Pirkanmaan Hoitokodin vuosikertomus 2013.pdf

Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö
Pirkanmaan Hoitokoti
Vuosikertomus 2013
Sisällysluettelo
Johtajan katsaus ................................................................................... 3
Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto ................................. 4
Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla...................................... 4
Kotisaattohoito toimintana ja lukuina........................................... 5
Omaisten tukeminen .......................................................................... 6
Henkilökunta.......................................................................................... 6
Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa ........................................... 7
Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki .......... 8
Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot...................................... 8
Saattohoidon laatu............................................................................... 9
Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu
yhteiskunnallinen vaikuttaminen................................................... 9
Arvio tulevasta kehityksestä ........................................................10
Talous.......................................................................................................11
Johtajan katsaus
Vuosi 2013 oli Hoitokodin 25. juhlavuosi ja sitä juhlistettiinkin monin tavoin pitkin vuotta.
Tammikuun 4. päivänä juhlat alkoivat oman henkilökunnan juhlatilaisuudella. Mukana olivat
entiset ja nykyiset työntekijät, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt. Juhlassa muun muassa
muistettiin sairaanhoitaja Paula Holmelaa ja Anja Smolanderia sekä hoitoapulainen Tuula Saarista
Keskuskauppakamarin hopeisella ansiomerkillä heidän 25-vuotisesta työurastaan Pirkanmaan
Hoitokodissa. Lisäksi toimistosihteeri Anne Salmista muistettiin hopeisella aterimilla yli 20-vuoden
työstä saattohoitokodissa. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijöistä yli 20 vuotta olleita Helvi Lehtosta
ja Anja Rihlamaa muistettiin omalla lahjalla. Myös yli kymmenen vuotta töissä olleita seitsemää
työntekijää muistettiin Tampere-korulla ja seitsemän vapaaehtoistyöntekijää sai Hoitokodin standaarin
yli 10 vuoden vapaaehtoistyöstään Hoitokodissa.
Juhlavuosi jatkui ja huhtikuussa siunattiin tehtäväänsä juhlavasti Kalevan kirkossa työnsä Hoitokodin
saattohoitopappina aloittanut sairaalapastori Leena Leppälä. Toukokuussa juhlavuoden kunniaksi
kahdeksan työntekijää ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää teki opintomatkan Englantiin tutustuen sekä
St Christopher Hospiceen että Trinity Hospiceen. Elokuussa toteutettiin saattohoitokotien historian
ensimmäinen hallitusten yhteistapaaminen Hoitokodissa. Lokakuussa juhlistettiin juhlavuotta
virolaisten saattohoitoammattilaisten kanssa yhteisellä kansainvälisellä koulutuspäivällä Tampereen
ammattikorkeakoulun tiloissa ja seuraavana päivänä laajemman yhteistyökumppaneiden kanssa
Kvartetti – teatteriesityksellä ja buffetillallisella Tampereen Komediateatterissa. Juhlavuosi päättyi
henkilökunnan joulukuisena pikkujouluristeilynä uudella Grace- laivalla.
Palveluverkkotyöryhmä kokoontui aktiivisesti Pirkanmaan Hoitokodissa ja loppuvuodesta työryhmään
ja yhteistyöntekijäksi saatiin uusi palliatiivisen lääketieteen professori, Juho Lehto. Hoitokodissa
alkoikin lääketieteen opiskelijan syventävä opinnäytetyö koskien muita saattohoitopotilaita kuin
syöpäpotilaita.
Toiminnassa koettiin vuosituhannen hiljaisimmat kuukaudet toukokuussa ja syyskuussa. Toisaalta
vaihtuvuus oli toimintahistorian suuri: yli 300 potilasta, joista 251 kuoli Hoitokodissa, 57 siirtyi
kotihoitoon ja kaksi muihin hoitolaitoksiin. Tämä kaikki näkyi kokonaiskäyttöasteessa.
Kotihoitoa lähdettiin kehittämään osallistumalla Tampereen kaupungin ympärivuorokautisen
lyhytaikaisen hoidon kilpailuttamiseen. Tulevana vuonna Hoitokodin kotihoidossa oleville potilaille
voidaan tarjota omaishoidon vapaapäivien ajaksi hoitopaikkaa ja tukea näin entistä paremmin koko
perheen jaksamista.
Toimintavuonna hyödynnettiin uudistuneita kotisivuja paitsi erinomaisena ohjauksen ja
Hoitokodin toiminnan tiedottamisessa, myös yhdenmukaistamalla muuta markkinointimateriaalia
samansuuntaiseksi. Tampereen Lääkäripäiville osallistuttiin ensimmäistä kertaa omalla esittelyosastolla.
Palaute oli hyvää. Jo keväästä alkaen osallistuttiin kirkon tulevan vuoden yhteisvastuukeräykseen
kommentoimalla suunnitelmia, tekemällä yhteistyötä markkinointimateriaalin suhteen sekä olemalla
mukana erilaisissa tapahtumissa.
Hoitokodin juhlavuonna lukuisat henkilöt ja tahot muistivat lahjoituksilla Pirkanmaan Hoitokotia.
Lahjoitusten taloudellisen merkityksen rinnalla näkyy meille aina myös viesti ensimmäisen
suomalaisen saattohoitokodin toiminnan arvostamisesta. Siitä lämmin kiitos!
Tiina Surakka
1. Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto
2. Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla
Vuonna 1985 perustetun Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön tarkoituksena on työskennellä parantumattomasti sairaiden ihmisten
loppuvaiheen elämänlaadun parantamiseksi ja siihen liittyvän hoidon
ja tutkimustyön tukemiseksi. Säätiö ylläpitää 4.1.1988 toimintansa
aloittanutta Pirkanmaan Hoitokotia. Vuosi 2013 oli Hoitokodin
26. toimintavuosi.
Kuolevan potilaan vuodeosastohoito
Pirkanmaan Hoitokodin 25-vuotisjuhlapäivänä 4. tammikuuta
muistettiin Hoitokodin omalla standaarilla Juhani Marjokorpea,
Jarmo Rantasta, Hilkka Laaksoa, Asko Koskista ja Seppo Rantasta.
He olivat toimineet luottamushenkilöinä Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiössä yli 20 – vuotta. Hallituksen puheenjohtajalle Eila
Häihälälle luovutettiin samassa tilaisuudessa Keskuskauppakamarin Rautainen ansiomerkki. Huhtikuussa Eila Häihälä vastaanotti
myös Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistyksen (SPHY) myöntämän Elämän Malja- tunnustuksen saattohoidon pitkäjänteisenä
kehittäjänä.
Eri osaajien panosta hyödynnettiin aiempaakin enemmän potilaan
hoidossa. Hoitoneuvottelut sovittiin arkipäiviksi, jotta lääkäri voisi
olla aina läsnä. Viikoittaisissa potilasmeetingeissä moniammatillinen työryhmä mietti potilashoitoa tavoitteena edelleen kehittää
saattohoidon sisältöä, siirtää hiljaista tietoa sekä löytää ratkaisuja
haastaviin hoitotilanteisiin.
Hallintoneuvosto
Hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräisesti kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluivat tuomiorovasti Olli Hallikainen puheenjohtajana ja terveystieteen tohtori Hilkka Laakso varapuheenjohtajana
sekä jäseninä asiakasjohtaja Harri Airaksinen, lääketieteen tohtori
Tapani Hakala, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, toimitusjohtaja Asko Koskinen, lääketieteen tohtori Ulla-Kaija Lammi, varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, ministeri Jarmo Rantanen, sosiaalineuvos Seppo Rantanen, kunnallisneuvos Irja Tulonen ja professori
Jarmo Visakorpi.
Hallitus
Hallitus kokoontui yksitoista kertaa. Hallitukseen kuuluivat terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä puheenjohtajana, lääninneuvos Markku
Jokela varapuheenjohtajana sekä jäseninä, rovasti Juhani Marjokorpi ja johtaja Rauno Ulonen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat KTM Pertti Mäntylä ja talousjohtaja Tarja Rantala.
Tilintarkastajat
Tilintarkastajina toimivat KHT Mirja Juusela, varahenkilönään
KHT Kalle Korka sekä KHT Marko Vehniä, varahenkilönään KHT
Janne Sirkka.
Johtoryhmätyö
Johtoryhmään kuuluivat ylilääkäri Tarja Korhonen, osastonhoitaja
Pia Stenvik, talouspäällikkö Lasse Kärki ja johtaja Tiina Surakka.
Johtoryhmän kokouksia pidettiin pääsääntöisesti kerran viikossa,
loma-aikoina harvemmin. Johdon katselmukset toteutettiin keväällä
ja syksyllä laajalla moniammatillisella kokoonpanolla.
Vuodeosastolla saattohoitoa toteutettiin yksilölliseen hoitoon ja
omahoitajuuteen panostaen. Omahoitajuutta arvioitiin omahoitajamittariin pohjautuen ja onnistumisia sekä kehityshaasteita
omahoitaja kävi läpi osastonhoitajan kanssa osana kehityskeskustelua.
Lähettäviin tahoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä, jotta potilaat
pääsisivät oikea-aikaisesti hoitokotiin ja potilaita otettiin tarvittaessa nopealla aikataululla. Suuri potilasvaihtuvuus ja useat lyhyet
hoitoajat näkyivät ajoittaisena suurena kuormituksena osastotyössä kaikissa ammattiryhmissä. Valtaosa potilaista tuli saattohoitoon edenneen syövän takia, mutta diagnoosikirjossa tapahtui
laajenemista siten, että uutena ryhmänä hoitoon otettiin aivovammapotilaita, joilla tilanne oli todettu saattohoitovaiheiseksi sekä
loppuvaiheen Alzheimer- potilaita. Tämän tyyppiset potilaat toivat
henkilökunnalle uusia haasteita, joihin tartuttiin ennakkoluulottomasti. Aiempien vuosien tapaan hoidettiin myös muita ei-maligneja
sairauksia sairastavia saattohoitopotilaita, kuten maksakirroosipotilaita, COPD:ta, keuhkofibroosia ja ALS:ia sairastavia. Valtaosa
TAYS:in potilaista tuli syöpätautipoliklinikan, palliatiivisen yksikön
ja osaston RS 1 lähettämänä, mutta yksittäisiä lähetteitä tuli myös
lukuisilta muilta eri osastoilta syövänhoidon vastuualueen ulkopuolelta. Tampereen kaupungin osalta erityisesti Hatanpään sairaalasta saapui loppuvuodesta useita potilaita osastohoitoon.
Hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamisen varmistaminen
suoritettiin sähköisen LOVE- materiaalin-, tenttien sekä hoitokodin oman lääkeperehdytysohjelman avulla. Lääkehoidon monipuolistuminen haastoi henkilökunnan kehittämään osaamistaan
vaatimuksia vastaavasti. Lääkepoikkeamia seurattiin aktiivisesti,
niitä käsiteltiin työpaikkakokouksissa ja uusista toimintatavoista
sovittiin. Lääkärit kouluttivat henkilöstöä sisäisissä koulutuksissa
sekä pienimuotoisemmissa palavereissa.
Viikoittainen oirearvioiden tekeminen oli yksi vuoden painopistealue. Oirearvioinnin toteutumista tilastoitiin viikoittain ja asiasta
muistutettiin omahoitajia. Oirearvioiden tekeminen parantui niin
paljon, että loppuvuonna päätettiin suorittaa seuranta jatkossa
vain kuukausittain.
Kuolevan potilaan vuodeosastohoito lukuina
Hoitokodin käyttöaste oli edellisvuoden tasolla vuositasotarkasteluna. Koko vuonna oli keskimäärin 21 sairaansijaa käytössä.
Potilasvaihtuvuus kasvoi lähes viidenneksellä edellisvuoteen, potilasvaihto kuukausitasolla vaihteli 19 ja 33 potilaan välillä. Hoito4
päiviä oli viisi vähemmän kuin edellisvuonna eli 7684. Vuodeosaston kuormitusprosentti oli 88 %. Erityisesti toukokuu ja syyskuu
olivat hiljaisia (kuormitusaste alle 75 %) eli keskimäärin tällöin
oli käytössä alle 18 sairaansijaa 24:stä. Heinä- ja marraskuussa
taas otettiin myös ylipaikoille ja käyttöaste oli vähintään 100 %.
Potilaista naisia oli 164 (131 v. 2012) ja miehiä 152 (122 v. 2012).
Kotiutusten määrä lisääntyi lähes puolella ollen 57 (v. 2012 39).
Osatekijänä oli kotihoidon jatkuva kehittäminen. Toiseen hoitolaitokseen siirrettiin kaksi potilasta (3 vuonna 2012). Potilaita kuoli
osastohoidossa 251 (216 v. 2012), mikä osaltaan selittää suuren
vaihtuvuuden. Potilaiden keski-ikä pysyi edellisvuoden tasossa ja
oli 72 vuotta. Nuorempia, alle 50 -vuotiaita potilaita oli aikaisempia
vuosia enemmän eli 20 (10 v. 2012), samoin iäkkäimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuodesta (katso kuvio 1). Suurimman
potilasryhmän muodostivat edellisvuosien tapaan 61-80-vuotiaat,
joiden osuus oli 57 % (60 %) kaikista potilaista. Kuviossa 1 on
kuvattu potilaiden ikäjakaumaa vuosina 2009–2013.
Osastohoitoon otettiin 316 potilasta (253 v. 2012). Potilaista
68 % (66% v. 2012) oli hoidossa korkeintaan 3 viikkoa. Alle viikon
hoitoaikojen suhteellinen osuus oli lähes viime vuoden tasolla eli
37 % (38 % v. 2012, ks. kuvio 2). 90 % potilaista oli korkeintaan
kaksi kuukautta vuodeosastohoidossa. Tähän kaikkeen vaikutti
osaltaan kotisaattohoitotoiminnan jatkuva kehittäminen, jolloin
potilaat uskalsivat olla mahdollisimman pitkään kotihoidossa.
Toisaalta osa potilaista siirtyi Hoitokodin vuodeosastolle muista
hoitolaitoksista varsin myöhään, vain muutama vuorokausi ennen
kuolemaansa. Tämä osoittaa sen, että saattohoitopäätöksen teko
on edelleen haaste, johon tulisi kiinnittää huomiota.
3. Kotisaattohoito toimintana ja lukuina
Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät vuonna 2013
aikana. Sairaanhoitajan tekemiä kotikäyntejä oli yhteensä 479. Näistä
yhteiskäyntejä lääkärin kanssa oli 82. Lisäksi lääkärin yksin tekemiä
käyntejä oli 16 (katso taulukko 1).
Osastolta tehtiin joustavasti kotikäynti potilaan luo myös päivystysaikana, jos potilaalla oli toive jatkaa kotihoidossa. Näitä päivystysaikana osastolta tehtyjä käyntejä oli kaksi.
Lääkärin puhelimessa antamaa neuvontaa ja ohjausta potilaalle
oli 53 kertaa.
Potilaiden ja omaisten saama ympärivuorokautinen puhelintuki
osastolta oli tärkeä kotona selviytymistä auttava palvelu. Kotipotilaat otettiin joustavasti osastohoitoon myös päivystysaikana.
Potilaalle ja omaiselle tarjottiin mahdollisuutta myös muiden erityistyöntekijöiden kotikäyntiin, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä
toteuttivat muutaman käynnin. Pääsääntöisesti potilas ja perhe
saivat sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin ja papin tukea ja palveluita päiväkeskuksessa. Päiväkeskuskäyntejä oli yhteensä 395 (333 v.
2012). Päiväkeskukseen osallistui potilaiden mukana paljon omaisia,
erityisen tärkeinä omaiset kokivat myös omaisten keskusteluryhmässä saamansa vertaistuen. Vapaaehtoistyöntekijöiden apu ja tuki
päiväkeskuksessa koettiin erittäin merkittävänä. Omaisia päiväkeskukseen osallistui noin 200 kertaa.
Vuoden 2013 aikana kuoli kotona 13 potilasta. Lisäksi Hoitokodin
kotihoito
antoi tukea kehitysvammaisten autetun asumisen yksikön
40 %
henkilökunnalle
kahden saattohoitopotilaan viimevaiheen hoidossa.
v. 2009
35 %
v. 2010
Hoitokodissa oli tamperelaisten lisäksi potilaita 14 muusta kunnasta
(13 v. 2012). Pirkanmaan ulkopuolelta potilaita oli neljä eli kaksi
pääkaupunkiseudulta, yksi Varsinais-Suomesta sekä yksi Pohjanmaalta. Muiden kuin Tampereen kaupungin osuus hoitopäivistä
oli 11 % (9,4 % v. 2012). Itse hoitonsa maksavia potilaita oli neljä
(2 v. 2012) ja hoitopäiviä yhteensä 83. Ainoastaan Tampere osti
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta saattohoitopalveluja Hoitokodista. Tampere osti suoraan 44 % (41 %) ja sairaanhoitopiirin
kautta 56 % (59 %) Hoitokodin palveluista. Muut kunnat ostivat
tarvitsemansa Hoitokodin saattohoitopalvelut suoraan. Muiden
kuntien ostojen määrä oli 780 hoitopäivää (697 v. 2012)
40 %
v. 2011
30 %
v. 2012
25 %
Lääkärinkotikäynnit
67
20 %
Lääkärin
ja
hoitajan
yhteiskäynnit
ei
til.
15 %
Sairaanhoitajan kotikäynnit/ensi
87
10 %
Sairaanhoitajan kotikäynnit/uusinta
305
5%
sairaanhoitajan kotikäynnit/päivystys
ei til.
0%
päiväkeskuskäynnit
33381-90
18-50
51-60
61-70
71-80
lääkärin
Kuvio
1. Potilaatpuhelut
ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut). 46
yht.
838
v. 2012
v. 2013
v. 2013
16
82
ei til.
397
2
395
yli 90
53
945
Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv. 2012 – 2103 (ei til.= ei ole tilastoitu)
40 %
v. 2009
35 %
v. 2010
v. 2011
v. 2012
v. 2013
35 %
v. 2010
v. 2011
30 %
v. 2012
v. 2013
25 %
30 %
25 %
20 %
20 %
15 %
15 %
10 %
10 %
5%
5%
0%
0%
18-50
51-60
61-70
71-80
81-90
yli 90
Kuvio 1. Potilaat ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut).
Kuvio 1. Potilaat ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut).
alle viikko
1-3 viikkoa
yli 3 viikkoa 2 kk
yli 2 kk alle 3 kk
yli 3 kk alle ½
yli ½ vuotta alle vuosi
yli vuosi
Kuvio 2. Potilaiden hoitoaikojen jakaumat vuosina 2010-2012.
Kuvio 2. Potilaiden hoitoaikojen jakaumat vuosina 2010-2012.
5
Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv. 2012 – 2103 (ei til.= ei ole tilastoitu)
40 %
v. 2010
Lääkärinkotikäynnit
Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit
v. 2012
67
ei til.
v. 2013
16
82
4. Omaisten tukeminen
Potilaan hyvään hoitoon kuuluu omaisten ja läheisten huomioon
ottaminen ja tukeminen. Se lisää potilaan elämänlaatua sekä tuo
potilaalle turvallisuuden tunnetta. Perhettä ja läheisiä tukevat päivittäisessä työssään erityisesti omahoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijä
sekä pappi. Omaisten tukemisen vastuuhenkilönä ja tukimuotojen
kehittäjänä toimii sosiaalityöntekijä.
Keskeisiä toimintamuotoja omaisten tukemisessa ovat erilaiset omaisten
ryhmät. Omaisille tarkoitetut keskusteluryhmät jatkoivat säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Erityisesti päiväkeskuksen yhteydessä
toiminut omaisten keskusteluryhmä koettiin tärkeäksi vertaistuen
mahdollistajaksi. Osallistujia tässä ryhmässä oli keskimäärin viisi
omaista viikoittain. Kaikkiaan omaisilla keskusteluryhmissä oli
yhteensä 205 käyntikertaa.
Saattohoidossa omaisten tukemisen katsotaan jatkuvan myös potilaan
kuoleman jälkeen. Musiikkiterapeutti piti vuoden aikana kaksi sururyhmän, joihin osallistui yhteensä 9 henkilöä. Sururyhmät kokoontuivat viikoittain 8 – 10 viikon ajan. Suljetussa ryhmässä saatu tuki
ja surun käsitteleminen koettiin suurena apuna. Kolme kuukautta
potilaan kuoleman jälkeen muisteluiltaan kutsuttiin lähiomaisen
kautta myös muita omaisia. Loppuvuonna käyttöön otettiin Pasi
Heinon opinnäytetyönä keskustelun pohjaksi tätä iltaa varten tekemä
”Surusta Toivoon ”- DVD, jossa Hoitokodin henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät ja omainen kertovat luopumisesta ja surusta. Muisteluiltoja järjestettiin Hoitokodilla vuoden aikana 11 kertaa, osallistujia muisteluillassa oli 121 omaista ja läheistä.
Puolisonsa menettäneiden vertaistukiryhmä jatkoi kevätkauden
ja syyskuussa alkoi jälleen uusi ryhmä. Puolisonsa menettäneiden
ryhmä on osoittautunut merkittäväksi vertaistuen tarjoajaksi ja
mahdollistanut useiden omaisensa menettäneiden tuen saannin
tutussa ympäristössä. Ryhmän vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä,
sairaanhoitaja sekä neljä vapaaehtoistyöntekijää. Syksyllä alkaneeseen
ryhmään osallistui yhteensä yli 30 leskeä ja ryhmässä oli kerralla
keskimäärin 16 osallistujaa.
Lapsiperheiden erityinen tukeminen on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi viime vuodesta alkaen. Henkilökunnalle suunnattu Lasta suojaavat tekijät – menetelmäkoulutus toteutettiin kaksi
kertaa ja sen avulla aloitettiin laajempi lapsiperheiden tukemisen
kehittäminen Hoitokodilla. Tämä jatkuu seuraavinakin vuosina.
teeri. Muita erityistyöntekijöitä papin lisäksi olivat kokoaikainen
palvelusihteeri, sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja
sekä osa-aikaiset fysioterapeutti ja kiinteistönhoitaja. Ravitsemushuollosta ja puhtaanapidosta vastaa ravitsemuspäällikkö apunaan
neljä hoitoapulaista sekä toimitilahuoltaja. Palkattua henkilökuntaa
sijaiset mukaan luettuina oli Hoitokodissa vaihdellen 49 - 50, uutena
ryhmänä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa olevat
lääkärit. Erityispätevyyspalvelua suorittavien lääkäreiden palkkaus
mahdollistui siten, että Syöpäjärjestöt myönsi vuonna 2013 tukena
3000 e/kk kunkin palkkaukseen erillisen hakemuksen perusteella.
Erityispätevyysharjoittelussa oli 1 – 3 kuukauden jaksoilla vuoden
aikana yhteensä neljä henkilöä seitsemän kuukauden aikana. Näitä
työjaksoja hyödynnettiin myös kesäloma-aikana siten, että erillistä
lääkäreiden kesäsijaista tarvittiin vain muutamana päivänä kesäkautena. Vakinaiset lääkärit vuorottelivat kesälomansa siten, että
toisen lomaillessa toinen oli paikalla erityispätevyyspalvelua suorittavan lääkärin kouluttajana.
Työmarkkina- ja erilaisilla yhdistelmätuilla työskenteli kolme
henkilöä (3 v. 2012). Näistä kaksi työllistyi Hoitokotiin myöhemmin
sijaisuuksiin (kesäloma, oppisopimus). Kesäksi palkattiin aikaisempien vuosien tapaan kaksi henkilökunnan omaa lasta Tienaa
euroja – nuoriksi. Keväällä TET-harjoittelussa oli kaksi nuorta ja
syksyllä kaksi.
Henkilökunnan keski-ikä oli 47 vuotta (48 v. 2012). Kuviossa 3 näkyy
henkilökunnan keski-ikä ammattiryhmittäin ja sen muuttuminen
vuosina 2010 - 2013 sekä ennuste vuodelle 2014.
54
v. 2010
v. 2011
v. 2012
v. 2013
enn. 2014
52
50
48
46
44
42
40
hoitohenkilökunta
siivous- ja keittiö
muut
kaikki
Kuvio
3. Henkilökuntaryhmien
keski-ikä vuosina
2010-2013
sekä
ennuste vuodelle
Kuvio
3. Henkilökuntaryhmien
keski-ikä
vuosina
2010-2013
sekä2014.
ennuste
vuodelle 2014.
60 %
Henkilökunnan
vaihtuvuus oli normaalia, eläkkeelle jäi kevään
aikana
fysioterapeutti
Helena Leino. Poissaoloja oli saman verran
50 %
kuin edellisvuonna (4823/4832 kalenteripäivää). Pitkäkestoiset
40 %
v. 2009
määräaikaiset sijaisuudet toteutuivat hyvällä allokointisuunnitv. 2010
30 %
v. 2011
telulla
näkyen myös vuosilomien kasvuna. Osa-aikaeläkkeellä
v. 2012
v. 2013
jatkoi
kolme
työntekijää.
Henkilökunnan
pysyvyydestä
ja
lisäyk20 %
5. Henkilökunta
sestä johtuen vuosilomien suhteellinen osuus kasvoi. Vuorottelu10 %
vapaalta
palasi yksi työntekijä alkuvuodesta ja kaksi työntekijää
vuorotteluvapaan kesästä. Muita poissaoloja olivat henkilöSaattohoitokodissa vakinaisten työntekijöiden määrä nousi 38:aan aloitti
0%
sairausloma
vuosiloma
muu
oman osa-aikaisen saattohoitopapin Leena Leppälän myötä. Vaki- kohtaiset syyt, kuten työskentely toisen työnantajan palveluksessa
Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista poissaoloista vuosina 2009 – 2013
naisia lääkäreitä oli kaksi, ylilääkäri ja kotihoidon lääkäri. Hoitotyön sekä opintovapaat.
toimia oli 21: osastonhoitaja, osastohoidon apulaisosastonhoitaja
ja kotisaattohoidon apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa ja Työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota työkyvyn
neljä perus-/lähihoitajaa. Hallinto- ja toimistohenkilökuntaan ylläpitämiseen mm. toteuttamalla varhaiskuntoutusta neljälle hoitokuuluivat johtaja, osa-aikainen talouspäällikkö sekä toimistosih- työntekijälle sekä viidelle itsenäistä työtä ja esimiestyötä tekevälle
6
3 000 000
2 900 000
2 800 000
2 700 000
2 600 000
Vars. toim. tuotot
ja sopimalla selkeät käytänteet poissaolojen hallintaan (nk.VarTukäytäntö). Myös työnohjaukseen panostettiin aikaisempia vuosia
enemmän suuntaamalla sitä mm. erityistyöntekijöille. Myös muut
työantajan tukemat toiminnot kuten liikuntakulttuurisetelit, osallistumismaksut Likkojen Lenkille toteutuivat perinteiseen tapaan.
Juhlavuoden kunniaksi kaikki nykyiset ja entiset työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaehtoistyöntekijät kutsuttiin 4.1. juhlavuoden
avajaistilaisuuteen Hoitokotiin. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua valinnaisesti 25-vuotisjuhlatilaisuuteen Komediateatterissa
lokakuussa tai pikkujouluristeilyyn Viking Grace 54
v. 2010
v. 2011
laivalle
joulukuussa.
52
v. 2012
v. 2013
enn. 2014
50
Sairauslomien määrä kasvoi ollen 655 poissaolopäivää (514 v. 2011).
48
Sairauslomien kasvussa näkyivät erilaiset työtapaturmat (yhteensä
46
83 kalenteripäivää), joita tapahtui vapaa-ajalla (6), työssä (2) ja
44
työmatkalla
(1). Työtapaturmaohjeistusta päivitettiin ja jokainen
42
tapaturma
arvioitiin ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Sairauspoissaoloista
omalla luvalla sairauden vuoksi poissaoloja oli 6 % eli 41
40
hoitohenkilökunta
siivous- ja keittiö
muut
kaikki
kalenteripäivää (14 %, 75 kal.pv v. 2012) ja lääkärintodistuksella
Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä ennuste vuodelle 2014.
88 % eli 576 kalenteripäivää (84 %, 458 kal.pv v. 2012).
60 %
50 %
40 %
v. 2009
v. 2010
v. 2011
30 %
Kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja organisoi vapaaehtoistoimintaa. Ensimmäistä kertaa sijainen palkattiin vapaaehtoistoiminnan ohjaajan kesäloman sijaiseksi. Ohjaaja aloitti itse
kustantaen ja osin työajalla kolmivuotisen sosiaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulutuksen Tampereen yliopistossa sekä
varhaiskuntoutuksen.
Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointia jatkettiin Tampereen
seurakuntayhtymän Suurella Sydämellä – sivustojen kautta sekä
järjestämällä erillinen Hoitokodin ja vapaaehtoistoiminnan esittelyilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Vuoden lopussa toiminnassa oli mukana 98 aktiivista, Hoitokodilla vähintään kuukausittain työskentelevää vapaaehtoistyöntekijää. Vuonna 2013 vapaaehtoistyöntekijät tekivät vapaaehtoistyötä yli 20 000 tuntia.
Vapaaehtoistyöntekijöiden perustehtävään eli potilaiden ja heidän
läheistensä seurana ja tukena olemiseen vuodeosasto- ja kotisaattohoidossa käytettiin aikaa noin 6000 tuntia. Tästä lähes 500
tuntia tapahtui yöaikaan. Omaisten keskusteluryhmissä vapaaehtoistyöntekijät olivat edellisvuosia useammin. Vapaaehtoistyöntekijät toteuttivat elämäntarinanryhmää kokeiluna läheisensä menettäneille omaisille. Lisäksi he toimivat leskien vertaistukiryhmässä ja omaisten kolmen kuukauden muisteluilloissa
henkilökunnan rinnalla.
v. 2012
v. 2013
20 %
10 %
0%
6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa
sairausloma
vuosiloma
muu
Kuvio
4. 4.
Poissaolojen
suhteellinen
jakauma jakauma
kaikista poissaoloista
2009 – 2013
Kuvio
Poissaolojen
suhteellinen
kaikista vuosina
poissaoloista
vuosina 2009 – 2013
Saattohoidon osaamisen varmistaminen tapahtui sekä työajalla että
omalla ajalla tapahtuvalla kouluttautumisella. Sisäisiä koulutuksia
järjestettiin vuoden aikana 27 kertaa. Pääosin sisäisissä koulutuk3 000 000
sissa
kouluttajina toimivat oma henkilökunta oman ammattiosaa2 900 000
misen
alueelta. Ulkopuoliset kouluttajat kouluttivat tunteista ja lapsi2 800 000
perheen
tukemisesta., lisäksi hyödynnettiin lääke- ja apuväline2 700 000
edustajien
esittelyjä. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistui
2 600 000
Vars. toim.koko
tuotot
Vars. toim. kulut
2 500 000
henkilökunnasta
34 eri henkilöä (33 v. 2012). Toimintakertomus2 400 000
vuonna
panostettiin sekä alueellisiin ja paikallisiin koulutuksiin
2 300 000
että pitkiin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin parantumatto2 200 000
2012ja saattohoidossa
2013
masti sairaan2011
palliatiivisessa
(3 sairaanhoitajaa,
Kuvio
5. Varsinaisen toiminnan
tuotot ja kulut 2011 (työsuojeluvaltuutettu)
– 2013
1 perushoitaja),
työhyvinvoinnissa
sekä
kriisityössä (sairaanhoitaja). Erilaisia ulkopuolisia koulutustilaisuuksia oli yhteensä 42, palkallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 157
päivää, joista 130 päivälle palkattiin sijainen. (133 päivälle v. 2012).
Hoitokodin omaa henkilökuntaa kannustettiin edellisvuosien tapaan
toimimaan joko omalla ajallaan saattohoidon asiantuntijakouluttajina tai työajalla, jolloin laskuttajana oli Hoitokoti. Kotisivuille
päivitettiin Hoitokodin ulkopuolella toimivat omat asiantuntijakouluttajat.
Potilaat ja omaiset antoivat kiitettävää palautetta vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta ja järjestetyistä virkistystuokioista.
Potilaille ja omaisille järjestettiin yhteensä 343 erilaista virkistystuokiota. Vierailevia esiintyjiä kävi 155 tuokiossa, ja näiden
lisäksi vapaaehtoistyöntekijät järjestivät 131 erilaista tuokiota
omin voimin. Vapaaehtoistyöntekijät avustivat myös sairaalapastoria hengellisissä tilaisuuksissa sekä osallistuivat aktiivisesti päiväkeskuspäivien ja saunapäivien toteutukseen. Uutena
toimintona alkoi vapaaehtoismuusikon lauluhetket kitaran kera
vuodeosastopotilaiden luona. Vuonna 2013 potilasvirkistystoimintaan käytettiin aikaa noin 6000 tuntia.
Käytännöllisiin tehtäviin vapaaehtoistyöntekijät käyttivät yli 6600
tuntia. Leipomistiimiläiset valmistivat leivonnaisia entistä monipuolisemmin Hoitokodin käyttöön ja askartelutiimiläiset tuotteitaan pääaulan myyntipisteeseen ja myyjäisiin. Vapaaehtoistyöntekijöiden pitämä Kymppi-Kirppis jatkoi varainkeruutaan
Hoitokodin hyväksi. Talkoilla istutettiin potilashuoneiden parvekelaatikkojen kukat ja valmistettiin vuoden saunavihdat. Varoja
2
kerättiin järjestämällä perinteiset pääsiäis- ja joulumyyjäiset,
osallistumalla Aamulehden joulumyyjäisiin ja TAYS:n joulutorille. Myyjäisiin saatiin runsaasti lahjoituksia, BodyShop ja
Apteekkimaailma muistivat hemmottelutiimiä tuotelahjoituksilla ja Huiskula toi jouluiloa Hoitokotiin kukkalahjoituksellaan.
Vapaaehtoistyöntekijät esittelivät vapaaehtoistoimintaa ja Hoitokodin tiloja erilaisille opinto- ja tutustumisryhmille aiempaa
useammin. Vapaaehtoistoiminnan organisointikurssi järjestettiin
7
omaa vapaaehtoistoimintaa aloittaneille tai sitä suunnitteleville
yhteisöille.
Vapaaehtoistyöntekijä jatkoi Niksu-Nurkka –tarinoiden kirjoittamista Hoitokodin omasta kissasta. Lisäksi Niksu nautti julkisuutta
Aamulehden teatterikesän superkatsojana. Muutenkin Hoitokoti,
vapaaehtoistoiminta, Niksu-kissa ja Hoitokodin 25-vuotisjuhlavuosi olivat myönteisesti esillä sekä paikallisissa että kansallisissa tiedotusvälineissä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja oli aktiivisesti yhteydessä pirkanmaalaisiin ja valtakunnallisiin vapaaehtoiskoordinaattoreiden ja -toimijoihin erilaisissa tapahtumissa.
Vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointia tukivat kummijärjestelmä, tiimipalaverit, sisäiset koulutukset ja henkilökohtaiset
vuosikeskustelut sekä työnohjaukset. Vapaaehtoistyöntekijät
osallistuivat heille järjestettyihin tukimuotoihin yhteensä noin
1800 tuntia. Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat Terhokodin
järjestämille suomalaisten saattohoitokotien vapaaehtoistyön­
tekijöiden kevätpäiville. Vapaaehtoistyöntekijöiden virkistykseksi
oli tarjolla perinteiset syyskauden avajaiset, Rotarien järjestämä
XIII joulukonsertti Tampereen Tuomiokirkossa sekä joulukirkko
ja joulujuhla. Henkilökunta antoi säännöllisesti toteutetussa
kyselyssä kiitettävää palautetta vapaaehtoistoiminnasta ja Inspecta
Oy:n suorittamassa ulkoisessa auditoinnissa ”vapaaehtoistyössä
näkyy esimerkillisesti hyvä johtamisprosessi”.
7.Sairaalapastorin antama
hengellinen ja henkinen tuki
Pirkanmaan Hoitokoti palkkasi työyhteisöönsä oman papin
60 % työajalla alkaen 27.12.2012. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli antoi sairaalapastori Leena Leppälälle virkamääräyksen
ja samalla oikeuden toimia pappina Pirkanmaan Hoitokodissa ja
hänen tehtävään siunaamisensa oli Kalevan kirkossa 7.4.2013.
Toimintavuonna 2013 yhteistyö paikallisseurakuntien kanssa
jatkui kiitettävästi. Kun talon oma pappi ei ole työvuorossa, eikä
hoitohenkilökunnan tarjoama hengellinen ja henkinen tuki ole
riittävä, on erityisiä hätätilanteita varten Tuomiokirkkoseurakunnan Kalevan alueen papeista aina kaksi kerrallaan tavoitettavissa puhelimitse ja valmis tulemaan Hoitokodille. Päivystysluonteisia käyntejä oli vuoden 2013 aikana kaksi.
Hengellisiä tilaisuuksia järjestettiin viikoittain ja niistä vastasivat talon oma pappi, vieraileva seurakunta tai musiikkivieraat.
Ehtoollishartauksia järjestettiin noin kaksi kertaa kuukaudessa
yhteisesti kaikille potilaille ja omaisille, sekä toiveiden mukaan
yksityisesti potilashuoneissa. Samoin vuoden aikana toteutettiin erilaisia hartaus- ja rukoushetkiä yksityisesti tarpeiden
mukaan. Kirkollisina juhlapyhinä, kuten pääsiäisenä ja jouluna,
sekä kesäkauden aloituksena järjestettiin myös kotipotilaille omat
har­taustilaisuudet tiistain toimintakeskuspäivinä.
8
Pääpaino papin työssä oli edelleen kahdenkeskeisissä keskusteluissa potilaiden ja omaisten kanssa. Toiveiden ja tarpeiden
mukaan keskusteluissa hyödynnettiin sekä sielunhoidollisia että
terapeuttisia menetelmiä. Pappi jatkoi omaa psykoterapiakoulutustaan ja valmistuu 2014 aikana. Pappi osallistui myös moniammatilliseen erityisesti lapsiomaisia tukevaan kehittämistyöhön,
mikä jatkuu vuoden 2014 aikana.
Papin toimittamia saattohartauksia ja hautaan siunaamisia Hoitokodilla vietettiin vuoden 2013 aikana noin 50, sekä yksi avioliittoon vihkiminen. Talon pappi koulutti talon sisäisissä koulutuksissa henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä talossa
vierailevia opiskelijaryhmiä ja seurakuntien työntekijöitä. Lisäksi
pappi toimi kouluttajana työajan ulkopuolella seurakuntien ja
terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
Pappi osallistui aktiivisesti uuden Surusta toivoon – DVD:n suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä henkilökunnan ja kuvaajan
kanssa. Pappi osallistui omaisten muisteluiltaan kaksi kertaa
vuoden aikana, samoin kerran puolisonsa menettäneiden vertaistukiryhmään.
Vapaaehtoistyöntekijöiden ja papin hartaustiimin toimintatapoja
täsmennettiin ja lisäkoulutuksena pappi järjesti halukkaille hartaustiimin jäsenille ehtoollisavustajakoulutuksen, jonka käytyään he
voivat avustaa ehtoollisen jaossa papin toimittamissa messuissa
Hoitokodilla. Säännöllinen palvelutehtävissä olevien vapaaehtoisten kokoontuminen viikoittain otettiin käytäntöön. Tapaamisessa jaetaan hartauden avustustehtävät ja käydään läpi tilaisuuteen kutsuttavat potilaat. Tapaamisen tavoitteena oli toisaalta
lisätä potilaiden hengellisten tarpeiden toteutumista, mutta myös
vähentää hoitohenkilökunnan työmäärää tilaisuuksien toteutumisen suhteen. Myös Hengellisten laulujen vihkoset uusittiin
vuoden aikana.
8. Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot
Yhteistyö lähettävien tahojen ja saattohoitoa
kehittävien ammattilaisten kanssa
Hoitokoti panosti vuonna 2013 erityisesti hyvään yhteistyöhön
lähettävien tahojen kanssa ja heitä kutsuttiin aktiivisesti infovierailulle Hoitokodille. Vierailulla kävi mm. TAYS:in sosiaalityöntekijöiden, hematologien ja onkologien ryhmät, joita informoitiin erityisesti aikaisemman Hoitokodin kotihoidon mukaan
ottamisen eduista ja hyödyistä ja Hoitokodin tarjoamista erilaisista omaisten tukimuodoista. Hatanpään sairaalasta kävi tutustumassa osasto A2 henkilökuntaa ja muitakin osastoja kutsuttiin
aktiivisesti tutustumiskäynnille.
Hoitokodissa kävi tutustumassa huhtikuussa Kalevan seurakunnan työntekijöitä, toukokuussa Suursuon sairaalan osasto
11 henkilökuntaa, marraskuussa sekä Oulun kaupunginsairaalan henkilökuntaa että Lapin keskussairaalasta keuhkoyksikön henkilökuntaa.
Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa tutuksi
tulivat Vammalan, Seinäjoen ja Kuopion palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamistavat. Vastaavasti harjoittelussa olevat neljä
lääkäriä saivat konkreettista kokemusta Hoitokodin toimintamalleista.
Saattohoitokotien välistä yhteistyötä
Juhlavuoden kunniaksi kutsuttiin kaikkien neljän saattohoitokodin
hallitukset ensimmäistä kertaa yhteistapaamiseen Pirkanmaan
Hoitokotiin. Saattohoitokotien johtoryhmätapaamisessa toukokuussa suunniteltiin alustavaa ohjelmaa elokuussa toteutetulle
hallitusten tapaamiselle sekä keskusteltiin vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen toteutuksesta. Myös yhteishakemus RAY:lle tehtiin
toiveena saada rahoitusta käytännön harjoittelun (lääkärit, hoitohenkilökunta) kustannuksiin.
Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry. tuki edellisvuosien
tapaan muun muassa omaisten sururyhmien toteutusta ja henkilökunnan omaehtoista lisäkoulutusta. toimi Juhlavuoden kunniaksi
kannatusyhdistys osallistui kansainvälisenä saattohoitopäivänä
12.10. toteutettuun Pirkanmaan Hoitokodin 25-vuotisjuhlatapahtumaan kustantamalla teatteriesityksen jälkeisen buffettarjoilun. Hoitokodin yhteistyökumppaneita ja ystäviä juhlatapahtumassa oli yli 230. Kannatusyhdistyksen puheenjohtajana toimi
johtaja Rauno Ulonen.
Ulkopuoliset palvelut
Liinavaatehuollossa kehitettiin edelleen edellisvuonna alkanutta
yhteistyötä Turun Tekstiilihuollon kanssa mm. siirtämällä siivousliinojen huolto vuokratuotteeksi. Sairaanhoitopiirin laitetekniikalta ostettuja palveluja laajennettiin siten, että palvelut koskevat
lääkintäteknisten ymv. laitteiden huollon ja korjauksen lisäksi
alkuvuodesta kokonaan uudistettua hoitajakutsu- ja puhelinjärjestelmää. Rakennushankkeissa (majatalohuoneiden peruskorjaus,
pysäköintialueen laajennus) käytettiin avuksi ulkopuolista insinööritoimistoa. Samoin tietoteknistä kokonaisratkaisua haettiin
aktiivisesti mm. käyttämällä apuna ulkopuolisia tietoalan asiantuntijoita. Muilta osin jatkettiin yhteistyötä vanhojen palvelutuottajien kanssa.
9. Saattohoidon laatu
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja toimii oman työnsä ohella laatupäällikkönä organisoiden ,muun muassa sekä sisäiset ja ulkoiset arviointitapahtumat. Pirkanmaan Hoitokoti on sertifioitu ISO 9001:2008
järjestelmän mukaisesti. Kolmen vuoden välein tehtävän uudelleensertifioinnin toteutti joulukuussa Inspecta Sertifointi Oy.
10. Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä
muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Koulutuspäiviä järjestettiin pääsääntöisesti korkeintaan kerran
viikossa Hoitokodissa. Ryhmien kokoa pienennettiin. Kesäaikana
ja joulun lähellä koulutuksia ei järjestetty. Erilaisia opinto- ja koulutuspäiviä terveydenhuollon opiskelijoille ja työelämässä oleville
järjestettiin yhteensä 44 (41 v. 2012). Yhteensä osallistujia näissä
ryhmissä oli yli 970 (830 v. 2012). Uutena koulutuksena aloitettiin
syksyllä ammattilaisille suunnattu kaksipäiväinen saattohoitokoulutus. Päivät täyttyivät ilman suurempaa erillismarkkinointia
ja niitä sovittiin jatkettavaksi toistaiseksi tulevina vuosina. Muun
henkilökunnan tavoin Hoitokodin lääkärit kouluttivat aktiivisesti
sekä Hoitokodissa että ulkopuolisissa koulutuksissa. Tampereen
Lääkäripäiville osallistuttiin aktiivisesti muun muassa kertomalla
Hoitokodista omalla esittelyosastolla. Myös työyhteisöön tullut
uusi pappi otti heti aktiivisen kouluttajan roolin saattohoidon
eksistentiaalisissa ja kärsimykseen liittyvissä kysymyksissä niin
talon omissa kuin ulkopuolisissa koulutuksissa.
Opetuskenttänä Hoitokoti toimi yhteensä 18 hoitotyön opiskelijalle (19 v.2012). Hoitokodissa harjoitteli 9 sairaanhoitajaopiskelijaa sekä yhdeksän lähihoitajaopiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijat sekä suurin osa lähihoitajaopiskelijoista suoritti syventävää
harjoittelujaksoaan Hoitokodissa. Lisäksi Hoitokodissa oli myös
yksi laitoshuoltajaopiskelija.
Sekä koulutuspäiviin osallistuneilta että työssä oppimisjaksoilla
olleilta opiskelijoilta kerättiin systemaattisesti palautetta. Koulutuspalautteita saatiin yhteensä 38 ryhmältä: tyytyväisten osuus
pysyi edellisvuosien tapaan korkeana eli oli 97 %. Toimintojen
kehittäminen perustuu saatuihin palautteisiin. Työssä oppimisjaksoilla olleet opiskelijat kokivat edelleen Hoitokodin erittäin
hyvänä opiskelupaikkana ja kaikki olivat valmiita suosittelemaan
Hoitokotia harjoittelupaikaksi kollegoilleen. Oppimisilmapiiriä
kuvattiin turvallisena. Koko henkilökunta sai kiitosta kannustavasta ja opettavaisesta kohtaamisesta. Kehittämis- ja tutkimustoiminta
Hoitokoti tekee aktiivisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhteistyössä eri
opiskelijoiden kanssa valmistuivat mm. Pipsa Häkkisen sosiaalitieteiden pro gradutyö ”Sosiaalityö tukemassa kuolevaa
ihmistä ja hänen omaisiaan”, Erja Mäkijärven terveyshallintotieteen pro gradutyö ”Sisäiset auditoinnit potilasturvallisuuden kehittämisessä”, Sanna Järvisen psykologian lisensiaattityö ”Koettu terveys ja terveyskäyttäytymisen motivaatiotekijät kolmen eri hoitoalan yksikön työntekijöillä” ja Susanna
Kauppisen ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö ”Saattohoitopotilaan kokonaisvaltainen perushoito Pirkanmaan Hoitokodissa.
Saattohoidon kehittäminen BIKVA-arviointimallia mukaillen.”.
Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sosionomiopiskelija Virpi Kauppilan opinnäytetyö ”Sosiaaliohjaus potilaan
ja omaisten tukena saattohoidon aikana” valmistui syksyllä,
samoin Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden Timo Ellilän ja Elina Haikaran opinnäytetyö ”Murha
vai viimeinen palvelus- arvokeskustelua eutanasiasta sairaanhoitajan näkökulmasta” valmistui joulukuussa. Lisäksi Inkeri
Heikkilä teki yhteistyötä sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyöhönsä liittyen.
9
Uusina tutkimus- ja opinnäytetyöhankkeina suunniteltiin mm.
TtT Ikali Karvisen kansainvälistä tutkimushanketta hengellisyydestä, TtT Kaija Helinin post doc tutkimusta kuvataiteesta pallaitiivisessa hoitotyössä, Tarja Hakalan hoitotieteen pro gradututkimusta saattohoitopotilaan huolenaiheiden kokemuksista sekä
Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijoiden
Susanna Joutsimäen ja Johanna Finskasin opinnäytetyötä toiminataterapian käytöstä saattohoidossa.
Lääketieteen opiskelijan Anna Tiirolan suventävä työ muista kuin
syöpää sairastavien potilaiden saattohoidosta käynnistyi yhteistyössä pallaitiivisen lääketieteen professorin Juho Lehdon kanssa.
Vanhoina tutkimus- ja opinnäytehankkeina jatkuivat mm. Varpu
Lipposen post doc tutkimushanke hengellisyydestä, tohtoriopiskelija
Mirja Sisko Anttosen tutkimus hyvästä saattohoidosta parantumattomaan syöpään sairastuneen aikuisen, perheen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta sekä maisteriopiskelija Aino Vornasen kirjallisuustutkimus. Myös oma henkilökunta oli aktiivinen kehittäjä ja
omina hankkeina jatkuiva maisteriopiskelija Hanna Hävölän toivon
tutkimus sekä sosionomiopiskelija Katja Mustosen kotisivujen kehittämistyö. Hoitokodin omien työntekijöiden julkaisuna ilmestyivät:
Korhonen T, Poukka P. Kuolevan potilaan hoito. Duodecim:
2013;129(4):440-445
Korhonen T, Kuukasjärvi T, Huhtala H et al. The impact of lobular
and ductal breast cancer histology on the metastatic behavior and
long term survival of breast cancer patients. The Breast: 2013;
22 (6):1119- 1124
Davies A, Buchanan A, Zeppetella G, Porta-Sales J, Likar r, Weismayr
W, Slama O, Korhonen T et al. Breakthrough cancer pain: An observational study of 1000 European oncology patients. Journal of Pain
and Symptom Management 2013 :46 (5);619-628.
Lehtinen, P, Paussu, K ja Viheriäkoski, S. 2013. Muslimi saattohoidon
potilaana Pirkanmaan Hoitokodissa. Kehittämistehtävä. Tampereen
Ammattikorkeakoulu. Parantumattomasti sairaan palliatiivinen ja
saattohoito, erikoistumisopinnot.
Nuutinen, T ja Rannos, S. 2013. Welcome to Practice in Gastroenterological wards. An Orientation Guide for Exchange Nursing Students.
Bachelor’s Thesis. Tampere University of Applied Sciences, TAMK.
Degree Programme in Nursing.
Surakka, T. 2013. Hyvä elämä eli eubiosia – haaste meille kaikille.
Gerontologia 1 (26):31-38
Surakka, T. 2013 Eubiosia – hyvä elämä. Haaste suomalaiselle yhteiskunnalle.Terveydenhoitajalehti 1(46):14-7.
Surakka, T. 2013. Hyvään saattohoitoon kuuluu myös monipuolinen
vapaaehtoistyö. Vanhustenhuollon Uudet Tuulet 1:15.
Surakka, T. 2013. Terveydenhuollon henkilöstön ja potilaan omaisten
yhteistyö. Kirjassa Aalto, K. (toim.). Saattohoito kuolevan tukena.
ss 91 – 103. Kirjapaja Oy. Helsinki.
Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Hoitokoti toteutti edellisvuosien tapaan avointen ovien politiikkaa
järjestämällä suurelle yleisöllekin suunnattuja tapahtumia kuten
myyjäisiä, taidenäyttelyitä ja osallistumalla Tampere-päivään. Taidenäyttelyt ajoittuivat loppuvuoteen, jolloin edellisvuonna Koskikeskuksessa toteutetussa taidetempauksessa mukana olleet taiteilijat
10
pystyttivät nk. Bahtalo-näyttelyn pääaulaan tuoden iloa saattohoidossa oleville sekä Hoitokodissa vieraileville. Myydyistä teoksista taiteilijat lahjoittivat osan tai kokonaan suoritetun myyntihinnan Hoitokodille.
Juhlavuoden tiimoilta Hoitokodin edustajat osallistuivat aktiivisesti saattohoitokysymysten esille tuomiseen eri tapahtumissa ja
julkaisuissa. Tulevan vuoden yhteisvastuukeräyksen suunnittelussa
Hoitokodin edustajat olivat aktiivisesti mukana. Osastonhoitajan
ja saattohoitopapin asiantuntijanäkemykset kuvattiin kampanjamateriaaliksi, talousjohtaja nimettiin kirkon saattohoitohankkeen
ohjausryhmään, Hoitokodin edustajana johtaja osallistui Tuomiokirkon pikkukirkkopäivillä järjestettyyn yhteisvastuutapahtuman
epäviralliseen aloitukseen marraskuussa.
Ylilääkäri ja johtaja osallistuivat aktiivisesti saattohoitopotilaan palveluverkon kehittämiseen Pirkanmaalla. Hoitoketjukuvaus julkaistaan
tulevana vuonna.
Kansainvälisessä toiminnassa
Juhlavuoden kunniaksi toteutettiin perinteinen opintokäynti Englantiin.
Kahdeksan saattohoidon eri ammattilaista ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää tutustuivat toukokuussa ylilääkärin johdolla St Christopher Hospiceen ja Trinity Hospiceen Lontoossa.
Kansainvälisyys jatkui yhteistyössä virolaisten saattohoitoasiantuntijoiden kanssa. Yhteinen suomalais-virolainen koulutuspäivä
toteutettiin 11. lokakuuta, tilat koulutuspäivälle saatiin yhteistyössä
TAMK:in kanssa. Ylilääkäri osallistui EAPC:n kansainväliseen konferenssiin Prahassa kesäkuussa. Vierailijoita kävi Englannista, Ruotsista ja Tanskasta. Englannista John Wiley puolisoineen oli keskustelemassa mm. vastasyntyneiden saattohoitotarpeesta. Märta Karlsson
Ruotsista ja Janne Hjorth Tanskasta olivat HOPE- opiskelijoina tutustumassa kolmannen sektorin toteutukseen erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta.
11. Arvio tulevasta kehityksestä
Tulevana vuotena kirkon yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena
on saattohoito, mikä näkynee lähitulevaisuudessa saattohoitoteeman ja siihen liittyvänä hyvän kuoleman erilaisina kannanottoina. Kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus näkyvät myös
kolmannella sektorilla. Kun kuntia yhdistyy joko rakenteellisesti
tai yhteistyön näkökulmasta esimerkkinä Oriveden ja Tampereen
isäntäkuntayhteistyö, joudutaan samalla miettimään yhteisiä
pelisääntöjä potilaan vapaan valinnan, monituottajamallin ja
myös tuotteistuksen näkökulmista. Suuri vaihtuvuus on edelleen
ratkaistava haaste. Tähän saattaa tulla osin avuksi saattohoitopotilaan palveluverkkokuvaus, jossa hoidon porrastus, hoitolinjan
ja saattohoitopäätöksen tekemisen tärkeys riittävän ajoissa on
pyritty kuvamaan Pirkanmaalla.
Hoitokoti on alkavana vuonna mukana omaishoidon palvelujen
tuottamisessa omille kotona hoidettaville saattohoitopotilaille.
Tätä kautta konkretisoituu myös yksi kotihoidon onnistumisen
edellytys: oikein ajoitettu omaisen tukeminen mahdollistaa kotihoidon keston nykyistä pidemmälle. Käytännössä tämä näkynee
kotihoidossa olevien potilaiden hoitoajan lyhentymisenä osastohoidossa
ja mahdollisesti myös kotona tapahtuvien kuolemien
54
määrän nousuna.
52
tuottojäämillä. Kuviossa 5 näkyy varsinaisen toiminnan tuotot ja
kulut ovat vuosina 2011 – 2013.
Varsinaisen toiminnan tuotot
Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 2 508 292 euroa. Ne -- vuoteen
v. 2010
2012 verrattuna
6,3 %. Valtaosa varsinaisen toiminnan tuotoista
v. 2011
on saattohoitopäivien
v. 2012 ja kotisaattohoitopalveluiden myyntejä, joita
v. 2013
kertyi yhteensäenn.2 386 715
€ (2 250 420 euroa v. 2012) Myynnit
2014
jakaantuivat seuraavasti:
Teknologiset ratkaisut tietojärjestelmissä luovat paitsi mahdolli50
suuksia vaikuttavan tiedon tuottamisessa ja kirjaamisessa, myös
paineita
säilyttää potilaslähtöisyys arjessa. Sähköinen potilas48
Tampereen kaupunki
887 525 €
(792 810 €)
tietojärjestelmä laajentuu kaikkien saattohoitopotilaan hoita46
miseen
osallistuvien työvälineeksi. Se ei kuitenkaan saa viedä
Muut kunnat
219 945 €
(196 160 €)
huomiota
vuorovaikutuksesta, läsnäolosta, kuuntelusta saattohoi44
dossa. Tietoverkon toimivuus onkin ensisijaista ja toisaalta myös
Yksityispotilaat
34 115 €
(5 500 €)
42 miettiminen, mitä tehdään, kun sähköinen tietojärjestelmä ei
sen
olekaan käytettävissä. Viimeaikaiset ilmastomuutokset toistuvine
40
PSHP
1 245 130 €
(1 255 950 €)
myrskyineen
ovat antaneet tuntumaa
myös viimeksi mainittuun.
hoitohenkilökunta
siivous- ja keittiö
muut
kaikki
Saattohoito on inhimillistä, vuorovaikutukseen perustuvaa asianKuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä ennuste vuodelle 2014.
tuntijatyötä. Sähköiset järjestelmät toimivat vain apuvälineenä. Kotisaattohoidon palveluiden myynti oli yhteensä 92 320 €
(71 730 euroa v. 2012).
Oman haasteensa koko toiminnalle tuo lähes 14 vuotta Hoitoko60 %
dissa työskennelleen johtaja Tiina Surakan siirtyminen Lounais- Kuntien ja sairaanhoitopiirien lähettämiltä potilailta potilasmaksuja
Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajaksi 1.5.2014 lukien. ei peritty vuodeosasto-, kotihoito- ja päiväkeskustoiminnasta.
50 %
Hoitokodin toiminta on kuitenkin vakaalla pohjalla, henkilö- Potilasmaksujen perimisestä huolehti ao. kunta tai kuntayhtymä.
kunnan osaaminen huipputasolla ja vapaaehtoistyöntekijät ja
40 %
luottamushenkilöt upeasti sitoutuneet osaltaan pitämään ensim- Majatalotuotot olivat
v. 2009 14 723 (36 170 euroa). Edellisvuonna alkanut
v. 2010
mäistä suomalaista ja pohjoismaista saattohoitokotia saattohoidon yhteensä yhdeksän
majatalohuoneen remontointi saatiin päätökseen
30 %
v. 2011
edelläkävijänä Suomessa ja muuallakin.
kevään aikana. v.Majatalohuoneista
ensimmäistä sisustettiin fysio2012
v. 2013 ja siellä niin päiväkeskuspäivänä kotipotilaat
terapeutin käyttöön
20 %
kuin osastopotilaat saivat monipuolista ohjausta toimintakykyä ylläpitävissä harjoitteissa. Kolmea muuta majatalohuonetta käytettiin
10 %
12. Talous
vaihdellen potilashoidossa. Majatalohuone 9 remontoitiin pitkäaikaisempaa käyttötarkoitusta varten.
0%
Hoitokodin alijäämä
sairausloma vuonna 2013 oli 137 485
vuosiloma euroa. Varsinaisen muu
toiminnan tuottojen ja kulujen erotus (kulujäämä) oli 418 437 euroa. Tampereen kaupungin avustus Hoitokodille oli 18 000 euroa.
Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista poissaoloista vuosina 2009 – 2013
Vuonna 2012 kulujäämä oli 379 562euroa. Varsinaisen toiminnan kulu- Kaupungin avustus saatiin omaisten ja vapaaehtoistoiminnan
jäämä kasvoi 38 875 euroa vuodesta 2012. Varsinaisen toiminnan tuotot tukemiseen.
kasvoivat edellisestä vuodesta 148 377 euroa. Varsinaisen toiminnan
kulut kasvoivat 187 252 euroa. Kulujen kasvu johtuu suurimmaksi Hoitokodin muut varsinaisen toiminnan tuotot olivat 88 854 euroa
osaksi henkilöstökulujen kasvusta. Varsinaisen toiminnan kulu- (55 234 euroa). Muut tuotot kertyivät suurimmaksi osaksi koulujäämää ei saatu katetuksi varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tustuloista ja ateriakorvauksista. Koulutustulot ovat korvausta
3 000 000
2 900 000
2 800 000
2 700 000
2 600 000
Vars. toim. tuotot
Vars. toim. kulut
2 500 000
2 400 000
2 300 000
2 200 000
2011
2012
2013
Kuvio5.5. Varsinaisen
Varsinaisen toiminnan
ja ja
kulut
2011
– 2013
Kuvio
toiminnantuotot
tuotot
kulut
2011
– 2013
2
11
Hoitokodin antamasta asiantuntijakoulutuksesta hoito- ja oppilaitoksille.
Varsinaisen toiminnan kulut
Varsinaisen toiminnan kulut olivat 2 926 730 euroa ja kasvoivat
vuoteen 2011 verrattuna 6,8 %. Henkilöstökulut kasvoivat 6,9 %.
Henkilöstökulut olivat 73 % varsinaisen toiminnan kuluista ja
85 % varsinaisen toiminnan tuotoista.
Sijoitustoiminnan tuotot kertyivät vuokra- korko- ja osinkotuotoista sekä arvopaperien myyntivoitosta. Kulut olivat suurimmaksi
osaksi osakehuoneistojen ylläpitokuluja sekä kuluja arvopapereista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli 129 437
euroa (98 604 euroa).
Tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tase sekä talousarvion toteutumisvertailu vuodelta
2013 ovat liitteenä.
Varainhankinta ja sijoitustoiminta
Varainhankinnan tuottojäämä oli 151 514 euroa (1 201 693 euroa).
Hoitokoti sai testamenttilahjoituksia Terttu Sahlstenilta, Helmi
3 500 000ja Irja Mäkiseltä. Pirkanmaan Rotaryt järjestivät
Hirvikalliolta
Tampereen
Tuomiokirkossa Hoitokodin hyväksi 17. kerran perin3 000 000
teisen joulukonsertin. Yli 1000 euron lahjoituksia saatiin Matti
2 500 000
Toivoselta ja Temppeliherrain ritarikunnalta. Kymmenen potilaan
2 000
000 suunnata läheisensä muistamisen Hoitokodin
omaiset
halusivat
toiminnan
tukemiseen. Hoitokodin 25-vuotislahjoituksia saatiin
1 500 000
3 155 euroa. Yhteensä lahjoituksia saatiin yli 32 565 euroa.
1 000 000
500 000 muut tuotot olivat 36 292 euroa (34 711 euroa),
Varainhankinnan
josta suurin osa0 oli vapaaehtoistyöntekijöiden myyjäis- ja keräystuloja. Tavaralahjoituksina
sekä kirpputorimyyntiin
2011Hoitokoti sai2012
2013
että Hoitokodin käyttöön muun muassa tauluja, huonekaluja ja
kodinkoneita.
Investoinnit
Hoitokodin investoinnit olivat yhteensä 350 765 euroa (141 918
euroa). Hoitokodin puhelin- ja hoitajakutsujärjestelmä sekä paloilmoitinjärjestelmä uusittiin. Vuonna 2012 aloitettu majatalohuoneiden peruskorjaus saatiin valmiiksi. Piha-alueiden kunnostus
Muut vars. toim. laajennus aloitettiin. Muuta hankinnat olivat
ja pysäköintialueen
kulut
irtaimistohankintoja.
Henkilöstökulut
Hoitokodin vakavaraisuus ja maksuvalmius
Hoitokodilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Hoitokodin omavaraisuus
ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla. Tampereen kaupungin ja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa noudatettiin ennakkolaskutusmenettelyä. Laskutus tasattiin palvelujen toteutuneen
käytön mukaisesti tammikuussa 2014.
Kuvio 6. Henkilöstökulut ja varsinaisen toiminnan kulut 2011 – 2013
Kuvio 6.
Henkilöstökulut ja varsinaisen
toiminnan kulut 2011 – 2013
3 500 000
3 000 000
2 500 000
2 000 000
Muut vars. toim.
kulut
1 500 000
Henkilöstökulut
1 000 000
500 000
0
2011
2012
2013
Kuvio 6. Henkilöstökulut ja varsinaisen toiminnan kulut 2011 – 2013
2013
Sijoitus- ja rah.
toiminnan tuottojäämä
2012
Kuvio 7.
Varsinaisen toiminnan
kulujäämät sekä
varainhankinnan ja
sijoitustoiminnan tuottojäämät
2011 - 2013
Varainhankinnan
tuottojäämä
Varsinaisen
toim.kulujäämä
2011
-500 000
12
0
500 000
1 000 000
1 500 000
Kuvio 7. Varsinaisen toiminnan kulujäämät sekä varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojäämät 2011 - 2013
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2013
1.1.-31.12.2012
2 508 292,03
2 359 914,77
Varsinainen toiminta
Tuotot
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
Yhteensä
Kulujäämä
-2 139 707,57 -2 008 979,77
-133 179,28
-92 372,82
-653 842,74
-638 124,90
-2 926 729,59
-2 739 477,49
-418 437,56
-379 562,72
168 171,17
-16 656,74
151 514,43
1 213 145,22
-11 452,33
1 201 692,89
-266 923,13
822 130,17
192 269,44
-62 832,14
129 437,30
132 070,78
-33 466,40
98 604,38
-137 485,83
920 734,55
Varainhankinta
Tuotot
Kulut
Tuottojäämä
Kulu- tuottojäämä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
Kulut
Tuottojäämä
Tilikauden ali-/ylijäämä
13
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
TASE
31.12.2013
31.12.2012
3 773,90
1 689 171,45
1 961 168,02
3 654 113,37
5 031,85
1 505 326,70
1 459 068,02
2 969 426,57
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavavat yht.
Vastaavaa yhteensä
176 194,50
86 643,07 262 837,57
107 973,60
972 659,72
1 080 633,32
1 232 363,22
1 244 480,90
93 322,14
137 834,17
1 588 522,93
2 462 948,39
5 242 636,30
5 432 374,96
Vastattavaa
Oma pääoma
Säätiön peruspääoma
Rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden ylijäämä
Yhteensä
16 818,79
2 164 359,42
2 583 735,14
-137 485,83
4 627 427,52 16 818,79
2 164 359,42
1 663 000,59
920 734,55
4 764 913,35
59 727,52 555 481,26
615 208,78 53 348,27
614 113,34
667 461,61
Vieras pääoma
Lyhytaikaiset
Ostovelat
Muut velat
Yhteensä
Vastattavaa yhteensä
14
5 242 636,30
5 432 374,96
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
Talousarvion toteutuminen
Tilinpäätös
2012
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2013
Muutos % Tot. %
2013 / 2012
2 244 920
5 500
36 171
18 000
55 324
2 359 915
2 352 600
34 115
14 723
18 000
88 854
2 508 292
2 519 000
10 000
40 000
18 000
74 000
2 661 000
4,8
520,3
-59,3
0,0
60,6
6,3
93,4
341,2
36,8
100,0
120,1
94,3
1 648 090
360 890
2 008 980
92 373
638 125
2 739 477
1 761 554
378 153
2 139 708
133 179
653 843
2 926 730
1 756 000
386 000
2 142 000
85 000
651 000
2 878 000
6,9
4,8
6,5
44,2
2,5
6,8
100,3
98,0
99,9
156,7
100,4
101,7
-379 563
-418 438
-217 000
10,2
192,8
1 201 693
151 514
65 000
-87,4
233,1
822 130
-266 923
-152 000
-132,5
175,6
98 604
129 437
57 000
31,3
227,1
920 735
-137 486
-95 000
-114,9
Varsinaisen toiminnan tuotot
Korvaukset kunnilta
Yksityispotilaat
Majatalotulot
Avustukset
Muut tuotot
Yhteensä
Varsinaisen toiminnan kulut
Palkat
Muut henkilöstökulut
Henkilöstökulut yht
Poistot
Muut kulut
Yhteensä
Kulu- / tuottojäämä
Varainhankinta
Kulu- / tuottojäämä
Sijoitustoiminta
Tilikauden ali-/ylijäämä
15
Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö
Pirkanmaan Hoitokoti
Lääkärinkatu 13
33520 Tampere
Puhelinnumero (03) 311 74 240
Faksi (03) 311 74 250
Sähköposti: hoitokoti(at)pirkanmaanhoitokoti.fi