Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
2/2013
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Kohti pohjoismaista
ruokavaliota
Kalanjalostus
monipuolistuu
PROSESSIT, RAVITSEMUS
& AISTITTAVA LAATU
KALATEOLLISUUS
1
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
WebAx sähköinen omavalvontajärjestelmä
Meillä hymy näkyy ovelle asti, sillä
omavalvontamme on kunnossa
Onko yrityksesi omavalvontasuunnitelma päivitetty yrityksesi toiminnan
mukaiseksi? Saatko tarvitsemasi tiedot, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua
ajoissa? Sähköisen omavalvontaohjelmamme WebAxin avulla teet
yrityksesi arjesta helpompaa ja turvallisempaa.
Pyydä
esittely!
WEBAX SÄHKÖISEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄN
EDUT OVAT MONIPUOLISET:
SAAT NOPEASTI YLEISKUVAN
PÄIVÄN AIKANA SUORITETTAVISTA
OMAVALVONNAN TEHTÄVISTÄ WEBAXIN
TYÖLISTALTA.
SAAT MUISTUTUKSEN TEKEMÄTTÖMISTÄ
TÖISTÄ SÄHKÖPOSTILLA.
ARKISTO, JONNE TALLENTUVAT TEHDYT
TARKASTUKSET JA POIKKEAMIEN
KORJAAVAT TOIMENPITEET.
Tilaa jo tänään!
Lisätietoja:
Asiakaspalvelu | p. 0207 495 706
asiakaspalvelu@racx.fi | www.racx.fi
2
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ VÄHENTÄÄ
ARKISTOITAVAN PAPERIN MÄÄRÄÄ.
JÄRJESTELMÄ TOIMII MYÖS HYVÄNÄ
TYÖKALUNA KETJUJOHDOLLE.
VALMIIT OMAVALVONTASUUNNITELMAT
OVAT HELPOSTI SIIRRETTÄVISSÄ
SÄHKÖISEEN MUOTOON.
n PÄÄKIRJOITUS 2/2013
Kuva: Saija ahvenainen
Luottamus
kovilla
F
innwatchin raportti tammikuussa paljasti kurjat työolot tuotannossa. Kun oli häthätää selvitty tästä kohusta, repesi hevosenlihaskandaali. Tätä kirjoittaessa se käy kuumimmillaan.
Vanha somerniemeläinen sananlasku toteaa, että ”hyvä hevonen näkkyy huanonkin loimen alta”.
Vaan eipä näkynyt edes modernin pakkauksenkaan läpi! Yhä
uusista elintarviketuotteista löytyy vähintäänkin jäämiä hevosenlihasta, jota ei kuitenkaan ole ilmoitettu pakkausmerkinnöissä.
Ei auta, vaikka hevosenliha olisi ollut kuinka hyvää tahansa.
Tuotteet on vedettävä markkinoilta pois, koska liha on ”piilossa”,
siitä ei ole mainintaa pakkauksen päällä.
Väkisin jää miettimään, miten vilpillistä ruokaa kaupoissa myydäkään. Pakkausmerkinnöissä tuotteen kerrotaan olevan jostain
tietystä raaka-aineesta valmistettua, mutta se ei olekaan totta.
Tai pakkauksen päällä olevat merkit antavat sen vaikutelman,
että tuote on alusta loppuun asti valvottua ja eettisesti valmistettua.
Ahneus lienee suurin syy petoksiin, kun halvasta tehdään kallista. Lisäksi yritysten omavalvonnan käytännön toteutus on pettänyt, ja viranomaisetkaan eivät ole pysyneet ajan tasalla. Toivottavasti näistä skandaaleista on saatu lisäpotkua kotimaisen
ruuan edistämiseen. Vastuullisuuden eteen on vielä paljon tehtävää. Sinisilmäinen ei kannata olla.
Itseäni nyppii myös se, että elintarvikkeita rakennetaan jonkun
tietyn terveysvaikutuksen varaan, mutta samalla ”tuhotaan” hyvän raaka-aineen sopivuus toiselle asiakaskunnalle. Kaupoissa
olen esimerkiksi nähnyt tuotteita, jotka on suunnattu sydänterveyden edistämiseen. Tuotteissa on käytetty apu- ja lisäaineita,
jotka estävät sen sopivuuden muun muassa keliaakikoille tai lisäaineita kammoksuville, vaikka itse perusraaka-aine olisi näille
kuluttajaryhmille mitä mainioin. Saa olla todella tarkkana pakkausmerkintöjä lukiessa.
Myös maku on ollut monta kertaa pettymys. Kuitenkin hyvä
maku on kauniin ulkonäön lisäksi ehdottomasti tärkein hyvän
mielen tuoja ruokapöydässä.
Vastuullisuuden
eteen on vielä
paljon tehtävää.
Vanha totuus on, että hyvällä ja hitaalla prosessilla saadaan
hyvät raaka-aineet maukkaiksi ja ravitseviksi ja samalla myös säilyviksi. Mikäs sen parempaa kuin juureen tehty maalaisruisleipä
tai yön yli leivinuunissa hautuneet karjalanpaisti ja muikkukukko!
Mutta tiedämmekö vielä riittävästi, mitä kaikkea esimerkiksi teollisuuden kypsennys- tai fermentointiprosesseissa tapahtuu? Voisiko niitä vielä säätää entistä paremman aistittavan ja ravitsemuksellisen laadun varmistamiseksi, ilman lisäaineita?
Eipä ihme, jos kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita
lähiruuasta, luomusta ja myös kosher-sertifioiduista elintarviketuotteista. Varsinkin kahta viimeksi mainittua elintarvikeryhmää
säädellään ja valvotaan tarkasti. Tässä lehdessä Suomen ylirabbiini Simon Livson kertookin, mistä kosher-ruuassa on kysymys.
Lehdessä on monipuolista asiaa niin ravitsemuksesta kuin aistittavasta laadusta. Sokerina pohjalla näkymiä kalateollisuudesta!
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS. Olemme Elintarvikepäivässä 7.5 Helsingin Messu­
keskuksessa. Nähdään siellä!
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
3
Kuva: ebax Oy
Sisältö 2 • 2013
10.4.2013
Pääkirjoitus: Luottamus kovilla, Raija Ahvenainen-Rantala ..................................................3
Kolumni: Paradoksaalinen maku, Anja Lapveteläinen ............................................................6
Puheenvuoro: Tuotekehitystä monimutkaistuville markkinoille, Suvi Urvikko-Mäkivaara .. 18
Pakina: Ruokaperäistä huutoa, Heikki Manner ..................................................................... 19
Maailma mausteilla: Raaka-aineita vai brändejä vientiin? Ari Virtanen ...........................38
s.14
n Ajankohtaista
Mobiilikoodit
elintarvikealalle
Viime vuosina yleistyneet mobiilikoodit ovat rantautumassa myös
elintarvikealalle.
Elintarvikevalvonnan Oiva-raportointi alkaa toukokuussa, Pirjo Huhtakangas ........................ 12
Mobiilikoodit rantautuvat elintarvikealalle................................................................................ 14
Joutsenmerkki laajenee elintarvikkeisiin ................................................................................... 16
Tähtituote-finalisteissa korostuu pienyritysten innovatiivisuus ................................................ 17
n Teema:
Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu
Kaisa Poutanen: Paikalliset raaka-aineet kunniaan, Pirjo Huhtakangas...................................20
Suuret väestötutkimukset poikivat uutta tietoa, Kaisu Meronen..............................................24
Hiljainen tieto avittaa prosessien ja laadun kehittämisessä, Mauri Yli-Kyyny ..........................28
Maku- ja terveellisyysmielikuvat ovat monitahoisia, Harri Luomala .........................................32
Elintarvikkeet (yltä)kylläisyyden ja painonhallinnan markkinoilla,
Kristiina Juvonen, Leila Karhunen & Kaisa Poutanen .................................................................34
Kuluttajalähtöistä kehitystyötä Pohjois-Savossa, Anja-Riitta Keinänen ...................................36
n Erikoisteema:
Kalateollisuus
Kalastus on Suomessa vastuullista, Katriina Partanen.............................................................40
Luonnonkalaa lisää ruokapöytiin, Pirjo Huhtakangas .............................................................. 41
Kalateollisuus monipuolistuu, Pirjo Huhtakangas ....................................................................42
Kasvuhakuinen perheyritys, Pirjo Huhtakangas .......................................................................44
Keravan Kalatalo yhteistyönä, Pirjo Huhtakangas ....................................................................45
Kalatuotteiden rasvahappokoostumus optimaaliseksi, Susanna Airaksinen ...........................46
Elintarviketalouden tutkimusohjelma........................................................................................47
n Ravitsemus
s.38
Brändit pärjäävät
Elintarvikebrändien merkitys maailmankaupassa kasvaa nopeasti,
Ari Virtanen kirjoittaa Maailma
mausteilla -palstalla.
& Terveys
Kohti terveellistä, pohjoismaista ruokavaliota,
Matti Uusitupa, Marjukka Kolehmainen & Kaisa Poutanen ....................................................48
Keliakia-, diabetes- ja allergiariskiin voidaan vaikuttaa varhain ................................................ 51
Suomi on yhä DASH-ruokavalion mallimaa, Kaisu Meronen .....................................................52
n Talous
& Markkina
Kosher-ruoka kiinnostaa yhä enemmän teollisuutta ja kuluttajia, Simon Livson ......................54
Uusia tuotteita ja palveluja tulevaisuutta ennakoimalla,
Anna Kirveennummi & Riikka Saarimaa...................................................................................56
Lähiruuan tarjontaketjut tarkastelussa, Lotta Jalkanen, Pasi Rikkonen & Heli Kauriinoja ......58
n Tiede
& tutkimus
Aistinvarainen tutkimus ja kuluttajatestaukset monipuolistuvat,
Tuuli Puolimatka & Tuomo Tupasela.........................................................................................60
Opinnäytetöitä ...........................................................................................................................62
Palstat
Alkupaloja ....................................................................................................................................8
Uutuuskirjoja .............................................................................................................................63
Tunnustuksia .............................................................................................................................64
Nimityksiä ..................................................................................................................................65
Haarukassa ................................................................................................................................66
Tapahtumakalenteri ...................................................................................................................68
Hankintaopas.............................................................................................................................69
s.54
Kosher-ruoka kiinnostaa
Laadulliset ja taloudelliset syyt
lisäävät kiinnostusta kosherruokaan.
4
n ETS-sivut
Mehunvalmistusta, sairaalaruokaa ja noroviruksia, Timo Nieminen.........................................73
Elintarvikepäivä kokoaa ammattilaiset Helsinkiin .....................................................................74
ETS-palsta, Anna Kojo ...............................................................................................................75
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: juhani SibaKOv
s.20
Paikalliset raaka-aineet
kunniaan
Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen haluaa nostaa paikalliset, hyvät raaka­aineet ja
ruokavaliot arkikäyttöön. Hän pelkää, että myös kehittyvät maat hylkäävät omat, hyvät
raaka­aineensa ja paikallisen, terveellisen ruokavalion tavoitellessaan uudenlaisia herkkuja.
− Hyvinvointi on luonut uusia ongelmia, muun muassa sen, miten yltäkylläisyydessä voi
elää terveellisesti. Eväät tähän löytyvät usein lähempää kuin moni arvaakaan, Poutanen
vakuuttaa.
Teemat & erikoisteemat
Nro ilmestyy teema
1/2013 22.2.
2/2013 10.4.
3/2013 11.6.
4/2013 27.9.
5/2013 1.10.
6/2013 11.12.
Analytiikka & tuotekehitys
Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu
Kalateollisuus
Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka
Raaka-aineet & lisäaineet
Sopimusvalmistus
Hygienia & jäljitettävyys
Lihateollisuus
Yrittäjyys, markkinointi & koulutus
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
5
n KOLUMNI
Kuva: Tuija HyTTinen/iTä-Suomen ylioPiSTo
Paradoksaalinen
maku
Minkä perusteella valitset ruokasi? Kulutta­
jatutkimusten esille tuomat valintaperusteet
vaihtelevat trendien, tuoteryhmien ja spesi­
fisten kuluttajatarpeiden mukaan. Lähiruo­
ka, luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vas­
tuullisuus tulevat vastaan tämän päivän tren­
deinä. Terveellisyys ja hinta keikkuvat debat­
tien ja suhdanteiden mukaan, mutta tuot­
teen maku se vaan nousee tutkimuksissa
toistuvasti valintakriteereiden kärkisijoille.
Tässä kohtaan henkilökohtaisesti ensim­
mäisen makuun liittyvän paradoksin: Verrat­
tuna nyt vaikka ruuan terveellisyyteen ja sii­
hen kohdistettuun t&k­panokseen, makuun
liittyvä satsaus − huomioiden sen kestosuo­
sikkiaseman kuluttajan valintakriteerinä −
näyttäytyy suomalaisella elintarvikesektorilla
hämmästyttävän vaatimattomana. Ainakin,
jos sitä tarkastelee vaikkapa rekrytointi­il­
moitusten perusteella. Milloin viimeksi olet
nähnyt rekrytekstin, jossa haettaisiin aistit­
tavan laadun ja kuluttajakokemusten am­
mattilaista vastaamaan tuotteiden makuun
liittyvästä osaamisesta t&k:n, markkinoinnin
tai laadunohjauksen tarpeisiin?
Mutta löytyisikö selitys toisesta paradok­
sista: Se, mitä kuluttaja ajattelee olevan ma­
kukokemusta, onkin brändin ohjaksissa?
Esimerkki tästä löytyy äskettäin ilmesty­
neestä Food Quality and Preference ­leh­
destä (2013; 28:505−509). Julkaisussa osoi­
tettiin, että keksin maku­, flavori­ ja miellyt­
tävyystulokset muuttuivat selvästi sen mu­
kaan, tarjottiinko se epäterveellisen vai ter­
veellisen maineessa olevalla brändinimellä.
Ja mikä mielenkiintoisinta, sellaiset henkilöt,
jotka tietoisesti rajoittavat syömistään (rest­
rained eaters), söivät suurempia määriä sil­
loin, kun näytteet oli tarjoiltu terveellisenä pi­
detyn kuin epäterveellisenä pidetyn brändin
kekseinä. Näin ollen vahvalla ja hyvin raken­
6
netulla brändillä pääsee jo pitkälle. Aisti­
osaamisen sijaan saattaakin olla tehok­
kaampaa satsata brändiosaamiseen. Kuka
tietää? Sopiva osaamisalojen yhdistäminen
tuo varmasti synergiaetua.
Mikähän tarkoitus lienee evoluutiolla ja
kulttuurin ja kielen kehityksessä ollut vielä
silläkin paradoksilla, että se, mitä kuluttaja
kuvaa makukokemuksena, koostuu tosiasi­
allisesti sekä maku­ että hajuaistimuksista
sekä vapaiden hermopäätteiden välittämäs­
tä kemotunnosta. Ammattilaiset kutsuvat
tätä aistimusten kirjoa flavoriksi, joka edellä
mainitun esimerkin mukaisesti suodattuu
Makuun liittyvä
satsaus näyttäytyy
suomalaisella
elintarvikesektorilla
hämmästyttävän
vaatimattomana.
kuluttajakokemuksena vielä vahvasti ennak­
kokäsitysten kautta. Miksi niin monessa kie­
lessä vain yksi ilmaus: maku? Ja mielipide
siitä, pidänkö tuotteesta – olosuhteet ja tar­
peet huomioon ottaen − niin paljon, että va­
litsen sen ostoskoriini vielä toisenkin kerran.
Ja sitten ovat vielä ne ulkonäköön, väriin
ja suutuntumaan liittyvät rakenneominaisuu­
det, jotka saattavatkin olla ne keskeisimmät
tuotteen hyväksyttävyyden ja kuluttajan ko­
keman maun vartijat. Ja samalla myös teki­
jöitä, jotka vaikuttavat ruuan aiheuttaman
kylläisyyden tuntemuksiin.
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Entä jos tutkimus vielä jonain päivänä
näyttää toteen sen, että ruokaan liittyvillä
aisti­ ja mielihyväkokemuksilla voi olla käy­
tännön merkitystä pitkällä aikavälillä syömi­
sen hallinnassa? Innostaisiko se meitä kulut­
tajina keskittymään arjessamme syömiseen
ja ruuasta saataviin aistielämyksiin? Innos­
taisiko se myös toimialaamme satsaamaan
aistimusten tietotaitoon nykyistä ennakko­
luulottomammin?
Voi myös kysyä, miten voisimme vauhdit­
taa esimerkiksi Elintarviketieteiden Seuran
aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) jä­
senten keskinäistä yhteydenpitoa tietotaidon
ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi? Olemme jo
osa eurooppalaista E3S­organisaatiota, jon­
ka sivuilta (www.e3sensory.eu) löytyy ajan­
tasaista tietoa merkittävimmistä alan tapah­
tumista ja toimijoista. Kuulin eräällä sympo­
sium­matkallani hyviä kokemuksia kansalli­
sesta sensory­keskustelufoorumista, jossa
arkisia ongelmakohtia vaikkapa uusien me­
netelmien hyödyntämisestä tai raadin kou­
luttamisesta voi pohtia yhdessä muiden alan
kollegojen kanssa. Löytyisikö suomalaiselle
sensory­keskustelufoorumille käyttäjiä ja yl­
läpitäjiä?
Toukokuussa pääsemme ainakin verkot­
tumaan ja päivittämään tietoja kätevästi Hel­
singissä Added Value by Sensory Approaches ­symposiumissa (http://nsw2013.vtt.fi).
Nähdään siellä!
Anja Lapveteläinen
dosentti, yliopistotutkija
Kansanterveystieteen ja kliinisen
ravitsemustieteen yksikkö
Itä-Suomen yliopisto
Kehittyvä
Elintarvike
24. vuosikerta
Aikakauslehtien liiton
ISSN-L 0787-8273
jäsenlehti
ISSN 0787-8273 (Painettu)
ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu)
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA
Elintarviketieteiden Seuran Itä- ja
PROSESSIT, RAVITSEMUS Pohjois-Suomen jaoston ja
& AISTITTAVA LAATU
Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston
johtoryhmät ja toimitus
KALATEOLLISUUS
Henrik Backman
Anja Dernjatin
Riku Isohätälä
Katriina Partanen
Anna Vainikainen
NEUVOTTELUKUNTA
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
infoteam@infoteam.fi
ULKOASU
Mari Kivi
PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
TILAUSHINTA 2013
Kestotilaus 59€/vsk.
määräaikaistilaus 65€/vsk.
oppilaitokset 48€/vsk.
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut. Hintoihin lisätään ALV.
KANSIKUVA
Ab Chipsters Food Oy /Teppo Johansson
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
assistentti-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
info@ets.fi
www.ets.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
7
n ALKUPALOJA
ETP Food for Life -verkosto
ponkaisi uuteen vauhtiin
Biotalous muuttaa
elintarviketeollisuutta
ETP Food for Life -verkosto on 36 maassa toimiva
elintarvikealan yhteistyöfoorumi. Suomen verkoston vetovastuu on siirtynyt VTT:ltä Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:lle, joka vastaa
myös www.foodforlife.fi ja www.foodle.fi sivustoista. Pienen hiljaiselon jälkeen tavoitteena on aktivoida verkoston toimintaa Suomessa ja tarjota
yhteistyöfoorumi innovaatioiden nopeammalle ja
entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle.
VTT käynnisti vuoden alussa uuden kärkiohjelman: Tie Biotalouteen. Siinä on mukana elintarviketeollisuuden uusien arvoketjujen, bisnesmallien
ja tuotantoprosessien kehitystyö. Tutkimus keskittyy kasvipohjaisten elintarvikkeiden, uusien
kuitupitoisten tuotteiden, biokemikaalien ja pakkausmateriaalien kehittämiseen.
− Tavoitteemme on, että Suomen elintarviketeollisuus pystyy tulevaisuudessa tuottamaan entistä terveellisempää ja turvallisempaa, mutta samalla myös maukasta ruokaa kestävän kehityksen ehdoilla, VTT:n teknologiajohtaja anu Kaukovirta-norja toteaa.
Biotalous on biomassan jalostamisesta syntyvä tulevaisuuden teollisuussektori. Ominaista sen
toiminnalle ovat resurssitehokkuus, jalostusarvon
maksimoiminen, kierrätys, tiukka integraatio
energiantuotantoon sekä kyky rakentaa uutta yli
nykyisten sektoreiden. n
Aktivointi konkretisoituu syksyllä toteutettavassa seminaarissa, jossa pääyhteistyökumppaneina
ovat Elintarviketeollisuusliitto ja VTT. Seminaarissa
vauhditetaan vuoropuhelua tutkimuksen ja liikeelämän välillä. Seminaariin on tulossa myös tutkijoiden posterinäyttely. n
Lisätietoja:
www.foodforlife.fi
www.foodle.fi
Perinteet, perhearvot ja nostalgia nousussa
Saarioinen Oy:n lokakuussa 2012 teettämä tutkimus selvitti, mitä arki ja syöminen ovat tulevaisuudessa. Kvalitatiiviseen tutkimukseen vastasivat
elintarviketeollisuuden parissa kuluttajatutkimusta tehneet tutkijat USA:sta, Isosta-Britanniasta,
Saksasta, Alankomaista, Ruotsista, Tanskasta,
Puolasta ja Suomesta.
Tutkimuksessa esitettiin väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa oman näkemyksensä mukaan
ja kertoivat ajankohtaisista trendeistä. Tutkimus
toteutettiin osana Saarioisten omaa Tekes-hanketta innovaatiomenetelmien kehittämisosiossa.
Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden merkittä-
vimmät ruokatrendit ovat perinteet, perhearvot ja
nostalgia. Myös ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys nousivat vahvasti esille.
− Tämän päivän arki on täynnä kiiltokuvamaista suorittamista. Tulevaisuudessa ruuasta ja syömisestä puhutaan arvojen kautta. Voimakkaimmin
ruokaan liitetään perhearvot. Myös kanssakäyminen ja sosiaalisuus korostuvat. Valmisruuan rooli
kasvaa entisestään tarjoamalla ratkaisuja syömiseen liittyviin emotionaalisiin ja käytännön tarpeisiin, Saarioisten markkinointi- ja viestintäjohtaja
Ritva mäenpää kertoo. n
Yli kaksi kolmasosaa maailmankaupasta konsernien sisäistä
Maailmankaupasta yli kaksi kolmasosaa syntyy
konsernien eri yksiköiden välisestä sisäisestä kaupasta. Konsernien sisäisillä siirtohinnoilla on huomattava vaikutus myös bruttokansantuotteeseen.
Kun yhteisöveroaste on Suomessa 24,5 %, yhden
ulkomailta saadun lisäveroeuron BKT-vaikutus on
yli nelinkertainen suoraan verovaikutukseen verrattuna.
Pääosa tuotteiden arvonlisästä syntyy arvoketjun portinvartijayrityksille ja niille, jotka omistavat
aineetonta omaisuutta. Useissa teollisuusyrityksissä sisäisten palvelujen (esim. t&k, myynti,
markkinointi) kustannukset ovat suuremmat kuin
valmistuskustannukset.
Muun muassa nämä tiedot selviävät ETLAn julkaisemasta Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa -kirjasta, jossa on vedetty yhteen tulokset laajan tutkimushankkeen yli 20 osatutkimuksesta. n
Ruokavisa laajenee
maakuntiin
Vuonna 2012 käynnistynyt ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus Ruokavisa laajenee tänä vuonna
maakuntiin. Pilottimaakunniksi on valittu Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi. Näiden lisäksi Ruokavisa
käydään viime vuoden tapaan myös pääkaupunkiseudulla ja nyt myös koko Uudellamaalla.
Ruokavisa koostuu kaikille avoimesta verkkooppimateriaalista, verkossa tehtävästä osaamiskilpailusta ja syksyllä järjestettävästä Ruoka-aika!
-tapahtumasta. Ruokatiedon lisäksi maakuntapilotteja ovat toteuttamassa molemmista maakunnista paikalliset MTK:n liitot sekä Kotitalousopettajien liiton alueelliset yhdistykset. n
Lisätietoja: www.ruokavisa.fi
Suomessa kehitetty maailman tulisin chili?
Suomalainen Fatalii Gourmet -chilituottaja on onnistunut jalostamaan chililajikkeen, joka on vielä tulisempi kuin maailman tulisimman chilin tittelin haltija Moruga Scorpion. Fatalii Gourmet JIGSAW -niminen tulee myyntiin jauheena, ja sen nauttimisessa
on syytä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta.
8
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Fatalii Gourmet -yrityksen chilimestari jukka
Kilpinen on jalostanut chililajikkeita jo vuosien
ajan. Toissa vuonna tuloksena oli kautta aikojen
ensimmäinen Suomessa kehitetty, suojattu chililajike. Nyt syntynyt Fatalii Gourmet JIGSAW -lajike
on usean vuoden jalostuksen lopputulos. n
Tenojoen lohisaalis kasvoi
Tenojoen vesistön kokonaislohisaalis vuonna 2012 oli 110 tonnia, josta vähän yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Saalis oli kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (129 tonnia). Hieman yli puolet saaliista kalastettiin
vapapyynnillä ja loput erilaisilla verkkopyydyksillä.
Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 60 tonnia, joka
oli noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset (30 t), kalastusmatkailijat (29 t) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (1 t). Norjan puoleisesta lohisaaliista
(50 t) valtaosan pyysivät paikkakuntalaiset kalastajat. n
Kalastustuotteiden
valvontaohje uudistettu
Eviran uusi kalastustuotteiden valvontaohje on suunnattu valvontaviranomaisille, mutta myös toimijat voivat sitä hyödyntää. Ohjeessa käsitellään kalastustuotteita koskevia vaatimuksia alkutuotannossa, valmistus- ja vähittäismyyntivaiheessa. Tärkeimmät kalankasvatusta koskevat vaatimukset koskevat kalan aistinvaraista laatua, säilytys- ja
kuljetuslämpötiloja, jäähdytykseen käytettävän veden ja jään turvallisuutta ja pakkausmerkintöjä. n
Lisätietoja: www.evira.fi
Ruokaturvallisuus esillä
IFFA-messuilla
Ruokaturvallisuus on keskeinen teema lihanjalostusteollisuuden ammattilaisten IFFA-messuilla 4.–9.5. Erityisesti raaka-aineiden jäljitettävyyttä parantavat ratkaisut ovat messuilla näyttävästi esillä. Jäljitettävyys koskee tuotantoprosessin kaikkia vaiheita, ja esillä on ratkaisuja aina tuotannon suunnittelusta lähtien.
Kolmen vuoden välein pidettävä tapahtuma käsittelee lihanjalostusalaa sen kaikista eri näkökulmista. Mukana ovat laitteet, tarvikkeet
ja teknologiat niin teurastukseen, lihan leikkaamiseen ja käsittelyyn
kuin punnitsemiseen, pakkaamiseen, kuljettamiseen, jäädyttämiseen,
varastoimiseen ja myymiseen. Lisäksi IFFAssa ovat esillä mausteet
sekä lihan käsittelyn ja makkaranvalmistuksen vaatimat lisäaineet. n
Lisätietoja: www.iffa.messefrankfurt.com
Ravintolamuistot talteen
Hotelli- ja ravintolamuseon Restopedia -hanke kerää suomalaisia ravintolamuistoja. Museojohtaja Anu Kehusmaa kutsuu ravintoloitsijat,
alan ammattilaiset ja kaikki suomalaiset ravintolassa kävijät mukaan
kertomaan omia muistojaan Restopediaan. Muistoja voi lähettää
osoitteissa www.restopedia.fi tai www.facebook.com/hrmrestopedia.
Aineistoa tallennetaan tutkijoita, toimittajia, alan opiskelijoita, tulevia
ravintoloitsijoita ja ravintolakulttuurista kiinnostuneita varten.n
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
9
n ALKUPALOJA
Elintarvikkeiden uudelleenmuokkaus
kiinnostaa
Suolan, sokerin ja rasvan vähentäminen elintarvikkeista eli uudelleenmuokkaaminen on kuuma
puheenaihe Euroopan maissa. Elintarvikealan
osapuolet väittelevät prosessin hyödyistä. Lainsäädäntö ei pysy vauhdissa mukana.
Liikalihavuudesta kärsivän väestön määrä on
kasvanut niin suureksi, että voidaan puhua maailmanlaajuisesta epidemiasta. SALUS-hankkeen
ravitsemusasiantuntija, professori Raija Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
MTT:stä kertoo, että kaikissa Euroopan maissa
ruokavalioon liittyvät sairaudet nostavat kuolleisuuslukuja.
Yhteiseurooppalaisessa EU:n rahoittamassa
SALUS-hankkeessa tutkitaan teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden uudelleenmuokkaamista.
Projekti seuraa 12 EU-maassa elintarvikkeiden ja
valmisruokien sokerin, suolan ja rasvan määrää,
kerää parhaita teollisuuden käytäntöjä niiden vähentämiseksi ja tiedottaa aiheesta yrityksille sekä
kuluttajille.
– Suomessa on puhuttu jo pitkään elintarvikkeiden uudelleenmuokkauksen merkityksestä, ja
olemme edelläkävijöitä esimerkiksi kevyttuotteiden käytössä. Tätä keskustelua käydään nyt kiivaasti Euroopassa, toteaa MTT:ssä SALUS-hanketta vetävä erikoistutkija Terhi latvala.
MTT:n tutkijat ehdottavat uudelleenmuokkaamiselle määritelmää, jossa ruokatuotteen alkuperäistä koostumusta muokataan tiettyjä ruoka-ainesosia vähentämällä tai käyttämällä terveellisempiä ainesosakoostumuksia. Samalla kuitenkin
säilytetään tärkeimmät ominaisuudet, esimerkiksi maku, rakenne ja säilyvyys. n
Kitkan viisas
alkuperäsuojattu
Kitkan viisas -muikku on saanut suojatun alkuperänimityksen EU:n laajuisessa nimisuojajärjestelmässä. Nimitystä käytetään Kuusamon ja Posion
kuntien ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista.
Kitkan viisas on useimpia muita makean veden
muikkukantoja huomattavasti pienempi, joten sen
ruoto säilyy pehmeänä. Kalaa nousee Koillismaan
järvistä keskimäärin 300–400 tuhatta kiloa vuodessa.
EU:n nimisuojajärjestelmä suojaa elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä ja takaa tuotteen alkuperän. Nimisuojauksen on saanut EU-alueella
yli 1 100 tuotetta, joista yhdeksän on tuoreista
kaloista. Suomalaisia tuotteita on rekisteröity yhteensä yhdeksän.
Suomalaiskauppiaita rohkaistaan verkkoon
Suomalaisyrityksiä on ryhdytty rohkaisemaan
verkkokauppatoimintaan. Koko verkkokauppaprosessin ymmärtämistä helpottamaan on
kehitetty eCommerce Lab -demohuone, joka
esiteltiin ensimmäistä kertaa Kaupan liiton
verkkokauppakoulutuksen yhteydessä maaliskuussa.
Verkkokauppaa halutaan tehdä kauppiaille
tutuksi näyttämällä konkreettisesti verkko-ostamisen keskeiset vaiheet. Verkkokaupan demohuone selkiyttää monimuotoista kokonaisuutta ja näyttää kauppiaalle, miten verkkokauppa todella toimii. Tavoitteena on paran-
taa yritysten edellytyksiä ja uskallusta lähteä
mukaan verkkokauppatoimintaan.
Demossa keskeisenä on, miltä verkko-ostaminen, logistiikka ja maksuliikenne näyttävät
kauppiaan näkökulmasta ja toisaalta, mitä
kauppiaan on huomioitava, kun asiakas palauttaa verkosta ostamiaan tuotteita.
Demohuoneen ovat ideoineet alan asiantuntijayrityksistä tulevat verkkokauppakoulutuksen kouluttajat. Käytännön toteutuksesta vastaavat Ammattikorkeakoulu Arcadan opiskelijat. n
Vanha olut takaisin tuotantoon
Ahvenanmaan maakunnan hallitus
ja paikallinen Stallhagenin panimo
ovat sopineet, että maailman vanhimpiin kuuluva olut rekonstruoidaan ja otetaan uudelleen tuotantoon. Olut on peräisin 1840-luvulla uponneesta laivan hylystä,
jonka sukeltajat löysivät Ahvenanmaan eteläpuolelta kesällä
2010. Oluen koostumus on sittemmin perusteellisesti analysoitu VTT:n laboratorioissa moderniin teolliseen tuotantoon soveltuvan reseptin uudelleen luomiseksi.
Olut on säilynyt merenpohjassa 50 metrin syvyydessä noin 170 vuotta. Stallhagenin panimo
rekonstruoi reseptin ja kehittää vanhasta oluesta
uuden tuotantokelpoisen version. Ahvenanmaan
10
maakunnan hallitus on päättänyt, että osa historiallisen oluen tulevista myyntituotoista ohjataan
ympäristön hyvinvointia lisääviin toimiin.
– Maakunnan hallitus on päättänyt tukea näin
kerääntyvillä varoilla meriarkeologista tutkimusta
sekä merialueiden vedenlaadun parantamista ympäristönsuojelullisin keinoin, toteaa kulttuuriministeri Johan ehn maakunnan hallituksesta.
Paikalliselle ”käsityöoluita” tuottavalle Stallhagenin panimolle sopimus avaa uusia mahdollisuuksia ja markkinoita.
– Uskomme, että tästä historiallisesta oluesta
rekonstruoimamme versio tulee kiinnostamaan
oluen ystäviä kaikkialla maailmassa, sanoo Stallhagenin toimitusjohtaja jan Wennström.
Panimon tavoitteena on tuoda kuuluisan hylkyoluen uusi versio markkinoille kesäkuun alussa
vuonna 2014. n
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Sitra luo uutta
bisnestä teollisilla
symbiooseilla
Sitra on tuonut Suomeen kansainvälisesti menestyneen yhteistyömallin, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään toistensa ylijäämämateriaaleja. Teolliset symbioosit luovat uutta liiketoimintaa ja säästävät luontoa.
Suomessa alkoi maaliskuussa resurssiviisauteen ja teollisiin symbiooseihin liittyvä kokeilu,
jonka avulla yritykset voivat tehostaa materiaalien
ja osaamisen käyttöä. Mallin avulla voidaan luoda
uutta liiketoimintaa sekä vähentää kustannuksia,
luonnonvarojen käyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä ja jätteiden määrää. Yritykset saavat lisää
myyntiä ja voivat luoda uusia tuotteita.
Teollisia symbiooseja edistävää NISP-mallia
(National Industrial Symbiosis Programme) kokeillaan kevään aikana pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä.
– Teolliset symbioosit ei ole uudenlainen yhteistyömalli, vaan erittäin hyväksi todettu malli, jota
käytetään jo ympäri maailmaa. Skandinaviassa
tätä ei tosin ole vielä kokeiltu, sanoo johtava
asiantuntija jyri arponen Sitrasta. n
Lisätietoja:
www.sitra.fi/teolliset-symbioosit
www.sitra.fi/resurssiviisaus
Pienten erien kylmäkuljetuksiin
moderni Itella Termo.
Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelun avulla lähetät pienet elintarvike-eräsi nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lähes kaikkialle kotimaahan. Nyt myös suoraan kuluttajaasiakkaille.
Pienet erät nopeasti perille
Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelu
on kehitetty lihanjalostus- ja
valmisruokateollisuuden, meijereiden ja leipomoiden tarpeisiin.
Sillä pystytään vastaamaan muun
muassa lähi- ja luomuruuan
kasvavaan kysyntään. Palveluun
kuuluu erikokoisia EPP-laatikoita
ja Termorullakko. Laatikoihin voit
pakata elintarvikkeita aina 25
kiloon asti ja rullakkoon noin 150
kilon edestä. Itella Termo-palvelu
mahdollistaakin erityisen hyvin
korkeintaan 24 tunnin toimitukset
pienemmille kylmäkuljetuserille.
Ekologisesti ympäri Suomen
Itella Termo-palvelut perustuvat
Itellan kattavaan kuljetusverkkoon, jolloin lähetät pieniä kuljetuseriä helposti ympäri maata
– myös poikki Suomen. Itella
Termo on ekologinen valinta, sillä
kuljetuksiisi ei käytetä kylmäkuljetusajoneuvoja, vaan Itellan
tavallista kalustoa.
Yrityksiin ja kotitalouksiin
omat jakeluajat
Lämpötila jatkuvassa
seurannassa
Kiinnostuitko?
Termo-laatikossa elintarvikkeiden
lämpötilaa pidetään mahdollisimman lähellä lähetyslämpötilaa
kylmägeelien avulla. Elintarvikkeiden lämpötiloja seurataan viiden
minuutin välein laatikossa olevien
sensorien avulla. Halutessasi seuraat lämpötiloja myös itse.
Yrityksille lähetyksesi jaetaan
lähettämistä seuraavana päivänä
klo 14 mennessä, yleensä jo aamupäivällä. Kuluttajille voit valita
jakeluajaksi joko klo 12–15 tai klo
17–19.
Ota yhteyttä p. 0200 77000
www.itella.fi/termo
n AJANKOHTAISTA
Kuva: evira
elintarvikevalvonnan
oiva-raportointi alkaa
Ravintoloiden ja
elintarvikemyymälöiden
elintarvikevalvonnan tulokset
julkaistaan toukokuusta alkaen
Oiva­hymynaamasymboleilla.
− Oiva-raportin saa laittaa toimipaikan
oven viereen vaikka heti sen saavuttua postitse. Pakolliseksi asia muuttuu myöhemmin, mahdollisesti jo myöhemmin tänä
vuonna, Marina Häggman kertoo.
Tavoitteena yhdenmukainen valvonta
Tulokset julkaistaan aluksi internetissä
osoitteessa www.oivahymy.fi. Yritys voi
laittaa saamansa Oiva-raportin myös sisäänkäyntinsä viereen.
− Kunnan terveystarkastaja tekee tavallisen tarkastuksen, jonka tuloksena syntyy
julkaistava Oiva-raportti tavallisen tarkastuskertomuksen lisäksi. Oiva kertoo toimijan toiminnan lainmukaisuudesta, ylitarkastaja Marina Häggman Evirasta kertoo.
Hän vakuuttaa, ettei Oivaa tarvitse pelätä, kun oman yrityksen asiat ovat kunnossa.
− Oivassa on kaksi hymyilevää hymiötä.
Ne kertovat elintarviketurvallisuuden olevan hyvällä tasolla ja sen, ettei kuluttajaa
johdeta harhaan. Tämä asia ei ole uusi. Iso
osa yrityksistä toimii jo nyt kyseisen periaatteen mukaisesti, Häggman vakuuttaa.
Oiva-raportissa kuvataan hymynaamoilla yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia. Mitä leveämpi hymy on, sitä paremmin
elintarviketurvallisuusasiat ovat ravintolassa tai myymälässä hoidettu. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa
ja huono.
Oiva-raportoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa elintarvikevalvontaa kautta Suomen. Kaikki tarkastettavat asiat ovat saaneet arviointiohjeen, ja Evira on järjestänyt
niistä elintarviketarkastajille laajamittaista
koulutusta ympäri maata.
− Yhdenmukaiset arviointiohjeet poistavat suurimmat erot heti alkuun. Jokaista
valvontayksikköä pyydetään ensin yksikön
sisällä yhtenäistämään oppimaansa ja arviointituloksensa. Kun Oiva on astunut voimaan, yhtenäistämistä laajennetaan yli valvontayksikkörajojen, ja pikkuhiljaa valvonta saadaan yhtenäisemmäksi koko Suomessa, Häggman tarkentaa.
Hänen mukaansa Oivan sisäänajossa tärkeintä on, että valvontayksikön sisällä käydään keskustelua arvioinnista, jotta tarkastettavat asiat arvioidaan samalla tavalla valvontayksikön alueella.
− Ennen kuin ensimmäinen Oiva-raportti on ilmestynyt, on liian varhaista sanoa,
miten yhtenäistämistä jatketaan yli valvontayksikkörajojen. Selvää on, että niin tehdään, mutta toimintatavasta ei ole päätöstä, Häggman sanoo.
Oiva-järjestelmässä tarkastettavat asiat
on jaettu 18 ryhmään. Niitä kaikkia ei käydä läpi jokaisessa tarkastuksessa, mutta
erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa puhtauteen ja yleiseen hygieniatasoon
sekä elintarvikkeiden lämpötiloihin ja allergeeneihin.
Tänä vuonna alkava Oivan kakkosvaihe
koskee Eviran valvomia teurastamoita ja
niiden yhteydessä toimivia laitoksia. Oiva
laajenee muihin elintarvikehuoneistoihin
ja -laitoksiin vuoteen 2015 mennessä.
Oiva-pilotti viidessä kunnassa
Valvontatietojen julkaisemista kokeiltiin
Oiva-pilotissa viidessä kunnassa vuonna
2010−2011. Pilottiin kuului rajatusti elintarvikemyymälöitä ja ravintoloita Helsingissä, Heinolassa, Keski-Uudellamaalla, Lappeenrannan alueella sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueella.
Ravintoloiden ja ruokakauppojen valvontatietoja julkaistaan jo monessa maassa:
muun muassa Tanskassa, Belgiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Oiva on saanut vaikutteita eniten tanskalaisesta Smileystä. n
Lisätietoja:
Marina häggman
ylitarkastaja
elintarviketurvallisuusvirasto evira
elintarvikehygieniayksikkö
marina.haggman(at)evira.fi
Oiva-raportti
Oiva-raportti kertoo tarkastuksessa
tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta. Tulokset julkaistaan hymynaama-asteikolla. Mitä leveämpi hymy on, sitä paremmin yritys
täyttää lainsäädännön vaatimukset.
Hymynaamoja on neljä: oivallinen,
hyvä, korjattavaa ja huono. Yleisarvosana määräytyy sen perusteella,
mikä on Oiva-raportissa heikoin arvosana. Se voi sisältää usean oivallisen tuloksen, mutta yhden huonon,
12
jolloin arvosanaksi tulee huono.
Koska raportissa näkyy jokainen
tarkastettu osa-alue ja tulos hymiöin,
raportti voi sisältää monta oivallista
hymiötä, vaikka yleisarvosana olisi
heikompi. Sanallinen huomio antaa
kuluttajalle lisätietoa.
Oivallinen hymiö tarkoittaa, että
yrityksen toiminta on vaatimusten
mukaista.
Hyvä-hymiön saaneen yrityksen
toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka
eivät heikennä elintarviketurvallisuut-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.
Korjattavaa-hymiön saaneen yrityksen toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttaja harhaan. Epäkohdat pitää korjata määräajassa.
Huono-hymiön saaneen yrityksen
toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai
johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan.
Nämä epäkohdat pitää korjata heti.
Oiva-raportti julkaistaan aluksi internetissä ja myöhemmin myös yri-
tyksen sisäänkäynnin yhteydessä.
Malli raportista julkaistaan kevään
2013 aikana.
Elintarvikevalvontatietojen julkistamisesta säädetään elintarvikelaissa (23/2006) ja tarkemmin valmisteilla olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Evira tekee
valvontatietojen julkistamistavasta
määräyksen.
Lisätietoja:
www.oivahymy.fi
Kontakteja yli
toimialarajojen
3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus
Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet FoodTec 2013 -messuilla!
Ensi syyskuussa löydät koko arvoketjun saman katon alta,
kun Helsingin Messukeskukseen kokoontuu elintarviketeknologian koko tuotantoketju suunnittelusta ja pakkauksista
käyttöön ja painokoneista markkinointiin.
Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa
tilaisuuden luoda asiakas- ja kumppanuussuhteita
yli toimialarajojen.
Elintarviketeknologia
Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely
Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi
Muoviteollisuus
Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan!
Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt!
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
www.foodtechelsinki.fi | www.pactec.fi | www.graftec.fi
| www.plastec.fi
13
n AJANKOHTAISTA
mobiilikoodit rantautuvat
elintarvikealalle
Mobiililaitteiden, tablettien
ja muiden päätelaitteiden
nopea yleistyminen on luonut
uudenlaisia mahdollisuuksia
hyödyntää mobiilitekniikoita
elintarviketeollisuudessa.
Mobiilikoodit ovat yleistyneet maailmalla
voimakkaasti viime vuosina. Eri toimialat
ovat hyödyntäneet niitä myös Suomessa,
erityisesti markkinoinnissa ja tuotetietojen
jakamisessa, kuten lehtimainonnassa ja
tuote-esitteissä.
Mobiilikoodeilla tarkoitetaan ensisijaisesti QR-koodeihin perustuvia ratkaisuja.
QR-koodit kehitettiin Japanissa 1990-luvulla. QR-kirjaimet tulevat sanoista Quick Response, mikä tarkoittaa käytännössä sitä,
että informaatio voidaan lukea koodista
kännykkään helposti ja vaivattomasti.
Koodi poikkeaa tavallisesta viivakoodista siten, että informaatio tallennetaan kaksisuuntaisena pysty- ja vaakatasoon (ns.
2D.koodi). Näin koodiin voidaan tallentaa
huomattavasti enemmän informaatiota.
QR-koodi on standardoitu (muun muassa
ISO/IEC 16022) ja laaja-alaisesti käytössä
maailmalla.
QR-koodit ovat pisteistä koostuvia matriiseja, eivätkä itsessään kerro käyttäjälle
mitään tarjottavasta sisällöstä. Koodeihin
yhteyteen liitetyn symboliikan avulla käyttäjälle voidaan antaa vinkkejä siitä, mihin
koodia voidaan käyttää tai mitä koodin takaa löytyy. Symboliikka ja tekstit yhdessä
kertovat myös jotakin siitä, että tämä on
käyttäjälle suunnattu palvelu.
Käyttäjä lukee mobiilikoodin omalla päätelaitteellaan. QR-koodin lukeminen edellyttää, että puhelimessa on kamera, Internet-verkkoyhteys sekä ns. QR-reader -lukuohjelma. Erilaisia lukuohjelmia on saatavilla ilmaiseksi ja yhä useammin lukuohjelma on jo asennettuna kännykkään.
Itse lukeminen tapahtuu siten, että käyttäjä käynnistää lukuohjelman, kuvaa mobiililaitteen kameralla koodin ja tämän jälkeen käyttäjä ohjautuu koodin osoittamalle verkkosivustolle.
14
Kuva :
eb
ax Oy
Kuva: Sanna Lantta
Koodien avulla erilaisiin kohteisiin voidaan laittaa tuotteen valmistukseen, sisältöön tai
hyödyntämiseen liittyvää oheisinformaatiota, toimitusjohtaja Tuomo Paakkanen kertoo.
Monenlaista lisäarvoa
Yksi merkittävä lisäarvo liittyy käyttöön ja
käytettävyyteen. Käyttäjät eivät lue ohjeita
tai ole kiinnostuneita tiedosta, jollei se ole
mielenkiintoista sisällöltään tai esitysmuodoltaan. Mobiilikoodit tarjoavat helpon liittymäpinnan tietoon tai palveluun.
Aina voi kuvitella, miltä näyttäisi esimerkiksi jonkin tuotteen tai palvelun ohjeistus
selostettuna videolla verrattuna pelkkään
yksitoikkoiseen tekstiin.
− Voidaan perustellusti sanoa, että tuotteen arvoa voidaan nostaa tarjoamalla sopivia oheispalveluita. Tuotteessa voisi olla
esimerkiksi koodi, josta aukeaa ohje, miten tiettyä laitetta tulee käyttää. Multimedian avulla monista asioista voidaan teh-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
dä kiinnostavampia, havainnollisempia
ja helpommin ymmärrettäviä, toimitusjohtaja Tuomo Paakkanen Ebax Oy:stä
kertoo.
Mobiilikoodeja voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa kohteisiin kuten hyllyille, mainoksiin, esitteisiin, tuotteisiin ja
pakkauksiin. Koodien toimivuuden kannalta on oleellista, että koodit ovat sijoitettuina paikkoihin, joissa verkkoyhteydet
toimivat. Heikot ja puuttuvat verkkoyhteydet lienevät suurin syy siihen, että mobiilikoodipalvelu ei toimi.
Rajaton määrä tietoa
Koodi vie vähän tilaa, ja siihen liitettyyn
verkkosivustoon voidaan tallentaa käytän-
Kuva: ruOKaKeSKO
Ruokakesko ja K-ruokakaupat hyödyntävät QR-koodeja
Helmikuun 2013 alusta
lähtien viidentoista Pirkkalihapakkauksen etiketissä on
ollut QR-koodi.
Ruokakesko ja K-ruokakaupat
ovat hyödyntäneet QR-koodeja mainonnassa ja tuotepakkauksissa.
− QR-koodin kautta asiakas saa
helposti ja vaivattomasti tuotteeseen
liittyvää lisäinformaatiota ja -palveluja omaan mobiililaitteeseensa.
Elintarvikepakkauksissa olevien QRkoodien kautta asiakkaalle tarjotaan
tuotteeseen liittyvää reseptiikkaa tai
tietoa tuotteen alkuperästä, kehityspäällikkö marja-Riitta jarva Ruokakeskosta kertoo.
Tällä hetkellä Ruokakeskossa on
käynnissä QR-koodipilottihanke HK
Ruokatalon kanssa. Helmikuun 2013
nössä rajattomasti tietoa. Koodeilla voidaan
välittää oikeaa ja tutkittua tietoa.
Ei-digitaalista tietoa on vaikea tuottaa,
jakaa ja ylläpitää. Informaation liittäminen
esimerkiksi tuotteisiin sisältää monia työvaiheita ja on hankalaa.
− Mobiilikoodien avulla tiedon hallinta
on mahdollista tehdä virtaviivaiseksi ja helpoksi. Tietoja voidaan päivittää suurellekin
määrälle kohteita omalta tietokoneelta. Koodienhallintapalvelu mahdollistaa tietojen
päivittämisen etänä, vaikka kohde olisi
muualla tai vaikka itse kohteesta ei tiedettäisi, missä se sijaitsee, Paakkanen selvittää.
Mobiilikoodit ovat kaksisuuntainen kanava. Niiden avulla voidaan sekä jakaa et-
alusta lähtien viidentoista Pirkka-lihapakkauksen etiketissä on ollut QRkoodi.
Skannaamalla koodin asiakas
päätyy mobiilioptimoidulle sivulle,
josta löytyy tuotteeseen liittyviä reseptejä ja ostoslista sekä mahdollisuus osallistua kilpailuun ja antaa
palautetta. Lisätietoa QR-koodikampanjasta löytyy osoitteesta www.
pirkka.fi/qr ja m.pirkka.fi/qr.
− QR-koodien skannausmäärien
ja sisältövalintojen seurannan avulla
saamme arvokasta tietoa siitä, millaiset mobiilisisällöt kiinnostavat Kruokakauppojen asiakkaita, Marja-
tä myös kerätä informaatiota. Käytännössä
tiedon keruu tapahtuu siten, että käyttäjä
ohjautuu koodin avulla palautelomakkeelle, jonne käyttäjä voi tallentaa vaikkapa
asiakaspalauteinformaatiota.
Koodien avulla erilaisiin kohteisiin voidaan laittaa tuotteen valmistukseen, sisältöön tai hyödyntämiseen liittyvää oheisinformaatiota. Koodien avulla on myös helppo välittää käyttäjille tietoja tuotteen alkuperästä. Maailmalla suosittuja ovat olleet
myös tuotteisiin liittyvät ruokareseptit ja
tiedot raaka-aineista.
− Mobiilikoodeilla voidaan myös kerätä
informaatiota ja ne soveltuvat mainiosti
myös tietojen kuten palautteiden keräämi-
Riitta Jarva kertoo.
Pilotti kestää helmikuun alusta
heinäkuun loppuun.
− Haluamme tarjota asiakkaillemme arkea helpottavia palveluita ja
kiinnostavaa sisältöä. Käynnissä onkin parhaillaan useita hankkeita, joilla edistetään sähköistä asiointia
sekä lisätään K-ruokakauppiaiden ja
asiakkaiden välistä vuorovaikutusta,
Jarva selvittää. n
seen. Mikäli koodit on sijoitettu esimerkiksi elintarvikepakkauksiin tai esitteisiin, niitä voidaan lukea vaikka kotona siinä vaiheessa, kun ruokaa valmistetaan, Paakkanen toteaa. n
Lisätietoja:
tuomo Paakkanen
ebax Oy
tuomo.paakkanen(at)ebax.fi
Korkealaatuiset elintarviketurvallisuuden asiantuntijapalvelut
• Auditoinnit toimeksiantojen mukaisesti yksilöllisesti tai valtakunnallisesti
• Valvonnan ammattilaiset ISO-pääauditoijina
• Huom! Interaktiivinen HACCP-koulutus 14.5.2013 Tampereella
Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.envirovet.fi/koulutus
p. 045 895 7705 info@envirovet.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
15
n AJANKOHTAISTA
joutsenmerkki laajenee
elintarvikkeisiin
Joutsenmerkki on ottamassa
isoa harppausta elintarvikkeiden
suuntaan laatimalla kriteereitä
leivälle.
Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, on ennenkin asettanut vaatimuksia elintarvikkeille. Nämä vaatimukset ovat
liittyneet kauppojen valikoimaan sekä hotellien ja ravintoloiden käyttämiin raakaaineisiin, mutta nyt Joutsenmerkki laajenee
myös elintarvikkeisiin.
Ympäristön kannalta parhaat tuotteet ja
palvelut on helppo tunnistaa Joutsenmerkistä. Se perustettiin yli 20 vuotta sitten vähentämään kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Yksittäisen kuluttajan
aiheuttamasta ympäristökuormituksesta
noin neljännes on peräisin ruuasta, joten
on loogista, että Joutsenmerkki otetaan
avuksi myös elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Joutsenmerkki aloittaa leivästä
Ensimmäinen tuoteryhmä elintarvikkeille, joille Joutsenmerkki laatii kriteerit, on
leipomot ja leipä. Kriteerien laadinta on loppusuoralla. Kriteeriehdotus oli lausunnolla tammi-maaliskuussa, ja nyt ehdotusta
vielä viimeistellään lausuntojen perusteella. Tavoitteena on, että kriteerit saadaan
julkistettua vielä tämän vuoden puolella.
Joutsenmerkin tavoitteena on laajentua
myös muihin prosessoituihin elintarvikkeisiin. Ainakin alkuvaiheessa laajeneminen tapahtuu hitaasti. Uusien kriteerien
laadinta on aina usean vuoden työ. Lisäksi ensin arvioidaan, miten kriteerit leipomoille ja leivälle toimivat, ja tulevaisuuden
suunnitelmat tehdään sen perusteella.
Mitä leipomoilta ja leivältä vaaditaan?
Kriteerit leipomoille ja leivälle eivät ole vielä valmiit, joten varmaa tietoa lopullisista
vaatimuksista ei ole. Se on kuitenkin selvää, että suurin osa leivän ympäristövaikutuksista syntyy raaka-aineista ja valmistuksen energiankulutuksesta, joten tärkeimmät vaatimukset painottuvat niihin.
Lisäksi kriteeriehdotuksessa on esitetty
vaatimuksia leipomon jätehuollolle, kuljetuksille, tuotannossa käytetyille kemikaa-
leille (siivous ja pesu), pakkaus- ja kuljetusmateriaaleille, työympäristölle, leipomon epäsuorille hankinnoille, leipomon
laatu- ja ympäristöjohtamiselle sekä leivän
ravitsemukselliselle laadulle.
Raaka-aineiden osalta kriteeriehdotuksessa on painotettu raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja luomuraaka-aineiden käyttöä.
Vaatimukset kannustavat luomun suurempaan osuuteen, sillä leipomo saa sitä enemmän pisteitä, mitä enemmän se käyttää luomua. Pakollisten vaatimusten lisäksi leipomon on kerättävä tietty määrä pisteitä.
Energiankulutuksen osalta kriteeriehdotuksessa on asetettu enimmäisraja-arvo
leipomon energiankäytölle. Myös tässä
kohdassa kriteeriehdotus kannustaa energiatehokkaampaan toimintaan, sillä alhaisemmasta energiankulutuksesta saa enemmän pisteitä.
Kohti pienempiä
ympäristövaikutuksia
Joutsenmerkin selvitysten perusteella leipomoilla ja leivällä on ympäristövaikutuksia, joita voidaan pienentää Joutsenmerkin
Kuva: CreStOCK
Joutsenmerkki laajenee elintarvikealalla leipomoiden kautta.
16
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
avulla. Joutsenmerkki voi osaltaan auttaa
leipomoita näiden vaikutusten vähentämisessä.
Lopulta ympäristövaikutusten vähentämisen onnistuminen riippuu siitä, kuinka leipomot, leivän ostajat ja kauppa innostuvat asiasta. n
Lisätietoja:
Karin bergbom
kriteeripäällikkö
karin.bergbom (at)motiva.fi
Joutsenmerkki
Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tavoitteena on sekä opastaa
kuluttajaa ja ammattiostajaa valitsemaan
ympäristön kannalta
parempia tuotteita että kannustaa valmistajia tarjoamaan tällaisia tuotteita. Merkki on
vapaaehtoinen ja puolueeton.
Joutsenmerkin voivat saada vain sellaiset
tuotteet, jotka omassa ryhmässään kuuluvat ympäristön kannalta parhaitten joukkoon. Joutsenmerkin vaatimukset asetetaan siten, että vain pieni osa tuoteryhmän
tuotteista pystyy läpäisemään ne.
Raaka-aineet ja tuotantoprosessit kehittyvät, ja lainsäädäntö muuttuu. Jotta Joutsenmerkki pysyisi kehityksen kelkassa ja
jatkuvasti erottelisi ympäristön kannalta
parhaat tuotteet muista, uusitaan merkin
kriteerit muutaman vuoden välein.
Merkin kriteerit ja käyttöoikeudet eri tuoteryhmille ovat aina määräaikaisia. Kriteerien kiristyessä tulee merkin käyttöoikeutta
hakea uudestaan. Tällä hetkellä Joutsenmerkinnän piirissä on noin 70 tuoteryhmää.
Suomessa Joutsenmerkkiä hallinnoi Motiva Services Oy.
Lisätietoja:
www.ymparistomerkki.fi
Tähtituote-finalisteissa
korostuu pienyritysten
innovatiivisuus
Tähtituote­raati valitsi tänä
vuonna finalisteiksi pienten
valmistajien tuotteita.
Raati painotti uskallusta antaa ääniä tuotteille, joissa on todellista uutta lisäarvoa ja
joiden tuotekehityksessä on selvästi kuunneltu kuluttajia. Niinpä finalistituotteissa
korostuvat innovatiivisuus, terveyttä edistävät vaikutukset sekä hyvä pakkaussuunnittelu.
Ruoka-alan ammattilaisista koostuva raati valitsi finalisteiksi viisi tuotetta: Biofermen
Oatrim Marja-Mix kaurapohjaisen painonhallintajuoman, J. Martinin vähähiilihydraattisen Skarppi Näkkärin, Patakukkosen
Patakukkonen muikun, Robertsin mustikka-vadelma marjajuoman sekä Saparokujan
ilmakuivatun ILMO-porsaanniskan.
Finalisteiksi nousi kaksi marjapitoista
välipalajuomaa, jotka ovat kuitenkin raadin mielestä niin erityyppisiä, että ne voivat kilpailla keskenään. Soijaton, maidoton,
kasviperäinen ja säilöntäaineeton Biofermen Oatrim-painonhallintajuoma tukee
kuluttajia keveämmässä arjessa. Robertsin
marjajuoma puolestaan on uudentyyppinen tuote, jossa on yhdistetty runsas marjojen käyttö ja proteiinilisä. Juoma on helppo tapa nauttia tärkeitä vitamiineja.
– Biofermen Oatrim-painonhallintajuoman tuoteidea on loistava tarvesyömiseen:
korkea kuitupitoisuus pitää pitkään nälän
loitolla ja juomasta saa tarvittavat ravinteet.
Robertsin marjajuoma on puolestaan tervetullut tuote markkinoille korkean marjapitoisuutensa ansiosta. Tuote sopii erinomaisesti esimerkiksi palautusjuomaksi
vegaaniliikkujalle, raatilaiset kehuvat.
Vähähiilihydraattisesta Skarppi-siemennäkkileivästä raati innostui julistamaan jopa näkkileivän uutta tulemista.
– Erittäin maukas näkkileipä, jossa on
pitkä, hapan maku – aivan kuin itse leivottu. Karppaus on ilmiönä vieläkin pinnalla,
ja hyviä vähemmän hiilareita sisältäviä leipiä ei juuri ole. Tämä on positiivisesti erilainen näkkileipä.
Ilmakuivattu porsaanniska ILMO taas
sai raadin huokailemaan ihastuksesta; innovatiivinen tuote sopii kilpailemaan jopa
tuontituotteiden kanssa.
– Hienoa saada markkinoille tuote, joka
on kotimaista tuotantoa, mutta vastaa kansainvälisesti tunnettuja ilmakuivattuja
kinkkuja. Ensimmäinen suomalainen ilmakuivattu kinkku ansaitsee huomion,
varsinkin kun ilmakuivauksen prosessi on
itse kehitelty. Tämä on ehdottomasti kotimainen vastine tuonnille.
Finalistituotteiden joukkoon äänestettiin
myös kotimaisesta järvikalasta, muikusta
valmistettu Patakukkonen. Raati oli mielissään tuotetta kantavasta tarinasta: siinä
on hyödynnetty hienosti suomalaista eväsruokaperinnettä, kalakukkoa.
– Viehättävä ruokaperinnettä ylläpitävä
uutuustuote, jossa suomalainen järvikala
ja ruis on jalostettu sopivaksi pikkulounaaksi tai täyttäväksi välipalaksi. Valmistuksen pohjana ovat hyvät suomalaiset raaka-aineet, raati ylisti.
Kuluttajat saavat äänestää finalisteista
heille mieluisinta tuotetta Tähtituote-kilpailun verkko- ja Facebook-sivuilla. Kilpailun voittaja ratkeaa puoliksi raadin arvion ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Tähtituote 2013 julkistetaan 7.5. Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa. n
Lisätiedot:
www.etl.fi/www/fi/tahtituote
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
17
n TEEMA PUHEENVUORO
Ruoka herättää päivittäin keskustelua ja saa huomattavan määrän palstatilaa tiedotusvälineissä.
Monet trendianalyysit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa trendit eivät ole yhtä selkeitä kuin nykyään, vaan kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin
ryhmiin, joiden käyttäytyminen poikkeaa merkittävästi toisistaan.
Kuluttajakäyttäytymisen pirstaloitumisesta entistä pienempiin segmentteihin on havaittavissa hyvin myös kaupan leipähyllyllä. Erilaisia vaihtoehtoja
löytyy satoja, ja osa tuotteista on jaottunut hyvinkin
kapeille kuluttajaryhmille.
Entistä moninaisemmat ja samalla pienempiä kuluttajaryhmiä koskevat trendit myös muuttuvat nopeasti. Vielä vuosi sitten leipä oli pahasta, ja nyt
taas se on sallittu trendiherkku. Ravintolat tarjoavat
itse leipomaansa leipää, jota asiakkaat esimerkiksi
tukholmalaisessa ravintolassa voivat odottaa useamman tunnin!
Ravitsemuksen kokonaisvaltainen kuva hämärtyy, kun keskustelua käydään mediassa yksittäisistä raaka-aineista tai tuotteista. Kuluttajaa olisi
hyvä muistuttaa myös siitä, että ruokavalio on kokonaisuus, eikä ravitsemuksellisesti hyväkään
ruokavalio riitä fyysiseen hyvinvointiin, vaan siihen
tarvitaan myös muita elementtejä kuten säännöllinen liikunta.
Taustalla tieto
kuluttajakäyttäytymisestä…
Mediamyllerryksen ja trendien keskellä unohdetaan
helposti ruuan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista:
maku ja ruuan tuottamat makuelämykset. Edustamani yritys on lanseerannut viime vuosina uusia
tuoteryhmiä, joissa on yhdistelty ominaisuuksia ja
käyttöyhteyksiä eri tuoteryhmistä. Tästä ovat esi-
Perusasiat näyttävät
pysyvän samoina:
tuotteiden pitää
maistua hyvältä.
merkkinä RuisSipsit ja Snack-tuotteet, joissa yhdistyvät ruisleivän terveellisyys sekä napostelutuotteiden herkullinen makumaailma. Myös tuotteiden
käyttömahdollisuudet ovat moninaiset: tuotteita voi
syödä sellaisenaan tai valmistaa niistä vaikkapa
herkullisia cocktail-paloja.
Kehitystyö on edellyttänyt kuluttajamieltymysten
ja -käyttäytymisen selvittämistä laajasti. Lisäksi lei-
Kuva: KuvaManu Ky
Tuotekehitystä
monimutkaistuville
markkinoille
pomossa on opeteltu uutta reseptiikkaa ja kehitetty
uusia prosesseja. Esimerkiksi mausteseokset eivät
ole raaka-aineina leipomoteollisuudelle kovinkaan
tuttuja. Lisäksi valmistusteknologia on pitänyt kehittää alusta asti itse. Valmista mallia ei ollut tarjolla.
Onnistuneen lanseerauksen kannalta on erittäin
tärkeää tietää, miten kuluttaja kokee tuotteen aistittavat ominaisuudet, pakkauksen, käyttötarkoitukset
sekä tuotteen hinnan. RuisSipsi-tuoteperhettä kehittäessä tuotteita on testattu erilaisin aistinvaraisin menetelmin. Aistinvaraisia arviointeja on tehty sekä
omalla sisäisellä raadilla että kuluttajaraadeilla. Menetelminä on käytetty kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia
tutkimuksia. Tutkimuksia on toteutettu ryhmäkeskusteluin, tuotetestein sekä nettitutkimuksina.
Omat sisäiset aistinvaraiset testit antavat hyvää,
asiantuntevaa palautetta tuotteen ominaisuuksista,
esimerkiksi maun voimakkuudesta tai rakenteen
mureudesta. Kuluttajatestit puolestaan antavat vastauksen tuotteen kuluttajahyväksyntään ja kertovat
mahdollisuuksista pärjätä markkinoilla. Onnistunut
lopputulos saadaan, kun osataan yhdistää asiantuntija- ja kuluttajaraadin tulokset.
…ja ymmärrys markkinoitten eroista
Viime syksynä kävin haastattelemassa 16−22-vuotiaita koululaisia. Yllätyksekseni huomasin, että he
Poimintoja pohjoismaisesta YouGov-tutkimuksesta 2013
Vajaa puolet suomalaisista, 46 %, on huolestunut
jonkin tietyn aineen esiintymisestä elintarvikkeissa. Ruotsalaisten keskuudessa lukema on samalla tasolla, norjalaisia ja tanskalaisia asia huolestuttaa hieman enemmän.
Suomalaiset liittävät suuret lisäainemäärät
etenkin makeisiin ja kekseihin/kakkuihin, kun
ruotsalaiset ovat eniten huolissaan pakastettujen
yksittäispakattujen ruokien lisäainemääristä.
Voin terveellisyys jakaa mielipiteitä Pohjoismaissa. Yli puolet suomalaisista pitää voita terveellisenä, kun taas tanskalaisista vain joka kym-
18
menes on tätä mieltä. Suomalaiset pitävät myös
omega-3-rasvahappoja terveellisempänä kuin
muiden Pohjoismaiden kuluttajat.
Kolme neljäsosaa suomalaisista käyttää tuotetta parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos se on
aistinvaraisesti todettuna kelvollista. Tanskalaiset
ovat tässä huomattavasti tarkempia: puolet heistä
syö tuotteen, mikäli se maistuu/tuoksuu hyvältä.
Ruuan nettiostaminen on vielä pientä. 10 %
suomalaisista tilaa ruokaa kotiin toimitettuna
muutaman kerran vuodessa, 1 % viikoittain. Tanskalaiset ovat tässä muita Pohjoismaita selvästi ak-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tiivisempia. Etenkin suomalaiset kuitenkin uskovat
tämäntyyppisen toiminnan kasvuun tulevaisuudessa. n
Lähde:
vuosittain toteutettava Pohjoismainen youGov
Food&health-tutkimus, jossa selvitetään
kuluttajien näkemyksiä, käyttäytymistä ja
asenteita ruokaa ja ruoka-aineita kohtaan.
Lisätietoja:
vesa ryyppö
youGovin Suomen edustaja
vesa.ryyppo(at)questor.fi
n PAKINA
Ruokaperäistä huutoa
kiinnittivät tuotetta arvioitaessa täysin erilaisiin asioihin huomiota kuin mitä itse olin ennalta ajatellut.
Nämä nuoret eivät olleet kiinnostuneet lainkaan esimerkiksi kevyttuotteista, vaan herkutteluhetkiin
satsattiin terveellisyydestä piittaamatta. Myös pakkauksen käytännöllisyyteen kiinnitettiin paljon huomiota. Palautteet pakkauksesta liittyivät käyttöyhteystilanteeseen, uudelleen suljettavuuteen sekä
pakkausjätteen määrään.
Kansainvälisen liiketoiminnan kasvaessa olemme
saaneet tutustua eri maiden ruokakulttuureihin ja
kuluttajien erilaisiin makutottumuksiin. Esimerkiksi
tanskalaiset maustavat napostelutuotteensa voimakkaan makuiseksi, kun taas Ruotsissa suositaan
yksinkertaisempia makuyhdistelmiä kuten suola &
pippuri. Venäjällä puolestaan pidetään lihaisista
mauista. Löysin venäläisen marketin hyllyltä leipätikkuja, jotka olivat maustettu lihahyytelön makuiseksi.
Myös mieltymykset pakkauksien ulkoasuihin voivat
olla hyvinkin erilaisia. Pohjoismaissa suositaan pelkistettyä skandinaavista linjaa, mutta Venäjällä pakkausten värien määrät ovat huikeat. On mielenkiintoista
huomata, kuinka kuluttajamieltymykset vaihtelevat
näinkin pienellä maantieteellisellä alueella.
Myös vuosittain toteutettava Pohjoismainen YouGov Food&Health -tutkimus kertoo omaa kieltään
kuluttaja-asenteista. Ohessa on kooste viimeisimmän tutkimuksen tuloksista.
Makua unohtamatta
Elintarvikemarkkinasta on muodostunut kaiken
kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen toimintaympäristö, josta eivät ainakaan jutunaiheet lopu kesken.
Hyvä niin! Ala kehittyy ja kuluttajat tulevat tietoisemmiksi valinnoistaan. Mutta perusasiat näyttävät
pysyvän samoina: tuotteiden pitää maistua hyvältä.
Onnistuneen tuotteen kehittäminen vaatii valtavan
määrän työtä sekä kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämistä. n
Suvi Urvikko-Mäkivaara
kehityspäällikkö
Linkosuon Leipomo Oy
Elintarviketeollisuus on nyt oikein kunnolla huudossa. Sähköinen ja paperinen media lietsovat yhä
enemmän kuluttajien epäluottamus-huutoa. Teollisuudessa tehty ruoka epäilyttää. Kun pullat pannaan putkeen tai lihat liitämään katonrajaan, ne
muuttuvat kotoisia huonommaksi. Huuto ei laannu, vaikka miten prosessin nopeudella ja tehokkuudella perustelisi parempaa laatua kotona tehtyyn verrattuna.
Varsinkin kansainväliset yritykset ovat huudossa, niille kuuluu jo huutaa yksin kokonsa ja muunmaalaisuutensa vuoksi. Vieras ja suuri ei voi olla
luotettava, saati kaunis ja rehellinen, vaikka niissä
useimmiten työskentelevät ammattitaitoisimmat
ja koulutetuimmat ihmiset.
Tuulet vaihtelevat kummasti, muutama kymmenen vuotta sitten kaikki vähänkään ulkomaiselta tuulahtava oli hienoa. Silloin nimenomaan kansainväliset yritykset olivat huudossa, niiden tekemiä tuotteita ihailtiin, pidettiin uuden puutteettoman ajan airueina − ja niiden tuotteita syötiin.
Mutta nyt Euroopassa on kohua kerrakseen.
Tuskin hevonpöly on laskeutunut, kun kakuista
löytyy luonnollisenperäisiä bakteereja ja markkinoilta väärennettyjä luomumunia. Väärennös ei
ollut kovin luonnollinen, kun kerran paljastui. Einesten myynnin pudotukseen on tullut uusi vertaus, se putoaa kuin hevonhäntä, entisistä myyntiluvista on jäljellä vain vähänläntä.
Ruoka ravitsee ihmisten lisäksi politiikkaa ja
populismia. Kohun puhjettua poliitikot huutavat
kilvan, kuinka he jo ajat sitten ovat vaatineet kaikenkattavia alkuperämerkintöjä jokaiseen ruokapakettiin. Teollisuus puolestaan kiistää koskaan
yleensäkään olleensa alkuperäisiä merkintöjä
vastaan. Ravitsemuksellinen kauppapolitiikka
puolestaan sulkee rajoja milloin Venäjällä, milloin
islamilaisessa maailmassa.
Elintarvikehuijauksia ja -väärennöksiä on ollut
maailman sivu ja tulee olemaan, niin kauan kuin
ahneus, anteeksi kustannustehokkuus pyörittää
maailmaa. Huudon aiheita siis riittää. Viime ja
toissa vuosisadalla ei ollut tavatonta, että myytiin
milloin mitäkin vähemmän elintarviketta enemmän ensiluokkaisena ruokana.
Monet muistavat vielä kotoisen rasvakohun
1960-luvulta: siitäkös huuto nousi, kun teknisiä
rasvoja ruuaksi muuttui. Samaa kokeiltiin muutamia vuosia sitten Espanjassa, ei siis mitään uutta
auringon alla. Osa herkkukeittiön pyörittäjistä on
myrkkyheittiöitä. Hygieniapassin lisäksi elintarvikealalle taidettaisiin tarvita eettisyyspassi, ehkäpä myös rehellisyyspassi.
Tämän kaiken keskellä huudetaan vielä, että
ruokaa ei saa prosessoida tai jos saakin, niin vain
minimaalisen vähän. Miksi maidon pitää olla raakaa, mutta lihan ja kasvikset saa kypsentää? Elintarvikelainsäädäntö taas velvoittaa maksimaaliseen prosessointiin, kun kaikki eriperäiset bakteerit pitää turvallisuuden nimissä tuhota.
Ruuan teossa on toki edetty minimaaliseenkin
suuntaan kahtaalla, ranskalaisen keittiön minimaalisten annosten ravintoloissa ja minimaalisen
pieniä partikkeleita erottelevissa suodatuksissa.
Vedestä on jo iät ajat vaihdettu ioneja, herasta erotettu laktoosi ja oluesta alkoholi. Maidosta suodatellaan jo pian yksittäisiä atomeita, molekyylit siitä
kun pystytään seulomaan jo vaivatta.
Ruoka ravitsee
ihmisten lisäksi
politiikkaa ja
populismia.
Kukaan ei ole vain nousevan huudon pelossa
uskaltautunut kertomaan kuluttajille näistä minimaalisen prosessoinnin atomiseuloista. Mahtaneeko syynä olla elintarviketeollisuusyritysten
mukanaolo uusimmissa atomienergiahankkeissa?
Eivät molekyyliajan siivilät ainoalaatuisia ole.
Silmäkoko on toki pienentynyt, vaikka tarvetta olisi myös suurentamiselle, sillä siinä missä ennen
meijereissä tarvittiin sammakkosiivilä ja myllyssä
rottasiivilä, tarvitaankin einestehtaissa nykyään
hevossiivilä.
Vanha sanonta hyvän ja pahan kellon kuulumisen etäisyydestä pitää tänä informaatioähkyn aikana enemmän kuin paikkansa. Kiinassa on toki
yritetty kehittää erilaisia sähköistäkin huutoa suitsivia suodattimia ja siivilöitä, mutta niin vain elintarvikekohut ovat sieltäkin maailmalle levinneet
infokulovalkean tavoin. Tieto ei näihin seuloihin ja
siivilöihin näytä jäävän kiinni, saatikka, että
mini-, mikro- tai nanosuodatuskaan pysäyttäisi
ruokakohun. Vai mahtaako tarpeeksi kova huuto
mennäkin läpi? π
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
suvi.urvikko(at)linkosuo.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
19
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
Paikalliset
raaka-aineet kunniaan
Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen
haluaa nostaa paikalliset, hyvät raakaaineet ja ruokavaliot arkikäyttöön niin
Suomessa kuin muuallakin.
Hän pelkää, että kehittyvät maat tekevät
aivan samat virheet kuin kehittyneetkin
maat: ne hylkäävät omat, hyvät raaka-aineensa ja paikallisen, terveellisen ruokava-
lion tavoitellessaan uudenlaisia herkkuja.
Välimeren ruokavaliota on pidetty pitkään terveellisenä ja nykyisin myös Itämeren ruokavaliota, mutta muissakin maanosissa on omat, hyvät raaka-aineensa, joista
voi rakentaa terveellisen, paikallisen ruokavalion.
− Hyvinvointi on luonut uusia ongelmia,
muun muassa sen, miten yltäkylläisyydessä voi elää terveellisesti. Eväät tähän löyty-
vät usein lähempää kuin moni arvaakaan,
Kaisa Poutanen vakuuttaa.
Työtä tieteenalojen rajamaastossa
Kaisa Poutasesta piti alun perin tulla tutkijalääkäri, mutta hän päätyi isänsä neuvosta opiskelemaan biotekniikkaa teknilliseen korkeakouluun. Nyt akatemiaprofessorina hän työskentelee elintarvike- ja
ravitsemustieteiden välimaastossa.
Kuva: taPiO POhjOLainen
Vapaa-ajallaan Kaisa Poutanen viihtyy puutarhassa, metsässä ja järvellä. Kesällä harrastuksena on omavaraisuusasteen kasvattaminen luonnon
antimilla.
20
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: PLuGi
Lapsia ja nuoria
pitäisi ohjata
valitsemaan terveellisiä
ruokavaihtoehtoja
elämyksellisen oppimisen
avulla.
− Terveys on kiinnostanut minua aina.
Lukioaikana halusin lääkikseen, mutta isä
sanoi, että sinne on vaikea päästä, joten piti olla varasuunnitelma. Kun pääsin polille lukemaan biotekniikkaa, päätinkin pitää
loppukesän luvuista vapaana enkä pyrkinyt lääkiksen, hän kertoo uravalinnastaan.
Tällä tiellä Poutanen on edelleen. Hän
on työskennellyt elintarviketeknologian ja
ravitsemustieteiden tutkijana ja erikoistutkijana VTT:llä vuosina 1980–1989, tutkimusprofessorina vuodesta 1989 lähtien ja
vuodesta 2001 alkaen tutkimusprofessorina sekä VTT:llä että johtajana Kuopion yliopiston (nykyisin Itä-Suomen yliopisto)
Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa. Vuosina 2005−2010 hän
johti yhtä EU:n elintarviketutkimuksen
suurprojektia, Healthgrain -tutkimushanketta. Akatemiaprofessoriksi hänet on nimitetty vuosiksi 2010−2014.
Poutasen tavoitteena on kehittää uusia,
terveellisiä ja kuluttajille maistuvia elintarvikkeita, joilla voidaan vaikuttaa kansainterveydellisesti merkittäviin ongelmiin kuten metaboliseen oireyhtymään. Tarkempana tavoitteena on tunnistaa ne elintarvikkeiden rakennetekijät, joilla on merkitystä insuliiniresistenssin ehkäisemisessä
ja kylläisyyden säätelyssä. Tässä työssä
Poutasella ja hänen työkavereillaan ja yhteistyökumppaneillaan riittää tekemistä.
Prosessointi ei ole pahasta
Kaisa Poutanen ei ymmärrä väitettä, että
ruuan prosessointi olisi pahasta, onhan jo
juuresten pilkkominen ja ruuan valmistus
kotona prosessointia.
− Suurin osa ruuasta prosessoidaan mekaanisesti ja lämmön avulla: keittäminen
ja paistaminen ovat prosessointia. Ei kukaan syö kovia jyviä ja papuja tai kokonaisia kaaleja, Poutanen tähdentää.
Hän muistuttaa, että ruuan viimeinen
prosessointi tapahtuu ruuansulatuskanavassa, josta hajoamistuotteet imeytyvät elimistön käyttöön. Jos elintarvikkeiden valmistuksessa käytetään paljon puhdistettuja raaka-aineita ja kuumennusta, osa raaka-aineiden yhdisteistä on poistettu jo ennen valmistusta tai ne voivat hajota tai
inaktivoitua.
− Mutta ei prosessointi tee elintarvikkeista epäterveellisiä. Se on kaupungistuneessa yhteiskunnassa välttämätöntä myös
säilyvyyden vuoksi ja parantaa ravinteiden
imeytyvyyttä ja säilyvyyttä. Ennemminkin tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaisista raaka-aineista elintarvikkeita tehdään ja miten niitä hyödynnetään.
Poutasta raivostuttaa vaatimus, ettei ruoka saa maksaa juuri mitään, vaikka kaikesta muusta ollaan valmiita maksamaan.
− Haluammeko päätyä tilanteeseen, jossa syömme muualla tuotettua, halpaa ruokaa vain siksi, että se on halpaa? Kyllä Suomella pitää olla vara tuottaa oma ruokansa. Toimiva elintarvikeketju on kansakunnan käyntikortti ja myös valttikortti, Poutanen painottaa.
Poutanen purkaisi pitkiä raaka-aineiden
alihankintaketjuja. Hän uskoo jäljitettävyy-
den merkityksen jatkossa vain kasvavan ja
kehottaa ihmisiä tarkkailemaan myös
omaa käyttäytymistään.
− Ihmisten on helppo osoitella sormella
elintarvikevalmistajia ja pelätä teollista
prosessia, mutta ei miettiä omia arvovalintojaan. Lillukanvarsia osoitellaan, mutta ei
mietitä kokonaisuutta ja omaa elämäntapaa, Poutanen harmittelee.
Lihavuus johtuu monista tekijöistä
Kaisa Poutasen mukaan kylläisyyden tunne ei yksistään selitä lihomista, vaan syöminen tyydyttää myös muita tarpeita. Fysiologisten vasteiden lisäksi psykologisilla
tekijöillä on paljon merkitystä.
VTT:n uudella Kuopion laboratoriolla ja
Itä-Suomen yliopistolla on suunnitteilla
hankkeita, joissa selvitetään kokonaisvaltaisesti syömiseen reagointia, esimerkiksi
kefaalista vastetta eli sitä, miten elimistö
valmistautuu ruuan vastaanottamiseen.
− Jatkossa on tavoitteena eri tavoin mitata myös elintarvikkeiden aiheuttaman
mielihyvän kokonaisvaltaista tuntemusta.
Meitä kiinnostaa myös se, miksi marjojen
ja ruisleivän syönti parantaa insuliinin tehokkuutta niin nopeasti aterian yhteydessä, Poutanen kertoo.
Toinen tutkimushaara on suolisto, jonka
toiminnoilla on suuri rooli muun muassa
kroonisten tautien kehittymisessä. Jos ihminen syö illalla hitaita hiilihydraatteja ja
kuitua, se vaikuttaa edullisesti myös hänen
aamuinsuliinivasteeseensa. Poutasta kiinnostaa erityisesti se, miten suolistobaktee- 
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
21
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
 rien ravinto (ravintokuitu) vaikuttaa elimistön
pitkän aikavälin säätelyyn.
− Kuitu on kaikille
tarpeen, ja sen saannin
voi varmistaa parhaiten
syömällä monipuolisesti ja tarpeeksi kasvikunnan tuotteita. Kasviraaka-aineet ovat luonnostaan hyviä kuidun lähteitä, kunhan kuitua ei
elintarvikkeiden valmistuksessa poisteta.
Teknologian suuri haaste on hyödyntää kasviraaka-aineen luontaiset
rakenneosat terveellisissä, prosessoiduissa tuotteissa kuluttajan makuhermoja tyydyttävällä
tavalla, Poutanen tarkentaa.
Ihmisen lihoessa rasvasolut kasvavat ja kärsivät lopulta hapenpuutteesta. Samalla aineenvaihdunta muuttuu ja tulehdustekijöitä erittyy verenkiertoon. Laihtumisen
lisäksi muun muassa marjoilla, täysjyväviljoilla ja kaloilla on tulehdusarvoja laskevia vaikutuksia.
Kuopiossa on viime vuosina tehty useita ruokavaliointerventiotutkimuksia ruoka-aineiden vaikutusten selvittämiseksi, ja
vahvistusta niiden terveyttä edistävistä vaikutuksista on saatu. Erityisesti ruisleipä
kiinnostaa, koska sen runsaan syönnin on
havaittu tehostavan sokeriaineenvaihduntaa, alentavan tulehdustekijöitä ja vaikuttavan edullisesti rasvasolujen toimintaan.
Kuva: juhani SibaKOv
Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen sanoo,
että prosessointi ei tee elintarvikkeista
epäterveellisiä. Ennemminkin kannattaa
kiinnittää huomiota siihen, mistä raakaaineista elintarvikkeet tehdään.
Suomeen omaa
raaka-aineteollisuutta
Kaisa Poutanen sanoo, että Suomi on monella tapaa edelläkävijä ja teollisuus valmistaa paljon hyviä, terveellisiä elintarvikkeita edistyneillä teknologioilla, vientituotteiksikin sopivia.
− Toisaalta omaa raaka-aineteollisuutta
meiltä puuttuu. Raaka-aineteollisuudessa
jalostusarvo on lopputuotteiden valmistamista suurempi, ja sen markkinat ovat kansainväliset. Ksylitol ja Benecol ovat hyviä
esimerkkejä suomalaisista ingredientti-innovaatioista. Kauran fraktiointia on kehitetty pitkään. Kauraraaka-aineiden tuotanto sopisikin Suomelle erinomaisesti. Aina
ei tarvitse olla kyse edes suomalaisesta raaka-aineesta, rakennetaanhan Suomeen parhaillaan soijaa jalostavaa tehdasta, Poutanen toteaa.
Hän pohtii, miksi Suomi ei ole valmistusteknologioiden ja elintarvikekonseptien
viejänä menestyvä maa?
− Suomi on sopivankokoinen maa demota myös vientiin kelpaavia tuotteita, joissa
hyödynnetään suomalaista elintarvikeosaamista laajasti. Suomessa on paljon alan
osaamista ja mahdollisuuksia esimerkiksi
erikoisruokavalioiden koostamisessa, Poutanen tähdentää.
Hän miettii myös tietoteknisen osaamisen hyödyntämistä elintarvikeviennissä.
− Voisiko Sinfos-tuotetietopankin päälle
rakentaa valintapolkuja? Voisiko vienti tapahtuakin ICT:n kautta?
Poutanen kuuluu itse siihen ihmisryhmään, joka haluaa nähdä ravintolan ruokaannoksen vieressä muutakin kuin hinnan,
esimerkiksi energia- ja ravintosisällön.
− Voisiko ruokalistalla olla vaikkapa
kännykällä luettava koodi annosten vieressä? n
Pirjo Huhtakangas
Kuva: PirjO huhtaKanGaS
Poutasen ruokaremonttiteesit
Terveellisiä vaihtoehtoja pitää
laittaa houkuttelevasti esille.
22
Jos Kaisa Poutanen saisi päättää,
miten hän parantaisi suomalaisten
ravitsemusta, lista on selkeä.
Ensinnäkin päähuomio pitäisi keskittää lapsiin ja nuoriin. Heidän tulisi
oppia syömään terveellisesti ilon ja
voimaantumisen avulla, ei valistamalla.
− Syöminen on osa elämänhallintaa. Lapsia ja nuoria tulisi ohjata elämyksellisen oppimisen avulla valitsemaan, mitä heidän kannattaa tehdä
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ja syödä, Poutanen tähdentää.
Toiseksi hän toivoo, että Suomessa panostettaisiin enemmän terveellisten elintarvikkeiden tuotekehitykseen, jotta olisi helpompi jäädä terveellisten vaihtoehtojen ”koukkuun”.
− Tässä kemia ja tekniikka voisivat lyödä kättä psykologian kanssa:
tarvitaan tutkimusta yli tiederajojen,
Poutanen sanoo.
Kolmanneksi terveellisiä vaihtoehtoja pitää laittaa houkuttelevasti tar-
jolle, jotta ihmiset voivat niitä ylipäätään valita syötäväkseen.
− Esimerkiksi naposteluporkkanat
ja paloitellut hedelmät tekevät hyvin
kauppansa, kun niitä on tarjolla vaikkapa kokouksissa, Poutanen vakuuttaa.
Hän kysyy, miksi esimerkiksi suomalaisen lentokentän kahviossa ei tulvahda vastaan ruisleivän tuoksu, vaan
croissantin tai munkin tuoksu. n
Rehtiä
pohjoisen kalaa
H
ätälän kotimainen kala on peräisin pohjoisen puhtaista vesistä, kuten
Oulujärveltä, muualta Kainuusta ja Koillismaan erämaajärvistä.
Arvostamme lähiseudun ammattikalastajia tärkeinä yhteistyökumppa­
neinamme. Reilun kohtelun ja vastuullisen asenteen lisäksi pyrimme
helpottamaan kalastajien työtä esimerkiksi kuljetusjärjestelyillä ja osto­
toiminnan pitkäjänteisyydellä.
Hyvät ja tiiviit suhteet ovatkin säilyneet läpi vuosikymmenten: osa
kalastajista toimittaa Hätälälle kalaa jo kolmannessa polvessa. Yhteis­
työmme tuloksena syntyy laadukkaita kotimaisia kalatuotteita, jotka
maistuvat hyvältä – ja joita voi nauttia hyvällä omallatunnolla.
Hätälä oli mukana hankkimassa kylmäkonttia
Sotkamon ja Kuhmon kalastajille.
Lue lisää osoitteessa www.hatala.fi
Hätälän Oulujärven kuhaa saatavana hyvin
varustelluista kaupoista.
Voita rentouttava kylpyläviikonloppu kahdelle
Oulussa ­ tykkää meistä Facebookissa ja
osallistu kilpailuun!
www.hatala.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
23
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
Suuret väestötutkimukset
poikivat uutta tietoa
Suomalaistutkimukset halutaan mukaan
suuriin kansainvälisiin kohortteihin, selvisi Ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaarissa marraskuussa Helsingissä.
Tilaisuudessa esiteltiin useita laajoja ravitsemustutkimuksia, jotka jatkuvat edelleen.
− Suomessa on poikkeuksellisen hyvät
väestörekisterit ja seurantajärjestelmät. Tässä Pohjoismailla on paljon annettavaa ravitsemustutkimukselle, Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totesi.
Kuva: PLuGi
Suomessa on hyviä
ravitsemustutkimuksia laajoista
väestöaineistoista, joita on koottu
vuosikymmenien aikana. Nyt
suuntauksena on aineistojen
yhdistäminen entistä suuremmiksi
kokonaisuuksiksi.
Suurten tutkimusaineistojen yhdistely
sisältää paljon ratkottavaa. Näitä ovat muun
muassa tutkimusmetodien huomiointi ja
teknisten asioiden yhteensovittaminen.
Myös ruuan terveellisyyttä kuvaavien mittareiden sisällöstä tulisi päästä yksimielisyyteen.
− Tutkimusten yhdistämiseen liittyy
myös juridisia ongelmia, ja eettiset kysymykset ovat haasteellisia. Jos eettinen käsittely eri maissa vaihtelee, aineistojen yhdistäminen on vaikeaa.
Lasten korkea kolesteroli
käynnisti LASERIn
Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. LASERI on alan suurimpia tutkimuksia maailmassa.
− Tutkimus tunnetaan myös Monikeskus-tutkimuksen nimellä. Se sai alkunsa,
kun 1970-luvulla huomattiin, että suomalaislapsilla oli maailman korkeimmat kolesteroliarvot, ETT Vera Mikkilä Helsingin yliopistolta kertoi.
LASERIn päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä valtimotautien sairastumisriskiin
aikuisena.
− Tutkimuksessa selvitetään myös riskitekijöiden kasaantumista, alueellisia eroja
sekä iän ja ajan vaikutusta. Mukana on
myös vahva psykologinen ja käyttäytymispuolen tutkimus sekä viime vuosina myös
geeni- ja ympäristötekijöiden vaikutuksen
tutkiminen, Mikkilä sanoi.
LASERI-tutkimus alkoi vuonna 1980, ja
siihen osallistui yli 3500 iältään 3−18-vuotiasta lasta ja nuorta. Sen jälkeen tutkittavia
on seurattu useissa kenttätutkimuksissa.
Viimeisin seuranta oli vuosina 2010–2011,
jolloin tutkittavat olivat 33–48-vuotiaita.
Tärkeimpiä LASERI-tutkimuksen tuloksia on lasten ja nuorten kohonneen seerumin kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen, lihavuuden sekä tupakoinnin suuren
Äidin imetyksenaikainen rasvahapposaanti
on yhteydessä lapsen seerumin
rasvahappotasoihin.
24
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
merkityksen yhdistäminen valtimokovettumataudin varhaismuutosten syntyyn.
Elintapojen yhteys
sydänterveyteen löytyi
Tuloksista johtuen viime aikoina onkin painotettu lapsuusiän elintapojen merkitystä
sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ravitsemuksen osalta tulokset myötäilevät
nykyisiä ravitsemussuosituksia pehmeän
rasvan ja runsaan kasvisten käytön hyödyistä.
− LASERI on mukana monissa konsortioissa, joista ravitsemustutkimuksen kannalta kaksi tärkeintä ovat CHARGE (The
Cohorts for Heart and Aging Research in Genomic Epidemiology) ja i3C (International Childhood Cardiovascular Cohort Cosortium), Mikkilä kertoi.
Mikkilä on mukana LASERI-aineistolla
myös Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman GENDI-hankkeessa, jossa
tutkitaan ravitsemuksen ja geenien yhteisvaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin ilmenemiseen.
− Suomen Akatemian rahoitus GENDIhankkeelle päättyi vuoden 2010 lopussa,
mutta GENDIssä aloitettua nutrigeneettistä tutkimusta toki jatketaan LASERIssa vielä nyt ja tulevaisuudessakin.
Kaiken kaikkiaan LASERI-tutkimuksen
tuloksista on kirjoitettu yli 500 julkaisua ja
yli 40 väitöskirjaa.
− Haluamme mukaan useisiin kansainvälisiin kohorttitutkimuksiin, jotta saisimme vahvistusta omille tuloksille ja tutkittavien otos riittäisi paremmin, Mikkilä perusteli.
STRIP on löytänyt tiensä suosituksiin
Varhaislapsuudessa alkanut sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyprojekti
STRIP (Sepelvaltimo Taudin Riskitekijöiden Interventio Projekti) on ehtinyt jo aikuisen
ikään. Projekti käynnistyi osin LASERItutkimuksen pohjalta.
Vuonna 1990 projektissa aloitti tuhatkunta seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Puolet perheistä satunnaistettiin
elämäntapaneuvontaryhmään ja puolet
seurantaryhmään.
− Vauvaikäisestä asti neuvontaa saaneet
tutkimushenkilöt ovat nyt parinkymmenen vuoden ikäisiä. Neuvontavaihe loppui
vuosina 2010–2011, ja tutkittavien seurantaa jatketaan viiden vuoden välein, kertoi
Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti, FT
Hanna Lagström.
Tähän mennessä STRIP-projekti on osoittautunut Lagströmin mukaan toimivaksi,
sillä neuvontaryhmän nuorten seerumin
kolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet
ovat olleet seurantaryhmän lasten arvoja
matalammat. Ravinnon rasvojen saanti on
edelleen painottunut neuvontaryhmässä
moni- ja kertatyydyttymättömiin rasvoihin, kun taas seurantaryhmässä käytetään
enemmän tyydyttynyttä rasvaa.
Margariinillakin kasvaa
STRIP todisti muun muassa, että sydänystävällinen ruoka on turvallista lapsen kasvulle ja kehitykselle.
− Tutkimuksen alussa se ei ollut itsestäänselvyys. Ravitsemuksessa tapahtuneista muutoksista huolimatta neuvontaryhmän lasten kasvu ja neurologinen kehitys
etenivät normaalisti. Ultraäänitutkimusten
mukaan interventio on vaikuttanut edullisesti myös valtimoiden sisäkerroksen toimintaan, Lagström sanoi.
STRIP-projektissa on syntynyt useita väitöskirjoja hyvän ravitsemuksen ja liikunnan hyödyistä sydänterveydelle. Lagströmin mukaan STRIP-projekti on tällä hetkellä johtava lasten preventiivisen kardiologian tutkimus maailmassa.
Projektin tulosten perusteella Suomessa
on muun muassa otettu yleiseen käyttöön
suositus rasvattoman maidon ja kasviöljylisän käytöstä 12 kuukauden iästä alkaen.
Syksyllä 2007 Amerikan sydänyhdistyksen Circulation -lehden pääkirjoitus nosti
esiin STRIP-projektin tulokset. Kirjoituksen mukaan Yhdysvalloissa tulisi ottaa pikkulapsille, lapsille ja nuorille käyttöön samantapainen ruokavalio kuin STRIP-tutkimuksessa suositellaan.
− STRIP on löytänyt tiensä moniin ravitsemussuosituksiin kotimaissa ja ulkomailla, ja sitä on hyödynnetty paljon terveyskasvatusaineistoissa. Jatkossa tutkimusyhteistyö on enemmän kuin kiinnostavaa, ja
sitä pohditaan, Lagström sanoi.
kimuksella, joka on pitkäaikainen nuoruustyypin diabeteksen ennustamis- ja ehkäisytutkimus.
Tutkimuksessa selvitetään perimän lisäksi esimerkiksi virusinfektioiden ja eri
ravintotekijöiden merkitystä tyypin I diabeteksen ja siihen kytkeytyvien autovastaaineiden ilmaantumisen eli esidiabeteksen
synnyssä.
DIPP-ravintotutkimusta johtaa terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori, ravitsemusyksikön päällikkö Suvi Virtanen, joka kertoi pääkohtia tähän
mennessä kertyneistä tuloksista. Ne tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan
varhainen lisäruokien aloittaminen on yhteydessä lisääntyneeseen lapsuusiän diabeteksen esiasteen riskiin lapsilla, joilla on
nuoruusiän diabetekselle altistava geeniperimä.
− Riski saada esidiabetes oli kaksinkertainen, jos juuresten käyttö oli aloitettu neljän kuukauden ikään mennessä, Virtanen
kertoi.
Maitovalmisteiden runsas käyttö oli lievässä yhteydessä esidiabeteksen riskiin.
− Kalavalmisteiden käytöllä taas näyttäisi olevan suojavaikutusta esidiabeteksen
syntyyn. Tulokset ovat vielä alustavia ja
vaativat vahvistusta muissa tutkimuksissa, Virtanen totesi.
Varhaisella ravitsemuksella saattaa kuitenkin olla tärkeä rooli tyypin 1 diabeteksen ja muiden immunologisten sairauksien synnyssä, sillä lapsen immuunijärjestelmä ja suoliston mikrobisto kehittyvät voimakkaasti ensimmäisten kuukausien aikana.
Äidin ruokavalio heijastuu lapselle
DIPP-tutkimus on meneillään yliopistollisissa sairaaloissa Turussa, Tampereella

Kuva: PirjO huhtaKanGaS
DIPP selvittää diabeteksen
riskitekijöitä
Nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa,
ja se yleistyy edelleen. Taudin ilmaantuvuus on viisinkertaistunut 1950-luvulta. Ilmiön syitä pyritään selvittämään DIPP-tut-
LASERI- ja STRIP-tutkimus ovat tuottaneet
tietoa ravitsemuksen yhteydestä lasten
sydänterveyteen.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
25
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
Lisäruokien anto suojaa
allergioilta ja astmalta
Nuoruustyypin diabeteksen lisäksi tutkimuksen kohteena ovat astma ja allergia.
DIPP-ravintotutkimuksen viisivuotisvaiheessa selvitetään lasten allergisia sairauksia kyselylomakkeella ja mittaamalla verestä spesifejä IgE-vasta-aineita.
− Pitkä imetys näyttää suojaavan eiatooppiselta astmalta. Varhainen muiden
ruokien aloittaminen oli käänteisessä yhteydessä atooppisen nuhan ja astman riskiin, Virtanen selvitti.
Äidin rasvahappojen saannin ja lapsen
astmariskin välillä havaittiin yhteyksiä, erityisesti alfa-linoleenihapon saanti raskauden aikana oli suojaavassa yhteydessä astman kehittymiseen lapsella.
DIPP-ravintotutkimus alkoi Oulussa
vuonna 1996 ja Tampereella vuonna 1997
ja jatkuu toistaiseksi edelleen. DIPP-ravintotutkimusryhmä toimii Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella ja THL:n
ravitsemusyksikössä Helsingissä.
PANIC tutkii lasten liikuntaa
ja ravitsemusta
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen (Physical Activity and Nutrition in
Children) osallistuu noin 500 kuopiolaislasta, jotka aloittivat koulunkäynnin vuosina
2007–2009 tutkimuksen käynnistyessä. Tutkimuksessa seurataan lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia aikuisikään saakka.
Tutkimuksen alussa lapset jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmä sai liikunta- ja ravitsemusohjausta seitsemän kertaa kahden vuoden aikana. Interventio loppui vuonna 2011. Menossa on
seitsemän vuoden seurantatutkimus, ja luvassa on seurantaa vielä tämän jälkeenkin.
Tutkimuksesta on valmistunut tai valmisteilla 15 väitöstutkimusta.
Kuva: PLuGi
 ja Oulussa. Aineisto on geneettisesti valikoitu: Tutkimukseen seulotaan ja kutsutaan mukaan vastasyntyneet, joilla on
nuoruustyypin diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Tutkittavia on kertynyt noin
7800, ja DIPP-ravintotutkimuksesta on valmistunut tai tekeillä yhdeksän väitöskirjaa.
DIPP-ravintotutkimuksessa äidin raskaudenaikaista ravitsemusta seurataan
muun muassa frekvenssikyselylomakkeella. Tutkittavien lasten ruuankäyttöä selvitetään kyselylomakkeen ja kolmen päivän
ruokakirjanpidon avulla kolmen ja kuuden
kuukauden iässä, vuoden iässä sekä siitä
eteenpäin vuosittain.
Lisäksi seurataan lapsen kasvua, uusien
ruokien aloitusikää sekä arvioidaan imeväisikäisillä rintamaidon määrää lapsen
kasvutietojen perusteella. Lapsen ravitsemustilaa mitataan tutkimuksessa verestä
ja hiusnäytteestä.
Tutkittavista sekä lapset että äidit söivät
suosituksiin nähden liikaa sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa, liian vähän kasviksia,
hedelmiä, marjoja ja kalaa. Muun muassa
D-vitamiinin saanti jäi suositeltua pienemmäksi.
− Lapsen ruokavalio heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Äitien ja lasten
ruokavaliotyypit olivat yhteydessä toisiinsa, samoin äidin alhainen koulutustaso ja
nuori ikä heikentyneeseen ruokavalion tasoon, Virtanen summasi.
Tulosten mukaan lapsen painoindeksi
myötäilee painonkehityksessä äidin painoa. Ylipainoisen äidin lapsen painonnousu kääntyy nousuun nopeammin kuin normaalipainoisen.
Tutkimuksessa varmistui myös, että äidin imetyksenaikainen rasvahapposaanti
on yhteydessä lapsen seerumin rasvahappotasoihin.
Ylipainon
riskiryhmään
kuuluvat
erityisesti
nopeasti
syövät,
ruuasta
pitävät ja
tunnesyöjät.
26
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
− On suuri joukko sairauksia, joita pystytään estämään puuttumalla varhaisessa
vaiheessa riskitekijöihin. Esimerkiksi metabolisen oireyhtymän taustalla on useimmiten liikaa energiaa ruuasta ja liian vähän
arkiliikuntaa, kertoi tutkimuksen johtaja,
lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on
tuottanut paljon tietoa lasten liikunnasta,
ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkierrosta, suun terveydestä ja elämänlaadusta sekä liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Käytössä on suuri määrä eri
mittareita.
Vain osa yltää suosituksiin
− Tulosten mukaan suurin osa lapsista liikkuu vähemmän kuin suositellun vähimmäisajan kaksi tuntia päivässä. Vain pieni
osa saavutti ravitsemussuositukset ravintoaineiden suhteen, Timo Lakka totesi.
Lakan mukaan metabolisen oireyhtymän markkerit näkyvät jo ylipainoisilla
lapsilla.
− Jos lapsella on korkea kehon rasvaprosentti, myös maksa-arvot ovat lievästi koholla ja valtimoissa jäykkyyttä. Mikäli lapsen ylipaino korjaantuu aikuisikään mennessä, tilanne korjaantuu sairastumisriskien suhteen. Terveyttä edistävällä ravitsemuksella ja liikunnalla voidaan vaikuttaa,
Lakka muistutti.
Esimerkiksi säännöllisillä aterioilla on
selvä suojaava vaikutus ylipainon suhteen.
Säännölliset ateriat toteutuivat alle puolella tutkittavista. Ylipainon riskissä olivat
erityisesti nopeasti syövät, ruuasta pitävät
ja tunnesyöjät.
Vähäinen uni ja liikunta aiheuttavat epäterveellistä ravitsemusta, esimerkiksi napostelua, josta on huonoja seurauksia terveydelle. Lakan mukaan erityisesti välipalojen suuri merkitys energianlähteenä olisi hyvä tiedostaa. Lapset saavat välipaloista runsaasti energiaa, josta suuri osa tulee
sokerista.
− Jos saataisiin lapset liikkumaan ja syömään terveellisesti, pystyisimme ehkäisemään varhaisen ateroskleroosin merkkejä.
Silloin ei tarvitsisi sairastaa keski-iässä sydäntauteja, Lakka pohti.
Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikössä yhteistyössä
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen
ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastentautien
Kuva: PirjO huhtaKanGaS
klinikan ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osaston, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen, Kansanterveyslaitoksen ja Kuopion kaupungin kanssa.
Pohjois-Suomen
syntymäkohortti jatkuu
Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma NFBC (North Finland Birth
Cohort) on ihmisen koko elinkaaren kestävä
tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Ohjelmaan on koottu Pohjois-Suomessa vuosina
1966 ja 1986 syntyneiden ikäluokkien
terveystietoja. Molemmissa ikäryhmissä äitejä ja lapsia on seurattu kiinteästi äidin äitiysneuvolaan ilmoittautumisesta lähtien.
− Tutkimus sai alkunsa, kun huomattiin
lasten korkeampi sairastavuus Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kertoi dosentti Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.
Syitä korkeampaan sairastavuuteen on
Laitisen mukaan monta aina alhaisemmasta koulutustasosta lähtien. Myös elintavat
ja heikompi terveyspalvelujen saatavuus
pitkien välimatkojen vuoksi vaikuttavat.
Tutkimus on koonnut tietoa yli 10 000 hengen ikäluokista muun muassa raskausajalta,
syntymä- ja 1-vuotistarkastuksista sekä myöhemmin postikyselyllä ja laajalla terveystutkimuksella. Tutkimus jatkuu edelleen.
− Tällä hetkellä keräämme tietoja 46-vuotiaiden terveystarkastuksista, Laitinen sanoo.
Ikihyvä-hanke seuraa ikääntyvän väestön
hyvinvointia.
Ravitsemuksen saralla Pohjois-Suomen
syntymäkohorttia on hyödynnetty erityisesti kasvun ja kehityksen sekä lihavuuden
tutkimisessa, mutta esimerkiksi myös stressisyömistä ja kalsiumin saannin yhteyttä
luuston hyvinvointiin on selvitetty.
Tietoa ikääntyvien terveydestä
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen
syysseminaarissa esiteltiin myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän 15 jäsenkunnan alueella toteutettava, kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke Ikihyvä.
Sen tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen.
Hankkeessa kerätään, analysoidaan ja
seurataan ikääntyvän väestön hyvinvointia,
terveyttä, sosiaalista tilannetta, elämänlaatua ja palvelutarpeita koskevaa tietoa. Vuodesta 2002 alkaen on seurattu postikyselyin,
terveystarkastuksin ja laboratoriokokein
2 500 ikääntyvän päijäthämäläisen terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia.
Hankkeeseen sisältyy myös Ikihyvä-elintapaohjaus, josta kerrottiin Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 6/2012 sivulla 40.
Ikihyvä-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä sosiaalitieteiden laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja alueen kunnat. n
Kaisu Meronen
ravitsemusasiantuntija, ETM
kaisu.meronen(at)gmail.com
Lähde:
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen
syysseminaari 2.11.2012 "Suuret suomalaiset ravitsemustutkimukset väestöaineistoilla"
Lisätietoja:
http://med.utu.fi/cardio/youngfinnsstudy/
http://web.chargeconsortium.com/
http://i3cconsortium.org/
http://stripstudy.utu.fi/
http://research.utu.fi/dipp/
http://www.lastenliikuntajaravitsemus.fi
http://kelo.oulu.fi/nFbC/indexfi.htm
(Pohjois-Suomen syntymäkohortti )
Elintapaohjaus suojaa tyypin 2 diabetekselta
Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) osoitti ensimmäisenä
maailmassa, että diabetesvaara puolittuu ohjatulla elintapamuutoksella
korkean riskin yksilöillä. Tärkeimmät
tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ovat
liikapaino, epäterveellinen ruokavalio
ja liikunnan puute.
DPS-tutkimukseen osallistui noin
500 liikapainoista keski-ikäistä henkilöä, joiden glukoosinsieto oli lähtötilanteessa heikentynyt.
Interventioryhmä eli puolet tutkittavista sai tehostettua ruokavalio- ja
liikuntaneuvontaa keskimäärin neljän
vuoden ajan: seitsemän kertaa ensimmäisen vuoden aikana ja myöhemmin kolmen kuukauden välein.
Osallistujille tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua ohjattuun liikuntaan.
Tuoreet seurantatulokset osoittavat, että yksilöllisen ja käytännönläheisen ohjauksen vaikutukset terveyteen ja elintapoihin näkyvät edelleen.
Elintapaohjaus siirsi diabeteksen
puhkeamista keskimäärin viisi vuotta
myöhemmäksi.
− Interventioryhmässä nähdään
edelleen pienempi sairastumisriski,
kun tutkimuksen alusta on kulunut
13 vuotta. Nämä ihmiset ovat oppineet jotain, ja he ovat pystyneet säilyttämään elintapansa. Voi myös olla,
että interventioajan pienempi metabolinen rasitus näkyy edelleen metabolian tilassa, erikoistutkija, FT jaana lindström THL:stä pohti.
Elintapaohjaus perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, ja erityishuomion kohteena oli kovan rasvan vähentäminen ja kuitupitoisten
elintarvikkeiden lisääminen ruokavaliossa. Ruokavaliomuutoksilla pyrittiin myös vähintään viiden prosentin
laihtumiseen. Liikuntatavoite oli vähintään neljä tuntia viikossa kohtuullisen rasittavaa liikuntaa.
− Ne jotka saivat diabeteksen, söivät vähemmän hiilihydraatteja ja
enemmän rasvaa kuin muut. Myös
painoindeksi oli heillä korkeampi kuin
muilla, Lindström totesi.
Keskimäärin ihmiset eivät saavuttaneet tutkimuksessa asetettuja tavoitteita. Muutokset olivat kuitenkin
oikeansuuntaisia, ja juuri ne ihmiset
laihtuivat, jotka tekivät elintapamuutoksia.
Lindströmin mukaan tutkimuksen
kuluessa on kerätty tietoja myös masennusoireista. Elintapamuutoksissa
onnistuneilla masennuspisteet aleni-
vat. Myös ympäristömyrkyt, tutkittavien autonomisen hermoston ja sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta
sekä tutkimukseen osallistuvien
unen pituus on otettu tarkasteluun.
− Sekä pitkä että lyhyt uni altistavat diabetekselle. Paras uniaika on
7–8 tunnin tienoilla.
DPS-tutkimus aloitettiin Helsingissä ja Kuopiossa vuonna 1993, jolloin
sitä koordinoi Kansanterveyslaitoksen Diabetesyksikkö. Myöhemmin
tutkimus laajeni Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Tutkimus päätettiin ennenaikaisesti vuonna 2000, kun diabeteksen esiintyminen oli interventioryhmässä selvästi pienempi kuin
vertailuryhmässä. Tutkittavien seurantaa kuitenkin jatketaan. n
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
27
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
Hiljainen tieto avittaa prosessien
ja laadun kehittämisessä
Vuosikymmenien saatossa
syntyneestä hiljaisesta tiedosta
voidaan poimia kullanarvoisia
vinkkejä tämän päivän prosessi- ja
tuotekehitykseen. Joskus kannattaa
pitää tiukasti kiinni vanhoista
toimintatavoista.
Tämän hetken elintarvikelaatuhaasteiden
esilläolo julkisuudessa herättää monia kysymyksiä ja myös kehittämistarpeita. Jos
on vahva mielikuva tai kokemus asioista,
kannattaa tehdä vielä yksi tarkastuskierros huuli pyöreänä, kuinka ja mitä haluaa
asioista viestiä.
Tästä lähtökohdasta käsin pohdin elintarvikkeen laatuasioita: koostamista, ravitsemuksellista parantamista ja kehittämisen painopisteitä. Kurkistan, miten osaa
näistä asioista nähtiin ja tehtiin ”hiljaisen
tiedon” aikakaudella 30−40 vuotta sitten,
varmuuden vuoksi vielä tarkentaen elintarviketeknologisesta näkökulmasta.
Oikeat mittarit laatujohtamiseen
Tuotelaatu on aina kiinnostava keskustelukohde – kaikki ovat asiantuntijoita. Kun
toinen pitää Sinisestä maitosuklaasta ja toinen Reissumiesleivästä, molemmat ovat oikeassa. Vaikeampaa on määritellä, kumpi
on paremman makuista. Aistittava laatu
on silloin onnistunut, kun asiakas tekee
uusintaoston.
Kuva: Satu räSänen
Yli 40 vuotta elintarvikealalla
työskennellyt Mauri Yli-Kyyny pitää
tuotekehitysakrobatiana sellaista
kehittämistä, jossa korjataan haittana pidetty
laatuominaisuus, mutta ei kerrota, miten
koko tuote muuttui ravitsemuksellisesti tai
aistinvaraisesti.
28
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: Kari PuLLinen
Aistinvaraisen laadun arviointia Fazerilla vuonna 1991. Tätä toimintatapaa yritys ei hevillä muuta.
Laatujohtamiskäsitteen myötä laatumäärittely on muuttunut 1970−1980-luvuilta.
Tuotelaatu on leipoutunut osaksi laatujohtamisen erittäin monitahoista prosessijohtamista. Tuotteiden kehittämiselle ja koostamiselle sekä prosessien kehitykselle on
tullut uusia päämääriä, joissa toimintaprosessit ovat nousseet keskeisimmiksi tavoitteiksi ja laatumittareiksi. Kollegaani lainatakseni ”toimintamallit ovat hyviä renkejä,
mutta huonoja isäntiä”.
Toivottavasti resursseja vaativa toimintaprosessisuuntautuminen ei vähennä panostusta itse tuotteeseen. Tämän huolenaiheen ovat esittäneet monet muutkin elintarvikealalla toimijat. Kuluttaja arvioi toiminnan laatua tuotteiden kautta. Laatujohtamisessa on piirteitä johtamisen muoti-ilmiöistä. Siksi ne kiinnostavat perinteisiä
laatuarvoja enemmän.
Käytännössä kustannustehokkuutta saatetaan hakea kehittämällä elintarvikkeen
koostamista entistä edullisemmaksi. Raaka-aineyrityksillä on jo kymmeniä vuosia
ollut mittavia kehitysprojekteja, joissa etsi-
tään korvaavia ja lähes aina edullisempia
raaka-ainevaihtoehtoja elintarvikkeiden
koostamiseen. Tämä on hyväksyttävää silloin, kun lopputuotteen aistinvaraiset ja
ravitsemukselliset ominaisuudet pysyvät
ennallaan tai mieluiten paranevat. Vähintäänkin silloin, kun näin annetaan ymmärtää. Mittarina nykypäivän laatujohtamisessa on asiakkaan kokema laatu − riittääköhän se pitkällä aikavälillä kilpailuvaltiksi
kansainvälistyvillä markkinoilla?
Kehittämisen into
löydettävä uudestaan
Laadun varmistus ja hallinta ovat vuosien
myötä monipuolistuneet. Viranomaisohjeistuksia ja uusia sisäisiä ohjeita on tullut
merkittävästi lisää. Valmistuksen aikana
tapahtuvat valvontaohjeistukset ovat selvästi kiristyneet. Siitäkin huolimatta tapahtuu takaisinvetoihin johtavia virheitä
omavalvonnassa. Nämä tapahtumat antavat selvän viestin kohteista, missä vielä on
parantamisen tarvetta. Mutta käytännön
laatujohtamisessa myös signaaleja siitä,
missä pitäisi olla panostuksen painopiste.
Kaikki ei sentään muutu. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden aistinvarainen arviointi ammattiraadilla on ollut keskeinen
osa Fazerin laadunvarmistusketjussa hiljaisen tiedon vuosikymmeniltä saakka (kuva). Sen merkitystä ei kyseenalaisteta. Myös
kuluttaja arvostaa ja testaa eniten aistinvaraista laatua.
Hiljaisen tiedon aikakaudelta haikailen
käytännön elintarvikevalmistusprosessien kehittämiseen kohdistunutta intoa. Keskeistä oli tunnistaa, mitä raaka-aineille tapahtuu valmistuksessa ja miten tuotelaatua voidaan ohjata prosessilla. Tällöin laadun tasaisuuden ja prosessin optimointi
olivat korostetussa asemassa, mutta myös
valmistuksen kustannustehokkuus. Silloin
monessa suomalaisessa elintarvikeyrityksessä vahvistui oma teknologinen osaaminen.
Tällä hetkellä valmistusosaamisen hallinta on osittain ulkoistunut laitteistovalmistajille. Kokemus on osoittanut, kuinka
haasteellista investointihankkeisiin osal- 
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
 listuvien laitteistovalmistajien on tuntea
yksittäisen yrityksen tuotteisto riittävän
hyvin, jotta hanke voisi onnistua. Ja toisaalta, kuinka vaativaa yrityksen on antaa riittävät ja riskit huomioon ottavat spesifikaatiot laitteistovalmistajille.
Takaisin kartalle
Ravitsemuksellisesta laadusta ja sen kehittämisestä puhuttaessa ollaan entistä useammin alueella, jossa pitää ottaa varmistin
pois. Elintarvikkeen koostumukseen liittyvää julkista keskustelua kuluttajien ja
asiantuntijoiden tahoilta on ajoittain vaikeaa ymmärtää muuta kuin viihteellisenä
eipäs-juupas -keskusteluna, jossa tärkeintä
on julkisuusnäkyvyys. Keskeisen terveysriskin, ylipainon, hallintaan on tarjolla mitä mielikuvituksellisempia syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja yhdistettynä muistamattomuuteen ja tutkimustulosten valikoivaan
esittämiseen.
Olen seurannut tätä keskustelua sokerihuuruisin silmälasein neljäkymmentä vuotta tuotekehitys- ja tutkimuslähtökohdista.
Tuotteiden ravitsemuksellisen laadun kehittämiseen on vaikea löytää hyväksyttäviä ratkaisuja niin kauan kun ylipainon todellisia syistä ei rohkeasti keskustella ja pyritä tuomaan niiden merkitystä enemmän
esiin, kuten polarisoitunutta ongelmasyömistä, kulutukseen nähden ylisyömistä
ja syömiskulttuurin muutoksia.
Tutkimustuloksia
voisi enemmän
tulkita ”mitä
johtopäätöksiä
tästä
tutkimuksesta ei
voi vetää”.
Sokeria luonnosta -hiljainen tieto on kadoksissa. Sokerin haasteellisuus ravitsemuslaatukeskustelussa oli pinnalla 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alkupuolella. Samaa analogiaa on nyt havaittavissa. Tässä
on pakko tunnustaa, että hiljainen tieto sen
ajan kokemuksista on hävinnyt eetteriin.
Silloin sokeriteollisuus oli aloitteellinen sokerista annettavan sovellus- ja käyttötietouden jalkautuksessa, korostettiin syömisen
monipuolisuutta, jälkiruokakulttuuria ja
syömishetkien yhdessäolon merkitystä.
Elintarvikkeiden valmistuksessa pohdittiin sokerien optimaalista käyttöä aistinvaraisen laadun kannalta ja mitä tapahtuu,
kun sokeripitoisuutta muutetaan.
Näistä ajoista on kulunut kolmekymmentä vuotta. Sokerin kulutus ei ole käytännössä noussut, mutta ylipaino lisääntyy.
Miksi ei voitaisi kokeilla vanhaa konseptia?
Kokonaisuus hallintaan
Elintarvikkeen keskeiset laatuominaisuudet ovat maittavuus ja turvallisuus. Joskus
on mainittu keveys. Kun dieetti koostuu
monipuolisesta syömisestä kulutusta vastaavasti ravitsemussuositusten mukaisesti,
ei kai yksittäisen elintarvikkeen keveyttä
silloin tarvitse korostaa. Yksittäisten elintarvikkeiden aistittavaa laatua ei pitäisi heikentää vähentämällä makua antavia raaka-aineita. Osa kuluttajista syö samoja elintarvikkeita ilman ylipaino-ongelmia. Keventämisen parantamismallia on testattu
hiljaisen tiedon aikakaudelta ontuvin tuloksin esimerkkeinä kevyttuotteiden vaikuttavuus ylipainon esiintymiseen.
Hiilihydraattikeskustelussa on mielikuvilla tai sitten vanhoilla käsityksillä vahva
asema. Hyvä tai huono hiilihydraattilaatuvertailu pitäisi tehdä aina valmiista tuotteista, joissa hiilihydraattien vaikutus verensokerivasteisiin todetaan käytännössä.
Yksittäisten raaka-aineiden merkityksen
korostaminen on rohkeaa ja voi olla harhaanjohtavaa, koska ne eivät yksin selitä
elintoimintovasteita, eivätkä myöskään kerro lopputuotteen ravintoainetiheyttä. Mui-
Oikeaa ja väärää hiljaista tietoa
Hiljaista tietoa on aina ollut. Monet
asiat, kuten laatukäsitys, tuotekehityksen ja prosessien kehityksen painopisteet, ovat muuttuneet ajassa.
Näitä on mielenkiintoista ja tärkeää
arvioida hiljaisen tiedon valossa,
onko muuttumista tapahtunut ja mihin suuntaan.
Kun 1970-luvulla aloitin elintarvikeuraani Fazerilla melkein ”kaiken”
tietävänä, totesin hyvin nopeasti,
että hiljainen tieto oli ajoittain jossakin piilossa. Sen ajan arvokkaat kokemukset ja osaamisen ydinasiat eivät kovin hyvin avautuneet. Niitä kun
ei osannut kysyä oikealla asenteella,
arvostuksella ja tavalla. Siksi paljon
30
joutui oppimaan kantapään kautta.
Opiskelustakin jäi mieleen, kuinka
korostettiin, mitä teistä tulee, kun
menette työelämään. Vähemmälle
jäi, mitä pitää tietää ja miten toimia
työyhteisössä, jos haluaa päästä tavoitteisiin. Jälkeenpäin vuosien myötä näitä vasta ymmärtää.
Hiljaiseen tietoon kannattaa suhtautua ajoittain tietyllä varauksella.
Osa siitä voi olla pelkkää mielikuvaa
tai ajan myötä muuntumista kertojalle myönteisemmäksi. Silloin kun ne
ovat kokemuksia, joiden taustatiedot
perustellaan, miten jotakin tehtiin ja
minkä vuoksi, saattaa löytyä arvokasta hyödynnettävää tietoa. Arvo-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kasta on se, ettei samaa asiaa selvitetä tai kokeilla turhaan uudelleen.
Hiljaisen tiedon liiketaloudellisia
arvoja ei varmaan ole kovin yleisesti
mitattu. Merkittävissä investointihankkeissa piilossa ollut tai kiinnostamaton havainto tai kokemus vuosien takaa voi olla ratkaisevan tärkeä
taloudellisesti prosessiratkaisuista
päätettäessä. Onkohan projektityöskentelyn esiselvitysvaiheessa useinkaan ”hiljaisen tiedon auditointia”?
Jos ei, niin kannattaisiko kokeilla?
Osaa tiedoista ei pystytty aikoinaan selittämään. Nyt niihin saattaa
olla nykytietämykseen pohjaten valmiit itsestään selvät selitykset ja
uutta intoa mennä tiedon hankinnassa syvempään. Tämä on sitä alalla
tapahtunutta myönteistä ja toivottavaa kehitystä, mutta vain silloin, kun
hiljaista tietoa arvioidaan.
Hiljaisen tiedon tai kokemuksen
siirtyminen seniori-juniorivuorovaikutuksessa ei ole itsestään selvyys.
Parhaimmillaan se toimii silloin, kun
kuulija on vilpittömästi kiinnostunut
asiasta ja kertoja kokee saman tuntemuksen ilman ”osaamiskilpailua”.
Niin, ja siihen pitää olla riittävästi
vuorovaikutteista aikaa. Urbaanitermi ”pönötys” ei sovi hiljaisen tiedon
prosessointiin. n
den raaka-aineiden vuorovaikutuksen merkitystä ja niihin
myös kohdistuvaa kehittämistä ei pidä unohtaa.
Ravitsemuksellisen laadun parantaminen ja monipuolistaminen tulevaisuuden tarpeisiin on yksi tärkeimmistä
ja kiinnostavista kehittämiskohteista. Tuotekehitysakrobatiaa on sellainen kehittäminen, jossa korjataan haittana pidetty laatuominaisuus, mutta ei kerrota, miten koko tuote
muuttui ravitsemuksellisesti tai aistinvaraisesti.
Keskustelun painopiste muututtava
Tutkimus eri ravintoaineiden vaikutuksista terveyteen on
saanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. EU:n rahoittamassa Salux -hankkeessa on tavoitteena muokata elintarvikkeen koostumuksia laadultaan terveellisimmiksi. Tuotteiden ravitsemuksellisen laadun kehittäminen on yhtälailla kiinnostavaa myös liiketaloudellisesti. Nyt olisi mitä
parhaimmat mahdollisuudet muuttaa keskustelun painopistettä enemmän yksittäisistä raaka-ainehaasteista kohti
avointa tuotteiden koostamiseen liittyvää keskustelua.
Tutkimustulosten yksipuoliset ja mediakynnyksen ylittävät tulkinnat saattavat hämmentää kuluttajia. Tämä ei
liene tarkoitus, koska se ei useinkaan edistä ravintoon liittyvää käytännön hallintaa yksilötasolla. Tutkimustuloksia
voisi enemmän tulkita ”mitä johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta ei voi vetää”. Sosiaalisen median ruokakeskustelussa ääri-ilmiöiden arvostelu on ymmärrettävää silloin,
kun arvostelijat itse esittävät todellisia faktoja ravitsemuksen käyttöyhteyksissä ja vain silloin.
Viestintää korjattava
Päällysmerkintöjä koskevan lainsäädännön tiukentumisen
takia on entistä haasteellisempaa kertoa kuluttajille tuotteiden elintoimintovasteisiin liittyvistä parannuksista ilman vaativia kliinisiä terveysnäyttöjä. Tällä saattaa olla
elintarvikekehitystä hidastava vaikutus.
On myös pohdittava, miten korjataan julkisuudessa esiintyneitä, kuluttajille kerrottuja virheellisiä tietoja. Esimerkiksi suklaan vaikutus verensokerivasteisiin on kiinnostavan alhainen tutkimuksen ja uusien sovellusten kannalta, toisin kuin on annettu ymmärtää. Kielteisinä pidetyistä elintarvikeraaka-aineista on saanut kuitenkin esittää julkisuudessa totuuden vastaista tietoa ja mielikuvia ilman,
että niihin puututtaisiin.
Kuluttajaa palvelisi parhaiten avoimesti ja ymmärrettävällä tavalla tapahtuva viestintä elintarvikkeiden laatutekijöistä. Tämä tukisi myös kansanterveydellisiä tavoitteita.
Ristiriitaisten tietojen varaan rakentuva elintarvikekeskustelu ei ole kestävällä pohjalla. Jos joku tarjoaa omia mielikuvia asioista, pitäisi se myös tuoda selkeästi julki selityksen kera. n
Bureau Veritas Certification on elintarviketurvallisuuden
sertifiointien markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Suomessa
jo yli 70 elintarvikealan yritystä on valinnut Bureau Veritas
Certificationin yhteistyökumppanikseen.
Kansainvälisesti akkreditoidut sertifiointipalvelumme
elintarviketeollisuudelle, suurkeittiöille ja kaupan alan toimijoille:
ISO 22000
FSSC 22000
GMP+
MSC-COC
GlobalG.A.P
BRC
IFS
ISO 9001
ISO 14001
OHSAS 18001
Järjestämme myös koulutuksia standardeihin ja auditointiin
liittyen. Tule mukaan kurssille tai pyydä tarjous yrityskohtaisesta
koulutuksesta.
www.bureauveritas.fi
Yhteydenotot sertifioinneissa:
matti.hukari@fi.bureauveritas.com
puh. 010 830 8641
Yhteydenotot koulutuspalveluissa:
salla.punkari@fi.bureauveritas.com
puh. 010 830 8649
VARMISTA HENKILÖSTÖSI
AMMATILLINEN OSAAMINEN
Koulutuskeskus Salpaus järjestää
koulutusta Lahdessa
Leipomoteollisuuden ammattitutkinnon suorittaneella on kysyntää,
koulutusta myös leipurille ja kondiittorille. Koulutuksiin jatkuva haku.
Leipomoalan koulutusta
Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori
Leipomoteollisuuden ammattitutkinto
Kondiittorin ammattitutkinto
Puhdistuspalvelualan esimiehille
Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto
Siivousteknikon erikoisammattitutkinto
Tutkintoon valmistaviin koulutuksiin jatkuva haku.
Henkilöstökoulutusta
Tuhoeläintorjuntakoulutus, tulossa syksyllä 2013
Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi, järjestetään 1 krt/kk
Työpaikkaohjaajakoulutus, koulutuksen aloitukset sovittaessa
Koulutuksien lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.salpaus.fi
Lisätietoja: opintosihteeri Nina Kankkunen,
puh. 03 828 4280, etunimi.sukunimi@salpaus.fi
Seuraa meitä myös
Mauri Yli-Kyyny
Salpaus ja Salpauksen
aikuiskoulutus
tutkimusteknologi
Fazer-konserni
mauri.yli-kyyny(at)fazer.com
SalpausTweet
Teinintie 4, 15200 Lahti
www.salpaus.fi
KoulutuskeskSalpaus
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 1/2013
31
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
maku- ja terveellisyysmielikuvat
ovat monitahoisia
Professori Harri Luomala uskoo, että
valmisruokia voidaan tuottaa ja markkinoida
niin, että kuluttaja yhdistää niihin sekä
maukkauden että terveellisyyden yhtä aikaa.
Kuluttajien ruokaan kytkemiä makuja terveellisyysmielikuvia muovaavat
monet markkinointi- ja kuluttajatekijät
yksinään ja keskinäisessä
vuorovaikutuksessa.
Terveysviranomaiset ja ruuan markkinoijat
tyypillisesti uskovat siihen, että kuluttajat
käsittelevät terveellisyyteen ja makuun liittyvää informaatiota tarkasti ja systemaattisesti. On kuitenkin olemassa yhä enemmän
viitteitä siitä, että kuluttajat arvioivat elintarvikkeiden terveellisyydestä ja mausta
kertovia vihjeitä hyvinkin pinnallisesti ja
vaikutelmapohjaisesti. Siten positiivisen terveysimagon omaavat tuotteet (esim. hedelmät ja kasvikset) voidaan mieltää terveellisemmiksi kuin negatiivisen terveysimagon
omaavat tuotteet (esim. suklaa, jäätelö) silloinkin, kun niiden tosiasialliset energiasisällöt ovat identtiset.
Lisäksi yleensä on ajateltu, että kuluttajat
eivät luontaisesti koe terveellisyyden ja hyvän maun voivan yhdistyä yhdessä ja samassa elintarvikkeessa. Pikaruoka on kuvaava esimerkki elintarvikkeesta, johon kuluttajat tyypillisesti yhdistävät samanaikaisesti positiivisia maku- ja negatiivisia
terveysassosiaatioita.
Kuluttajien ruokaan kytkemien maku- ja
terveellisyysmielikuvien muovautumiseen
vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viime vuonna päättyneessä, neljä vuotta kestäneessä
TERVAS-hankkeessa (Terveelliset valinnat:
räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit). Tulosten mukaan monilla markkinointi- ja kuluttajatekijöillä on rooli tässä joko yksinään
tai keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Brändi ja pakkaus tärkeässä roolissa
Kuluttajaryhmäkohtaisia mielikuvia
luttajien elintarvikkeisiin kytkemiin makuja terveellisyysmielikuviin. Esimerkiksi
kahdesta kotimaisesta jauhelihapizzasta,
joiden valmistajat tunnetaan hyvin Suomessa, toinen koettiin terveellisemmäksi. Pizzojen tuotetekniset ja pakkausratkaisut olivat hyvin identtisiä keskenään. Näin ainoaksi selitykseksi jää toisen valmistajan parempi terveellisyysimago kuluttajien mielissä.
Tästä ei kuitenkaan seurannut se, että sen
makumielikuva olisi kärsinyt suhteessa verrokkipizzaan. Eli tässä tapauksessa hyvästä terveellisyysmielikuvasta ei seurannut
huono makumielikuva.
Myös väriin, tuotenimeen, grafiikkaan,
muotoon ja materiaaliin liittyvillä pakkausratkaisuilla voidaan vaikuttaa kuluttajien
ruokaan kytkemiin maku- ja terveellisyysmielikuviin. Esimerkiksi pellavasiemenrouheen kohdalla kuluttajien mieliin luotiin terveellisyysvetoinen mielikuva käyttämällä
konstailematonta pahvipakkausta, luonnosta ammentavaa grafiikkaa ja hyvinvoinnin
Kuvat: PirjO huhtaKanGaS
Brändit ja pakkausratkaisut vaikuttavat ku-
edistämisen argumentteja. Toisentyyppisellä pakkausratkaisulla, jossa oli ylellisyyttä ja nautintoa viestivät graafiset, materiaaliset ja kielelliset keinot, saatiin samasta perustuotteesta synnytettyä kuluttajille hyvään makuun ankkuroituva mielikuva.
Kuluttajien ruokaan
kytkemiin maku- ja
terveellisyysmielikuviin
voi vaikuttaa myös
väriin, grafiikkaan,
muotoon ja
materiaaliin liittyvillä
pakkausratkaisuilla.
32
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Myös kuluttajaan itseensä liittyvät tekijät,
kuten sukupuoli ja ikä, voivat vaikuttaa hänen elintarvikkeisiin kytkemiin maku- ja
terveellisyysmielikuviinsa. Lisäksi psykologisemmat tekijät, kuten dieetillä oleminen, terveysmotiivit eli terveyden tavoittelun taustalla olevat perimmäiset syyt ja ruoka-asenteet, voivat olla yhteydessä niihin
maku- ja terveellisyysassosiaatioihin, jotka
eri ruokatuotteiden kohtaaminen kuluttajassa aktivoi.
TERVAS-hankkeen tutkimuksissa yksi keskeinen tapa huomioida kuluttajien välisiä eroja oli mitata heidän terveysmotiivejaan. Nykytiedon valossa näyttää selvältä, että kuluttajien välillä on eroja sen suhteen, miksi he
haluavat pysyä terveenä. Esimerkkejä erilaisista terveyden tavoittelun motiiveista on
energisyys, ulkoinen olemus, henkinen hyvinvointi, kyky välittää itselle läheisistä ihmisistä, fyysinen hyvinvointi ja elämässä menestyminen ja itsensä toteuttaminen.
Näiden terveysmotiivien erilaisen painottamisen pohjalta tunnistettiin Suomessa olevan viisi erilaista kuluttajaryhmää: terveystietoiset liikkujat (16 %), rennot nautiskelijat
(31 %), ihmisläheiset rationalistit (20 %), perhekeskeiset hoivaajat (8 %) ja itsekeskeiset
menestyjät (25 %).
Esimerkiksi ”terveystietoiset liikkujat” ja
”itsekeskeiset menestyjät” kytkivät mielessään terveellisyyden ja hyvän maun eri tavalla useiden elintarvikkeiden kohdalla.
Kahdesta esivalmiista piirakkapohjataikinasta ”terveystietoiset liikkujat” pitivät terveellisempänä yhtä, kun taas ”itsekeskeiset
menestyjät” toista.
Kaupan omalla brändillä varustettu luomuporkkanasose oli ensin mainitun ryhmän
mukaan sekä terveellisempi että maukkaam-
pi, kun taas teollisuuden brändin alla markkinoitu pakasteperunamuusi oli jälkimmäisen ryhmän mielikuvissa terveellisempi.
Pienillä eroilla suuria vaikutuksia
Vaikka kuluttajien elintarvikkeisiin liittämiin maku- ja terveellisyysmielikuviin vaikuttavat monet tekijät (esim. tuotteen raaka-aineet ja prosessoinnin taso sekä kuluttajan terveysmotiivit ja ikä), niitä voidaan
silti muovata haluttuun suuntaan liikkeenjohdon kontrollin alla olevilla toimilla kuten brändillä, tuotenimellä, pakkausratkaisuilla ja myymäläympäristön virikkeillä.
On todennäköistä, että edellä mainitun
kaltainen kuluttajien maku- ja terveellisyysmielikuvien muovautuminen tapahtuu alitajuisella tasolla, koska usein markkinoinnilliset impulssit aktivoivat kuluttajien mielissä olevia tieto-, muisti-, assosiaatio- ja
merkitysrakenteita ilman tietoista prosessointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että näennäisen pienilläkin luovilla markkinoinnin toteutuksilla elintarvikealan yritykset voivat vaikuttaa kuluttajien maku- ja
terveellisyysmielikuviin.
Tulokset puhuvat myös syvällisen kohderyhmäymmärryksen etujen puolesta.
Markkinoijat ja terveysvaikuttajat saavat tärkeää informaatiota analysoidessaan sitä,
miksi eri kuluttajaryhmissä uskotaan terveellisyydestä ja mausta nykyisellä tavalla.
Siksi yritysten kannattaa tutkia eri kohderyhmien kuluttajien ajattelu- ja käyttäytymismalleja myös ruuan valmistamis- ja
syöntitilanteissa, ei vain valintatilanteissa.
Eri terveysmotiivien ydinsisältöjä voidaan
käyttää markkinointikommunikaation räätälöimisessä eri kuluttajatyypeille. Esimerkiksi ”terveenä menestyt ja kukoistat”-viesti voi sopia ”itsekeskeisille menestyjille”, kun
taas ”kohtuullinen nautinto luo terveyttä”viesti todennäköisesti osuu paremmin ”rennoille nautiskelijoille”.
Joka tapauksessa elintarvikealan yritysten pitää ottaa kohderyhmälähtöisyys aikaisin osaksi tutkimus-, tuotekehitys- ja markkinoinnin suunnitteluprosesseja, jotta ne
voivat räätälöidä eri kuluttajaryhmiä maksimaalisesti puhuttelevia hyvinvoinnin liiketoimintakonsepteja.
Maku ja terveellisyys käsi kädessä
Vaikka on tavallista, että kuluttajat eivät koe
hyvän maun ja terveellisyyden voivan yhdistyä ruuassa, osa TERVAS-hankkeen tut-
kimustuloksista viittaa toiseen suuntaan.
Esimerkiksi Kana-Caesar-salaatissa ja joissakin kuluttajaryhmissä myös kanapastassa ja kinkkukiusauksessa näiden ominaisuuksien koettiin yhdistyvän.
Jopa valmisruokia voidaan tuottaa ja
markkinoida niin (esim. osoittamalla objektiivisesti raaka-aineiden korkea ravitsemuksellinen laatu), että kuluttaja yhdistää niihin sekä maukkauden että terveellisyyden
yhtä aikaa. Subway on esimerkki laajasti
menestyvästä brändistä, joka on onnistunut
juuri tässä. n
Harri Luomala
professori (EPANET)
Vaasan yliopisto
harri.luomala(at)uva.fi
Lähde:
Luomala, harri & Petteri Puska & hannu Karhu
(2012). ruokakuluttajan maun ja terveellisyyden
kokeminen. teoksessa Luomala h., hopia, a.,
Finne, M., nissinen, K., Peltoniemi, a. (toim.),
terveelliset valinnat: räätälöidyt syömisen ja
liikkumisen mallit. tervaS-hankkeen keskeiset
tulokset ja johtopäätökset, 56−68. vaasan
yliopiston julkaisuja, Selvityksiä ja raportteja 179.
LUOVU ÖLJYSTÄ VAIHDA KAASUUN
Tehokasta ja puhtaampaa energiaa yrityksesi tarpeisiin. Käyttääkö yrityksesi
polttoöljyä lämmityksessä tai tuotannossa? Nyt on aika selvittää, onko tarjolla
energiaratkaisuja, jotka vastaavat yrityksesi tarpeita paremmin kuin öljy.
Skannaa koodi ja katso lyhyt filmi polttoöljyn vaihtamisesta
nestekaasuun tai lue lisää osoitteessa:
www.kosangas.fi/oljystakaasuun
KOSAN GAS FINLAND OY
Neilikkatie 17
01300 VANTAA
suomi@kosangasnordic.com
Puh. 09-3484 4400
www.kosangas.fi
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
elintarvikkeet (yltä)kylläisyyden
ja painonhallinnan markkinoilla
Elintarvikkeiden ominaisuuksilla
voidaan vaikuttaa ruokahaluun
ja siten puolestaan edesauttaa
painonhallintaa.
Ruokahalun ja syömisen säätely on monitahoinen prosessi, jonka perimmäisenä tavoitteena on riittävän energian ja ravintoaineiden saannin turvaaminen elimistön
tarpeita varten. Syömistä säädellään sekä
lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Lyhytaikaissäätely määrittää aterian tai
päivän aikana syödyn ruuan laatua, määrää ja ajankohtaa. Syömisen pitkäaikaissäätelyn keskeisenä tehtävänä on energiatasapainon säilyttäminen. Pitkä- ja lyhytaikaissäätelyn yhteisvaikutukset tasaavat yksittäisten päivien energiansaannissa esiintyviä eroja pidemmällä ajanjaksolla. Säätely
tapahtuu hermostollisten ja verenkierron
mukana välittyvien viestien yhteisvaikutuksesta.
Syömisen lyhytaikaissäätelyyn vaikuttavat etenkin ruuansulatuskanavan mekaaninen stimulaatio ja sen erittämät hormonit (kuva). Ruuan koostumus ja rakenne vaikuttavat maha-suolikanavan hormonieritykseen sekä mahalaukun tyhjenemisnopeuteen ja suolen liikkuvuuteen. Eri ravintoaineet stimuloivat ruuansulatuskanavan hormonieritystä eri tavoin.
Syömisen säätelyn näkökulmasta hyvin
tunnettuja ruuansulatuskanavan hormoneja ovat mahalaukun erittämä greliini sekä ohut- ja paksusuolen eri osista vapautuvat kolekystokiniini (CCK), glukagonin kaltainen peptidi 1 (GLP-1) ja peptidi YY (PYY)
(kuva). Näistä greliini stimuloi ruokahalua
ja muut vähentävät sitä.
Ruuan ominaisuuksien lisäksi syömisen
säätelyyn vaikuttavat lukuisat yksilöön ja
ympäristöön liittyvät tekijät. Ympäristön
vaikutukset syömiskäyttäytymiseen ovat
usein vahvempia kuin fysiologiset syömistä säätelevät mekanismit. Tämän vuoksi
yltäkylläisessä ruokaympäristössä elävien,
vähän liikkuvien ja psyykkisesti kuormittuneiden ihmisten painonhallinta on osoittautunut vaikeaksi.
34
Elintarvikkeiden koostumus- ja rakenneominaisuuksia ja niiden ruokahaluun liittyviä
vaikutusmekanismeja.
Ravintoaine/ominaisuus
vaikutus kylläisyyteen
oletettuja vaikutusmekanismeja
ravintokuitu
runsaskuituiset tuotteet 
 energiatiheys 
 pureskelu , syömisnopeus 
 mahalaukun tilavuus ,
mahalaukun tyhjeneminen 
 glukoosin imeytyminen 
 vaikutus ruuansulatuskanavan
hormonivasteisiin ja fermentaatioon
hiilihydraatit
hitaat > nopeat hiilihydraatit 
 vaikutukset aterianjälkeiseen
proteiini
runsasproteiiniset tuotteet 
 termogeneesi 
glukoositasoon
 alhainen energiatehokkuus
 vaikutus ruuansulatuskanavan
hormonivasteisiin
rasva
runsasrasvaiset tuotteet 
 vaikutus ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin, ”ileal brake”- mekanismi
 mahalaukun tyhjeneminen 
rakenne
hitaasti > nopeasti sulava 
 vaikutus sulavuuteen ja
ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin
olomuoto
kiinteä > nestemäinen 
 pureskelu , syömisnopeus 
 mahalaukun tyhjeneminen 
Elintarvikeominaisuudet
ruokahalun säätelyssä
Useiden elintarvikeominaisuuksien, kuten
olomuodon, energiatiheyden, ravintoainekoostumuksen ja rakenteen on osoitettu
vaikuttavan kylläisyyden ja nälän tuntemuksiin (taulukko).
On vakuuttavaa näyttöä siitä, että nestemäisenä nautitun energian kylläisyysvaikutus on kiinteää heikompi, erityisesti pidemmällä aikavälillä. Varsinkin nestemäisessä muodossa nautittujen nopeiden hiilihydraattien kylläisyysvaikutus on heikko, eikä nautittu energia vähennä seuraavien aterioiden kokoa. Tämän on arveltu
johtuvan siitä, että pureskelun ja maku- ja
tuntoaistimusten hyvin nopea ohittaminen
ei välitä kylläisyysviestejä elimistöön.
Myös ruuan rakenne ja suutuntuma vaikuttavat ruokahaluun. Rakenteeltaan tiivis, hitaasti pureskeltava ja sulava ruoka
lisää kylläisyyden tuntemusta paremmin
kuin huokoinen ja helpommin sulava. Kei-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tot tekevät kuitenkin poikkeuksen. Useissa tutkimuksissa keitoilla on havaittu olevan hyvä kylläisyysvaikutus. Sen on arveltu liittyvän keittojen rakenteeseen ja syöntitapaan (lusikointi).
Energiatiheydellä ja energiaravintoaineilla on tärkeä ja vakuuttavasti osoitettu
merkitys ruokahalun säätelyssä. Ruuat, joiden energiatiheys on suuri, ovat kylläisyysvaikutukseltaan heikompia kuin vähemmän energiaa sisältävät. Ravintokuidun,
veden ja ilman lisääminen elintarvikkeeseen laskee energiatiheyttä.
Ravintokuidulla on energiatiheyttä laimentavan vaikutuksensa lisäksi välittömiä
ja välillisiä kuitutyypistä riippuvia vaikutuksia ruuansulatuskanavan vasteisiin, kuten hidastuneeseen mahalaukun tyhjenemiseen, viivästyneeseen ravintoaineiden
imeytymiseen ja paksusuolessa tapahtuvaan fermentaatioon. Nämä muutokset voivat selittää kuidun edullisia kylläisyysvaikutuksia.
Kuva: KriStiina juvOnen
Syömisen säätelyn pääpiirteitä: CCK,
kolekystokiniini; GLP-1, glukagonin
kaltainen peptidi 1 ja PYY, peptidi YY.
Proteiinien on osoitettu lisäävän kylläisyyttä tehokkaammin kuin hiilihydraatit
ja rasvat. Runsasproteiinista ruokavaliota
noudatettaessa tämä voi näkyä myös ruuan käytön vähenemisenä ja painonlaskuna. Eläinperäinen proteiini lisää kylläisyyttä kasviperäistä paremmin. Proteiinin edullisia kylläisyysvaikutuksia on selitetty
muun muassa sen termogeneesiä ja ruuansulatuskanavan hormonieritystä lisäävällä
vaikutuksella.
Säätely osoitettava näyttökokeilla
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut elintarvikkeita koskevan listan hyväksytyistä ravitsemus- ja terveysväitteistä ja näille vaaditta-
vasta tieteellisestä näytöstä. Ruokahaluvaikutuksen, kuten kylläisyyden lisääntyminen ja nälän/ruokahalun väheneminen,
tulisi olla pysyvä ja eikä vähentynyttä energiansaantia kompensoida seuraavilla aterioilla.
Tämän osoittamiseksi tarvitaan
näyttö elintarvikkeen tai sen ainesosan edullisista vaikutuksista vähintään 28 käyttöpäivän
ajalta. Lisäksi tarvitaan vastaava
näyttö myös energian saannin
vähenemisestä.
Useissa lyhytaikaisissa ateriatutkimuksissa on voitu osoittaa
muun muassa tiettyjen ravintokuitujen ja proteiinin positiivisia
kylläisyys- ja/tai ruokahaluvaikutuksia, mutta samankaltaista
näyttöä on ollut vaikeampi saada pidempiaikaisissa interventiotutkimuksissa.
Laihtumista ja painonhallintaa koskevien terveysväitteiden tueksi tarvitaan myös
vankka pidempiaikainen näyttö tuotteen
tai sen ainesosan todellisista vaikutuksista kehon painoon ja sen koostumukseen.
Laihtumisen osalta näyttö tarvitaan merkittävästä painonlaskusta riittävän ajanjakson ajan, esimerkiksi vähintään kolme kuukautta, ja määrättyjen olosuhteiden vallitessa, esimerkiksi vähäenergisen ruokavalion aikana. Kehon koostumuksen muutos
ja rasvakudoksen väheneminen on osoitettava asiaankuuluvin menetelmin.
Painonhallintaan liittyvien terveysväitteiden tueksi tarvitaan näyttö ainakin kuuden kuukauden seuranta-ajalta merkittävän painonpudotuksen jälkeen tiettyjen
olosuhteisen vallitessa, kuten vapaasti syötävän (ad libitum) ruokavalion aikana.
Ruokahaluun, laihtumiseen ja painonhallintaan liittyvien terveysväitteiden näyttövaatimukset ovat herättäneet myös runsaasti keskustelua. Näyttövaatimusten lähtökohtana on ensisijaisesti suojata kuluttajaa. Ottaen huomioon syömisen säätelyyn
ja painonhallintaan vaikuttavien tekijöiden
moninaisuuden, voidaan kysyä, ovatko EFSAn kylläisyysväitteille asettamat vaatimukset todella saavutettavissa. Kylläisyydellä itsessään on kuitenkin myös monia
muita myönteisiä, lähinnä psykologisia vaikutuksia, joiden merkitystä EFSAn nykyiset näyttövaatimukset eivät huomioi. n
Kristiina Juvonen
tutkija, TtT
Leila Karhunen
yliopistolehtori, dosentti
Kaisa Poutanen
akatemiaprofessori
Itä-Suomen Yliopisto
Lisätietoja:
kristiina.juvonen(at)uef.fi
Kylläisyystutkimusta Suomessa yli kymmenen vuoden ajan
Onnistunut painonhallinta on elämän
monien osa-alueiden menestyksekästä yhteensovittamista. Ruokavalioon sisältyvillä elintarvikkeilla on
keskeinen merkitys painonhallinnassa. Tarkka tieto syömisen ja painonhallinnan kannalta olennaisista elintarvikeominaisuuksista onkin tarpeen, ja sitä on hyödynnettävä elintarvikkeiden tuotekehityksessä.
Itä-Suomen yliopisto ja VTT ovat
yhteistyökumppaniensa kanssa tutkineet elintarvikkeiden kylläisyyteen
liittyviä ominaisuuksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna
valmistui TtT Kristiina juvosen ruokahalun ja ruuan koostumuksen ja
rakenteen välisiä yhteyksiä käsittelevä väitöskirja Appetite control – the
role of food composition and structure (http://epublications.uef.fi).
Tutkimus osoitti, että liukoiset ra-
vintokuidut, viskositeetti ja ruuan
olomuoto muokkaavat aterianjälkeisiä fysiologisia vasteita ja ruokahalua. Toisaalta tutkimusryhmän viimeaikaisessa tutkimuksessa nopeaa
laihdutusta seuranneessa painonhallintainterventiossa elintarvikkeiden
kylläisyysvaikutukset eivät ennustaneet painonhallinnan onnistumista.
Sen sijaan intervention syömiskäyttäytymispiirteillä ja psykologisilla te-
kijöillä oli merkitystä.
Painonhallinnan tueksi on edelleen
kehitettävä tuotteita ja käytänteitä
laajalla rintamalla. Elintarvikkeiden
rakenteen ja koostumuksen räätälöinti ja ruuansulatuskanavan vasteiden tunteminen on tärkeä osa tätä
kehitystyötä. n
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
35
n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U
Kuluttajalähtöistä kehitystyötä
Pohjois-Savossa
Future Food -hankkeen aikana
on varustettu tutkimus- ja
kehittämislaboratorio Savoniaammattikorkeakoulun tiloihin
Kuopioon, tuotettu tutkimus- ja
kehityspalveluja ja yhdistetty alan
toimijoita ja yrityksiä verkostoihin.
Pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten haasteina ovat monimutkaistuva lainsäädäntö, lisääntyvät tuotevaatimukset ja
rajalliset tila- ja henkilöstöresurssit. Toisaalta on havaittu, että elintarvikealan tiedonsiirtovaikutukset ovat heikot ja alalla
tarvitaan kuluttaja- ja markkinatiedon kanavoimista tuotekehitykseen.
Vastauksena haasteisiin Pohjois-Savossa
toteutetaan Future Food -hanke, jossa tunnistetaan kuluttajan tarpeita ja toiveita sekä sovelletaan käytännönläheisesti kuluttajatietoa alueen elintarvikealan pk-yritysten tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen.
Verkostolla vaikuttavuutta
Pohjois-Savon alueella toimii mm. leipomo-, kasvis-, liha-, kala- ja maitoalan tuotantoyrityksiä. Kuopion seudulla puolestaan on useita elintarvikealan koulutus-,
tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä elintarvikekehityksen osaamiskeskittymä. Alueelle on ajan mittaan muodostunut
monimuotoista yhteistyötä mm. tutkimus-,
kehitys- ja koulutustoiminnassa.
Kuva 1. Future Food -tuotekehitystilassa voidaan testata erilaisia tuotantoprosesseja.
Future Food -hankkeen toimintamalli
yhdistää alueen koulutuksen, tutkimus- ja
kehitystoiminnan sekä yrityspalvelut. Monialaisessa verkostoyhteistyössä edistetään
yhteistyötä ja tiedonsiirtoa yritysten, tutkimuslaitosten ja kouluttajien kesken.
Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi
Future Food -hanketta, ja osatoteuttajina
ovat Savon ammatti- ja aikuisopisto EcoCentria ja Sisä-Savon seutuyhtymä. Savoniassa tuotetaan kuluttajatutkimus-, tuotekehitys- ja laatuvalmennuspalveluja. Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentrian painopiste on ympäristövastuullisen toiminnan kehittämisessä, ja Sisä-Savon seutuyhtymä tekee valmennustyötä yritysten
kehittämiseksi. Yhteistyöverkostossa toimivat myös Itä-Suomen yliopisto, VTT ja
Elintarvikekehityksen klusteriin kuuluva
Kuopio Innovation Oy.
Uudet tutkimus- ja kehitystilat
Savonia-ammattikorkeakoulun tiloihin on
perustettu Future Food -tutkimus- ja tuotekehitysympäristö (Kuva 1), joka on pilotoitu hankkeen aikana ja jää pysyvästi palvelemaan elintarvikealaa hankkeen jälkeen. Tiloissa on laitteistot ja varustus kuluttaja- ja asiantuntijapaneeleja, aistinvaraista arviointia, hyväksyttävyystestauksia
ja kuluttajatutkimuksia varten.
Tuotekehitystilan on todettu sopivan hyvin erilaisten tuoteohjeiden ja elintarvikeprosessien testaukseen sekä reseptiikan ja
tarjoiluehdotusten kehittämiseen kuluttajia ja ammattikeittiöitä varten. Paneelitilassa ja liikkuvassa tutkimusyksikössä on käytössä tietokoneohjelmat, joilla voidaan havainnoida kuluttajakäyttäytymistä niin kokeellisesti kuin autenttisissa valintaympäristöissä, kuten kaupoissa, palvelupisteissä
ja ravintoloissa.
Välineitä laatutyöhön
Kuva 2. Future Foodin kuluttajalähtöinen tutkimus ja kehitys Savoniassa.
36
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Hankkeen alussa analysoitiin sen piiriin
tulevien elintarvikealan yrityksen ja lähituottajien laatuvalmennustarve, jonka perusteella on järjestetty laatukoulutusta ja
-valmennusta työpajoissa ja kehitetty yritysten valmiuksia laatujärjestelmien käyttöönottoon. Laatutyön avulla on kehitetty
tuotteita ja toimintaa vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä markkinoita ja sertifioitu kehittämistyössä pidemmällä olevien yritysten laatujärjestelmiä.
Savoniassa ollaan kehittämässä tuotekehitystyötä tukevaa tietokoneohjelmaa, joka tuottaa elintarvikkeiden ravitsemuksel-
Future Food
Elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittäminen Pohjois-Savossa
-hanke toteutetaan Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja
aikuisopiston ja Sisä-Savon seutuyhtymän yhteistyönä vuosina 2011−14.
Rahoittajina toimivat Pohjois-Savon liitto (EAKR) sekä pohjoissavolaiset kunnat ja elintarvikeyritykset.
Hanke on saanut suunnitteluvaiheessa tukea Elintarvikekehityksen klusterin osaamiskeskusohjelmasta
(Kuopio Innovation Oy).
Hankkeessa on perustettu Future Food -tutkimus- ja kehittämislaboratorio Savonia-amk:n tiloihin
Kuopioon ja tuotetaan tuotekehitys- ja kuluttajatutkimuspalveluja
sekä laatuvalmennusta ja -työvälineitä elintarvikeyrityksille. n
www.algolchemicals.fi
Lisätietoja:
anja-riitta Keinänen
projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu
anja-riitta.keinanen(at)savonia.fi
futurefood.savonia.fi
lisen laadun analyysin ja pakkausten ravitsemusmerkinnät. Ohjelma testataan hankkeen aikana, ja se jää pysyvästi tuotekehitysympäristön varustukseksi.
Hankkeessa on julkaistu myös painettuja laadunhallinta- ja
markkinointiopaskirjasia elintarvikeyritysten ja toimijoiden pysyväksi työvälineeksi.
Kuluttajatutkimus- ja tuotekehityspalveluja
Alkutuotanto ja elintarvikkeet ovat Savonia-ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen, kehittämistyön ja innovaatiotoiminnan painoaloja vuosina 2013–2016. Elintarvikkeet-painoalan kärkenä on kuluttaja- ja ravitsemuslähtöinen elintarvikekehitys.
Painoalan tavoitteena on elintarvikkeiden tuotekehitys ja elintarvikeketjun palvelujen kehittäminen kuluttajatutkimuksen
tuottaman tiedon pohjalta (Kuva 2). Kuluttajien hyvinvointia
edistetään kehittämällä tuotteiden ja palvelujen laatua painopisteenä ravitsemus, tuotteen turvallisuus ja aistittavat ominaisuudet.
Savonian Future Food -laboratoriossa tuotetaan elintarvikeyrityksille pysyviä kuluttajatutkimus- ja tuotekehityspalveluja.
Kuluttajan käyttäytymistä havainnoidaan aidoissa valintatilanteissa esimerkiksi päivittäistavarakaupassa. Tuotteen hyväksyttävyyttä mitataan aistinvaraisilla arviointimenetelmillä ja kuluttaja- ja asiantuntijapaneeleissa. Sen asemaa markkinoilla arvioidaan markkina- ja tuotetarjonta-analyyseillä.
Tuotekehitys sisältää tuotteen ja sen pakkausmerkintöjen kehittämisen sekä tuotantoprosessin suunnittelun, tuotannon optimoinnin ja markkinoinnin suunnittelun. Hankkeessa on kehitetty räätälöidyn kuluttajatutkimuksen tulosten perusteella esimerkiksi leipomoyrityksen pakkauksia käyttäjien toiveiden mukaan.
Kuluttajat ovat ottaneet uudet pakkaukset hyvin vastaan. n
Anja-Riitta Keinänen
yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
parhaat reseptit
kestävät aikaa.
eurooppalainen
asiantuntijaverkostomme
tukee asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä eri maassa.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
37
n MAAILMA MAUSTEILLA
Raaka-aineita vai brändejä vientiin?
Elintarvikebrändien merkitys maailmankaupassa kasvaa nopeasti.
POHJOIS-AMERIKKA
Ruotsi on onnistunut lisäämään elintarvikevientiään. Päävientimaat ovat EU:n
lähimarkkinat ja USA. Suurimpia tuotteita
ovat alkoholijuomat $656 miljoonaa,
ruokavalmisteet $486 miljoona ja
leipomotuotteet $385 miljoonaa.
Suklaata naapurimme vie $296 miljoonan arvosta. Kalatuotteita Ruotsi vie $2,7
miljardin edestä, lähes saman verran kuin
muuta ruokaa yhteensä ($3,3 mrd/v).
Kala on norjalaista lohta, joka käy
pakattavana Ruotsissa.
Pelkästään USA:ssa on 208 suomalaista
tytäryritystä, joissa työskentelee lähes
30 000 ihmistä ja joiden yhteenlaskettu
liikevaihto on 12 miljardia euroa. Nykyisin
pelkät vientiluvut eivät edusta liiketoiminnan koko laajuutta, sillä monilla yrityksillä
on tuotantoa ja palveluita useissa maissa.
YHDYSVALLAT
Yhdysvalloille elintarvikeraaka-aineet ovat
tärkeä vientiartikkeli. Maissi, soija ja vehnä
ovat maailman 10. suurimman vientielintarvikkeen joukossa. Yhdysvaltaisten
elintarvikkeiden ja franchise-ravintoloiden
tuotemerkkejä voi nähdä kaikkialla
maailmassa. Kuluttajatuotemerkkitaloista
monet ovat amerikkalaisia, kuten Pepsico.
AFRIKKA
Afrikassa tuotetaan ruokaa jo vientiin.
Afrikan maat ovat kehitysasteeltaan varsin
erilaisia. Maanosan merkitys vientimarkkinana on kasvamassa. Ruotsin vienti on
moniin Afrikan maihin kymmenen kertaa
Suomen vientiä suurempaa. Tanskalaista
juustoa saa monista päiväntasaajan
eteläpuolisista maista, toisin kuin
suomalaista ja lihatuotteita viedään 140
maahan.
BRASILIA
1
Brasilia on USA:n ohella tehomaatalouden
suurvalta. Maailman mittakaavassa
Brasilia on sokerin, kahvin, kananlihan ja
soijan suurviejä. Brändejä on maalla
vähän.
Onko Suomella vietävää?
Suomen elintarvikeraaka-aineiden tuotanto ei ole järisyttävän suuri. Ennen EU-aikaa
kotimaan markkinat vetivät suurimman
osan omasta tuotannosta. Joistakin pienemmistä artikkeleista, kuten maidosta ja varsinkin voista, oli ylitarjontaa. Suomi vei
maitojauhetta ja voita eri puolille maailmaa.
Sittemmin voi on alkanut käydä kaupaksi Suomessakin. Juusto käy hyvin kaupaksi Venäjälle, eikä sitä näillä tuotantomäärillä riitä esimerkiksi Aasiaan. Tarina vuosien
takaa kertoo, että japanilaiset olisivat halunneet ostaa koe-erän poronkieliä. Koe-
38
RUOTSI
erää varten olisi pitänyt lahdata kaikki suomalaiset porot.
Puolivalmisteita vai lopputuotteita?
Suomi vie muun muassa sokereita, mallasta,
teollisuussuklaata ja lihaa. Suomeen tuodaan
suklaata, juustoa, tupakkaa, lemmikkien ruokia jne. Tuontitavarat ovat pidemmälle jalostettuja kuin täältä lähtevät tavarat.
Sama ongelma on muillakin teollisuudenaloilla. Suomesta viedään graniittilohkareita Kiinaan, josta ne palaavat katukivinä takaisin.
Ruotsalaisten viennin arvosta lopputuotteita on 24 prosenttia ja Suomen vain 15 pro-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
senttia. Suomessa ei ole suuria raaka-ainevaroja, ja meistä uhkaakin tulla puolivalmisteiden viejä.
Menestyjät asiakasrajapinnassa
Asiakasrajapinnassa olevat keskusliikkeet
menestyvät kaikkialla maailmassa, koska ne
pääsevät hinnoittelemaan tuotteet. Puolivalmisteiden myyjät tekevät osia lopputuotteisiin, eli ovat oikeastaan alihankkijoita.
Suklaakeksin valmistaja pystyy kilpailuttamaan, mistä suklaan tuotteeseensa ostaa. Keskusliike pystyy kilpailuttamaan,
mistä private label -keksit ostetaan ja usein
myymään keksejä kannattavasti.
Kuva: ari virtanen ja tuOMaS KOSKinen
Turkisnahat - 647M
Juusto - 176M
Voi - 135M
Alkoholijuomat - 123M
Maataloustuotteiden
Suklaa - 75M
Porsaanliha - 73M
Kasvi- ja eläinrasvat - 67M Euroa 2011
Ohramallas - 58M
Sulatejuusto - 56M
Kaura - 56M
JAPANI
Japani tuo suuren osan elintarvikkeista.
Vuonna 2008 tuonti oli $62 miljardia ja
$54 miljardia vuonna 2009. Pelkästään
maitotuotteita tuodaan vuosittain $1,5
miljardin ja lihaa n. $10 miljardin arvosta.
VIENTI
Ruokavalmisteet - 334M
Kahvipavut - 255M
Viini - 221M
Juusto - 219M
Maataloustuotteiden Turkisnahat - 176M
Leipomotuotteet - 175M
Euroa 2011
Suklaa - 140M
Alkoholijuomat - 131M
Tupakka - 122M
Lemmikkieläinruoat - 107M
ETELÄ-KOREA
TUONTI
KIINA
Kiinan elintarviketuonti on viime vuosina
kasvanut yli 20 % vuosivauhtia. Vuonna
2010 se oli jo yli $66 miljardia.
Uusi-Seelanti on kymmenen suurimman
tuontimaan joukossa $2,3 miljardin
määrällään. Kiinan suurkaupungeissa ja
Koreassa elintarvikkeiden online-myynti
kasvaa nopeasti.
Brändit ja bränditalot pärjäävät
Kymmenkunta monikansallista, lähinnä
amerikkalaistaustaista yritystä omistaa kukin kymmeniä tuotemerkkejä. Ehkä jokainen Pringlesin-sipsejä syövä tai Oral-B:llä
hampaansa harjaava ei edes tiedä molempien olevan P&G -yhtiön tuotemerkkejä samoin kuin Pampers, Olay ja Braun.
Toinen ruokiin keskittyvä yritys, Kraft,
hallinnoi reilusti yli sataa tuotemerkkiä:
muun muassa Maxwell House -kahvia
USA:ssa ja Gevalia-kahvia Ruotsissa sekä
lukuisia suklaamerkkejä Tobleronesta naapurimaamme ylpeyteen Dajmiin.
Suurimmat yritykset ostavat ja myyvät
Koreaan tuodaan vuosittain elintarvikkeita n. $15 miljardin arvosta. Suurimmat
tuontimaat ovat USA, Kiina ja Australia.
EU:n ja Korean vapaakauppasopimus,
ruokavalion muuttuminen länsimaalaiseen suuntaan sekä Suomen hyvä maine
auttavat suomalaisia yrityksiä. Suurin
suomalaiselintarvike Koreassa on
porsaanliha, jonka arvo on noin $12
miljoonaa vuosittain. Kaikkiaan Koreaan
tuotiin porsaanlihaa $663 miljoonan
arvosta vuonna 2010.
tuotemerkkejä, jotta ne pystyvät saamaan
synergiaetuja saman alan tuotteista. Esimerkiksi P&G:n omistaa yli 20 brändiä, joista kunkin nettomyynti on vuodessa yli miljardi dollaria. Tällaisten tuotemerkkien haltijat ovat vahvoilla tulevaisuudessakin. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tutusta
”hyvästä” merkistä.
Suomi voi menestyä innovatiivisuudella
Suomi voi menestyä oppimalla nopeasti
muilta ja tekemällä asioita innovatiivisesti.
Japanissa ja Koreassa Suomi on hyvä brändi. Kiinassa ja Venäjällä laitetaan rahaa puhtaisiin elintarvikkeisiin.
Suomalainen vodka, juusto, Benecol ja
Zero Lactose -maito tunnetaan jo monessa
maassa.
Muumi, Joulupukki ja Angry bird ovat
julkkiksia. Paras esikuva innovatiivisesta
viennistä on viime jouluna avattu Roberts
Coffee -kahvila Fukuokassa Japanissa. n
Ari Virtanen
johtaja
Finpro
Etelä-Korea
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
39
n KALATEOLLISUUS PUHEENVUORO
Kuva: MiKa reMeS
Kalastus on
Suomessa
vastuullisuutta
Merellä uurastava ammattikalastaja pitää huolta
siitä, että kalatiskeihin saadaan tuoretta kotimaista luonnonkalaa, terveellistä ruokaa, jonka käyttöä
tulisi lisätä. Kalastaessaan ammattikalastaja myös
ylläpitää ympäristön ja kalakantojen hyvää tilaa.
Samaan aikaan maissa käydään välillä kiivastakin
julkista keskustelua ammattikalastuksen kestävyydestä. Mistä siis on oikein kysymys?
Ympäristöjärjestö WWF:n vuoden 2012 alussa
julkaisema Meren herkkuja − kuluttajan kalaopas
sai suomalaisen kalakaupan koko lailla sekaisin.
WWF merkitsi muun muassa vaellussiian ja Itämeren villilohen liikennevaloista tutulla punaisella valolla, eli niiden syöntiä tulisi välttää.
Suositukset hyydyttivät käytännössä kokonaan
kotimaisen villin siian ja lohen kaupan. Koska vaellussiikaa on silmämääräisesti mahdoton erottaa
muista kalastusta kestävistä siikalajeista, moni
kauppias lopetti kaiken luonnonsiian ostamisen.
Samoin kalastajien rysiin uineet lohet jäivät monella myymättä, vaikka ne oli kalastettu laillisesta
kiintiöstä.
WWF:n suositukset herättivät julkisuudessa vilkasta keskustelua suomalaisen kalastuksen vastuullisuudesta. Onko kalastus uhka kalakannoille?
Voiko kauppias ottaa uhanalaisia kalalajeja myyntiin, ja mikä on kuluttajan vastuu?
Missä on keskustelua, siellä on myös vastakkainasettelua. Syypääksi ongelmiin nähdään joko
ammattikalastusta ahdinkoon ajavat luonnonsuojelijat tai kalakantoja uhkaavat kalastajat. Todellisuudessa siian ja lohen ongelmien takaa löytyvät
ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, joiden
vuoksi vaelluskalat eivät pääse enää kunnolla lisääntymään luontaisilla lisääntymisalueillaan. Sillä on vääjäämätön seuraus: kanta supistuu ja
muuttuu lopulta uhanalaiseksi, kalastettiin tai ei.
Ammattikalastus kestävää kalastusta
Kalastajien on ollut vaikea hyväksyä WWF:n suosituksia, sillä ammattimaisen kalastuksen uhan-
40
alaisiin kalalajeihin kohdistama pyyntipaine on
pieni. Itämereen istutetaan vuosittain 18 miljoonaa
siikaa ja kaksi miljoonaa lohta. Kalastajien pyydyksiin tästä jää vain murto-osa.
Ammattikalastajat näkevät, että huomattavasti
enemmän kalaa katoaa hylkeiden ja merimetsojen
ravinnoksi. Rannikon lähellä tapahtuva ammattimainen kalastus on niin kutsuttua pienimuotoista
rannikkokalastusta, mikä tapahtuu pienillä aluksilla. Pyyntivälineenä käytetään verkkoa, rysää tai
ponttonirysää, jotka pyytävät kalaa valikoiden, hyvin kestävästi.
Kalaa haluaisi syödä
nykyistä enemmän
81 prosenttia
kuluttajista.
Kalastajat ovat usein myös kalavesien omistajia
ja kalakantojen hyvä hoitaminen on ennen kaikkea
kalastajan etu. Ympäristöolosuhteiden muuttumiselle kalastajakaan ei voi mitään.
Avomerellä tapahtuva kalastus, silakan, kilohailin ja turskan troolikalastus, on puolestaan erittäin
tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Kullekin kalalajille on tieteellisen neuvonannon pohjalta vuosittain
määritellyt kalastuskiintiöt, joita valvotaan ilmoitusmenettelyin ja kiintiön täytyttyä kalastus päättyy. Kiintiöt on määritelty siten, että kunkin lajin
kanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen.
Kalastajan tieto on arvokasta
Kalakantojen tilaa seurataan jatkuvasti. Sekä viranomaisten asettamat pyyntirajoitukset että
WWF:n suositukset perustuvat tutkijoiden tekemiin tieteellisiin arvioihin kalakantojen tilasta.
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Nämä taas perustuvat paljolti ammattikalastuksen
saalistietoihin. Ammattikalastusta esimerkiksi lohen osalta on voimakkaasti rajoitettu, mikä luonnollisesti johtaa pienempiin saalismääriin, mutta
ei välttämättä kerro kalakannan tilasta.
Kalastajat siis toimivat tärkeässä roolissa myös
tiedon tuottajana niin ympäristön kuin kalakantojenkin tilasta. He ovat huolissaan siitä, mistä
saamme tietoa kalakantojen todellisesta tilasta,
jos ammattikalastajat eivät saa tai voi enää kalastaa. Monet kalastajat näkevätkin, että suojelussa
pitäisi keskittyä nykyistä enemmän kalojen lisääntymisalueiden säilyttämiseen kuin kalastuksen rajoittamiseen.
Kuluttajien toiveet ohjaavat
Pro Kala teetti syyskuussa 2012 kuluttajakyselyn
Kala suomalaisten ruokapöydässä. Sen mukaan 93
prosenttia suomalaisista syö kalaa ja 97 prosenttia vastaajista mieltää kalan terveelliseksi ruuaksi,
jonka kulutusta halutaan lisätä.
Kalaa haluaisi syödä nykyistä enemmän 81 prosenttia kuluttajista. Erityisesti kotimaisen kalan
kulutuksen uskotaan kasvavan. Kasvavaan kysyntään vastaaminen on kalatoimialalle jatkuva haaste ja vaatii koko kalaelintarvikkeen tuotantoketjun
tiivistä yhteistyötä. Kotimaisen raaka-aineen saatavuus vaihtelee sesonkien mukaan, minkä vuoksi tuontikalalla on merkittävä rooli suomalaisten
kalankulutuksessa.
Kuluttajien toiveet ja tarpeet ohjaavat kalatuotevalikoiman kehitystä. Kestävästi tuotettua, kasvatettua ja kalastettua kalaa tarvitaan siis tulevaisuudessa yhä enemmän. n
Katriina Partanen
toiminnanjohtaja
Pro Kala ry
Kuva: PrO KaLa ry
luonnonkalaa
lisää ruokapöytiin
Martin Kala ja Vihannes Oy:n omistavat Tero
Kantonen sekä Reijo ja Jukka Montola. He
näkevät yrityksen tulevaisuuden valoisana.
− Luonnonkala tulee pitämään tai nostamaan osuuttaan ihmisten ruokapöydässä
luonnollisena ja terveellisenä elintarvikkeena, Tero Kantonen uskoo.
Yrityksen päätuotteita ovat silakkafileet
sekä eriasteisesti perattu silakka sekä näiden
jatkojalosteet, suolatut ja marinoidut tuotteet.
Silakkatuotteet lohkaisivat noin 30 prosenttia reilun 5,5 miljoonan euron vuosittaisesta
liikevaihdosta.
− Fileerausosastolla tuotettu määrä on noin
550 000 kiloa, johon tarvitaan lähes 1,5 miljoonaa kiloa raaka-ainetta: kokosilakkaa. Toinen päätuote on lipeäkala. Loppu liikevaihdosta tulee välitystuotteista, Tero Kantonen
kertoo.
Yrityksessä työskentelee keskimäärin 12
henkilöä, joulusesongin aikana hieman
enemmän. Yrityksen asiakkaita ovat silakan
jatkojalostajat, kalatukut, keskusliikkeet ja
Turun talousalueen vähittäiskaupat.
– Fileosaston tuotannosta kolmannes menee jatkojalostajille, Kantonen täsmentää.
Martin Kala ja Vihannes Oy:n silakkafileet
ovat olleet raaka-aineena monissa uutuus-
tuotteissa, joita jatkojalostajat ovat tuoneet
markkinoille.
− Omia uutuustuotteita ei ihan viime
aikoina ole tuotettu. Kuluttajapakkauksien valmistaminen on jo pitkään ollut harkinnan alaisena, mutta toistaiseksi siitä on
vielä pitäydytty, Tero Kantonen toteaa.
Kalastuskielto vaikeuttaa
raaka-aineen saantia
Martin Kala ja Vihannes Oy:n fileointiin
käyttämä silakka tulee kotimaisilta troolareilta, jotka pitävät kotisataminaan Kaskista ja Uuttakaupunkia. Silakkaraaka-ainetta olisi saatavana ympäri vuoden, mutta kalastusta rajoitetaan kiintiöiden pienuuden vuoksi.
− Kalastuskielto on suunnitteilla 1.7.−15.9.
väliseksi ajaksi. Aika on liian pitkä. Kotimainen, tuore silakka puuttuu silloin kokonaan markkinoilta, ja tauko aiheuttaa
lomautuksia, Tero Kantonen harmittelee.
Kalastuskieltoajan lisäksi jonkinasteista
raaka-ainepulaa esiintyy lähinnä syyskaudella ja joulun alla. Vuodenvaihteen jälkeen raaka-ainetarjonta on talvikautena
varsin runsas, elleivät jääolosuhteet rajoita
kalastusta.
Silakkafileitä käytetään monissa kalajalosteissa.
Investointituet vauhdittivat
saneeraustöitä
Yrityksen suurimmat investoinnit tuotantolaitokseen ja laitteistoihin ajoittuvat
1990-luvulle ja 2000-luvulle, kun investointeihin oli mahdollista saada kalatalouden
tukirahaston ja Euroopan kalatalousrahaston investointitukia.
Yritys sai tukea lähinnä saneeraukseen,
jolla nostettiin laitoksen hygieniatasoa, parannettiin filejätteen käsittelyä ja uusittiin
tuotantoteknologiaa.
− Investointituet olivat piristysruiske ja
innoittivat saneeraaman laitoksen hygieniatason ja muunkin toimivuuden kuntoon.
Fileerausosastolle luotiin oman suunnittelun ja toteutuksen turvin kokonaan uutta
tekniikkaa, jollaista ei ollut saatavilla valmiina: esimerkiksi automaattilatojalaitteita, jotka latovat silakat filekoneille, Tero
Kantonen sanoo. n
Pirjo Huhtakangas
Vitario Oy
Kyröntie 507
21800 KYRÖ
02-7218500
www.valmix.net




NE

www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
41
n KALATEOLLISUUS
Kalateollisuus monipuolistuu
Kuva: ab ChiPSterS FOOd Oy/Katri KaPanen
Suomalainen kalateollisuus
monipuolistuu tulevina vuosina,
kun tuotantoon saadaan uusia
kalalajeja ja uutuustuotteita.
Elintarviketeollisuusliiton Kalateollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja ja
Ab Chipsters Food Oy:n toimitusjohtaja Timo Vetriö tähdentää, että tuore villi ja kasvatettu kala tulee aina vaatimaan kalateollisuutta Suomessa.
Vetriö uskoo, että kalanjalostus etenee
Suomessa. Viime vuosina kalateollisuus on
keskittynyt fileeraamaan norjalaisia lohia
suurissa erissä ja halvalla hinnalla vähittäiskauppaan.
Kylmäsavukirjolohi muikunmädin kera maistuu suomalaisille.
Kuva: ab ChiPSterS FOOd ab/tePPO jOhanSSOn
− Kalanjalostuksen on muututtava järkevään suuntaan. Kalan hintataso Suomessa on Euroopan halvinta. Oikean ja kestävän raaka-aineen saatavuus on tärkeässä
asemassa tulevaisuudessa, Vetriö vakuuttaa.
Häntä harmittaa, että ammatikseen kalastavien määrä vähenee ja menetelmät
ovat vanhoja. Kalavesien hoitokin vaatisi
enemmän työtä: esimerkiksi kalojen kutualueiden kehittämistä ja suojelua. Myös vajaahyödynnettyjen kalalajien saanti elintarvikekäyttöön vaatii koko ketjulta paljon
muutoksia.
− Markkinoille tarvitaan yhä enemmän
ruodottomia tuotteita kuluttajapakattuna.
Suomen merissä ja järvissä ui paljon hyödyntämätöntä raaka-ainetta. Tulevaisuudessa ne täytyy ottaa talteen ja valmistaa
niistä tuotteita, Timo Vetriö patistaa.
Uusia kalalajeja kasvatukseen
Vetriö kaipaa Suomeen uusien kalalajien
hyödyntämisen lisäksi enemmän kestävää,
ympäristöystävällistä kalankasvatusta, mikä onnistuu kiertovesilaitoksissa.
− Kuha, siika ja sampi ovat jo kasvatuksessa, mutta esimerkiksi ahvenen kanssa
ei tehdä jalostustyötä sen saamiseksi kasvatuslajiksi. Ala vaatii tutkimusresursseja,
joita ei ole yksityisillä kalankasvattajilla,
hän toteaa.
Paistettu kuha on herkkusuiden suosiossa.
42
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kasvatettu kala, kirjolohi, siika ja lohi, on jokapäiväinen
raaka-aine myös Chipsters Foodissa.
− Suomukalat ovat kotimaisia. Vajaahyödynnetyt kalat, kuten särki ja lahna, otetaan talteen ja niistä tehdään jalosteita
horecalle. Suomukaloissa on saatavuusongelmaa. Suora logistinen putki valtamerikaloihin toimii. Niitä saa tuoreena
vähintään kaksi kertaa viikossa koko Suomeen: fileitä, simpukoita, ostereita ja jopa eläviä hummereita, Vetriö kertoo.
Chipsters Food kasvaa markkinoiden mukana.
− Brändissämme näkyy saaristolainen osaaminen ja perinteet tehdä laatua. Horeca-puolella olemme laadukas kumppani osaamisemme takia. Vientiä pystytään kasvattamaan
vain, jos saamme uusia raaka-aineita: enemmän kestävää kalankasvatusta ja uusia lajeja, Vetriö sanoo.
Chipsters satsaa laatutyöhön
Chipsters Foodin kokonaismyynti on vuodessa noin 9 000
tonnia elintarvikkeita kalan ja ”seafoodin” ollessa päätuotteita. Yrityksen liikevaihto on noin 43 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstömäärä noin 90.
− Seafoodin osuus on noin 70 prosenttia, mistä yli puolet
on omaa tuotantoa. Asiakkaista 70 prosenttia on horeca-asiakkaita, vähittäiskaupan osuus on 25 prosenttia ja viennin
viisi prosenttia. Vientialueita ovat Ruotsi, Eurooppa ja Baltia.
Meillä on Suomen ainoa kalatehdas, joka sijaitsee lähellä raaka-aineita saaristossa, Timo Vetriö kertoo.
Yrityksen logistiikka keskitettiin vuonna 2010 Keravalle,
johon nousi noin 2500 neliötä lämpötilasäädeltyä kylmätilaa
ja tuhat neliötä korkeaa pakkastilaa.
Yrityksessä sovelletaan ISO 9001 - ja ISO 14001 -standardeja, mutta ne eivät ole ulkopuolisen toimijan auditoimia. Tehtaalla on riskinarviointiin perustuva omavalvonta ja oma laadunvalvontalaboratorio. ISO 22000 -standardi on tänä vuonna työn alla.
Yritys on panostanut pakkauksiin, tehnyt muutoksia tuotteisiin sekä kehittänyt useita uutuustuotteita.
− Kalakantojen kestävyys on MSC:n (Marine Stewardship
Council) mukainen, ja käytämme WWF:n liikennevaloluokitusta. Läpinäkyvyys tuotteissa ja raaka-aineissa on tärkeä
asia tämän päivän asiakkaille, ja laatu pitää olla huippua, Timo Vetriö vakuuttaa.
Keravan kaupungin Vuoden 2012 Ympäristöpalkinto myönnettiinkin Ab Chipsters Food Oy:lle. Palkinto annetaan vuosittain keravalaiselle yritykselle tunnustuksena kestävän kehityksen edistämisestä sekä kaupunkikuvan ja elinympäristön kehittämisestä. n
Pirjo Huhtakangas
n KALATEOLLISUUS
Kasvuhakuinen perheyritys
Täyden palvelun kalatalo Hätälä Oy toimittaa herkullisten aterioiden ainekset vähittäiskauppaketjuille ja keittiöalan ammattilaisille kaikkialle Suomeen. 75-vuotias yritys panostaa sekä tähän päivään että tulevaisuuteen.
− Hätälä on aito perheyritys, jossa vaalitaan perinteisiä arvoja. Asiakkaita palvellaan vähintään yhtä hyvin kuin silloin, kun
kauppaa käytiin kasvokkain ja kala kerrallaan Oulun torilla. Yrityksen motto ”Kalasta puhtaasti parasta” on edelleen toiminnan johtotähti, toimitusjohtaja Riku Isohätälä vakuuttaa.
Hätälän liikevaihto on nyt 56 miljoonaa
euroa (tilikausi 2012–2013). Pääasialliset
markkinat ovat Suomessa, ja viennin osuus
liikevaihdosta on noin neljä prosenttia.
Vienti suuntautuu Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Päätoimipaikka on Oulussa, mutta tuotantoa on myös Himangalla. Myyntikonttorit ovat Oulussa, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa.
Jätti-investointi teknologiaan
Vuosina 2011−2012 Hätälä investoi yli neljä miljoonaa euroa koneisiin, laitteisiin ja
tuotantotiloihin. Marraskuussa 2011 yritys
otti käyttöön uusinta teknologiaa hyödyntävän, pitkälle automatisoidun lohen ja kirjolohen fileerauslinjaston. Hankinta kak-
Kylmäsavulohiannos
kauniisti tarjoiltuna.
Kuva: hätäLä Oy
Oululainen Hätälä Oy on
kalanjalostukseen keskittynyt,
kasvuhakuinen perheyritys.
sinkertaisti ruodottomien lohi- ja kirjolohifileiden valmistamisen kapasiteetin.
− Investointi vastasi vahvistuvaan muutokseen: kulutus siirtyy erityisesti pitkälle
trimmattuihin ja ruodottomiin tuorefileisiin ja muihin kalajalosteisiin. Investoinnin
suurin hyötyjä on asiakas, sillä isoin muutos on ollut laadun parantuminen. Savustuslaitteiston kapasiteettia on kasvatettu erityisesti lämmin- ja kylmäsavustettujen tuotteiden valmistukseen, Riku Isohätälä kertoo.
Kasvuhakuisuudesta kertoo myös se, että työn alla oleva BRC-laatujärjestelmä valmistuu kesäkuussa. Hätälä päätyi tähän laatujärjestelmään, koska se on kansainvälinen
Kuva: hätäLä Oy
Laser skannaa jokaisen fileen erikseen, jonka pohjalta kone laskee fileen painon ja leikkaa
halutun kokoisia paloja.
44
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ja tarkoitettu elintarviketeollisuuden käyttöön.
− Järjestelmää suosittelevat useat kaupparyhmittymät Suomessa, ja Euroopan unionin alueella BRC on yleinen vaatimus elintarviketeollisuudelle. BRC-standardi keskittyy tuoteturvallisuuden ja laadun kehittämiseen. Laatujärjestelmässä on hyvin tiukat kriteerit, joten se vastaa hyvin jo aiemmin asettamiamme laatutavoitteita, Isohätälä tarkentaa.
Lähikala etusijalla
Toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo, että
kalaraaka-ainetta on tarjolla ympäri vuoden. Lähikala on etusijalla, mutta noin 65
prosenttia raaka-aineesta on norjan lohta,
ja koti- ja ulkomaista kirjolohta.
− Työllistämme likimain 200 lähialueen
kalastajaa ja kalanviljelijää. Arvostamme
lähiseudun ammattikalastajia tärkeinä yhteistyökumppaneina. Reilun kohtelun ja
vastuullisen asenteen lisäksi pyrimme helpottamaan kalastajien työtä esimerkiksi
kuljetusjärjestelyillä ja ostotoiminnan pitkäjänteisyydellä. Hankkimamme kala on
mahdollisimman ympäristöystävällisesti
pyydettyä ja tuotettua sekä lyhyiden kuljetusmatkojen kautta Ouluun tuotua, Isohätälä täsmentää.
Kuluttajat haluavat syödä maukkaita ja
ympäristöystävällisesti valmistettuja kalatuotteita, ja pitkälle jalostettujen tuore- ja
valmistuotteiden kysyntä kasvaa. Hätälä
kehittääkin koko ajan uusia kalatuotteita
kuluttajien tarpeiden ja kysynnän mukaan.
Yritys tuo markkinoille kymmenkunta uutuustuotetta vuodessa.
− Tuotekehitystä tehdään myös yhteistyössä VTT:n kanssa. Myös pakkaussuunnitteluun panostetaan. Pakkauksista tehdään entistä ympäristöystävällisempiä, ja
niillä voidaan vaikkapa helpottaa ruuanvalmistusta. Esimerkkinä tästä ovat uunin
kestävät rasiat, Riku Isohätälä kertoo.
Myös ”vanhat” tuotteet saattavat kokea
uuden tulemisen. Vuosi sitten Hätälän
suurkeittiöille ideoima ja valmistama pakastettu kypsä, viipaloitu lohimureke löysi nopeasti tiensä sekä koulujen, päiväkotien että lounaspaikkojen ruokalistoille.
Valmistus Oulussa
Riku Isohätälä näkee kalanjalostusteollisuuden aseman heikkona.
− Kalateollisuus on Suomessa elintarviketeollisuuden huonoiten kannattava toimiala. Jos kuluttajat suosivat kotimaisia kaloja, kalanjalostajat voivat työllistää suomalaisia kalastajia, Isohätälä sanoo.
Hän muistuttaa, että kaikki Hätälän tuotteet valmistetaan Suomessa.
− Paras lopputulos syntyy yhdistämällä
perinteiset kädentaidot, ennakkoluulottomuus ja uusin teknologia. Laajasta tuotevalikoimasta löytyvät tuoreet kalat ja kalafileet, jalostetut savu-, loimu- ja hiilloskalat, marinoidut ja suolatut tuotteet, sekä
oman keittiön kalapihvit, -pyörykät, -murekkeet ja monet muut herkut. n
Pirjo Huhtakangas
Keravan Kalatalo
yhteistyönä
Helsingin Kalansavustamo Oy rakennutti
kolmen muun yrityksen, Stadin Kala Oy:n,
Merta Logistic Oy:n ja Alfrane Oy:n (nykyisin Kalatalo Leikkuu Oy) kanssa Kalatalon
Keravalle. Vuokrasopimus päättyi vanhassa tuotantopaikassa, jossa myös tilat kävivät vanhanaikaisiksi. Helsingin Kalansavustamo Oy omistaa Kalatalosta noin puolet.
− Investoinnit tuotantorakennukseen
ovat olleet lähes viisi miljoonaa euroa Helsingin Kalansavustamon osalta. Myös tuotannon laitteet uusittiin samalla kertaa. Ne
maksoivat noin miljoona euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys voi
kasvattaa reilusti tuotantokapasiteettiaan,
toimistopäällikkö Anja Dernjatin kertoo.
Helsingin Kalansavustamon omistaa
Dernjatinin suku. Yrityksen päätuotteita
ovat savustetut, hiillostetut ja loimutetut
kalat. Tuotantomäärä on noin 500 tonnia
vuodessa ja liikevaihto noin 4,2 miljoonaa
euroa. Yrityksessä työskentelee keskimäärin 25 henkilöä. Asiakkaita ovat pääosin
muut tukut ja pääkaupunkiseudun kaupat.
Vientiä ei tällä hetkellä ole.
− Yrityksemme on aina myynyt ainoastaan jalostettua, savustettua, kalaa. Toiminta on aloitettu vuonna 1926, ja tällä hetkel-
lä neljäs polvi harjoittelee yrityksen vetämistä, Anja Dernjatin sanoo.
Hyvät puitteet tuotekehitykselle
Koska uuden laitoksen käynnistäminen Keravalla on vienyt aikaa, yritys ei ole vielä
panostanut paljoakaan varsinaiseen tuotekehitykseen.
− Mutta tilat ja mahdollisuudet siihen
ovat nyt hyvät jo senkin takia, että samassa talossa on kolme muuta kala-alan laitosta, Anja Dernjatin vakuuttaa.
Pääraaka-aineena on norjalainen lohi ja
ruotsalainen silli fileenä. Näitä kaloja on ollut riittävästi saatavilla, samoin kanadalaista siikaa. Kirjolohi on pääosin kotimaista.
Muikku, silakka ja kasvatettu siika ovat tärkeimmät kotimaiset kalat, mutta niitä ei aina ole saatavilla tarpeeksi.
− Tulevaisuuteen pitää uskoa, ja liikevaihto kasvaa. Tähän vaikuttaa raaka-aineen
saatavuus. Myös tuotekehityksellä on tärkeä rooli, jos aiotaan ryhtyä viemään kalaa
muuallekin. Suomalainen kalateollisuus etsii vielä paikkaansa Euroopassa, mutta
olemme tottuneet lähiruoka-ajatteluun, joka tulee lisääntymään tulevaisuudessa, Anja Dernjatin arvioi. n
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
45
n KALATEOLLISUUS
Kalatuotteiden rasvahappokoostumus optimaaliseksi
Riista­ ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen hankkeessa
kartoitettiin kalarehun
öljyainesosien muutosten
vaikutuksia kalan tuotannosta
lautaselle.
Kotimaisella kirjolohella on merkittävä rooli suomalaisessa ruokavaliossa. Se on myös
tärkeä raaka-aine kalajalostusteollisuudelle, joten kotimainen kalantuotanto tukee
paikallisia ja kansallisia elinkeinoja sekä
parantaa elintarvikeomavaraisuuttamme.
Kalaa syödään kuitenkin vähemmän kuin
suositusten mukaan pitäisi syödä, ja kotimaisen kalan kulutus on jopa vähentynyt.
Kala on tärkeä vitamiinien sekä valkuais- ja kivennäisaineiden lähde, mutta tutkituin ja tunnetuin aineosa on kalan rasva.
Elintarvikkeista ainoastaan kalat ja äyriäiset sisältävät pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta. Näiden rasvahappojen terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta ne ovat kalassakin peräisin
pitkälti arvokkaista kalaperäisistä ravinnon aineosista. Kalankasvatuksessa raakaaineainetarpeet tulee tyydyttää kalakantoja vaarantamatta.
Kalankasvatuksen kestävyyttä voidaan
parantaa vähentämällä arvokkaan kalaöljyn käyttöä rehuna korvaamalla se kasvipohjaisella raaka-aineella, kuten kotimaisella rypsillä. Siinä missä rypsiöljyn lisäystä muihin elintarvikkeisiin pidetään hyvänä, nähdään se kalalla arveluttavana.
Siksi rehun raaka-ainekoostumuksen muu-
Keskipaino g
Kuva: tarja arO
Eläinproteiinin hyvä muuntotehokkuus ja
maa-alaa säästävä tuotantotapa ovat kalankasvatuksen valtteja. Kilpailu rehujen raaka-aineista kiristyy kuitenkin koko elintarviketuotannossa. Kalankasvatuksessa se
johtaa lisääntyvään kasviöljyjen käyttöön
kalojen rehuna. Kasvatettu kala on sitä, mitä se syö, joten kehitys voi heikentää kalatuotteiden terveellisyyttä ihmisravintona.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
(RKTL) koordinoi vuosina 2010–2012 tutkimushanketta Kirjolohen räätälöinti jalostajan ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi. Hankkeessa kartoitettiin kalarehun öljyainesosien muutosten vaikutuksia kalan tuotannosta suomalaiseen pöytään (kuva 1). Tutkimuskumppaneina olivat Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitos
ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tutkimus toteutettiin osana Tekesin Sapuska-ohjelmaa.
Kalaa läpinäkyvästi läheltä
toksen vaikutukset kalankasvatukseen, jalostukseen ja kuluttajatuotteisiin tulee tuntea. Tiedon pitää vastata kuluttajan tietotarpeisiin ja olla sellaista, että sitä voidaan
hyödyntää tuotekehityksessä ja tuotteiden
erilaistamisessa kilpailukyvyn parantamiseksi. Kehittämisessä kaikkien toimijoiden
panosta tarvitaan.
Kohti kestävää tuotantoa
Jos kalaöljyn käyttöä vähennetään kirjolohen kasvatuksessa, se parantaa tuotannon
ekologista kestävyyttä ja pienentää rehun
raaka-ainekustannuksia. Kalaöljypitoisuuden nostolla ennen perkuuta voidaan kalan terveellisten omega-3- rasvahappojen
pitoisuus kuitenkin palauttaa takaisin halutulle tavoitetasolle.
Tuotantoa voidaan pitää sosiaalisesti kestävänä, kun kuluttajan toiveet tuotteen
koostumuksesta ja tuotantotavasta toteutuvat. Taloudellinen kestävyys taas edellyttää, että uusin menetelmin tuotettu kala täyttää kriteerit tuotannon jokaisessa vaiheessa, ja arvoketju voi toimia kannattavasti (kuva 2).
Kun kalaöljyn käyttöä vähennettiin kirjolohen rehussa lähes puoleen arvioidusta
kaupallisen rehun pitoisuudesta, kala säilytti vielä sille ominaisen korkean EPA- ja
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
Korkea kalaöljy
Korkea kasvisöljy
Kevät
Syksy
Talvi
Punnitusaika
Kuva 1. Verkkoallaskasvatusta Rymättylän kalantutkimusasemalla vasemmalla. Kokeessa käytetty rehun öljy ei vaikuttanut merkittävästi
kalojen kasvuun. Kirjolohien keskipainot ja keskihajonnat on esitetty oikealla kolmessa rinnakkaisessa verkkoaltaassa.
46
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
400
200
0
Kevät
Syksy
Talvi
Punnitusaika
DHA -pitoisuuden (kuva 3). Jos kuluttaja
syö tällaista kirjolohta ravitsemussuositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa viikossa, arvioitu raja näiden omega-3-rasvahappojen maksimaalisille terveellisyyshyödyille ylittyy yhä. Lisäksi kalaöljyn käytön
vähentäminen pienentää vierasaineiden
saantia, joka jää nykyisillä rehuillakin alle
kolmannekseen siedettävästä viikkosaannista.
Keino
Kalaöljyn käytön vähentäminen
->
Ekologinen kestävyys
Tuotteen terveellisyyden optimointi
->
Sosiaalinen kestävyys
Arvoketju tarkastelu
->
Taloudellinen kestävyys
Kuva 2. Visio kirjoloheen perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn parantamisesta
rasvahappokoostumusta optimoimalla.
Tutkimustuloksia
yhteistyöllä käytäntöön
Vaihtoehtoja tuotantotapojen ja käytäntöjen kehittämiseen tutkimustulosten pohjalta mietitään yhdessä toimijoiden kanssa
kevään 2013 aikana.
g/100g
Moottorina kannattava arvoketju
Lopputuotteen rasvahappokoostumus oli
yksi kiinnostuksen kohteista tutkimuksessa. Tämän lisäksi tutkittiin muita tekijöitä
arvoketjun eri osissa. Tuotantoon, laatuun
ja käytettävyyteen eri tavoin vaikuttavia
ominaisuuksia ovat muun muassa kalan
kasvu, jalostuksen hävikit ja lopputuotteen
maku.
Rehun öljykoostumuksen muutoksen aiheuttamat kustannukset ja taloudelliset
hyödyt yhdistettiin arvoketjun kannattavuutta arvioivaksi laskennalliseksi malliksi. Laskenta osoittaa, että taloudellisesti
kannattavat ja kestävät ratkaisut ovat mahdollisia, kun yhteisistä tavoitteista sovitaan.
Tavoite
1
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0
EPA 20:5(n-3)
DHA 22:6(n-3)
0
33
40
46
57
Kalaöljyn käyttö ruokinnassa vähennetty %
Kuva 3. Pitkien omega-3-rasvahappojen, EPA ja DHA, pitoisuudet kirjolohen lihaksessa (g /100
g), kun kalaöljyn käyttöä vähennettiin kalojen ruokinnassa 33, 40, 46 tai 57 %.
Yhteistyössä tuotetta voidaan kehittää
tavalla, joka ei ole tuontiraaka-aineella
mahdollista. Yhteistyöyritykset, Raisioagro Oy, Savon Taimen Oy, Taimen Oy ja Ab
Chipsters Food Oy, kattavat kirjolohen tuotantoketjun. Verkosto on siten vaikuttavuu-
deltaan ainutlaatuinen korkealaatuisten
kirjolohituotteiden kehittäjänä.
Susanna Airaksinen
tutkija
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
susanna.airaksinen(at)rktl.fi
Elintarviketalouden tutkimusohjelma
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen elintarviketalouden tutkimusohjelmassa on parannettu vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksiä kehittämällä kiertovesikasvatusta ja
ympäristöä vähemmän kuormittavia
rehuja sekä optimoimalla rehun rasvahappokoostumusta.
Työn tuloksena rehuteollisuus on
tuonut markkinoille ympäristöystävällisiä rehuja. Yrittäjille on rakennettu käytännön työkaluja toiminnan
suunnitteluun. Uusia näkymiä vesiviljelylle on etsitty myös osallistumalla
kalankasvatuksen sijainninohjauksen
suunnitteluun ja selvittämällä avomeritekniikan mahdollisuuksia.
Kasvatukseen lisää lajeja
Ohjelmassa on haluttu ulottaa vesiviljely muuhunkin kuin kirjoloheen.
Esimerkiksi siianviljelyyn on panostettu erityisesti. Siika onkin vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa
kalankasvatuksessa, ja tiedolliset
edellytykset tuotannon huomattavalle kasvattamiselle ovat nyt olemassa.
Myös kuhan kasvatus on alkanut
kiertovesilaitoksissa. Lisäksi kokeilut
siiansukuisen nelman viljelyssä ja
muikun ruokamätituotannossa on
käynnistetty.
Aliarvostetut luonnonkalat
ruokapöytään
Ohjelmassa on myös edistetty vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen
käyttöä. Tehdyllä työllä oli ratkaiseva
merkitys poistokalastuksen rahoituksen järjestymisessä. Sen avulla
särkikalojen kalastus on kannattavaa. Myös särkikalojen ryvettynyttä
mainetta onnistuttiin puhdistamaan
ja herättämään kiinnostusta kotimaisten luonnonkalojen jatkojalostamiseksi ruokapöytään.
Riistalihan tutkimus
käynnistyi
Myös riistalihan kaupallista hyödyntämistä edistävä tutkimus käynnistyi.
Riistalihan arvostus on korkea, mutta
lihan kaupallisen saatavuuden parantaminen edellyttäisi metsästäjiltä
myyntihalukkuutta ja vakiintuneita
markkinalähtöisiä toimintatapoja.
Poronlihamarkkinat taas toimivat kilpailullisesti, mutta elinkeinon kannattavuus on usein heikkoa tukipolitiikasta huolimatta.
Elintarviketalouden ohjelman
(2006−2012) aikana toteutettiin yli
40 tutkimus- ja kehitysprojektia,
joista valtaosa rahoitettiin osittain tai
kokonaan ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimuksen avulla on
pyritty tukemaan alan yrityksiä niin,
että ne voivat toimia kestävästi ja
menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa. n
Kaija Saarni
tutkija
Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos
kaija.saarni(at)rktl.fi
www.rktl.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
47
n RAVITSEMUS & TERVEYS
Kohti terveellistä
pohjoismaista ruokavaliota
Äskettäin päättyneessä Sysdiet­
hankkeessa saatiin rohkaisevia
tuloksia, joiden pohjalta
pohjoismaista ruokavaliota
kannattaa kehittää entistä
terveellisemmäksi.
Ajatus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta uutena konseptina syntyi muutamia vuosia sitten. Taustalla olivat hyvät
kokemukset Välimeren ruokavalion merkityksestä terveyteen. Perinteinen pohjoismainen ruokakulttuuri kuitenkin eroaa
Välimeren maiden ruokakulttuurista mo-
nessa kohtaa, kuten ruuan maku, saatavuus, mutta myös taloudelliset ja ekologiset tekijät ovat erilaisia.
Taulukossa 1 on vertailtu Välimeren ruokavalion ja terveellisen pohjoismaisen ruokavalion piirteitä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ei ole totuttu käyttämään kasviöljyä, kun taas oliiviöljy kuuluu Välimeren ruokavalioon. Siksi kasviöljypohjaista
margariinia on suositeltu voin sijaan pohjoismaisessa ruokavaliossa.
Välimeren ruokavalion runsas hedelmävalikoima korvataan Pohjoismaissa marjoilla ja kausihedelmillä, joista omena on
Suomessa tärkein. Pohjoismaisessa ruokavaliossa on taas jopa valinnan varaa täys-
Taulukko1. välimeren ruokavalion ja terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vertailu
(www.sysdiet.fi).
välimeren ruokavalio
Pohjoismainen ruokavalio
Oliiviöljy
Rypsiöljy, kasviöljypohjainen margariini
Hedelmät, kasvikset, palkokasvit, pähkinät
Kausihedelmät, juurekset, marjat, palkokasvit
Kala
Kala, rasvainen kala
Monipuolinen kasvisten, sipulin ja valkosipulin käyttö
Kasvikset, salaatit
oliiviöljyn, pastan ja riisin kanssa
Vältä: punainen liha, makkara, voi, kerma, pikaruoka,
Vältä: punainen liha, makkara, voi, runsaasti
makeiset, rasvaiset leivonnaiset, sokeripitoiset juomat
maitorasvaa sisältävät meijerituotteet, sokeripitoiset
juomat, suola
Punaviini, jos nauttii, niin kohtuudella
Ei suositusta
Vähärasvaiset maitovalmisteet
Riista
Täysjyväviljavalmisteet
Täysjyväviljavalmisteet, ruis, ohra, kaura
Taulukko 2. yhteenveto terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksista.
vaikutus
viite
Pienentää kokonaiskuolleisuutta väestötutkimuksessa
Olsen A. ym. J. Nutr. 2011
Pienentää suurentuneita kolesteroliarvoja ja parantaa
Adamsson V. ym. J. Intern. Med. 2010
lipidisuhteita. Pitkällä aikavälillä voi suurentaa HDL-
Uusitupa M. ym. J. Intern. Med. 2013
kolesterolin pitoisuutta (Vaikutus johtunee marjoista,
erityisesti mustikasta?)
Saattaa parantaa glukoosiaineenvaihduntaa
Lankinen M. ym. PLoS One 2011
Pienentää matala-asteista tulehdusta ja valtimon
De Mello V. ym. Diabetologia 2011
sisäpinnan toimintaa
Pienentää IL-1 Ra:n pitoisuutta, suurentuneet
Uusitupa M. ym. J. Intern. Med., 2013
pitoisuudet ennustavat tyypin 2 diabetesta
Laihduttava ja verenpainetta alentava vaikutus
48
Adamsson V. ym. J. Intern. Med. 2010
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
jyväviljoissa: vehnän asemasta on perinteisesti käytetty ruista, kauraa ja ohraa. Näistä ruis on Suomessa selvästi suositumpaa
kuin muissa Pohjoismaissa.
Lupaavia tuloksia tutkimushankkeista
Toistaiseksi ainoastaan muutama tutkimus
on selvittänyt pohjoismaisen ruokavalion ja
terveyden välisiä yhteyksiä (Taulukko 2).
Professori Anja Olsen työtovereineen Kööpenhaminan yliopistosta tutki terveellisen
pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia
kuolleisuuteen Tanskassa (Olsen ym. 2011).
Terveellisen ruokavalion avainelintarvikkeita olivat kala, kaalit, täysjyväruis, kaura,
omenat ja päärynät sekä juurekset. Erityisesti miesten, mutta myös naisten kuolleisuus seurannassa oli sitä pienempi, mitä
enemmän näitä avainelintarvikkeita käytettiin.
Tutkija Viola Adamsson työtovereineen
Upsalan yliopistosta tutki terveellisen, pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia kuuden viikon kestoisessa kontrolloiduissa tutkimuksessa henkilöillä, joilla oli suurentuneita kolesteroliarvoja (Adamsson ym.
2010). Kaikki ruoka annettiin korvauksetta
tutkittaville. Sekä kokonaiskolesteroli- (-16
%) että LDL-kolesterolipitoisuudet (-21 %)
pienenivät pohjoismaisella ruokavaliolla.
Myös HDL-kolesteroli pieneni jonkin verran (-5 %), mutta LDL-/HDL-kolesterolisuhde muuttui edullisempaan suuntaan.
Lisäksi paino laski, verenpaine aleni ja insuliiniherkkyys parani tutkimusruokavaliolla verrokkeihin nähden.
Rasva-arvojen korjaantuminen johtui
pääasiassa ruokavaliomuutoksista, sen sijaan painon lasku selitti verenpaineen alenemisen ja insuliiniherkkyyden parantumisen.
Suomen Akatemian rahoittamassa kontrolloidussa Sysdimet -ruokavaliotutkimuksessa selvitettiin rasvaisen kalan, mustikan
ja täysjyväruisleivän terveysvaikutuksia
henkilöillä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä (Lankinen 2011, de Mello
2011). Hyvään suuntaan muuttuivat eniten
sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta, valtimon seinämän sisäpinnan toiminta ja tulehdustekijät. Herkän CRP:n lasku oli yl-
Kuva: raija ahvenainen-rantaLa
Kuva: PrO KaLa ry
Kuva: LeiPätiedOtuS ry
Sysdimet -ruokavaliotutkimuksessa on selvitetty mustikan, rasvaisen kalan ja täysjyväruisleivän terveysvaikutuksia henkilöillä, joilla oli
metabolisen oireyhtymän piirteitä. Hyvään suuntaan muuttuivat eniten sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta, valtimon seinämän sisäpinnan
toiminta ja tulehdustekijät.
lättävän suuri rasvaista kalaa, mustikoita
ja ruista syöneillä koehenkilöillä, joilla ei
ollut statiinilääkitystä.
Suurtutkimushankkeen antia
Vuosina 2007–2011 toteutetun pohjoismaisen ravitsemus- ja elintarviketutkimuksen
huippuyksikön (SYSDIET) tavoitteita oli
muun muassa selvittää terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia 18–24
viikkoa kestäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa parilla sadalla henkilöllä, joilla
oli metabolinen oireyhtymä. Tutkimusruokavalioiden koostumus on esitetty taulukossa 3. Tutkimus toteutettiin kuudessa yliopistossa/tutkimuskeskuksessa (Kuopio,
Oulu, Upsala, Lund, Århus ja Reykjavik)
neljässä Pohjoismaassa.
Tutkittavien ruokavalio oli kohtuullisen
hyvä tutkimuksen alkaessa. Terveellinen,
pohjoismainen ruokavalio puolitoistakertaisti useiden suojaravintoaineiden saannin ja korjasi rasvan laatua. Glukoosi- ja
insuliiniaineenvaihdunnassa ei todettu
merkitseviä eroja tutkimus- ja verrokkidieettien välillä, mutta terveellinen pohjoismainen ruokavalio paransi LDL- ja HDLkolesterolin ja vastaavien apolipoproteiinien (ApoB/ApoA1) suhteita 5–6 %:lla sekä
suurensi HDL-kolesterolin pitoisuutta nelisen prosenttia.
Selvin ero nähtiin IL-1 reseptori antagonistin (IL-1 Ra) muutoksissa; IL-1Ra suureni yli 20 prosentilla tavanomaisella, pohjoismaisella ruokavaliolla, mutta säilyi ennallaan tutkimusruokavaliolla. Muutos oli

Taulukko 3. Tutkimusruokavaliot Sysdiet-tutkimuksessa.
Ruoka-aine
Terveellinen pohjoismainen
verrokkiruokavalio
ruokavalio
viljavalmisteet
≥ 25 % energiasta täysjyvätuotteista
≥ 25 % viljatuotteista
(≥50 % ruis, kaura, ohra)
( ≥90 % vehnää)
Täysjyväpasta ja täysjyväriisi(≥ 6 g
kuitua/100 g) ≥ 2−3 ateriaa/vk
Vähäsuolainen leipä (≤ 1.0 %)
Hiutaleet ilman sokeri- tai hunajalisää
Leipäpalat (≥6 g kuitua/100 g) ≥6 palaa/
vrk
Kasvikset, marjat ja hedelmät
Yhteensä ≥ 500 g, marjoja ≥150−200 g/
(ei sisällä perunaa)
vrk, hedelmiä ≥ 175 g/vrk,
200−250 g, ei mustikoita
ja kasviksia ≥ 175 g/vrk
Rasvat
Rypsiöljy
Voi tai voi-kasviöljyseos
Rypsiöljy-/auringonkukkaöljy-/soijaöljy-
(≥ 50 % rasvasta tyydyttynyttä)
pohjainen margariini,
ei transrasvahappoja ja levitteessä ≥ 2/3
tyydyttymättömiä rasvoja
Lisäksi mahdollisesti suolaamattomia
pähkinöitä/siemeniä
meijerituotteet
Juoksevat (esim. maito, piimä, jogurtti)
Ei rajoituksia
≤ 1 % rasvaa.
Juusto ≤ 17 % rasvaa, ≥2 annosta/vrk.
Makeiden tuotteiden välttäminen (esim.
jogurtit)
Kala
≥ 3 annosta/vk, 2 annosta rasvaista
≤ 1 annos / vk
kalaa (>4−5 % rasvaa) ja
1 annos vähärasvaista kalaa
liha
Valkoinen liha, siipikarja, vähärasvaisina,
Ei rajoituksia
riista
juomat
Sokeripitoisten juomien välttäminen
Ei rajoituksia
Hedelmä ja marjajuomat <1 lasillinen
(1.5 dl)/vrk
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
49
n RAVITSEMUS &TERVEYS
 yhteydessä ruokavalion tyydyttyneisiin rasvahappoihin (suurentava vaikutus) ja magnesiumiin (pienentävä vaikutus).
IL-1 Ra:ta pidetään herkimpänä metabolisen oireyhtymän indikaattorina. Sen suurentunut pitoisuus ennustaa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi IL-1 Ra:n on osoitettu suojaavan haiman beeta-soluja toisen interleukiinin, IL-1b:n aiheuttamalta vauriolta. Terveellinen, pohjoismainen ruokavalio näyttää siis vaimentavan myös tulehdusreaktiota elimistössä. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että tutkitulla ruokavaliolla on
myös antioksidatiivisia vaikutuksia.
Pohjoismainen ruokavalio brändinä
Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on
vaikutuksiltaan verrattavissa Välimeren
ruokavalioon. Se on koostettavissa kotimaisista ja paikallisista elintarvikkeista, ja se
voidaan toteuttaa lähiruoka-ajattelun mukaisesti.
Tuoreet tutkimustulokset antavat vahvan
sysäyksen kehittää pohjoismaista ruokavaliota suuntaan, joka sekä tukee kansanterveyttä että antaa myös elintarviketeollisuudelle ja ravintolapalveluyrityksille mahdollisuuksia luoda kilpailukykyisiä tuotteita
suomalaiseen ja pohjoismaiseen suuhun
sopivaksi. Kotimaisuus tulisi nostaa kunniaan niin joukkoruokailussa kuin kotona.
Rakkaalla lapsella on myös monta nimeä.
Tanskassa markkinoidaan jo nyt täyttä
vauhtia uutta pohjoismaista ruokavaliota.
Ruotsissa puhutaan NORDIETistä ja meillä Suomessa Itämeren ruokavaliosta. Brändi edellyttäisi yhtenäistä nimityskäytäntöä.
Tässä olisi pohjoismaiselle elintarviketeollisuudelle hyvä yhteistyön paikka! n
Matti Uusitupa1,2
professori
Marjukka Kolehmainen1,3
dosentti
Ursula Schwab1,4
dosentti
Kaisa Poutanen1,3
akatemiaprofessori
itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja
kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja
elintarvikkeiden terveysvaikutuksien
tutkimuskeskus
2
tutkimusyksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala
(KyS)
3
vtt
4
Medisiininen keskus, Kliinisen ravitsemuksen
yksikkö, KyS
1
Lisätietoja:
Matti uusitupa
matti.uusitupa(at)uef.fi
Kirjallisuutta:
adamsson v, reumark a, Fredriksson i-b ym.
2011. effects of a healthy nordic diet on
cardiovascular risk factors in hypercholesterolemic
subjects: a randomized controlled trial [nOrdiet].
j. intern. Med. 269:150-159.
bere e & brug j. 2009. towards health-promoting
and environmentally friendly regional diets - a
nordic example. Public health nutr. 12:91−96.
Lankinen M, Schwab u, Kolehmainen M ym. 2011.
Whole grain products, fish and bilberries alter
glucose and lipid metabolism in a randomized,
controlled trial:the Sysdimet study . PLoS One.
6(8):e22646.
de Mello vd, Schwab u, Kolehmainen M ym.
2011. a diet high in fatty fish, bilberries and
wholegrain products improves markers of
endothelial function and inflammation in
individuals with impaired glucose metabolism in a
randomised controlled trial: the Sysdimet study.
diabetologia. 54:2755−2767.
Olsen a, egeberg r, halkjaer j ym. 2011. healthy
aspects of the nordic diet are related to lower
total mortality. j. nutr. 141:639−644.
uusitupa M, hermansen K, Savolainen M ym.
2013. effects of an isocaloric healthy nordic diet
on insulin sensitivity, lipid profile and
inflammation markers in metabolic syndrome – a
randomized study (SySdiet), j. intern. Med., doi:
10.1111/joim.12044, 15 s.
Willett WC, Sacks F, trichopoulou a ym. 1995.
Mediterranean diet pyramid: a cultural model for
healthy eating. am. j. Clin. nutr. 61:S1402–1419.
Ruokavaliokokonaisuudet kiinnostavat tutkijoita
Moderni ravitsemustutkimus tuottaa luotettavaa
uutta tietoa ravinnon vaikutuksista ihmisen terveyteen. Yksittäisten ravintoaineiden terveysvaikutuksien ohella on yhä enemmän alettu tutkia ruokavaliokokonaisuuksien (dietary pattern) vaikutuksia.
Kansakuntien välillä on suuria eroja siinä, mitä
ihmiset syövät. Tähän vaikuttavat perinteet, ruokakulttuuri, ruuan saatavuus, ravinnon tuotanto, elintarviketeollisuus, markkinointi ja taloudellinen tilanne sekä yhä enemmän tutkittu tieto ravinnon ja
terveyden välisistä yhteyksistä. Myös medialla ja
sosiaalisella medialla näyttää olevan vaikutuksia
siihen, miten ihmiset käyttäytyvät tehdessään ruo-
50
kavalintoja. Tuore esimerkki Suomessa on ”karppausmuodin” vaikutus paitsi leivän myös ravintorasvojen kulutuksen muutoksiin.
Tunnetuin terveellisistä ruokavalioista lienee ns.
Välimeren ruokavalio, jonka historia on pitkä, mutta jota alettiin tutkia yksityiskohtaisemmin toisen
maailmansodan jälkeen. Tyypillisintä sille on runsas oliiviöljyn käyttö ja täysjyväviljatuotteet sekä
1−2 lasillista viiniä päivässä.
Välimeren ruokavaliossa esiintyy melkoisia eroja eri Välimeren maiden välillä. Siitä huolimatta siitä on tullut vahva brändi. Lukuisissa tutkimuksissa
Välimeren ruokavalion on osoitettu pienentävän
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, tiettyihin syöpiin ja muistihäiriöihin, ja sillä on
myös matala-asteista tulehdusta (inflammaatio)
ehkäiseviä ominaisuuksia. Lisäksi se näyttää suojaavan tyypin 2 diabetekselta ja lihavuudelta.
Valtaosa Välimeren ruokavaliota koskevista tutkimuksista on havainnoivia väestötutkimuksia. Sen
sijaan interventiotutkimuksien määrä Välimeren
ruokavalion terveysvaikutuksista on paljon vähäisempi. n
Matti Uusitupa
Keliakia-, diabetes- ja
allergiariskiin voidaan
vaikuttaa varhain
Yhä lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa,
että kiinteät lisäruuat kannattaa tuoda
imeväisikäisen lapsen ruokavalioon oikeaaikaisesti. Sekä liian varhainen että viivästynyt lisäruokien aloitus voivat lisätä lapsen riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin, kuten allergiaan, tyypin
1 diabetekseen ja keliakiaan.
Tutkimusten* mukaan optimaalisin ajankohta lisäruokinnan aloittamiseen on 4−6
kuukauden iässä. Suomalaiset imeväisikäisten ravitsemussuositukset** suosittelevat imettämään yksinomaisesti
6 kuukauden ikään ja ohjaavat aloittamaan
kiinteät lisäruoat 4−6 kuukauden iässä neuvolan ohjeiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Viljavalmisteiden aloitusiäksi suositellaan aikaisintaan 5 kuukauden ikää.
Asiantuntijaraporttien* mukaan parhaat
hyödyt lapsen terveyden kannalta saavutetaan, kun imetystä jatketaan kiinteiden
lisäruokien antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka. Tutkimuksista saadut
havainnot ovat linjassa nykyisten imetyssuositusten kanssa.
Viljaa vähitellen imetyksen ohella
Ruotsissa toteutetun tutkimuksen***
mukaan imeväisiän ruokinta vaikuttaa
lapsen riskiin sairastua keliakiaan ainakin
12-vuotiaaksi saakka. Paras ajankohta tuoda gluteenia sisältävät viljat vauvan ruokavalioon on 4−6 kuukauden iässä.
Lasta totutetaan viljaruokiin asteittain
pieninä annoksina samanaikaisesti jatkuvan rintaruokinnan ohella. Imetyksen jatkuminen edesauttaa sitä, että vauvalle kehittyy sietokyky gluteenille viljaruokiin
totuteltaessa.
Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa
Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo, että myös allergiariskin kannalta on suositeltavaa lisätä vilja lapsen ruokavalioon
5−6 kuukauden iässä. Tutkimukset osoittavat, että tässä ikävaiheessa aloitettu viljaruokiin totuttelu näyttäisi vähentävän
lapsuusiän allergia- ja astmariskiä. Samanaikaisesti jatkuva imetys antaa lisäsuojaa
allergioita vastaan.
Ei liian aikaisin, muttei myöhäänkään
Liian aikaisin aloitettu lisäruokien käyttö
voi lisätä lapsen sairastumisriskiä. Erikoistutkija Sari Niinistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että ennen 4 kuukauden ikää aloitettu kasvisten ja juuresten
sekä viljatuotteiden käyttö saattaa lisätä lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Maijaliisa Erkkola sanoo, että lisäruokien tuomista lapsen ruokavalioon ei kannata viivyttää yli puolen vuoden iän. Myös
suosituksia myöhemmin aloitetulla lisäruokinnalla voi olla merkitystä sairauksien riskin kannalta.
− Suomalainen lasten diabetes- ja allergiatutkimus DIPP osoittaa, että esimerkiksi kala kannattaisi lisätä lapsen ruokavalioon noin 6 kuukauden iässä. Tyypillisesti
lapset tutustuvat kalaruokiin kuitenkin
vasta lähempänä vuoden ikää.
Erkkolan mukaan kalan makuun totuttelu kannattaa aloittaa varhain, sillä suomalaislapset syövät sitä keskimäärin liian
vähän. Kala tuo lapsen ruokavalioon terveydelle edullisia omega-3-rasvahappoja
sekä D-vitamiinia.
Erkkola neuvoo ruoka-aineiden aloitusajankohdan lisäksi kiinnittämään
huomiota lapsen ruokavalion monipuolisuuteen.
− Terveyden kannalta on optimaalisinta, että lapsen ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen jo varhain. Hyvin
yksipuolinen ruokavalio imeväisiässä voi
lisätä riskiä mm. atooppiselle herkistymiselle. n
Lisätietoja: www.nutriciababy.fi
viitteet:
* eFSa european Food Safety authority eFSa 2009
ja eSPGhan european Society for Paediatric
Gastroenterology, hepatology and nutrition
eSPGhan jPGn 2008
** hasunen K, Kalavainen M, Keinonen h,
Lagström h, Lyytikäinen a, nurttila a, Peltola t,
talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. imeväis- ja leikkiikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien
ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisuja 2004:11. helsinki: edita Prima Oy, 2004.
*** ivarsson a ym. Prevalence of childhood celiac
disease and changes in infant feeding. Pediatrics
2013;134:e687-94. doi: 10.1542/peds.2012-1015.
Elintarviketeollisuuden
raaka-aineet
SEGMENTIT
n
Leipomo
n
Lihanjalostus
n
Lisäravinne
n
Makeiset
n
Maustesekoitukset
n
Meijeri
n
Valmisruoka
n
Virvoitusjuomat
Brenntag on maailman suurin
elintarviketeollisuuden jakelija.
Yrityksellämme on vuosikymmenten
kokemus elintarviketeollisuuden
raaka-aineiden toimituksista kaikissa
maanosissa.
Toivottavasti pääsemme tuomaan
myös yrityksellenne kustannussäästöjä
tehokkaan logistiikkaverkostomme ja
luotettavien päämiehiemme kautta.
Brenntag Nordic Oy
Äyritie 16
01510 Vantaa
Puhelin: 09 5495 640
Fax: 09 5495 6411
tilaukset@brenntag-nordic.com
www.brenntag-nordic.fi
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
TäSSä LeHdeSSä
KANNATTAA iLMoiTTAA
•
•
•
•
Kehittyvä elintarvike sijoittuu
tärkeimmäksi ammattilehdeksi
lehtien välisessä vertailussa
88 % vastaajista lukee
lehden ilmoituksia
82 % kokee saavansa ilmoituksista
hyödyllistä tietoa
Kehittyvä elintarvike- lehti on
selkeästi tärkein eTS:n
tarjoamista jäseneduista
Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu
2012 Focus Master Oy
ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin,
kerromme mielellämme lisää.
infoteam oy,
p. (09) 441133,
infoteam@infoteam.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
51
Kuva: PLuGi
n RAVITSEMUS &TERVEYS
Terveyttä edistävä
ympäristö korostuu
tulevaisuudessa.
Suomi on yhä
DaSH-ruokavalion mallimaa
Suomalaiset ovat oiva esimerkki
siitä, miten runsaasti rasvattomia
maitotuotteita ja kasviksia
sisältävä DASH­ruokavalio edistää
väestön terveyttä.
Nyt hyvä kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen, ja kovan rasvan ja suolan saanti ovat lähteneet hienoiseen kasvuun, selvisi FINRISKI 2012 - ja FINRAVINTO -tutkimuksista. Esimerkiksi voin käyttö leivän
päällä on kaksinkertaistunut ja voi-kasviöljyseosten käyttö on noussut 20 prosentista 37 prosenttiin.
− Voi ja voipohjaiset levitteet eivät kuulu päivittäiseen, terveelliseen ruokavalioon, opasti dosentti Ursula Schwab ItäSuomen yliopistosta Valtakunnallisilla
Kansanterveyspäivillä 2012.
Schwab toivoi, että jokaisen suomalaisen jääkaapista löytyisi rypsiöljypullo.
Schwabin mukaan runsasrasvainen ruokavalio altistaa painonnousulle, ja siksi
uusissa ravitsemussuosituksissa päädyttiin konsensukseen rasvan rajoittamisesta enintään 30 energiaprosenttiin. Nyt voimassaolevissa suosituksissa rasvan saannin suositeltava vaihteluväli on 25–35 energiaprosenttia.
52
Vähäsuolaisuus näkyy verenpaineessa
Suolan saanti on laskenut vuoteen 2007 asti, ja lasku on nyt pysähtynyt tai jopa kääntynyt hienoiseen nousuun. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että suomalaisten
diastolinen verenpaine eli alapaine on myös
noussut.
Kaikkien tutkimusalueiden 25−64-vuotiaan väestön diastolisen verenpaineen ikäja aluevakioitu keskiarvo oli miehillä 81,8
mmHg vuonna 2007 ja 84,3 mmHg vuonna
2012 (p<0,0001). Naisilla vastaavat keskiarvot olivat 76,5 mmHg ja 78,5 mmHg
(p<0,0001). Diastolisen paineen muutoksessa tutkimusvuoden ja alueiden väliset interaktiot olivat merkitseviä sekä miehillä
että naisilla kertoen erilaisista muutoksista
eri alueilla (miehet p=0,021, naiset p=0,002).
Kansainvälisesti verenpainetasot ovat
Suomessa korkeita. Työikäisillä miehillä
systolisen verenpaineen keskiarvotkaan eivät ole suositusten mukaisella normaalilla
tasolla, joka on 130 mmHg. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riski kasvaa lähes
lineaarisesti verenpaineen noustessa, ja riski kaksinkertaistuu systolisen verenpaineen noustessa 20 mmHg tai diastolisen
noustessa 10 mmHg.
Tutkimusprofessori Antti Julan mukaan
natriumin tarve on hyvin pieni ja vähim-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
mäissaannin turvallinen alaraja 575 milligrammaa päivässä. Ruokavalion vähäsuolaisuus näkyy verenpaineessa, ja esimerkiksi Papua-Uudessa-Guineassa tavanomainen verenpainelukema on aikuisilla
108/63 mmHg.
− Suomalaisten natriumin saanti ylittää
fysiologisen tarpeen miehillä 16-kertaisesti ja naisilla 12-kertaisesti. Erityisesti liikapainoiset ovat herkkiä natriumin vaikutuksille.
Vähäsuolaisuuden lisäksi ruokavaliossa
edullisia vaikutuksia verenpaineeseen tuovat niin kutsuttu DASH-dieetti, joka sisältää paljon kalsiumia ja kaliumia sekä marjat ja suklaa.
Kenen on vastuu terveydestä,
ja mikä avuksi?
Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska muistutti, että terveydenedistämisessä on tapahtunut myös paljon myönteistä kehitystä, eikä rasva- ja kolesteroliasioissakaan suinkaan ole palattu
1970-luvulle. Puska viittasi tuoreeseen Terveys 2011 -tutkimukseen, jonka mukaan yli
30-vuotiaiden suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat parantuneet
2000-luvulla.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN
UUDISTUNEISIIN SIVUSTOIHIMME!
Puska painotti esityksessään väestöstrategian tärkeyttä
kansanterveyden kannalta: silloin ei tarvitse mitata jokaisen
riskitekijöitä. Hän myös pohti, kuinka haasteellista on vaikuttaa terveysmuutoksiin.
− Sekä yksilön että yhteiskunnan on otettava vastuu terveydestä. Ihmiset ovat hyvin riippuvaisia esimerkiksi siitä, mitä
elintarviketeollisuus tekee tai missä saa tupakoida. Ei kai kukaan väitä, että lapsi on esimerkiksi vastuussa valinnoistaan,
hän kysyi.
Tulevaisuudessa korostuukin terveellisiä elintapoja edistävän ympäristön kehittäminen. Ihminen muuttaa elintapojaan emotionaalisten seikkojen vuoksi, ja jotta muutos jää pysyväksi, tarvitaan sosiaalista tukea.
− Pohjimmiltaan ihmisillä on tietoa, ja useimmat haluaisivat lopettaa tupakoinnin ja ylipainoiset laihtua. Jokaiselle
sukupolvelle asiat on opetettava erikseen monta eri kanavaa
pitkin. n
www.hyvaasuomesta.fi
Hyvää Suomesta -merkki on pakattujen suomalaisten elintarvikkeiden
alkuperämerkki. Sivuilta löytyy tietoa
sekä yrityksille että kuluttajille!
www.tasteoffinland.fi
Makujen Suomi -ravintolat tuovat
menuissaan maisteltavaksi vuodenaikoja ja paikallisuutta. Tervetuloa
herkuttelemaan!
www.ruokatieto.fi
Täysi kattaus suomalaista ruokakulttuuria, tilastotietoja,
oppimateriaaleja ja uutisia ruuasta pellolta pöytään.
Tilaa uutiskirjeemme!
Kaisu Meronen
Lähteet ja lisätietoja:
terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ix valtakunnallinen
Kansanterveyspäivä: ”tehoa kansantautien ehkäisyyn ja hoitoon? –
missä mennään ja mihin pitäisi panostaa?”
Kansanterveyspäivien esitykset on videoitu ja niitä voi katsoa netissä
http://www.videonet.fi/thL/20121123/
Ruokatieto Yhdistys ry edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja ruokaketjusta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -merkkiä
suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena. Ruokatieto edustaa koko suomalaista ruokaverkostoa. Yhdistyksellä on yli 230 jäsentä, joihin kuuluvat kaikki
Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät yritykset ja joukko muita kotimaisia
ruoka-alan yhteisöjä.
thL:n tiedote 23.11.2012 ”ruokavaliomme on muuttunut aiempaa
epäterveellisemmäksi”
ix valtakunnalliset Kansanterveyspäivät helsingissä 23.11.2012 kokosi
noin 450 terveydenhuollossa ja terveyden edistämistyössä toimivaa
ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan keskeisistä
kansanterveyden ehkäisykeinoista, haasteista ja hoidosta.
MAPET® II
Uuden sukupolven liha-alusta
Naulan kantaan
− HK:n Sinisen koostumus voi olla
paljon merkittävämpää kuin valistus. Ympäristön muuttaminen terveellisemmäksi vähentää yksilöön
kohdistuvaa painetta, THL:n pääjohtaja Pekka Puska pohti.
− Joka viides suomalainen on
todellinen sohvaperuna. Työn fyysinen kuormittavuus vähenee
edelleen, ja liikkumattomuus pitäisi nostaa yhtä tärkeäksi asiaksi
ylipainon ja tupakoinnin rinnalle,
THL:n erikoistutkija Katja Borodulin esitti.
− Keskeistä on, millaiset mallit
saadaan kotona ruokapöydästä.
Keski-ikäisten elämäntapamuutokset ovat kuin ruoho. Tuuli käy
yli, ja niitä ei enää ole, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sanoi.
− Suomalaiset ovat elävä esimerkki siitä, mitä runsaasti rasvattomia maitotuotteita ja kasviksia sisältävällä DASH-ruokavaliolla
on saatu vuosikymmenten kuluessa aikaan, tutkimusprofessori
Antti Jula kertoi.
− Tärkeintä olisi, että jokaiselta
löytyisi öljypullo ja margariinirasia
jääkaapista, ja niitä myös käytettäisiin. Myös kala ja siemenet ovat
erittäin hyviä rasvan lähteitä, dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen
yliopistosta neuvoi.
− Yli 1200 kuolee vuodessa viinaan. Kuvitelkaa, että se olisi jokin
ympäristömyrkky – mikä meteli
siitä nousisi, mutta ei: se on vain
viinaa, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen herätteli. n
Puh +358 50 4138 058
faerchplast.com
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
53
n TALOUS & MARKKINA
Kosher-ruoka kiinnostaa yhä
enemmän teollisuutta ja kuluttajia
Kuva: uzi varOn
Laadulliset ja taloudelliset syyt
lisäävät kiinnostusta kosher­
ruokaan.
Kosher-ruuan markkinat kukoistavat kasvaen kymmenen prosentin vuosivauhtia.
Kosher-ruoka ratsastaa terveysruuan ja
luonnonmukaisen ruuan markkinoiden
aallonharjalla. Tätä mieltä on ylirabbiini
Simon Livson, Suomen päärabbinaatin
johtaja, ensimmäinen suomea puhuva rabbi Suomessa.
− Tarkoituksella kosher-ruokaa ostavia
kuluttajia on markkinoilla jo kymmeniä
miljoonia ja tuotot ovat merkittäviä, Livson kertoo.
Itse asiassa hyvin pieni osa kosher-tuotteiden kuluttajista on juutalaisia. Suurin
osa kuluttajista edustaa muita uskontoja
ja ryhmiä, kuten muslimeja, buddhalaisia,
seitsemännen päivän adventisteja, kasvissyöjiä, vegaaneja ja muita ekologisesti ajattelevia ryhmiä. Allergikot ja henkilöt, jotka etsivät takuuvarmaa laatua, ovat myös
kosher-tuotteiden asiakaskuntaa.
− Syyt kosher-ruuan syöntiin eivät ole
pelkästään terveydellisiä, vaan taustalta
löytyy huoli siitä, ettei ruuan valmistuksessa kaikki ole kohdallaan. Kosher-ruuan
tarkka, luotettava ja jatkuva valvonta vahvistaa asiakkaiden käsitystä tuotteiden arvosta ja laadusta. Tämä vakuuttaa monet
valitsemaan kosher-tuotteen, Simon Livson toteaa.
Maailmanlaajuista jäljitettävyyttä
Elintarviketeollisuudesta on tullut maailmanlaajuinen toimiala. Globalisaatioprosessilla on suuri vaikutus kauppapolitiikkaan.
− Nykyinen maailmankaupan trendi ei
näytä panostavan riittävästi elintarviketurvallisuuteen esimerkiksi luomalla uusia elintarviketarkastussäännöksiä tai tehostamalla tarkastuksia maahantuonnin
yhteydessä. Globalisaatiossa kontrollijärjestelmä on jäänyt sujuvan logistiikan jalkoihin, ja tämä tapahtuu elintarviketurvallisuuden kustannuksella, Simon Livson toteaa.
54
Suomen ylirabbiini Simon Livson uskoo, että kosher-sertifikaatista on taloudellista hyötyä
elintarvikkeiden viennissä.
Ruokakriisit, kuten dioksiini, listeria, BSE
(hullun lehmän tauti), lintuinfluenssa
(H5NI) ja hevosenlihaskandaali ovat vähentäneet kuluttajien luottamusta teollisiin
tuotteisiin. Kuluttajat haluavat tietää tarkemmin, mistä tuote on peräisin ja miten
se on valmistettu.
− Kun jäljitettävyys oli ennen rajoite, on
se nykyään markkina-arvon kohottaja, Livson sanoo.
Jäljitettävyys onkin keskeisessä roolissa
kosher-ruuan sertifioinnissa. Kosher-sertifioinnissa tuote ja sen ainesosat tarkastetaan sekä valmistusprosessin turvallisuutta valvotaan. Sertifioinnin tarjoama jäljitettävyys antaa elintarvikealan yrityksille,
myös pienille ja keskisuurille yrityksille,
mahdollisuuden erikoistuotteiden massamyyntiin.
Simon Livson vakuuttaa, että Suomen
päärabbinaatin kosher-osasto seisoo maineensa takana. Yritykset, joille on myönnetty sertifikaatti, sitoutuvat noudattamaan
osaston ohjeistuksia tuotannossaan.
Kosher-sertifiointi takaa objektiivisen laadunvarmistuksen. Toimintatapa on riippu-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
maton tuotantolaitoksen maantieteellisestä sijainnista.
− Tasalaatuinen kosher-laadunvarmistus
pellolta haarukkaan saavutetaan, kun kaikki osapuolet noudattavat yksityiskohtaisia
kosher-määräyksiä. Tähän päästään Suomen päärabbinaatin ja ruokateollisuuden
molemminpuolisella sitoumuksella, Livson kertoo.
Päämäärä on yhteinen: niin kotimaisten
kuin ulkomaisten asiakkaiden toiveita ja
tarpeita vastaavat korkealaatuiset koshertuotteet. Teollisuuden sitoutuminen tiukimpiin kosher-standardeihin on suunniteltu vähentämään tiettyjen tuotantotapojen aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia.
Eläinperäisten raaka-aineiden
riskit minimoituvat
Ruokateollisuudella on valtavat intressit
kuluttajien täyden luottamuksen palauttamiseksi, sillä teollisuus on suurin potentiaalinen häviäjä, jos ruuan turvallisuus ei
ole kunnossa.
− Mikäli riskejä vähätellään, saattaa vuosien kova työ, hyvä tahto ja arvokkaat tuo-
temerkit valua hukkaan silmänräpäyksessä, Livson toteaa.
Livsonin mukaan lihankulutuksen (erityisesti naudanliha, sianliha ja siipikarja)
kasvaessa monissa yhteiskuntaluokissa
myös tuotantolaitosten jäte lisääntyy. Se aiheuttaa teurastamoille painetta löytää käteviä tapoja päästä eroon ruhoista esimerkiksi myymällä ne muille ruuan ja kosmetiikan valmistajille.
− Monet yhtiöt salailevat eläinperäisten
raaka-aineiden käyttöä estääkseen kuluttajien huolestumisen. Näin ollen tiettyjä
eläinperäisiä raaka-aineita ei lue tuoteselosteessa, vaikka niitä käytetäänkin tuotantoprosessissa, Livson sanoo.
Vaarana on se, että nämä eläinperäiset
ainesosat ovat eläimestä, joka ei ole kosher
tai ne ovat komponentteina maitoa sisältävässä tuotteessa. Juutalaisen lain mukaan
lihaa ja maitoa ei saa sekoittaa. Toki juutalaiset syövät lihaa, sen syömisen kiellosta
ei ole kyse.
− Eläinperäisiä ainesosia voidaan käyttää
esimerkiksi sokerin valkaisussa tai ”kirkasteapuaineena” erilaisissa viinin suodatusprosesseissa. Virustartuntojen riski on korkeampi eläinperäisten tuotteiden kohdalla.
Kaikki tällaisen riskin aiheuttavien ainesosien eliminoiminen vähentää mahdollista
kontaminaatioriskiä ruokaketjussa.
Suomen päärabbinaatin sertifikaatti kieltää näiden eläinperäisten ainesosien käytön. Suomen päärabbinaatin parve-tuotelinja (parve tarkoittaa ruokaa tai raaka-ainetta, joka ei ole lihaa eikä maitoa, esim.
kala ja kananmuna) menee vielä pidemmälle kieltäen myös maitotuotteet. Päärabbinaatti vaatii täydellistä eläinperäisten ai-
nesosien käytön eliminointia tuotantoprosessissa ja todistaa tämän luotettavasti.
Esimerkiksi meijeriteollisuudessa juustoa valmistetaan saostamalla maito juustomassaksi. Massa erotetaan nesteestä (hera),
minkä jälkeen se käsitellään ja kypsytetään
erilaisiksi juustoiksi. Maito erotetaan lisäämällä juoksutetta. Perinteinen juoksutteen
lähde on kymosiini (renniini), jota valmistetaan vastasyntyneiden vasikoiden vatsalaukusta. Livsonin mukaan kymosiinin turvallisuutta ei voida arvioida.
Hiljattain hiivasta yhdistämällä saatu
entsyymi on tarjonnut vaihtoehdon kymosiinille maitoperäisen juuston valmistuksessa. Suurin osa Euroopassa ja Yhdysvalloissa valmistetuista juustoista on valmistettu tämän entsyymin avulla. Kasvissyöjien järjestöt suosittelevat sen käyttöä.
Hullunlehmäntauti on lisännyt entsyymin
käyttöä, koska sen tuotantotapa tarjoaa lisävarmistuksen ruuan turvallisuudelle.
Kyseinen entsyymi on kosher, kun taas
vasikkaperäinen juoksute ei ole. Koshersertifikaatti varmistaisikin turvallisemman juoksutteen käytön.
Korkeampaa hintaa
Edellä on vain muutama esimerkki koshersertifikaatista syntyvistä hyödyistä. Yhdysvalloissa ja Israelissa on suuret markkinat kosher-tuotteille ja Euroopassa on
tasaisesti kasvavaa kysyntää. Yhdysvalloissa on yli 10 miljoonaa kosher-sertifioitua tuotetta. Siellä monessa kaupassa tuotteista noin puolet on jollakin tavalla
kosher-sertifioituja.
Taloudelliselta kannalta on erittäin houkuttelevaa ottaa kaikki hyöty irti näistä
markkinoista. Esimerkiksi Suomessa
kosher-valmistettua juustoa voisi myydä
Ranskassa tuplahintaan.
− Tärkeää on myös muistaa, että kuluttaja on valmis maksamaan keskimäärin
enemmän kosher-sertifioidusta tuotteesta,
sillä kuluttaja tietää ostavansa laatua. Suomessakin kosher-sertifikaatin myöntäminen on mahdollista, Simon Livson kertoo.
Ylirabbi Simon Livson myöntää sertifikaatteja Suomessa. Hän on opiskellut Israelissa ja Yhdysvalloissa ja on kosherin
asiantuntija Suomessa.
− Mielestäni suomalaiset voisivat hyötyä
kosher-sertifioinnista. Kosher on se ”uusi
juttu” elintarvikealalla. Lisäksi se voi avata markkinoita kemianteollisuuden ja biokemiateollisuuden piirissä, sillä monet raaka-aineista modifioidaan tai kehitetään juuri näillä teollisuuden aloilla käytettäväksi
elintarvikejalostuksessa. Kosher on oma
”nich”. Sanonta ”kannattaa takoa, kun rauta on kuuma” pitää mielestäni paikkansa
tässä tapauksessa, Livson vakuuttelee.
Suomessa kosher on vielä hieman vieras
ja uusi asia, mutta jo nyt on havaittavissa
muutoksia. Varsinkin jos yrityksellä on vientiä ulkomaille, kosher-sertifikaatista voi olla taloudellista hyötyä. Kosher-sertifiointi
ei ole ollut vielä esillä Suomessa laajasti johtuen kenties juuri siihen liittyvään tiedon ja
asiantuntemuksen puutteesta. Nyt asiantuntevaa apua saa rabbi Livsonilta suomeksi. Häneen voi rohkeasti ottaa yhteyttä. n
Lisätietoja:
Simon Livson
Suomen ylirabbiini
p. 0400 294825
simon.livson(at)jchelsinki.fi
Kosher-sertifioinnin hyötyjä yrityksille
Kuvassa on esimerkkejä kosherleimoista. Parve tarkoittaa ruokaa
tai raaka-ainetta, joka ei ole lihaa
eikä maitoa, esimerkiksi kalaa ja
kananmunaa.
Juutalaiset, muslimit, seitsemännen päivän adventistit, kasvissyöjät, vegaanit, hindut ja buddhistit
ovat vahvasti potentiaalisia kosherruuan ostajia. Mikäli vaihtoehtona
ovat kosher-leimalla ja ei kosher leimalla varustetut tuotteet, he mitä
todennäköisimmin valitsevat
kosher-leimalla varustetun tuotteen. Tähän ei ole aikaisemmin ollut
mahdollisuutta Suomessa. Näille
kuluttajille kosher-merkintä viestii
laatua ja turvallisuutta. Lisäsyynä
ovat myös uskonnon ohjeistussäännöt.
Elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin kiinnittävät kuluttajat ovat
myös potentiaalinen asiakasryhmä.
Kaikkien edellä mainittujen kuluttajien määrä kasvaa Suomessakin.
Markkinoilla on sekä yksityisiä
että julkisia yrityksiä, jotka ottavat
valikoimiinsa mieluummin koshertuotteita, sillä ne ovat heille helpommin eteenpäin markkinoitavissa. Tällä hetkellä jopa etsitään val-
mistajia, jotka ovat saaneet koshersertifikaatin.
Myös tietyt kaupat, esimerkiksi
ulkomailla, ostavat mieluummin
kosher-leimalla varustettuja tuotteita. Kotimaiset pienet ja keskisuuret perheyritykset voivat löytää
myyntivalttinsa juuri kosherista.
Tuotteet voidaan myydä keskimäärin kalliimmalla. n
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
55
n TALOUS & MARKKINA
uusia tuotteita ja palveluja
tulevaisuutta ennakoimalla
Kuva: varru
Tulevaisuutta ennakoimalla
voidaan lisätä muuttuvien
olosuhteiden ymmärtämisestä
lähtevää innovaatiotoimintaa ja
tuottaa uusia ideoita, oivalluksia,
tuotteita ja palveluja.
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen, VARRUn, tulevaisuusprosesseissa on noussut heikkona signaalina esiin
ajatuksia uusista kasvukausista kuten lumen ja jään kypsyttävästä vaikutuksesta
esimerkiksi marjoihin, vaikkapa puolukkaan tai karpaloon.
Voisiko lumessa tai lumen alla eläviä sieniä ja leviä hyödyntää makuina ja aromeina? Entä mitä voisi kasvattaa meressä jään
alla? Voimmeko kääntää talven maatalouden taloudellisesti tärkeämmäksi vuodenajaksi sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin muuhun elinkeinoon, kuten matkailuun tai energiantuotantoon?
Tulevaisuuden tuotantojärjestelmä joustaa
Varsinais-Suomella on ennakoitu olevan
hyvä sijainti maataloustuotannon jatkuvuutta ajatellen. Maatalouden merkitys alu-
Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden
jatkojalostus kuuluu tulevaisuuden
kehittämishaasteisiin.
eella todennäköisesti kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kuitenkin innovoinnin sekä
tutkimus-, kehitys- ja jalostustyön jatkuvuutta.
Tulevaisuuden tuotantojärjestelmiltä
vaaditaan joustavuutta. Tuotanto perustuu
sekä laajempiin että paikallisiin järjestelmiin ja lyhyisiin ja pitkiin tuotantoketjuihin. Ruoka pellolta pöytään kulkee useita
reittejä pitkin. Suorat kontaktit tuottajiin
voivat olla keino varmistaa tuotteiden ja
sesonkityövoiman saatavuus.
Verkottuneet tuotantoklusterit osaavat
yhdistellä tuotantoprosessejaan luovasti.
Lähellä toisiaan sijaitsevat tuottajat pystyvät esimerkiksi hyödyntämään toistensa
jätteitä. Tuotannossa kannustetaan paikallisesti suljettuun kiertoon.
Lähiruuan suosio jatkuu, vaikka samaan
aikaan globaalit ruokaketjut vahvistuvat.
Se tarkoittaa vallan keskittymistä suurille
globaaleille tuottajille: monikansallisille jalostajille ja toistensa kanssa verkottuneille,
suurille keskusliikkeille. Ruokapolitiikka
nousee keskusteluissa yhä tärkeämmäksi
aiheeksi.
Ääripäät vahvistuvat kuluttamisessa
Ruuanvalmistus on leppoisaa seurustelua,
ja siihen voidaan käyttää myös enemmän
aikaa. Rento ruoka on perusterveellistä ruokaa ilman pingottamista. Rentoa se voi olla myös siksi, että satoa voidaan kerätä eri
puolilla tarjoutuvista aineksista: pihoilta,
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa (VARRU) toteutetaan tulevaisuusprosessi, jonka tavoitteena on lisätä toimijoiden tietoisuutta
muuttuvista toimintaympäristöistä ja
avata näkymiä elintarvikealan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Alueellisesta painotuksesta huolimatta tulevaisuusprosessin tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin suomalaisessa elintarvikealan kehittämistyössä.
56
VARRUn tulevaisuusprosessi on
kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2011–2012 kartoitettiin ruuan tuotantoon ja kulutukseen liittyviä trendejä tulevaisuustyöpajoissa. Syksyllä 2012 toteutettiin
Food Non-Food − Radikaalit tulevaisuudet -työpajat, joissa näkökulmaa
laajennettiin elintarvikkeista ja maataloudesta biotalouteen.
Kolmannessa vaiheessa tulevai-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
suusprosessin tuloksia arvioidaan ja
hyödynnetään yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa vuoden 2013
aikana. Tavoitteena on tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukea yritysten ennakointiprosessien
kehittämistä.
VARRUn toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä koulutus- ja ke-
hittämiskeskus Brahea. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja se toteuttaa Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmaa
2007–2013. n
Lisätietoja:
www.varru.fi
Ruokaketjun tulevaisuuskuvien
keskeisiä piirteitä
minipalstoilta, kotikasvitarhoista ja naapurustossa vuokrattavilta ikkunalaudoilta.
Yhden päivän aterian voi tarjota naapuri,
toisen lähikadulla kiertelevä katukeittiö.
Ihmiset perustavat ruokapiirien rinnalle
myös kotikokkipiirejä.
Monien keskustelujen ja toiveiden taustalla on paluu vuosikymmenten takaiseen
ruokakulttuuriin, jossa kivijalkakaupat ja
pienemmät kauppiastavaratalot kukoistavat. Joitakin paluu entiseen kiinnostaa yhteisöllisyyden vuoksi, toisia kiehtoo sen
kautta mahdollisesti tapahtuva ruokahävikkien pieneneminen. Luonnollisuus, alkuperäisyys ja itse tekeminen lisäävät ruuan arvostusta, eikä lähiruokaa heitetä pois
yhtä kevyesti kuin teollisesti valmistettua
ruokaa.
Odotettavissa on monenlaisia tulevaisuuksia, joita luonnehtii ääripäiden vahvistuminen. Toisia kiinnostavat pitkälle jalostetut, uudet valmisruoat, kun toiset haluavat valmistaa ja tuottaa osan raaka-aineistakin mieluiten itse.
Yhteiskunnan polarisoituminen ja tuloerot vaikuttavat myös ruokavalintojen
eriytymiseen. Köyhimmille on tarjolla
enimmäkseen bulkkituotteita ja varakkaille premium-tuotteita, joiden rinnalla kulkee kestävä ja maukas ekolinja ja ylellinen
"slow food".
Varsinais-Suomen ruokaketjun tulevaisuuskuvien keskeisiä piirteitä ovat:
• Tarve uudistaa ruuantuottajien, jakelun ja kuluttajien välisiä keskinäisiä suhteita.
• Ruoka on avainasemassa huolehdittaessa kestävyydestä − ihmisten terveydestä ja
hyvinvoinnista ja ympäristöongelmien ehkäisemisestä.
• Ruuasta ja sen saavutettavuudesta on huolehdittava ihmisten perustarpeena.
• Maukkaan ruuan rinnalla kehittyvät myös uudet yhteisyyden muodot ja mielekkäiden
elämysten kokemukset.
• Kulutustottumukset ja yksilöllistyminen pirstaloituvat yhä syvemmälle, mikä toisaalta
haastaa kestävyyden tavoitetta.
Julkinen ruokapalvelu kehittyy älykkääksi tiedonhallintaprosessiksi. Lisäksi keittoruokalat tarjoavat edullisia ja ekologisia
vaihtoehtoja pienten talouksien kotiruokailulle. Kun polttoainekustannukset nousevat, kaupungeissa kulkevat aikataulutetut
ruokataksit kimppakuljetuksineen.
Vastuullisuus myös
taloudellista kestävyyttä
Tulevaisuusprossin eri vaiheissa on käyty
vilkasta ja myönteisen rönsyilevää keskustelua. Tulevaisuuskuvien rinnalle on tuotettu vaihtoehtoja, jotka ovat jossakin jo osa
tämän päivän arkea. Paikoin vuotta 2030
koskeva kuvittelu oli aikamatkailua, jossa
myös menneet ja jo ohitetut ratkaisut tarjoutuvat uuteen tarkasteluun.
Radikaalit Food Non-Food -työpajat ovat
vieneet tulevaisuuskuvia uusiin ulottuvuuksiin ja biomateriaalien, energian, lääk-
Kaiken takana on hyvä maku
keiden, teknologian sekä terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalveluiden
rajapintoihin. Tämän vuoden aikana ruokaketjun toimijoiden vuoropuhelu jatkuu
edelleen kohti laajempaa ruuan ja syömisen arvoverkostoa ja ymmärrystä tulevaisuuden arvon muodostumisesta liiketoiminnassa. Vastuullisuus tarkoittaa myös
taloudellista kestävyyttä. n
Anna Kirveennummi
tutkija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
anna.kirveennummi(at)utu.fi
Riikka Saarimaa
projektipäällikkö
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
riikka.saarimaa(at)utu.fi
Aidot maut syntyvät hyvistä
raaka-aineista. Maustajalta
saat kaiken tuotekehityksestä
toimituksiin. Tutustu vaihtoehtoihimme ja kerro toiveesi.
Tehdään yhdessä valikoimiisi
sopiva tuote.
Sinapit, ketsupit, salaatinkastikkeet, majoneesit, hillot, marjaja urheilujuomat.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
57
n TALOUS & MARKKINA
lähiruuan tarjontaketjut
tarkastelussa
Lähiruoka on kuuma peruna.
Siitä puhutaan, ja sille on
kysyntää. Tästä kertovat viime
aikoina yleistyneet lähiruuan
uudet tarjontamuodot, kuten
ruokapiirit, lähiruokakaupat,
ruokaosuuskunnat ja
kaupunkiviljely.
Lähiruokaa tarjotaan kuluttajille erilaisten
kanavien kautta. Kuluttaja voi esimerkiksi
suunnistaa lähiruoka- tai tilamyymälään,
liittyä ruokapiiriin tai tilata tuotteet Internetistä. Lähiruoka saavuttaa kuluttajat joko lyhyitä tai pitkiä ketjuja pitkin.
Lyhyessä tarjontaketjussa tuottaja on
suorassa yhteydessä kuluttajiin, minkä ansiosta muun muassa toiminnan läpinäkyvyys, tuotteen jäljitettävyys ja tiedon kulku tuottajan ja kuluttajan välillä toimivat.
Lyhyttä ketjua edustavat suoramyynti, torimyynti, omat myymäläautot, itsepoiminta ja ruokapiirit.
Pitkässä tarjontaketjussa tuottajan ja kuluttajan välillä on useita toimijoita ja tuottajan ja kuluttajan suora yhteys katkeaa.
Ravintolat ja vähittäiskauppa ovat esimerkkejä pitkistä tarjontaketjuista.
MTT:n laajasti lähiruokaa tutkivan, vuosien 2012−2015 Lähikonsti -hankkeen tulosten mukaan sekä lyhyet että pitkät tarjontaketjut ovat tärkeitä väyliä kuluttajan luo.
Lähiruokatuottajien kolme eniten käyttämää tuotteiden tarjontamuotoa ovat suo-
ramyynti tuottajalta, lähiruokamyyntipiste ja keskusliikkeet. Tulevaisuuden tärkeimmiksi tarjontakanaviksi tuottajat näkevät ravintolat, lähiruokamyyntipisteet ja
verkkokaupan.
Molemmilla ketjuilla on etunsa. Lyhyissä ketjuissa tuotto jää tuottajalle, mutta suuren asiakasmäärän saavuttaminen on hankalaa. Suuri asiakaspotentiaali puolestaan
löytyy vähittäiskaupoista, joissa suomalaiset ovat tottuneet asioimaan.
Mutkia lähiruuan matkassa
Lähiruuan haasteita ovat esimerkiksi tuotannon tasaisuus, tunnistettavuus ja saatavuus. Vaikka uudet lähiruuan tarjontamuodot nettikaupasta ruokapiireihin ovat
saapuneet tulleet markkinoille, lähiruoka
ei ole aina kuluttajien saavutettavissa. Lähiruokamyymälöitä on vähän: niiden
osuus elintarvikemarkkinoista on alle prosentin. Myöskään vähittäiskauppojen valikoimista ei aina löydy pienten tai paikallisten tuottajien tuotteita. Tilojen asiakaskunta muodostuu pääasiassa lähialueiden
asukkaista.
Kuva: PirjO huhtaKanGaS
Lähiruoka koetaan kiinnostavaksi muun
muassa sen alkuperän tuntemuksen, jäljitettävyyden, tuoreuden, turvallisuuden ja
lyhyiden kuljetusmatkojen vuoksi. Lisäksi
se tukee paikallisen ruokakulttuurin säilymistä ja paikallisia elinkeinoja.
Lähiruoka on nostettu esiin myös nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa sen osuuden vahvistaminen on asetettu Suomen
maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kuluttajien herännyt mielenkiinto
ja myönteinen poliittinen ilmapiiri tarjoavat lähiruokayrittäjille hedelmällisen toimintaympäristön.
Lähiruuan tiet lautaselle
Lähiruuan haasteita ovat esimerkiksi tuotannon tasaisuus, tunnistettavuus ja saatavuus.
58
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Syksyllä 2012 lähiruokayrittäjille tehdyn kyselyn mukaan lähiruuan tarjonnan kasvu vaatisi yrittäjiltä toimintansa laajentamista ja investointeja, useassa tapauksessa myös ulkopuolisen työvoiman palkkaamista. Yrittäjät ovat kuitenkin melko varovaisia, koske he pelkäävät investointien ja työvoiman palkkaamisen olevan kannattamatonta tai tuovan merkittäviä lisäkustannuksia.
Kyselyn mukaan heikko kannattavuus, yritysten syrjäinen sijainti ja investointien vaatimukset jarruttavat
kasvuhaluja. Perustaa lähiruuan kasvulle luodaan kuitenkin kehittämällä pk-yritysten toimintaa. On tärkeää
rakentaa sellainen kannustinjärjestelmä, jolla voidaan
madaltaa pienyrittäjien kynnystä palkata lisätyövoimaa
ja investoida. Lähiruuan läpimurtoa markkinoilla hidastaa myös tiedon puute. Tuottajilla ei ole tietoa kuluttajien lähiruokaan liittämistä toiveista ja tarpeista.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Jotta lähiruuan osuutta elintarvikemarkkinoilla saadaan
vahvistettua, lähiruuan arvoketjusta pitää tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisätä tuottajien tietoa
kuluttajien lähiruokaan liittyvistä odotuksista ja toiveista.
Näihin teemoihin pureudutaan MTT:n koordinoimassa Lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistävät
toimenpiteet (FOREFOOD) -hankkeessa. Hanke alkoi vuoden 2013 alussa ja päättyy vuodenvaihteessa. Maa- ja
metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittaman hankkeen muut osapuolet ovat Helsingin yliopisto, Aalto yliopiston pienyrityskeskus ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Hankkeessa edistetään lähiruuan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista ja parannetaan jakelukanavien toimivuutta ja tehokkuutta. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuluttajien ja lähiruuan tuottajien kanssa hyödyntäen arvoketjuanalyysiä, työpajoja ja kuluttajatutkimusta. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi yritysten
markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelussa
sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. n
Lotta Jalkanen
Puh: 0207 51 3100
Fax : 0207 51 3309
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana
ammattitapahtumissa:
ELINTARVIKEPÄIVÄ
7.5. Helsingissä
tutkija
Pasi Rikkonen
erikoistutkija
Heli Kauriinoja
tutkimusharjoittelija
MTT
www.mtt.fi
Lisätietoja:
lotta.jalkanen(at)mtt.fi
FOODTEC & PACTEC
–MESSUT
3.-5.9. Helsingissä
Lisätietoja:
www.elintarvikepaiva.fi
www.foodtechelsinki.fi
www.pactec.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
59
n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS
aistinvarainen tutkimus ja
kuluttajatestaukset monipuolistuvat
Kuva: turun yLiOPiStOn aiStit ja ruOKa -tutKiMuSryhMä
Kuluttajien perimä­ ja
käyttäytymistutkimusta
yhdistetään yhä enemmän
aistinvaraiseen tutkimukseen.
Myös tunteita mittaavia
menetelmiä otetaan käyttöön.
Maailmalla tehdään paljon korkealaatuista kuluttajatutkimusta ja aistinvaraiseen
arviointiin liittyvää kehitystyötä. Tässä artikkelissa on koottu kiinnostavia näkökulmia ja menetelmiä 9th Pangborn Sensory
Science -symposiumissa (syyskuu 2011, Toronto) ja A Sense of Inspiration 5th European
Conference on Sensory and Consumer Research
-konferenssissa (syyskuu 2012, Bern) pidetyistä esityksistä.
Täysin kattavaa katsausta tapahtumista
ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, sillä
molemmissa tilaisuuksissa pidettiin kymmeniä suullisia esityksiä, ja postereita oli
esillä satoja. Referoidut tutkimukset ovat
kirjoittajien subjektiivisesti valitsemia. Lisäksi mukaan on poimittu muutama tuore
artikkeli kyseisten tapahtumien ulkopuolelta.
Tunteita mittaavat
menetelmät tulossa
Pangborn-symposiumissa olivat ruokaan
liittyvät tunteet pinnalla. Tunteita mittaavia menetelmiä on julkaistu jo useita, mutta niiden käyttöönottamisessa ja tutkimusten toteuttamisessa on edelleen haasteita.
Ihmisten tunnemaailma ja aistimaailma
eivät ole toisistaan erillään olevia alueita,
vaan ihmisten aistimuksiin voidaan vaikuttaa myös tunteiden välityksellä.
Apfaltererin ym. (2011) tutkimuksessa
ihmisten kyky erottaa pieni kofeiinilisäys
omenamehussa kasvoi lähes 20 prosenttia,
kun ihmiset olivat kuulleet erotustestien
välissä tunteisiin vetoavan tarinan kahdesta eri mehuntuottajasta (luomutuottaja vs.
riistotuottaja).
Cardello ym. (2011) havaitsivat, että käyttämällä testissä apuna tunnesanalistaa
(King ja Meiselman 2010) nollatulosten
määrä oli merkitsevästi pienempi tunnesanojen vapaaseen tuottoon verrattuna. Myös
60
Karvaan maistamisen yhteyttä ihmisen ruokakäyttäytymiseen tutkitaan parhaillaan Turun
yliopistossa.
sillä oli merkitystä, maistoiko ihminen tuotetta, vai pyydettiinkö häntä kuvaamaan
tuntemuksiaan pelkästään ruokien sanallisten kuvailujen perusteella.
Sanallisten mittareiden sijaan voidaan
käyttää myös kasvonilmeisiin perustuvia
arviointeja. Wendin ym. (2011) tutkimuksessa ihmiset maistoivat erilaisia makuliuoksia. Liuosten intensiteetin kohotessa
voimistuivat myös ilmeet, mutta liuosten
koettu miellyttävyys laski. Voimakkaat
kasvojenilmeet korreloivat epämiellyttävyyden ja negatiivisten tunteiden kanssa.
Kasvonilmemittareiden tulkitseminen
on haastavaa, mutta niillä voidaan saada
arvokasta tietoa tilanteissa, joissa vastaajat
eivät pysty verbaalisesti ilmaisemaan itseään tai tutkijalla ja tutkittavalla ei ole yhteistä kieltä.
Terveysväittämiä pidetään usein positiivisina, mutta Ledekerin tutkimuksessa niiden vaikutus ihmisten odotuksiin ja kokemukseen valmisruuasta vaihteli erilaisten
kuluttajaryhmien välillä. Vaikka terveysväittämällä ei ollut merkitsevää vaikutusta tarkasteltaessa kuluttajia yhtenä kokonaisuutena, eroja löytyi jaettaessa heidät
eri segmentteihin. Kun tuotteen kerrottiin
sisältävän antioksidantteja, neofobikot ja
harvoin kyseisiä tuotteita käyttävät henki-
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
löt pitivät tuotetta oletettua vastenmielisempänä sitä nautittuaan.
Geeneillä merkitystä
Suolaisen maun aistimisen molekyylitason
mekanismia ei täysin tunneta, vaikka tiedetään, että vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuneet ihmiset aistivat suolan maun herkemmin kuin runsaasti suolaa käyttävät. Dias
ym. (2013) löysivät kuitenkin äskettäin yhteyden kahden ionikanavia koodaavan geenin
(SCNN1B ja TRPV1) muotojen ja suolaisen
maun voimakkuuden aistimisen välille. Voimakkuuksien ero havaittiin vain käytettäessä selvästi aistittuja ruokasuolan pitoisuuksia. Sen sijaan pienin havaittu suolapitoisuus oli geenimuodoista riippumaton.
Tutkijoiden mukaan havainnot viittaavat siihen, että TRPV1-geenin muodot olisivat yhteydessä korkeiden, epämiellyttävien suolapitoisuuksien aistimiseen. Suolan maistamista voidaan stimuloida mm.
muiden makuominaisuuksien yhdistelmällä (Bobowski 2011).
Vaikuttaa siltä, että perimällä on vaikutusta happamuudenkin aistimiseen (Törnwall ym. 2012). Geenien on havaittu vaikuttavan myös ihmisen makean mieltymyksen tasoon ympäristön lisäksi (Keskitalo ym. 2008).
Karvasta makua aiheuttavia yhdisteitä
tunnistavia TAS2-reseptoreita (TAS2R) ja
niitä koodaavia geenejä on tutkittu aktiivisesti viime vuosina. Eniten tutkittu
TAS2R-geeni on TAS2R38, jonka eri muotojen esiintyminen on yhdistetty muun muassa tiettyjen kasvisten (Sandell & Breslin
2006) ja marjojen (Laaksonen ym. 2013) aikaansaaman karvaan maun voimakkuuteen.
Myös jotkin muut 25 TAS2R-geenistä on
äskettäin liitetty yksilöidenvälisiin eroihin
aistimuksissa. Reed ym. (2010) osoittivat
yhteyden TAS2R19-geenin muotojen ja kiniinin karvauden välillä. Hayes ym. (2011)
puolestaan raportoivat TAS2R19:n liittyvän
greippimehun karvauteen ja miellyttävyyteen.
Tutkimuksen painopiste on ollut reseptorien ja geenien itsensä rakenteen ja toiminnan ymmärtämisessä. Karvaan maun
reseptorigeenien vaikutusta elintarvikkeiden kokemiseen ja ihmisen ruokakäyttäytymiseen tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa.
Ihmiset ovat moniulotteisia yksilöitä, joiden aistimuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttavat sekä psykologiset että fysiologiset
tekijät. Vaikka yksilöllisyyden tunnustaminen tuo mukanaan haasteita, se luo samalla mahdollisuuden ymmärtää ihmisten kokemuksia ja käyttäytymistä entistä
paremmin.
Useita menetelmiä rinnakkain
A Sense of Inspiration -konferenssin monissa esitelmissä esiteltiin vanhusten ravitsemukseen liittyviä tutkimuksia (Anon.
2012). Tämä tutkimus on kasvussa myös
Suomessa (VTT, MTT). Aistinvaraista tutkimusta voidaan käyttää edistämään myös
muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden,
kuten esimerkiksi kenkien myyntiä. Tällöin tilojen suunnittelu tähtää asiakkaan
saaman mielihyvän tunteen lisäämiseen.
Tätä samaa konseptia tulisikin soveltaa
pääsääntöisesti kaikkien tilojen suunnittelussa.
Synestesiaa eli joillakin ihmisillä esiintyvää neurologista aistien sekoittumista
koskeva esitys sai kuulijan ajattelemaan
asioita laajemmalti. Onko meissä kaikissa
tiedostamattomia synestesiapiirteitä, joita
voisi käyttää hyväksi esimerkiksi mainoksissa? Käyttäytymis- ja aistinvaraisen tutkimuksen yhdistäminen avaa uusia keinoja tuottaa tietoja mm. pakkaussuunnitteluun. Aistinvarainen tutkimus tukee myös
terveys- ja ravitsemustutkimusta pyrittäessä vaikuttamaan ihmisten ruokakäyttäy-
tymiseen. Ihmisten käyttäytyminen perustuu paljolti tunteisiin ja ruokaan liittyy
myös tunteita.
Konferenssissa esitellyissä tutkimuksissa oli ennakkoluulottomasti yhdistelty eri
menetelmiä ja analyysilaitteita toisiinsa ja
käsitelty saatuja tuloksia laajassa mittakaavassa. Holistiset menetelmät, kuten ”Sorting task” ja ”Projective mapping (napping)” ovat herättäneet suurta kiinnostusta. ”Temporal Dominance of Sensation”
taas antaa uutta tietoutta aistittavien ominaisuuksien järjestyksen tärkeydestä.
Aistinvaraista tutkimusta oli käytetty
mm. luomujuuston laadunmäärityksessä
yhdistäen toisiinsa laite- ja aistinvaraista
analytiikkaa tilastollisella käsittelyllä sekä päävirheiden selvittämiseen espanjalaisessa lampaanmaitojuustossa. Juuston aromikomponentteja oli määritetty olfaktometrilla. Vähärasvaisen juuston aistinvaraiseen arviointiin oli käytetty kuvailevia
menetelmiä ja "Napping"-menetelmää.
ta ja maantieteellinen alue tunnetaan, saa
juusto kuluttajilta enemmän pisteitä verrattuna siihen, jos alkuperää ei tunnettaisi. PDO Idiazabal -juustolla Espanjan Baskimaasta oli vertailtu kuluttaja- ja asiantuntijaraadilla saatua tuloksia. MTT osallistuu kuluvana vuonna PDO-juustoihin
liittyvään kansainväliseen aistinvaraiseen
tutkimukseen.
Monia edellä mainituista menetelmistä
ja aiheista käsitellään myös Helsingissä
22−23.5.2013 järjestettävässä 15th Nordic
Workshop in Sensory Science -työpajassa. Elokuussa 2013 aistinvaraisen arvioinnin ammattilaiset kokoontuvat taas kansainväliseen 10th Pangborn Sensory Science -symposiumiin Rio De Janeiroon. π
Alkuperän tuntemisella merkitystä
Tuomo Tupasela
Aistinvarainen Protected Designation of Origin (PDO) -tutkimus on nousemassa entistä vahvemmin esiin Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Alkuperän, lehmärodun ja
ruokinnan vaikutuksesta PDO Montasio
-juuston miellyttävyyteen havaittiin, että
kun juuston PDO-alkuperä ts. rotu, ruokin-
vanhempi tutkija, ETM
viitteet:
Artikkelit:
• dias, a. G. ym. 2013. Genetic variation in
putative salt taste receptors and salt taste
perception in humans. Chem. Senses 38,
137−145.
• hayes, j. e. ym. 2011. allelic variation in taS2r
bitter receptor genes associates with variation
in sensations from and ingestive behaviors
toward common bitter beverages in adults.
Chem. Senses 36 (3), 311−319.
• Keskitalo, K. ym. 2008. Genetic and
environmental contributions to food use
patterns of young adult twins. Physiol. behav.
93 (1−2), 235−242.
• King, S. C. & Meiselman h. L. 2010.
development of a method to measure
consumer emotions associated with foods. /
Food Qual. Prefer. 21, 168−177.
• Laaksonen, O. ym. 2013. explaining and
predicting individually experienced liking of
berry fractions by the htaS2r38/ taste receptor
genotype. appetite 61, 85−96.
• reed, d. ym. 2010. the perception of quinine
taste intensity is associated with common
genetic variants in a bitter receptor cluster on
chromosome 12. hum. Mol. Genet. 19 (21),
4278−4285.
• Sandell, M. a. & breslin, P. 2006. variability in a
taste-receptor gene determines whether we
taste toxins in food. Curr. biol. 16 (18),
r792−794.
• törnwall, O. ym. 2012. Genetic contribution to
sour taste preference. appetite 58 (2), 687−694.
Konferenssit:
• anon. 2012. a Sense of inspiration. 5th
european Conference on Sensory and Consumer
research. Conference abstracts. bern,
Switzerland, 9−12 September 2012.
• anon. 2011. 9th Pangborn Sensory Science
Symposium. Conference abstracts. toronto,
Canada, 4−8 September 2011.
• apfalterer, P. ym. . an emotionally effective
story improves the discrimination abilities of
consumers.
• bobowski, n. & vickers, z. determining a series
of sequential difference thresholds for sodium
chloride detection.
• Cardello, a. ym. emotional responses to food
stimuli using an emotion word list: Sensitivity,
reliability and underlying dimensions.
• dias, a. G. Genetic variation in the trPv1 cation
channel and salt taste perception and habitual
sodium intake.
• Ledeker, C.n. effects of expectation and health
information on emotions elicited by food.
• törnwall, O. ym. Genetic contribution to sour
taste perception and pleasantness of young
adult twins.
• Wendin, K. ym. Perception, liking and facially
induced emotions of basic tastes.
Tuuli Puolimatka
tohtorikoulutettava, FM
Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Turun Yliopisto
tuuli.puolimatka(at)utu.fi
MTT
tuomo.tupasela(at)mtt.fi
Molemmat kirjoittajat ovat elintarviketieteiden
Seuran (etS) aistinvaraisen tutkimuksen jaoston
(atj) johtoryhmän jäseniä.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
61
n TIEDE & TUTKIMUS OPINNÄYTETÖITÄ
Elektronisella kaupalla mahdollisuus menestyä
Emmi Lindstedt on selvittänyt Helsingin
yliopiston Taloustieteen laitoksella valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessaan kuluttajille tärkeitä arvoja ja kokemuksia elintarvikkeiden hankinnassa sekä eroja elektronisen ja perinteisen kaupan kyvykkyydessä toteuttaa arvot ja kokemukset.
Tutkimuksen perusteella elektronisella
kaupalla on mahdollisuuksia menestyä.
Elektronisen kaupan potentiaalisia asiakkaita löytyi vastaajien joukossa. Elektronista kauppaa pidettiin kyvykkäämpänä suhteessa perinteiseen kauppaan erityisesti
ajansäästöön, vaivattomuuteen ja riippu-
mattomuuteen liittyvien arvojen kohdalla.
Osaa näistä arvoista pidettiin myös tärkeimpinä arvoina elintarvikkeiden hankinnassa.
Elektronisen kaupan mahdollisuutena
voidaan pitää myös vastaajien kokemia
huonosti toteutuvia asioita elektronisessa
kaupassa. Esimerkiksi tuotevalikoimaa ja
tuoteinformaation saantia elektronisen
kaupan tulisi parantaa, jolloin kuluttajat
kokisivat sen paremmaksi ja houkuttelevammaksi kauppamuodoksi.
Vahvistamalla jo olemassa olevia käsityksiä elektronisen kaupan kyvykkyydes-
tä sekä erilaistettu valikoima, internetsivuston houkuttelevuus ja informatiivisuus
voisivat olla tämän hetken uusia mahdollisuuksia elektroniselle kaupalle.
Ostokokemukseen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpinä nousi esiin kauppaympäristö, aistiminen ja odotusten täyttyminen. Perinteinen kauppa koettiin kyvykkäämpänä
kokemuksellisuuteen liittyvien tekijöiden
tuottajana elektroniseen verrattuna. π
Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
Monipuolinen markkinointiviestintä kannattaa
Luomulla viisi
kuluttajaryhmää
Ville Björklundin Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselle tekemässä pro gradu
-työssä selvisi, että kuluttajat luottavat
funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintään varsin laajasti ja kaikista
eniten terveydenhuollon ammattilaisten
mielipiteisiin. Björklundin johtopäätös on,
että terveydenhuollon ammattilaisen mielipide kannattaa esittää jossain markkinointiviestintäprosessin osavaiheessa.
Seuraavaksi luotettavina tiedonlähteinä
pidettiin lähes tasaväkisesti televisio-, sanomalehti- ja radiomainosta sekä tuttavan
käyttökokemusta. Näin ollen näihin mark-
Laura Salmivaara on tutkinut pro gradu
-työssään kuluttajien sitoutuneisuutta luomuun: Minkälaisia eri kuluttajaryhmiä ostokäyttäytymisen perusteella voidaan löytää
ja miten sitoutuneisuuden ulottuvuudet painottuvat kuluttajaryhmien sitoutuneisuusprofiileissa? Tämäkin tutkimus on tehty Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksella.
Tutkimuksessa löytyi viisi luomusitoutuneisuusprofiililtaan erilaista kuluttajaryhmää. Ensimmäisen ryhmän kuluttajat
käyttävät luomutuotteita jokaisesta tuoteryhmästä (N=37). Heillä painottuivat luomusitoutuneisuusprofiilissa kiinnostus/
nautinto ja symboliarvo.
Toisen ryhmän kuluttajat käyttivät luomutuotteita laajalti, lukuun ottamatta prosessoituja tuotteita (N=31). Heidän luomusitoutuneisuusprofiilissaan painottui kiinnostus/nautinto.
Kolmannen ryhmän kuluttajat käyttivät
prosessoimattomia ja vain vähän prosessoituja tuotteita (N=60). Näillä kuluttajilla
sitoutuneisuusprofiilissa painottuivat kiinnostus ja riski.
Neljännen ryhmän kuluttajat käyttivät
vain prosessoimattomia luomutuotteita
(N=94). Tähän ryhmään kuuluvilla painottuivat luomusitoutuneisuudessa riskin tärkeys ja riskin toteutumisen todennäköisyys.
Viidennen ryhmän kuluttajat käyttivät
luomutuotteita harvoin ja jos käyttivät, niin
prosessoimattomia luomutuotteita (N=85).
Näillä kuluttajilla luomusitoutuneisuudessa painottuivat välinpitämättömyys sekä
riskin olemattomuus. π
kinointikanaviin kannattaa panostaa funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintäbudjetissa suhteellisen tasapuolisesti, jolloin markkinointiviestintäkampanja tavoittaa mahdollisimman suuren
määrän ihmisiä.
Björklundin mukaan epäluottamusta
funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintää kohtaan tuo se, jos tuotteessa ei esitetä, paljonko tuotetta tulee nauttia,
jotta terveysvaikutus aktivoituisi. π
Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
Kannattaako karppaus?
Eliisa Punttila on selvittänyt Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselle tekemässään opinnäytetyössä, kuinka suuret nettohyödyt syntyvät, kun seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä siirtyy
tavanomaisesta ruokavaliosta joko vähähiilihydraattiseen (VHH), erittäin vähähiilihydraattiseen (EVHH) tai ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon (SUOSITUS). VHH- ja EVHH-ruokavaliot perustuivat 84 ruokapäiväkirjaan, jotka kerättiin
internet-kyselytutkimuksen avulla.
Päämenetelmänä oli yhteiskunnallinen
kustannus-hyötyanalyysi, joka käsitteli väestötason ruokavaliomuutoksen ympäristö- ja terveysvaikutuksia rahamääräisinä.
Ympäristötaloudellisia vaikutuksia olivat
ilmastokuormituksen ja Itämeren ravinne-
62
kuormituksen muutokset. Terveystaloudellisia vaikutuksia taas olivat kasvisten ja
hedelmien käyttöön liittyvien sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä punaisen ja prosessoidun lihan käyttöön liittyvien suolistosyöpien ilmaantuvuuden muutokset.
Suurin positiivinen nettohyöty syntyi
SUOSITUS-ruokavalioon siirtymisestä.
VHH- ja EVHH-ruokavalioihin siirtyminen tuottaa positiivisia nettohyötyjä vain,
jos ne johtavat merkittävään painopudotukseen. Koska monia vaikutuksia ja tekijöitä (esim. kova rasva, kuitu) jäi tarkastelun ulkopuolelle, aiheesta tarvitaan lisää
tutkimusta. π
Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
n UUTUUSKIRJOJA RAIJA AHVENAINEN-RANTALA
Työhyvinvointi ja organisaation menestys
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pasi
Pyöriä on toimittanut kirjan Työnhyvinvointi ja organisaati on menestys. Teos
on syntynyt 18 Helsingin, Tampereen ja
Jyväskylän yliopistoissa sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan yhteistyönä. Kirjan
sisältö perustuu useissa tutkimushankkeissa syntyneisiin tuloksiin, ja se on tieteellisen käytännön mukaan vertaisarvioitu. Hankkeita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja Tekes. Kirjan on kustantanut Gaudeamus.
Teos avaa yhteiskunta- ja ihmistieteellisen näköalan työelämän viimeai-
kaisiin muutoksiin ja tulevaisuuden
haasteisiin. Se tarkastelee työelämän
iloja ja suruja erityisesti yksilön hyvinvoinnin ja organisaation menestyksen
näkökulmista. Aihetta pohditaan niin
työntekijöiden kuin työnjohdonkin näkökulmista sekä yksityisellä että julkisella
sektorilla.
Kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että
organisaation menestys on pelkkiä taloudellisia tunnuslukuja laajempi kokonaisuus. Menestyvä organisaatio on
tuottava, kantaa vastuun henkilöstöstään ja kehittää toimintaansa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä ja ympäröi-
vän yhteiskunnan kanssa. Yksilön hyvinvointi ja organisaation menestys ovat
saman kolikon kääntöpuolia. Työssä
viihtymiseen panostaminen on tulevaisuudessa itsensä monin kerroin takaisin
maksava investointi.
Teos sopii kaikille työhyvinvoinnista ja
sen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kirjan lopussa on mittava kirjallisuusluettelo. π
Kirjan ensimmäisessä osassa on 100
erilaista konstia, joiden avulla siirrytään
laihtujan elämäntapaan: Erota oikea
nälkä ja tunnenälkä. Lue pakkausselosteet. Tee eväät. Syö ravinteikkaasti. Vältä ympäristöhormoneja, makeutusaineita ja aromivahventeita. Rakasta itseäsi,
älä kerää suojapanssaria ympärillesi.
Tunnista unelmien tuhoajat ja muut
energian syöjät. Ole tietoisesti läsnä ja
elä tässä ja nyt. Ruoki onnellisuutta.
Jälkimmäisessä osassa esitellään
kirjoittajan kehittämä Hyppynarukuuri,
neljän viikon tehostartti uuden elämäntavan ylläpitoon.
Tavi on mielestäni osannut ottaa ihmisen kokonaisuutena. Laihtuminen tai
lihominen ei ole pelkästään syömisestä
tai liikunnasta kiinni. Jos ihmisen tunnemaailma on poissa tolaltaan, syömistä
on vaikea hallita ja nukkuminen huonoa.
Ruoka on lohduketta siinä kuin alkoholikin tai muut päihteet. Tämä pitäisi
myös elintarvikealan ammattilaisten tiedostaa nykyistä paremmin. Myös riittävä ja virkistävä yöuni on oleellinen painonhallinnan keino.
Kirjassa olisi voinut vielä enemmän
tuoda esiin erilaisten sairaustilojen ja aineenvaihduntahäiriöiden merkitystä
painonhallinnassa. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta voi kärsiä tietämättään.
Kirja on helppolukuinen ja sen lopussa on lähdeluettelo. π
Lisätietoja:
www.gaudeamus.fi
Teholaihtuminen
Tapanani ei ole lukea laihdutusoppaita,
saatikka vouhkata erilaisten laihdutusdieettien perässä. Mutta kun toimitukseen tuli filosofian maisteri ja tietokirjailija varpu Tavin kirjoittama varsin näpäkän tuntuinen kirja Teholaihtuminen.
Hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia,
niin enpä voinut olla lukemattakaan sitä.
Kirjassa Varpu Tavi kertoo huumorin pilke silmässä, mikä meitä läskiinnyttää ja
antaa työkalut, joita käyttämällä pääsee
onnistujien joukkoon.
Tässä kirjassa ei karpata eikä noudateta muitakaan muotidieettejä, vaan
tarjotaan järkeenkäyvät perusohjeet jokaiselle laihtujalle ruokavaliosta riippumatta. Positiiviseen, helppolukuiseen
oppaaseen on koottu kaikki, mitä laihduttajan tulee tietää: millä keinoin epäonnistuu, millä onnistuu.
Lisätietoja:
www.gummerus.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
63
n TUNNUSTUKSIA
Suomen Akatemia palkitsi
Mari Sandellin
Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta tutkijaa. mari Sandell Turun yliopistosta palkittiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Palkinto myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä
tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai
tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta
tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Tieteellisestä rohkeudesta puolestaan palkittiin akatemiatutkija, dosentti anna-liisa laine
Helsingin yliopistosta.
Mari Sandell työskentelee Turun yliopistossa
biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja
funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Sandell on tehnyt makututkimusta
tunnetuksi ja lisännyt yleistä kiinnostusta syömiskäyttäytymiseen. Hän on kysytty puhuja ja
aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tutkijana Sandellille on ominaista kansainvälinen yhteistyö ja tieteenalat ylittävä tutkimusote.
Sandell on innostunut ruuan psykogenomiikasta eli siitä, miten perimä vaikuttaa makuaistin toimintaan, ruuan kokemiseen ja ruokailutottumuksiin. Hän on tehnyt tiedettä tutuksi
myös Turun yliopiston lasten yliopiston luennoitsijana.
Ruuan tuottajahintaprotesti
Vuoden 2012 Markkinateko
Markkinointi & Mainonta -lehti ja MARK Suomen
Markkinointiliitto palkitsivat MTK:n ja SLC:n ruuan
tuottajahintaprotestin Vuoden 2012 Markkinointitekona. Vuoden markkinointiteon pitää ylittää tavanomainen markkinointiteko ja luoda uutta. Palkitsijoiden mielestä tuottajajärjestöjen tempaus
täytti kriteerin kirkkaasti, saavutti valtavasti
myönteistä julkisuutta ja aloitti laajan yhteiskunnallisen keskustelun.
MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC
kampanjoivat 14. marraskuuta Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella,
Tampereella ja Ylivieskassa. Kampanjassa tuottajat myivät naudan paistia, porsaan palapaistia, kananmunia, perunoita ja ruisleipää tuottajahintaan.
Tuottajat protestoivat tempauksellaan maatalouden heikkoa kannattavuustilannetta.
Varilalle ja Syväniemelle
tunnustuspalkinnot
Kotitalous- ja yritysneuvoja Seija Varila ja ruokakulttuuriasiamies anni-mari Syväniemi ovat saaneet Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnot suomalaisen ruokakulttuurin vaalimisesta.
Maa- ja kotitalousnaisissa työskentelevä Seija Varila on aktiivinen ruokaosaaja ja keskipohjalaisen
ruokakulttuurin lähettiläs. Ruokakulttuuriasiamies, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi
tuottajajärjestö MTK:sta on suomalaisen ruokakulttuurin valtakunnallinen ja kansainvälinen vaikuttaja.
Hyvää Suomesta
-markkinointi palkittiin
Hyvää Suomesta -merkin markkinointi on palkittu A-lehtien myöntämällä MediaFinlandialla 2012.
Ruokatieto Yhdistys ry päivitti suomalaisen ruuan
64
alkuperämerkin viestiä vuoden 2012 alussa Ruokaa omasta maasta -tunnuksella ja mainonnan uudella ilmeellä.
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Antell Suomen
parhaita
työpaikkoja
Antell-konserni (Antell-Ravintolat Oy, Antell-Leipomot Oy, Katri Antell Oy) on noussut valtakunnallisen Great Place To Work -työhyvinvointitutkimuksen (GPTW) suuryritysten sarjassa viiden
parhaan yrityksen joukkoon (sija 4).
Antellilla on yli 800 työntekijää valtakunnallisesti; ravintoloiden lisäksi henkilökuntaa työllistävät Oulussa toimiva leipomo sekä Oulun alueen
kahvilat.
Suuryrityksen sarjassa viiden parhaan yrityksen joukossa palkittiin Antellin lisäksi Ikea Suomi,
Diacor Terveyspalvelut, Yliopiston Apteekki ja
McDonald´s.
Vuoden 2012
Leipäkauppa
Haukiputaalta
Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on
valinnut 17. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden
2013 Leipäkauppa on K-supermarket Revontori,
Haukipudas, U & P Rantala Oy.
Revontori tarjoaa asiakkailleen näyttävän ja
monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on
runsas valikoima Suomessa valmistettuja valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuotteita.
n NIMITYKSIÄ
• Vesantti Oy:n tuotepäälliköksi koneosastolle on
nimitetty 1.2.2013 alkaen elintarviketekniikan insinööri, ETM niko nurminen.
• MMM, FT Timo nieminen on nimitetty ryhmäpäälliköksi Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen
Elintarviketurvallisuus-liiketoiminta-alueelle
1.1.2013 alkaen. Hän vastaa LTK:n elintarvikehygieniapalveluista ja mikrobiologian laboratoriosta.
• aila Kiiskinen on nimitetty Leipurin Oy:n teollisuusraaka-ainemyynnin teollisuusmyyntijohtajaksi 4.2.2013 alkaen. Teollisuusraaka-ainemyyntiin on nimitetty avainasiakaspäälliköiksi Taina
aimo, Dennis Potrykus ja esa Saarela, myyntiassistentiksi anastasia Perta, ostajaksi outi
Harmoinen ja Leipurin Oy:n laadunvarmistuspäälliköksi mirka Kaariste.
• Valio Oy:n johtoryhmän jäsenten vastuualueita
on uudistettu Valion ydinprosessien osaamisen
syventämiseksi. Johtaja arto Tikkasen vastuulle
siirtyvät Suomen myynti tukitoimintoineen, jakelu
ja Ruotsin tytäryhtiö. Tikkanen vastaa edelleen
myös USA:n yhtiöstä ja tilaus-toimitusprosessista. Johtaja annikka Hurmeen vastuulle siirtyvät
juustojen, rasvojen ja jauheiden liiketoiminnot
sekä maidon hankinta, alkutuotanto ja teollisuuspalvelut. Hurme vastaa edelleen myös edunvalvonnasta, konserniviestinnästä ja ostoista.
• ETM esko lantto on nimitetty kaupalliseksi
johtajaksi Apetit Suomi Oy:öön 18.3.2013 alkaen.
Hänen vastuullaan ovat Apetit Pakaste Oy:n ja
Apetit Kala Oy:n vähittäiskaupan myynti- ja markkinointitoiminnot.
• Kim Gussander ja juha Teräs ovat aloittaneet
Thomeko Oy:ssä avainasiakas- ja tuotepäällikköinä.
niko nurminen
Timo nieminen
• DI Patrik lindholm on nimitetty Meira Oy:n
kahvinpaahtimon tehtaanjohtajaksi ja Meiran johtoryhmän jäseneksi. KTM marleena Bask on nimitetty kahvien tuoteryhmäpäälliköksi ja ETM johanna martikainen tuoteryhmäpäälliköksi vastuualueinaan projektit ja kehitys.
• DI Tauno Perälä on nimitetty Atria Suomi Oy:n
siipikarjayksikön tuotantopäälliköksi 1.2.2013 alkaen, insinööri (AMK) Tommi leikkari logistiikkapäälliköksi 1.2.2013 alkaen, KTM jonne Kupi Deli
Country Manageriksi 1.1.2013 alkaen, ETM laura
Hartzell-Kinnunen Deli Product Manageriksi
1.1.2013 alkaen, kansainvälisen kaupan tradenomi
niina nuottivaara lihaliiketoiminnan vientipäälliköksi 7.1.2013 alkaen ja ravitsemusteknikko Taija
Haiko myyntipäälliköksi Atria Food Service -organisaatioon 7.1.2013 alkaen.
• Agronomi, MMM antti Korpiniemi on nimitetty
Berner Oy:n toimitusjohtajaksi 1.9.2013 alkaen.
• MMM juhani Rahko on nimitetty ProAgria Keskusten Liiton kehityspäälliköksi ja MMM Timo junnila ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajaksi.
• Eläinlääkäri marjatta vehkaoja on aloittanut
työt Suomen Eläinlääkäriliitossa 4.3.2013 alkaen.
Hän toimii ensin toiminnanjohtajan sijaisena ja
myöhemmin toiminnanjohtajana.
• FM miia lindström on nimitetty Labquality Oy:n
toimitusjohtajaksi.
• MMM, agronomi elina juutinen on nimitetty ATuottajat Oy:ssä AtriaNauta -lihanautatilojen asiakkuuspäälliköksi Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueelle.
• MMT Tuula mäki-valkama on nimitetty Elintarviketurvallisuusviraston kasvintarkastusyksikköön
kasvintarkastuksen jaostopäälliköksi.
• Sergio Guimaraes on nimitetty Pöyryn Energialiiketoimintaryhmän johtajaksi ja Pöyry Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 15.4.2013 alkaen. ari asikainen, Energia-liiketoimintaryhmän nykyinen johtaja, siirtyy uuteen tehtävään liiketoiminnan kehitysjohtajaksi (Senior Vice President of Business Development).
• FM juha Pyötsiä on nimitetty Kemianteollisuus
ry:n johtajaksi vastuualueenaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat 1.5.2013 alkaen.
• Valio Oy ja Teemu Selänne aloittavat yhteistyön
parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Valio ryhtyy tukemaan lasten ja nuorten urheilua yhdessä
Teemun ja kolmen muun huippu-urheilijan, Valiojoukon, kanssa. Nuorisourheilun kummeina toimivat Teemun lisäksi Sami Hyypiä, Kiira Korpi ja
joel Pohjanpalo. Urheilijat antavat kasvonsa
myös uuden sukupolven Valio Plus™ -maidolle.
• Heli Tammivuori on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton kaupallinen edunvalvonta -prosessin
johtajaksi 1.4.2013 alkaen. π
Kehittyvä
Elintarvike
TUOTANTO
PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA
-teemanumero
Lisäjakelu:
FOODTEC & PACTEC –MESSUT 3.-5.9.
Varaa paikka ilmoituksellesi
21.5. mennessä!
Infoteam Oy
p. (09) 441 133,
infoteam@infoteam.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
65
n HAARUKASSA
Luomujatkojalostajan opas
Luomujatkojalostajan oppaaseen on päivitetty ajantasaista tietoa luomulainsäädännöstä, valvonnasta ja markkinoista sekä perehdytystä luomujatkojalostuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin sekä kansainväliseen toimintaan. Se sisältää vinkkejä hyviksi koetuista käytännöistä sekä taustatietoa omalle päätöksenteolle ja suunnittelulle.
Opas koostuu kolmesta osiosta: luomu liiketoiminnassa, luomu
tuotannossa ja luomu markkinoilla. Lukemista helpottaa oleellisten
aihepiirien loppuun koottu tiivistelmä vaatimuksista, suosituksista,
huomioitavista ja kiinnostavista asioista sekä linkit muihin lähteisiin. Opas sisältää myös muisti- ja tarkistuslistoja.
Erityisesti sisällöissä on huomioitu alalle aikovia pieniä toimijoita,
mutta myös suurten yritysten elintarvikeasiantuntijat voivat tutustua oppaan
avulla luomun maailmaan. Omat markkinaosionsa löytyvät kuluttajatuotteiden
valmistajille, suurkeittiöille ja vientiin.
Opas ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi tulostettavana pdf-tiedostona ja sähköisenä versiona. Oppaan ovat tuottaneet Kurmakka - Organic Food Oy ja Laureaammattikorkeakoulu. Sen voi ladata osoitteesta www.organic-finland.com/wpfi/viestintaa/julkaisut/
3D-visualisointipalvelu
Kuvakulmia, etäisyyttä, katsojan korkeutta
voidaan simuloida, jotta tuotteet nähdään niin kuin
kuluttajat ne oikeasti kaupassa näkevät. Tämä
antaa lisäinformaatiota tuotteen pakkauksen
erottuvuudesta ja myyvyydestä.
Flexolahden kehittämää sähköinen palvelukonsepti, platform, huomioi laajasti pakkausten
logistiseen ketjuun liittyviä tarpeita. Flexolahden
3D-licious -tuotesarja sisältää viisi erilaista tuotetta. Perustuote on laadunvalvonta- ja hyväksyntätarkoituksiin käytettävä 3D Package, 3D
PDF, josta voidaan tarkistaa, että ulkoasun eri
elementit ovat oikeilla paikoillaan. Pakkaus- ja
painoefektejä voidaan tarkastella 3D PackagePLUS -versiolla. 3D Shelf yhdistää tuote- ja
myyntieräpakkauksen mitoituksineen ja 3D Pallet vie ne edelleen eurolavalle tai kaupan hyllylle kilpailijoiden viereen. Flexolahden palvelun
huipputuote on 3D Store. Tuotepakkaukset,
myyntieräpakkaukset, lavat, displayt ja mitkä tahansa esillepanoratkaisut voidaan viedä virtuaaliseen kauppaan, jonka ulkoasu voidaan sovittaa
vastaamaan eri kauppaketjujen myymälöitä.
7-viljan hiutaleuutuus
Myllärin Luomu 7-viljan hiutale on kevään hiutaleuutuus, joka on kaupoissa
huhtikuussa. Se on runsaskuituinen (13 %) ja täynnä viljaisaa makua. Tuote sopii monipuolisesti ruuanlaittoon, leivontaan ja puuroihin ja sisältää
kauraa, ohraa, ruista, vehnää, pellavansiemeniä, hirssiä ja tattaria.
Lisätietoja:
markkinointijohtaja riitta Salenius-Mela, helsingin Mylly
riitta.salenius-mela(at)helsinginmylly.fi
66
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Olutmestarin oma olut
Suomen Olutmestariksi 2013 valittu
mirva Kylmäkorpi suunnitteli täysmaltaisen Sinebrychoff Olutmestarin 777 IPA
-oluen yhdessä Sinebrychoffin panimon
Heikki vuokon kanssa. Olutta myydään
laajan valikoiman olutravintoloissa kautta
maan.
Kuluttajien toivoma jenkkityylinen Indian
Pale Ale -olut on hanatuotteena kevään ja
kesän 2013 aikana. Oluen maltaisen toffeemainen aromi yhdistyy kesäisen sitrusmaiseen humalointiin. Tuotteen nimen
kolme seiskaa tulevat alkoholiprosentista
(5,7 til-%), väristä (17 EBC) ja katkeroista
(57 EBU).
Lisätietoja:
www.sinebrychoff.fi
Elintarviketalous 2013
Elintarviketalous-julkaisu sisältää laajan
katsauksen Suomen maatalous- ja elintarvikesektorin tuotanto- ja kulutuslukuihin sekä hintoihin vuosilta 2007–2012.
Suomen Gallup Elintarviketiedon julkaisema taskukokoinen julkaisu ilmestyy nyt
62. kerran toukokuussa. Julkaisu sisältää
myös hyödyllistä tietoa väestöstä, kotitalouksista, teollisuudesta, kaupan rakenteesta ja myynnistä sekä markkinoiden
kehityksestä. Julkaisun kuvat on tilattavissa kätevänä PowerPoint kuvaesityksenä.
Lisätietoja:
www.tns-gallup.fi/elintarviketalous
Turskaa ruokapöytään
Kalatukkukauppa Kultainen Kala Oy on lanseerannut
markkinoille turskasäilykevalikoiman niin kuluttajille
kuin suurkeittiöille. Kalasäilykkeet sisältävät isosyistä turskanlihaa, jossa ei ole lainkaan ruotoja. Luonnonkala on pyydetty Barentsinmeren puhtaista ja syvistä vesistä, jossa on eettisesti kestävät kalakannat. Kalastusmenetelmien
MSC-sertifiointi takaa, että kala on pyydetty ekologisesti kestävällä tavalla.
Lisätietoja:
Kultainen Kala Oy, Göran eklund, goran.eklund@kolumbus.fi
Kylmä Latte
Huippusuosittu Frezza-tuoteperhe on saanut uuden
jäsenen. Kuluttajien toiveesta valikoima täydentyy
maultaan kahvisemmalla ja vähemmän makealla
Paulig Frezza Latte -maitokahvijuomalla. Raikkaan
kylmä Frezza Latte on helppo ja nopea välipala, mutta sopii myös kiireettömään herkutteluun. Se on muiden Frezza-juomien tavoin vähälaktoosinen ja pakattu 2,5 dl kierrätettävään muovipulloon.
Lisätietoja:
Oy Gustav Paulig ab
brand Manager ulrika Kotimäki
p. 040 538 8158
Värikkäitä jäätelöitä
Pappagallo-tuoteperhe on saanut uuden raikkaan ulkoasun. Tuotteet tunnistaa pakastealtaassa keltaisesta purkista ja kirkkaana hehkuvista väreistä.
Saatavilla on runsas valikoima jäätelöitä aidosta vaniljasta pikanttiin pistaasiin sekä kolme raikasta sorbettia. Pappagallon jäätelöt sisältävät enimmillään 8 % rasvaa. Myös Pappagallon sorbetit ovat kevyitä herkkuja.
Lisätietoja:
markkinointipäällikkö essi Lehtimäki, essi.lehtimaki@arhonordic.fi
Ensipuuroja
Muksu Ensipuurot helpottavat lapsen ruokavalion laajentamista eri viljoilla. Ensipuuroissa on
useita vaihtoehtoja lasten erilaisiin ravitsemustarpeisiin ja viisaiden ruokavalintojen tukemiseen. Muksu Ensipuurot sisältävät yhtä tai kahta viljaa. Ensipuuroja on maidottomia ja maitoa
sisältäviä sekä gluteenittomia ja gluteenia sisältäviä vaihtoehtoja.
Lisätietoja:
www.nutriciababy.fi
Gluteenittomia jauhoja
Risentan Kookos-, Hasselpähkinä- ja Soijajauhot ovat gluteenittomia uutuuksia. Kookos- ja
hasselpähkinäjauho sopivat gluteenittomaan
ruokavalioon, soijajauho sisältää runsaasti
proteiinia. Kaikki uutuudet ovat kuitupitoisia ja
tuovat makua sekä suolaisiin että makeisiin
leivonnaisiin.
Luontaisesti gluteeniton kookosjauho valmistetaan kuivatusta ja jauhetusta kookospähkinän hedelmälihasta. Hasselpähkinäjauho valmistetaan jauhetuista hasselpähkinöistä eli euroopanpähkinäpensaan
pähkinöistä. Risenta Hasselpähkinäjauho soveltuu keliaakikoille ja vehnäallergisille. Risenta Soijajauho sisältää peräti 40 % proteiinia, ja se on lisäksi
kuitupitoinen. Soijajauho sisältää myös runsaasti rautaa ja foolihappoa. Soijajauho valmistetaan kuivatuista soijapavuista, jotka murskataan ja jauhetaan.
Makua yrteistä
Lisätietoja:
anne-Mari tikkanen, valora trade Finland,
anne-mari.tikkanen@valoratrade.fi
Lisätietoja:
tuoteryhmäpäällikkö Marika Lammi, marika.lammi@meira.fi
Uusia makuja kapselikeittimiin
Paulig Cupsolo -kapselikeittimen juomavalikoima on kasvanut uusilla kahvija teetuotteilla. Paulig Cupsolo Espresso Ristretto on täydellinen päätös aterialle tai yksittäisiin nautiskeluhetkiin. Täyteläisen suklaanmakuisen Moccachino -kaakaokahvijuoma sopii jälkiruoaksi ja herkutteluun.
Mausteinen Paulig Chai Latte
-maitoteejuoma tuo kaivatun
lisän Paulig Cupsolo -teevalikoimaan.
Meiran uutuusmausteissa maistuvat nyt aidot
maut: lipstikka, korianteri ja lime. Korianteri on
voimakas yrttimauste, joka on itämaisten ruokien
ehdoton maustaja.
Lipstikka eli liperi on alkuperäinen lihaliemikuutioiden mauste, jolla voi edelleen korvata lihaliemikuution ja vähentää samalla suolan määrää
ruuassa. Lipstikka on vahvavartinen lehtiselleriltä tuoksuva yrtti. Lipstikka
lisätään ruokiin kypsentämisen alkuvaiheessa. Se sopii yhteen monien muiden yrttien kanssa. Lipstikka on erinomainen keittojen, kastikkeiden ja patojen perusmauste, joka sopii myös muhennosten, riisi- ja makaroniruokien
maustamiseen.
Täysin suolaton limemausteseos antaa kauniin värin ja herkullisen hapokkaan maun vaikkapa kana- ja kalaruokiin. Seoksessa maistuvat limen lisäksi myös mm. kurkuma, korianteri, juustokumina, inkivääri, paprika.
Perinnejuomaa uusissa pakkauksissa
Golden Cap pakataan nyt kirkkaaseen kierrätysmuovipulloon. Sitä tehdään kahta kokoa: 45 cl:n pullo päivittäistavarakauppaa
ja 33 cl:n pullo ravintoloita ja esimerkiksi
kioskeja varten. Uutuuspullot tuovat kirkkautta ja raikkautta myymälöiden siiderihyllyjen melko tummaan yleissävyyn.
Lisätietoja:
markkinointipäällikkö Salla eklund
Sinebrychoff, salla.eklund@sff.fi
Lisätietoja:
www.pauligshop.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
67
n TAPAHTUMAKALENTERI
Suomessa
Suomen eläinlääkäriliton maakuntakierros
2013 10.4. Lahti, 11.4. Jyväskylä, 16.4. Turku,
17.4. Kokkola, 18.4. Rovaniemi, 23.4. Joensuu,
www.sell.fi
Join our Core -luentosarja 15.–16.4.2013
Helsinki, www.joinourcore.com
Flexoforum 16.4.2013 Jyväskylä,
www.flexoforum.fi
Tunnetko turvallisuusviestinnän? 16.4.2013
Tampere, www.ttl.fi/koulutus
Tuotannon ja varastoinnin turvallisuuden
uudet säädökset 16.4.2013 Helsinki,
www.chemind.fi/koulutusohjelmat
FinnGraf, FinnVisual, FinnMark & FinnPack
17.–19.4.2013 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi
Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari
18.–19.4.2013 Lahti, www.maaseutupolitiikka.fi
Tuotanto- ja kunnaneläinlääkäripäivät
19.–20.4.2013 Kuopio, www.tey.fi
Helsinki Beer Festival 19.–20.4.2013, hbf@
helsinkibeerfestival.com
Valtakunnallinen kotimaisen ruuan päivä
20.4.2013
Maalaistentori 20.4. Helsinki,
www.teurastamo.com, www.facebook.com/
teurastamohelsinki
Lähiruoka & Luomu 26.–28.4.2012 Helsinki,
www.lahiruokaluomu.fi
elintarvikepäivä 2013 7.5.2013, Helsinki,
www.elintarvikepaiva.fi
Tomaattiviikko 13.–19.5.2013
Taitaja 2013 14.–16.5.2013 Joensuu,
www.taitaja.fi
Keliakia 2013 17.–18.5.2013 Tampere,
www.keliakialiitto.fi
eurachem 20.–21.5.2013 Espoo,
www.eurachem2013.com
Verkko mullistaa toimialoja – nyt on kaupan
vuoro 21.5.2013 Helsinki, www.kauppa.fi
Nordic Workshop in Sensory Science
22.–23.5.2013 Helsinki, http://nsw2013.vtt.fi
Ympäristöterveydenhuollon opinto- ja
neuvottelupäivät 21.–22.5.2013 Oulu,
www.ymparistojaterveys.fi
eRC-seminaari ja tiedefoorumi 2013
29.5.2013, Helsinki, www.aka.fi/tiedefoorumi
Maailman maitopäivä 1.6.2013
Futures for Food 6.–7.6.2013 Turku,
www.futuresconference.fi/2013
The 26th iAPRi Symposium on Packaging
2013 10.–13.6.2013 Espoo, mika.vahanissi@
vtt.fi
27th Nordic Lipidforum Symposium 17.–
19.6.2013, Helsinki, www.lipidforum.info
Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013,
www.helsinkicf.eu
Food for Life -vuosiseminaari 2.9.2013
Helsinki, www.foodforlife.fi
PARTeC - international Congress on Particle
Technology 23.–25.4.2013 Nuremberg,
www.partec.info
iFFA 4.–9.5.2013 Frankfurt,
www.iffa.messefrankfurt.com
euroFoodChem XVii 7.–10.5.2013 Istanbul,
www.arber.com.tr/eurofoodchemxvii.org
Mediterranean Food on Health and disease
20.–21.5.2013 Reus, Espanja,
www.worldnutrition2013.com
9th european Congress of Chemical engineering & 2th european Congress of Applied Biotechnology 21.–24.4.2012, Haag,
www.ecce2013.eu
PLMA 28–29.5.2013 Amsterdam,
www.plmainternational.com
Cereals & europe Spring Meeting 2013
29.–31.5.2013 Leuven, Belgia,
http://cespringmeeting2013.org
international Conference on Food and Biosystems engineering (FaBe 2013) 30.5–2.6.2013
Skiathos, Kreikka, www.fabe.gr
Nordic dairy Congress 2013 6.–8.6.2013
Lofootit, www.dairycongress.no
Ulkomailla
5th european Conference on Chemistry for Life
Sciences 10.–2.6.2013, Barcelona,
Venäjä-seminaari 11.–12.4.2013 Pietari,
www.5ecclsbarcelona.com
www.kauppa.fi
The 29th NKVet Symposium 13.–14.5.2013
Reykjavik, www.nkvet.org
Pack & emballage & Logistik & Automation
2013 17.–18.4.2013, Malmö, www.easyfairs.com
8th international Fresenius Conference: Contaminants and Residues in Food 22.–23.4.2013
Mainz, www.akademie-fresenius-com
Bio 2013 22.–25.4.2013 Chicago,
www.bonvention.bio.org
Third international Symposium on GLUTeN
FRee Cereal Products and Beverages
12.–14.6.2013 Wien, http://gf2013.icc.or.at/
1st euCheMS Congress on Green and Sustainable Chemistry 16.–19.6.2013 Budapest,
www.1eugsc.mke.org.hu
dReAM: international Conference – From Model Foods to Food Models 24.–26.6.2013
Nantes, http://dream.aaeuropae.org
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
eLiNTARViKeALAN
NTARViKeALAN
AMMATTiLeHTi
• Kestotilaus 59 €, oppilaitokset 48 €/vuosikerta + ALV
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,50 €/kpl + ALV
+postituskulut
• Näytenumero ja tilaukset:
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
iLMAiNeN
LeHTiARKiSTo
• etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
numeron ilmestymisestä
www.kehittyvaelintarvike.fi
koko elintarvikealan kattava ammattilehti
68
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan
laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi
Hankintaopas
AAKKOSOSA
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: esa.halme@ar-carton.com
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax
0207 463 999
www.aines.fi
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax
(09) 505 3148
email: alert.toimisto@alert.fi
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax
(09) 5099 250
email: info.chemicals.fi@algol.fi
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax
(03) 4518 0053
email: aimo.jussila@amihelp.fi
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax
0207 911 450
email: info@ammeraalbeltech.fi
www.ammeraalbeltech.fi
BERNER OY
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax
0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Berner Pro
Puh. 020 690 761
Fax 0207 914 241
email: pro@berner.fi
www.berner.fi/pro
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax
(09) 774 60 666
email: info@busch.fi
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax
0207 917 650
email: info@auraprint.fi
www.auraprint.fi
Bedika Oy
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax
(09) 41355320
email: info@bedika.fi
www.bedika.fi
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax
020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.com
www.fi.ecolab.eu
ENVIROVET PROFESSIONALS
Pitkänkyläntie 30
38300 SASTAMALA
Puh. (03) 565 241 73
email: info@envirovet.fi
www.envirovet.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
email: lsa@faerchplast.com
www.faerchplast.com
FINN FOOD TECH
OY CELEGO AB
OY FOODFILES LTD
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax
(09) 853 2100
email: info@celego.fi
www.celego.fi
Vaasantie 11
60100 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
email: info@finnfoodtech.fi
www.finnfoodtech.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax
(017) 288 1269
email: foodfiles@foodfiles.com
www.foodfiles.com
FOODWEST OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax
(02) 435 6950
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax
0207 189 201
www.atlascopco.fi
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax.
(09) 1462133
etunimi.sukunimi@duni.com
www.duni.fi
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5992
Fax
020 741 5993
email: info@caldic.fi
www.caldic.com
CONDITE OY
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
DUNI OY
email: info@condite.fi
www.condite.fi
CORTEx OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax
(09) 7590 7799
email: cortex@cortex.fi
www.cortex.fi
DOSETEC ExACT OY
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax
(03) 871 5410
email: info@dosetec.fi
www.dosetec.fi
HELSINKI BUSINESS AND
SCIENCE PARK OY/VIIKKI FOOD
CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 4654 887
email: info@viikkifoodcentre.fi
www.viikkifoodcentre.fi
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Åkerlundinkatu 2 A (3 krs.)
33100 TAMPERE
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax
(02) 767 6225
email: hunaja@hunaja.fi
www.hunaja.fi
INFORMA OY
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email informa@informa.fi
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: mail@jauhetekniikka.fi
www.jauhetekniikka.fi
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax
(09) 242 6464
Email: info@kermetar.fi
www.kermetar.fi
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax
0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax
+46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax
(09) 439 30720
email: etunimi.sukunimi@provitek.fi
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax
(02) 437 6211
email: haloila@mimaitw.com
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax
0207 497 971
email: klueber.fi@sk.klueber.com
www.klueber.com
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax
(06) 476 2555
email: mallas@laihianmallas.fi
www.laihianmallas.fi
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax
(03) 336 3300
email: etunimi.sukunimi@laja.com
www.laja.com
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
69
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax
0207 51 3309
email: valkeakoski@bemis.com
www.bemis-europe.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: larscon@kolumbus.fi
www.larscon.fi
LEIPURIN OY
Tahkotie 1 E 2
01530 VANTAA
Puh. (09) 521 70
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax
(03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax
(09) 8190 1199
email: etunimi.sukunimi@lihel.fi
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax
(06) 527 1197
email: info@linseed.fi
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax
020 112 1501
email: etunimi.sukunimi@mediq.com
asiakaspalvelu@mediq.com
www.mediq.fi
MEKITEC OY
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax
0207 410 991
email: info@mekitec.com
www.mekitec.com
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
email: info@mesmec.fi
www.mesmec.fi
MP-MAUSTEPALVELU OY
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax
(03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
NUTRINET OY
Puh. 040 758 2521
email: senja.arffman@nutrinet.fi
www.nutrinet.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax
(09) 788 800
email: etunimi.sukunimi@orat.fi
www.orat.fi
ORBIS OY
PL 15
00421 HELSINKI
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8011
email: asiakaspalvelu@orbis.fi
www.orbis.fi
ORGANIC FOOD FINLAND
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
email: info@organic-finland.com
www.organic-finland.com
Hankintaopas
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax
0207 921 371
email: multivac@fi.multivac.com
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax
(02) 214 4222
email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi
www.scanegg.fi
70
TANKKI OY
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax
(09) 8632 113
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:etunimi.sukunimi@tarratuote.fi
www.tarratuote.fi
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax
(02) 620 6339
email: etunimi.sukunimi@satafood.net
www.satafood.net
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax
(06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax
(09) 3291 0301
email: oxoid.fi@thermofisher.fi
www.thermofisher.com/microbiology
TIETO OYJ
PACCOR FINLAND OY
Länsiportintie 15
13430 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax
020 186 7351
email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com
www.paccor.fi
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax
(06) 322 7320
email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi
www.packcompany.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax
010 440 3909
email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
email: ppt@ppt-filter.com
www. ppt-filter.com
PROMINENT FOOD GMP
Lintulammenkatu 1
04250 KERAVA
Yhteydenotot: Carl-Bertil Borg
Puh. 040 501 7250
email: carl-bertil.borg@condite.fi
www.prominentfood.com
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax
(09) 7257 4430
cryovac.finland@sealedair.com
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi
www.sefo-konsultointi.fi
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
email: tero.m.virtanen@tieto.com
www.tieto.com
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax
(09) 755 4505
email: info@tarylaite.fi
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: 040 900 18 38
email: riggert.fornas@kolumbus.fi
www.uvisable.com
VALIO OY
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax
(03) 781 8918
www.senson.fi
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax
010 381 2630
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
SOFTWARE POINT
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax
(09) 5491 6050
email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi
www.vesantti.fi
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Metsäneidonkuja 6
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: sales@softwarepoint.fi
www.softwarepoint.com
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax
(09) 7288 3434
email: suomen@cobrasys.fi
www.cobrasys.fi
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Fax
(09) 8700 3350
email: sales@worldcourier.fi
www.worldcourier.com
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
PYROLL PAKKAUKSET
MULTIVAC OY
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax
(09) 675877
email: ravatek@ravatek.fi
www.ravatek.fi
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
email: pakkaukset@pyroll.com
www.pyroll.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
email: asiakaspalvelu@racx.fi
www.racx.fi
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh. (09) 7258 8700
040 508 4803
email: nina.kulokorpi@vuokrakontti.fi
www.vuokrakontti.fi
TALLBERG TECH OY AB
Hiojankuja 5
02780 Espoo
Puh. 020 7420 740
Fax 020 7420 759
info@tallberg.fi
www.tallberg.fi\tallbergtech
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax
(09) 736 452
email: contact@osterlund.com
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA
VAA’AT
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
Aines Suomi Oy
Tallberg Tech Oy Ab
– Liimausjärjestelmät
– entsyymit
– kalsium
– kuitu
– lipidit
– vitamiinit
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
Bedika Oy
TT-Tärylaite Oy
Busch Vakuumteknik Oy
Vesantti Oy
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
– tyhjiöpumput
Cortex Oy
Software Point
– tärykomponentit heti varastosta
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
– lihavalmiste- ja valmisruoka- teollisuuden
koneet
KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
- LABVANTAGE LIMS ja WiLabLIMS
- Laboratory Intelligence –ratkaisut
- konsultoinnit ja käyttöönotot
Oy Scandic Trans Ab
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Cobra Systems Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
– CSB-ohjelmistojen edustus
Jauhetekniikka Oy
– jauheiden annostelulaitteet
– nesteiden annostelulaitteet
– suursäkkien tyhjennyslaitteistot
– raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Kermetar Oy
– elintarviketeollisuuden letkut ja liittimet
GECItech, ISO9001 hyväksytyt
Tieto Oyj
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
Oy Ecolab Ab
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Mekitec Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
- kylmä- ja pakastekontit
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– metallinpaljastimet, röntgentarkastus ja
tarkistusvaa´at
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huolto- ja
asennuspalvelut
Multivac Oy
– pakkauskoneet
– etiketöintikoneet
– siivutuskoneet
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– metallinilmaisimet
– röntgenlaitteet
– nahkomakoneet
– jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
– elintarviketeollisuuden hihnat
PPT Pölynpoistotekniikka Oy
- pölynpoistolaitteita
- keskussiivousjärjestelmiä
- silpunpoistojärjestelmiä
Berner Oy
Agentuuriosasto
– elintarvikeraaka- ja lisäaineet
– luontaiset elintarvikevärit
– vehnätärkkelys ja -gluteeni
– gluteeniton vehnätärkkelys
– meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
– hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
– nopea toimitus suoraan varastoltamme
Caldic Finland Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– emulgointiaineet
– riisituotteet
– sokerikulööri
– maito-, hera- ja lihaproteiinit ja
hydrolysaatit
– kuidut
– pintakiillokkeet
– makeutusaineet
– ravintolisäraaka-aineet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– räätälöidyt seokset
– pakkaamispalvelut
World Courier (Finland) Oy
Oy Mesmec Ab
Orbis Oy
Ammeraal Beltech Oy
Suomen Vuokrakontti Oy
Algol Chemicals Oy
– elintarvikeraaka- ja lisäaineet
suoraan varastosta
Berner Oy
Berner Pro
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Oy Celego Ab
– aromit
– luonnolliset väriaineet
– makeutusaineet
– stabilisointiaineet
– lesitiini
– mehukonsentraatit
– säilöntäaineet
– muut lisäaineet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
– OxoidTM and RemelTM mikrobiologian
tuotteet
– uusi SureTectTM uuden sukupolven
PCR patogeenien testaukseen
– paranna työskentelyä tehokkaasti
Dry-BagTM tuotteilla
– vähennä hoitokustannuksia
PathoProofTM Mastitis PCR testauksella
MP-Maustepalvelu Oy
– mausteet ja mausteuutteet
– aromit ja arominvahventeet
– fosfaatit
– sakeuttamisaineet
– muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Prominent Food GMP
elintarviketeollisuus-, HoReCa,sk- ja
leipomosektoreille:
– mausteet, yrtit, pippurit
– keitto- ja pata-ainekset
– kastike- ja kylmäkastikeainekset
– jälkiruoka-ainekset ja tärkkelykset
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
71
Hankintaopas
Orat Oy
Tankki Oy
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
PACCOR Finland Oy
R. Österlund Ky Kb
– aromit ja konsentraatit
– elintarvikevärit
– emulgointi- ja sakeuttamisaineet
– kaakaotuotteet
– hedelmäjauheet ja -palat
– vihannestuotteet
– juomapohjat
– lakritsiuutteet
– makeutusaineet
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
– tarrat, tuote-etiketit
– RFID-tarrat
– sleeverit wrap-around-etiketit
– kampanjatarrat
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
Sealed Air Oy – Cryovac
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
Tarratuote Oy
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
Bemis Valkeakoski Oy
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
RAAKA-AINEET
Condite Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat
ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keino-, mauste- ja savukuoret
– vakuumi- ja kutistepussit, kalvot
– kinkkuverkot
– elintarviketeollisuuden koneet
Leipomo ja elintarviketeollisuuden
raaka-aineet ja aineosat
– jauhot ja hiutaleet
– leipä-, kahvileipä- ja konditoriaseokset
– leivänparanteet
– peruna- , maissi- ja soijatuotteet
– riisit ja riisijauho
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja siemenseokset
– mausteet ja suolat
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä-ja marjatäytteet
– margariinit
– hedelmäsäilykkeet
-– sokerit,sokerikoristeet ja siirapit
– munavalmisteet
– mallastuotteet
Laihian Mallas Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Informa Oy
Hankintaopas
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huolto- ja
ylläpitopalvelut
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
Kasvua ja kumppanuutta
– kuluttajatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Envirovet Professionals
– elintarviketurvallisuuden auditoinnit
ja koulutukset
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Helsinki Business and Science
Park Oy /
Viikki Food Centre
– tuotekehityspalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
– Yrityshautomo- ja kaupallistamispalvelut
Roquette Nordica Oy
Larscon Oy
– natiivit ja modifioidut tärkkelykset
– tärkkelyssiirapit
– poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
– proteiinit
– kuidut
– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
– lämpötilanvalvonta ja lämpömittarit
– tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
– proteiinit
– kuidut
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
Senson Oy
- mallas- ja viljauutteet
- maltaat ja mallasjauhot
- emulgointi- ja stabilointiaineet
- entsyymit, mm. laktaasit
- funktionaaliset raaka-aineet
- aromit ja värit
- antioksidantit
- analyyttiset kitit ja reagenssit
- suodatuksen apuaineet
- hedelmäpalat ja -pastat
– aromit, värit
Duni Oy
Foodwest Oy
Munakunta
– kartonkipakkaukset
– muovipussit ja -kassit
– paperipussit, -kassit ja -kääreet
– ratakalvot
Ravatek Oy
Auraprint Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Organic Food Finland
Pyroll Pakkaukset
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
MP-Maustepalvelu Oy
PAKKAAMINEN
A&R Carton Oy
Linseed Oy
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– maidot, kermat ja muut maitotuotteet
– juustot
– maito- ja herajauheet
– marmeladit ja hillot
– voi
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU, KEHITYS,
KONSULTOINTI
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Nutrinet Oy
– ravitsemusasiantuntijapalvelut
– ravitsemusviestintä, käännökset
– asiantuntijamarkkinointi
– ravintosisältölaskenta
– ravitsemuskoulutus
Raksystems Anticimex
– elintarvikehygieniapalvelut
– koulutus
– näytteenottopalvelut
– tuhoeläintorjunta
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
AmiHelp Oy
– yritysjohdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmien päivitys
– uudet tuoteideat ja asiakasryhmät
– tavoitteiden asettaminen ja seuranta
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin
Leipurin Oy
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
Finn Food Tech
- elintarvikealan kehitystyöt SF & EE
VOITELUAINEET
Orat Oy
– kammio- rasia- ja ratakoneet
– snorkkelikoneet
– pakkausrobotit
– koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
– makkarankuoret
– kutiste- ja laminaattipussit
– kutistekalvot
72
Lihel Oy
– mausteet ja mausteseokset
– valmistus- ja lisäaineet
– fosfaatit
– marinadit ja marinadiseokset
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Klüber Lubrication Nordic A/S
– elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
– teollisuuden voiteluaineet
n ETS-SIVUT
Elintarvikehygienian jaoston retki
suuntautui maaliskuun alussa
Turkuun, jossa laitosvierailujen
lisäksi pidettiin seminaari
norovirustutkimuksen tuloksista.
Mielenkiintoisen esityksen jälkeen pääsimme katsomaan mehujen pakkaamista.
Mehujen pitkät, jopa yli vuoden mittaiset
myyntiajat ja säilytys huoneenlämmössä
asettavat erityisiä vaatimuksia pakkaamiselle. Ekces-graninin tehtaalla mehut pakataan aseptisesti hyödyntäen Tetra aseptic - ja SIG aseptic -järjestelmiä.
TYKSin ravintokeskus
kuuluu hankintarenkaaseen
Seuraavan vierailukohteen, Turun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskuksen,
toimintaa esitteli ruokahuoltopäällikkö Jaana Levo. Hän kertoi, että hankintarenkaaseen kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Loimaan kaupunki ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Ruokailevia asiakkaita on yhteensä 12 000 päivässä. Heistä 60 prosenttia kuuluu korkean
hygieniariskin ryhmään, joten ruuan turvallisuudella on tavallistakin suurempi
merkitys.
Turvallisuutta korostetaan myös hankinnoissa. Hankaluutena on ollut saada riittävästi tietoa tarjottujen raaka-aineiden tuotantoketjusta tarjousvaiheessa. Hankintapiiri on vastannut haasteeseen mm. lisäämällä lähiruuan, eli hankintarenkaan toimialueella tuotettujen elintarvikkeiden
osuutta hankinnoista. Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä lähiruuan osuus on
saatu nostettua jo 30 prosenttiin. Haastee-
Turun yliopistollisen keskussairaalan
ravintokeskuksessa valmistetaan päivittäin
12 000 ruokailevan asiakkaan ateriat.
na on ollut löytää tarpeeksi monta riittävän
isoa raaka-aineen toimittajaa kilpailuttamista varten.
Jaana Levo kertoi myös sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmista, johon
kuuluu ruokaa valmistavien keittiöiden vähentäminen kustannusten säästämiseksi.
Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirin ruoka
valmistetaan keskitetysti käyttäen kylmävalmistusta ja Cook and Chill -tekniikkaa.
Tavoitteena on, että eri sairaaloiden keittiöt sekoittavat patavalmiit ruuat.
Retkeläiset pääsivät käymään myös pitkälle koneistetussa keskuskeittiössä, jossa
oli mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja: mm.
biojätteiden kerääminen valmistuspisteis- 
Kuva: heiKKi Manner
Kuva: Gun Wirtanen
Retki alkoi vierailulla Eckes-Granini Finland Oy:n tuotantolaitoksella, jossa valmistetaan kaikkien suomalaisten tuntemia
marja- ja hedelmämehuja. Laadunvarmistuspäällikkö eija isokangas jakoi kuulijoille pitkän kokemuksen kautta jalostuneita
näkemyksiä laadunvarmistuksen hyvistä
käytännöistä.
Viimeisin suuri saavutus yrityksessä on
SAP-ohjelmiston laadunvarmistusmoduulin (SAP QM) ottaminen käyttöön. Moduulin avulla laadun eri osatekijöitä ja dokumentaatiota voidaan hallita sujuvasti ja integroidusti. Esimerkiksi prosessityöntekijät voivat
syöttää prosessin aikana keräämänsä
mittaustulokset suoraan tietojärjestelmään.
Ohjelmiston avulla on myös helpompi välttää päällekkäistä työtä. Hiljattain yritykselle myönnettiin Suomessa harvinaisempi
International Food Standard 6.0 -sertifikaatti.
Vierailun aikana sivuttiin myös elintarvikkeiden suojelua tahalliselta vahingoittamiselta (food defence) sekä HACCP-työkalun hyödyntämistä prosessimuutosten
yhteydessä.
Kuva: heiKKi Manner
mehunvalmistusta,
sairaalaruokaa ja noroviruksia
EHJ-ryhmäläiset kuuntelivat tarkasti laadunvarmistuspäällikkö
Eija Isokankaan mielenkiintoista esitelmää Eckes-Granini Finland
Oy:llä.
Turun retki päättyi seminaariin, jossa pureuduttiin norovirustutkimuksen
tuloksiin.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
73
 tä putkia pitkin, kylmän ja kuuman osas-
ton tarjoiluvaunut sekä laite, joka magneetin avulla kerää ruokailuvälineet tarjottimilta ruokailun jälkeen. Keittiössä valmistetaan poikkeuksellisen hygieenistä ruokaa
joka aterialle noin 30:llä eri reseptillä. Lisäksi ruoka pitää pystyä toimittamaan turvallisesti lähes 3000 potilasasiakkaalle vuoteisiin.
Uusia noroviruksen
näytteenottomenetelmiä
Päivän lopuksi pidettiin seminaari, jossa
esiteltiin Tekes-rahoitteisen Virusten detektio ja hallinta prosessiympäristössä -tutkimusprojektin tuloksia noroviruksista. Suomessa norovirukset ovat tärkein elintarvikevälitteisiä epidemioita aiheuttava mikrobiryhmä. Virusten havaitsemista elintarvikkeista ja tuotantoympäristöstä on vaikeuttanut sopivien menetelmien puute, joten
menetelmien kehittäminen oli keskeisellä
sijalla tässäkin projektissa.
Tohtorikoulutettava Maria Rönnqvist
Helsingin yliopistosta kertoi norovirusten
esiintymisestä pintanäytteissä. Dosentti
Leena Maunulan tutkimusryhmässä työskentelevä Rönnqvist kehitti projektissa
näytteenottomenetelmiä virusten havaitsemiseksi pinnoilta.
Kehitetyillä menetelmillä etsittiin noroviruksia tiloissa, joissa epäiltiin norovirusepidemiaa sekä tiloissa, joissa epäilyä ei ollut. Tilat olivat ravintoloita, suurkeittiöitä
sekä tuotantolaitoksia. Noroviruksen
DNA:ta löydettiin sekä epäilyksenalaisista
tiloista että tiloista, joissa epäilyä ei ollut:
lähinnä kohteista, joihin kosketaan paljon
käsin. Tulokset korostavat käsihygienian
merkitystä sekä tarvetta puhdistaa ovenkahvojen kaltaisia kohteita, joista tartunta
voi helposti levitä käsien välityksellä.
Tutkija Satu Salo esitteli VTT Expert Service Oy:n osuutta projektissa. Yritys selvitti erilaisten desinfektiokäsittelyjen tehoa
norovirusten inaktivoinnissa. Noroviruksen inaktivoitumisen osoittaminen on jo
sinänsä vaikeaa, koska ihmisen norovirus
lisääntyy ainoastaan ihmisessä. Tästä syystä desinfektiokäsittelyjen teho täytyy osoittaa mallivirusten avulla. Tutkituista desinfektioaineista osoittautuivat tehokkaimmiksi ne, jotka pohjautuivat hypokloriittiiin tai kaliumpersulfaattiin. Orgaaninen lika heikensi kaikkien aineiden tehoa selvästi. Vaahtopesu, johon kuului pintojen esihuuhtelu ja jälkihuuhtelu lämpimällä vedellä, poisti viruksia tehokkaasti sekä puhtailta että likaisilta pinnoilta.
Erikoistutkija Pirkko Tuominen Eviras-
ta kertoi, että norovirus aiheuttaa Suomessa selvästi suuremman osuuden elintarvikevälitteisistä epidemioista kuin EU:ssa
keskimäärin. Tätä selittää Suomen hyvä
tilanne elintarvikevälitteisten taudinaiheuttajabakteerien, mm. salmonellan suhteen.
Tärkeimpiä norovirusepidemioiden välittäjäelintarvikkeita Suomessa ovat tällä
vuosituhannella olleet kasvikset ja kasvistuotteet. Tosin noin puolessa tapauksissa
välittäjäelintarvike on jäänyt tuntemattomaksi tai aiheuttajana on ollut useita tuotteita.
Tutkimusprojektin tuloksena Evirassa
syntyi tilastollinen, elintarvikeprosessin
kontaminoitumista arvioiva bayes-malli,
joka voidaan päivittää havainnoilla. Mallin avulla voidaan hahmottaa, kuinka eri
osatekijät vaikuttavat saastumisen todennäköisyyteen. Hyviä keinoja riskin vähentämiseen ovat mm. puhdistus- ja desinfektioaineen valinta kohteen mukaan, työntekijöiden henkilökohtainen hygienia sekä
riittävän pitkät sairauslomat ja hygieeninen raaka-aineiden käsittely. n
Timo Nieminen
puheenjohtaja
EHJ:n johtoryhmä
elintarvikepäivä kokoaa ammattilaiset Helsinkiin
Vuoden suurin elintarvikealan koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, kokoaa yli
tuhat alan asiantuntijaa Helsinkiin 7.5.
Avausosuuden jälkeen päivä jakaantuu
kuuteen rinnakkaisohjelmaan. Uutuutena
on Vastuullisuus – hävikistä tehokkuuteen -rinnakkaisohjelma, joka sopii yritysten energia-asioista, prosesseista ja tehdaspalvelusta vastaaville ammattilaisille.
Tapahtuman avauksessa johtaja Leena
Mörttinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta luotaa alan kasvu- ja menestymisenmahdollisuuksia. Nousukaudesta biokauteen -teemaa käsittelee varajohtaja, kehitysjohtaja
Olli Hietanen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hän toimii myös
eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Muutosjohtamiseen
johdattelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vieraileva markkinoinnin professori ja Aalto Executive Educationin toimitusjohtaja Pekka Mattila.
74
Kuusi erilaista rinnakkaisohjelmaa takaa sen, että jokaiselle löytyy kiinnostavaa
kuultavaa. Markkinointiviestinnän teemana on Ruokabrändi digiajassa. Hävikistä tehokkuuteen -ohjelman pureutuu mm. ruokapalveluiden menekin ennustamiseen,
energiatehokkuuteen sekä siihen, miten
suljetun kierron konsepti toimii elintarviketeollisuudessa.
Lainsäädäntö-ohjelmassa kuullaan ajankohtaisia esityksiä säädösrintamalta, kansainvälistyminen -ohjelmassa etsitään
Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
eväitä maailmalle, ja tieteellisessä ohjelmassa kurkistetaan ravitsemussuositusten takana olevaan tieteeseen sekä suositusten
ohjausvaikutuksiin. Kuudes rinnakkaisohjelma valottaa tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien mahdollisuuksia alalle.
Tänä vuonna ohjelman rakenne antaa
entistä paremmat mahdollisuudet tavata
kollegoja esimerkiksi aamukahvin yhteydessä, sillä ohjelma alkaa klo 9.30. Rinnakkaisohjelmat alkavat lounaan jälkeen klo
12.30, ja kahvitauko kestää puoli tuntia. Päivä huipentuu Tähtituote 2013 -kilpailun voittajan julkistukseen ja yhdessäoloon juhlabuffetin äärellä.
Elintarvikepäivän järjestää Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, ja päivän tuotolla
tuetaan elintarvikealan tieteellistä tutkimusta.
Lisätietoja:
www.elintarvikepaiva.fi
n ETS-SIVUT ANNA KOJO
vuosikokous pidettiin
ässäkeskuksessa
Seuran vuosikokous järjestettiin 9. huhtikuuta Ässäkeskuksessa Helsingin Vallilassa. Ennen varsinaista vuosikokousta kuultiin kaksi Oiva-järjestelmän käytännön toteutusta koskevaa esitystä.
Vuosikokouksessa seuralle valittiin uusi
hallitus vuodelle 2013. Hallituksen uusi kokoonpano on nähtävissä seuran internetsivuilla www.ets.fi sekä seuraavassa Kehittyvä Elintarvike -lehdessä.
Vuoden 2013 tapahtumia
Vuonna 2013 seura ja lehti ovat esillä kolmessa tapahtumassa. ChemBio & Kemian
Päivät järjestettiin 20.–21. maaliskuuta, Elintarvikepäivä 7. toukokuuta ja FoodTec & PacTec 3.–5. syyskuuta.
Kaikki tapahtumat pidetään Helsingin
Messukeskuksessa.
Elintarvikepäivä 7. toukokuuta
Elintarvikepäivä järjestetään Helsingin
Messukeskuksessa 7. toukokuuta. ETS on
ollut mukana Elintarvikepäivän ohjelman
suunnittelussa. Päivän kuusi erilaista rinnakkaisohjelmaa takaavat sen, että jokaiselle löytyy kiinnostavaa kuultavaa.
Päivä huipentuu Tähtituote 2013 -kilpailun voittajan julkistukseen ja yhdessäoloon
juhlabuffetin äärellä. Elintarvikepäivän tarkempaan ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi.
Jaostojen toimintaa
ETS:n
kannattajajäsenet
ja edut
sory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk.
EHJ järjesti 8. maaliskuuta yritysvierailuista ja luennoista koostuvan retken Turkuun. Yritysvierailu suuntautui Eckes Granini Finlandille ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskukseen. Tämän
jälkeen oli seminaari otsikolla Elintarvikevälitteisten virusten havaitseminen ja torjunta
elintarviketeollisuudessa. Seminaariin ja yritysvierailulle osallistui noin 30 henkilöä.
ETMJ vierailee Viking Linella huhti-toukokuussa. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla.
PTJ piti vuosikokouksensa 19. maaliskuuta ja suunnittelee ekskursiota Kantvikiin
kevään aikana. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla.
TETS piti vuosikokouksensa 5. helmikuuta KiiltoClean Oy:n tiloissa Turussa. Ennen
kokousta tutustuttiin KiiltoCleanin toimintaan ja etenkin sen elintarviketoimialaan.
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab /
Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Uusia jäseniä
Seuran uusiksi jäseniksi on hyväksytty Milla Meriluoto, Vertti Virkajärvi, Jaakko
Korpela ja Niina Valkonen. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! π
Aurinkoista kevättä toivottaen,
Anna Kojo
ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.−23.
toukokuuta Nordic Sensory Workshop in Sen-
Ilmoita muutoksista yhteystiedoissa
osoitteeseen
info@ets.fi
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml.
sähköpostiosoite) muuttuvat!
• Jos Kehittyvä Elintarvike ­lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
• Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa
osoitteella info(at)ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein
vain sähköpostilla.
• Seuran sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja
seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoit­
teisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
Condite Oy
ETS:n
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu
Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä
Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 %
alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin
seminaareihin.
Elintarviketieteiden
Seuran yhteystietoja
HuK Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 00241 Helsinki
info@ets.fi
p. 050 3371 070
PS. Muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.ets.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013
75