaikaa. ”Sopiiko, että soitan 15 tai 30 minuutin kuluttua?” haastateltava voi pyytää saattamatta toimittajaa pulaan. Haastateltavalla on myös oikeus tietää, onko kyse siteerattavasta haastattelusta vai taustahaastattelusta ja mihin välineeseen toimittaja juttuaan tekee. Valmiin jutun tarkistaminen on useimmiten mahdollista, eikä se tarkoita epäluottamusta toimittajaa kohtaan. Toimituskulttuurin painottuessa yhä enemmän sähköiseen ja mahdollisimman nopeaan tiedonvälitykseen, toimituksissa eletään voi- Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi mistuvan ”puhelinjournalismin” aikakautta. Toimittaja kalastelee verkosta kansalaisten välittämiä tapahtumia, sattumuksia ja kokemuksia. Huhuista soitetaan toimituksen deskistä löytyvän asiantuntijan – usein juuri tutkijan – numeroon ja vaaditaan välitöntä vastausta. Tutkijaparka yrittää googlettaa samoja huhuja, samalla kun yrittää kaivaa tieteellisistä lähteistä edes jotain tieteellisyyden häivää kommenteilleen. ”Okei, toi oli tutkimustietoa, mutta mikä on sun henkilökohtainen mielipide tästä?” tivaa toimittaja tutkijalta. Jos mielipiteitä ei kättelyssä löydy, ne halutaan hetken päästä sähköpostilla. Ympäri vuorokauden toimiva media ei nukahda, vaan ”päivystävä dosentti” herätetään vaikka keskellä yötä kommentoimaan ulkomaan toimituksen kaivamaa kummallista tutkimustulosta. Tutkijat ja muut asiantuntijat huomaavat yhä useammin toimittajien toivovan mielipiteiden lisäksi myös persoonan likoon laittamista. Tämä kertoo journalismien muutostrendeistä. Journalismi personoituu, ja tieteen asiantuntijoistakin rakennetaan mieluusti mediapersoonia. Journalismin sisällöt hakevat muotoa viihteestä ja fiktiivisestä kerronnasta. Tunteet ovat tulleet uutisjournalismiinkin. Moni pitää tätä muutosta merkkinä journalismin kevenemisestä, vaikka kyse on enemmän kerrontatavan kuin sisällön muutoksesta. Populaarissa tiedeviestinnässä erityisen haasteellista on riskeistä kertominen. Kuinka iso riski on se, että yksi tuhannesta ihmisestä voi sairastua? Entä paljonko on yhden prosentin sairastumisriski? Onko se yhtä paljon kuin sairastumisriskin kymmenen prosentin nousu? Usein vertailu konkreettisempaan asiaan voi auttaa: ”Riskit a:n ja b:n välillä eivät ole suuremmat kuin c:n ja d:n välillä”. Suuri yleisö kaipaa etenkin ruuasta puhuttaessa ehdottomia vastauksia: syönkö vai enkö. Kun tutkimuslaitos lataa nettisivuilleen valtavan tekstimassan vaikealukuista tutkimustietoa, kuluttaja vain hämmentyy. Se, mikä on selkeää ja oleellista tietoa riskejä puntaroivalla tutkijalle tai asiantuntijalle, on kuluttajalle hämmentävän ristiriitaista ja pelottavaa. π Ulla Järvi FM, lääketieteen toimittaja Kirjoittaja on Suomen Lääkärilehden toimittaja, joka valmistelee väitöskirjaa terveys journalismista. Ainoa merkittävä asia ruuan pakastamisessa? Minkälaista ruoka on tarjoiltaessa. Perussääntö: mitä nopeampi pakastus sen parempi. Tämän päivän kuluttajat haluavat ruokaa, joka näyttää ja maistuu hyvältä. Tämän voit varmistaa AGAn CRYOLINE® kryogeenisellä pakastuksella. Nopeampi pakastus säilyttää ruuan tuoreen maun ja koostumuksen. Itse asiassa on mahdollista toimittaa pakastettua lohta Pohjois-Euroopasta mitä vaaitivammalle sushikokille Tokioon. Ja lohi on vain yksi niistä elintarvikkeista, jotka näyttävät ja maistuvat erinomaisilta CRYOLINE® ratkaisun avulla. Olisiko sinun aika murtaa jää ja ottaa selvää? AGA – ideas become solutions. www.aga.fi n M a a I l M a M a U S T e I l l a elintarviketutkijan vaatimuksia 2050-luvun markkinoiden ennustamiseen: ”ei tarvitse olla hullu, mutta siitä voi olla apua” Elintarvikkeet ovat ja pysyvät samanlaisina vuosikymmeniä. Fazerin Mignon-munia on mutustettu jo yli satana pääsiäisenä. Hartwallin Jaffan (s. 1949) yli 50-vuotiaat mainokset ovat arvostettua retroa. Elovena-neitokin on poseerannut mainoksissa jo 85 vuotta. Elintarvikkeet muuttuvat selvästi hitaammin kuin esimerkiksi automallit. Autonäyttelyissä esitellään tulevaisuuden konseptiautoja, mutta elintarvikemessuilla jo kaupasta löytyviä tuotteita. Elintarvikkeiden tulevaisuus on silti täynnä muutoksia. Viisikymmentä vuotta sitten science fiction -kirjoissa 2000-luvun ruoka oli pelkkiä pillereitä ja maapallo voi huonosti. Ruoka ei ole onneksi muuttunut pillereiksi, mutta paljon energiaa kuluttava elintarviketuotanto on rajun muutoksen tarpeessa. Ihmiset jaetaan yhä pienempiin kuluttajaryhmiin. Näkyvissä on jo tulevaisuus, jossa ruokavalio räätälöidään jokaiselle ihmiselle erikseen. Teknologioiden avulla elintarvikkeisiin saadaan myös aivan uusia ominaisuuksia. Ennustaminen tuotekehityksen leipätyötä Tulevaisuuden ennakoimisen pitäisi olla kaiken tutkimuksen ja tuotekehityksen päivätyötä, jotta tiedetään, mitä yleensä kannattaa kehittää. Käytännössä tulevaisuus on sitä hämärämpi, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen katsotaan. Yleisesti ennakoidaankin 5–15 vuoden päähän. Ennakointityöhön on olemassa useita erilaisia menetelmiä. Mukavaa ennakoinnissa on se, että sitä voi tehdä kuka tahansa ja melkeinpä milloin tahansa. Trendit kuten väestön ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen ennakoivat tulevaisuuden tarpeita: pienempiä pakkauskokoja ja vaikkapa lisääntyvää mausteiden käyttöä, koska ikääntymisen myötä maun aistiminen muuttuu. Tutkimalla historiaa huomaa helposti, kuinka keittiö on muuttunut puolessa vuosisadassa. Viisikymmentä vuotta sitten suomalaisissa keittiöissä ei ollut mikroaaltouunia. Harvoissa keittiöissä oli jääkaappi ja vielä harvemmissa pakastin. 12 Hinnan ja kulutuksen tiukat kytkökset Ruuan hinta on laskenut hiukan viimeiset sata vuotta muutamaa sota-aikaa lukuun ottamatta. Vielä enemmän on laskenut ruokaan käytettävän rahan osuus perheen tuloista. Suomessa kuluu ruokaan noin 13 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Viisikymmentä vuotta sitten ruokaan meni 35 prosenttia suomalaisten tuloista. Varallisuuden kohetessa ruuan kulutus muuttuu. Ruokaa ostetaan enemmän, ja varsinkin lihaa ja kalliimpaa ruokaa syödään enemmän. Kansantaloustieteen tuntema fakta, että tulojen kasvaessa perunan syönti pienenee, näkyy suomalaistenkin kulutuksessa. Vuonna 1965 perunaa meni vielä 100 kg / henkilö. Vuonna 2008 noin 60 kg. Molekyylibiologia syrjäyttää telekommunikaation Vain harvoin maailmaa mullistavat vallankumoukselliset keksinnöt, kuten höyrykone tai sähkö aikanaan. Suuri osa uusista teknologioista on itse asiassa useamman teknologian yhdistelmiä. Tuttuja nimiä viime vuosilta ovat bioenergia ja nanomateriaalit. Viime vuosikymmenet ovat menneet informaatioteknologian ja telekommunikaation merkeissä. Suurkaupunkien talojen katot ja muu tyhjä tila otetaan viljelyskäyttöön. Kaikki vihreä tuottaa ruokaa, eikä ole vain kaunistuksena betonille. Telekommunikaatiosovellutukset lisääntyvät elintarviketuotannossa, jakelussa ja esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Seuraavan 50 vuoden aikana molekyylibiologian ennustetaan syrjäyttävän telekommunikaatio tär- Miten elintarvikkeet muuttuvat tulevaisuudessa? 1) Seuraavan 50 vuoden aikana ruuan tarve lisääntyy huomattavasti, kun maapallon väestö lisääntyy, ihmisten energiankulutus kasvaa ja osa ruokatuotannosta siirtyy biopolttoaineiden tuotantoon. 2) Ruuan tuotanto ja logistiikka ovat merkittävä energian ja fossiilisten polttoaineiden kuluttaja. Öljyn hinnan nousu voi vaikuttaa paljon ruuan hintaan. 3) Elintarvikekauppa on yhä harvemman globaalin suuryrityksen käsissä. Toisaalta ruokaa myydään sellaisissakin paikoissa, kuten huoltoasemilla, apteekeissa ja kosmetiikkamyymälöissä, joiden valikoimissa sitä ei aiemmin ollut. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi 4) Materiaalitutkimus mullistaa pakkaukset, mutta voi tuoda uusia syötäviä aineita ja ainakin vaikuttaa elintarvikeprosesseihin. 5) Informaatioteknologia tekee tuloaan pakkauksiin lisäämällä logistiikan tehokkuutta ja parantamalla tiedon jakelua asiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuus paranee, ja tuoteväärennökset on helpompi todeta. 6) Muut tekijät vaikuttavat kulutukseen: mm. ilmaston muutos, veden riittävyys, vakuutusten hinnoittelu lihavuuden perusteella tai valtioiden epäterveelliselle ruualle asettamat verot. keimpänä uutena teknologia-alueena. Myös vihreämpiä tai puhtaampia teknologioita on ehdotettu seuraavaksi vallankumoukseksi. Elintarvikkeisiin molekyylitason osaaminen tuo täysin uusia tarkastelukulmia. Ehkä jossain vaiheessa ruuan ominaisuuksia voidaan räätälöidä henkilökohtaisesti ja yhdestä ruuasta tehdä terveellisempää. Yksi tärkeimpiä haasteita on lisätä elintarviketuotantoa ruokkimaan maapallon väestö. Arvot muuttavat ihmisten käyttäytymistä Ihmiset ovat yhä enemmän individualisteja, jotka haluavat näyttää muillekin, mitä arvostavat. Elintarvike ja siihen liittyvä ostaminen, kokkaaminen ja syöminen ovat merkittävä osa ihmisen vapaa-aikaa. Vain harva ihminen noudattaa viranomaisten kehotuksia ruokien kulutuksesta. Päinvastoin, Niche-markkinat kasvavat. Trendit, kuten ”fast food”, on jo saanut vastatrendinsä ”slow food”. Retroruoat kuten pettuleipä tai retropakkaukset ovat jo yleistyneet. Etnisen, luomun, kevyt- tai kasvisruuan eri versioita löytyy jo nyt monesta valmisruuasta. Tavoitteena voi tulevaisuudessa olla ruuan muokkaus yksilöllisesti vasta kaupassa esimerkiksi maustamalla tai paketoimalla. Signaalien ja heikkojen signaalien tunteminen kohdemarkkinoilla on elinehto elintarvikeyritykselle. Kun yhdessä maassa kuluttajat päättävät perustaa suuria perheitä, vauvanruokien kysyntä taatusti kasvaa. Kun toisessa maassa naiset alkavat kiinnostua enemmän urastaan, elintarvikeyrityksen kannattaa keskittyä sinkkuaterioiden valmistamiseen. Hinta, turvallisuus, etnisyys ja terveellisyys ovat ruuan perusarvoja, joiden perusteella kuluttaja tekee ostopäätöksensä. Esimerkiksi terveellisyys voi tarkoittaa toiselle kuluttajal- Suomen suosikkiruuat 1985 Suomalaisten suosikkiruuat 2010 1. Lihapullat 1. Jauhelihakastike 2. Jauhelihakastike 2. Paistettu kala 3. Makaronilaatikko 3. Pihvi/leike 4. Porsaankyljys 4. Lihapullat 5. Jauhelihapihvi 5. Broileri-/kalkkuna-kastike tai -pata 6. Lihakeitto 6. Pastakastike 7. Munakas 7. Makaronilaatikko 8. Makkarakastike 8. Pizza 9. Kalakeitto 9. Munakas 10. Hernekeitto 10. Kreikkalainen salaatti lähde: http://www.etl.fi/www/fi/ammatinvalinta/elintarviketeollisuudenesittelyId4835.ppt. alkuperäinen data: Suomen gallup elintarviketieto Oy ja lihatiedotusyhdistys ry le eri asiaa kuin toiselle. Aasialainen kuluttaja hakee terveellisyydestä apua potenssiin, kauneuteen tai vatsan toimintaan, eurooppalainen lihavuuteen, kolesterolin alentamiseen tai sairauden estämiseen. ”Hullut” ideat muuttavat maailmaa Elintarvikeyrityksen johdolta vaaditaan visionäärisyyttä ja rohkeutta tehdä päätöksiä ennusmerkkien perusteella. Tuotekehitystiimin on jatkuvasti seurattava kuluttajien arvojen ja asenteiden muutoksia niin, että tämä tieto tukee johdon päätöksentekoa. Sosiologinen tiedonhankinta voi kuulostaa humanistien puuhastelulta, mutta harvoin pelkällä insinööriporukalla tehty tuote vastaa kuluttajan kysyntään. Muutosten seurannan lisäksi T&K-tiimin pitää osata vastata kysyntään uusilla tuotteilla ja palveluilla. Jotta kristallipalloon katsomisen voi jättää Milla Magian toimeksi, kannattaa markkinoiden signaalit havainnoida huo- lella. Muotoilija Harri Koskinen kiteyttää: ”Valistuneella muotoilijalla on sen sijaan selkeä kuva siitä, millainen kuluttaja on ja mitä hän tarvitsee. Hän voi toimia yrityksen visionäärinä” (Avotakka, Syksy 2010, Suomi-design; erikoisnumero). Välillä uusien, hulluilta kuulostavien tuotteiden kehittämiseen tarvittavan tuen saaminen yrityksen johtajilta on kaikkein haastavin tehtävä. Tyhmiä päätöksiä pitää toki välttää, vaikka nopeus on päätöksenteossa usein tärkein ominaisuus, ja silloin virheitäkin sattuu. Tuotekehittäjälle on hulluudesta useimmiten apua. Harvoin sääntöjä ja normeja noudattavat ihmiset ovat muuttaneet maailmaa tai ainakaan keksineet maailmaa mullistaneita tuotteita. π Ari Virtanen vientikeskuksen johtaja Finpro, Soul Maatalous siirtyy merille, aavikoille ja katoille Etelä-Korea seurasi tarkasti Suomea ICTvallankumouksessa. Oppia otettiin niin perusteellisesti, että Samsung ja LG ovat nyt merkittäviä mobiililaitteiden tekijöitä. Samsung aikoo 2020-luvulla siirtyä mobiililaitteiden tekemisestä enemmänkin biolääkkeiden, terveysteknologian ja vihreiden teknologioiden pariin. Toinen eteläkorealainen suuryritys, Daewoo, yritti ostaa kolmanneksen Madagaskarin maanviljelysalasta. Maasta on kova pula, ja aasialaiset suuryritykset ostavat maata varsinkin Afrikasta. Maatalous siirtyy myös merelle, koska merellä on paljon ”tyhjää” tilaa. Toisaalta merellä alkaa olla myös tungosta. Shell on kiinnostunut tuottamaan maakaasua merellä, jossa ei tarvitse riidellä maanomistajien kanssa kaasuputken sijainnista. Myös tuulivoimalat ovat siirtymässä merelle, ja aaltovoimalat ottavat energiansa aalloista. Kun polymeeripohjaisten aurinkokennojen hyötysuhde saadaan tarpeeksi hyväksi, tarvitaan niillekin suuria pinta-aloja tyhjää aluetta. Aavikot ja meret ovat ainoita ”tyhjiä” alueita. Villeimmissä visioissa myös kaupungit siirtyvät merelle. Etelä-Korean uudet suurkaupungit rakennetaan täyttömaalle. Suunnitelmissa oleva Utopia-niminen amerikkalaislaiva on ensimmäinen risteilyalus, johon myydään omistusasuntoja. Suurkaupunkien talojen katot ja muu tyhjä tila otetaan viljelyskäyttöön. Kaikki vihreä tuottaa ruokaa, eikä ole vain kaunistuksena betonille. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 13 n a J a n K O H T a I S T a Sosiaalinen media on tätä päivää Ennen mielipiteet vaikkapa ravintolasta tai uutuustuotteesta vaihtuivat ystävien kesken jutellen. Tänä päivänä ne julkaistaan kaikkien nähtäville ja kommentoitavaksi verkkoyhteisöissä, joita myös yritykset voivat hyödyntää. Kaikella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Suuriin kansainvälisiin yrityksiin verrattuna suomalaisyritykset käyttävät sosiaalista mediaa vielä melko varovasti hyödykseen. Tosin poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Valio ja Fazer ovat näkyvästi mukana sosiaalisessa mediassa Facebook-sivustojensa kautta. Elintarvikepäivässä Barack Obaman kampanjassa mukana ollut sosiaalisen median asiantuntija Dan McSwain kertoi esimerkkejä yhdysvaltalaisten yritysten tavoista hyödyntää sosiaalista mediaa. McSwain piti erittäin tärkeänä sitä, että kuluttajat pääsevät itse vaikuttamaan esimerkiksi uuden tuotteen kehittämiseen äänestämällä tai ideoimalla vapaasti verkossa. Verkossa voidaan helposti kerätä tietoa kuluttajien mielipiteistä yrityksen tuotteista. Monet yritykset ovat myös lisänneet kotisivuilleen mahdollisuuden jakaa yrityksen sivusto käyttäjän omassa Facebook -profiilissa. Elintarvikepäivän viestintäsymposiumissa pohdittiin sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkia, sen käyttöä ja käytön motiiveita sekä tämänhetkistä merkitystä elintarvikealan ja -teollisuuden kannalta. Puhujien kommenteista välittyi toistuvasti yksi tärkeä viesti sosiaalisen median käytöstä osana yrityksen viestintää: sen tulee aina olla hyvin suunniteltua ja sitä varten tulee olla laadittuna sel- Mitä sosiaalisella medialla tarkoitetaan? Virallista määritelmää sosiaaliselle medialle ei ole. Jussi-Pekka Erkkola tutki vuonna 2009 sosiaalisen median käsitettä lopputyössään Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorioon. Hänen mukaansa sosiaalinen media voidaan määritellä näin: ”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla keä strategia. Esille nousivat myös avoin suhde yleisöön, kuluttajien mahdollisuus osallistua sivujen kautta sekä nuorten osaamisen hyödyntäminen. Sosiaalisen median seuraaminen kannattaa Toisaalta tämänhetkisten trendien seuraaminen ei välttämättä edellytä sosiaaliseen mediaan mukaan lähtemistä. Jo pelkästään seuraamalla, mitä alan sivustoilla ja muualla verkossa tapahtuu, voi saada hyvän kuvan siitä, mistä tällä hetkellä puhutaan ja millaisiin toimenpiteisiin yrityksessä tulisi seuraavaksi ryhtyä. Sosiaalisessa mediassa mukana olevien yritysten on myös tärkeää seurata, millaisessa käytössä yrityksen sivustot verkossa ovat, ketkä sivustolla vierailevat ja kuinka usein sivuja käytetään. Sosiaalinen media avaa yrityksille mahdol- vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.” Sanaparina "sosiaalinen media" on varsin pitkä, siten yhä enemmän mediassa ja puhekielessä käytetään myös lyhenteitä some tai SoMe. lisuuksia, mutta kääntöpuolena tulevat myös erilaiset riskit. Sosiaalisen median kautta on mahdollista tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä niin hyvässä kuin pahassa. Varoittavana esimerkkinä tästä lienee erästä suurta kansainvälistä elintarvikealan yritystä vastaan aloitettu boikotti, joka levisi nimenomaan sosiaalisen median kautta. Vaikka kohu yrityksen ympärillä on laantunut, löytyy boikottiin liittyviä sivustoja ja keskusteluita edelleen verkosta. Kerran verkkoon laitettua materiaalia on enää mahdotonta myöhemmin saada täysin poistettua. Tuoretta leipää ja uutuustuotteita Internet tarjoaa useita tarinoita innovatiivisista ja onnistuneista sosiaalisessa mediassa toteutetuista mainos- ja markkinointikampanjoista. Osa yrityksistä on osannut hyödyntää sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuu- Turvallisuus vai näkyvyys? Kaikesta, mitä internetissä tehdään, jää jonkinlaisia jälkiä. Niitä jää käytettyyn palveluun, tietokoneen ja palvelun välissä olevaan verkkoon ja tietenkin myös käytettyyn tietokoneeseen. Kaikki internetiin itse tehdyt sivut ja sinne ladatut tiedot voi poistaa, mutta toiset käyttäjät ovat voineet ehtiä tehdä aineistoista kopioita ja linkittää niitä omille sivuilleen. Näille tiedoille ei yksinkertaisesti voi tehdä mitään. Esimerkiksi Googlen muisti on loppumaton ja pystyy löytämään useita vuosia sitten internetiin laitettuja tiedostoja. Tosin hakutulokset esiintyvät siinä järjestyksessä, mitä enemmän sivua on linkitetty muille sivustoille. Tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kirjassaan Yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi kolme sosiaaliseen mediaan ja tietosuojaan liittyvää 14 ongelmaa. Ensimmäinen ongelmista on se, että suurin osa sosiaalisessa mediassa mukana olevista henkilöistä esiintyy siellä omalla nimellään ja on tätä kautta kaikkien tunnistettavissa. Toinen ongelmista on tiedon nopea leviäminen internetissä. Vaikka itse huolehtisit omasta tietosuojastasi, voitko olla varma, että sivustoon liittyneet ystäväsi ovat tehneet samoin? Tiedot saattavat helposti levitä ystävien kautta heidän ystävilleen ja siitä vielä eteenpäin. Kolmantena Järvinen listaa verkostoitumisen haasteet. Moni haalii verkostoihinsa puolituttuja tai jopa kokonaan tuntemattomia henkilöitä, mikä taas luo melkoisen riskin henkilön omaan tietosuojaan. Koskaan ei voi olla täysin varma, että verkossa henkilö on todellisuudessa se, joka väittää olevansa. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Verkostojen käyttäjien on todella syytä miettiä, mitä tietoja itsestään verkkoon jakaa. Hyvänä ja pelottavanakin esimerkkinä tästä on pleaserobme.com -sivusto, joka poimii Foursquares.com -verkostosta ne henkilöt, joiden päivitysten mukaan heidän kotinsa on parhaillaan tyhjillään. Maailmalta on kuulunut myös useita uutisia, joissa henkilöt ovat saaneet potkut työpaikaltaan asiattomien Facebook-statustensta vuoksi, ja onpa useampikin parisuhde päättynyt Facebookin kautta välittyneiden tietojen vuoksi. Turvallisuusnäkökulmasta huolimatta sosiaalinen media on tullut jäädäkseen osaksi yritysten markkinointiviestintää. Pääosaan tässä kohtaa nousee huolellisesti laadittu strategia, jossa tasapainottelevat tietoturva ja markkinoinnin ja viestinnän tavoitteet. Ruoka-aiheiset keskustelut leviävät verkossa Suomalaisista lähes puolet käyttää sosiaalista mediaa Ruoka-aiheisia keskusteluja käydään verkkomaailmassa jatkuvasti. Suorittamalla hakuja eri sivustoilla voi havaita, että ruoka on esillä usein. Twitterissä food-sanalla kertyi 115 tweettiä eli palveluun käyttäjien kirjaamaa viestiä minuutin aikana haun aloittamisesta. Tuon minuutin aikana 115 ihmistä julkaisi tweetin, joka sisälsi sanan food. Ruoka-sanalla tweetejä löytyi huomattavasti vähemmän, mutta niitäkin löytyi. Jopa MSG (natriumglutamaatti) mainittiin useissa kymmenissä tweeteissä. Facebookissa hakusanalla ruoka löytyy 560 erilaista ryhmää, mutta sanalla elintarvike vain 35. Hakusanalla food ryhmiä löytyi yli Tällä hetkellä suomalainen viettää lähes tunnin vuorokaudessa internetissä, ja muihin medioihin verrattuna sen käyttö on lisääntynyt selvästi. Facebook on ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median areenoista Suomessa. Sosiaalista mediaa käyttää 15–24 -vuotiaista 95 %, kun taas yli 65-vuotiaista ainoastaan 13 % on mukana sosiaalisessa mediassa. Koko väestöä tarkasteltaessa noin neljännes suomalaisista tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan. Eniten ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä (ns. heavy usereita) löytyy 15–24-vuotiaiden joukosta (66 %). Mediatoimisto Dagmarin teettämässä tut- >> KUVITUS: lOTTa-MaRIe leIMIlÄInen ke, joka on edelleen myynnissä perinteisen Kismet-patukan rinnalla. 129 000 ja health yli 354 000. LinkedIn:ssä ryhmiä hakusanalla food löytyi 2941, joista kategoriaan professional groups (ammatilliset ryhmät) kuului 738 ja corporate groups (yritysten ryhmät) 266. Facebookin top20suomalaisbrändit -listalle ei kuitenkaan yllä yksikään elintarvikealan yritys. Ruokakeskusteluja käydään jatkuvasti myös blogeissa. Suuri osa niistä liittyy ruuanlaittoon, mutta muunlaisiakin on. Janne Matikaisen mukaan ruoka ja juoma ovat blogien aiheena 4. yleisin! Blogilista.fi -sivustolla hakusanalla ruoka löytyy 1574 blogia, sanalla syöminen 161 blogia, ruokavalio 194 ja ravitsemus 55 blogia. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre julkaisee kahta blogia Puolivirallista ruokaa ja Sanoja lautaselta. Lisäksi Sre valitsee joka kuukausi kuukauden ruokablogin. Kuukauden ruokablogeja on valittu tammikuusta 2009 lähtien. det ja hyödyntänyt niitä erittäin toimivasti ja kekseliäästi. Eräs mielenkiintoinen esimerkki on BakerTweet -sivusto, jota leipomot voivat hyödyntää tiedottamalla asiakkailleen, milloin leipomossa on juuri valmistunut uunituoreita leivonnaisia tai ilmoittaa erityisistä tarjouksista tai kampanjoista. Useat suuret elintarvikealan yritykset, kuten esimerkiksi Dunkin’Donuts ja Skittles, ovat antaneet asiakkailleen vapaat kädet ja mahdollisuuden suunnitella sivuillaan asiakkaan ”unelmatuotteen”. Uudenlaisia tapoja käyttää sosiaalista mediaa hyväksi tulee vastaan jatkuvasti ja vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana. Fazer toteutti kesällä 2009 vastaavanlaisen kampanjan, jossa kuluttajat pääsivät valitsemaan suosikkinsa neljästä ehdotetusta Kismet-suklaapatukkamausta. Kuluttajien suosikiksi valikoitui Kismet Raspberry Cheeseca- yleisimmät sivustot Twitter -yhteisöpalvelu on perustettu vuonna 2006. Palveluun kirjautuneet voivat lähettää muiden nähtäväksi viestejä eli tweetata. Palvelun kautta voi seurata muun muassa julkisuuden henkilöiden ja ystävien tekemisiä sekä yritysten sivustolle lähettämiä viestejä. Twitterissä voi myös seurata, moniko henkilö on ilmoittanut seuraavansa sinua. www.twitter.com Facebook on niin ikään yhteisöpalvelu, jonne käyttäjä luo oman tilinsä. Käyttäjillä on mahdollisuus päivittää profiiliin tietoja itsestään, jakaa tietoja ja pitää yhteyttä ystäviin. Facebookissa on mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Facebook perustettiin vuonna 2004. www.facebook.com LinkedIn on samankaltainen palvelu kuin Facebook, mutta se on tarkoitettu ammatillisem- paan yhteydenpitoon. LinkedInin kautta voi etsiä kontakteja muihin asiantuntijoihin ja keskustella ajankohtaisista asioista. Palvelun kautta voi myös etsiä ammatillisia kontakteja, jotka voivat auttaa työnhaussa ja työllistymisessä. LinkedIn -palvelu on perustettu toukokuussa 2003. www.linkedin.com MySpace -palvelussa voi jakaa tietoja, kuten valokuvia, päiväkirjamerkintöjä ja kiinnostuksen kohteita, verkostossa. Palvelun kautta voi tarkistaa, kuka tuntee kenet ja millaisia yhteyksiä omiin tuttaviisi linkittyy. MySpace on tarkoitettu kaikille, ja sitä voidaan käyttää monenlaiseen yhteydenpitoon. www.myspace.com YouTube on maailman suosituin online-videoyhteisö, jonka avulla miljoonat käyttäjät voivat löytää, katsella ja jakaa alkuperäistä videoma- teriaalia verkon kautta. Sivusto perustettiin helmikuussa 2005. YouTube tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden ladata ja jakaa videoleikkeitä helposti www.YouTube.com-palvelun sekä muiden verkkosivustojen, mobiililaitteiden, blogien ja sähköpostin kautta. Kaikki voivat katsoa videoita YouTubessa. www.youtube.com Wikipedia on Internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoisten aktiviisuuteen. Kuka tahansa voi siis tuottaa sisältöä sivustolle. Wikipedia on perustettu tammikuussa 2001. Helmikuussa 2002 avattu suomenkielinen Wikipedia on yksi sadoista Wikipedioista. Suomenkielinen Wikipedia on 251 271 artikkelillaan artikkelimäärältään 14. suurin Wikipedia. www.wikipedia.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 15 n a J a n K O H T a I S T a >> kimuksen mukaan yli 65 % suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa vinkkien etsintään ostopäätöstensä tueksi, ja yli 70 % on kiinnostunut pääsemään osalliseksi yritysten tuotekehitykseen. Tulosten perusteella kuluttajat on jaettu neljään ryhmään (suluissa osuus kaikista): Tuottajat (17 %) tuottavat aktiivisesti sisältöä sosiaaliseen mediaan, Status-päivittelijät (33 %) käyttävät sosiaalista mediaa lähinnä kommunikointiin, Kommentoijat (19 %) kommentoivat keskustelupalstoilla ja foorumeissa, mutta eivät itse tee aloitetta ja Peesaajat (27 %) lukevat vain muiden tuottamaa sisältöä ja kommentteja. Yritysten kiinnostus sosiaalista mediaa kohtaan kasvaa Mainosbarometrin mukaan 65 % vastaajista aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter) markkinoinnissaan ensi vuonna. Käyttäjistä 74 % aikoo lisätä toimenpiteitään tämänvuotisesta. Eniten kiinnostusta sosiaaliseen mediaan on teollisuusyrityksissä, mutta kaupan alalla se on vielä vähäisempää. Ongelmallista kuitenkin erään tutkimuksen mukaan on se, että usein sosiaalinen media on yritysjohdolle vieras käsite. Todellisia osaajia ovat nuoret, jotka hallitsevat sosiaalisen median käytön laajasti ja monipuolisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on 27-vuotias Teemu Arina, joka teki ohjelmistojen, nykyään erityisesti sosiaalisten ohjelmien, suunnittelusta itselleen ammatin jo 16-vuotiaana. Talouselämä-lehden haastattelussa Arina toteaa: ”Ainoa tapa saada valtaa verkossa on mennä mukaan keskusteluun. Sä saat valtaa vain, jos suhun linkitetään. Jos vaikenet, julkisuutta hallitsevat muut.” π Riikka Mononen ETM riikka.mononen(at)gmail.com lähteet • dagmarin sosiaalisen median tutkimus 1/2010. • erkkola Jussi-Pekka. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Pro gradu -työ. Taideteollinen korkeakoulu. • IRO Research: Tutkimus Facebookin käytöstä, 6/2010. • Järvinen Petteri. 2010. yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi.WSOyPro. • Mainostajien liitto. Mainosbarometri 2010. • Talouselämä 17.3.2010. Homo Connectus elää kuten opettaa. • Tekniikka & Talous. 26.1.2010. Sosiaalinen media on yritysjohtajille vieras. • TnS. digital life -tutkimus. 16 gluteeniton -termin merkitys muuttui Helmikuussa 2009 julkaistu EU-asetus tuo muutoksia keliaakikoille soveltuvien tuotteiden koostumukseen ja merkintöihin. Parhaillaan on menossa siirtymäaika, ja uutta lainsäädäntöä tulee soveltaa viimeistään 1.1.2012 alkaen. Tähän asti keliaakikot ovat noudattaneet joko gluteenitonta tai luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota. Gluteenittomat tuotteet ovat sisältäneet luontaisesti gluteenittomien raaka-aineiden lisäksi gluteenittomaksi tehtyä vehnätärkkelystä. Luontaisesti gluteenittomat elintarvikkeet on valmistettu sellaisista raaka-aineista, jotka eivät ole koskaan sisältäneet gluteenia, eli niistä ei ole tarvinnut poistaa sitä. Näitä ovat esimerkiksi riisi, maissi, tattari ja hirssi. Sekä luontaisesti gluteenittomat että gluteenittomat tuotteet ovat saaneet sisältää gluteenia enintään 200 mg/kg. Kauraa sisältäviä tuotteita ei ole saanut sanoa gluteenittomiksi. Uuden asetuksen mukaan termit ”luontaisesti gluteeniton” ja ”gluteeniton” nykysisältöineen poistuvat ja tilalle tulevat termit ”gluteeniton” ja ”erittäin vähägluteeninen”. EU-asetuksen mukaan tuotteita, jotka sisältävät gluteenia enintään 20 mg/kg, kutsutaan ”gluteenittomiksi”. Tuotteiden, joiden gluteenipitoisuus on yli 20 mg/kg, mutta enintään 100 mg/kg, nimitys on ”erittäin vähägluteeninen”. Vehnätärkkelystä, josta gluteenia on poistettu teollisesti, voidaan käyt- Erityisruokavalmisteita koskeva EU-asetus elintarvikkeista, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät siedä gluteenia. Entuudestaan tuttu merkintä Raja-arvo glut. mg/kg Ainesosat ”Gluteeniton” 200 mg – sisältää vehnätärkkelystä – voi sisältää luontaisesti gluteenittomia ainesosia ”Luontaisesti gluteeniton” 200 mg – sisältää luontaisesti gluteenittomia ainesosia Näin merkityt tuotteet saavat olla markkinoilla 31.12.2011 saakka. Uusi merkintä ”Gluteeniton” ”Erittäin vähägluteeninen” Raja-arvo glut. mg/kg Ainesosat 20 mg – voi sisältää gluteenittomia viljoja ym. gluteenittomia ainesosia – voi sisältää prosessoitua vehnätärkkelystä – voi sisältää gluteenitonta kauraa 100 mg – sisältää prosessoitua vehnätärkkelystä – voi sisältää gluteenittomia viljoja ym. gluteenittomia ainesosia – voi sisältää gluteenitonta kauraa Ainoastaan näin merkityt tuotteet saavat olla markkinoilla 1.1.2012 alkaen. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi VUODEN TÄHTITUOTE 2011 tää ainesosana sekä erittäin vähägluteenisissa tuotteissa että gluteenittomissa tuotteissa. Keliaakikot voivat halutessaan käyttää myös gluteenitonta kauraa sisältäviä tuotteita. Keliakiaruokavalio sisältää siis gluteenittomia elintarvikkeita, erittäin vähän gluteenia sisältäviä elintarvikkeita sekä ns. gluteenitonta kauraa eli kauraa, joka ei ole tuotantoprosessin missään vaiheessa kontaminoitunut gluteenipitoisilla viljoilla. Merkki takaa tuotteen gluteenittomuuden Tuotteen sopivuus keliakiaruokavalioon voidaan tarkistaa nopeasti tuotepakkauksessa olevasta gluteenittoman tuotteen merkistä. Järjestelmän tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa keliakiaa sairastavien ja heidän lähipiirinsä asiointia kaupassa. Merkin käyttö auttaa myös ravitsemisalan ammattihenkilöstöä valitsemaan keliakiaa sairastavalle asiakkaalle turvallisia tuotteita. Pitkiä ainesosaluetteloita ei tarvitse pakkauksesta lukea, kun merkki on takaamassa tuotteen turvallisuuden keliaakikolle. Keliakialiitto myöntää merkin käyttöoikeuden aina tuotekohtaisesti. Ensimmäiset merkin käyttöoikeudet myönnettiin 1.1.2004. Lokakuussa 2010 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut lähes 90 tuotetta. Merkki voidaan myöntää gluteenittomille erityisruokavaliovalmisteille ja osittain myös ns. tavanomaisille elintarvikkeille, jotka täyttävät merkin myöntämisperusteet. Gluteenittoman tuotteen merkin myöntämisperusteena ovat toimiva omavalvontasuunnitelma, vuosittainen analyysitodistus tuotteen gluteenittomuudesta ja pakkausmerkintöjen lainmukaisuus. Merkin käyttö edellyttää myös, että tuote ja sen pakkausmerkinnät ovat muutoinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Uuden EU-asetuksen mukaiset termit tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2012 alkaen. π Marjo Jokinen tuoteasiantuntija Keliakialiitto marjo.jokinen(at)keliakialiitto.fi Vuoden Tähtituote 2011 Osallistu kilpailuun ja sytytä uusi tähti voittajien taivaalle! Vuoden Tähtituote 2011 -kilpailu etsii elintarviketeollisuuden valovoimaisinta tuoteinnovaatiota. Kilpailuun voivat osallistua Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet. Vuoden Tähtituotteen 2011 valitsee asiantuntijaraati, joka arvioi erityisesti tuotteen innovaatiota, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Voittaja julkistetaan 3.5.2011 Elintarvikepäivässä. Ilmoittaudu kilpailuun 21.1.2011 mennessä. Lisätiedot: www.etl.fi/tahtituote n a J a n K O H T a I S T a Pakkaus on viestintää ja arvoketjujen yhteistyötä Tekesin pakkausalan yhteistyöverkosto Futupack käynnistyi vuonna 2008 ja koordinoitu toiminta päättyi keväällä 2010. Mistä toiminta koostui ja mitä meille jäi? Futupackissa pakkauksia ja pakkausalan arvoketjun toimintaa tarkasteltiin kuudesta eri näkökulmasta: ympäristömyötäisyys toiminnassa/elinkaaritietoisuus, hybridimedian syvin olemus ja sen tarjoamat mahdollisuudet, pakkaus viestinviejänä, tulevaisuuden elintarvikepakkaus, arvoketjun toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja muotoilu uutena kilpailutekijänä. Tutkimusprojektit rakennettiin yhteistyössä yritysten ja tutkimuksen tekijöiden kanssa. Tavoitteena oli herätellä yritykset miettimään omia kilpailuetujaan uudenlaisen ajattelun avulla sekä toisaalta kokeilla erilaista toimintatapaa yhteisprojektien käynnistämisessä. Luovaa ja rohkeaa otetta – ekotehokkaasti Päällimmäisiä ajatuksia tutkimusprojekteista, joista suurin osa päättyy vuoden 2010 lopussa, on iloinen onnistumisen tunne. Mukana on ollut 30 yritystä, joista osa oli ensimmäistä kertaa mukana Tekesin rahoittamassa tutkimusprojektissa. Yritysten innostus osallistua projektien johtoryhmien kokouksiin osoitti, että tutkimus saatiin kohdennettua yritysten kannalta tärkeille alueille ja tutkijoiden tuottamat uudet ajatukset osuivat maaliin. Johtoryhmien keskustelut olivat positiivisen kriittisiä: tutkijoiden tuotoksia ei nielty tuosta noin, vaan välillä yritykset jopa vaativat luovempaa ja rohkeampaa otetta asioihin! Futupackin Ekopakkaus-projektissa tuotettiin tietoa pakkaussuunnittelijoille, eli miten suunnitella ja tuottaa vähiten ympäristöä rasittavia pakkauksia. Toisaalta tutkimus toi hyvin esille sen tunnetun tosiasian, että suurimmat ympäristövaikutukset tulevat poisheitettävistä ruokatavaroista eikä suinkaan ruuan suojaamiseen ja kuljettamiseen suunnitelluista pakkauksista. Pakkauksille lisäarvoa Informaation välittäminen ja sen vastaanottaminen pakkauksia hyödyntämällä on tulevaisuuden arkipäivää, jota jo tänään voimme osin kokeilla. Kehittyvät teknologiat ja liiketoimintamallit luovat uusia mahdollisuuksia brändin omistajille päästä aitoon vuorovaikutukseen tuotteen loppukäyttäjän, kuluttajan, kanssa. Toisaalta se luo uudenlaisia haasteita yritysten markkinointi- ja pakkaussuunnittelijoille. Pakkaus ei ole enää materiaalihankinnoista vastaavan ostomiehen käsissä, tärkeimpänä kriteerinä mahdollisimman alas kilpailutettu sisäänostohinta. Pakkaus palvelee kuluttajaa muutenkin kuin sisällön kääreenä – se voi olla vuorovaikutteisen viestinnän väline. Tällöin pakkauksen todellinen arvo muodostuu sen tuottaman lisäarvon kautta. Joko teidän yrityksessä ollaan valmiita hyödyntämään tätä kilpailuetua? On hyvä muistaa, että kuluttajapakkaus viestii myös muodollaan, tuntuominaisuuksillaan ja ennen muuta sillä mielikuvalla, jonka se onnistuu asiakkaalle luomaan. Näiden eri näkökulmien liittäminen samoihin projektei- hin on avannut uudenlaisen maailman monelle teolliselle toimijalle. Toisaalta se on myös vaatinut paljon, niin itse tutkimustyötä tekeviltä kuin projektia seuraavilta tahoilta. On virkistävää huomata, miten tervetullutta on siirtyä pois omalta mukavuusalueelta ja yrittää ajatella asioita eri tavalla. Sieltähän voi löytyä vaikka uusien liiketoimintojen tai liiketoimintamallien alkuja! Vaa’an toisessa kupissa on tietysti valmius muuntaa omia luutuneita ajattelu- ja toimintamalleja henkilö- ja organisaatiotasoilla. Miten sinun yrityksesi on valmis muuttumaan muuttuvassa maailmassa? Maailma ei tullut valmiiksi Tutkimusprojektien lisäksi Futupack sisälsi tilaisuuksia, joissa yrityksille esiteltiin erilaisia näkökulmia, pakkauksiin liittyviä kehityshaasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden tilaisuuksien suurimpana antina pidettiin mahdollisuutta verkostoitua uudenlaisten toimijoiden kanssa ja vaihtaa ajatuksia välillä hyvinkin lennokkaasti. Paljon on tehty ja paljon on saatu aikaan. Siitä kiitos Futupack-verkoston koordinaattorille, Margareetta Ollillalle, Pakkaustutkimus – PTR ry:n toimitusjohtajalle. Hyvin onnistunut koordinointi osoitti jälleen, miten tarpeellinen organisaatio eri toimijoista riippumaton tutkimuksen koordinointia tekevä PTR on. Työ ja etenkin yhteistyö jatkuvat edelleen. Maailma tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ja hieman niitä haasteitakin, joihin meidän käytettävissä olevilla resursseilla on järkevintä ja taloudellisinta vastata eri osaamisalueita yhdessä hyödyntäen. Kaiken lisäksi kokemukseni perusteella se on usein vieläpä varsin hauskaa työtä. π Anna Alasmaa johtava teknologia-asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tekesin palvelut anna.alasmaa(at)tekes.fi Pakkausaihioita valmiina kuluttajatestaukseen. KUVa: MaIJU aIKala, VTT 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Futupack toimi yhteistyössä Tekesin Sapuskaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on elintarvikesektorin pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Ohjelman vuosiseminaarissa, 19.1.2011 (www.tekes.fi/ sapuska) on mahdollisuus vielä kuulla Futupackin tutkimusprojektien tulokset sekä osallistuneiden yritysten näkemyksiä näiden tulosten hyödyntämisestä. ILMOITUS FOOD&LIFE – tie hyvinvointiin tiedon avulla Seinäjoella 10. helmikuuta järjestettävässä Food&Life-seminaarissa on mahdollisuus päivittää ammattiosaamistaan; tarjolla on monipuolista tietoa ruuan, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Seminaari tuo osallistujille alan viimeisimmän tutkimustiedon ja mahdollistaa näin entistä monipuolisemman toiminnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelma: 9.30 –10 10.00 10.20 10.45 11.15 12.00–13.00 Tervetulokahvit ja ilmoittautuminen Valtiovallan puheenvuoro, Peruspalveluministeri Paula Risikko, Sosiaali- ja Terveysministeriö Food&Life, mihin se ankkuroituu? Ohjelmajohtaja Jukka Lähteenkorva, Elintarvikekehityksen klusteri Liikunnasta elinvoimaa elämänkaareen, Tapio Korjus, Suomen Olympiakomitea, suomalaisen huippuurheilun muutostyöryhmän jäsen Ruokaprovinssin juuret, alkutietoa toimintakentästä, Markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma, Foodwest Oy Keskustelua Lounas ja aulan esittelyihin tutustuminen Iltapäivän osuus on kaksiosainen: Ohjelma A: Ohjelma B: ruokaa tarjoaville ja hyvinvoinnista kiinnostuneille, kieli suomi tai englanti kehittäjille, tutkijoille ja valmistaville yrityksille 13.00 13.00 13.50 14.20 14.50 –15.20 Viimeisintä tietoa painonhallinnasta, miten välttää salakalorit? Professori Pertti Mustajoki, Lääkäriseura Duodecim Ikihyvä – miten aktivoida senioreita hyvinvoinnin kentällä? FT Raisa Valve, Helsingin yliopisto/Palmenia InForm – nuorten interventio terveiden elämäntapojen kohdalla MD Martin Handeland, Sykehuset i Vestfold, Norja Kahvitauko ja verkostoitumista Makumaailmamme ovat yksilöllisiä Dosentti Mari Sandell, Turun yliopisto, biokemian ja elintarvikekemian laitos 15.45 Voidaanko muistipulmia ennaltaehkäistä? Asiantuntijalääkäri Satu Ahtiluoto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16.15 Riittääkö meille ruokaa suositusten sisällön mukaan? Professori Raija Tahvonen, MTT/Bioteknologia ja elintarviketutkimus 16.40 Ruokakulttuuri tuottaa elämyksiä ja ne hyvinvointia Projektipäällikkö Leena Pölkki, Jyväskylän amk 17.00 – 17.15 Loppukeskustelu ja johtopäätöksiä 13.40 14.10 14.40 15.20 Can good taste and healthiness come together in a food product – what does the consumer think? Research Professor Harri Luomala, University of Vaasa/Epanet Roadmap to Intelligent Nutrition – from Nutritech visions to actions Vice President, R&D, Anu Kaukovirta-Norja, VTT Lifestyles, metabolic syndrome and T2DM Professor Matti Uusitupa, University of Eastern Finland, Institute of Public health and Clinical Nutrition Dietary fibre – why, what, where? Professor Kaisa Poutanen, VTT and University of Eastern Finland 15.10–15.30 Coffee and networking 15.30 The Danish way of managing well being of children by promoting local and organic food Dr. Jannie Vestergaard, Skåne Food Innovation Network Restaurant of the Future Dr. Marchel Gorselink, Wageningen University and Research Center, Consumer Science Are Ostrobothnians healthy and what do they think about it? – Results of TervAs study Professor Anu Hopia, University of Turku/Epanet Discussion and conclusions 16.00 16.30 17.00–17.30 Tarkemmat tiedot seminaarista sekä ilmoittautumislomake löytyvät osoitteesta http://www.oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/food-life-seminaari/ Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Salme Haapala, Foodwest, salme.haapala@foodwest.fi, gsm 040 585 1772 Tervetuloa seminaariin! www.oske.net n T e e M a Kuluttajalähtöisyys on tuotekehityksen ykkösajuri Kuluttajan ja erilaisten kuluttajaryhmien ymmärtäminen on tärkein osa tämän päivän tuotekehityksen menestymisessä. Ilman vahvaa kuluttajaosaamista ei synny uusia ja innovatiivisia tuotteita, jotka parantavat ja helpottavat kuluttajan arjen ja juhlan ruokaratkaisuja. Onnistunut tuotekehitys vaatii tuotekehitysstrategian, joka on johdettu koko yrityksen visiosta ja strategiasta. Visio ”Hyvä Ruoka, Parempi Mieli” määrittelee sen, minkälainen yritys Atria haluaa olla. Vision ympärille rakentuu konsernin strategia. Atria ei halua vain kehittää yksittäisiä tuotteita markkinoille, vaan haluamme markkinan kysynnän mukaan olla ratkaisemassa asiakkaidemme ja kuluttajien arkea ja juhlaa. Yli sata vuotta toimineena yrityksenä kannamme vastuuta suomalaisten – ja tätä nykyä myös Itämeren alueen – kuluttajien ruokahetkistä, ruokailun onnistumisesta ja ruokailosta. Strategiaan perustuvan tuotekehityksen suuntaviivat realisoituvat kuluttajatutkimus- ten kautta, joita tehdään (lue teetetään) runsaasti. Kansainvälisesti toimivana konsernina pyrimme yhä enenevässä määrin toimimaan samalla tavalla samoin prosessein eri maissa. Atriaan kuuluu tätä nykyä lukuisia tehtaita Suomen ulkopuolella (Ruotsi, Tanska, Venäjä ja Viro). Tuotekehitysprosessin kehittäminen ja toteuttaminen konsernin sisällä on seuraava tuotekehityksen ja tuoteryhmähallinnan iso haaste. Paikallista tuotekehitystä kansainvälisessä yhteistyössä Tuotekehitys on tuloksellinen silloin, kun se on osana isompaa yrityksen kehittämisen ku- vaa. Tuotekehitys prosessina ei voi olla irrallaan, vaan se on osa yrityksen prosesseja ja sillä on useita rajapintoja muihin prosesseihin niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolellakin. Onnistuminen vaatii oikeanlaisen infrastruktuurin, organisoitumisen (resurssit) ja osaamisen. Atria on johtava elintarvikeosaaja Suomessa ja Itämeren alueella. Tuotekehitystä tehdään paikallisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla (Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia), mutta samalla kuitenkin erittäin tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä koko konsernin kanssa, jotta parasta osaamista ja tietämystä voidaan jakaa yli maan rajojen. Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä yli rajojen Ei jalanjälki vaan atrian vastuullinen kädenjälki Atrian Kädenjälki -ohjelma on kokonaisvaltainen yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa koko atrialaisessa ruokaketjussa. Ohjelma kokoaa Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi. Kädenjälki viestii voimakkaasti siitä, kuinka jokainen toimija ketjussa omilla toimillaan ja toiminnoillaan vaikuttaa lopullisen tuotteen tai konseptin hyväksyttävyyteen. Se on myös paljon laaja-alaisempi ohjelma kuin jalanjälki. Yksi konkreettinen tulos meneillään olevaa vastuullisuustyötä on kaikkia maita koskevan Atrian Tapa Toimia -säännöstö. Säännöstön tavoitteena on kertoa henkilöstölle ja sidosryhmille, kuinka Atrialla suhtaudutaan vastuullisesti eri toimintoja koskeviin asioihin ja kuinka yritys toimii suhteessa ympäristöön. 20 Atrian Kädenjälki -ohjelma kattaa kansainvälisen käytännön mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman. Ympäristön hyvinvointi on yrityksen ja koko ruokaketjun perusedellytys. Atria ehkäisee omassa toiminnassaan välittömiä ympäristövaikutuksia ja tunnistaa välilliset ympäristövaikutukset toimintaketjun eri vaiheissa, esimerkiksi alkutuotannossa. Sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa yrityksessä myös tuoteturvallisuuteen ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä velvoitteita ja vapaaehtoisia vastuita. Kehitysprojektit yhdistävät yritysvastuun ulottuvuudet Atrian Kädenjälki -ohjelma ulottuu kaikkiin yrityksen toimintamaihin, ja se todentuu Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi erilaisissa kehitysprojekteissa eri maissa. Suomessa ensivaiheessa vastuullisten toimintatapojen kehittäminen painottuu eläinten hyvinvointiin, ravitsemukseen ja koko ketjun ympäristövaikutuksiin. Ympäristöasioissa yritys keskittyy pienentämään ympäristövaikutuksia muun muassa hyödyntämällä tehokkaita pakkausja logistisia ratkaisuja sekä edelleen vähentämällä energian kulutusta tuotannossa. Atria Suomi on esimerkiksi keskittänyt tarvitsemansa pakastevarastoinnin uudentyyppistä kylmäteknologiaa hyödyntävään logistiikkakeskukseen. Uusi teknologia on energiatehokkaampaa ja kuljetukset voidaan hoitaa vähemmillä ajokilometreillä. Merja Leino tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja Atria Oyj Tuoteturvallisuuden ja -laadun varmistamiseksi tuoteturvallisuusjärjestelmä on sertifioitu päätuotantolaitoksissa. KUVa: aTRIa SUOMI Oy on leivänpäällisten lanseeraus Venäjän markkinoille uudelleen avattavissa kuluttajaystävällisissä pakkauksissa. Pakkaukset lanseerattiin ensin Suomen markkinoille ja sen jälkeen onnistuneesti myös Venäjälle. Tuotekehitys ei ole yksittäisen tuotteen kehittämistä Suomen tuotekehityksessä työskentelee yli 20 henkilöä. Vahvuudeksi voidaan lukea mm. se, että tuotekehityshenkilöstö on taustaltaan ja koulutukseltaan varsin heterogeenista, löytyy kokkeja, diplomi- ja AMK-insinöörejä, elintarviketieteiden maistereita, lihateknologeja sekä ravitsemustieteilijöitä. Jatkuva osaamisen kehittäminen yhteisen ja yksilökoulutusten kautta on tärkeää, jotta yritys on kilpailukykyinen jatkuvassa kehityksen paineessa. Atrialle on vakiintunut myös vahva trainee -prosessi, jonka kautta saadaan uusia kasvavia kykyjä mm. Atrian tuote- ja pakkauskehitykseen. Traineet valitaan haun perusteella sekä talon ulkopuolelta että myös sisältä. Yleensä kyse on joko vastavalmistuneista henkilöistä tai uutta uraa suunnittelevista potentiaalisista osaajista. Traineet osallistuvat hyvin suunniteltuun koulutusohjelmaan, joka on erityisesti Atrialle räätälöity. Opiskelun lisäksi traineet tekevät opinnäytetyön jostakin itseä kiinnostavasta osa-alueesta. Menestykselliseen tuoteja pakkauskehitystyöhön kun ei ole ihan valmista opinahjoa, vaan tähän, kuten moneen muuhunkin alaan, voidaan kasvaa vain kokemuksien kautta. Tuote- ja pakkauskehityksen tärkeimpinä tavoitteina ovat uutuuksien kehittäminen yhdessä markkinoinnin, tuotannon, ohjauksen ja myynnin kanssa sekä jatkuva nykyisten tuotteiden parantaminen ja huoltaminen. Vaikka osaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää säilyttää yhteys tuotekehityshenkilöstön kesken, vielä tärkeämpää on löytää oikea malli toimia yhdessä kyseisen liiketoiminnan tai segmentin avainhenkilöiden kanssa. Tuotekehitys ei ole koskaan yksittäisen tuotteen kehittämistä ja siksi organisoitumisen tulee olla sen mukaista. Tuotekehitys on systemaattinen prosessi Tuotekehitys on hyvin looginen ja systemaattinen prosessi, jossa kaikki toiminnot dokumentoidaan ja testataan, ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään. Atrialla on käytössä tuotekehityksen oma dokumentointijärjestelmä, joka luotiin jo 2000 -luvun alussa ja sitä kehitetään joka vuosi vastaamaan tämän päivän tarpeita. Dokumentointijärjestelmän avulla hallinnoidaan tuotekehitysprosessia, projektien kulkua ja tuloksia lähtien briefeistä ja esiselvityksistä tuotekoodeihin ja aina edelleen kuluttajapalvelun infokanavaan asti. Järjestelmän ehdottomat vahvuudet ovat siinä, että se on räätälöity meidän käyttöömme ja sitä jatkokehitetään tehokkaasti vastaamaan lisääntyneen tiedon määrään. Tuotteistaminen alkaa mahdollisuuksien tunnistamisesta: trendit, kulutuskäyttäytyminen sekä erilaiset muutosvoimat. Mahdollisuudet tutkitaan tarkasti, jotta ymmärretään ja oivalletaan, mitä ne Atrialle tarkoittavat. Sen jälkeen arvioidaan trendien merkitys eri kuluttajasegmentteihin. Tämän jälkeen alkaa kehittyä nopeasti ensimmäisiä näkemyksiä ja uusia ideoita nykyisiin tuoteryhmäsegmentteihin tai uusia ajatuksia kokonaan uusista tuotesegmenteistä. Ideoiden keruu laajaa Ideoita saadaan hyvin monista lähteistä esim. matkoilta muihin ruokakulttuureihin, messu- >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 21 n T e e M a >> matkoilta, raaka-aine- ja laitetoimittajilta, netin kautta tai ulkopuolisista verkostoista. Parhaimmat ideat voivat olla hyvinkin yksinkertaisia ja yleensä syntyvät, kun oivalletaan, mitä kuluttaja oikeasti tarvitsee tai miten voimme helpottaa kuluttajan arkea. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kuluttajia kuullaan, sen paremmin ideoita pystytään toteuttamaan. Atrialla on käytössä vajaan kahden vuoden rullaava tuotekehitysohjelma, mutta lisäksi päivitämme jatkuvasti pitempää kolmen vuoden tuotekehityssuunnitelmaa. Painopistealueina ovat edelleen helppous ja ruuan maku, mutta yhä enemmän vaikuttavat myös ympäristöasiat, vastuullisuus ja terveellisyys. Yritysvastuuohjelma kattaa koko ruokaketjun Tuotekehitysideoita jalostetaan koekeittiöllä. KUVa: aTRIa SUOMI Oy Yritysvastuusta tai yhteiskuntavastuusta puhutaan tätä nykyä lähes jokaisessa yritykses- sä. Kuluttajat ovat myös enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, miten elintarvikkeita tuotetaan tai miten tuotantoeläimiä kasvatetaan. Vaikka kiinnostus toimintaketjusta lisääntyy, ympäristötietoisuus kasvaa ja teollisuuden vaikutukset ympäröivään maailmaan avautuvat, vastuullisuus ei välttämättä vaikuta vielä yksilötasolla ostokäyttäytymistä voimakkaasti ohjaavana tekijänä. Mutta trendi on voimistumassa. Atrialle vastuullisuus on moniulotteinen asia. Yrityksen yli satavuotista vastuullista toimintaa kehitetään nyt koordinoidusti Atrian Kädenjälki -ohjelmalla. Se on kokonaisvaltainen yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa koko atrialaisessa ruokaketjussa. Ohjelma kokoaa Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi. Tuotekehityksellä on keskeinen rooli vas- lupa toimia eri tavalla Ulkopuolisen silmin suomalaiset pankit tekevät hyvin samoja asioita, hyvin samalla tavalla. Väitän, että kyseiset yritykset ja tarjoamat ovat niin samanlaisia, että asiakkaalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin valita halvin. Entä ruokakaupat, apteekit, kiinteistövälitysfirmat, kukkakaupat, kebab-kioskit, autohuoltamot, bensa-asemat, kuntosalit, taksit, lääkäriasemat ja sairaalat, rautakaupat, sähköasentajat, parturit, urheiluvälineliikkeet, korkeakoulut, kunnat jne. Mene sattumanvaraisesti johonkin toimipisteistä, poista logot ja väitän, että et tiedä, minkä organisaation vaikutuspiirissä olet. Otetaan Asko, Isku, Masku, Pasku ja mitä niitä onkaan. Kaikki ovat toimialansa sisällä hyvin samanlaisia. Mene IKEAan ja huomaat heti, että se toimii eri tavalla. Jokaiselta toimialalta löytyy aina yksi tai kaksi yritystä, jotka toimivat aidosti eri lailla. Nämä yritykset ovat tehneet strategisen innovaation, koko yrityksen toimintatapaan vaikuttavan innovaation. Väitän, että meidän suomalaisten pitäisi keskittyä enemmän tekemään nimenomaan strategisia innovaatioita. Elintarvikeliiketoiminta ei ole poikkeus. Näin kaukainen (poikkeuksena Venäjä) kallis ja pieni maa ei pärjää globaalissa kilpailussa kutistamalla ja tekemällä kustannussäästöjä. Meidän on innovoitava enemmän ensimmäistä riviä: Haettava 22 keinoja, miten luomme uutta arvoa asiakkaille ja uutta liikevaihtoa, miten kehitämme kokonaan uusia tarjoamia, haluamia ja tapoja toimia: liiketoimia. Liiketoiminta on toimintaa, ei aikomaan ryhtymistä Liiketoiminta on ennen kaikkea liikettä ja toimintaa. Jos haluamme liiketoimintainnovaation, meidän on muokattava toimintaa, toimittava eri lailla. Yrityksellä saattaa olla strategia, jos se tekee eri asioita kuin muut tai samoja asioita eri lailla kuin muut siten, että asiakkaat oppivat arvostamaan sitä. Kuinka eri lailla sinun yrityksessäsi voi kokeilla toimia? Ilman kokeiluja ei voi syntyä toimintatapainnovaatioita. Uimista ei opi lukemalla kirjoja eikä strategisia innovaatioita synny tekemällä powerpointteja, kokoustelemalla johtoryhmissä tai suunnittelemalla ryhtymään aikomista. Väitän, että kun haluamme strategisia innovaatioita, meidän on tehtävä ainakin kaksi asiaa hyvin. Ensinnäkin meidän on nostettava liiketoimimiseen liittyvien ideoiden laatua toimialan konventioita haastavalle tasolle. Konventio on asia, jonka kaikki tekevät samalla lailla. Näin saattaa syntyä hyvä alkuidea, jossa on oikeasti strategista potentiaalia. Toimiala on henkinen rakennelma, ja tätä pään si- Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi sällä olevaa rakennelmaa meidän pitäisi saada järjestymään toiseen asentoon. Mitä kehittyneempiä organisaatio ja toimiala ovat, sitä enemmän on muurattuja peruskiviä, joita on tarvittu seuraavien kerrosten rakentamiseen ja seuraavien hyppyjen tekemiseen. Viimeistään sitten, kun strategia näyttää toimivan, se on meidän yrityksemme totuus – strategia muuttuu substantiiviksi, se ei enää ole verbi, teon sana. Rakentaminen on muuttunut rakennukseksi, laatikko on valmis, optimointi sisätiloissa alkaa. Laitellaan tauluja seiniin, vaikka koko rakennus pitäisi saada toiselle puolelle mäkeä. Väitän, että vasta sitten, kun sallitaan todellinen kiinnostus yritystä ja sen strategiaa ja fundamentteja kohtaan, yritykset voivat alkaa kukoistaa. Mielestäni yritysten pitäisi väittää rohkeammin, jotta aito strategia voi syntyä. Kokeile halvalla, nopeasti ja virheistä oppien Meidän pitäisi pystyä laskemaan kokeilukynnystä systemaattisesti alusta alkaen. Kokeilemisessa olennaista on kokeilla mahdollisimman halvalla, nopeasti ja tavoitehakuisesti virheistä oppien. Keskeinen haaste on oppia kokeilemaan strategisesti merkitseviä asioita niin pienesti, tuullisuushankkeiden eteenpäin viennissä. Monet pakkausmateriaaliratkaisut vaikuttavat suoraan materiaalien käyttömääriin ja materiaalien laatuun ja sitä kautta edelleen ympäristöasioihin. Toinen tuotekehitykseen liittyvä vastuullisuusteema on ravitsemus: kuinka huomioidaan erilaiset yksittäisen kuluttajan ravitsemukselliset tarpeet ja toisaalta kansanterveydelliset lähtökohdat. π Merja Leino ruokaliiketoiminnan johtaja Atria Suomi Oy merja.leino(at)atria.fi Marianne Nordblom tuotekehitysjohtaja Atria Suomi Oy marianne.nordblom(at)atria.fi KLERAT- palasyötti Rotan ja hiiren torjuntaan elintarviketeollisuudessa, siististi ja helposti! Käyttöohje: Valmistetta käytetään sellaisenaan. että yritys tai kenenkään ura ei ole vaakalaudalla. Olennaista on ymmärtää, että lopullinen speksi vasta syntyy näissä kokeiluissa. Kokeilut synnyttävät lopullisen speksin, ei toisin päin. Yleensä ajatellaan, että speksin täytyy olla hyvin tarkkaan mietitty, ennen kuin kokeiluja ja prototyyppejä kannattaa alkaa tehdä. Mitä uniikimpaa asiaa ollaan tavoittelemassa, sen enemmän täytyy kestää epävarmuutta ja olla valmis tekemään virheitä ja oppia niistä. Kokeilut onnistuvat aina. Joko syntyy se, mitä pitikin tai ymmärrys, miten asia ei ainakaan onnistu. Kokeilut ovat ratkaisevan tärkeä askel kohti eri lailla toimimista. Eri lailla toimimisen isoin kilpailuetua tuottava ulottuvuus on se, että eri lailla toimiville alkaa tulla vastaan kysymyksiä ja haasteita, joihin muu toimiala ei ole vastaamassa ollenkaan. Eli hyvän alkuidean lisäksi tarvitaan paljon innovatiivisia toteutuksen ideoita. Väitän, että tuhansille yrityksille maailmassa on tullut mieleen, että myydäänpä toimivia huonekaluja halvalla. Kukaan ei ole toteuttanut tätä alkuideaa niin hyvin kuin IKEA. Paras tapa saada hyviä toteutuksen ideoita on alkaa kokeilla toteutuksia! π Anssi Tuulenmäki yli-innovaatioaktivisti Aalto-yliopisto, MIND innovaatioalusta anssi.tuulenmaki(at)tkk.fi lisää tietoa strategisesta innovaatiosta löytyy osoitteesta www.mindspace.fi ja vuodenvaihteen tietämillä WSOyPro:n julkaisemasta kirjasta lupa toimia eri tavalla. Sijoita palasyötit lukittaviin syöttilaatikoihin. • Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti • Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä • Valmistettu ISO 9002 standardin mukaan Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä. Neuvonta 0207 91 4040 Klerat_palasyötti_90x270mm.indd 1 10.10.2005 12:18:49 n T e e M a Tuotantokonseptiajattelu tukee elintarvikebisneksen kehittämistä Elintarvikealan tuotantokustannusten kasvaessa tarve kehittää tuotantoa kasvaa jatkuvasti. Tekniikan ohella kehittämistä tarvitaan myös erilaisten ohjausjärjestelmien tehostamisessa sekä entistä enemmän työelämään liittyvien käytäntöjen kehittämisessä. Ihmisen rooli kasvaa. Toimiva tuotantokonsepti perustuu asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyteen, joustavuuteen, laatuun, tuottavuuteen ja hyvään imagoon. Lisäksi tuotannon ja tukitoimien on palveltava liiketoiminnan tarpeita, esimerkiksi yhdistämällä oma työ ja alihankinta toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa etsitään kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja. Konseptien kehittämisellä halutaan varmistaa myös se, että t&k-toiminta pysyy Suomessa lähellä tuotantoa. Sata vuotta konseptointia Amerikkalaista T-Fordin tuotantoa pidetään usein konseptiajattelun lähtökohtana. Teurastamon leikkuulinjastolta kopioitu liukuhihna, alihankkijoiden käyttäminen sekä tiettyjen osien tuotannon vakioiminen loivat pohjan kilpailukykyiselle tuotantokonseptille. Korkeiden hintojensa takia aiemmin vain harvojen saatavilla olleesta autosta tuli jokaisen amerikkalaisen ulottuvilla oleva kulkuneuvo. Nykykielellä Henry Ford siis selvästikin tunnisti yrityksensä ydinosaamisen ja rakensi tarvittavan verkoston yrityksen ansaintalogiikan pohjaksi. Saavutettu kilpailuetu perustui selvästi kilpailijoita parempaan tuotantokonseptiin. Konseptoinnin tuomat edut ovat tuttuja myös elintarviketeollisuudelle. Erilaisiin käyt- Henkilöstöllä on keskeinen merkitys tuotantokonseptin kehittymisessä. Kuva Fazer Leipomosta. KUVa: TeKeS ”Helpot asiat on jo toteutettu” Kustannustehokkuuden jatkuva kehittäminen on elinehto kovassa kilpailussa menestymiselle. Tekninen johtaja Tapani Potka Atria-Tekniikka Oy:stä näkee tämän aiheuttavan suuria kehitystarpeita koko elintarvikeketjussa. – Teknologisen kehittämisen avulla saavutettavat helpot asiat on jo toteutettu. Jatkossa tarvitaan haasteellisimpia teknologisia ratkaisuja. Nyt asiakkaille on tuotettava lisäarvoa toisenlaisilla kehittämistoimilla. Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat koko elintarvikealalla keskeisiä kehittämisen painopisteitä, Potka toteaa. Erityisesti liha-alaa on vastuullisuusnäkökulmasta seurattu tarkasti. Atrialla vastuullisuutta kehitetään oman ohjelman avulla. Kansainvälisen käytännön mukaan ohjelmassa kehitetään taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Vastuullisuuden kehittymistä mitataan usealla eri mittarilla. – Esimerkiksi sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Atrialla myös tuoteturvallisuuteen 24 ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä velvoitteita ja vapaaehtoisia vastuita. Panostamalla entistä johdonmukaisemmin vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen Atria pyrkii turvaamaan nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kohti tehokasta kokonaisohjausta Työelämän kehittämistarpeita seurataan Atrialla erilaisten kartoitusten avulla. Samalla hyödynnetään henkilöstön voimavaroja uusien toimintamallien kautta. Esimerkiksi kehityshankkeissa vastuullisina hankevetäjinä toimivat usein päälliköt tai työnjohtajat. – Rakensimme systemaattisesti järjestelmää, jonka avulla pystyimme kartoittamaan syitä sairauspoissaoloihin. Järjestelmän kautta olemme päässeet tehokkaasti pureutumaan syiden poistamiseen. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä, Potka korostaa. Tuotantokonsepti on vielä terminä vieras useimmille elintarvikeyrityksille. Useimmiten puhutaan tuotantoketjusta, jonka osa-alueita kehitetään erilaisten kehittämishankkei- Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi den avulla. Kokonaisohjauksella varmistetaan toiminnan olevan linjassa yrityksen strategisten päämäärien saavuttamisessa. – Kokonaisohjauksessa olevat puutteet ja siinä tapahtuvat epäonnistumiset aiheuttavat suurimmat sähläyskustannukset yrityksissä. Myynnistä tuotannolle laadittujen ennusteiden luotettavuus on oleellisen tärkeää. Toimivaa ohjausta ei voida toteuttaa ilman faktatietoa siitä, mitkä tuotteet ovat aidosti tärkeitä ja kannattavia sekä asiakkaalle että yritykselle. Systemaattinen seuranta ja tulosten läpikäynti henkilöstön kanssa parantaa myös eri osapuolten yhteistoimintaa. Tapani Potka toimii myös Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelman johtoryhmän jäsenenä. – Tekesin ohjelman tulosten hyödyntäminen on elintarvikealalla vielä alkuvaiheessa. Tällä alalla koko toimintaketjun hallinta ja ohjaus ovat suuri haaste. Niiden kehittämiseen tarvitaan entistä tehokkaampia työkaluja, Potka tähdentää. Heikki Aro täjä- ja markkinatutkimuksiin perustuvat tuotannolliset ratkaisut luovat usein perustan konseptiajattelulle. Erityisesti tuotekehityksen ja markkinoinnin rajapinnalla käyttäjäkokemukset ja -palautteet ohjaavat konseptin kehittämistä. Tieto- ja ohjausjärjestelmien kehittämisellä on saavutettu merkittäviä parannuksia esimerkiksi logistisissa ratkaisuissa. Lisäksi elintarviketoimialaa ohjaava lainsäädäntö asettaa konseptoinnille omat reunaehtonsa. Esimerkiksi pakkauksen materiaali, koko ja käytettävissä oleva painopintaala yhdistettynä lain vaatimiin pakkausmerkintöihin edellyttävät tuotannon tukitoimista vastaavilta tahoilta usein toimialarajat ylittävää osaamista. Nykykuluttajalle tärkeitä valintakriteerejä ovat myös elintarvikkeen jäljitettävyys ja tuotantotavan läpinäkyvyys. Työelämän kehittämisellä eroon sähläyksestä Henkilöstöllä on keskeinen merkitys tuotantokonseptin kehittymisessä. Työprosessien ja -menetelmien kehittäminen, ennakoivat mallit ja henkilöstön hyvinvointi lisäävät tuottavuutta. Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelma avittaa yrityksiä • Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa on vuoden 2010 aikana korostettu hankintatoimen henkilöstön roolia osana tuotantokonseptin kehittämistä. • Tekes on julkistanut haettavaksi neljä miljoonaa euroa yritysten ja tutkimuslaitosten kehittämishankkeisiin seuraavalla kahdella teemaalueella: – Yrityksen ulkoisten resurssien hallinta – Ihminen tuotantokonsepteissa • Hakuaika on 1.10.2010–31.1.2011. Lisätietoa hausta www.tekes.fi/ tuotantokonseptit. • Yritykset voivat hakea Tekesistä rahoitusta kehityshankkeilleen myös ohjelmien ja teemahakujen ulkopuolella ilman erillisiä hakuaikoja. Elintarviketeollisuus on toimialana ollut pitkään sairauspoissaolo-, ammattitauti ja tapaturmatilastojen kärjessä. Toisaalta ”sähläys” eli puutteellinen toiminnan laatu saattaa notkauttaa yrityksen liikevaihtoa jopa viidenneksellä. Työn uudelleen organisoinnilla, työilmapiirin kohentamisella ja henkilöstön entistä suuremmalla osallistamisella voidaan tehokkaasti lisätä työn tuottavuutta. Tutkimusten mukaan työelämän kehittämisellä saavutettavista hyödyistä noin puolet liittyy sairaus- ja tapaturmakustannusten alenemiseen ja puolet henkilöstön tuottavuuden lisääntymiseen. π Heikki Aro teknologia-asiantuntija heikki.aro(at)tekes.fi Juha Suuronen teknologia-asiantuntija Tekes juha.suuronen(at)tekes.fi lisätietoja: • eloranta, T. (2009). Verkoston edut yrityksen laaja-alaisessa kehittämisessä – esimerkkejä ja tuloksia käytännön kokemuksista. Sapuskaohjelman avausseminaari 28.1.2009, Helsinki. • www.tekes.fi/sapuska • www.tekes.fi/tuotantokonseptit Työssä oppiminen on hedelmällistä yksilölle ja yritykselle Elintarviketalouden PD-ohjelman ensimmäinen yritykselle räätälöity koulutus käynnistyi vuoden 2009 alussa. Koulutukseen osallistuu kymmenen Atria Suomi Oy:n työntekijää, ja se on osa Atrian kaksivuotista Atria Trainee -ohjelmaa. Elintarviketalouden PD-ohjelma on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhdessä toteuttamaa täydennyskoulutusta, joka on suunnattu elintarvikealan korkeakoulutetuille ammattilaisille tai alan vaihtajille. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1996 alkaen. Atrialle räätälöidyssä toteutuksessa elintarviketalouden opinnot on suunnattu yrityksen kannalta keskeisiin ja kiinnostaviin teemoihin. Merkittävä osa ohjelman yksilöllisistä opinnoista suoritetaan työssä oppimalla, mikä tarkoittaa suunniteltuja, ohjattuja ja ra- portoituja työtehtäviä, projekteja sekä työnkiertoa. Yrityksen sisällä on paljon osaamista ja taitoa, jota ohjelman akateeminen ja teoreettinen opetus auttaa jäsentämään syvälliseksi tiedoksi, käsitteiksi ja kyvyksi kehittää omaa työtä. Tällainen oppimisen muoto on käytännössä osoittautunut hyvin hedelmälliseksi. Työssä oppiminen on akateemisessa maailmassa hieman vieras käsite, mutta tulee varmasti lähivuosina tutummaksi muun muassa korkea-asteen oppisopimustyyppisten koulutusten myötä. Hyvien kokemusten innoittamana suunnitelmissa on tarjota PD-ohjelmaa myös muille elintarvikealan yrityksille ja toimijoille. Lähiopetus on tähän asti toteutettu pääosin Seinäjoella, mutta sekin on mahdollista järjestää lähempänä asiakasta. Yritykselle on helppoa, että pitkäkestoisessa koulutuksessa ulkopuolinen kumppani huolehtii ohjelman eteenpäin viemisestä, sisällön yksityiskohdista ja käytännön järjestelyistä. Koulutuksen suunnittelija huolehtii myös tiedonkulusta sekä opiskelijoiden ohjauksesta, kannustamisesta ja palautteen antamisesta. Yrityksen sisällä eniten työpanosta tarvitaan työssäoppimisen mahdollistamiseen, tukemiseen ja sisäisiin ohjauskeskusteluihin. Omassa työssä kehittyminen hyödyttää osallistujan lisäksi välittömästi myös yritystä. π Sofia Eklund koulutussuunnittelija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti sofia.eklund(at)helsinki.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 25 n T e e M a Hyvä paha ruoka Vastakkainasettelut ja mustavalkoinen puhetapa hankaloittavat rakentavan keskustelun syntymistä ruokatalouden kestävyydestä. Kuinka ruokimme maailman vuonna 2050? On epätodennäköistä, että pystymme nykyisillä kulutustottumuksilla ja tuotantomenetelmillä säilyttämään luonnon ja lajikkeiden monimuotoisuuden, turvaamaan kaikille maailman ihmisille tasavertaisen ja terveellisen ruuan ja mahdollistamaan maaseutujen elinvoimaisuuden. Kysymys on erittäin oleellinen myös meillä Suomessa: kenen ruokaa ja millä ehdoilla syömme nyt ja tulevaisuudessa? Kilpailevat logiikat kestävyysajattelussa Kotimainen vai ulkomainen ruoka, suuri- vai pienimuotoinen tuotanto, ruuan määrä vai laatu, liha- vai kasvissyönti…? Nämä ja monet muut ristiriidat hallitsevat julkisia keskusteluita nykyisen ruokajärjestelmämme tilasta. Nykyaikaiseen teolliseen ruuantuotantoon perustuvan ja vaihtoehtoisia tuotanto- ja jakelutapoja suosivien järjestelmien kannattajat ovat asettautuneet vastakkain. Vaikka molemmat suuntaukset tunnustavat ruokaan ja sen tuotantoon liittyvät globaalit ja paikalliset haasteet, ne tarjoavat hyvin erilaisia ratkaisu- ja sosio-kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävämpään ruokajärjestelmään. Taustalla vallitsevat kilpailevat logiikat siitä, minkälainen kestävän ruokatalousjärjestelmän tulisi olla. Nykyinen globaali ruuantuotanto, -prosessointi ja -jakelujärjestelmä pysyvät käynnissä pääosin halpojen raaka-aineiden, työvoiman ja öljyn ansiosta. Suuryritykset ja rahamarkkinat ovat luonnollinen osa globaalia järjestelmää. Sen puolestapuhujat uskovat teknologiaan ja tehokkuuteen kestävyyden ajureina sekä kannattavan liiketoiminnan edellytyksinä. Heille suuren mittakaavan tuotanto on ainut järkevä vaihtoehto kattamaan ihmisten ruokapöydät monipuolisesti; pienimuotoinen (luomu)tuotanto ei riittäisi turvaamaan ruokaa kaikille maailman asukkaille (Collier 2008 & 2009, Pinstrup-Andersen 2009, Rosset et al. 2000). Globaali ruokatalousjärjestelmä ei tietenkään vaikuta tyhjiössä, vaan laajenee enenevissä määrin kansainvälisten instituutioiden tukemana kansallisten rajojen sisäpuolelle – myös Suomeen. Globaalia järjestelmää vastustavien aloitteiden määrä on suuri ja kirjava. Vaihtoehtoja toisenlaisen ruokatalouden rakentamiselle on syntynyt useita niin tuotantoon ja prosessointiin kuin jakeluun ja kulutukseen. Näitä ovat esimerkiksi luomuliike, paikallis- ja lähiruokaliikkeet, Slow Food -liike, kaupunkiviljely, Reilu Kauppa, ruokapiirit ja ”vaihtoehtois- Luomuruokapiiri Elävä Maa toimittaa luomuruokaa jo lähes sadalle vakioasiakkaalle. Valmiiksi pakatut ruokakassit voi noutaa Helsingin keskustasta joka keskiviikko. ruokaan” erikoistuneet kivijalkakaupat. Vaihtoehtoisen ruokatalouden puolestapuhujat ja -toimijat pyrkivät edistämään pienimuotoista toimintaa ja lähiruokaa. He painottavat kaikenkattavan paikallistalouden merkitystä (Hinrichs 2003, Patel 2008, Pollan 2008, Sumberg 2009). Tämä tarkoittaa mm. öljy- ja kemikaalivapaiden tuotantomenetelmien käytön edistämistä, maan, jätteiden ja energian kierrättämistä ja paikallisten sesonkien suosimista sekä tuotannossa että kulutuksessa. Vaihtoehtoisuuden kannattajat painottavat erityisesti myös osapuolten välisten valta-asetelmien tasoittamista sekä ihmisten, eläinten ja ympäristön asettamista etusijalle päätöksenteossa. Kestävyyden monet kriteerit Tavallisen ruokakaupan hyllyiltä on vaikea löytää kotimaisia pientuottajien sesonkituotteita. KUVaT: galIna KallIO 26 Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kestävyys, terveellisyys, paikallisuus ja taloudellisuus ovat kaikki hyvin tulkinnanvaraisia käsitteitä. Kun yhdelle kestävästi tuotettu ruoka merkitsee luonnonmukaista tuotantoa, toiselle se voi olla modernin teknologian ja apulantojen hyödyntämistä sadon määrän ja laadun parantamiseksi. Paikallisuus voi tarkoittaa 150 kilometrin säteeltä tullutta ruokaa, ranskalaista Briejuustoa tai naapurin takapihalta poimittuja omenoita. Toisaalta paikallisuus voi määrittyä HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI purkin kyljestä välittyvän maalaisidyllimielikuvan perusteella. Lautasmallin mukainen annos, super food -dieetti, lisäaineeton ruoka, kotimaiset kasvikset tai ylipäänsä ”kaikkea mutta kohtuudella” edustavat ihmisten erilaisia käsityksiä terveellisestä ruuasta. Myös taloudellisuus on subjektiivista: kun mainoslause ”osta kolme, maksa kaksi” houkuttelee yhtä asiakasta, toinen voi hinnan sijaan pyrkiä minimoimaan hukkaan menevän ruuan määrän. Kultainen keskitie vai jaettu toinen sija? Mustavalkoisuutta lisää vaihtoehtojen yksipuolinen tarkastelu. Vaihtoehtona ei ole talvella valita ulkomaisen auringon alla kasvaneen tomaatin tai kotimaisen energiasyöpön kasvihuonetomaatin välillä, vaan voimme myös syödä esimerkiksi porkkana-, punajuuri-, lanttu-, tai kaaliraastetta puolukalla höystettynä. Kaukaa tuotujen tuotteiden ostoa perustellaan usein sillä, että kulutuksella luodaan työpaikkoja köyhille alueille. Samalla unohdetaan kuitenkin kysyä, millaisia työpaikkoja ja millä työehdoilla tulemme kannattaneeksi saadaksemme halpoja tuotteita markkinoille. Ruuan kalleudesta puhuttaessa harvemmin tulee mainituksi se, kuinka jopa kolmannes kotitalouksiimme hankitusta ruuasta päätyy roskakoriin ja hävikin osuus koko elintarvikeketjussa on arviolta 25–50 % (Ruokatieto 2010, Tarvainen 2009). Se, miksi ruokataloudestamme puhuminen on erityisen hankalaa, on ruokaan liittyvä todellisuus: ruoka on kaikkien perusoikeus, mutta harvojen kulutushyödyke. Nykyinen globaali ruokajärjestelmämme edustaa tätä kahtiajakoa, jossa toiset taistelevat toimeentulonsa eteen tuottamalla perusraaka-aineita jatkojalostettaviksi ja toiset pitävät osakkeenomistajat tyytyväisinä tekemällä voittoa. Asetelma on hankala, mutta ei mahdoton. Niinpä yhteisen dialogin löytäminen erilaisten asetelmien ja toimijoiden kesken on hyvin tärkeää. Avoimuuteen ja selkeisiin, tasavertaisiin pelisääntöihin tulisi pyrkiä. Suomessa vallitsee äärimmäisen keskittynyt kaupan rakenne: kahden suurimman ryhmittymän, Keskon ja SOK:n, yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismarkkinoilla on yli 70 prosenttia (Kilpailuvirasto 2008). Pienten toimijoiden neuvotteluasema on useimmiten heikko suurten toimijoiden rinnalla. Vaikka asia on yleisesti tunnustettu, tulisi siihen kiinnittää erityistä huomiota päätöksentekotilanteissa. On tärkeää muistaa, että myös kultainen keskitie voi osoittautua toiselle kultaisena ja toiselle mutaisena. π Galina Kallio tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu galina.kallio(at)aalto.fi Viitteet tarvittaessa kirjoittajalta. Kaipaako organisaatiosi uutta osaamista? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti suunnittelee ja toteuttaa tarpeisiinne räätälöidyn Elintarviketalouden PD-ohjelman (60 op) (Professional Development) PD on yliopistollinen erikoistumisohjelma, joka auttaa kasvamaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja vastaamaan elintarvikealan tulevaisuuden haasteisiin Osa oppimisesta tapahtuu työssä – yksilö ja työyhteisö kehittyvät ammatillisesti jo ohjelman aikana Organisaatiokohtaisesti rakennettu ohjelma on joustava, laadukas ja täsmällinen Kehitä henkilöstösi osaamista haastavilla ja arvostetuilla yliopisto-opinnoilla! Lisätiedot: www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/pd Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Sofia Eklund, puh. 050 415 1628, sofia.eklund@helsinki.fi ...kuten monipuolista kodinkone- ja kylmäalan koulutusta KYLMÄALAN PÄTEVYYSKOULUTUS KYLMÄASENTAJILLE Kylmäalan pätevyysvaatimusten täyttäminen lisäkoulutuksena työssäoleville ja työkokemusta omaaville asentajille. Koulutus sisältää asetuksen 452 /2009 liitteen 3 sisältämät asiat, yli 3 kg kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet (www.tukes.fi). Koulutuksen aikana suoritetaan kaksi teoriakoetta ja kaksi näyttöä • kylmäasentajan ammattitutkinnon osa: kylmälaitteiden asennus, käynnistys ja säätö • kylmäaineiden käsittely ja lainsäädäntö osion näytön yhteydessä Näytöt suoritetaan myöhemmin sovittavana aikana. Koulutusajankohdat: www.salpaus.fi/sahko_elektroniikka/koulutusmahdollisuudet Koulutuspaikka:: Vipusenkatu 5 E, 15230 Lahti Hinta:: 150 €, sis. tutkintomaksun 50,50 € Lisätietoja: Alpo Määttä, puh. 050 5020 658 www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 27 n T e e M a elintarvikealan opetus kehittyy kansainvälisenä yhteistyönä Kansainvälistyminen on elintarvikealan opetuksen kehittämisen kulmakiviä, samalla kun etsitään uusia innovatiivisia opetusmenetelmiä. Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos on ollut jo vuosia Suomen ja Helsingin yliopiston edustajana eurooppalaisessa elintarviketieteiden opetusta käsittelevässä verkostossa. Tutkinnot Euroopassa ovat yhtenäistyneet Kartoitustutkimusta tehtiin kyselykaavakkeilla, jotka lähetettiin osallistujatahoille. Yhteenvetoja ja tilannekatsauksia esitettiin yleiskokouksissa, joita oli kaksi vuodessa. Työryhmät työstivät aiheitaan kokouksissa ja ideoivat jatkotoimenpiteitä. Yllättävää oli havaita, miten erilaisia yliopistotutkintoja Euroopassa oli ennen Bolognan prosessin (1999–2010) toteuttamista. Tutkinnot poikkesivat toisistaan sekä mitoitukseltaan että sisällöltään. Oli ilmeistä ja ymmärrettävää, että yliopistot olivat laatineet tutkintovaatimukset omista lähtökohdistaan ja oman maansa tarpeisiin. Bolognan sopimuksen mukaisestihan kandidaatin tutkinto vie kolme vuotta ja maisterin tutkinto kaksi vuotta. Useimmat eurooppalaiset yliopistot toteuttavat nyt tätä mitoitusta. Kun sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkintoihin sisältyvä opetustarjonta selvitettiin annetulla tavalla luokiteltuna ja siitä muodostettiin verkkotiedosto, tavoitteena oli edistää opiskelijoiden liikkuvuutta antamalla 28 tietoa elintarvikeopetuksen tarjonnasta ja laajuudesta Euroopan yliopistoissa. Tutkijankoulutusta käsittelevä työryhmä kokosi osallistujatahojen elintarviketieteiden jatko-opiskelijoiden väitöskirjatöiden aiheet tiedostoksi ja järjesti viikon jatko-opiskelijakokouksia, joissa opiskelijat esittelivät omaa tutkimustaan. Kokouksissa käsiteltiin erilaisia jatko-opiskeluun liittyviä teemoja ja niihin sisältyi ekskursioita teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Pari ABS-tutkijakoululaista osallistui ko. kokouksiin. Opintojen arviointia käsittelevä ryhmä halusi mm. varmistaa, että osallistujatahojen opinto-oppaisiin tuli heti paikallisen mitoituksen rinnalle European System of Credits (ECTS), jossa koko lukuvuosi vastaa 60 creditiä. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa valmistettiin vuonna 2000 englanninkielinen opinto-opas, jossa oli myös ECTSopintopisteet. Tuolloin suomenkieliseen opinto-oppaaseen tuli vain muuntokerroin 1,5 opintoviikon muuttamiseksi ECTS:ksi. Henkilökohtaisia taitoja korostetaan Henkilökohtaisten taitojen kehittämistä ammatillisen osaamisen karttumisen ohessa pidettiin FOODNETissä tärkeänä. Opinto-oppaisiin suositeltiin sisällytettäväksi kurssikuvauksen lisäksi myös kuvaus siitä, mitä taitoja (ongelman ratkaisutaito, ryhmässä työskentely, ryhmän vetäminen, suullinen esitys, raportointi, tietotekniikan soveltaminen jne.) kurssi kehittää. Tähän suuntaan kurssikuvaukset ovat vuosikymmenen aikana muuttuneetkin opetusmenetelmien monipuolistuessa. FOODNET julkaisi opettamisen käsikirjan1, johon koottiin kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten henkilökohtaisten taitojen kehittämistä on integroitu tieteellisiin ammattiopintoihin. Yhteistyö jatkui vuoden 2002 lokakuusta alkaen ISEKI-Food -verkostona, jota koordinoi Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi professori Cristina Silva (Escola Superior de Biotecnologia) Portugalista. Nyt työryhmät keskittyivät eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun varmistamiseen, elintarvikeopintojen tutkintovaatimusten yhtenäistämiseen (tuning) ottaen huomioon turvallisuus- ja ympäristökysymykset, elintarvikeopetuksen opetusmateriaalien ja -menetelmien kehittämiseen, elintarviketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen sekä teollisuuden välisen synergian edistämiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen suuren yleisön ja kuluttajien kanssa. Nimensä mukaisesti ISEKI-Foodin (Integrating Safety and Environmental Knowledge Into Food Studies) yhtenä päätavoitteena on ollut sellaisten tutkintovaatimusten kehittäminen eurooppalaisiin elintarviketieteiden ja -teknologian yliopistotutkintoihin, että ne sisältävät myös turvallisuus- ja ympäristöaiheita. Opetusmateriaalin laatuun panostetaan Eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun varmistamiseksi on yhdessä mietitty minimivaatimuksia erilaisille opinnoille tutkinnoissa. On kerätty tietoa eri maiden käyttämistä akkredointijärjestelmistä ja vertailtu niitä keskenään. Tavoitteena ovat ohjeet elintarvikeopetuksen akkredoinnin laadunvarmistamiseksi EU-tasolla. PIIRROS: lOTTa-MaRIe leMIlÄInen Kansainvälinen yhteistyö alkoi 1990-luvun lopussa Socrates-ohjelman FOODNET-verkostona, jonka koordinaattorina toimi professori Elisabeth Dumolin (ENSIA, Ranska). FOODNETissä oli mukana 52 eurooppalaista yliopistoa ja 28 ns. muuta partneria (tutkimuskeskuksia, ammatillisia yhdistyksiä ja yrityksiä). Työskentely tapahtui kuudessa työryhmässä, joiden teemat olivat: tutkintovaatimusten kehittäminen, jatkuva koulutus, tutkijankoulutusohjelmat, henkilökohtaisten taitojen kehittäminen, opetuksen arviointi ja kielten opetus. Työryhmien tehtäväksi oli määritelty silloisen tilanteen kartoittaminen Euroopassa, parantamista vaativien alueiden esille tuominen tai uusien ideoiden esittäminen sekä suunnitelmien valmistelu ongelmien ratkaisemiseksi. FISCHBEIN SULKEE SÄKIT! Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämiseksi on koottu tietokanta olemassa olevasta opetusmateriaalista ja -menetelmistä elintarviketurvallisuuden ja ympäristöasioiden opetuksessa (www.iseki.anet.at). Myös muuta opetusmateriaalia (kuvia, diagrammeja, malliesimerkkejä, simulaatioita, verkkokursseja) tuotetaan (ISEKI Database on free learning objects). ISEKI-verkosto on tuottanut myös tiedostot tärkeimmistä laboratorio- ja prosessilaitteista (ISEKI Database on Laboratory Equpment; ISEKI Database on Pilot Plants) sekä tiedoston elintarviketieteen asiantuntijoista (ISEKI Database on Experts in Food Science and Engineering (http://www.esb.ucp.pt/foodexperts/) yhteistyön tehostamiseksi ja osaamisen jakamiseksi. Tiedosto eurooppalaisista elintarviketieteen ja -teknologian tutkinnoista on myös saatavilla (ISEKI Database in Food Science and Engineering in Europe). Tärkeä osa ISEKI-Foodin toimintaa on ollut oppikirjojen tuottaminen. Niitä julkaistaan sarjana ISEKI Book Series. Sarjaa julkaisee Springer. Sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi kuusi volyymia (http://www.springer.com/series/7288). Nuorten kiinnostusta herätellään Yksi ISEKIn työryhmistä on pohtinut, miten tavallisen kuluttajan elintarviketietämystä voitaisiin parantaa ja miten ruoka-aiheiden kiinnostavuutta lisätä. Erityisesti nuorten kiinnostuksen kasvattamiseen halutaan panostaa, sillä elintarvikeopintojen kiinnostavuus on ollut vähenemässä kaikkialla Euroopassa. Food-Info-verkkosivut (www.FOOD-INFO.net) ovat syntyneet tähän tarpeeseen. FOOD-INFOsta löytyy tietoa elintarvikkeista ja elintarvikeprosesseista sekä englanniksi että usealla muulla kielellä, jotain myös suomeksi. Nuoria on ajateltu myös Food Science Podcasteissa, web-videoissa, joissa Dr. Kiki esittelee elintarvikeprosesseja ja -reaktioita tuoreella tavalla (https://www.iseki-food. net/drupal/teaching_material). ISEKI-Food Association (IFA) perustettiin 2005 varmistamaan ISEKI-verkoston jatkuvuutta. Siihen voi liittyä henkilöjäsenenä, myös organisaatioiden ja laitosten jäsenyys on mahdollista (https://www.iseki-food.net). Tällä hetkellä IFA:ssa on yli 150 jäsentä 29 Euroopan ja 19 Euroopan ulkopuolisesta maasta. Elintarvikeopetuksen yhteistyö on laajentunut globaaliksi ISEKI-MUNDUS -projektin myötä. Eurooppalaista yhteistyökokemusta ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmää hyödynnetään muilla mantereilla samalla, kun pyritään entistä laajempaan elintarvikeopetuksen kansainvälistymiseen ja innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämiseen. π FISCHBEIN – ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen suljentaan. Ompelemalla, liimaamalla ja saumaamalla. Tiiviisti ja tiukasti. Ravatek takaa huollon, varaosien saannin ja tarvikkeiden toimitukset. Kysy lisää! Myynti, huolto, varaosat: RAVATEK OY RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877 ravatek@ravatek.fi Lea Hyvönen professori emerita Helsingin yliopisto lea.hyvonen(at)helsinki.fi 1 Personal Skills: an Integrated Component of Food Science Courses. application of the ”active learning” paradigm (eds M. Walters & R. Pawsey) Socrates Thematic network Project in Food Studies, 2001. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 29 n T e e M a Baltic Food academy tarjoaa yrityksille verkkokoulutusta Itämeren alueen yhteinen elintarvikealan verkkokoulutus jatkuu ensi vuonna. Toukokuussa pidetyn pilottikurssin päätteeksi on vahvistettu rantavaltioiden yhteinen koulutusyhteistyö: Baltic Food academy. Toinen verkkokurssi alkaa ensi keväänä. Baltfood-hankkeeseen kuuluva Baltic Food Academy järjestää elintarvikealan täydennysja jatkokoulutusta. Ensimmäiselle kurssille pääsivät mukaan pk-yritysten edustajat. He aloittivat vapun jälkeen Healthy to go – Food innovation -verkkokurssin. Lyypekin yliopiston järjestämälle kurssille osallistui noin 60 elintarvikealan ammattilaista kuudesta Itämeren maasta: Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Puolasta ja Liettuasta. Kurssilla pureuduttiin terveellisten tuoteuutuuksien ja liiketoiminnan kehittämiseen kööpenhaminalaisen etäopettajan, Lasse Solheim Hansenin, ohjauksella. Kurssi kesti viisi viikkoa, ja opetuskielenä oli englanti. Osallistujille maksuton kurssi oli suunnattu keskijohdossa, tuotannossa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja liiketoiminnan kehittämistehtävissä työskenteleville asiantuntijoille. Koulutus koostui interaktiivisista harjoituksista, case-tutkimuksista ja opetusmateriaalista. Kurssilaiset muun muassa kehittivät tuoteideoita ja käyttivät virtuaalisen luokkahuoneen keskustelufoorumeita vaihtaakseen tietoja eri maiden kollegoiden kesken. Monia kiinnosti muiden maiden elintarvikelainsäädäntö, kulutustottumukset ja kuluttajien valmisruokasuosikit. Verkkokurssin sisältö ja opetusmenetelmät julkistettiin kesäkuussa pidetyssä videokonferenssissa samanaikaisesti Kööpenhaminassa, Kaunasissa, Lublinissa, Lyypekissä ja Turussa. Samalla maiden edustajat allekirjoittivat aiesopimuksen halustaan vahvistaa Baltic Food Academyn työtä ja Baltfood-verkostoa. Suomen puolesta aiesopimuksen allekirjoitti teknologia-asiantuntija Heikki Aro Tekesistä. Suomalaiset aktiivisia Ensimmäiselle verkkokurssille osallistui 16 suomalaista elintarvikealan ammattilaista useista yrityksistä. 30 Käsiä ja veitsiä tarvitaan edelleen vihannesten ja hedelmien pilkkomisessa. Bulgarialainen Aleksandra Stoycheva työskentelee sujuvasti käsin. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS – Vitario Oy:stä oli eniten osallistujia ja lisäksi Raisiosta, Biofermeltä, Maustajalta, Härmäfoodista, Snackpointista ja elintarvikealan asiantuntijaorganisaatioista, kertoo suunnittelija Heidi Valtari Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta. Heidi Valtari on Baltfoodin ja verkkokoulutuksen Suomen yhteishenkilö. Euroopan unioni tukee koko Baltfood-hanketta 1,8 miljoonalla eurolla Interreg IV B -ohjelman kautta ensimmäisellä kolmivuotiskaudella. Tämän vuoksi hankkeen koulutukset ovat osallistujille maksuttomia vuoden 2011 loppuun saakka. – Vuoden 2011 jälkeistä Itämeren alueen elintarvikealan yhteistoimintaa jo suunnitellaan, mutta vielä siitä ei voi sanoa mitään varmaa, Valtari valottaa jatkosuunnitelmia. Elintarvikealan virtuaalikoulutusta kuiten- Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi kin jatketaan toukokuussa järjestetyn kurssin pohjalta. Seuraava Healthy to go -kurssi alkaa keväällä 2011. Suunnitteilla on myös uusia kursseja. Heidi Valtari uskoo, että eri maissa järjestettävät tilaisuudet, workshopit ja seminaarit tarjoavat sisällön lisäksi oivan mahdollisuuden verkostoitumiseen. – Yhteistyön ja verkottumisen painopiste on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä rajoja ylittävissä valmistus- ja tuoteinnovaatioissa. Verkoston avulla ne voivat nopeammin tunnistaa trendejä, muuntaa tutkimusta markkinoitaviksi tuotteiksi ja läpäistä kansainväliset markkinat, Valtari sanoo. Vitariosta neljä verkkokurssilla Pöytyän Kyrössä toimiva Vitario Oy oli mukana pilottiverkkokurssilla neljän henkilön voi- Tuoretuotteita ympäri Suomea Koulutuksen lisäksi harjoittelijavaihto Itämeren maiden kesken olisi hyödyllistä, markkinoinnista vastaava Lasse Pilpola arvioi. Kuvassa hän esittelee yhtä Vitarion raaka-ainetta: bataattia. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS Ympäri Suomea myytävien Vitarion tuotteiden valmistamiseen kuluu vuosittain noin 2,5 miljoonaa kiloa vihanneksia, hedelmiä ja juureksia. Tehtaan yhteydessä on oma kuorimo sekä puoti, josta voi ostaa talon tuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten lisäksi lähiseudun valmistajien elintarvikkeita. Kaikkia raaka-aineita ei voi pilkkoa koneellisesti. Jotkut vihannekset ja hedelmät eivät kestä konekäsittelyä, ja toiset ravintolat eivät halua liian tasakokoisiksi pilkottuja tuotteita. – Valikoimissamme on muutamia tuotteita, joiden valmistamisessa käsi ja veitsi ovat edelleen selkeästi paras yhdistelmä. Lisäksi on muutamia tuotteita, joita varten koneen hankintahinta on liian kallis tai koneen tuottama työjälki ei vastaa odotuksiamme, toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka tarkentaa. Kuorimo- ja pilkkomisjätteet päätyvät hyötykäyttöön läheiseen lampolaan ja navettaan. Muutoin ne pitäisi toimittaa Forssan biojätelaitokselle 80 kilometrin päähän. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS Laatu lähtee pellolta min. Arkitöiden ohella tietokoneen ääressä opiskelivat toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka, markkinoinnista vastaava Lasse Pilpola, tuotantotekniikasta vastaava Anna Tuominen ja työnjohtaja Leonard Ihekweazu. – Koulutus keskusteluineen tarjosi meille tilaisuuden omien ideoittemme, asenteittemme ja ajatustemme peilaamiseen. Käytännössä meillä kaikilla opiskelu taisi ajoittua iltaan ja iltayöhön, ja työn ohessa käytiin hetkittäin keskustelua opiskelussa meneillään olevista aiheista, Liisa Uusipaikka kiteyttää. Hän arvioi, että verkkokoulutukseen löytyy intoa jatkossakin, jos aihe sivuaa omaa alaa. – Osallistuisin vastaavanlaiselle kurssille jatkossakin, mutta ensi kerralla osaan käyttää koulutustapaa paremmin hyväksi. Verkko-opiskelu on enemmän nuoremman sukupolven opiskelutapa, Lasse Pilpola puolestaan toteaa. Hän sanoo, että kiinnostavia kysymyksiä olisi ehkä pitänyt ensin ottaa esille omassa porukassa ja sen jälkeen pohtia niitä verkkokurssilla eri maiden kollegoiden kesken. – Opetus oli vähän kuin messuilla kävisi. Sitä ei voi heti hyödyntää, vaan pikku hiljaa oivaltaa, voisiko tuota soveltaa meilläkin, Pilpola selittää kurssin antia. Hän arvioi, että myös harjoittelijavaihto hyödyttäisi Vitariota, jos opiskeluryhmässä olisi saman alan yrityksiä esimerkiksi Puolasta ja Saksasta. >> Vitarion tuotteet menevät 95-prosenttisesti ammattikeittiöille ja kuluttajapakatut tuotteet lähinnä Turun, Salon ja Lahden seudulle samoissa kuljetuksissa kuin ammattikeittiötuotteet. Raaka-aineiden kotimaisuusaste riippuu satokaudesta ja laadusta. – Porkkanat on jo pitkään hankittu hollantilaiselta toimittajalta, koska ne ovat hyvälaatuisia ja niitä saa ympäri vuoden. Keräkaali tulee Köyliöstä ja kiinankaali Hämeestä, Liisa Uusipaikka selvittää. Hedelmä-, tomaatti- ja erikoissekoitustuotantolinjan työnjohtaja Jaana Torikka kertoo, että esimerkiksi omenoiden tulee olla kiinteitä, hyvänmakuisia ja kauniita. Niissä pitää olla pieni siemenkota, jonka saa helposti kerralla pois. – Omenat voivat olla erikokoisia, -makuisia ja -näköisiä eri maissa, vaikka kyseessä on samanniminen omenalajike, Jaana Torikka huomauttaa. Lasse Pilpola kertoo, että esimerkiksi hyvälaatuisten vesimeloneiden ja ananasten hankinta läpi vuoden vaatii työtä. Onneksi massatuotelinjan työnjohtaja Leonard Ihekweazu tuntee muun muassa ananaksenkasvatuksen henkilökohtaisesti, joten hän osaa valikoida sopivat lajikkeet. – Meidän tuotteidemme laatu lähtee pellolta. Raaka-aineiden pitää olla ensiluokkaisia, ja luotamme aistinvaraiseen Muun muassa porkkanoiden pitää olla tasakokoisia ja laadukkaita. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS arviointiin. Teemme tuoretuotteita, joiden käyttöaika on viisi vuorokautta, joten emme voi odottaa laboratoriotulosten valmistumista, Liisa Uusipaikka tähdentää. Koneita vaikea puhdistaa Vitarioon on ostettu koneita ympäri maailmaa. Yrityksen perustaja Pentti Tuominen on matkustanut suoraan koneenvalmistajien puheille etsiessään sopivia koneita ja laitteita yritykseen. Hänellä on salaattikasvattajan tausta ja hyvä pohjakoulutus, sillä hän on valmistunut maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi. Sopivia koneita ja laitteita on saatavilla, ja niiden materiaalit ovat parantuneet, mutta ne ovat edelleen hankalasti puhdistettavia. Joskus löytyy puhdistusväline, joka on tarkoitettu vallan toisenlaiseen tarkoitukseen. – Kerran etsimme koneen puhdistamista varten pienenpientä harjaa ja löysimme lopulta sopivan: hammasväliharjan, vitariolaiset selittävät. Lisätietoja: www.valmix.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 31 n T e e M a >> Kaikki opetus ei onnistu verkossa Liisa Uusipaikka muistuttaa, että moni koulutus vaatii käytännön opetusta. Vitariossa tarvitaan jatkossa muun muassa ensiapu- ja trukinajokoulutusta. – Ne eivät mene niin notkeasti verkko-opetuksena. Verkko-opetus on näppärä tapa käydä joitakin asioita läpi, kun ajan ja paikan voi valita itse. Aika usein opiskelun jopa parasta antia on kuunnella muiden opiskelijoiden kommentteja ja pohdintoja ihan livenä, Liisa Uusipaikka tähdentää. Vitarion noin 60 työntekijästä kaksi kolmasosaa on ulkomaalaisia. Osa heistä on tullut yritykseen CIMOn (Centre for International Mobility) opiskelijavaihdon kautta. Tällä hetkellä Vitariossa työskentelee suomalaisten lisäksi nigerialaisia, espanjalaisia, bulgarialaisia, romanialaisia, ukrainalaisia, slovakialaisia ja virolaisia. KUVa: HeIdI ValTaRI Pirjo Huhtakangas Lisätietoja: www.baltfood.fi Kun etsit luotettavaa tietoa ruuasta ruokatieto.fi -verkkopalvelusta löydät helposti ajankohtaisen tiedon ruuasta ja terveydestä, ruokaketjusta ja ruokakulttuurista. Aineiston tuottamiseen on käytetty MMM:n tukea. Työnjohtaja Leonard Ihekweazu, tuotantotekniikasta vastaava Anna Tuominen ja toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka (oik.) kertovat, että Vitarion tuotteet menevät 95-prosenttisesti ammattikeittiöille. He opiskelivat pilottiverkkokurssilla arkitöiden ohessa toukokuussa. Verkkokoulutuksen suosio on lisääntynyt voimakkaasti Jollas Instituutin koulutuspäällikkö ja verkkokoulutustiimin vetäjä Henrik Ikonen kertoo, että verkkokoulutuksen suosio on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2007 lähtien. Instituutti on järjestänyt verkkokoulutuksia vuodesta 2003 alkaen. Jollas Instituutti on S-ryhmän osaamisen kehittämisen keskus ja ammatillinen erikoisoppilaitos, joka valmentaa S-ryhmän kaikkia henkilöstöryhmiä myyjistä johtajiin ja tarjoaa palvelujaan kaikille liiketoiminnoille marketeista maatalouskauppaan. – S-ryhmäläisillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan perinteisen lähiopetuksen lisäksi Jollas Instituutin ylläpitämässä verkkokoulutusympäristössä. Jokaisella opiskelijalla on omat tunnukset verkkokoulutusympäristöön. Tällä hetkellä tunnuksia on noin 37 000, Henrik Ikonen täsmentää. Verkossa opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti työajalla työpaikan koneella. Verkossa on mahdollista opiskella omaan työhön liittyviä itseopiskelupaketteja, jotka koostuvat teksteistä, kuvista, animaatioista, äänistä, videoista ja erilaisista harjoitteista. – Olemme parhaillaan uudistamassa verkkokoulutusympäristöämme. Muutoksessa korvataan ensin nykyiset toiminnot, minkä jälkeen käyttöön otetaan lukuisia uusia ominaisuuksia. Lopputuloksena on monipuolinen, joustava ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, Ikonen sanoo. Sosiaalinen media tukemaan koulutusta Uuden verkkokoulutusympäristön myötä sosiaalista mediaa on tarkoitus hyödyntää sekä itsenäisinä kokonaisuuksina että perinteisiä valmennuksia tukevana ja täydentävänä menetelmänä. Suunnitelmissa on toteuttaa esimerkiksi opintomatkoihin liittyviä matkaraportteja wikipedia-tyyppisesti. Jollas Instituutin järjestämille, pitkille valmennuksille avataan myös omat kurssisivustot verkkokoulutusympäristöön, jossa opiskelijat ja kouluttaja voivat käydä keskustelua muun muassa opintoihin liittyvistä asioista ja palauttaa oppimistehtäviä. – Lisäksi ensi vuonna on tarkoitus aloittaa reaaliaikaiset verkkokoulutukset, joissa kouluttaja vetää tiettyjä koulutuskokonaisuuksia livenä verkossa, Ikonen tarkentaa. Kun Jollas Instituutti lähti uudistamaan verkkokoulutusympäristöään, verkkokoulutustiimi kysyi käyttäjien toiveita. Kehitysideoita ja toiveita tulikin runsaasti, ja niistä useimmat toteutuvat uudessa verkkokoulutusympäristössä. – Lisäksi tein kasvatustieteen maisterin tutkinnon pro gradu -tutkielmani aiheesta Verkkokoulutuksen vaikuttavuus työntekijöiden näkökulmasta S-ryhmässä. Sieltä saimme myös monia hyviä ideoita verkkokoulutuksen kehittämiseen, Henrik Ikonen kertoo. Verkkokoulutuksen pitää olla helppokäyttöistä Verkkokoulutusympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä on ollut keskeistä varmistaa sen helppokäyttöisyys. – Helppokäyttöisyys on nykyisen verkkokoulutusympäristön kehutuin ominaisuus, ja sen pyrimme säilyttämään jatkossakin. Tämä on saanut kiitosta myös iäkkäämmiltä opiskelijoilta, Ikonen iloitsee. Tuhannet S-ryhmän työntekijät suorittavat vuosittain Jollas Instituutin verkossa olevia itseopiskelupaketteja. Esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämiseen suunnatun Sryhmä tutuksi -verkkokoulutuksen suorittaa vuosittain noin 4 000 S-ryhmäläistä. Viime vuonna marketkaupan tilausjärjestelmiä käsittelevän verkkokoulutuksen suoritti noin 3 000 S-ryhmäläistä. – Itsenäisten verkkokoulutusten lisäksi verkkoa hyödynnetään monissa pitkissä valmennuskokonaisuuksissamme esimerkiksi välijakson tehtävinä ja ennakkotehtävinä, jolloin verkko-opiskelu on kiinteä osa kaikkea valmennustoimintaamme. Verkko-opiskelu tuo monipuolisuutta valmennuksiin, tukee erilaisia tapoja oppia sekä mahdollistaa omatahtisen opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta, Henrik Ikonen tähdentää. π Pirjo Huhtakangas ELINTARVIKEHYGIENIAN PERUSTEET 2009 Nyt kieliversiot: suomi, ruotsi, englanti, kiina, thai, turkki, venäjä ja viro www.sefo-konsultointi.fi Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeri teollisuus teemanumero ilmestyy 25.2.2011. Varaa paikka ilmoituksellesi 21.1.2011 mennessä! Infoteam Oy puh. (09) 441133 infoteam@infoteam.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 33 n T e e M a Vaativalla matkalla tiedosta tuotteeksi elintarvikealan tutkijat opiskelivat kaupallistamista “Chance favors the prepared mind.” – Louis Pasteur, Chemist Tiedon ja tutkimuksen kaupallistaminen on selvästi nostamassa päätään Suomessa. neljätoista elintarvikealan tutkijaa osallistui syyskuussa tiedosta tuotteeksi -kurssille, jossa pureuduttiin keinoihin, joilla voi siirtää teknologiakehityksen tuloksia tehokkaasti ja onnistuneesti markkinoille. Elintarvikekehityksen Osken ja Viikki Food Centren järjestämällä kurssilla oli osallistujia Helsingin yliopistosta, MTT:ltä, VTT:ltä sekä muista alan opetus- ja tutkimuslaitoksista. Kurssi järjestettiin elintarvikealalla ensimmäistä kertaa. Kaupallistamistyön vaativuudesta saatiin osviittaa jo heti kurssin avauspuheenvuorossa, kun Inex Partnersin PT-hankintajohtaja Hannu Pellinen kertoi päivittäistavarakaupan kilpailutilanteesta: vain pari prosenttia vuosittain lanseeratuista tuotteista on jäljellä hyllyssä enää 3–4 kuukauden jälkeen. Onnistuessaan kaupallistamistyön mahdollisuudet ovat kuitenkin valtavat. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen muistutti, kuinka kahvilakulttuuri lähti aikanaan kehittymään tilanteessa, jossa kahvin kulutus oli kääntymässä laskuun. Tuolloin uhka onnistuttiin kääntämään innovaatioksi, joka synnytti tänä päivänä globaalisti nähtävissä olevan kahvilakulttuurin. Samanlaisia tilanteita on jatkuvasti nähtävissä, ja markkinoilla on havaittavissa sekä nousevia että laskevia trendejä. Heikki Juutinen korosti, että kysymys onkin siitä, kuka onnistuu tekemään trendeistä, uhkista ja mahdollisuuksista kaupallisesti menestyviä tuotteita. Ideoista patentteihin Kurssin ohjelma oli rakennettu siten, että kaupallistamisprosessin eri ”viestikapulan” viejien näkökulmat kuultiin kurssilla. Luennoijat edustivat kauppaa, elintarviketeollisuutta, tutkimuslaitoksia, patenttitoimistoja, yliopistoja jne. Erittäin poikkitieteellinen puhujajoukko tarjosi osallistujille sekä elinkei- + = Tiedosta tuotteeksi noelämän, tutkimuslaitosten että akateemisen kaupallistamistyön havaintoja. Viiden kurssipäivän aikana paneuduttiin potentiaalisen tutkimuskohteen tunnistamiseen, idean kaupallistamispotentiaalin arviointiin, idean jalostamisen vaiheisiin, kaupallistamistavan valintaan, tuotekehityksen vaatimuksiin ja näkemyksiin innovaatioiden hyödyntämisestä kilpailuetuna. Kaupallistamistyön toteutuksesta kurssi antoi hyviä esimerkkejä muun muassa Fazer Leipomoilta, Valiolta ja Keksintösäätiöltä. Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila esitti, kuinka leipomoalalla hallitaan käytännönläheisesti megatrendien, kuluttajan jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja tuotekehityksen rajapintoja nopeasti ja tehokkaasti. Valion teknologiajohtaja Matti Harju korosti näkökulmana myynnin luvuista johdettujen Kaupallistamiskurssi elintarviketutkijoille Hakeminen: 20.9.–22.9. ja 29.-30.9.2010 Työskenteletkö kiinnostavan tutkimusaiheen parissa? Haluatko selvittää tutkimuksesi kaupallistamisen mahdollisuuksia? Haluatko tutustua tiedon kaupallistamisprosessiin vaihe vaiheelta? Kurssi tarjoaa sinulle käytännön valmiuksia tutkimuksesi kaupallistamispotentiaalin arvointiin, ideoiden kaupallistamiseen ja yhteistyösuhteiden luomiseen teollisuuden ja rahoittajien kanssa. Kurssilla läpikäydään Tiedosta tuotteeksi - tutkimuksen ja liiketoiminnan välinen kehityspolku, jonka tunteminen hyödyttää Kurssille haetaan 10.9.2010 mennessä lähettämällä sähköpostihakemus ElintarvikePumppu -hankkeen projektipäällikölle, Eeva-Liisa Liljalle. Hakemuksessa tulee vastata kääntöpuolella esitettäviin kysymyksiin. Osallistujien valinnasta ilmoitetaan kurssille hakeneille 13.9.2010. Järjestäjä: Kurssin järjestää Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen (OSKE) ja Culminatum Oy:n toteuttama ElintarvikePumppu-projekti, jota jokaista alan tutkijaa. rahoittavat Uudenmaan liitto ja pk-seudun suuret kunnat. ElintarvikePumppu-hankkeen tavoitteena on Kurssin aiheina: elintarviketutkimustiedon kaupallistaminen ja Uudenmaan alueen innovaatioympäristön kehittäminen. 1) 2) 3) 4) 5) 6) potentiaalisen tutkimuskohteen tunnistaminen idean kaupallistamispotentiaalin arviointi idean jalostaminen kaupallistamistavan valinta tuotekehitys kaupallistaminen; innovaation hyödyntäminen kilpailuetuna Lisätiedot: Elintarvikekehityksen osaamiskeskus ElintarvikePumppu-projekti projektipäällikkö Eeva-Liisa Lilja (040) 833 7727 eeva-liisa.lilja@viikkifoodcentre.fi Kurssiin sisältyy viisi lähiopetuspäivää ja yksi harjoitustehtävä. Koulutus on maksutonta. Koulutus toteutetaan pääkaupunkiseudulla. Mukaan kurssille valitaan hakemusten Paik rajo koja itetu sti! perusteella 20 osallistujaa. Kaupallistamiskoulutusta tutkijoille ja opiskelijoille Viisipäiväinen Tiedosta tuotteeksi -kaupallistamiskurssi järjestettiin elintarvikealalla ensimmäistä kertaa pilottina Elintarvikehityksen Osken ja Viikki Food Centren toteuttamassa ja Uudenmaan liiton rahoittamassa ElintarvikePumppu 2010–2011 -projektissa*. Kurssille osallistuneiden tutkijoiden palautteen perusteella vastaavalle kurssille on selkeästi tarvetta myös tulevaisuudessa. Säännöllisesti toteutettava kaupallistamiskoulutus voisi tiivistää merkittävällä tavalla tutkimussektorin ja elinkeinon yhteistyötä ja vauhdittaa uusien alan teknologioiden ja osaamisen virtausta tutkimussektorilta yrityssektorille. Koulutuksen nähtiin lisäävän yksilötasolla valmiuksia tutkimustulosten entistä parempaan hyödyntämi- 34 seen ja tehokkaampaan kaupallistamiseen. Parhaimmillaan koulutus voi sysätä alkuun merkittäviä tutkimuslähtöisiä innovaatioita. Saadun palautteen perusteella tulevaisuuden kursseilla voitaisiin painottaa vielä enemmän asiakas- ja kuluttajalähtöistä tuotekehitystä ja tuotteistamisen konkreettista vaiheistusta. Lisää voitaisiin puhua myös brändin rakentamisesta ja arvoketjuajattelusta. Elintarvikekehityksen Osken tavoitteena on, että pilottia vastaava kaupallistamiskurssi tulisi olemaan osa säännöllisesti järjestettävää tutkijoiden koulutusta. Oske neuvottelee parhaillaan koulutuksen tulevasta mahdollisesta toteutusmallista yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien kans- Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi sa. Kaupallistamiskoulutusta voisi jatkossa ajatella järjestettäväksi myös luonnontieteen alan perusopintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille heidän urakehityksensä tukemiseksi. Lisätietoja: Johanna Jaskari-Halonen ohjelmajohtaja Elintarvikekehityksen Oske johanna.jaskari(at)viikkifoodcentre.fi Eeva-Liisa Lilja projektipäällikkö ElintarvikePumppu-hanke eeva-liisa.lilja(at)viikkifoodcentre.fi * elintarvikePumppu on osa Culminatum Innovation Oy:n toteuttamaa CulminatumPumppu 2010–2011 -projektia. tuotekehitysmahdollisuuksien tärkeyttä. Yritysten esitykset tarjosivat tietoa siitä, miten tuotekehitysprosessit on järjestetty teollisuudessa ja lisäsi valmiuksia suunnitella yrityslähtöisiä projekteja. Patentointia käytiin kurssilla läpi monipuolisesti sekä prosessin hallinnan, patenttitoimistojen tarjoamien palvelujen että case -esimerkkien kautta. Kiinnostavana casena tarkasteltiin esimerkiksi professori Hannu Salovaaran johdolla Yosaa, ja toimialajohtaja Tapio Koivun (VTT) esittämänä IPR-salkun hallintaa vaativassa, monikansallisessa ympäristössä. Toimitusjohtaja Kaisa Kautto-Koivula Mind Gardenia Oy:stä tarjosi puheenvuorossaan tulevaisuuden eväitä ja motivaatiota innovatiiviseen työskentelyyn, oman luovuuden löytämiseen ja kehittämiseen. Hän pohdiskeli esityksessään, millaisiin kuluttajatarpeisiin tulemme tulevaisuudessa kehittämään elintarvikkeita globaaleilla elintarvikemarkkinoilla. Mistä rahoitus? Kurssilla tarkasteltiin myös kaupallistamisen rahoitusta ja yrittäjyyttä kaupallistamisväylänä ja käytiin läpi, miten tutkijasta siirrytään yrittäjäksi, yritys perustetaan ja toimintaan hankitaan rahoitusta esimerkiksi Finnverasta tai yksityisiltä sijoittajilta. Teknologia-asiantuntija Pirjo Hakanpää Satakunnan ELYkeskuksesta esitteli ELY-keskuksen rahoituspalveluita ja Tekesin Tutkimuksesta Liiketoimintaa (TULI) -ohjelmaa (2008– 2013), joka tähtää uuden liiketoiminnan synnyttämiseen teknologiasiirron kautta. Ohjelmassa rahoitetaan tutkimuslähtöisten ideoiden tai keksintöjen kaupallistamispotentiaalin selvityksiä ja kaupallistamista. Kurssille osallistunut erikoistutkija, tiimipäällikkö Aimo Tiilikainen VTT:ltä on itsekin ollut kehittämässä TULI-rahoitteisessa hankkeessa mallia, jolla pyritään kaupallistamaan patentoituja teknologioita. TULIsta saatiin rahoitus projektille, jossa samaan aikaan kaupallistetaan patentoituja teknologioita ja kehitetään mallia, jolla pyritään huomioimaan liike-elämässä käytettyjen gate-tyyppisten prosessien vaiheittaisuus. Projektin yhtenä päämääränä on myös kehittää kaupallistamismallia, jolla kyettäisiin paremmin synnyttämään kysyntäpotentiaalia vastaavia tuotteita markkinoille. Tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö Elintarvikekehityksen Oske esitteli yritysten ja tutkimuksen välisen yhteistyön tiivistämiseen tarkoitetun menetelmän, InnoBuusterin. Osken kehittämä menetelmä voitti alkusyksystä Satakunnan ELY-keskuksen ja Tekesin Sapuska-ohjelman järjestämän tarjouskilpailun parhaasta tutkimuksen siirron menetelmästä tutkimuslaitoksista yrityksiin. InnoBuusteri tuo yrityksen käyttöön eri alan huippuosaajista ja asiakkaan edustajista koostuvan BuusteriTIIMIn, joka luo yhdessä yrityksen kanssa yksityiskohtaisen, tarkoin määritellyn kasvuohjelman ja rahoitushakemuksen ohjelman toteuttamiseksi. Tutkijoille menetelmä tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan hankkeisiin, joissa ratkotaan konkreettisia yritysten kasvun ja kaupallistamisen haasteita. π Aimo Tiilikainen erikoistutkija, tiimipäällikkö VTT aimo.tiilikainen(at)vtt.fi Agronomiliiton Asiantuntijapörssi on työnantajien ja asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se tarjoaa maksuttomia palveluita sekä töitä hakeville Agronomiliiton jäsenille että monialaisia osaajia etsiville työnantajille ja rekrytointikonsulteille. Miten työnantajana hyödynnät Asiantuntijapörssiä? Ilmoita avoinna olevasta paikasta internet-sivuillamme Teetä suorahaku työnhakijarekisteristämme – suorahaulla voit rekrytoida myös ilman julkista hakua Jätä työpaikkailmoitus tai hakutoimeksianto: asiantuntijaporssi@agronomiliitto.fi Miten Agronomiliiton jäsenenä hyödynnät Asiantuntijapörssiä? Voit selata avoimia työpaikkoja: www.agronomiliitto.fi > Jäsenille > Asiantuntijapörssi Voit rekisteröityä työnhakijaksi cvtietokantaan. Tietokannasta tehdään suorahakuja avoimina oleviin paikkoihin työnantajille ja rekrytointikonsulteille. Saat henkilökohtaista neuvontaa sekä tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun osoitteessa urapalvelu@agronomiliitto.fi TuTusTu AsiAnTunTijApörssiin: www.agronomiliitto.fi > Työ ja ura n R a V I T S e M U S & T e R V e y S Porkkanaa, pillereitä vai personoitua ruokaa? Ravitsemus ja sen terveysvaikutukset ovat mukana monella tasolla päätöksenteossa. Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran mukaan eduskunnassa ollaan aidosti kiinnostuneita ravitsemuksesta, terveydestä ja maataloudesta. – Salissa puhutaan jatkuvasti kolesterolista, tupakoinnista ja alkoholista. Mikä ravitsemustieteilijöitä todella ajankohtaisesti koskettaa, on lihavuus. Nyt pitäisi keksiä keino, jolla siihen todella vaikutetaan. Syömme liikaa ja epäterveellisesti, ja ravinnon vaikutukset tulevat erityisen hyvin esiin vanhenemisen myötä, Asko-Seljavaara muistutti. Asko-Seljavaaran mukaan ravitsemusasiantuntijuuden tarve terveydenhuollossa kasvaa, kun ensi keväänä astuu voimaan uusi terveydenhoitolaki. Eduskunnassa puhutaan parhaillaan myös makeis-, jäätelö- ja limsaverosta sekä rasvaverosta. Näiden vaikutuksista Asko-Seljavaara toivoi asiantuntijoilta apua, ja saikin pikimmiten vastauksen professori Pirjo Pietiseltä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Pietisen mukaan verotuksen mahdollisista vaikutuksista ruokatottumuksiin valmistuu loppuvuonna raportti THL:n ja Tampereen yliopiston terveystaloustieteen laitoksen yhteistyönä. – Alustavasti näyttää siltä, että sokerin verotuksesta olisi hyötyä terveydelle. Ulkomaisten tutkimusten mukaan veron pitäisi kuitenkin nousta vähintään 15–20 prosenttia, Pietinen sanoi. Aina hinnalla ei kuitenkaan voida vaikuttaa 36 kulutukseen, sillä ruokatottumukset muotoutuvat usein varhain ja mallioppimisella. – Terveellisten valintojen mahdollistaminen on kustannustehokasta, ja siihen pitäisi pan- Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys 25 vuotta – Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys voi hyvin, totesi yhdistyksen puheenjohtaja, perustajajäseniin kuuluva professori Riitta Korpela Helsingin yliopistosta. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlaseminaari Ravitsemustieteen tulevaisuus Porkkanoita, pillereitä vai personoitua ruokaa? kokosi 170 jäsentä kuulemaan monipuolista katsausta alan ajankohtaisista aiheista. SRY on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustutkimusta Suomessa. Yhdistys järjestää vuosittain tieteellisiä symposiumeja ja jakaa tutkimus- ja matkaapurahoja jäsenilleen. Suurimmalla osalla yhdistyksen noin 400 jäsenestä on ylempi korkeakoulututkinto ravitsemustieteestä. Jäsenkuntaan kuuluu myös lääketieteen, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Yhdistyksen kannattajajäseninä on useita elintarvike- ja lääkealan yrityksiä. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi na paukkuja entistä enemmän yhteiskunnassa, Pietinen korosti. Ravitut aivot ajattelevat Yksi nopeasti kehittyvä tutkimusalue on ”sielun salaperäisten perhosten” eli aivosolujen, hermoverkkojen ja ajatteluvirtojen tutkimus, johon on tänä päivänä hyvin monenlaisia menetelmiä. Näitä voidaan hyödyntää myös ravitsemustutkimuksessa. Työterveyslaitoksella toimivan professori Kiti Müllerin mukaan aivojen energiataloudesta ja fysiologiasta on pidettävä huolta, jotta ajattelu sujuu. Tutkijan mukaan aivot ovat myös hyvin emotionaaliset. – Tutkimuksen avulla tiedetään paljon siitä, kuinka monipuolisesti aivot reagoivat tunteille. Meillä on hyvin vahvat sekä järkeen että tunteeseen perustuvat muistit. Aistit tuovat mielleyhtymiä esille, ja esimerkiksi miellyttävä makuaistimus voi tuoda mieleen jonkin tietyn tilanteen. Aivot muistavat tunteita ja ovat tietyllä tavalla maistavat. Sanoilla voi houkutella ja viritellä myös ihmisen asennetta ruokaa kohtaan. Makumieltymyksiin vaikuttavat maku- ja hajureseptorit, mutta myös tunteet, mielipiteet ja ennakko-odotukset. Kiti Müller kertoi esimerkin kolajuomista. – Sokkotestissä suurin osa koehenkilöistä pitää Pepsiä parhaimmanmakuisena juomana, mutta kun etukäteen kerrotaan, onko lasissa Pepsiä vai Coca-Colaa, niin suurin osa valitsee hyvänmakuisimmaksi markkinajohtajan eli Coca-Colan. KUVa: KOTIMaISeT KaSVIKSeT/Sanna PeURaKOSKI Uudet tutkimussuunnat esittäytyivät Suomen Ravitsemustieteen yhdistyksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa marraskuussa Helsingissä. lämminhenkisessä tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, mitä politiikan avulla voidaan ravitsemuksessa saavuttaa. FTO-geeni lihottaa myös suomalaisia Liikunta ja ruokavalio tehoavat Saman FTO-geenin on havaittu olevan yhteydessä lihavuuteen myös suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPS) osallistujilla. Terveystieteiden maisteri Tiina Lappalaisen väitöstutkimuksessa ne, joilla oli FTO-geenin lihavuudelle altistava muoto, pystyivät kuitenkin pudottamaan painoaan yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Tutkimus osoitti, että terveellinen, nykyisten ravitsemussuositusten mukainen, vähän energiaa sisältävä ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat tehokkaita painonhallintakeinoja myös niille, joita FTO-geeni altisti lihomiselle. Rasvakudoksen määrään ja lihavuuteen liittyvän FTO-geenin haitallisen muodon tiedetään siis lisäävän ihmisen lihomistaipumusta, mutta sen mekanismi on vielä tuntematon. FTO-geeni on väestössä poik- keuksellisen yleinen, sillä keskimäärin 16 prosenttia eurooppalaisista kantaa kyseisen geenin kahta haitallista kopiota. Lihomiselle altistavan FTO-geenimuodon kantajat painavat noin kolme kilogrammaa enemmän kuin muut. Alustavaa tietoa sydäntautiriskistä Kuopion yliopiston ravitsemustieteen alaan kuuluvassa väitöksessä selvitettiin FTO-geenissä esiintyvän haitallisen, yhden nukleotidin sekvenssimuutoksen yhteyttä painoindeksiin, tulehdustekijöihin, seerumin lipideihin, painonmuutokseen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin suomalaisessa DPS-aineistossa. Tutkimukseen osallistui 522 keski-ikäistä henkilöä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli todettu heikentynyt glukoosinsieto. Interventioryhmässä mukana olleet osallistuivat tehostettuun ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen, jonka tuloksena lähes puolet laihtui vähintään viisi prosenttia lähtöpainostaan. Miehillä FTO-geenin haitallisen muodon havaittiin olevan yhteydessä tiettyjen tulehdustekijöiden kohonneisiin seerumipitoisuuksiin ja madaltuneeseen HDL-kolesterolipitoisuuteen. Lisäksi miehillä todettiin noin kymmenen vuoden seurannan aikana saman haitallisen FTO-geenimuodon olevan yhteydessä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonisairauk- siin. Tämä yhteys havaittiin myös laajassa Metabolinen Oireyhtymä Miehillä -tutkimuksessa henkilöillä, joilla oli tyypin 2 diabetes. Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin FTO:n ja tulehdusta edistävän seerumin amyloidi A:n eli SAA:n ilmentymistä ihonalaisessa rasvakudoksessa sekä normaalipainoisilla että ylipainoisilla henkilöillä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä. Lihavuudessa rasvakudoksen määrä on suurentunut, ja rasvakudoksen on osoitettu toimivan paitsi energiavarastona, myös aktiivisesti erittävänä endokriinisena elimenä. Tässä tutkimuksessa ryhmien välillä ei kuitenkaan havaittu eroa SAA-geenin ilmentymisessä, vaikka seerumin SAA-pitoisuudet olivat suuremmat ylipainoisilla henkilöillä. Uusi havainto oli, että SAA korreloi voimakkaasti rasvakudoksesta erittyvän ja ruokahalua säätelevän leptiinin kanssa sekä seerumipitoisuuden että geenien ilmentymisen tasolla. Lisätietoja: TtM Tiina Lappalaisen väitöskirja Obesity, Low-grade Inflammation and Cardiovascular Diseases – Special Emphasis on Fat Mass and Obesity Associated (FTO) and Serum Amyloid A (SAA) Genes (Lihavuus, matala-asteinen tulehdustila sekä sydän- ja verisuonisairaudet: FTO- ja SAA- geenien merkitys) KUVa: PlUgI.FI Lihavuuden nopea yleistyminen selittyy suurelta osin ympäristötekijöillä, mutta lihomisherkkyys on säädelty myös geneettisesti. Geenit ja elintavat vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin. Lihavuuden geenitutkimus on vasta lapsenkengissä, ja tällä hetkellä tunnetaan muutamia yksittäisiä painonvaihteluun vaikuttavia geenejä. Vastikään on muun muassa tunnistettu lihomiselle altistava FTO-geenin (fat mass and obesity associated) haitallinen muoto, joka vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan. Ravinto ja geenit – Ravinto vaikuttaa elimistössä hyvin monipuolisesti, ja vaikutukset välittyvät pitkälti geenien toiminnan kautta. Kun kaikki tieto yhdistetään, puhutaan systeemibiologiasta, kertoi professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta. Nutrigenomiikka ja systeemibiologia tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia ravintotekijöiden vaikutusten tutkimukseen. Perustietämys ravitsemuksen vaikutuksesta lisääntyy näiden avulla huikeasti, mutta väestötasolla ennaltaehkäisyssä tarvitaan uutta tulemista. Uusituvan mukaan nutrigenomiikka voi johtaa yksilöllisten ravitsemussuositusten syntymiseen, mutta jatkossakin tarvitaan yleisiä ravitsemussuosituksia. π Teksti: ETM, ravitsemusasiantuntija Kaisu Meronen www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 37 n T a l O U S & M a R K K I n a Viljan hinnannousu Monet tekijät puhuvat sen puolesta, ettei olla joutumassa samanlaiseen ruokakriisiin, mikä oli kolme vuotta sitten. Vehnän maailmanmarkkinahinnan nopea ja voimakas nousu on syksyn merkittävin ja toisaalta myös yllättävin tapahtuma ruokamarkkinoilla. Poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvan tuotannon laskun lisäksi markkinoiden epävarmuutta lisäsivät kauppapoliittiset toimenpiteet. Maailman viljamarkkinoilla tapahtuvien muutosten vaikutukset heijastuvat koko elintarvikeketjun läpi niin maailmalla kuin Suomessakin. Vehnän hinta maailman viljamarkkinoilla nousi syksyllä korkeimmillaan 70 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maailmanmarkkinahinnan nousu veti viljan hinnat nousuun myös Suomessa. Keskeisin hintoja maailmalla nostanut tekijä on kesän kuivuudesta johtunut tuotannon pienentyminen. Tuotannon pienentyminen erityisesti Mustanmeren alueella vaikuttaa suoraan lähinnä vehnän vientimarkkinoilla. Vehnän hinnannousua ovat osaltaan voimistaneet myös vientirajoitukset ja niillä uh- kailu. Venäjä ilmoitti lopettavansa vehnän viennin ainakin toistaiseksi. Myös Ukrainassa vientirajoitusten asettamista harkittiin. Viljamarkkinat tasoittuvat Vehnämarkkinoiden imussa myös muiden viljojen hinnat lähtivät nousuun. Nousu on kuitenkin ollut selvästi maltillisempaa. Suomessa hintojen nousuun ovat maailmanmarkkinahintojen lisäksi vaikuttaneet voimakkaasti pienentynyt vilja-ala sekä selvästi normaalia pienempi rehuviljasato. Markkinoiden voimakkaat muutokset sekä meillä että muualla ovat merkittäviltä osin ylireagointia. Tuotannon pienentymisestä huolimatta maailman viljasato on yksi kaikkien aikojen suurimmista. Tuotanto riittää kattamaan lähes koko kulutuksen myös ensi vuonna. Varastot kuitenkin pienentyvät, mutta jäävät vähintäänkin tavanomaiselle tasolle. Suomessa etenkin rehuviljaa riittää tuotannon pienentymisestä huolimatta myös tänä talvena. Kahden edellisen hyvän satovuoden jälkeen myös kotimaan varastoissa riittää edelleen viljaa. Näin ollen kotimainen kulutus KUVa: leIPÄTIedOTUS ei nosta ruuan hintaa taivaisiin pystytään kattamaan helposti. Viljan hintojen nousu rauhoittui syksyn aikana, ja hinnat asettuivat huippuhintoja alemmalle tasolle. Hintataso pysyy kuitenkin keväälläkin selvästi viime talvea korkeampana. Ensi syksynä hintataso on näillä näkymin selvästi tämän hetken tasoa matalampi. Interventiovarastojen purkaminen lisää tarjontaa markkinoilla ja tasoittaa hintoja Euroopassa. Nämä vaikutukset näkyvät myös Suomen markkinoilla. Liha- ja maitomarkkinat muuttuvat kulutuksen mukana Viljan hinnan voimakkaasta noususta huolimatta kulutuksen kasvu on lähivuosina merkittävin lihamarkkinoita ohjaava tekijä. Yleinen talouden elpyminen parantaa kuluttajien Tuleeko uusi ruokakriisi? Monilla on tuoreessa muistissa kolmen vuoden takainen ruokakriisi. Silloin kriisi sai alkunsa, kun viljojen hinnat nousivat lyhyessä ajassa hurjasti. Viime kuukausina on nähty lähes yhtä nopeaa hintojen kipuamista, ja hintatasotkin ovat olleen varsin korkealla. Tämän takia maailmalla on kasvanut huoli siitä, tuleeko parin vuoden tauon jälkeen uusi ruokakriisi. Ensisilmäyksellä tilanne näyttääkin hyvin samanlaiselta. Edellisen ruokakriisin tapaan muutamat maailman suurista viljan viejämaista ovat saaneet heikkoja satoja huonojen olosuhteiden takia, ja vientikieltojakin on asetettu tai ainakin pohdittu merkittävissä viejämaissa. Uutisista olemme saaneet lukea ensimmäisistä ruokamellakoistakin. Vaikka nykytilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä vuoden 2007 tilanteeseen, eroavaisuuksiakin on. Ja ne ovat paljon painavam- 38 pia. Vaikka sadot paikoin jäivät varsin huonoiksi, viljasato on kuitenkin selvästi edellisen ruokakriisin aikaista satoa suurempi. Lisäksi varastoissa on tavaraa liki ennätysmäisen paljon, eli viljasta maailmassa ei tällä hetkellä ole pulaa. Myös FAOn ruuan hintaa kuvaavan indeksin elokuinen viiden prosentin nousu korkeimmalle sitten syyskuun 2008 uutisoitiin näyttävästi. Se jäi kuitenkin usein kertomatta, että tammikuuhun 2010 verrattuna tämä tuore huippulukema oli vain reilun prosentin korkeampi. Mistään huimasta ruuan hintojen noususta ei siis ole kysymys. Mitä taas tulee Mosambikin ruokamellakoihin, ei niissäkään ole kyse samasta asiasta kuin kolmen vuoden takaisissa mellakoissa. Uutisissa kerrottiin, että ihmiset ovat lähteneet kaduille, koska hallitus oli nostanut leivän hintaa neljänneksellä. Tosiasiassa Mosambikissa protestoitiin Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi sitä vastaan, että kuluttajahinnat yleensä olivat nousseet, koska Mosambikin valuutta metical on heikentynyt Etelä-Afrikan randiin verrattuna ja varsin suuri osa Mosambikissa myytävistä kulutustavaroista tuodaan rajan takaa Etelä-Afrikasta. Ruokamellakoista puhuminen olikin tässä valossa vähintään hieman erikoista. Vaikuttaa vähän siltä, että joillekin medioille ruokakriisistä puhuminen ja siihen liittyvän paniikin lietsominen on syystä tai toisesta mieluinen aihe. Oli siihen sitten perusteita tai ei. Tällä kertaa monet tekijät puhuvat sen puolesta, ettei olla joutumassa samanlaiseen tilanteeseen, mikä oli kolme vuotta sitten. Kyösti Arovuori Tapani Yrjölä ostovoimaa ja nostaa sekä liha- että maitotuotteiden kulutusta. Kysynnän kasvun seurauksena myös tuotanto kasvaa. Väestön kasvusta johtuen kysynnän kasvu on kuitenkin tuotannon kasvua nopeampaa. Tästä seuraa, että myös tuottajahinnat kääntyvät nousuun. Tuottajahintojen nousu helpottaa viljan hinnasta aiheutuvaa rehukustannusten nousua. EU:ssa ja Suomessa tuottajahintojen nousu jää kuitenkin suhteellisen maltilliseksi. Suomessa sianlihaa tuotetaan edelleen yli kotimaisen kulutuksen. Sianlihan vientimarkkinat ovat ohuet, eikä tuotannon kasvu muualla maailmassa ainakaan lisää suomalaisen lihan kysyntää. Suomalaisen lihateollisuuden kannalta piristystä tulee kuitenkin siipikarjanlihasta. Maitotuotemarkkinoilla suurin muutos on ollut vientimarkkinoiden elpyminen. Maidontuotanto on nousussa ja etenkin voin hinta on maailmalla noussut voimakkaasti. Muiden maitotuotteiden osalta hintakehitys on ollut suhteellisen tasaista. Maidontuotanto on pysynyt maailmalla tasaisena, joten kysynnän kasvuun pystytään reagoimaan hyvin. Tämä tasaa hintakehitystä myös jatkossa. Suomessa maidontuotanto on edelleen pienessä kasvussa. Viennin kasvun takia tuottajahinta ei ainakaan laske, vaikka kotimarkkinoilta ei saataisikaan kompensaatiota kaikille kustannusnousuille. Ruuan hinta nousee kerralla Koko alkuvuoden jatkunut ruuan hinnan lasku pysähtyi syyskuussa. Hinnat kääntyivät syksyn aikana nousuun, mutta suurimmat nousut nähdään vasta tammikuussa. Viljan hinnan nousun suora vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin jää pieneksi, vaikka vilja- ja leipätuotteiden hintoihin on odotettavissa korotuksia. Kerrannaisvaikutuksia vähentää se, että viljan hinnan noususta aiheutuva rehukustannusten nousu ei siirry täysimääräisesti liha- ja maitotuotteiden kuluttajahintoihin. Ruuan hinnan kannalta raaka-ainehintojen nousua merkittävämpi tekijä ovat erilaiset veronkorotukset. Heinäkuussa toteutettu yleinen arvonlisäveron korotus, makeisille ja jäätelölle asetettava makeisvero sekä virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja suoraan. Energiaverojen korotukset ja työvoimakustannusten kasvu nostavat ruuan hintaa välillisesti. Toisaalta hintojen nousua hillitsee etenkin liha- ja maitotuotteisiin kohdistuva voimakas tuontikilpailu. Teollisuus saa suurimman osan kustannuksista siirrettyä eteenpäin, mutta toteutuneita kustannusnousuja suuremmat korotukset jäävät haaveeksi. Yksittäisten tuotteiden osalta hintoja nostaa tuotevalikoiman laajentuminen, kun sekä kauppa että teollisuus alkavat taantuman jälkeen taas houkutella kuluttajia erilaisten lisäarvotuotteiden pariin. Kaupan ja teollisuuden sopimussyklistä johtuen ruuan hinnan nousu ajoittuu meillä siis alkuvuoteen. Hinnat nousevat kerralla hieman enemmän, mutta hintojen nousu tasoittuu heti tämän jälkeen. Raaka-ainehintojen nousupaineet hellittävät eikä uusia veronkorotuksia ole näköpiirissä. π Kyösti Arovuori maatalousekonomisti Pellervon Taloustutkimus PTT kyosti.arovuori(at)ptt.fi Tapani Yrjölä maatalousekonomisti Pellervon Taloustutkimus PTT tapani.yrjola(at)ptt.fi Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Ammattilehden lehtiarkistosta vankkaa elintarvikealan tietoa • EtsihakusanallaKehittyväElintarvike -lehdessäjulkaistujajuttujajalataa näköislehtiävuodenviiveellänumeron ilmestymisestä. • Hakutoimintoonetusivunoikeassa yläkulmassa. • Uusimmistanumeroistakansikuvaja sisällysluettelot • Annapalautettajajuttuvinkkejä • Tilaalehti • Haemediakortti(suomeksijaenglanniksi) Käytutustumassakotisivuihimmeosoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi Tilaa ammattilehti itselle, yritykseen tai koulutukseen! • Kestotilaus55€/vuosikerta,oppilaitokset 45€,määräaikaistilaus60€ • Jälkitilauksenaalehintaanvähintään 10kplnippuina:2€/kpl+postituskulut • Tilaussähköpostitsesihteeri@ets.fitai www.kehittyvaelintarvike.fi›tilaalehti Tilaa koko elintarvikealan kattava ammattilehti www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 39 n T a l O U S & M a R K K I n a Kultainen suklaa syntyy käsityötaidolla Iittalassa Kultasuklaa Oy:ssä valmistuvat käsintehdyt ja tuoreet suklaamakeiset. yritys tunnetaankin hauskoista tuoteuutuuksistaan. Tehtaan myymälässä leijailee suklaan tuoksu. Hyllyistä löytyy jos minkälaista suklaasta tehtyä tuotetta: erikokoisia koiria, autoja, aaltomaljoja, muttereita, flyygeleitä. Makeanhimon voi sammuttaa myös lasivitriinissä olevilla perinteisemmillä konvehdeilla ja suklaalevyillä. Iittalan lasimäeltä löytyy Iittalan lasin tehtaanmyymälän lisäksi taidemuseoita, suomalaista käsityötä kauppaavia putiikkeja sekä Kultasuklaa Oy:n päämaja. Siihen kuuluu myymälän lisäksi tehdas ja toimistotilat. – Kultasuklaa Oy:n perustajat Ismo ja Leila Salo olivat mukana kehittämässä Iittalan lasimäkeä. Siitä syntyi vuonna 1991 suklaakauppa, Kultasuklaa Oy, yhtiön nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja Tapani Korpi kertoo. Kultasuklaa on pysynyt perheyrityksenä huolimatta vuonna 2002 tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta: Korven vaimo Arja Vekuna-Korpi on kokopäivätyössä yrityksessä ja lapsetkin auttavat tarvittaessa. Käsityöperinnettä ja suomalaisuutta kunnioittaen Kultasuklaan toiminnan ytimenä on suomalainen, käsintehty suklaa. Tehtaalla ei ole mo- Kultasuklaa Oy:n persoonalliset tuotteet tehdään käsin. KUVaT: KUlTaSUKlaa Oy nia koneita; käsityötehtailu antaa Korven mukaan mahdollisuuden joustavaan palveluun, joka voidaan räätälöidä juuri tietyn asiakkaan tarpeisiin. Suomesta löytyy suklaanvalmistajia, mutta käsityöllä tehtyä suklaata löytyy näin isossa mittakaavassa vain Kultasuklaalta. Käsityö- Tehtaalla luottavaisin mielin Kierros tehtaan puolella osoittaa, että hauskat suklaat todella vaativat kädentaitoja. Kolme vuotta tuotannossa työskennellyt Kirsi Rokkanen on oppinut suklaakäsityön tekemällä. – Haastavimpia ovat suklaisiin tehtävät kirjailut, hän pohtii. Kultasuklaalla on välillä melko yllätyksellisiä tuotteita. – Usein oudoistakin tuotteista saattaa tulla hittejä, kuten esimerkiksi valkosipulisuklaasta, toteaa Tiia Lilja, joka tuli kol- 40 me ja puoli vuotta sitten töihin Iittalan myymälään ja toimii nykyisin myös tehtaan puolella pakkaamossa. – Suhtaudun luottavaisin mielin uusiin tuoteideoihin; kyllähän ne kaikki maistetaan hyvin ennen myyntiin päästämistä, Lilja naurahtaa. Voittotarinoita löytyy, kuten hieman epäilyttävältä kuulostava eväspaketti. Tuote voitti vuonna 2007 Viisi Tähteä -ravintolalehden Vuoden elintarvikeinnovaatio -palkinnon. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi perinne toimiikin markkinoilla luontevana valttikorttina. Lisäksi suomalaisuus on merkittävä ja suosiotaan kasvattava arvo elintarvikemarkkinoilla. Kultasuklaassa käytettävä suklaaraaka-aine on alusta alkaen tullut Belgiasta. Se työstetään Iittalan tehtaalla sopivaan muotoon. Raaka-aine sisältää kaakaon lisäksi myös maitoa ja sokeria. Entä näkyykö suomalaisuus muiden raaka-aineiden käytössä? – Haluaisimme käyttää pelkästään suomalaista ja käytämmekin aina kun mahdollista. Suomi on kuitenkin lopulta pieni maa, ja aina ei saa helposti esimerkiksi suomalaisia pakkausmateriaaleja, Korpi selittää. ”Ei vain yhden paikan varassa” Kultasuklaalla on omia myymälöitä Iittalan lisäksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Turun ja Tampereen myymälät ovat samankaltaisia, mutta Helsingin Vanhassa kauppahallissa sijaitseva myymälä tunnetaan ulkomaalaisturistien runsaudesta. Perheyritykselle Iittalan myymälä on tärkeä sijaintinsa vuoksi. Parhaaseen sesonkiaikaan, eli lämpiminä heinäkuun päivinä, kaupan oven avaa jopa yli 500 asiakasta. Iittalan Lasimäki houkuttelee kesäisin lomalaisia puoleensa, ja siinä samassa maistuvat Kultasuklaan kuuluisat suklaaseen dipatut mansikat. – Omat myymälämme tuovat noin 50 % tuloksesta. Iittala on logistisesti tärkeä, mutta emme halua olla yhden paikan varassa, Korpi toteaa. Kultasuklaan tuloksesta noin 25 % tulee yritysmyynnistä. Yritykset tilaavat omalla logoillaan varustettuja suklaakonvehteja tai hyvinkin erikoisen mallisia suklaita. Niitä annetaan liikelahjana tai tarjoillaan siten, että ”jättää pysyvän muistijäljen asiakkaan mieleen”, kuten Kultasuklaan esite asian muotoilee. Kultasuklaan myyntiä ja markkinointia hoitava Maarit Manninen kertoo, että kulmikas konvehti on yritysten kestosuosikki. Lisäksi yrityksen nimellä varustetut joulusuklaarasiat sekä suklaalevyt, joihin on painettu yrityksen nimi, ovat suosittuja. Pienuus mahdollistaa nopean tuotekehityksen Korpi kertoo uusien tuoteideoiden syntyvän spontaanisti. Kultasuklaassa pidetään myyjien kanssa pari kertaa vuodessa myyntitapaamisia. Niissä käydään läpi asiakkailta tulleita ideoita. Täten tuotekehityksessä ei seurata suuria teollisia valmistajia. Kuuluisa salmiakkisuklaakin oli Kultasuklaalla ensin. – Salmiakkisuklaa oli meillä jo viisi vuotta sitten. Samoin piparisuklaa on meidän kehittämä ja idea siirtyi sittemmin suuremmille tuottajille. Pieni organisaatiomme mahdollistaa uuden maun nopean kokeilemisen ja sen saaman palautteen selvittämisen. Toisaalta Kultasuklaa Oy:n toimitusjohtaja Tapani Korpi ja hänen vaimonsa Arja VekunaKorpi myhäilevät tyytyväisinä. voimme vetää nopeasti myynnistä tuotteen, joka ei myy hyvin. Kultasuklaalta tulee nopeaan tahtiin uusia tuotteita. Markkinointi tapahtuu pääosin messujen kautta, sillä lehtimainonta on todettu suklaan suhteen epäkannattavaksi. Viime vuonna Kultasuklaa oli muun muassa Viini&Ruoka -messuilla sekä Suklaafestivaaleilla. – Messujen kautta saadaan kontakti sekä yrityspuolelle että yksittäisiin kuluttajiin. Erityisesti Helsingin tapahtumissa meidän kannattaa olla mukana, Korpi toteaa. Kultasuklaan vuoden 2009 liikevaihto ja -voitto ovat pienentyneet vuodesta 2008. Liikevaihto oli viime vuonna alle 1,6 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2008 oli miltei 1,9 miljoonaa euroa. Korpi perustelee heikentymistä lamalla sekä henkilöstön vaihtumisella. Vuosi sitten markkinoinnista jäi pois yksi avainhenkilö ja vasta juuri ennen kesän sesonkia tilalle tuli uusi. Samoin tuotekehityksessä tapahtui vaihtoa, jonka vuoksi tuotekehitys seisoi miltei vuoden. – Henkilöstön palkkaaminen tällaisina aikoina sisältää paljon riskejä, Korpi lisää. Lama näkyy hänen mukaansa erityisesti yritysmyynnissä: kun ennen tilattiin paljon suuria paketteja suklaata, ovat määrät vähentyneet parina viime vuotena huomattavasti. Tähyilyä Venäjälle ja ideointia franchisingista Elintarviketeollisuusliiton mukaan suklaata vietiin Suomesta vuonna 2007 noin 51,6 miljoonan euron edestä, joka oli 3,6 % kokonaisviennistä. Suklaata puolestaan tuotiin 67,8 miljoonan euron edestä. Kultasuklaassa onkin suunnattu katseita ulkomaille. Japanissa on alkanut viime syksynä jälleenmyyntikokeilu. Idea lähti viime kesänä Iittalassa vierailleelta japanilaiselta. Kultasuklaan tuotteita on mahdollista nyt ostaa hänen Internet-firmansa kautta. Toimitusjohtaja Korven mukaan Venäjän markkinat kiinnostavat. Luotettavan yhteyshenkilön löytäminen Venäjältä olisi kuitenkin välttämättömyys. – Meillä ei ole kapasiteettia palkata yhtä henkilöä hoitamaan pelkästään Venäjän myyntiä. Tarvitsisimme yhteyshenkilön, joka tuntee venäläiset tavat ja byrokratian. Huonon taloustilanteen vuoksi Kultasuklaalla ei ole kuitenkaan aikomusta tai kiire nyt toiminnan laajentamiseen. Ihanneajatus tulevaisuudesta on jo mielessä Korpi on hahmotellut ajatusta franchising- Suklaankulutus murroksessa Caobiscon (Euroopan suklaa- keksi- ja konditoriatuottajien yhdistys) suklaankulutustilastossa vuonna 2007 Suomi sijoittui sijalle yhdeksän. Edellä oli toki suuria suklaamaita, kuten Sveitsi ja Belgia, mutta esimerkiksi Ranska jäi Suomen taakse sijalle 13. Helsingissä syksyisin järjestettävien Suklaafestivaalien projektipäällikön Minna Huuhtasen mukaan kaamosaika selittää osittain suomalaisten suklaankulutusta. Syksyisin suklaankulutus nousee huomattavasti. Suomeen on noussut viime vuosina erinäisiä pieniä suklaapuoteja, joiden myötä suklaan käsityönä tekeminen on yleistynyt ja ammattitaito kehittynyt. Huuhtasen mukaan suomalaiset arvostavat yhä enemmän konvehteja ja erilaisia praliineja. Lisäksi eksoottisemmatkin maut myyvät, ja kuluttajat tuntuvat olevan valmiita maksamaan niistä. – Suomalaisten perinteinen mieltymys maitosuklaaseen on vaihtumassa tumman suklaan suosimiseen, Huuhtanen lisää. Suunta kuulostaa jo siis hyvinkin keskieurooppalaiselta. ketjusta: yrittäjävetoiset, samaan sabluunaan tehdyt Kultasuklaa-kaupat ympäri Suomea toisivat tunnettuutta ja tuloja. – Suklaakauppa ei kuitenkaan yksin riitä. Yrittäjän tulisi osallistua aktiivisesti alueen toimintaan ja kehittämiseen. Melkoiseksi haasteeksi muodostuu tällaiseen uskaltautuvien yrittäjien löytäminen. Korpi näkee mahdollisuuksia periaatteessa vaikka mihin. Ideoitakin löytyy paljon. Ehkä tulevaisuudessa näemme Kultasuklaa-myymälöitä esimerkiksi suosittujen suomalaisten matkakohteiden lähettyvillä. Ne kun tarjoavat tarvittavaa potentiaalia lähtölaukaukselle, aivan kuin Iittalan Lasimäki aikoinaan. π Anna Korvenoja valtiot. ja fil. yo anna.korvenoja(at)helsinki.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 41 n T a l O U S & M a R K K I n a Hyvä laatu takaa leipämarkkinat Heinolalainen lähileipomo Pekan Leipä on luottanut hyvään laatuun jo vuosikymmenien ajan. Perheyrityksen perustaja Pekka Mussalo arvosti herkullisia leivonnaisia ja täysrukiista leipää, jotka leivottiin perinteisillä resepteillä. Hänen poikansa Arto Mussalon johdolla on valmistettu luomuleipiä ja laajennettu markkinoita aina Saksaan saakka jäljitettävällä laadulla. 42 • IFS on Saksan vähittäiskauppajärjestön (Wirtschaftlicher Förderungsdient des Einzelhandels GmbH, IFS Working Group) elintarviketurvallisuuden hallintaan kehittämä laatustandardi, joka sisältää tuoteturvallisuuteen, resurssien hallintaan ja hygieniaan liittyvä vaatimuksia. • Standardi asettaa vaatimuksia tuotantoprosessille ja tehdasympäristölle. Sen tarkoituksena on hallita elintarviketurvallisuutta ja kehittää suunnitelmallisesti koko yrityksen toimintaa. • IFS-sertifiointi on usein edellytys keskieurooppalaisten vähittäiskauppojen omilla tuotemerkeillä tapahtuvalle valmistukselle. • IFS-sertifikaatteja on myönnetty Keski-Euroopassa noin 7000 kpl. Sertifikaatti tunnustuksena Pekan Leipä Oy:lle on myönnetty IFS-standardin mukainen elintarviketurvallisuuden hallinnan sertifikaatti ensimmäisenä suomalaisena leipomoalan yrityksenä. Tavoitteellinen ja järjestelmällinen työ on tuottanut tulosta Bureau Veritas Certificationin hyväksymänä auditointina. Pellolta pöytään jäljitettävät luomutuotteet – erityisesti luomuruistuotteet – ovat saavuttaneet saksalaisten suosion terveysvaikutteisena leipänä. Heille on tärkeää tietää, mistä tuotteet tulevat, ja että raaka-aineiden jakelureitti on aina luotettavasti tarkistettavissa. Tämä on vaatinut tarkkaa ja huolellista kirjanpitoa. – Kaasuun pakatut luomutuotteet, kuten reissumiehen kaltaiset luomuruisleivät ja -vehnärieskat, säilyvät hyvin 60–70 päivää. Uusi EU:n luomumerkki on jo painettu uusimpiin luomutuotteisiimme, toimitusjohtaja Arto Mussalo kertoo. – Kilpailu kiristyy myös Saksan markkinoilla, mutta hyvällä laadulla olemme pystyneet tavoittamaan uudet asiakkaat uusien jakelukanavien myötä. Meille tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeitä, hän painottaa. Mussalo kertoi esimerkin tapauksesta, jossa kilpailijan etuna vientimarkkinoilla oli kruunun arvon vahvistuminen. Pekan Leipä ei ryhtynyt hintakilpailuun, vaan mietti markkinoinnin uusia osuuksia ja jakelukanavia. Yrityksessä on tehty vankkaa ja pitkäkestoista laaduntarkkailua sekä elintarvikehygieniaa ja työturvallisuutta edistävää työtä. Erityisesti jauhopölyn poistamiseen on kiinnitetty huomiota, koska pöly saattaa allergisoida työntekijöitä ja aiheuttaa muutenkin palovaaran tuotantotiloissa. Leipomoissa – ns. lähi- IFS-sertifiointi • Bureau Veritas Certification`in sertifioima Pekan Leipä Oy on toinen yritys, joka on saanut IFSsertifikaatin Suomessa. Kuortin ABC-myymälässä myydään Pekan Leivän tekemiä sämpylöitä täytettyinä. KUVa: IRMa RyynÄnen leipomossa ja luomuleipomossa Heinolassa – on käytössä jauhonpölynpoistoa varten keskussiivousjärjestelmä, joka poistaa pölyt imemällä. Jauhopölynpoistopisteitä on useissa kohdissa pitkin linjastoa pitäen hengitysilman jauhopölytason mahdollisimman alhaisena. Pakattavan leivän pakkausvaiheessa jauhopöly poistetaan niin, ettei sitä jää pakkauksen saumaan. Tuotteet osittain käsityönä Pekan Leivän lähileipomossa on suhteessa enemmän työntekijöitä kuin toisessa tehdasmaisemmassa luomuleipomossa, koska osa tuotteista leivotaan perinteisesti käsin. Henkilöstömäärä vaihtelee 80–100 Saksan viennistä riippuen. – Viime ja tänä vuonna tapahtui notkahdus liikevaihdossa vientimarkkinoilla, mutta ensi vuosi lupaa taas hyviä tuloksia. Nykyinen liikevaihtomme on noin seitsemän miljoonaa euroa, toimitusjohtaja valaisee. – Myymme pakastettuja tuotteita kotimaassa mm. Inex Partnersille ja Keskolle niiden paistopisteisiin käytettäviksi. ABC-liikennemyymälät myyvät täytettyinä valmistamiamme tuoreita sämpylöitä. Valio puolestaan ostaa pakastettuja sämpylöitä. Jälkiuunileipää olemme valmistaneet jo 40 vuoden Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi ajan. Luomuruiskalat ovat ehkä suosituin tuotteemme, hän luettelee. Pekan Leipä toimittaa tuoretta leipää lähinnä Heinolan, Lahden ja pääkaupunkiseudun alueelle. Vajaa puolet koko liikevaihdosta muodostavat pakastetuotteet, joita ostetaan kaikkialla Suomessa. Pakkauksen uusiminen kallista Toimitusjohtaja suhtautuu elintarvikelainsäädännön uudistuksiin kunnioittavasti, koska ne edistävät omalta osaltaan tuotteen turvallisuutta. Jos laki aiheuttaa pakkausmerkintöihin muutoksia, niiden toteuttaminen on Mussalon mielestä kuitenkin hidasta ja kallista. Materiaalien, pakkaussuunnittelun ja painatuksen kustannukset ovat suuret. – Suunnittelemme aina perusteellisesti kaikkien uutuuksiemme pakkaukset, jotta ne olisivat toimivia, kuluttajia miellyttäviä sekä huomiota herättäviä, Arto Mussalo sanoo. Pekan Leivän oma logo on säilynyt pakkauksissa jo usean vuosikymmenen ajan. Siihen luotetaan, ja se myös halutaan säilyttää – ainakin toistaiseksi, onhan se tunnettu merkki tietyssä osassa Suomessa! π Irma Ryynänen MMM n TUnnUSTUKSIa Simo Moisio agronomiliiton Vuoden vaikuttaja Agronomiliitto on nimennyt Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan Simo Moision Vuoden vaikuttajaksi 2010. Valinta julkistettiin Agronomiliiton syysjuhlassa 30.10. Samalla Moisiolle luovutettiin Nordean lahjoittama palkinto. MMM, eMBA Simo Moisio on toiminut terveellisen ruokavalion puolesta mm. Pohjois-Karjala -projektissa sekä nykyisessä työssään. Arktiset Aromit on valtakunnallinen järjestö, joka edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä. Moision työn kautta luonnosta saatavat antimet, kuten marjat ja sienet, on nos- tettu niille kuuluvaan asemaan – arvokkaiksi luonnonantimiksi, jotka ovat terveellisen ravinnon lähde, vientituote ja matkailuvaltti. Arktiset Aromit ry on erityisesti kohdistanut kampanjointiaan päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin. – Maailmalla suomalainen luonto, sen tuotteet, pohjoinen sijainti ja harva asutus mielletään eksotiikkana, ja sitä arvostetaan, Simo Moisio tähdentää. Hän on saanut myös Pro Maaseutu -palkinnon, paikallislehtien Antti-patsaan sekä maataloustoimittajien Tiedonjyvä-palkinnon. Topi Salmi -tutkijapalkinto professori Satu Pyörälälle Suomen Eläinlääkäriliitto on myöntänyt yhteistyössä Suomen eläinlääketieteen säätiön kanssa Topi Salmi -tutkijapalkinnon 2010 professori Satu Pyörälälle. Palkinto on toinen koskaan myönnetty ja suuruudeltaan 10 000 euroa. Maitohygienian professori Satu Pyörälä on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu utaretulehdustutkija, joka on tehnyt aktiivista tutkimustyötä 1980-luvulta alkaen. Hän on selvittänyt utaretulehduksen patogeneesiä eli syntyä ja sen syitä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Utaretulehdus on merkittävä osatekijä maitotuotannon taloudessa ja kokonaisuudessa. Pyörälä on kauan puhunut suunnatun mikrobilääkehoidon puolesta myös kansainvälisissä kongresseissa, ja käytäntöä on alettu ymmärtää Pohjoismaiden ulkopuolellakin. Pyörälä on toiminut pätevyyksien arvioijana, ja hänen osaamistaan on hyödynnetty EU:n lääkkeiden arviointia, tehoa ja harmonisointia käsittelevissä komiteoissa. Pyörälä on erinomainen opettaja, joka on huolehtinut perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutuksesta. Hän on ohjannut tai osaohjannut 14 väitöskirjaa, ja nyt on käynnissä kolme työtä. Hän on ohjannut yli 80 opiskelijan syventävät opinnot tai lisensiaatin tutkielman. Pyörälällä on yli sata alkuperäisjulkaisua ja yli 200 muuta julkaistua kirjoitusta. Ruoka-Saarioiselle työelämäpalkinto Ruoka-Saarioinen Oy on saanut Työelämäpalkinnon 2010 (30 00 euroa), jonka luovutti presidentti Tarja Halonen Työelämäpalkinnon rahaston tilaisuudessa Helsingissä. Saarioisten Sahalahden tehtaalla otettiin vuonna 2004 käyttöön senioriohjelma yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentämiseksi. Saarioisella on mm. kevennetty yli 55-vuotiaan työntekijän työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä. Sittemmin ohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-yhtymässä. Senioriohjelman aikana yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut 3,5 pro- sentista 6,3 prosenttiin ja keskimääräinen eläköitymisikä on ollut runsaat 61,5 vuotta. Ruoka-Saarioisen malli leviää edelleen, sillä elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko alalla ikäohjelmia niin, että elintarvikealan sopimuksissa ohjelma koskee yli 50-vuotiaita. Vuoden ATERIAteko 2010 -palkinto Espoo Cateringille Vuoden ATERIAteko 2010 -kilpailun voitti Espoo Catering, jonka toimitusjohtaja on Minna Ahola. Voittajan valintaan vaikutti toimijan pitkäjänteinen työ biojätteen vähentämiseksi ja seurannan konkreettiset tavoitteet. Toimija on myös mukana ilmastopäästöjen vähentämisohjelmassa (Julia 2030) ja on kiinnittänyt huomiota kuljetuksien aiheuttamiin päästöihin sekä kouluttanut kuljettajiaan taloudelliseen ajotapaan. Ruokapalvelulla on ollut oma ympäristöohjelma käytössä jo pitempään, ja ruokalistasuunnittelussa on huomioitu MSC-sertifikaatin mukaisen kalan käyttö sekä kasvisruokavaihtoehdon saatavuus päivittäin lähes kaikissa asiakasryhmissä. Kunniamaininnalla palkittiin Sei- näjoen seurakunta, jonka pääemäntä on Jaana Kujala. Seurakunta on kehittänyt ja toteuttanut kestävää kehitystä omalla esimerkillään myös pitkäjänteisesti ja luonut toiminnalleen ympäristöohjelman, joka huomioi kaikki toiminnan osa-alueet selkeillä, konkreettisilla ohjeilla. Snellmanin kampanja voitti Snellman on voittanut kaksi kultaa ja Grand Effie -palkinnon Effie Finland Awards 2010 -kilpailussa. Maailman laajimman markkinoinnin ja viestinnän tehokkuutta mittaavan kilpailun tulokset julkistettiin Markkinointiviestinnän päivillä 27.10. Helsingissä. Snellmanin kampanjaviestinä oli Kumpi on parempi – natriumglutamaatti vai aito maku? Siannahka eli kamara vai kunnon liha? Tiivis kampanja-aika kesti helmikuun alusta toukokuun loppuun. Myyntiä vauhditettiin neljän kuukauden TV-ajoilla, lehtimainonnalla mm. Helsingin Sanomien etusivulla, netissä ja ulkomainonnalla sekä ostoskärryissä. Biofermelle yrittäjäpalkinto Bioferme Oy on saanut Varsinais-Suomen Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon. Vuonna 1977 perustettu perheyritys kehittää, valmistaa ja markkinoi terveellisiä ja terveyttä edistäviä, kasvisperäisiä elintarvikkeita ja luomutuotteita. Biofermen kaurapohjaiset YOSA-tuotteet ovat funktionaalisten elintarvikkeiden edelläkävijöitä. Yritys tekee aktiivista tutkimus- ja tuotekehitystyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 43 leivän hiilijalanjälki suhteellisen pieni Leivällä on suhteellisen pieni hiilijalanjälki leivän painoon suhteutettuna. Eri elintarvikkeiden kesken hiilijalanjälkivertailu on kuitenkin vaikeaa, koska eri tuoteryhmien elintarvikkeet eivät ole ravintosisällöllisesti vertailukelpoisia. Leivän vertaaminen esimerkiksi lihaan ei ole mielekästä. Niistä saatavat ravintoaineet ovat täysin erilaisia, ja niiden vaikutus ihmisen ravitsemuksessa on erilainen. Vertailua voidaan tehdä ravitsemuksellisilta ominaisuuksilta samanlaisten elintarvikkeiden välillä. Esimerkiksi leipiä voi verrata keskenään tai leipää voi verrata muihin viljatuotteisiin. Leipää, kaurahiutaleita ja näkkileipää vertaillessa se tulisi kuitenkin tehdä energiasisältöä kohti eikä massayksikköä kohti, koska erilaiset tuotteet ovat energia- ja ravintoainetiheydeltään erilaisia. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa1 elintarvikkeiden ravintoainetiheyttä verrattiin 21 välttämättömän ravintoaineen (proteiini, hiilihydraatit, 18 vitamiinia, mineraaleja) osalta tuotteiden hiilijalanjälkiin ja laskettiin näin indeksi ravintoarvon suhteesta hiilijalanjälkeen (Nutrient Density to Climate Impact index). Tämäntyylinen vertailutapa mahdollistaa ravitsemuksellisen näkökulman hiilijalanjälkivertailuissa, mutta ongelmana tällaisessa vertailussa on, miten eri ravintoaineita arvotetaan. Viivi Wanhalinnan tutkielma Leivän hiilijalanjälki valmistui syksyllä 2010. Tässä Leipätiedotuksen tilaamassa pro gradu -työssä laskettiin hiilijalanjälki vehnä- ja ruisleivälle, jotka oli valmistettu Suomessa teollisesti, koti- maisista raaka-aineista ja yksinkertaistetuilla resepteillä. Miten hiilijalanjälki laskettiin? Tutkielmassa otettiin huomioon viljelyn, myllyn, leipomon ja kuluttajan osuudet. Kaupan osuus jätettiin tiedon puutteen vuoksi pois. Hannu Mikkola laski viljelyn osuuden KHKpäästöt (CO2, N2O, CH4) suomalaiselle kevätvehnälle ja rukiille aiemman tutkimuksensa perusteella2. KHK-päästöihin sisältyi muun muassa panosten, kuten siemenien ja lannoitteiden valmistus, maanmuokkaukseen ja kylvämiseen tarvittava konetyö sekä maaperäpäästöt. Aineistona käytettiin kahden myllyn ja seitsemän leipomon tietoja. Tiedot kerättiin sähkön- ja lämmönkulutuksista, käytetyistä energianlähteistä, talousveden kulutuksesta sekä jäteveden ja tuotantojätteen muodostumisesta. Energian- ja vedenkulutus sekä jätteen ja jäteveden määrä jaettiin tuotetuille kiloille. Eroja vehnä- ja ruisjauhojen jauhatusprosesseissa ja vehnä- ja ruisleipien leivontaprosesseissa ei huomioitu. Kuljetukset myllystä leipomoon ja leipomosta kauppaan huomioitiin. Kuluttajan oletettiin noutavan leipä kaupasta muiden ostosten ohella, ja kuluttajatason hävikiksi arvioitiin 10 prosenttia. Erikseen laskettiin tilanne, jossa kuluttaja lisäksi paahtoi leipänsä 70 gramman erissä. Eri tuotantolaitoksissa kulutetun sähkön ja kaukolämmön oletettiin vastaavan KHK-päästöiltään keskimääräistä Suomen sähkön- ja kaukolämmöntuotantoa. Myllyjen ja leipomoiden vedenoton ja jätevedenkäsittelyn ar- Hiilijalanjälki mittaa kasvihuonekaasuja Kuluttajat kaipaavat kulutusvalintojensa pohjaksi lisää tietoa tuotantoketjussa muodostuvista tuotteiden kasvihuonekaasu (KHK)-päästöistä. Hiilijalanjäljen selvittäminen eri elintarvikkeille auttaa myös päättäjiä kohdentamaan poliittistaloudellisia ohjauskeinoja ilmastoystävällisten elintarvikkeiden tuotannon tukemiselle ja kulutuksen lisäämiselle. Leipä on peruselintarvike ja olennainen 44 osa ruokakulttuuriamme. Leivän hiilijalanjäljestä ei kuitenkaan ole Suomessa vielä julkaistua tutkimustietoa. Hiilijalanjäljellä mitataan tuotteen elinkaaren aikana ilmaan vapautuvien KHK-päästöjen (CO2, N2O, CH4) määrää, mutta sen laskentaan ei ole vielä olemassa yhtenäisiä standardeja. Kasvihuonekaasuista saadaan yhteismitallisia muuttamalla ne hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv.). Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi KUVa. leIPÄTIedOTUS n T I e d e & T U T K I M U S vioitiin vastaavan Tampereen vesilaitoksen KHK-päästöjä, koska vain Tampereen vesilaitoksen KHK-päästöistä löytyi käyttökelpoiset, tarkasti dokumentoidut ja julkiset tiedot. Kaikessa biojätteen käsittelyssä oletettiin syntyvän samansuuruiset KHK-päästöt kuin Suomen ympäristökeskuksen määrittelemissä Helsingin seudun ympäristöpalvelualueen jätteenkäsittelyssä. Hiilijalanjälki laskettiin leipomosta myyntiin lähtevää leipäkiloa kohti. Leipien resepteinä käytettiin yksinkertaistettuja reseptejä. Kiloon vehnäleipää (ruisleipää) tarvittiin 666 grammaa (625 g) jauhoja ja tämän jauhomäärän jauhamiseen 832 grammaa vehnää (651 g ruista). Ruisleivän valmistuksessa tarvittiin lisäksi suolaa ja vehnäleivän valmistuksessa myös hiivaa, rasvaa ja sokeria. Näiden raakaaineiden valmistuksen aikaiset KHK-päästöt otettiin huomioon, ja päästöinä käytettiin kirjallisuudesta löydettyjä ja yritysten ilmoittamia päästöjä. Vehnä- ja ruisleivällä pieni ero Leivän hiilijalanjäljeksi saatiin noin 1400– 1700 g CO2-ekv./kg leipää (kuva 1). Paahtamattoman vehnäleivän elinkaaren aikana muodostui noin 1500 g CO2-ekv./kg leipää (n.. 43 g CO2-ekv./35 g:n leipäpala) ja paahtamattoman ruisleivän elinkaaren aikana noin 1400 g CO2-ekv./kg leipää (n. 40 g CO2-ekv./35 g:n leipäpala). Leivän paahtamisesta aiheutui molempien leipien kohdalla noin 180 g CO2-ekv./kg leipää lisää päästöjä. Viljelyn osuus paahtamattomalla vehnäleivällä /ruisleivällä oli 40/41 %, myllyn osuus 2 %, leipomon osuus 46/44 % ja kuluttajan osuus 12/13 %. Leipomon osuudessa on huomioitu muut raaka-aineet ja pakkausmateriaali. Vehnä- ja ruisleipien välille saatiin pieni ero, mikä johtui lähinnä leipien erilaisista resepteistä. Leipomossa sähkön, lämmön ja talousveden käytöstä, jäteveden ja tuotantojätteen käsittelystä ja kuljetuksista muodostui yhteensä noin 610 g CO2-ekv./kg leipää (kuva 2). Sähkön kulutuksesta aiheutui keskimäärin 47 %, lämmönkulutuksesta 27 %, jakelusta 23 %, vedenkulutuksesta ja jäteveden käsittelystä 2 % sekä tuotantojätteen käsittelystä 1 %. Vaihtelu energiankulutuksesta aiheutuvista pääs- n VÄITÖKSIÄ Vehnä‐ ja ruisleivän elinkaaren aikaiset KHK‐päästöt paahdetulle ja paahtama8omalla leivälle 1800 1600 1400 1200 KULUTTAJA 1000 LEIPOMO MYLLY 800 VILJELY 600 400 200 0 Paahde-u vehnäleipä Paahde-u ruisleipä Ruisleipä Vehnäleipä Kuva 1. Vehnä- ja ruisleivän elinkaaren aikaiset KHK-päästöt paahdetulle ja paahtamattomalle leivälle. Yersinia-bakteerien esiintymistä sianlihan tuotannossa voidaan vähentää ELL Riikka Laukkanen väitteli syyskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Enteropathogenic Yersinia in pork production. Tutkimuksessa osoitettiin, että sekä ruhot ja elintarvikkeeksi tarkoitetut elinpaketit saastuivat lähinnä sikojen kantamilla yersiniakannoilla. Mitä enemmän bakteereja havaittiin sikatilalla, sitä todennäköisemmin ruhot olivat saastuneita teurastamolla. Peräsuolen pussitus vähensi saastuneiden ruhojen määrää merkittävästi, vaikkei kokonaan poistanutkaan ongelmaa. Tutkittaessa näytteiden eristysmenetelmiä tutkimuksessa havaittiin, että kylmärikastusmenetelmä on tehokkain bakteerien eristyksessä, mutta millään tutkitulla testausmenetelmällä ei voitu havaita kaikkia positiivisia näytteitä. Laukkanen toteaakin, että parempia eristysmenetelmiä tulisi kehittää enteropatogeenisille yersinioille, jotta ruokamyrkytysepidemioita pystyttäisiin selvittämään tehokkaammin tulevaisuudessa. Lisätietoja: riikka.laukkanen(at)helsinki.fi Liiketoimintaosaaminen ratkaisee verkkokaupassa Kuva 2. Leipomoprosessin ja jakelun aikaiset KHK-päästöt. töissä leipomoiden välillä oli suurta. Vehnäleivän valmistuksessa aiheutui noin 48 g KHK-päästöjä suolan, sokerin, rasvan ja hiivan ja noin 25 g KHK-päästöjä pakkausmateriaalin tuotantoketjusta. Ruisleivän valmistuksessa suolan tuotantoketjusta aiheutui noin 2 g KHK-päästöjä ja pakkausmateriaalin valmistuksesta noin 13 g KHK-päästöjä. Tutkimuksessa oletettiin, että leivät pakataan polypropeenipussiin, joka on yleisin leivän pakkausmateriaali. Ruisleivän pakkaamiseen tarvittiin vähemmän polypropeenia pienemmän tilavuuden vuoksi. Tutkielmassa jouduttiin tekemään paljon oletuksia ja yleistyksiä, jotka vaikuttivat lopputulokseen. KHK-päästöt perustuvat kirjallisuudesta löydettyihin ja yritysten ja organisaatioiden ilmoittamiin arvoihin. Tutkielmassa saatu hiilijalanjälki on kuitenkin suuruusluokaltaan samansuuruinen Englannissa, Tanskassa ja Ruotsissa hiljattain määritettyjen leivän hiilijalanjälkien kanssa3. π Asiantuntijana jutun työstämisessä on toiminut yksi maisterin tutkielman ohjaaja, vanhempi tutkija JuhaMatti Katajajuuri (MTT). Viljelyn osuuden laskelmat on saatu agronomi Hannu Mikkolalta Helsingin yliopiston agroteknologian laitokselta. Maisterin tutkielma on luettavissa 15.12.2010 jälkeen osoitteessa http://helda. helsinki.fi/handle/10138/18027 lähteet: 1) Smedman a, lindmark-Månsson H, drewnowski a, edman M. 2010. nutrient density of beverages in relation to climate impact. Food & nutrition Research, 54. 2) Mikkola H, ahokas J. 2009. energy ratios in Finnish agricultural production. agriculture and Food Science. 18. 3)King´s Mill, Klimatpåverkan från brödkommunikationsunderlag. Sammanfattning. 2009. Brödinstitutet, lantmännen Unibake. 2010. Bakery report 2010. KTL Marko Ovaskaisen taloustieteiden, erityisesti yrittäjyyden, väitöskirja Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce - Findings from Finland tarkastettiin tammikuussa Jyväskylän yliopistossa. Ovaskainen tutki väitöskirjassaan sähköistä kaupankäyntiä eli verkkokauppaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja niiltä vaadittavan osaamisen näkökulmista. Hän myös tarkasteli, miten verkkokaupassa tarvittavaa osaamista voidaan yrityksissä hankkia ja kehittää. Ovaskainen havaitsi, että verkkokaupassa korostuu liiketoiminnallinen osaaminen, vaikka arkipuheessa saatetaan korostaa erityisesti teknisiä ratkaisuja. Liiketoiminnallinen ja tekninen osaaminen tukevat verkkokaupassa toisiaan, ja menestyvä yritys yhdistää ne onnistuneesti. Lisätietoja: marko.ovaskainen(at)cou.fi >> Viivi Wanhalinna ETK, MMyo Viivi.wanhalinna(at)helsinki.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 45 n V Ä I T Ö K S I Ä | Koonnut Raija ahvenainen-Rantala Pk-yritykset saatava mukaan innovaatioverkostoihin KTL Esa Storhammarin johtamisen väitöskirjan Toimintaympäristö ja PK-yritykset. Havaintoja yritystoimintaan vaikuttavista tekijöistä tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa. Väitöskirjassa todetaan, että yritystoiminnan kehittämisessä on tärkeää saada pk-yritykset mukaan innovaatioverkostoihin, jotka rakentuvat yritysten, yhteisöjen, asiantuntijoiden ja asiakkaiden vuorovaikutuksen kautta. Tämä vaatii uudenlaisia vuorovaikutuksen muotoja ja rahoitusvälineitä erityisesti alueellisilta toimijoilta, kuten ELY-keskukset ja paikalliset kehitysyhtiöt. Pk-yritysten rooli on keskeinen aluetalouksien kehityksessä erityisesti keskusten ulkopuolisilla alueilla. Väitöksen mukaan yritysten kilpailuedun saavuttaminen ja aseman säilyttäminen perustuvat vahvasti yrityksen innovaatiokykyyn, osaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Pk-yritysten innovaatiotoiminnan keskeiset ongelmat voidaan yhdistää verkostoitumiseen, toimialaan ja resursseihin. Pienten, keskusalueiden ulkopuolisten, perinteisten alojen yritysten on vaikeampaa päästä mukaan innovaatiojärjestelmiin ja -verkostoihin. Tehokas innovaatiotoiminta edellyttää yrityksiltä aktiivista ja strategista otetta uudistumiseen. Innovaatiostrategia muotoutuu yrittäjän, yrityksen ja toimintaympäristön muodostamassa kokonaisuudessa. Pk-yritysten saaminen mukaan innovaatioverkostoihin vaatii uudenlaisia vuorovaikutuksen tapoja, kuten sosiaalinen media sekä rahoitus- ja tukimuotoja erityisesti alueellisilta toimijoilta. – Pienten yritysten mahdollisuuksia liittyä ja osallistua verkostoihin pitäisi helpottaa niin inhimillisten (ajankäyttö!) kuin taloudellisten resurssien osalta. Millaisin keinoin pienet yritykset pää- sevät mukaan mm. innovaatioverkostoihin? Storhammar pohtii. – EU:n ohjelmien puitteissa yrittäjille tulisi luoda mahdollisuus kansainvälistymiseen ulkomailla. Osallistuminen edellyttää joka tapauksessa pieniltä yrityksiltä aktiivisuutta ja myös sosiaalista luottamusta. Analyyseissä ei tarkasteltu toimialoja muutoin kuin niiden teknologiatason mukaan. Korkean teknologian ja korkean keskitason teknologian yrityksissä innovaatiotoiminta on vilkkaampaa kuin matalamman teknologiatason toimialoilla, joihin elintarviketeollisuus luokittuu. Tutkimuksessa oli mukana 30 elintarvikealan yritystä. Lisätietoja: esa.t.storhammar(at)jyu.fi Tietojärjestelmät ovat keskeisiä yritysverkoston koordinoinnissa KTL Marikka Heikkilän tietojenkäsittelytieteen väitöskirja Coordination of complex operations over organizational boundaries tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa. Heikkilä pohti väitöstutkimuksessaan, kuinka yritysten soveltamat koordinoinnin tavat ja menetelmät ovat muuttuneet ajan myötä sekä kuinka verkostoitunutta toimintaa voidaan ohjata. – Tieto- ja kommunikaatiojärjestelmät (ICT) ovat olleet tärkeä väline toiminnan koordinoinnissa yrityksissä jo pitkään. Nyt niiden kehitys on kuitenkin suuren haasteen edessä verkostomaisen toiminnan yleistyessä. Järjestelmien tulisi tukea paremmin verkoston oppimista, yhteistyötä ja liiketoimintamallien analysointia Heikkilä toteaa. Heikkilän väitöskirjassa kuvataan case-tutkimuksen avulla, kuinka ympäristön ja toimintojen monimutkaisuus lisääntyi huimasti viime vuosikymmenellä ja kuinka tämä monimutkaisuuden kasvu aiheutti yrityksen johdolle jatkuvan tarpeen lisätä ihmisten ja tehtävien välistä koordinaatiota. – Koordinointikeinot hyödynsivät lähes poikkeuksetta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa, Heikkilä kertoo. Tulevaisuudessa ICT:n tulisi Heikkilän mukaan avustaa vaihtoehtoisten liiketoimintamallien arviointia esimerkiksi arvonmallinnuksen ja simuloinnin avulla. Sen tulisi tukea paremmin verkoston oppimista tarjoamalla välineitä yritystenvälisten, luottamuksellisten työpajojen ja tapaamisten organisointiin ja dokumentointiin. Myös työkaluja sopimuksien muutostenhallintaan tarvittaisiin lisää. – Tarvetta olisi myös parantaa ICTsovelluksien pääsyoikeuksien ja vastuiden hallinnointia sekä tiedon omistajuuteen liittyviä seikkoja ottaen huomioon sen, että erilaisten yritysten tulisi pystyä sujuvasti liittymään, toimimaan sekä irtautumaan verkostosta ja sen tietojärjestelmistä. Näihin seikkoihin varautuminen on oleellista, sillä verkostot vääjäämättä muuttuvat ajan myötä, Heikkilä huomauttaa. Lisätietoja: marikka.heikkila(at)jyu.fi Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa YM Kirsti Ahlqvist väitteli huhtikuussa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kulutus, tieto, hallinta – Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa. Talous- ja sosiaalihistorian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa käytettiin aineistona muun muassa kulutustutkimuksia lähes sadan vuoden ajanjaksolta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kulutuksesta tuli 46 yhteiskunnallisen mielenkiinnon ja tilastollisen tiedon tuotannon kohde sekä miten kulutukseen on eri aikoina yhteiskuntapoliittisin käytännöin pyritty vaikuttamaan. Väitöskirja osoittaa, että tilastotieto on mahdollistanut monenlaiset tavat arvioida väestön kulutuskäyttäytymisen seurauksia sekä koko talouden että yksilöiden tasolla. Lisäksi 1900-luvun aikana on tapahtunut Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi selviä muutoksia myös kulutuksen hallinnan ajattelutavoissa ja käytännöissä. Esimerkiksi sotien jälkeen korostettiin solidaarisuutta, kun taas 80-luvulla hallitsi markkinoiden logiikka. Edellisessä riskiin varauduttiin kollektiivisesti, jälkimmäisessä riski oli yksityistetty. Kuluvalla vuosituhannella kulutuksen taloudellisen ja sosiaalisen kysymyksen rinnalle on tullut kulu- tuksen ekologinen kysymys. Kulutuksen ekologinen hallinta edellyttää tietoa kulutuksen tavoista ja kohteista sekä tästä aiheutuvan energiankulutuksen ja päästöjen arviointia. Kulutuksen hallinnan keinoina toimivat edelleen esimerkiksi valistus, neuvonta ja veropolitiikka. Lisätietoja: kirsti.ahlqvist(at)stat.fi n T I e d e & T U T K I M U S Kauran komponenteilla emulsioita mikrokapselointia varten Modifioidusta kauraleseestä on mahdollista valmistaa optimoinnin avulla stabiileja, partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan pieniä öljy vedessä -emulsioita. Insinöörityöni tarkoituksena oli tutkia, voidaanko muokatusta kauraleseestä valmistaa optimoinnin avulla öljy vedessä -emulsioita, jotka voisivat teoreettisesti soveltua mikrokapselointiin. Lisäksi haluttiin selvittää, vaikuttavatko emulsion valmistusolosuhteet ja muokatun kauraleseen määrä emulsion ominaisuuksiin. Kokeilla etsittiin sellaiset homogenointiolosuhteet (homogenointipaine ja -aika) ja kuivatun muokatun kauraleseuutteen pitoisuus, jolla emulsio olisi stabiili 26 tuntia valmistamisen jälkeen ja viskositeetti ja keskimääräinen partikkelikoko olisivat mahdollisimman pieniä. Optimointi suoritettiin matemaattisia malleja hyödyntäen. Tutkimus tehtiin osana ETM Pia Laineen (HY, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos) väitöskirjatutkimusta. Insinöörityön ohjaajina toimivat Laineen lisäksi yliopettajat Riitta Lehtinen ja Veli-Matti Taavitsainen (Metropolia, bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma). Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Reetta Kivelä, Jussi Loponen ja Kirsi Jouppila (HY, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos). Kauraleseen pitoisuudella selkeä vaikutus Insinöörityön tulokset osoittivat, että muokatulla kauraleseuutteella on mahdollista valmistaa stabiileja, partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan pieniä öljy vedessä -emulsioita. Mikrokapselointia varten teoreettisesti optimaalisin emulsio saatiin aikaan kauraleseuutteen pitoisuudella 1,55 %, 600 barin homogenointipaineella ja 10 minuutin homogenointiajalla. Kauraleseuutteen pitoisuudella oli selkeästi voimakkaampi vaikutus emulsion ominaisuuksiin (stabiilisuus, viskositeetti, partikkelikoko) kuin homogenointiajalla ja -paineella, ja pienet muutokset emulsion kauraleseuutteen pitoisuudessa saivat aikaan partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan hyvin erilaisia emulsioita. Matemaattisten mallien mukaan kauraleseuutteen pitoisuus oli ainoa tilastollisesti merkitsevä muuttuja. Emulsiot erottuivat, mikäli kauraleseuutteen pitoisuus oli liian pieni tai suuri. Jatkokokeiden tulosten perusteella homogenointipaineen nosto näyttäisi laskevan emulsion viskositeettia. Kauran komponentit ovat potentiaalisia kapselointimateriaaleja. KUVa: eIJa TOPPInen viskositeetiltaan erilaisia elintarvike-emulsioita, joita voitaisiin mikrokapseloinnin lisäksi mahdollisesti hyödyntää myös muissa elintarvikesovelluksissa. Mikrokapselointitutkimusta muokatulla kauraleseellä jatketaan, ja kauramateriaalin käyttömahdollisuuksia selvitellään Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella. Muokatun kauraleseen ja emulsion valmistusprosessin optimointi, jossa otettaisiin huomioon taloudelliset näkökulmat, tarjoaisi mahdollisuuden lisätutkimuksille. π Kauran käyttömahdollisuuksia selvitetään Eija Toppinen bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimus osoitti, että muokatulla kauraleseellä on mahdollista valmistaa stabiileja ja Eija Toppinen on saanut Elintarviketieteiden Seuran opinnäytestipendin syksyllä 2010. Sumutuskuivaus yleinen kapselointitekniikka Mikrokapselit ovat mikrometrikokoisia partikkeleita, jotka koostuvat kapseloitavasta yhdisteestä (esim. aromi) ja kapselimatriisista (esim. proteiini/polysakkaridi). Mikrokapseloinnin avulla voidaan parantaa herkästi reagoivan aineen säilyvyyttä ja ehkäistä sen reaktioita elintarvikkeen muiden ainesosien kanssa, säädellä sen vapauttamista, muuttaa nesteitä helposti käsiteltäviksi kiinteiksi aineiksi ja peittää kapseloitavan materiaalin makua. Sumutuskuivaus on elintarviketeollisuudessa yleisimmin käytetty kapselointitekniikka. Kun kapseloitava yhdiste on rasva- liukoinen, kapseloitavasta yhdisteestä ja kapselimateriaalista valmistetaan emulsio, joka sumutetaan pieninä pisaroina kuumaan ilmavirtaan. Sumutuskuivauksessa suurin osa emulsion sisältämästä vedestä haihtuu ja kapselimateriaali muodostaa suojaavan kerroksen kapseloitavan materiaalin ympärille eli muodostuu mikrokapseleita. Mikrokapselointia varten optimaalisen emulsion tulee olla stabiili, eli sen ominaisuudet eivät saa muuttua merkittävästi ajan kuluessa, ja sen viskositeetin tulee olla pieni emulsion pumppaamisen ja sumuttamisen onnistumiseksi. Emulsion pisaroiden tulee olla pieniä ja tasakokoisia ja kuiva-ainepitoisuuden tulee olla riittävän korkea suojaavan matriisin muodostumiseksi öljypisaroiden ympärille. Sumutuskuivauksessa käytetyn kapselointimateriaalin pitää olla vesiliukoinen ja viskositeetiltaan matala korkeillakin konsentraatiolla. Sumutuskuivauksessa käytettävien kapselointimateriaalien valikoima on vielä rajoitettu, eikä kauralesettä ole ennen käytetty mikrokapselointiin sumutuskuivaamalla. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 47 n T a P a H T U M I a erikoistuminen ja pitkäjänteinen työ kansainvälistymisen kulmakiviä Elintarviketieteiden Seuran puheenjohtajan Heikki Mannerin luotsaama paneeli FoodTec 2010 -messuilla syyskuussa avasi hyvin suomalaisten johtajien näkemyksiä kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja karikoista. Keskustelijoina olivat toimitusjohtaja Kai Iiskola (Puljonki Oy), toimitusjohtaja Esa Luomanperä (Jokilaakson Juusto Oy), johtaja Veijo Meriläinen (Valio Oy) ja konsultti Sampsa Heinonen (Organic Food Finland). Suomalaisen elintarviketeollisuuden tulee edelleen kansainvälistyä, mutta se on tehtävä viisaasti. On pärjättävä Suomessa, ennen kuin kannattaa miettiä vientiä. Pienten yrittäjien ei kannata aloittaa vientiä ensimmäiseksi Venäjällä, vaan ennemminkin Euroopassa. Euroopan Unionin alueella lainsäädäntö on sama, mikä luonnollisesti vähentää esteitä. Rajattu koemarkkinointi ennen viennin aloitusta on paikallaan. – Jos tuote ja vientirengas ovat hyviä, vienti onnistuu, Kai Iiskola kannusti. Jos pk-yritys mielii Venäjän markkinoille, hyvän ja kokeneen asiantuntijan apu on tarpeen. Veijo Meriläinen onkin auttanut muuta- Kai Iiskola, Sampsa Heinonen, Esa Luomanperä, Veijo Meriläinen ja Heikki Manner (oik.) keskustelivat vilkkaasti paneelissa. KUVa: RIIKKa MOnOnen Tuotekehityksen uudet tuulet – onko niitä? ETS:n prosessiteknisen jaoston seminaari tuotekehityksen uusista tuulista kiinnosti myös FoodTec 2010 -messujen kävijöitä syyskuussa. Pitkälti toistasataa henkeä sai uutta pohdittavaa tuotekehityksestä. Tilaisuuden puheenjohtaja, professori Kari Salminen johdatti aiheeseen kysymällä, onko tuotekehityksessä uusia tuulia. Onko elintarviketeollisuuden tuotekehitys riittävän kunnianhimoista ja rahoitus riittävää? Onko lähikauppojen hyllyissä todellisia uutuuksia? Mitkä voittotuotteet ovat päässeet Tähtituote -kilpailusta eteenpäin, jopa Suomen rajojen ulkopuolelle? Saammeko Suomesta hyviä elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille? Suomalaisten kansainvälisesti mainetta niittäneiden ksylitolin, Benecolin ja GG-bakteerin patentit ovat vanhentuneet. Onko tilalle tullut vastaavia uu- 48 sia tuotteita? Salminen ehdotti, että Tähtituote -kilpailussa pitäisi olla kriteerinä myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla. Suomeen kansainvälisen markkinoinnin Tekes Salminen kysyi myös, onko yhteistyö yritysten ja toisaalta yritysten ja tutkimuslaitosten välillä riittävää. Monet yritykset ovat hyvin itseriittoisia. Salminen kehotti laittamaan hynttyyt yhteen ja luopumaan itsekkäästä ajattelusta. Äärimmäisen harvoin on tuotetta, joka ei tarvitsisi tutkimusta ja tuotekehitystä, toisin sanoen myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Ideat eivät riipu yrityksen koosta, mutta pienillä yrittäjillä ei ole resursseja viedä ideoita eteenpäin. Myös tutkimuslaitosten pitäisi ottaa mukaan uusia ideoita omiin Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi kansallisiin ohjelmiinsa. Lisäksi Suomeen tarvittaisiin kansainvälisen markkinoinnin Tekes, joka rahoittaisi markkinointia ihan koulutuksesta lähtien. Tällä tavalla estettäisiin takavuosien epäonnistumiset kansainvälisessä markkinoinnissa. Seminaarissa puhuivat toimitusjohtaja Heikki Manner (Jovant Oy), asiantuntija Emma Laivisto (Viikki Food Centre) ja projektipäällikkö Mauri Ylikyyny (Fazer Oy). Kehittyvä Elintarvike -lehden järjestämä seminaari Ympäristövastuullista liiketoimintaa elintarvikeketjussa veti myös hyvin väkeä, kuten myös Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) luotsaama seminaari Jäljitettävyydellä turvallisuutta. FoodTec 2010 -seminaarien esityksiä on ladattavissa ETS:n kotisivuilta www.ets.fi. Raija Ahvenainen-Rantala maa pk-yritystä Venäjän viennissä. Valiolla itsellään on vientikokemusta jo yli sadan vuoden ajalta. Kumppanuus venäläisten kanssa on yksi tapa etabloitua Venäjän markkinoille, mutta sekin vaatii aikaa. Lupamenettelyt ovat hankalia. Kulttuurituntemus, kielitaito ja paksu lompakko ovat välttämättömiä. Harvalla pkyrittäjällä on varaa tällaiseen. Panelistit peräänkuuluttivat kansallisia investointeja viennin vauhdittamisessa ja halusivat nostaa sen vaaliteemaksi. Suomessa ei ole ollut pitkäjänteistä strategista suunnittelua. Vuodessa ei mikään onnistu, saatika kolmessa kuukaudessa. Monille messuille ei ole menty ollenkaan, monille taas liian kiireellä ja osastot ovat olleet kehnoja. Tosin Heikki Mannerilla oli päinvastainenkin kokemus viime heinäkuulta Brysselissä, missä maatalouskomissaari järjesti ruokanäyttelyn. Jokaisella maalla oli oma koju paikallisessa puistossa. Suomen kojusta vastasi maa- ja metsätalousministeriö. Järjestelyaikaa oli alle kolme kuukautta. Suomi oli ainoa maa, jolla oli moderni lähestymistapa ”Ruokaa terveydeksi”. Kojussa oli läpileikkaus uu- simmista, viimeaikaisista tuoteuutuuksista. Valion laktoositon maitojuoma ja marjat kiinnostivat vierailijoita. Koivunmahla-mansikkajuoma oli viety käsistä. Hinnalla ei tuntunut olevan väliä. Messujen todettiin olevan hyvä tapa tehdä itseään tunnetuksi, mutta esillä on oltava erityistuotteita, joilla on lisäarvoa tavanomaiseen tarjontaan nähden. Lisäksi tarvitaan näyttöä, että tuote on käynyt kaupaksi jollakin markkinoilla. Terveys, hyvinvointi, ekologisuus ja yhteiskuntavastuunäkökulma ovat pysyviä megatrendejä. – Hypetys kuuluu nykyaikaiseen markkinointiin, mutta täytyy olla perustelut, miksi tiettyä erityistuotetta pitäisi käyttää, Sampsa Heinonen täydensi. Esa Luomanperä totesi, että ruoka menee rajojen yli ravintoloiden kautta. Keskustelussa todettiinkin, että suomalainen ruoka, huonekalut ja kännykät kotimaisella desingilla pitäisi jotenkin yhdistää, esimerkiksi perustamalla suomalaisia ravintoloita vientimaihin. π Raija Ahvenainen-Rantala FoodTec 2010 -seminaareista poimittua ” ” ” ” Ilmastoneuvottelut takkuavat, mutta ilmastonsuojelu jatkuu. Päästöohjaus ulottunee ennemmin tai myöhemmin myös elintarvikealalle. Oras Tynkkynen, Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Seuraavaksi tulee tuotelähtöinen ympäristöajattelu. Tuotevalikoima tulee pikkuhiljaa muuttumaan. Maarit Kyyrö, laatujohtaja, Saarioinen Oy Kananmuna on ainoa tuote, jossa jäljitettävyys on saatu yksilötasolle. Juha Back, hankintajohtaja, Munakunta Prosessointi on keskeinen osa elintarvikkeen ravitsemuksellista kehittämistä. Mauri Yli-Kyyny, projektipäällikkö, Fazer Oy Messuilta kokonaisvaltaista hyvinvointia Seinäjoella helmikuussa 2011 järjestettävä uusi messutapahtuma Food & Life Expo kokoaa ruoka-, terveys- ja liikunta-alojen toimijat samalle areenalle. Tapahtuma antaa monipuolista tietoa ravinnosta ja liikunnasta, joka johtaa hyvinvoinnin tielle. Messukävijät saavat syvällistä tietoa eri aihe-alueista, testejä oman hyvinvointinsa mittaamiseen sekä monipuolista neuvontaa ja innostusta elintapojen muokkaamiseen. Messut pidetään 10.–12. helmikuuta. Lisäksi 10.2. järjestetään asiantuntijaseminaari. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.foodandlife.fi. Vuoden luomutuote 2011 -kilpailulla innovatiivisuus esiin Vuoden Luomutuote 2011 -kilpailulla etsitään innovatiivisia luomu-uutuuksia. Tuotteen pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia ja tuotteen valmistettu Suomessa. Kilpailutuote on tullut markkinoille 1.1.2010 jälkeen ja se on suunnattu kuluttajille, ammattikeittiöille tai molemmille. Kilpailuun voi ilmoittaa ehdokkaita joulukuusta lähtien. Tuotteen arvioinnissa on olennaista muun muassa sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Kilpailuun voi osallistua Luomuliiton internet-sivuilla 23.2.2011 mennessä. Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati, ja myös yleisön suosikki palkitaan. Kaikki finalistit pääsevät esille Luomupäivän cocktail-tilaisuudessa, joka huipentuu voittajan julistamiseen. Luomupäivä pidetään 23.3. Espoon Hanasaaressa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 49 n T a P a H T U M I a Ruotsin elintarvikepäivien pääaihe: Miten luottamus elintarvikealaan horjuu tai vahvistuu? luottamus elintarviketeollisuuteen horjuu, mutta mistä luottamus syntyy, miten menetetty luottamus voidaan palauttaa ja miten elintarvikeala pystyy säilyttämään uskottavuuden kriiseissä? näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Ruotsin elintarvikepäivillä syyskuun alussa. – Ihmiset tuntevat itsensä usein elintarviketeollisuuden huijaamiksi, esitti Louise Ungerth, kuluttaja- ja ympäristökysymyksien päällikkö Ruotsin kuluttajayhdistyksestä (Konsumentföreningen). Kuluttajan luottamus ruuan turvallisuuteen, aitouteen, terveellisyyteen tai johonkin muuhun voi kadota hetkessä. Luottamus pitää ansaita, ja sen saamiseen voi mennä pitkä aika. Kriisitilanteessa sen voi menettää jopa iäksi. Kriisi ei välttämättä tarkoita, että kuluttajat kääntävät selkänsä yrityksille, vaan viestintä ratkaisee. Konsultti Totte Cederlund Vox PR:sta kertoi, että viestintä onnistuu kriisitilanteessa, jos ongelmaan reagoidaan välittömästi. – Lisäksi tulee olla täysin rehellinen ja ottaa vastuu ongelmasta sekä ratkaista se. Puolitotuuksissa liikkuminen on vaarallista, oli kriisi sitten lasinpaloja tuotteessa tai jotain muuta, hän tähdensi. Elintarviketeollisuudessa vastuuta omasta toiminnasta voidaan dokumentoida erilaisten standardien mukaan. Yrityksillä pitää olla vastuu tuoteturvallisuudesta ja tuotteen oikeellisuudesta. Toisaalta yrityksillä pitäisi olla vastuuta myös ympäröivästä maailmasta. – Globaalin yrityksen pitää ottaa globaali vastuu, mutta voimme vaikuttaa myös paikallisesti, väitti Camilla Hillden (Nordic R&D Director) Unileverista. Simpanssien puolestapuhuja Ing-Marie Persson Furuvikin eläintarhasta muistutti, että meillä on vastuu myös simpansseista. Hän tiivisti luottamuksen syntymisen perusperiaatteet simpanssien maailmasta: suora viestintä, avoimet tunteet ja välittäminen, johtajuus sekä ennen kaikkea vastuu tästä maapallosta. Vastuullisuus parantaa liiketoimintaa Yhteiskuntavastuu voi olla myös oleellinen osa liiketoimintaa ja sen tulosta. Tästä esitti esimerkin MAX hampurilaisketjun vastuullisuuspäällikkö Pär Larshans. – MAXin ydinarvot ovat maku, laatu ja vastuu. Vastuu tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista vastuuta. Olemme jo pitkään kouluttaneet ja palkanneet toimintarajoitteisia ihmi- Vuoden 2010 elintarvikepalkinto luomualan pioneerille Ruotsin elintarvikepäivien yhteydessä jaetaan vuosittain elintarvikealan palkinto. Tänä vuonna Livsmedelpriset meni Saltå Kvarnille. – Olemme saaneet joitain tunnustuksia aiemminkin, mutta tämä palkinto on erityisen arvokas, koska se tulee oman alan sisältä, kiitti Saltå Kvarnin toimitusjohtaja Johan Ununger. Saltå Kvarn on ollut vuodesta 1964 lähtien biodynaamisen viljelyn pioneeri. Yrityksellä on oma mylly ja leipomoita. Yritys valmistaa monenlaisia luomuelintarvikkeita, kuten leipää, pastaa, mehuja ja viinejä. Kaikki tuotteet ovat joko biodynaamisesti tai luomumenetelmin tuotettuja. Olisitko muuten uskonut, että joku päivä voit sekoittaa oman myslisi netissä? Saltå Kvarnilla pystyt: http://www.minmusli.nu/ 50 Sosiaalisen median hyödyntäjä Saltå Kvarn on onnistunut tekemään luonnonmukaisista tuotteista haluttuja ja houkuttelevia. Yritys on myös aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä. Facebook-ryhmässä on yli 6000 jäsentä, twitteriä seuraa lähes pari tuhatta, ja blogia päivitetään aktiivisesti. Saltå Kvarnia palkinnon saajaksi ehdotti tutkija Mia Prim Grythytte Akademista. Hänen mukaansa Saltå Kvarn on erinomainen esimerkki yrityksestä, joka seisoo sanojensa takana, osaa jäljitettävyyden sekä viestinnän kuluttajille. Saltå Kvarnin toimitusjohtaja Johan Ununger arvostaa kollegoiden antamaa tunnustusta. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ing-Marie Persson ja hänen kollegansa Santino (simpanssi) saivat yleisön nauruun ja kyyneliin. Ajatuksia vastuullisuudesta ja johtajuudesta herättänyt esitys ei jättänyt ketään kylmäksi. n siä asiakaspalvelutehtäviin. Maxille tämänkaltainen henkilöstöpolitiikka on myös liiketoiminnallisesti kannattavaa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, henkilöstön vaihtuvuus pienentynyt ja MAX on löytänyt helpommin hyviä työntekijöitä. Hampurilaisketju on perheyritys, jossa vastuu yhteiskunnasta lähtee myös omistajien omasta kiinnostuksesta. Larshansin mukaan vastuu vahvistaa myös yrityksen tavaramerkkiä. Häntä ei voinut olla uskomatta, kun työntekijä Lars Andersson pääsi kertomaan omasta kokemuksestaan: vasta Max-hampurilaisravintolassa hän löysi kykynsä ja pääsi kehittymään työntekijänä. Toisaalta Max on saanut sitoutuneen ja uskollisen työntekijän. Ruotsin elintarvikepäivillä todettiin, että hyvän, vastuullisen ja luotettavan ruuan ei pitäisikään olla halpaa. Kaupan keskusliikkeiden ostajilla on kuitenkin suuri valta, ja hinta on merkittävä tekijä. Voiko sitä ylipäätään muuttaa? Paneelikeskustelussa ICAn QA- & SC-päällikkö Niklas Warén kertoi, että ICAssa ostajien tietoisuutta lisätään mm. koulutuksen avulla. Maailma ei muutu yhdessä yössä, mutta suunta on oikea. Erilaiset standardit auttavat yrityksiä toimimaan siten, että luottamusta voidaan rakentaa. Tuotteiden erilaiset merkinnät, kuten luomumerkinnät auttavat viestimään tuotteesta. Luottamus on kuitenkin kuluttajalle lopulta uskon asia. Luomun merkitys voi olla epäselvää, mutta silti voidaan uskoa, että sillä tarkoitetaan jotain hyvää, ja siksi sitä halutaan. Myytit ovat vahvoja, ja niitäkin voi hyödyntää. Pääasia on rehellisyys ja vastuullisuus sekä niiden viestiminen oikein. Näin varmistetaan tavallisen kuluttajien usko ja luottamus alaan jatkossakin. π sekä logistiikasta ja tekniikasta johtaja Olavi Virtanen. • KTM Thomas Isaksson on nimitetty Leaf Suomen markkinointijohtajaksi ja KTM Ville Perho myyntijohtajaksi. • Heli Silvennoinen on valittu Antell-Cateringin asiakkuusjohtajaksi. • KTM Jukka-Pekka Reiss on nimitetty Meirassa kahvien tuoteryhmäpäälliköksi. • Anna Varesmaa on nimitetty Vaasan-konsernissa asiakkuusjohtajaksi ja Mira Perander viestintäpäälliköksi. • Jouko Kirjavainen on nimitetty kehityspäälliköksi Foodwest Oy:ssä. • Helsinki Business and Science Parkin Viikki Food Centre-yksikköön on nimitetty kaksi uutta projektipäällikköä osaksi OSKE-tiimiä. HTM Janne Pennasen tehtäviin kuuluu uusien hankehakemusten laatiminen sekä avustaminen OSKEtehtävissä. DI Jarno Pääjärven vastuulla on OSKEssa luotujen innovaatiotyökalujen pilotointi ja viimeistely uusiksi palveluiksi. • Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson on valinnut Ruralia-instituutin johtajaksi professori, FT Sami Kurjen. Instituutin varajohtajana toimii professori, VTT Pirjo Siiskonen. Instituutin toiminta Mikkelissä ja Seinäjoella jatkuu entisellään. • MARVACO CREATIVE on Marvacon uusi luovan suunnittelun yksikkö, jonka vetäjäksi on nimitetty Creative Manager Seija Vuorinen. Hän jatkaa myös avainasiakaspäällikkönä Marvacossa hoitaen nimettyjä asiakkuuksia. • MTT:n johtokunta on tehnyt päätöksen MTT:ssä haettavana olleiden kuuden johtajan viran täyttämisestä. Yhtä lukuun ottamatta 5-vuotiset virat täytetään 1.1.2011 alkaen. Biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen johtajana jatkaa ETT Eeva-Liisa Ryhänen, kasvintuotannon tutkimuksen johtajana MMT Aarne Kurppa, palveluyksikön johtajana MMT Pentti Aspila ja teknologiatutkimuksen johtajana MML Markku Järvenpää. Kotieläintuotannon tutkimusta ryhtyy johtamaan MScA Jutta Siivonen. Taloustutkimuksen johtajan virka jätetään tässä vaiheessa täyttämättä. Vuoden 2011 toukokuun loppuun asti viran väliaikaiseksi hoitajaksi nimitetään nykyinen taloustutkimuksen johtaja KTT Pasi Rikkonen • TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Teija Keso on nimitetty ravitsemusasiantuntijaksi Valiolla 1.9.2010 alkaen (äitiyslomansijaisuus). • Marjut Marjakangas on nimitetty suunnittelijaksi Ruokakeskon Tavarakaupan tuoretuote -yksikköön. Virpi Varjonen virpi.varjonen(at)invenire.fi nIMITyKSIÄ • Ekonomi Jouni Mattila on nimitetty Atria Suomen myyntijohtajaksi 1.12.2010 alkaen. Atria Suomen kaupallinen johtaja Jarmo Lindholm siirtyy kokopäiväisesti Atria Oyj:n palvelukseen brändien hallinnasta, tuotekehityksestä ja tuoteryhmäjohtamisesta vastaavaksi johtajaksi 1.1.2011 alkaen. Atria-konsernin henkilöstöjohtajaksi on nimitetty KTM Kirsi Matero. • VTT:n hallitus on nimittänyt FT, dosentti AnneChristine Ritschkoffin VTT:n tieteelliseksi johtajaksi. TkT Kristiina Kruus on aloittanut 5-vuotisen kauden VTT:n tutkimusprofessorina toimialanaan biomassan muokkauksen entsymologia. • Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte on valittu Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajaksi. • Reijo Kiskola on nimitetty Arlan Ingmanin tuotantojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2011 alkaen. • Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajaksi on nimitetty meijeriteknikko Risto Koski. • ETT Marina Heinonen on nimitetty Ravinnon turvallisuuden (Food Safety) professoriksi Helsingin yliopistoon. • Saarioisen tuotekehityksestä vastaa johtaja Mirja Lonka, asiakkuudesta ja markkinoinnista johtaja Janne Tuomisto, tuotannosta ja laadusta johtaja Kari Tupeli, taloudesta johtaja Heikki Hytönen, henkilöstöstä johtaja Tero Tuominiemi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 51 n T a P a H T U M I a Postereihin on tutustumassa mm. ranskalainen Joël Abecassis (oik.), joka toimii ICC:n (International Asscosiation for Cereal Science and Technology) varapresidenttinä. KUVa: JUHanI SIBaKOV gluteenittomista tuotteista on tulossa uutta tietoa Keliaakikoille räätälöidyt tuotteet puhuttivat kesäkuussa Tampereella pidetyssä gluteenittomat viljatuotteet gF10 -symposiumissa. Gluteeni-intoleranssi eli keliakia näyttää yleistyvän. Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio ja gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa jopa paljon nopeammin kuin keliakia yleistyy. Gluteenittoman dieetin voi toki koostaa ilman viljatuotteita, mutta koska leipä, pasta ja olut ovat niin keskeisiä länsimaisessa ruokakulttuurissa, keliaakikot mielellään nauttisivat vastaavia tuotteita. Vehnän, rukiin ja ohran korvaaminen ei kuitenkaan aina ole kovin helppoa, kun maku ja käyttöominaisuudet halutaan pitää vastaavina. EU:n uusi asetus gluteenittomista tuotteista (41/2009) asettaa gluteenittomuuden rajaksi 20 mg/kg, mikä on kymmenen kertaa aiempaa tiukempi vaatimus. Uusi asetus ei enää pidä kauraa keliaakikoille haitallisena, mutta sen sijaan asettaa keliaakikoille tarkoitetun kauran tuotantotavalle ainutlaatuisen kovat vaatimukset (ohra)kontaminaation välttämiseksi. Niin sanottujen puhdaskauratuotteiden hinta saattaakin olla moninkertainen tavanomaiseen verrattuna. Tilanne on aiheuttanut keskustelua keliaakikkojen piirissä. Valtaosa gluteenittomista leivistä ja pastoista perustuu maissi- tai riisitärkkelykseen, joskin Pohjoismaissa on perinteisesti paljon käytetty vehnätärkkelystä, joka on teknologisesti parempi leivonnassa. Niin sanottujen valeviljojen kuten tattarin, kinuan ja amarantin 52 käyttöä leivonnassa on kehitetty eri puolilla. Varsinaista teknologista läpimurtoa gluteenittomaan leivontaan ei kuitenkaan vielä tunneta. Eroon prolamiineista Triticeae-viljojen (vehnä, ruis, ohra) varastoproteiineissa on runsaasti keliaakikoille hai- Gluteeni leivonnassa ja tuotteissa • Viljateknologiassa gluteenilla tarkoitetaan vehnän sitkoa, joka antaa vehnätaikinalle sen ainutlaatuiset ominaisuudet. • Keliakian yhteydessä ja GF-tuotteista (gluten-free -tuotteista) puhuttaessa taas gluteenilla tarkoitetaan ns. Triticeae-viljojen eli vehnän, rukiin ja ohran varastoproteiineja. • Määritelmällisesti nämä proteiinit eivät liukene veteen, mutta liukenevat 70-prosenttiseen alkoholiin, ainakin pelkistämisen jälkeen. • Niissä on runsaasti glutamiinia ja proliinia ja juuri proliinin vuoksi niitä sanotaan prolamiineiksi. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi tallisia sekvenssejä. Erään GF10-symposiumissa esitetyn hypoteesin mukaan vehnässä niiden osuus saattaa olla lisääntynyt, kun on jalostettu leivontalaadultaan parempia lajikkeita. Toisaalta esimerkiksi alfa-gliadiinit, joilla keliakiatutkimuksia on paljon tehty, voitaneen poistaa leivontalaatua heikentämättä. Hollannin Wageningeniin on nyt koottu tuhansia vehnälinjoja keliakianäkökulmasta tarkasteltavaksi. Hydrolyysi on POP? Keliakia on monella tapaa hankalampi asia kuin laktoosi-intoleranssi, mutta ajatus aterian yhteydessä nautittavasta entsyymipilleristä tulee eittämättä mieleen. Kliinisissä farmakologisissa kokeissa on parhaillaan Aspergillus-homeen tuottama proliiniendopeptidaasi (POP tai PEP) ruuan gluteenin pilkkomiseksi. Läpimurtoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi julkaistu. Tehtävää pidetään vaikeana. Vasta hydrolyysi alle yhdeksän aminohapon ketjuksi poistaa haitallisuuden. Sovellus ehkä koskisikin vain mahdollisen (vähäisen) jäännösgluteenin poistamista. Viljan jyvä itsessään sisältää tehokkaan proteolyyttisen koneiston varastoproteiinien hajottamiseksi. Oma ryhmämme onkin soveltanut tätä elintarviketeknologista lähestymistapaa tavoitteena pilkkoa gluteeni haitatto- gluteenittomat viljatuotteet gF10 -symposium Gluteenittomien tuotteiden teknologia ja analytiikka olivat kesällä Tampereella järjestetyn kansainvälisen GF10-symposiumin aiheena. Käsiteltyjä teemoja olivat keliakiaa aiheuttavien proteiinien vaikutukset, ominaispiirteet, kemia ja analytiikka, gluteenin eliminoinnin mahdollisuudet kasvinjalostuksessa ja prosessoinnissa, gluteenittomien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen, gluteenittomuuden raja-arvot ja viranomaismääräykset, gluteenittomien tuotteiden markkinat ja ravitsemukselliset maksi jo elintarvikkeen teollisen valmistuksen aikana. Tämä voi tulla kysymykseen vain joissakin harvoissa prosesseissa, joissa voidaan käyttää viljamallasta, esimerkiksi oluen panossa. Myös ruismaltaan endopeptidaasit ovat hyvin tehokkaita varsinkin raskituksen aikana, ja jäljelle jää jopa vain alle 0,5 % rukiin prolamiineista. Myös leivontasovelluksia tutkitaan. Analytiikka kehittyy ominaisuudet, valeviljat (pseudocereals) gluteenittomissa tuotteissa, vehnätärkkelys ja kaura gluteenittomissa tuotteissa sekä leivän, pastan ja oluen valmistus gluteenittomasti. Seuraava symposium gluteenittomista viljatuotteista järjestetään vuonna 2013 Wienissä. Kolmen vuoden kuluttua on jo kokemuksia EU:n uuden asetuksen toimivuudesta ja vaikutuksesta gluteenittomien tuotteiden saatavuuteen, laatuun ja keliaakikkojen elämään. Symposiumin järjestämisestä vastasi perustuvaa R5 -menetelmää eli ns. Mendezin menetelmää, jossa vasta-aine tunnistaa prolamiineista QQPFP-pentapeptidin. Menetelmästä on ns. sandwich-versio ja kompetitiivinen versio, jonka uuden muunnoksen avulla voidaan määrittää pilkkoutuneita proteiineja esimerkiksi oluesta. Symposiumissa esiteltiin myös kokonaan uusia ELISA-tekniikkaan perustuvia gluteenin määritysmenetelmiä, joilla ei kuitenkaan (vielä) ole virallista asemaa. π Gluteenittomuuden analysointiin käytetään Codexin suosittelemaa, ELISA-tekniikkaan n Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen viljateknologian ryhmä. Laitokselta oli Tampereella noin 15 henkilöä, joista puolet opiskelijoita. Symposiumin järjestämistä tukivat monet yhteistyökumppanit, yritykset, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Elintarvikkeiden tutkimussäätiö. Symposiumin esitelmien extended abstract -tyyppiset lyhennelmät ovat saatavissa osoitteessa: http://www.helsinki. fi/gf10/index.htm Hannu Salovaara professori hannu.salovaara(at)helsinki.fi Jussi Loponen tutkija Päivi Kanerva tohtorikoulutettava Sanna Luoto opiskelija, kongressisihteeri Tuula Sontag-Strohm yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ta Pa H T U M a K a l e n T e R I Suomessa Lääkäripäivät 10.–13.1.2011 Helsinki, www.laakaripäivät.fi Tieteen päivät: Arjen arvoitus 12.–16.1.2011 Helsinki, www.tieteenpaivat.fi Sapuska-ohjelman vuosiseminaari 19.1.2011 Espoo, www.tekes.fi/ohjelmat Lean Management 19.–20.1.2011 Helsinki, www.fyi.fi PRO-gaala 20.1.2011 Helsinki, jenni.rinne@aromilehti.fi Työryhmähallinta Ruotsin päivittäistavarakaupassa 27.1.2011 Helsinki, www.finsve.com Educa 28.–29.1.2011 Helsinki, www.educamessut.fi Labquality 2011 10.–11.2.2011 Helsinki, www.labquality.fi/labquality-paivat/ Food & Life Expo 10.–12.2.2011 Seinäjoki, www.foodandlife.fi easyFairs Myymälä, Ravintola ja Fastfood & Café 2.–3.3.2011 Helsinki, www.easyFairs.com Maaseutuparlamentti 8.3.2011 Helsinki, www.maaseutupolitiikka.fi Flexoforum 2011 16.–17.3.2011 Tampere, www.fleksoforum.fi ChemBio Finland 22.–24.3.2011 Helsinki, www.finnexpo.fi Kemian Päivät 22.–24.3.2011 Helsinki, www.kemianseura.fi Teolliset palvelut 22.–24.3.2011 Helsinki, www.expomark.fi Luomupäivä 23.3.2011 Espoo, www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaivat Terve Ruoka & Terve Aikuinen 25.–26.3.2011 Kuopio, www.terveruoka.fi, www.terveaikuinen.fi Elintarvikepäivä 3.5.2011 Helsinki, www.etl.fi/etp Helsinki Chemicals Forum 19.–20.5.2011, annemaria.ojanpera@helsinkicf.eu Ulkomailla Næringsmiddeldagene 2011 26.–28.1.2011 Bergen, htt://www.teknologiskmatforum.no ISM 30.1.–2.2.2011, www.ism-cologne.com NEF-dagene 2011 8–11.2.2011 Lillestrøm, www.messe.no/nef BioFach 16.–19.2.2011 Nürnberg, www.biofach.de Upakovka/Upak Italia 25.–28.2.2011 Moskova, www.upakovka-upakitalia.de World Food Moscow & Ingredients Russia 15.–18.3.2011, www.worldfood-moscow.com INTERNORGA 18.–23.3.2011 Hampuri, www.internorga.com World Food Uzbekistan & Ingredients Uzbekistan 29.–31.3.2011, www.food-exhibitions.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 53 haarukassa Aitojamakuja.fi on uudistunut Uudistuneella Aitojamakuja.fi -sivustolla käyttäjä valitsee heti etusivulla joko kuluttaja- tai ammattikeittiöosion. Valinnan jälkeen avautuu varsinainen yritysten hakupalvelu. Hakupalvelun lisäksi molemmille sivustoille on koottu teemaan liittyvää lisätietoa ja linkkejä. Haku tapahtuu tuoteryhmittäin. Yhtenä kriteerinä voivat olla yrityksen tarjoamat palvelut. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan hakea esim. myllytuotteita tekeviä yrityksiä, joilla on oma myymälä tai myyntipiste. Haut voidaan rajata edelleen vain luomutuotteisiin, ja yrityksiä voidaan hakea koko Suomesta tai yhden tai useamman maakunnan alueelta. Hakupalvelussa on mukana yli 1100 yritystä. Luomumakuja maidosta Juustoportin lanseeraamaan luomutuoteperheeseen kuuluvat kermajuusto, kermaviili ja kirnuvoi. Kermajuusto (420 g) on maultaan mieto ja hyvin höyläytyvä, ja se sopii myös ruuanlaittoon. Rasvaa herkussa on 33 %. Juustoportin luomu kermaviili (200 g) on pehmeärakenteinen luomuraaka-aineista valmistettu kermaviili. Se soveltuu parhaimmillaan mm. salaatinkastikkeiden tai dippikastikkeiden valmistukseen. Luomu kirnuvoi (200 g) valmistetaan perinteisellä menetelmällä: kerma ensin hapatetaan ja sitten kirnutaan vanhan ajan tapaan. Kirnuvoi ja kermaviili soveltuvat molemmat hyvin myös leivontaan ja ruuanlaittoon. Elintarviketietoa ja -kemiaa Kirsti Parkkisen ja Kaija Rautavirran uutuuskirja Utelias kokki – elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajille on kattava tietopaketti elintarvikkeiden koostumuksesta ja ominaisuuksista. Kirjassa kuvataan havainnollisesti ruoanvalmistuksen luonnontieteellisiä ilmiöitä. Teos sopii oppimateriaaliksi korkeakouluihin ja yliopintoihin sekä soveltuu tieto- ja käsikirjaksi ruoka-alan ammattilaisille ja kotikokeille. Kirjan on kustantanut RestaMark. Silakkarullia joulupöytään Apetit tuo suomalaisten joulupöytään tänä vuonna entistä paremman valikoiman silakkaherkkuja. Perinteisten silakkarullien rinnalle on tuotu helposti uunissa kypsennettävät Tomaatti- ja Sinappisilakat. Silakat ovat saaneet kyytipojaksi uusia makuja. Apetit Tomaattisilakat (4x1,4kg/ltk) on maustettu perinteitä kunnioittaen etikalla, tillillä, sokerilla ja sipulilla ja tomaatilla. Lisää sävyä makuun tuo mm. cayennepippuri ja neilikka. Apetitin Sinappisilakat (4x1,4 kg/ltk) saavat voimansa sinapin ja kerman lisäksi yrteistä (meirami, rosmariini, timjami, fenkoli, salvia ja kynteli). Molempien uutuustuotteiden silakka on pyydetty Hanöbuktenista, joka on kalastusalueena vapautunut dioksiinimerkin käytöstä. Silakkarullat on valmiiksi kääritty nahkapuoli sisäänpäin, ja ne on pakattu kätevään aluvuokaan, jonka voi nostaa suoraan uuniin ja uunista tarjolle. Lisätietoja: kehityspäällikkö Hanna Pere, p. 010 402 4443 54 Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Jouluisia kartonkiastioita Huhtamäki on lanseerannut uuden Talvimarja-sarjan, joka sopii talvisiin tapahtumiin glögitarjoilusta jouluateriaan. Sarjaan kuuluu kolme erikokoista lautasta sekä kaksi erikokoista korvallista kahvikuppia. Kaikki astiat on valmistettu kartongista. Lisätietoja: Marianne Husu, Product Manager, marianne.husu@fi.huhtamaki.com Turvallisuus ja kilpailukyky kaupan alalla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisema Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky -kirja on ensimmäinen Suomessa julkaistu teos, jossa aihetta tarkastellaan laajasti. Raija Järvisen ja Jarmo Heinosen toimittama kirja sisältää paljon uutta tietoa turvallisuuden ylläpidosta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Turvallisuutta selvitetään pääosin omistajien ja johdon, kauppiaiden ja henkilökunnan, kaupan alan asiantuntijoiden sekä kuluttajien näkökulmasta. Hankintaopas AAKKOSOSA Kauttuan tehdas PL 120 27501 KAUTTUA Puh. 010 430 500 IK-Kotelo Inkeroisten tehdas Valtatie 12 46900 INKEROINEN Puh. 010 430 500 email: etunimi.sukunimi@ar-carton.com www.ar-carton.com ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Satukuja 1 D 02230 ESPOO Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: alert.toimisto@alert.fi www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: info.chemicals.fi@algol.fi www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: aimo.jussila@amihelp.fi www.amihelp.fi AMITEC OY Kaivolantie 8 23800 LAITILA Puh. 040 300 2200 Fax. (02) 856 132 www.amitec.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: valkeakoski@bemis.com www.bemis-europe.com Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: info@auraprint.fi www.auraprint.fi Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: terveys.tutkimus@berner.fi www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Malmarintie 20 01380 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: main@brenntag-nordic.com www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: info@busch.fi www.busch.fi Kirjolantie 7 21200 RAISIO Puh. (02) 435 8720 Fax (02) 435 8721 GSM +358 40 581 8683 email: tpiivek@cclind.com Juvan teollisuuskatu 11 02920 ESPOO Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: info@celego.fi www.celego.fi CHRISTIAN BERNER OY PL 12 (Rajavoudinkuja 1a) 01741 VANTAA Puh. (09) 276 6830 Fax (09) 890 920 email: infofi@christianberner.com www.christianberner.com PL 21 02401 KIRKKONUMMI Puh. 010 402 2300 Fax 010 402 2344 email: pekka.risikko@avena.fi www.avena.fi www.mildola.fi BANG & BONSOMER OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.com Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK Puh. 010 431 030 Fax 010 431 4422 www.danisco.com/sweeteners PL 11 (Kaurakatu 48 B) 20101 TURKU Puh. 020 7474200 Fax 020 7474202 email: myynti@diversey.com www.diversey.com DOSETEC ExACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: info@dosetec.fi www.dosetec.fi DRINK CONSULT FINLAND OY GIVAUDAN SUISSE SA sivuliike Suomessa Kauppakartanonkatu 7 A 44 00930 HELSINKI Puh. (09) 3434 860 Fax (09) 3434 8650 www.givaudan.com PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 Naantali Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 HAARLA ENGINEERING Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1302 Fax (03) 3399 1350 email: jarkko.haarla@haarla.fi www.haarla.fi HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: sales@provitek.fi www.provitek.fi ETELÄ-SUOMEN LAADUKAS Ahomäentie 27 30100 FORSSA Puh. 044 252 5749 Fax (03) 436 1011 emai: maarit.jalli@laadukas.fi www.laadukas.fi HUHTAMÄKI CONSUMER GOODS FINLAND OY FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 Fax (09) 677 183 email: lsa@faerchplast.com www.faerchplast.com FARMOS OY PL 157 20101 TURKU Puh. 010 4307 110 Fax 010 4307 720 www.farmos.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. (017) 288 1270 Fax (017) 288 1269 email: foodfiles@foodfiles.com www.foodfiles.com FOODWEST OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: cortex@cortex.fi www.cortex.fi Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1309 Fax (03) 3399 1350 email: julius.haarla@haarla.fi www.haarla.fi OY M. HALOILA AB email: info@condite.fi www.condite.fi CORTEx OY HAARLA OY Juvantie 66 51900 JUVA Puh. (015) 452 911 Fax (015) 453 964 email: finland@drinkconsult.com www.drinkconsult.com www.suurkeittio.fi www.hoyrynkehitin.fi OY FOODFILES LTD MAUSTETALO CONDITE OY AVENA NORDIC GRAIN OY DANISCO SWEETENERS OY Diversey BERNER OY OY CELEGO AB OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Vehnämyllynkatu 6 33560 Tampere Puh. 010 3974400 Fax 03 2540 745 email: info@crtoy.com www.crtoy.com BERNER OY CCL LABEL OY AMMERAAL BELTECH OY CRT OY CLEANROOM TECH Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 email: foodwest@foodwest.fi www.foodwest.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: haloila@mimaitw.com www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com Polarpakintie 13300 HÄMEENLINNA Puh. 010 686 7000 Fax 010 686 7552 www.huhtamaki.fi HUNAJAINEN SAM OY Porslahdentie 23 H 00980 HELSINKI Puh. (09) 877 0330 Fax (09) 8770 3311 email: kari.koivulehto@hunajainensam.fi www.hunajainensam.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY Malminkatu 24 C 00100 HELSINKI Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: info@imcd.fi www.imcd.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 55 Hankintaopas A&R CARTON OY Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi, Mannerheimintie 40 A 30, 00100 Helsinki. JONIKO OY Kehänreuna 2 02430 MASALA Puh. (09) 295 9260 Fax (09) 295 92626 email: myynti@joniko.com www.joniko.com LABNET OY Hermannin rantatie 12 B 00580 HELSINKI Puh. (09) 476 44300 Fax (09) 476 44310 email: etunimi.sukunimi@labnet.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY SCANEGG SUOMI OY MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NORDIC ID OY Myllyojankatu 2 A 24100 SALO Puh. (02) 727 7700 Fax (02)7277720 email:info@nordicid.com www.nordicid.com NORFOODS OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: etunimi.sukunimi@laja.com www.laja.com Paciuksenkatu 19 00270 HELSINKI Puh. (09) 4159 2255 Fax (09) 4159 2256 email: etunimi.sukunimi@norfoods.fi www.norfoods.fi LARSCON OY ORAT OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: larscon@kolumbus.fi www.larscon.fi Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: etunimi.sukunimi@orat.fi www.orat.fi LAWSON SOFTWARE FINLAND OY Valimotie 13 A 00380 HELSINKI Puh. 020 1420 000 www.lawson.com LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com ORION DIAGNOSTICA OY PL 83 02101 ESPOO Puh. 010 426 2709 Fax 010 426 2794 email: tilaukset@oriondiagnostica.fi Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi www.packcompany.fi PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: etunimi.sukunimi@lihel.fi www.lihel.fi Hankintaopas LISACON OY Kivitie 145 72400 PIELAVESI Puh. (017) 861 244 email: liisa.hyvarinen@lisacon.fi www.lisacon.fi MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: myynti@pa-hu.fi www.pa-hu.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: ppt@ppt-filter.com www.ppt-filter.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: etunimi.sukunimi@satafood.net www.satafood.net MEDIQ SUOMI OY PL 8 02101 ESPOO Puh. 010 429 99 Fax 010 429 2080 email: etunimi.sukunimi@mediq.fi asiakaspalvelu@mediq.fi www.mediq.fi 56 Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 cryovac.finland@sealedair.com www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 B 58 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi OSAKEYHTIÖ SIx PL 227 (Tulppatie 20) 00811 HELSINKI Puh. 020 792 4330 Fax (09) 755 5545 email: six@six.fi SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com TPLUS OY Mäkelänkatu 54 A 00510 HELSINKI Puh. (09) 7599 720 Fax (09) 7599 7210 www.tplus.fi TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 Espoo Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: riggert.fornas@kolumbus.fi www.uvisable.com VALIO OY PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: teollisuustuotteet@valio.fi www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus SOLOTOP OY Laippatie 14 A 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 660 Fax. (09) 5491 6570 email: myynti@solotop.fi www.solotop.fi SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: suomen@cobrasys.fi www.cobrasys.fi VERSO OY Kansakoulukatu 5 B 14 00100 Helsinki Puh. 040-549 7114 email: annika@versofinland.fi www.versofinland.fi VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi SUOMEN VUOKRAKONTTI OY Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh (09) 7258 8700 040 508 4803 email: nina.kulokorpi@vuokrakontti.fi www.vuokrakontti.fi TALLBERG ROBOMA OY Rälssitie 7 C, 01510 Vantaa Sivukonttori: Puoshaka 3, 18100 Heinola Puh. 020 7421 800, 050 555 6466 Fax (03) 714 1302 email: jrg@tallbergroboma.fi www.tallbergroboma.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi OY TEO-PAL AB Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh. (09) 819 0560 Fax (09) 8190 5642 email: asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi SEALED AIR OY PACK COMPANY OY PA-HU OY LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 431 Fax (02) 2144 333 email: etunimi.sukunimi@scanegg.fi www.scanegg.fi PL 6 (Vesimyllynkatu 4) 33331 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 Fax (03) 254 7811 www.tarratuote.fi VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. (09) 319 36543 Fax (09) 319 36554 email: info@viikkifoodcentre.fi www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 47901 VUOHIJÄRVI Puh. (015) 7700 700 email: info@woikoski.fi www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun ja kaupallistamiseen. R.kehitykseen ÖSTERLUND KY KB PLViikki 99 (Laippatie Food Centre19 on B) valittu toteuttamaan kansallista 00811 HELSINKI Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Puh. (09) 586 8170 Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Fax (09) 736 452 www.viikkifoodcentre.fi email: contact@osterlund.com www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT – – – – punnitus- ja annostelujärjestelmät säiliövaa’at lattiavaa’at pöytävaa’at Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at Orat Oy Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – – – – – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät huolto ja ylläpitopalvelut vaaka-anturit annostelujärjestelmät ohjelmistot ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Lawson Software Finland Oy – valmistavan teollisuuden-, elintarvike- ja tukkukaupan ERP tietojärjestelmäratkaisut ja asiantuntijapalvelut Suomessa ja globaalisti Amitec Oy Orat Oy Elintarviketeollisuuden ratkaisut: – kokonaisvaltaiset projektitoteutukset – suunnittelu, valmistus ja asennus Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Software Point Oy – WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit ja jälkikäsittelylaitteet Christian Berner Oy – – – – – – – – – pakkauskoneita merkkauslaitteita pumppuja prosessilaitteita tyhjiötekniikka tekniset muovit tärinän vaimennus monipäävaa´at prosessien mittauslaitteet KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit – – – – – – – – pumput, säiliöt, sekoittajat pakkauskoneet; nesteet, jauhot merkkaus- ja etikettikoneet prosssilaitteet, kuivurit annostelijat; nesteet, jauhot pastörointi- ja suodatuslaitteet höyrynkehittimet pullotus- ja korkituskoneet – hygienia- ja puhdastilat – puhdastilatuotteet Farmos Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja – – – – – – annostelujärjestelmät automaatioprojektointi konenäköjärjestelmät tuotannon modernisoinnit tuottavuusanalyysit sekä konsultointi valvomo-ohjelmistot ja -laitteet An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun – mikrobiologiset elatusaineet ja reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet Orion Diagnostica Oy – Hygicult-testit mikrobiologisen puhtauden seurantaan ja Orion clean card pro-testi valkuaisaineperäisen lian toteamiseen Oy Teo-Pal Ab – – – – – – – – – kosteusanalysaattorit laboratoriovaa’at lämpö- ja viljelykaapit pH/johtokyky/lämpömittarit ja -elektrodit sentrifugit ultraäänipesulaitteet ravistelijat ja sekoittajat polarimetrit ja refraktometrit vesi- ja kuivahauteet Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet Tankki Oy – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot LIIMALAITTEET TT-Tärylaite Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt kuljetukset Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa, vienti ja tuonti – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Tallberg Roboma Oy Ab – ITW DYNATEC kuuma- ja kylmäliimalaitteet – edullinen ITW CHALLENGERmonimerkki varaosa- ja huoltopalvelu – kuumaliimauslaitteet – kuumasulatelaitteet – kylmäliimauslaitteet – laminointikoneet – liimauskoneet ja –laitteet – robottijärjestelmät MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Algol Chemicals Oy Haarla Engineering – pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin – pesukemikaalien annostelulaitteet – prosessien hygieniakartoitukset – kuutiointi-, suikalointi- ja siivutuskoneet – prosessiastiat ja kutterit – optiset lajittelijat – spiraali- ja linjapakastimet – nostatuspiraalit – savustusuunit – pakkauskoneet – paistolinjat – pesukoneet ja -linjat – tärykuljettimet – huolto- ja ylläpitopalvelut Drink Consult Finland Oy CRT Oy Cleanroom Tech Diversey – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut – mikrobiologiset elatusaineet – elintarvikkeiden testikitit –lämpötilamittauksetelintarvikkeista –ph-jajohtokykymittaukset –petrimaljatjavalmiitmaljat Vesantti Oy Cortex Oy Suomen Cobra Systems Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet SoloTop Oy – tyhjiöpumput Kotimainen langattomien tuotteiden valmistaja – langattomat anturit ja järjestelmät omavalvontaan – käsitietokoneet inventointiin yms: – RFID-lukijat – viivakoodilukijat – 2D-lukijat Mediq Suomi Oy KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Busch Vakuumteknik Oy Nordic ID Oy Multivac Oy vanne/vyötekoneet staattisen sähkön poisto rainanpuhdistuslaitteita pumppuja ja jarruja koronakäsittelylaitteita – – – – – – – – – – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut SoloTop Oy Labnet Oy – – – – – Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Suomen Vuokrakontti Oy – kylmä- ja pakastekontit LABORATORIO-TUOTTEET Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – BIOTOOL-elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – KSG autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat – – – – – – – – – – – – – – – – asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini Bang & Bonsomer Oy – elintarvikelisäaineita – elintarvikeraaka-aineita Hankintaopas Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) Joniko Oy Berner Oy Agentuuriosasto – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet aromit ja luontaiset elintarvikevärit luontaiset elintarvikevärit meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat väkiviina- ja viinietikat Brenntag Nordic Oy – elintarviketeollisuuden raaka-aineet Oy Celego Ab – – – – – aromit värit ja värjäävät elintarvikkeet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Givaudan Suisse SA sivuliike Suomessa – aromit Haarla Oy – – – – – – – – – antioksidantit aromit, värit ja vanilliini leivonnan apuaineet luontaiset kasviuutteet luontaistuotteet makeutusaineet sidonta- ja emulgointiaineet säilöntäaineet tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Tplus Oy – tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset – Potex-perunakuitu – emulgointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet – heraproteiinit – rasva-, kerma- ja jogurttijauheet – tärkkelyssiirapit – aromit ja mausteseokset – suklaa teollliseen käyttöön – lesitiinit – hunajaa elintarviketeollisuudelle – Wiberg-mausteseokset – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy – – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet maunvahventeet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Pa-Hu Oy – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Pirkanmaan Laatuetiketti Oy – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet PAKKAAMINEN Sealed Air Oy – Cryovac -kutistepussit – Cryovac -pakkauskalvot – Cryovac -vakuumipakkauslaitteet – offsetpainettuja kartonkikotelopakkauksia – alumiinivuokia ja kartonkivuokia – kotelopakkauskoneita; Expresso, Ceka Hermetet, Ceka Can, Kliklok, Senzani ja Restelli – tarrat, tuote-etiketit – RFID-tarrat – sleeverit. wrap-around-etiketit BEMIS VALKEAKOSKI OY – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle CCL LABEL OY – – – – monikerrosetiketit promootioetiketit kutiste-etiketit (sleeverit) pakkauskoneet Hankintaopas – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet – lasipullot ja –purkit – korkit ja kutistekapsyylit – pakkauskoneet Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Norfoods Oy Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja Huhtamäki Consumer Goods hydrolysaatit Finland Oy – pintakiillokkeet – monipuolinen valikoima pakkauksia – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet Kehittyvä Elintarvike 6/2010 elintarviketeollisuudelle I www.kehittyvaelintarvike.fi 58 – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Scanegg Oy – munajalosteet, kuorimunat Senson Oy – – – – – – – – – – – – – – mallasuutteet viljauutteet maltaat emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit laktaasit funktionaaliset raaka-aineet mm. proteiinit ja lipidit hiiva-autolysaatit ja -uutteet antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet muut lisä- ja apuaineet hedelmäpalat ja -pastat ravintokuidut – Flowpack-, rasiansuljenta-, vakuumi-, syvävetopakkauskoneet – vakuumipussit ja pakkauskalvot Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Osakeyhtiö SIx – – – – – – – Avena Nordic Grain Oy suolaiset ja makeat maustamisseokset aromit marinadit valmisruokaseokset rakenne- ja sidontaseokset funktionaaliset komponentit puolivalmisteita jäätelöihin, leivonnaisiin ja makeisiin – kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt Maustetalo Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Danisco Sweeteners Oy Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle – fruktoosi – ksylitoli – laktitoli – Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu) Drink Consult Finland Oy Leipurin Oy MP-Maustepalvelu Oy SoloTop Oy – vaakatarrat – tuotetarrat – lavatarrat ym. Auraprint Oy Hunajayhtymä Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet Vesantti Oy A&R Carton Oy Hunajainen SAM Oy Multivac Oy Haarla Oy – erikoisjauhot, siemenet, rouheet, litisteet, hiutaleet sekä seokset – etikat ja etikkahappo – kuidut, ravinteet ja vitamiinit – maito- ja heraproteiinit – perunahiutaleet ja –rakeet – sopimustuotanto – öljyt, rasvat ja margariinit Laihian Mallas Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Valio Oy Teollisuusmyynti – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi ja voiöljy SOPIMUSPAKKAAMINEN Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen Etelä-Suomen Laadukas – omavalvonta- ja laatujärjestelmät – hygieniakoulutus ja osaamistestaus – laatupäällikköpalvelut Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) LIHEL Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset n e T S - S I V U T Foodwest Oy Elintarvikekehityksen edelläkävijä – tuotekehitys – markkinatutkimus – laadunhallinta – tekniset palvelut Larscon Oy – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät – HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvonta, tiedonkeruupäätteet PTJ tutustui Pauligin paahtimoon Satafood Kehittämisyhdistys ry Prosessitekninen jaosto vieraili Pauligin uudessa kahvipaahtimossa 11. marraskuuta. Paahtimo ja sen yhteydessä sijaitseva uusi pääkonttori valmistuivat Helsingin Vuosaareen syksyllä 2009. Vierailun emäntänä toimi uuden tehtaan rakennusprojektia johtanut tuotantojohtaja Minna Forsström. Hän esitteli yrityksen yleisesityksen lisäksi lukuisia tehtaan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyneitä teknisiä ratkaisuja. Kunnioitusta herätti tieto, että uusi paahtimo on mittakaavassaan maailman neljänneksi suurin. SEFO-konsultointi Vaativa hanke sai teräsrakennepalkinnon Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Lisacon Oy – liiketoimintasuunnitelmat – markkinatutkimukset – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella – HACCP-koulutukset Verso Oy – T&K ideasta markkinoille – brändin rakennus, pakkaussuunnittelu, viestintä ja kuluttajatutkimukset Viikki Food Centre – tuotekehitys – elintarviketuotannon ja laadun kehittäminen – markkinoinnin suunnittelu ja brändin rakennus TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Tukea tulevaisuuden menestystarinoille Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. ViikkiPölynpoistotekniikka Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista PPT Oy klusteri (OSKE) -ohjelmaa. – Elintarvikekehityksen pölynpoistolaitteita Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! – keskussiivousjärjestelmiä www.viikkifoodcentre.fi Lähes 120 miljoonaa euroa maksanut projekti onnistui Forsströmin mukaan erinomaisesti, sillä aikataulu ja budjetti pitivät rakennuskustannusten yleisestä noususta huolimatta. Toki yllätyksiäkin rakennuskustannusten ja -aikataulun osalta ilmeni. Ne pystyttiin kuitenkin kompensoimaan mm. laskemalla tiettyjen tarveaineiden, kuten alapohjan erityksessä käytetyn styroksin tarve uudelleen sekä laatimalla 3D-mallien oheen aikaperustaiset mallit. Niillä taattiin mm. betonielementtien saapuminen ajoissa työmaalle. Tuotantoa ohjaavan automaatiojärjestelmän integroitavuudessa Forström olisi toivonut parempaa tulosta, mutta kovan työn jälkeen kaikki koneet on saatu keskustelemaan keskusjärjestelmän ja toistensa kanssa. Bränditalo Pauligin rakennusprojektissa kiinnitettiin erityishuomiota korkean teknologia ohella arkkitehtonisiin ratkaisuihin, ja sisustussuunnittelussa kunnioitettiin brändiä. Jopa työntekijöiden uudet haalarit suunniteltiin ja teetettiin brändin mukaisesti. Lopputulos onnistui erinomaisesti, sillä paahtimo sai vuoden 2009 teräsrakennepalkinnon. Kapasiteetti yli 100 miljoonaa pakettia vuodessa Maailman suurinta kokoluokkaa edustavat paahtokoneet toimitti saksalaisyritys. Yhden koneen paahtokapasiteetti on 5000 kg tunnissa. Kahvipapuja paahdetaan 500 kilon erissä, jotta kahvista saadaan mahdollisimman tasaista ja huippulaatuista. Itse paahtoprosessi on hyvin lyhyt, vain muutamia minuutteja. Paahdon jälkeen papujen pitää antaa ”hengittää”, jotta niihin muodostunut hiilidioksidi haihtuu pois. Tämä on kahvinvalmistuksen hitain vaihe, joka kestää kahvilaadusta riippuen 2–8 tuntia. Ellei hiilidioksidia haihdutettaisi pois, kahvipaketit pullistuisivat rikki pakkaamisen jälkeen. Joissakin kahvipaketeissa ongelma on ratkaistu lisäämällä ns. hengitysventtiilit pakkauksiin, mutta vain murto-osa Pauligin tuotannosta pakataan venttiilipakkauksiin. Uuden paahtimon kapasiteetti on reilut 40 miljoonaa kiloa eli yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Tuotantolaitos palvelee sekä Suomen että vientimaiden markkinoita. Miltei 70 % kaikesta Suomessa nautitusta kahvista tulee Pauligin paahtimolta. Juhani Sibakov PTJ:n johtoryhmä EHJ tiedottaa! EHJ järjestää yritysvierailun Oy Gustav Paulig Ab: lle sekä toiminnansuunnittelu-/ vuosikokouksen 15.2.2011 klo 16.30–18.30. Onko sinulla ideoita, toiveita tai kehittämisehdotuksia EHJ:n toiminnan suhteen? Haluaisitko osallistua toiminnan suunnitteluun ja samalla verkostoitua oman alan ihmisten kanssa? Tervetuloa tutustumaan kahvin valmistuksen nykypäivään ja historiaan sekä samalla ideoimaan EHJ:n tulevaa ohjelmaa. Mukaan mahtuvat 20 ensimmäistä! Ilmoittauduthan 11.2.2011 mennessä: tiina.partanen@paulig.com. Kahvien ja pienen purtavan lomassa pidämme myös EHJ:n sääntömääräisen vuosikokouksen. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 59 n eTS SIVUT Prosessiteknisellä jaostolla teemailtapäivä Patentti- ja rekisterihallituksessa Prosessitekninen jaosto vieraili lokakuussa Patentti- ja rekisterihallituksessa Helsingissä. Tutkijainsinööri Kaarina Aarnisalo aloitti esittelyn kertoen, että PRH:n tavoitteena on edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH on ns. nettobudjetoitu virasto eli sen keräämillä maksuilla katetaan lähes kaikki toimintamenot. PRH on kansainvälisestikin merkittävä toimija. Se toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan patenttiviraston (EPO) kanssa ja on yksi viidestätoista kansainvälisiä PCT-hakemuksia käsittelevästä virastosta. PCT-hakemus tarkoittaa hakemusta, jolla voidaan samanaikaisesti aloittaa patentin hakeminen 142 eri maasta. PRH:n patentti- ja innovaatiolinja on jaettu neljään eri toimistoon: kone, rakennus, sähkö ja kemia. Elintarvikesektorin patenttiasiat kuuluvat pääosin kemian toimistoon. Elintarvikkeisiin on PRH:ssa erikoistunut kolme tutkijainsinööriä. Heidän lisäkseen PRH:n neuvontainsinööri palvelee yleisluontoisissa patenttiasioissa, ja häneltä voi tilata maksullisia tekniikkaan ja patentointiin liittyviä tutkimuspalveluita. Suomalaiset ahkeria patentinhakijoita Aarnisalo korosti, että Suomi on asukaslukuun nähden hyvin korkealla patenttihakemustilastoissa. Kansallisia patenttihakemuksia tehtiin asukaslukuun suhteutettuna Suomessa seitsemänneksi eniten koko maailmasta (vuonna 2008), ja PCT-hakemusten osalta Suomi oli toiseksi aktiivisin heti Sveitsin jälkeen (vuonna 2009). Bio- ja elintarviketekniikan patenttien merkitys näkyy jo pitkällä Suomen historiassa. Esimer- 60 kiksi patentti numero kolme vuodelta 1843 kuvasi hiivaan liittyvän puristusmenetelmän ”Pressjäst”, jolla hiivan säilyvyyttä saatiin merkittävästi pidennettyä. Aktiivisen patenttitoiminnan lisäksi suomalaista innovatiivisuutta ja luovuutta edistää vuonna 1994 aloitettu vuosittainen INNOSUOMI-kilpailu. INNOSUOMIpalkinnon on elintarvikkeisiin liittyen saanut mm. Raisio yhtymä vuonna 1996 (Benecol® -kasvistanoli ja -margariini). Tämän lisäksi mm. Yosa-tiimi on saanut kunniamaininnan vuonna 1997 (Yosa®, jogurtinkaltainen välipala kauraleseestä ja hedelmistä). Prosessiteknisen jaoston teemailtapäivässä Patentti- ja rekisterihallituksessa olivat mukana (vasemmalta oikealle) Ritva Karonen (PRH), Kaarina Aarnisalo (PRH), Marja Tamminen (PRH), Emma Laivisto (Viikki Food Centre), Matti Hämäläinen (Primarep Oy), Laura Harju (Viikki Food Centre), Markku Hurme (Aalto-yliopisto), Otto Kaukonen (Helsingin yliopisto) ja Timo Moisio (VTT). Patentti suojaa yhden keksinnön KUVa: JUHanI SIBaKOV Vanhempi tutkijainsinööri Ritva Karonen tutustutti kuulijat teollisoikeuksiin ja niihin liittyviin erilaisiin suojamuotoihin. Esityksessä korostui, että patentti on periaatteeltaan kielto-oikeus eli patentin avulla pystytään estämään kilpailijoita valmistamasta tai patentoimasta tiettyä tuotetta tai menetelmää. Patentti siis antaa oikeuden kieltää patentoidun keksinnön hyödyntämisen, mutta ei automaattisesti anna patentinhaltijalle lupaa valmistaa tuotetta. Esimerkiksi voimassa olevaan patenttiin perustuvaa uutta patenttia ei saa hyödyntää, ennen kuin alkuperäisen keksinnön patentti on rauennut tai asiasta on sovittu alkuperäisen patentin haltijan kanssa. Yhdellä patentilla voidaan suojata vain yksi keksintö. Sama patentti voi suojata kuitenkin esimerkiksi tuotteen ja sen valmistusmenetelmän, jos ne perustuvat samaan keksintöön. Vaihtoehtoina patentoinnille voidaan käyttää julkaisemista, jolloin myöskään kilpailija ei voi patentoida keksintöä. Tosin tällöin keksintö on kaikkien käytettävissä. Patentin sijaan keksintö voidaan myös suojata hyödyllisyysmallilla, mutta se ei sovellu menetelmäkeksintöjen suojaksi, eikä hyödyllisyysmallisuojaa ole kaikissa maissa. Epävarmin tapa keksinnön suojaukseen on salassapito. Tämä soveltuu esim. sellaisiin menetelmiin, jotka eivät käy ilmi lopputuotteesta. Varjopuolena menetelmän salauksessa on, että kilpailijat voivat vielä patentoida keksinnön, ellei sitä ole julkaistu missään. Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi Patentit auttavat kilpailijoiden seuraamista Karonen esitteli myös, miten hyviä tietolähteitä patentit ovat. Noin 80–90 % patenttien sisältämästä tiedosta on sellaista tietoa, jota ei löydy mistään muualta. Tämä on merkittävä asia, joka pitäisi esim. tieteellisiä julkaisuja selattaessa ottaa huomioon. Patentit on luokiteltu hyvin tarkkaan eri lohkoihin, luokkiin ja alaluokkiin (esim. lohko A – Ihmisen perushyödykkeet, kuten elintarvikkeet). Luokitusten avulla voidaan hakea saman aihepiirin patentteja ilman, että tiedetään mitään patentin otsikosta tai kohdemaan kielestä. Kun patentti tulee julkiseksi, myös kaikki sen hakuaikana laaditut doku- mentit ovat yleisesti saatavilla. Täten patentit ovat oiva apu kilpailijoiden seurantaan ja uusimman teknologian seuraamiseen. Patenttihakemus julkiseksi 18 kuukaudessa Vanhempi tutkijainsinööri Marja Tamminen esitteli patentin tien hakemuksesta varsinaiseksi patentiksi. Ennen patentin hakemista on tärkeää varmistaa, ettei julkaise keksintöään missään. On myös hyvä tutkia patenttitietokantoja sekä ottaa yhteyttä patenttiasiantuntijaan riittävän ajoissa. Jotta keksintö olisi patentoitavissa, sen on oltava uusi, keksinnöllinen (ei ilmeinen alan asiantuntijalle) ja teollisesti käyttökelpoinen. Patenttiasiamies auttaa laatimaan hakemuksen riittävän laajaksi ja seikkaperäiseksi. Patenttihakemuksen tärkein osa ovat patenttivaatimukset, joissa täsmällisesti ilmaistaan, mihin yksinoikeus halutaan. Patenttivaatimus koostuu johdannosta ja tunnusmerkkiosasta, jotka erotetaan toisistaan esim. sanoilla ”tunnettu siitä, että”. Johdannossa esitetään keksinnön ennestään tunnetut piirteet n KannaTTaJaJÄSen ja tunnusmerkkiosassa keksinnön uudet piirteet eli ne erityispiirteet, joiden perusteella keksintö poikkeaa tunnetuista ratkaisuista. Patenttivaatimukseen voidaan liittää myös muita siihen perustuvia vaatimuksia. On tärkeää pitää mielessä, että hakemukseen ei voi lisätä mitään hakemispäivän jälkeen, mutta sisältöä voidaan poistaa. Jos hakemista aiotaan jatkaa ulkomailla, ensihakemus kannattaa laatia tätä silmällä pitäen. Patenttihakemus tulee julkiseksi, kun 18 kuukautta on kulunut hakemuksen tekemisestä. Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa. Jos haluaa patenttisuojan ulkomailla, sitä on haettava erikseen 12 kuukauden kuluessa suomalaisen hakemuksen tekemisestä. Hakemusprosessi aloitetaan yleensä kotimaasta, jolloin säästetään hakemusprosessin alkuvaiheen kuluja. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi hakemusprosessi saatetaan aloittaa suoraan kansainvälisellä PCTpatenttihakemuksella. Suomessa tutkijainsinööri selvittää patentoitavuuden yleensä 6–8 kuukauden sisällä. Mikäli tutkijan lausunto on negatiivinen, hakija voi vastineessaan perustella keksinnöllisyyttä, rajata vaatimuksia tai tehdä pieniä korjauksia. Hakemukseen ei kuitenkaan saa lisätä mitään, mikä ei ilmene perusasiakirjasta. Hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin 2,7 vuotta. Patentin myöntämisen jälkeen ulkopuoliset voivat tehdä väitteen patenttia vastaan 9 kuukauden aikana. Väite käsitellään PRH:ssa. Mahdolliset valitukset päätöksistä käsittelee PRH:n toiminnasta riippumaton valituslautakunta. Condite Oy – TETSiläiset pääsivät tutustumaan syysretkellään muun muassa Condite Oy:n varastotiloihin, johon tulee raaka-aineita ympäri maailmaa. varsinaissuomalaisen elintarviketeollisuuden maailmankansalainen Naantalilainen Condite Oy on Turun Elintarviketutkijain Seuran uusi kannattajajäsen. Condite kiinnostui seuran kannattajajäsenyydestä, kun TETS houkutteli uusia yrityksiä mukaan toimintaan. Condite Oy tuo maahan leipomo- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Naantalilainen perheyritys toimii tukkuna ja logistiikkakeskuksena, jonka suurimpia asiakkaita ovat leipomoja einesteollisuus sekä maustesekoituksia tekevät yritykset. Suurelle yleisölle Condite on kuitenkin melko tuntematon yritys. Monikaan ei tiedä syövänsä heidän tuotteitaan jopa päivittäin, vaikka niitä löytyy hyvin monesta elintarvikkeesta. Maahantuontia ilman välikäsiä Kansainvälisyys on maahantuontiyrityksessä keskeinen asia. Lista tuotteiden alkuperämaista on pitkä ja kattaa kaikki maanosat. Pääasiassa tuotteet ovat sellaisia, joita ei näillä leveysasteilla KUVa: SaaRa lUndén kasva, vaan niitä kasvatetaan lämpimämmissä olosuhteissa. Alkuperämaiden joukossa onkin eksoottisia maita kuten Guatemala, Chile ja Indonesia. Toki tuotteita tuodaan niinkin läheltä kuin Ruotsista ja onpa alkuperämaiden listalla myös Suomi. Listattuja maitakin enemmän on raaka-aineita, joita näistä maista tuodaan. Tuotenimikkeitä on satoja. Esimerkiksi pullien rusinat ja lihakeiton pippurit tulevat koteihin Naantalin kautta. Mausteiden ja hedelmien lisäksi Conditen valikoimaan kuuluvat muun muassa pähkinät, mantelit ja erilaiset siemenet. Kaikki tuotteet tulevat Conditelle suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Bertil Borg korostaa henkilökohtaisten suhteiden merkitystä. Tuotteiden laatu taataan luottamuksellisilla ja henkilökohtaisilla kontakteilla suoraan tuottajiin. ETS:n kannattajajäsenet Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Farmos Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Foodfiles Oy Ltd Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen yhdistys ry Ky R. Österlund Kb Maustaja Oy Norfoods Oy Ordior Oy Osakeyhtiö Six Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Saara Lundén TETSin johtoryhmä TeTSiläiset vierailivat Conditella Turun Elintarviketutkijain Seuran jäsenet pääsivät tutustumaan uuden kannattajajäsenen tiloihin ja toimintaan syksyn retkellä. Lähes kolmekymmenhenkinen joukko jäseniä kuunteli kiinnostuneina, kun Condite Oy:n hallituksen puheenjohtaja Bertil Borg kertoi yrityksen historiasta ja siitä, mitä yrityksessä tänä päivänä tapahtuu. Laatupäällikkö Simo Timonen kertoi laatuasioista ja tuotekehityksestä, sillä TETSin puheenjohtaja Oskar Laaksonen oli ennen vierailua ker- tonut retkeläisten olevan erityisen kiinnostunut kuulemaan juuri näistä aiheista. Esittely pidettiin promootio- ja koeleipomotiloissa, joiden lisäksi vierailijat pääsivät tutustumaan myös varastotiloihin. Varastotiloissa riitti nähtävää ja vierailijoilla kyseltävää koko kierroksen ajan. Vierailun jälkeen uudet ja vanhat TETSiläiset tutustuivat ja vaihtoivat kuulumisia Ravintola Trapissa. Juhani Sibakov PTJ:n johtoryhmä juhani.sibakov(at)vtt.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 61 n JÄSeneSITTely Kaisa Raninen tutkii ihmisen ravitsemustilaa hengitysilmasta Nuorempi tutkija Kaisa Raninen tutkii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella ihmisen ravitsemustilan mittaamista hengitysilmasta. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voisi mitata aineenvaihdunnasta kertovia, haihtuvia yhdisteitä. – Tutkimus on haihtuvien yhdisteiden metabolomiikkaa ravitsemuksen näkökulmasta. Tutkimus on vasta alussa, ja ajatuksena on väitellä vuonna 2014, Kaisa Raninen kertoo. Tutkimus antaa lisätietoa ihmisen aineenvaihdunnasta ja yksilöiden välisistä eroista sekä eväitä ymmärtää paremmin eroja ihmisten aineenvaihdunnassa ja suunnitella ravitsemusta yksilöllisemmin. – Tämä antaa mahdollisuuksia myös elintarviketeollisuudelle kehittää ja markkinoida tuotteita personoidummin tai testata tuotteiden terveysvaikutuksia. Hengitystestit ovat käyttäjäystävällisiä veri- tai virtsanäytteisiin perustuviin testeihin verrattuna, ja mielestäni niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, Kaisa Raninen arvioi ja tarkentaa. – Ihmiset voisivat esimerkiksi seurata terveydentilaansa niiden avulla ja havaita muutoksia aineenvaihdunnassa ennen varsinaisia sairauksia. Tai ne voivat motivoida terveellisiin elämäntapoihin, jos muutos on helposti mitattavissa. Hengitysdiagnostiikkaa tehdään jo jonkin verran sairauksiin liittyen, mutta mielenkiintoista olisi mitata ihan perusaineenvaihduntaa, esimerkiksi milloin ”rasva palaa” tai elimistö on palautunut rasituksesta. Elintarvikekeksinnöistä Kaisa arvostaa muun muassa vanhaa oivallusta hapattaa ruokia, sillä sen avulla tehdään monia hyvänmakuisia ja terveellisiä elintarvikkeita. – Tykkään esimerkiksi ruisleivästä ja hapanmaitotuotteista. Yleensäkin olen kiinnostunut tuotekehityksestä, joka parantaa elintarvikkeiden terveellisyyttä. Mutta aina ei tarvitse keksiä uutta, vaan on mielenkiintoista saada lisätietoa myös perinteisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Haluaisin tavalla tai toisella työskennellä ravitsemukseen liittyvien asioiden parissa. IPSJ:llä jäseniä ympäri maata Kaisa Raninen liittyi Elintarviketieteiden seuran jäseneksi Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) opiskelijoille järjestämässä tiedotustilaisuudessa pari vuotta sitten. Hän halusi lisätietoa alasta ja tutustua muihin samojen asioiden kanssa työskenteleviin. Nyt hän on IPSJ:n johtoryhmän sihteeri. Ravitsemuksellisesti suuntautunut IPSJ kattaa nimestään huolimatta koko maan. Jaostossa on jäseniä Suomen kaikista lääneistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yli puolet jäsenistä on ItäSuomesta. Johtoryhmä on pääasiassa Kuopiosta, joten toiminta on painottunut sinne. – IPSJ:llä on 89 jäsentä, joista 13 on opiskelijajäseniä. Kolmannes jäsenistä työskentelee yliopistolla tai ammattikorkeakoulussa ja noin joka kahdeksas elintarviketeollisuudessa. Jäsenten tutkintonimikkeitä ovat restonomi, FM, FT, THM, ETM, FL, MMM, PhD, TtM, M.Sc, ELL, TtL, KtaO, agronomi ja AMK-insinööri, Kaisa Raninen kertoo. Kaisa Raninen on kotoisin Savonlinnasta ja valmistunut filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta pääaineena ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka. Tällä hetkellä hän asuu Siilinjärvellä. Kuvassa hän istuttaa tulppaaneja kotipihalleen. KUVa: eeRO RanInen IPSJ:n jäsenet ovat toivoneet, että tapahtumia järjestettäisiin enemmän eri paikkakunnilla, jolloin laajempi joukko ihmisiä pääsisi osallistumaan niihin. – On toivottu tiettyihin tutkimusaiheisiin liittyviä seminaareja, tutustumiskäyntejä elintarvikealan yrityksiin ja ruokaan liittyviä vapaamuotoisempia tapahtumia, kuten kokkausta ja pruuveja. Tällaisia olemmekin järjestäneet. Omasta mielestäni parhaita ovat tapahtumat, joissa pääsee keskustelemaan samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Aina kannattaa varata aikaa keskustelulle, Kaisa Raninen vakuuttaa. Hän toivoo, että yhteydenpito emoseuran ja jaostojen kesken olisi aktiivisempaa, esimerkiksi erilaisia ideoita voisi heitellä puolin ja toisin. eTMJ vieraili Pauligilla Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto (ETMJ) vieraili Pauligin uudessa kahvipaahtimossa syyskuussa. Vierailua luotsasi tiedotuspäällikkö Leena Miettinen. Uuden hulppean rakennuksen julkisivu säväytti, varsinkin kun kuuli sen tarkoituksellisesti ruostuvan ja patinoituvan ajan kuluessa. Väljyyttä riitti! Tutustuessamme Pauligin tuotteisiin, kuten tex mex -ruokiin ja mausteisiin, kuuntelimme lyhyen historiikin kaukaisista Pauligin ajoista nykyhetkeen. Hauskasta lasisei- 62 näisestä kokoustilasta näki pitkälle, jopa suoraan ulos, vaikka tila sijaitsi keskellä rakennusta. Itse kahvin paahtaminen ei näyttänyt kovin ihmeelliseltä, sillä kaikki oli automatisoitua ja pölyttömien rosteripintojen sävyttämää – tehokkuus ja siisteys välittyivät heti. Toisessa huoneessa tuotteita pakattiin eri puolille maailmaa. Aivan viimeisen tilan työntekijät hämmästyttivät: ihmisistä ei ollut tietoakaan, vaan vihivaunut ja robotit kuljettivat tavaroita vauhdikkaasti paikasta Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi toiseen. Joku vierailijoista muistelikin haikeana aikaa, jolloin kesäduuni oli ollut pölyistä ja raskasta pakkaamossa, mutta ei enää nykyään. Kahvipuut ja sohvat odotustilassa toivat leppeän tunnelman, kun siirryimme baristojen koulutustilan kautta museoon. Vuosien varrella muuttuneet maustepurkit, kahvipakettien kääreet ja jäätelötuuttien pakkaukset oli kerätty näyttäväksi kokonaisuudeksi alakertaan. Nykykieleen juurtunut sana pakaste oli aikoinaan voittanut nimikilpailun syväjäädytetyille tuotteille ja levinnyt Pauligin kautta muualle Suomeen. Maustepöydän ympärille kerääntyi nopeasti haistelijoita, siksi mielenkiintoisilta purnukat ja niiden sisällöt näyttivät. Pauligin oma museo oli kaikin puolin viihdyttävä ja mielenkiintoinen. Seinällä pyöriviä vanhoja mainoksia ja TV-pätkiä olisi jäänyt ihailemaan pitemmäksikin aikaa. Jarmo Heinonen ETMJ:n johtoryhmä n e T S - P a l S T a | Riikka Mononen ja anna Kojo TETSin vuosikokous 2.2.2011 Biofermellä Kemian Päivät maaliskuussa, elintarvikepäivä toukokuussa Kehittyvä Elintarvike -lehden ja Elintarviketieteiden Seuran syyskauden päätöstapahtuma oli Eläinlääkäripäivät 1.–3.12. Helsingissä. Seuralla ja lehdellä oli yhteinen messuosasto näillä päivillä. Kevään tapahtumakausi alkaa maaliskuussa, jolloin järjestetään Kemian Päivät ja ChemBio Finland 11 -näyttely 22.–24.3. Helsingin Messukeskuksessa. Vuosi 2011 on kansainvälinen kemian vuosi, mikä on vahvasti esillä myös Kemian Päivien ohjelmassa. Elintarvikeanalytiikan jaosto järjestää Kemian Päivien elintarvikesymposiumin, ja seura ja lehti ovat esillä Kemian Seuran osastolla. Vuoden suurin elintarvikealan koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.5. ETS on mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa. Jaostojen toimintaa ATJ järjesti yritysvierailun Fazerin makeistehtaalle 2.11. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari järjestetään 3.2. Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin teemana on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. PTJ vieraili Patentti- ja rekisterihallituksessa 14.10. ja Pauligilla 11.11. ETMJ vieraili Pauligilla syyskuussa, ja tetsiläiset tekivät syysretken Naantaliin, jossa he tutustuivat Condite Oy:hyn. TETSin vuosikokous pidetään 2.2. Biofermellä Kaarinassa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta. Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran kotisivulla www.ets.fi. Syyskokouksessa jaettiin kaksi stipendiä ETS:n syyskokous järjestettiin Elintarviketeollisuusliiton tiloissa 9.11. Kokouksessa käsiteltiin seuran sääntömääräiset syyskokousasiat, seuran sääntöuudistus ja jaettiin kaksi stipendiä ansioituneille opinnäytetyön tekijöille: ELK Anna Pöntinen, Helsingin yliopisto. Työn aihe: Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa, 600 euroa. Insinööri (AMK) Eija Toppinen, Metropolia ammattikorkeakoulu. Työn aihe: Kaurapohjaisen öljy vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten, 400 euroa ELK Anna Pöntinen esitteli opinnäytetyönsä syyskokouksen päätteeksi. Seuran sihteeritaloudenhoitaja vaihtui ETM Riikka Mononen on lopettanut seuran sihteeri-taloudenhoitajana. Hän on aloittanut tutkijana tutkimustoimisto Kuulaassa (Kuulas Research Agency). Seuran uudeksi sihteeri-taloudenhoitajaksi on valittu filosofian ylioppilas Anna Kojo. Anna aloitti työt marraskuussa. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteesta sihteeri@ets.fi. Anna viimeistelee markkinoinnin opintojaan Laurea ammattikorkeakoulussa ja opiskelee suomen kieltä ja viestintää Helsingin yliopistossa. Turun Elintarviketutkijain seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 2.2.2011 Kaarinassa Bioferme Oy:n tiloissa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta 2011. ATJ:n vuosiseminaari 3.2.2011 Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston vuosiseminaari pidetään 3.2.2011 Helsingissä Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 Hyvää joulua toivottaen Riikka Mononen ja Anna Kojo Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri@ets.fi, sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Vuosiseminaarin aiheena on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä ETS:n kotisivuilta www.ets.fi jaostojen kohdalta löytyy tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet. Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja Elintarviketieteiden Seuran hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt Fil. yo Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seura ry PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETM Paula Koivisto puheenjohtaja Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FT, Dos. Susanna Eerola puheenjohtaja ROAL Oy PL 57, Tykkimäentie 15 05201 RAJAMÄKI p. (09) 2904 2106 susanna.eerola@roal.fi FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 jani.koponen@thl.fi Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä Tiina Partanen puheenjohtaja, Gustav Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 tiina.partanen@paulig.com Tekn. Matti Hämäläinen puheenjohtaja Primarep Oy Keskitie 20 00750 HELSINKI p. 050 560 3783 matti@primarep.fi Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FT, ETL Jarmo Heinonen puheenjohtaja Laurea – Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 jarmo.heinonen@laurea.fi FM Oskar Laaksonen puheenjohtaja Biokemian ja elintarvikekemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 3336816, 040 7441067 oskar.laaksonen@utu.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 63 n E T S - P A L S T A | Riikka Mononen ja Anna Kojo TETSin vuosikokous 2.2.2011 Biofermellä Kemian Päivät maaliskuussa, Elintarvikepäivä toukokuussa Kehittyvä Elintarvike -lehden ja Elintarviketieteiden Seuran syyskauden päätöstapahtuma oli Eläinlääkäripäivät 1.–3.12. Helsingissä. Seuralla ja lehdellä oli yhteinen messuosasto näillä päivillä. Kevään tapahtumakausi alkaa maaliskuussa, jolloin järjestetään Kemian Päivät ja ChemBio Finland 11 -näyttely 22.–24.3. Helsingin Messukeskuksessa. Vuosi 2011 on kansainvälinen kemian vuosi, mikä on vahvasti esillä myös Kemian Päivien ohjelmassa. Elintarvikeanalytiikan jaosto järjestää Kemian Päivien elintarvikesymposiumin, ja seura ja lehti ovat esillä Kemian Seuran osastolla. Vuoden suurin elintarvikealan koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.5. ETS on mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa. Jaostojen toimintaa ATJ järjesti yritysvierailun Fazerin makeistehtaalle 2.11. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari järjestetään 3.2. Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin teemana on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. PTJ vieraili Patentti- ja rekisterihallituksessa 14.10. ja Pauligilla 11.11. ETMJ vieraili Pauligilla syyskuussa, ja tetsiläiset tekivät syysretken Naantaliin, jossa he tutustuivat Condite Oy:hyn. TETSin vuosikokous pidetään 2.2. Biofermellä Kaarinassa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta. Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran kotisivulla www.ets.fi. Syyskokouksessa jaettiin kaksi stipendiä ETS:n syyskokous järjestettiin Elintarviketeollisuusliiton tiloissa 9.11. Kokouksessa käsiteltiin seuran sääntömääräiset syyskokousasiat, seuran sääntöuudistus ja jaettiin kaksi stipendiä ansioituneille opinnäytetyön tekijöille: ELK Anna Pöntinen, Helsingin yliopisto. Työn aihe: Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa, 600 euroa. Insinööri (AMK) Eija Toppinen, Metropolia ammattikorkeakoulu. Työn aihe: Kaurapohjaisen öljy vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten, 400 euroa ELK Anna Pöntinen esitteli opinnäytetyönsä syyskokouksen päätteeksi. Seuran sihteeritaloudenhoitaja vaihtui ETM Riikka Mononen on lopettanut seuran sihteeri-taloudenhoitajana. Hän on aloittanut tutkijana tutkimustoimisto Kuulaassa (Kuulas Research Agency). Seuran uudeksi sihteeri-taloudenhoitajaksi on valittu filosofian ylioppilas Anna Kojo. Anna aloitti työt marraskuussa. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteesta sihteeri@ets.fi. Anna viimeistelee markkinoinnin opintojaan Laurea ammattikorkeakoulussa ja opiskelee suomen kieltä ja viestintää Helsingin yliopistossa. Turun Elintarviketutkijain seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 2.2.2011 Kaarinassa Bioferme Oy:n tiloissa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta 2011. ATJ:n vuosiseminaari 3.2.2011 Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston vuosiseminaari pidetään 3.2.2011 Helsingissä Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 Hyvää joulua toivottaen Riikka Mononen ja Anna Kojo Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri@ets.fi, sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Vuosiseminaarin aiheena on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä ETS:n kotisivuilta www.ets.fi jaostojen kohdalta löytyy tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet. Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja Elintarviketieteiden Seuran hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt Fil. yo Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seura ry PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETM Paula Koivisto puheenjohtaja Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FT, Dos. Susanna Eerola puheenjohtaja ROAL Oy PL 57, Tykkimäentie 15 05201 RAJAMÄKI p. (09) 2904 2106 susanna.eerola@roal.fi FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 jani.koponen@thl.fi Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä Tiina Partanen puheenjohtaja, Gustav Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 tiina.partanen@paulig.com Tekn. Matti Hämäläinen puheenjohtaja Primarep Oy Keskitie 20 00750 HELSINKI p. 050 560 3783 matti@primarep.fi Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FT, ETL Jarmo Heinonen puheenjohtaja Laurea – Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 jarmo.heinonen@laurea.fi FM Oskar Laaksonen puheenjohtaja Biokemian ja elintarvikekemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 3336816, 040 7441067 oskar.laaksonen@utu.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010 63 a: ost t s osa ö ssu ällikk e us mjektipä t.fi o j r ssu o a e r t p 00 enm dä la, Pyy i Itvo 7 701 2 mpere Ram . 020 la@ta puh i.itvo ram Elintarviketeollisuuden ammattimessut Tampereen Messu-ja Urheilukeskuksessa 26.–28.10.2011 Pöytä on katettu kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella, uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmilla tuotteilla ja palveluilla. Ole mukana! Merkitse kalenteriisi! Elintarviketeollisuus 2011 -messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-, meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet. Lisätietoja www.elintarviketeollisuus.fi
