Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
4/11
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Tulevaisuuden
joustava
pakkauslinja
pian valmis
Nykytekniikalla
huippulaatuisia
kuvia
pakkauksiin
a
k
k
ii
t
is
g
lo
&
t
e
s
k
u
a
k
k
a
P
n
PÄÄKIRJOITUS 4/2011
Pakkaamista ei tarvitse
pyytää anteeksi
Y
li 30 vuotta sitten aloin ensimmäisen kerran todella miettiä pakkaamisen roolia elintarvikkeissa. Huonon työllisyystilanteen takia olin valmistumiseni jälkeen pari kuukautta jäätelötehtaan pakkaamossa vuorotyössä. Kahden kuukauden työkokemuksen pohjalta osasin vastata VTT:n työpaikkahaastattelussa esitettyihin pakkauksia koskeviin kysymyksiin.
Luit oikein. Tuo lyhyt työkokemus oli laittanut harmaat aivosolut liikkeelle. Korkeakoulussa pakkaukset eivät nimittäin tuohon aikaan olleet luento-ohjelmassa mukana.
Pian tutkijana aloitettuani kuitenkin huomasin, että pakkaaminen joutuu koko ajan
olemaan puolustusasemissa tyylillä ”olen se välttämätön paha, anteeksi kun olen olemassa”. Maassamme ei ollut montaakaan pakkausalan asiantuntijaa.
Onneksi näistä ajoista on menty paljon eteenpäin. Pakkaustutkimus – PTR ry perustettiin 1980-luvulla. Korkeakoulutasoista opetusta ja tutkimusta pakkaamisesta on niin Viikissä kuin Lappeenrannassa. Alalle on tullut runsaasti uusia asiantuntijoita. Tiesitkö esimerkiksi, että vuosina 2008–2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen
Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin aktivoitua noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa?
Mutta kun tarkalla korvalla kuuntelee, edelleenkin pakkaukset joutuvat olemaan anteeksipyyntöasemissa. Nykyisestä hallitusohjelmastakaan en onnistunut juuri löytämään
pakkauksia. Tehokasta logistiikkaa ei kuitenkaan synny ilman pakkauksia. Sekä toimivat
kuluttaja- ja kuljetuspakkaukset että lavat ja rullakot ovat jakelun ja varastoinnin kulmakiviä! Eikä siinä kaikki, pakkauksen tehtävät ovat todella moninaiset.
Hallitusohjelma kuitenkin lupaa, että kuluttajille turvataan oikeus tietää ruuan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus perusteluna se, että elintarvikkeiden jäljitettävyys parantaa kuluttajien luottamusta. Tässä pakkauksilla on keskeinen rooli. Hallitusohjelma toteaakin, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimenpiteiden pohjaksi tehdään selvitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Hallituksen tavoite suomalaisten
elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostamisesta ei myöskään onnistu ilman tehokkaita pakkauksia.
Luin kesälomallani Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raporttia teemalla, kuinka maailma ruokitaan. Pitkin kirjaa tulee esiin se, että nälän poistamiseksi monissa tapauksissa riittää, että jo tuotettu ruoka käytetään paremmin hyödyksi. Tehokkaat varastointi- ja pakkausmenetelmät ovat siis A ja O.
Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia ja edullisia. Esimerkiksi halvat muovikassit pitävät
pitkäpavut kuivina ja tuholaiset loitolla. Paremmin rakennetuissa siiloissa vilja pysyy laadukkaana, ja aurinkokuivaus säilyttää hedelmät vitamiineineen. Ja tietysti viimeisessä
esimerkissä hyvä pakkaus estää tuotteita kostumasta uudelleen! Tässä meillä suomalaisilla on paljon annettavaa ihan globaalilla tasolla.
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
KUVA: TAUNO RANTALA
www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 4/2011
3
Sisältö 4 • 2011
22.9.2011
s.20
KUVA: KATRiiNA mATiLAiNeN
Pääkirjoitus: Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi, Raija Ahvenainen-Rantala ...................... 3
Kolumni: Pakkausalan on elettävä ajan hermolla, Risto Laiho ...................................................... 6
Puheenvuoro: Hyvin suunniteltu pakkaus kasvattaa tulosta, Terhen Järvi-Kääriäinen ............... 8
Maailma mausteilla: Menestyvä elintarvike tarvitsee ”Tapio Wirkkalansa”, Ari Virtanen ...... 34
Pakina: Tyhjentävää pakkausrakkautta, Heikki Manner ............................................................... 37
n Ajankohtaista
Uusia tuulia Viikin elintarvikeopetuksessa, Hannu Salovaara & Vieno Piironen ..............................10
Kuopiolaista toksikologian osaamista viedään Hong Kongiin, Ulla Kaltiala ..................................... 11
Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjun tilastoissa, Sirpa Karppinen .............................................12
Elintarvikealalle maksuton tuotekehityksen täydennyskoulutusohjelma, Aija Kortesmaa ..............13
n Teema:
Pakkaukset & logistiikka
Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön, Elina Rusko .................................................14
Tulevaisuuden joustava pakkauslinja kohta valmis, Anna-Liisa Pirhonen ........................................18
Nanokomposiittipakkaukset parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä,
Jari Vartiainen & Marja Pitkänen ..................................................................................................... 20
Marju Erävaara: Monen urhean vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi,
Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................................... 22
Tehokkuutta elintarvikkeiden jakeluun, Saara Hämäläinen............................................................. 25
Pakkauselämyksiä LOHAS-kuluttajille, Jussi Huhtanen ................................................................... 26
Pakkaussuunnittelu pohjautuu laaja-alaiseen asiantuntemuksen, Janne Asikainen....................... 28
Kai Lankinen: Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin, Pirjo Huhtakangas ................... 30
Kierrätettävän kuljetuslaatikon käyttö on ympäristöteko, Pirjo Huhtakangas ................................ 32
Itsepalvelukassa tasaa ruuhkia Säkylän Sotilaskodissa, Pirjo Huhtakangas .................................. 33
Nanokomposiitti
Nanokomposiittipakkaukset parantavat
säilyvyyttä
Uudet biopohjaiset nanokomposiittikalvot ja -päällysteet ovat perinteisiin pakkausmateriaaleihin
verrattuna läpäisemättömämpiä.
s.22
KUVA: heiNi hAVeRiNeN
n Lainsäädäntö
Monen vaiheen kautta
pakkausasiantuntijaksi
Uusi muoviasetus kokoaa yhteen muovisäädökset, Riitta-Maija Osmonen .................................... 36
n Talous
n Ravitsemus
& terveys
Alkoholi lihottaa suomalaisia, Kaisu Meronen ................................................................................. 40
Suomi on vähäsuolaisten tuotteiden edelläkävijä ............................................................................41
B12-vitamiinin puutos yhteydessä muistiongelmiin ..........................................................................41
n Tiede
Pakkausasiantuntijaksi voi kasvaa yllättävien käänteiden kautta,
Ruokakeskon pakkausasiantuntija Marju Erävaara kertoo.
& Markkina
Lähiruoka haastaa jakelujärjestelmät ja perinteisen elintarviketeollisuuden, Petri Ollila ............... 38
& tutkimus
Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö, Kaisu Vuokko.................................... 42
Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................... 45
n Tapahtumia
Tartu tulevaisuuteen! Anna Hillgrén................................................................................................. 46
s.42
Aistinvaraiselle
tutkimukselle
eurooppalainen
kattojärjestö
Eurooppalainen aistinvaraisen
tutkimuksen kattojärjestö perustettiin toukokuussa Firenzessä,
jossa Elintarviketieteiden seuraa
edusti ETT Kaisu Vuokko.
KUVA: KLAUS DüRRSchmiD
n Palstat
Alkupaloja ........................................................................................................................................... 9
Haarukassa ....................................................................................................................................... 48
Uutuuskirjoja .................................................................................................................................... 50
Hankintaopas.....................................................................................................................................51
Tunnustuksia .................................................................................................................................... 55
Nimityksiä ......................................................................................................................................... 56
Tapahtumakalenteri .......................................................................................................................... 57
n ETS-sivut
Kotoisia ja eksoottisia tuulahduksia, Laila Seppä ............................................................................ 58
PTJ vieraili kolmessa tehtaassa Turun seudulla, Juhani Sibakov & Pirjo Huhtakangas ................... 60
Kannattajajäsen: Logica Suomi Oy ................................................................................................... 62
ETS-palsta, Anna Kojo ...................................................................................................................... 62
s.14
KUVA: VTT
Pakkausviestinnän elementit
tehokkaaseen käyttöön
Pakkausviestintää eivät ole pelkästään pakkauksesta löytyvät tekstit ja
kuvat, vaan kokonaisuus, joka muodostuu useista eri elementeistä, erikoistutkija Elina Rusko tähdentää.
Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat
Nro IlmestyyTeema
1/2011 25.2.
2/2011 15.4.
3/2011 27.5.
4/2011 22.9.
5/2011 18.10.
6/2011 9.12.
Analytiikka, laboratoriot ja valvonta &
meijeriteollisuus
Prosessit, laatu ja ravitsemus
Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus &
lihateollisuus
Pakkaukset ja logistiikka
Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka
Markkinointi ja kansainvälinen kauppa
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011
5
kolumni
Pakkausalan on elettävä ajan hermolla
Pakkaaminen on tämän päivän yhteiskunnassa itsestään selvä välttämättömyys. Nykyaikaiset jakelujärjestelmät, jotka mahdollistavat suurten tavaramäärien ja laajojen tuotevalikoimien saatavuuden kaikkialla, asettavat
tiukat vaatimukset pakkauksille ja pakkaussuunnittelulle. Pakkausten tuotanto onkin
tänä päivänä merkittävä tuotannonala teollistuneissa maissa.
Tuotantoluvut seuraavat varsin tarkasti
teollisuuden tuotantolukuja. Koettu taantuma näkyy myös pakkaustilastoissa: pakkaustarvikkeiden valmistus myyntiin vuonna 2008
oli arvoltaan noin 1,8 miljardia euroa, vuonna
2009 noin 1,4 miljardia euroa. Mihin tätä miljardiluokan tuotantoa tarvitaan?
Pakkauksen perustehtävät on nopeasti
lueteltu: suojata tuotetta ympäristöltä tai ympäristöä tuotteelta, helpottaa tuotteen käsittelyä ja kertoa tuotteesta. Siihen se yksinkertaisuus päättyykin. Pakkaukset ovat nimittäin
varsin moniulotteinen asia yhteiskunnassa. Ja
tätä moninaisuutta voidaan lähestyä useasta
eri näkökulmasta. Pakkauksia arvioidaan niiden tuotanto- ja jakeluteknisten ominaisuuksien, tuotteen suojaamisen, myyvyyden, informatiivisuuden, käsiteltävyyden, ympäristövaikutusten, hinnan, työllistävän vaikutuksen jne. suhteen. Nämä ominaisuudet ja vaatimukset ovat vielä yleensä ristiriidassa keskenään.
Tulevaisuudessa pakkauksen rooli ei yksinkertaistu. Pakkaamiseen kohdistuu lukuisia
kehityspaineita. Pirstoutuva kuluttajakenttä
vaatii tarkasti segmentoituja tuotteita, joiden
elinkaari on entistä lyhyempi. Tämä kehitys
takaa jatkossa runsaasti työtä tuotantolinjojen ja pakkaussuunnittelun parissa toimiville.
Tuotelaadun takaaminen valmistuksesta
aina käyttäjälle asti vaatii lisää panostuksia.
Viimeaikojen elintarvikkeiden turvallisuuteen
liittyneet skandaalit asettavat myös pakkaussuunnittelulle paineita kuluttajasuojan parantamiseksi. Globalisaation myötä tuoteväärennöksistä on muodostunut kasvava ongelma. Koko logistisen ketjun hallinta ja aitouden takaaminen on yhä haasteellisempaa.
6
Näiden ongelmien ratkaisemisessa pakkauksella on keskeinen rooli.
Kuluttajien turvallisuuteen liittyy myös erilainen ilkivallan ja suoranaisen terrorismin
uhka. Pakkausten avulla on mahdollista taata
tuotteen koskemattomuus ja havaita mahdollinen tuotteen asiaton käsittely jakeluketjussa. Tarve erilaisiin turvasuljentaan liittyviin
ratkaisuihin kasvaakin koko ajan.
Reaaliaikaisen jakelutiedon saanti on myös
erittäin tärkeää. Arvoketjun kustannustehokas hallinta edellyttää, että kaikkien osapuolten tietojärjestelmät kykenevät automaattisesti kommunikoimaan keskenään. Tämä
vaatii kansainvälisesti yhteensopivien järjestelmien ja standardien entistä laajempaa
käyttöönottoa. Tähän suuntaan vie myös kaupan kehitys kohti yhä pidemmälle menevää
itsepalvelua ja automaatiota.
Pakkauksen rooli markkinointiviestinnässä
korostuu myymälämarkkinoinnin merkityksen kasvaessa perinteisten medioiden kustannuksella. Pakkauksella on yhä keskeisempi rooli tuotteen myyjänä, sillä valintatilanteessa se on esillä ostopäätöksen tekohetkellä. On sanottu, että pakkaus on tuotteen sielu, joten pakkaussuunnittelijan on kyettävä
kristallisoimaan tuotelupaus pakkauksen
avulla.
Erilaisten mobiililaitteiden tarjoamat lähes
rajattomat mahdollisuudet tiedonvälitykseen
yhdistyvät jatkossa myös kiinteästi pakkauksiin. Pakkaussuunnittelijan on kyettävä näkemään ne mahdollisuudet, joita nämä tekniikat tarjoavat esimerkiksi tuoteinformaation
välittämisen, markkinatiedon keräämisen,
myynninedistämisen ja jäljitettävyyden suhteen.
Kuluttajapakkausten käsiteltävyys on asia,
joka puhuttaa vuodesta toiseen. Näin on varmasti myös jatkossa, sillä vanhusväestön
osuuden kasvaessa muun muassa avattavuus muodostaa yhä suuremmalle kuluttajajoukolle ongelman. Pakkaussuunnittelussa
onkin otettava entistä tarkemmin huomioon
erityisryhmien tarpeet ja kyettävä vastamaan
näihin kustannustehokkaalla tavalla.
Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ympäristökysymykset ovat olleet keskeisesti esillä pakkausalalla jo vuosien ajan. Jatkossa näiden ohelle nousevat muut eettiset
vaatimukset. Työturvallisuuteen, palkkaukseen ja mahdolliseen lapsityövoiman käyttöön liittyvät kysymykset voivat tulla hyvinkin
voimakkaasti esiin kansainvälisesti toimivien
yritysten hankkiessa pakkaustarvikkeensa eri
puolilta maailmaa.
Pakkausala ei ole staattinen, paikalleen
jähmettynyt tuotannonala, vaan se elää ajan
hermolla nyt ja tulevaisuudessa. Panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen suomalaisen pakkausalan on mahdollista pysyä mukana kehityksen kärjessä. Haasteellista on kuitenkin se, miten suomalainen osaaminen – oli
se kuinka korkealla tasolla tahansa – kyetään
hyödyntämään globalisoituvassa ympäristössä ja ennen kaikkea globalisoituvissa yrityksissä.
Jos yritysten, niin pakkauksia valmistavien
kuin käyttävienkin, päätöksenteko tapahtuu
kaukana Suomesta samalla, kun pakkaava
teollisuus siirtää tuotantoaan kasvavassa
määrin halvemman kustannustason maihin,
kuinka paljon painaa suomalaisen osaamisen
merkitys valintoja tehtäessä? Tässä on suomalaisen pakkausalan tulevaisuuden iso kysymys. π
Risto Laiho
johtaja
Suomen Pakkausyhdistys
KUVA: AULi FAgeRSTRöm
Kehittyvä
Elintarvike
22. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 4/2011
Marju Erävaara
Jussi Huhtanen
Henry Lindell
Heikki Manner
Riitta-Maija Osmonen
Seppo Tolonen
Sampsa Varonen
Erkki Vasara
Pirjo Huhtakangas
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Heikki Manner
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
infoteam@infoteam.fi
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA
Kestotilaus 55€
määräaikaistilaus 60€
oppilaitokset 45€/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
irtonumero 9€/kpl + postituskulut
KANSIKUVA
Marvaco
LEHdEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070
f. (09) 547 4700
sihteeri@ets.fi
www.ets.fi
n P U h e e N V U O R O
Hyvin suunniteltu pakkaus
kasvattaa tulosta
Aloittaessani työelämän 1970-luvulla korostettiin, että pakkaus säästää hintansa muualla jakeluketjussa. Näin on edelleenkin!
Sen lisäksi oikein suunniteltu elintarvikepakkaus säästää myös ympäristöä. Tätä on
syytä korostaa tulevaisuudessa erityisesti
maapallomme rajallisuuden ja ilmaston muutoksen takia. Mutta myös siksi, että kuluttajat
helposti ajattelevat pakkausta vain jätteenä,
eivät tuotteen välttämättömänä suojaajana ja
jakelun mahdollistajana.
Pakkaus viestii yrityksen
ympäristöarvoja
Pakkaus on tuotteen hiljainen ja tärkein myyjä! Arvostammeko riittävästi pakkaussuunnittelijoita ja alan tutkijoita, jos annamme heille
tuotekehityksen loppuvaiheessa vaativan
tehtävän? Pakkaus tulee suunnitella samanaikaisesti tuotteen kanssa. Pakkaussuunnittelu ei ole vain pientä graafisen ilmeen viilausta, vaan pakkaus on tuotteen vaate. Sitä
esitellään kerrottaessa tuotteesta muille.
Minkä vaikutelman ympäristötietoinen kuluttaja saa tuotteesta? Hoituuko se kymmenien erilaisten logojen ja symbolien avulla?
Annammeko riittävästi suunnitteluaikaa, jotta tuote löytää juuri oikean ostajan, joka todella käyttää tuotteen? Pakkaussuunnittelutiimi voi vaikuttaa yrityksen tulokseen ja imagoon!
Tarjoammeko kuluttajille oikeankokoisia
annoksia tässä ylipaino- ja ruokahävikkimaailmassa? Pakkaus estää tuotehävikkiä ja tiedottaa tuotteesta ja näin säästää ympäristöä.
Kehitysmaiden vuosittain saama ruoka-apu
on vain kymmenesosa pelkästään Isossa-Britanniassa tapahtuvasta ruokahävikistä.
Työkaluja suunnitteluun
Tekesin ja yritysten rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimusprojektissa selvitettiin pakkaamisen ympäristövaikutuksia. Aiheesta julkaistiin kolme raporttia, ja tutkimukseen liittyvästä päätöksentekopuusta tulee artikkeli
alan kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun
lähitulevaisuudessa.
Yksi raporteista, Pakkaussuunnittelijan
työkalulaatikko ympäristömyötäisyyden edistämiseksi Suomessa, käsittelee kysymystä nimenomaisesti pakkaussuunnittelijan työkentän kannalta, mutta toivottavasti tiiviin koosteen lukee moni muukin yrityksessä. Toinen
8
raportti, Pakkausten vastuullisuusnäkökohdat yritysten kilpailukykytekijöinä, selvittää
miten vastuullisuusnäkökohtien huomiointia
on tehty pakkausalalla ja miten sitä voitaisiin
Suomessa parantaa.
Projektiin liittyneitä elinkaarilaskelmia käsiteltiin jo Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 2/2011. Laskelmissa todettiin, että fermentoidun soijavalmisteen, ruisleivän tai
kinkkuleikkeiden kohdalla pakkauksen merkitys ympäristölle on vähäisempi kuin pelkästään kuluttajalla helposti tapahtuva ruokahävikki.
Työkalulaatikkoon on myös taulukoitu relevantteja asioita, miten pakkaussuunnittelussa saavutetaan vastuullista laatua. Esimerkiksi ympäristömyötäisen pakkaajan kannattaisi edistää alumiinipakkausten kierrätystä vuokapakkauksen etiketissä. Eri materiaalien ympäristövaikutusten lisäksi on tiivistettyä tietoa lainsäädännöstä, standardeista
ja muista tärkeistä suunnittelussa muistettavista kohdista ja useita linkkejä kansainvälisiin julkaisuihin, jotka useimmat voi hakea
suoraan internetin avulla.
Raportti jätettiin vapaasti ladattavaksi internet-tiedostoksi. Osallistuneet yritykset saivat projektin aikana myös laajemman kirjallisuuskatsauksen ja työpajojen aineiston.
Usein kysytään, mitä ympäristövaikutuksia
tulee mitata ja miten arvioida pakkauksen
ympäristömyötäisyyttä. Tärkeintä on pakattavan tuotteen hävikin vähentäminen. Kyseisiä
asioita on mietitty myös kansainvälisesti projektin aikana ja siksi työkalupakissa on linkit
hyödyllisille, muualla julkaistuille sivuille.
Osallistuvat yritykset saivat tutustua Global
Packaging Forumin indikaattoreihin VTT:n organisoimassa työpajassa.
Maallikoitten koulutusta tarvitaan
Edellinen eduskunta hyväksyi uuden jätelain
ja samalla 100 % tuottajavastuun pakkauksille. Uuden hallituksen ohjelmassa on esillä
muun muassa pakkausverojen käyttöönoton
mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuuden
selvittäminen vuoden 2012 loppuun mennessä.
Alan tulisi kouluttaa maallikoita ymmärtämään, että pakkaus säästää ympäristöä, ja
siksi se ei ole sopiva verotuksen kohde. Pakkaus optimoidaan tuotteen, jakeluketjun ja
käyttötilanteen mukaan. Pakkaukset sopivat
KUVA: KARi KääRiäiNeN
pääsääntöisesti energiahyödyntämiseen, ja
sen lisäksi kierrätetään materiaalina juomapakkauksia, aaltopahvi-, kartonki-, lasi- ja
metallipakkauksia.
Valitettavasti kierrätys- ja hyödyntämisohjeiden antamista pienissä pakkauksissa haittaa se, että kunnilla on oikeus antaa omia paikallisia jätemääräyksiä. Lisäksi EU-komissio
ja -parlamentti eivät 1990-luvun puolivälissä
päässeet sopuun kierrätysmerkinnöistä muuten kuin numeroiden ja lyhenteiden osalta.
Kyseiset numerot ja lyhenteet ovat kehityksen myötä osittain vanhentuneet tai olleet
alun pitäenkin riittämättömiä kierrätystä
edistämään. Saataisiinko Suomessa aiheesta
kunnollinen tutkimus- ja selvitysprojekti aikaan?
Lisää taloudellisia resursseja
Taloudelliset resurssit pakkaustutkimukselle
ja -suunnittelulle toivottavasti nousevat tulevaisuudessa. Helpompi rahoitustilanne olisi
saanut minutkin jatkamaan pitempään työelämässä. Tekes voi rahoittaa korkeintaan
vain 50 % tarvittavan tutkimuksen kustannuksista. Kun parivuotisen tutkimusprojektin
toisen puolen yritysrahoituksen hankkiminen
voi viedä puolikin vuotta, syntyy turhauttava
yhtälö tutkijoille.
Hyvä EU-hakemuskin vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja kallista valmistelutyötä.
Esimerkiksi kevään 2011 pakkaushankehakuun tuli 23 ehdotusta, josta EU voi rahoittaa
korkeintaan kolmea kolmen miljoonan projektia. Nekään eivät silloin anna tutkimuslaitoksille mahdollisuutta pitkäjänteiseen työskentelyyn nopeasti kehittyvällä alalla. π
Terhen Järvi-Kääriäinen
pakkaustutkija emerita
n A L K U P A L O J A
Pakkausalan peruskurssi on uudistettu
Suomen Pakkausyhdistys on luotsannut ansiokkaasti jo 74 pakkausalan peruskurssia
vuosikymmenien saatossa. Seuraava, 75.
pakkausalan peruskurssi toteutetaan uudistetussa muodossa. Kurssin rakennetta
on virtaviivaistettu siten, että se toteutetaan seitsemän päivän mittaisena kolmessa
jaksossa loka-, marras- ja tammikuussa.
Kurssin asiasisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnittelu,
pakkaus ja markkinointiviestintä, eri pakkausvaihtoehdot, kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teollinen pakkaaminen.
Ensimmäisessä käydään läpi pakkaussuunnittelun periaatteet, lainsäädännön
vaatimukset, kuluttajien, jakelun ja kaupan
vaatimukset sekä keskeisimmät tuotteen
pakkaukselle asettamat vaatimukset.
Toinen asiakokonaisuus sisältää pakkauksen roolin markkinoinnissa, visuaalisen pakkaussuunnittelun sekä painatukseen ja painopinnan valmistukseen liittyvät
kysymykset. Keskeisenä ajatuksena on
suunnittelun eri osapuolten saumaton yhteistyö ja miten se toteutetaan.
Kolmannessa kokonaisuudessa esitellään kaikki tärkeimmät pakkausmateriaalit,
niiden perusominaisuudet ja eri jatkojalostusmahdollisuudet. Keskeisellä sijalla on
kunkin materiaalin tarjoamat mahdollisuudet koko arvoketjua ajatellen.
Kehittyvät pakkausmateriaalit -osio tarjoaa perustiedot alan tutkimuksesta sekä uusimmista tai vielä tulossa olevista alan ratkaisuista ja innovaatioista. Viimeisessä
asiakokonaisuudessa käydään läpi ostotoimintaan, laadunvalvontaan ja kustannuslaskentaan liittyvät asiat sekä tarjotaan perustiedot pakkauslinjoista ja -menetelmistä.
Kurssi sisältää myös ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi
tehdasvierailua. Koulutuspaikkakin on vaihtunut: se on luonnonkaunis Majvik Kirkkonummella.
Eurooppalainen standardisoimisjärjestö
CEN on julkaissut menetelmän pakkauksen
helpon avattavuuden testaamiseksi. Menetelmä on julkaistu teknisenä spesifikaationa
CEN/TS 15945. Englanninkielinen julkaisu
Packaging – Ease of opening – Criteria and
test methods for evaluating consumer packaging on saatavissa Standardisoimisliiton
asiakaspalvelusta. Se on ladattavissa Standardisoimisliiton verkkokaupasta (http://
sales.sfs.fi).
Lisätietoja:
www.pakkaus.com
Kuljetusala siirtymässä kokonaan
sähköiseen tiedonsiirtoon
Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan
tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot
puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen.
– Muissa Pohjoismaissa lähetystiedoista
Pakkauksen helpolle
avattavuudelle testi
90–95 prosenttia siirtyy sähköisesti, mutta
Suomessa vastaava luku on vain noin 40 prosenttia. Tämä on yllättävää, sillä sähköisen
asioinnin kautta palvelu on tutkitusti virheettömämpää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa, toteaa toimitusjohtaja Pekka Aaltonen Logistiikkayritysten Liitto ry:stä.
Sata vuotta sitten Tampereella, Tammerkosken rannalla sijaitsevassa tehtaassa alettiin
valmistaa uutta ja mullistavaa pakkausmateriaalia, aaltopahvia. Keveys, muokattavuus, painettavuus, suojaavuus, siisteys,
edullisuus ja helppo pakattavuus ovat aaltopahvin parhaita kilpailuvaltteja.
SCA Packaging Finland Oy valmistaa edelleen ekologisesti ja taloudellisesti kestävää
ja tehokasta materiaalia. Aaltopahvi on
maailman eniten käytetty pakkausmateriaali, ja sen kierrätysaste on Suomessa 92 % ja
hyötykäyttöaste 99 %.
MP-Maustepalvelu Oy ja
Leipurin Oy yhteistyöhön
Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen
kiloa suomalaista kohti vuodessa
MTT:n arvion mukaan Suomen kauppojen
ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime
vuosina suhteellisesti pienentynyt, ja se on
noin puolet kotitalouksien hävikistä.
Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista
ruokaa päätyy biojätteisiin 65–75 miljoonaa
kiloa: 12–14 kiloa jokaista suomalaista kohti.
Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja
muista pitkän käyttöajan tuotteista.
MP-Maustepalvelu ja Leipurin Oy sopivat
heinäkuussa pitkäaikaisesta yhteistyöstä
Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa,
Puolassa, Venäjällä ja muissa Ivy-maissa.
Yhteistyömalliin kuuluvat tuote- ja teknologiaprosessit, sopimusvalmistus, logistiikka,
myynti ja markkinointi hyödyntämällä kummankin osanpuolen erikoisosaamista. Yhteistyö tarjoaa uusia tuote- ja teknologiaratkaisuja liha- ja valmisruokateollisuuden lisäksi meijeri- ja juomateollisuudelle sekä
leipomo- ja konditoriateollisuudelle.
9
n A J A N K O h T A i S T A
Uusia tuulia
Viikin elintarvike
opetuksessa
Ulkomaiset opiskelijat pitävät Viikkiä hyvänä opiskelupaikkana
nimenomaan lihateknologisen opetuksen ja koetehtaan vuoksi.
KUVA: mAATALOUS-meTSäTieTeeLLiSeN TieDeKUNNAN VieSTiNTä
Lähiaikoina Viikissä julistetaan haettavaksi
elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä. Uusi lihateknologian professori on jo valittu. Kansainvälisyys opiskelussa lisääntyy
edelleen.
Viikin elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä julistetaan haettavaksi ns. tenure
track -(vakinaistamispolku) menettelyllä.
Helsingin yliopistossa on pari vuotta ollut järjestelmä, jossa tietylle alalle voidaan rekrytoida lahjakas ja motivoitunut nuori tutkija pätevöitymään professorin tehtävään. Nyt yliopiston rehtori on hyväksynyt elintarviketieteet yhdeksi syksyllä 2011 haettavaksi avattavista aloista.
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
haki tehtävää erityisesti kohteeseen ”raakaaineista elintarvikkeiksi”, joka on yksi laitoksen tutkimuksen neljästä painoalasta. Tehtävään saadaan aluksi rahoitusta rehtorilta,
mutta muutaman vuoden kuluttua tehtävä tulee voida rahoittaa laitoksen puitteissa.
Kansainvälisyyttä lihateknologiassa
Lihateknologian professori Eero Puolanne
siirtyi elokuun alussa eläkkeelle. Hän kuitenkin jatkaa emerituksena kolmen vuoden ajan
ja toimii myös Kööpenhaminan yliopiston Affiliated Professor’ina vuosina 2011–2015. Hänen seuraajakseen Viikissä on kahdeksi vuodeksi valittu tanskalainen professori Per Ertbjerg.
Syksy tuo Viikkiin myös kymmenkunta ulkomaista opiskelijaa liha-alalle opiskelemaan
ja tekemään tutkielmia. Nämä opiskelijat
kuuluvat pohjoismaisten yliopistojen yhteiseen ja EU-tasoiseen kansainväliseen kotieläintuotealan ns. EMFOL-maisteriohjelmaan
(Erasmus Mundus – Food of Life, emfoodoflife.eu). Ohjelmassa on mukana myös Espanja.
Eräänä perusteluna Viikin valinnalle on ollut se, että Viikkiä on pidetty hyvänä opiskelupaikkana nimenomaan lihateknologisen
opetuksen ja koetehtaan vuoksi. Opintojensa
jälkeen nämä opiskelijat sijoittunevat kotimaihinsa tai EU-alueelle.
EMFOLin lisäksi liha-alan yhteiselle koulu-
10
tukselle Itämeren piirissä aiotaan jatkoa ja
laajennusta. Pohjoismaiset lihatieteen professorit (Suomi, Ruotsi, Norja Tanska ja Viro)
tekivät yliopistojensa tukemina tammikuussa
2011 aloitteen yhteisestä maisterikoulutuksesta.
Rahoitusta varsinaiseen suunnitteluun ei
vielä ole saatu. Syytä on kuunnella eri osapuolten ja myös teollisuuden kantoja ja varmistaa tuki tällaiseen toimintaan. Opettajien
tai opiskelijoiden siirtyminen esimerkiksi
muutamaksi viikoksi toiseen maahan aiheuttaa omat järjestelynsä, eikä ole aivan ongelmatonta opiskelijoillekaan.
Sinänsä kansainvälisyys Viikin elintarviketieteissä ei ole uutta. Elintarviketieteissä on
jo muutaman vuoden ajan pyörinyt englanninkielinen MSc Food -maisteriohjelma, ja se
on pyrkijämääriltään yliopiston suosituimpia.
Vuosittain tässä ohjelmassa aloittaa 10–15
opiskelijaa, joista suurin osa tulee Aasiasta,
muun muassa Kiinasta. Ensimmäiset vuonna
2008 aloittaneet ovat jo valmistuneet, ja osa
jatkaa tutkimustehtävissä Suomessa, osa palaa kotimaihinsa.
Käytännön yhteistyötä
elinkeinoelämän kanssa
Viikin elintarviketieteissä on aina pidetty hyvin tärkeänä yhteistyötä elinkeinoelämän
kanssa. Tutkimusyhteistyön lisäksi opettajat
ja tutkijat ovat mukana erilaisissa työryhmissä, pitävät kursseja ja esitelmiä jne.
Tuore osoitus yhteistyöstä on lihateollisuuden päätös rahoittaa lihateknologian koetehtaan johtajan tehtävä Viikissä. Tähän tehtävään on valittu ETM Pekka Kahila nykyisen
koeosaston johtajan Olavi Törmän jäädessä
eläkkeelle. Vastaavastihan maitoteollisuus
(Valio Oy) on tukenut alan yliopisto-opetusta
jo vuodesta 2006 lähtien resursoimalla Viikin
koemeijeriin meijeri-insinöörin.
Elintarviketeknologisissa aineissa harjoittelulla on aina ollut suuri merkitys. Harjoitteluissa saatu kokemus näyttää olevan merkittävä myös valmistuneiden rekrytoinneissa.
On kiittäen todettava teollisuuden ja muiden
toimijoiden valmius tarjota opiskelijoillemme
hyviä, monipuolisia ja haastaviakin tehtäviä
sisältäviä harjoittelupaikkoja.
Ymmärrämme, että nyt kun teollisuus on
aina vain erikoistuneempaa, monipuolisten
harjoittelupaikkojen tarjoaminen ei välttämättä ole helppoa. Toivottavasti yritykset
edelleen suhtautuvat vakavasti harjoittelemaan ja kesätöihin tuleviin opiskelijoihimme,
sillä kyse on investoinnista, josta sekä yritys
että koko ala hyötyvät.
Opiskelijarekrytointi ja
tutkinnot syynissä
Myös opiskelijavalintaa pohditaan. Yliopiston
hallinnon suunnasta toivomus olisi keventää
valintaprosessia ja ottaa opiskelijat suurissa
kiintiöissä. Toisaalta olisi työelämän tarpeiden kannalta perusteltua saada valituksi
enemmän esimerkiksi sellaisia opiskelijoita,
jotka suuntautuvat teollisuuteen ja valmistautuvat ottamaan vastuuta erilaisista teollisuuden johdon tehtävistä. Niinpä toistaiseksi
elintarviketeknologia on omana valintakohteenaan.
Elintarviketeknologian opiskelijat suorittavat yhteisen kandidaatin tutkinnon. Näinhän
on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Eriytyminen
esimerkiksi liha-alalle tapahtuu vasta maisteritasolla neljännen ja viidennen opiskeluvuoden aikana. Elintarvikekemiassa kandidaatin
tutkinto on jonkin verran toisenlainen, mikrobiologiassa se poikkeaa jo enemmän.
Mutta koko ajan mietimme, olisiko vieläkin
laajempi elintarviketieteiden kandidaattitutkinto tarkoituksenmukainen. Riittävän syvälliset perusvalmiudet kullekin erikoisalalle
edellyttävät joka tapauksessa jonkinlaista
orientoivaa valinnaisuutta kandidaatin tutkinnossa. π
Hannu Salovaara
professori
hannu.salovaara(at)helsinki.fi
Vieno Piironen
professori
vieno.piironen(at)helsinki.fi
Viikin elintarviketieteet
Helsingin yliopisto
Kuopiolaista
toksikologian osaamista
viedään Hong Kongiin
Ruokaan liittyvät turvallisuusriskit nousevat
tuon tuostakin uutisotsikoihin.
– Maailman voi niiden perusteella jakaa
kahtia, Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija ja
Hong Kongin yliopiston elintarviketoksikologian apulaisprofessori Hani El-Nezami toteaa.
– Kehittyneissä maissa riskit liittyvät mikrobien aiheuttamiin ohimeneviin epidemioihin.
Kehitysmaissa elintarvikkeiden kemiallinen
kontaminaatio ja tarkoituksellinen väärentäminen ovat jatkuvia ongelmia. Esimerkiksi
melamiinimaitoa on Kiinassa yhä myynnissä.
El-Nezami vastaa arvostetussa Hong Kongin yliopistossa vuonna 2009 käynnistyneestä elintarviketurvallisuuden ja toksikologian
maisteriohjelmasta. Koulutus on Kiinan ja
Kaakkois-Aasian alueella ensimmäinen laatuaan.
– Ruokaturvallisuusongelmia alueella on
paljon ja alan asiantuntemusta tarvitaan
kipeästi. Hakijoita ohjelmaan on laajalti ja
enemmän kuin voidaan ot-
taa, myös Australiasta, Euroopasta ja
USA:sta.
Hyvät käytännöt kiertoon
Koulutusohjelma tarjoaa monitieteisiä kurssiyhdistelmiä toksikologian perusteista elintarvikkeiden kemiallisiin ja mikrobiologisiin
riskitekijöihin, toksisuuden ja altistumisen
mittauksiin, riskien arviointiin ja hallintaan
sekä elintarvikelainsäädäntöön ja viranomaisvalvontaan.
– Opiskelijat saavat todella laajan näkökulman elintarviketurvallisuuden haasteisiin,
koska meillä on vierailevia luennoitsijoita eri
puolilta maailmaa. Näin heille välittyy tietoa
myös eri maiden hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöllisistä ratkaisuista. Samalla he saavat tulevan työuran kannalta tärkeitä kontakteja alan toimijoihin.
Useita luennoitsijoita on kutsuttu Itä-Suomen yliopistosta, missä toksikologian osaaminen on El-Nezamin mukaan maailman
huippuluokkaa ja ruuankäyttöön sekä ravinnon terveysvaikutuksiin liittyvä tutkimus samoin vahvaa.
– Nyt suomalaisten osuus ohjelmassa
painottuu toksikologiaan, mutta toivottavasti saamme tulevaisuudessa
Suomesta luennoitsijoiksi myös
elintarviketurvallisuuden asiantuntijoita.
Maisteriohjelman opiskelijoilla on aikaisempia tutkintoja muun muassa kemian, biotieteiden, farmakologian ja
ravitsemustieteen aloilta. Ensimmäiset valmistuneet ovat
työllistyneet teollisuuteen,
hallintoon ja tutkimukseen.
– Valmistuneiden asiantuntemus kiinnostaa muun muassa Kiinan elintarvikeviranomaisia. Itse pidän erityisen
tärkeänä, että tätä osaamista
jalkautetaan teollisuuteen.
Kuopiolais-hongkongilainen yhteistyö käsittää maisteriohjelman lisäksi myös henkilökunta- ja jatko-opiskelijavaihtoa. Tulevaisuudessa vaihtomahdollisuuksia järjestetään
myös perustutkinto-opiskelijoille.
Kuopiossa tutkitaan melamiinimaitoa
Egyptiläissyntyinen, australialaisesta RMITyliopistosta väitellyt El-Nezami tuli vuosituhannen vaihteessa tutkijaksi Kuopioon, missä hän jatkaa tutkimusta Hong Kongin toimensa ohessa.
El-Nezami on paneutunut erityisesti kehitysmaiden ruokaturvallisuuskysymyksiin, ja
hän on tutkinut esimerkiksi Kiinassa ja Egyptissä toteutetuissa hankkeissa probioottien
käyttöä ruuasta saatavien homemyrkkyjen
vaikutusten estämiseksi. Probioottien tutkimus kiinnostaa myös yrityksiä, kuten Valiota,
jonka kanssa on hiljattain testattu probioottien käyttöä C-hepatiitin hoidon tukena. Tuloksia analysoidaan parhaillaan.
– Kiinnostavaa on suoliston mikrobiston
merkitys sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä
sekä se, miten siihen voidaan vaikuttaa ravinnon komponenteilla, kuten probiooteilla ja
flavonoideilla. Maksasyöpä ja ateroskleroosi
ovat keskeisiä tutkimuskohteita, El-Nezami
kertoo.
Yhteys Hong Kongiin laajentaa tutkimuksen näkökulmia ja rahoitusmahdollisuuksia
myös Kuopion kampuksella. Esimerkiksi
Hong Kongin hallitus rahoittaa parhaillaan
Kuopiossa istukkaperfuusiomallilla tehtävää
tutkimusta, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia raskaana olevan äidin käyttämällä melamiinia sisältävällä maidolla on syntyvän lapsen myöhempään terveyteen.
– Aasiassa meillä ei vielä ole teollisuusyhteistyötä, mutta toiveena on, että sellaista
myöhemmin syntyy ateroskleroositutkimuksen tiimoilta. π
Teksti: Ulla Kaltiala
Hani El-Nezami on vastannut
uraauurtavasta koulutuksesta
suunnitteluvaiheesta alkaen.
KUVA: RAiJA TöRRöNeN
11
n A J A N K O h T A i S T A
Elintarviketurvallisuus
elintarvikeketjun tilastoissa
Maataloustilastointi on perinteisesti keskittynyt maatilojen tuotannon kuvaamiseen. Maataloustuotannon rakenteen sekä koko elintarvikeketjun muutokset ovat lisänneet viime
vuosien aikana tiedontarvetta elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta.
Turvallisiin elintarvikkeisiin tähtäävässä
elintarvikeketjussa kylvetään ketjun alkupäässä pellolle tervettä siementä. Viljelyssä
käytetään hyvälaatuisia ja kasvintuotantoon
sopivia lannoitteita. Kasvinsuojeluaineita
käytetään ainoastaan todetun tarpeen mukaan. Rehuteollisuus varmistaa, että rehuvalmisteet eivät sisällä tauteja aiheuttavia mikrobeja. Muun muassa salmonellan esiintymistä seurataan kansallisen salmonellaohjelman avulla. Hyvä rehu ja sitä kautta hyvinvoivat ja terveet eläimet ovat edellytys elintarviketurvallisuudelle.
Kaikkia elintarvikkeita ja rehuja koskevat
yleiset hygieniasäännöt. Elintarvikealan yritysten on tunnistettava kaikki tuotantoprosessin kriittiset kohdat. Elintarvike- ja rehuteollisuudessa on jo pitkään ollut voimassa
omavalvontavelvoite, jolla yritykset varmistavat elintarviketurvallisuuden. Sen yhtenä
osana elintarvike- ja rehualan toimijoiden tulee pystyä jäljittämään käytettävät raaka-aineet. Näin turvataan koko elintarvikeketjun
laatu. Omavalvontavelvoite koskee myös
kauppaa ja ruokapalveluita.
Luomutuotannon elintarvikeketjussa ovat
voimassa kaikki tavanomaisen elintarvikeket-
jun säännökset sekä luomusäännökset, jotka
takaavat elintarvikeketjun luonnonmukaisuuden. Kotieläinten eläinsuojelu ja sitä kautta
eläinten hyvinvointi takaavat elintarvikeketjun eettisyyden.
Elintarvikeketju lukuina
Elintarvikeketjun rakenne on muuttunut vuosien myötä ja asettanut haasteita elintarviketurvallisuuden hallinnalle ja valvonnalle. Toiminta perustuu kuitenkin edelleen maatiloihin ja niillä tehtävään alkutuotantoon.
Maatalouden rakenne on muuttunut vuosien myötä kohti suurempia yksiköitä. Samalla
maatilojen lukumäärä on vähentynyt. Suomessa oli vuonna 1995 lähes 100 000 maatilaa ja vuonna 2009 noin 64 000 maatilaa.
Vuoden 2010 tietojen mukaan tilojen määrä
on vähentynyt edelleen 62 767 tilaan eli poistuma viimeisen vuoden aikana oli 1 408 tilaa.
Lähes puolet maatiloista on suuntautunut
viljan viljelyyn. Monet kotieläintuotannon lopettaneet maatilat ovat jatkaneet peltojensa
viljelyä ja siirtyneet näin viljatiloiksi. Lypsykarjataloutta harjoittaa yhä harvempi tila,
vuonna 2009 kaikkiaan 11 896 tilaa ja vuoden
2010 tietojen mukaan 11 256 tilaa.
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se jalostaa
maatilojen tuottaman raaka-aineen. Elintarvikkeita valmistetaan noin 2 000 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Valmistuspaikkoja
koskevat vaatimukset säädetään laissa, ja vi-
Lähes puolet maatiloista on suuntautunut
viljan viljelyyn, ja monet kotieläintuotannon
lopettaneet maatilat ovat siirtyneet
viljatiloiksi.
KUVA: LeiPäTieDOTUS Ry
ranomaisten on hyväksyttävä elintarvikehuoneisto ennen toiminnan aloittamista.
Kotimainen viljasato oli lähes 4 300 miljoonaa kiloa vuonna 2009 ja noin 3 000 miljoonaa kiloa vuonna 2010. Siitä käytetään vuosittain teollisuudessa elintarvikkeisiin noin
400 miljoonaa kiloa ja rehuksi noin 600 miljoonaa kiloa. Kotimaista lihaa tuotetaan vuosittain noin 380 miljoonaa kiloa. Tästä puolet
on sianlihaa. Lihateollisuus jauhaa, paloittelee sekä maustaa ja marinoi lihaa tarpeen
mukaan ja toimittaa sitä vähittäiskauppoihin
ja suurkeittiöihin.
Elintarvikkeet kuljetetaan eri jakelukanavien kautta kauppaan ja kuluttajille. Elintarvikkeiden vähittäiskauppoja on Suomessa lähes
4 000 ja ravintola- ja ruokapalvelutoimintaa
harjoitetaan yli 9 000 toimipaikassa. Vuonna
2009 suurkeittiöiden annosmäärä oli yhteensä 850 miljoonaa annosta.
Kuluttajien tarpeet ohjaavat elintarviketeollisuutta. Ostopäätökset perustuvat hinnan
Suomesta puuttuu elintarviketurvallisuustilastoja
Elintarviketurvallisuustilastot on laaja käsite. Niihin voidaan lukea tilastoja koko elintarvikeketjusta tai elintarvikeketjun valvonnasta. Elintarviketurvallisuustilastoja kehitetään jatkuvasti sekä kansallisella että
EU:n tasolla. Toistaiseksi Suomessa ei ole
olemassa virallisia elintarviketurvallisuustilastoja. Sen sijaan valvontaviranomaiset
julkaisevat hallinnollisia raportteja, joita
tehdään sekä kansallisiin tarpeisiin että
EU:n komissiolle.
EU:n tilastoviranomainen Eurostat käynnisti jo vuonna 2002 elintarvikkeiden turvallisuutta kuvaavien tilastojen kehittämisen EU-tasolla ja sisällytti sen tilasto-ohjelmaansa nimellä Food Safety Statistics. Eu-
12
rostatin tavoitteena on edistää elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvien tietojen
käyttöä ja saatavuutta kokoamalla osa-alueen tiedot yhteen tietokantaan. Tike osallistuu Suomen edustajana Eurostatin elintarviketurvallisuustilastojen kehittämiseen.
Eurostatin elintarvikkeiden valmistusta ja
jakelua kuvaava tieto on nyt koottu FOOd
-tietokantaan (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/food/introduction). Eurostat on myös julkaissut kirjasen
Food: From farm to fork statistics, jossa on
tilastotietoa koko elintarvikeketjusta. Merkittävin käynnissä oleva kehitystehtävä on
jäsenmaiden elintarvikevalvonnan tietojen
yhdenmukaistaminen ja niiden saattami-
nen yhteen tilastotietokantaan. Elintarvikevalvonnan tilastotiedoista on suunniteltu
erilaisia valvonnan toimivuutta kuvaavia indikaattoreita.
Tilastotietoa tarvitaan koko elintarvikeketjusta, sen toiminnasta sekä turvallisuudesta. Elintarvikeketjun ja valvonnan tietoja
julkaistaan nykyään monella eri taholla erilaisina raportteina ja julkaisuina. Tilastoviranomaisen tehtävä on kerätä saatavilla
olevat tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla ilmiötä voidaan tarkastella syvällisemmin. Tilastoviranomainen ei voi ottaa
kantaa ketjun toimivuuteen tai turvallisuuteen. Sen hoitavat muut viranomaistahot.
lisäksi yhä enemmän myös tuotteiden laatuun, makuun, terveellisyyteen, ympäristöystävällisyyteen sekä ennen kaikkea
mielikuvaan tuotteen turvallisuudesta. Jokapäiväinen elintarvikkeiden kulutus perustuu luottamukseen koko elintarvikeketjua kohtaan.
Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjussa
Elintarvikeketjua valvotaan tarkasti maatiloilta kaupan myyntitiskille, josta elintarvikkeet siirtyvät kuluttajan kassiin. Elintarviketurvallisuudesta vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Euroopan tasolla European Food Safety
Authority EFSA. Kuluttajan vastuulle jää elintarvikkeen kuljettaminen kotiin niin, että tuote ei pilaannu.
Kunnat hoitavat valtaosan käytännön elintarvikevalvonnasta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan piirissä oli yli 96 000 kohdetta vuonna 2009. Näistä maidontuotantotiloja on 12 % ja
muita alkutuotantopaikkoja 35 %. Ravintoloita ja suurtalouksia on valvottavista kohteista 34 %.
Tehtyjen tarkastusten määrä on vähentynyt samalla, kun yritysten omavalvonta on lisääntynyt. Tarkastuskäyntejä tehtiin
vuonna 2009 yhteensä yli 48 000 kappaletta. Tarkastus aiheutti jonkinlaisen toimenpiteen lähes 12 000 kohteessa. Myös
Tulli valvoo maahantuotavia elintarvikkeita ja Eviralla on omaa
laboratoriotoimintaa.
Katkos elintarviketurvallisuusketjussa näkyy kuluttajalle
yleensä ruokamyrkytyksenä. Yksittäisten sairastumisten määristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä suurin osa sairastuneista ei hakeudu lääkäriin. Ruokamyrkytysepidemioista on koottu järjestelmällisesti tietoja jo vuodesta 1975 lähtien. Elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 55 kappaletta vuonna 2009 ja vesivälitteisiä kolme kappaletta. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa
sairastui lähes 1 700 henkeä ja vesivälitteisissä epidemioissa
210 henkilöä. π
Sirpa Karppinen
aktuaari
Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
sirpa.karppinen(at)mmmtike.fi
Lähde: Tike, Pellolta pöytään 2010 -tilastojulkaisu
Elintarvikealalle maksuton
tuotekehityksen
täydennyskoulutusohjelma
Uudessa hallitusohjelmassa elintarvikeala määritellään tulevaisuuden
kasvualaksi. Kasvu voi koostua sekä viennin lisääntymisestä että siirtymisestä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.
– Suomi tarvitsee lisää elintarvikealan innovaatioita, joista tulee menestystuotteita myös kansainvälisen kaupan hyllyille. Näitä lähtökohtia
ajatellen on suunniteltu Elintarvikealan tuotekehitysasiantuntijakokonaisuus, joka toteutetaan oppisopimustyyppisenä koulutuksena, kertoo Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian suunnittelija Aija Kortesmaa.
Oppiminen tapahtuu pääasiassa omalla työpaikalla, ja se osoitetaan
omaan työhön liittyvällä kehittämistehtävällä, joten se hyödyttää myös
työnantajaa. Työssä oppimista tukee yksitoista koulutuspäivää, joiden
aihealueet liittyvät läheisesti elintarvikealan tuotekehitykseen. Lisäksi
opiskelijat jaetaan mentoriryhmiin, joita ohjaavat professorit ja muut
alan asiantuntijat.
Koulutus on maksuton sekä yrityksille että opiskelijalle, ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Työnantaja sitoutuu koulutukseen
valitsemalla työpaikkakouluttajan, joka ohjaa opiskelijaa kehittämistehtävässä.
– Koulutus antaa osallistujille valmiuksia toimia elintarvikealalla tuotekehitystehtävissä ja helpottaa jo alalla työskentelevää asiantuntijaa
siirtymään uusiin tehtäviin. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan
omaa osaamista sekä koko organisaation kehittymistä, Kortesmaa sanoo.
Koulutus on tarkoitettu niille elintarvikeketjun yrityksessä työskenteleville, jotka haluavat syventää osaamistaan. Elintarviketeollisuuden
lisäksi suurtalouden, ravintola-alan ja koulutuksen parissa työskentelevät voivat osallistua kurssille. Myös yrityksen sisällä toimenkuvaa
vaihtavat sekä yritykseen uusina palkattavat henkilöt voivat hyötyä
koulutuksesta. Ohjelma sopii myös uuden toiminnan käynnistämiseen
organisaatiossa. π
Lisätietoja:
http://www.palmenia.helsinki.fi/koulutus/
PAKKAUSTEKNIIKASSA ESIPAINETTU VYÖTE (BANDAROLLI)
TUO TEHOKKUUTTA TOIMINTAAN!
Jokaisen vyötekoneen nopeus 2000ex/h Vyöteleveys 30, 50 & 75 mm
Maks tuotekoko 400x200 mm. Rajaton pituus. Valkoinen tai transparenttivyötenauha.
Taustassa lämpöherkkä liima.
GH-SYSTEMS AY
info@graficenter.com • 040 90 10 400 • 00250 Helsinki
n T e e m A
Pakkausviestinnän elementit
tehokkaaseen käyttöön
Pakkauksen yhä korostuva rooli viestimenä kuluttajille sekä runsas tuotevalikoima
lisäävät tarvetta pakkausviestinnän huolelliseen suunnitteluun. Pakkausviestintä
ei ole pelkästään pakkauksesta löytyvät tekstit ja kuvat vaan kokonaisuus, joka
muodostuu useista eri elementeistä.
Viimeisen vuosikymmenen aikana kuluttajien
suhtautuminen pakkauksiin on kääntynyt
myönteisempään suuntaan. Yhä useampi kuluttaja kokee hyötyä siitä, että tuote säilyy
pitempään ja sitä menee vähemmän hukkaan. Ekodesignille – pakkauksille, jotka ovat
designiltaan kilpailukykyisiä, mutta myös
helppoja kierrättää – on nyt kasvavaa kysyntää.
Pääosin kuluttajien pakkauksissa eniten
arvostamat ominaisuudet ovat vuonna 2009
tehdyn tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvin
samankaltaisia kuin vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan (Korhonen, 2010): pakkauksen informatiivisuus oli ensimmäisellä
sijalla sekä vuonna 1998 että vuonna 2009
kerätyn aineiston mukaan. Myös käyttömukavuus, helppo avattavuus ja ympäristömyönteisyys ovat kuluttajille tärkeitä. Pakkaus ei
siis ole pelkästään tuotetta suojaava rasia tai
laatikko. On ensisijaisen tärkeää, että pakkaus viestii oikeita asioita ja näyttää hyvältä.
Elementit graafisia ja rakenteellisia
Pakkausviestinnän päätehtävä on tukea tuotetta: tehdä tuote houkuttelevaksi kuluttajalle, tarjota informaatiota tuotteesta ja rakentaa brändimielikuvaa. Pakkaus viestii niin
tuotteesta, valmistajasta kuin käyttäjästäkin.
Pakkauksen täytyy puhutella kuluttajaa sekä
myyntihetkellä että käyttötilanteissa ja koskettaa myös tunnetasolla. Hyvä pakkaus nostaa esiin olennaisen brändistä sekä välittää
selkeän viestin, joka on helposti ymmärrettävissä sekä Suomessa että vientimarkkinoillakin.
Pakkausviestinnän elementit voidaan jakaa pakkaussuunnittelun näkökulmasta
graafisiin ja rakenteellisiin elementteihin.
Tehokas pakkausviestintä muodostuu niin
graafisista kuin rakenteellisista elementeistä
valmiin pakkauksen ominaisuuksia
unohtamatta, Viestivä pakkaus -projektin
päällikkö ja erikoistutkija Elina Rusko tietää.
KUVA: VTT
Graafiset elementit viittaavat visuaalisiin pakkauksen ominaisuuksiin kuten värit, kuvat,
teksti ja typografia. Rakenteellisia elementtejä ovat pakkauksen muoto, koko ja materiaalit.
Visuaalisilla elementeillä, etenkin väreillä,
voidaan saada aikaan voimakas viesti. Pakkauksiin valitut värit ilmentävät myös trendejä.
Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana Suomessa on nähty runsaasti mustan värin käyttöä elintarvikepakkauksissa. Mustalla ja tummilla sävyillä pyritään yleisesti viestimään
Pakkausviestintä
tuotteen korkeaa laatua. Musta on kuitenkin
harvoin pysyvä värivalinta kuluttajatuotteen
pakkaukseen ja sitä voidaan pitää eräänlaisena trendivärinä. Trendit myös vaihtuvat nopeasti. Kuluttajatuotteiden pakkauksissa näkyykin nyt myös paljon hyvin vaaleita ja valkoisia sävyjä.
Pakkauksiin painettavat sanat ja teksti
muodostavat pakkausviestinnän kirjoitetun
osan. Tekstin sisältö, käytetyt kielet ja tekstin
ymmärrettävyys vaikuttavat kirjoitetun viestin tulkitsemiseen. Sanojen ja typografian valinta pakkausviestinnän toteutuksessa on
merkittävää. Typografiaan sisältyy useita eri
tekijöitä, kuten kirjaintyyppi ja -koko, tekstin
värikontrasti, tyhjä tila tekstin ympärillä sekä
tekstin sijoittelu.
Jo pienillä muutoksilla, esimerkiksi kirjaintyypin muuttamisella, voidaan muuttaa pakkausviestinnän tyyli hyvinkin erilaiseksi ja >>
Tuote
• funktio
• hinta
• laatu
• kategoria
• uutuus
Brändi
• imago,
tunnistettavuus
• arvot
• mainos
• tarina
• kilpailijat
Graafiset elementit
• värit ja kontrastit
• kuvat, symbolit, logot
• sanat ja typografia
Rakenteelliset elementit
• materiaalit
• koko
• muoto
Pakkauksen ominaisuudet
• käyttömukavuus ( helppo
avata, luettavuus, jne.)
• painolaatu
• turvallisuus
• tuntuominaisuudet
• tuoksu ja ääni
• liitännät muihin
medioihin
Kauppa
sijainti kaupassa,
positio hyllyssä
• myyntipistemateriaali, display
• palvelu
•
kuluttaja
pakkauksen arvo
kuluttajalle
• visuaaliset ja
kulttuuriset
mieltymykset, kieli
• assosiaatiot
• tuote- ja
merkkiuskollisuus
• odotusarvo
• kokemus
•
Sosiaalinen ja kulttuurinen
ympäristö, tilanne
Pakkausviestinnän muodostavat elementit ja viestintään vaikuttavat tekijät.
KUVA: VTT
Digipainatus avaa uusia mahdollisuuksia
digitaalinen painaminen on tärkeässä roolissa, kun kehitetään uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, koska se tarjoaa hyvän
työkalun lisäarvon tuottamiseksi pakkauksiin:
digitaalisella painamisella kyetään tuottamaan pieniä ja keskisuuria sarjoja edullisemmin ja nopeammin kuin millään muulla
painomenetelmällä.
digitaalinen painaminen tarjoaa hyvän
työkalun kohdennettujen pakkausdesignien toteutukseen, koska jokainen painettu
pakkaus voi olla erilainen.
Eri työvaiheet voidaan myös integroida,
jolloin vältytään puolivalmiiden tuotteiden
varastoinnilta ja kuljetukselta.
Painaminen voidaan myös hajauttaa ja
toteuttaa siellä, missä se on logistisesti järkevintä. digitaalinen painaminen mahdollistaa myös uusien toiminta- ja liiketoiminta mallien kehittämisen.
Joustavuus lisääntyy
digitaalinen painaminen tuo myös joustavuutta pakkaustuotantoketjuun, jolloin
koko tuotantomalli voidaan muuttaa varastotuotannosta tarpeen mukaiseen tilaustuotantoon, jolloin pakkauksen – tai jopa
koko tuotteen – valmistus aloitetaan vasta,
kun tuotteen tilaus saapuu.
Tämä tuotantomalli mahdollistaa samal-
la paremmin kohdennetut tai jopa henkilötasolle personoidut pakkaukset, lyhentää
tuotantoketjua ja -aikaa, vähentää materiaalihukkaa, minimoi varaston ja tarjoaa
mahdollisuuden jopa uudenlaisiin tuotteisiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin.
On useita syitä, miksi yritykset haluavat
soveltaa digitaalista painamista pakkausalueella. Yritykset siirtyvät käyttämään digitaalista painatusta, koska perinteisellä
painamisella ei kyetä täyttämään niitä joustavan ja räätälöidyn tuotannon tarpeita, joita nykyinen pakkausliiketoiminta usein
edellyttää. Esimerkiksi kuluttajien kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset edellyttävät myös pakkaustuotannolta joustoa.
Yritykset haluavat myös muuttaa pakkauksen designia lyhyellä varoitusajalla ilman
ylimääräisiä painatuskustannuksia.
Muuttuva tieto digipainatuksella
digitaalisen painamisen suurimpia vahvuuksia on mahdollisuus muuttuvan tiedon
tulostukseen. Monikansalliset yhtiöt, jotka
pakkaavat ja myyvät tuotteitaan maailmanlaajuisesti, ovat kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta.
Kun tuotteet jaellaan eri markkina-alueille, täytyy samalla myös muuttaa pakkauksen kieli ja tuotetiedot. Tämä voi olla hyvin
haasteellista, mikäli kielialueita ja tuotteita
on useita. Kun vielä huomioidaan eri pakkauskoot, voidaan päätyä satoihin erilaisiin
pakkausversioihin. Koska tuottajan on
usein lisäksi vaikea ennakoida kysyntää
luotettavasti, vaaditaan myös pakkaustuotannolta joustavuutta ja mahdollisuutta
pakkausten versiointiin.
digitaalisen painamisen nykykehitystasolla on mahdollisuus käyttää kahta erilaista tuotantotapaa. Ensinnäkin pakkaukset
on mahdollista tulostaa täysin digitaalisesti, jolloin jokainen pakkaus voi olla sataprosenttisesti erilainen. Toinen mahdollisuus
on tuottaa osa pakkauksesta perinteisillä
painomenetelmillä ja lisätä esipainettuihin
pakkauksiin muuttuva tieto digitaalisella
painamisella.
Nykyisin on saatavilla joukko ns. hybridipainokoneita, joissa hyödynnetään sekä
perinteistä että digitaalista painamista.
Muuttuvan tiedon tulostus lisää kuitenkin
prosessin haasteellisuutta, koska esimerkiksi eri versioiden hallinta on tällöin vaativampaa kuin vakiollisessa painotuotannossa. Tärkeää onkin huolellinen etukäteissuunnittelu, jotta prosessista tulee mahdollisimman joustava ja toimiva.
Elina Rusko
15
n T e e m A
Erilaiset pakkauksen värit viestivät jogurtti-hyllyssä jogurttimakujen valikoima.
KUVA: eLiNA RUSKO
>> vaikuttaa tuotteesta muodostuvaan mielikuvaan. Kuluttajat arvostavat pakkauksen tarjoamaa informaatiota. Sen välittäjänä pakkaus on erittäin käytännöllinen – se tuo tiedon
tuotteen loppukäyttäjälle. Pakkaustekstien
huono luettavuus on silti edelleen ongelma.
Pakkausominaisuudet osa viestintää
Pakkausviestintä syntyy graafisten ja rakenteellisten elementtien summasta. Osan viestinnästä muodostavat valmiin pakkauksen
ominaisuudet, kuten käyttömukavuus ja tuntuominaisuudet, jopa tuoksu. Niihin voidaan
vaikuttaa materiaalivalinnalla ja jälkikäsittelyllä.
Etenkin käyttömukavuuteen liittyvät ominaisuudet kuten pakkauksen avattavuus ja
varsinkin avattavuuteen liittyvät ongelmat
saattavat pilata koko muun pakkausviestinnän, mikäli kuluttaja kokee avaamisen helppouden merkittäväksi itselleen.
Kuluttajan kokemaan pakkausviestintään
vaikuttavatkin suunnitteluelementtien ja pakkauksen ominaisuuksien lisäksi myös useat
muut tekijät. Ne voivat olla lähtöisin kuluttajasta itsestään (esim. pakkauksen arvo kulut-
16
tajalle, kulttuuriset mieltymykset, aikaisempi
kokemus) tai liittyä pakattuun tuotteeseen,
brändiin tai kauppaan, jossa tuotetta myydään.
Viestintä tehostuu kohdentamisella
Pakkausviestintää suunniteltaessa on tärkeää tietää, kenelle tuote on suunnattu. Viestinnän kohdentaminen yhä pienemmille kohderyhmille on yleistynyt markkinointiviestinnässä, eikä geneerinen markkinointi enää riitä.
Personoinnista on jo tullut suuri trendi monilla alueilla, esimerkiksi kotiin lähetettävissä
mainosposteissa. Myös muiden julkaisutuotteiden, esineiden ja jopa teknisten laitteiden
versioinnista on ennustettu tulevaisuuden
megatrendiä.
Pakkausviestinnässä kohdentamista on
käytetty tähän mennessä hyvin maltillisesti.
Pakkauksia olisi kuitenkin mahdollista kohdentaa tietyille kohderyhmille ja jopa personoida henkilötasolle.
Kohdentamista voidaan hyödyntää esimerkiksi liikelahjoissa, kampanjaja promootiotuotteissa sekä kilpailuissa. Tyypillinen tapa
on personoida pakkauksessa oleva kuva tai
painaa pakkaukseen jokin henkilökohtainen
tervehdys, esimerkiksi juhlapäiviin liittyvä
toivotus.
Pakkausviestinnän kohdentamista olisi
kuitenkin mahdollista laajentaa ja hyödyntää
useampia suunnitteluelementtejä. Kohdentamisesta käytetään termejä kuten versiointi,
räätälöinti ja personointi. Yleiskielessä näitä
käytetään usein tarkoittaen samaa asiaa,
mutta niille on mahdollista määrittää myös
tarkemmat eritasoiset merkitykset. Eritasoisen kohdentamisen toteuttamisen mahdollistavat digitaaliset painomenetelmät.
Kohdentaminen vastaa
kuluttajan arvoihin
Pakkausviestinnän kohdentamisen yleinen
tavoite on tarjota kuluttajille lisäarvoa, joka
johtaa ostopäätökseen. Erilaisten kampanjaja promootiopakkausten tavoitteet liittyvät
usein myös brändin rakentamiseen ja vahvistamiseen. Kuluttajan näkökulmasta kohdennetun pakkauksen tulisi tarjota kuluttajalle
lisäarvoa verrattuna ”tavalliseen” pakkaukseen.
Pakkauksen arvo kuluttajalle muodostuu
neljän arvon kautta (Smith & Colgate, 2007):
funktionaalinen arvo (pakkauksen ominaisuudet, suorituskyky, hyöty), emotionaalinen
arvo (pakkauksen kyky synnyttää kokemuksia, elämyksiä, tunteita), sosiaalinen arvo (itsetunto, itseilmaisu, symboliikka) ja taloudellinen arvo (raha, aika, vaivannäkö).
Funktionaalisen ja taloudellisen arvon aikaansaaminen kohdennetun pakkauspainatuksen avulla on tietyssä määrin helpompaa.
Sitä vastoin emotionaalisen ja sosiaalisen arvon aikaansaamiseksi tarvitaan pakkaussuunnittelua, joka vetoaa tunteisiin ja jonka
kuluttaja kokee todella persoonalliseksi, jopa
uniikiksi. π
Elina Rusko
erikoistutkija
VTT
elina.rusko(at)vtt.fi
Viitteet saa tarvittaessa kirjoittajalta.
Artikkeli perustuu pääosin Viestivä pakkaus
-projektin loppuraporttiin: elina Rusko, Sanna
heiniö, Virpi Korhonen, Jali heilmann, Toni-matti
Karjalainen, Panu Lahtinen & marja Pitkänen.
messenger Package – integrating Technology,
Design and marketing for Future Package
communication. Final Report. espoo 2011. VTT
Tiedotteita – Research Notes 2586. 90 p. www.
vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2586.pdf
Aikaisemmin Kehittyvä elintarvike -lehdessä: Virpi
Korhonen, ekodesign puhuttelee yhä useampaa
kuluttajaa, Kehittyvä elintarvike 4/2010, s. 56–57.
Pakkauksen mustalla ja tummilla sävyillä pyritään yleisesti viestimään
tuotteen korkeaa laatua.
KUVA: eLiNA RUSKO
Uusia näkökulmia pakkausten suunnitteluun
VTT:n koordinoimassa Viestivä pakkaus
-projektissa VTT, Aalto-yliopiston IdBM-ohjelma ja Pakkaustutkimus – PTR ry tekivät
yhdessä pakkausarvoketjun yritysten kanssa 2,5 vuoden ajan tutkimusta pakkauksen
viestinnällisyydestä. Projektin päärahoittaja
oli Tekes, ja projektiin osallistui seitsemän
yrityspartneria: Fazer Leipomot ja Makeiset,
Fiskars Brands Finland, Kekkilä, M-real, SEK
& Grey, Stockmann ja Stora Enso.
Projektin tavoitteena oli pakkausviestinnän informatiivisen, käytännöllisen ja esteettisen laadun parantaminen ja sitä kautta
pakkausviestinnän tehokkuuden kehittäminen, optimointi sekä kohderyhmille paremmin kohdennettu viestintä. Projektin fokuksessa oli erityisesti teknologia-, muotoilu-,
markkinointiosaamisen integrointi kuluttajien pakkauksiin liittyvien tarpeiden ja mieltymysten arvioimiseksi ja palvelemiseksi.
Projektin keskeiset tutkimusteemat olivat
teknologian työkalut pakkausviestinnän kehittämisessä, pakkausmuotoilun viestinnälliset ja strategiset aspektit sekä kuluttajien
pakkausmieltymykset ja -asenteet.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien
suhtautumista pakkauksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana (1998–2009), digitaalisen painamisen pakkausviestinnälle tarjoamia uusia mahdollisuuksia sekä pakkausta
strategisen brändiviestinnän välineenä.
Kulttuuristen erojen ymmärtämiseksi pakkausviestinnän tulkitsemista testattiin suomalaisten kuluttajien lisäksi ruotsalaisilla ja
venäläisillä kuluttajilla.
Projektin tulokset antavat tietoa tehokkaasta pakkausviestinnästä sekä uusia näkökulmia pakkaussuunnitteluun ja brändiviestintään. Näitä tuloksia hyödyntämällä
kuluttajien pakkauksiin liittyviä tarpeita ja
mieltymyksiä kyetään aiempaa paremmin
arvioimaan ja palvelemaan. Tutkimuksen
avulla yritykset pystyvät vahvistamaan pakkaussuunnitteluaan ja -viestintäänsä.
Kokonaisvaltaisen näkökulman rakentaminen tulevaisuuden pakkausviestinnän ja
konseptien tueksi edellyttää monialaista
näkemystä ja yhteistyötä. Kolmen tieteenalan yhdistäminen on vasta ensi askel kokonaisvaltaiseen pakkaussuunnitteluun, mut-
ta suunta on selvä: eri osaamisten yhdistäminen on avain menestykseen pakkausteollisuudessa.
Projektin anti on koottu VTT:n raporttiin.
KUVA: VTT
17
n T e e m A
Tulevaisuuden joustava
pakkauslinja on kohta valmis
Lähiruokatuottajat, ruokatalot ja marketit voivat tulevaisuudessa valmistaa itse vuokatyyppiset
elintarvikepakkauksensa ja pakata ruuat paikan päällä. Sen mahdollistaa joustava pakkauslinja, jota
parhaillaan kehitetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
Pakkausten valmistus on tällä hetkellä suurimittakaavaista teollisuutta, jossa tuotetaan
suuria sarjoja nopeasti. Suurteollisuuden
pakkauslinjojen miinuspuoli on niiden tuotannon jäykkyys ja kalleus. Linjalta tulee tietynkokoista pakkausta, ja pakkauskoon vaihtaminen alentaa tuotantotehokkuutta. Kun
laitteet maksavat puolesta miljoonasta eurosta ylöspäin, ei niiden hankkiminen ole pienen mittakaavan tuottajille kannattavaa.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Tulevaisuuden joustava pakkauslinja
-hankkeen tavoitteena on uudistaa kartongin
jatkojalostusprosessit – nuuttaus, leikkaus ja
muodonanto – vastaamaan pienerätuotannon vaatimuksia erityisesti valmistuksen
joustavuuden osalta.
– Uudella joustavalla pakkauslinjalla valmistetaan vuokatyyppisiä, prässäystekniikalla tuotettuja, saumattomia kartonkipakkauksia. Halusimme perinteiselle muovivuoalle
vaihtoehdon, jossa kartonki on pääraaka-aineena, pakkaustekniikan professori Henry
Lindell selvittää.
– Toki kartonkipakkauksissa käytetään
muovia, koska pakkauksen pitää olla tiivis.
Elintarvikkeet vaativat säilyäkseen kosteus-
tai happitiiviyttä, eikä elintarvikkeessa oleva
rasva tai aromit saa päästä pakkauksen läpi,
Lindell lisää.
Lahden muotoiluinstituutti vastaa pakkausdesignin ja linjan teollisen muotoilun
osuudesta LUTin vastatessa linjan kokonaissuunnittelusta ja rakentamisesta. Åbo Akademi tuo hankkeeseen älykkäisiin indikaattoreihin liittyvää osaamista. Jokaista osatoteuttajaa tarvitaan toimivan kokonaisuuden rakentamiseksi.
Älyä mukaan
Hankkeen projektipäällikkö Mika Kainusalmi
kertoo, että kartongin ominaisuuksien poikkeavuus muovista on haasteellista elintarvikepakkauksissa.
– Muovisen pakkauksen muovaaminen erilaisiin muotoihin on paljon helpompaa, sillä
muovi joustaa. Kartongilla ei ole juurikaan venymis- ja jousto-ominaisuuksia. Se asettaa
rajoitteita pakkausmuodoille. Kartongin etuna on kuitenkin loistava painopinta-ala, jonka
me haluamme hyödyntää, Kainusalmi sanoo.
Hankkeessa mukana olevan Åbo Akademin
fysiikan laitoksen osuutena on suunnitella
vuokiin älykkäitä ominaisuuksia.
– Vuoan kanteen voidaan painaa indikaattoreita, joilla ruuan säilyvyyttä voidaan seurata. Indikaattorit reagoivat esimerkiksi kylmäketjun katkeamiseen tai pakkauksen sisällä
olevan kaasun koostumukseen ja ilmoittavat
havainnon pakkauksen käyttäjälle esimerkiksi muuttamalla indikaattorin väriä, Kainusalmi selvittää.
Yksi kiistaton etu muoviin verrattuna on
kartonkipakkauksen ympäristöystävällisyys.
Kartongin voi kierrättää. Pakkaukset voi laittaa jätepisteessä kartonkikeräykseen, ja ne
käsitellään maitopurkkijakeen kanssa. Kuidut
otetaan talteen uusiokäyttöä varten, ja muovi
erotellaan energiakäyttöön.
Pakkauslinjasto muunneltavissa
Pakkauslinjan rakenne on modulaarinen, eli
sitä voidaan joustavasti muuttaa yksilöllisten
tarpeiden mukaan. Perusmoduuleina ovat aihionvalmistus ja muodonanto. Moduulit ovat
kiinni pikakiinnitysjärjestelmällä. Kun vaihdetaan valmistettavasta tuotteesta toiseen, linjaan halutaan lisäominaisuuksia tai rikki mennyt moduuli halutaan korvata, tuotantolinjan
modifiointi pystytään tekemään erittäin nopeasti.
Henry Lindell (vas.), Juha
Varis ja Mika Kainusalmi
ovat räätälöineet
pakkauslinjan
Lappeenrannan teknillisen
yliopiston
pakkaustekniikan
laboratorioon.
KUVA: ANNA-LiiSA PiRhONeN
18
Linjassa on kaksi päävaihetta, stanssausja nuuttausvaiheet, joissa rullalta tulevaan
kartonkirainaan tehdään määrätyt leikkaukset ja nuutit, ja pakkauksen aihio valmistuu.
Seuraavaksi aihio siirtyy prässäykseen, jossa
pakkaus saa astiamaisen 3d-muodon.
Kainusalmi kertoo, että linjaston vaiheita
voidaan liikutella suhteessa toisiinsa. Se
mahdollistaa erikokoisten pakkausten teon ja
materiaalihukan minimoinnin. Lisäksi pakkauslinjan rungossa oleville johteille voidaan
asentaa lisämoduuleita, kun halutaan esimerkiksi pakkauksen kanteen ikkuna. Moduulit on tässä versiossa rakennettu kampimekanismeja käyttäen, mutta niihin voidaan
liittää erilaisia sähkökäyttöisiä lineaarimoottoreita.
Linjan lopussa on laadunvalvontayksikkö,
joka monitoroi koko ajan lopputuotetta. Jos
yksikkö huomaa muutoksia vaikkapa muodossa, se pystytään ottamaan välittömästi
huomioon muodonantoyksikössä, joka korjaa tilanteen.
Komponentit löytyvät helposti
Lindell korostaa linjan rakentamisessa olleen
tavoitteena, että rakentamiseen tarvittavat
komponentit löytyvät kaupan hyllyiltä. Koneistettavat osat puolestaan pystytään valmistamaan missä tahansa konepajassa. Niiden valmistus ei vaadi mitään erikoislaitteita.
Lindellin mukaan pakkauslinja on kohtuuhintainen, sillä sen saa noin kolmanneksella
suurimittakaavaisten teollisuuslinjastojen
hinnasta.
– Yliopiston koelinjastoa on nyt testattu, ja
moduulit toimivat erikseen. Seuraava vaihe
on panna ne toimimaan yhdessä. Linja jää yliopistolle tutkimus- ja opetuskäyttöön monitieteelliseksi tutkimusalustaksi, korostaa
projektin vastuullinen johtaja professori Juha
Varis.
Hän mainitsee hankkeen jo nyt kiinnostaneen monia tutkimusryhmiä kuten materiaali-, sähkö-, säätö-, konstruktio- ja automaatiotekniikkaa. Kun vastaavia laitteita saadaan
kaupalliseen tuotantoon, pakkausten valmistamisen kynnys mataloituu edullisemman investoinnin kautta. Oman linjaston voivat
hankkia esimerkiksi lähiruokatuottajat, ruokatalot ja paikalliset marketit. π
Tulevaisuuden
pakkaukset
• Ovat kierrätettäviä, vaikka muovista
ei pakkauksissa päästä kokonaan
eroon.
• Kevyitä ja tuotekohtaisesti räätälöityjä.
• Sisältävät älykkäitä lisäominaisuuksia, jotka tarkkailevat tuotteen lämpötilaa, tuoreutta ja pakkauksen tiiviyttä.
• Aktiivisia, ja ne vaikuttavat suoraan
tuotteeseen. Pakkaukseen voi sisältyä myös tuotteen tarvitsema säilöntäaine.
• design: pakkauksen on myytävä
tuote kuluttajalle ulkonäöllään ja
pakkaukseen painetulla tiedolla.
• LOHAS – Lifestyles of Health and
Sustainability -kuluttajat arvostavat
ekologisuutta ja valitsevat pakkauksen ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta.
Teksti: Anna-Liisa Pirhonen
 Soveltuu täytetyistä lihapullista
avoimiin pizzoihin
 Monenlaiset muodot niin pienille
kuin suuremmillekin tuotteille,
tarkka palakoon määritys
 Kosketusnäytöstä helppo
muokata palakokoja ja -malleja
 Kapasiteetti 10-90 kpl/min., 400 kg/h
 Helppo puhdistaa juoksevalla
vedellä
CORNUCOPIA
KN550
täytettyjen
tuotteiden
valmistamiseen
Lisätietoja Leipurin Oy:n konemyynnistä:
• Risto Laine, puh. 0400 333 551
• Hannes Fahllund, puh. 040 502 3424
Leipurin Oy Konemyynti
PL 40 (Kutojantie 4), 02631 Espoo
Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2126
www.leipurin.com
KehittyväElintarvike_1108_175x128mm_KN550.indd 1
22.8.2011 13:00:22
n T e e m A
Nanokomposiittipakkaukset
parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä
Pakkaustutkijat kehittävät Suomessa ja muualla uusia biopohjaisia
nanokomposiittikalvoja ja -päällysteitä, jotka ovat perinteisiin materiaaleihin
verrattuna läpäisemättömämpiä.
Uusiutuvista raaka-aineista ekologisin menetelmin valmistetut pakkaukset ovat eettiselle
kuluttajalle mieleen ja luovat omalta osaltaan
pohjaa kestävälle kehitykselle.
Elintarvikepakkauksissa hyödynnettävän
nanoteknologian on ennustettu kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana,
kun globalisaatio asettaa tuotteiden säilyvyydelle yhä suurempia vaatimuksia. Nanoteknologia mahdollistaa myös kevyemmät pakkausratkaisut ja biopolymeerien läpäisynesto-ominaisuuksien parantamisen. Sillä voidaan myös parantaa materiaalien mekaanisia
ominaisuuksia sekä valmistaa esimerkiksi antimikrobisesti aktiivisia materiaaleja.
Nanoteknologia on tulossa
kaupallisiin tuotteisiin
Nanoteknologialla tarkoitetaan tekniikoita,
joilla valmistetaan nanometrin (10-9 m) mittakaavaisia rakenteita. Millimetrin miljoonasosan kokoluokassa monet aineet käyttäytyvät poikkeavasti ja esimerkiksi pinta-alan
merkitys korostuu. Nanoteknologia on viimein alkanut lunastaa sille asetettuja odotuksia; perustutkimusvaiheesta on siirrytty soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen
kautta kaupallisiin tuotteisiin.
Nanokomposiittipakkausmateriaaleja voidaan valmistaa muun muassa nanosavesta ja
polylaktidista (PLA) sekä polysakkarideista
kuten ultraäänellä dispergoidusta kitosaanista ja korkeapaine-fluidisoidusta pektiinistä.
Näistä valmistetuilla kalvoilla ja monikerrospäällysteillä pystytään huomattavasti vähentämään hapen, vesihöyryn, rasvan ja UVvalon läpäisyä, mikä puolestaan parantaa pakatun elintarvikkeen laatua ja säilyvyyttä.
Pakkauksissa käytettävä nanosavi on levymäistä luonnon savimineraalia, montmorilloniittiä. Sitä löytyy suuret määrät bentoniitista,
joka puolestaan on elintarviketeollisuuden
käyttämä paakkuuntumisen estoaine (E558).
Pienellä ainemäärällä suuri teho
Nanosaven läpäisynesto-ominaisuudet perustuvat sen levymäisyyteen ja poikkeuksel-
20
lisiin mittasuhteisiin. Yksittäinen montmorilloniitti-levy on ainoastaan 1 nm paksu, mutta
jopa 1 µm leveä.
Tasaisesti levittäytyessään ja suuntautuessaan nanosavi muodostaa pakkausmateriaalissa tiiviin ja läpäisemättömän kerroksen.
Nanosaven sekoittumisella on suuri vaikutus
saavutettaviin läpäisynesto-ominaisuuksiin.
Huonosti sekoittunut nanosavi muodostaa
mikrokomposiitin, jonka läpäisynesto-ominaisuudet eivät yllä nanokomposiittien tasolle.
VTT:llä on kehitetty biopohjaisia nanokomposiittimateriaaleja, joiden valmistuksessa
käytetyt raaka-aineet ovat peräisin luonnosta. Laboratoriokokeissa on todettu, että niistä
ei irtoa pienhiukkasia ilmaan eikä elintarvikkeisiin, joten niiden käyttö on turvallista.
VTT:llä kehitettyjä nanokomposiittipakkausmateriaaleja voidaankin tulevaisuudessa
hyödyntää turvallisina ja ympäristöystävällisinä vaihtoehtoina synteettisille pakkausmateriaaleille.
Lainsäädännössä varaudutaan
nanoteknologiaan
Elintarvikepakkausmateriaalien koostumusta
ja ominaisuuksia säädellään tarkoin: kehysasetus (EY N:o 1935/2004) ja hyviä toimintatapoja painottava GMP Asetus (EY N:o
2023/2006) koskevat kaikkia elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevia materiaaleja.
Elintarvikepakkausmuovit saivat juuri uuden muoviasetuksen (EU N:o 10/2011), joka
tuli voimaan toukokuussa. Tarvittaessa elintarvikepakkausmateriaaleihin sovelletaan
myös muita säädöksiä, esimerkkinä direktiivi
(2001/95/EY) yleisestä tuoteturvallisuudesta, ja erityisohjeita, jotka koskevat muun muassa aktiivisten ja älykkäiden materiaalien
käyttöä (EY N:o 450/2009).
Nanomateriaaleille ja niiden käytölle elintarvikepakkauksissa ei tällä hetkellä ole
omia, nimenomaan nanomateriaaleja koskevia lakeja ja säädöksiä, vaan niiden tulee täyttää yleiset elintarvikepakkausmateriaaleille
asetetut vaatimukset. Elintarvikepakkauksissa käytettäviä muoveja koskevassa asetuk-
Asiakaspäällikkö Mika Härkönen VTT:ltä
esittelemässä tutkimuslaitoksen kehittämiä
biopohjaisia pakkausratkaisuja Interpack
2011 -messuilla Düsseldorfissa.
KUVA: KATRiiNA mATiLAiNeN
sessa (EU N:o 10/2011) otetaan kuitenkin jo
huomioon nanoteknologia ja sen tarjoamat
mahdollisuudet.
Nanoteknologialla voidaan tuottaa hyvin
erilaisia materiaaleja ja rakenteita. Nanohiukkasten fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet poikkeavat myös huomattavasti hiukkaskooltaan suurempien aineitten ominaisuuksista. Näistä syistä asetuksessa suositellaan, että esimerkiksi nanohiukkasten riskejä
arvioidaan tapauskohtaisesti, kunnes uudesta teknologiasta saadaan enemmän tietoa.
Asetuksessa todetaan lisäksi, että estokerroskäsitettä ei tule soveltaa nanohiukkasille.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA, on äskettäin laatinut ohjeen
riskien arvioimisesta tapauksissa, joissa
nanoteknologiaa käytetään elintarvike- ja re-
N
IKEALA
V
R
A
T
:stä
ELIN
TA AEL
S
I
M
A
OSA
MAKUPALOJA SYKSYN KOULUTUSTARJONNASTA
• Ravitsemustietoutta tuotekehittäjille
4.10.2011
• Erityisruokavaliot
15.–16.11.2011
• Elintarvikeanalytiikan uudet haasteet
1.11.2011
• Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät
22.–23.11.2011
• Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto
25.10.2011 alkaen, n. 15 lähiopetuspäivää
Lisätietoja
Anneli Mörsky, puh. 050 5001 710
anneli.morsky@ael.fi, www.ael.fi/elintarvike
huketjussa1. Ohje koskee elintarvikepakkausmateriaalien lisäksi nanomateriaaleja, joita käytetään mm. elintarvikelisäaineina tai jotka ovat uuselintarvikkeita. Ohje antaa tähänastista yksityiskohtaisempia neuvoja nanomateriaalien fysikaalis-kemiallisesta karakterisoinnista ja turvallisuuden arvioinnissa tarvittavista testeistä. π
Jari Vartiainen
erikoistutkija
jari.vartiainen(at)vtt.fi
Marja Pitkänen
erikoistutkija
marja.pitkanen(at)vtt.fi
1european Food Safety Authority, eFSA. 2011. guidance on the risk
assessment of the application of nanoscience and nanotechnologies
in the food and feed chain. Scientific Opinion. eFSA Journal
9(5):2140
n T e e m A
Monen urhean vaiheen kautta
pakkausasiantuntijaksi
Pakkausasiantuntija Marju Erävaaran
työura osoittaa, että osaavaksi
pakkausasiantuntijaksi voi kasvaa
yllättävienkin käänteiden kautta.
Vanhempien kollegoitten hiljainen
tieto on myös kullanarvoista
nuoremmille alalle tuleville.
Pakkausalan ammattilaisen työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Tehtävissä tarvitaan
syvällistä ymmärtämistä yhteiskunnasta ja
elintarvikeketjusta sekä vankkaa asiantuntemusta tuotteista, lainsäädännöstä ja kuluttajien odotuksista. Tätä kaikkea ei välttämättä
saada edes yliopiston loppututkinnosta, vaan
vasta työ opettaa tekijäänsä.
Ruokakeskon pakkausasiantuntija Marju
Erävaara ei osannut haaveilla pakkausurasta
valmistuessaan elintarvikeinsinööriksi Turussa vuonna 1991 suoraan laman keskelle. Valmistumisen jälkeinen työvoimapoliittinen
koulutus sisälsi biotekniikan kurssin, johon
kuului harjoittelu Marlilla. Harjoittelu sinänsä
ei ollut kovin bioteknistä. Nimittäin Erävaara
dokumentoi kaikki talon mittalaitteet ja tarkisti, mitkä mittalaitteet vaativat kalibroinnin.
Erävaaran esimies kannusti häntä jättämään
avoimen työhakemuksen Marlille.
– Hakemus ei tuottanut heti tulosta, mutta
vihdoin 1993 minut pyydettiin kesän vuorotyöjohtajaksi, jonka jälkeen siirryin erilaisiin
työtehtäviin tekniselle osastolle. Pikkuhiljaa
siitä aukeni pakkauskoordinaattorin tehtävä,
Erävaara muistelee.
Esimies oli kannustava ja pakkausmateriaaliostaja oli valmis jakamaan nuorelle alan
tulokkaalle omaamaansa pitkän linjan tietoa
pakkauksista ja pakkauslinjoista. Erävaara
suoritti myös kaksiviikkoisen Suomen Pakkausyhdistyksen pakkausalan peruskurssin.
– Kurssi oli todella hyödyllinen ja avartava.
Lyhyessä ajassa opin, mitä kaikkea pakkaamiseen oikein liittyy.
Ura Marlilla kesti aina vuoteen 2000 asti,
jolloin tulivat yt-neuvottelut. Erävaara jäi työttömäksi.
22
Pakkausasiantuntija Marju Erävaaran vastuulle kuuluvat Pirkka-tuotteiden pakkaukset ja
materiaalit.
KUVA: heiNi hAVeRiNeN
Valmiit rullakot odottavat lähetysalueella lastausta autoihin kauppoihin toimitettavaksi
ympäri Suomen.
KUVAT: SiRPA PeRTTULA
Oikeus vaatia hyvää laatua
Hän ei kuitenkaan antanut periksi, vaan osallistui jälleen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yksi kurssi vei Erävaaran aina Latviaan
ja Liettuaan asti. Hän oppi muun muassa viron kieltä, mutta sitä hän ei ole tarvinnut tähän mennessä työssään. Sen sijaan kurssin
antama ymmärrys siitä, että eri kulttuureissa
toimitaan eri tavalla, on ollut monella tapaa
hyödyksi kurssin jälkeisissä työtehtävissä.
Baltian kurssilla ollessaan Erävaara soitti
Fazerin edustajalle Puolaan, ja sen puhelun
myötä hänelle tarjottiin töitä. Toki soveltuvuustesti piti tehdä ensin. Niinpä Erävaaran
psykologiset testit tehtiin faksilla! Työpaikka
aukeni Fazerin Lappeenrannan karkkitehtaalle, jossa Erävaara palveli vuodet 2002–2009.
– Fazerilla työskennellessäni opin, mitä on
laatu ja mikä merkitys sillä on. Tehtaan johto
ymmärsi laadun tärkeyden, Marju Erävaara
summaa.
– Opin muun muassa vaatimaan pakkausten ja materiaalien toimittajilta selkeät dokumentit pakkausten kelpoisuudesta aiottuun
käyttökohteeseen.
Niinpä Erävaaran aikana Fazerilla pakkausmateriaalien toimittajat koulutettiin ja opastettiin siihen, että tuotantotilojen pitää olla
hygieenisiä. Lisäksi johdon puolelta oli lupa
tehdä koeajoja uusilla materiaaleilla. Koeajoille oli selkeä suunnitelma ja budjetti.
Nyt Marju Erävaara on Ruokakeskon pakkausasiantuntija. Pesti alkoi 2,5 vuotta sitten.
Marjun vastuulle kuuluvat Pirkka-tuotteiden
pakkaukset ja materiaalit.
myös toiminnanohjausjärjestelmästä, jotta
esimerkiksi PYRin raportit saadaan aikanaan
tehtyä. Prosessin aikana, hyvissä ajoin ennen
linjanäytteen tuloa, on jo tarkistettu, että tuote mahtuu varastopaikoille ja että elintarvikepakkaukset ovat elintarvikekelpoisia.
Pakkaukset uusiksi
kahdessa vuodessa
Keskolla on yhteensä noin 2000 Pirkka-tuotetta. Marju Erävaaran aikana kaikkien tuotteiden pakkausdesignit on laitettu uusiksi.
– Nyt on menossa Euroshopper-tuotteiden
pakkausten uusinta. Sinänsä en puutu itse
designiin, mutta huolehdin, että GTIN-koodit
ovat oikein sekä kuluttaja- että kuljetuspakkauksissa. Skannerin on pystyttävä lukemaan
koodit kunnolla, Erävaara kertoo.
– Yksi merkittävä aikaansaannokseni Keskolla ollessani on se, että jokaisessa Pirkkatuotteessa on merkintä, mitä materiaalia pakkaus on. Merkintä takaa sen, että pakkaus
voidaan laittaa oikeaan jätejakeeseen. Pakkauksessa ei ole kuitenkaan suoraa ohjetta, mihin jätejakeeseen pakkaus laitetaan. Lisäksi
merkintä on yhtenäinen pakkauskoosta riippumatta.
Merkinnöissä on pyritty selkeyteen. Keskol- >>
Ei samanlaista työpäivää
Erävaaran työpäivä alkaa Hakkilassa sijaitsevasta Keskon keskusvarastosta.
– Heti aamusta on palavereja tai kahdenkeskisiä tapaamisia, käyn varastossa katsomassa uusia pakkauksia, tapaan ostajia, tarkistan, ovatko mahdolliset ilmenneet ongelmat hoidossa, Erävaara kuvaa työpäivänsä
alkupuolta.
– Puolen päivän aikaan tulen Katajanokalle
Tuotetutkimukseen ja hoidan sähköpostit. Lisäksi yleensä on odottamassa kaksi Pirkkatuotteen linjanäytettä: uuden Pirkka-tuotteen
ensimmäisestä tuotantoajosta otettua näytettä kuljetuspakkauksineen. Tarkistan pakkauksen ja logistiset merkinnät. Uusi tuote
tarvitsee Tuotetutkimuksen hyväksynnän, jotta se saa valmistusluvan.
Erävaara tarkistaa uuden tuotteen tiedot
Vasemmalla siististi täyteen kerätty rullakko. Oikean puoleinen rullakko odottaa vielä
lisäystä.
23
n T e e m A
Vinkkejä pakkaussuunnitteluun
kaupan keskusvarastosta
Pakkausasiantuntija Marju Erävaara Ruokakeskosta toivottaa kaikki pakkaussuunnittelijat ja pakkausmateriaalin toimittajat tervetulleiksi vierailulle kaupan
keskusvarastoon.
– Aikaisemmin puhuttiin ylipakkaamisesta, mutta nyt on usein ongelmana alipakkaaminen. Materiaaleja on ympäristöhuumassa säästetty liikaa, jolloin pakkaukset eivät kestä esimerkiksi varastokäsittelyjä, Erävaara toteaa.
– Kuljetuspakkauksissa ei saa olla
myöskään tyhjää tilaa, ja niitten tulisi olla
moduulimittaisia.
Pakkaussuunnittelijan on usein vaikea
ymmärtää pakkauksiin kohdistuvia rasituksia käytännössä eri kohtaa ketjua.
Niinpä käynti esimerkiksi varastossa
avartaa ymmärrystä.
– Rullakkoon kerätään kauppakohtaisesti tilatut tuotteet. Mitä paremmin kuljetuspakkaus on moduulimitassa, sitä paremmin se kulkee lavalla ja kaupassa.
Moduulimitta on kaikkien etu. Oikea mitoitus edistää pakkauksen ehjänä pysymistä. Jos tuote kantaa itsessään ja mitoitus on oikea, pakkaus ei mene ihan vähällä rikki.
Erävaara kertoo, kuinka tuote joutuu
käymään monen käsittelyn läpi: Kaupan
keskusvarastossa kuorma puretaan, lempataan mahdollisesti kahdelle lavalle, siitä varastopaikkaan, sitten keräyspisteeseen, siitä kuljetusrullakkoon ja rullakosta taas kaupan takahuoneeseen.
Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat
ovatkin syksyllä tulossa vierailulle Hakkilaan.
Yleiskuva varastohyllystä. Kuorman on sovittava hyllypaikkaan. Turvallisuuden
varmistamiseksi ja rikkoontumisen välttämiseksi lavan ylityksiä ei sallita.
Tehokkuutta elintarvikkeiden jakeluun
Tammikuussa 2011 Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistyi Etelä-Suomen elintarvikealan yritysten jakelujärjestelmien kehittämishanke, jonka tavoitteina on luoda uusia
toimintamalleja, auttaa yrityksiä kansainväliselle polulle sekä jakaa hankkeesta syntyvää
tietoa elintarvikealan jakelijoiden käyttöön.
Jakelujärjestelmien kehittämisprojekti on
osa laajempaa Sustainable Logistics Solutions through International Networking-hanketta (SULOIN). Projekti alkoi 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on luoda alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä Etelä-Suomen maakuntien alueella.
SULOIN-hankkeen tarkoitus on vastata tarpeeseen kehittää Etelä-Suomen logistiikkaklusterin osaamisrakenteita, kilpailukykyä
ja ekologisuutta mm. kansainvälisen verkostoitumisen kautta. Verkostoitumisen ja
benchmarkingin kautta haetaan osaamista ja
24
kokemusta sekä edistetään yritysten kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä.
SULOIN-hankkeen osatoteuttajat omine
osaprojekteineen ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu
sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu keskittyy kansainvälisen logistiikkakehittäjien verkoston
luomiseen ja koordinoi projektikokonaisuutta.
Lahden ammattikorkeakoulun osaprojektin tavoitteena on parantaa metsäteollisuuden toimitusketjujen tuottavuutta ja tehokkuutta. Laurea-ammattikorkeakoulu keskittyy elintarviketeollisuuden toimitusketjujen
tutkimiseen ja kehittämiseen, painopistealueena jakelujärjestelmät.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on kevään
ajan ollut käynnissä yhteistyökumppaneiden
kartoittaminen. Kiinnostusta on riittänyt ja
keskusteluita on käyty monien kiinnostuneiden yritysten kanssa.
Hankkeeseen etsitään
pk-yrityksiä Etelä-Suomesta
Elintarvikeyritysten jakelujärjestelmien kehittämishankkeeseen etsitään parhaillaan elintarviketeollisuuden pk-yrityksiä Etelä-Suomen alueelta. Lisäksi mukaan etsitään logistiikkapalveluita tarjoavia yrityksiä. Tavoite on,
että mukaan tulevilla yhteistyöyrityksillä on
halu kehittää toimitusketjuaan sekä kansainvälistyä.
Kehitettävät kohteet jakelujärjestelmissä
saatetaan tunnistaa jo valmiiksi yrityksissä.
Laurean osahankkeessa kuvataan ja arvioi-
>>
la ei ole tyydytty pelkkiin koodeihin, vaan materiaali on kirjoitettu ”auki”. Esimerkiksi vihreän irtoteen pussissa lukee ”laminoitu paperi” tai kahvipakkauksessa ”PA/Al/PE”.
Marju Erävaara on ollut vaikuttamassa myös kierrätysmateriaalista tehdyn kauppakassin syntyyn. Kassoilta saatava harmaa Pirkka-kassi on tehty lavojen ympäriltä saatavasta kiristekalvosta, jota tulee tonneittain varastossa.
– Alkuun oli vähän ongelmia hajun kanssa. Opimme pian,
että kiristekalvossa ei saa olla paperista etikettiä, vaan etiketin
tulee olla polyeteeniä. Aikaisempi kierrätysmateriaalista tehty
kassi oli tehty ns. neitseellisestä, toisin sanoen muovitehtaalla
syntyvästä kierrätysmateriaalista.
– Olen joskus ajatellut, mitä elämä olisi ilman pakkauksia.
Putoaisimme elintasossa välittömästi 60 vuotta taaksepäin!
Toisaalta, jos mikä tahansa pakkausmateriaali loppuisi yhtäkkiä, meillä olisi kansallinen hätä! Sinänsä materiaali voidaan
aina korvata toisella, mutta pullonkaula ovat pakkauskoneet.
Uutta pakkauskonetta ei niin vaan oteta hetkessä käyttöön,
varsinkaan, jos sitä ei ole missään, Marju Erävaara summaa. π
Pakkausalan ympäristökonferenssi
uusi jätelaki – uudet haasteet
pakkausalalle
Helsingin Messukeskus, tiistai 8.11.2011
■ Suomen ja EU:n ympäristö- ja jätelainsäädäntö
■ European Experiences of full Producer
Responsibility on Packaging Waste
■ Suomen uuden jätelain pakkausalalle asettamat
vaatimukset, tarkentavien asetusten sisältö ja
merkitys
■ Pakkausalan vastaus
-miten nykyjärjestelmä soveltuu uuteen
lainsäädäntöön
-mikä jatkossa muuttuu
■ Alan toimijoiden kommentit
■ Uusi lainsäädäntö tuottajayhteisöjen kannalta
■ Uuden lainsäädännön ympäristövaikutus
■ Yhteenveto
-ajatuksia uusiksi ratkaisumalleiksi
Tilaisuuden järjestää Suomen Pakkausyhdistys ry
Ilmoittautumiset 1.11.2011 mennessä
www.pakkaus.com
Lisätiedot puh. 0400 501091/Risto Laiho
Valmisruokapakkaukset
A i n u t l a at u i ne n p a k k au s a i n u t l a at u i s i l l e t uot t e i l l e
daan yritysten elintarvikejakelujärjestelmien nykytila. Kansainvälisiin benchmarking-yrityksiin verkostoidutaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun luoman kansainvälisen yhteistyöverkoston avulla. Syntyneet kehittämissuunnitelmat esitellään
partnerityrityksille ja niiden toteuttamisen suunnittelu tehdään
yhteistyössä yritysten kanssa.
Tärkeää on myös, että syntynyttä tietoa voidaan jakaa koko
elintarvikealan jakelijoiden käyttöön. Projektin luomien tietojen ja toimintamallien voidaan nähdä palvelevan myös muita
kuluttajakauppaa tekeviä tuotannollisia ja tukkukaupan yrityksiä, jotka haluavat vahvistaa jakelukanavastrategiaansa ja varmistaa tuotteidensa saatavuuden valituissa kohderyhmissä.
Hankkeessa käytetään aktiivisesti opiskelijayhteistyötä kytkemällä opiskelijoita mm. kansainväliseen yhteistyöhön.
Hankkeessa syntyy useita opinnäytetöitä ja siinä käytetään
myös ulkopuolisia asiantuntijoita osana tutkimustyötä. Projektiorganisaatio vierailee myös alan tapahtumissa ja seminaareissa keräämässä tietoa, jota päivitetään piakkoin avautuville
projektin Internet-sivuille. Tutkimustuloksia julkaistaan myös
Kehittyvä Elintarvike -lehden tulevissa numeroissa. π
Lisätietoja:
Taru Kitinprami
projektipäällikkö
Laurea-ammattikorkeakoulu
taru.kitinprami(at)laurea.fi
Puh. +35 85 04 13 80 58
www.faerchplast.com
n T e e m A
Pakkauselämyksiä
LOHAS-kuluttajille
Pakkaaminen on murroksessa. Suunnanmuutos vaatii koko pakkausalan
arvoverkoston, niin yritysten kuin tutkimustahojen, vahvaa yhteistyötä ja tutkimusta.
Harva yritys osaa hyödyntää pakkauksia kokonaisvaltaisesti markkinointiviestinnässään, vaikka kuluttajat olisivat siihen valmiita. Korkealaatuisten, ekologisten pakkausmateriaalien kysyntä avaa myös pakkausten
valmistajille uusia markkinoita. Syvällinen kuluttajatuntemus yhdistettynä materiaali-, teknologia- ja designosaamiseen synnyttää uusia pakkauskonsepteja, innovaatioiden sovelluskohteita sekä luo kilpailuetua koko alalle.
Yhä useammin pakkaus myös myy ja jälkimarkkinoi tuotteen. Pakkaus puhuttelee kuluttajia moniaistisesti ollen aktiivisesti läsnä
kuluttajien arjessa. Kuluttajien toiveissa ovat
nykyään ekologiset, designiltaan kilpailukykyiset pakkaukset.
Potkua koko pakkausalan
arvoverkostolle
Vuosina 2008–2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin luotua paljon
osaamista ja noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa. Saavutetun pakkaustietämyksen
hyödyntäminen ja vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää uusien kilpailukykyisten tuotteiden aikaansaamiseksi Suomessa.
Jatkona Futupackille kesäkuun alussa
käynnistyikin kolmivuotinen LOHASPACKprojekti. Sen tavoitteena on lisätä pakkausalan arvoverkoston LOHAS-tuntemusta sekä
edesauttaa moniaististen pakkauskonseptien ja tutkimusmetodien kehittämistä. Projektissa tutkitaan, miten pakkauksilla voidaan
viestiä terveyttä ja hyvinvointia, ekologisuutta ja eettistä tai sosiaalista vastuuta kuluttajille.
Uusia arvoverkostoja
LOHASPACK:issa luodaan kokonaan uusi toimintatapa pakkausalan arvoverkostossa toimiville edistämällä alan toimijoiden yhteistyötä ja vahvistamalla suomalaista pakkausosaamista. Siinä pyritään luomaan uusia arvoverkkoja, myös uusien yhteistyökumppanien kesken. Vieraalta toimialalta saadut ideat
yhdistettynä syvälliseen kuluttajatuntemukseen luovat usein sellaista arvoa, joka erottaa
yrityksen kilpailijoistaan.
LOHASPACK:issa lisätään pakkausalan kuluttajatuntemusta ja viedään tietoa yritysten
käyttöön.
Projekti tuo alalle positiivista näkyvyyttä ja
viestii siitä, että suomalainen pakkauksia val-
LOHAS-kuluttajat painottavat
kulutusvalinnoissaan terveyttä, hyvinvointia
ja kestävää kehitystä.
KUVA: ANTON & ANTON
mistava teollisuus ja pakkaava teollisuus ovat
aidosti kiinnostuneita ekologisten pakkausten kehittämisestä.
Monitieteisten kuluttajatutkimusmetodien
kehittäminen parantaa tutkijoiden edellytyksiä vastata yritysten pakkaustutkimustarpeisiin. Kansainvälisten tutkijavierailujen kautta
saadaan tietoa muualla kehitettävistä tutkimustyökaluista ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita.
LOHAS-tietoutta seminaareista
LOHASPACKin puitteissa järjestetään kolme
avointa seminaaria, joiden aihepiirit lähtevät
LOHAS – terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LOHAS on akronyymi ja tulee englanninkielisistä sanoista lifestyles of health and sustainability. Termi pohjautuu amerikkalaisen
sosiologin Paul H. Rayn ja Sherry Ruth Andersonin kirjaan The Cultural Creativies.
LOHAS-kuluttajat painottavat kulutusvalinnoissaan terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. He seuraavat asioita globaalilla tasolla, mutta ovat kiinnostuneita myös
lähialueensa tilasta. Yleisen hyvän tekeminen on tärkeää LOHAS-kuluttajille. He suosivat lähellä ja eettisesti tuotettuja tuotteita, jos ne ovat hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä. He ovat myös kriittisiä kuluttajia,
jotka osaavat tulkita markkinointiviestintää.
26
Viherpesu ei heihin toimi.
LOHAS-markkinasegmentti jakautuu kuuteen eri alueeseen: henkilökohtainen terveys, luonnolliset elämäntyylit, vihreä rakentaminen, vaihtoehtoiset liikennemuodot,
ekoturismi sekä vaihtoehtoiset energialähteet.
Markkinasegmentin arvoksi on arvioitu
pelkästään USA:ssa noin 290 miljardia dollaria. Amerikkalaisista kuluttajista noin viidenneksen arvioidaan olevan LOHAS-kuluttajia. Suurimmat LOHAS-markkinat löytyvät
USA:n lisäksi Länsi-Euroopasta, KaakkoisAasiasta sekä Japanista. Japanissa LOHASkuluttajia arvioidaan olevan 17 miljoonaa.
Suomalaisista LOHAS-kuluttajia on jo
noin kolmannes. Kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävä elämäntyyli ohjaa siis yli miljoonan suomalaisen aikuisen
valintoja.
Tripod researchin vuonna 2010 tekemän
Ethos -kuluttajatutkimuksen mukaan 10 %
suomalaisista kuuluu LOHAS heavy -segmenttiin. Näistä 70 % on naisia. He ovat moderneja humanisteja, joilla on moninaisuutta arvostava näkökulma elämään. He ovat
luovia, laaja-alaisesti monista asioista kiinnostuneita ja ekologisia. He arvostavat kauniita asioita, verkottuvat mielellään, toimivat aktiivisesti järjestöissä ja omaavat vah-
LOHAS-kuluttajien arvomaailmasta. Ensimmäinen seminaari
järjestetään jo kuluvan vuoden marraskuussa. Sen aiheena on
terveys ja hyvinvointi. Seminaarissa esitellään mm. LOHASkuluttajia ja heidän pakkausmieltymyksiään käsittelevän kyselytutkimuksen tuloksia.
Vuoden 2013 alussa pidettävä toinen seminaari keskittyy
ympäristöön. Loppuseminaarin aihe koskettaa eettistä ja sosiaalista vastuuta. Seminaarien päätehtävä on esitellä projekteissa syntynyttä osaamista ja näkemystä, jakaa uusia ideoita
pakkausalalle ja tuottaa kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen. Ensimmäiseen seminaariin on lupautunut puhujaksi
mm. kokeellisen psykologian professori Charles Spence Oxfordin yliopistosta. Hän on moniaistisen tutkimuksen johtavia tutkijoita maailmassa.
Verkoston avulla eteenpäin
LOHASPACK toimii kattoprojektina projektin yritys- ja tutkijaverkostolle. Verkosto järjestää yritysten ja tutkijoiden yhteisiä
työpajoja projektien kesken sekä koordinoi kehitettyjen pakkauskonseptien testausta LOHAS-kuluttajilla kotimaisilla ja
kansainvälisillä markkinoilla. Se myös koordinoi tulosten analysointia sekä kehittää monitieteisiä kuluttajatutkimusmetodeja pakkaussuunnittelijoiden tarpeisiin.
Tärkeä tehtävä on myös auttaa yrityksiä viemään projektista
saatuja tuloksia käytäntöön. Tätä tukevat myös yhteistyöprojektit Aalto-yliopiston design Factoryn sekä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Lisätietoa rinnakkaisprojekteista löytyy osoitteesta www.ptr.fi.
Projektin vastuuhenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Margareetta Ollilla Pakkaustutkimus – PTR ry:stä sekä tutkimuspäällikkö Anssi Tuulenmäki ja tutkija Markus Joutsela (A! Taik) Aalto-yliopiston design Factory:stä. Projektin toteutuksessa ovat
PTR:stä mukana lisäksi pakkausasiantuntijat Jussi Huhtanen
ja Virpi Korhonen. π
Jussi Huhtanen
pakkausasiantuntija
Pakkaustutkimus – PTR ry
jussi.huhtanen(at)ptr.fi
van sosiaalisen omantunnon.
LOHAS medium -segmenttiin suomalaisista kuuluu
20 %. He ovat moderneja tai traditionaalisia humanisteja,
jotka ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta, luonnonsuojelusta sekä eettisesti tuotetuista tuotteista tai luomutuotteista. Heille on ominaista kestävän kehityksen mukainen ostokäyttäytyminen, ja he pitävät itseään melko
tavanomaisina kuluttajina sekä kokevat itsensä tyytyväisiksi. Ympäristöhyödyt tulee kommunikoida heille selkeillä, mitattavilla suureilla.
Ympäristötietoinen, luovuutta ja designia arvostava LOHAS-kuluttaja tarjoaa designereille kiinnostavan tutkimuskohderyhmän. Nämä kuluttajat toimivat suunnannäyttäjinä tulevaisuuden pakkauskonsepteille.
HELSINGIN YLIOPISTO
KOULUTUS- JA
KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA
WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA
Uusi maksuton täydennyskoulutus
ELINTARVIKEALAN TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, 30 OP
Vuoden kestävä koulutuskokonaisuus päivittää elintarvikealan
tehtävissä toimivien asiantuntijoiden osaamista.
Oman työn ohessa tapahtuva koulutus on monimuotoista
sisältäen:
• 11 lähipäivää
• verkko- ja etäopiskelua
• mentoriryhmän tapaamisia
• työssäoppimista oman työn ohessa
• omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä
Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ja se toteutetaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisenä koulutuksena. Haku päättyy 15.10.2011.
Food Safety Prosessihygienia
KASVISTEN TUOTANTOKETJUN HYGIENIA, Helsinki, 20.10.2011
Koulutus tarjoaa uusinta tietoa kasvisten käsittelyn prosessihygieniasta koko tuotantoketjun näkökulmasta. Koulutus soveltuu asiantuntijoille, jotka työskentelevät kasvisten parissa alkutuotannossa,
teollisuudessa tai ruokapalveluissa. Hinta 375 €.
Tiedustelut:
Aija Kortesmaa, p. 09 191 54158, aija.kortesmaa@helsinki.fi
Irma Isotalo, p. 09 191 54076, irma.isotalo@helsinki.fi
Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.helsinki.fi/palmenia
F A10_OPTION==#ACTIVE THEN
INTERRUPT DECL 4 WHEN
$CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_
IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN
ERROR)
IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN
INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_
A_ARC_
IF A10_OPTION==#ACTIVE
THEN
SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM)
SWI==#ACTIVE DO A10 INTERRUPT
(#ARC_SEAM)
DECL 4 WHEN
DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE
ERROR)
A_FLY_ARC==TRUE DO A10INTERRUPT
$CYCFLAG[2]==FALSE
(#APPL_
DO A10 (#HPU_ARC)
DO A10 (#HPU_ARC) ERROR)
INTERRUPT ON 5
SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM)IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN
INTERRUPT ON 5
A10_INI ( )
INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE
ENDIF IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN DO A10 (#HPU_ARC)
;ENDFOLD
(A10 INI) DECL 4 WHEN
INTERRUPT
INTERRUPT ON 5
ERROR)
;ENDFOLD (A10 INI)
DO A10 (#HPU_ARC)
IF A10_OPTION==#ACTIVE
THEN
;FOLD GRIPPER
INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG
$CYCFLAG[2]==FALSE
DO A10 (#APPL_
A10_INI ( )
;FOLD
GRIPPER
INTERRUPT
ON
5
INTERRUPT DECL 4 WHENINTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_
F A10_OPTION==#ACTIVE THEN
RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P
ERROR)
ENDIF
A10_INI ( )
$CYCFLAG[2]==FALSE DOSWI==#ACTIVE
A10 (#APPL_ DO A10 (#ARC_SEAM)
USER_GRP(0,GDEFAULT)
INTERRUPT
DECL
7
WHEN
A_ARC_
;ENDFOLD
(A10
INI)
EENDIF
NDIF
ERROR)
$CYCFLAG[2]==FALSE
DO A10 (#APPL_
;FOLD SPOT
INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT,
SWI==#ACTIVE
DO A10 (#ARC_SEAM)
;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG
A10 (#HPU_ARC)
;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT,
;ENDFOLD (A10 INI)
INTERRUPT DECL 7 WHENDO
A_ARC_
%CINIT,%VINIT,%P
INTERRUPT ON 5
%CINIT,%VINIT,%P
INTERRUPT
DECL 7 WHEN A_ARC_
USERSPOT(#INIT)
DO A10 (#HPU_ARC)
()
USERSPOT(#INIT)
F
A10_OPTION==#ACTIVE
THEN
INTERRUPT DECL 5 WHENA10_INI
A_FLY_ARC==TRUE
;ENDFOLD
(SPOT
INI)
INTERRUPT
ON
5
;FOLD
SPOT
ENDIF
;ENDFOLD
(SPOT
INI)
INTERRUPT
DECLA_FLY_ARC==TRUE
4 WHEN
DO A10 (#HPU_ARC)
INTERRUPT
DECL 5 WHEN
;FOLD TOUCHSENSE
A10_INI ( ) INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA
%CINIT,%VINIT,%P
;ENDFOLD (A10 INI)
;FOLD
TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA
$CYCFLAG[2]==FALSE
DO
A10SPOT
(#APPL_
;FOLD
INTERRUPT ON 5
DO A10 (#HPU_ARC)
TPTS,%CINIT,%VINIT,%P
ENDIF
USERSPOT(#INIT)
TPTS,%CINIT,%VINIT,%P%CINIT,%VINIT,%P
A10_INI ( )
IF H70_OPTION
THEN
;ENDFOLD
(A10 INI)
;ENDFOLD (SPOT INI)
IF H70_OPTION
INTERRUPT
DECLTHEN
7 WHEN
A_ARC_
USERSPOT(#INIT)
ENDIF
INTERRUPT
DECL
15 WHEN
$MEAS_
;FOLD
GRIPPER
;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA
INTERRUPT
DECL
15A10
WHEN
$MEAS_(SPOT INI)
SWI==#ACTIVE
DO
(#ARC_SEAM)
;ENDFOLD
;ENDFOLD (A10 INI)
PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR]
A_FLY_ARC==TRUE
;FOLD
DO
H70
(6,CD0
)
IF
H70_OPTION
THEN
DO H70
(6,CD0 )
A10
(#HPU_ARC)
RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P%CINIT,%VINIT,%P
;FOLD GRIPPER
INTERRUPT
DECL
16
WHEN
$ZERO_MOVE
INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ USERSPOT(#INIT)
INTERRUPT DECL
$ZERO_MOVE
ON 5 16 WHEN
IF H70_OPTION
THEN
DO H70 (7,CD0
)
%CINIT,%VINIT,%P
;ENDFOLD (SPOT INI)
DO H70 (7,CD0 )
INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_
INTERRUPT
DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_
USERSPOT(#INIT)
DO H70 (6,CD0 )
INTERRUPT
DECL 17 WHEN
$TECHPAR_C[FG_
%CINIT,%VINIT,%P
;FOLD SPOT
TOUCH,8]>0.5
DO H70
(8,CD0)
;ENDFOLD
(SPOT
INI)
INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE
TOUCH,8]>0.5
;ENDFOLD (A10DO
INI)H70 (8,CD0)
DO H70 (6,CD0 )
USERSPOT(#INIT)
H70
(1,CD0
)
;FOLD
TOUCHSENSE
INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA
DO
H70
(7,CD0
)
IF H70_OPTION THEN
H70 (1,CD0
) INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG
;FOLD
GRIPPER
;ENDFOLD (SPOT INI)
ENDIF
INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_
DO H70 (7,CD0 )
;ENDFOLDRIPPER,%CINIT,%VINIT,%P
(SPOT INI)
IF H70_OPTION THEN
TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0)
IINTERRUPT
NTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_
TPTS,%CINIT,%VINIT,%P PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR]
;FOLD TOUCHSENSE
INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA
BAS(#PTP_DAT)
H70 (1,CD0 )
H70
DO H70 (6,CD0 )
BAS(#PTP_DAT)
;FOLD
SPOT
TOUCH,8]>0.5
DO
H70
(8,CD0)
IF H70_OPTION THEN
FDAT_ACT=FToPickSingel_10
ENDIF
INTERRUPT
%CINIT,%VINIT,%P
H70 (1,CD0 )
$MEAS_ DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE
IF H70_OPTION
THEN
BAS(#FRAMES)
DO H70 (6,CD0 )
DO H70 (7,CD0 )
BAS(#FRAMES)
USERSPOT(#INIT)
ENDIF
INTERRUPT
DECL 15 WHEN $MEAS_
BAS(#VEL_PTP,100)
BAS(#PTP_DAT)
BAS(#VEL_PTP,100)
;ENDFOLD (SPOT INI)
DO H70 (6,CD0 )
PTP XToPickSingel_10
C_PTP
DO H70 (7,CD0
)
TOUCH,8]>0.5
DO H70 (8,CD0)
PTP
XToPickSingel_10
C_PTP
;FOLD
BAS(#PTP_DAT)
$ZERO_MOVE
;ENDFOLD
BAS(#FRAMES)
H70 (1,CD0 )
;ENDFOLD
DO H70 (7,CD0 )
INTERRUPT
DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE
;FOLD PTP
ToPickSingel_20
Vel= 100 BAS(#VEL_PTP,100)
TOUCH,8]>0.5
DO CONT
H70 (8,CD0)
ENDIF
;FOLD
PTP ToPickSingel_20
CONT Vel= 100
IF H70_OPTION
THEN BAS(#FRAMES)
$TECHPAR_C[FG_
%
PDAT4
Tool[1]:Gripper
Base[7]:Line3a
H70
(1,CD0
)
PTP
XToPickSingel_10
C_PTP
%
PDAT417
Tool[1]:Gripper
Base[7]:Line3a
INTERRUPT
DECL 15
WHEN
$MEAS_
BAS(#VEL_PTP,100)
TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0)
INTERRUPT
DECL
WHEN
$TECHPAR_C[FG_
ENDIF
;ENDFOLD
BAS(#PTP_DAT)
XToPickSingel_10 C_PTP ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS,
H70 (1,CD0 )
TOUCH,8]>0.5
DO H70
(8,CD0) PTPPBASIS,
;%{PE}%R
4.1.14,%MKUKAT
;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel=FDAT_ACT=FToPickSingel_10
100
DO H70 (6,CD0 )
;ENDFOLD
ENDIF
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP, % PDAT4 Tool[1]:Gripper
BAS(#PTP_DAT)
Base[7]:Line3a
BAS(#FRAMES)
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP,
$ZERO_MOVE
;FOLD
PTP
ToPickSingel_20 CONT Vel= 100
DO H70 (7,CD0 )
% PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a
2:ToPickSingel_
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT
BAS(#PTP_DAT)PBASIS,BAS(#VEL_PTP,100)
2:ToPickSingel_
BAS(#FRAMES)
PTP XToPickSingel_10 C_PTP
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS, BAS(#VEL_PTP,100)
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP,
;ENDFOLD
TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0)
BAS(#FRAMES)
XToPickSingel_10 C_PTP
;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100
H70 (1,CD0 )
%CMOVE,%VPTP,%P;FOLD
1:PTP,PTP
GRIPPER
INI;%{E}%V3.2.2:ToPickSingel_
BAS(#VEL_PTP,100)
;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.
;ENDFOLD
2:ToPickSingel_
0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT
;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100
;ENDFOLD
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT
%
PDAT4
Tool[1]:Gripper
Base[7]:Line3a
BAS(#PTP_DAT)
,%VINIT,%P
;FOLD GRIPPER
INI;%{E}%V3.2.
;FOLD PTP ToPickSingel_20
CONT Vel= 100
,%VINIT,%P
%CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP,
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS,
;FOLD PTPFDAT_ACT=FToPickSingel_10
ToPickSingel_20 CONT;FOLD
Vel= 100 GRIPPER INI;%{E}%V3.2.
BAS(#FRAMES)
% PDAT4 USER_GRP(0,GDEFAULT)
Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a
2:ToPickSingel_
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP,
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT
PBASIS,
BAS(#VEL_PTP,100)
;FOLD
SPOT
INI;%{E}%V3.2.0
,%VINIT,%P
SPOTPBASIS,
INI;%{E}%V3.2.0
;%{PE}%R;FOLD
4.1.14,%MKUKAT
PTP
XToPickSingel_10
C_PTP
2:ToPickSingel_
%CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP,
,%VINIT,%P
,%MKUKATPSPOT,%CINIT,%
;ENDFOLD
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP,
2:ToPickSingel_
;FOLD PTP ToPickSingel_20
CONT Vel= 100
VINIT,%P
;FOLD SPOT
INI;%{E}%V3.2.0
VINIT,%P
2:ToPickSingel_
;FOLD
GRIPPER
INI;%{E}%V3.2.
;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0
USERSPOT(#INIT)
USERSPOT(#INIT)
SAKSALAISET
ROBOTIT
–
SUOMALAISET
SOVELLUKSET
,%VINIT,%P
;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS,
;ENDFOLD
(SPOT INI)
VINIT,%P;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.
(SPOT
INI)
;FOLD ;ENDFOLD
GRIPPER
INI;%{E}%V3.2.
%CMOVE,%VPTP,%P
1:PTP,
,%VINIT,%P
VINIT,%P
;FOLD
TOUCHSENSE
INI;%{E}%
USERSPOT(#INIT)
;FOLD
TOUCHSENSE
INI;%{E}%
KUKA
–
teknisesti
johtava
yritys
2:ToPickSingel_ USERSPOT(#INIT) V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT,
,%VINIT,%P
;ENDFOLD
(SPOT INI)
V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT,markkinoiden laajimmalla robottivalikoimalla
;ENDFOLD
(SPOT
INI)
%VINIT,%P
;FOLD
TOUCHSENSE
INI;%{E}%
%VINIT,%P
VINIT,%P
;FOLD
TOUCHSENSE
INI;%{E}%
IF
H70_OPTION
THEN
V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT,
IF
H70_OPTION
THEN
;FOLD 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT
SPOT INI;%{E}%V3.2.0
USERSPOT(#INIT)
VINIT,%P
INTERRUPT
DECL
%VINIT,%P
INTERRUPT
DECL
,%VINIT,%P
USERSPOT(#INIT)
VINIT,%PTHEN ;ENDFOLD (SPOT INI)
%VINIT,%P
15 WHEN
$MEAS_
IF H70_OPTION
15
WHEN
$MEAS_
www.kuka-robotics.fi
;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%
;ENDFOLD (SPOT INI) INTERRUPT
USERSPOT(#INIT)
IF H70_OPTION THEN
PULSE[TOUCH_I[TOUCH_
P
ULSE[TOUCH_I[TOUCH_
DECL
PULSE[TOUCH_I[TOUCH_
USERSPOT(#INIT)
;FOLD TOUCHSENSE
INTERRUPT DECL ACTIVE].IN_NR]
DO H70 INI;%{E}%
15 WHEN;ENDFOLD
$MEAS_ (SPOT INI)
n T e e m A
Pakkaussuunnittelu pohjautuu
laajaalaiseen asiantuntemukseen
Pakkaussuunnittelu rakentuu moninaisesta erikoisosaamisesta. Kenelläkään yksittäisellä
henkilöllä ei koskaan ole kaikkea tarvittavaa tietoa, vaan onnistuminen vaatii tehokasta
yhteistyötä ja sujuvaa kommunikointia yritysten, ammattiryhmien ja ihmisten välillä.
Usein puhutaan kokonaisvaltaisuudesta,
mutta valitettavasti suunnitteluvaiheessa
otetaan harvoin huomioon koko arvoketju.
Liian usein kokonaisvaltainen ajattelu unohtuu, kun tuotekehitystyöhön ryhdytään vasta
viime hetkellä.
Monet mainostoimistot tarkastelevat pakkaussuunnittelua ainoastaan tuotteen näkökulmasta unohtaen sen käyttöympäristön.
Tuotekehittäjien ja tuotantoinsinöörien asiantuntemus taas rajoittuu tutkimuksen, tuotannon, raaka-aineiden sekä logistiikan maailmaan.
Suuryrityksessä työtehtävät ja osaamisalueet ovat niin tarkoin rajattuja, ettei yrityksen
eri osastojen ja tuotantoyksiköiden osaaminen tule aina hyödynnetyksi kehitystyössä.
Vielä harvemmin pyydetään apua yrityksen
ulkopuolelta, vaikka apu saattaisi löytyä yrityksen omista yhteistyöverkostoista. Menestyvän tuotteen kehittämisessä tarvitaan
osaamista ja raja-aitoja rikkovaa yhteistyötä
koko arvoketjun leveydeltä.
Pakkaussuunnittelu on
kommunikointia
Uusien pakkausratkaisujen ja innovaatioiden
kehittäminen on pohjimmiltaan olemassa
olevan tiedon ja uusien havaintojen jäsentämistä ymmärrettävään muotoon. Pakkaussuunnittelu on ajattelua, jossa laaja osaaminen ja tietotaito saadaan muunnettua konkreettisiksi tuloksiksi. Ajattelun korostaminen
saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kohtaamme usein tilanteita, joissa taustatutkimusta ja ajatustyötä ei ole tehty loppuun
ennen johtopäätösten tekemistä.
Nykypäivänä pakkaussuunnittelijalla on
merkittävä rooli suunnitteluun ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon hankkijana ja kokoajana. Taitava pakkaussuunnittelija on elementissään esimerkiksi havaitessaan uusia
mahdollisuuksia ihmisten käyttäytymisessä
tai etsiessään yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa ratkaisua tuotanto-ongelmaan.
28
Tuote ja pakkaus toimivat yhdessä saumattomasti välittäen mielikuvan perinteikkäästä ja
korkealaatuisesta tuotteesta. Pakkauksen avoin muoto tuo tuotteen hyvin esille säästäen
samalla materiaalia.
Kuvat: JUhO ViiRONeN/PAcKLAb PARTNeRS
Suunnitteluprosessi rakentuu taustatutkimuksessa kerättyjen tietojen ja havaintojen
varaan. Pakkaussuunnittelu onkin ennen
kaikkea osallistuvaa suunnittelua, jossa vaaditaan visuaalisen silmän ohella vahvaa
kommunikaatiokykyä suunnitteluprojektin
eri tasoilla.
Kun tarkastellaan pakkaussuunnittelua
myös tarinankerronnan kautta ja tutkitaan
ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa, huomataan, miten moniulotteisesta asiasta on
kyse. Pakkaukset ovat vahvasti sidoksissa
aikaan ja paikkaan. Pakkaussuunnittelu yhdistyy arkeen ja juhlaan, kysymys on jokapäiväisen elämämme kehittämisestä. Tähän
haasteeseen myös elintarviketeollisuudelta
odotetaan vastausta.
Pakkaussuunnittelu ratkoo
arkielämän haasteita
Matti Remes kirjoitti Helsingin Sanomissa
16.1.2011 osuvasti kokonaisvaikutelmasta,
tyylistä ja fiiliksestä, jonka kuluttajat kokevat
muodostaessaan mielipiteitään tuotteesta.
Pakkaus on paljon enemmän kuin pelkkä
mainos tai koristeellinen pinta. Graafisen ul-
koasun lisäksi pakkauksen muoto antaa mielikuvan tuotteesta jo ennen, kuin kuluttaja on
kosketuksissa tuotteeseen. Pakkaus ja tuote
kulkevat lähes koko arvoketjunsa läpi yhdessä muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden.
Pakkauksen on toimittava hyvin monessa erilaisessa ympäristössä.
Pakkaussuunnittelun tulisi johtaa konkreettisiin, arkea tukeviin ratkaisuihin, jotka
viime kädessä vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Pääsääntöisesti pakkaukset vaikuttavat kahdella tavalla: nopeuttaen ja helpottaen elämäämme tai hidastaen antamalla
aikaa nautiskeluun.
Tehokkaasti valmistettava ja logistisesti
toimiva, tuotetta suojaava, kuluttajaa informoiva ja materiaalien kierrätystä edistävä
pakkaus on vasta pakkaussuunnittelun lähtökohta. Pitäisikö pakkaussuunnittelussa puhua erikseen esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä ja ekologisuudesta, kun niiden tulisi
olla suunnittelun itsestään selviä vaatimuksia? Miksi puhutaan erikseen helposti avattavista pakkauksista? Eikö jokaisen pakkauksen tulisi olla helposti avattava?
Pakkausmaailmassa muutospaineet näky-
Piparkakkujen ennakkoluuloton tuotekehitysprosessi
Mitä syntyy, kun kutsutaan leipuri, tuotekehittäjä, tuotantopäällikkö, myynti ja markkinointi sekä yrityksen strateginen johto yhteen keskellä kesää ideoimaan leipomotuotetta seuraavaksi jouluksi?
Tuloksena on kolmeen sydämenmuotoiseen osaan taittuva piparkakku aivan uudenlaisessa kartonkipakkauksessa. Mutta
mistä kaikki alkoi tuotekehitysprojektissa,
johon myös pakkaussuunnittelijat oli otettu
mukaan osaksi tuotekehitysryhmää heti
alusta lähtien?
Kanniston Leipomon piparkakkujen kysyntä irtotuotteina oli jo pitkään ylittänyt
tarjonnan, joten leipomo ryhtyi kehittämään pakattua tuotetta. Ensimmäisenä
tehtävänä tuotekehitysryhmä sai arvioitavakseen erimakuisia piparkakkuja, sillä
tuotteen reseptistä oli useita eri variaatioita. Pakkauksen suunnittelu aloitettiin samanaikaisesti assosiaatioilla leikitellen.
Ryhmä suunnitteli ja kehitti uutuustuotetta, Kanniston Leipomon Piparkakkuja,
alusta alkaen yhdessä. Kun ideointiryhmä
vät niin alan lainsäädännön muutoksina, pakkausteollisuuden uudelleenjärjestelyinä kuin
uusina elintarvikepakkauksina. Kiristyvässä
kilpailussa vähittäismyyntiketjuilla on oma
sanansa sanottavana myös elintarvikepakkauksista.
Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja
osaavat vaatia sekä tuotteilta että pakkauksilta aikaisempaa enemmän. Väestön ikääntyminen sekä terveellisien elämäntapojen ja
ympäristöystävällisyyden tavoittelu ovat
muuttaneet ihmisten käyttäytymistä voimakkaasti.
Elintarviketeollisuudelle tarjolla
uusia mahdollisuuksia
Tämän hetken viimeisimmillä innovaatioilla
pyritään lähinnä korvaamaan olemassa olevia materiaaleja ja pakkausteknologioita,
mutta tulevaisuudessa älypakkaustekniikat
sekä pakkausmateriaalit tarjoavat myös elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia.
Nano- ja bioteknologiset sovellutukset, painettu elektroniikka ja biosensorit voivat auttaa ratkaisemaan käyttömukavuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyviä haasteita.
Pakkausmateriaalien tämän hetken avainsanoja ovat ekologisuus ja biohajoavuus. Tulevia läpimurtoja voivat olla esimerkiksi sienipohjaiset tuotteet polystyreenin korvikkeena
mietti projektiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, kaikkien ideat osoittautuivat
arvokkaiksi. Jokainen tarkasteli tehtävää
hieman eri näkökulmasta tuoden oman ammattitaitonsa projektiin. Pipareiden taikina,
rakenne, ulkoasu ja pakkaus saivat lopullisen muotonsa useiden kehitysvaiheiden
jälkeen.
Kanniston Leipomon piparkakkupakkauksen suunnitteluprosessi on oivallinen
esimerkki mutkattomasta ja avoimesta yhteistyöstä. Projekti yhdisti 12 hengen työryhmän ratkaisemaan yhdessä tuotekehityksen haasteita, esimerkiksi ajatus piparkakun jaettavuudesta syntyi työryhmässä.
Yhteistyö tarjosi Kanniston Leipomolle
tehokkaan työkalun päätöksenteon avuksi.
Ideoita voitiin arvioida nopeasti heti ideaistuntojen jälkeen, joten projektissa päästiin
nopeasti eteenpäin. Myös potentiaalisimpien vaihtoehtojen toteutettavuutta pystyttiin arvioimaan välittömästi monesta eri näkökulmasta.
Avoin pakkaussuunnitteluprosessi opet-
kuljetuspakkauksissa tai biohajoavat barrierlaminaatit nestekartonkipakkauksissa.
Ensimmäinen askel tulisi kuitenkin olla materiaalien erityispiirteiden hyödyntäminen
entistä paremmin. Esimerkiksi kuitupohjaisien materiaalien vahvuuksia ei ole toistaiseksi
hyödynnetty kuin osittain. Hyvänä esimerkkinä hyödyntämättömästä potentiaalista on
Ruotsissa kehitetty kuitumateriaali, jonka venyvyysominaisuudet ovat täysin omaa luokkaansa tavanomaiseen kartonkiin verrattuna.
Tässä tapauksessa haasteena on löytää uusia
ratkaisuja, joiden avulla materiaalin ominaisuudet luovat pakkaukselle ja sitä kautta itse
tuotteelle lisäarvoa.
Helpoin ratkaisu on keskittyä kohokuviointiin tai korvata termoplastisia muovirasioita,
mutta materiaali voisi taipua vielä moneen
muuhunkin. Tässäkin tapauksessa pakkaussuunnittelu tarjoaa loistavia mahdollisuuksia
arvioida uusien innovaatioiden kaupallisia
potentiaaleja, mutta parempaan lopputulokseen päästään, kun pakkaussuunnittelijat
otetaan mukaan projektiin jo tutkimusvaiheessa.
ti Kanniston Leipomoa tarkastelemaan yrityksen omaa tuotekehitystoimintaa uudesta näkökulmasta auttaen ymmärtämään
myös suunnittelijan ja muiden sidosryhmien toimintatapoja. Välitön kommunikointi
piparkakun tuotekehitystyössä auttoi yritystä rakentamaan tuotekehitystoimintaa
kokonaisvaltaisella pohjalla tulevaisuutta
ajatellen. Parhaimmillaan pakkaussuunnittelu on laaja-alainen oppimisprosessi, joka
kantaa hedelmää myös pitkällä aikavälillä.
Janne Asikainen
lisuudessa. Suurissa elintarvikeyrityksissä
pakkaussuunnittelulla voidaan tehokkaasti
lisätä tietotaidon ja asiantuntemuksen hyödyntämistä parantamalla yrityksen kommunikaatiovalmiuksia, sillä pakkaussuunnitteluprojekti vaatii onnistuakseen tiedon ja tietotaidon kokoamista niin tuotannosta, tuotekehityksestä kuin markkinoinnistakin.
Kansainvälisesti myös erilaisiin hankintapäätöksiin, kuten pakkauslinjojen ja laitteistojen hankintaan haetaan usein tukea ideoivasta pakkaussuunnittelusta etenkin silloin,
kun tutkitaan uudenlaiseen pakkausformaattiin siirtymistä tai tuotannon ongelmakohtia.
Parhaimmillaan pakkaussuunnittelu ulottuu aidosti pintaa syvemmälle, tutkimus- ja
tuotekehitystoiminnan osana joskus jopa yrityksen strategiselle tasolle asti. Pakkaussuunnittelu ei onnistu ilman poikkitieteellistä
tuotekehitystiimiä. π
Janne Asikainen
bio- ja elintarviketekniikan insinööri
pakkausmuotoilija
Pakkaussuunnittelutoimisto
Packlab Partners
janne(at)packdesign.com
Poikkitieteellinen tuotekehitystiimi
suunnittelun ytimessä
Pakkaussuunnittelu tukee uusien innovaatioiden kaupallistamista myös elintarviketeol-
29
n T e e m A
Nykytekniikalla huippulaatuisia
kuvia pakkauksiin
Tekniikka ei enää estä huippulaatuisten
kuvien painamista edes muoville,
mutta ammattitaitoa ja hyvää
yhteistyötä se vaatii.
Suomalaisen alan edelläkävijän, pakkausrepro Marvacon toimitusjohtaja Kai Lankinen
kertoo, että kuvankäsittelyn ja painatuksen
tekniikka ovat kehittyneet viimeisen viiden
vuoden aikana niin hurjasti, ettei uusia mahdollisuuksia vielä edes tunneta yleisesti.
– Fleksossa ja pakkauksissa on ollut ongelmana päättyvä häive. Nyt niitä voi käyttää,
koska reproja tuotantotekniikka ovat kehittyneet valtavasti ja parantaneet huimasti kuvan laatua, Lankinen vakuuttaa.
Marvacolla onkin hallussaan epävirallinen
alan maailmanmestaruus. Kun painetun kuvan tarkkuus on tavallisesti 40–50 linjaa senttimetrillä, marvacolaiset ovat yltäneet 110 linjaan. Tämä ylittää jo offsetin ja syväpainon
tarkkuuden ja tuottaa kuvien varjoissakin
erinomaisen muotojen piirron.
– Kun ennen pystyttiin fleksopainamaan 0,1
millin paksuista viivaa, nyt on pystytty toteuttamaan 0,01 millin viivaa. Tekniikkamme mahdollistamat pienenpienet tekstit ovat jopa hyviä väärennyssuojia, Lankinen tähdentää.
Hyvin tehtynä painatuksen tasoerot eri materiaaleille ovat nykyisin pieniä, ja myös paperipainaminen on kokenut mullistuksen. Nykyisin on mahdollista painaa korkealaatuisia,
värikkäitä kuvia jopa huokoiselle paperille.
– Painoprofiilin tunteminen on yksi avain
hyvään laatuun. Se riippuu valmistuspolusta:
hyvää laatua syntyy, jos yhteistyö sujuu hyvin
koko toimitusprosessissa. Me teemme yhteistyötä monien painojen kanssa. Viimeisen
vuoden aikana yhteistyöpainoja on ollut yli
100, kahdessatoista eri maassa. Yhteistyön
toimiessa hyvin, painotekniset asiat on selvitetty ajoissa ja vaihtelut minimoitu, Lankinen
selvittää.
Aikapula ja yhteistyön
puute syövät laatua
Kai Lankinen on työskennellyt Marvacon toimitusjohtajana vuodesta 2007 lähtien. Sitä
ennen hän työskenteli Suominen Joustopak-
30
3D-pdf mahdollistaa tuotteen pyörittelyn eri kuvakulmiin.
KUVAT: mARVAcO
kauksilla mm. tuotantopäällikkönä ja vastasi
painatuksen kehityksestä viidessä tehtaassa
kolmessa maassa. Pakkausteollisuuteen hän
tutustui 1995 ja tajusi vuosituhannen vaihteessa, että repron ja painon työtä voi tehostaa ja parantaa.
– Kaikki osapuolet voivat tehostaa toimintaansa vielä paljon: tehdä työnsä paremmin,
nopeammin ja edullisemmin. Suurimpana
kantona kaskessa ovat painatusketjun yhteistyön puute ja aikapula. Alussa pitää olla aikaa
tehdä työ kunnolla, Lankinen painottaa.
Hän näkee yhtenä ongelmana sen, että yritysten osto-osastot haluavat hajauttaa työvaiheita.
– Sillä tehdään suurta hallaa laadulle ja tehokkuudelle, sillä aina uuden osapuolen in-
tegroiminen työprosessiin syö aikaa ja tehoa,
Lankinen sanoo.
Hän vakuuttaa, että jos koko toimitusketju
pelaa yhteen ja yhteistyöhön annetaan tarpeeksi aikaa, lopputulos on hyvä ja auttaa
tuotteen markkinoinnissa.
– Elintarviketeollisuudessa tuotepäällikkö
on avainhenkilö, jonka pitäisi olla mahdollisimman kokenut ja vaativa, mutta usein se on
taloon tulevien ensimmäinen porras, Kai Lankinen harmittelee.
Aineistoanalyysi avain
hyvään lopputulokseen
Marvacolla hyvää laatua tavoitellaan analysoimalla ensin reproon tuleva aineisto, joka
luokitellaan yrityksen omalla analyysityöka-
lulla laadun mukaan. Näin nähdään, kuinka
suuri osa reproon tulevasta aineistosta on hyvää, keskinkertaista tai huonoa ja miten paljon puutteellisesta aineistosta aiheutuu lisätyötä. Analyysin jälkeen työn tasoa voidaan
parantaa yhdessä aineiston toimittajan kanssa.
– Jos tehdään keskinkertaista, se vaikuttaa
koko tuotteen elinkaareen, ja painatuksessa
se on kalliimpi vaihtoehto. Kuvien raikkaus on
sitä, mitä me teemme. Turhan usein markkinoilla törmää vielä tunkkaisiin kuviin, Lankinen sanoo.
Marvacon aineistoanalyysin mukaan vähintään joka viides työ on lähdeaineistoltaan niin
puutteellinen, että se hidastaa työntekoa ja
aiheuttaa turhia työtunteja ja pahimmillaan
rajoittaa työn laatua. Analyysityökalulla pääsee nopeasti ongelman ytimeen ja saa tehoa
koko toimitusketjuun.
Kai Lankisen mukaan toimitusketjut toimivat usein keskimäärin kolmasosan tehokkuudella, ja painatusprosessin tehokkuus voidaan tuplata eri osapuolten hyvällä yhteistyöllä.
– Nyt painokoneet käyvät noin puolet miehitysajastaan, mutta nopeutta saadaan helposti kolmasosa lisää. Laatu kärsii, jos työtä
ei heti ketjun alussa hoideta hyvin. Esimerkiksi roskaiset kuvat suttaavat painatuksessa, ja
tällöin osa painetusta tuotteesta menee hukkaan, Lankinen tarkentaa.
Marvaco käyttää pakkaussuunnittelussa ja
vedostuksessa apuna 3d-mallinnusta, joka
on korvannut perinteisiä vedoksia ja PdF-tiedostoja. Näytöllä voi pyöritellä korkearesoluutioista pakkausta eri kulmista ja katsella
esimerkiksi käsikosketeltavan tarkkaa 6 pack
-juomapakkauskuvaa, jonka design on rakennettu verkkomallinnuspohjan päälle. π
Yksityiskohta jäätelöpakkauksesta osoittaa, miten paljon kuvankäsittelyllä voidaan parantaa
kuvan laatua. Vasemmanpuoleinen kuva on painettu fleksolle ilman painoteknistä
kuvankäsittelyä, oikeanpuoleinen kuvankäsittelyn jälkeen.
Teräpiirtomenetelmän edelläkävijä
Packaging Premedia -ryhmään kuuluva
Marvaco on saanut Suomessa ja Pohjoismaissa ensimmäisenä EskoArtworkin HdFlexo -sertifikaatin. Se myönnetään reproja painotaloille, jotka täyttävät tämän teräväpiirtomenetelmän laatukriteerit painopinnan valmistuksessa.
Hd-Flexo on belgialaisen EskoArtworkin
kehittämä menetelmä mm. fleksopainatuksen päättyvien häiveiden toteutukseen.
Aikaisemmin rajattomasti nollaan päättyviä häiveitä on ollut hankala toteuttaa fleksopainotuotteissa.
Marvaco käyttää EskoArtworkin työkaluja oman tuotekehityksensä pohjana. Marvacon kehittämät Multiscreen- ja Supreme
Flexo -tekniikat pohjautuvat Hd-Flexo-rasteroinnille, omalle kehitystyölle ja digitaalisen valmistusprosessin tuntemukselle.
EskoArtwork on myöntänyt Hd-Flexopartnersertifikaatin useille Marvacon yhteistyöpainoille. Painoille myönnetyt sertifikaatit ovat reprotalokohtaisia.
Packaging Premediassa työskentelee
kuutisenkymmentä ihmistä kolmessa toimipaikassa: Helsingissä, Ulvilassa ja Tampereella. Yrityksen pakkaustöistä elintarvikepakkausten osuus on kaiken kaikkiaan
noin 75 %.
Lisätietoja: www.marvaco.fi
Pirjo Huhtakangas
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana
Elintarviketeollisuus 2011 –
tapahtumassa. 26.– 28.10
osastolla A 60
Ilmoittaja, varaa tilasi messunumeroon
heti - saat viestisi lukijoillemme viikkoa
ennen messuja ja lisäjakeluna myös
messuvieraille.
Lisätiedot ja varaukset puh. (09) 441133
tai infoteam@infoteam.fi
31
n T e e m A
Kierrätettävän kuljetuslaatikon
käyttö on ympäristöteko
Kierrätettävien liha- ja eineskuljetuslaatikoiden käytöstä aiheutuvat pienet
hiilidioksidipäästöt, koska laatikoita käytetään jopa 250 kertaa.
Laatikoiden valmistuksesta aiheutunut hiilijalanjälki vastaa laatikkomallista riippuen
noin 70–100 käyttökerran hiilijalanjälkeä.
Laatikot kiertävät keskimäärin parikymmentä
kierrosta vuodessa, ja niitä on kierrossa reilut
kolme miljoonaa.
Transbox Oy:n ja Tofuture Oy:n yhteistyössä tekemässä selvityksessä tutkittiin Transbox-laatikkojärjestelmän ympäristövaikutuksia. Selvityksen mukaan tärkeimmät laatikoiden käytönaikaiset päästölähteet ovat pesun
ja kuljetusten energiakustannukset. Pesun
osuus haukkaa 46 prosenttia lihalaatikoiden
päästöistä, eineslaatikoiden pesu peräti 59
prosenttia. Laatikoiden vedenkulutus aiheutuu käytännössä kokonaan niiden pesusta.
Tärkeimmät keinot pienentää hiili- ja vesijalanjälkiä löytyvätkin pesujen ja kuljetusten
kehittämisestä.
– Laatikkopesulan tulee olla Transboxin hyväksymä. Jatkossa pesulan on seurattava veden ja energian kulutusta, toimitusjohtaja
Sampsa Varonen Tranxbox Oy:stä tarkentaa.
Vedenkulutus maltillista
Kuljetuslaatikoiden pesuun käytetty vesimäärä on maltillista verrattuna esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien vedenkulutukseen.
Viiden minuutin suihkussa kuluu vettä yhtä
paljon kuin Transbox-laatikon 150 pesukerrassa. Kerrostaloasukkaan vuorokauden aikana käyttämällä vesimäärällä voisi pestä yli
300 kuljetuslaatikkoa.
Selvityksessä vertailtiin Transbox-laatikoiden 250 käyttökerran hiilijalanjälkeä myös
muihin tuotteisiin. Esimerkiksi iPhonen* elinkaaren hiilijälki on lähes kaksinkertainen eineslaatikon koko käyttöiän hiilijalanjälkeen
verrattuna ja vaelluskenkien hiilijalanjälki
noin nelinkertainen.
32
Eineslaatikko
Lihalaatikko
0%
1%
0%
1%
Raaka-aineen
tuotanto
1%
1%
Raaka-aineen
kuljetus
Laatikon
valmistus
33%
65%
33%
65%
valmiin laatikon
kuljetus
Laatikon käyttö
/ kierros
Liha- ja eineslaatikon elinkaaren vaiheiden osuus hiilijalanjäljestä.
Eineslaatikko
Lihalaatikko
17%
Keräily
26%
Siirto
46%
Terminaali
25%
20%
59%
Pesu
4%
3%
Liha- ja eineslaatikon kierronaikaisten vaiheiden osuus käytön hiilijalanjäljestä.
Liha- ja eineslaatikoiden hiili- ja vesijalanjäljet
valmistaminen Käyttö
1 krt
250 krt
Lihalaatikko
8,48
0,08
8,56
27,9 kgCO2e
Eineslaatikko
4,90
0,06
4,96
20,0 kgCO2e
Vedenkulutus
0,009
0,5
0,51
125
litraa
Hävikki nostaa päästöjä
Selvityksessä tutkittiin lisäksi laatikoiden hävikin aiheuttamaa lisäkuormaa ympäristölle.
Vaikka kuljetuslaatikoiden hävikki on yksittäisten laatikoiden tasolla pientä, koko laatikkojärjestelmässä lisärasitus ympäristölle on
huomattava.
– Hävikki vaihtelee laatikkotyypistä riippuen välillä 0,2–0,7 % jakeluun lähetetyistä laatikoista. Koska päästöt syntyvät lähinnä laatikon valmistuksesta, laatikoiden valmistustarpeen lisäys lisää aina huomattavasti päästöjä. Esimerkiksi yksityishenkilöiden varastoihin päätyneet laatikot aiheuttavat uusien laatikoiden valmistustarpeen vuoksi hiilijalanjäljen, joka vastaa jopa 50:n kaukolämmöllä
lämmitetyn omakotitalon vuosittaisesta lämmittämisestä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, Varonen selventää.
Elinkaarensa päässä kuljetuslaatikot kierrätetään täysin uusiokäyttöön muihin muovituotteisiin, esimerkiksi muihin muovilaatikoihin ja lavoihin.
– HdPE on yksi eniten käytetyistä muoviraaka-aineista, Varonen muistuttaa. π
Lisätietoja:
Sampsa Varonen
toimitusjohtaja
Transbox Oy
sampsa.varonen(at)transbox.fi
*iPhone environmental Report, FeFcO: european
Database for corrugated board Life cycle Studies.
Säkylän sotilaat ovat saaneet helpotusta iltaruuhkiin itsepalvelukassan ansiosta.
KUVA: JARmO PUUSTiNeN
Itsepalvelukassa
tasaa ruuhkahuippuja
Säkylän Sotilaskodissa
Säkylän Sotilaskodissa on ollut käytössä
maaliskuun alusta lähtien yksi itsepalvelukassa. Se tasaa ostoruuhkia varsinkin alkuiltaisin kahden palvelukassan rinnalla. Itsepalvelukassassa on noin 30 pikakoodia sekä viivakoodilukija, jolla asiakas saa itse luettua
tuotteen hinnan. Pikakassassa on tarjolla
suosikkituotteita, kuten kahvia, munkkeja,
makeisia ja limsaa.
– Alun perin itsepalvelukassan on ajateltu
helpottavan iltaruuhkia, kun varusmiehillä on
lyhyt iltaloma kello 18–20. Hieman heitä on
saanut opastaa ja patistaa itsepalvelukassan
käyttöön, toimistonhoitaja Tuija Ryömä Säkylän Sotilaskodista kertoo.
Toistaiseksi itsepalvelukassaa on käyttänyt
vaihtelevasti joka kymmenes tai viides sotilas. Varuskunnassa on yhteensä noin 1800 varusmiestä. Heinäkuun saapumiserässä Säkylään asettui noin 1300 alokasta.
Nopea rahastus, pienehkö valikoima
Itsepalvelukassa on helppokäyttöinen laite,
jossa on havainnollisilla tuotekuvilla varustettu, selkeä näyttö. Asiakas painaa näytöllä
valitsemiensa tuotteiden kuvia ja vetää pankkikorttinsa lukijan läpi, ja laite tulostaa kuitin
ostosta.
Itsepalvelukassa sopii esimerkiksi kahviloihin, lounaspaikkoihin, kauppoihin, museoihin ja erilaisiin tapahtumiin. Laite sopii myyntipaikkoihin, joissa voidaan käyttää nopeaa ja
paikan päällä tapahtuvaa rahastusta eikä
tuotevalikoima ole kovin suuri.
Itsepalvelukassa on nopeasti käyttövalmis
ja melko pienikokoinen laite, joka voidaan
siirtää helposti paikasta toiseen tarpeen mukaan. Se voidaan kytkeä langattomaan verkkoon, kiinteään verkkoon tai toimimaan 3Gmodeemilla. Jos laitetta käytetään langattomassa verkossa, laitteesta kytketään vain
yksi johto pistorasiaan.
Itsepalvelukassoja on käytössä Suomessa
ainoastaan IKEAn myymälöissä ja Säkylän Sotilaskodissa.
– Itsepalvelukassa on vasta rantautumassa
Suomeen. Lähivuosina niitä on tulossa esimerkiksi lounasravintoloihin, myyntijohtaja
Jarmo Puustinen CraftHouse Oy:stä kertoo.
Itsepalvelukassan kehitystyö alkoi puolitoista vuotta sitten asiakkaan pyynnöstä.
– Itsepalvelukassa toimii nyt vain pankkikortilla, mutta tulevaisuudessa puhelinmaksaminenkin on mahdollista, Puustinen
sanoo. π
33
n m A A i L m A m A U S T e i L L A
Menestyvä elintarvike tarvitsee
”Tapio Wirkkalansa”
Jos uutuuselintarvike myy
huomennakin, niin jotain on
tehty oikein. Pakkauksella on oma
osuutensa tähän onnistumiseen.
Pakkauksen tehtävä on suojata tuotetta, jotta
se säilyy viimeiseen myyntipäivään ja pidemmällekin. Pakkauksen tehtävä on myös olla
niin myyvä, että juuri se valitaan hyllystä eikä
viereistä kilpailijaa. Näiden kahden tehtävän
lisäksi pakkauksella on paljon muitakin ominaisuuksia, joilla itse asiassa vastataan kysyntään eli siihen, mitä asiakas haluaa.
Moni hyvä suomalainen brändi kuten Elovena, Lapin Kulta tai Kotimainen Metwursti
voi olla tuttu Suomessa, mutta ei ulkomailla.
Jos tuotemerkki on tuntematon, pakkaukseen
on panostettava enemmän. Pakkaus myy sen
ensimmäisen kerran, sisällön paremmuus
houkuttaa ostajan maksamaan tuotteesta
toistamiseen.
Elintarvikkeen etuna on se, että samaa tuotetta voi myydä joka päivä uudestaan samalle
asiakkaalle toisin kuin esimerkiksi televisioi-
ta. Jos television ostaja palaa seuraavana päivänä takaisin kauppaan, on myyjän parempi
piiloutua tiskin alle. Jos elintarvike myy huomennakin, niin jotain on tehty oikein. Jotain
on kuitenkin yhteistä: Niin hyvän television,
kuin maistuvan elintarvikkeenkin, on suunnitellut ryhmä taiteilijoita ja teknologeja yhteistyössä.
Vaikka jokainen tuote, esimerkiksi maksalaatikko ja maito, vaatiikin erilaisen pakkauksen, pakkauksia voi muokata paremmaksi ja
kilpailijasta erottuvammaksi. Suunnittelun ja
ulkoasun merkitys on aivan oleellinen erityisesti kansainvälisessä kilpailussa, jossa
yleensä ei voi kilpailla halvemmalla hinnalla.
Näyttävä pakkaus hyvälle
elintarvikkeelle
Vanha suomalainen sanonta kertoo, että
moni kakku päältä kaunis. Pelkällä kivalla
pakkauksella ei saada toistuvia asiakkaita.
Kosmetiikka on kuuluisa ala siitä, että pakkaukset ovat taideteoksia, mutta sisältö ainakin
näin maallikosta kaikissa samanlainen. Toisaalta rumasta purkista ei ehkä myydä hyvää
rasvaa, joskaan ei kaunis pakkauskaan ihmeisiin pysty. Ruuan suhteen asia on samansuuntainen. Hyvä vientituote ansaitsee hyvän
ja huomiota herättävän pakkauksen.
Totuus kilpailluilla Amerikan tai Aasian
markkinoilla on, ettei vaatimattomalla pakkauksella edes hyvä elintarvike liiku minnekään. Kannattaa myös muistaa, että Saksassa
arvostettu valkaisematon kuitu on Kiinassa
merkki köyhyydestä. Kiinalaisen käyntikortti
on paksua kartonkia ja se hohtaa valkoisena.
Kullatut kirjaimet eivät ole pahitteeksi.
Suunnittelu lähtee
materiaalin valinnasta
Lasipullo on loistava esimerkki pakkauksesta, jonka voi muotoilla ja värjätä lähes millaiseksi tahansa. Lasipullo on ominaisuuksiltaan hyvä pakkaus nestemäisille elintarvikkeille. Kierrätettynä se on myös ”vihreä”.
Sen haittapuolina ovat helppo särkyvyys ja
paino.
Suuri osa suomalaisista lasipulloista ja
purkeista on tylsiä standardituotteita. Mutta
Tapio Wirkkalan ”Koskenkorvan Viinaa”-pul-
Monet suomalaiset designalan kuuluisuudet ovat suunnitelleet myös elintarvikepakkauksia. Harri Koskinen suunnitteli Olville
virvoitusjuomapulloja. Pentagon Design on uudistanut Stockmann Herkun private label -tuotteiden pakkauskonseptin kokonaan. Pentagon
Design on aiemmin voittanut arvostetut Red Dot - ja iF Golden Award -palkinnot. KUVAT: PeNTAgON DeSigN Oy
34
loa ”Hässäkkä” -etiketteineen ja Finlandia
-vodkan röpöpintaista vientituotetta voidaan
kiistatta pitää teollisen muotoilun merkkiteoksina Suomessa ja jopa maailmalla. Suomalainen Antti Eklundin Veen-vesipullo sai arvostetun Red Dot -designpalkinnon 2009.
Helsinkiläinen Pentagon design on suunnitellut pakkauksen myös Renault Cognac:lle.
Ei muovipullonkaan tarvitse olla tylsä. Coke-kolan pullon materiaali on vaihtunut
useimmiten muoviseksi tai alumiinitölkiksi,
mutta alkuperäinen lasipullo on taideteos sinänsä. Muovinen Coca-cola-pullo matkii lasipullon muotoja maltillisesti. Energiajuomissa
kilpailu on Suomessa kovaa, ja pakkaukset
kilpailevat keskenään. Batteryn konepajan öljyvoitelupullosta vaikutteita saanut juomapullo ei ole tylsä. Juomahyllyn pallomaisen
lihava Orangina -limonadipullo erottuu joukosta, mutta vie rahti- ja hyllytilaa paljon.
Yksinkertaisen maksamakkaran tai ennen
vanhaan maitopussin tylsän muovin sijaan
suomalaisten omin pakkausmateriaali on puu
ja siitä tehdyt kuitumateriaalit. Paperi ja pahvi ovat paitsi arvokkaan, myös ekologisen näköisiä. Puu on lahjatavaroihin hyvä materiaali. Peltilaatikkoakin on käytetty, varsinkin makeisten lahjapakkauksissa.
Vaikka paperi ja pahvi ovat yksinään riittämättömiä, niin yhdistettynä muoviin pakkauksesta saa sekä arvokkaan että suojaavan.
Joskus ennen vanhaan Neuvostoliitto halusi
juustot ehdottomasti puulaatikoissa. Syy oli
puun antama vahva suoja, vaikka todellisuudessa puulle oli varmasti paljon jälkikäyttöä
muunakin kuin poltettuna.
Suojakaasupakkaukset, hengittävät pakkaukset, sensoreilla varustetut pakkaukset
jne. ovat nostaneet pakkaukset korkean teknologian joukkoon. Logistiikkaa parantavat
RFId -tarrat ovat koko ajan edullisempia ja
yleistyvät nopeasti. RFId syrjäyttää joskus viivakoodin, ja sen etuna on etäluettavuus. Kassalla kärryt voisi vain ajaa portista läpi ilman
viivakoodien skannaamista. Kotona jääkaappiin sijoitettu lukija voisi automaattisesti tarkistaa viimeiset käyttöpäivät ja muutoinkin
automatisoida ruokien tilaukset.
Tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa
paljon. Kustannukset ja ihmisten tarpeet määrittelevät, miten paljon uutta teknologiaa otetaan käyttöön.
Koko on ratkaiseva
Koolla on väliä pakkauksissa. Pienempi ihminen tarvitsee pienemmän pakkauksen, isompi
amerikkalainen isomman. Perhepakkaus nykyisessä 1–2 ihmisen perheessä on antiikkia.
Tehojuoma on nerokas keksintö. Pieni pakkaus, mutta iso teho ja iso hinta. Jos juomapullossa on tilavuutta 1½ litraa, niin se ei kuulosta tehojuomalta.
Kun läntisessä maailmassa ostaa jättipussin perunalastuja, hinta on vain hiukan kalliimpi kuin normaalilla pussilla. Hinta opastaakin ylensyöntiin. Ennen ”normaali” 110 g:n
karkkipussi näyttääkin jo nykyään miniatyyriannokselta 400 g:n megapussien rinnalla,
vaikka lapsena sillä oli selvittävä koko karkkipäivä.
Aasiassa usein pieni pakkaus tulee edullisemmaksi kuin suuri pakkaus. Kaksi 250 ml:n
soijapulloa on hinnoiteltu alemmaksi kuin
yksi 500 ml:n soijapullo. Yksikköhinta pienemmässä ketsuppi- tai konjakkipullossa on
järjestään edullisempi kuin suuremmassa.
Ehkä taustalla on joku suurempi viisaus. π
Ari Virtanen
Finprion vientikeskuksen johtaja
Etelä-Korea
Lue lisää: www.kehittyvaelintarvike.fi
> maailma mausteilla
Pakkauksen ja tuotteen suunnitteluun kannattaa satsata
Joskus kymmenen vuotta sitten Tekesillä oli
erilaisia klinikoita, joiden nerokas ajatus oli
tarjota tukea helposti pieniin kohdennettuihin asioihin. Pakkausklinikka maksoi
helpolla hakemuksella puolet uuden pakkauksen kehittämiskustannuksista. Monen
pk-yrittäjän lompakkoa kouraisee edelleen
vientipakkauksen suunnittelun kustannukset.
Rahoitusta Suomessa on sinänsä tarjolla. Usein sen hankkiminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Joskus rahoitus on byro-
kraattien piilottamaa, tai lomakkeen täyttö
vaatii asiantuntijan apua. Ikävin tilanne on
joidenkin primitiivisten elintarvikkeiden
kohdalla, jotka eivät ole pakattuja elintarvikkeita eivätkä maataloustuotteita. Tekes
ei niiden tuotekehitystä tai markkinointia
rahoita eikä MMM myöskään.
Mustikka ei saa vienninedistämistukea,
vaikka mustikan kysyntä Aasiassa ylittää
selvästi tarjonnan. Kun aasialainen TV-ryhmä tulee kuvaamaan suomalaisia mustikoita metsässä, heidän täytyy maksaa oppaal-
le. Jos aasialainen ryhmä kuvaa Italiassa
viinirypäleitä, niin tukea löytyy jopa ryhmän
matkoihin ja majoitukseen. Jos kuvauksen
kohteena on terveyttä edistävä mustikkahillo, niin tukea löytyy hiukan Suomestakin.
35
n L A i N S ä ä D ä N T ö
Uusi muoviasetus
kokoaa yhteen muovisäädökset
Elintarvikekontaktimateriaali, arkikielessä
kontaktimateriaali, on mikä tahansa materiaali, joka voi joutua kosketuksiin elintarvikkeen kanssa.
Kaikkien kontaktimateriaalien turvallisuutta säätelee kaksi asetusta: kehysasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
N:o 1934/2004) ja hyviä tuotantotapoja koskeva asetus (Komission asetus (EY) N:o
2023/2006). Näiden periaate voidaan tiivistää seuraavasti: materiaalista ei saa siirtyä
haitallisia aineita eikä virhemakua/hajua elintarvikkeeseen, se ei saa myöskään muuttaa
elintarvikkeen koostumusta.
Kolme uutta säädöstä
muovikontaktimateriaaleista
Muovimateriaaleille ja -tarvikkeille on ollut
edellä mainittujen asetusten lisäksi iso joukko direktiivejä, joissa on annettu yksityiskohtaisempaa ohjeistusta siitä, miten kehysasetuksen vaatimukset turvallisuudesta voidaan
arvioida.
Muovidirektiivien muutokset ovat työllistäneet komissiota vuosikausia, mutta nyt on
vihdoin valmistunut uusi muoviasetus (EU)
N:o 10/2011, joka kokoaa kaikki aiemmat
muovidirektiivit yhteen. Tosin muoviasetukseen ei ehtinyt mukaan vauvojen tuttipulloja
koskeva Bisfenoli A-yhdisteen kielto, joten
siitä laadittiin komission direktiivi 2011/8/EU.
Uusimpana voimaan tuli 1.7.2011 komission
asetus (EU) N:o 284/2011 koskien Kiinasta ja
Hongkongista peräisin olevia muovisia taloustarvikkeita.
maan asteittain siirtymäajan jälkeen, viimeistään ensimmäisestä päivästä tammikuuta
2016 alkaen on käytettävä muoviasetuksen
mukaisia uusia testiolosuhteita. Kontaktimateriaalien testauksessa käytettäviä simulantteja on muutettu. Muun muassa vesi ei enää
ole virallinen simulantti, vaan se on korvattu
10 % etanolilla.
Aiemmin kuivien elintarvikkeiden testaukseen ei ollut omaa simulanttia, mutta nyt on
huokoinen polymeerihartsi (poly(2,6-difenyyli-p-fenyleenioksidi) kauppanimeltään Tenaxhartsi). Testausolosuhteita (kosketusaika ja
-lämpötila) on muutettu melko radikaalistikin. Ehkä yksi merkittävä muutos on, että
huoneenlämmössä yli 30 vrk elintarvikkeen
kanssa kosketuksessa olevat materiaalit pitää testata korotetussa lämpötilassa 60 °C entisen 40 °C asemasta.
Muoveille asetettu kokonaismigraatioraja
on edelleen 10 mg/dm2, vaikka käytettäviä simulantteja on muutettu. Simulantit ja tes-
tausolosuhteet valitaan kosketukseen tulevan elintarvikkeen ja käyttöolosuhteiden perusteella. Kokonaismigraatiossa määritetään
gravimetrisesti kaikki materiaalista elintarvikesimulanttiin siirtyvät aineet, nekin, joiden
ei edes epäillä olevan haitallisia. Kokonaismigraatio ei kuitenkaan kerro riittävästi muovin
turvallisuudesta, vaan useille komponenteille
on asetettu myös SML-rajat (ainekohtaisen
siirtymän raja-arvot).
Erityisvaatimuksia kuluttajan
turvallisuuden takaamiseksi
Kaikkien muovisten materiaalien ja -tarvikkeiden on oltava kehysasetuksen, GMP -asetuksen sekä muoviasetuksen vaatimukset täyttäviä. Sen lisäksi on asetettu erityisvaatimuksia Kiinasta ja Hongkongista tuotaville muovisille taloustavaroille, jotka on valmistettu
polyamidista tai melamiinista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulliviranomaisille on toimitettava vakuutus
Mitä uutta muoviasetus tuo?
Perusperiaate ei ole muuttunut. Yhä edelleen
muovimateriaalien turvallisuus arvioidaan
koostumustietojen ja testauksen avulla. Merkittävä muutos on se, että kyseessä on asetus
eikä direktiivi. Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Ainelistat ovat täydellisempiä ja helpommin seurattavia, kun kaikki on koottu yhden
asetuksen alle. Asetusta on sovellettu ensimmäisestä päivästä toukokuuta 2011 lähtien.
Testauksessa on muutoksia, jotka tulevat voi-
36
Koejärjestely kokonaismigraation määrittämiseen käyttäen simulanttina Tenax-hartsia.
KUVA: RiSTO hiUKKA
pakina
muoviasetuksen mukaisuudesta sekä laboratorioseloste, josta ilmenee tuotavia tavaroita
koskevat analyysitulokset (primääriset aromaattiset amiinit polyamidituotteille sekä formaldehydin migraatiotulokset melamiinituotteille). Asiakirjojen puuttuessa maahantuonti ei ole mahdollista. π
tuotepäällikkö
Tuoteturvallisuus
VTT Expert Services Oy
riitta-maija.osmonen(at)vtt.fi
kommentti:
Työ jatkuu
Uuden muoviasetuksen myötä muovimateriaaleja koskevia vaatimuksia on
selkeytetty ja uuden tutkimustiedon
perusteella testausolosuhteita muutettu todellisia käyttöolosuhteita paremmin simuloiviksi.
Työ kuluttajan turvallisuuden parantamiseksi ei kuitenkaan tule koskaan
valmiiksi, vaan jatkuu keskeytyksettä.
Koko ajan löydetään uusia haitallisia aineita, ja säädökset laahaavat jälkijunassa.
Puutteitakin uudessa asetuksessa
on: sovellusalue on materiaalit ja tarvikkeet, jotka koostuvat muovista, joko
yhdestä tai useammasta muovikerroksesta. Tuote, jossa on yksikin kerros
muuta materiaalia kuin muovia, on jätetty sovellusalueen ulkopuolelle, ja siihen pitää edelleen soveltaa ”olemassa
olevia säädöksiä soveltuvin osin”.
Tyhjentävää pakkausrakkautta
Vastoin yleistä luuloa tyhjää ei saa pyytämälläkään – pakkauksista meinaan. Kumman on
tämä kumma ominaisuus, pakkauksen vai
tuotteen, vai onko se tuotteiden moninaisuus? Yhdellä on halua valua ulos, toinen ei
tule, vaan tarvitaan vähintään hule.
Yhden litran jogurttipurkkiin jää 70 g jogurttia – kartonginkierrättäjän ja otsonikerroksen iloksi. Jogurtilla ei siis ole halua valua, raapimalla se täytyy kaapia. Ja huuhdella uuttoperiaatteella loput viemäriin; kuivata, kääntää ja vääntää, jos meinaa purkillisen purkkeja kerätä ennen keräysastiaan
vientiä. Muutoin mukana on myös haju. Ei
siitä vielä ihan mene taju, kokemus on vain
ihan riittävän raju. Pakkausten kierrätyksestä tulee vierrotus.
Puolentoista litran hanaviinipakkaukseen
jää puoli desiä viiniä, ellet pura pakkausta,
leikkaa muovipussin kulmaa auki ja lypsä
viiniä pois. Askartelua aikuisille! Toki on
muitakin tyhjenemättömiä juomakuoria.
Kartonkisesta korkkitölkistä saa viimeiset
mehut pois vasta, kun avaa kulmat ja leikkaa
purkin kulmasta auki. Korkillinen mehupullo
sen sijaan tyhjenee, jos sillä on pullohartiat;
siitä ei tule merkillinen kohupullo.
Kissanruokaa on kartonkisessa pakkauksessaan taiteltuine korvakkeineen, joiden
kätköihin jää useita grammoja tuotetta –
taas kartonginkierrättäjän iloksi tai kaatopaikan kaasuksi. Kehitys kehittyy kehittymistään, ennen vihkot olivat hiirenkorvilla,
nyt ovat pakkaukset täytetyillä kissankorvilla. Ja rasva ei tietty lähde purkista kuin kuumalla vedellä, jos aina silläkään, kovuudesta
riippuen. Viemäriin purkin huuhdetta ei saisi
laittaa, sieltä voi vähitellen paljastua iso jytky. Voisikohan pakkaukseen laittaa vaikka
nanopinnoitteen, kun nyt niistä pakkaa tulemaan pino lannoitteita?
Kissanmaitopulloon on saumattu korkin
alle alumiinikansi niin, että pulloa saa tovin
ravistella vaikka kynsin, jos meinaa kaiken
tyhjentyvästi pois saada. Pulloa ei tietenkään voi materiaalikierrättää, mikä kaikkia
muita paitsi polttolaitosta hierrättää.
Virvoitusjuoma- ja oluttölkkeihin jää ilman
erikoistoimenpiteitä reilusti tuotetta – haistelkaa palautusautomaatteja, noita nykyajan mätiä tomaatteja! Kaikki on tietenkin
laiskan kuluttajan syytä, kun ei malta valuttaa kurkun lisäksi juomaa purkista ulos.
Kylän parhaan lypsäjänkään sormivoimat
eivät riitä sinappituubin tyhjentämiseen, sinappia jää uusioalumiinin seosaineeksi – tai
otsonikerroksen tuhoksi. Ketsuppi pysyy
pullossaan kuin liisteri, loppua ei saa ulos
edes esteri.
Vielä marinaa lihapaketeista: limaliemessä lilluvien tuotteiden marinadi on ja pysyy
epätasapohjaisessa lootassaan, vaikka miten sitä nuolisi. Jätteenpolttolaitoskaan ei
sitä mielellään huolisi. Tulet eivät pannussa
toki sammu, mutta joku lähiympäristön
mummu saattaa saada dioksiinia. Suolainen
ruoka poltettuna muovin kera kun voi sopivissa oloissa muodostaa tuota myrkkyä.
Hiutalepaketin pohjan taitteisiin jää
enemmän kuin hiukan hiutaleita, sieltä ne
leijailevat pöydälle, jäteastian pohjalle tai
röyhkeästi rinnuksille. Hienosokeripussin
pohjavekit jäävät makeiksi. Ei se nyt ihan
naamoja vedä apeiksi, vaikka jo kohta tässä
olisi tarve jo ruveta tyhjentyvyyspapeiksi.
Hillopurkit pitää tyhjentää nuolijalla tukevasti istuen tuoli alla, muuten voi raavaan
käsiin tulla monta haavaa.
Pakkauksiin jämähtävät jäämät estävät
siis hyvin tyhjentävästi pakkausten materiaalikierrätyksen, ja ruokajämät tuottavat
vielä lisäksi mädätyksen.
Kysymys on taloudellinen. Siinä on myös
sen oleellinen ratkaisu. Itse asiassa se on ollut olemassa jo reilu 2 000 vuotta, eikä se ole
mitenkään raisu. Toki jo tuolloin kansalta
pääsi parkaisu, sillä koko maailma oli verolle pantava. Verotus on aina ollut valtiolle ja
vallanpitäjille antavaa, kansalle ottavaa,
mutta inspiroivaa. Laitetaan siis verolle pakkauksiin jäävät tuotejäämät, niin johan kekseliäs kansa päättäjiä soimaa ja keksii miljoona ynnä yksi keinoa jäämäveron kiertämiseksi ja pakkausten tyhjentämiseksi. π
Heikki Manner
37
n T A L O U S & m A R K K i N A
Lähiruoka haastaa jakelujärjestelmät
ja perinteisen elintarviketeollisuuden
Kaikki haluavat nyt lähiruokaa, mutta
uudet lähiruokamarkkinat ovat vasta
kehittymässä. Pullonkaulana on
jakelujärjestelmä.
Kasvava joukko kuluttajia on huolissaan elintarvikkeiden lisäaineista, pitkistä ja epämääräisistä valmistus- ja säilöntäprosesseista
sekä hiilijalanjälkeä kasvattavista, pitkistä
kuljetusmatkoista. Tuoreus on yhä useammalle tärkeämpää kuin suurtuotannon eduin
aikaansaatava edullisuus.
Muun muassa USA:ssa tuoreuden vaatimus on tuonut ruuan valmistuksen vähittäiskauppoihin. Meillä vastauksena pidetään lähiruokaa. Kun ruoka tuotetaan lähellä, se
saadaan tuoreempana. Lyhyet kuljetusmatkat vähentävät lisäaineiden ja säilönnän tarvetta, ja tietoisuus ruuan alkuperästä vähentää pelkoja salaisista valmistusprosesseista.
Lähiruoka yhdistetään usein luomuruokaan.
Markkinat vasta kehittymässä
Uudet lähiruokamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Suurena ongelmana on se, että lähiruoka-asiakkaiden on vaikeata tietää, missä
ja minkälaista lähiruokaa on tarjolla. Yhtä vaikeata on lähiruuan tuottajien tietää, millaisia
elintarvikkeita asiakkaat oikeastaan haluavat. Kokonaan toinen asia on sitten vielä, miten lähiruoka saadaan tuoreena kustannustehokkaasti perille.
Jakelujärjestelmää voidaan hyvällä syyllä
pitää lähiruokamarkkinoiden kehittymisen
pullonkaulana. Perinteinen kauppajärjestelmä on niin tehokas, että vaihtoehtoisen järjestelmän saaminen tehokkuudessa edes lähelle tätä järjestelmää on vaikea tehtävä.
Supermarketista saa nykyisin kaikkia elintarvikkeita ympäri vuoden. Edellytyksenä on,
että vaikkapa mansikat rahdataan meille lentorahtina miltei toiselta puolelta maapalloa.
Kaupan tehokkaat, mutta varsin jäykät järjestelmät eivät pysty käsittelemään pieniä, vaihtelevanlaatuisia eriä, joita useimmat lähiruoan tuottajien erät ovat.
Lähiruokajärjestelmä pystyy ainakin periaatteessa käsittelemään pieniä, kausiluonteisia eriä. Kysymys on pitkälti siitä, hyväksyvätkö kuluttajat sen, että kaikkea lähiruokaa ei
välttämättä ole koko ajan tarjolla.
38
Lähiruokajärjestelmä pystyy ainakin perisaatteessa käsittelemään pieniä, kausiluonteisia eria,
mutta hyväksyvätkö kuluttajan se, että kaikkea ei ole välttämättä tarjolla ympäri vuoden.
KUVAT: PeTRi OLLiLA
Markettien sisälle itsenäisiä liikkeitä
Kerrotaan paljon tarinoita, joissa tietyt elintarvikkeet matkustavat satoja kilometrejä palatakseen keskusliikkeen varastossa käytyään lähikylän markettiin. Vaikka tällainen tuntuu kuinka hölmöläisten hommalta, on se nykyisissä kaupan järjestelmissä usein järkevää. Suurin investoinnein tehdyt tilaus- ja logistiset järjestelmät sietävät huonosti pienten ja ennakoimattomien tuote-erien sooloilua.
Lähiruoka- ajatus on suurille jakelukoneistoille aivan kuin eri maailmasta. Isoja, kalliita
järjestelmiä ei olla helposti pienten tuottajien
ja tuotantomäärien takia muuntamassa. Kaupat ovatkin ratkaisemassa asian niin, että perustavat markettiensa sisälle itsenäisiä, keskusliikkeiden järjestelmistä irrallaan olevia
myymälöitä, kuten Eat & Joy Kannelmäen Prismassa Helsingissä. Kysymys ei siis näytä olevan siitä, etteivätkö keskusliikkeet haluaisi
myydä lähiruokaa vaan siitä, että lähiruokaa
on vaikeata yhdistää kaupan järjestelmiin.
Ravintolat uskovat lähiruokaan
Ravintolat mainostavat yhä useammin omilta
nimikkotuottajilta hankkimiaan raaka-aineita. Lähiruuasta on tullut ravintoloille selvä kilpailukeino. Useat keittiömestarit ovatkin investoineet suuren määrän aikaa ja vaivaa luodakseen oman lähiraaka-aineiden tuottajaverkoston.
Ongelmallista yhteistyön kannalta on se,
että luotuja hankintasuhteita varjellaan liikesalaisuuksina, joita ei mielellään paljasteta
kilpailijoille. Näin kuljetukset helposti koostuvat hyvin pienistä eristä, ja lähiruuan hinta
nousee. Ravintolapäässä syntyy paljon turhaa liikennettä, kun kymmeniäkin pakettiautoja saattaa päivän mittaan poiketa ravintolan takaovella toimittamassa jonkin pienen
paketin.
Suurkeittiöt ovat valtava potentiaali
Maamme laitoskeittiöissä, kouluissa, sairaaloissa, työpaikkaruokaloissa, kasarmeilla jne.
tarjotaan joka päivä 1,2 miljoonaa ateriaa (AC
Nielsen). Lähiruuan hyödyntäminen on osoittautunut laitoskeittiöissä yllättävän hankalaksi.
On tietysti selvää, että kaikilla lähiruuan
tuottajilla ei ole volyymiä tyydyttää edes
oman kuntansa koululaitoksen tarpeita, mutta suurin syy on suurkeittiöiden ostotoiminnan luonne. Kun vain hinta ratkaisee, tuotteiden tuoreus ja läheisyys jäävät toisarvoiselle
sijalle. Tuotteiden hankintalaskelmaan on ollut vaikeata sisällyttää lähiruuan paikallistaloudellisia vaikutuksia, ja näin suomalaiset
koululaiset syövät usein puolalaisia perunoita tai Hollannissa paistettuja kananmunia.
Lähiruuan tuottajat ovat myös olleet valmistautumattomia tarjotessaan lähiruokaa
laitoskeittiöille. Jotta tuotteet sopisivat laitoskeittiöiden valmistusprosesseihin parhaalla
mahdollisella tavalla, pitäisi tuottajien ja keittiöiden yhteisen kehitystyön alkaa jo ennen
varsinaisen kaupankäynnin aloittamista.
Ruokaa suoraan tuottajilta
kuluttajille
Uusi teknologia tarjoaa aivan uudenlaisia
mahdollisuuksia tilata ja toimittaa lähiruokaa
suoraan kuluttajille. Paikallisia ja seudullisia
logistisia järjestelmiä on toiminnassa ja kehitteillä kymmeniä.
Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen tutkiessa Seulo Palvelut Oy:n asiakkaita
tuli ilmi, että lähiruokaa ostavat useimmin
keskimääräistä varakkaammat, korkeasti
koulutetut kotiäidit, jotka eivät halua lähteä
pienten lasten kanssa kauppaan. Lähiruokaajattelun lisäksi motiivina oli siis yksinkertaisesti ajan ja vaivan säästö.
Ruuan hankkiminen nettikaupan kautta
paikallisten logististen järjestelmien avulla
on vielä monelle kuluttajalle vieras asia. Eivätkä nettikaupatkaan ole vielä kovin juoheita käyttää. Tilausjärjestelmän kehittyessä lähiruokapalvelusta voisi olla suuri hyöty vaikkapa vanhusten kotihoidossa.
Lähiruuan vaikutuksia ympäristöön
Kun lähiruoka vähentää ruuan kuljetusmatkoja, se vähentää myös hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälki pienenee myös sen takia, että jakelutien lyhentyessä tarvitaan vähemmän kalliilla energialla valmistettuja lisäaineita ja vähemmän kylmäketjuja.
Lähiruoka tarjoaa myös mahdollisuuden
saada takaisin maaseudulta pois siirtynyttä
maataloustuotannon ja jalostuksen arvonlisää. Näin lähiruualla on merkitystä maaseudun elinvoiman säilyttäjänä.
Lähiruoka ja elintarviketeollisuus
Elintarviketeollisuuden tuotantologiikka perustuu suurtuotannon etuihin, pitkiin, tasalaatuisiin sarjoihin, viimeisimpään tuotantoteknologiaan ja sitä kautta edullisiin hintoihin. Kysyntäpuolella tämän tuotantologiikan
käytön edellytys on, että löytyy riittävä määrä
Kauppa käy kesäisin toreilla. Savonlinnassa oli myynnissä mm. herneitä.
kuluttajia, joilla on, ainakin periaatteessa,
sama maku.
Nyt näyttää siltä, että kuluttajien ostovoiman kasvaessa heillä on mahdollisuus toteuttaa yhä moninaisempia makuelämyksiä ja samalla kiinnittää huomiota tuotteiden alkuperään, tuotantohistoriaan ja ympäristövaikutuksiin. Lähiruoka-ajattelu sopii hyvin vastaukseksi tällaisiin vaatimuksiin, suurtuotannon etuihin perustuva tuotantologiikka sen
sijaan huonosti. Kysynnän rakenteen muutoksien vaikutus tuotantoon on jo havaittavissa esimerkiksi leipomoteollisuudessa. Paikallisten pienleipomoiden tuotteet ovat saaneet
hyllytilaa suurleipomoiden muovipussileiviltä.
Lähiruualla on tulevaisuus
Vielä 60 vuotta sitten elintarviketalouden
merkittävä tavoite oli tuottaa kaikille riittävästi ruokaa. Tästä ajasta eteenpäin ruuan
tuotanto kehittyi puutteesta yltäkylläisyyteen. Tarjonta globaalistui, ja osa ruuan valmistuksesta siirtyi kodeista teollisuuslaitoksille.
Nyt yhä useammalla ihmisellä on varaa
kiinnittää huomiota ruuan tuoreuteen, ma-
kuun ja tuotannon historiaan. Lähiruoka ei
tulevaisuudessakaan korvaa teollisia rakenteita, mutta haastaa ne, ja siitä on suurella
todennäköisyydellä kehittymässä pysyvä
vaihtoehto.
Keskustelu lähiruuan suosion kasvusta ja
sen vaikutuksista perinteiseen elintarviketeollisuuteen on vasta viriämässä. Ja varmasti
monet elintarviketeollisuuden sisällä toivovat, että lähiruoka jää vain väliaikaiseksi ilmiöksi ja voidaan jatkaa entisellä tuotantologiikalla. Mutta jos elintarvikkeiden kysyntä siirtyykin pysyvästi paikallisuutta ja tuoreutta
suosivaksi, miten elintarviketeollisuudessa
vastataan tähän muutokseen? π
Petri Ollila
elintarvikemarkkinoinnin dosentti
Helsingin yliopisto
Taloustieteen laitos
petri.ollila(at)helsinki.fi
Kirjoituksen pohjatiedot perustuvat helsingin
yliopiston Taloustieteen laitoksen
tutkimusprojektiin, jonka tuloksista on koottu
yhteenveto julkaisuun ”Lähiruoka – pientuottajat
ja kuluttajat toisiaan etsimässä”. Julkaisu on
saatavissa Taloustieteen laitokselta tai
Akateemisesta Kirjakaupasta.
Herkkujen Suomi veti väkeä Helsingissä
Lähi- ja luomuruoan Herkkujen Suomi
-tapahtumassa 26.–27.8. Helsingin rautatientorilla kävi 56 000 hyvän ruuan ystävää. Halutuimmat ruokalajit ja tuotteet
myytiin loppuun ennätysajassa jo ensimmäisenä päivänä. Herkkujen Suomen
kanssa samaan aikaan vietettiin Syysto-
ber-olutjuhlaa.
Tapahtumakokonaisuuden pääjärjestäjiä olivat tuottajajärjestöt MTK, SLC,
Ruoka-Suomi ja Aitoja Makuja -hanke,
Lammin Sahti, Pienpanimoliitto ja Sinebrychoff.
39
n R A V i T S e m U S & T e R V e y S | K a i s u m e r o n e n
Alkoholi
lihottaa suomalaisia
Suomalaisia lihottaa erityisesti
alkoholin käyttö ja liikkumattomuus,
selviää Suomen Akatemian
rahoittamasta tutkimuksesta.
Osana Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelmaa toteutetussa DILGOM-hankkeessa havaittiin, että vuonna 2007 seitsemän kymmenestä suomalaisesta työikäisestä miehestä ja
puolet naisista oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä oli vähintään 25 kg/m2. Merkittävästi lihavia heistä oli joka viides eli painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.
Pohjoismaiden lihavin kansa
– Lukemat olivat vieläkin suuremmat, kun tutkittiin vanhempia, 45–74-vuotiaita miehiä ja
naisia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on eniten lihavia aikuisia. Kuitenkin
myös nuorten ikäluokkien lihominen on huolestuttavaa, tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Tutkimuksessa suomalaisilla lihavuuteen
liittyvät pitkälti samat geenit kuin muillakin
eurooppalaisilla. Alkoholin vaikutus lihomiseen näkyy selkeimmin naisten vyötäröllä.
– Naisista hoikimpia tutkimuksessa olivat
ne, jotka kuluttivat puolesta yhteen alkoholiannosta päivässä ja lihavimpia ne, joiden
kulutus oli vähintään kolme annosta päiväs-
sä. Miehillä erot olivat pienemmät, mutta heilläkin alkoholin käyttö oli yhteydessä sekä
painoindeksiin että vyötärömittaan, Perola
sanoo.
Alkoholista saatu ylimääräinen energia kertyy erityisesti rasvakudokseksi vyötärön seudulle, mikä on terveyden kannalta vaarallisempaa kuin reisiin ja pakaroihin kertyvä rasva.
Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion peruselementit ovat tutkimuksen ansiosta jo hyvin selvillä.
– Terveellinen pohjoismainen tai Itämeren
ruokavalio tekee vahvasti tuloaan. Se korjaa
veren rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksia, parantaa insuliinin vaikutusta elimistössä, ja sillä on myös tulehdustekijöitä alentavia ominaisuuksia. Suurentuneet tulehdustekijöiden pitoisuudet on liitetty keskivartalolihavuuteen, valtimotauteihin ja diabetesriskiin sekä depressioon.
Uudet menetelmät
kehittyvät vauhdilla
dILGOM-hanke selvitti myös psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä ravinto- ja liikuntatottumuksiin ja lihavuuteen. Tulosten mukaan
sosiaaliluokka ja syömiskäyttäytyminen sekä
lihavuus liittyvät toisiinsa. Terveyden kannalta haitalliset elintavat korostuvat alimmissa
sosiaaliluokissa, vähiten ansaitsevien ja vähiten koulutettujen keskuudessa. Liikkumattomuus ja liiallinen sokerin saanti ovat osa ongelmavyyhtiä.
Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat
ravinnon terveysvaikutusten tutkimuksen entistä tarkemmin. Niihin kuuluvat geenien ilmentymisen tutkimus kudoksissa ja solutasolla, geenien ja ravintotekijöiden vuorovaikutuksen tutkiminen sekä tarkat, aineenvaihduntaan liittyvät tutkimukset. Geenitutkimuksen edistymisen ansiosta dILGOM-projektissa pystyttiin tutkimaan satakertainen määrä
geenimerkkejä verrattuna alun perin suunniteltuun.
Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) tutkimusohjelman
loppuarviointi on luvassa tämän vuoden lopulla. π
Lisätietoja tutkimusohjelmasta: www.aka.fi/elvira
Lähde: Suomen Akatemian Ravitsemus,
elintarvikkeet ja terveys (eLViRA)
tutkimusohjelman päätösseminaari.
KUVAT: PLUgi
40
Suomi on vähäsuolaisten
tuotteiden edelläkävijä
Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat vähentäneet suolan käyttöä merkittävästi 1980-luvulta alkaen, kun muut maat tulevat tässä terveysasiassa vasta kaukana perässä. Suolan
vähentäminen on halvimpia ja helpoimpia tapoja edistää terveyttä. Koko väestön suolan
käytön vähentäminen on myös tehokkain
tapa tuottaa kustannussäästöjä terveydenhoitomenoihin.
Suolapitoisuuksia laidasta laitaan
Suomessa elintarviketeollisuus käyttää selvästi vähemmän suolaa kuin monissa muissa
maissa. Nyt kaupan onkin suolapitoisuudeltaan hyvin erilaisia tuotteita. Terveystietoisille kuluttajille löytyy vähäsuolaisia vaihtoehtoja, mutta ellei suolapitoisuuteen kiinnitetä
huomiota, saattaa ostoskärryyn päätyä myös
suomalaiseen makuun tuhdisti ylisuolattu
tuote.
Suola ja terveys
Suolan käytön vähentäminen alentaa
sekä kohonnutta verenpainetta että
sairastumisriskiä sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen ja niihin liittyviä kuolemia. Se voi myös pienentää osteoporoosin ja mahasyövän vaaraa sekä vähentää astman oireita. Terveysnäytöstä
huolimatta vähäsuolaisuuden merkitys
ostopäätöksissä on selvästi vähentynyt
2000-luvulla. (Taloustutkimus Oy, 2010)
– Suomessa suolan käyttö on useimmissa
tuoteryhmissä erittäin alhainen verrattuna
muihin maihin. Esimerkiksi leivän ja lihavalmisteiden suolataso on eurooppalaisittain
hyvin matala. Lihavalmisteiden vähäsuolaisuus on ollut Suomelle merkittävä kilpailuetu, johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta kertoi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suolaseminaarissa kevättalvella.
Heiskanen havainnollisti nykyistä suolankäyttöä Suomessa 30 vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Vastaavaan elintarviketeollisuuden vuodessa valmistamaan ruokamäärään käytetään nyt 2600 tonnia vähemmän suolaa. Vähennys vastaa 200 kuorma-autollista suolaa.
Onko vielä varaa vähentää?
Suolapitoisuuksien laskusta huolimatta Heiskanen oli mieltä, että asteittainen pitkällä aikavälillä toteutuva suolapitoisuuden vähentäminen onnistuu useissa tuotteissa.
– Erityisesti silloin, kun suolan olennainen
vaikutus liittyy makuun. Esimerkiksi leipien ja
leipomotuotteiden rakenne ja säilyvyys eivät
muutu, vaikka suolaa vähennettäisiin. Samoin einestuotteissa ja pakasteissa suolaa
voidaan vähentää harkiten ja rauhallista tahtia.
Myös juustoissa suolaa voidaan vähentää,
mikäli tuotekehityksessä tuotteeseen saadaan makua muulla tavoin. Vähäsuolaisista
juustoista Heiskanen mainitsi maukkaana
esimerkkinä Emmentalin.
Tietyissä tuotteissa suolalla on kiistaton
merkitys tuotteen turvallisuuden ja säilyvyyden kannalta. Näin on esimerkiksi useissa kalavalmisteissa. Lihavalmisteissa tuotteen rakenteen säilyttäminen ilman lisäaineiden
suurempaa käyttöä rajoittaa suolan vähentämistä.
Syömme muiden tekemää ruokaa
Suomessa syödään noin kaksi miljoonaa
suurkeittiöateriaa päivässä, joten suolankäytön vähentämisen eteen voidaan tehdä paljon
myös ilman kuluttajien omaa panostusta.
Suurkeittiöissä suolanvähentämisen ongelmakohtia ovat esimerkiksi leivät ja kasvisruuat. π
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan
suolaseminaari 8.2.2011.
Lisätietoja: www.vrn.fi
B12vitamiinin puutos yhteydessä muistiongelmiin
B12-vitamiinin puutoksen on todettu lisäävän
muistisairauksien riskiä ja aiheuttavan muistiongelmia. Pitkäaikainen vaje vitamiinin
saannissa voi aiheuttaa neurologisia oireita
kuten lihasheikkoutta tai tunnon ja muistin
häiriöitä.
Erityisesti ikääntyvillä B12-vitamiinivaje johtuu yleensä imeytymishäiriöstä. B12-vitamiinin puute voi syntyä myös sen riittämättömästä saannista. Tiukkaa kasvisruokavaliota
noudattavat vegaanit voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta, sillä vitamiinia on vain
eläinkunnan tuotteissa. Tärkeimpiä B12-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat maksa,
liha- ja maitotuotteet.
Tieto B12-vitamiinin tärkeydestä elimistön
hyvinvoinnin kannalta on lisääntynyt jatku-
vasti. B12-vitamiinin ensisijaisena tehtävänä
on osallistua puna- ja valkosolujen muodostukseen, dNA:n muodostamiseen sekä terveen hermojärjestelmän ylläpitoon. Uusimman tutkimustiedon ansiosta B12-vitamiinin
puutoksen tiedetään olevan yhteydessä Alzheimerin tautiin.
B12-vitamiinin puutosta on vaikea havaita,
ja jopa 70 % puutoksista jää huomaamatta.
– B12-vitamiinin puutos voi kestää yli kymmenen vuotta ilman, että henkilö itse huomaa
sitä. Pitkäaikainen puutos voi johtaa pysyviin
vaurioihin esimerkiksi hermostossa tai muistissa, elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta toteaa.
Yli 65-vuotiaista suomalaisista jopa satatuhatta kärsii B12-vitamiinin puutoksesta.
– Imeytymishäiriö estää B12-vitamiinin tehokkaan hyödyntämisen, minkä vuoksi vitamiinin riittävä saanti tulisi näiden henkilöiden
kohdalla turvata vitamiinilisällä, Suominen
kertoo.
Elimistön B12-vitamiinitila selviää verinäytteestä tehtävällä testillä.
– Yli 50-vuotiaiden B12-vitamiinin tasoa tulisi kontrolloida aiempaa useammin lääkärikäyntien yhteydessä. Mielestäni B12-vitamiinin testauksesta tulisi tehdä samanlainen rutiinitoimenpide kuin esimerkiksi hemoglobiinin mittauksesta. Testi tehdään verikokeesta,
johon saa lähetteen oman lääkärin vastaanotolta. π
41
n T i e D e & T U T K i m U S
Aistinvaraiselle tutkimukselle
eurooppalainen kattojärjestö
Eurooppalainen aistinvaraisen
tutkimuksen kattojärjestö European
Sensory Science Society, E3S,
perustettiin toukokuussa Firenzessä.
Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaiseva
Elintarviketieteiden Seura, ETS, on
sen perustajajäsen.
E3S:n jäseneksi voi liittyä eurooppalainen järjestö, jonka tavoitteet ovat E3S:n tavoitteiden
kanssa sopusoinnussa eli järjestön tarkoituksena on edistää aistinvaraisen arvioinnin menetelmien käyttöä ja kehitystä. E3S:llä ei ole
henkilöjäseniä, vaan kaikki E3S:iin liittyneiden järjestöjen/seurojen jäsenet voivat osallistua E3S:n toimintaan.
E3S perustettiin, jotta aistinvaraisen tutkimuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää koko
Euroopan laajuisesti. Tieteen- ja menetelmäalana aistinvarainen arviointi on vielä suh-
teellisen nuori ja pieni, joten yksittäisten maiden järjestöillä on usein rajalliset voimavarat
vaikuttaa asioihin, kuten alan standardeihin.
Useissa Euroopan maissa toimii aktiivinen
alan järjestö tai jopa useampi järjestö.
Suomessa ainoa aistinvaraisen arvioinnin
toimiva kansallinen järjestö on ETS:n Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto ATJ. ATJ ei kuitenkaan yksittäisenä jaostona voinut liittyä
E3S:än, koska se ei ole rekisteröity yhdistys.
Käytännössä ETS oli ainoa järjestö, joka Suomesta pystyi liittymään E3S:iin. Koska ATJ on
yksi ETS:n aktiivisimpia jaostoja ja aistinvaraisen tutkimuksen laatu on Suomessa kansainvälisestikin tunnustettua huippuluokkaa,
seuran hallitus päätti yksimielisesti järjestöön liittymisestä syksyllä 2010.
Tusina maata mukana
ETS ja pelkästään sen jaosto ATJ on E3S:n perustajajäsenistä vanhin ja jäsenmäärältään
suurin. Pienimmässä jäsenyhdistyksessä on
vain 30 jäsentä. Useimpien maiden E3S:ään
liittyneet järjestöt ovat erillisiä aistinvaraisen
arvioinnin järjestöjä. Suomessakin järjestön
jäsenmäärä olisi todennäköisesti pienempi,
jos aistinvaraisen tutkimuksen järjestöön liittymisestä pitäisi maksaa erillinen jäsenmaksu.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa systeemi
on sama kuin Suomessa eli Professional Food
Sensory Group on Institute Food Science of
Technologyn jaosto, mutta jäsenyys vaati vähintään kolmen vuoden työkokemusta aistinvaraisen arvioinnin alalta. Norjan järjestössä
taas jäseninä ovat yritykset. Järjestöjen erilaisuuden ei katsottu olevan ongelma E3S:n toiminnan kannalta, koska jokaisen järjestön
toiminnan tavoitteet ja toiveet uuden, eurooppalaisen yhteisjärjestön toiminnalta ovat
samanlaiset.
Italialainen Mario Bertucciolli sekä Hely Tuorila ja Kaisu Vuokko Suomesta juhlistivat juuri perustettua E3S:ää.
KUVAT: KLAUS DüRRSchmiD
42
Hyötyjä jäsenistölle
Perustamisen yhteydessä laadittiin E3S:lle
säännöt, joihin kirjattiin myös esimerkkejä siitä, kuinka järjestö tulee toimimaan jäsentensä hyväksi. Näitä olivat mm. erilaisten koulutusten (seminaarit, workshoopit, kokoukset)
järjestäminen.
E3S tullee olemaan aktiivisesti mukana
myös EuroSense-kokouksen järjestämisessä.
Seuraava EuroSense (European Conference
on Sensory and Consumer Research) järjestetään vuonna 2012 Bernissä, Sveitsissä. Tämän kokouksen järjestelyt ovat jo hyvin pitkällä, joten E3S:n rooli tässä kokouksessa
tuskin on kovin suuri, mutta järjestävät tahot
ovat E3S:n jäseniä.
Koulutusten lisäksi E3S:n hallitusta työllistävät seuran perustamiseen liittyvät käytännön asiat, esimerkiksi kotisivujen perustaminen ja hallinto. Tavoitteena on, että kaikki
kansallisten jäsenjärjestöjen henkilöjäsenet
voisivat jatkossa saada alennuksen jonkin
alan tieteellisen lehden tilausmaksusta. Vahvimpana ehdokkaana on Food Quality and
Preference -lehti.
Kolme työryhmää jo perustettu
Aluksi järjestön toimintaan on helpointa osallistua erilaisten workgroupien (työryhmien)
kautta. Perustamiskokouksessa päätettiinkin
jo kolmesta workgroupista: koulutus, PdOtuotteet (protected designation of origin) ja
ISO-standardit.
Koulutustyöryhmä on jo alkanut kerätä listaa eurooppalaisissa korkeakouluissa järjestettävistä aistinvaraisen tutkimuksen kursseista. Alan kursseja ei järjestetä läheskään
ATJ:n kautta mukaan
E3S:n toimintaan!
Kaikki ATJ:n ja ETS:n jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita E3S:n toimintaan mukaan!
Välitämme tietoa E3S:n toiminnasta
ATJ:n sähköpostilistan kautta. Jos siis
olet ATJ:n jäsen, mutta et ole saanut jäsenpostia, muistathan tarkistaa yhteystietosi seuran sihteerin kautta
(sihteeri(at)ets.fi).
Tietoa E3S:n toiminnasta välitetään
myös Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta, ja toimintaan saavat osallistua kaikki
seuran jäsenet. ATJ:n jäsenyys ei ole vaatimus, mutta se on ilmainen jäsenetu kaikille ETS:n jäsenille.
E3S:n jäsenet
E3S:iin liittyneet kansalliset maat ja järjestöt ovat:
• Alankomaat (Vakgroep Sensorisch Onderzoek VSO ja Marktonderzoakassociatie
MOA)
• Espanja (Spanish Professional Association of Sensory Science SPASS)
• Italia (Italian Sensory Science Society ISSS)
• Iso-Britannia (Professional Group Sensory Science, Institute of Food Science and
Technology)
• Itävalta (Sensory Network Austria)
• Norja (Norwegian Sensory Association)
• Tanska (SensNet)
• Ranska (Sens&Co)
• Ruotsi (Swedish Sensory Network SSN)
• Saksa (deutsch Gesellschaft für Sensorik dGSens)
• Suomi (Finnish Society of Food Science and Technology ETS)
• Sveitsi (Sensory Group IG Sensorik, Swiss Society of Food Science and Technology).
Elintarviketieteiden Seuraa E3S:n perustamiskokouksessa edusti Aistinvaraisen
tutkimuksen jaoston puheenjohtaja, ETT Kaisu Vuokko.
E3S:n väliaikaiset nettisivut ovat Italian aistinvaraisen tutkimuksen seuran sivuilla
(www.scienzesensoriali.it >E3S), kunnes seura ehtii perustaa omat nettisivut. Myös
perustamiskokouksen yhteydessä pidetyn seminaarin esitykset löytyvät näiltä sivuilta. π
jokaisessa korkeakoulussa, ja niiden laajuus
ja sisältö vaihtelevat suuresti. Tietokannasta
hyötyisivät erityisesti vaihto-opiskeluvuotta
suunnittelevat, aistinvaraisesta tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja heitä ohjaavat
opettajat.
Suomen edustajana tässä työryhmässä
työskentelee professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta. Kurssilista laitetaan E3S:n
kotisivuille, kun se on valmis ja kotisivut perustettu. Sitä ennen kiinnostuneet ja listalle
omia kurssejaan ilmoittavat voivat olla yhteydessä suoraan Hely Tuorilaan.
Kahdesta muusta työryhmästä sen sijaan
vielä puuttuu suomalaisedustus. PdO-tuotteiden workgroupin tavoitteena on edistää
ks. tuotteiden aistinvaraisten ominaisuuksien
tarkempaa kuvausta. PdO-tuotteet eroavat
muista vastaavista valmistuspaikkansa ja aistinvaraisten ominaisuuksiensa perusteella.
Jos näitä ominaisuuksia ei ole kuvattu tarkkaan, voi jatkossa olla vaikeaa perustella kuluttajille tai viranomaisille, miksi juuri kyseinen tuote ansaitsee "erikoisaseman". Nykyäänkin tuotteiden aistinvarainen profiili tulee
kuvata EU:lle. Se on kuitenkin usein niin yleisluontoinen, että sen perusteella olisi mahdotonta tunnistaa ks. tuotteita muista kilpailevista tuotteista.
Ryhmässä on vahva italialais-ranskalainen
edustus, koska näistä maista tulee eniten
tunnettuja PdO-tuotteita. Tästä workgroupista kiinnostuneet suomalaiset voivat olla
yhteydessä suoraan Kaisu Vuokkoon, joka
välittää yhteystiedot ryhmää vetävälle Mario
Zannonille (Universitá Cattolica del Sacro
Cuore) Italiasta.
Kolmas työryhmä keskittyy ISO-standardeihin. On erittäin tärkeää, että myös eurooppalaiset pyrkivät vaikuttamaan näihin standardeihin, eivät vain amerikkalaiset. Muutoin uhkana on, että standardeissa ei oteta huomioon eurooppalaisia toimintatapoja ja olosuhteita.
Suomessa on aktiivista kehitystyötä mm.
pohjoismaisten NMKL-standardien puitteissa
(Nordisk Metoddikkomité för Næringsmidler),
joista tutkija Leena Lilleberg kertoi ATJ:n seminaarissa helmikuussa. Pohjoismaiden pitäisi olla mukana kehittämässä ISO-standardeja, jotta ne eivät olisi ristiriidassa Pohjoismaisten standardien kanssa.
Yhdessä workgroupissa voi olla useampikin edustaja samasta maasta. Ainoa vaatimus
on kiinnostus workgroupin toimialaa kohtaan
ja jäsenyys E3S:n jäsenseurassa eli Suomes- >>
sa ETS:ssä. π
Kaisu Vuokko
puheenjohtaja
Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto
Elintarviketieteiden Seura ry
kaisu.vuokko(at)taloustutkimus.fi
43
E3S:n perustamiskokousta
juhlistettiin seminaarilla
>>
E3S:n perustamista juhlistettiin perustamiskokousta seuraavana päivänä seminaarilla
Sensory Science: Its Role in Transforming Industry and Society. Seminaarissa käsiteltiin
laajasti aistinvaraisen tutkimuksen viimeaikaista kehitystä.
Avauspuheenvuorossa E3S:n tuore puheenjohtaja, professori Erminio Monteleone
(Firenze, Italia) kertoi, että aistinvarainen tutkimus on aktiivista Euroopassa. Esimerkiksi
alan johtavissa lehdissä "eurooppalaisten
julkaisujen" osuus on suuri: 64 % Food Preference and Qualityn ja 33 % Journal of Sensory Sciencen tutkimuksista oli eurooppalaisten tutkimusryhmien tekemiä. Kun julkaisut
näissä lehdissä lasketaan yhteen, on eurooppalaista alkuperää olevien julkaisujen osuus
54 %.
Erminio Monteleone luetteli myös alan uusimpia menetelmiä ja tärkeimpiä julkaisuja,
joista useat olivat eurooppalaisten tutkijoiden aikaansaannosta. Niiden joukossa mainittiin myös useita suomalaisia töitä, esimerkiksi Sari Mustosen, Hely Tuorilan ja kollegoiden kehittämä "hedonic flexibility" -käsite1.
Laadunvalvontaan pitää panostaa
Associate Professor Joanne Hort (University
of Nottingham) ja tutkija Margaret Everitt
(ME Consultancy Ltd) Isosta-Britanniasta puhuivat seminaarissa aistinvaraisten standardien tärkeydestä laadunvalvonnassa. Useimpien elintarvikeyritysten kilpailuvaltti on tuotteiden "ylivoimainen maku" eli aistinvaraiset
ominaisuudet.
Tämän kilpailuvaltin säilyttäminen on kuitenkin vaikeaa, jos sitä ei tunneta läpikotaisin
ja tiedetä, mitkä asiat tuotannossa tai ulkoisissa olosuhteissa siihen voivat vaikuttaa.
Siksi on tärkeää laatia seikkaperäinen standardi sille, mitä aistinvaraisen laadun tulisi
olla ja mitkä ovat sallitut poikkeamat siitä.
Tämä on tuttua useille suomalaisille elintarvikeyrityksille, mutta varmasti löytyy sellaisiakin yrityksiä, joissa aistinvaraiseen arviointiin laadunvalvonnassa pitäisi panostaa
enemmän ja ulosmyytyjen tuotteiden aistinvarainen laatu vaihtelee.
Uusia tutkimusmenetelmiä
Tutkimusjohtaja Pascal Schlich (INRA) Rans-
44
kasta piti erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron uusista menetelmistä, joita voidaan
käyttää yleisen kuvailevan menetelmän (ns.
profiili) rinnalla tai sijaan. Temporaalisissa
menetelmissä (temporal dominance) arvioidaan, mikä aistittava ominaisuus on hallitseva milläkin hetkellä. Näin saadaan huomattavasti todenmukaisempi kuva elintarvikkeen
aiheuttamisista aistimuksista kuin käyttämällä kuvailevaa menetelmää tai time-intensity
-mittausta yksistään.
Näiden molempien rajoitteena on, että arvioija keskittyy vain yhteen ominaisuuteen
kerrallaan, eikä tietoa muista, ehkä tätä ominaisuutta peittävistä ominaisuuksista saada.
Myös temporaalisten menetelmien rajoittavana tekijänä on se, että arvioitavia ominaisuuksia ei voi olla kerralla kovinkaan montaa.
Muita jo alalla laajasti käyttöön levinneitä,
mutta suhteellisen uusia menetelmiä ovat
napping ja sorting, joissa tuotteita ryhmitellään niiden samanlaisuuden ja erilaisuuden
perusteella vapaasti ryhmiin. Ero niiden menetelmien välillä on, että sortingissa (lajittelu)
vain tuoteryhmiä analysoidaan, kun nappingissä otetaan huomioon myös tuotteiden välimatka toisistaan. Näistä menetelmistä on
kehitetty myös muunnoksia, kuten "projective mapping", jossa tuotteet lajitellaan annet-
tujen asteikkojen mukaan ja myös miellyttävyysarvioita on yhdistetty näihin menetelmiin. Nämä menetelmät ovat käytössä myös
Suomessa.
Erikoistutkija Margarethe Hershlett (Nofima) Tanskasta puhui laboratoriomenetelmien
heikkouksista ennustaa todellista ruuankäyttöä ja kuinka laboratorio- tai hallitutkimuksissa voitaisiin paremmin jäljitellä oikeaa elintarvikkeiden kulutustilannetta. Keinoja tähän
ovat mm. "syömistilanteen" luominen, eli
pyydetään arvioijaa kuvittelemaan tilanne,
jossa tuotetta käyttäisi.
Professori Hely Tuorila puhui makukoulukokemuksista Suomessa ja vertailututkimustuloksia ja kokemuksia Ranskassa toteutettuun vastaavaan projektiin. Vaikka tieteelliset
näytöt makukoulun vaikutuksista eivät ole
kovin vahvoja, ovat sekä oppilaat, opettajat
että vanhemmat pitäneet makukouluoppitunneista erittäin paljon. Niitä onkin sisällytetty
monen koulun opetusohjelmaan. Makukoulun perimmäisenä ideana on ruuan positiivisten puolien korostaminen.
Kaisu Vuokko
¹. mustonen et al. 2007. hedonic responses as
predictors of food choice: flexibility and selfprediction. Appetite, Vol 49, issue 1, pp. 159-168.
Sali oli täynnä kuulijoita E3S:n perustamisseminaarissa, joka pidettiin Firentzessä Accademia
dei Georgofilissä.
KUVA: KLAUS DüRRSchmiD
n V ä i T ö K S i ä | R a i j a A h v e n a i n e n - R a n t a l a
Pakkauskartongin bakteereista ei riskiä ruuan turvallisuudelle
FM Jaakko Ekman väitteli toukokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Bacteria colonizing paper machines.
Paperitehtailla kasvavat bakteerit aiheuttavat monia ongelmia. Paperikoneen teräspinnoilta irtoavat biofilmipalat voivat näkyä reikinä ja läikkinä lopputuotteessa tai jopa katkaista paperirainan johtaen kalliiseen tuotannon keskeytykseen. Kuumuutta kestävät bakteeri-itiöt säilyvät elävinä paperikoneen kuivausosan läpi heikentäen paperin tai kartongin hygieenistä laatua.
Paperista yleisesti löydettävistä bakteerilajeista Bacillus cereus on ainoa, joka luokitellaan ihmiselle patogeeniseksi. Jotkin B. cereus kannat tuottavat kereulidia, toksiinia, joka
voi aiheuttaa ihmisille jopa kuolemaan johtavan ruokamyrkytyksen.
Ekman selvitti väitöstyössään paperikoneilla kasvavia haitallisia bakteerilajeja ja kehitti ryhmineen menetelmät Meiothermus-
bakteerisuvun ja Pseudoxanthomonas taiwanensis -bakteerilajin tutkimiseen. Kävi ilmi,
että nämä bakteerit ovat yleisiä paperitehtaiden biofilmeissä ja kiertovesissä.
– Yhteys paperikoneen märkäpään biofilmien ja lopputuotteiden likäläikkien välillä
selvisi: Molemmista löytyi suuria määriä samojen bakteerilajien dNA:ta, Ekman kertoo.
Tutkimuksensa aikana Ekman eristi paperitehtailta 48 sellaista bakteerikantaa, jotka
pystyvät tarttumaan puhtaalle pinnalle ja
kasvamaan biofilminä paperitehdasolosuhteissa. Yksi niistä edustaa tieteelle aiemmin
tuntematonta bakteerisukua.
Ekman tutki myös elintarvikepakkauskartongista ruokaan siirtyvien Bacillus cereus
-itiöiden määrää. Tähän käytettiin tarkoitusta
varten kehitettyä fluoresoivalla proteiinilla
leimattua bakteerikantaa.
– Valmistimme kartonkia, joka sisälsi leimattuja bakteeri-itiöitä ja tutkimme, kuinka
suuri osa itiöistä siirtyy kartongista suklaa-
Kuva: Pirjo huhtakangas
seen ja riisiin. Selvisi, että ruokaan siirtyneiden itiöiden osuus oli hyvin pieni. Ruuissa on
luontaisesti B. cereus -bakteereja, ja niiden
määrä on usein paljon suurempi kuin kokeessamme ruokaan siirtyneiden itiöiden määrä.
Täten pakkauskartonkien aiheuttama mikrobiologinen riski ruuan turvallisuudelle on pieni, Ekman toteaa. π
Lisätietoja:
jaakko.ekman@helsinki.fi
Suomalaisella "superruualla"
vaikutusta elimistön rasvoihin
Uusia elintarvikkeiden
pilaajabakteereita tunnistettu
TtM Maria Lankinen väitteli kesäkuussa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa aiheesta Metabolomics in dietary interventions: Special Emphasis on the effects of grain products and fish on
lipidomic.
Lankisen väitöstutkimus osoittaa, että ruisleivän, rasvaisen kalan ja
mustikoiden nauttiminen saa aikaan hyvin merkittäviä ja terveyden
kannalta edullisia muutoksia veren rasvoissa. Väitöstutkimuksessa
sovellettiin moderneja metabolomiikan tutkimusmenetelmiä, joilla
voidaan tarkastella yhtäaikaisesti yli 350 erilaisen rasvamolekyylin pitoisuuksia veressä.
Tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tulehdukseen ja tyypin 2 diabetekseen liittyvien rasvojen pitoisuuksiin. Korkean insuliinivasteen aiheuttavat viljatuotteet, kuten
vaalea vehnäleipä, lisäsivät tulehdukseen liittyviä rasvoja, kun taas
runsas rasvaisen kalan käyttö vähensi useita tulehdukseen liittyviä ja
sokeriaineenvaihduntaa heikentäviä rasvoja.
Täysjyväviljan, rukiin, rasvaisen kalan ja mustikoiden nauttiminen
yhdessä sekä niiden aiheuttamat muutokset plasman lipomiikkaprofiilissa olivat lisäksi yhteydessä parantuneeseen sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan, jolla tiedetään olevan yhteys pienempään riskiin
sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Lankisen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin myös runsaskuituisen ruisleivän vaikutuksia lipidomiikkaprofiilin ohella noin 200 muuhun aineenvaihduntatuotteeseen.
ELL Elina Säde väitteli tammikuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Leuconostoc spoilage of refrigerated, packaged foods. Tutkimus kuuluu elintarvikehygienian alaan.
Väitöstutkimus tarkastelee Leuconostoc-suvun maitohappobakteereita, jotka aiheuttavat säilyvyysongelmia ja laatuvirheitä erityisesti
pakatuissa, kylmäsäilytetyissä lihatuotteissa. Tässä tutkimuksessa
Leuconostoc gelidum-, Leuconostoc gasicomitatum- ja Leuconostoc
mesenteroides-lajien bakteerit osoittautuivat naudanlihan ja kasvismakkaroiden säilyvyysongelmien aiheuttajiksi.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että leukonostokit, erityisesti L. gasicomitatum, voivat aiheuttaa marinoitujen broilertuotteiden nopean pilaantumisen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella
leukonostokit eivät kuitenkaan liity marinoimattomien broilertuotteiden pilaantumiseen. Havainto vahvistaa käsitystä siitä, että pilaantumistutkimuksissa pilaajien tuotekohtainen tunnistaminen on usein
välttämätöntä.
Leukonostokkien aiheuttamat pilaantumismuutokset kehittyvät
bakteerisolujen tuottamien aineenvaihduntatuotteiden ym. yhdisteiden kertyessä elintarvikkeeseen tai niiden reagoidessa elintarvikkeen
kanssa. Säteen tutkimuksessa leukonostokkien osoitetaan aiheuttavan mm. voimaisia ja etikkamaisia virhehajuja, värivirheitä sekä liman
ja kaasun kertymistä pakkauksiin. Näiden laatuvirheiden aineenvaihdunnallisiin taustoihin saatiin väitöstyössä lisävalaistusta: marinoitujen broilertuotteiden pilaajaksi osoittautui L.gasicomitatum LMG >>
18811-kannan perimä (genomi).π
Lisätietoja:
maria.lankinen@uef.fi
Lisätietoja:
elina.vihavainen@helsinki.fi (nyk. Säde)
45
n T A P A h T U m i A
Tartu tulevaisuuteen!
Miten tuoda markkinoille
oikeasti uusi tuote, joka vastaa
kuluttajan tarpeeseen – tai luo
kokonaan uuden tarpeen? Miten
tulevaisuutta ennakoidaan?
Elintarvikekehityksen klusterin järjestämässä
Tartu tulevaisuuteen! -työpajassa päästiin
näiden kysymysten äärelle. Työpajaa varten
tehdyssä kyselyssä selvisi, että tuoteideoita
haetaan hyvin perinteisesti messuilta, kaupan sisäänostajilta, ulkomaanmatkojen
kauppakierroksilta, mediasta ja kuluttajilta.
Tartu tulevaisuuteen! -työpajan tavoitteina
oli tutustuttaa tulevaisuuden ennakoinnin
työkaluihin ja tunnustella halukkuutta alan
yhteiseen ennakointihankkeeseen.
Ennakoinnilla laajempi horisontti
Koulutuspäällikkö Leena Jokinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta
kertoi, että vakavasti otettava tulevaisuuden-
tutkimus vie kauas tulevaisuuteen ja avaa horisonttia. Se ei ole putkinäköä.
– Tulevaisuusosaaminen on kestävyysurheilua, siinä tullaan vähitellen paremmaksi.
Pysyväisluonteinen prosessi lisää tiedon laatua, ja siten päästään irti ryhmätyhmyydestä,
Jokinen tarkensi.
Ryhmätyhmyydellä tarkoitetaan tietyn ryhmän sisäistä ajattelumallia, jonka rajoja harvoin kyseenalaistetaan. Siksi alojenvälinen
yhteistyö tuo usein uusia ajatuksia.
Ennakointi perustuu muutosvoimien ja menestystekijöiden tunnistamiseen ja analysointiin. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella
on käytössään useita menetelmiä tulevaisuustiedon keräämiseen, kuten delfoi, skenaariot ja trendianalyysit.
Sen sijaan yrityksissä on tärkeää hyödyntää tulevaisuustietoa systemaattisesti päätöksenteossa. Jokisen mielestä elintarvikeyrityksille voitaisiin luoda avoin innovointi- ja
ennakointiyhteisö, jossa olisi mahdollista yhdessä myös testata käyttäjälähtöisiä organisoitumismalleja.
Liiketoimintamalli joskus
suurin innovaatio
Tutkimusjohtaja Pekka Berg Aalto-yliopiston
Innovaatiojohtamisen instituutista pohti innovaatiojohtamisen mahdollisuuksia elintarvikealan kilpailukyvyn kasvattajana. Innovaatioita pyritään johtamaan vanhoilla johtamismalleilla, ja ehkä juuri siksi todellisia tuoteinnovaatioita on vain noin 20 % uutuustuotteista. Kunkin yrityksen tulisi kohdallaan miettiä,
minkälaiset asiat tukevat ja estävät innovatiivisuutta toiminnassaan.
– Joskus liiketoimintamalli voi olla keskeisempi kuin itse innovaatio. Innovaatio-sanaa
käytetään jo liikaa, eikä se tarkoita enää mitään, Berg totesi.
Toimialojen välinen huippuosaamisen siirto on hänen mukaansa elintarvikealalle tärkeää, joten olisiko alan yritysten laajemminkin
mahdollista päästä SHOKien ohjelmiin mukaan?
Muuta näkökulmaa!
Toimitusjohtaja Harri Saloranta Nero Part-
Proteiinien modifiointi entsyymaattisen ristisidonnan
avulla parantaa elintarvikkeen laatua
>> MSc Evanthia Monogioudi väitteli tammikuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Enzymatic cross-linking of β-casein and its impact
on digestibility and allergenicity.
Monogioudi tutki väitöstyössään naudan
yleisimmän maitoproteiinin β-kaseiinin entsyymaattista ristisidontaa molekyyli- ja kemiallisen sidoksen tasolla. Hänen tutkimustuloksillaan on merkitystä paitsi tyrosinaasientsyymin perustutkimukselle, mutta arvoa
myös elintarvike-, kosmetiikka-, lääke-, tekstiili- ja pakkaussovelluksille.
Monogioudi tutki β-kaseiinin entsyymaattisen ristisidonnan vaikutusta proteiinin sulavuuteen in vitro seuraamalla β-kaseiinin pilkkoutumista pepsiinin vaikutuksesta useilla eri
menetelmillä. Tutkimustulokset osoittivat,
että entsyymaattisesti ristisidottu β-kaseiini
46
on stabiili vatsalaukun happamissa olosuhteissa, mikä parantaa sulavuutta.
Sen lisäksi havaittiin, että ristisidottua
β-kaseiinia ei pystytä pilkkomaan pepsiinillä
yhtä tehokkaasti kuin käsittelemätöntä
β-kaseiinia. Entsyymien välillä ei havaittu suuria eroja. Entsyymaattisen ristisidonnan vaikutusta β-kaseiinin allergeenisuuteen arvioitiin
myös erilaisin biokemiallisin esimenetelmin.
– Entsyymaattinen ristisidonta vähensi
β-kaseiinin allergeenisuutta 14 %, Evanthia
Monogioudi kertoo. π
Lisätietoja:
evanthia.monogioudi@vtt.fi
KUVA: mAiTO JA TeRVeyS Ry,
STUDiO PiqUANT/ANTTi hALLAKORPi
SELMA laajenee
pakasteisiin
KUVA: PLUgi
ners Oy:sta muistutti, että asiat pitää nähdä
uudella tavalla, jotta ne voi tehdä uudella tavalla. Asiakasta pitää kuunnella – päästää
asiakas oikeasti irti avoimen palautteen kautta. Esimerkiksi teknologiayritys LG kysyi asiakkailtaan, miten he käyttävät erilaisia laitteita kotonaan.
Luovuus on ankaraa työtä, vaikka se ei siltä
näytä. Epäonnistuminenkin kuuluu asiaan.
Saloranta tarjoili kultaiset vinkit ja tappavat
fraasit, joiden avulla on hyvä lähteä kehittämään luovaa ympäristöä. Ideoiden ja innovaatioiden kehitys on polveilevaa, ja innostus
lässähtää pakostakin välillä. Aikaviive pitää
hyväksyä ja resursoida kehittäminen sen mukaan.
– Suuret ajatukset eivät synny järjellä. Ne
vaativat rakkautta ja intohimoa, Saloranta vakuutti.
Askeleen edellä kuluttajaa
Arla-Ingman Oy Ab:lla on omanlaisensa lähestymistapa tulevaisuuteen. Yrityksessä toimii Future Creations -tiimi, johon kuuluu jäseniä jokaisesta maasta, jossa yrityksellä on toimintaa.
Future creations manager Tytti-Lotta Ojala
katsoo innovaatioita designin näkökulmasta
ja puhuu intuitiosta konseptikehityksen ohjaajana. Intuitiolla hän tarkoittaa kykyä ymmärtää piilotettuja totuuksia – näkemystä,
joka ohjaa tekemään paljastavia löytöjä ja
nappaamaan ”ahaat”.
Ojalan mukaan kuluttajatutkimuksen pureutumisen aste ihmisen toimintaan ei ole riittävä. Tutkimuksissa peilataan aina olemassa
olevaan. Myös kysymys voi olla väärä. Ojala
käytti pastakastike-esimerkkiä.
Kuluttajat vastasivat käyttävänsä valmista
kastiketta helppouden vuoksi, mutta 80 %
pilkkoi itse sipulia sen joukkoon. Kastikevalmistajat lisäsivät sipulin määrää, mutta kuluttajat jatkoivat sipulin lisäämistä. Miksi? Kysymys ei ollutkaan sipulin määrästä, vaan tunteesta, että on valmistanut kastikkeen itse.
– Keskeistä on ymmärtää motiivit, joihin
kuluttajan päätöksenteko perustuu. Kuluttaja
sanoo yhtä, tekee toista ja ajattelee kolmatta.
Vasta tunteiden takaa paljastuu motiivi, Ojala
summaa.
Suomen elintarvikemarkkinat -työkalu, SELMA, kattaa jo useamman toimialan. Toimialapäällikkö Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, että päivittäistavarakauppaa seuraavaan työkaluun on liittynyt jo lähemmäs 30 yritystä tiedon luovuttajiksi. Yritykset ilmoittavat EAN-kooditasolla, mitä tuotteita he ovat toimittaneet vähittäiskauppaan. Palvelu kattaa nyt liha- ja leipomoalan ja laajenee
seuraavaksi pakasteisiin.
Kerätyt tiedot raportoidaan segmenttitasolla, tuotekohtaista tietoa ei
kilpailulainsäädännöllisistä syistä luovuteta. Tietojen luovuttajiksi sitoutuneet saavat vuosiraportin, mutta
myös kuukausiraportin voi tilata käyttömaksua vastaan. Maksu perustuu
yrityksen liikevaihtoon. Raportin voi tilata nyt myös aluekohtaisesti.
Tiedot auttavat yritystä hahmottamaan kokonaismarkkinaa ja omaa
asemaansa siellä. Myös kehitystrendejä on nähtävissä. Kaupan ketjuilta
palaute on ollut myönteistä.
Työpajatyöskentelystä puhtia alalle?
Työpajatyöskentelyssä Pekka Berg painotti
innovaatioprosessin tulokulman muuttamista
rohkeammaksi. Ettei enää mietittäisi, mitä
naapuri tekee, vaan mitä ihan oikeasti voidaan tehdä.
Suuri osa yrityksistä ei vielä ole laatinut innovaatioprosessin kuvausta. Usein konseptikehityksessä kuljetaan laput silmillä, koska
aikajana on lyhyt eikä kehittämistä ole resursoitu riittävästi.
Yksi este innovaatioille on kehitys- ja tuotantotiimien keskenään erilainen kieli. Tätä
vuorovaikutusta tulisi parantaa ja miettiä samalla, kuinka tieto asiakasymmärryksestä
tuodaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Monialaisten tiimien perustaminen voisi olla
yksi ratkaisu.
– Onko palvelu sen kokoluokan asia, että
sitä pitäisi miettiä vakavasti, Berg kysyi täkynä uusille tuotteille.
Leena Jokisen mukaan systemaattista ennakointia tarvitaan, jotta yllettäisiin innovaatiotoimintaan ”tuotehuollon” sijaan.
Työpajapäivään osallistuneet yritykset ilmaisivat varovaista kiinnostusta yhteisen ennakointitiedon hyödyntämisprosessin kehit-
tämiseen. Yhteistyötä voitaisiin tehdä koko
arvoketjun kanssa. Tärkeintä on löytää konkreettinen lähestymistapa, jolla päästään ideoista tuotteeseen?
– Konkreettista mallia tulevaisuustiedon
hyödyntämiseen haarukoidaan parhaillaan
tutkijoiden ja osaajien kesken. Syyspuolella
tullaan ottamaan yhteyttä asiasta kiinnostuneisiin yrityksiin, kertoo tulevaisuushankkeesta vastaava Mari Norrdal Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Anna Hillgrén
projektipäällikkö
Elintarvikkeiden osaamiskeskus
Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskus
Turun yliopisto
anna.hillgren(at)utu.fi
Tartu tulevaisuuteen! järjestettiin 15.3.2011
helsingissä. materiaalit saatavissa
elintarvikekehityksen klusterin sivuilta: http://
www.oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/
tulevaisuus-workshop-15-3/
47
haarukassa
Puolukkaoluttu
Sinebrychoff Puolukka-Stout 4,7 til-% on tummistakin tummempi pintahiivaolut. Se on maukas
ja koko talvikauteen sopiva kotimainen erikoisolut, jossa puolukan kirpeän hapan hedelmäisyys
raikastaa stoutin maltaista katkeruutta. Suutuntumaltaan se on lievästi kuiva. Puolukka-Stout on
myynnissä päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa 33 cl lasipullossa syyskuun alusta maaliskuulle.
Kariniemen maustamattomien tuotteiden sarjan tunnistaa helposti keltaisesta väristä. Kariniemen maustamattomat broilerituotteet ovat 100 % lihaa ilman mitään lisättyjä aineita. Tuotteet
ovat omiaan kuluttajalle, joka haluaa maustaa ruokansa omien mieltymystensä mukaan.
Itellan kuljetuspalveluiden uusin
aluevaltaus on pakaste- ja kylmäkuljetuksiin kehitetty Itella Termo -palvelu. Kesäkuussa aloitettu pilotointihanke on Itellan kehittämä kuljetusratkaisu elintarvikkeiden pakaste- ja kylmäkuljetuksiin. Elintarvikkeiden oikea lämpötila taataan pakkausteknisten ratkaisujen, kuten erilaisten kylmälaatikoiden ja -geelien
avulla. Kuljetuksia varten ei hankita
erillisiä kylmäkuljetusajoneuvoja,
vaan hyödynnetään Itellan jo olemassa olevaa kalustoa.
Lisätietoja:
Vesa Saarenmaa, Kariniemen markkinointipäällikkö, hK Ruokatalo Oy,
vesa.saarenmaa@hkruokatalo.fi
Lisätietoja:
liiketoimintajohtaja Juha Tiittanen,
tiittanen@itella.com
Makeisklassikot juhla-asussa
Pieni monipäävaaka
Fazerin klassikkoherkut ovat pukeutuneet juhla-asuun. Seitsemän klassikon juhlasarjaan kuuluvat Fazerin vanhin, edelleen myynnissä oleva makeinen Pihlaja vuodelta 1895 sekä Kiss-Kiss
(1897), Liquer Fills (1900), Fazerin Parhain (1935) sekä Marianne (1949), Omar (1957) ja Marianne
Toffee (1973). Nostalgisessa paperikääreessä on kuvattuna vanha valokuva Kluuvikadulta, josta
Fazerin tarina alkoi 17.9.1891 sekä Karl Fazerin rakkauskirje vaimolleen Bertalle.
Ishidan Lilliput on maailman pienin
monipäävaaka. Se kehitettiin käsittelemään erittäin pieniä painoja. Lilliput annostelee esimerkiksi Hollannissa menestyksekkäästi pieniä,
mutta arvokkaita siemeniä ja Sveitsissä höyhenkevyitä dentaalituotteita. Lilliput voi tehdä 120 erittäin tarkkaa punnitusta minuutissa tavoitepainon vaihdellessa 0,7–40 g välillä.
Lisätietoja:
markkinointijohtaja Kirsi Räikkönen, kirsi.raikkonen@sff.fi
Maustamaton keltainen
Lisätietoja:
brändi- ja kategoriapäällikkö mari muhonen, Fazer makeiset, p. 040 504 3896
D-vitaminoitua leipää
Pågen® Oivallus! Aurinkopalat on d-vitamiinia sisältävä leipä. Vastapaistettu leipä valaistaan aurinkotunnelissa UV-valolla, jolloin hiivassa luontaisesti oleva provitamiini, ergosteroli muuttuu
d-vitamiiniksi. Leivät leivotaan taikinajuureen, joka mahdollistaa leivän erinomaisen säilyvyyden,
täysin ilman säilöntäaineita.
Lisätietoja
Oy Pågen Ab, tuotepäällikkö Leena Tähtinen, leena.tahtinen@pagen.se
Hunajatikku
Hunajainen SAM Oy pakkaa luontaisesti juoksevaa akaasiahunajaa myös annospusseihin, siisteiksi ja hygieenisiksi 8 gramman hunajatikuiksi. Pakkaus on kevyt ja helppo hävittää. SAM Kultakenno hunajatikut myydään 22 kappaleen pakkauksissa, jotka on helppo ottaa mukaan mökille, retkelle, matkalle, treenikassiin tai työpaikan kahvihuoneeseen.
48
Itella kuljettaa myös
ruokaa
Lisätietoja:
multivac Oy, Jukka Rantanen,
jukka.rantanen@fi.multivac.com
Yli 2000 Ventusta maailmalle
Kahdestuhannes Meckelborgin valmistama A-sarjan Ventus -etiketöintilaite asennettiin brittiläisen Greencore Prepared Foodsin tuotantotiloihin heinäkuussa 2011. Meckelborg Oy on valmistanut Ventus -etiketöintilaitetta vuodesta 1994 ja Ventuksen A-sarjaa vuodesta 2001 lähtien. Yli 70 % laitteista menee vientiin.
Etiketit tulostuvat kirjoittimesta reaaliaikaisesti ja kiinnittyvät tuotteeseen, mikä mahdollistaa sekä tulostettavan tiedon että tuotteen
vaihtumisen. Etiketöintilaite soveltuu muunneltavuutensa ansiosta
monenlaiselle tuotantolinjalle mm. elintarviketeollisuuteen, ja se voidaan varustaa ominaisuuksiltaan ja ohjelmiltaan asiakkaan tarvetta
vastaavaksi.
Lisätietoja:
meckelborg Oy, toimitusjohtaja Robert Plyhm, p. 010 4001 384,
www.meckelborg.fi
Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja
PACCOR Finland Oy on lanseerannut markkinoiden kevyimmän polypropeenivuoan sekä aivan uudentyyppisen kuitupohjaisen rasiaratkaisun.
Ultra-Light -vuoan uuden designin ansiosta sen kokonaispainoa on pystytty vähentämään yli 35 %. Ultra-Light PP -vuoka soveltuu tuoreen lihan,
siipikarjan ja kalan pakkaamiseen sekä valmisruuille. Kaasutiiviys (MAP)
lisää pakattavan tuotteen hyllyikää ja moduulimitoitus (M6) parantaa
tuotteen logistista tehokkuutta.
Yritys laajentaa nyt raaka-ainepohjaansa lanseeraamalla uuden kuitupohjaisen rasiapakkauksen. Uudentyyppinen ja ympäristöystävällinen
pakkausratkaisu on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Pakkausratkaisulle on haettu patenttia.
PACCOR Finland Oy on kehittänyt myös uudenlaisen dekorointitavan
esipainetuille kansille. Patentoitu menetelmä takaa entistä paremman
väritiheyden, kiillon ja värien kiinnipysymisen vaativissakin olosuhteissa. ”duoskin” kansi on valmistettu täysin uudella tuotantotavalla. Myös
erilaiset erikoisefektit pystytään toteuttamaan entistä paremmin.
Luontoa säästävä
kuljetuslaatikko
CHEPin uuden sukupolven RPC-laatikot (Reusable Plastic Container)
ovat keventyneet 15 % aiemmasta
mallista, ja ne ovat kokoontaitettavia. Muotoilun ja ilmanvaihdon kehittämisellä on parannettu tuotteiden säilyvyyttä. Uusissa laatikoissa
reunoja on kaarrettu ulospäin, jolloin laatikkoon mahtuu enemmän.
Lisäksi laatikoiden käsiteltävyyttä
on kehitetty, ja ne käyvät suoraan
kaupan hyllyyn. Uudet kuljetuslaatikot valmistetaan kierrätetystä muovista, ja niiden suunniteltu käyttöikä
on vähintään 10 vuotta.
Lisätietoja:
mia Frölander-Ulf, Sales manager,
cheP Finland, mia.frolander-ulf@
chep.com
Ympäristöystävällinen
leikkelepakkaus
Monilaite-Thomekon maahantuomat Bizerban multimediavaa’at otettiin
ensimmäisenä käyttöön Suomessa uusitussa K-citymarket Vantaa Tammistossa huhtikuussa. Uudet kosketusnäytölliset vaa’at toivat myymälään uuden viestintäkanavan sekä asiakkaille että henkilökunnalle.
Vaa’an 12 tuuman värinäytön kautta kauppias voi välittää asiakkaille
tuotetietoa, ostosvinkkejä, mainoksia, reseptejä, käyttöyhteystietoja,
ravintotietoja sekä muuta haluamaansa sisältöä. Vaa’an mainostilaa voi
myydä myös yhteistyökumppaneille.
Atrian uusi leikkele-tuoteperhe "Kulinaari" on pakattu Stora Enson delight
Solution -yksikössä kehitettyihin rasioihin, jollaisia ei ole aiemmin käytetty
leivänpäällismarkkinoilla. Rasiassa
on uudenlainen kartonkinen kansi,
joka avataan liu'uttamalla se pois rasian päältä. Liukukansi on uudelleen
suljettava.
delight Solution -leikkelepakkaukset valmistetaan Trayforma Performance -kartongista, johon on liitetty
tiivis muovinen suojakaasutiiveyden
mahdollistava reunus Stora Enson kehittämällä ja patentoimalla tekniikalla. Pakkausrasia on päällystetty sisäpuolelta ohuella barrier-kerroksella.
Tyhjät Kulinaari-rasiat ja liukukannet
voidaan kierrättää kartonginkeräyksessä.
Lisätietoja:
Fred Ramberg, toimitusjohtaja,
monilaite-Thomeko Oy,
fred.ramberg@mtoy.fi
Lisätietoja:
Teemu Karhu, myyntipäällikkö,
Stora enso DeLight Solution,
teemu.karhu@storaenso.com
Lisätietoja:
www.paccor.com
Älykkäät multimediavaa’at
49
n UUTUSKiRJOJA
Maailman tila 2011
Worldwatch-instituutti on tuottanut
jälleen mielenkiintoisen Maailman
tila -raportin: Maailman tila 2011 –
Kuinka maailma
ruokitaan. Suomessa kirjan on
kustantanut Gaudeamus. Raportin kirjoittajakunnassa on mukana ennätysmäärä eturivin ajattelijoita, toimittajia, viljelijöitä, aktivisteja ja tutkijoita.
Varsinaisten lukujen kirjoittajien lisäksi mukana on monia kirjoittajia, jotka ovat tehneet
lukujen väliin lyhyitä Pellon laidalta -kirjoituksia. Niissä kuvataan tarkemmin mm. tiettyjä
maatalouden uudistuksia.
Ruokavallankumous
Kesän kynnyksellä
ilmestyi Suomeksi
Readme.fi:n kustantamana ruotsalaisen yleislääketieteen erikoislääkäri Andreas Eenfeldtin kirjoittama
kirja Ruokavallankumous – Vältä lisäaineita ja syö aitoa vähähiilihydraattista ruokaa.
Kirjoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä,
miten ruokatottumusten ja elämäntapojen
muutokset voivat parantaa potilaiden terveyttä ja vähentää lääkkeiden tarvetta. Lisäksi
hän kirjoittaa Ruotsin suosituinta terveysblo-
Maailmassa todella kärsitään ruokapulasta, kuten kuluneen kesän aikana on kuultu
surullisia uutisia Somalian nälänhädästä. Erityisen vaikea tilanne on juuri Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kamppaillaan
köyhyyden, kuivuuden ja ehtyvän maaperän
kanssa. Raportin mukaan juuri siellä on kuitenkin virinnyt monia yksinkertaisia uudistuksia, joilla maa saadaan jälleen tuottamaan
ruokaa.
Maailman tila 2011 esittelee konkreettisia
keinoja, joilla maatalous saadaan kestävälle
pohjalle. Se kertoo uudenlaisista viljelytavoista ja kastelumenetelmistä sekä selvittää,
millaista maatalouspolitiikkaa tarvitaan, jotta
ruokaa riittää kaikille myös tulevaisuudessa.
Esille tulevat kaupunkiviljely ja lähiruoka, viljelijöiden omat keksinnöt sekä etenkin naisviljelijöiden tietotaito. Päämääränä on maatalous, jonka avulla nälkä ja köyhyys voidaan
voittaa ja joka samalla on sopusoinnussa
luonnon kanssa.
Tulevaisuuden ruokahuolto lähtee tämän
päivän lapsista ja nuorista. Suomessakin
pohdimme, miten saisimme nuoret kiinnostumaan elintarvikealasta uravalintana ja arvostamaan suomalaista ruokaa. Kirjassa esitellään Ugandasta mielenkiintoinen hanke, jossa on selvästi yhtymäkohtia suomalaiseen
makuohjelmaan, mutta jossa on myös perustettu 17 koulun yhteyteen omia koulupuutarhoja.
Hankkeen ansiosta oppilaat eivät enää
pidä maataloutta vihonviimeisenä uravaihtoehtona, vaan pikemminkin ansaitsemismahdollisuutena sekä keinona tukea paikallisyhteisöä ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Uravalinnan lisäksi, olisiko tässä
myös Suomessa yksi keino estää yhä lisääntyvää nuorten masennusta ja parantaa psyykkistä terveyttä?
gia Kostdoktorn.se ja on suosittu luennoitsija
niin suuren yleisön kuin terveydenhuoltohenkilökunnankin tilaisuuksissa. Blogissaan hän
raportoi päivittäin viimeisimmistä terveystutkimuksista, usein myös kansainvälisistä konferensseista.
Eenfeldt avaa kirjassaan muun muassa, miten rasvahypoteesi syntyi 1950-luvulla, mistä
kolesterolissa on kysymys viime kädessä,
mitä merkitystä hiilihydraateilla, kuiduilla ja
kasviksilla on ihmisen hyvinvointiin, miten
ruoka vaikuttaa ihmisen omaan insuliinituotantoon ja mikä merkitys sillä on painonhallinnassa sekä diabeteksen hoidosta.
Kirjan lopussa on vaikuttava lähdeluettelo
vakavasti otettavista tutkimuksista ja raporteista, jotka Eenfeldt on käynyt läpi kirjaa kirjoittaessaan. Teosta ei ole tehty kevyesti, ja
kirjoitustyyli on asiallista. Ruotsalainen sisä-
tautien professori Fredrik Nyström suosittelee kirjaa sanomalla, että kirjassa esitetyt asiat ovat tieteellisesti perusteltuja.
Kirjaa lukiessa jäin miettimään, kuinka
meillä Suomessa on valtavan hyvä leipäkulttuuri ja muutenkin monia hyviä viljavalmisteita esimerkiksi aamiaistuotteissa. Ainakin tavallisen kuluttajan silmin suomalaiset leivät
ovat ravitsemuksellisesti selvästi parempaa
tasoa kuin Ruotsin kaupoissa olevat. Tarjolla
on myös maukkaita, lisäaineettomia täysjyväleipiä. En vielä tämänkään kirjan lukemisen
jälkeen suosittelisi lopettamaan täysjyväleivän syöntiä, vaikka jopa lihavuus tai diabetes
vaivaisivatkin. Mutta toki sitäkin tulee syödä
kohtuullisesti niin kuin kaikkia muitakin ruoka-aineita.
Työikäisen muisti ja muistisairaudet
WSOYpro on kustantanut sosionomi Heidi Härmän ja
toimintaterapeutti
Sirpa Granön toimittaman kirjan
Työikäisen muisti
ja muistisairaudet.
Molemmat kirjoittajat työskentele-
50
vät Muistiliiton palveluksessa.
Muisti ja muistisairaudet puhuttavat kaiken
ikäisiä ihmisiä. Työelämä on muuttunut entistä enemmän aivoja ja muistia kuormittavaksi
ja yhä useampi havaitsee unohtavansa tärkeitäkin asioita. Työikäisiä muistisairaita on Suomessa arviolta 7 000–10 000. Kirja kokoaa
muistin ja muistisairauksien sekä niiden hoidon ja kuntoutuksen perusasiat työikäisen ihmisen näkökulmasta. Vahvana kirjassa kuu-
luu myös työikäisten muistisairaiden ja heidän läheistensä ääni.
Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat mm.
neurologian erikoislääkäri Kati Juva ja psykoterapeutti Sanna Aavaluoma. Kirja on tuotettu osana RAY-rahoitteista Erityisosaamiskeskus työikäisille –hanketta, ja se ilmestyi kansainvälisellä Aivoviikolla maaliskuussa 2011.
Kirjan on tehty yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Muistiliitto on potilas- ja omaisjärjestö,
joka kirjan avulla haluaa nostaa työikäisten
muistisairaudet esiin neurologisena sairautena muiden joukossa.
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi
HAGSON-PROVITEK OY
AINES SUOMI OY
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: alert.toimisto@alert.fi
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: info.chemicals.fi@algol.fi
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: aimo.jussila@amihelp.fi
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: info@ammeraalbeltech.fi
www.ammeraalbeltech.fi
ARCTIC CIRCLE DELIGHT OY
Munkkaniementie 75
97540 TIAINEN
Puh. 045 125 5064
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: terveys.tutkimus@berner.fi
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Malmarintie 20
01380 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: main@brenntag-nordic.com
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: info@busch.fi
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5990
Fax 020 741 5993
email: info@caldic.fi
www.caldic.com
DRINK CONSULT FINLAND OY
Juvantie 66
51900 JUVA
Puh. (015) 452 911
Fax (015) 453 964
email: finland@drinkconsult.com
www.drinkconsult.com
www.suurkeittio.fi
www.hoyrynkehitin.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
email: foodfiles@foodfiles.com
www.foodfiles.com
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
email: info@clsoy.fi
www.clsoy.fi
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 Naantali
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: haloila@mimaitw.com
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
HUNAJAINEN SAM OY
Porslahdentie 23 H
00980 HELSINKI
Puh. (09) 877 0330
email: kari.koivulehto@hunajainensam.fi
www.hunajainensam.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: hunaja@hunaja.fi
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
Malminkatu 24 C
00100 HELSINKI
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: info@imcd.fi
www.imcd.fi
FOODWEST OY
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: mail@jauhetekniikka.fi
www.jauhetekniikka.fi
GIVAUDAN SUISSE SA
sivuliike Suomessa
JM-MULTIPROJECT OY
Moreenitie 15 B
04250 KERAVA
Puh. (09) 2709 0400
Fax (09) 2741 022
www.multiproject.fi
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
email: info@condite.fi
www.condite.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: info@dosetec.fi
www.dosetec.fi
OY FOODFILES LTD
PL 12 (Rajavoudinkuja 1a)
01741 VANTAA
Puh. (09) 276 6830
Fax (09) 890 920
email: infofi@christianberner.com
www.christianberner.com
OY M. HALOILA AB
DOSETEC ExACT OY
CHRISTIAN BERNER OY
BANG & BONSOMER GROUP OY
BERNER OY
PL 11 (Kaurakatu 48 B)
20101 TURKU
Puh. 020 7474200
Fax 020 7474202
email: myynti@diversey.com
www.diversey.com
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: info@celego.fi
www.celego.fi
CONDITE OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: valkeakoski@bemis.com
www.bemis-europe.com
DIVERSEY
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
Fax (09) 677 183
email: lsa@faerchplast.com
www.faerchplast.com
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: info@auraprint.fi
www.auraprint.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
Valimotie 21
00380 HELSINKI
Puh. 010 313 3000
Fax 010 313 3700
email: info@digia.com
www.digia.fi
OY CELEGO AB
AURAPRINT OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
DIGIA OYJ
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: sales@provitek.fi
www.provitek.fi
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. (09) 3434 860
Fax (09) 3434 8650
www.givaudan.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: info@kermetar.fi
www.kermetar.fi
HAARLA OY
CORTEx OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: cortex@cortex.fi
www.cortex.fi
DANISCO SWEETENERS OY
Sokeritehtaantie 20
02460 KANTVIK
Puh. 010 431 030
Fax 010 431 4422
www.danisco.com/sweeteners
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1309
Fax (03) 3399 1350
email: julius.haarla@haarla.fi
www.haarla.fi
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
HAARLA ENGINEERING
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1302
Fax (03) 3399 1350
email: jarkko.haarla@haarla.fi
www.haarla.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
email: klueber.fi@sk.klueber.com
www.klueber.com
51
Hankintaopas
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax 0207 463 999
www.aines.fi
LABNET OY
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
email: etunimi.sukunimi@labnet.fi
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi
www.scanegg.fi
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: mallas@laihianmallas.fi
www.laihianmallas.fi
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: etunimi.sukunimi@laja.com
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: larscon@kolumbus.fi
www.larscon.fi
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIAG / Laufer International
Masonkuja 14
36420 SAHALAHTI
Puh. (03) 253 3520
Fax (03) 253 3523
email: liagfin@laeufer-ag.de
www.laeufer-ag.de
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: etunimi.sukunimi@lihel.fi
www.lihel.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 010 429 99
Fax 010 429 3117
email: etunimi.sukunimi@mediq.fi
asiakaspalvelu@mediq.fi
www.mediq.fi
Hankintaopas
MP-MAUSTEPALVELU OY
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: multivac@fi.multivac.com
www.multivac.com
NORDIC ID OY
Myllyojankatu 2 A
24100 SALO
Puh. (02) 727 7700
Fax (02)7277720
email:info@nordicid.com
www.nordicid.com
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: etunimi.sukunimi@orat.fi
www.orat.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
cryovac.finland@sealedair.com
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi
www.sefo-konsultointi.fi
ORBIS OY
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
email: info@orbis.eu
Kotisivu: www.orbis.eu
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: myynti@pa-hu.fi
www.pa-hu.fi
PACCOR FINLAND OY
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com
www.paccor.fi
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi
www.packcompany.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
email: ppt@ppt-filter.com
www.ppt-filter.com
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
email: ravatek@ravatek.fi
www.ravatek.fi
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
saltia@saltia.com
www.saltia.com
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
(02) 620 6339
Kehittyvä Elintarvike 4/2011 Fax
I www.kehittyvaelintarvike.fi
email: etunimi.sukunimi@satafood.net
www.satafood.net
TIETO OYJ
Aku Korhosen tie 2-6
PL 38
00441 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
www.tieto.com
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: info@tarylaite.fi
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 Espoo
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: riggert.fornas@kolumbus.fi
www.uvisable.com
VALIO OY
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: teollisuustuotteet@valio.fi
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: sales@softwarepoint.fi
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
52
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: suomen@cobrasys.fi
www.cobrasys.fi
VERSO OY
Kansakoulukatu 5 B 14
00100 Helsinki
Puh. 040-549 7114
email: annika@versofinland.fi
www.versofinland.fi
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi
www.vesantti.fi
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh (09) 7258 8700
040 508 4803
email: nina.kulokorpi@vuokrakontti.fi
www.vuokrakontti.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
PL 6 (Vesimyllynkatu 4)
33331 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
Fax (03) 254 7811
www.tarratuote.fi
OY TEO-PAL AB
Luoteisrinne 4
02270 ESPOO
Puh. (09) 819 0560
Fax (09) 8190 5642
email: asiakaspalvelu@teopal.fi
www.teopal.fi
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 Helsinki
Puh. (09) 319 36543
Fax (09) 319 36554
email: info@viikkifoodcentre.fi
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
47901 VUOHIJÄRVI
Puh. (015) 7700 700
email: info@woikoski.fi
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
Tarjoamme
innovatiivisia
email:
sales@worldcourier.fi
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
www.worldcourier.com
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
email: contact@osterlund.com
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
– elintarviketeollisuuden tietojärjestelmien kokonaisratkaisut
– operatiivisia
toiminnanohjausjärjestelmiä
– kokonaisvaltaisia sähköisen
liiketoiminnan ratkaisuja
– langattomia- ja integraatioratkaisuja
sekä niihin liittyviä palveluja
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Multivac Oy
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
DIGIA OYJ
–
–
–
–
– LIAG-putkiporsasjärjestelmät
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
Orat Oy
Jauhetekniikka Oy
LIAG / Laufer International
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
Labnet Oy
Saltia Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Arctic Circle Delight Oy
– Vito syväpaistoöljyn
suodatinjärjestelmä
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
Tankki Oy
Nordic ID Oy
Kotimainen langattomien tuotteiden
valmistaja
– langattomat anturit ja järjestelmät
omavalvontaan
– käsitietokoneet inventointiin yms:
– RFID-lukijat
– viivakoodilukijat
– 2D-lukijat
Software Point Oy
– WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit
Busch Vakuumteknik Oy
– tyhjiöpumput
Christian Berner Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneita
merkkauslaitteita
pumppuja
prosessilaitteita
tyhjiötekniikka
tekniset muovit
tärinän vaimennus
monipäävaaát
prosessien mittauslaitteet
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Suomen Cobra Systems Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Vuokrakontti Oy
– kylmä- ja pakastekontit
Drink Consult Finland Oy
Tieto Oyj
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
–
pumput, säiliöt, sekoittajat
pakkauskoneet; nesteet, jauhot
merkkaus- ja etikettikoneet
prosssilaitteet, kuivurit
annostelijat; nesteet, jauhot
pastörointi- ja suodatuslaitteet
höyrynkehittimet
pullotus- ja korkituskoneet
Haarla Engineering
Diversey
– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin
elintarviketeollisuuden tarpeisiin
– pesukemikaalien annostelulaitteet
– prosessien hygieniakartoitukset
KIILTOCLEAN OY
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
–
–
–
–
–
–
annostelujärjestelmät
automaatioprojektointi
konenäköjärjestelmät
tuotannon modernisoinnit
tuottavuusanalyysit sekä konsultointi
valvomo-ohjelmistot ja -laitteet
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
Oy Teo-Pal Ab
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
kosteusanalysaattorit
laboratoriovaa’at
lämpö- ja viljelykaapit
pH/johtokyky/lämpömittarit ja
-elektrodit
sentrifugit
ultraäänipesulaitteet
ravistelijat ja sekoittajat
polarimetrit ja refraktometrit
vesi- ja kuivahauteet
termogravimetrit
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kasvisuutteet
kuitu
lipidit
Algol Chemicals Oy
Oy Scandic Trans Ab
Cortex Oy
– mikrobiologiset elatusaineet
– elintarvikkeiden testikitit
–lämpötilamittauksetelintarvikkeista
–pH-jajohtokykymittarit
–petrimaljatjavalmiitmaljat
–laboratoriolasit
–näytteenottovälineet
–laboratoriolaitteet
World Courier (Finland) Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
Berner Oy
Agentuuriosasto
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
Brenntag Nordic Oy
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
Caldic Finland Oy
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– seokset
53
Hankintaopas
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
PAKKAAMINEN
Bang & Bonsomer Group Oy
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
värit ja värjäävät elintarvikkeet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Auraprint Oy
– tarrat, tuote-etiketit
– RFID-tarrat
– sleeverit. wrap-around-etiketit
–
–
–
–
–
–
–
–
rakenteen muokkaajat
funktionaaliset raaka-aineet
soija-jauheet, -rouheet ja proteiinit
vehnäproteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
kasvirasvat ja kuorrutteet
kuivatut marjat
Givaudan Suisse SA
sivuliike Suomessa
Condite Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
antioksidantit
aromit, värit ja vanilliini
leivonnan apuaineet
luontaiset kasviuutteet
luontaistuotteet
makeutusaineet
sidonta- ja emulgointiaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
BEMIS VALKEAKOSKI OY
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Drink Consult Finland Oy
– lasipullot ja –purkit
– korkit ja kutistekapsyylit
– pakkauskoneet
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hunajainen SAM Oy
– hunajaa elintarviketeollisuudelle
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
Labnet Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
maunvahventeet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Danisco Sweeteners Oy
Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle
– fruktoosi
– ksylitoli
– laktitoli
– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)
MP-Maustepalvelu Oy
Hankintaopas
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
PACCOR Finland Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Pa-Hu Oy
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
– erikoisjauhot, siemenet, rouheet,
litisteet, hiutaleet sekä seokset
– etikat ja etikkahappo
– kuidut, ravinteet ja vitamiinit
– maito- ja heraproteiinit
– perunahiutaleet ja –rakeet
– sopimustuotanto
– öljyt, rasvat ja margariinit
Laihian Mallas Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy ------
AmiHelp Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
Oy Foodfiles Ltd
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
Ravatek Oy
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
LIHEL Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
MP-Maustepalvelu Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Tarratuote Oy
– vaakatarrat
– tuotetarrat
– lavatarrat ym.
Arctic Circle Delight Oy
Elintarvikekehityksen edelläkävijä
– tuotekehitys
– markkinatutkimus
– laadunhallinta
– tekniset palvelut
JM-Multiproject Oy
– prosessi- ja laitossuunnittelu
– projektinhoito
– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvonta,
tiedonkeruupäätteet
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
Sealed Air Oy – Cryovac
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
Foodwest Oy
Larscon Oy
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
– Kala ja riistatuotteita Lapin puhtaasta
aromit ja konsentraatit
luonnosta
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
54
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
Haarla Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
RAAKA-AINEET
R. Österlund Ky Kb
Pack Company Oy
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
Leipurin Oy
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden makuja
rakenneaineet
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Multivac Oy
Orat Oy
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
–
–
–
–
–
SOPIMUSPAKKAAMINEN
– aromit
Haarla Oy
Valio Oy
Teollisuusmyynti
Senson Oy
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
– HACCP-koulutukset
Verso Oy
– T&K ideasta markkinoille
– brändin rakennus, pakkaussuunnittelu,
viestintä ja kuluttajatutkimukset
n TUNNUSTUKSiA
Viikki Food Centre
Peltolan Pussille ja Pyrollin Salon tehtaalle HD-Flekso-tunnustus
– tuotekehitysja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
Peltolan Pussi Oy on saanut tunnustusta erinomaisesta fleksopainolaadustaan. Yritykselle myönnettiin fleksopainoalalla arvostettu Hd-Flexo -kumppaTYÖHYGIENIA JA
nuussertifikaatti yhteistyössä helsinkiläisen reproTURVALLISUUS
talo Marvacon kanssa. Sertifikaatti myönnetään
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
vaativien fleksopainotuotteiden Hd-Flexo -tekniikal– tuhoeläintorjunta
la toteutettujen painatuksen laatukriteereistä.
Laitosjalkine Oy
Peltolan Pussi Oy valmistaa korkealaatuisia pape– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
ripusseja
leipomoille, myllyille, makeisteollisuuteen
Tukea tulevaisuuden
laboratorioihin
sekä
keskusliikkeille.
Tuotevalikoimiin kuuluvat
menestystarinoille
näyttävien
paperipussien
lisäksi erilaiset ratapainaTarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
tukset.
PPTkehitykseen
Pölynpoistotekniikka
Oy
ja kaupallistamiseen.
– pölynpoistolaitteita
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Hd-Flexo on belgialaisen EskoArtworkin kehittä– keskussiivousjärjestelmiä (
Elintarvikekehityksen klusteri OSKE) -ohjelmaa.
mä menetelmä fleksopainatuksen päättyvien häiKysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
VOITELUAINEET
www.viikkifoodcentre.fi
Kermetar Oy
- Elkalub voiteluaineet (NSF)
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
Kari Sipilä Sahdinvalmistuksen
Suomen mestari
Sahdinvalmistuksen vuoden 2011 Suomen Mestari
on Kari Sipilä Hollolasta. Kilpailussa sijoittui toiseksi Hannele Hakala-Mero Asikkalasta ja kolmanneksi Antti Hietala Espoosta.
Kari Sipilän voittosahtia tuomaristo luonnehti
tuoksultaan raikkaaksi, maultaan täyteläiseksi ja
jälkimaultaan hyväksi. Kilpailusahtien arviointi tapahtui aistinvaraisesti. Arvostelussa ratkaisevina
tekijöinä olivat tuomareiden henkilökohtaisten makumieltymysten ohella tuotteen ulkoinen laatu, väri
ja tuoksu.
Sahti on suomalainen suodattamaton pintahiivaolut, jonka valmistustaito ulottuu jopa tuhannen
vuoden taakse.
Pack to The Future ´11
-kilpailun voittajat on valittu
LATAA
MEDIAKORTTI:
kehitttyvaelintarvike.fi
>mediakortti
Kehittyvä
Elintarvike
veiden toteuttamiseen ja sisältää myös edistyksellisen MicroScreening -tekniikan, jolla saadaan mm.
tasainen värinpeitto painatukseen.
Myös muovipakkauksia ja muovipakkausmateriaaleja valmistava Pyrollin Salon yksikkö on saanut
Hd-Flexo -kumppanuustodistuksen. Vastaavan todistuksen ovat saaneet jo aiemmin Pyrollin fleksopainettuja tuotteita valmistavat yksiköt Lempäälässä, Tervajoella ja Ypäjällä.
Pyrollin Salon joustopakkaustehdas palvelee elintarviketeollisuuden pakkaustarpeita. Pakkauspussien lisäksi yksikössä valmistetaan laminaatti- ja
muita ratakalvoja sekä muovisäkkejä ja lavahuppuja.
SCA Packaging Finland Oy järjesti 100-vuotisen
aaltopahvin kunniaksi pakkaussuunnittelukilpailun – Pack to the Future ´11. Kilpailutehtävänä oli
suunnitella viimeistelty aaltopahvipakkaus täysin
uudelle käyttökohteelle, olemassa olevalle pakkaukselle nykyistä parempi ratkaisu tai keksiä aaltopahville aivan uusi käyttökohde.
Tuomariston päätöksellä voittajana palkittiin
Miiro Seppänen suunnitelmalla ”Mukista”, joka
tarjoaa kiinnostavan ja innostavan tavan kasvattaa
kasveja kotona. Suunnitelma korvaa perinteisen
siemenpakkauksen ja helpottaa siementen istuttamista.
Toisen palkinnon kilpailussa voitti Ville Merisalo suunnitelmalla ”Wave – akustiikkapaneeli”. Kolmannen palkinnon kilpailussa voitti Timo Huusko
suunnitelmalla ”Party Box – hanaviinipakkaus”.
Suomen Akatemian rahoitusta
folaattitutkimukselle
Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt tutkijatohtorin
rahoituksen mm. Susanna Kariluodolle Helsingin
yliopistosta. Tutkimus edustaa elintarviketieteitä,
ja siinä pyritään selvittämään B-vitamiineihin kuuluvan folaatin puutoksen aiheuttamaa anemiaa ja
sikiöiden hermostoputken sulkeutumishäiriöitä.
Gluteenittoman ruokavalion myötä keliaakikot
vähentävät monesti viljatuotteiden kulutusta. Tavoitteena on tutkia folaatteja ja valikoidusti muita
B-vitamiineja gluteenittomissa viljoissa ja viljatuotteissa sekä suurentaa folaattipitoisuuksia yhdistämällä lupaavimmat raaka-aineet ja optimoidut bioprosessit kuten idätys tai käyminen.
Hanke tuottaa uutta tietoa folaattien rikastamisesta ja niiden vakaudesta sekä käytettävyydestä gluteenittomissa viljavalmisteissa.
Lisätietoja: www.pakkauskilpailu.fi
55
n
NimiTyKSiä
• ETT Mari Eskola on nimitetty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (European Food
Safety Authority, EFSA) Kontaminanttiyksikön varayksikönjohtajaksi.
• TtM Teija Keso on nimitetty ravitsemusasiantuntijaksi Valion Pohjoismaiden myynti ja jakelu
organisaatioon.
• ETT Markku Mikola on aloittanut Fazer Myllyn
tuotekehitysja tutkimuspäällikkönä 15.4. ja
AMK insinööri Jyrki Kämäräinen Fazer Myllyn
kunnossapitopäällikkönä 1.7.
Teija Keso
Pekka Rantala
Eija Virtanen
Mika Videman
Annika BoströmKumlin
Joonas Nevala
Reetta Kivelä
Jussi Loponen
Juha-Antti Lamberg
Pia Teir
Kimmo
Alajoutsijärvi
Iiris Aaltio
56
• Päivi Harmaakorpi on nimitetty Fazer Ravintoloiden toimitusjohtajaksi.
• Marleena Tanhuanpää on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton lainsäädäntöprosessin johtajaksi
1.6.2011 alkaen ja Olli Anttonen 1.9.2011 alkaen
tietohallintopäälliköksi. FM Outi Jalonen on nimitetty Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton
viestintään projektipäälliköksi.
• ETM Esko Lantto on nimitetty Oy Lunden Ab Jalostajan toimitusjohtajaksi 15.8.2011 lähtien.
• Maalaistuote Vataja Oy:n toimitusjohtajana on
aloittanut 6.6.2011 Ari Haapanen.
• Eva Strömbom on nimitetty Arla Ingmannin
markkinointijohtajaksi, Sanna Heikfolk Foodservice-tuoteryhmäpäälliköksi, Heidi Holopainen
Cooking-tuoteryhmäpäälliköksi ja Hanna Wikström markkinointisuunnittelijaksi.
• Anu Kokko on nimitetty Fazer Food Services
Suomen markkinoinnista ja tarjonnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Marianne Nordblom on nimitetty tuotekehitysjohtajaksi.
• ETM Antti Airaksinen on nimitetty Sinerbychoffilla tuotepäälliköksi.
• KTM Timo Kärnä on nimitetty HK Ruokatalon tilaus-toimitusprosessin johtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi.
• Insinööri Kari Piispanen on nimitetty Järvi-Suomen Portin toimitusjohtajaksi.
• Mikko Vasamo on nimitetty Kraft Foods Finland
Productionin tehdaspäälliköksi.
• Tero Ervasti on nimitetty Oy Hartwall Ab:n ravintolakanavan asiakkuusjohtajaksi ja Toni Rounas ravintolakanavan asiakasmarkkinointijohtajaksi 1.1.2011 alkaen. Petra Tuulos on nimitetty
asiakkuusjohtajaksi kauppakanavaan.
• Insinööri Barbara Kankaanpää on nimitetty
Linseed Protein Finlandin vt. toimitusjohtajaksi.
• KTM Niina Lammila on nimitetty Leaf Suomen
tuoteryhmäpäälliköksi ja bio- ja elintarviketekniikan insinööri Roope Nutmi Auran tehtaan valmistuspäälliköksi.
• FT Juha-Antti Lamberg on nimitetty 1.8.2011 alkaen Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professoriksi, KTT Iiris Aaltio johtamisen professoriksi ja KTT Kimmo Alajoutsijärvi
markkinoinnin professoriksi.
• Stefan Massalin on siirtynyt operatiiviseksi
kenttäpäälliköksi Atria Concept organisaatioon
vastuualueenaan Etelä-Suomen alueen Sibyllayksiköiden myynti ja myynnin kehitys. Eija Virtanen on nimitetty aluepäälliköksi Atria Food Service organisaatioon. Hän vastaa julkishallinnon
asiakkuuksista Etelä-Suomen alueella.(1kuva)
• KTM Pekka Rantala on aloittanut Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajana 1.9.2011 alkaen. Elintarviketeknikko
Nils Antinkaapo on nimitetty liiketoiminta-alueen TIMRO-johtajaksi.
• Per Birkholm on nimitetty CFS:m Pohjoismai-
den vastaavaksi myyntipäälliköksi nimikkeellä
Manager Sales Nordic.
• Mika Pyyskänen on nimitetty Fazer-konsernin
varatalousjohtajaksi, ins. MBA Janne Toivanen
investointihallinnosta ja konsernin projekteista
vastaavaksi johtajaksi, MMM Lauri Miettinen
hankintapäälliköiden tiiminvetäjäksi, FM Kati
Sulin online-dialogijohtajaksi ja dI Jarno Salomäki hankintapäälliköksi. Fazer-konsernin henkilöstöjohtajana aloitti dI Mika Videman.
• MBA Maritta Vasarinen on nimitetty Fazer Leipomot Suomen Customer Insight Manageriksi ja
ETM Hannu Korpivaara Brand & Category Manageriksi.
• KTM Jonna Pelvo on nimitetty Fazer Makeisten
Senior Brand & Category Manageriksi ja markkinoinnin suklaatiimin tiimivetäjäksi, ETM Mari
Muhonen Senior Brand & Category Manageriksi
ja markkinoinnin sokerimakeistiimin tiimivetäjäksi ja MJd Aku Lipsanen Brand & Category Manageriksi.
• Tuoteryhmäpäällikkö Jonne Kupi on nimitetty
Atria Suomi Oy:n markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon lihasta vastaavaksi markkinointipäälliköksi, Anna Kultalahti kuluttajapakatusta lihasta ja palalihasta vastaavaksi tuoteryhmäpäälliköksi, elintarviketekniikan insinööri
(AMK) Janne Hautala pakkauskehitysryhmän
ryhmänvetäjäksi, KTM Sanna Päällysaho brändijohtajaksi Atria Suomen markkinointiin ja TtM
(ravitsemustiede) ja laillistettu ravitsemusterapeutti Mirva Lampinen Atria Suomen markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon ravitsemusasiantuntijaksi.
• Walki Groupin johtoryhmässä on tapahtunut
muutoksia. Jarkko Tuominen on Vice President,
Corporate Strategy 1.9.2011 alkaen, Wolfgang
Thissen Vice President and General Manager of
Business Area Technical Products ja Frank Grossmann Vice President and General Manager of Business Area Consumer Board.
• ETT Jussi Loponen ja ETM Reetta Kivelä on nimitetty Fazer-konsernin tutkimusteknologeiksi
1.8.2011 alkaen. Heidän tehtävänään on Fazerin
tutkimusohjelmaan kuuluvien tutkimushankkeiden suunnittelu ja toteutus.
• Hanna Vainio on nimitetty Arla Ingman Oy
Ab:ss. Commercial Manageriksi ja Alex Racoveanu Business development Manageriksi.
• Joonas Nevala on nimitetty VAASAN-konsernin
avainasiakaspäälliköksi Suomen Tuoreet leipomotuotteet -liiketoimintayksikköön, Pia Teir
avainasiakaspäälliköksi Leivonnaispakasteet-liiketoimintayksikköön, Food Service – organisaatioon ja Annika Boström-Kumlin Leivonnaispakasteet-liiketoimintayksikköön Business Manageriksi, Bake Off retail.
• Antti Knaapila on aloittanut tutkijatohtorina
Turun yliopiston Biotieteiden ja elintarvikekemian laitoksella 1.9.
n
TA PA h T U m A K A L e N T e R i
Suomessa
Metabomeeting 25.9. Helsinki,
www.nutritech.fi
Vision: Science for society -seminaari 27.9.2011
Helsinki, www.tsv.fi
Sadonkorjuu 30.9.–1.10.2011 Lahti,
www.lahdenmessut.fi
Turun Ruokamessut 2011 30.9.–2.10.2011,
www.turunmessukeskus.fi
Smaka på Västnyland 1.–2.10.2011 Fiskars,
www.slowfoodvastnyland.org
Luomuviikko 3.–9.10.2011
Ravitsemustietoutta tuotekehittäjille 4.10.2011
Helsinki, www.ael.fi
EasyFairs Pakkaus & Ruokateollisuus 2011
5.–6.10.2011 Helsinki, www.easyfairs.com
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät
10.–11.10.2011 Helsinki, www.rty.fi
Kauppa 2012 11.10.2011 Helsinki,
www.kauppa.fi
New Nordic Food 11.–12.10.2011 Helsinki,
www.nynordiskmad.org
Tarkastuseläinlääkäripäivät 13.–14.10.2011
Helsinki, www.evira.fi
Terveys 21.–23.10.2011, www.finnexpo.fi
Elintarviketeollisuus 2011 26.–28.10.2011
Tampere, www.elintarviketeollisuus.fi
Mikrobiologiset vesitutkimukset
27.10.2011 Helsinki, www.ael.fi
Viini, ruoka ja hyvä elämä 28.–30.10.2011
Helsinki, www.finnexpo.fi
Elintarvikeanalytiikan uudet haasteet 1.11.2011
Helsinki, www.ael.fi
Päivitä erityisruokavaliotietosi
-koulutuspäivät 1.11.2011 Helsinki &
9.11.2011 Kouvola,
www.keliakialiitto.fi/liitto/horeca
Ateria 2011 8.11.2011 Helsinki,
www.wanhasatama.com
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi
10.–11.11.2011 Helsinki,
www.muistiasiantuntijat.fi
ELMA 11.–13.11.2011 Helsinki,
www.elmamessut.fi
Erityisruokavaliot 15.–16.11.2011 Helsinki,
www.ael.fi
Elintarvikealan seminaari 15.–16.11.2011
Kouvola, heidi.valtari@utu.fi
Muovi Plastics 2011 16.–18.11.2011 Lahti,
www.lahdenmessut.fi
Terveys, kauneus & muoti 21.–23.10.2011
Helsinki, www.finnexpo.fi
Miten metsämarjoille lisäarvoa -seminaari
22.11.2011 Helsinki, www.arktisetaromit.fi
Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät
22.–23.11.2011 Helsinki, www.ael.fi
Tilastolliset menetelmät laboratoriossa
23.–24.11.2011 Helsinki, www.ael.fi
Työterveyspäivät 25.–26.10.2011 Helsinki,
www.finnexpo.fi
Reaaliaikainen PCR 29.–30.11.2011 Helsinki,
www.ael.fi
Eläinlääkäripäivät 30.11.–2.12.2011 Helsinki
Kemian yö 2.12.2011 Heureka Vantaa,
www.kemia2011.fi
Lääkäripäivät 2012 9.-12.1.2012 Helsinki,
www.laakaripaivat.fi
Gastro 2012 21.–23.3.2012 Helsinki,
www.finnexpo.fi
Ulkomailla
Pack Expo 2011 26.–28.9. Las Vegas,
www.nutritech.fi
3rd MoniQA International Conference: "Food
Safety and Consumer Protection"
27.9. Varna, www.nutritech.fi
Phytochemicals in Nutrition and Health
27.9. Giovinazzo, Italia, www.nutritech.fi
Protein Technology innovations 2011
28.9. Amsterdam, www.nutritech.fi
41st WEFTA Meeting 27.–30.9. Göteborg,
www.wefta2011.org
Labelexpo Europe 2011 28.9.–1.10. Bryssel,
www.labelexpo-europe.com
Food Ingredients India 2.–4.10.2011 Mumbai
Allergenes in a Nutshell 4.10.2011 Bracknell, UK,
www.rssl.com
Combating Contamination 5.10.2011
Bracknell, UK, www.rssl.com
Sensory Professionalism 5.–6.10.2011,
Snekkersten, Tanska, http://sensorik.dk
Anuga 8.–12.10.2011 Köln, www.anuga,fi
Lisää tapahtumia osoitteessa
www.kehittyvaelintarvike.fi.
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia
tapahtumia osoitteella
ELInTARvIKETEOLLIsuus
-MEssuT
26.–28.10.2011 Tampereella
OsAsTO A60
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana syksyn
ammattitapahtumissa
Agropromash 10.–14.10.2011 Moskova
Modern Bakery Moscow 12.–15.10.2011,
www.modernbakery-moscow.com
Pack & Move 18.–21.10.2011 Basel.,
www.packmove.ch
RadTech Europe Conferensce & Exhibition 2011
18.–20.10.2011 Basel, www.european.ch
Elmia Närproducerat 19.–22.10.2011
Jönköping, www.elmia.se/narproducerat
World Food Ukraine 25.–27.10.2011 Kiova,
www.worldfood-moscow.com
IPF Japan 25.–29.10.2011 Tokio,
www.ipfjapan.jp
Wolrd Food Kazakhstan 1.–4.11.2011 Almaty
World Food India 9.–11.11.2011 New delhi,
www.food-exhibitions.com
World of Food India 16.–18.11.2011 Mumbai,
www.worldoffoodindia.com
7th Energy Delta Convention 21.-23.11.2011
Groningen, www.rug.nl/energyconvention
Fi Europe & Ni 2011 29.11.–1.12.2011 Pariisi
Interfood Novosibirsk 29.11.–2.12.2011
www.food-exhibitions.com
5th International Algae Congress 2011
1.–2.12.2011 Berliini, www.algaecongress.com
Dairy Univerese India & Sweet & AnackTec India
6.–8.12. Mumbai, www.koelnmesse-india.com
ISM 29.1.–1.2.2012, www.ism.cologne.com
ProSweets Cologne 29.1.–1.2.2012 Köln
Fish International 12.–14.2.2012 Bremen,
www.fishinternational.de
IPACK-IMA 2012 28.2.–3.3.2012 Milano,
www.ipack-ima.it
ExpoHoReCa 1.–3.3.2012 Pietari,
www.en.farexpo.ru
vALTAKunnALLIsET
RAvITsEMuspäIväT
10.–11.10.2011 Helsingissä
OsAsTO 39
ELäInLääKäRIpäIväT
30.11.–2.12.2011
Helsingissä
OsAsTO A11
57
n e T S - S i V U T
Kotoisia ja eksoottisia tuulahduksia
Sää, luonnonmullistukset ja konfliktit ja
toisaalta lyhyen aikaa säilyvät tuotteet
ja hankalasti ylläpidettävät referenssit
tuovat haasteita laadunvalvontaan ja
tuotekehitykseen.
Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston seminaarissa Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä pureuduttiin muun muassa kaakaon, mausteiden, juomien ja valmisruokien
ominaisuuksiin.
Tutkija Leena Lilleberg Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kuvaili Eviran toimintatavoitteita ja aistinvaraisen arvioinnin kehittämistyötä. Evira tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja
eläinten terveyttä. Työ nojautuu tutkimuksen
ja riskiarvioinnin avulla saatuun tieteelliseen
tietoon. Osa Eviran aistinvaraisesta analytiikasta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin.
Perinteisiä alueita ovat olleet lihan, voin ja
muiden maitotuotteiden aistinvarainen arviointi ja laatuluokitus. Analyysivalikoimassa
on myös mm. viljan, kalojen ja vesien arviointia. Evira on mukana aistinvaraisten menetelmien kehittämisessä sekä kansallisella että
kansainvälisellä tasolla.
Monet tekijät vaikuttavat
kaakaomassan makuun
Tuotelaatuasiantuntija Majlen Fazer Fazer
Makeiset Oy:sta kertoi kaakaon kiehtovan tarinan kaakaopavusta kotoisaksi suklaalevyksi. Jo atsteekit tiesivät kaakaon olevan ravinteikasta, ja maya-kansa piti kaakaota jumalten lahjana. Kolumbus ei pitänyt kaakaosta,
mutta Hernan Cortes ihastui sen makuun
vuonna 1528 ja toi Eurooppaan. Ranskan hoviin kaakaojuoma saapui vuonna 1615. Ensimmäiset suklaatehtaat aloittivat toimintansa Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Karl
Fazer avasi koditoriansa Kluuvikadulla 1891,
ja Fazerin Sininen tuli markkinoille vuonna
1922.
Yhdessä kaakaopuun hedelmässä on 25–
40 siementä eli kaakaopapua. Ennen kuin pavuista saadaan kaakaomassaa, niitä on puhdistettava, fermentoitava, kuivattava, pastöroitava, paahdettava, rouhittava, seulottava
ja jauhettava. Kaakaomassaa edelleen käsittelemällä saadaan kaakaojauhetta ja kaakaovoita.
Suurin osa Fazerin käyttämästä kaakaosta
ostetaan kaakaomassana, jota kuljetetaan
58
tankkiautolla. Kaakaomassan makuun vaikuttavat papujen alkuperämaa, paahtoaste, happokoostumus, aromiaineet sekä erilaiset karvaat ja astringoivat ainesosat. Ikäviä virhemakuja ovat mm. tunkkaisuus, multa, home, palaneisuus, ylipaahto ja savun maku. Massa
maistuu raa’alta, pajunkuorimaiselta, jos
paahdettaviin papuihin on jäänyt kuorta.
Länsi-Afrikka tuottaa 70 % maailman kaakaopavuista, Kaakkois-Aasia 20 % ja Latinalainen Amerikka 10 %. Jokaisen alueen
kaakaotuotteissa on omat erityispiirteensä,
esimerkiksi Kamerun tuottaa punertavaa kaakaopulveria ja brasilialainen kaakaovoi on hyvin pehmeää.
Fazerin Sinisen suklaasta 2/3 tulee Ecuadorista, jolle Suomi on merkittävä kauppakumppani. Kaakaonviljelijöitä arvioidaan olevan maailmassa 5 miljoona. Suurin osa tiloista on kooltaan 2–4 hehtaaria, ja vain alle 10 %
kaakaosta tuotetaan suurtiloilla. Fazer tukee
viljelijöiden ja heidän lastensa koulutusta
World Cocoa Foundationin kautta.
Mausteiden haasteena
tasalaatuisuus vuodesta toiseen
Meiran tuotekehityspäällikön Laura Koiviston mukaan maustealan suuri haaste on pystyä tarjoamaan tasalaatuisia tuotteita vuodesta toiseen. Paikalliset kasvuolot vaikuttavat suuresti lopputuotteen aistittaviin ominaisuuksiin (tilavuuspaino, koko, väri, maun voimakkuus, aromiaineet).
Jos koko maustesato tuhoutuu esimerkiksi
hirmumyrskyn takia, on uusi toimittaja löydettävä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. LisäRuokakesko Oy:n
Matti Kalervon
mukaan kaupan oman
merkkituotteen
kehittäminen lähtee
ideasta, jonka jälkeen
pohditaan onko
tuotesegmentissä tilaa
kyseisenkaltaiselle
tuotteelle.
KUVA: LAiLA SePPä
väriä tilanteeseen tuo mausteiden pitkä säilytysaika kuluttajan kaapissa: Kuluttaja saattaa kokea, että juuri ostettu, tuttu mauste on
”liian vahvaa” tai jotenkin outoa, kun tosiasiassa hänen vuosia käyttämänsä vanha mauste oli laimentunut.
Meira syntyi, kun perinteikkäät SOK:n ja
EKAn paahtimot ja tehtaat yhdistettiin vuonna 1988. SOK:n paahtimo aloitti toimintansa
jo 1914, ja vähitellen toiminta laajeni käsittämään mm. pöytäsuolan, leivontatarpeita, sinappia, etikkaa ja monenlaisia mausteita. Segafredo Zanetti osti Meiran vuonna 2002.
Meira tuntee hyvin suomalaisten käsitykset
maustamisesta ja pyrkii vastaamaan kuluttajien odotuksiin. Samalla Meira on myös vaikuttanut suomalaisten makuun.
Maustenimikkeitä on noin 80, ja kuivamausteiden markkinaosuus Suomessa on yli
40 %. Rahassa mitattuna kardemumma, sahrami ja paprika ovat suurimmat tuoteryhmät,
määrällisesti eniten myydään mustapippuria,
kanelia ja paprikaa. Etniset mausteet ovat
kasvava tuoteryhmä, mutta toistaiseksi niiden myyntimäärät ovat pienet.
Kuluttajapalveluun 20 000
yhteydenottoja vuodessa
Ruokakesko Oy:n tuotetutkimuspäällikkö
Matti Kalervo kertoi Tuotetutkimusyksikön
toiminnasta sekä kaupan oman merkkituotteen kehittämisestä ja sen laadun hallinnasta. Vuonna 2010 tuotetutkimusyksikössä tutkittiin lähes 9000 näytettä. Noin 10 % tutkimuksista johtui reklamaatioista, joiden selvittämiseen käytetään usein Robinsonin testiä.
Ruokakeskon kuluttajapalvelu on tärkeä laadunvalvonnan
apu. Yhteydenottoja on vuodessa noin 20 000, joista puolet
tulee netin kautta. Näistä kolme neljäsosaa on reklamaatioita,
loput tiedusteluja. Eniten kysytään ravitsemukseen liittyvistä
asioista. Viime vuonna Pirkka-koekeittiö julkaisi 656 reseptiä,
ja sen reseptipankissa oli yli 10 miljoona käyntiä.
Kehittyvä
Elintarvike
Juomia arvioidaan asteikolla ja kuvaillaan sanoilla
Tuotespesifikaatiot arvioinnin apuna
Laatupäällikkö Riikka Eerola Saarioinen Oy:stä puhui aiheesta
”Äitien tekemää ruokaa – laatu kohdallaan, aistinvarainen arviointi osana omavalvontaa”. Tuotteita Saarioisella on tällä
hetkellä yli 1000, ja raaka-aine- ja pakkaustarvikenimikkeitä on
2500. Monien raaka-aineiden kausiluonteisuus tuo haasteita
tuotannolle, kun esimerkiksi alkusyksyn tuoreesta perunasta
ja seuraavan kesän vanhasta perunasta pitäisi syntyä aistittavilta ja muilta ominaisuuksiltaan samanlainen tuote.
Arvioinnin apuna käytetään tuotespesifikaatiota, jossa kuvataan tuotteen ominaisuudet sanallisesti. Tuotespesifikaatio
perustuu tuotekehityksen tuotetestaukseen, aistinvaraiseen
kuvailuun ja säilyvyystesteihin. Tuotteen aistinvarainen säilyvyys voi joissakin tapauksissa olla lyhyempi kuin sen mikrobiologinen säilyvyys.
Jatko-opiskelija Laila Seppä kertoi Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n yhteishankkeesta Kotimaisten
omenalajikkeiden aistittavan laadun kehittäminen. Tutkimus
alkoi vuonna 2009 ja jatkuu vielä noin kaksi vuotta.
Tutkimuksessa mukana oleville noin 20 lajikkeelle on muodostettu aistinvaraiset kuvailut, joita vielä tarkennetaan tiedonkeruun ja analysoinnin edetessä. Niistä on tarkoitus myös
muokata kuluttajia palvelevat kuvailut käytettäväksi niin kauppojen vihannesosastoilla kuin taimimyymälöissäkin. Lisäksi
haetaan vastauksia myös siihen, miksi kuluttaja valitsee jonkin
tietyn lajikkeen ja millaisena hän sen kokee.
Teksti: Laila Seppä
Seuran jäsenlehti
e.fi
elintarvik
1
tyvä
Kehit arvike
jäsenlehti
Seuran
ieteiden
eiden
sväitt
Terveyntityö
arvioiusuoralla
lopp
Farmos ja KiiltoC
lean
yhdistivät voiman
sa
johtavaksi suoma
laiseksi
1 1vikesalan
/puhtau
.fi
toimijaksi.
aelintar
3/11
kehittyvaelintarvike.fi
kehittyv
Elint
Elintarviket
ieteiden
Seuran
jjäsenlehti
kehittyva
Kehittyvä
Elintarvike
Elintarviketieteiden
1
2/1
tyvä
Kehit arvike
Elintarviket
Pernod Ricard Finland Oy:n laadunvarmistuspäällikkö Päivi
Rantanen valotti juomien aistinvaraisen arvioinnin kiehtovaa
maailmaa. Pernod Ricard Finland on osa Pernod Ricardia, maailman toiseksi suurinta alkoholiyhtiötä. Yhtiön kuuluisia tuotemerkkejä ovat mm Absolut, Ballantines, Chivas Regal ja Mumm.
Suomessa Pernod-Ricard Finlandilla on 25 % markkinaosuus,
ja Alko palkitsi sen viime vuonna parhaana toimittajanaan.
Turun tuotantolaitoksella tuotantomaistiaisia järjestetään
joka päivä tietyn vuorosysteemin mukaisesti. Lisäksi arvioidaan raaka-aineita, tuotekehitysnäytteitä sekä näytteitä tuotannon ja varastoinnin eri vaiheista. Koska monet tuotteista
sisältävät alkoholia, ei näytteitä koskaan niellä. Näyte onkin
opittava arvioimaan nielemättä ja sylkemään sylkyastiaan.
Näytteet arvioidaan asteikolla 1–5, ja jos arvosana on 3 tai
pienempi, poikkeamaa kuvataan sanallisesti. Ulkonäöltään
tuote voi olla esimerkiksi luonnoton, vetinen tai väritön. Mahdollisia virhehajuja voivat olla mm. tuoksuttomuus tai laimea,
hapettunut tai tunkkainen haju, kun taas virhemakuja ovat esimerkiksi karvas, rikkinen, tunkkainen ja hiivanen. Mikäli havaitaan jokin harvinainen virhe, kaikkia raatilaisia kutsutaan tutustumaan näytteeseen.
Oman haasteensa tuovat tuoreet tuotteet, joiden maku ja
muu olemus eivät ole vielä kehittyneet tuotteelle tyypillisiksi.
Esimerkkinä Päivi Rantanen mainitsi vadelmaliköörin, jonka
maku on tuoreena puolukkainen.
vastaa
Kuka usta?
laad
lle
uottee
Tuoretmerkki tai
oma tely?
määrit
Elint
o
iskarj
perä
Alku t täynnä
maido visia
positiiaisuuksia
omin
jen
aRuok eenien
allerg
lä
jäljil
Yhdessä pystymme
palvelemaan asiakkaitamm
tuotevalikoiman
e entistäkin paremmin
kautta. Vuoden
2011 alusta alkaen
uusien innovaatioide
toimimme yhtenä
Tuotteemme kehitetään
yrityksenä KiiltoCleann sekä laajemman osaamisen
ja
Oy:n nimellä.
ja valmistetaan Suomessa
kantaa vastuuta
ihmisistä
turvallisesti
pesuprosessien asettamat ja meitä ympäröivästä yhteiskunnast ja ympäristöä huomioiden.
Yksi toimintamme
vaatimukset.
a. Kotimaisena
periaatteista
toimijana tunnemme
suomalaiset olosuhteet on
ja
Kehittyvä Elintarvike
KiiltoClean Oy, Tengströminkatu
6, PL157, 20101
puh. 0207 710
Turku,
401, asiakaspalvelu@ki
iltoclean.fi
www.kiiltoclean.fi
- KiiltoClean ilmoitus_A4_takakans
i_3-2011.indd
1
Vastuullisuu
suomalaisen s
ruokaketjun vahv
uus
Rehu-maitoke
turvallisuus tjun
Keniassa paran
ee
suomalaisvoimin
Lihalla on
paikka lautasella
ia
ologHyg
tekn
ienia, turvallis
Nano
vastuullisuus ja uus &
tulee rvikkeisiin
Lihateollisuus
elinta
22.3.2011 10:05:02
us
vitsem
u & ra
it, laat
Prosess
ta
alvon
t&v
torio
laboraus
,
a
k
tiik
llisu
Analyeijeriteo
ja M
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
• Syyskaudeksi 2011 kestotilaus 27,50€,
oppilaitoksille 22,50€ (v. 2012
kestotilaus 59€/vsk, oppilaitokset
48€/vsk)
• Määräaikaistilaus syyskaudeksi 30€
(v. 2012 määräaikaistilaus 65€/vsk)
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2€/kpl +
postituskulut (v. 2012 jälkitilausnippu
2,50€/kpl + postituskulut)
• Tilaukset ja näytenumero:
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
numeron ilmestymisestä
koko elintarvikealan
kattava ammattilehti
n e T S - S i V U T
PTJ vieraili
kolmessa tehtaassa
Turun seudulla
Prosessiteknisen jaoston kevätretki
suuntautui kesän kynnyksellä
Turun seudulle. Tutustumiskohteita
oli kolme: Raision mallastamo,
Nestlén lastenruokatehdas ja
Lundenin ruokatehdas.
Raisio Malt Oy on Suomen suurin yksittäinen
mallastamo, johon saapuu päivittäin noin 320
tonnia ohraa, josta saadaan noin 270 tonnia
mallasta. Tuotannosta 75 prosenttia kuljetetaan ulkomaille, etupäässä Venäjälle, Baltian
maihin, Ruotsiin ja Kaukoitään.
Vierailun emäntä, kehityspäällikkö Erja Kotaviita, on yksi Suomen harvoista naispanimomestareista. Raisiolla on töissä kolme panimomestaria, mikä takaa riittävän tietämyksen maltaan käyttäytymisestä oluen valmistuksessa.
Kotaviita kertoi Raisiosta ja yrityksen uudesta visiosta olla kasvipohjaisten, ekologisten tuotteiden edelläkävijä. Hiili- ja vesijalanjälkilaskelmat on nyt tehty myös rehuille ja
maltaille, mutta panimot ovat toistaiseksi
suhtautuneet varauksellisesti merkintöjen
käyttöönottoon oluessa, vaikka olut kuuluu
ympäristöjalanjälkien osalta ”vihreään sektoriin”.
Veden ja energiankulutuksen osalta mallastamo on hoitanut oman osuutensa konsernin ekotehokkuustavoitteista kiitettävästi.
Viimeisten 10–15 vuoden aikana on saavutettu merkittäviä parannuksia mm. vähentämällä kuivureiden höyrynkulutusta ja jäähdytykseen kuluvan sähkön määrää. Nykyisellään
säästökohteita on vaikea enää löytää, ellei
itse prosessia muuteta.
Pohjoismaiden suurin mallastamoyritys Viking Malt Oy osti Raisio Malt Oy:n heinäkuun
alussa. Kaupan myötä Viking Maltilla on kaksi mallastamoa Suomessa, Lahdessa ja Raisiossa, sekä mallastamot Liettuan Panevezyksessä ja Ruotsin Halmstadissa. Viking Maltin
60
kokonaismallastuskapasiteetti on 430 000
tonnia vuodessa.
Lastenruokatehdas pyörii
täydellä kapasiteetilla
Suomen Nestlé Oy:n Turun lastenruokatehtaalla Pansiossa vierailun emäntinä olivat
tuotekehityspäällikkö Teija Kenkkilä ja tuotekehittäjä Tessa Johansson. Kuusi vuotta lastenruokatehtaassa työskennellyt Kenkkilä
kertoi, että Turun tehdas on nyt Nestlén Pohjoismaiden ainoa lastenruokatehdas, kun yritys siirsi Norjan tehtaan tuotannon kolmisen
vuotta sitten Turkuun. Turun tehdas pyörikin
kesälomakatkoon saakka tauotta ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä.
Lastenruokia viedään Turusta 16 eri maahan. Viime vuoden tuotannosta myytiin Suomessa reilut puolet. Ruotsiin ja Norjaan siitä
meni noin 30 prosenttia ja Venäjälle ja muihin
CEE-maihin 15 prosenttia.
Noin 320 raaka-aineesta tehdään 170 lopputuotetta noin 130 eri reseptillä. Lähes kaikki liharaaka-aine ostetaan Suomesta, osa
Ruotsista ja lammas Uudesta-Seelannista.
Muovikuppi on seuraava steppi
lastenruokapakkauksissa, Teija Kenkkilä
kertoi sitä esitellessään.
Mustaherukka, puolukka ja mustikka ovat
pääosin suomalaisia, ja muun muassa perunaa, hernettä ja porkkanaa saadaan sopimusviljelijöiltä, joita opastaa Turun tehtaalla työskentelevä agronomi.
Lundenilla suomalaisen
sinapin syntymäkoti
Aivan Nestlén lastenruokatehtaan vieressä sijaitsevaa Lundenin omistamaa Jalostajan ruokatehdasta esitteli myynti- ja markkinointijohtaja Petri Virtanen. Oy Lunden Ab on perheyritys, jonka tytäryhtiötä ovat Oy Lunden
Ab Jalostaja, Oy Lunden Catering Ab ja Lunden
Food Oü. Omien brändien lisäksi tuotannossa
on sekä kaupan merkkejä että elintarvikeyritysten alihankintaa.
Oy Lunden Ab Jalostaja tunnetaan etenkin
hernekeitostaan ja Auran Sinapista, jota valmistetaan edelleen perinteisellä menetelmällä: sinapinsiemenet jauhetaan kivimyllyillä.
Makeat keittosinapit tehdään jauheista. Sinapin myynnistä kesäkauden osuus haukkaa
noin 40 prosenttia ja joulusesonki 25 prosenttia. Hernekeittoa syntyy vuodessa noin 3500
Myynti- ja markkinointijohtaja Petri Virtanen
(keskellä) esitteli Lundenin Turun tehdasta.
Kutsu EAJ:n seminaariin 23.11.2011
ONKO LAUTASELLASI ALLERGEENEJA?
Aika: 23.11.11 klo 9–15
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Raisio Malt Oy:n isoimpaan idätysyksikköön
tutustuivat mm. Auli Raunio, Markku
Hurme, Pirkka Karaila, Marja Tamminen ja
Aija Kortesmaa. Yksikköä esitteli
kehityspäällikkö Erja Kotaviita (keskellä).
KUVAT: JUhANi SibAKOV
tonnia ja sinappia 850 tonnia. Lisäksi yritys
tekee mm. patoja, salaatteja, kolmioleipiä ja
säilykkeitä.
Oy Lunden Catering Ab on verovapaalle sektorille erikoistunut toimitustukku ja logistiikkayritys, jonka toimipiste on myös Turussa.
Asiakaskuntaan kuuluu lentoyhtiöitä sekä Itämeren sekä Suomenlahden matkustaja-aluksia.
Lunden Food Oü on Tallinnan alueella sijaitseva ruokatehdas, jossa valmistetaan mm.
kolmioleipiä, täytettyjä patonkeja ja HoReCatuotteita. Tuotteet myydään sekä Lunden Cateringin että asiakkaiden omilla brändeillä.
• Seminaarin pääpuhuja on allergeenianalytiikan huippuasiantuntija dr. Bert Popping (Eurofins CTC).
• Ohjelma tarjoaa uusimmat tuulet ruoka-aineallergioiden tutkimuksesta, allergeenien monitoroinnista ja
mittaamisesta, teollisista näkökohdista ja viranomaisvaatimuksista.
Osallistumismaksuun sisältyy salaattilounas ja kahvitarjoilu.
Seminaarihinnat:
opiskelijat
ETS:n jäsenet
kannattajajäsenten edustajat
ei-jäsenet
25 €
50 €
75 €
100 €
Ilmoittautumiset ETS:n sihteerille sähköpostitse osoitteeseen sihteeri@ets.fi 31.10.2011 mennessä.
Ilmoittautuneet saavat sähköpostilla tili- ja viitenumeron osallistumismaksun maksamista varten. Erillisten
laskujen lähettämisestä veloitetaan 5 euron laskutuslisä.
Juhani Sibakov & Pirjo Huhtakangas
Kehittyvä
Elintarvike
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
▶ lehtiarkisto
ATJ yritysvierailulle Hartwallin
Lahden tuotantolaitokselle 8.11.
ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Lahteen Hartwallin tuotantolaitokselle. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä
ilmoittautunutta. Paikalle on tarkoitus saapua kimppakyydeillä.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot atj@ets.fi. Etusija on
ATJ:n jäsenillä.
Vierailun aikataulu
klo 14.00 Saapuminen ja yritysesittely
klo 14.30 Tehdaskierros
klo 15.30 Inno-prosessi, innovaatiopäällikkö Riitta
Saleva-Sjöblom
klo 16.15 Laadunvalvonta, laadun ohjauspäällikkö Minna
Tuiskunen
klo 17.00 Maistiaiset pubissa
Tervetuloa!
61
n e T S - P A L S T A | Anna Kojo
Sähköinen jäsenkirje käyttöön
Elintarviketieteiden Seura ry ottaa käyttöönsä sähköisen jäsenkirjeen, joka lähetetään
kaikille seuran jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa seuralle ja hyväksyneet, että seura voi lähettää kyseiseen
sähköpostiosoitteeseen tietoa seuran toiminnasta. Paperisista jäsenkirjeistä luovutaan.
Kutsut seuran vuosi- ja syyskokoukseen
löytyvät Kehittyvä Elintarvike -lehdestä, seuran internet-sivuilta sekä sähköisestä jäsenkirjeestä.
Syksyn tapahtumia
Syksyllä seura ja lehti ovat esille omalla osastollaan kolmessa tapahtumassa.
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät pidetään 10.–11.10. Helsingissä teemalla Allergia
- Ehkäisystä ravitsemushoitoon. Osastomme
numero on 39.
Elintarviketeollisuus 2011 -messut järjestetään 26.–28.10. Tampereella. Kolmatta kertaa
toteutettavien Elintarviketeollisuus-messujen osastoilla ja seminaareissa esittäytyvät
muun muassa viljanjalostus-, liha-, kala-, meijeri-, leipomo- ja juomateollisuus. Messuosastomme numero on A60.
Eläinlääkäripäivät pidetään 30.11.–2.12.
Helsingissä Messukeskuksessa. Eläinlääkäripäivillä on yhteensä yhdeksän luentokokonaisuutta kolmen päivän aikana. Eläinlääkäripäivillä osastomme numero on A11.
Seuran syyskokous 2.11.
Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 2. marraskuuta klo 16 alkaen Tieteiden talolla Helsingin keskustassa.
Ilmoittautumiset sihteerille sihteeri@ets.fi
n KANNATTAJAJäSeN
Logica on enemmän kuin pelkkä sovellustoimittaja
Kevättalvella Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi liittynyt Logica Suomi Oy tarjoaa asiakkailleen konsultointipalvelua, joka
tähtää asiakkaiden toiminnan ja palveluiden
kehittämiseen, integroi tietojärjestelmiä ja on
asiakkaidensa ulkoistuskumppani.
Logica toimii 36 maassa, ja sillä on jo useiden kymmenien vuosien historia Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja
Isossa-Britanniassa. Logican palveluksessa
on 41 000 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 3 200.
– Olemme IT-palveluyritys ja tarjoamme
asiantuntevaa ja konkreettista tietoa teknologioista ja järjestelmistä. Suoritamme asiakkaillemme esimerkiksi IT-sovellusten testausta, tuotamme järjestelmien kehitys-, tuki- ja
ylläpitopalveluita ja tarjoamme automatisointiprosesseja, kertoo liiketoimintapäällikkö
Ilkka Nuutinen.
Hän vastaa Logican elintarvikealalla toimi-
vien asiakkaiden IT-ratkaisujen toimivuudesta.
– Logica toimii useiden merkittävien kansainvälisten elintarviketeollisuuden toimijoiden kumppanina erilaisissa liiketoiminnan ja
tietojärjestelmien kehityshankkeissa sekä
palveluiden tuottajana. Olemme sitoutuneet
pitkäaikaiseen yhteistyöhön asiakkaidemme
ja heidän yhteistyökumppaneidensa kanssa
ja tuemme heidän menestymistään liiketoiminnan kehittyessä. Olemme aktiivisesti läsnä kaikissa asiakkaan toiminnoissa, kuuntelemme ja perehdymme asiakkaan liiketoimintaan, Nuutinen tarkentaa.
Lisätietoa elintarvikealan
ajankohtaisista tuulista
Suomessa Logica on toiminut ja toimii monen
keskeisen suomalaisen elintarviketeollisuuden toimijan toiminnanohjausjärjestelmien
toteutushankkeiden kumppanina, erityisesti
elintarvike-, vilja- ja rehutoimialalla. Lisäksi
Logica tuottaa toiminnanohjausjärjestelmien
jatkuvia kehityspalveluita laajasti toimialan
eri toimijoille. Yritys on toteuttanut ja toimittanut elintarvikealan toiminnanohjausjärjestelmiä vuodesta 1985.
– Elintarvikeala on tärkeä asiakasryhmä Logicalle. Pyrimme auttamaan koko toimialan
toimintaa yhdistämällä ratkaisuillamme toimialan yrityksiä ja siten parantamaan toimialan tehokkuutta. Pyrimme siihen, että ratkaisumme kattavat toiminnot pellolta vähittäiskauppaan. Suomalaisia asiakkaitamme ovat
muun muassa Valio, Jalostaja ja Raisio.
Ilkka Nuutinen kertoo, että Elintarviketieteiden Seura on hänelle entuudestaan tuttu
Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta.
– Pyrimme olemaan mukana elintarvikealan keskeisissä yhteisöissä. Sen vuoksi kannattajajäsenyys ETS:ssä on meille hyödyllinen. Koemme myös ETS:n toiminnan tärkeäksi elintarvikealalla. Toivomme, että kannattajajäsenyyden kautta saamme tietoa elintarvikealan ajankohtaisista asioista, jotta pystymme kehittämään omia ratkaisujamme tehokkaasti. Tulevaisuudessa osallistumme mielellämme esimerkiksi seuran järjestämiin seminaareihin, joissa käsitellään esimerkiksi alan
lainsäädännön muutoksia tai toimialan kehityshankkeita.
Anna Kojo
Ilkka Nuutinen vastaa Logican
elintarvikealan asiakkuuksien IT-ratkaisujen
toimivuudesta. Hän odottaa mielenkiinnolla
ETS ry:n kannattajajäsenyyden tuomia etuja.
KUVA: LOgicA SUOmi Oy
62
24.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Jaostojen toimintaa
ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Hartwallin Lahden tuotantolaitokselle. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: atj@ets.fi.
Vuonna 2012 ATJ järjestää perinteisen seminaarinsa 1.2. Tarkemmat
tiedot tapahtumista löydät seuran internet-sivuilta lähempänä ajankohtaa.
EAJ järjestää Allergeeni-seminaarin 23.11. klo 9–13 Tieteiden talolla.
ETMJ vieraili Primula Oy:n uudella tehtaalla Järvenpäässä 10.5. ja piti
samalla sääntömääräisen vuosikokouksensa.
IPSJ piti vuosikokouksena 23.5.2011 Kylpylä-hotelli Rauhalahdessa
Kuopiossa. Vuosikokouksessa valittiin jaoston vuoden 2011 johtoryhmä, jonka yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta. Jaoston puheenjohtajana jatkaa Jani Koponen.
PTJ järjesti kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteita olivat Raision mallastamo, Nestlén lastenruokatehdas sekä
Lundenin (Jalostaja) tehdas.
TETS järjesti kevätekskursion Elintarvikepäivään 3.5. TETSillä on
käytössään uusi sähköpostiosoite tets@ets.fi. Osoitteeseen voi lähettää TETSin hallitukselle tarkoitettuja viestejä.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 9.6. Henna
Grönberg, Heli Tammivuori, Petri Ollila, Tiia Mörsky, Laura Pokela,
Anna Isokangas, Helinä Siivinen, Marjo Poutanen, Laura Mattinen,
Heikki Aisala, Tiina Palomäki, Elina Hietikko ja Irmeli Lundqvist. Lisäksi uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin Labnet Oy.
Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike
-lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
KUTSU ETS:N SYYSKOKOUKSEEN 2.11.2011
Elintarviketieteiden Seura ry.:n vuoden 2011 syyskokous
pidetään keskiviikkona 2.11.2011 klo 16.00 alkaen Helsingissä Tieteiden talolla, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170
Helsinki. Kokouksen yhteydessä on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä sihteerille sähköpostilla
sihteeri@ets.fi
Kokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden
ääntenlaskijan valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
toteaminen
5. Esityslistan hyväksyminen
6. Tilintarkastajaa koskeva korjausehdotus seuran
sääntöihin
7. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen
8. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin
vahvistaminen
9. Jäsenasiat
10. Muut asiat
11. Kokouksen päättäminen
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2011
Hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2
07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
Pysykää kuulolla!
Aurinkoista alkusyksyä toivotellen
Anna Kojo
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut
yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri(at)ets.fi, sillä jaostot laittavat
tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Aistinvaraisen
tutkimuksen jaoston
johtoryhmä
ETT Kaisu Vuokko
puheenjohtaja
Taloustutkimus Oy
Lemuntie 9, 00510 HELSINKI
p. 040 726 4651
kaisu.vuokko@iki.fi
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
ETS:n kannattajajäsenet
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Foodfiles Oy Ltd
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
Kauppamyllyjen yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Polttimo Yhtiöt Oy
Raisio Oyj
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinerbychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
TETSin
kannattajajäsen
Condite Oy
FT Mika Tuomola
puheenjohtaja
p. 040 732 6700
mika.j.tuomola@gmail.com
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
ETM Tiina Partanen
puheenjohtaja
Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
tiina.partanen@paulig.com
Elintarvikealan talous- ja
markkinajaoston
johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
jani.koponen@thl.fi
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
ETM Hanna Ikonen
puheenjohtaja
Viikki Food Centre, VFC
Viikiinkaari 4
00790 HELSINKI
p. 040 560 4025
hanna.ikonen@
viikkifoodcentre.fi
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FM Oskar Laaksonen
Biokemian ja elintarvike
kemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 333 6816,
040 744 1067
oskar.laaksonen@utu.fi
seuran toimihenkilöt
HuK Anna Kojo
sihteeritaloudenhoitaja
p. 050 337 1070
sihteeri@ets.fi
FT, ETL Jarmo Heinonen
Laurea Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
jarmo.heinonen@laurea.fi
63
n e T S - S i V U T
64
24.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Jaostojen toimintaa
ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Hartwallin Lahden tuotantolaitokselle. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: atj@ets.fi.
Vuonna 2012 ATJ järjestää perinteisen seminaarinsa 1.2. Tarkemmat
tiedot tapahtumista löydät seuran internet-sivuilta lähempänä ajankohtaa.
EAJ järjestää Allergeeni-seminaarin 23.11. klo 9–13 Tieteiden talolla.
ETMJ vieraili Primula Oy:n uudella tehtaalla Järvenpäässä 10.5. ja piti
samalla sääntömääräisen vuosikokouksensa.
IPSJ piti vuosikokouksena 23.5.2011 Kylpylä-hotelli Rauhalahdessa
Kuopiossa. Vuosikokouksessa valittiin jaoston vuoden 2011 johtoryhmä, jonka yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta. Jaoston puheenjohtajana jatkaa Jani Koponen.
PTJ järjesti kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteita olivat Raision mallastamo, Nestlén lastenruokatehdas sekä
Lundenin (Jalostaja) tehdas.
TETS järjesti kevätekskursion Elintarvikepäivään 3.5. TETSillä on
käytössään uusi sähköpostiosoite tets@ets.fi. Osoitteeseen voi lähettää TETSin hallitukselle tarkoitettuja viestejä.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 9.6. Henna
Grönberg, Heli Tammivuori, Petri Ollila, Tiia Mörsky, Laura Pokela,
Anna Isokangas, Helinä Siivinen, Marjo Poutanen, Laura Mattinen,
Heikki Aisala, Tiina Palomäki, Elina Hietikko ja Irmeli Lundqvist. Lisäksi uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin Labnet Oy.
Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike
-lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
KUTSU ETS:N SYYSKOKOUKSEEN 2.11.2011
Elintarviketieteiden Seura ry.:n vuoden 2011 syyskokous
pidetään keskiviikkona 2.11.2011 klo 16.00 alkaen Helsingissä Tieteiden talolla, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170
Helsinki. Kokouksen yhteydessä on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä sihteerille sähköpostilla
sihteeri@ets.fi
Kokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden
ääntenlaskijan valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
toteaminen
5. Esityslistan hyväksyminen
6. Tilintarkastajaa koskeva korjausehdotus seuran
sääntöihin
7. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen
8. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin
vahvistaminen
9. Jäsenasiat
10. Muut asiat
11. Kokouksen päättäminen
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2011
Hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2
07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
Pysykää kuulolla!
Aurinkoista alkusyksyä toivotellen
Anna Kojo
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut
yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri(at)ets.fi, sillä jaostot laittavat
tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Aistinvaraisen
tutkimuksen jaoston
johtoryhmä
ETT Kaisu Vuokko
puheenjohtaja
Taloustutkimus Oy
Lemuntie 9, 00510 HELSINKI
p. 040 726 4651
kaisu.vuokko@iki.fi
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
ETS:n kannattajajäsenet
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Foodfiles Oy Ltd
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
Kauppamyllyjen yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Polttimo Yhtiöt Oy
Raisio Oyj
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinerbychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
TETSin
kannattajajäsen
Condite Oy
FT Mika Tuomola
puheenjohtaja
p. 040 732 6700
mika.j.tuomola@gmail.com
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
ETM Tiina Partanen
puheenjohtaja
Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
tiina.partanen@paulig.com
Elintarvikealan talous- ja
markkinajaoston
johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
jani.koponen@thl.fi
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
ETM Hanna Ikonen
puheenjohtaja
Viikki Food Centre, VFC
Viikiinkaari 4
00790 HELSINKI
p. 040 560 4025
hanna.ikonen@
viikkifoodcentre.fi
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FM Oskar Laaksonen
Biokemian ja elintarvike
kemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 333 6816,
040 744 1067
oskar.laaksonen@utu.fi
seuran toimihenkilöt
HuK Anna Kojo
sihteeritaloudenhoitaja
p. 050 337 1070
sihteeri@ets.fi
FT, ETL Jarmo Heinonen
Laurea Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
jarmo.heinonen@laurea.fi
63

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Similar documents