Henkilöstötilinpäätös 2013 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

SYYTTÄJÄLAITOKSEN
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 2 3 3.1 3.1.1 3.1.2 3.2 3.2.1 3.2.2 3.3 3.3.1 3.3.2 3.4 3.4.1 3.4.2 3.5 3.5.1 3.5.2 3.6 3.6.1 3.6.2 4 4.1 4.1.1 4.1.2 4.2 4.2.1 4.2.2 5 5.1 5.1.1 5.1.2 5.2 5.2.1 5.2.2 6 6.1 6.1.1 6.1.2 6.2 Yleistä ............................................................................................................................................ 5 Keskeiset havainnot vuodesta 2013 ............................................................................................ 5 Henkilöstö ..................................................................................................................................... 9 Henkilöstön kokonaismäärä ........................................................................................................... 9 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa .............................................................................................. 9 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa ......................................................................... 14 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet ..................................................................................... 16 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa..................................................... 16 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................. 16 Henkilöstön vaihtuvuus ............................................................................................................... 17 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 17 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa ............................................................................... 18 Koko – ja osa-aikaisuus ............................................................................................................... 19 Koko – ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa ............................................................................... 19 Koko – ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa ........................................................... 20 Henkilöstöryhmät......................................................................................................................... 20 Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa ........................................................................................ 20 Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa ..................................................................... 21 Ikärakenne .................................................................................................................................... 21 Ikärakenne syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 22 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................................ 26 Koulutus ...................................................................................................................................... 28 Koulutustasoindeksi ..................................................................................................................... 28 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa .................................................................................... 29 Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................. 30 Henkilöstökoulutus ...................................................................................................................... 30 Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa ...................................................................................... 31 Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa .................................................................. 34 Työajan käyttö ........................................................................................................................... 35 Poissaolojen kokonaismäärä ........................................................................................................ 35 Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa ........................................................................ 35 Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa .................................................... 36 Sairauspoissaolot ja terveysprosentti ........................................................................................... 37 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa ......................................................................................... 38 Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa ...................................................................... 40 Työterveys ja työtyytyväisyys ................................................................................................... 41 Työterveys ................................................................................................................................... 41 Työterveys syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 41 Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................................ 41 Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa .............................................................................. 42 3
Liitteet:
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet
syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013
Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12.
vuosina 2003-2013
Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne 31.12. vuosina
2003-2013
Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013
Henkilöstön keski-ikä tilanne 31.12. vuosina 2003-2013. Syyttäjien ikärakenne ja
toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013
yli 56–vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa 31.12.2013
Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin 2002 - 2013
Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain 2003 - 2013
4
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
1
Yleistä
Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2013 on yhdestoista syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä
henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut
perustuvat 31.12. tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa
tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2013 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa
luvuissa
syyttäjänvirastojen
henkilöstöä
koskevia
lukuja
ja
omissa
luvuissa
Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2013 alla löytyy kappale, jonne
on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja.
Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon
järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista
siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa eHrmInfo- raportointijärjestelmästä. Tietojen
vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta 2003. Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja
koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna
2012 Terveystalon raportoinnista.
2
Keskeiset havainnot vuodesta 2013
Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja
Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2013 oli 540 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä
oli 375, toimistohenkilöstöä 165. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja
työllisyystyöntekijät, yhteensä 7 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 342 (63 %), miehiä 198 (37
%). Syyttäjistä naisia oli 184 (49 %), miehiä 191 (51 %).
Syyttäjänvirastojen henkilömäärä 2008-2013
henkilömäärä
- miehiä
- naisia
2008
540
215
325
2009
514
201
313
2010
527
199
328
2011
524
195
329
2012
551
207
344
2013
540
198
342
Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2013 yhteensä 503,07 henkilötyövuotta (ml
harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2013
aikana oli 8,7 henkilötyövuotta.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 41 henkeä, naisia oli 27 ja miehiä 14.
Henkilötyövuosia käytettiin 40,19 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli
yhteensä 0,75 henkilötyövuotta.
Henkilöstön vakinaisuus
Vakinaisia virkamiehiä oli 457 (85 %), näistä 33 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön
osuus oli 83 henkilöä, joista 42 oli sijaisia ja 41 avoimen viran hoitajia tai tilapäisiä. Määräaikaisista
henkilöistä naisia oli 59 , miehiä 24. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 56 henkilöä
(10,4 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 20 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 7
henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 17,3 % työskenteli määräaikaisena.
5
Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 511 henkeä (94,6 %), osa-aikaisena 29 (5,4 %). Osaaikaisista 58 % oli naisia, 17 henkilöä.
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41, määräaikaisia ei ollut.
Osa-aikaisia oli 2 henkilöä.
Henkilöstön ikä
Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta, naisten keski-ikä
45,4 vuotta. Keski-ikä nousi 0,10 edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,9
vuotta, määräaikaisen 32,4 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,3 vuotta, määräaikaisten
laski 0,5 vuodella.
Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 34-vuotiaat ja nuoremmat, 35-44, 45-54 ja 55 –
vuotiaat ja vanhemmat. 35-44-vuotiaiden ryhmä on kasvanut 15 henkilöllä edellisestä vuodesta.
Syyttäjänvirastoissa työskentelee 66 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 52,3 vuotta (52,3). Naisten keski-ikä oli 51,3 vuotta,
miesten 54,2 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 80 % on 45 –vuotiaita tai vanhempia ja 10 henkilöä
on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmässä 35-44 vuotiaat oli 7 henkilöä.
Palkkamenot
Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 33 500 000 euroa, nousua edelliseen
vuoteen oli 69 100 euroa. Palkkausmenojen pysymiseen edellisen vuoden tasolla vaikutti mm.
henkilötyövuosien pysyminenkin ennallaan. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 30 300 000
euroa, määräaikaisten palkat 1 663 000 euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat 149 000 euroa, lasku
edelliseen vuoteen oli 67 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat 561 000,
määräaikaisten palkkakulut nousivat 261 000 eurolla. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut.
Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia suoritettuja korvauksia.
Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat 3 450 000 euroa, palkkamenot nousivat 169 000
eurolla. Palkkamenojen nousuun vaikutti lakimiehen palkkaaminen Valtakunnansyyttäjänvirastoon
sekä Eurojust-päivystyspalkkiot. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 3 000 292 euroa,
määräaikaisten 120 000 euroa. Palkkioita maksettiin 224 000 euroa.
Henkilöstön vaihtuvuus
Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 3 henkilöä, 38 henkilöä erosi
taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille siirtyi yksi henkilö.
Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä.
Vuosien 2013 – 2019 aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 88 henkilöä saavuttaa eläkeiän.
Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 47 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 41. Laskennallinen
eläkeikä on 65 – vuotta.
Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi kolme henkilö, lisäksi virastoon palkattiin lakimies.
Vuosina 2013-2019 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 13 henkilöä.
Koulutus- ja sairauspoissaolot
6
Koulutustasoindeksi oli 6,1 sekä syyttäjänvirastoissa että Valtakunnansyyttäjänvirastossa.
Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 2 726 (1 895)
koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 831 koulutuspäivällä. Yhtä
henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 5,4 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 – 8,5
päivää henkilötyövuotta kohden.
Henkilöstökoulutuksen
kokonaismenot
syyttäjänvirastoissa
olivat
944
690
Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta 175 000 eurolla.
euroa.
Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä 3 190 työpäivää, sairaustapauksia oli
766 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 296. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta
kohti 6,3 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1020 euroa. Sairauspäivien määrä
laski yli 450 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui
selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin, näiden lukumäärä laski 343 päivällä.
Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden
määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 45,1 %, edellisenä vuonna luku oli 47,7 %.
Syyttäjänvirastojen sairauspäivät 2008-2013
1-3 päivää
4-60 päivää
yli 60 päivää
Yhteensä
2008
803
1 825
1 717
4 345
2009
773
1 536
1 208
3 517
2010
822
1 742
1 483
4 047
2011
850
1 605
618
3 073
2012
863
1 644
1 137
3 644
2013
837
1 559
794
3 190
Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 287, sairaustapauksia oli 75.
Sairauspoissaolojen määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 11 työpäivää, ja erityisesti tämä
näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna. Yli 60 päivää kestäviä sairauslomia ei ollut lainkaan
vuoden aikana.
Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 111 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä laski 23
päivällä edellisestä vuodesta.
Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja
Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä
koko henkilöstöä koskevia lukuja 31.12.2013.
Henkilöstöä oli kaikkiaan 581 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 543,25
ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 9,43 henkilötyövuotta.
Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 398, muuhun henkilökuntaan kuului 183 henkilöä.
Miehiä henkilöstöstä oli 212, naisten määrä oli 369, syyttäjistä 51 % oli miehiä.
Syyttäjälaitoksen henkilömäärä 31.12.2013
Syyttäjät
muu henkilökunta
YHTEENSÄ
mies
203
9
212
nainen Yhteensä
195
398
174
183
369
581
7
Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 498 henkilöä, näistä 34 hoiti toista virkaa.
Määräaikaisena työskenteli 83 henkilöä, 14,3 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli
550 henkilöä, osa-aikaisena 31.
Henkilöstön keski-ikä on 46,8 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on lähes 6 vuotta
alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä
ylittää 3,4 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason.
Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2013
Syyttäjänvirastot
VKSV
Mies
Nainen Yhteensä
48,1
45,4
46,4
54,2
51,3
52,3
48,5
45,8
46,8
Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 93 henkilöä, ja ikärakenne painottuu 45vuotiaisiin ja vanhempiin.
Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2013
lkm
alle 35
35-44
45-54
55 ja yli
Yhteensä
Mies
28
44
64
76
212
Nainen Yhteensä
65
93
96
140
117
181
89
165
367
579
%
16,1
24,2
31,3
28,5
100
Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 101 henkilöä vuoteen 2019 mennessä, tällä hetkellä nämä
henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia.
Syyttäjälaitoksen poissaoloista 53 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja
ml. tapaturma-poissaolot koko laitoksessa oli vuoden aikana 4 719 työpäivää, tämä oli 9 % kaikista
poissaolopäivistä.
Poissaolon syy
01. VUOSILOMAT
02. YLITYÖ/TASOITUSVAPAA
03. LOMARAHAN VAIHTOVAPAA
04. SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT
05. KUNTOUTUS
06. ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA
07. OPINTO/TUTKIMUSVAPAA
08. VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV.
09. ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./
10. OSA-AIKATYÖMUODOT
11. MUUT SYYT
12. KOULUTUS
YHTEENSÄ
Palkat
3.838.363
169.227
393.738
568.327
38.920
186.633
0
0
1.781
16.360
94.979
442.612
5.750.940
Päivät
25423
1131
2593
4719
667
6057
517
2867
9
2334
3343
2838
52498
Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 529 (528). Näistä 40 (40) vakanssia oli
Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 489 (488) syyttäjänvirastoissa.
8
3
Henkilöstö
Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön
lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko – ja osaaikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset.
Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan.
Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso
Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa.
Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa
ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä
pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko – ja osa-aikaisten palvelussuhteessa
tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön
henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö
tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen
tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta.
3.1 Henkilöstön kokonaismäärä
3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa
Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa 31.12.2013 oli 540 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä
oli 375, toimistohenkilökuntaan kuului 165 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja
työllisyystyöntekijät yhteensä 7). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 503
henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja
harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 494 henkilötyövuotta.
9
Henkilöstöstä miehiä oli 198 (37 %) ja naisia oli 342 (63 %).
Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain 31.12.2013
2013
Mies
Nainen
Yhteensä
Lkm
%
Lkm
%
Lkm
Syyttäjänvirasto
HELSINKI
37 38,5
59
61,5
96
LÄNSI-UUSIMAA
12 30,0
28
70,0
40
ITÄ-UUSIMAA
9 21,4
33
78,6
42
KANTA-HÄME
11 34,4
21
65,6
32
SALPAUSSELKÄ
19 42,2
26
57,8
45
LÄNSI-SUOMI
23 41,1
33
58,9
56
PIRKANMAA
13 32,5
27
67,5
40
POHJANMAA
14 40,0
21
60,0
35
KESKI-SUOMI
9 37,5
15
62,5
24
ITÄ-SUOMI
25 46,3
29
53,7
54
OULU
18 38,3
29
61,7
47
LAPPI
5 20,8
19
79,2
24
AHVENANMAA
3 60,0
2
40,0
5
198 36,7
342
63,3
540
Yhteensä
10
Syyttäjänvirastojen henkilömäärä laski 11 henkilöllä. Syyttäjiä oli 4 vähemmän ja
toimistohenkilökuntaa 6 vähemmän. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 7 harjoittelijaa ja
työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä
toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Syyttäjät, miehet ja naiset 2008-2013
Miesten osuus syyttäjistä on 51 % ja naisten 49 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti
korkeimmalla tasolla. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten
naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna
2013. Kymmenessä syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %.
Toimistohenkilökunta on pääosin naisvaltaista, henkilöstöstä 7 on miehiä.
Syyttäjien lukumäärä virastoittain 31.12.2013
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
Yhteensä
Mies
Lkm
32
12
8
10
19
23
13
14
9
25
18
5
3
191
%
47,8
42,9
27,6
47,6
59,4
56,1
43,3
63,6
56,3
69,4
56,3
29,4
75,0
50,9
2013
Nainen
Lkm
%
35
52,2
16
57,1
21
72,4
11
52,4
13
40,6
18
43,9
17
56,7
8
36,4
7
43,8
11
30,6
14
43,8
12
70,6
1
25,0
184
49,1
Yhteensä
Lkm
67
28
29
21
32
41
30
22
16
36
32
17
4
375
%
17,9
7,5
7,7
5,6
8,5
10,9
8,0
5,9
4,3
9,6
8,5
4,5
1,1
100
11
Toimistohenkilökunta 2008-2013
Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa 2008-2013
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ / PÄIJÄT-HÄME
KAAKKOIS-SUOMI
LÄNSI-SUOMI/VARSINAIS-SUOMI
PIRKANMAA
SATAKUNTA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
YHTEENSÄ
2008
1,9
0,6
1,0
1,8
2010
2,6
0,8
1,2
3,7
0,9
0,3
1,0
0,3
2009
1,9
0,7
1,0
0,6
0,3
0,5
0,3
0,5
0,3
3,4
0,5
1,4
1,0
0,4
13,1
12,5
15,0
0,6
0,5
0,5
0,3
0,6
0,5
0,8
0,3
3,3
2,1
1,0
1,5
0,3
2011
1,5
0,9
1,4
2012
2,2
1,7
2,3
0,5
2013
3,0
0,8
0,8
0,8
0,8
0,5
0,8
1,6
1,0
0,5
1,7
0,6
0,8
0,7
0,5
1,5
0,3
0,5
1,3
0,3
1,3
10,8
10,9
8,7
Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2013 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä
henkilötyövuoden verran. Lukumäärä laski hieman edellisen vuoden tasolta.
9
12
Henkilötyövuodet nimikkeittäin 31.12.2011-2013
Nimikkeet yhteensä
apulaissyyttäjä
hallintosihteeri
harjoittelija
henkilöstösihteeri
johtava kihlakunnansyyttäjä
johtava maakunnansyyttäjä
kihlakunnansyyttäjä
korkeakouluharjoittelija
lakimiesharjoittelija
maakunnansyyttäjä
osastosihteeri
siivooja
syyttäjänsihteeri
toimistosihteeri
virastomestari
YHTEENSÄ
Henkilötyövuodet
2011
5,1
11,4
2,8
1,0
12,0
1,0
311,8
3,1
Henkilötyövuodet
2012
13,3
11,2
7,0
1,0
12,5
1,0
317,4
2,4
Henkilötyövuodet
2013
7,8
11,0
4,3
1,0
12,0
1,0
326,5
1,8
1,5
11,5
2,3
10,0
2,0
9,5
126,9
1,0
489,2
126,2
0,8
505,0
0,9
125,3
503,1
Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 489. Viroista 341 oli syyttäjän
vakansseja ja 148 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2013 aikana perustettiin yksi
kihlakunnansyyttäjän virka.
Syyttäjänvirastojen vakanssit 31.12.2011- 2013
Huom. Vuodenvaihteen 2013 vakanssiluettelot on tulostettu vuoden 2014 puolella. Tässä vaiheessa Pirkanmaan
syyttäjänvirasto ja Keski-Suomen syyttäjänvirasto oli yhdistynyt Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi. Kanta-Hämeen
syyttäjänvirasto oli jakaantunut Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastoihin.
12.1.2012
yhteensä
Syyttäjänvirasto
Helsinki
Länsi-Uusimaa
Itä-Uusimaa
Kanta-Häme
Salpausselkä
Länsi-Suomi
Pirkanmaa/SisäSuomi
Pohjanmaa
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Oulu
Lappi
Ahvenanmaa
YHTEENSÄ
Syyttäjät
61
27
25
19
31
41
Toimisto
20
10
8
11
15
16
27
22
13
31
26
14
2
339
10
13
9
19
13
8
1
153
12.1.2013
yhteensä
kaikki Syyttäjät Toimisto
81
61
20
37
27
10
33
25
8
30
19
10
46
31
13
57
41
16
37
35
22
50
39
22
3
492
27
22
13
31
27
14
2
340
10
13
9
18
13
7
1
148
1.1.2014
yhteensä
kaikki
81
37
33
29
44
57
37
35
22
49
40
21
3
488
Syyttäjät Toimisto
61
20
27
10
37
14
kaikki
81
37
51
39
41
17
16
56
57
40
22
19
13
59
35
31
27
14
2
341
18
13
7
1
148
49
40
21
3
489
13
Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2008 – 2013
Palkat sivukuluineen
Vak. virkamiesten palkat
Sijaisina toimivat
määräaik.
Määräaikaiset
Lisä- ja ylityökorv.
Lomarahat
Työsuhdepalkat
TP 2008
26 304 033
TP 2009
27 417 357
TP 2010
27 904 821
TP 2011
28 559 861
TP 2012
29 568 010
TP 2013
30 378 190
304 704
974 126
1049
1 015 164
4 807
220 179
329 358
169
1 044 217
4 916
295 179
1 280 609
-286
1 055 645
134 553
1 451 643
0
1 143 531
215 720
1 390 712
67
1 417 200
149 858
1 663 813
3 609
1 473 571
Muut palkat ja palkkiot
Sair.vak.lain muk. palaut.
Yhteensä
148 502
-341 685
28 410 700
142 366
- 310 126
28 848 436
146 932
-321 120
30 361 780
145 831
-376 147
31 059 271
150 968
-385 614
33 448 884
160 003
-311 019
33 518 026
Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat
yli 33 500 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 69 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten
palkkakulut nousivat 810 000 euroa, määräaikaisten palkkakulut nousivat 273 000 euroa. Sijaisina
toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat 65 000 euroa. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä
päivystyskorvauksia.
3.1.2 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2013 oli 41 henkilöä. Miehiä
henkilöstöstä oli 14 ja naisia 27. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 2 henkilöä virkavapaalla sekä
yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa.
Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 40,2, ilman harjoittelijoita luku oli 39,4. Henkilötyövuosien
määrän nousuun vaikuttivat mm. ylimääräinen valtionsyyttäjä ja virastossa työskentelevät kaksi
kihlakunnansyyttäjää.
Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 40.
Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet 31.12.2008- 2013
2013
2012
2011
2010
2009
2008
Mies
Lkm
14
15
14
15
12
15
%
34,1
35,7
32,6
35,7
31,6
36,6
Nainen
Lkm
27
27
29
27
26
26
%
65,9
64,3
67,4
64,3
68,4
63,4
Yhteensä
Lkm
41
42
43
42
38
41
%
100
100
100
100
100
100
HTV:t
kaikki
40,2
40,5
38,3
36,7
37,0
37,6
HTV:t
(pois
työll ja
harj)
39,4
39,6
37,6
36,0
36,5
36,0
14
Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 21,0 ja muu henkilökunta 18,4
htv:tä.
Harjoittelijoita
oli
0,75
htv:tä.
Syyttäjiin
lasketaan
valtakunnansyyttäjä,
apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvottelevat virkamiehet, kihlakunnansyyttäjät,
lakimies sekä syyttäjän tehtävissä toimiva ylitarkastaja.
Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet 110 000 eurolla. Sijaisina toimivien ja
määräaikaisten palkkakulut sen sijaan laskivat lähes 41 000 euroa. Luku muodostuu mm
toimistohenkilökunnan sijaisista sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja
palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä
maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista.
15
Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2008 - 2013
Palkat sivukuluineen
TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013
Vakinaisten virkam.palkat 2 399 417 2 469 416 2 448 467 2 643 654 2 889 674 3 000 292
Sijaisina toim. määräraik
43 455
13 778
5 962
7 257
Muut määräraikaiset
31 227
96 770 121 715 167 034 155 709 112 981
Lomarahat
75 564
82 865
82 251 107 930 114 879 136 669
Lisä- ja ylityökorvaukset
2 863
3 052
2 336
599
108
619
Muut palkat ja palkkiot
41 067
45 044
40 840 100 285 142 599 224 420
Sairausvak.lain muk.pal
-2 595
- 5 904
-27 257
-61 742
-23 403
-27 386
Yhteensä
2 547 542 2 691 243 2 711 809 2 971 538 3 285 528 3 454 852
3.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet
3.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa
Vuonna 2013 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 457 (taulukossa rivit vapautettu omista
tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 84,6 %. Näistä 33 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia
henkilöstöstä oli 83 henkilöä, 15,4 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 59 (71 %) ja miehiä 24
(29 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 17 % työskenteli määräaikaisessa
palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 12 %. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat seuraavat:
naisista 20 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 16 %.
Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa 31.12.2011 – 2013
Syyttäjänvirastot
Mies
VAPAUTETTU OMISTA
TEHTÄVISTÄ
VAKINAINEN
SIJAINEN
AVOIMEN VIR.H./
TILAP./VARAH.
Yhteensä
2011
2012
Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies
2013
Nainen Yhteensä
5
163
11
17
243
27
22
406
38
12
161
12
16
258
24
28
419
36
11
163
11
22
261
31
33
424
42
16
195
42
329
58
524
22
207
46
344
68
551
13
198
28
342
41
540
Vakinaisten virkamiesten määrä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna.
3.2.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41 (taulukossa rivit vapautettu
omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä virastossa ei vuoden vaihteessa
ollut. Määräaikaisella virkamiehellä ei siis ole taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa.
Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa 31.12.2011 – 2013
Palvelujakson tyyppi
VAPAUTETTU
OMISTA
TEHTÄVISTÄ
VAKINAINEN
SIJAINEN
AVOIMEN
VIR.H/TILAP./VARAH.
Yhteensä
2011
2012
2013
Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä
2
12
0
4
23
1
6
35
1
0
14
1
29
1
43
3
12
3
24
15
27
6
36
0
0
42
3
11
3
24
14
27
6
35
0
0
41
16
3.3 Henkilöstön vaihtuvuus
Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana.
Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus.
Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta
(sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen
(ulkoinen lähtövaihtuvuus).
Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta
(sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan
palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus).
Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi
yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa.
Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona.
3.3.1 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa
Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 1,7 % (vaihtuvuus
syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön
vaihtuvuuslukuun 60 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai
yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 3 henkilöä,
työkyvyttömyyseläkkeelle ei yksikään henkilö.
Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 52 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun
sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen ei siirtynyt yksikään
henkilö, yksityisen työnantajan palvelukseen yksi henkilö. tai yksityiselle ei vuoden aikana siirtynyt
yksikään henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole
tallennettu järjestelmään lähtösyytä.
Henkilöstön vaihtuvuus 1.1-31.12.2013
Palvelujakson
tyyppi
1.Vakinaiset
2.Määräaikaiset
Yhteensä
Alkaneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
Päättyneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
Keskim.
henkil.
Sis
8
52
60
60
60
Vaihtuvuus %
460,50
83
543,6
Ulk
1,7 %
134,8 %
22,10 %
Henkilöstön vaihtuvuus 1.1-31.12.2012
Palvelujakson
tyyppi
1.Vakinaiset
2.Määräaikaiset
Yhteensä
Alkaneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
3
84
87
Päättyneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
Keskim.
henkil.
Vaihtuvuus %
Sis
16
48
64
440,83
107,04
547,88
Ulk
4,31 %
123,32
27,20 %
17
Vaihtuvuus
syyttäjänvirastoissa
- eläkkeelle jääneet
- irtisanoutuneet
- muu valtion virasto
tai laitos
- yksityisen palvelukseen
siirtyneet
- kuolleet
- palvelussuhde jatkuu
Yhteensä
2008
8
41
2009
6
52
2010
14
16
3
1
3
0
2
52
61
2011
21
29
2012
12
25
2013
3
38
1
38
1
1
3
46
1
4
37
1
52
Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita.
Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden lukumäärä
25
21
20
14
15
12
10
8
6
5
3
0
2008
3.3.2
2009
2010
2011
2012
2013
Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 9,3 %. Ulkoiseen
vaihtuvuuslukuun 9 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (1), harjoittelijat (5
jaksoa),. Eläkkeelle virastosta jäi kolme henkilöä vuoden aikana.
Alkaneissa palvelujaksoissa näkyy lakimiehen alkanut palvelujakso, vastaavasti päättyneissä
sisäisissä palvelujaksoissa toiseen virastoon siirtynyt valtionsyyttäjä.
2013
1.VAKINAISET
2.MÄÄRÄAIKAISET
Yhteensä
Alkaneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
3
1
6
3
7
Päättyneet
Keskim.
palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus %
Sis
Ulk
Sis
Ulk
1
3
42,9
9,3
9,3
6
2,4
496,6
1
9
45,3
8,8
35,3
18
Alkaneet
palvelujaksot
Sis
Ulk
2012
1.VAKINAISET
2.MÄÄRÄAIKAISET
Yhteensä
6
6
0
2008
- eläkkeelle jääneet
- irtisanoutuneet
- muu valtion virasto tai
laitos
- yksityisen palvelukseen
siirtyneet
- kuolleet
- palvelussuhde jatkuu
Yhteensä
8
8
0
2009
1
Päättyneet
Keskim.
palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus %
Sis
Ulk
Sis
Ulk
2010
2
2011
1
2
1
1
3
2,7
45.9
3
0
504
30,4
2012
2013
3
1
1
1
3
1
4
1
1
Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita.
3.4 Koko – ja osa-aikaisuus
3.4.1
Koko – ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa
Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2013 oli 511 henkilöä. Osa-aikaisia oli 29, joista 17 oli naisia ja
12 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä nousi yhdellä edellisestä vuodesta, ja oli samalla
korkeimmalla tasolla vuoden 2003 jälkeen. Osa-aikaisista neljä oli harjoittelijoita ja yksi
työllisyystyöntekijä. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on
palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm.
osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta
palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä.
19
2011
KOKOAIKAISET
OSA-AIKAISET
Yhteensä
Mies Nainen Yhteensä
187
315
502
8
14
22
195
329
524
2012
2013
Yhteensä
Yhteensä
Yhteensä
% Mies Nainen Yhteensä
% Mies Nainen Yhteensä
%
95,8 195
328
523
94,9 186
325
511
94,6
4,2
12
16
28
5,1
12
17
29
5,4
100 207
344
551
100 198
342
540
100
3.4.2 Koko – ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 39, osa-aikaisena työskenteli 2 henkilöä.
Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-4 henkilöä.
Koko/osa-aikaisuus 31.12.2011- 2013
2011
2012
2013
Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä
KOKOAIKAISET
14
25
39
14
24
38
13
26
39
OSA-AIKAISET
4
4
1
3
4
1
1
2
Yhteensä
14
29
43
15
27
42
14
27
41
3.5 Henkilöstöryhmät
3.5.1
Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa
Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 13
henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat
kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta.
henkilöstöryhmä
JOHTOTASO
ASIANTUNTIJA
TOIMEENPANEVA
Yhteensä
Mies
lkm %
11 2,0
185 33,6
11 2,0
207 37,6
2012
2013
Nainen
Yhteensä
Mies
Nainen
Yhteensä
lkm %
lkm % lkm %
lkm %
lkm %
2 0,4
13 2,4
11 2,0
2 0,4
13 2,4
181 32,8
366 66,4 180 33,3
182 33,7
362 67,0
161 29,2
172 31,2
7 1,3
158 29,3
165 30,6
344 62,4
551 100 198 36,7
342 63,3
540 100
Henkilöstön rakenne nimikkeittäin 31.12.2011 - 2013
johtava kihlakunnansyyttäjä
kihlakunnansyyttäjä
apulaissyyttäjä
SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ
hallintosihteeri
osastosihteeri
syyttäjänsihteeri
toimistosihteeri
virastomestari
harjoittelija
MUU HENKILÖKUNTA
YHTEENSÄ
Yhteensä
Mies
11
175
4
190
4
1
5
195
2011
Nainen
2
162
8
172
13
11
133
157
329
yhteensä Mies
11
13
337 183
2
12
362 196
13
11
137
1
162
524
2012
Nainen
2
175
6
183
13
10
6
133
5
5
11
207
161
344
yhteensä Mies
11
13
358 177
3
8
379 191
13
10
2
5
139
0
10
172
551
7
198
2013
Nainen yhteensä
2
13
176
353
6
9
184
375
13
13
10
10
3
5
132
137
0
0
158
342
165
540
20
Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä 50,9 % on miehiä. Vuonna 2010
apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja.
Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai
tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Toimistohenkilökunta taas on pääosin naisvaltaista.
Toimistosihteereiden luvuissa vuosina 2011 ja 2010 on mukana myös
harjoittelijat ja
työllisyystyöntekijät. Vuoden 2013 lopulla perustettiin syyttäjänsihteeri- nimike. Syksyn aikana
nimikettä käytettiin lähinnä määräaikaisten henkilöiden nimikkeissä. Nimikettä käytetään myös
silloin, kun palkataan oikeustieteen ylioppilas toimistotehtäviin.
3.5.2
Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa.
Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat.
Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto – ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja
esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa
käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle
puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä
tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies – ja
johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPLluokituksesta).
Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia.
Valtakunnansyyttäjänvirasto
2011
2012
2013
Henkilöstöryhmä
Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä
JOHTO
2
2
2
2
2
2
ESIMIEHET
3
1
4
3
1
4
3
1
4
ASIANTUNTIJATYÖT
7
20
27
9
19
28
8
19
27
TOIMEENPANEVAT TYÖT
2
8
10
1
7
8
1
7
8
Yhteensä
14
29
43
15
27
42
14
27
41
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina 2011-2013, syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin
on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät, ylitarkastaja (syyttäjät), neuvottelevat
virkamiehet ja lakimies.
Valtakunnansyyttäjänvirasto
2011
2012
2013
Henkilöstöryhmä
Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä
JOHTO
2
2
2
2
2
2
SYYTTÄJÄT
10
10
20
11
10
21
10
11
21
ASIANTUNTIJATYÖT
11
11
1
10
11
1
9
10
TOIMEENPANEVAT TYÖT
2
8
10
1
7
8
1
7
8
Yhteensä
14
29
43
15
27
42
14
27
41
3.6 Ikärakenne
Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle
jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keski-ikä ei välttämättä
anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä
21
paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli
45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä
huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi
ylittää 45 % henkilökunnasta.
3.6.1
Ikärakenne syyttäjänvirastoissa
Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,4 (45,6) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,9
vuotta, määräaikaisen 32,4 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,4
vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48 vuotta, määräaikaisten 32,4 vuotta. Kaikkien
miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,1 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,2 vuotta,
määräaikaisten 32,4 vuotta.
Keski-ikä syyttäjänvirastoissa nousi edellisestä vuodesta 0,10 vuotta. Henkilökunnan ikä aleni
määräaikaisina työskentelevillä naisilla, muissa tarkastelukohdissa keski-ikä nousi.
Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä 31.12.2008-2013
Vuoden 2010-2013 luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat
2011
2012
2013
Keski-ikä
Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä
VAKINAISET
50,3
48,1
49,0
428 50,0
47,7
48,6
447 50,2
48,0
48,9
457
MÄÄRÄAIKAISET 34,1
34,4
34,4
96 31,6
33,6
32,9
103 32,4
32,4
32,4
81
Yhteensä
48,1
45,2
46,3
524
47
44,8
45,6
550
48,1
45,4
46,4
538
Luvut eivät sisällä työllisyysmäärärahoin palkattuja henkilöitä
Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 45,0 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,6 vuotta, naisten 41,3
vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on noussut 0,6 vuotta edellisestä vuodesta, naissyyttäjien ikä nousi
lähes vuodella. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 47 vuotta vain LänsiSuomessa ja Pohjanmaalla. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa,
hieman yli 40 vuotta ja Ahvenanmaalla 41,0 vuotta.
22
Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain 31.12.2013
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
Yhteensä
Miesten
keski-ikä
45,6
47,9
45,0
48,2
50,5
52,0
51,2
54,1
47,8
48,8
47,2
41,0
43,3
48,6
Mies
lkm
32
12
8
10
19
23
13
14
9
25
18
5
3
191
2013
Naisten Nainen
keski-ikä
lkm
42,8
35
42,9
16
39,2
21
42,5
11
39,3
13
45,3
18
40,7
17
39,6
8
38,1
7
40,4
11
38,6
14
42,2
12
34,0
1
41,3
184
Syyttäjien
keski-ikä
44,1
45,0
40,8
45,2
45,9
49,1
45,3
48.9
43,6
46,2
43,4
41,8
41,0
45,0
Yhteensä
lkm
67
28
29
21
32
41
30
22
16
36
32
17
4
375
Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 49,9 vuotta. Syyttäjänvirastojen
toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta
tai vanhempaa kymmenessä syyttäjänvirastossa. ItäUudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 38,9 vuotta.
Syyttäjälaitoksessa
työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 27,6 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu
mukaan ikäjakaumiin.
Toimistohenkilökunnan keski-ikä 31.12.2013 syyttäjänvirastoittain (ml työllistetyt ja harjoittelijat)
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
Yhteensä
2013
Miesten
keski-ikä
33,6
28,0
28,0
32,0
Naisten
keski-ikä
44,7
47,4
40,1
55,8
53,2
50,5
54,0
52,5
57,1
54,2
53,6
53,6
x
51,0
Yhteensä
lkm
25
12
12
11
13
15
10
13
8
18
13
7
1
158
Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 313 henkilöä, 58 %
henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 128 henkilöä, naisista 185 henkilöä.
Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 127 henkilöä, 51 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti
yli 45-vuotiaita on 123 henkilöä, 77 %.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on kasvanut seitsemällä henkilöllä edellisestä
vuodesta. Ikäryhmä 45-54 – vuotiaat kasvoi kolmella henkilöllä. Nuorempien ikäryhmissä alle 35vuotiaat ja 35-44-vuotiaat ikäryhmät pienenivät.
23
Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2008-2013
alle 35 vuotiaat
35-44 vuotiaat
45-54 vuotiaat
55 ja yli vuotiaat
Yhteensä
2008
Yhteensä
lkm
75
167
171
127
540
2009
Yhteensä
lkm
55
149
166
144
514
2010
Yhteensä
lkm
76
151
150
144
521
2011
Yhteensä
lkm
78
150
158
138
524
2012
Yhteensä
lkm
99
148
164
139
550
2013
Yhteensä
lkm
92
133
167
146
538
Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2011 – 2013
Ikäryhmä
alle 35
35-44
45-54
55 ja yli
Yhteensä
2011
tsto
13
30
56
63
162
sjä
65
120
102
75
362
2012
tsto
25
22
58
66
171
sjä
74
126
106
73
379
2013
tsto
23
18
56
66
163
sjä
69
115
111
80
375
24
Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi vanhuuseläkkeelle vuoden aikana 3 henkilöä, näistä syyttäjiä
oli 2 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 1 henkilö. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen
2019 mennessä 88 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 47 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 41.
Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 – vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien
todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä.
Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden iästä.
Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,4 vuodella, tavoitetason
ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin keskiikä oli 47,2 vuotta. Tämän jälkeen keski-ikä lähti laskuun ja oli vuosina 2010-2012 välillä 45,6-46,5.
Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän
nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien suuri määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Vuonna 2012
keski-ikää laski korkea henkilömäärä. Vuonna 2013 keski-ikä nousi 46,4 vuoteen, Keski-ikää nosti
pienentynyt määräaikaisten lukumäärä sekä se että vuoden aikana eläkkeelle jäi vain 3 henkilöä.
Toimistohenkilökunnan keski-ikä on 5,1 vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä.
Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän lähes neljällä vuodella.
Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 58 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 313
(303) henkilöä.
Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden ikä 2010-2013
25
3.6.2
Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä 31.12.2013 oli 52,3 vuotta. Viraston kaikkien miesten keskiikä oli 54,2 vuotta, naisten keski-ikä oli samoin 51,3 vuotta. Virastossa ei vuodenvaihteessa ollut
määräaikaisia. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 33 henkilöä (80 %). Vuonna 2013
eläkkeelle jäi kolme henkilö. Vuosina 2012-2018 viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle
kolmetoista henkilöä.
Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä 31.12.2011 - 2013
2011
Keski-ikä
Mies Nainen
VAKINAISET
52,4
51,2
MÄÄRÄAIKAISET
30,0
Yhteensä
52,4
49,7
2012
2013
Keski-ikä
Keski-ikä
Keski-ikä
yhteensä Mies Nainen
yhteensä Mies Nainen
yhteensä
51,6 52,6
52,6
52,6 54,2
51,3
52,3
30,0
50,6 52,6
52,6
52,6 54,2
51,3
52,3
Ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2011 - 2013
2011
2012
Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies
alle 35
1
4
5
1
1
1
35-44
1
4
5
2
4
6
1
45-54
5
10 15
5
12 17
3
55 ja yli
7
11 18
7
11 18
9
Yhteensä
14
29 43
15
27 42
14
2013
Nainen
6
11
10
27
yht.
1
7
14
19
41
26
Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia
2012
Keski-ikä
henkilöstöryhmissä Mies Nainen
SYYTTÄJÄT
54,2
52,2
ASIANTUNTIJAT
29,0
50,5
MUU
HENKILÖKUNTA 56,0
56,1
Yhteensä
52,6
52,6
2013
Yhteensä
53,3
48,5
Henkilöitä Mies Nainen
23 56,0
50,8
11 30,0
48,4
56,1
52,6
8 57,0
42 54,2
55,7
51,3
Yhteensä
53,5
46,6
Henkilöitä
23
10
55,9
52,3
8
41
Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina 2013 – 2019 eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Näistä
miehiä on 5, naisia 8.
Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65– vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta
eläkkeelle siirtymisiästä.
Ikä
31.12.13
Mies
Nainen
2013
2014
2015
2016
2017
2018
65
1
64
63
1
62
61
2
3
5
60
1
0
1
2
2
1
1
2019
59 Yhteensä
1
5
2
8
3
13
Taulukossa olettamana on vuonna 2013 65 – vuoden ikä alenevasti
27
Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden keski-iästä.
4
4.1
Koulutus
Koulutustasoindeksi
Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella
pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo,
kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon.
Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri
koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin
indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen
omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen.
Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä.
* Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan:





alempi perusaste = kansakoulu
ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu
keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto
alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko
alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot
28


4.1.1
ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät
kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto
tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot
Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa
Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 500 henkilöä.
Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina 2004-2006 (5,9).
Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa.
Vuoden 2013 tarkastelussa kahden henkilön koulutusaste on tuntematon.
Koulutusrakenne 31.12.2011- 2013 koulutusasteittain *
2011
Koulutusrakenne
koulutusasteittain
Alempi perusaste
Ylempi perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Tutkinnon suorittaneet
Koulutustasoindeksi
YHTEENSÄ
Lukumäärä
4
17
59
63
12
331
6
492
6,1
492
2012
%jakauma Lukumäärä
0,8
4
3,5
17
12,0
61
12,8
63
2,4
13
67,3
347
1,2
8
100
513
6,1
515
2013
%jakauma Lukumäärä
0,8
4
3,3
17
11,9
57
12,3
61
2,5
9
67,6
342
1,6
8
100
498
6,1
500
%jakauma
0,8
3,4
11,4
12,2
1,8
68,7
1,6
100
-
*katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi
(vuonna 2013 yhdeksän syyttäjän koulutustasoksi on määritelty keskiaste)
29
Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain 31.12.2013
2013
syyttäjänvirasto
syyttäjä
toimistohenkilökunta
syyttäjänvto
keskim.
henkilöitä
laskennassa
87
HELSINKI
6,9
3,6
6,1
LÄNSI-UUSIMAA
7,0
4,0
6,3
35
ITÄ-UUSIMAA
6,8
4,2
6,2
34
KANTA-HÄME
6,9
4,2
6,0
30
SALPAUSSELKÄ
7,0
3,8
6,1
43
LÄNSI-SUOMI
6,9
4,4
6,2
56
PIRKANMAA
7,0
4,1
6,3
39
POHJANMAA
7,0
4,9
6,3
34
KESKI-SUOMI
7,0
3,2
5,5
21
ITÄ-SUOMI
7,0
4,1
6,0
50
OULU
7,0
4,4
6,3
44
LAPPI
6,5
4,4
5,8
23
AHVENANMAA
7,0
3,5
6,1
4
Yhteensä
6,9
4,1
6,1
500
Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6.1 (450 henkilöä) ja määräaikaisten 6,3 (50
henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista
virkamiehistä yli 67 % on syyttäjiä.
Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4,1.
4.1.2
Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,1. Vakinaisen henkilökunnan
koulutustasoindeksi oli
6,1 (41 henkilöä). Määräaikaiseksi luokiteltua henkilökuntaa ei
vuodenvaihteessa ollut. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,2 ja asiantuntijoiden 5,6.
Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3,7.
2011
Koulutusrakenne,
Luku%koulutusasteittain *
määrä jakauma
Alempi perusaste ja
keskiaste
9
21,4
Alin korkea-aste
4
9,5
Alempi korkeakouluaste
3
7,1
Ylempi korkeakouluaste
20
47,6
Tutkijakoulutusaste
6
14,3
Tutkinnon suorittaneet
42
100
Koulutustasoindeksi
6,0
YHTEENSÄ henkilöä
42
*katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi
2012
Luku%määrä jakauma
9
4
2
21
6
42
6,1
42
21,4
9,5
4,8
50,0
14,3
100
2013
Luku%määrä jakauma
8
4
2
22
5
41
6,1
41
19,5
9,8
4,9
53,7
12,2
100
4.2 Henkilöstökoulutus
Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua
koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan
mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja
30
parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja
yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat.
Viraston sisäiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen koulutus, jota virasto järjestää työntekijöilleen
tai oikeusministeriö järjestää hallinnonalan virastoille ja joka on sen luonteista, että se on kohdennettu
nimenomaan vain oikeusministeriön hallinnonalalle. Vastaavasti viraston ulkopuolinen koulutus on
sellaista koulutusta, johon henkilökunta osallistuu, mutta jota ei ole erityisesti kohdennettu
oikeusministeriön hallinnonalalle (esim. yliopiston tai Hausin kurssit).
Henkilöstökoulutuksen kustannuksia ovat työnantajalle aiheutuneet koulutukseen käytetyn työajan
työvoimakustannukset sekä muut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
Koulutusinvestoinneilla tarkoitetaan henkilöstökoulutukseen kohdistettuja investointeja koko
raportointivuonna. Tällaisia koulutuspanoksia ovat koulutuspäivät, koulutusajan palkka ja muut
koulutuskustannukset.
Koulutuspäivien lukumäärätiedot on raportoitu henkilökunnan itse Herttaan viemistä tiedoista, kulut
kirjanpidosta.
4.2.1
Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa
Syyttäjänvirastojen henkilöstöstä 440 (81 %) osallistui vuoden 2013 aikana johonkin koulutukseen.
Edelliseen vuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä nousi 89 henkilöllä.
Koulutuspäiviin syyttäjänvirastojen henkilökunta osallistui yhteensä 2 726 (1 895) päivälle, tämä on
831 päivää enemmän kuin vuonna 2012. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 5,4 päivää
(3,8 päivää vuonna 2012). Koulutuspäivien palkkakustannukset olivat 424 541 euroa (+ sivukulut),
matkakuluja koulutuspäivistä aiheutui 325 262 euroa (mukana eivät ole arvonlisäverot), erilaisia
kurssi – ja konferenssipalveluita ostettiin 65 643 eurolla ja VKSV kohdisti koulutukseen 129 000
euroa (palkkioita, tilavuokria jne). Koulutusmenoihin panostettiin syyttäjänvirastoissa yhteensä 944
690 euroa. Koulutusmatkojen matkakustannukset on otettu kirjanpidosta toimintokoodilta 99500,
eikä luku siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin.
Koulutuspoissaolot päivää per henkilötyövuosi
Koulutuspoissaolot
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
Yhteensä
2011
pv/htv
3,3
3,1
4,5
3,1
2,7
2,9
4,3
6,9
4,3
6,8
4,0
2,6
0,0
4,0
2012
pv/htv
2,7
3,5
4,6
4,7
2,4
2,1
4,3
6,2
4,1
5,1
5,1
2,9
0,0
3,8
2013
pv/htv
4,5
5,1
5,9
4,4
7,0
3,7
3,7
5,1
5,7
8,5
6,6
6,4
0,0
5,4
31
Syyttäjänvirastojen koulutusmenot 2007 – 2013
päivärahat
Km-korvaukset
Muut matkustuspalv.
Matkakulut
Kurssi-ja konf.maksut
Muut koulutuspalvelut
Kurssi-ja konf.maksut +
koulutuspalv
Matka - ja
koulutuspalvelut
Koulutuspäivien
palkkakustannukset (+
sivukulut)
Koulutusmenot yht
VKSV:n koulutukseen
kohdistamat kustannukset
(sis sivukulut, ei alv)
Yhteensä euroa
2007
66 169
35 062
172 808
274 039
16 290
7 413
2008
79 320
37 224
192 150
308 694
17 871
7 667
2009
56 031
20 598
141 524
218 153
23 862
1 580
2010
49 778
11 512
157 117
218 406
39 448
80
2011
62 619
26 097
164 366
253 082
58 161
0
2012
75 408
25 985
202 146
303 539
65 411
38 717
23 703
25 538
25 442
39 528
58 161
104 128
65 643
297 742
334 232
243 595
257 935
311 243
407 667
390 905
167 982
465 724
326 154
660 386
285 485
529 080
346 565
604 500
287 480
598 723
283 785
691 452
424 541
815 446
112 019
577 743
128 429
788 815
147 929
677 009
98 962
703 462
109 851
708 574
78 052
769 504
129 244
944 690
Koulutukseen osallistuneiden
henkilömäärä
Koulutuspäiviä
Kustannus per osallistuja keskim
Kustannus per koulutuspv keskim
2013
325 262
2007
342
2008
385
2009
394
2010
392
2011
2012
2013
384
351
440
1 354
1 689
427
2 394
2 049
329
2 082
1 718
325
2 357
1 795
298
1 948
1 845
364
1 895
2 192
406
2726
2 147
347
32
Koulutuspoissaolot henkilötyövuosittain ja palkkakustannukset 2012 - 2013
Koulutuspoissaolot
HELSINKI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
Yhteensä
2012
euroa
35 925
19 154
27 445
20 939
15 244
16 055
26 096
30 991
14 209
37 893
31 904
7 930
0
283 785
päiviä
233
140
178
140
105
121
161
206
92
248
212
59
0
1 895
htv
87,7
39,6
38,5
29,7
44,3
57,3
37,8
33,3
22,6
48,2
41,4
20,1
4,5
505,0
2013
pv/htv
2,7
3,5
4,6
4,7
2,4
2,1
4,3
6,2
4,1
5,1
5,1
2,9
0,0
3,8
euroa/htv
410
484
714
705
344
280
690
930
628
786
771
394
0
562
euroa
64 384
30 638
37 455
19 723
44 683
30 999
22 964
25 322
20 526
62 768
42 385
22 694
0
424 541
päiviä
398
197
225
129
295
195
142
165
131
416
283
150
0
2 726
htv
87,7
38,8
38,4
29,6
42,4
53,0
38,6
32,6
22,8
49,0
42,6
23,5
4,2
503,1
pv/htv
4,5
5,1
5,9
4,4
7,0
3,7
3,7
5,1
5,7
8,5
6,6
6,4
0,0
5,4
euroa/htv
734
790
976
666
1055
585
595
777
901
1280
996
968
0
844
Herttaan kirjatut koulutuspoissaolopäivät ovat nousseet edellisestä vuodesta 831 koulutuspäivällä.
Koulutuspäivien lukumäärä on vaihdellut huippuvuoden 2005 luvusta 3 625 vuoden 2007 1 354
koulutuspäivään.
Vuonna 2013 koulutuspäivien lukumäärä nousi syyttäjänvirastoissa, tähän vaikutti mm vuoden
aikana järjestetty Ponnistus-koulutu,s johon osallistui jokainen syyttäjä. Syyttäjän startti-kurssia
järjestettiin jatkuvana kurssina. Toimistohenkilökunnalle tarjolla oli Päivitä ja täydennä taitosi sekä jo
33
edellisenä vuonna alkanut toimistohenkilökunnan koulutus. Vuoden aikana koulutettiin virastojen
johto (hallintosihteerit, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja apulaispäälliköt) varhaiseen puuttumiseen.
4.2.2
Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä 31 osallistui johonkin koulutustilaisuuteen.
Koulutuspoissaoloja vuoden aikana oli kaikkiaan 111 (123) päivää, 2,8 (3,3) päivää henkilötyövuotta
kohden ja 3,6 päivää koulutettua henkilöä kohden. Henkilökunta osallistui viraston ulkopuoliseen
koulutukseen 50 päivää, 59 päivää viraston sisäiseen koulutukseen ja päivää lyhyempiä
koulutusjaksoja oli 16 päivää. Palkkakuluja koulutuspäivistä aiheutui 18 071 euroa, kurssimaksuja
viraston ulkopuolisesta koulutuksesta maksettiin 29 377 euroa. Matkakuluja koulutuspäivistä kertyi
25 802 euroa. Matkakulut on otettu kirjanpidosta toimintokoodeilta 99500 ja 85100, eikä niitä voida
välttämättä suoraan verrata edellisiin vuosiin.
Koulutuskulut Valtakunnansyyttäjänvirastossa vuosina 2008-2013
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
koulutuskulut
2008
2009
2010
2011
2012
2013
euroa
40 420
25 025
34 037
24 096
19 866
18 071
koulutus päiviä
299
184
195
144
134
112
htv pv/htv
37,6
8,0
37,0
5,0
36,7
5,3
38,3
3,8
40,5
3,3
40,2
2,8
euroa/htv
1075
677
927
629
490
450
Valtakunnansyyttäjänviraston koulutusmenot 2007 - 2013
päivärahat
Km-korvaukset
Muut matkustuspalv.
Matkakulut
Kurssi-ja
konf.maksut
Muut
koulutuspalvelut
Yhteensä
Koulutuspäivien
palkkakustannukset
(+ sivukulut)
Koulutukseen
osallistuneiden
henkilömäärä
Koulutuspäiviä
Kustannus per
osallistuja keskim
Kustannus per
koulutuspv keskim
2007
3 656
1 946
13 332
18 934
2008
4 477
2 844
16 627
23 947
2009
5 038
2 596
12 361
19 995
2010
2 620
1 579
5 331
9 531
2011
4 785
3 217
16 569
24 571
2012
6 973
1 850
22 524
31 347
2013
7 021
2 570
25 802
35 393
9 884
6 497
32 801
23 860
20 656
31 033
29 377
0
9 884
306
6 803
4 769
37 570
468
24 328
20 656
19 778
50 811
5 990
35 367
17 525
40 420
25 025
34 037
24 096
19 866
18 071
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
38
115
37
299
30
184
32
195
27
144
28
134
31
111
1 220
1 924
2 753
2 122
2 568
3 644
2 866
403
238
449
348
481
761
800
34
5
Työajan käyttö
5.1 Poissaolojen kokonaismäärä
5.1.1 Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa
Vuoden 2013 poissaoloista suurimmat ryhmät olivat vuosilomat (%:na kaikista poissaoloista),
äitiys/vanhempainvapaat ja sairaus/työtapaturmat. Järjestelmiin kirjattuja poissaolopäiviä oli yhteensä
48 329 päivää ja tämä oli 1 221 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuoden lopussa hyväksyttiin syyttäjälaitoksen työaikaohje, tämä pitää sisällään ohjeistuksen myös
etätyön pitämisestä.
Herttaan kirjatut etätyöpäivät sisältyvät otsikon ylityö/tasoitusvapaa alle. Syyttäjänvirastojen
henkilökunnasta 96 henkilöä teki etätöitä, yhteensä 803 työpäivää.
Kolme suurinta poissaoloryhmää vuosina 2011 - 2013 syyttäjänvirastoissa
2011
Poissaolon syy
VUOSILOMAT
SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT
ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA
MUUT
VUOSIL+SAIRAUS+ÄITIYS
YHT
2012
% - kaikista
Päivät poissaoloista
49,1
23 181
8,5
4 009
13,9
6 577
13 409
47 176
28,4
100
33 767
2013
% - kaikista
Päivät poissaoloista
23 513
5 007
7 017
14 013
49 550
47,5
10,1
14,2
28,3
100,0
35 537
% - kaikista
Päivät poissaoloista
23 282
4 323
6 022
14 702
48 329
48,2
8,9
12,5
30,4
100,0
33 627
Lomarahanvaihtovapaita vuonna 2013 käytettiin 2 307 päivää, 4,7 % kaikista poissaolopäivistä.
Lomarahavapaita käytettiin 273 päivää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomarahasäästöjä kertyi
337 077 euroa ja lomarahoja henkilökunnalle maksettiin 1 220 933 euroa.
Lomarahanvaihtovapaat
Pidettyjä
lomarahavapaapäiviä
% - osuus poissaoloista
Lomarahasäästöjä
Maksetut lomarahat
Lomarahan vaihtovapaat
palkkoina
2008
2009
2010
2011
2012
2013
1 865
4,4
241 749
1 015 164
2 054
4,7
287 881
1 044 217
2 227
5,0
344 846
1 055 645
2 729
5,8
318 712
1 143 531
2 580
5,2
332 238
1 180 382
2 307
4,7
337 077
1 220 933
238 970
267 513
311 725
458 696
376 982
393 738
35
5.1.2
Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Vuonna 2013 suurimmat poissaoloryhmät olivat vuosilomat 51 % ja virkavapaudet 18 %. Muita
suurempia poissaoloryhmiä olivat lomarahan vaihtovapaat 6,9 % ja koulutus 2,7 %.
Sairauspoissaolojen määrä nousi 24 päivällä edellisestä vuodesta.
Muihin syihin kirjautuvat esim. vuorotteluvapaa, luottamusmiestoimintaan ja työsuojelun
yhteistoimintaan liittyvät poissaolot sekä ay-kokouksiin osallistumiset.
Valtakunnansyyttäjänviraston suurimmat poissaoloryhmät prosentteina vuosina 2011- 2013
poissaolopäivät yhteensä
- vuosilomat
- virkavapaudet
- sairauspoissaolot
-lomarahan vaihtovapaa
-koulutus
2011
4564
38,8 %
24,0 %
9,6 %
9,3 %
3,2 %
2012
4511
44,5 %
21,6 %
8,3 %
6,9 %
3,0 %
2013
4168
39,4 %
30,0 %
5,4 %
8,8 %
7,3 %
36
Valtakunnansyyttäjänviraston poissaolot päivinä vuosina 2011 – 2013
2011
Poissaolon syy
VUOSILOMAT
YLITYÖ/TASOITUSVAPAA
LOMARAHAN VAIHTOVAPAA
SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT
KUNTOUTUS
ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA
OPINTO/TUTKIMUSVAPAA
VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV.
ASEVELVOLLISUUS/SIS.PALV./
OSA-AIKATYÖMUODOT
MUUT SYYT
KOULUTUS
Yhteensä
Päivät
1772
77
426
439
208
151
2
1095
161
89
144
4 564
2012
%
%
osuus
osuus
poissapoissaoloista Päivät oloista
38,8 2 007
44,5
1,7
79
1,7
9,3
309
6,9
9,6
372
8,3
4,6
26
0,6
3,3
376
8,3
0,0
1
0,0
24,0
974
21,6
3,5
2,0
3,2
100,0
178
55
134
4 511
3,9
1,2
3,0
100,0
2013
Päivät
2 141
119
286
396
3
35
730
3
316
27
112
4 168
% osuus
poissaoloista
51,4
2,9
6,9
9,5
0,1
0,8
0,0
17,5
0,1
7,6
0,6
2,7
100,0
Otsikon ylityö/tasoitusvapaa alle sisältyvät myös etätyöpäivät. Viraston henkilökunnasta 14 henkilöä
teki etätöitä, yhteensä 82 työpäivää.
Lomarahanvaihtovapaat
Lomarahoja vaihtaneita henkilöitä
Pidettyjä lomarahavapaapv
% - osuus poissaoloista
Lomarahasäästöjä
maksettuja lomarahoja
Lomarahan vaihtovapaat palkkoina
2011
12
426
7,7
34 465
107 930
48 922
2012
17
309
6,9
47 206
114 879
46 404
2013
15
286
8,8
43 652
113 247
52 019
Ylitöitä vuoden 2013 aikana teki kaksi henkilöä (vuonna 2012 1 henkilö). Korvauksia näistä
maksettiin kaikkiaan 513 euroa. Virastossa on käytössä työaikapankki sellaisia tilanteita varten, joissa
ei ole järkevää antaa ylityömääräystä. Pankkia on käyttänyt vuoden aikana 9 henkilöä. Pankkiin
siirrettiin vuoden aikana 196 tuntia ja sieltä käytettiin 249 tuntia. Henkilökunnasta 19 henkilöä on
ollut työaikalain piirissä vuodenvaihteessa.
5.2 Sairauspoissaolot ja terveysprosentti
Sairauspoissaoloja tarkastellaan yleensä niiden keston mukaan. Jaotteluna on 1-3 päivää, 4-60 päivää
ja yli 60 päivää kestävät sairauspoissaolot. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri määrä saattaa olla
merkki henkilöstön huonosta motivaatiosta ja työtyytyväisyydestä.
Tunnusluvuista sairauspoissaolot työpäivää/henkilötyövuosi kertoo sairauspoissaolojen todellisen
määrän. Tätä lukua voidaan käyttää vertailtaessa sairauspoissaoloja muihin organisaatioihin. Luku
sairauspoissaolojen pituus, työpäivää per tapaus kertoo sen, koostuvatko sairauspoissaolot lyhyistä
vai pitkistä poissaolotapauksista.
Käsitteellä terveysprosentti tarkoitetaan ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden
määrän %-osuutta koko henkilöstöstä.
Sairauspoissaoloja on raporttiin otettu siten, että osa tiedoista on ollut yhdistettyjä
poissaolotapauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että eri jaksoissa kirjattu, mutta yhtenäinen poissaolo on
37
yhdistetty yhdeksi sairaustapaukseksi. Syyttäjänvirasto-kohtaisessa raportissa poissaoloja ei ole
yhdistetty.
Yksittäisen viraston tilastoissa jo yhden henkilön pitkä sairauspoissaolo muuttaa lukuja edellisestä
vuodesta olennaisesti.
5.2.1
Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa
Vuoden 2013 aikana syyttäjänvirastoissa henkilökunta sairasti 3 190 työpäivää, sairaustapauksia
vuoden aikana oli yhteensä 766 (yhtäjaksoiset poissaolot yhdistettynä). Sairauspäivien määrä laski
huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, 454 työpäivää. Sairaustapausten määrä laski 13:ta
tapauksella. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta ja oli samalla tasolla kuin vuonna
2003 ja 2006. Yhden sairaustapauksen kesto oli 4,2 työpäivää (käytetty taulukkoa, jossa poissaoloja
ei ole yhdistetty). Sairastunutta henkilöä kohden sairauspäiviä oli 10,8 työpäivää, henkilötyövuotta
kohden laskettuna sairauspäiviä oli 6,3 päivää ja kustannuksia yhtä henkilötyövuotta kohden
sairaustapaukset aiheuttivat 1 020 euroa. Lyhyiden sairauspoissaolojen (1-3 päivää) osuus
sairauspoissaoloista oli 26 %, 4-60 päivää kestäneiden poissaolojen osuus oli 49 % ja yli 60 päivää
kestäneiden poissaolojen osuus 25 %.
Sairauspoissaoloissa yli 60 päivää kestäneiden
sairauspoissaolojen määrä laski 343 työpäivällä, pitkiä sairauspoissaoloja oli tapauksina vain 9,
sairauspäiviä näistä aiheutui 794 työpäivää
Syyttäjänvirastojen terveysprosentti eli terveenä olleiden henkilöiden määrä oli 45,0 %, 244
henkilöä. Sairauden vuoksi poissaolleiden henkilöiden määrä oli 296.
38
Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin vuonna 2013
Harjoittelijoiden ja työllistettyjen poissaolot ovat toimistohenkilökunnan luvuissa mukana
Sairauspoissaolot
2013, vertailuvuosi
2012
1. Syyttäjät
2. Toimistohenkilöstö
YHTEENSÄ
Poissaoll.
hlöiden
Tapausten Kesto
lkmlkm
työpv
180
365 1 546
116
401 1 644
296
766 3 190
pv/tap
4,2
4,1
4,2
pv/hlö
8,6
14,2
10,8
htv
349,3
153,7
503,1
pv/htv
4,4
10,7
6,3
kust/htv
988,30
1 092,00
1 020,00
Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain työpäivinä 2013, vertailu vuoteen 2012
Sairauspoissaolot
2013, vertailuvuosi
2012
HELSINKI
LÄNSIUUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
KANTA-HÄME
SALPAUSSELKÄ
LÄNSI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJANMAA
KESKI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
OULU
LAPPI
AHVENANMAA
YHTEENSÄ
Poissaoll.
hlöiden Tapausten
%lkmlkm muutos
Kesto
%työpv muutos
pv/tap
pv/hlö
%pv/htv kust/htv muutos
54
24
167
77
13,6
-3,8
598
278
-8,6
63,3
3,6
3,6
11,1
11,6
6,8
7,2
1 145
986
-9,8
87,7
30
19
24
24
18
19
13
27
25
18
1
296
68
47
55
52
41
71
32
53
63
38
2
766
11,5
9,3
-14,1
-1,9
-21,2
4,4
-50
0
10,5
31
-75
-1,7
146
133
306
133
116
614
177
300
262
125
2
3 190
7,3
-26,8
-8,4
-47,5
-60,9
64,1
-51,1
-23,6
20
-2,3
-98,60
-12,5
2,2
2,8
5,6
2,5
2,8
8,7
5,5
5,7
4,2
3,3
1
4,2
4,9
7
12,8
5,5
6,4
32,3
13,6
11,1
10,5
6,9
2
10,8
3,8
4,5
7,2
2,5
3
18,9
7,8
6,1
6,2
5,3
0,5
6,3
623
620
1 217
384
428
2 428
1 874
1 334
789
958
89
1 020
29,1
-37,2
-14
-46,9
-68,4
72,8
-11,6
-22,7
8,6
-26
-98,40
-13,5
Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain 2011 – 2013
6,0
5,8
6,5
11,9
Salpausselkä
Länsi-Suomi
Pirkanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Itä-Suomi
Oulu
Lappi
Ahvenanmaa
kustannuk
set/htv
Helsinki
Länsi-Uusimaa
Itä-Uusimaa
Kanta-Häme
poissaolo
kustannuk
set yht
485 632 992,7
poissaolopäivät/
htv
6,3
kustannuk
set/htv
YHTEENSÄ
2013
poissaolo
kustannuk
set yht
2012
kustannuk
set/htv
poissaolopäivät/
htv
poissaolo
kustannuk
set yht
poissaolopäivät/
htv
2011
595 345
6,3
513 129
1 020
111 388
20 806
18 528
29 293
1 179
1 270
525
483
986
6,8
7,2
3,8
4,5
100 452
38 265
23 916
18 346
1 145
986
623
620
7,8
51 177
1 354
3,0
16 521
428
11,2
16
8,1
5,3
6,4
31,8
7,5
4,4
46 793
47 910
83 237
30 102
26 030
25 814
62 645
41 439
1 405
2 120
1 727
727
1 295
5 737
1 414
723
18,9
7,8
6,1
6,2
5,3
0,5
7,2
2,5
79 153
42 723
65 381
33 628
22 422
373
51 588
20 363
2 428
1 874
1 334
789
958
89
1 217
384
57 774
739
30 168
794
35 764 1 002
44 541 1 614
7,2
7,5
4,3
3,6
6,1
9,2
80 602 1 779
2,7
4,9
4,1
8,4
9,4
3,7
7,0
0,3
23 669
404
30 454
844
19 323
560
25 648 1 125
88 055 1 890
25 246
610
24 303 1 168
85
23
39
5.2.2
Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Vuonna 2013 viraston henkilökunnasta oli sairaana 30 henkilöä. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 287
työpäivää ja sairaustapauksia 75 (sairaustapaukset yhdistettyjä poissaoloja; eri jaksoissa kirjattu,
mutta yhtenäinen poissaolo on yhdistetty yhdeksi sairaustapaukseksi). Sairauspäiviä per sairastunut
henkilö oli 9,6 päivää. Yhtä henkilötyövuotta kohden sairauspoissaoloja oli 7,1 päivää, kustannuksia
sairauspoissaoloista aiheutui kaikkiaan 56 065. Kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1
397 euroa. Sairauspoissaolojen osuus kaikista viraston poissaoloista oli 9,5 %. Sairauspoissaoloissa
yli 60 päivää kestävien sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan jo toisena perättäisenä vuonna. 4-60
päivää kestäneiden sairauspoissaolojen osuus oli 75 % sairauspoissaoloista.
Sairauspoissaoloja oli eniten ikäryhmässä yli 55 –vuotiaat, 136 työpäivää. 45-54– vuotiaat, 122
(162) työpäivää. Muissa ikäryhmissä sairauspoissaoloja oli 12-82 työpäivää. 45-54 –vuotiaiden
ikäryhmän sairauspoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 40 päivällä. Henkilöstöryhmistä
syyttäjillä oli 100 (78) sairauspäivää, asiantuntijoilla oli 144 (115) työpäivää ja
toimistohenkilökunnalla 43 (83) työpäivää.
Valtakunnansyyttäjänviraston sairauslomat 2011 - 2013 (työpäivinä, tapaukset yhdistetty)
VKSV
Sairausloman
kesto
1-3 päivää
4-60 päivää
61Yhteensä
2011
Päiviä
2012
%-osuus Tapauksia
110
32,8
67
176
52,5
13
49
335
14,6
100
1
81
Päiviä
85
191
0
276
2013
%-osuus Tapauksia
Päiviä
53
12
0
71
216
0
65
287
30,8
69,2
0,0
100
%-osuus Tapauksia
24,7
75,3
0,0
100
45
17
0
62
40
Valtakunnansyyttäjänviraston sairauslomat työpäivinä 2008 - 2013 (tapauksia ei ole yhdistetty)
Poissaolleiden
henkilöiden Tapaus
lkm ten lkm
vuosi 2013,
vertailuaika 2012
vuosi 2012,
vertailuaika 2011
vuosi 2011,
vertailuaika 2010
vuosi 2010,
vertailuaika 2009
vuosi 2009,
vertailuaika 2008
vuosi 2008,
vertailuaika 2007
6
Kesto pv/
työpv tap pv/hlö
htv
pv/
htv
kust/
htv
30
75
287
3,8
9,6
40,2
7,1
1398
25
77
276
3,6
11,1
40,5
6,8
1 240
31
88
335
3,8
10,8
38,3
8,7
1 499
30
106
497
4,7
16,6
36,7
13,5
2 813
24
70
156
2,2
6,5
37,0
4,2
587
28
86
197
2,3
7,0
37,6
5,2
787
Työterveys ja työtyytyväisyys
6.1 Työterveys
Työterveyden hoidossa seurattavia kohteita ovat ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon liittyvät
kustannukset sekä sairaudenhoitoon liittyvät työterveyspalvelujen kustannukset (bruttona). Nämä
luvut kertovat miten organisaatio huolehtii terveydestä ja työkunnosta. Kustannustiedot on otettu
kirjanpidosta. Työterveyshuollon kustannukset on huomioitu bruttona. Kustannuksissa ei ole
huomioitu Kelan palautuksia, jotka ovat noin 50 % kokonaiskustannuksista. Kustannuksissa on
mukana laboratoriokäynnit ja radiologia.
6.1.1
Työterveys syyttäjänvirastoissa
Työterveyshuollon kustannukset syyttäjänvirastoissa vuonna 2013 olivat yhteensä 305 822 euroa
(2012 yhteensä 283 529 euroa). Kustannukset muodostuvat kuudetta kertaa kaikkien
syyttäjänvirastojen työterveyshuollon menoista. Aikaisemmin menoja on maksettu SM:n rahoista
kihlakunnanvirastojen yhteisistä menoista.
Terveystalo on saanut vuodesta 2012 lukien raportoitua luotettavasti käyntien lukumääristä
seuraavaa. terveys – ja seurantakäyntejä Terveystalon toimipisteissä oli kaikkiaan 1 796 kertaa.
Näistä 240 oli joko lakisääteisiä terveystarkastuksia tai muita terveystarkastuksia.
Syyttäjänvirastojen työterveyshuollon kulut 2008-2013
Eurot
htv
euroa/htv
käyntien lkm
6.1.2
2008
190 226
503
378
2009
256 149
492
520
2010
263 956
499
529
1 636
2011
233 247
489
477
2012
283 529
505
561
1 701
2013
305 822
503
608
1 796
Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänviraston työterveyshuollon kustannukset olivat kaikkiaan 49 700 euroa. Näistä
kuluista kaikkiaan 10 685 euroa oli kuitenkin syyttäjien työnohjaukseen ja varhaisen tuen-mallin
jalkauttamisesta aiheutuneita kustannuksia.
41
Viraston henkilökunnan varsinaiset työterveyshuollon menot olivat 39 015 euroa, kustannukset
nousivat edellisestä vuodesta lähes 2 383 euroa, kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat 971
euroa.
Työterveyshuollossa käyntien määrät vuosina 2008 - 2013
Käynnit/laji
Yhteensä
Kustannukset
euroa
hinta / htv
hinta / käynti
käyntejä / htv
2008
2009
2010
2011
2012
2013
61
0
149
226
208
248
41 659
1 135
280
4,1
30 690
801
136
5,9
36 632
904
176
5,1
39 015
971
157
6,1
15 801
420
259
1,6
23 384
634
0,0
6.2 Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,57 (vastaajia 379). Tämä on tähän mennessä
syyttäjälaitoksen korkein indeksiluku. Oikeushallinnon vastaava luku on 3,40 (vastaajia kaikkiaan
5 952) ja koko valtionhallinnon 3,39 (vastaajia yli 43 000 henkeä). Syyttäjälaitoksen luku nousi
selvästi korkeammaksi kuin vertailuryhmien, ja luku nousi myös syyttäjälaitoksen edellisestä
tutkimuksesta (3,52). Vertailuryhmien keskiarvoista kumpikin nousi hieman.
Syyttäjälaitoksessa toteutettiin kymmenes työtyytyväisyystutkimus ajalla 25.10.- 13.11.2013.
Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin valtiovarainministeriön tuottamaa VMBaro-sovellusta.
Tutkimus muodostuu kahdeksasta osa-alueesta ja yhteensä 29 varsinaisesta kysymyksestä, joihin
kaikkiin vastataan asteikolla erittäin tyytymätön (1) erittäin tyytyväinen (5). Oikeusministeriö on
lisännyt kyselyyn neljä kysymystä ja Valtakunnansyyttäjänvirasto kaksi. Tutkimukseen on lisätty
vuonna 2010 kaksi uutta kysymystä, näitä ei lasketa mukaan indekseihin.
Tutkimuksesta voidaan raportoida kolme uutta indeksiä nyt neljännen kerran; johtajuusindeksi,
osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-indeksi. Näiden lisäksi vuoden 2013 tutkimukseen
on laskettu kolme indeksiä jo olemassa olevien kysymysten pohjalta; osaamisen kehittyminen ja
uudistuminen, motivaatio ja työnimu sekä johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus. Indeksien
laskentaan mukaan otettavat kysymykset löytyvät Ilonasta vuoden 2013 kysymyssetin lopusta.
Kyselyyn vastasi 376 henkilöä, 70 % henkilöstöstä. Edelliseen kyselyyn verrattuna vastaajien
määrä laski 42:llä vastaajalla. Vastaajista naisia oli 251 (255) ja miehiä 123 (149). Kaikista
vastaajista naisia oli 251 ja miehiä 123.
Yleisarvosana 224 (241) vastaajan osalta oli positiivinen (tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen), kun
62 (73) vastaajan yleisarvosana oli negatiivinen (tyytymätön tai erittäin tyytymätön). Positiivisesti
vastanneiden suhteellinen osuus laski 17 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden
lukumäärä oli 22 vastaajaa pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen vastaajamäärän
lasku näkyy siis selvimmin tyytymättömien vastaajien lukumäärässä
Alueellisesti keskiarvo vaihteli 3,16:sta 3,92:ään (2012; 3,10:sta 3,76:ään, 2011; 3,23:sta 3,92:ään
2010; 2,76:sta 3,88:ään, 2008 tutkimuksessa 2,93:stä 3,50:ään). Kahdeksalla alueella indeksi nousi
yli 3,5 (Länsi-Uusimaa, Länsi-Suomi, Salpausselkä, VKSV, Oulu, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Itä42
Uusimaa). Indeksi nousi yli 3 kaikissa syyttäjänvirastoissa. Yleisindeksi nousi edellisestä
tutkimuksesta yhdeksässä virastossa ja laski neljässä virastossa.
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksin vastausprofiili
Yhteensä
1 Erittäin tyytymätön
17 4,5
2
Tyytymätön
45 11,9
3
Ei tyytymätön eikä tyytyväinen
90 23,8
4
Tyytyväinen
5
Erittäin tyytyväinen
Syyttäjälaitos
155 41,3
69 18,4
Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin.
Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin.
Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin.
Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin.
Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin.
Mediaani: 3,62 Keskiarvo: 3,57 Moodi: 3,55 Yht: 376
43
Syyttäjänvirastot 1.1.2013 lukien
Helsingin syyttäjänvirasto, Helsinki.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Espoo,
palvelutoimistot Lohjalla ja Tammisaaressa
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Vantaa
palvelutoimisto Porvoossa.
Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Järvenpää
palvelutoimisto Hämeenlinnassa
Salpausselän syyttäjänvirasto
päätoimipaikka Kouvola, palvelutoimistot Kotkassa, Lappeenrannassa ja Lahdessa
Länsi-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Turku
palvelutoimistot Porissa, Raumalla ja Salossa
Pirkanmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Tampere
Pohjanmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Vaasa
palvelutoimistot Kokkolassa, Lapualla, Pietarsaaressa ja Seinäjoella.
Keski-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Jyväskylä
palvelutoimistot Jämsässä
Itä-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Mikkeli
palvelutoimistot Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Varkaudessa
Oulun syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Oulu
palvelutoimistot Kajaanissa, Kuusamossa, Raahessa ja Ylivieskassa
Lapin syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Rovaniemi
palvelutoimistot Ivalossa, Kemissä ja Sodankylässä
Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto,
toimialueena Ahvenanmaan maakunta ja päätoimipaikka Maarianhamina
Valtakunnansyyttäjänvirasto
44