HURMA - Taidekeskus ahjo

Transcription

HURMA - Taidekeskus ahjo
KIRKKOKATU 23, TI-PE 12-17, LA-SU 12-15
Janina Joutsen Minessa Jumppanen Atte Karppinen
Samuli Kuittinen Jenna-Maaria Kuronen
Maiju Laukkanen Milja Makkonen Mai Mönkkönen
Pinja Parkkinen Lotta Putila Minja Pärnänen
TAIDEKESKUS AHJOSSA
9.- 31.1.2016
AV-viestinnän opiskelijoiden valokuvanäyttely
HURMA
Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu
MURHEENPITO
Samuli Kuittinen
Jokainen pelkää jotakin ja joillekin pelot ovat
elämää rajoittavia fobioita.
Halusin saada ihmiset kohtaamaan pelkojaan.
Tarkoituksena oli ikuistaa aitoja reaktioita ahdistavista hetkistä.
Ideani projektiini lähti halusta kuvata synkkiä potretteja ihmisistä ja
mikä olisikaan synkempi aihe kuin ihmisten pahimmat pelot!
SLEEPY BEAUTY
Janina Joutsen
Nykymaailmassa naisen ulkonäkö on suuren kritisoinnin
ja arvostelun kohteena päivittäin. Muiden mielipiteiden annetaan
vaikuttaa toisen omaan minuuteen.
Halusin rikkoa tätä tapahtumaa kuvaamalla naisia aidoimmillaan:
aamulla heräämässä. Naisen luonnollisuus paistaa kirkkaimmin
hetkellä, jolloin hän ei ole vielä ehtinyt edes peilistä vilkaisemaan
itseään.
FOOD FOOD FOOD.
Milja Makkonen
”Taas syömässä.” - Jep. Tätä kuulen usein.
Viihdyn ruuan parissa sitä laittaen, kuvaten ja tietenkin syöden.
Asia, joka tekee onnelliseksi ja on ihmiselle vielä välttämätön
ja kuten joka asian tämänkin jokainen tekee tyylillään
ja tässä on minun tyylini.
Näyttelyn halusin tehdä ruokakuvista siksi, koska se tuntuu eniten
omalta alueelta ja halusin tuoda esille ruuan esteettisyyden.
Kivan näköinen annos tai kattaus piristää päivää,
jos osaa nauttia pienistäkin asioista.
Virtues
Minessa Jumppanen
Oletko koskaan tuntenut, että on niin paljon hyvää kaikissa meissä
ja kaikessa meidän ympärillämme, mutta kukaan ei tunnu
huomaavan sitä hyvää itsessään? Varsinkaan ne, jotka ovat
sinulle tärkeimpiä. Ehkä he eivät oikeasti tiedä
omaavansa näitä ihania piirteitä.
On ollut melkoinen matka vangita niitä oi niin
taivaallisia hyveitä, jotka ovat niin katoavaisia
meidän jokapäiväisessä elämässä.
Näetkö sinä ne?
TUNNELUKKO
Pinja Parkkinen
Joillekkin meistä tunteet ovat vaikeita ja helpointa
on piilottaa ne muilta. Pyrin luomaan kuvan tunnetilan pohjalta.
Jokaisella on jokin tunne, joka on muita tunteita vaikeampi käsitellä
ja kestää, siitä teoksen nimi tunnelukko.
Loin jokaiselle tunnetilalle maiseman tai tilanteen, johon sijoitin
tunnetta käsittelevän henkilön.
Ihminen on hyvä lukemaan toisten kasvoilta
ja elekielestä henkilön vallitsevan tunnetilan.
Mitä tapahtuu kun nuo elementit viedään pois?
THE ROYAL FAMILY
Mai Mönkkönen
Valokuvaajana huomaan palaavani yhä useammin
kuvaamaan ihmistä. Ihminen itsestään on minusta kiinnostava.
Ilmeineen, ajatuksineen, kauniina, rumana, virheineen ja
rosoineen. En osaa antaa kuvilleni kategorioita eikä kuvien taustalla
ole useinkaan mitään erityistä aatetta, jota haluaisin tuoda kuvillani
esille. Ajattelen, että on tärkeää antaa tilaa
katsojalle omaan kokemukseen kuvasta.
Näyttelyyni olen kuvannut kahdeksan erilaista ja eri-ikäistä ihmistä.
Kaikilla on päässään sama valkoinen karvahattu.
Karvahatulla ei ole annettua semioottista merkitystä,
vaan jokainen mallini on tehnyt siitä oman symbolinsa.
Yhteisenä tekijänä huomasin että, jokainen kuvaamani ihminen
suhtautui karvahattuun hyvin juhlallisesti ja halusi kantaa sitä
arvokkaasti. Tästä syystä näyttelyni nimi, The Royal Family.
Kuvat olen kuvannut palkkikameralla valoherkälle paperille
ja kehittänyt kuvat pimiössä negatiiveiksi. Tämä menetelmä on
tuntunut erityisen omalta tavalta työskennellä ja tuottaa kuvia.
Palkkikamera on päästänyt minut valokuvaajana tosi
lähelle mallejani, ikäänkuin heidän ihonsa alle.
AJATON
Jenna-Maaria Kuronen
Eläimen ja ihmisen välinen ystävyys voi
parhaimmillaan olla unohtumaton seikkailu,
jonka ei haluaisi koskaan loppuvan.
Vaikka yhteiseen matkaan mahtuu niin ilon kuin
surunkin hetkiä, lemmikki antaa omistajalleen valtavan
määrän muistoja ja opettaa huomaamatta elämäntaitoja.
Ei ole olemassa ikärajaa lemmikin omistamiselle,
eikä kyseessä ole tiettyyn aikaan sidottu muoti-ilmiö.
Halusin tuoda erilaiset omistajat eläimineen yhteen ja vangita
samalla kuviin tunnelman, joka ystävyksien välillä vallitsi.
Lämpö ja rakkaus oli selvästi läsnä myös arjen keskellä iästä
riippumatta. Eläimen ja ihmisen välinen ystävyys on ajaton.
ADDIKTIO
Atte Karppinen
Näyttelyssäni olen yhdistänyt kuvankäsittelyn avulla ihmisten
addiktiot ja heidän kasvonsa yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tiesin jo aluksi, että haluan kuvata ihmisiä heidän addiktioidensa
kanssa, mutta en aluksi keksinyt mielenkiintoista tapaa siihen.
Idean kasvojen ja addiktioiden yhdistämiseen sain valokuvaaja
Les Baker V:ltä, kun nettiä selaillessani päädyin hänen kuviinsa,
joissa oli kuvattu ihmisiä eri päihteiden vaikutuksen alaisena.
IDENTTISYYS
Minja Pärnänen
Aiheen keksiessäni monet kyselivät, että eikö olisi helpompaa
löytää ihan pelkkiä kaksosia. Itse koin sen huomattavasti
tylsemmäksi, ja halusin haastaa itseni ja etsiä identtisiä kaksosia.
Joku siinä vain on mielenkiintoisempaa, että kaksi ihmistä näyttää
täysin samalta ja vielä tuplasti mielenkiintoisempaa siitä tekee se,
jos kaksosia löytää eri ikäluokista.
Kaksosien löytäminen oli aluksi hankalaa, mutta kun osasi vain
löytää oikeat hakuväylät, alkoi kaksosia löytymään rutkasti,
ja onnekseni vielä läheltä. Kaikenkaikkiaan kuvausprosessi
ja näyttelyn tekeminen oli miellyttävää.
FACELESS
Lotta Putila
Maskeja ja kapinaa. Näyttelyaihetta miettiessäni
tiesin jo haluavani kuvata pimeän aikaan,
ja ajatus kasvottomista syntyi etsiessäni kuviin
lisää jännitystä.
Tarkoituksenani on yhdistää anarkisia tapahtumia
meille arkipäiväisiin paikkoihin.
Kapinointia autotiellä, pesäpallomailamies bensa-asemalla
ja miljardööri juopuneena bussipysäkillä.
Näistä on näyttelyni tehty.
SUVANTOKATU 28 A3
Maiju Laukkanen
Lyhytelokuva “Suvantokatu 28 A3” herättää unilelun
eloon. Päähenkilönä esiintyy nalle, joka duunailee
omiaan päivän ajan omistajansa tietämättä.
Video sopii kaikenikäisille, vauvasta vainajaan.
Idea syntyi palaamalla lapsuusaikaan jolloin usein
kuvitellaan lelujen oikeasti olevan elossa.
Mistä oikeastaan itse tiedät ettei nallesi omista sielua?
IDENTTISYYS
THE ROYAL FAMILY
When I got the idea to my head, everybody was asking "ain't it easier to just find normal twins?"
I found it way more boring and I wanted to challenge myself and find identical twins. I don't know
what its up to, but I find it much more interesting, if two persons looks excatly the same, and its
douple the fun if there is a lot of people with different ages. Finding twins was hard at first, but when
it got started, I found lot of twins and luckily they were close to me. All in all photographing these
persons and doing the exhibition was pleasant.
As a photographer I recognize myself to photograph human being time after time. By their facial
expression, thoughts, when beautiful, when ugly, by their faults and by their roughs.
For me it is hard to categorize my photographs as most of the time there is not any specific idealogy,
that I am willing to represent, behind my photographs. However, I think it is important to give space
for the viewer to create its own experience of the picture.
For my exhibition I photographed eight different kind of people from different age groups.
All they are wearing the very same white fur hat. There is not any semiotic meaning with the white
hat, though, all the models has made the hat to be their symbol by their own way. As a common
factor I noticed every single model to react grandly to the white fur hat and, therefore, to carry it
with pride. Thus, the name of my exhibition, The Royal Family.
All the photographs are pictured with a view camera to a light sensible paper and refined into
negatives at a darkroom. This method felt really my own method to work and produce pictures.
As a photographer a view camera has let me really close to my model, almost under the skin.
Minja Pärnänen
SLEEPY BEAUTY
Janina Joutsen
In todayʼs world a womanʼs appearance is being criticised and judged on a daily basis.
The judgements of others have an effect on oneʼs selfdom.
I wanted to challenge this phenomenon by portraying women at their most genuine state;
waking up in the morning. The glow of a womanʼs natural beauty is at its brightest at a time when
she has not even had a chance to glance at herself in the mirror.
ADDIktio
Atte Karppinen
Mai Mönkkönen
AJATON
Jenna-Maaria Kuronen
In my exhibition I have combined people's addictions and their faces in photoshop. At first point
I knew I wanted to photograph people with their addictions, but I didn't find any interesting way to
do it. I got the idea to combine faces and addictions from photographer Les Baker V while searching
around the Internet. I ended up to his pictures of people photographed while they were under the
influence of different intoxicants.
The friendship between a human and an animal can be at its best an unforgettable adventure.
Itʼs an adventure you want to last. There might be grief or joy on a shared journey, but as pets give
memories to their owners they also teach skills of life. Thereʼs no limit in age of owning a pet,
and it isnʼt just a time-bound fashion phenomenon.
I wanted to bring together different kinds of pet owners and their pets and also capture the
atmosphere between them. Warmth and love were clearly present in everyday life
regardless of age. The friendship between a human and an animal is timeless.
VIRTUES
SUVANTOKATU 28 A3
Have you ever felt like there's so much good in people, in all of us and in everything around us,
but nobody seems to see the good in themselves? Especially the people you care about the most?
Maybe they really don't know they posses those wonderful things. It's been quite a journey to
capture those oh so heavenly virtues that seem so fleeting in our everyday life. Do you see them?
Short film “Suvantokatu 28 A3” brings the cuddly toy to life. Starring a teddy bear that has
a life of its own that its owner does not know about. The film is suitable for all ages from the cradle
to the grave.
The idea for the film came from looking back on the primary years of childhood, when it is common
to imagine that oneʼs toys are really alive. How can you really know whether your teddy bear has a
soul or not?
Minessa Jumppanen
Tunnelukko
Pinja Parkkinen
For some of us feelings are a difficult thing and easiest way to deal with them is to hide them from
others. I tried to create a photograph based on a feeling. Everyone has that one feeling,
which is harder to handle than the others. I created a landscape or a situtation for each feeling and
placed a person in them.
Human is good at reading feelings from others expressions and body language.
What happens when you take off those elements?
Maiju Laukkanen
MURHEENPITO
Samuli Kuittinen
Everyone is afraid of something and for some fears are life limiting phobias. I wanted to get
people to face their fears. The intention was to capture real moments of fear. I wanted to
photograph gloomy portraits of a people and what would have been gloomier topic than the
worst fears of the people!
FOOD FOOD FOOD.
FACELESS
”Eating again.” –Yep, I hear this often. I enjoy cooking, taking pictures of food and
of course eating. Food makes you happy and it's essential for human. Everybody has their own style
and FOOD FOOD FOOD presents mine. I made this photo exhibition, because I wanted to show
the aesthetic of food. Beautiful table setting can spice up your day especially if you like
to enjoy little things.
Masks and rebellion. When I thought about the subject for my exhibition, I knew that I want to
photograph in the darkness, and the idea of the faceless persons makes more tension in it.
My idea is to bring anarchism to normal places, where we visit every day. Rebellion at the highway,
man with the baseball bat at the gas station and the millionaire, drunk at the bus stop.
This is what my exhibition is all about.
Milja Makkonen
Lotta Putila