docMomentti 8_13.fm - LakimiesUutiset
download 
Report Transcription
Momentti 8_13.fm - LakimiesUutiset
Sisältö 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait Momentti 8_13.fm Page 1 Friday, November 22, 2013 9:05 AM 8/2013 Momentti Sisältö 3 • OIKEUSTAPAUKSET • Korkein oikeus 8 • Korkein hallinto-oikeus 10 • LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait 2 • Hallituksen esitykset KKO:N VALITUSLUVAT 16 Momentti 8_13.fm Page 2 Friday, November 22, 2013 9:05 AM Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Momentti 8/2013 Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT ●Laki osakeyhtiölain 18 luvun muuttamisesta ja laki kauppakamarilain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (726–727/2013) HE 71/2013 vp TaVN 22/2013 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2014. Lakeihin tehdään muutoksia vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyyn, Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan kokoonpanoon, uskotun miehen valitsemiseen, lunastushinnan koron alkamisajankohtaan ja uskotun miehen valitusoikeuteen sekä valitusoikeuteen välimiesten valitsemista ja uskotun miehen hakematta jättämistä koskevaan päätökseen. Lisäksi välimiesten lunastuspäätöksiä koskevat valitukset keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen. ●Laki yliopistolain 7 §:n muuttamisesta (728/2013) HE 33/2013 vp SiVM 5/2013 vp Laki tulee voimaan 1.1.2014. Yliopistolakia muutetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi siten, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella ei edellytä yliopiston esitystä. Yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset perustuvat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen. ●Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (761/2013) HE 108/2012 vp VaVM 17/2013 vp Laki tulee voimaan 1.1.2014. Tietyt yhteenliittymän jäsenillensä näiden kustannusosuutta vastaan myymät palvelut vapautetaan verosta. Verottomuus koskee yhteenliittymää, jonka jäsenet harjoittavat verotonta toimintaa tai muuta kuin liiketoimintaa. Verottomuutta ei sovelleta, jos se on omiaan aiheuttamaan kilpailun vääristymistä. Lisäksi verosta vapautetaan uskonnollisten ja filosofisten laitosten harjoittama henkilöstön luovuttaminen hengellisen avun antamista varten verottoman terveyden- ja sairaanhoidon, koulutuksen ja sosiaalihuollon yhteydessä. ●Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta ja laki orpoteosten käyttämisestä (763–764/2013) HE 73/2013 vp SiVM 6/2013 vp Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta tulee voimaan 15.11.2013, lain 16f § tulee kuitenkin voimaan 29.10.2014. Laki orpoteosten käyttämisestä tulee voimaan 29.10.2014. Tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että esittävän taiteilijan äänitallenteelle tallennetun esityksen ja äänitallenteen tuottajan suoja pidennetään 50 vuodesta 70 vuodeksi. Suoja-ajan pidentyessä esittävä taiteilija voi irtisanoa oikeuksien luovutussopimuksen, jos tuottaja ei tarjoa äänitallenteen kappaleita myyntiin tai välitä äänitallennetta yleisölle. Tuottajan on maksettava kertakorvauksella oikeutensa luovuttaneelle esittävälle taiteilijalle vuotuinen lisäkorvaus. Sanoitetun sävellysteoksen tekijänoikeus lasketaan viimeksi kuolleen sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta. Tekijänoikeuslakiin tehdään lisäksi eräitä muita muutoksia, kuten sopimuslisenssisäännöstä arkistoidun radio- ja televisio-ohjelman ja lehden uudelleen käyttämisestä sekä lainauskorvausta koskevan säännöksen täsmentämistä sille alun perin tarkoitetun sisällön mukaiseksi. Laissa orpoteosten käyttämisestä säädetään oikeudenhalti2 joita koskevasta selvityksestä ja selvityksen tulosten kirjaamisesta sekä orpoteoksen käyttämisestä. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii av-teoksissa esiintyvien esittävien taiteilijoiden oikeuksista tasavertaisesti muiden taiteilijoiden kanssa. ●Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6a luvun ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta (769–780/ 2013) HE 63/2013 vp LaVM 12/2013 vp Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6a luvun muuttamisesta, laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 1 luvun muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki rikesakkomenettelystä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta tulevat voimaan 1.12.2013. Laki esitutkintalain 4 ja 9 luvun muuttamisesta, laki pakkokeinolain 2 ja 3 luvun muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki rikesakkomenettelystä annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 21 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2014. Laki sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta tulee voimaan samana päivänä kuin Momentti 8_13.fm Page 3 Friday, November 22, 2013 9:05 AM Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisätään oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin edellyttämät asiakirjan kääntämistä koskevat säännökset. Rikosasian vastaajalle on annettava maksuton käännös haastehakemuksesta ja tuomiosta. Vastaajalle on annettava käännös myös muusta olennaisesta asiakirjasta, jos käännös on tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi. Asiakirjat voidaan kääntää myös tulkin avulla suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellytä asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Pakkokeinolakiin lisätään säännökset epäillyn oikeudesta pidättämistä koskevan päätöksen ja vangitsemispäätöksen kirjalliseen tai suulliseen käännökseen. ●Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 86 ja 87 §:n muuttamisesta, laki arvonlisäverolain 218 §:n muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain 54 ja 55 §:n muuttamisesta, lain ennakkoperintälain 55 §:n muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki polttoainemaksusta annetun lain 32 §:n muuttamisesta ja laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain 29 §:n muuttamisesta (781– 790/2013) HE 191/2012 vp VaVM 15/2013 vp Lait tulevat voimaan 1.12.2013. Laki rikesakkorikkomuksista annetun lain 10 §:n muuttamisesta tulee voimaan samana päivänä kuin rikesakkorikkomuksista annettu laki (756/2010). Lainsäädäntöön tehdään Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdesti samassa asiassa syyttämisen ja tuomitsemisen kiellon edellyttä- mät muutokset. Verohallinto, tullilaitos ja Liikenteen turvallisuusvirasto voivat verotuspäätöstä tehdessään jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä. Korotus voidaan määrätä erillisellä päätöksellä varsinaisen päätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos toimivaltainen viranomainen ei tee asiasta rikosilmoitusta. Jos viranomainen on määrännyt veronkorotuksen, viranomainen ei voi tehdä samasta asiasta rikosilmoitusta, jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Rikoslaissa säädetään, ettei veron- tai tullinkorotuksen jälkeen syytettä voida nostaa eikä tuomiota antaa, jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Rikoslaissa säädetään myös määräämättä jätetyn veronkorotuksen vaikutuksesta tekijälle tuomittavaan rangaistukseen. vaalitapaa, välitön tai välillinen vaali. Kirkkoherra valitaan ensisijaisesti välittömällä vaalilla, joka pääosin vastaa nykyistä kirkkoherranvaalia. Lisäksi muutetaan säännöksiä aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustoon. Aloiteoikeutettujen joukkoa laajennetaan siten, että aloiteoikeus hiippakuntavaltuustoon on nykyisten aloiteoikeutettujen lisäksi vähintään kymmenellä hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan seurakuntavaaleissa äänioikeutetulla jäsenellä. ●Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (793/2013) Lakia muutetaan siten, että Suomessa asuva kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi liittyä kirkon jäseneksi. Kirkkoherranvaalia koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kirkkoherranvaalissa on käytettävissä kaksi vaihtoehtoista Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi voimalaitosverolaki. Siinä otettaisiin käyttöön päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ansiottomasti hyötyviin voimalaitoksiin kohdistuva vero. Vero tuloutettaisiin valtiolle. Voimalaitosvero kohdistuisi päästökaupan ulkopuolisiin ydin-, vesi- ja tuulivoimalaitoksiin, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2004. Vero määräytyisi kiinteistöverotuksessa käytettyjen voimalaitosrakennusten ja -rakennelmien jälleenhankinta-arvojen perusteella. Veron soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin tehoiset voimalaitokset. Lisäksi vero porrastettaisiin siten, että täysimääräinen vero kannettaisiin vasta yli 10 megavolttiampeerin tehoisista voimalaitoksista. Vero kohdistuisi noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen. Tuulivoimalaitokset jäisivät veron ulkopuolelle siinä vaiheessa, kun viimeisimmät ennen vuotta 2004 valmistuneet voimalaitokset poistuisivat käytöstä. Veroa olisi velvollinen suorittamaan voimalaitostoiminnan harjoittaja. Vero ilmoitettaisiin oma-aloitteisena verona kausiveroilmoituksella Verohallinnolle ja maksettaisiin verotilille kerran vuodessa. Lisäksi elinkei- 3 Momentti 8/2013 HE 127/2013 vp StVM 12/2013 vp Laki tulee voimaan 1.1.2014. Lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että siihen kuuluvat myös lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset. Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset siirtyvät kunnilta valtion korvattaviksi samalla tavoin kuin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan. ●Laki kirkkolain muuttamisesta (797/2013) HE 47/2013 vp HaVM 13/2013 vp Laki tulee voimaan 1.1.2014. HALLITUKSEN ESITYKSET ●Hallituksen esitys (HE 140/ 2013 vp) eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n ja verotilistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta Momentti sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki (754/2010). Momentti 8_13.fm Page 4 Friday, November 22, 2013 9:05 AM notulon verottamisesta annettuun lakiin ja verotilistä annettuun lakiin tehtäisiin voimalaitosverosta aiheutuvia veronkantoteknisiä muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014 edellyttäen, että komissio hyväksyy veroon ehdotetut rajaukset valtiontukimenettelyssä. ●Hallituksen esitys (HE 144/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan luopumista kiinteistönmuodostamislaissa säädetystä toimituskustannusten jaosta toimitusmenoihin ja kiinteistötoimitusmaksuun. Esityksellä tehtäisiin mahdolliseksi toimitusmenoja vastaavien kustannusten ja korvausten sisällyttäminen työkorvauksena tai toimituskorvauksena velottavan kiinteistötoimituksen kiinteistötoimitusmaksuun. Samalla toimitusmenoja koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi kiinteistönmuodostamislaista kiinteistötoimitusmaksulakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 147/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja asuntokauppalain 7 luvun 7 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupamenettelyä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskeva eri säädöstasoilla oleva hajanainen sääntely koottaisiin lain tasolle siten, että laissa olisivat perustuslaissa edellytetyt perussäännökset yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista sekä täsmälliset ja tarkkarajaiset asetuksenantovaltuudet. Sisällöllisesti sääntely säilyisi pääosin ennallaan lukuun ottamatta eräitä korjausrakentamisen erityispiirteitä painottavia tarkennuksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 149/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaa- ehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin velvoitteet. Lain mukaan lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta voitaisiin selvittää rikosrekisteritietojen ja sakkorekisteritietojen avulla. Otteen antaisi vapaaehtoistehtävän järjestäjän pyynnöstä Oikeusrekisterikeskus. Esitykseen sisältyvät myös tarvittavat ehdotukset rikosrekisterilain sekä niin sanotun EU-rikosrekisterilain muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. ●Hallituksen esitys (HE 150/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 11 §:n ja 13 §:n 2 momentin kumoamisesta sekä valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 4 momentin kumoamisesta Ehdotettavan uuden lain valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä tarkoituksena olisi tehostaa valtion tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja, parantaa tieto- ja viestintäteknisten palvelujen laatua ja yhteentoimivuutta sekä parantaa tieto- ja viestinteknisen palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja ohjausta. Lailla selkiytettäisiin valtion tietoja viestintätekniikan järjestämisen rakenteita kokoamalla hallinnollisesti yhteen valtion tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja. Lailla luotaisiin puitteet järjestää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtenäinen tuotanto ja käyttö. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun 4 lain 11 § ja 13 §:n 2 momentti. Nämä säännökset sisältyisivät ehdotettavaan uuteen lakiin. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 4 momentti. Säännös jää tarpeettomaksi, koska jatkossa on tarkoitus, että säännöksessä tarkoitettujen yhteisten sähköisten asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottajasta säädettäisiin ehdotetun lain valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä nojalla. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 151/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia. Veronkorotus kohdistettaisiin eri juomaryhmiin siten, että niiden verorasitus nousisi yhtä paljon suhteessa alkoholipitoisuuteen. Väkevien alkoholijuomien veroa korotettaisiin noin 5,3 prosenttia, oluen veroa noin 8,2 prosenttia ja viinien veroa noin 8,6 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin 7 prosenttia. Kasvaneen matkustajatuonnin samoin kuin alkuvuoden 2013 aikana tapahtuneen veropohjan pienentymisen takia korotuksen suuruus olisi noin puolet kevään 2013 kehysriihessä päätetystä. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 152/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ja kumottavaksi voimassa oleva samanniminen laki. Esityksellä uudistettaisiin ja selkeytettäisiin yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä. Lailla vähennettäisiin yhteistoimintaa koskevien eritasoisten Momentti 8_13.fm Page 5 Friday, November 22, 2013 9:05 AM lystä annetun lain kumoamisesta annettu laki tulemaan voimaan toteutettaisiin Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan lakkauttaminen. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 153/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain 8 §:n muuttamisesta ●Hallituksen esitys (HE 157/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja sähkömarkkinalain 88 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annettua lakia muutettavaksi niin, että Liikenneviraston tietojärjestelmästä luovuttamista suoritteista ja tietopalveluista ei jatkossa perittäisi maksua. Esityksellä on vain vähäinen vaikutus Liikenneviraston talouteen. Muutos toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta julkisten tietoaineistojen avaamisesta laajempaan käyttöön. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Muutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivi kuluttajan oikeuksista. Merkittävimmät muutostarpeet liittyvät elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteisiin sekä peruuttamisoikeuteen koti- ja etämyynnissä. Uutta muun muassa on, että peruuttamisoikeuttaan käyttävän kuluttajan on jatkossa yleensä vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista. Puhelinasioinnin osalta ehdotetaan, että elinkeinonharjoittaja ei saisi jatkossa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa palvelua, jonka käyttämisestä kuluttajalta peritään hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan tai sitä vastaavan laskennallisen perushinnan ylittäviä kuluja. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 13.6.2014. ●Hallituksen esitys (HE 155/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi lääkelain muuttamisesta Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston lääkedirektiiviin tehdyt lääketurvatoimintaa koskevat muutokset. Lääkelakiin ehdotetaan lisättäväksi eurooppalaista lääkemääräystä koskeva säännös, joka mahdollistaisi toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä annetun lääkemääräyksen toimittamisen Suomessa. Muutoksella saatettaisiin voimaan lääkemääräysten vastavuoroista tunnustamista koskevat säännökset, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston potilaan oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa koskevaan direktiiviin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2013. ●Hallituksen esitys (HE 156/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta Saattamalla patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsitte- ●Hallituksen esitys (HE 159/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain sekä kiinteistörekisterilain 3 ja 7 §:n muuttamisesta sesta annetun lain muuttamisesta Momentti sopimusten määrää sisällyttämällä lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät niistä koskisivat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Ehdotetuilla muutoksilla siirrettäisiin vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia koskevaa norminantovaltaa ja siihen liittyviä tehtäviä liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi ehdotetaan, että Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle annetaan markkinavalvontakeinoja sekä tarkistetaan eräitä muita vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain säännöksiä. ●Hallituksen esitys (HE 161/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Esityksellä toteutetaan yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Esityksessä ehdotetaan, että kolmannen maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 162/ 2013 vp) eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi ●Hallituksen esitys (HE 160/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuk- Esityksessä ehdotetaan rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista vuoden 2016 lopussa siten, että vuoden 2016 viimeisenä päivänä vielä voimassa olevien TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään suoraan lain nojalla. Päättymisajankohtaan mennessä ansaitusta lisäeläketurvasta muodostettaisiin vapaakirja. Lisäksi työntekijällä säilyisi tietyin edellytyksin oikeus saada vanhuuseläke lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä. Myös ehdotetaan, että työnantajalla olisi edellä tarkoitetun lisäeläkevakuutuksen päättämistilanteessa tietyin edellytyksin oikeus kertamaksulla ostaa lisävakuutuksen piirissä oleville työntekijöilleen lisäeläketurvaa. 5 Momentti 8/2013 Ehdotetut muutokset aiheutuvat kiinteistörekisterin tunnusjärjestelmän uudistamisesta. Kiinteistötunnusta ei jatkossa enää muutettaisi kuntarakenteen muutoksen yhteydessä, jolloin tunnuksesta ei enää voitaisi päätellä hallinnollista aluejaotusta. Sen sijaan tieto kiinteistön sijainnista merkittäisiin rekisterissä kiinteistön ominaisuustiedoksi. Lisäksi lakeihin tehtäisiin eräitä teknisluonteisia muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2014. Momentti 8_13.fm Page 6 Friday, November 22, 2013 9:05 AM Työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetyn TEL- ja YEL-lisäeläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisen ajankohta ehdotetaan muutettavaksi samaksi kuin se on peruseläketurvassa. Muutokseen liittyisi eräitä osatyökyvyttömyyseläkettä koskevia poikkeussäännöksiä. Lisäksi ehdotetaan, että YEL-lisäeläketurva rahoitettaisiin vuoden 2014 alusta alkaen kokonaisuudessaan YEL-eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä ja että TEL-lisäeläketurva rahoitettaisiin vuoden 2017 alusta alkaen kokonaisuudessaan TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2017. ●Hallituksen esitys (HE 164/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi rikoslain 17 luvun 7 ja 8 §:n ja rajavartiolain 72 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain säännöksiä laittoman maahantulon järjestämisestä ja valtionrajarikoksesta sekä rajavartiolain säännöstä rajavyöhykerikkomuksesta. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevaa rikoslain säännöstä muutettaisiin niin, että rangaistavaa olisi tuoda maahan ulkomaalainen, jonka maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja, viisumi, oleskelulupa tai matkustusasiakirjaan rinnastettava muu asiakirja olisi saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella. Teon rankaisemattomuutta koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Rikoslain valtionrajarikossäännöksessä ehdotetaan viitattavaksi rajavartiolakiin ja sen rajavyöhykkeellä kiellettyä tai luvanvaraista liikkumista tai oleskelua koskeviin säännöksiin. Samalla rajavartiolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että vastaavat teot eivät enää olisi rangaistavia rajavyöhykerikkomuksena. ●Hallituksen esitys (HE 166/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnalli- sesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain sekä eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta Opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin esitetään tehtäväksi Oppijan verkkopalveluiden käyttöönoton ensivaiheen edellyttämiä muutoksia. Opiskelijavalintarekisterilakiin lisättäisiin säännökset henkilön yksilöintiin tarkoitetusta oppijanumerosta. Lisäksi opiskelijavalintarekisterilakiin ja perusopetuslakiin tehtäisiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden käyttöönoton. Koulutusta koskeviin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antamisessa noudatettavista menettelyistä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 167/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi eläinjalostustoiminnasta, eläinsuojelulain muuttamisesta ja hevostalouslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläinjalostustoiminnasta, johon koottaisiin säännökset jalostukseen käytettävistä eläimistä pidettävästä kantakirjasta ja sitä pitävästä yhteisöstä sekä jalostukseen käytettäviä eläimiä sekä niiden sukusoluja ja alkioita koskevista asiakirjoista. Laissa säädettäisiin kantakirjaa pitävistä yhteisöistä ja niiden hyväksymisestä ja tehtävistä, kantakirjaan merkitsemisestä, ohjesäännöstä sekä polveutumistodistuksesta ja tunnistusasiakirjasta. Lakiin otettaisiin lisäksi säännökset jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tuonnista, viranomaisten tehtävistä sekä muun muassa viranomaisten tietojensaantioikeudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva kotieläinjalostuslaki sekä hevostalouslain säännökset niiltä osin, kuin ne koskevat hevosten jalostustoimintaa ja tuontia maa6 han. Eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamisen luvanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavan. Tästä johtuen eläinsuojelulakiin ehdotetaan otettavaksi säännös eläinten keinollista lisäämistä harjoittavien kelpoisuudesta kuitenkin siten, että kotieläinjalostuslain tai hevostalouslain nojalla myönnetty lupa eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamiseen oikeuttaisi edelleen tekemään myönnetyn luvan mukaista eläinten keinollista lisäämistä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 168/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi rautatielain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rataverkon käyttösopimusta, liikenteenohjausta, osajärjestelmän käyttöönottoluvan myöntämistä, kalustoyksikköjen käyttöönottoa, poikkeusoloihin varautumista, onnettomuuksista ilmoittamista sekä muutoksenhakua koskevia rautatielain säännöksiä. Lisäksi eräisiin muihin lain säännöksiin tehtäisiin täsmennyksiä. Uusina säännöksinä lakiin otettaisiin oikeutta rataverkon käyttämiseen ja rataverkon käyttöoikeuden rajoittamista, museoraidetta ja onnettomuutta koskevan tiedon käyttöä koskevat säännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 169/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi päästökauppalain muuttamisesta Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi päästökauppalakia. Lailla on pantu kansallisesti täytäntöön päästökauppadirektiivi ja sen muuttamisesta annettu direktiivi, joka koskee Euroopan unionin päästökauppajärjestelmää vuoden 2013 alusta lukien. Esityksen ensisijaisena tarkoituksena on täydentää voimassa olevaa sääntelyä siltä osin kuin EU-sääntely on lain antamisen jälkeen täsmentynyt. Päästökauppalakiin ehdotetut muutokset koskevat Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien käyttöä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaamista ja takaisinperintäoikeutta sekä päästöjen tarkkailua ja todentamista. Lisäksi lakiehdotus sisältää täsmennyksen Momentti 8_13.fm Page 7 Friday, November 22, 2013 9:05 AM ●Hallituksen esitys (HE 170/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lääkkeiden vähittäismyyntihinnan määräytymistä on muutettu uudella valtioneuvoston asetuksella lääketaksasta. Siitä johtuen ehdotetaan lääkekustannusten vuotuista omavastuuosuutta laskettavaksi 610 euroon potilaiden ja sairausvakuutuksen välisten kustannusten tasaamiseksi. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi, että kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen korvauksen perusteena on käytettävä lääketaksasta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista itsehoitolääkkeen vähittäismyyntihintaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 172/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkelakia ja valtion eläkerahastosta annettua lakia siten, että valtion eläkerahaston tehtävästä, karttumisesta, tuloista ja menoista säädettäisiin kokonaisuudessaan eläkerahastosta annetussa laissa. Muutoksen tarkoituksena on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. ●Hallituksen esitys (HE 173/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksia opetusluvalla annettavan ajokorttiopetuksen vaatimuksiin. Autokouluopetusta koskevista vaatimuksista luovuttaisiin kuljettajantutkintoon pääsemisen edellytyksenä olevassa opetuksessa. Opetusajoneuvojen muutoskatsastusvaatimuksia karsittaisiin ja opetuslupien määrää rajoitettaisiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 174/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi määräaikainen laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi. Lain tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiesitys liittyy keskeisiltä osiltaan Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden 2014– 2020 alkamiseen vuoden 2014 alussa. Lain mukainen avustusjärjestelmä muodostuisi tulevaisuudessa kahdesta avustusmuodosta eli yrityksen kehittämisavustuksesta ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta. Ehdotetun lain mukaisilla avustuksilla edistettäisiin taloudellista kasvua, työllisyyttä, yritysten kilpailukykyä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyrittäisiin myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämiseen, kasvuun ja kehittämiseen. Avustusten myöntämisessä otettaisiin huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet sekä kilpailunäkökohdat. Samassa yhteydessä muutettaisiin julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annettua lakia siten, että sen nojalla ei voitaisi enää myöntää työllisyysperusteista investointiavustusta ja työllisyystyöohjelman mukaista avustusta valtion rakennuttaville toimintayksiköille. Työllisyysperusteinen investointiavustus olisi tarkoitus korvata osittain yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2014. että työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,75 prosenttia palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi ehdotetaan 0,19 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi 0,75 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksuksi ehdotetaan 0,75 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,95 prosenttia palkasta. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuksi ehdotetaan 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia palkasta. Lisäksi työnantajan omavastuumaksun enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi Työurasopimuksessa sovitun mukaisesti 80 prosentista 90 prosenttiin maksun perusteena olevasta etuusmenosta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Momentti lain soveltamisalaan ja useita teknisluonteisia tarkistuksia. ●Hallituksen esitys (HE 176/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 90/2013 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2014. Sekä palkansaajan Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettua hallituksen esitystä. Esityksellä toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut työttömyysturvaa koskevat esitykset. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan 300 euron suojaosa, korotettavaksi ansiopäivärahan sovitellun päivärahan ja työtulon enimmäismäärä ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruiseksi sekä työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennettäväksi seitsemästä päivästä viiteen päi- 7 Momentti 8/2013 ●Hallituksen esitys (HE 175/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisesta Momentti 8_13.fm Page 8 Friday, November 22, 2013 9:05 AM vään. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi vuorotteluvapaalakia siten, että työttömyysturvalain mukaista suojaosaa ei sovelleta vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa. Esityksessä ehdotetaan myös, että työntekijän, jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyisi palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 177/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista, vuoden 2014 alkuun saakka voimassa olevaa, kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettua kokeilulakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka. Lain alueellista soveltamisalaa laajennettaisiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun osalta koskemaan kymmentä asukasluvultaan suurinta kuntaa. Lain soveltamisalaan kuuluisivat siten Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Kouvolan kaupungit. Samalla lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä tarkistuksia. ●Hallituksen esitys (HE 178/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Sähköverotuksen rakennetta muutettaisiin siten, että teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannettaisiin alennettu, sähköveroluokan II mukainen vero. Alennuksen saamiseksi konesalitoiminnan tulisi olla toiminnanharjoittajan pääasiallista liiketoimintaa ja lisäksi konesalin kokonaistehon tulisi olla vähintään viisi megawattia. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tu- lemaan voimaan 1.1.2014 edellyttäen, että komissio hyväksyy sen valtiontukimenettelyssä. ●Hallituksen esitys (HE 180/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi tullilain, pakkokeinolain 2 luvun 9 §:n ja ulkomaalaislain 181 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tullilakia, pakkokeinolakia ja ulkomaalaislakia siten, että vuoden 2014 alusta voimaan tuleviin pykäliin tehtäisiin Tullin organisaatiouudistuksesta johtuvat tekniset muutokset. Tullin hallinnosta annetulla lailla perustettiin Tulliniminen viranomainen, jolla korvattiin entinen tullilaitos. Samalla tullilaitoksen organisaatiomallia uudistettiin. Tullin hallinnosta annetun lain yhteydessä organisaatiouudistuksesta johtuvat tekniset muutokset tehtiin myös useisiin muihin lakeihin. Eräisiin tullilain, pakkokeinolain ja ulkomaalaislain säännöksiin tehtiin väliaikaisesti voimassa olevia teknisiä muutoksia. Kyseisiin säännöksiin ehdotetaan nyt tehtäviksi Tullin hallinnosta annetun lain aiheuttamat tekniset tarkistukset, joihin sisältyvät muun muassa toimivaltaisia tahoja koskevat säännökset. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2014. ●Hallituksen esitys (HE 181/ 2013 vp) eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 105/2013 vp) täydentämisestä Eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi ehdotetaan täydennettäväksi. Vuoden 2014 valtionverotuksessa sovellettavaa progressiivista ansiotuloveroasteikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta ylintä tulorajaa, korotettaisiin n. 1,5 prosentilla. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttia korotettaisiin aiemmassa esityksessä ehdotetuista määristä. Kunnallisverotuksen perusvähennystä muutettaisiin siten, että perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja poistumaprosent8 tia alennettaisiin aiemmassa esityksessä ehdotetuista määristä. Tuloverolaista ehdotetaan kumottavaksi säännös, jonka mukaan Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15000 ajokilometriä ylittävälle osalle. Vastaavat muutokset tehtäisiin elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä ennakkoperintälakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. ●Hallituksen esitys (HE 182/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta, joka sisältäisi säännökset sähköisten tietullien keräämisjärjestelmien teknisistä vaatimuksista ja eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta. Lailla pantaisiin täytäntöön eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä tehty Euroopan komission päätös 2009/750/EY. Sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä annettu laki esitetään kumottavaksi. Lain säännökset sisällytettäisiin pienin teknisluonteisin mukautuksin uuteen lakiin. KORKEIN OIKEUS KKO:2013:73 Salakuljetus A oli tuonut maahan Yhdysvalloista postilähetyksenä 23 kappaletta laserosoittimia esittämättä maahantuonnin yhteydessä osoittimien turvallisuusluokitusta koskevia asiakirjoja. Osoittimien mukana ei myöskään ollut tyyppitarkastustodistuksia. Laserlaitteiden maahantuojan velvollisuus teettää laitteille tyyppitarkastus ennen niiden luovuttamista markkinoille tai käyttöön ei merkinnyt sitä, että maahantuonti olisi ollut kiellettyä tai edellyttänyt viranomaisen lupaa tai tarkastusta salakuljetuksen tunnusmerkistössä tarkoitetuin ta- Momentti 8_13.fm Page 9 Friday, November 22, 2013 9:05 AM RL 46 luku 4 § KKO:2013:74 Asunto-osakeyhtiö – Yhtiökokouksen päätöksen moite – Hallitus – Toimikausi – Yhtiökokouksen koolle kutsuminen A ja B oli 27.11.2009 valittu asuntoosakeyhtiön hallituksen jäseniksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyi yhtiöjärjestyksen mukaan vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, ja varsinainen yhtiökokous tuli pitää vuosittain kuuden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä. Yhtiökokousta ei ollut kuitenkaan pidetty ennen kuin 28.9.2011 B:n yksin koolle kutsumana. Kun 27.11.2009 valitun hallituksen toimikausi ei ollut päättynyt eikä B ollut voinut pätevästi kutsua yhtiökokousta koolle, yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiä. AsOYL 6 luku 18 § KKO:2013:75 Osakeyhtiö – Osakkeen lunastaminen – Lunastuslauseke Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyvää lunastuslauseketta oli muutettu vuonna 1981 siten, ettei uusi lunastuslauseke vastannut tuolloin voimassa olleen vuoden 1978 osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä lunastusvaatimuksen esittämiselle määrätyn ajan osalta. Tällaista lunastuslauseketta on sanotun lain nojalla pidetty tehottomana, mistä on katsottu seuraavan, ettei osakeyhtiössä ole ollut lunastusoikeutta (KKO:1984-II-170 KKO:1992:8). Kiinteistöosakeyhtiön osakkeita koskeva lunastusvaatimus oli tehty vuonna 2009 eli uuden osakeyhtiölain (624/2006) ollessa voimassa. Huomioon ottaen osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/2006) 4 §:n 1 momentin ja osakeyhtiölain (624/2006) 3 luvun 7 §:n 2 momentin 5 kohdan säännökset lunastuslauseketta ei pidetty lunastusvaatimukseen nähden tehottomana. Kysymys ei myöskään ollut uuden lain taannehtivasta soveltamisesta. OYL 3 luku 7 § 2 mom. 5 k. L osakeyhtiölain voimaanpanosta 4 § 1 mom. KKO:2013:76 Yksityishenkilön velkajärjestely – Maksuohjelma – Maksuohjelman kesto Velallisella ei ollut maksuvaraa, mutta hänellä oli kuolinpesäosuuksia, joiden tulevat realisointitulokset hän oli maksuohjelman mukaan velvollinen tilittämään velkojille. Koska velallisen maksuvelvollisuutta ei ollut kokonaan poistettu, maksuohjelman kestoksi määrättiin pääsäännön mukaisesti kolme vuotta. VJL 30 § estivät veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Ks. KKO:2013:59. PL 21 § 2 mom Vahvennettu jaosto KKO:2013:79 Yksityishenkilön velkajärjestely – Lisäsuoritusten vahvistaminen Momentti voin. Syyte salakuljetuksesta hylättiin. A:n tulot olivat lisääntyneet hänelle vahvistetun maksuohjelman aikana. Toisaalta A:n asumis- ja terveydenhoitomenot olivat samaan aikaan kasvaneet. Kysymys siitä, miten lisäsuoritusvelvollisuuden määrä oli yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35a §:n 3 momentin mukaan laskettava. VJL 35a § KKO:2013:80 KKO:2013:77 Oikeudenkäyntimenettely – Todistelu Pahoinpitely – Törkeä pahoinpitely Vammantuottamus – Törkeä vammantuottamus Kahden ja puolen kuukauden ikäisellä lapsella havaittiin tutkimuksissa useita luunmurtumia, jotka olivat syntyneet 2–4 viikkoa aikaisemmin joko samalla kertaa tai verrattain samanaikaisesti. Vammat olivat seurausta lapseen kohdistuneesta huomattavan suuresta ulkoisesta voimasta. Tapahtumainkulusta ei kirjallisten lääkärinlausuntojen lisäksi esitetty muuta selvitystä kuin lasta hoitaneiden vanhempien kertomukset, joissa he kiistivät aiheuttaneensa lapsen vammoja. Vanhemmille vaadittiin rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä vammantuottamuksesta. Kysymys näytön arvioinnista. KKO:2013:78 Veropetos – Törkeä veropetos Veronkorotus Ne bis in idem Lis pendens Luganon sopimus Oikeudenkäyntimenettely – Pääkäsittely hovioikeudessa Suomessa haettiin Norjassa annetun yksipuolisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi. Haastehakemus oli annettu vastaajalle tiedoksi tavallisella kirjeellä Norjan yritysrekisteriin ilmoitetulla vastaajan osoitteella. Vastaaja väitti, ettei ollut saanut hakemusta tiedokseen, koska oli ennen tiedoksiantoa muuttanut Norjasta Suomeen, minkä myös kantaja oli tiennyt. Kysymys siitä, oliko haastehakemus annettu tiedoksi vastaajalle vuoden 1988 Luganon yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan edellyttämällä tavalla. Kysymys myös pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa. Luganon sopimus (16.9.1988) 27 art 2 k. Luganon sopimus (16.9.1988) 34 art Luganon sopimus (16.9.1988) 37 art OK 27 luku 2 § OK 27 luku 3 § KKO:2013:81 Yhdistys – Yhdistyksen päätöksen moittiminen A:n ja B:n osalta oli tehty neljä jälkiverotuspäätöstä ja määrätty jälkiverojen ohella veronkorotuksia. A:n ja B:n valitusten perusteella hallintotuomioistuin kumosi veronkorotuspäätökset ja palautti asian tullipiirille uudelleen käsiteltäväksi. Veronkorotuspäätökset Yhdistyksen hallitus oli ilmoittanut yhdistyksen kurinpitolautakunnalle käsiteltäväksi A:ta koskevan asian. Kurinpitolautakunta oli 9.3.2010 määrännyt A:lle kurinpitoseuraamuksen. A pyysi yhdistyksen hallitusta käsittelemään asian uudelleen tai palauttamaan sen kurinpitolautakunnalle. Halli- 9 Momentti 8/2013 Momentti 8_13.fm Page 10 Friday, November 22, 2013 9:05 AM KHO:2013:154 Tilaliikelaitokselle uudelleen valmisteltavaksi. Hallintolainkäytön järjestyksessä ei kunnallisvalituksen johdosta voitu ratkaista, oliko R:n kaupungin ja H Oy:n välille syntynyt sitova sopimus, eikä arvioida kysymystä kaupunginhallituksen 2.11.2009 tekemän päätöksen merkityksestä tässä velvoiteoikeudellisessa suhteessa. Hallintolainkäytön järjestyksessä voitiin tutkia kysymys siitä, rajoittaako päätös myydä huoneistot H Oy:lle sen tekemän tarjouksen mukaisella hinnalla kaupunginhallitusta hallintooikeudellisesti siten, ettei se ollut voinut ilman yhtiön hyväksyntää kumota päätöstään. Kaupunginhallituksen päätös 2.11.2009 ei ollut tullut hallinto-oikeudellisesti kaupunginhallitusta sitovaksi jo siitä syystä, että päätöksestä oli tehty oikaisuvaatimus kaupunginhallitukselle eikä se siten ollut tullut lainvoimaiseksi ennen kaupunginhallituksen päätöstä 8.2.2010. Hallintolainkäytön näkökulmasta R:n kaupunginhallitus oli sekä päätöksellään huoneistojen myymisestä että päätöksensä myöhemmällä peruuttamisella käyttänyt sille kuuluvaa toimivaltaa päättää kaupungin ryhtymisestä yksityisoikeudellisiin oikeustoimiin. Kaupunginhallituksen päätös osakehuoneistojen myymisestä H Oy:lle ei ollut perustanut yhtiölle julkisoikeudellisen lainsäädännön perusteella suojattavaa oikeusasemaa. Asiassa ei ollut ilmennyt, että kaupunginhallitus olisi päätöksellään 8.2.2010 käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se oli ollut käytettävissä. Kunnallisasia – Yksityisoikeudellinen sopimus – Hallintopäätös – Päätöksen sitovuus – Päätöksen peruuttaminen Kuntalaki 23 §, 87 a § 4 mom., 87c § ja 87d § Rovaniemen kaupungin hallintoja johtosääntö 6 § ja 18 § R:n kaupungin Tilaliikelaitos oli kuuluttanut myytäväksi 39 kaupungin keskustan alueella sijaitsevaa osakehuoneistoa yhtenä kokonaisuutena. Kaupunginhallitus oli 2.11.2009 päättänyt myydä osakehuoneistot H Oy:lle sen tekemän tarjouksen mukaisella hinnalla. Kaupunginhallitus päätti 8.2.2010 kumota 2.11.2009 tekemänsä osakehuoneistojen myymistä H Oy:lle koskevan päätöksensä, hylätä kaikki tarjoukset ja palauttaa myyntiä koskevan asian KHO:2013:159 tus totesi 10.6.2010 tekemässään päätöksessä käsitelleensä ja päättäneensä asian jo aikaisemmin ja kurinpitolautakunnan tehneen lopullisen päätöksen 9.3.2010. A:n kanne yhdistyksen hallituksen 10.6.2010 tekemän päätöksen julistamisesta pätemättömäksi hylättiin, koska hallitus ei ollut menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti eikä päätös myöskään ollut lain vastainen. KKO:2013:82 Tahallisuus Tapon yritys A oli kaksi eri kertaa pyöräyttänyt sattumanvaraisesti revolverin patruunarullaa ja pyöräytysten jälkeen laukaissut aseen metrin etäisyydeltä kohti B:n otsaa. Sen jälkeen A oli tietoisesti siirtänyt patruunarullaa niin, että patruuna oli ollut iskurin kohdalla ja osoittanut aseella B:n päähän. Kun A oli tämän jälkeen laskenut aseen ja ryhtynyt vapauttamaan iskuria, ase oli lauennut. B:lle oli aiheutunut luodin kimmokkeesta lievä vamma. Kysymys siitä, oliko sitä, että B olisi voinut A:n teon seurauksena kuolla, pidettävä sillä tavalla todennäköisenä, että teko oli luettava A:n syyksi tapon yrityksenä. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat Kunnallisvalitus – Valituskelpoisuus – Tosiasiallinen hallintotoimi – Valituskielto – Muutoksenhakutie – Opetuksen julkisuus – Opetuksen seuraamisen rajoittaminen Peruskoulun rehtori oli perusopetuslain 19 §:n nojalla rajoittanut henkilön oikeutta päästä seuraamaan opetustunteja. Rajoitus ei koskenut perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta koskevaa asiaa, jo10 hon haettaisiin muutosta perusopetuslain 42 §:n mukaisesti. Rehtorin päätöksestä voitiin tehdä kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimus ja sen jälkeen kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen. Rajoitus voitiin määrätä vain määräajaksi. Perusopetuslaki 19 § ja 42 § Kuntalaki 89 § ja 90 § KHO:2013:160 Julkinen hankinta – Yhteysalusliikennepalvelu – Toissijainen palveluhankinta – Tarjousten vertailu – Kokonaistaloudellinen edullisuus – Vertailuperusteet – Laadun vähimmäistaso – Hankintamenettelyn vaiheittaisuus Hankintalaissa tarkoitettua toissijaista palveluhankintaa (yhteysalusliikenteen hoito ja sen ohessa tuotettavat öljyntorjuntapalvelut) koskeneessa tarjouspyynnössä oli ilmoitettu, että tarjoukset vertaillaan kahdessa vaiheessa. Tarjouspyynnön mukaan ensimmäisessä vaiheessa tarjoukset pisteytetään ennalta ilmoitetuin painoarvoin palvelun suorittamiseen osallistuvan henkilöstön osaamiseen, kalustoon ja muutoin toiminnan järjestämiseen liittyvien laadullisten arviointikohteiden perusteella. Toisessa vaiheessa suoritettavaan hintavertailuun pääsemiseksi tarjouksen tulee saada tietyt vähimmäispisteet sekä kustakin arviointikohteesta erikseen että kaikista arviointikohteista yhteensä. Hintavertailuun pääsevistä tarjouksista oli ilmoitettu valittavan vertailuhinnaltaan halvin tarjous. Markkinaoikeus oli kumonnut hankintapäätöksen. Markkinaoikeus oli katsonut muun ohella, että hankintayksikkö ei ollut tehnyt riittävästi eroa hankintamenettelyn eri vaiheiden välille eikä ottanut huomioon, että tarjouksen valintaperusteeksi oli ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Markkinaoikeus oli viitannut muun ohella hankintalain esitöissä selostettuihin hankintadirektiivistä johtuviin EU-hankintoja koskeviin vaatimuksiin. KHO kumosi markkinaoikeuden päätöksen. KHO otti asiaa arvioidessaan huomioon muun ohella, että tarjousten vertailuperusteet oli ennalta ilmoitettu eivätkä ne olleet markkinaoikeuden toteamin tavoin tarjoajien soveltuvuutta Momentti 8_13.fm Page 11 Friday, November 22, 2013 9:05 AM Laki julkisista hankinnoista 2 § 1 mom., 69 §, 71 § ja 72 § KHO:2013:161 Viranomaisen valitusoikeus – Poliisilaitos – Ajo-oikeus – Ajokielto – Rikesakko – Syyllisyys Poliisilaitos oli määrännyt ajo-oikeuden haltijan ajokieltoon hänen syyllistyttyään ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyjen tietojen perusteella vuoden aikana kolmeen rikesakkorangaistukseen johtaneeseen tekoon moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan. Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen ajokieltopäätöksen sillä perusteella, että ajo-oikeuden haltija oli osoittanut, ettei hän ollut syyllistynyt yhteen rikesakkomääräykseen johtaneista teoista. Poliisilaitoksella oli oikeus valittaa hallintooikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Äänestys 5–3. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin poliisilaitokselle ajokieltoajan määräämistä varten. Hallintomenettelyssä tai hallintolainkäytön järjestyksessä ei tutkita ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta. Äänestys 6–2. Hallintolainkäyttölaki 6 § Tieliikennelaki 106a § Ajokorttilaki 64, 65 ja 66 § Laki rikesakkomenettelystä 13b § 1 mom., 13f § 1 mom. ja 13h § 2 mom. Poliisilaki 1 § Ks. myös KHO 9.10.2013 T 3182. KHO:2013:162 Perusopetus – Erityinen tuki – Henkilökohtainen avustaja – Hallintovalitus – Valitustie – Hallinto-oikeus – Aluehallintovirasto Kunnan sivistysjohtaja oli päättänyt, että oppilaalle annetaan pe- rusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea, joka muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Samalla hän oli päättänyt, että oppilaalle ei myönnetä henkilökohtaista avustajaa. Perusopetuslain 42 §:n 2 momentin mukaan erityisen tuen järjestämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastoon. Sivistysjohtajan päätökseen oli liitetty valitusosoitus aluehallintovirastoon. Aluehallintoviraston siirrettyä oppilaan vanhempien asiassa tekemän valituksen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi hallinto-oikeus jätti mainitun valituksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. KHO katsoi, että perusopetuslain 42 §:n 1 momentti huomioon ottaen henkilökohtaista avustajaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeuteen tehtävällä valituksella. Henkilökohtaisesta avustajasta päättäminen erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä ei vaikuttanut valitustiehen. Koska hallinto-oikeus ei ollut tutkinut valitusta, sen päätös oli kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi. Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom., 31 § sekä 42 § 1 mom. ja 2 mom. 2 k. Yhtiö A vaati hallintoriitahakemuksessaan hallinto-oikeudelle, että kaupunki velvoitetaan suorittamaan yhtiölle sen laskuttamat määrät kokonaisuudessaan. Yhtiön mukaan kaupungin ja yhtiön välillä oli vakiintunut sopimussuhde, kun taas kaupungin mukaan sopimussuhde oli asumispalvelun käyttäjän ja yhtiön välillä. Asumispalvelun käyttäjä puolestaan ei voinut siirtää toimeentulotukeen perustuvaa saamisoikeuttaan palvelujen tuottajalle yli maksusitoumuksesta ilmenevän määrän. Toisaalta kaupunki oli antanut määrältään avoimia maksusitoumuksia ja niitä oli annettu senkin jälkeen kun yhtiö oli jo ilmoittanut kaupungille uudesta hinnoittelustaan. Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön hakemuksen. Momentti koskevien vaatimusten kanssa päällekkäisiä. Lisäksi otettiin huomioon, että hankintalaissa oli nimenomaisesti tarkoitettu mahdollistaa tarjoajien ja tarjousten valinnassa hankintadirektiivissä säädettyä joustavampi menettely, kun kysymys oli hankinnasta, johon direktiivin säännöksiä ei tältä osin sovellettu. KHO katsoi, että yhtiö A:n vaatimus oli tullut tutkia hallintoriitaasiana. Kaupungin ja lakisääteisiä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja kuntalaisille tuottavan palvelujen tuottajan välistä oikeussuhdetta oli pidettävä julkisoikeudellisena oikeussuhteena siitä riippumatta, katsottiinko, että niiden välillä oli hallintosopimukseen perustuva ostopalvelusuhde vai vain maksusitoumuksiin perustuva muunkaltainen oikeussuhde. Turun kaupunki oli useamman vuoden ajan myöntänyt mielenterveyskuntoutujille toimeentulotukea asumispalvelukustannuksiin yksityisten palvelujen tuottajien asumispalveluyksiköissä ja antanut toimeentulotukea vastaavia maksusitoumuksia palvelujen tuottajille. Vuoden 2007 alusta lukien yhtiö A oli jakanut kuntoutuskotiensa asukkaat kolmeen hoitoluokkaan ja sen kaupungilta laskuttamat korvaukset perustuivat hoitoluokkien uusiin hoitovuorokausihintoihin. Kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta hoitoluokkiin 2 ja 3 perustuneita yhtiö A:n vaatimia korotettuja hintoja. KHO katsoi, että kaupunki oli sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla järjestänyt asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille hankkimalla niitä yksityisiltä palvelujen tuottajilta, muiden ohella yhtiö A:lta. Hallintoriita koski sitä palvelujen hintaa, jonka perusteella laskettiin korvaus, joka kaupungin oli antamiensa maksusitoumusten perusteella suoritettava yhtiölle. Yhtiön ja kaupungin välisessä riidassa ei ollut kysymys toimeentulotuesta. Korvaukset olivat aikaisempina vuosina perustuneet hintoihin, jotka palvelujen tuottajat olivat hintaneuvottelujen jälkeen ilmoittaneet kaupungille ja jotka sosiaalilautakunta oli vahvistanut merkitsemällä ne tiedoksi. KHO katsoi, ettei yhtiö A ollut yksipuolisesti voinut muussa menettelyssä kaupunkia sitovasti korottaa hintojaan. Kaupungin passiivisuus reagoimisessa yhtiön neuvottelualoitteisiin ja ilmoituksiin ei johta- 11 Momentti 8/2013 KHO:2013:165 Hallintoriita – Julkisoikeudellinen oikeussuhde – Kunnan lakisääteinen tehtävä – Julkinen hallintotehtävä – Sosiaalihuolto – Asumispalvelu – Yksityinen palvelujen tuottaja – Maksusitoumus – Korvauksen suuruus – Vakiintunut käytäntö Momentti 8_13.fm Page 12 Friday, November 22, 2013 9:05 AM nut siihen, että kaupunki olisi tullut sidotuksi yhtiön kaupungille ilmoittamiin hintoihin. Yhtiön valitus hallinto-oikeuden päätöksestä hylättiin. Sosiaalihuoltolaki 13 §, 17 § 1 mom., 22 § ja 23 § L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 4 § (1309/2003) Hallintolaki 3 § 1 mom. ja 66 § Hallintolainkäyttölaki 69 § KHO:2013:168 Kansainvälinen tavaramerkki – Toiminimi – Sekoitettavuus – Tavarayhteys – Toimiala – Elintarvikepakkaus – Postipakkaus – Käyttötarkoitus – Merkkiyhteys Kansainvälinen tavaramerkki olisi koskenut tavaraluettelon rajoituksen jälkeen erilaisia tavaraluokkaan 16 kuuluvia pakkauksia ja pakkausmateriaalia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi postitukseen ja jotka eivät ole elintarvikepakkauksia. Rekisteröinnin esteenä olleen toiminimen toimiala liittyi puolestaan nimenomaan elintarvikepakkauksiin. Toiminimen rekisteröityä toimialaa ei kuitenkaan ollut rajoitettu siten, ettei se voisi käsittää myös kuljetustarkoitukseen valmistettavia, tavaraluokkaan 16 kuuluvia pakkauksia. Koska elintarvikepakkaus ei välttämättä tarkoittanut vain pakkausta, jossa elintarvike sellaisenaan luovutetaan kuluttajalle, tavarayhteyttä ei voitu sulkea pois elintarvikkeiden säilyttämiseen tarkoitettujen pakkausten ja postipakkausten välisiä eroja koskevilla perusteilla. Tavaramerkkilaki 6 § 1 mom., 14 § 1 mom. 6 k., 56 b § 2 mom. KHO:2013:170 Kilpailuasia – Asianosaisasemaa koskeva vaatimus – Kilpailija – Markkinaoikeus – Välipäätös – Valituksen tutkiminen Kilpailuvirasto (nykyisin Kilpailuja kuluttajavirasto) oli päätöksellään määrännyt elinkeinonharjoittajan lopettamaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi katsotun menettelyn. Elinkeinonharjoittaja oli valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen. Valituksen tultua vireille elinkeinonharjoittajan kilpailija oli vaatinut markkinaoikeudessa, että sillä todetaan olevan asiassa asianosaisen tai ainakin väliintulijan asema. Markkinaoikeus oli hylännyt kilpailijan vaatimuksen erillisellä välipäätöksellä. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan siihen ei saanut hakea erikseen muutosta valittamalla. KHO ei tutkinut kilpailijan valitusta markkinaoikeuden välipäätöksestä. Markkinaoikeuden välipäätös ei ollut päätös, josta olisi voinut lain mukaan erikseen valittaa, eikä asiassa ollut todettavissa, että kilpailijan unionin oikeuteen liittyvien tai muiden oikeuksien suojaaminen taikka sen oikeusturva muutoin olisi edellyttänyt, että sillä olisi tullut olla tästä huolimatta mahdollisuus saada markkinaoikeuden käsittelyjärjestystä koskevan kannanoton lainmukaisuus korkeimmassa hallinto-oikeudessa erikseen ratkaistavaksi. Hallintolainkäyttölaki 4 §, 5 § 1 mom. ja 79 § EU:n perusoikeuskirja 47 art KHO:2013:171 Vammaispalvelu – Vaikeavammainen – Henkilökohtainen apu – Henkilökohtaisen avustajan palkka – Kunta – Sijaistyönantaja – Työnantajan velvollisuudet – Lain noudattaminen – Ulkomaalaiselta avustajalta puuttuva oleskelulupa – Korvauksen epääminen määräajalta – Hallinnon oikeusperiaatteet Sosiaalityön johtajan tekemän päätöksen perusteella vaikeavammaiselle henkilölle oli korvattu tämän henkilökohtaiseksi avustajakseen palkkaaman ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kunnassa käyttöön otetun sijaispalkanlaskentajärjestelmän mukaisesti kunta suoritti palkan suoraan työntekijälle. Kun ilmeni, ettei avustajalla ollut oleskelulupaa tai muulla perusteella oikeutta oleskella ja työskennellä Suomessa, sosiaalityön johtaja teki uuden päätöksen, jolla aiemmin myönnetty korvaus evättiin yhdeltä kuukaudelta. Asiassa tuli ratkaistavaksi, oliko kunnalla oikeus evätä korvaus jo suoritetun avustamisen osalta ja ottaen huomioon, että ulkomaa12 laislain säännösten rikkominen oli myös erikseen sanktioitu. KHO katsoi, ettei kunta voinut korvauksen maksatuksesta päättäessään olla ottamatta huomioon sitä, noudattiko vaikeavammainen työnantaja työnantajavelvoitteitaan. Yksittäistapauksessa ratkaistavaksi jäi, millä tavoin tilanteeseen puututtiin, kun huomioon otettiin hallintolain 6 §:n mukaiset hallinnon oikeusperiaatteet. Kunnan toimenpiteet eivät saaneet muodostua työnantajan laiminlyöntiin nähden ilmeisen kohtuuttomiksi. Korvauksen maksatuksen keskeyttäminen yhden kuukauden ajalta ei ollut tapauksen olosuhteissa ilmeisen kohtuutonta. (Äänestys 7–1) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 § 2 mom., 8 d § 2 mom. 1 k. ja 3 mom. (981/2008) Ulkomaalaislaki 73 § 2 mom. KHO:2013:172 Ampuma-ase – Ne bis in idem – Kaksoisrangaistavuus – Ihmisoikeussopimus – Rikosasia – Yleinen turvallisuus – Soveltuvuus – Hallussapitolupa – Luvan peruuttaminen – Törkeä rattijuopumus A oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, päiväsakkoihin ja määräaikaiseen ajokieltoon. Poliisilaitos oli peruuttanut A:lle myönnetyt ampuma-aseiden ja kaasuaseen hallussapitoluvat muun ohella ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla, koska hän oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Molemmat seuraamukset perustuivat samaan A:n tekoon ja molemmissa arvioitiin A:n käyttäytymistä. Ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamista ei ollut kuitenkaan tarkoitettu luvanhaltijan tiettyä tekoa koskevaksi rangaistukseksi eikä rikosluonteiseksi seuraamukseksi. Lupien peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena oli varmistaa yleisen turvallisuuden ylläpitäminen. Ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamisasiassa ei arvioitu teon moitittavuutta sinänsä, vaan sitä, täyttikö tekoon syyllistynyt teon jälkeenkin ampuma-aselaissa yleisen turvallisuuden takaamiseksi asetetut luvan edellytykset. Momentti 8_13.fm Page 13 Friday, November 22, 2013 9:05 AM Euroopan ihmisoikeussopimus 7. lisäpöytäkirja 4 art Suomen perustuslaki 22 § Ampuma-aselaki 67 § 2 mom. 1 ja 4 k. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Engel v. Alankomaat 8.6.1976 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Tre Traktörer AB v. Ruotsi 7.7.1989 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös Manasson v. Ruotsi 8.4.2003 Verotusasiat KHO:2013:152 Henkilökohtaisen tulon verotus – Pääomatulo – Puun myyntitulo – Vapaa-ajan kiinteistö – Hankintamenon vähentäminen A:n puolisot olivat 10.6.2008 ostaneet 0,45 hehtaarin suuruisen määräalan, josta he olivat 11.8.2008 luovuttaneet puita pystykaupalla B Oy:lle 2 926,60 euron arvosta. Verotusta toimitettaessa puun myyntitulo katsottiin puoliksi A:n puolisoiden pääomatuloksi. A:n puolisot vaativat, että myyntitulosta vähennetään vastaavan suuruinen osa määräalan hankintamenoa, jolloin luovutusvoittoa ei jää. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n puolisoiden valituksen. KHO totesi, että kysymyksessä ei ollut maatila, joten oli riidatonta, että myyntiin ei sovellettu tuloverolain 55 §:n 1 momentin metsävähennystä koskevaa säännöstä. Kasvavan metsän myynnissä on kysymys maa-alueen tuoton verottamisesta. Tuloverolain mukaisessa laskentajärjestelmässä ei omaisuuden tuottoa verotettaessa tästä tuotosta voida vähentää osaa omaisuuden hankintamenosta, vaikka tuoton irrottaminen omaisuudesta alentaisi omaisuuden arvoa. Tähän ei vaikuta se, tapahtuuko tuoton irrottaminen omaisuudesta heti sen hankkimisen jälkeen vai myöhemmin. Vaikka voitaisiinkin katsoa, ettei A:n puolisoille ole tässä tilanteessa realisoitunut varallisuuden lisäystä metsän myynnillä, on verotuksen lopputulos tuloverolain laskentajärjestelmän mukainen. Laissa ei ole tämän tilanteen osalta säädetty metsävähennyksen kaltaisesta vähennysoikeudesta, eikä ole myöskään lainsäätäjän tarkoituksen mukaista, että vastaava vähennysten laskentajärjestelmä otettaisiin käyttöön oikeuskäytännön kautta. Muun ohella näillä perusteilla KHO hylkäsi A:n puolisoiden valituksen. KHO:2013:155 Verovuosi 2008. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2009. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 49 ja 54 art Tuloverolaki 117 §, 119 § 1 ja 2 mom. ja 123 § 2 mom. Unionin tuomioistuimen tuomio C-123/11 Tuloverolaki 32 §, 43 § 1 mom., 54 § 1 mom. ja 55 § 1 mom. KHO:2013:153 Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus – Vakituinen asunto – Kiinteistön myynti kahtena määräosana – Hallinnanjakosopimus Aviopuolisot olivat myyneet samana päivänä kahdella eri kaupalla 2163 neliömetrin suuruisen asuinkiinteistönsä kahdelle eri ostajalle määräosin 1/5 ja 4/5. Kaupan kohteet oikeuttivat hallitsemaan samana päivänä allekirjoitetun hallinnanjakosopimuksen mukaisesti tontin tiettyjä alueita. Hallinto-oikeus hyväksyi aviopuolisoiden valituksen ja katsoi, että kun molemmat kaupat oli tehty samana päivänä ja kun määräosat muodostivat myytäessä yhtenä rekisteriyksikkönä olevan tontin, oli kumpaankin määräosan myyntiin sovellettava oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä. KHO hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen niin, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Ennakonkanto verovuodelta 2012. Tuloverolaki 45 § 1 mom. ja 48 § 1 mom. 1 k. ja 2 mom. 13 Momentti Poliisilaitoksen päätös oli perustunut ennen muuta siihen arvioon, että törkeä rattijuopumus osoittaa tekijässään piittaamattomuutta toisten ihmisten turvallisuutta kohtaan. Ampuma-aseiden hallussapitoluvan peruuttaminen ei ollut rangaistusluonteinen seuraamus päihtyneenä ajamisesta. A:lle samasta teosta määrätty rangaistus törkeästä rattijuopumuksesta ei estänyt A:lle myönnettyjen ampuma-aseiden hallussapitolupien peruuttamista. Ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksi asiassa. Elinkeinotulon verotus – Yritysjärjestely – Fuusio – Ulkomailla asuva tytäryhtiö – Tappion vähentäminen – Unionin tuomioistuimen tuomio A Oy sai vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle tytäryhtiölle B AB:lle vahvistetut tappiot, jos A Oy näytti toteen, että B AB oli käyttänyt loppuun mahdollisuudet kyseisten tappioiden huomioon ottamiseksi eikä ollut mahdollisuutta siihen, että joko B AB itse tai kolmas osapuoli saisi ottaa ne huomioon Ruotsissa. Vähentämisen edellytyksenä oli, että tappiot voitaisiin vähentää vastaavassa suomalaisten yhtiöiden välisessä sulautumisessa. B AB:n tappiot oli vähentämistä varten laskettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. KHO:2013:156 Tuloverotus – Veronalainen tulo – Apuraha – Sukurahasto – Saajien rajattu piiri – Testamentin tekijän sukulainen A oli saanut sukurahastolta ammattikorkeakouluopintojaan varten 15000 euron apurahan. Rahasto oli perustettu vuonna 1952 kuolleen B:n testamenttimääräyksellä, jonka mukaan rahaston tuli jakaa vuosittain nettotuottonsa tukena testamentin tekijän sisarusten lapsille ja heidän avioliitossa syntyneille jälkeläisilleen taikka adoptiolapsille tai heidän jälkeläisilleen, jotka tarvitsevat rahallista tukea koulutustaan varten. Testamentissa määrättiin, että tuki oli ilmoitettava haettavaksi vuosittain vähintään kahdessa sanomalehdessä. Tukea oli vuosina 2006–2009 hakenut 44–60 hakijaa ja sitä oli myönnetty samoina vuosina 44–51 henkilölle. Vuosina 2008 ja 2009 tukea oli myönnetty kaikille 44 ja 51 hakijalle. Apurahojen suuruus oli vuonna 2007 lukio-opintoja varten 5000 euroa, ammattiopintoja varMomentti 8/2013 Momentti 8_13.fm Page 14 Friday, November 22, 2013 9:05 AM ten 10000 euroa ja korkeakouluopintoja varten 15000 euroa. A oli saanut rahastolta myös vuosina 2002–2006 apurahoja muun muassa lukio-opiskeluaan varten. KHO katsoi, että apurahaa ei voitu pitää A:n verovapaana tulona. Verovuosi 2007. Tuloverolaki 29 § 1 mom. ja 82 § 1 mom. 1 k. KHO:2013:158 Tuloverotus – Omaisuuden luovutusvoitto – Lahjanluonteinen kauppa – Luovutusvoittoon lisättävä metsävähennys – Vastikkeellisen osan hankintameno A oli myynyt verovuonna lahjanluonteisella kaupalla puolet viidestä metsätilasta 22000 euron kauppahinnalla. Luovutuksen käyväksi arvoksi oli lahjaverotuksessa vahvistettu 56128 euroa ja lahjan osuudeksi 34128 euroa. Vastikkeellinen osuus myydyn omaisuuden käyvästä arvosta oli 39,2 prosenttia. A oli käyttänyt metsävähennystä enemmän kuin 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta 56564,30 eurosta. Asiassa oli kysymys siitä, lasketaanko luovutusvoittoon eli tässä tapauksessa 173,21 euron luovutustappioon lisättävä metsävähennyksen määrä lahjanluonteisessa kaupassa koko hankintamenosta 56564,30 eurosta vai vastikkeellisen osan hankintamenosta 22173,81 eurosta. Hallinto-oikeus hyväksyi A:n valituksen ja lausui, että lahjanluonteisen kaupan vastikkeellisen osuuden hankintamenon laskemisesta on säädetty tuloverolain 47 §:n 5 momentissa, jonka mukaan vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta. Kun otetaan huomioon mainittu säännös, on myös myyntivoittoon lisättävää metsävähennyksen määrää laskettaessa käytettävä laskentaperusteena tuota vastikkeellisen osan suhteellista osuutta hankintamenosta eli 22173,21 euroa, josta laskien lisättävä 60 prosenttia on 13303,93 euroa. KHO hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Verovuosi 2009. Tuloverolaki 46 § 8 mom., 47 § 5 mom. ja 55 § KHO:2013:167 Elinkeinotulon verotus – Tappioiden vähentäminen – Omistajanvaihdos – Poikkeuslupa – Euroopan unionin oikeus – Valtiontuki Matkapuhelinteknologiaan liittyviä järjestelmiä kehittäneelle ja ylläpitäneelle P Oy:lle oli vahvistettu elinkeinotoiminnan tappioita verovuosilta 1998–2004. P Oy oli hakenut tuloverolain 122 §:n 3 momentin mukaista lupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta. Verovirasto oli hylännyt käyttölupahakemuksen ja hallinto-oikeus tästä päätöksestä tehdyn valituksen. Yhtiön hallintooikeuden päätöksestä tekemän valituksen johdosta KHO oli pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun valtiontukea koskevien unionin oikeuden määräysten tulkinnasta. KHO katsoi unionin tuomioistuimen tuomion C - 6/12 perusteella, ettei tappioiden käyttölupajärjestelmän soveltamiselle ollut unionin valtiontukia koskevista määräyksistä johtuvia esteitä. Asiassa ei ollut tarpeen arvioida sitä, onko käyttölupajärjestelmässä kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan mukaisesta valtiontuesta. Näin ollen ja kun tappioiden käyttämiselle tuloverolain 122 §:n 3 momentissa säädettyjen edellytysten katsottiin täyttyneen, asia palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys perusteluista 3–2. SEUT 107 ja 108 art Neuvoston asetus (EY) N:o 659/ 1999 1 art b alakohdan i alakohta Tuloverolaki 122 § 3 mom. Unionin tuomioistuimen tuomio C - 6/12 lain (EVL) 52 d §:ssä kuvatun mukaisena. KHO katsoi, että suunniteltuun liiketoimintasiirtoon tulee verotuksessa soveltaa EVL 52 d §:stä ilmeneviä periaatteita. Laki elinkeinotulon verottamisesta 52d § Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 24 artikla 2 kappale Ympäristöasiat KHO:2013:157 Maankäyttö ja rakentaminen – Yleiskaava – MU-merkintä – Pääkäyttötarkoitus – Kohtuullisuus – Toimenpiderajoitus – Maisematyölupa Rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja/tai ympäristöarvoja (MU), oli määrätty toimenpiderajoitus, jonka mukaan maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saanut suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Kun otettiin huomioon alueen maisemalliset arvot, ulkoilu- ja virkistyskäytön tarpeet sekä se, että maisematyölupa oli myönnettävä, mikäli toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa, kaavamerkintä ei ollut MUmerkinnän pääkäyttötarkoituksen vastainen eikä maanomistajan kannalta kohtuuton. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 § 4 mom., 43 § 2 mom., 128 § ja 140 § 1 ja 3 mom. KHO:2013:169 KHO:2013:163 Elinkeinotulon verotus – Sivuliike – Liiketoimintasiirto – Verosopimus – Syrjintäkielto Yhdysvaltalaisen A Inc.:n Suomen sivuliike on suunnitellut siirtävänsä kaikki varansa, velkansa ja varauksensa perustettavalle suomalaisosakeyhtiölle, joka antaisi A Inc.:lle vastikkeeksi liikkeelle laskemiaan uusia osakkeitaan. Liiketoimintasiirto toteutettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun 14 Hallintopakkoasia – Ympäristönsuojelulaki – Raskasaseammunnat – Puolustusvoimien toiminta – Luvanvaraisuus – Kohtuuton rasitus – Haitan tavanomaisuus – Paikalliset olosuhteet – Valitusoikeus – Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen X oli ympäristönsuojelulain nojalla tekemässään hallintopakkohake- Momentti 8_13.fm Page 15 Friday, November 22, 2013 9:05 AM pauskohtaisen arvioinnin perusteella KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen raskasaseammunnoille haettavan määräyksen kumoamista koskevalta osalta. KHO totesi, että myös raskasaseammunnoilta tuli edellyttää ympäristölupaa sen vuoksi, että toiminnasta saattoi kysymyksessä olevassa tapauksessa aiheutua naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, jonka vuoksi toiminnalle oli ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla haettava ympäristölupa. Euroopan ihmisoikeussopimus 8 art Ympäristönsuojelulaki 2 § 3 mom., 22 § 1 mom., 28 §, 35 § 4 mom., 84 § 1 mom., 91 §, 92 § 1 mom. ja 97 § Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 mom. 14 k. a alakohta ja 4b § KHO:2013:164 Ympäristölupa – Jätevedenpuhdistamo – Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta – Viemäriverkosto – Toiminnanharjoittajan vastuu Lupamääräys – Selvilläolovelvollisuus – Määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi – Sopimus Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeneen päätöksen mukaiset puhdistettavat jätevedet johdettiin viemäriliittymien omistajilta viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuina vesistöön. Luvansaaja ei omistanut tai hallinnut viemäriverkkoa, vaan viemäriverkko kuului neljälle erilliselle puhdistamoon jätevesiä johtaneelle kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeneeseen päätökseen oli sisällytetty lupamääräyksiä, jotka velvoittivat toiminnanharjoittajan huolehtimaan muun muassa siitä, että mainittujen vesihuoltolaitosten omistamaa tai hallitsemaa viemäriverkkoa hoidettiin ja käytettiin siten, että puhdistamolla saavutettiin paras mahdollinen puhdistustulos. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei voitu asettaa luvanhaltijalle velvoitteita, jotka kohdistuivat välittömästi muuhun toiminnanharjoittajaan. Sen vuoksi 15 KHO valitusten johdosta muutti lupamääräyksiä siten, että luvan haltijan oli huolehdittava siitä, että luvan haltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten väliset sopimukset olivat sellaiset, että ympäristöluvan mainittuja lupamääräyksiä voitiin noudattaa. Näin muutettujen viemäriverkkoa koskevien lupamääräysten tarkoituksena oli ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen varmistaa, että jätevesipuhdistamotoiminnan harjoittaja oli riittävästi selvillä viemäriverkon kautta puhdistamolle tulevien jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista seikoista. Muutetut määräykset olivat tarpeellisia luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvan vesistön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai selvittämiseksi. Muutetuilla lupamääräyksillä ei ollut annettu eikä ollut voitukaan antaa luvansaajalle niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla on. Muutetuilla määräyksillä ei myöskään ollut asetettu ympäristöluvan haltijaa vastuuseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen hoidon ja käytön valvontaan liittyvistä seikoista. Momentti muksessa vaatinut, että Helsingin kaupungissa Santahaminan saarella tapahtuvat puolustusvoimien raskasaseammunnat kielletään välittömästi. Hakemuksen johdosta ELY-keskus velvoitti puolustusvoimat hakemaan Santahaminan ampumaradoille ja raskasaseammunnoille ympäristölupaa. Hallinto-oikeus kumosi puolustusvoimien valituksesta velvoitteen siltä osin kuin puolustusvoimat oli velvoitettu hakemaan lupaa raskasaseammunnoille. Hallinto-oikeus totesi, ettei raskasaseammuntojen toteuttaminen aiheuttanut naapuruussuhdelain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä luvan hakeminen kyseiselle toiminnalle näin ollen ollut tarpeen. KHO tutki muiden ohella Helsingin ympäristölautakunnan valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kun otettiin huomioon hallintopakkohakemuksessa raskasaseammunnoista aiheutuvan melun vaikutusalueella asuvien ihmisten määrä ja melun voimakkuudesta saatu selvitys, se ettei ympäristölautakunnalle ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi hallintopakkohakemuksen johdosta ja että hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen johdosta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella oli yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi intressi valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä edellä mainitulta osin, oli ympäristölautakunnan valitus kysymyksessä olevassa asiassa tutkittava siitä huolimatta, ettei lautakunta ollut käyttänyt ympäristönsuojelulain 92 §:ssä tarkoitettua vireillepano-oikeutta. Arvioitaessa sitä, saattoiko toiminnasta aiheutua naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta oli otettava huomioon se, olivatko nykyinen toiminta ja haitta-alueen muuttuneet olosuhteet sellaisia, että toiminnasta aiheutuvaa haittaa voitiin pitää alueella tavanomaisena. Arvioinnissa oli myös otettava huomioon raskasaseammunnoista aiheutuvan melun voimakkuuden lisäksi melun luonne, toiminnan sijaintipaikka, häiriintyvän alueen laajuus ja häiriötä kokevien ihmisten määrä sekä toiminnan sijoittuminen hyvin lähelle tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta. Edellä mainittujen seikkojen ta- Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti 2 ja 5 kohta, 5 § 1 momentti, 43 § 1 momentti 1 ja 5 kohta, 47 § Vesihuoltolaki KHO:2013:166 Maankäyttö ja rakentaminen – Rakennuslupa – Käyttötarkoituksen muutos – Rakennuskielto – Poikkeamisen tarve Rakennuslupa oli myönnetty asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen myymälähuoneiston muuttamiseen kokoontumistilaksi. Oikeus myymälätilan käyttämiseen kokoontumistilana oli määräaikainen. Alueella oli voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskiellosta poikkeamisen tarvetta harkittaessa ei ollut merkitystä sillä, että hankkeella ei muutettu kysymyksessä olevan rakennuksen ulkoasua, rakenteita tai alueella voimassa olevan asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta. Poikkeamisen tarve ei riippunut myöskään siitä, oliko hankkeella etukäteen arvioituna erityiMomentti 8/2013 Momentti 8_13.fm Page 16 Friday, November 22, 2013 9:05 AM siä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Viimeksi mainittujen seikkojen merkitys arvioidaan poikkeamisharkinnan yhteydessä. VL:2013-88 Rakennuslupaa ei näin ollen olisi tullut myöntää ilman poikkeusta alueella voimassa olleesta rakennuskiellosta. Kysymys siitä, onko A:n krooninen poskiontelotulehdus ammattitautina korvattava sairaus. Kysymys myös vakuutusoikeuden päätöksen perusteluista. Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom., 125 § 3 ja 4 mom., 135 § 2 mom. ja 171 § 1 mom. KKO:N VALITUSLUVAT VL:2013-86 Yleisvaarallinen rikos – Tuhotyö – Törkeä tuhotyö Käräjäoikeus tuomitsi tulipalon rivitalossa sytyttäneen vastaajan törkeästä tuhotyöstä. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua ja tuomitsi vastaajan tuhotyöstä. Hovioikeus katsoi, ettei tulipalosta, jonka johdosta kaksitoista henkilöä oli ollut vakavassa hengen tai terveyden vaarassa, ollut näytetty aiheutuneen vakavaa hengen tai terveyden vaaraa suurelle ihmismäärälle. Kysymys törkeän tuhotyön tunnusmerkistön täyttymisestä. VL:2013-87 Perintökaari – Perinnönjako – Testamentti – Testamentista luopuminen – Sijaantulo Aviopuolisot olivat määränneet osan omaisuudestaan testamentilla yhdelle rintaperillisistään A:lle, joka oli perittävien kuoltua ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan testamenttiin. Kysymys siitä, oliko A:n jälkeläisten katsottava tulevan A:n sijaan testamentin saajina vai oliko perintö jaettava perillisten kesken, niin kuin testamenttia ei olisi ollutkaan. Tapaturmakorvaus Oikeudenkäyntimenettely – Tuomion perusteleminen VL:2013-89 Lunastuslaki – Lunastuskorvaus – Kohteenkorvaus Kysymys siitä, oliko maaoikeus korottanut lunastuskorvausta sellaisilta osin, joilta korvauksen korottamista ei ollut maaoikeuteen tehdyssä valituksessa vaadittu. VL:2013-90 Veropetos – Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräistä yhtiöistä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia. VL:2013-91 Veropetos – Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle ja B:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta sillä perusteella, että he olivat jättäneet ilmoittamatta eräistä yhtiöistä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta ja B:tä syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeistä veropetoksista. Kysymys siitä, voitiinko syytteet näiltä osin tutkia. VL:2013-92 Veropetos – Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta Toimitus: Carina Kåla Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä yhtiöstä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia. VL:2013-93 Tapaturmakorvaus Kysymys siitä, ovatko 22.5.2010 todettu aivoinfarkti ja näön osittainen menetys syy-yhteydessä A:lle 31.1.2010 sattuneeseen tapaturmaan. VL:2013-94 Ympäristörikos – Ympäristön turmeleminen Kysymys osakeyhtiön hallituksen jäsenen rikosoikeudellisesta vastuusta yhtiössä tehdystä ympäristörikoksesta. VL:2013-95 Ajokielto Kysymys siitä, tuleeko ajokieltoa määrättäessä ottaa vähennyksenä huomioon poliisin määräämä väliaikainen ajokielto, jos kuljettaja on väliaikaisen ajokiellon aikana ollut muusta syystä ajo-oikeutensa menettäneenä. VL:2013-96 Tuomioistuimen toimivalta – Yleinen tuomioistuin vai hallintotuomioistuin P oli toiminut kaupungin palveluksessa palomiehenä useiden peräkkäisten määräaikaisten työsopimukseksi nimettyjen sopimusten perusteella. Kysymys siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään P:n palvelussuhteen perusteella kaupunkiin kohdistamia vaatimuksia.
