erityisopetus - Matin ja Liisan koulu

Transcription

Matin ja Liisan koulun tiedotuslehti 2014-2015, vuosiluokat 1-9
Tiedote koteihin
lukuvuosi 2014-2015
vuosiluokat 1-9
http://www.matinjaliisankoulu.fi
1
KOULUN YHTEYSTIEDOT
Osoite:
Matin ja Liisan koulu
Koulukuja 14
73100 LAPINLAHTI
puhelimet (sähköpostiosoite suluissa)
040-4883 172
koulusihteeri Ilona Partanen (ilona.partanen@lapinlahti.fi)
040-4883 171
rehtori Markku Matilainen (markku.matilainen@lapinlahti.fi)
040-4883173
apulaisrehtori Sari Jokelainen (sari.jokelainen@lapinlahti.fi)
040-4883 177
Monitoimitalon opettajainhuone (1-6 lk)
040-4883 175
Sirenin opettajainhuone (7-9 lk)
040-4883 181
opinto-ohjaajaSari Kuutsa-Kettunen (sari.kuutsa-kettunen@lapinlahti.fi)
040-4883 332
terveydenhoitaja Satu Silvola (satu.silvola@lapinlahti.fi)
040-4883 713
laitosmies Markku Ruotsalainen (markku.ruotsalainen@lapinlahti.fi)
040-4883 185
Monitoimitalon keittiö
040-4883 188
oppilashuollon ohjaaja Kirsi Surma-aho (kirsi.surma-aho@lapinlahti.fi)
040-4883 182
koulupsykologi Katja Lampinen (katja.lampinen (@lapinlahti.fi)
040-4883 183
koulukuraattori Aki Mannila (aki.mannila@lapinlahti.fi)
Koulun kotisivu: http//www.matinjaliisankoulu.fi
Opettajien sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@lapinlahti.fi
SISÄLLYSLUETTELO
Yhteystiedot
Rehtorin puheenvuoro
Projektit
Juhlat
Lukuvuoden tyäöjat
Lukuvuoden jaksot
Tilat
Koulun henkilökunta
Henkilökunta
Tuntijako
Oppilasarviointi
Arvioinnin periaatteet
Arvioitavat oppiaineet
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Oppilaan itsearviointi
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan
arviointi
Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
Tukiopetus
Läksypaja
Erityisopetus
Oppilashuolto
Oppilaanohjaus
Oppilashuollon ohjaaja
2
3
3
3
3
4
5
6
7
8
8
9
12
12
12
14
Jopo opetus
Kouluterveydenhuolto
Suunterveydenhuolto
Koulukuraattori
Koulupsykologi
Perheneuvola
Lääkkeet ja koulu
Kouluruokailu
Tavoitteena – ketään ei kiusata
Liikenneturvallisuus
Koulukyydit ja älykortit
Vanhempainillat
Kotiintuloajat
Tekninen työ
Koulun vastuu oppilaiden tavaroista
Säilytyslokerot
Poissaolot
Liikuntatunnit
Työelämään tutustuttaminen (TET)
Kummioppilastoiminta
Yrittäjyyskasvatus yhteistyöprojekti
Tukioppilaat
Oppilaskunta
Matin ja Liisan koulun käytänteet
Valinnaisaineet
Ruokalan säännöt
Järjestyssäännöt
14
15
16
17
18
18
19
19
20
21
2
21
21
22
22
23
23
24
24
25
26
26
26
27
27
28
28
28
28
29
29
30
31
31
32
36
39
40
Lukuvuosi 2014-15 on jo hyvässä vauhdissa. Kuluva lukuvuosi tuo mukanaan joitakin
henkilömuutoksia. Kuvataiteen lehtori Hannu Turunen jäi eläkkeelle ja seuraajana toimii Jaana
Miettinen. Koulun hallinnossa tapahtuu myös muutoksia. Sivistyslautakunta valitsi Lapinlahden
lukion ja kuvataide lukion sekä Matin ja Liisan koulun rehtoriksi Juhani Sammallahden.
Käytännössä hän hoitaa syyslukukauden lukion rehtoraattia ja kevään 2015 aikana siirtyy myös
Matin ja Liisan koulun rehtoriksi nykyisen rehtorin siirtyessä eläkkeelle. Tarkkaa päivämäärää ei
ole vielä päätetty ja siitä ilmoitetaan myöhemmin.
Matin ja Liisan koulussa on lukuvuonna 2014-15 oppilaita 577, alakoulussa 302 oppilasta ja
yläkoulussa 275 oppilasta.
Toivotan kaikille - tasapuolisesti - menestystä tulevan lukuvuoden ahkerointiin.
Markku Matilainen
rehtori
PROJEKTIT, JOISSA KOULUMME MUKANA
KiVa koulu
Kiusaamisen vastustamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvä ohjelma. Siitä tarkemmin sivulla 25.
Yhteistyö Lapinlahden Yrittäjät Ry:n, MTK:n ja Lapinlahden 4H-yhdistyksen
kanssa
Matin ja Liisan koulun 8. ja 9. luokilla yrittäjyyskasvatusyhteistyöprojekti Lapinlahden yrittäjien
yhdistyksen kanssa. Tavoitteena on yrittäjyyden ja yritystoiminnan tiedottaminen oppilaille.
Yhteistyöprojektin ohjelma on tarkemmin sivulla 30.
JUHLAT
Matin ja Liisan koulussa järjestetään kaikille vuosiluokille yhteinen joulujuhla. Kevätjuhla on
erikseen vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9. Matin ja Liisan koulussa kunnioitetaan perinteitä
ja näin ollen juhlat voivat sisältää ilman eri ilmoitusta kulttuuriperinteeksi katsottavaa
uskonnollissävytteistä ohjelmaa (esim. joulujuhlassa jouluevankeliumi, seimikuvaelma,
jouluvirsi(ä) sekä keväällä suvivirsi)
LUKUVUODEN 2014-15 TYÖAJAT
Syyslukukausi 11.8.2014 - 20.12.2014 (89 työpäivää)
Kevätlukukausi 2.1.2015 - 30.5.2015 (98 työpäivää)
Lomat:
Syysloma 13.10. - 17.10.2014 (viikko 42)
Joululoma 21.12.2014 - 1.1.2015
Hiihtoloma 2.3. -6.3.2015 (viikko 10)
Pitkäperjantai pe 3.4.2015
II pääsiäispäivä ma 6.4.2015
Vappu pe 1.5.2014
Helatorstai to 14.5.2014
3
Matin ja Liisan koulu
I jakso 12.8.-1.10.
vko
33
34
35
36
37
38
39
40
11.8.-15.8.
18.8-22.8.
25.8.-29.8.
1.9.-5.9.
8.9.-12.9.
15.9.-19.9.
22.9.-26.9.
29.9.-1.10
II jakso 2.10-28.11.
40
41
42
43
44
45
46
47
48
2.10.-3.10.
6.10.-10.10.
13.10.-17.10.
20.10.-24.10.
27.10.-31.10.
3.11.-7.11.
10.11.-14.11.
17.11.-21.11
24.11.-28.11.
Lukuvuoden 2014-2015 jaksot, vuosiluokilla 1-9.
ma
ti
ke
to
pe
1
1
1
1
1
1
1
1
8
2
2
2
2
2
2
2
2
8
3
3
3
3
3
3
3
3
8
4
4
4
4
4
4
4
5
5
5
5
5
5
5
7
7
0 38
ma
ti
ke
to
pe
la
5
5
syysloma
5
5
5
5
5
5
8
0 37
la
1
syysloma
1
1
1
1
1
1
7
2
syysloma
2
2
2
2
2
2
7
3
syysloma
3
3
3
3
3
3
7
4
4
syysloma
4
4
4
4
4
4
8
III jakso 1.12.-3.2.
ma
ti
ke
to
pe
49
50
51
52
1
2
3
4
5
6
1
1
1
2
2
2
3
3
3
4
4
4
5
5
5
1.12.-5.12.
8.12.-12.12
15.12-20.12
22.12.-27.12.
29.12.-2.1.
5.1.-9.1.
12.1.-16.1.
19.1.-23.1.
26.1.-30.1.
2.2.-3.2.
1
1
1
1
1
8
3
3
3
3
4
4
4
4
5
5
5
5
5
7
7
8
1 38
ma
ti
ke
to
pe
la
1
1
1
hiihtoloma
1
1
1
1
7
2
2
2
hiihtoloma
2
2
2
2
7
3
3
3
3
hiihtoloma
3
3
3
3
8
4
4
4
4
hiihtoloma
4
4
4
4
8
5
5
5
5
hiihtoloma
5
5
5
pitkäperjantai
7
0 37
V jakso 7.4.-30.5.
ma
ti
ke
to
pe
la
15
16
17
18
19
20
21
22
2. pääsiäispäivä
1
1
1
1
1
1
1
7
2
2
2
2
2
2
2
2
8
3
3
3
3
3
3
3
3
8
4
4
4
4
4
helatorstai
4
4
6
5
5
5
vappu
5
5
5
5
8
6
1 38
36
187
38
38
37
37
2
6
7
8
9
10
11
12
13
14
4.2.-6.2.
9.2.-13.2.
16.2.-20.2.
23.2.-27.2.
2.3.-6.3.
9.3.-13.3.
16.3.-20.3.
23.3.-27.3.
30.3.-2.4.
7.4.-11.4.
14.4.-18.4.
21.4.-25.4.
28.4.-2.5.
5.5.-9.5.
12.5.-16.5.
19.5.-23.5.
26.5.-31.5.
yhteensä koko lukuvuosi
joululoma
joululoma
4
joululoma
joululoma
6
joululoma
joululoma
loppiainen
2
2
2
2
7
IV jakso 4.2.-2.4.
joululoma
joululoma
la
joululoma
TILAT
Kanslia:
Koulusihteeri 040-4883172
Rehtori 040-4883171
Apulaisrehtori 040-4883173
Monitoimitalo
1. kerros
puh.
M1, luokka 2c
M2, luokka 2b
M3, luokka 3b
M4, luokka 1c
M5, erityisopetus
M6, luokka 1a
M7, luokka 5a
M8, erityisopetus
M9, luokka 3-4e
M10A, luokka 2a
M10B, luokka 1b
M11, lukupaja 1-2lk
Liikuntasali
Opettajainhuone
Porina (ruokasali)
Laitosmies
040-4883 141
M12 luokka 5-6e
040-4883 142
M13, luokka 5b
040-4883 143
M14, luokka 4c
040-4883 144
M15, luokka 4b
040-4883 156
M16, ATK
040-4883 146
M17, luokka 3a
040-4883 147
M18, luokka 6b
040-4883 116
M19, luokka 6c
040-4883 125
M20, luokka 4a
040-4883 117
M21, luokka 6a
040-4883 118
M22, jakotila
040-4883 124
040-4883 186 tai 040-4883 187
040-4883 177 tai 040-4883 148
040-4883 185
040-4883 766
2. kerros
puh.
040-4883 152
040-4883 153
040-4883 154
040-4883 155
040-4883 123
040-4883 157
040-4883 158
040-4883 151
040-4883 126
040-4883 127
Sirènin talo
0. kerros
puh.
2. kerros
S01 kuvataide 040-4883 111
1.kerros
S11 040-4883 119
S12 kotitalous040-4883 112
S13 tekstiilityö040-4883 113
S14 kielet
040-4883 114
S15 kielet
040-4883 115
terveydenhoitaja040-4883 332
puh.
S21 äidinkieli
040-4883 121
S22 äidinkieli
040-4883 122
opettajainhuone 040-4883 175
kuraattori
040-4883 183
koulupsykologi 040-4883 182
opo
040-4883 181
opp.huollonohj. 040-4883 188
kanslia, rehtori
040-4883 171
kanslia, koulusihteeri 040-4883 172
apulaisrehtori
040-4883 173
Sirenin sali
3. kerros
S31 ATK
S32 kielet
S33 historia
S34 uskonto
S35 kielet
S36 äidinkieli
S37 EO
040-4883 131
040-4883 132
040-4883 133
040-4883 134
040-4883 135
040-4883 136
040-4883 137
D-talo
D1, biologia, maantieto
D3, fysiikka, kemia
D5, musiikki
D7, tekninen työ, 1-6
040-4883 161
040-4883 163
040-4883 165
040-4883 167
D2, biologia, maantieto
D4, fysiikka, kemia
D6, tekninen työ, 7-9
Tato-luokat (Rivitalo)
040-4883 168
040-4883 169
040-4883 178
5
puh.
040-4883 162
040-4883 164
040-4883 166
MATIN JA LIISAN KOULUN HENKILÖKUNTA
Opettajat
opettaja
Ainasoja Maija
Aulaskari Jaana
Haikarainen Elina
Hiekanmäki Irina
Jokelainen Sari
Juvonen Isabel
Kaikkonen Minna
Kaivo-oja Jyrki
Kaivo-oja Merja
Katainen Susanna
Kauppinen Veli
Kettunen Katja
Korhonen Elina
Korteslahti Niina
Kubin Aaro
Kuitunen Tuija
Kulju Jyrki
Kuutsa-Kettunen Sari
Kääriäinen Päivi
Lakaniemi Sari
Lietonen Helinä
Luomi Henna
Matilainen Markku
Mehtätalo Kati
Miettinen Jaana
Miettinen Pekka
Nissinen Sanna
Paldanius Niina
Paldanius-Kuosmanen Kaisa
Parviainen Mirja
Penninkilampi Ulla
Ratilainen Tuula
Repo Saara
Riekkinen Eeva
Rissanen Miia
Rossi Aki
Rossi Riitta
Saarimäki-Kauppinen Satu
Salmela Risto
Salo Tytti
Salonen Aimo
Salonen Maija
Savolainen Arja
Savolainen Ritu
Sinisalo Henna
Snellman-Kettunen Helena
Sutinen Jorma
aine
ohjausluokka
englanti 3-9 lk, virkavapaa
luokanopettaja
6c
englanti 4-9 lk,
7e
erityisopetus
apulaisrehtori, erityisluokanopettaja
englanti 3-9 lk, vs syyslukukausi
8d
luokanopettaja,
3a
luokanopettaja
5a
erityisluokanopettaja
5-6 lk
luokanopettaja
6b
tekninen työ 5-9 lk
8e
erityisopetus, virkavapaa
erityisopetus
3-4 lk
matematiikka, fysiikka, kemia
9e
matematiikka, fysiikka, kemia, vararehtori 7-9 lk, 9a
englanti 4-9 lk,
8d
liikunta
opo
kotitalous
luokanopettaja
1b
englanti, ruotsi
uskonto, historia
rehtori
äidinkieli ja kirjallisuus
9c
kuvataide 7-9 lk, englanti 4 lk
matematiikka, fysiikka, kemia
8c
historia ja yhteiskuntaoppi
9b
luokanoepttaja, virkavapaa
luokanopettaja, vararehtori, historia 7 lk 4a
luokanopettaja
4a
luokanopettaja
2b
biologia, maantieto, terveystieto
7a
luokanopettaja, kotitalous 7 lk
5b
musiikki, ilmaisutaito
8b
englanti, ruotsi
luokanopettaja
6a
erityisopetus
lukupaja
luokanopettaja
2c
matematiikka
luokanopettaja
1c
ATK, fysiikka, kemia, matematiikka
englanti, ruotsi
8a
luokanopettaja
2a
biologia, maantieto, terveystieto, virkavapaa
erityisopetus
tato
erityisopetus
tato
luokanopettaja
4c
6
Tolvanen Pirkko
Tuomainen Hanna
Törnqvist-Nevalainen Tiina
Varkoi Annukka
Vehkoja Riitta
Vikki Elina
Winberg Riitta
Väisänen Kaisa
luokanopettaja,
liikunta
luokanopettaja, terveystieto 7 lk
tekstiilityö, matematiikka
oppilaanohjaus 9lk
erityisopetus, 1-4 lk
1a
7b
3b
9d
Kanslia
Matilainen Markku, rehtori
Jokelainen Sari, apulaisrehtori
Partanen Ilona, koulusihteeri
Oppilashuoltohenkilöstö
Lampinen Katja, koulupsykologi
Mannila Aki, koulukuraattori
Silvola Satu, kouluterveydenhoitaja
Surma-aho Kirsi, oppilashuollonohjaaja
Koulunkäyntiavustajat
Muu henkilökunta
Airaksinen Aila, tato,
Hautala Aino, tato
Hiltunen Miia, 3-4 lk
Hynynen Tuula, 1-6 lk
Kemppainen Riitta, 3-4lk
Khodabin Farzad, mamu
Korhonen Heli, lukupaja
Kuosmanen Marketta (tato)
Marin Sirpa, tato
Pakarainen Irina, 7-9 lk, mamu,
Pirinen Kati, tato, virkavapaa
Riikonen Sanna, 4-6 lk
Soininen Kirsi, tato
Fomin Terttu, siistijä
Heikkinen Tarja, siistijä
Jäntti Seija, ravitsemistyöntekijä
Korhonen Kati, ravitsemistyöntekijä
Miromäki Riitta, ravitsemistyöntekijä
Nikkinen Terttu, siistijä
Pitkänen Irmeli, ravitsemistyöntekijä
Ruotsalainen Markku, laitosmies
Savolainen Helena, siistijä
Tenhunen Kirsi, siistijä
7
OPETUKSEN TUNTIJAKO
VUOSILUOKAT
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus........................
Englanti.................................................
Ruotsi....................................................
Matematiikka........................................
Ympäristöoippi, biologia, maantieto.....
Biolgia ja maantieto
Fysiikka, kemia....................................
Uskonto, elämänkatsomustieto.............
Historia ja yhteiskuntaoppi...................
Terveystieto..........................................
Musiikki................................................
Kuvataide..............................................
Kotitalous..............................................
Käsityö, tekninen työ, tekstiilityö..........
Liikunta.................................................
Oppilaanohjaus.....................................
Yhteisiä opintoja yhteensä................
Valinnaisaineita, ..............................
Kaikkiaan
1
7
4
2
1
1
1
2
2
20
-
2
7
4
2
1
1
1
2
2
20
-
3
6
2
4
3
1
1
2
2
3
24
-
4
6
2
4
2
1
2
2
2
3
24
-
20
20
24
24
5
4
2
4
2
1
2
-
2
2
-
2
3
-
24
24
6
4
3
4
2
2
1
2
2
2
2
24
24
7
3
3
2
3
2
2
1
2
0,5
1
2
3
3
2
0,5
30
0
30
8
4
3
2
3
2
3
1
2
1,5
2
0,5
24
6
30
9
3
3
1
4
3
2
1
3
1
2
1
24
6
30
Vuosiluokilla 1-6 biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian opetusta annetaan osana ympäristöopin
opetusta
Tuntijako on hyväksytty Lapinlahden sivistyslautakunnan kokouksessa 10.12.2013 §102.
OPPILASARVIOINTI
Kursiivilla oleva teksti on suora lainaus Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteista.
Oppilaan arviointi
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset
tehtävät.
Arviointi opintojen aikana
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin
oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa
oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös
oppilaan persoonallisuuden kasvua.
8
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön.
Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla.
Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa
kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja
ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta
ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan
suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti
sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän
osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus
oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on
arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä
osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiaine-kohtaiset arvioinnin periaatteet.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja
pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden
yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata
myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa
käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin
yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää
lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista
arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut
vuosiluokan tavoitteet hyväk-sytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään
opetussuunnitelmassa.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi
riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä
oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin
tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.
Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden
vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää
menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen
järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen
oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin
ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin
tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman
perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti
opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin
oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea
koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain,
arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
9
Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot,
päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamisja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon
oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
Koko kunnan perusopetuksen arvioinnin periaatteet
Arviointi perustuu opetushallituksen antamiin hyvän osaamisen kuvauksiin ja eri oppiaineiden
tavoitteisiin. Oppilas ilmaisee oppiaineeseen liittyvää osaamistaan kirjallisten tehtävien lisäksi
suullisella palautteella, tuotoksilla tai muulla tavalla.
Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan
realistinen kuva itsestään sekä antaa tietoa opintojen edistymisestä. Oppilaan pitäisi löytää omat
vahvuutensa ja omat oppimistapansa.
Opettaja ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua arvioinnin avulla. Hän seuraa, havainnoi ja
dokumentoi oppilaan opiskelua ja keskustelee oppilaan kanssa tämän edistymisestä.
Arviointipalautetta voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen todistusten lisäksi erilaisilla
tiedotteilla, arviointikeskusteluilla ja luokilla 7-9 jaksopalautteilla. Arvioinnin avulla opettaja tukee
oppilaan oppimisprosessia ja ohjaa häntä tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa.
Oppilaan arvioinnin kohteina ovat oppilaan osaamisen lisäksi edistyminen ja työskentelytaidot sekä
käyttäytyminen.
Oppilaille annetaan lukuvuodessa kaksi todistusta. Syyslukukauden päättyessä annetaan
välitodistus. Kevätlukukauden päätteeksi annetaan oppilaalle lukuvuositodistus.
Vuosiluokat 1-2
Vuosiluokilla 1-2 äidinkielessä ja matematiikassa käytetään osa-alueittain oppilaan tasoa kuvaavaa
sana-arviointia. Arviointia tuetaan sanallisella arvioinnilla.
Muissa aineissa on maininta “olet hyväksytysti osallistunut seuraavien aineiden opetukseen” ja tätä
voidaan tukea sanallisella arvioinnilla.
Lisäksi
arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja
työskentelytaitoja sanallisesti. Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä.
Vuosiluokka 3
3. vuosiluokalla arvioidaan äidinkieli ja matematiikka numeroin ja lisäksi numeroarviointia näissä
aineissa voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Englannissa arviointi annetaan oppilaan tasoa
kuvaavalla sana-arvioinnilla, jota voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Työskentelytaidot
arvioidaan sanallisesti. Käyttäytyminen arvioidaan numeroarviointina ja sitä voidaan tukea
sanallisella arvioinnilla. Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä.
Vuosiluokat 4-9
Vuosiluokilla 4-9 on arviointi kaikissa yhteisissä oppiaineissa ja vähintään kahden
vuosiviikkotunnin laajuisissa valinnaisaineissa numeroarviointina. Sanallista arviointia voidaan
käyttää arvioinnin tukena kaikissa aineissa ja kaikilla vuosiluokilla.
Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 4-9 numeroarviointina. Niitä voidaan tukea sanallisella
arvioinnilla.
Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaisaineet arvioidaan skaalalla hyväksytty - hylätty.
Sen lisäksi niistä voi antaa sanallisen arvioinnin.
Todistukseen merkitään oppilaan poissaolotuntimäärä.
10
Numeroarvosanat ovat:
10
9
8
7
6
5
4
(erinomainen)
(kiitettävä)
(hyvä)
(tyydyttävä)
(kohtalainen)
(välttävä)
(hylätty)
Annettavien arvosanojen kriteerit
10 (erinomainen)
Oppilas ylittää lähes kaikissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen
edellyttämää osaamista.
9 (kiitettävä)
Oppilas ylittää useissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen
8 (hyvä)
Oppilas osoittaa oppiaineeseen opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen
7 (tyydyttävä)
Oppilas osoittaa useissa osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen
6 (kohtalainen)
Oppilas osoittaa joissakin osioissa opetushallituksen määräämää hyvän osaamisen kuvauksen
5 (välttävä)
Oppilas pystyy osoittamaan vain jossakin määrin ja joissakin osioissa opetushallituksen määräämää
hyvän osaamisen kuvauksen edellyttämää osaamista.
4 (hylätty)
Oppilas ei ole saavuttanut välttävän arvosanan kriteerejä.
Jos 7.-9. vuosiluokan oppilas saa lukuvuoden aikana hylätyn arvosanan, on hänelle lukuvuoden
aikana järjestettävä mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksytyt tiedot ja taidot hylätyssä
aineessa.
Perusopetusasetuksen 11§2 momentin mukaan oppilas voidaan jättää luokalleen, mikäli oppilaan
yleisen koulumenestyksen vuoksi sitä on pidettävä tarkoituksen mukaisena. Lapinlahdella tämä
edellyttää huoltajan pyyntöä ja sen jälkeen opettajakunta päättää mahdollisesta luokallejätöstä.
11
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun
ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja
luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin
fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto
jokainen erikseen.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana
ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan
taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon
myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.
Lapinlahdella oppilaan työskentelytaitojen arvioinnissa painotetaan vastuullisuutta ja
yhteistyötaitoja. Työskentelytaitoja arvioidaan erillisinä todistukseen vuosiluokilla 1-3.
Vuosiluokilla 4-9 työskentelytaitojen arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin. Työskentelyn
arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Se kohdistuu oppilaan taitoon
suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään ja toimintaansa. Työskentelyn arvioinnin
pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Se määrittelee kansallisen tason hyvälle
osaamiselle, ja sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja
ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat
opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen
tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Käyttäytymisen arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet:
- käyttäytyminen toisia ihmisiä kohtaan
- kielenkäyttö, käyttäytyminen oppitunneilla
- järjestyssääntöihin suhtautuminen
- rehellisyys ja luotettavuus
Vuosiluokilla 1-2 käyttäytymistä ei arvioida numeroin ja vuosiluokilla 3-9 käyttäytyminen
arvioidaan numeroin, jota 3-6. vuosiluokalla voidaan tukea sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla
7-9 jokainen opettava opettaja antaa oman numeroarvionsa. Näistä numeroarvioista lasketaan
matemaattinen keskiarvo. Opettajakunnan päätöksellä voidaan poiketa näin saadusta numerosta.
Lisäksi voidaan vuosiluokilla 7-9 käyttää sanallista arviointia.
Käyttätymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikätaso.
Erinomainen (10)
- pysyvästi myönteinen asenne koulutyöhön
- heikompia auttava ja pystyy kannustamaan toisia samansuuntaiseen käyttäytymiseen
- kielenkäyttö ja tavat ovat kohteliaita toisia henkilöitä kohtaan
- edistää aktiivisesti työrauhaa
- ymmärtää yhteisön sääntöjen merkityksen ja noudattaa niitä
- oppilas on ehdottoman rehellinen ja luotettava
- osallistuu aktiivisesti yhteiseen toimintaan koulussa
12
Kiitettävä (9)
- myönteinen asenne koulutyöhön
- on muita kannustava ja auttava
- kielenkäyttö on asiallista
- ottaa toiset huomioon
- oikeudenmukainen
- tervehtii ja käyttäytyy kohteliaasti kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohtaan
- suorittaa hyvin annetut tehtävät
Hyvä (8)
- oppilas huomioi toiset ihmiset
- kielenkäyttö on asiallista
- käyttäytyminen oppitunneilla on asiallista
- noudattaa yleensä koulun sääntöjä
- pyrkii aktiivisesti parantamaan käyttäytymistään
- oppilas on luotettava
- huomioi ja tukee henkilökuntaa
Tyydyttävä (7)
- oppilas ei aina huomioi toisia ihmisiä
- oppilaan kielenkäyttö ei aina ole asiallista
- oppilas häiritsee joskus toisten työskentelyä
- oppilas rikkoo joskus koulun sääntöjä
- joitakin rangaistuksia
- oppilas yrittää parantaa käyttäytymistään
Kohtalainen (6)
- käyttäytyminen toisia kohtaan epäasiallista, (esim. joskus väkivaltaista käyttäytymistä)
- kielenkäyttö epäasiallista
- oppilaan käyttäytyminen oppitunnilla estää toisten työskentelyä
- välinpitämätön koulun sääntöjen suhteen, useita rangaistuksia
- epäluotettava, esiintyy koulupinnausta
Välttävä (5)
- kiusaa toisia oppilaita, häiriökäyttäytyminen yleistä, (esim. toistuvasti väkivaltaista
käyttäytymistä)
- kielenkäyttö rivoa
- estää luokan työskentelyn läsnäolollaan
- piittaamaton koulun järjestyssäännöistä, runsaasti rangaistuksia (osin suorittamatta )
- epärehellinen
- toistuvaa koulupinnausta
Hylätty (4)
- erikoistapauksissa opettajakunnan päätöksellä
- oppilas ei ole ojennettavissa koulun keinoin
- laiminlyö täysin koulutyön
13
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja
opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva
oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii
myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse
opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä
arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista
oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti
osaamistaan ja oppimistaan.
Itsearviointi voi olla suullista tai kirjallista. Itsearvioinnilla oppilasta kannustetaan asettamaan omia
tavoitteitaan sekä seuraamaan ja arvioimaan itselleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista.
Itsearvoinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Oppilaalle
on annettava lukuvuoden aikana tilaisuuksia arvioida omaa suoritustaan ja itseään sekä saada
palautetta itsearvoinnista. Itseraviointikysely tehdään vuosiluokkien 2., 5. ja 8. oppilaille ja heidän
huoltajilleen vuosittain kevätlukukauden aikana (ennen hiihtolomaa).
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee
ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla
oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että
oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia
arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä
osaamisesta.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että
oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa,
arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin
oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän
osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan
käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen
perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan
henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin
tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen
taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamisja oppimisprosessiin,
sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman
tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
14
Huoltajan oikaisupyyntö oppilaan opinnoissa etenemisen arvioinnista, vuosiluokalle
jättämisestä tai päättöarvioinnista
Jos perusopetusasetuksen (852/1998) 19§ 1 momentin mukainen oikaisupyyntö oppilaan
arvioinnista tehdään, tulee rehtorin ja oppilaan opettajien yhdessä tehdä päätös uudesta arvioinnista
kahden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
YLEINEN TUKI
Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina
työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden
edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja
yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata
mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät
oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.
Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden
huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää
toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita
tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä
huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta
opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden
itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa
opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.
Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi
ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki
rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa
oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä,
opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden
järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää
myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata
opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen
siirtymistä.
Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja
aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne
osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
Lapinlahden kunnassa oppilaan tarvitsema tuen tarve kartoitetaan ja järjestetään mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Pääpaino on yleisen tuen antamisessa. Yleisen tuen muotoja ovat kodin ja
koulun välinen yhteistyö, opettajien välinen yhteistyö, eriyttäminen, tukiopetus, joustavat
opetusjärjestelyt, osa-aikainen erityisopetus, opiskelun ohjaus, avustaja- ja tulkitsemispalvelut,
apuvälineet, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Edellä mainittujen lisäksi voi
koulukohtaisesti olla myös muulla tavoin järjestettyjä tukitoimia, esim. läksypaja.
15
TEHOSTETTU TUKI
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen
tuki ei riitä.
Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan
vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan
suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien
kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.
Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta
erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa
oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen
yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön
merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä
vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten
tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen
kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja
koulutyöstä.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen
aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan
vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.
Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan
•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
•• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
•• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
•• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla
tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja
etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista,
arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen
kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä
tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä
voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen
tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä
tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen
oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki
kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.
Mikäli oppilaalle annettu yleinen tuki osoittautuu riittämättömäksi, käynnistetään prosessi hänen
siirtämisekseen tehostetun tuen piiriin. Oppilaan siirtyessä tehostetun tuen piiriin hänelle laaditaan
oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laativat Lapinlahden
kunnassa voimassa olevalle lomakkeelle oppilaan opettajat yhteistyössä. Alakoulussa päävastuu
pedagogisen arvion laatimisesta on luokanopettajalla ja yläkoulussa luokanvalvojalla tai opintoohjaajalla. Päävastuullinen henkilö on yhteydessä oppilaaseen ja hänen huoltajaansa. Tarvittaessa
pedagogisen arvion laatimisessa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Pedagogisen arvion
16
käsittelee moniammatillinen ryhmä, joka koostuu alakoulussa luokanopettajasta, erityisopettajasta,
(vara)rehtorista ja tarvittaessa muista asiantuntijoista. Yläkoulussa ryhmä koostuu luokanvalvojasta
tai opinto-ohjaajasta, erityisopettajasta, (vara)rehtorista ja tarvittaessa muista asiantuntijoista.
Moniammatillisen käsittelyn jälkeen tehtävän oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa se opettaja,
jonka oppiaineessa oppilas tarvitsee lisätukea. Tarvittaessa opettaja saa tukea erityisopettajalta ja
opinto-ohjaajalta.
Oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin vaatii pedagogisen arvion, joka käsitellään
moniammatillisessa ryhmässä. Sen jälkeen siirtyminen yleisen tuen piiriin käsitellään yhteistyössä
oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.
ERITYINEN TUKI
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden
saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen
perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat
perusopetuksen kaikki tukimuodot.
Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että
oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen.
Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan
edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan
ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös
tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta
merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee
päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä
muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.
Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai
perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen
antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta
ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan
erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana
ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan
tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja
tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys.
Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai
työntekijä hankkii
•• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
•• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn
selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden
kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan
pedagogiseksi selvitykseksi.
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
•• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
•• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
17
•• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
•• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja
muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä
materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen
päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai
lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa
hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan
oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää
huoltajan luvalla.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen
tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli
tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että
oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas
siirtyy saamaan tehostettua tukea.
Mikäli oppilaalle annettu tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi, käynnistetään prosessi hänen
siirtämisekseen erityisen tuen piiriin. Tämän mahdollistamiseksi tulee oppilaasta laatia pedagoginen
selvitys. Sen laatimisesta on päävastuussa erityisopettaja, joka hankkii tarvittavat selvitykset
oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta sekä moniammatilliselta ryhmältä. Laaditun
pedagogisen selvityksen perusteella tehdään hallinnollinen päätös oppilaan siirtämisestä erityisen
tuen piiriin. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa.
Erityisen tuen päätöksen tekijä määritellään Lapinlahden kunnan johtosäännössä.
Oppilaan siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin vaatii päivitetyn pedagogisen selvityksen, joka
käsitellään moniammatillisessa ryhmässä. Käsittelyn jälkeen hallinnollinen päätös siirtymisestä
takaisin tehostetun tuen piiriin tehdään Lapinlahden kunnan johtosäännön mukaan.
TUKIOPETUS
Tukiopetusta annetaan tilapäisiin oppimisvaikeuksiin. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa
tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan anta koulupäivän aikana tai koulupäivän jälkeen tai ennen
koulupäivää. Tukiopetuksen antamisesta päättää opettaja. Tukiopetusta voi antaa myös
koulunkäyntiavustaja opettajan ohjauksessa.
LÄKSYPAJA
Koulu tarjoaa oppilaille tehostettua tukea opiskelutaitojensa harjoittelemiseen Läksypajan
muodossa. Sinne voivat tulla opiskelemaan oppilaat, joille opettajat sitä suosittelevat tai joiden
vanhemmat sitä toivovat. Lisäksi tervetulleita ovat oppilaat, joiden läksyjenteko ei kotona onnistu
tai joille on kertynyt paljon tekemättömiä läksyjä esim. sairastamisen vuoksi. Lomien vuoksi
tekemättä jääneitä tehtäviä ei kuitenkaan tehdä Läksypajassa. Läksypaja pidetään lv 2014-15
alakoululaisille. Läksypajan ajoista opettajat tiedottavat jaksoittain.
18
ERITYISOPETUS
Matin ja Liisan koulussa on seuraavat toiminnot tukemassa oppimisvaikeuksissa selviämistä:
Lukupaja 1-2. luokkalaisille, opettajana Riitta Rossi, puhelin luokkaan 040-4883 124
3-4 luokka, opettajana Elina Korhonen, puhelin luokkaan 040-4883 125
5-6 luokka, , opettajana Merja Kaivo-oja, puhelin luokkaan 040-4883 152
7-9 luokka, opettajina Irina Hiekanmäki ja Sari Jokelainen, puhelin luokkaan 040-4883 137
Toiminta-alueittain tapahtuva opetus, opettajina Henna Sinisalo puhelin luokkaan 040-4883 168
ja Helena Snelman-Kettunen, puhelin luokkaan 040-4883 178
Luokatonta erityisopetusta antavat:
Kaisa Väisänen, luokat 1-4, puhelin luokkaan 040-4883 156
Irina Hiekanmäki, luokat 5-9, puhelin luokkaan 040-4883 137
Sari Jokelainen, puhelin 040-4883 173
OPPILASHUOLTO
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät
opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat
kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille.
Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea.
Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.
Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä
ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta
kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen
huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja
kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää
kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia
sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan
huomioon koulun arjessa.
Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen,
tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan
mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset
terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista
tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja
toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen
oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin
muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.
Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon.
Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon
kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja
kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain
mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän
osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun
oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa
siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.
Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi
oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä,
keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten
poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvissä kysymyksissä.
19
Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että
yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön
yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessayhteistyössä. Tällöin
oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta
koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa.
OPPILASHUOLTO - OPPILAAN HYVÄKSI
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa (Perusopetuslaki 26§ 1 mom.) ja koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja
vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun oppilashuollolla
tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tavoitteisiin
pyritään yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon,
sosiaalityön ja perheneuvolan kanssa.
Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Sillä tuetaan välittämisen,
myönteisen vuorovaikutuksen ja varhaisen puuttumisen kulttuuria kouluyhteisössä sekä
varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään
ehkäisemään, tunnistamaan ja puuttumaan oppimisen esteisiin, oppimisvaikeuksiin sekä muihin
ongelmiin.
Oppilashuoltotyössä noudatetaan salassapitoa koskevia säädöksiä. Lastensuojelulaki velvoittaa
tietyillä ehdoilla tekemään lastensuojeluilmoitus.
Matin ja Liisan koulun 7-9 luokkalaisten moniammatilliseen ryhmän kokoonpano vaihtelee
käsiteltävien asioiden mukaan. Lisätietoja saa apulaisrehtorilta, opinto-ohjaajilta, psykoterapeutilta,
oppilashuollon ohjaajalta, koulukuraattorilta tai opettajilta.
OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjauksen tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita niin, että jokainen koulumme
oppilas selviää mahdollisimman hyvin perusopinnoissaan ja kykenee tekemään itselleen sopivia
koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja.
Oppilaanohjausta toteutetaan oppitunneilla ja henkilökohtaisena ohjauksena. Oppitunteja, joilla
käsitellään itsetuntemusta, opiskelutekniikkaa sekä jatko-opintoja, on kaikilla luokka-asteilla ja
tämän lisäksi oppilaanohjaaja keskustelee tarvittaessa 7. – 8. luokkien oppilaiden kanssa opintojen
sujumisesta ja 9. luokan oppilaiden kanssa jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvistä asioista.
Yhdeksänsillä luokilla ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta on tehostettu siten, että luokkaohjausta
ja henkilökohtaista ohjausta pitää kaksi opinto-ohjaajaa (Sari-opo ja Riitta W. lukion opo).
Oppilaanohjaustyötä tekevät opinto-ohjaajien ja oppilashuollon ohjaajan lisäksi koko koulun
henkilökunta. Luokanohjaajien roolia on lisätty ja heille on varattu mahdollisuus pitää
luokanohjaajan oppitunteja tarpeen mukaan.
Opinto-ohjaajan työhön sisältyy oppituntien lisäksi työelämään tutustuttamisen (TET)
järjestäminen, kummiyritys- ja –oppilastoiminnan organisointia, erilaiset tiedotustehtävät sekä
yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, koulu- ja
työvoimaviranomaisiin, oppilaitoksiin ja muihin yhteistyötahoihin. Lisätietoja TETistä löytyy
sivulta 30.
Opinto-ohjaajat: Sari Kuutsa-Kettunen 7, 8 ja 9 luokat, puh. 040-488 3181
Riitta Winberg 9. lk:ien lukio-opinnoista kiinnostuneet, puh. 040-488 3241
20
Oppilashuollon ohjaaja
Oppilashuollon ohjaajan (OHO:n) tehtävä koululla on olla ”korvana” silloin kun nuori haluaa puhua
asioista jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen ja heidän
kanssaan käytävät keskustelut, ohjaus, neuvonta ja jatko-ohjaus ovat oleellinen osa työtä. OHO
toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajien, kouluyhteisön ja oppilashuoltoryhmän kanssa. OHO
on yksi Ki-Va tiimin jäsenistä.
Toivottavasti kynnys astua Kirsin Boxiin tai soittaa olisi mahdollisimman matalalla oppilaalla,
vanhemmalla ja opettajalla. Tärkeätä on hoitaa haastavat asiat silloin kun ne ovat vielä pieniä ja
helpommin hoidettavissa. Nuorelle on tärkeää tulla kuulluksi, kokea hyväksyntää ja tuntea, että voi
vaikuttaa omaan elämäänsä. Se antaa nuoren elämälle kantavat siivet.
Jopo-opetus
JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen tapa suorittaa peruskoulun yläluokat.
Tavoitteena on tukea monipuolisesti nuoria ja ehkäistä ongelmia puuttumalla niihin varhaisessa
vaiheessa. JOPO- toiminnassa kehitetään nuorille yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä
opetusjärjestelyitä, toiminnallisia ja työpainotteisia opetus- ja työmuotoja. Lisäksi nuorelle annetaan
kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja, yhteistyö perheen kanssa on merkittävää. Opetus
toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti Jopo- oppilas opiskelee
oman luokan mukana yleisopetuksen ryhmässä. Työpaikkaopiskelu perehdyttää työelämään ja
auttaa löytämään itselle sopiva ammattiala tai koulutusvaihtoehto peruskoulun jälkeen. Muita
oppimisympäristöjä ovat esim. leirikoulu, tutustumiskäynnit ja oppilaitosvierailut.
Työssäoppiminen antaa osaltaan nuorelle monipuolisen mahdollisuuden toteuttaa omia
vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä koulun
opettajien ja työpaikkaohjaajien kanssa.
Jopo- opetuksesta Matin ja Liisan koulussa vastaa oppilashuollon ohjaaja Kirsi Surma-aho.
KOULUTERVEYDENHUOLTO
Matin ja Liisan koulun kouluterveydenhoitajana toimii Satu Silvola ja koululääkärinä Mari
Lappalainen. Terveydenhoitaja on koululla päivittäin ja hän on tavattavissa ilman ajanvarausta
arkiaamuisin klo 8-9. Silloin oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus tulla tapamaan
terveydenhoitajaa ilman erillistä ennakoivaa yhteydenottoa. Koululääkäri on koululla ainoastaan
luokkakohtaisia terveystarkastuksia tehdessään eikä hänellä ole varsinaista sairasvastaanottoa.
Terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan koululaiset seuraavan suunnitelman mukaan:
Syyslukukaudella 2.5.6.ja 7. luokkalaiset, kevätlukukaudella 3.4. ja 8. luokkalaiset
Koululääkäri tarkastaa ensimmäisen, viidennen ja yhdeksännen luokan oppilaat jolloin on ns. laaja
terveystarkastus. Ennen viidennen ja kahdeksannen luokan terveydenhoitajan tapaamista lähetämme
oppilaalle ja vanhemmille terveyskyselyjä täytettäväksi. Yhdeksännen luokan tarkastuksen
yhteydessä annetaan nuorison terveystodistus. Todistus on voimassa viisi vuotta. Mikäli
kahdeksannen luokan oppilas tarvitsee lääkärintodistuksen mopokorttia varten, pyrimme
järjestämään lääkärintarkastusajan ja antamaan nuorison terveystodistuksen jo kahdeksannella
luokalla. Oppilaat saavat dtap-tehosterokotteen (kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä) yleensä
tämän lääkärintarkastuksen yhteydessä. Tällöin oppilasta ei kutsuta enää yhdeksännellä luokalla
lääkärintarkastukseen.
Sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastuksista ilmoitetaan huoltajille etukäteen oppilaiden
kautta. Vanhemmat ovat tervetulleita lapsensa kaikkiin terveystapaamisiin.
Yhteistyöterveisin Satu Silvola
terveydenhoitaja
puh. 040-4883332, satu.silvola@lapinlahti.fi, tai Wilman kautta
21
Mari Lappalainen
koululääkäri
SUUN TERVEYDENHUOLTO lukuvuonna 2014-2015
Koululaiset kutsutaan terveyskeskuksen hammashoitoon pääasiassa koulutyön aikana. Mikäli
hoitoja tulee runsaasti, ne pyritään toteuttamaan koulutyön ulkopuolella. Särkypäivystys
järjestetään ma – pe klo 8 – 14.00 ajanvarauksella ja puh. 040-4883561.
Hoitavat hammaslääkärit luokittain:
¤ 7 lk (2001 –synt.) hml Katriina Huttunen puh. 040-4883571. Ko. ikäluokasta tarkastetaan vain
ns. riskiryhmäläiset. Kaikille 7. luokkalaisille järjestetään lukuvuoden aikana yksilökohtainen
käynti suuhygienistille – aiheena mm. ravinto, juomat, tupakka.
¤ 8 lk (2000 –synt.) hml Risto Mannberg, puh. 040-4883574. Ko. ikäluokka kutsutaan
tarkastukseen kevätlukukaudella. Ajat lähetetään kotiin.
¤ 9 lk (1999–synt.) hml Marja-Liisa Lappalainen, puh. 040-4883573. Ko. ikäluokasta tarkastetaan
ns. riskipotilaat joko hml/shg. Ajat lähetetään kotiin.
Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään yli 15-vuotiailta 36,20 euroa. Ilmoita esteestä
ajoissa!
Terveyskasvatuksesta vastaa suuhygienisti Anita Tegelberg, puh. 040-4885377.
Lukuvuoden aikana järjestetään hammashoidon terveyskasvatusopetusta jokaiselle luokkatasolle
Koulukuraattori
Koulukuraattori kuuluu koulun opiskeluhuollon henkilöstöön, jonka tehtävänä on oppilaiden
hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen.
Koulukuraattorin keskeisimpiä työmuotoja ovat keskustelut ja tapaamiset oppilaiden, vanhempien,
opettajien ym. lasten ja nuorten elämään liittyvien henkilöiden kanssa sekä erilaiset oppitunnit,
harjoitteet ja ryhmät.
Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa kouluun, kotiin ja vapaa-aikaankin liittyvissä
kysymyksissä – niin oppilaat kuin vanhemmatkin!
Yhteyden saa parhaiten puhelimella tai koulun wilman kautta.
Koulukuraattorin työhuone S23 löytyy Sirenin rakennuksen toisesta kerroksesta.
Aki Mannila
koulukuraattori, Lapinlahti
p. 040 488 3183
aki.mannila@lapinlahti.fi
22
Koulupsykologi
Koulupsykologi auttaa oppilaiden koulunkäyntiin, oppimiseen, kasvuun ja kehityksen liittyvissä
asioissa. Palvelu on tarkoitettu kaikile 1.-9. luokan oppilaille.
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi seuraavissa asioissa:
- oppimisen vaikeudet
- keskittymisen vaikeudet
- koulumotivaation pulmat
- jännittäminen, koulustressi
- ongelmat kaverisuhteissa, yksinäisyys
- itsetuntoon liittyvät asiat
- kriisit tai elämänmuutokset
Koulupsykologin työmuotoja ovat muun muassa oppilaiden tuen tarpeen arviointi, tarvittaessa
psykologiset tutkimukset (esimerkiksi oppimisvaikeuksien arvioimiseksi), neuvottelut oppilaan,
huoltajien ja opettajien kanssa, tukikeskustelut ja luokkatyöskentely. Koulupsykologi osallistuu
tiiviisti oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltaja, opettaja tai toinen oppilashuollon
työntekijä. Oppilaan ohjautuessa koulupsykologille koulun henkilökunnan aloitteesta, on ohjaaja
henkilö ensin yhteydessä huoltajiin ja pyytää heiltä suostumuksen ohjaukseen. Huoltajat ovat aina
mukana lastansa koskevien tukitoimien suunnittelussa.
Koulupsykologin työhuone on Matin ja Liisan koululla Sirenin rakennuksessa 2. kerroksessa (S23).
Yhteydenotot puhelimitse tai Wilman kautta
Katja Lampinen
koulupsykologi
p. 040 488 3182
PERHENEUVOLA
Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä
perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Työmenetelminä ovat tutkimus, ohjaus ja neuvonta sekä
tuki- ja terapiakäynnit yksilöille, pareille ja perheille. Perheneuvolassa työskentelee psykologi,
sosiaalityöntekijä ja konsultoiva lastenpsykiatri sekä perhe- ja mielenterveysneuvolan yhteinen
esimies
Vanhemmat voivat olla perheneuvolaan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Keskustelut ovat
luottamuksellisia ja maksuttomia. Vanhemman luvalla teemme yhteistyötä lapsen asioissa koulun/
päivähoidon, kouluterveydenhuollon/ neuvolan, sosiaalitoimen tai muiden lapsiperheiden kanssa
työskentelevien kanssa.
Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä:
- jos haluat keskustella lapsesi kehitykseen, kasvatukseeen tai vanhemmuuteen liittyvistä
asioista
- jos olet huolissasi lapsen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista (esim. keskittymisvaikeudet,
pelot, pulmat kaverisuhteissa tai alakuloisuus)
- jos tarvitset tukea parisuhteen ongelmissa tai perheen kriisitilanteissa
- jos perheessänne harkitaan eroa tai perheesi tarvitsee tukea erosta selviämiseen
Perhe- ja mielenterveysneuvola. Asematie 4 (Lapinlahden kunnantalon 2. krs).
Soittoajat maanantaisin ja torstaisin klo 10-11.
Sosiaalityöntekijä Tarja Roivainen p. 040 488 3346 tarja.roivainen@lapinlahti.fi
Esimies Piia Korhonen p. 040 488 3473 piia.korhonen@lapinlahti.fi
23
LÄÄKKEET JA KOULU
Johtava lääkäri Aino Huovinen
Sivistystoimenosastopäällikkö Antti Jokikokko
25.9.2009
Ohje koskee oppilaitten lääkeasioita kouluaikana.
Osa oppilaista tarvitsee lääkkeitä sairauden hoitoon. Monien lääkkeitten otto on mahdollista
ajoittaa oppilaan vapaa-ajalle niin, että lääkkeitten kouluun tuominen ei ole tarpeellista. Aina kun
mahdollista, näin tulee toimia.
Tavallisimpia kouluikäisten lääkehoitoa vaativia sairauksia ovat diabetes ja astma. Kaikista
oppilaitten sairauksista koululla ei ole edes tietoa.
Koulu ei pääsääntöisesti säilytä oppilaitten lääkkeitä. Mikäli oppilaalla kuitenkin on jokin
välttämätön lääkitys, esim. kohtauslääkitys, voi oppilas itse säilyttää yhtä annosta vastaavaa
määrän. Opettajan on hyvä tietää oppilaalla koulussa mukana olevista lääkkeistä.
Säännöllinen oppilaan lääkehoito ei pääsääntöisesti ole koulun tehtävä. Esim. diabetesta
sairastava lapsi saattaa kuitenkin tarvita avustusta verensokeriseurannassa ja insuliinin
annostelussa. Tällöin lapselle nimetään koululla henkilö, joka vastaa hoidon seurannasta
diabeteshoitajan ohjeitten mukaisesti. Lääkehoidon antaminen ei kuulu opettajan toimenkuvaan.
Opettajalle voidaan tehtävä antaa vain hänen suostumuksellaan.
Toisinaan lääkehoito on osa tarvittavaa ensiapua. Huoltajan velvollisuus on kertoa tällaisesta
ensiavun tarpeesta opettajalle ja opettajalla on tarpeen vaatiessa velvollisuus antaa ensiapua omien
taitojensa ja annettujen ohjeitten mukaisesti – myös lääkinnällistä ensiapua.
KOULURUOKAILU
Perusopetuslaki 31 § 2. momentti.
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja
ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.
Matin ja Liisan koulun ruokailu tapahtuu Porinassa (Monitoimitalon ruokasali).
Erityisruokavaliota tarvitsevat oppilaat ovat saaneet erityisruokavaliolomakkeen luokanohjaajalta
ensimmäisenä koulupäivänä. Lomake on palautettava koulun ruokasaliin ravitsemistyönjohtaja
Seija Jäntille mahdollisimman pian koulun alkamisen jälkeen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt Suomalaiset ravitsemussuositukset (2008), jotka ovat
perustana ruokalistan suunnittelussa.
Uuden koululain mukaan kouluissa tulee tarjota ohjattu, täysipainoinen ateria. Kouluateria kattaa
1/3 koululaisen päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ruokatottumukset muovautuvat lapsuudessa.
Kouluissa tarjottavan ruuan merkitys on suuri niin terveydellisistä kuin kasvatuksellisestakin
näkökulmasta. Huomiota pitäisi yhä enemmän kiinnittää siihen, miten lapset ja nuoriso saataisiin
syömään riittävästi kouluissa sekä arvioida syödyn energia- ja ravintoainesisältöjä suhteessa
suosituksiin. Yllämainittuihin tavoitteisiin pääsemme yhteistyöllä.
Kouluruokailu on osa oppilaan hyvinvointia.
24
Tavoitteena –ketään ei kiusata
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen kohdistuvaa toistuvaa ja tahallista
vihamielistä käyttäytymistä. Kiusaamistilanteille on ominaista osapuolten epätasaväkisyys: kiusattu
on kiusaajaan nähden puolustuskyvytön tai heikommassa asemassa. Fyysistä kiusaamista on
lyöminen, töniminen, potkiminen, tuuppiminen, toisen tavaroiden ottaminen, piilottaminen,
rikkominen. Verbaalista kiusaamista, mikä on edellistä yleisempää, on nimittely, pilkkaaminen,
toiselle nauraminen, huutelu ja haukkuminen. Sosiaalista manipulointia on takanapäin puhuminen,
yllyttäminen, ilkeiden juttujen, lappujen, valheiden levittäminen, väärän tiedon ja huhujen tai
uhkauksien levittäminen tekstiviestein tai netin kautta. Yksi kiusaamisen muoto on toisen oppilaan
jättäminen yhteisön ulkopuolelle.
Kiusaamista valitettavasti on, mutta siihen puututaan
Lähtökohta kiusaamisen vähentämiseksi on tunnistaa ja tunnustaa kiusaamisongelma. Matin ja
Liisan koulu on KiVa -koulu ja käyttää kyseistä toimintamallia koulukiusaamisen vähentämiseksi,
kiusaamistapausten ennaltaehkäisemiseen ja kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointiin
( www.kivakoulu.fi. ).
Alakoulun oppilaat osallistuvat nk. KiVa-oppitunneille ensimmäisellä luokalla ja uudelleen
neljännellä luokalla. Yläkoulussa toteutetaan 7.-luok-kalaisille suunnattuja KiVa-teemoja.
Oppitunnit ja teemat sisältävät mm. keskusteluja, ryhmätöitä, lyhytfilmejä kiusaamisesta ja
rooliharjoituksia.
Koulussamme toimii kaksi KiVa-tiimiä. Alakoulun puolella KiVa-tiimiin kuuluvat:, Jaana
Aulaskari, Susanna Katainen, Riitta Rossi ja Ulla Penninkilampi. Yläkoulun puolella KiVa-tiimiin
kuuluvat: Henna Luomi, Sanna Nissinen, Jaana Miettinen ja Kirsi Surma-aho. KiVa-tiimit
selvittävät kiusaamistapaukset yhteistyössä luokanopettajan/-ohjaajan kanssa. Toistuvista
kiusaamisista ohjataan kuraattorille tai koulupsykologille.
Koulun henkilökunta ei hyväksy kiusaamista, siihen puututaan välittömästi, myös epäilyttäviin
tilanteisiin. Kokemuksemme mukaan ratkaisevaa ja tehokkainta on kun kiusaajan ja kiusatun
kaverit puuttuvat tilanteeseen heti kun kiusaamista on havaittavissa. Tärkeää on oppilaan ymmärtää
oman toiminnan myötävaikuttaminen kiusaamisongelmien syntyyn ja jatkumiseen. Kiusaaminen on
ryhmäilmiö, missä kiusaaja harvoin toimii yksin, vaan hänellä on omat apulaiset ja kannustajat.
Useimmat oppilaista ovat kiusaamisen hiljaisia hyväksyjiä; eivät ole huomaavinaan mitä tapahtuu
tai vetäytyvät tilanteesta. Kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta mutta kaikki ovat vastuussa sen
lopettamisesta.
Keskustele lapsesi kanssa kiusaamisesta, vaikka hän ei olisi kiusattu eikä kiusaisi muita. On tärkeä
miettiä yhdessä lapsen kanssa, miten kannattaa toimia jos havaitsee kiusaamista koulussa! Jos
epäilet sinun lastasi kiusattavan tai sinulla on syytä uskoa hänen kiusaavan toisia, ota rohkeasti
yhteyttä kouluun jotta asiaan voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
25
LIIKENNETURVALLISUUS
Heijastin
Tieliikennelain muutoksella, joka astui voimaan 1.1.2003 säädetään jalankulkijalle heijastimen
käytöstä. Pyydämme koteja huolehtimaan siitä, että oppilaalla on aina pimeän aikana liikkuessaan
heijastin käytössä. (TieliikL 42§: Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä
käytettävä asianmukaista heijastinta.)
Polkupyöräilijän suojakypärä
Edellisessä kohdassa mainittu tieliikennelaki säätää myös pyöräilijän kypärän käytöstä. Lisäksi
kypärän käyttö on halpa henkivakuutus pyöräilijälle, joten koulu voimakkaasti suosittelee
pyöräileviä oppilaita käyttämään kypärää aina pyörällä liikkuessaan. (TieliikL 90§:
Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista
suojakypärää.)
Mopoilijan suojakypärä
Mopolla liikkuvan on käytettävä aina ajon aikana suojakypärää. (TieliikL 89§: Kuljettajan ja
matkustajan on ajon aikana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen
sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä, ajettaessa: ... 4) mopolla).
Liikenneturvallisuus tuotaessa oppilaita omalla autolla kouluun
Niitä huoltajia, jotka tuovat oppilaita aamuisin kouluun tai hakevat oppilaita koulusta pyydetään
huomioimaan, että liikenneympyrässä pysähtyminen on kielletty ja samalla erittäin vaarallista.
Liikenneympyrässä pysähtyvät autot aiheuttavat päivittäin useita vaaratilanteita. Ainoa oikea paikka
oppilaiden jättämiseen kyydistä tai ottamiseen kyytiin on Monarintien paikoitusalue. Lisäksi
liikenne Monarin ja hiekkakentän välillä on kouluaikaan kielletty.
KOULUKYYDIT JA ÄLYKORTIT
Jos oppilas kuuluu koulukuljetuksen piiriin, niin koulutuksen järjestäjä (Lapinlahden kunta)
järjestää oppilaille kyydityksen.
Ne kyyditysoppilaat, jotka käyttävät yleisiä kulkuneuvoja, saavat ns. älykortin. Älykortti ladataan
lukuvuodeksi kerrallaan ja siinä on lukuvuoden jokaiseksi päiväksi koulumatkat. Oppilaan tulee
säilyttää korttia huolellisesti suojakotelossaan. Korttia saa käyttää ainoastaan koulumatkoihin.
Jos kortti rikkoontuu tai häviää, on aina maksettava 12,50 euron suuruinen pantti, kun kortti
vaihdetaan uuteen. Tämä pantti palautetaan, jos Matkahuolto ilmoittaa kortissa olleen teknisen
vian. Jos kortti rikkoontuu huolimattoman käsittelyn vuoksi, panttia ei palauteta. Samoin, jos kortti
häviää, panttia ei palauteta. Kortteja tarkastetaan muutaman kerran lukuvuodessa. Jos korttia
on vahingoitettu, peritään siitä kortin panttimaksu 12,50 euroa. Älykortti on tarkoitettu
kestämään useampia vuosia.
Kaikille kyyditysoppilaille ei voida taata koulun alkamista / loppumista siten, ettei heille jää
odotusaikaa. Perusopetuslaissa määrätään kuinka kauan oppilaan päivittäinen koulumatka
odotuksineen saa kestää enintään. Oppilaalla on mahdollisuus halutessaan tehdä koulutehtäviä
koulun tiloissa odotusaikana.
Niiden kuljetusoppilaiden, jotka käyttävät muita kuin yleisiä linjavuoroja, on käytettävä
koulun päätyttyä lähinnä lähtevää kuljetusta. Tämä siksi, että ostovuorojen liikennöitsijöille
ilmoitetaan kulkevat oppilaat jaksoittain ja he varaavat autot koulun ilmoittaman tarpeen
mukaan. Kavereiden luokse voi mennä vain, jos autoissa on tilaa ja maksaa itse kyytinsä.
Kyyti on tällöin sovittava ennakkoon ko. vuoron kuljettajan kanssa.
VANHEMPAINILLAT
Vanhempainiltoja järjestetään jokaiselle luokkatasolle. Ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.
Lisäksi luokanopettajat/ohjaajat voivat järjestää luokkakohtaisia vanhempainiltoja.
26
KOTIINTULOAJAT
Lapinlahdella on ollut jo usean vuoden ajan käytössä kotiintuloaikasuositukset. Yhtenäisellä
kotiintuloajalla halutaan tukea vanhempia kasvatustehtävässään. Päätösvalta ja vastuu
kotiintuloajoista on kuitenkin aina huoltajilla. Suositusten tavoitteena on turvata riittävä unenmäärä
lapsille ja nuorille sekä mahdollistaa yhteistä aikaa iltasella perheen kanssa. Kun kotiintuloajat ovat
yhteneväiset kaikissa perheissä, vältytään paremmin konflikti-tilanteilta alaikäisen ja vanhempien
välillä.
Lapinlahdella on kotiintuloaikasuositus:
Sunnuntaista torstaihin klo 21.00 alle 18-vuotiaat.
Perjantaista lauantaihin klo 24.00 alle 18-vuotiaat ja klo 22.00 alle 16-vuotiaat.
TEKNINEN TYÖ
VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 475/2006 VAATIMA ILMOITUS HUOLTAJALLE
VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ KOULUSSA.
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan koulussa alle 16-vuotiaat oppilaat ovat voineet tehdä
lain mukaan vaarallisiksi luokiteltuja töitä tai käyttää samassa laissa vaaralliseksi luokiteltuja
koneita, laitteita tai kemikaaleja.
Vaarallisiksi koneiksi on luokiteltu esim. seuraavat: laserlaite, sirkkeli, pyörösaha, vannesaha,
höyläkone, moottorisaha, jyrsinkone, levyleikkuri ja muu vastaava konevoimalla toimiva leikkuri,
pylväs- ja penkkiporakone, kulmahiomakone, metallisorvi, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaite,
paineilmanaulain.
Kemiallinen vaara on silloin kun altistutaan haitallisessa määrin aineelle tai valmisteelle, joka
luokitellaan vaaralliseksi kemikaalilain (744/1989) luettelon mukaisesti tai nk. syöpävaarallinen
aine (asetus 716/2000) esim. lyijy ja sen yhdisteet sikäli kun ne imeytyvät elimistöön, asbesti ja
myös ympäristön tupakansavu.
Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta valtioneuvosto on antanut 15.6.2006 asetuksen 475/2006,
jolla tarkennetaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä.
Perusopetuksen oppilaat voivat edelleenkin seitsemännestä luokasta lähtien tehdä
vaaralliseksi luokiteltua työtä opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa jos se
opetussuunnitelman toteuttamiseksi on perusteltua.
Asetuksen mukaan huoltajalle on etukäteen ilmoitettava vaarallisen työn tekemisestä.
Koska emme voi joka kerta erikseen ilmoittaa huoltajalle millä tunnilla oppilas mahdollisesti
käyttää vaaralliseksi luokiteltua laitetta, toimitamme huoltajalle tämän yleisilmoituksen siitä, että
oppilas joutuu teknisen työn opetussuunnitelman mukaisesti käyttämään joitakin vaarallisiksi
luokiteltuja koneita.
MATIN JA LIISAN KOULUSSA OPETUSTA JÄRJESTETTÄESSÄ OTETAAN
HUOMIOON ASETUKSEN VAATIMUKSET, KÄYTETÄÄN ASIANMUKAISIA
TURVALAITTEITA JA HENKILÖKOHTAISIA SUOJAIMIA.
Käytännössä tekninen työ ei ole muuttunut yhtään vaarallisemmaksi kuin ennenkään. Ainoa
muutos aikaisempaan on se, että joudumme lähettämään tämän ennakkoilmoituksen
koneiden käytöstä.
27
KOULUN VASTUU OPPILAIDEN TAVAROISTA
Koulutuksen järjestäjä on vakuuttanut kaikki oppilaat tapaturmien varalle. Vakuutus ei kata irtainta
omaisuutta. Koulu ei siis vastaa kadonneista tavaroista. Ilkivaltatapauksissa tulee tehdä ilmoitus
poliisille. Koulu auttaa mahdollisuuksien mukaan selvittämään ilkivaltatapauksia, mutta koulu ei
korvaa ilkivallan aiheuttamia vahinkoja.
SÄILYTYSLOKEROT
Oppilas voi halutessaan lunastaa käyttöönsä lukollisen säilytyslokeron (joko Monarilta tai Sirenin
ala-aulasta). Avaimen pantti on 10 euroa. Pantti palautetaan, kun oppilas palauttaa lokeronsa
avaimen. Avaimen saa koulun kansliasta panttia vastaan.
POISSAOLOT
Perusopetuslaki 35 §
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti
myönnetty vapautusta.
Oppilas voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan.
Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.
Kaikista ennakolta tiedettävistä poissaoloista opettajat edellyttävät huoltajilta henkilökohtaista
yhteydenottoa joko puhelimitse tai kirjeitse.
Kaikista poissaoloista huoltajan on tehtävä poissaoloselvitys luokan opettajalle / ohjaajalle.
Pätevästä syystä vapautusta voivat myöntää:
- opettajalla on oikeus antaa vapautus omalta oppitunniltaan.
- luokanopettaja / luokanohjaaja voi myöntää lomaa enintään viiden päivän poissaoloon.
- yli viiden koulupäivän poissaoloihin lupahakemus tulee toimittaa rehtorille
Lomahakemuskaavakkeita saa luokanopettajalta / luokanohjaajalta, opolta tai kansliasta.
TIETOJA LIIKUNTATUNNEISTA
Pukeutuminen
Varaa asiallinen liikuntavarustus jokaiselle liikuntatunnille sekä pyyhe peseytymistä varten.
Saleissa ei saa liikkua ulkojalkineissa. Sisäliikunnassa käytetään sisäpelikenkiä, jumppatossuja tai
ollaan avojaloin.
Liikuntatunnit
Pukuhuoneisiin tullaan välituntialueelta välittömästi kellojen soitua oppitunnille.
Liikunnanopettajaa odotetaan pukuhuoneessa. Pukuhuoneisiin ei kannata jättää mitään arvotavaraa,
koska pukutiloja ei voida valvoa.
Liikuntatunneilta poissaolo
Jos oppilas ei tapaturman tai sairauden vuoksi pysty osallistumaan liikuntatunneille, hänen
ohjelmansa katsotaan tapauskohtaisesti.
Jos oppilas kieltäytyy kulttuuriseen ja vakaumukselliseen syyhyn vedoten esim. tanssiopetuksesta,
niin Matin ja Liisan koulussa on heille järjestetty muuta opetusta vastaavana aikana. Tämä
edellyttää huoltajan kirjallista ilmoitusta ja lisäksi on huomattava, että se vaikuttaa liikunnan
arvosanaan, koska tällöin yksi liikunnan opetussuunnitelmassa oleva osio jää suorittamatta.
28
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUTTAMINEN (TET)
Työelämään tutustuttamisjaksojen tarkoitus on parantaa oppilaiden
työelämän tuntemusta, antaa
kuva työnteon arvosta ja merkityksestä, perehdyttää yritystoimintaan, tutustuttaa lähemmin
joihinkin elinkeinoihin ja ammatteihin, tehtävien luonteeseen, työolosuhteisiin, työehtoihin ja
työsuojeluun.
Työhön tutustumisesta oppilaalle ei makseta palkkaa. Oppilaat eivät ole työsuhteessa siihen työnantajaan, jonka työpaikkaan he tutustuvat, vaan he pysyvät koko ajan koulun oppilaina. Ensisijainen vastuu on kunnan. Oppilaat on vakuutettu TET-jaksoilla, kuten muidenkin koulun
järjestämien, normaalien oppituntien ulkopuolella tapahtuvien toimintojen aikana.
Lv. 2014 – 2015 TET-toimintaa järjestetään seuraavasti:
6. lk:
1 työpäivä maalis/huhtikuu 2015
7. lk:
2 työpäivää, ns. koulun sisäinen TET, (1 työpäivä keittiöllä ja 1 työpäivä
siivoojien/laitosmiehen mukana, kukin vuorollaan pitkin lukuvuotta), 1 työpäivä
varattu teemapäiväksi.
8. lk:
2 työpäivää TET:iä joko omavalintaiseen työpaikkaan tai sosiaali- ja terveysalan
työhön tutustuen. Tet- ajankohdat: 8a 2.10 - 4.11., 8b 5.11.- 4.12., 8c 8.12.- 22.1., 8d
23.1.- 20.2. ja 8e 24.2.- 30.3. välisellä ajalla (2 oppilasta kerrallaan ennalta sovitun
aikataulun mukaisesti) 1 työpäivä varattu joko lukio tai ammatilliseen koulutukseen
tutustumiseen 1 työpäivä varattu teemapäiväksi
9. lk:
I TET 11.8.-15.8.2014
II TET 2.2. – 6.2.2015
yksi työpäivä on varattu teemapäiväksi
7.-9. luokilla on Yrittäjyyskasvatus - yhteistyöprojekti Lapinlahden Yrittäjät Ryn ja Lapinlahden
4H-yhdistyksen kanssa. Ohjelma seuraavalla sivulla
Kummioppilastoiminta
Teknisessä työssä annetaan ahkerille ja alasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus työskennellä
yhden jakson ajan teknisen työn tunneilla (3 h/vko) lapinlahtelaisessa yrityksessä ns.
kummioppilaana. Oppilastyöpari tekee yrityksen tarjoamia tekniselle alalle kuuluvia töitä yrityksen
henkilökunnan avustamana. Lv. 2014-15 yrityksistä on mukana Lapinlahden Koneistus Oy,
Mellano Oy ja Nelko Oy.
29
YRITTÄJYYSKASVATUS -YHTEISTYÖ V. 2014 – 17
Matin ja Liisan koulu, Lapinlahden yrittäjät, Lapinlahden 4H – yhdistys
7lk
Syksy 2014
Osallistuvat Pe 5.9.2014: Valtakunnallinen yrittäjäpäivä; Monarin kentällä esitellään
paikkakunnan yrityksiä (myös maa- ja metsätalousyrittäjiä).
Kevät 2015
Tutustuminen työelämään ja yrittäjyyteen. Päivä yritysvierailulla omalla paikkakunnalla
huhtikuussa.
Syksy 2015
Valtakunnalliseen yrittäjä päivään osallistutaan
Kevät 2016
Ajokortti työelämään koulutus ( kun ovat 8lk:lla).
Kesä 2016
TET –harjoittelupaikkojen hankinnassa apuna Lapinlahden yrittäjät ja 4H – yhdistys.
Syksy 2016
Valtakunnallinen yrittäjäpäivä ma 5.9.2016, Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin.
Kevät 2017
Palautekysely yrittäjäkasvatusyhteistyöstä.
Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys
8 lk
Syksy 2014
5.9.2014 osallistuvat Valtakunnalliseen yrittäjäpäivään Monarin kentällä.
Kevät 2015
4H – Ajokortti työelämään -koulutus järjestetään kaikille 8lk:ille.
Kesä 2015
TET – harjoittelupaikkojen hankinnassa apuna Lapinlahden yrittäjät ja 4H – yhdistys.
Syksy 2015
Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin.
Kevät 2016:
Palautekysely yrittäjäkasvatus yhteistyöstä, Luokkien vanhempainillassa 4H ja yrittäjäyhdistyksen
edustajat vieraana kertomassa 3 vuotisen projektin kuulumiset.
Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys.
9lk
Syksy 2014
- Pe 5.9.2014: Valtakunnallinen yrittäjäpäivä. 9 lk:ta osallistuu tapahtuman järjestelyihin
Lapinlahden yrittäjien ja 4H – yhdistyksen kanssa.
Tutustumiskäyntejä Ylä-Savon yrityksiin.
Kevät 2015:
Palautekysely 9 luokkalisille yrittäjäkasvatusyhteistyöstä, Luokkien vanhempainillassa 4H ja
yrittäjäyhdistyksen edustajat vieraana kertomassa 3 vuotisen projektin kuulumiset.
Stipendit kevätjuhlassa luovuttaa 4h ja Yrittäjäyhdistys
Stipendin jakoperusteet:
Osaa ottaa toiset huomioon (opiskelukaverit, opettajat ym. kanssakulkijat), hyvät käytöstavat,
osoittaa kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan, reipas ja yritteliäs, mallikas/hyvät käytöstavat omaava
yrittäjäalku.
30
TUKIOPPILAAT
Tukioppilaat ovat 9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden
kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita,
kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Matin ja
Liisan koulun tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton alaista toimintaa ja
yhteistyö MLL.n Lapinlahden paikallisyhdistyksen kanssa on tiivistä. Tukioppilastoiminnassa on
mukana myös Lapinlahden kunnan nuorisotoimi.
Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen ja
ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä ja toiminnallisia tutustumisleikkejä järjestämällä,
koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa
oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat
järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia sekä pitävät aamunavauksia. Koulujen
alkaessa tukioppilaat ovat mukana järjestämässä 7. luokkalaisten ryhmäyttämispäivää.
Uudet tukioppilaat valitaan 8.luokkalaisten joukosta maaliskuussa. Kevään aikana heille järjestetään
koulutusta 1-2 kertaa viikonloppuleireillä ja koulutusta jatketaan 9. luokan syksyn aikana.
Tukioppilaiden peruskoulutus kestää 16 tuntia ja koulutuksesta vastaa MLL.n tukioppilasohjaajien
peruskoulutuksen suorittanut henkilö. Tukioppilaat saavat todistuksen tukioppilaana toimimisestaan
ja koulutuksen suorittamisesta.
MATIN JA LIISAN KOULUN TUKIOPPILAAT LUKUVUONNA 2014-2015
9A: Koponen Enni
9C: Borisova Darja, Hietala Weera, Karttunen Euniika, Niskanen Meri, Pulkkinen Jesse, Rahkola
Emmi, Rahkola Jeremias, Savolainen Mirka, Sonninen Kirsi
9D: Heide Ville, Joni Lilja
9E: Keinänen Ada, Ollikainen Joona, Tukiainen Noora
Kummitukarit
7A: Darja Borisova 9C, Weera Hietala 9C ja Joona Ollikainen 9E
7B: Ville Heide 9D, Meri Niskanen 9C ja Emmi Rahkola 9C
7C: Enni Koponen 9A, Jeremias Rahkola 9C ja Kirsi Sonninen 9C
7D: Euniika Karttunen 9C, Ada Keinänen 9E ja Jesse Pulkkinen 9C
7E: Joni Lilja 9D, Mirka Savolainen 9C ja Noora Tukiainen 9E
Tukioppilaiden ohjaajana toimii Niina Korteslahti.
OPPILASKUNTA
Matin ja Liisan koulussa toimii oppilaskunta, jonka muodostavat Matin ja Liisan koulun oppilaat.
Alakoululla ja yläkoululla on omat oppilaskuntansa. Oppilaskunaa edustaa vuosittain valittava
oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman
koulun kehittämistä kohtaan ja edistää koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yläkoulun
oppilaskunta on mukana myös Lapinlahden kunnan Nuorisofoorumin toiminnassa.
Alakoulun oppilaskunnan ohjaajina toimivat Arja Savolainen ja Elina Korhonen. Yläkoulun
oppilaskunnan ohjaajana toimii Sanna Nissinen.
31
MATIN JA LIISAN KOULUSSA NOUDATETTAVAT SÄÄNNÖT
JA KÄYTÄNTEET
1. Oppivelvollisuus
Perusopetuslaki 26§
Oppivelvollisen on osallistuttava tämä lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen
tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.
...
Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee
suoritettua.
Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen,
oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.
Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden
täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon
Kuten edelläolevista lainkohdista ilmenee, on oppilaan käytävä säännöllisesti koulua ja
huoltaja on vastuussa oppivelvollisen koulunkäynnistä. Oppivelvollisuus kestää kunnes
peruskoulun oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10
vuotta.
2. Yleistä
Matin ja Liisan koulussa noudatetaan Suomen tasavallan lakeja ja asetuksia sekä YK:n
yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Näiden lisäksi noudatetaan viranomaisten
antamia määräyksiä sekä koulun järjestyssääntöjä.
Matin ja Liisan koulussa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita
päättävien viranomaisten antamia määräyksiä.
Matin ja Liisan koulun järjestyssäännöt
1. Käyttäydy ystävällisesti ja kohteliaasti kaikkia kouluympäristössä työskentelviä
kohtaan
2. Huolehdi työympäristösi siisteydestä
3. Saavu oppitunneille ja koulun muihin tapahtumiin ajoissa. Huolehdi omalta
osaltasi työrauhan säilymisestä oppitunneilla.
4. Käytä välitunti hyödyksesi henkilökohtaiseen virkistäytymiseen. Käyttäydy
ruokalassa hyvien tapojen mukaisesti.
5. Koulualue on savuton ja päihteetön.
Lisäohjeita voidaan antaa rehtorin ja opettajakunnan päätöksillä.
Yhteiset käytännöt:
1. Koulualueelta ei saa ilman lupaa poistua koulupäivän aikana
2. Välitunnit ollaan ulkona.
3. Koulun sisätiloissa liikutaan turvallisesti - kävellen
4. Huolehdi koulun omaisuudesta kuin omastasi. Tahallaan aiheutettu vahinko tulee
korvata.
5. Odota koulukyytiä sovitulla alueella ja nouse kyytiin rauhallisesti. Käyttäydy
koulumatkoilla asiallisesti.
32
6. Jätä takit ja lakit naulakkoon.
7. Kännyköiden on oltava tuntien aikana suljettuina.
8. En tuo tarpeettomasti rahaa kouluun.
9. WC:ssä käynnit hoidetaan pääsääntöisesti välituntien aikana
10. Juomapullojen tai -tölkkien tuominen kouluun on kielletty.
11. Koulupäivän aikana koulualueella liikutaan vain jalkaisin.
Vuosiluokkien 1-6 erityissopimukset
1. Leikeissäni ja toimissani otan huomioon toiset muistaen turvallisuuden.
Välituntitelineillä noudatan sovittuja sääntöjä.
2. Ruokailu ennalta sovituilla paikoilla
3. Opettaja ruokailee omien oppilaidensa kanssa ja valvoo, että jokainen ainakin
maistaa ruokaansa.
4. Liikuntatunneille mennään opettajan ohjeiden mukaan.
5. Luokissa on järjestäjät, jotka huolehtivat ja vastaavat luokan järjestyksestä ja
muista opettajan antamista tehtävistä
Vuosiluokkien 7-9 sopimukset (soveltuvin osin myös 1-6 luokille)
4. Tuntikäyttäytyminen
Tunneilla on käyttäydyttävä asiallisesti ja työskenneltävä opettajan ohjeiden mukaan. Tunnille
mentäessä takit ja lakit jätetään käytävän naulakkoon. Koulu ei vastaa takkien taskuihin
jätetyistä rahoista ja arvoesineistä, vaan ne ovat oppilaan omalla vastuulla. Liikuntatunneilla
arvotavarat voi viedä salin puolelle.
Kännyköiden aukipito tunneilla on kielletty.
Juomapullojen ja -tölkkien tuominen kouluun on kielletty.
5. Koekäyttäytyminen
Koetilanteessa oppilaalla saa olla esillä vain kynä, kumi, viivoitin ja laskin tarvittaessa sekä
lisäksi mahdollisesti muita opettajan lupaamia apuvälineitä. Kokeesta saa lähteä pois vasta
tunnin lopussa ja muutenkin noudatetaan opettajan antamia tarkempia ohjeita.
Lunttaaminen, häiriköinti, yms. aiheuttaa kokeesta poistamisen ja sen hylkäämisen.
Uusintakokeeseen saa osallistua vain opettajan luvalla (esim. sairauden takia poissaolo
varsinaisesta kokeesta).
6. Rikkomukset ja rangaistukset
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti,
voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen
varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista
käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään
kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat
kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä
tilaisuudesta.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on
olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän
henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka
33
opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen
vuoksi.
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi
kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Perusopetusasetus 18§
Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa
tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa
opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän
päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan
määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja.
Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.
Opettajakunta on yhteisesti sopinut seuraavista käytännöistä rikkomusten suhteen.
a) Koulupinnaus
Jos oppilas pinnaa koulusta, on rangaistuksena aina jälki-istunto. Lisäksi oppilas
velvoitetaan korvaamaan pinnatut tunnit koulun jälkeen. Toistuvasti pinnannut oppilas
joutuu tehostettuun poissaolotarkkailuun.
b) Tupakointi
Ns. tupakkalaki kieltää tupakoinnin sellaisilla alueilla mihin oppilailla on pääsy. Näin
ollen koulun alueella on tupakointi kielletty kaikkina aikoina. Samoin koulun
järjestyssäännöt kieltävät tupakoinnin. Matin ja Liisan koulun käytäntönä on se, että
tupakoimasta tavatulle oppilaalle määrätään jälki-istunto ja samalla annetaan
kirjallinen huomautus. Toistuvasta tupakoinnista lähetetään kirjallinen ilmoitus sekä
poliisille että kotiin.
c) Koulualueelta poistuminen
Koulu on vastuuvelvollinen oppilaista koulupäivän aikana ja näin ollen oppilaita on
valvottava koko koulupäivän ajan. Tästä syystä oppilaille ei voida antaa yleistä lupaa
poistua koulun alueelta koulupäivän aikana. Jos oppilaalla on pakottava tarve poistua
koulun alueelta koulupäivän aikana, tulee hänellä olla huoltajan allekirjoittama pyyntö
poistua koulun alueelta. Pyyntö on esitettävä välituntia edeltävää tuntia pitävälle
opettajalle, joka merkitsee pyyntöön oman kuittauksensa. HUOLTAJA OTTAA
VASTUUN OPPILAASTA POISTUMISEN AJAKSI. Jos oppilas poistuu luvatta
koulun alueelta koulupäivän aikana, on seurauksena kasvatuskeskustelu tai jälkiistunto.
d) Oppilaan käyttäytyminen
Peruskoululaki 35§
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Oppilaan tulee tehdä omat tehtävänsä tunnollisesti ja samalla antaa toisille työrauha.
Jos oppilas ei käyttäydy asiallisesti, puuttuvat opettajat välittömästi häiriöihin ja
ojentavat oppilasta. Erityisesti puututaan sopimattomaan kielenkäyttöön,
tuntihäriköintiin ja uhmakkaaseen käyttäytymiseen. Jos niitä tapahtuu toistuvasti, on
seurauksena kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto.
e) Lunttaaminen
Jos oppilas lunttaa kokeissa, koe hylätään ja arvosanaksi tulee kokeesta 4. Tällöin
oppilaalla ei ole oikeutta osallistua rästikokeeseen.
34
f) Koulukiusaaminen
Jos havaitaan koulukiusaamista, siihen puututaan välittömästi. Tapaus selvitetään ja
jatkotoimet hoidetaan Lapinlahden kunnassa voimassa olevan mallin mukaisesti.
7. Kasvatuskeskustelu
Persuopetuslaki 35a§
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai
kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan
loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi
tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai
useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan
kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa
käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä
tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua
kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan
tarpeelliseksi
Matin ja Liisan koulussa kasvatuskeskusteluun määrää opettaja ja kasvatuskeskustelujen
toimeenpanosta huolehtivat pääsääntöisesti siihen nimetyt opettajat.
8. Jälki-istuntojen täytäntöönpano.
Perusopetuslain 36§:n ja perusopetusasetuksen 17§:n mukaan oppilas on velvollinen
saapumaan hänelle määrättyyn jälki-istuntoon. Jälki-istunnot toimeenpannaan
luokassa S22 tiistaisin kello 14 ja 15 alkaen. Jälki-istunnoissa tunti on 60 minuuttia.
9. Rästikokeet
Oppilaalla, joka sairauden takia on poissa varsinaisesta kokeesta, on oikeus osallistua
rästikokeeseen. Rästikokeessa ei saa yrittää numeron korotusta.
Pukeutuminen
Matin ja Liisan koulussa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan työpaikalla on pukeuduttava
asiallisesti. Lisäksi on otettava huomioon, että kaikki oppilaamme ovat alaikäisiä. Asialliseen
pukeutumiseen ei kuulu esim. t-paidoissa toisia loukkaavat kuvat tai viestit, alatyylin ilmaisut
(millään kielellä), päihteisiin liittyvät kuvat tai tekstit jne.
Kännykät ja mp3-soittimet (yms.)
Kännykän aukipito tai käyttö ilman opettajan lupaa tunneilla on kielletty. Kännykän tulee olla
repussa suljettuna tuntien aikana.
Mp3-soittimien (yms.) käyttö tuntien aikana on ehdottomasti kielletty. Soittimien pitää olla repussa,
esim. kuulokkeet eivät saa roikkua kaulassa.
35
VALINNAISAINEET
6. luokan valinnaisaine
6. luokalla oppilas voi valita yhden vuosiviikkotunnin (1 vvh) laajuisen valinnaisaineen. Kuluvana
lukuvuonna valinnaisaineina ovat kuvataide ja liikunta. Lukuvuoden 2015-16 vuoden valinta
suoritetaan huhtikuussa 2015.
8.-9. luokkien valinnaisaineet
Tiedot valinnaisaineista löytyvät myös koulun kotisivuilta
www..lapinlahti.fi/koulut/matinjaliisankoulu/
ILMAISUTAITO (ITV)
Ilmaisutaidon opetuksessa painottuvat elämyksellisyys ja oppilaan oivallukset sekä toiminta
turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Käytännön harjoitusten avulla pyritään vapautumaan
ilmaisuestoista, luomaan avoin asenne sekä saamaan perustietoja luovan toiminnan, puhe- ja
näyttämöilmaisun keinoista ja draaman ilmenemismuodoista.
SAKSA (SAV)
8. ja 9. luokkien kurssit antavat sinulle valmiuden selviytyä tavanomaisista arkipäivän tilanteista
esim. ruokailu, matkailu, kauppa, jne. Keskeistä suullinen harjoittelu, puheen ja tekstin ymmärtäminen, kirjoitelmien kirjoittelu sekä saksankieliseen kulttuuriin tutustuminen. Samalla saat hyvän
jatko-opiskelukelpoisuuden lukiossa.
RANSKA (RAV)
Kielen alkeet. Ranskan erityispiirteet, tervehtiminen, preesens, prepositio, lukusanat, päivämäärät,
kellonajat, jne. Keskeistä suullinen harjoittelu, puheenymmärtäminen ja ranskankieliseen kulttuuriin
tutustuminen. Alkeista jokapäiväiseen kielenkäyttöön, puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä
kirjoittamista. Verbien adjektiivien taivutusta, lähifutuuri, adverbit ja passe‘compose‘ = (perfekti).
MAASEUTU TUTUKSI (MSV)
Kurssi tarjoaa elämyksiä ihmisen hoitamasta luonnosta. 1. kurssilla perehdytään puutarha- ja
peltoviljelyyn sekä lemmikki- ja kotieläimiin. 2. kurssilla aiheena ovat metsät (puut ja monikäyttö)
sekä sivuelinkeinot ja pihasuunnittelu. Työtapoina esim. vierailut ja retket.
MUSIIKKI (MUV)
Monipuolisesti kaikkia musiikin työpajoja: soittoa, laulua, kuuntelua, ryhmätöitä, jne.
Laaja-alaisesti kaikkia musiikin lajeja: pop, rock, jazz, klassinen, viihde, näyttämömusiikki, etno,
jne.
KUVAAMATAITO (KUV)
Syvennetään kuvantekemisen tietoja ja taitoja monipuolisten harjoitustöiden avulla. Keskeisiä
aiheita ovat eurooppalaisen kuvataiteen ilmiöt, valokuvaus ja tekninen piirustus (rakennuspiirustus).
Yhteisten tehtävien lisäksi oppilailla on mahdollisuus toteuttaa omia kuvataiteellisia projektejaan.
36
KOTITALOUS (KOV)
Kotisäilöntää. Ruokavalioiden soveltamista käytäntöön. Teematapahtumat. Elintarviketiedon
syventäminen ateriasuunnitteluineen. Kansallinen ruokakulttuuri. Vuodenaikajuhlat. Siivous- ja
vaatehuoltoon liittyvää erikoishoitoa. Arki- ja juhla-aterioita. Rahan käyttö nuoren kannalta.
Kansainvälinen ruokakulttuuri. Opetuskotityöskentelyä.
TEKNINEN TYÖ (TNV)
Kokonaistyösuunnitelma molemmille luokille laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Tehtävät työt ovat oppilaiden valitsemia ja suunnittelemia.
Työt ovat pääosin koneilla tehtäviä puu- ja metallipohjaisia töitä.
TEKSTIILITYÖ (TSV)
”Levitellään rätei ja lumpui” -tekstiilityön koko kirjo oppilaan oman valinnan mukaan.
LIIKUNTA (LIV)
Liikuntataitojen ja -tietojen parantaminen, taktisen ajattelun syventäminen ja toimitsijatehtäviin
harjaantuminen. Lajit valitaan kaikille yhteisten kurssien lajeista. Uusia lajeja voidaan opetella
mahdollisuuksien mukaan.
TIETOTEKNIIKKA (ATV)
Oppilaat oppivat hallitsemaan tietokonelaitteita ja tavallisimpia työvälineohjelmia (tekstinkäsittely,
piirros, taulukkolaskenta) sekä ohjelmoimaan ja käyttämään internettiä.
YRITYSELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (YEV)
Tutustutaan yritystoimintaan, yritystoiminnan perusteisiin, yritysmuotoihin ja yrityksen
perustamiseen käytännönläheisesti yhteistyössä paikallisten yritysten ja alan yhdistysten /
järjestöjen kanssa.
Harjoitusyritys- ja projektitöiden avulla syvennetään alan perustietoutta. Yritysvierailuja.
37
38
RUOKALAN SÄÄNNÖT
* PESEN KÄDET ENNEN RUOKAILUA
* EN ETUILE RUOKAJONOSSA
* KÄYTTÄYDYN ASIALLISESTI JA SYÖN SIISTISTI
* ERIKOISRUOKAVALIOT ON TARKOITETTU VAIN
ERIKOISRUOKAVALIOTA NOUDATTAVILLE
* OTAN RUOKAA LAUTASMALLIN MUKAAN SEN VERRAN KUIN
VARMASTI JAKSAN SYÖDÄ. HAEN TARVITTAESSA LISÄÄ.
* EN RIKO ENKÄ VÄÄNTELE RUOKAILUVÄLINEITÄ TAHALLANI
* RUOKAILUN JÄLKEEN SIIVOAN JÄLKENI.
SIIVOUSVÄLINEET LÖYTYVÄT ASTIOIDEN
PALAUTUSLINJAS TOLTA.
PALAUTAN ASTIAT JA RUUANTÄHTEET NIILLE VARATUILLE
PAIKOILLE.
HYVÄÄ RUOKAHALUA!
39
40

erityisopetus - Matin ja Liisan koulu

Transcription

Similar documents

täältä - Lämpöässä

kompleksi 1/2015

JAKSO-LEHTI - Helsinginseutu.fi

opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

lästä

PDF-versiota - Lapinlahden Kaskihovi

Tiedotuslehti - Kaukajärven koulu

Voit lukea lehden myös tästä.

Lapsen ja nuoren koulupolku Somerolla - Somero

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Paunun koulun tiedotuslehti 2014-2015