Vuosikertomus 2014 - Pirkanmaan Hoitokoti

Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö
Pirkanmaan Hoitokoti
Vuosikertomus 2014
Yleistä
Hoitokodin 27.vuosi oli muutosten vuosi. Hoitokodin pitkäaikainen johtaja Tiina Surakka siirtyi LänsiSuomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajaksi 1.5.2014. Uusi johtaja Mirja Jussila aloitti tehtävässään
1.7.2014.
Merkittävää on ollut hyvä yhteistyö kuntien ja erityisesti Tampereen kaupungin kanssa. Hoitokodin
tehtävänä on antaa saattohoitoa ja toteuttaa koulutus- sekä tutkimustyötä. Hyvä saattohoito toteutuu
ammattitaitoisen henkilökunnan sekä monitaitoisten vapaaehtoistyöntekijöiden avulla.
Pitkäaikainen puheenjohtaja Eila Häihälä palkittiin Tampereen kaupungin I luokan kultaisella
ansiomitalilla tunnustuksena hänen merkittävistä ansioistaan saattohoitotyön parissa.
Hoitokodin etupiha sekä henkilökunnan parkkipaikka saivat uudet asfaltit, lisäksi henkilökunnan
parkkialuetta laajennettiin ja portaat kunnostettiin. Uudet opastekilvet pystytettiin pihaan ja tien varrelle.
Myös talon esitteet uusittiin talon oman hoitajan sosionomitutkinnon opinnäytetyönä.
Tietotekniikkaa uusittiin hankkimalla Anvialta perustietotekniikan palvelut ja laitteet 1.6.2014 lukien.
Vuoden aikana valmisteltiin ja neuvoteltiin siirtymisestä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Hilkka
ohjelman käynnistäminen päätettiin siirtää seuraavaan vuoteen.
Suomen taloudellinen tilanne heijastui myös Hoitokodille vaikka vuoden aikana potilaspaikat olivatkin
tiiviissä käytössä. Kesällä uusi johtaja sai tehtäväksi johtoryhmän kanssa laatia Hoitokodille talouden
tasapainottamisohjelman. Tehtävä oli haasteellinen koska erityisesti IT kulut ovat kasvaneet sekä kasvavat
edelleenkin lähitulevaisuudessa. Säästökohteitakin kuitenkin löytyi työn tehostamisen ja henkilöstön
uudelleen organisoinnin kautta.
Kaksi hoitoapulaista jäi eläkkeelle ja sairaanhoitaja sekä toimitilahuoltaja siirtyivät muihin tehtäviin.
Potilaita oli ennätysmäärä. Hoitopäiviä oli 7 916. Potilaista 263 kuoli Hoitokodissa, mikä oli
Hoitokodin historian suurin määrä. 45 potilasta siirtyi kotihoitoon ja kolme muihin hoitolaitoksiin.
Kokonaiskäyttöaste nousi. Potilaiden keski-ikä oli 72,9 vuotta, nuorin oli 25 - ja vanhin 100 -vuotias.
Kotisaattohoidon tärkeys palveluna korostui. Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät,
erityisesti kotihoidon lääkärinkäynnit. Huomattavasti lisääntyivät myös päiväkeskuskäynnit edellisvuodesta.
Omaishoidon vapaajaksot olivat uusi toimintamuoto. Näitä oli 10 vuoden 2014 aikana.
Aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä oli loppuvuonna 116. Vapaaehtoistyö lisääntyi 11 %:lla edellisvuodesta.
Toimintavuonna hyödynnettiin uudistuneita kotisivuja Hoitokodin tiedottamisen välineenä. Tampereen
Lääkäripäiville sekä Pirkkahallissa toteutetuille ”Hyvä Ikä ”- messuille osallistuttiin esittelyosastoilla.
Talouspäällikkö toimi kirkon yhteisvastuukeräyksen ohjaustyöryhmässä.
Pirkanmaan Hoitokoti sai lahjoituksia niin yksityisiltä henkilöiltä kuin yhteisöiltäkin. Hoitokotia tukevat
ystävät, kannatusyhdistysjäsenet sekä eri yhteistyötahot ovat ensiarvoisen tärkeitä toimijoita.
1. Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön
hallinto
– järjestelmästä päätettiin luopua ja siirtää keskeiset
dokumentit kaikkien käyttämään Y- kansioon.
Vuonna 1985 perustetun Syöpäpotilaiden
Hoitokotisäätiön tarkoituksena on työskennellä
parantumattomasti sairaiden ihmisten loppuvaiheen
elämänlaadun parantamiseksi ja siihen liittyvän
hoidon ja tutkimustyön tukemiseksi. Säätiö ylläpitää
4.1.1988 toimintansa aloittanutta Pirkanmaan
Hoitokotia. Vuosi 2014 oli Hoitokodin 27.
toimintavuosi.
2. Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla
Hallintoneuvosto
Hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräisesti kaksi
kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluivat tuomiorovasti
Olli Hallikainen puheenjohtajana ja terveystieteen
tohtori Hilkka Laakso varapuheenjohtajana sekä
jäseninä asiakasjohtaja Harri Airaksinen, lääketieteen
tohtori Tapani Hakala, sairaanhoitopiirin johtaja
Rauno Ihalainen, toimitusjohtaja Asko Koskinen,
varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, lääketieteen tohtori
Riitta Alaja, professori Eija Paavilainen, sosiaalineuvos
Seppo Rantanen ja kunnallisneuvos Irja Tulonen.
Hallitus
Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitukseen
kuuluivat terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä
puheenjohtajana, lääninneuvos Markku Jokela
varapuheenjohtajana sekä jäseninä, rovasti Juhani
Marjokorpi, johtaja Rauno Ulonen, KTM Pertti
Mäntylä (24.10.2014 asti) ja talousjohtaja Tarja
Rantala.
Tilintarkastajat
Tilintarkastajina toimivat KHT Mirja Juusela,
varahenkilönään KHT Kalle Korka sekä KHT Marko
Vehniä, varahenkilönään KHT Janne Sirkka.
Johtoryhmätyö
Johtoryhmään kuuluivat ylilääkäri Tarja Korhonen,
osastonhoitaja Pia Stenvik, talouspäällikkö Lasse
Kärki ja johtaja Tiina Surakka (30.4. asti) sekä johtaja
Mirja Jussila (1.7. alkaen). Johtoryhmän kokouksia
pidettiin pääsääntöisesti kerran viikossa, loma-aikoina
harvemmin.
Johdon katselmukset toteutettiin keväällä ja syksyllä
laajalla moniammatillisella kokoonpanolla. Ulkoisessa
auditoinnissa, joka toteutettiin syksyllä, ei havaittu
poikkeamia joskin muutamia kehityskohteita. IMS
Kuolevan potilaan vuodeosastohoito
Vuodeosastolla saattohoitoa toteutettiin yksilölliseen
kokonaisvaltaiseen hoitoon ja omahoitajuuteen
perustaen. Eri osaajien panosta hyödynnettiin muun
muassa moniammatillisten hoitoneuvottelujen ja
potilasmeetingien muodossa.
Lähettäviin tahoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä,
jotta potilaat pääsisivät oikea-aikaisesti Hoitokotiin.
Potilaita otettiin tarvittaessa nopealla aikataululla.
Kotipotilaat pääsivät joustavasti päivystysaikana
vuodeosastolle tarvittaessa ylipaikkoja käyttäen.
Haastetta päivittäiseen työhön aiheuttivat entistäkin
suurempi potilasvaihtuvuus, useat lyhyet hoitoajat ja
potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen. Tämä näkyi
ajoittaisena suurena kuormituksena osastotyössä
kaikissa ammattiryhmissä ja toisaalta välillä useina
tyhjillään olevina potilaspaikkoina. Täysin uutena
toimintamuotona Hoitokodin kotihoidon potilaita
otettiin omaishoidon vapaajaksolle vuodeosastolle
omaisen levon mahdollistamiseksi.
Valtaosa potilaista tuli saattohoitoon edenneen
syövän takia ja toiseksi suurin potilasryhmä olivat
ALS-potilaat. Suurin osa potilaista tuli Hoitokotiin
Tays:n syöpätautien klinikasta ja Hatanpään
sairaalasta. Muista kunnista lähetetyt potilaat olivat
pääsääntöisesti monioireisempia ja saattohoidon
erityisosaamista vaativia, joka oli linjassa Pirkanmaan
alueen saattohoidon palveluverkkokuvauksen kanssa.
Lääkehoidon monipuolistuminen haastoi
henkilökunnan kehittämään osaamistaan vaatimuksia
vastaavaksi. Lääkepoikkeamien vähentäminen
oli yhteinen tavoite, johon pyrittiin monin
keinoin mm. koulutuksin, poikkeamailmoitusten
päivittäisillä käsittelyillä ja nostamalla asiaa esiin
työpaikkakokouksissa ja potilasmeetingeissä.
Vuonna 2015 käyttöön tulevaa Hilkkapotilaskertomusjärjestelmää silmällä pitäen tehtiin
alustavaa pohjatyötä käyden tutustumiskäynneillä
muissa saattohoitokodeissa, joissa ko. ohjelma on jo
käytössä.
Kuolevan potilaan vuodeosastohoito lukuina
Hoitokodin käyttöaste oli edellisvuotta korkeampi.
Koko vuonna oli keskimäärin 21,7 (21 v. 2013)
sairaansijaa käytössä. Hoitopäiviä oli 232 enemmän kuin
edellisvuonna eli 7 916 (7684 v. 2013). Vuodeosaston
kuormitusprosentti oli 90,4 %. (88 % v. 2013). Hiljaisin
kuukausi oli huhtikuu (kuormitusaste alle 81 %) eli
keskimäärin tällöin oli käytössä 19,4 sairaansijaa 24:stä.
Korkein käyttöaste oli elokuulla, jolloin käyttöaste oli 98
%.
osuus hoitopäivistä oli 5,4 % (11 % v. 2013). Itse
hoitonsa maksavia potilaita oli 8 (4 v.2013) ja
hoitopäiviä yhteensä 218 (83 v. 2013). Ainoastaan
Tampere osti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta
saattohoitopalveluja Hoitokodista. Tampere osti suoraan
36,3 % (44 % v. 2013) ja sairaanhoitopiirin kautta 57,5
% (56 % v. 2013) Hoitokodin palveluista. Muut kunnat
ostivat tarvitsemansa Hoitokodin saattohoitopalvelut
suoraan. Muiden kuntien ostojen määrä oli 444 (780 v.
2013)
3. Kotisaattohoito toimintana ja lukuina
Kuvio 1: Hoitopäivät kuukausittain
Potilaista naisia oli 181 (164 v. 2013) ja miehiä 131
(152 v. 2013). Kotiutusten määrä väheni edellisvuodesta
jonkin verran ollen 45 (57 v. 2013). Laitossiirtoja
tehtiin kaksi. Potilaita kuoli osastohoidossa 263 (251 v.
2013). Luku oli Hoitokodin historian suurin. Potilaiden
keski-ikä oli 72,9 vuotta. Nuorin potilas oli 25 vuotias ja
vanhin 100 -vuotias.
Päättyvien hoitojaksojen pituudeksi tuli viimeisen
puolen vuoden aikana suurimmalle osalle potilaista 0-9
hpv (yhteensä 85 kpl), toisena 10 - 29 hpv (55 kpl).
Aivan lyhyet (1-3 päivää) hoitojaksot lisääntyivät, mikä
näkyi ajoittain suurena kuormituksena.
Osastohoitoon otettiin 312 potilasta (316 v. 2013).
Kotisaattohoitotoimintaa kehitettiin edelleen, jolloin
potilaat pystyivät halutessaan olemaan mahdollisimman
pitkään kotihoidossa. Osa potilaista siirtyi Hoitokodin
vuodeosastolle muista hoitolaitoksista vain muutama
vuorokausi ennen kuolemaansa. Saattohoitopäätöksen
oikea-aikainen teko on siis edelleen haaste, johon tulisi
kiinnittää huomiota.
Hoitokodissa oli tamperelaisten lisäksi potilaita 11
muusta kunnasta (14 v. 2013). Pirkanmaan ulkopuolelta
potilaita oli kaksi eli yksi Varsinais-Suomesta sekä yksi
Pohjanmaalta. Muiden kuin Tampereen kaupungin
Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät
vuoden 2014 aikana. Erityisesti lääkärin tekemiä
kotikäyntejä oli huomattavasti edellisvuotta enemmän.
Yhteensä lääkärin tekemiä kotikäyntejä oli 144,
näistä 85 käyntiä yhdessä sairaanhoitajan kanssa.
Kotisairaanhoitajan yksin tekemiä käyntejä oli lisäksi
430. Kotisairaanhoidon käynneillä potilaalle ja
perheelle tarjottiin psykososiaalista tukea, ohjausta ja
tukea oirehoitoon ja kotona selviytymiseen. Kotona
kuolemaan saakka oli 13 potilasta, tämän ollessa heidän
oma toiveensa.
Potilaan selviytymistä kotona tuettiin myös tekemällä
joustavasti kotikäyntejä osastolta päivystysaikana (9
käyntiä v. 2014). Lääkärin puhelimessa antama neuvonta
ja ohjaus lisääntyivät myös huomattavasti. Samoin
päivystysaikaiset sairaanhoitajan kotikäynnit lisääntyivät.
Kotipotilaiden päiväkeskuskäynnit lisääntyivät
huomattavasti edellisvuodesta. Potilaille ja heidän
läheisilleen tarjottiin päiväkeskuskäynneillä
sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin,
lääkärin ja papin palveluita ja vapaaehtoistyöntekijöiden
seuraa. Erityisen merkittävää oli omaisten mukanaolon
lisääntyminen päiväkeskuksessa. Omaisten
osallistuminen lähes kaksinkertaistui (350 käyntiä
omaisilla).
Kuvio 2: Kotikäynnit ja päiväkeskuskäynnit kuukausittain
Hoitokodin kotisairaanhoito mahdollisti omalta
osaltaan potilaan saumattoman hoitoketjun
toteutumisen, potilaan ja hänen läheistensä saadessa
apua ja palveluita joustavasti ja oikea-aikaisesti
potilaan voinnin heikentyessä ja kuoleman lähestyessä.
v. 2013
16
v.2014
59
Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit
82
85
Sairaanhoitajan kotikäynnit/uusinta
397
430
Lääkärinkotikäynnit
sairaanhoitajan kotikäynnit/päivystys
2
9
päiväkeskuskäynnit
395
524
lääkärin puhelut
53
93
yht.
945
1200
Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv. 2013 – 2014
4. Omaisten tukeminen
Potilaan hyvään hoitoon kuuluu keskeisesti
omaisten ja läheisten tukeminen. Perhettä ja läheisiä
tukevat työssään erityisesti omahoitajat, lääkärit,
sosiaalityöntekijä sekä pappi. Omaisten tukemisen
vastuuhenkilönä ja tukimuotojen kehittäjänä toimii
sosiaalityöntekijä.
Keskeisiä toimintamuotoja omaisten tukemisessa
ovat erilaiset omaisten ryhmät. Omaisille tarkoitetut
keskusteluryhmät kokoontuivat kevätkaudella
kahdesti viikossa, syksyllä ryhmä jatkoi viikoittain
tiistaisin päiväkeskuksen yhteydessä. Osallistujia
tässä ryhmässä oli runsaasti: enimmillään kaksitoista
omaista ja keskimäärin kuusi omaista. Ryhmässä
keskeistä on omaisten saama vertaistuki toisilta
omaisilta. Myös monia tärkeitä aihealueita käsiteltiin
ryhmässä, kuten omaisten omat voimavarat,
luopuminen sekä hengelliset asiat.
Saattohoidossa omaisten tukemisen katsotaan
jatkuvan myös potilaan kuoleman jälkeen.
Musiikkiterapeutti piti vuoden aikana kaksi
sururyhmän, joihin osallistui yhteensä 8 henkilöä.
Sururyhmät kokoontuivat viikoittain 9 – 10 viikon
ajan. Ryhmässä saatu tuki ja surun käsitteleminen
koettiin suurena apuna. Kolme kuukautta potilaan
kuoleman jälkeen muisteluiltaan kutsuttiin
lähiomaisen kautta myös muita omaisia. Muisteluiltoja
järjestettiin 11. Näissä illoissa oli osallistujia
edellisvuotta (121 v. 2013) suurempi määrä, yhteensä
134 omaista ja läheistä. Mukana muisteluillassa oli
sekä henkilökuntaa, että vapaaehtoistyöntekijöitä.
Hoitokodilla tehdystä surusta ja luopumisesta kertova
”Surusta toivoon” - filmi vakiinnutti paikkansa illan
ohjelmassa.
Vakiintunut tukimuoto omaisille on puolisonsa
menettäneiden vertaistukiryhmä. Syksyllä alkoi jälleen
uusi ryhmä, joka kokoontui viisi kertaa, yhteensä
osallistujia ryhmässä kävi 20 omaista. Ryhmän
vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja
sekä neljä vapaaehtoistyöntekijää. Tämän ryhmän
osallistujat sopivat ryhmän päättyessä keskenään
jatkotapaamisista Hoitokodin ulkopuolella.
Lapsiperheiden erityinen tukeminen oli nostettu
keskeiseksi kehittämisen kohteeksi jo edellisenä
vuotena. Sairaanhoitaja Martta Holmevaaran
kehittämistyön kautta saatiin lapsen surua käsittelevää
kirjallisuutta, jota perheet voivat halutessaan
lainata kotiin. Kehittämistyön tuloksena otettiin
käyttöön myös ”Lapsen surun tuki- keskustelut”,
joissa sairaalapastori Leena Leppälän soveltama
tukikeskustelumenetelmä otettiin hoitotyöntekijöiden
työkaluksi. Keskustelumenetelmää myös esitellään
ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa.
Sosiaalityöntekijä ja kaksi sairaanhoitajaa kävivät
vuoden kestävän ”Laaja Toimiva lapsi ja perhe (TLP)
– menetelmä koulutuksen”. Syksyllä koulutukseen
osallistuneet pitivät henkilökunnalle koulutusta tästä
aiheesta.
5. Henkilökunta
Vakinaista henkilökuntaa oli 38 henkilöä.
Lääkäreitä oli kaksi, ylilääkäri ja kotihoidon osaaikainen (40 %) lääkäri. Hoitotyön toimia oli 21:
osastonhoitaja, osastohoidon apulaisosastonhoitaja
ja kotisaattohoidon apulaisosastonhoitaja, 14
sairaanhoitajaa ja 4 perus-/lähihoitajaa. Hallintoja toimistohenkilökuntaan kuuluivat johtaja,
sivutoiminen talouspäällikkö sekä toimistosihteeri.
Erityistyöntekijöitä olivat palvelusihteeri,
sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä
osa-aikaiset pappi (60 %), fysioterapeutti (55 %) ja
kiinteistönhoitaja (10 h/vk). Ravitsemushuollosta ja
puhtaanapidosta vastasi ravitsemuspäällikkö apunaan
apulaisemäntä ja 4,5 hoitoapulaista.
Palkattua henkilökuntaa sijaiset mukaan luettuina oli
Hoitokodissa vaihdellen 49 – 50.
Erityispätevyyspalvelua suorittavien lääkäreiden
palkkaus mahdollistui siten, että Syöpäjärjestöt
myönsivät vuonna 2014 tukena puolet ko.
lääkäreiden palkkakustannuksista (kuitenkin max
3000 €/kk) erillisen hakemuksen perusteella.
Erityispätevyysharjoittelussa oli kolme henkilöä viiden
kuukauden aikana.
Kesäksi palkattiin aikaisempien vuosien tapaan kaksi
henkilökunnan omaa lasta Tienaa euroja – nuoriksi.
Henkilökunnan keski-ikä oli 46,9 vuotta (47 v.
2013). Kuviossa 3 näkyy henkilökunnan keski-ikä
ammattiryhmittäin ja sen muuttuminen vuosina 2011
– 2014 sekä ennuste vuodelle 2015.
Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2011 - 2014
sekä ennuste vuodelle 2015.
Osa-aikaeläkkeellä jatkoi kolme työntekijää. Heistä
eläkkeelle jäi kaksi hoitoapulaista. Muihin tehtäviin
siirtyi yksi sairaanhoitaja ja vuorotteluvapaalla
ollut toimitilahuoltaja. Poissaoloja oli 4 607 (4823
kalenteripäivää v. 2013). Muita poissaoloja olivat
henkilö-kohtaiset syyt, kuten työskentely toisen
työnantajan palveluksessa sekä opintovapaat.
Nelijäseninen moniammatillinen huvitoimikunta
kokoontui säännöllisesti organisoimaan
henkilökunnan virkistystoimintaa. Työnantajan
tukemana kevätkaudella osallistuttiin Likkojen
Lenkille ja syyskaudella järjestettiin ”Syyssäpinät”
Tampereen Komediateatterissa sisältäen stand up
komiikkaa ja illallisen. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä
tuettiin työntekijöiden hyvinvointia ja vapaa-ajan
harrastuksia edellisvuosien tapaan.
Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista
poissaoloista vuosina 2010 – 2014
Työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin
erityistä huomiota työkyvyn ylläpitämiseen.
Varhaiskuntoutusta järjestettiin viidelle itsenäistä
työtä ja esimiestyötä tekevälle. Myös työnohjaukseen
panostettiin aikaisempia vuosia enemmän
suuntaamalla sitä hoitotyön-tekijöiden ja lääkäreiden
lisäksi hoitoapulaisille, ravitsemuspäällikölle ja
erityistyöntekijöille.
Sairauslomien määrä kasvoi ollen 698 poissaolopäivää
(655 v. 2013). Sairaslomiin johtaneita työtapaturmia
ei ollut lainkaan. Vapaa-ajan tapaturmia tapahtui
kolmelle eri työntekijälle yhteensä 130 kalenteripäivää.
Sairauspoissaoloista omalla luvalla sairauden vuoksi
poissaoloja oli 7,7 % eli 54 kalenteripäivää (6 % eli
41 kalenteripäivää v. 2013) ja lääkärintodistuksella
73,6 % eli 514 kalenteripäivää (88 % eli 576
kalenteripäivää v. 2013).
Saattohoidon osaamisen varmistaminen tapahtui
sekä työajalla että omalla ajalla tapahtuvalla
kouluttautumisella. Sisäisiä koulutuksia järjestettiin
vuoden aikana 25 kertaa. Pääosin kouluttajina toimi
oma henkilökunta kukin oman ammattiosaamisensa
alueelta. Koulutuksien aiheina olivat mm. Tuntevamenetelmä, hengellinen tukeminen, lapsiperheen
tukeminen sekä eläinavusteinen fysioterapia.
Ulkopuoliset kouluttajat luennoivat Hoitokodilla
mm. rakenteisesta kirjaamisesta ja vanhustyön
erikoisammattitutkinnon näytön vastaanottamisesta.
Ulkopuoliseen koulutukseen osallistui koko
henkilökunnasta 37 eri henkilöä (34 v. 2013).
Toimintakertomusvuonna panostettiin sekä alueellisiin
ja paikallisiin koulutuksiin että pitkiin täydennys- ja
erikoistumiskoulutuksiin parantumattomasti sairaan
palliatiivisessa ja saattohoidossa (3 sairaanhoitajaa, 1
perushoitaja), työhyvinvoinnissa (työsuojeluvaltuutettu)
sekä kriisityössä (sairaanhoitaja). Painopiste oli lasten
suruun liittyvässä lisäkoulutuksessa. ”Lapset puheeksi”koulutukseen osallistui kolme työntekijää. Kotisivuille
päivitettiin Hoitokodin ulkopuolella toimivat omat
asiantuntijakouluttajat.
6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa
Vapaaehtoiset täydentävät saattohoitoa. He antavat
sisältöä kuolevien potilaiden ja heidän läheistensä
päiviin. He tuovat yhteisöön tuulahduksen
ulkomaailmasta ja poistavat läsnäolollaan laitosmaista
tunnelmaa. He toimivat saattohoidossa omaehtoisesti ja
palkattomasti eivätkä korvaa ammattilaisten työtä.
Syksyllä järjestettyyn uusien vapaaehtoistyöntekijöiden
rekrytoimiseksi esittelyiltaan osallistui yli 60 henkilöä.
Heistä vapaisiin tehtäviin valikoitui 25 uutta
vapaaehtoistyöntekijää. Vuoden lopussa toiminnassa
oli mukana 116 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää.
He tekivät vapaaehtoistyötä ennätykselliset 22 700
tuntia (20 400 tuntia v. 2013). Tästä ajasta suurin osa
käytettiin potilasvirkistystoimintaan (6500 tuntia),
potilaiden ja heidän läheistensä seurana ja tukena
olemiseen (lähes 6000 tuntia) sekä käytännöllisiin
palvelutehtäviin (7300 tuntia). Vapaaehtoistyöntekijät
jatkoivat ahkeroimistaan henkilökunnan rinnalla
mm. päiväkeskuspäivissä, saunapäivissä, hengellisissä
tilaisuuksissa sekä erilaisissa omaisten ryhmissä. Uutena
toimintana käynnistettiin vapaaehtoistyöntekijöiden
Laulujoutsen-kuoro.
Vapaaehtoistyön laajentamiseksi kotisaattohoidossa
tehtiin kotipotilaille ja heidän läheisilleen
kysely. Tulosten perusteella toimintatapoja ja
vapaaehtoistyöntekijöiden tehtäväkuvaa täsmennettiin.
Vapaaehtoistyöntekijät tukivat kotipotilaita
pidempikestoisesti kymmenen kertaa ja yksittäisissä
tilanteissa seitsemän kertaa.
Aulaemännät alkoivat hoitaa pääaulan kanttiinia
myös arkipäivisin. Leipomis- ja kädentaitotiimiläiset
jatkoivat tuotteidensa valmistamista Hoitokodin
käyttöön, pääaulan myyntipisteisiin sekä myyjäisiin.
Vapaaehtoistyöntekijöiden panostus näkyi
pääsiäis- ja joulumyyjäisten ennätystuloksina.
Vapaaehtoistyöntekijöiden pitämä Kymppi-Kirppis
jatkoi tasaista varainkeruutaan Hoitokodin hyväksi.
Varoja kerättiin lisäksi osallistumalla Aamulehden
joulumyyjäisiin ja TAYS:n joulutorille. Kirpputorille ja
myyjäisiin saatiin runsaasti lahjoituksia.
Vapaaehtoistyöntekijät esittelivät
vapaaehtoistoimintaa ja Hoitokodin tiloja
erilaisille opinto- ja tutustumisryhmille sekä
osallistuivat erilaisiin kirkollisten tapahtumien
tehtäviin yhteisvastuukeräyksen merkeissä.
Vapaaehtoistoiminnan organisointikurssi järjestettiin
omaa vapaaehtoistoimintaa aloittaneille tai sitä
suunnitteleville yhteisöille.
Niksu-Nurkka – tarinoiden kirjoittamista jatkettiin
talon omasta kissasta. Niksu-nurkka –
vihkosia painettiin myös myyntiin.
Perinteisen työnohjauksen rinnalla kokeiltiin
musiikkiterapiaan pohjautuvaa työnohjausta
myönteisin kokemuksin. Vapaaehtoistyöntekijät
osallistuivat Karinakodin järjestämille suomalaisten
saattohoitokotien vapaaehtoistyöntekijöiden
syyspäiville. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöiden
virkistykseksi tarjottiin syyskauden avajaiset,
Rotarien järjestämä XIV joulukonsertti Tampereen
Tuomiokirkossa sekä joulukirkko ja joulujuhla.
Palautekyselyjen perusteella potilaat ja omaiset olivat
tyytyväisiä vapaaehtoistoimintaan ja järjestettyihin
virkistystuokioihin. Myös henkilökunta antoi
kiitettävää palautetta vapaaehtoistoiminnasta.
7. Sairaalapastorin antama hengellinen ja
henkinen tuki
Pääpaino papin työssä oli kahdenkeskeisissä
keskusteluissa potilaiden ja omaisten kanssa. Pappi
tapasi säännöllisesti sekä osasto- että kotisaattohoidon
piirissä olevia potilaita omaisineen. Yhteistyö
paikallisseurakuntien kanssa jatkui totuttuun
tapaan noin kaksi kertaa kuussa tapahtuvien
seurakuntavierailujen merkeissä. Hengellisiä
tilaisuuksia järjestettiin viikoittain ja niistä vastasivat
talon oma pappi, vierailevat seurakunnat ja
musiikkivieraat. Talon oman papin hartausvuoro
toteutettiin pääosin ehtoollishartauden muodossa
noin kaksi kertaa kuussa, samoin ehtoollista
vietettiin yksityisesti potilashuoneissa toiveiden
mukaan. Kirkollisina juhlapyhinä järjestettiin
kotisaattohoitopotilaille ja heidän omaisilleen omat
hartaustilaisuudet tiistain toimintakeskuspäivän aikana
kolme kertaa vuoden aikana.
Hautaan siunaamisia ja saattohartauksia toimitettiin
yhteensä noin 40. Pappi osallistui kouluttajana
Pirkanmaan Hoitokodin tarjoamaan koulutukseen
sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä
talon sisäiseen koulutukseen henkilökunnalle ja
vapaaehtoistyöntekijöille. Pappi osallistui kaksi
kertaa omaisten muisteluiltaan, kerran lapsiperheille
suunnattuun iltaan, sekä toimi omaisten
keskusteluryhmän vetäjänä noin kerran kuussa.
Vuoden yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena
oli saattohoito. Hoitokodilla järjestettiin koulutus- ja
keskustelutapahtuma, johon osallistui Tampereen
tuomiokapitulin henkilökuntaa, paikallisseurakuntien
edustajia ja Tampereen Hiippakunnan piispa Matti
Repo. Pappi osallistui erilaisiin seurakunnissa
toteutettuihin yhteisvastuutapahtumiin lähinnä
kouluttajana. Helmikuussa pappi osallistui
Hoitokodin työntekijöiden ja vapaaehtoisten
kanssa yhden päivän aikana toteutettuun
Yhteisvastuukeräykseen Kalevan alueella, sekä
Kalevan kirkossa järjestettyyn jumalanpalvelukseen
ja keskustelutilaisuuteen. Tuomiokirkkoseurakunnan
Kalevan alue lahjoitti oman vapaasti suunnattavan
osuuden keräystuotostaan Pirkanmaan Hoitokodille.
Summa käytettiin lapsiperheiden tukemiseen.
8. Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot
Yhteistyö lähettävien tahojen ja saattohoitoa
kehittävien ammattilaisten kanssa
Hoitokoti panosti vuonna 2014 edelleen erityisesti
hyvään yhteistyöhön lähettävien tahojen kanssa ja
heitä kutsuttiin aktiivisesti vierailulle Hoitokodille.
Vierailulla kävivät mm. TAYS: in gynekologien ja
onkologien ryhmät. TAMK:sta oli 8 japanilaista
sairaanhoitajaopiskelijaa tutustumiskäynnillä syksyllä.
Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa
olleet kolme lääkäriä saivat konkreettista kokemusta
Hoitokodin toimintamalleista ja vastaavasti heidän
kauttaan tutuksi tulivat Porin Diakonissalaitoksen,
Pohjois-Karjalan keskussairaalan ja Kuopion
yliopistollisen sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon
toteuttamistavat.
Kotihoidon työryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä ja
vierailulla kävivät myös
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalapapit.
Saattohoitokotien välistä yhteistyötä
Suomen saattohoitokotien yhteinen tapaaminen oli
Vantaalla teemalla ”Angry Nurses”-tunteiden paloa
hoitotyössä. Tapaamiseen osallistui 11 työntekijää.
Talouspäällikkö Lasse Kärki toimi 2014
yhteisvastuukeräyksen ohjausryhmän jäsenenä.
Suomen Syöpäsäätiö tuki aiempien vuosien
tapaan rahallisesti lääkäreiden palliatiivista
erityispätevyysharjoittelua.
Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry. tuki
edellisvuosien tapaan musiikkiterapiaan pohjautuvia
sururyhmiä ja vapaaehtoistyöntekijöiden työnohjausta
sekä henkilökunnan omaehtoista lisäkoulutusta.
Hallitus, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Rauno
Ulonen, piti kolme kokousta. Kannatusyhdistyksen
tulot koostuivat pääosin jäsenmaksuista ja
teatterilippujen myynnistä kahteen Tampereen
Teatterin esitykseen.
Kotihoidon työryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä,
tapaamiset koettiin tärkeiksi.
Vierailulla kävi mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
sairaalapapit vuoden lopulla.
Ulkopuoliset palvelut
Turun Tekstiilihuolto huolehti liinavaatteiden
huollosta. Sairaanhoitopiirin laitetekniikalta ostetut
palvelut koskivat lääkintäteknisten ym. laitteiden
huollon ja korjauksen lisäksi hoitajakutsu- ja
puhelinjärjestelmää. Anvian kanssa tehtiin laaja
sopimus IT -laitteista ja -tuesta. Muilta osin jatkettiin
yhteistyötä entisten palvelutuottajien kanssa.
9. Saattohoidon laatu
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja toimi oman työnsä
ohella laatupäällikkönä organisoiden muun muassa
kevät- ja syyskausien johdon katselmukset sekä sisäiset
ja ulkoiset arviointitapahtumat. IMS-järjestelmästä
(sähköisestä tiedonhallintajärjestelmästä) päätettiin
luopua ja ottaa tilalle helppokäyttöisempi Y-asema.
Pirkanmaan Hoitokodin toiminta on sertifioitu ISO
9001:2008 standardin mukaan. Vuosittaisessa Inspecta
Sertifointi Oy:n toteuttamassa väliarvioinnissa
poikkeamia ei todettu, kehittämisideoita kylläkin.
10. Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä
muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Elämää kuoleman lähellä –­ koulutuspäiviä ja
opintokäyntejä järjestettiin kerran viikossa lukuun
ottamatta kesää ja joulun aikaa. Opinto- ja
koulutuspäiviä terveydenhuollon opiskelijoille ja
työelämässä oleville järjestettiin 43 (44 v. 2013).
Yhteensä osallistujia näissä ryhmissä oli 813 (970 v.
2013). Ammattilaisille suunnattu saattohoitokoulutus
pidettiin keväällä kaksipäiväisenä ja syksyllä
kolmipäiväisenä.
Hoitokodin lääkärit osallistuivat 3.-6. vuosikurssin
lääketieteen opiskelijoiden palliatiivisen hoidon
opetukseen. Lisäksi he luennoivat aktiivisesti erilaisissa
koulutuksissa (TAYS, TAMK, Tampere, Helsinki,
Sastamala, Huittinen, Ylöjärvi). Molemmat lääkärit
toimivat myös tutoreina palliatiivisen lääketieteen
erityispätevyyskoulutuksessa.
Hoitokodilta osallistuttiin Tampereen Lääkäripäiville
sekä Hyvä ikä- messuille. Tampereen Lääkäripäivien
Saattohoito- session puheenjohtajana ja yhtenä
luennoitsijana toimi Hoitokodin ylilääkäri.
Opetuskenttänä Hoitokoti toimi yhteensä 21
terveydenhuollon opiskelijalle (18 v.2013).
Hoitokodissa harjoitteli 9 sairaanhoitajaopiskelijaa
sekä 6 lähihoitajaopiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijat
sekä suurin osa lähihoitajaopiskelijoista suorittivat
syventävää harjoittelujaksoaan Hoitokodissa.
Fysioterapeuttiopiskelijoita oli kolme sekä geronomi
opiskelijoita oli kaksi. Syksyllä 2014 vanhustyön
erikoisammattitutkinnon kuolevan potilaan hoitoosion suoritti yksi perushoitaja. Lisäksi hoitokodin
toimintaan tutustui keväällä yhteisvastuukeräyksen
innoittamana evankelisluterilaisen kirkon
diakoniatyöntekijöitä osallistumalla saattohoitotyöhön
vuodeosastolla.
Vuonna 2014 Hoitokodissa 3 lääkäriä suoritti
palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelunsa.
Työssä oppimisjaksoilla olleilta opiskelijoilta kerättiin
aktiivisesti palautetta. Kaikki opiskelijat olivat valmiita
suosittelemaan Hoitokotia harjoittelupaikaksi.
Kehittämis- ja tutkimustoiminta
Hoitokoti tekee aktiivisesti yhteistyötä
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
Molemmat Pirkanmaan Hoitokodin lääkärit
osallistuivat Duodecimin Palliatiivinen hoitooppikirjan päivitykseen kirjoittamalla kirjaan
useampia artikkeleita pyydetyistä aiheista.
Uusina tutkimus- ja opinnäytetyöhankkeina
käynnistettiin TtT Kaija Helinin post doc tutkimusta
kuvataiteesta palliatiivisessa hoitotyössä. Vanhoina
tutkimus- ja opinnäyte-hankkeina jatkuivat mm.
terveystieteen tohtori Varpu Lipposen post doc
tutkimushanke hengellisyydestä sekä tohtoriopiskelija
Mirja Sisko Anttosen tutkimus hyvästä saattohoidosta
parantumattomaan syöpään sairastuneen aikuisen,
perheen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Myös oma henkilökunta oli aktiivinen kehittäjä
ja kunnostautui useilla opinnäytetöillä. Vuoden
aikana valmistuivat seuraavat opinnäytetyöt:
Marjaana Alakärppä-Ilomäen pro gradu tutkielma:
”Ryhmämusiikkiterapia surutyön tukena
saattohoidossa kuolleiden omaisille”, Hanna Hävölän
pro gradu tutkielma: ”Saattohoitopotilaan toivo
sekä sitä vahvistavat ja heikentävät tekijät potilaan
ja hoitajan kuvaamina”, Martta Holmevaaran ja
Anne Olgrenin opinnäytetyö: ”Minä en koskaan
unohda sinua äiti” – lapsen ja nuoren suru
läheisen kuollessa, Seija Niemisen opinnäytetyö:
”Vuorovaikutteinen saattohoitokoulutus: Hoitokoti
Arwolan henkilökunnalle” ja Katja Mustosen
sosionomitutkintoon liittyvä opinnäytetyö:
”Verkkopalvelu- palveluohjauksen välineenä”
– Pirkanmaan Hoitokodin verkkopalvelun
kehittämishanke.
Santeri Salkila teki opinnäytetyönsä Hilkka
– potilastietojärjestelmän käytettävyydestä
Pirkanmaan Hoitokodissa sekä Anniina Haverinen
ja Katja Turunen saivat valmiiksi opinnäytetyön
”Lemmikkieläimen merkitys saattohoitopotilaan
elämänlaadulle”.
Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Hoitokoti toteutti edellisvuosien tapaan avointen
ovien politiikkaa järjestämällä suurelle yleisöllekin
suunnattuja tapahtumia kuten myyjäisiä,
taidenäyttelyitä ja osallistumalla Tampere-päivään.
Ylilääkäri ja johtaja Tiina Surakka osallistuivat
aktiivisesti saattohoitopotilaan palveluverkon
kehittämiseen Pirkanmaalla. Hoitoketjukuvaus
julkaistiin yliopiston Arvo-rakennuksessa toukokuussa
2014. Ylilääkäri osallistui EAPC:n kansainväliseen
konferenssiin kesäkuussa Espanjan Lleidassa.
Vierailijoita kävi mm. Japanista ja Hollannista.
Taidenäyttelyt ajoittuivat kesään ja syksyyn. Johanna
Vilenin grafiikkaa ja maalauksia oli kesällä ja Tuula
Vuokolan Syysnäyttely lokakuulla.
Hoitokoti oli positiivisesti esillä useammassakin
lehtiartikkelissa mm. Diakonia-lehdessä, LempääläVesilahti Sanomissa, Oma Nokiassa, Silta-lehdessä.
Toimittaja Helena Itkonen valmisteli ohjelmaa YLE
Radio 1:lle teemalla ”Hyvä elämä”. Vapaaehtoistyö
oli myönteisesti esillä Aamulehdessä, Iltalehdessä ja
Tampereen yliopiston TV:ssä.
11. Arvio tulevasta kehityksestä
Kirkon yhteisvastuukeräyksen kotimaisena
kohteena oli saattohoito. Teemaa viedään Suomessa
eteenpäin erityisesti kouluttamalla saattohoitoon
hoitohenkilökuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenneuudistuksen vaikutuksia Hoitokodille ei vielä
tiedetä.
Suuri potilasvaihtuvuus on edelleen suuri haaste.
Saattohoitopotilaan palveluverkko-kuvauksessa
hoidon porrastus, hoitolinjan ja oikea-aikaisen
saattohoitopäätöksen tekemisen tärkeys on kuvattu
Pirkanmaalla. Tavoitteena on ollut selkiyttää
saattohoitopotilaiden asemaa ja lisätä yhteistyötä
edelleen ko. toimijoiden välillä.
Hoitokodin rooli omaishoidon palvelujen
tuottamisessa omille Hoitokodin kotisaattohoidon
piirissä oleville potilaille näyttäisi kasvavan.
Kotihoidon onnistumisen edellytyksiä on mm. oikein
Kuvio 5. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut 2011 – 2014
ajoitettu omaisen tukeminen, joka mahdollistaa
kotihoidon pidemmän keston. Käytännössä tämä
näkynee kotihoidossa olevien potilaiden hoitoajan
lyhentymisenä osastohoidossa ja mahdollisesti myös
kotona tapahtuvien kuolemien määrän nousuna.
Teknologiset ratkaisut tietojärjestelmissä luovat paitsi
mahdollisuuksia vaikuttavan tiedon tuottamisessa ja
kirjaamisessa, myös paineita säilyttää potilaslähtöisyys
arjessa. Sähköinen potilastietojärjestelmä laajentuu
kaikkien saattohoitopotilaan hoitamiseen osallistuvien
työvälineeksi.
Hoitokodin toiminta on vakaalla pohjalla.
Henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät ja
luottamushenkilöt ovat sitoutuneet pitämään
ensimmäistä suomalaista ja pohjoismaista
saattohoitokotia saattohoidon edelläkävijänä Suomessa.
12. Talous
Hoitokodin alijäämä vuonna 2014 oli 35 160
euroa. Varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen
erotus (kulujäämä) oli 285 715 euroa. Vuonna 2014
kulujäämä oli 418 437 euroa. Varsinaisen toiminnan
kulujäämä pieneni 132 723 euroa vuodesta 2013.
Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä
vuodesta 160 864 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut
pienenivät 28 050 euroa. Varsinaisen toiminnan
kulujäämää ei saatu katetuksi varainhankinnan ja
sijoitustoiminnan tuottojäämillä. Kuviossa 5 on
esitetty varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen
kehitys vuosina 2011 – 2014.
Varsinaisen toiminnan tuotot
Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 2 669 156
euroa. Ne kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna
6,4 %. Varsinaisen toiminnan tuotoista
saattohoitopalveluiden myyntejä kertyi yhteensä
2 564 350 € (2 386 715 euroa v. 2013).
Saattohoitopalvelujen myyntien osuus oli 96 %
varsinaisen toiminnan kokonaistuotoista. Myynnit
jakaantuivat seuraavasti:
Tampereen kaupunki
888 920 € (887 525 €)
Muut kunnat
86 650 € (219 945 €)
Yksityispotilaat
63 930 € (34 115 €)
PSHP
1 504 150 € (1 245 130 €)
Kotisaattohoidon palveluiden myynti oli yhteensä 117
450 € (92 320 euroa v. 2013).
Erikoiselementti Oy:ltä, MMD Networks Oy:ltä,
Temppeliherrain Ritarikunnalta, Majaoja- säätiöltä,
Lions Club Lempäälältä, Pirkko Lahdelta sekä
Laila Kalajaisen, ja Olli Ahon muistoksi saaduista
lahjoituksista. Tampereen Taksiautoilijat, Tampereen
Aluetaksi Oy ja Oriveden Erikoiselementti ovat
tehneet Hoitokodille lahjoituksia vuosittain. Yhteensä
lahjoituksia saatiin 31 694 euroa.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien lähettämiltä potilailta
potilasmaksuja ei peritty vuodeosasto-, kotihoito- ja
päiväkeskustoiminnasta. Potilasmaksujen perimisestä
huolehti ao. kunta tai kuntayhtymä.
Sijoitustoiminnan tuotot kertyivät vuokra- ja
korkotuotoista sekä arvopaperien myyntivoitosta.
Kulut olivat suurimmaksi osaksi osakehuoneistojen
ylläpitokuluja sekä kuluja arvopapereista. Sijoitusja rahoitustoiminnan nettotuotto oli 147 433
euroa (129 437 euroa). Sijoitustoiminnan tuloista
rahoitusarvopaperien myyntivoittoja oli 113 142
euroa.
Majatalotuotot olivat 8 657 (14 723 euroa).
Majatalokäytössä oli 5 huonetta ja lisäksi kolmea
käytettiin myös potilashoidossa.
Tampereen kaupungin avustus Hoitokodille oli
18 000 euroa. Kaupungin avustus saatiin omaisten ja
vapaaehtoistoiminnan tukemiseen.
Hoitokodin muut varsinaisen toiminnan tuotot
olivat 78 148 euroa (88 854 euroa). Muut tuotot
kertyivät suurimmaksi osaksi koulutustuloista ja
ateriakorvauksista.
Varsinaisen toiminnan kulut
Varsinaisen toiminnan kulut olivat 2 954 870 euroa
ja kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna 1,0 %.
Henkilöstökulut pienenivät 0,1 %. Henkilöstökulut
olivat 72 % varsinaisen toiminnan kuluista ja 80 %
varsinaisen toiminnan tuotoista.
Varainhankinta ja sijoitustoiminta
Varainhankinnan tuottojäämä oli 103 121 euroa (151
514 euroa). Hoitokoti sai testamenttilahjoituksia
42 108 euroa, josta Aatos Tuoviselta saadun
lahjoituksen osuus oli 40 500 euroa. Pirkanmaan
Rotaryt järjestivät Tampereen Tuomiokirkossa
Hoitokodin hyväksi 19. kerran perinteisen
joulukonsertin. Yli 1000 euron lahjoituksia saatiin
Mikko Järviseltä, Pirjo-Riitta Lehdeltä, Oriveden
Varainhankinnan muut tuotot olivat 37 080
euroa (36 292 euroa), josta suurin osa oli
vapaaehtoistyöntekijöiden myyjäis- ja keräystuloja.
Tavaralahjoituksina Hoitokoti sai sekä
kirpputorimyyntiin että Hoitokodin käyttöön muun
muassa tauluja, huonekaluja ja kodinkoneita.
Tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion
toteutuminen
Tuloslaskelma ja tase sekä talousarvion
toteutumisvertailu vuodelta 2014 ovat liitteenä.
Investoinnit
Hoitokodin investoinnit olivat yhteensä 126 113
euroa (350 765 euroa). Piha-alueiden kunnostukseen
ja pysäköintialueen laajennukseen käytettiin 77 483
euroa, tietojärjestelmähankintoihin 25 003 euroa ja
irtaimistohankintoihin 23 626 euroa.
Hoitokodin vakavaraisuus ja maksuvalmius
Hoitokodilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Hoitokodin
omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen
hyvällä tasolla. Lyhyen koron rahastoihin sijoitetut
varat vähenivät 372 287 eurolla, joista 150 000
sijoitettiin korkotodistuksiin. Tampereen kaupungin
ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa
noudatettiin ennakkolaskutusmenettelyä. Laskutus
tasattiin palvelujen toteutuneen käytön mukaisesti.
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
Varsinainen toiminta
Tuotot
2 669 155,80
2 508 292,03
-2 137 655,37
-2 139 707,57
Poistot
-130 510,16
-133 179,28
Muut kulut
-686 704,85
-653 842,74
-2 954 870,38
-2 926 729,59
-285 714,58
-418 437,56
110 884,61
168 171,17
-7 763,57
-16 656,74
103 121,04
151 514,43
-182 593,54
-266 923,13
Tuotot
224 584,82
192 269,44
Kulut
-77 151,48
-62 832,14
Tuottojäämä
147 433,34
129 437,30
Tilikauden ali-/ylijäämä
-35 160,20
-137 485,83
Henkilöstökulut
Yhteensä
Kulujäämä
Varainhankinta
Tuotot
Kulut
Tuottojäämä
Kulu- tuottojäämä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
TASE
12/31/2014
12/31/2013
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
23 021,86
3 773,90
Aineelliset hyödykkeet
1 604 901,31
1 689 171,45
Sijoitukset
2 111 168,02
1 961 168,02
Yhteensä
3 739 091,19
3 654 113,37
Myyntisaamiset
294 913,50
176 194,50
Muut saamiset
45 347,88
86 643,07
340 261,38
262 837,57
Rahoitusarvopaperit
860 075,42
1 232 363,22
Rahat ja pankkisaamiset
108 401,73
93 322,14
1 308 738,53
1 588 522,93
5 047 829,72
5 242 636,30
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset
Yhteensä
Vaihtuvat vastaavavat yht.
Vastaavaa yhtensä
Vastattavaa
Oma pääoma
Säätiön peruspääoma
16 818,79
16 818,79
Rahastot
2 164 359,42
2 164 359,42
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
2 446 249,31
2 583 735,14
Tilikauden ylijäämä
Yhteensä
-35 160,20
-137 485,83
4 592 267,32
4 627 427,52
Vieras pääoma
Lyhytaikaiset
Vastattavaa yhteensä
Ostovelat
58 166,40
59 727,52
Muut velat
397 396,00
555 481,26
Yhteensä
455 562,40
615 208,78
5 047 829,72
5 242 636,30
SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ
Pirkanmaan Hoitokoti
LIITETIEDOT
Talousarvion toteutuminen
Tilinpäätös
2013
Tilinpäätös
2014
Talousarvio
2014
Muutos %
2014 / 2013
Tot. %
2 352 600
2 500 420
2 569 000
6,3
97,3
Yksityispotilaat
34 115
63 930
10 000
87,4
639,3
Majatalotulot
14 723
8 658
50 000
-41,2
17,3
Avustukset
18 000
18 000
18 000
0,0
100,0
Muut tuotot
88 854
78 148
73 000
-12,0
107,1
2 508 292
2 669 156
2 720 000
6,4
98,1
1 761 554
1 756 231
1 772 000
-0,3
99,1
378 153
381 425
394 000
0,9
96,8
2 139 708
2 137 655
2 166 000
-0,1
98,7
Poistot
133 179
130 510
85 000
-2,0
153,5
Muut kulut
653 843
686 705
674 000
5,0
101,9
2 926 730
2 954 870
2 925 000
1,0
101,0
Kulu- / tuottojäämä
-418 438
-285 715
-205 000
-31,7
139,4
Varainhankinta
151 514
103 121
70 000
-31,9
147,3
Kulu- / tuottojäämä
-266 923
-182 594
-135 000
-31,6
135,3
Sijoitustoiminta
129 437
147 433
74 000
13,9
199,2
Tilikauden ali-/ylijäämä
-137 486
-35 160
-61 000
-74,4
Varsinaisen toiminnan tuotot
Korvaukset kunnilta
Yhteensä
Varsinaisen toiminnan kulut
Palkat
Muut henkilöstökulut
Henkilöstökulut yht
Yhteensä
Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö
Pirkanmaan Hoitokoti
Lääkärinkatu 13
33520 Tampere
Puhelinnumero (03) 311 74 240
Faksi (03) 311 74 250
Sähköposti hoitokoti@pirkanmaanhoitokoti.fi