Akkusastoori 2/2015 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

2
2015
Salpausselän
syyttäjänvirasto
palkittiin
Länsi-Suomen pilottihankkeella
voitu jo suojata lapsia
Poliisiylijohtaja:
"Medialta ei pysty piiloutumaan"
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus………………………………………………………3
Pilottihankkeessa voitu jo suojata lapsia………………………4
Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin ………………………7
Poliisiylijohtaja: "Syyttäjät menestyneet yleensä hyvin
poliisirikosten tutkinnanjohtajina"……………………………8
EU:n tiedustelu vakaasti suomalaisissa käsissä……………… 10
Eurojust-päätöksen artikla 13; Ilmoittamiskynnys alas!…… 12
Näin syntyi syyttäjälaitoksen strategiakartta……………… 13
Sihteerien Aslak……………………………………………… 14
Ravistelemalla tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin………… 16
Akkusastoori uudistuu - ilmoittaudu toimituskuntaan…… 18
Kirjaesittelyt………………………………………………… 20
2/2015
5.6.2015
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Ensikertalaisena OHK:n vuosikokouksessa………………… 21
Henkilöstö …………………………………………………… 22
KUVA: PILVI ISOTALUS
Tiedotus
tiedotus.vksv@oikeus.fi
Päätoimittaja Pilvi Isotalus
pilvi.isotalus@oikeus.fi
Toimitussihteeri
Maria Turkia
maria.turkia@oikeus.fi
Poliisihallitus vieraili Valtakunnasyyttäjänvirastossa 13.4.2015. Vierailulla
poliistarkastaja Jenni Juslén ja valtionsyyttäjä Tea Kanganiemi luovuttivat
poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja valtakunnasyyttäjä Matti Nissiselle
esitutkinnan suunnittelutyöryhmän raportin ja suositukset. Mikko Paateron
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
eläköitymishaastattelu on tässä lehdessä sivulla 8.
Kannen kuva: Valtiokonttori, kuvaaja: Lauri Rotko
Kuvassa Salpausselän syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo
Toivola, hallintosihteeri Aira Laari, kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Hämeenlinna ja syyttäjänsihteeri Tuija Repo, Lappeenranta (vas.).
PÄÄTOIMITTAJALTA
Leuka rintaan ja
kohti uusia muutoksia
M
ikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Näin lohdutan ystäviäni, jotka kamppailevat uuden edessä. Ja tottahan se on, muutoksia tapahtuu koko ajan, isoja ja pieniä.
Eräs työkaverini jopa uskoo, että jos muutosta ei itse aktiivisesti etsi, elämä sysää eteenpäin joka tapauksessa. Muutoksia on ja tulee olemaan, hyvässä ja pahassa. Aina ei myöskään voi tietää, vaikka jostakin ensin kielteiseltä tuntuvasta muutoksesta seuraisi jotain
myönteistä. Toki muutos voi myös johtaa kriisiin, mutta siitäkin me nousemme.
I
T
yöelämä on nykyisin täynnä muutoksia, eikä vähiten syyttäjälaitos. Muutokset pelottavat ja epäilyttävät, ja joillekin meistä hyökkäys tuntuu olevan paras puolustus.
Muutosvastarinta on luonnollista, ja uudet asiat herättävät paljon kysymyksiä: Miten
opin käyttämään uusia sähköisiä työvälineitä? Mitä tapahtuu, jos päällikkö vaihtuu? Pystynkö keskittymään työhöni uusissa toimitiloissa? Missä on paikkani uudessa organisaatiossa? Säilyykö asemani erikoissyyttäjänä? Kaikki tämä askarruttaa sinua tai työtoveriasi
juuri nyt.
K
uitenkaan mikään organisaatio ei menesty pitkällä aikavälillä ilman kykyä uudistua. Maailma muuttuu koko ajan, ja meidän on pysyttävä siinä mukana. Digitalisaatio edellyttää AIPAa, tehokkuusvaatimukset organisaatiouudistusta ja vesivahingot uusia toimitiloja. Muutokseen suhtautuminen etenee eri ihmisillä eri tavalla. Toiset alkavat
nopeasti toivoa ja odottaa uutta, toisissa herää enemmän pelkoa ja ahdistusta. Ajan kuluessa ja tiedon lisääntyessä tunteet etenevät yleensä hyväksymiseen, ja lopulta uusi tilanne
nähdään mahdollisuutena parempaan.
M
uutoksia kohdatessa on hyvä tiedostaa oma kykynsä sopeutua ja tapansa reagoida.
Hyväksi havaitsemani tapa on myös käydä asiaa läpi muiden muutoksen kohteena olevien kanssa. Avoimella keskustelulla ja ajatusten vaihdolla voi itsekin nähdä omien
epäluulojensa taakse. Tai ehkä pystyt kääntämään toisen pelot toiveeksi valoisammasta
tulevaisuudesta.
A
nnan myös oman panokseni siihen, että muutoksia tapahtuu. Siirryn Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäälliköksi heinäkuussa ja näin ollen siirrän myös päätoimittajan kapulan eteenpäin. Olen viihtynyt syyttäjälaitoksessa erinomaisesti, kiitos siitä ja
lämmintä kesää kaikille! m
AKKUSASTOORI 2/2015
Pilvi Isotalus
hmismielellä on tapana sopeutua muutokseen pikku hiljaa. Tunteet tulevat järjen perässä. Mietitäänpä vaikka uuden asunnon hankkimista. Aluksi voi olla todella vaikeaa
ajatella asuvansa jollain uudella asuinalueella. Pian Vantaa alkaa kuitenkin tuntua ihan
yhtä hyvältä vaihtoehdolta kuin Pohjois-Helsinki. Kohta Vantaa tuntuukin oikeastaan
juuri oikealta asuinpaikalta. Silti vielä muuttaessakin epäilyttää, että olikohan tämä nyt
oikea ratkaisu, kun naapurit metelöivät ja seinässä on pieni halkeama. Lopulta viihdyt
uudessa kodissasi, pidät naapureistasi ja olet täysin vantaalainen. Siellähän on paremmat
lenkkimaastotkin!
3
Lastenasiaintalo vähitellen koko maahan
Pilottihankkeessa
voitu jo suojata lapsia
Suomessa luodaan uuteen ajattelutapaan perustuvaa mallia, jolla autetaan ja tuetaan seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn uhriksi joutuneita lapsia. Samalla toteutetaan epäillyn
rikoksen tutkinta ja rikosprosessi. Hanketta pilotoidaan Varsinais-Suomessa.
m
AKKUSASTOORI 2/2015
L
4
Kihlakunnansyyttäjä Jouko Saario, Länsi-Suomen syyttäjänvirasto
astenasiaintalo-toimintamalli käynnistyi
maailmanlaajuisesti vuonna 1985 USA:n
Alabamassa, jossa perustettiin ensimmäinen National Children’s Advocacy Center. Sen perusti
syyttäjä Robert E. Dramer. NCAC on kouluttanut
työhön yli 54 000 ammattilaista ja hoitaa Yhdysvalloissa noin 250 000 hyväksikäyttötapausta vuosittain. USA:sta malli levisi ensin Islantiin vuonna
1998 ja sen jälkeen muualle Eurooppaan.
Varsinais-Suomessa on nyt pilotoitavana hanke,
jota kutsumme LASTA-hankkeeksi. Se alkoi vuoden 2012 loppupuolella Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) neuvoteltua Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin kanssa hankkeen toteuttamisesta
erityisvastuualueella (ERVA). Tämän jälkeen hankkeeseen sitoutuivat paikallinen poliisilaitos, syyttäjänvirasto, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian
yksikkö, Turun yliopistollisen sairaalan TYKSin sosiaalipediatria sekä Turun, Kaarinan ja Raision lastensuojelut. Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteinen
poikkihallinnollinen hanke, jota koordinoi ja johtaa
THL. Ylimpänä LASTAn organisaatiossa on ohjausryhmä, sille raportoiva alueellinen johtoryhmä
sekä suunnittelutyön tehnyt, pilotointityötä tekevä
projektiryhmä.
Hankkeen päämääränä on lastenasiaintalotoiminnan käynnistäminen Suomessa. Lastenasiain-
Tavoitteena on ottaa
lastenasiaintalotoiminta
valtakunnallisesti käyttöön
vuonna 2017.
talotoimintaa pilotoidaan vuosina 2014‒2016 alueellisesti TYKSin erityisvastuualueella. Asukkaita
alueella on noin 867 500 ja kuntia 60. Alue on
maantieteellisesti haastava, koska se käsittää koko
Varsinais-Suomen ja Satakunnan sekä Pohjanmaalta rannikkokaistaleen aina Vaasan pohjoispuolelle
Pietarsaareen saakka.
Lopullisena tavoitteena on alueellisesta pilotoinnista saatujen tutkimus- ja arviointitietojen perusteella ottaa lastenasiaintalotoiminta valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2017.
TAVOITTEENA TEHOKAS PROSESSI
Pilotoinnin suunnittelutyö valmistui keväällä 2014.
Lähtökohtana on, että alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja
nuoriin kohdistuneisiin väkivaltarikos- ja seksuaalirikosepäilyihin liittyvistä prosesseista vastuussa olevien viranomaisten toimintaa koordinoidaan ja kes-
LASTAn projektiryhmä. Videoyhteydessä puheenjohtaja, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä, edessä
lastatyöntekijät Arja Ahonen, Aini Nybergh ja Terhi
Punna, takana lastensuojelun juridinen asiantuntija
Eeva Valjakka, psykologi Johanna Pirinen, syyttäjä
Jouko Saario ja kokouksessa vieraillut aluejohtoryhmän pj, ylilääkäri Jussi Mertsola. Kuvasta puuttuvat
poliisin ja sosiaaliviranomaisen edustajat.
KOORDINAATTORI KANNATTELEE LASTA JA
PERHETTÄ
Pilotointi tehdään ottamalla LASTA-hankkeen
mallin mukaisesti hoidettavaksi todellisia poliisin
tietoon tulleita, uusia rikosepäilyjä. Poliisi tuo projektiryhmän rinnalla toimivan LASTA-työryhmän
viikoittaiseen kokoukseen edellisen viikon aikana poliisille ilmoitettuja tapauksia. Poliisi ja syyttäjä ovat voineet etukäteen neuvotella niiden ohjautumisesta hankkeeseen. Alussa tapaukset on rajattu
niihin, joissa uhrina oleva lapsi tai nuori asuu Turun,
Kaarinan tai Raision alueella. Työryhmään kuuluu
lastentautien erikoislääkäri (sosiaalipediatri), Turun
sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä, oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön psykologi, jutun
tutkinnanjohtaja tai hänen sijaisenaan tutkija, syyt-
Esitutkinnan laatua ja nopeutta
halutaan parantaa.
täjä sekä kolme hankkeeseen palkattua LASTAtyöntekijää, joita kutsutaan myös koordinaattoreiksi
(ammateiltaan sosiaalityöntekijä, perheterapeutti ja
psykologi). Rikosepäilyistä on aina tehty lastensuojeluilmoitus, ja kokoukseen on kutsuttu myös lapsen
asioista vastaava sosiaalityöntekijä. LASTA-hankkeella on TYKSissä omat toimitilat, joissa koordinaattorit työskentelevät ja viranomaiskokoukset
pidetään.
Lapsen tilannetta ja rikosepäilyä käsitellään kokoukseen saatavan laajahkon tiedon pohjalta. Tietoa
tuovat sosiaaliviranomainen, TYKSin sosiaalipediatria, poliisi ja syyttäjä ‒ kukin omista tiedostoistaan. Mahdollisuus käsitellä lapsen ja hänen perheensä tietoja on järjestetty niin, että työryhmän
asema on rinnastettu oikeuspsykiatristen yksiköiden
viranomaisverkostoon. Kokouksessa sovitaan alustavasti esitutkintatoimista, mahdollisista somaattisista tutkimuksista, lastensuojelun toimista niin,
etteivät ne vaaranna esitutkintaa jne. Jos poliisi ja
syyttäjä ovat heti jutun tultua poliisille päättäneet,
että lapsen kuuleminen on tehtävä oikeuspsykiatrian yksikössä, poliisi tekee virka-apupyynnön suo-
AKKUSASTOORI 2/2015
kitetään. Viranomaisprosesseissa tarvittavia tietoja
jaetaan ja arvioidaan moniammatillisessa yhteistoiminnassa lapsen edun, oikeuksien toteutumisen ja
oikeusturvan edistämiseksi.
Yksi projektin päätavoitteista on parantaa esitutkinnan laatua ja nopeutta viranomaisyhteistyöllä, esitutkintaa vaarantamatta ja lapsen etu huomioon ottaen. Toinen tavoite on varmistaa lapselle ja
perheelle annettava tuki ja apu, jotta mahdollisesta rikoksesta tai sen selvittämisestä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kolmas tavoite on lasten
somaattisten tutkimusten tekemiseen liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen siten, että pääsy korkeatasoisiin tutkimuksiin varmistuu ja näiden tutkimusten laatu on erotusdiagnostisesti korkeatasoista.

5
Lisäksi koordinaattori välittää
tietoa viranomaisten välillä.
raan yksikköön, ja sen verkostoneuvotteluun kutsutaan LASTA-työntekijä.
Kun juttu saapuu hankkeeseen, koordinaattori
ottaa sen hoitaakseen. Koordinaattorin tehtävä on
kannatella lasta tai nuorta ja hänen perhettään rikoksen esitutkinnan, siihen kuuluvien toimenpiteiden ja oikeusprosessin läpi. Hän myös vähentää
sitä hämmennystä, joka lapselle ja perheelle aiheutuu erilaisista toimista, kun mahdollisesti useatkin
viranomaiset seuraavat rikosepäilyä ja lapsen suojelun tarvetta. Lisäksi koordinaattori välittää tietoa viranomaisten välillä ja edesauttaa niiden välistä konsultaatiota. Koordinaattorin tehtävä ei ole käsitellä
lapsen tai perheen kanssa itse rikosepäilyä. Hän pyrkii välttämään siitä keskustelemista, eikä hän ainakaan ota kantaa epäilyyn eikä neuvo lasta ja huoltajia asiassa.
AKKUSASTOORI 2/2015
39 JUTTUA, MONESSA USEITA LAPSIA
6
Hankkeeseen on loppusyksystä 2014 alkaen otettu
39 eri juttua (tilanne huhtikuun 2015 alussa). Monessa näistä on ollut asianomistajan asemassa enemmän kuin yksi lapsi. Noin kymmenessä tapauksessa on ollut kyse jonkinasteisesta seksuaalirikoksesta.
Muut ovat olleet pahoinpitelytapauksia.
Suuri osa pahoinpitelyistä on perhepiirissä tapahtuneita väkivaltaepäilyjä, ja niissä väkivalta on
pääosin ollut suhteellisen lievää. Näissäkin jutuissa
on viranomaiskokouksessa kuitenkin monessa tapauksessa kuultu lapsen elinympäristön erittäin huolestuttavista piirteistä. Erityisesti lastensuojelu on
päättänyt puuttua niihin riippumatta siitä, mihin
esitutkinta johtaa. Siten työ on ollut lapsen edun
kannalta tärkeää, kun otetaan huomioon, että prosessi on edennyt hyvin nopeasti rikosilmoituksen
kirjaamisesta. Lapsen turvallisuuden varmistaminen
ja hänen suojaamisensa mahdollisilta tulevilta vakavilta teoilta on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.
HAASTEENA ETÄISYYDET JA RESURSSIT
Pilotoinnissa on paljon haasteita edessä. Jotta hanke voidaan ottaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi, sitä on kokeiltava TYKSin koko ERVA-alueella. Alue on maantieteellisesti mittava. Kuntia on
otettava mukaan niin paljon, että pitkien etäisyyksien mahdollinen ongelma nähdään ja ratkaistaan.
Alueella on useita puhtaasti ruotsinkielisiä kuntia, ja
kielikysymys tuo omat haasteensa.
Edellä kuvattu tapa hoitaa epäiltyä rikostapausta
on osoittautunut pilotoinnissa hyväksi. Sen käänteisenä puolena on syyttäjän ja poliisin ajankäytön ongelma, koska kuvattu tapa on vaatinut huomattavasti työaikaa. Syyttäjänvirastosta on tähän mennessä
ollut kokouksissa mukana vain tämän jutun kirjoittaja. Hankkeen laajentumisen myötä työ edellyttää
useamman syyttäjän osallistumista.
Hankkeen ohjausryhmä otti hiljattain kantaa
resurssiongelmaan. Ohjausryhmän mukaan viranomaiskokoontuminen ei ole mahdollista jokaisessa
tapauksessa, koska voimavarat ovat rajalliset. Toimintatapoja on myös muutettava esimerkiksi niin,
että kokouksia hoidetaan videoitse.
Projektilla ja sen pilotoinnilla on vielä paljon työtä edessään. Mallin toimivuus tulee varmistaa, ennen kuin sitä voidaan soveltaa koko maassa.
Haasteisiin pitää vastata, ja mallista pitää saada sellainen, että se mahdollisimman pitkälle ajaa lapsen
etua. m
Lapsen turvallisuuden varmistaminen
ja hänen suojaamisensa
mahdollisilta tulevilta
vakavilta teoilta
on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.
Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin
Toimiva keskustelukulttuuri
ja mutkaton vuorovaikutus
Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen
jakoi Kaiku-palkinnon
-tilaisuuden yhteydessä
Helsingissä. Palkintoa
olivat vastaanottamassa
johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola
(vas.), hallintosihteeri
Aira Laari, apulaispäällikkö Mirva Hilander,
Kouvola, kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander,
Hämeenlinna ja syyttäjänsihteeri Tuija Repo,
Lappeenranta.
S
ystemaattinen kehittämistyö lämpimän ja tuloksellisen työkulttuurin luomiseksi toi tänä
vuonna Valtiokonttorin myöntämän Kaiku-palkinnon Salpausselän syyttäjänvirastolle. Kaiku-palkinto on tunnustus sellaiselle valtion organisaatiolle tai
työyhteisölle, joka on suunnitelmallisesti ja tuloksia
tuottavasti kehittänyt työhyvinvointia ja työsuojelua.
Voittaja saa tunnustuspalkinnoksi kuvanveistäjä
Juhani Saksan suunnitteleman Kaiku-pöllön, joka
symboloi elämänviisautta, tietoa ja kokemusta. Lisäksi voittaja saa 10 000 euroa työhyvinvoinnin tai
työsuojelun jatkokehittämiseen organisaatiossaan.
Perusteluissaan Valtiokonttori listaa, että Salpausselän syyttäjänvirasto on onnistunut systemaattisella kehittämistyöllä luomaan lämpimän ja tuloksellisen työkulttuurin, jossa kaikki työskentelevät
yhteisen tavoitteen eteen. Viraston toiminta rakentuu keskustelukulttuurin ja kaikkia toimijoita koskevan mutkattoman vuorovaikutuksen varaan. Virastossa korostetaan, että minkään asian hoitaminen
ei ole kiinni muodollisuuksista vaan arjen toimivuudesta. Palkintoraadin mielestä erityisen arvokasta on
ollut yhdessä toimimisen kulttuurin rakentaminen
käytännönläheisesti.
Lisäksi viraston johtamisessa ymmärretään
kuuntelemisen ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitys. Johto arvostaa omaa henkilöstöään ja
luottaa siihen. Esimiehet työskentelevät kuukausittain aluetoimistoissa paneutuen kyseisen toimipisteen asioihin täysipainoisesti.
Arvostavalla johtamisella ja pienten, arkisten
työhyvinvointitekojen politiikalla on onnistuttu
käynnistämään vahva positiivinen kierre, joka näkyy
sekä toimintaa että henkilöstöä kuvaavien tunnuslukujen erinomaisena tasona ja kehittymisenä. Salpausselän syyttäjävirastossa työhyvinvointi on mukana tulostavoitteissa, johtamisen vuosikellossa ja
raporteissa. Johtoryhmä käsittelee henkilöstö-, työhyvinvointi- ja työsuojeluasioita säännöllisesti.
Valtiokonttorin tiedotteessa sanotaan, että virasto on oman sloganinsa ”Salpausselän syyttäjänvirasto – pykälää parempi” arvoinen. Toimintatavat
rakentavat sitoutuneisuutta ja työn mielekkyyden
tunnetta koko henkilöstölle. m
AKKUSASTOORI 2/2015
KUVA: VALTIOKONTTORI, KUVAAJA, LAURI ROTKO
19.5.2015 Valtio Expo
7
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero:
"Syyttäjät menestyneet
yleensä hyvin poliisirikosten
tutkinnanjohtajina"
m
Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
CURRICULUM VITAE
AKKUSASTOORI 2/2015
”Oikeastaan käsittämättömän hyvin”,
arvioi poliisiylijohtaja Mikko Paatero syyttäjätutkinnanjohtajien menestymistä poliisirikosjutuissa yleensä.
Hän perustelee vastaustaan sillä, että syyttäjätutkinnanjohtajilla ei välttämättä ole varsinaista tutkinnanjohtajan koulutusta, kuten
vastaavia tehtäviä hoitavilla poliiseilla.
8
”Syyttäjätutkinnanjohtajat voisivat kuitenkin vielä
enemmän erikoistua juuri poliisirikoksiin. He voisivat silloin kouluttautua nimenomaan tutkinnanjohtajan tehtäviin nykyistä enemmän”, Paatero lisää.
Hän tietää, mistä puhuu. Paljon on ehtinyt
muuttua siitä, kun Paatero yli 40 vuotta sitten aloitti
nimismiehenä. Poliisin ja syyttäjän tehtävien eriytyminen alkoi 1990-luvulla, ja nykyisin yhteistyö
syyttäjien ja poliisin välillä on hyvin systemaattista.
”Näkemykseni mukaan yhteistyö on hyvissä kantimissa. Myös poliisi tekee työtä oikeudenkäyntiä varten. Poliisin näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että syyttäjä on mukana jo esitutkinnan
aikana.”
Paatero toivoo, että aluejaot poliisilaitosten ja
syyttäjänvirastojen kesken olisivat yhteiset. Muun
muassa sitä kautta yhteistyötä voitaisiin tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti ‒ nykyisin nimenomaan
taloudellisesti.
”Oikeusprosessia pitäisi pyrkiä lyhentämään
kaikilla mahdollisilla keinoilla.”
Nimi: Paatero, Mikko
Virkanimike: Poliisiylijohtaja
Syntymäaika: 01.06.1948
Virkaura: Nimismies, Noormarkun nimismiespiiri
1972–1979
Nimismies, Piikkiön nimismiespiiri 1980–1984
Nimismies, Kaarinan nimismiespiiri 1985–1992
Lääninpoliisineuvos, Turun ja Porin lääninhallitus
1992–1997
Lääninpoliisijohtaja, Länsi-Suomen lääninhallitus
1997–2008
Poliisiylijohtaja 15.8.2008–
Harrastukset: Golf, koripallo, tennis
ISOISSA POLIISIRIKOSJUTUISSA
KEHITETTÄVÄÄ
Paatero näkee poliisirikosten tutkintajärjestelmässä
myös kehitettävää.
”Haasteet tulevat vastaan isoissa jutuissa, kuten
nyt ovat olleet Aarnion tapaus ja Epriin (epäiltyjen rekisteri) liittyvä juttu. Isojen juttujen kohdalla
järjestelmää tulisi kehittää niin, että tutkinnanjohtajilla olisi omaa henkilöstöä, jota voisi käyttää juttujen tutkintaan. Ei niin, että tutkijat tulevat jostakin toisesta poliisiorganisaatiosta aina erikseen yhtä
juttua varten, kuten nyt tapahtuu. Kyllä nämä jutut osoittavat, että järjestelmää ei ole mietitty tarpeeksi tällaisia juttuja varten, mikä näkyy erityisesti
Epri-jutussa.”
”Nyt kannattaisi kiihkotta miettiä, mitä isojen
juttujen kanssa pitäisi tehdä.”
Kehitettävää olisi Paateron mielestä myös siinä, miten etenkin isojen poliisirikosjuttujen tutkinta alkaa ja toisaalta siinä, kuinka pieniä
juttuja menee syyttäjätutkinnanjohtajien käsiteltäväksi. Vaikka poliisirikosasioissa syyttäjät ovatkin hänestä
menestyneet tutkintaa johtaessaan,
olisi Paateron mielestä suuri virhe,
jos tutkinnanjohtajuus siirrettäisiin
eurooppalaisen mallin mukaan syyttäjille kaikissa rikosasioissa.
”Miksi meidän pitäisi katsoa
mallia muista maista, jos nykyinen
systeemi toimii? Jos syyttäjistä tehtäisiin tutkinnanjohtajia kaikkiin
juttuihin, tulisi lisää kustannuksia,
rikosten selvittämistulokset putoaisivat aivan varmasti, enkä näe siinä muutenkaan mitään järkeä. Myös
syyttäjien riippumattomuus kärsisi.”
VASTAKKAINASETTELUSTA OPPII ENITEN
Paatero kokee oppineensa kaikista vastaan tulleista
kriiseistä. ”Vastakkaisasettelusta oppii eniten. Se saa
aina pohtimaan, onko oma kanta varmasti se oikea.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero jää
virallisesti eläkkeelle elokuun alussa,
mutta lupaa jatkossakin osallistua sisäistä
turvallisuutta pohtiviin taustaryhmiin.
On hyvä, jos työpaikalla tuodaan ja uskalletaan tuoda julki myös eriäviä mielipiteitä.”
Seuraajalleen poliisiylijohtaja vinkkaa, että tehtävässä menestyy, jos on hyvä paineensietokyky. ”Jos
provosoituu, on jo hävinnyt.”
”Toivon uuden poliisiylijohtajan keskustelevan
ja kiertelevän yksiköissä. Tärkeitä ovat myös hyvät
sidosryhmäverkostot ja kansainvälinen yhteistyö.”
Paateron viimeinen työpäivä oli 3. kesäkuuta.
Kesäkuun alussa häneltä ilmestyi vielä 10-sivuinen muistio ”Näkökulmia poliisin tilasta ja tulevaisuudesta”. Varsinaiset eläkepäivät alkavat elokuussa.
Hän sanoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin, vaikka
isoja juttuja on ilmassa. Nyt jää aikaa rakkaille harrastuksille, golfille ja tennikselle ‒ ehkä myös Twitterille ja sisäistä turvallisuutta pohtiville taustaryhmille, hän lupaa. m
AKKUSASTOORI 2/2015
Paatero tunnetaan siitä, että hän on
aina tavoitettavissa ‒ mediallekin.
”Se on ollut ihan tietoinen valinta. Mielestäni poliisin kannalta on
hyvä, että lausutaan tuoreeltaan, eivätkä väärinkäsitykset pääse leviämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pyrin tällä myös helpottamaan
muuta poliisikuntaa. Media ei ole ollut ainakaan
pahoillaan tästä käytännöstä. Kiitosta olen saanut
siitä näihin päiviin saakka.”
Vuosien varrella median kanssa toimiminen on
tullut tutuksi, ja pääasiassa kokemukset ovat olleet
myönteisiä.
”Sen olen oppinut, että medialta ei pysty piiloutumaan, eikä kannatakaan. Mediaa ei pysty hallitsemaan. Median kautta voi kuitenkin nostaa esille
positiivia asioita.”
KUVA: PILVI ISOTALUS
MEDIALTA EI PYSTY
PIILOUTUMAAN
9
EU:n tiedustelu vakaasti
suomalaisissa käsissä
Brysselissä on osoitteita, joita ei luetteloista löydy. Yhdessä niistä torjutaan turvallisuusuhkia
monien lukittujen ovien takana.
m
Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen
E
U:n tiedusteluanalyysikeskus EU INTCEN sijaitsee Brysselin keskustassa osoitteessa, jota ei juuri luetteloista löydy. Rakennuksen seinistä on myös turha etsiä nimilaattaa.
Vain talon ulkopuolella kiertelevät rynnäkkökiväärimiehet viittaavat siihen, että sisätiloissa harjoitetaan EU-toimintaa – mutta tällaisia rakennuksia on
Brysselissä paljon.
Taksikuski löytää kuitenkin helposti perille.
Turvatoimet ovat tiukat. Puhelimet, tietokoneet ja
muistitikut jäävät aulaan säilöön. Saattaja johdattelee vierailijat läpi lukittujen ovien, viraston suomalaisen johtajan huoneeseen.
AKKUSASTOORI 2/2015
TIEDUSTELUTIEDON ANALYYSIKESKUS
10
Ilkka Salmi, Suojelupoliisin virkavapaalla oleva päällikkö, on johtanut EU INTCENiä keväästä 2011 lähtien. Keskus on osa EU:n ulkosuhdehallintoa (EEAS), ja sen tehtävänä on tuottaa ja
välittää tiedustelutietoa EU-maiden päättäjien ja
viranomaisten käyttöön. Kyse on muun muassa terrorismin, verkkouhkien ja konfliktialueiden seurannasta sekä niihin liittyvien ilmiöiden analysoinnista.
Keskuksen johtaja raportoi suoraan ulkosuhdehallinnon ylimmälle johdolle ja EU:n ulkoministerille,
italialaiselle Federica Mogherinille.
EU INTCEN ei ole operatiivinen tiedusteluelin
vaan tiedustelutiedon analyysikeskus. Operatiivinen toiminta on jäsenmaiden vastuulla. Keskuksella on kuitenkin toimivat yhteydet jäsenmaiden
tiedusteluviranomaisiin, Suomessa muun muassa.
Suojelupoliisiin.
EU INTCEN ei toimi sotilastiedustelun alalla.
Sitä varten EU:lla on oma elimensä, EUMS Intelligence Directorate, jolla silläkin on suomalainen johtaja, kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. EU:n tiedustelu on siis vakaasti suomalaisissa käsissä.
HISTORIA ALKAA 1990-LUVUN LOPULTA
Keskuksen historia juontaa juurensa EU:n yhteisen
ulko- ja turvallisuuspolitiikan muodostamiseen sekä
korkean ulko- ja turvallisuuspoliittisen edustajan
tehtävän perustamiseen 1990-luvun lopulla. Korkean edustajan Javier Solanan toimiston yhteyteen
perustettiin vuonna 2002 EU:n tilannekeskus Sitcen. Sitä vahvistettiin vuonna 2006 jäsenmaiden turvallisuuspalveluista lähetetyillä terrorismin torjunnan asiantuntijoilla. Tämä mahdollisti muun muassa
jäsenmailta saatuun tiedustelutietoon perustuvien
uhka-arvioiden laatimisen päättäjien käyttöön.
Vuonna 2007 aloitettiin yhteistyö sotilastiedusteluviranomaisten kanssa ja siihen liittyvä yhteisten
raporttien laatiminen.
Tällä hetkellä painopiste on
terrorismin ja
kyberuhkien torjunnassa.
Kun Lissabonin sopimus tuli voimaan, keskuksen toiminta siirrettiin ulkosuhteiden korkean edustajan alaisuuteen. Aluksi tehtävää
hoiti Lady Catherine Ashton ja nyttemmin
siis Federica Mogherini. Vuodesta 2011 keskus on ollut osa ulkosuhdehallintoa ja raportoinut ulkosuhteiden korkealle edustajalle.
Todistuksen
osaamisestaan
saivat…
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja valtionsyyttäjä
Juha-Mikko Hämäläinen tutustuivat EU:n tiedusteluanalyysikeskukseen johtaja Ilkka Salmen (oik.) johdolla.
KUVAT: MARIA TURKIA
Nykyisin keskus tuottaa vuosittain vajaat 500
luottamukselliseksi tai salaiseksi luokiteltua
raporttia. Kyse voi olla keskipitkän tai pitkän aikavälin tiedusteluarviosta, räätälöidystä
briefing-raportista, tiettyyn teemaan liittyvästä raportista, yhteenvedosta tai uhka-arviosta.
Raporttien sisältö perustuu jäsenmailta saadun tiedustelutiedon, julkisista lähteistä saadun tiedon sekä vierailujen yhteydessä
omakohtaisesti saadun tiedon yhdistelyyn ja
analysointiin.
Tällä hetkellä painopiste on terrorismin ja
kyberuhkien torjunnassa. Myös Ukrainan tilanne
on viime aikoina työllistänyt keskusta. m
KUVA: MATTI NISSINEN
500 SALAISTA RAPORTTIA VUOSITTAIN
Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelman
suorittaneita juhlittiin 6.5.2015 Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Tilaisuudessa piti puheen
Todistus jaettiin seuraaville kihlakunnansyyttäjille: Maija Aarto, Kaisa Ahla, Sami Asikainen,
Mirva Hilander, Tanja Kalliola, Hanna Kankaala,
Pia Kuittinen, Matleena Laakso, Marjo Leppänen,
Jenni Louhenperä-Kivinen, Niklas Lundqvist,
Esa Luomala, Niina Merivirta, Virpi Niemelä,
Sini Paavola, Matti Poikonen, Matti Päivärinta,
Tiia Rinne, Päivi Salminen, Minna Salonen,
Heidi Savurinne ja Noora Virta – osa heistä
kuvissa.
AKKUSASTOORI 2/2015
apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
11
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Eurojust-päätöksen artikla 13
Ilmoittamiskynnys alas!
Eurojust-päätöksen artikla 13 koskee syyttäjän tiedonsiirtovelvollisuutta Eurojustille.
Tietojen siirtymisestä hyötyvät Eurojustin lisäksi syyttäjät ja esitutkintaviranomaiset.
m
AKKUSASTOORI 2/2015
E
12
Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa
urojust-päätöksen vaikealukuinen artikla 13 on ehkä hieman unohtunut syyttäjän
työn lukuisien velvoitteiden ja priorisointien
keskellä. Ilmoituskynnyksen voi kuitenkin huoletta
pitää matalalla.
Ilmoituksen voi tehdä merkittävissä, monenkeskisissä kv-liitynnäisissä asioissa silloinkin, kun
artiklan tarkoittamaa velvollisuutta ei ole. Syyttäjän
näkökulmasta on tärkeää tehdä ilmoitus esitutkinnan varhaisvaiheessa, koska Eurojustin tietokannasta (CMS) löydetyt liittymät muissa jäsenvaltioissa
oleviin tutkintoihin auttavat
• rajaamaan ja kohdentamaan tutkintaa
• arvioimaan esitutkinnan ja syyteharkinnan
siirtämistä
• ehkäisemään oikeudellisten konfliktien syntymistä (ne bis in idem, kaksoisrangaistavuus, positiiviset ja negatiiviset
toimivaltaristiriidat)
• arvioimaan yhteisen tutkintaryhmän perustamisen tarvetta.
Eurojustin näkökulmasta ilmoitusten tekeminen on
tärkeää, koska
• ilmoitus toimii varhaisena hälytyksenä
mahdollisesta Eurojustiin saapuvasta jutusta ja vähentää kiireen riskiä jatkossa
• ilmoitusten kautta Eurojustin tietokantaan
kirjautuu automaattisesti henkilötietoja,
joiden määrän kasvaessa mahdollisuus linkkien löytymiseen kasvaa ajan myötä
• vain tekemällä ilmoituksen Eurojustin tietokantaan saadaan tietoa toistuvista
oikeudellisista ongelmista täytäntöönpanoissa. Kun Eurojustin deskien henkilöstö
vaihtuu, ongelmista ei jää pysyvää muistijälkeä Eurojustiin. ”Todistettu” ongelmien toistuvuus on edellytyksenä esimerkiksi kollegion kirjallisen, ei-sitovan, mutta poliittisesti painavan oikeudellisen mielipiteen antamiselle (EJ-päätöksen 7 [2]
artikla)
• yhteisten tutkintaryhmien tuloksista ilmoittaminen parantaa Eurojustin asiantuntemusta parhaista käytännöistä ja oikeudellisten ristiriitojen selvittämisestä.
Tärkeimpiä ilmoitettavia kv-liityntäisiä asioita ovat
• törkeä ihmiskauppa
• törkeä huumausaineiden salakuljetus
• törkeä rahanväärennys
• törkeä rahanpesu
• valvottu läpilasku
• jutut, joissa voidaan olettaa syntyvän
toimivaltaristiriitoja
• toistuvat täytäntöönpano-ongelmat jonkin
jäsenvaltion kanssa.
Jos kyseessä on JR-juttu, kvalifiointia ei tarvita. Laki
listaa muitakin rikoksia, mutta niissä suomalaiset
rangaistusmaksimit ovat niin alhaiset, että ilmoitusvelvollisuus ei laukea. Sen sijaan erityisen vakavat EU-intresseihin kohdistuvat rikokset kuuluvat
ilmoitusvelvollisuuden piiriin riippumatta rangaistusmaksimeista ja -nimikkeistä. Tulkintatilanteissa
Eurojustiin voi aina olla yhteydessä ilman muodollisuuksia. m
Kaavake ja ohjeita intrassa: Kv-asiat > 7. Eurojust
> Artikla 13 -ilmoitus
KUVA: MATTI NISSINEN
Näin syntyi syyttäjälaitoksen
strategiakartta
Syyttäjälaitoksen strategiatyöpaja järjestettiin
4.–5.5.2015. Tarkoituksena oli 13 hengen voimin
tiimityönä rakentaa pohja syyttäjälaitoksen strategiakartalle. Valtionhallinnon organisaatiot luovat
omat kartat nyt ensimmäistä kertaa liittyen valtion
KUVA: PILVI ISOTALUS
tulosohjausmallin uudistamiseen.
Strategiakarttoja hyödynnetään visualisoinnin, priorisoinnin ja johtamisen välineinä. Työpajan jälkeen
luonnos syyttäjälaitoksen strategiakartaksi toimitettiin oikeusministeriölle. Karttaluonnos löytyy intrasta
VKSV:n johtoryhmän pöytäkirjan 7/2015 liitteistä.
Tarkoitus on, että syyttäjänvirastoissa ei enää
laitoksen strategiakartta riittää. Hyvin suunnitellun työpajan aikana tehtiin ryhmätöitä,
Ylhäällä työn touhussa johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (vas.) ja valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Oikealla strategiakarttaa
täyttävät johtava kihlakunnansyyttäjä Tove
Myhrberg ja valtionsyyttäjä Olavi Lippu.
KUVA: PILVI ISOTALUS
keskusteltiin ja visioitiin tulevaa.
AKKUSASTOORI 2/2015
tehdä omia karttoja. Yhteinen koko syyttäjä-
13
Sihteerien Aslak
Kuntoa, vertaistukea ja
verkostoitumista
Kymmenen sihteerin porukka syyttäjälaitoksesta osallistui noin vuoden mittaiseen
Aslak-kuntoutukseen, joka päättyi kuluneena keväänä. Neljällä viikon mittaisella
kylpyläjaksolla kokeiltiin monenlaista liikuntaa ja rentoutumista, testattiin ja mitattiin,
käytiin antoisia keskusteluja sekä hiottiin kehittämiskohteita konkreettisiksi suunnitelmiksi.
mSyyttäjänsihteeri Seija Pihl, Sisä-Suomen syyttäjänvirasto
AKKUSASTOORI 2/2015
P
14
itkien matkojen ja vaatimattomien julkisten
liikenneyhteyksien vuoksi muutama kuntoutuja joutui tulemaan Siuntioon jo sunnuntaiiltana, jotta ehti maanantaiaamun tunnille. Ensimmäiselle jaksolle tulo olikin mielenkiintoinen, kun
kolme sihteeriä poistui matkalaukkuineen junasta
Siuntiossa. Ei ollut asemaa, ei taksia eikä edes taksin puhelinnumeroa. Parin lenkkeilijän opastamina
pääsimme onnellisesti perille taksilla, joka oli sattumalta lähistöllä.
Osa sihteereistä oli toisilleen vanhoja tuttuja, ja
elleivät olleet, tulivat kyllä tutuiksi. Ryhmähenki oli
mahtava, ja se vain parani vanhetessaan. Kävimme
antoisia keskusteluja muun muassa tehtävistämme,
työoloistamme ja niiden kehittämisestä.
Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa kunkin
osallistujan työpisteen. Paikka kuvattiin ja mitattiin,
ja kuvia analysoitiin ryhmänohjaajan kanssa.
SAIMME MYÖS YKSILÖLLISTÄ OHJAUSTA
Kaikilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen esimerkiksi työfysioterapeutin, psykologin,
lääkärin ja ravintoterapeutin kanssa. Monenlaista
liikuntaa oli tarjolla. Saimme tutustua esimerkiksi kuntonyrkkeilyyn, kahvakuulaan, keppi- ja pallojumppaan, jousiammuntaan, vesijuoksuun ja tans-
siin. Kehonhuoltoakaan ei unohdettu. Erilaiset
rentoutusmenetelmät tekivät tehtävänsä, eikä nukkumatti ollut niillä tunneilla kaukana.
Marraskuun jakson yhteistyöpäivään oli kutsuttu
osallistujien esimiehet, ja suurin osa heistä noudatti kutsua. Päivän aikana käsittelimme ryhmätyönä
kurssin aikana ilmenneitä kehittämiskohteita ja hioimme niitä konkreettisiksi suunnitelmiksi.
Koska kurssin tavoitteeksi on määritelty muun
muassa työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja
työssä jaksamisen paraneminen, päätimme virkistää
esimiesten muistia esittämällä ”Aslak-räpin” Cheekin Kuka muu muka -kappaleen sävelin.
EDISTYMISEN SEURANTA PALKITSI
Kurssin alussa ja lopussa mitattiin elämänlaatua,
työkykyindeksiä, terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja
stressiä sekä arvioitiin unettomuuden haitta-astetta. Kuntotestit saivat useimmilla aikaan ainakin hikipisaroita ja huohotusta, ja jälkeenpäin jopa kävely
tuotti joillekin tuskaa muutaman päivän ajan. Ylimääräisenä ohjelmana kävimme vielä maksullisessa InBody-testissä eli kehon koostumusanalyysissä.
Aslakin päätteeksi oli kiinnostavaa ja palkitsevaa
verrata tuloksia vuoden takaisiin. Selvisi, että pienikin liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten
Osallistujia sihteerien Aslakissa oli eri
syyttäjänvirastoista
ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta.
SAIMME AIKAA KESKITTYÄ ITSEEMME
Vaikka kurssijaksot olivat nopeatempoisia, meillä
oli aikaa myös rauhoittua ja keskittyä itseemme. Ei
ollut huolta arkirutiineista. Ennen kaikkea olimme
tehneet työtä oman mielemme kanssa.
Kädentaitojakin pääsimme harjoittamaan, kun
viimeisellä jaksolla kävimme omalla ajallamme helmikurssilla. Luovuus kukoisti, ja parissa tunnissa jokainen valmisti omannäköisensä helmet.
Vähäisimpänä kurssin antina ei voi pitää verkostoitumista, sen tuomaa vertaistukea ja merkitystä arjessa. On ihan eri asia kilauttaa toiseen virastoon tutulle kuin ventovieraalle.
Kuntoutuskurssit muuttavat muotoaan. Toivottavasti kuitenkin saman laitoksen henkilökunta pääsee jatkossakin keskenään samaan kuntoutukseen.
Jatkokurssia odotellessa. m
Aslak-räp
”Kuka on aina paikalla?
SIHTEERI!
Kuka osaa kaikki ohjelmat?
Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI!
Kuka hoitaa tornit ja saavit?
SIHTEERI!
Kuka keittää kahvit?
Mieti sitä!
Kuka hoitaa kaikki asiakkaat?
SIHTEERI!
Kuka pitää huolta kunnostaan?
SIHTEERI!
Kuka siivoaa keittiön?
Mieti sitä!
Kuka jaksaa aina kuunnella?
SIHTEERI!
Kuka on yleismies Jantunen?
SIHTEERI!
Kuka tarvii lisää liksaa?
SIHTEERI!
Kuka pitää viraston pystyssä?
Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI!
Kuka haluaa elävänä eläkkeelle?
SIHTEERI!
Kuka tarvii arvostusta?
ME!”
AKKUSASTOORI 2/2015
parantaminen näkyivät tuloksissa. Moni oli kiinnittänyt huomiota siihen, mitä syö ja että syö riittävästi.
15
MIETEKYNNYS
Ravistelemalla tuoreutta ja
virtaa työsuorituksiin
”Olet hakenut Aslak-kuntoukseen. Tänä vuonna 2014 hakijoita oli 24, joista valitsimme 10.
Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”. MITÄ ¤%())(&/%#¤ tämä on??!!!
Olin raivoisa.
m
Marianna Semi, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto
AKKUSASTOORI 2/2015
M
16
inua ei valittu Kelan kuntoutukseen. väksytty vain niitä, joiden parasta ennen -päivä on
Olin päätöksen saatuani paitsi tyrmis- jo mennyt, mutta yrittävät vielä ravistelemalla saatynyt, myös välittömästi työhön kykene- da vähän tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin. Pöh.
mätön. Olin saanut neuvoja Aslakin käyneiltä ja sen Olin välinpitämätön.
jälkeen suurennellut hakemukseen vaivojani ja tunTänä vuonna ovat menossa historian viimeiset
teitani. Olin käyttänyt hakemukseeni kallista työ- Aslakit ja TYKit. Tilalle tulee Aura, lyhyempikesaikaa. Siellä olivat Kelassa lukeneet minun yksityi- toinen kuntoutusmuoto. Auran suunnittelu on vielä
syyttäni ja sitten päättäneet, että juu, ei oteta tätä, alussa, mutta saattaa olla, että Auraan päässyt työnliian terve. Ja kuultuani, KETKÄ sinne olivat pääs- tekijä on aamupäivän töissä ja kuntoutuu iltapäiseet, katsoin päätöksen olevan väärä. Olin
vän. Yöpymiset ovat muutaman päivän kerkatkera.
rallaan. Esimiehen on tarkoitus sitoutua
Päätös olisi kannattanut lukea
Tälle kurssille on
tiiviiseen yhteistyöhön Aurassa olevan
loppuun, sillä se jatkui: ”Koska ranhyväksytty vain
alaisensa kanssa.
nalle jääneitä hakijoita oli niin palniitä, joiden parasta
Aslak- ja TYK-kurssit sisältävät
jon, on Terveystalo yhdessä Kelan
ennen -päivä on jo
nytkin esimiespäivän. Omani käsitkanssa päättänyt hakea teille paikmennyt.
ti luokassa istumista: kuuntelimme
kaa TYK-kuntoutuksessa.” HÄH?
muutaman luennon, teimme ryhmäKelan sivuilta löytyi asiasta niukat tietyön ja opimme kaikkea työtekijän hydot, mutta sen verran selvisi, että tykkivinvoinnin edistämisestä. Paikalla oli
läinen on todella sairas ihminen. Töissä vihjailTerveystalon työterveyden ylilääkäri, VKSV:sta
tiin, että jos niin sairas olet, pystytkö edes tekemään Christer Lundström ja tietysti minun päällikköni.
tätä työtä. Prosessi eteni etanan vauhtia. Vuoden lo- Olin tyytyväinen.
pussa ei paikkaa vielä ollut, ja kyseltiin jo, täytyykö
Nykyajan haasteet niille, joilla on työpaikka, ovat
minulle pitää kuntoutusviikkoja vapaana kalenteris- moninkertaistuneet. Työntekijän jaksamista täytyy
sa, että aiotko lepäillä muuten vaan vai? Sitten soitti seurata varsin tarkasti, koska on totisinta totta, että
syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja kysyi, pääsinkö uupumisen huomaaminen sen varhaisessa vaiheessa
minä. Hän oli päässyt. Olin kateellinen.
ehkäisee poissaoloja.
Tarina kärsimyksistäni voisi jatkua, mutta lopulJos joku uupuu työssään monen kuukauden ajan
ta sain päätöksen, jossa minut oli hyväksytty TYK- esimiehen sitä huomaamatta, sellaisen työntekijän
kuntoutukseen. Kesto kuusi viikkoa puolentoista saaminen takaisin riviin on pitkän sairausloman tavuoden aikana. Tämä oli elämäni lottovoitto, muuta kana. Tilastoja seurataan, koska jonkin jutun, hiljalei enää tulisi. Soitinpa syyttäjäyhdistyksen puheen- leen yhä useamman, viipyminen työlistalla voi tarjohtajallekin kehuakseni onneani. Hän ilmoitti, että koittaa monia asioita: juttuun ei saa tartuttua, ei
ymmärrätkö sinä nyt sitä, että tälle kurssille on hy- ymmärrä, ei jaksa, ei osaa.
Henkilöllä itsellään voi olla päinvastainen käsitys töidensä rästiytymisestä, ja hän syyttää siitä esimiestään, työkaveria tai järjestelmää käsittämättä, että on vain uupunut tai tarvitsee työssään
mentoria, joka ruotii vaikealta tuntuvasta jutusta
yksinkertaisemman.
Minun TYK-kurssini on tässä tapauksessa kuten Aslak, paitsi paljon parempi. Myös ryhmäläiset
ovat parempia kuin Aslak-ryhmäläiset, jorka aloittivat samoihin aikoihin ja kuuluvat siis siihen ryhmään, johon minua ei huolittu. Aslak-ryhmä kutsuu
meitä Öky-Tykyksi. Öky, koska meillä on hienompia ihmisiä ja siksi, että Aslak kestää vain vaivaiset
neljä viikkoa, kun me tykkiläiset nautimme kuntoutusta kuusi viikkoa. Olen myös kuullut, että minun
ryhmäni kuntoluokitus on erinomainen, kun taas
aslakkilaiset ovat kovan työn edessä, ennen kuin lihaskuntotestissä pärjäävät. Tsemppiä heille, tarvitsevat sitä!
Kuusi viikkoa vain minulle! Kaksi viikkoa olen
tänä vuonna suorittanut. Täysihoitoa, mitä minulle
nyt kuuluu -kertomuksia psykologille, kuntotestiä,
lääkäriä, ohjattua vesiliikuntaa, salitreeniä, venytystä, ulkoilua, itsetuntemusta enneagrammien avulla. Hyvää ruokaa, ainoana miinuksena se, että pitää
itse viedä astiat kärryyn. Keskellä päivää hyppytunteja, jolloin pitää kahdestikin kävellä ulkona auringossa, maata pötköttää puistonpenkillä ja ihmetellä.
Olen rentoutunut.
Olen luvannut olla kirjoittamatta ryhmästämme
nimillä.
Meillä on Vantaalta johtava kihlakunnansyyttäjä.
Hän on niin hyvässä kunnossa, että ei saanut sykettä
kohoamaan ollenkaan polkupyöräergometritestissä.
Hän myös venyy hyvin – vantaalainen ilmiö, koska myös Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja venyy.
Välillä ihmettelen, mihin he tarvitsevat kuntoutusta.
Olen venymätön.
Sitten meillä on yksi tamperelainen, hän osasi jo ensimmäisellä viikolla ottaa jalkahoidon, me
muut vasta toisella viikolla. Mainitsen sen tässä, koska keskellä päivää on ylellistä hoidattaa
jalkojaan. Tamperelainen oppi kuntoutuspaikkamme pohjapiirustuksen heti ja osaa johdattaa meidät
aina oikeaan paikkaan. Hän tekee lisäksi maailman
herkullisimman näköiset aamiaisleivät – liian monta noin energiapitoisuutta arvellen, joten aion kolmannella viikolla pyytää yhden itselleni. Olen
arvostava.
Sitten on sellainen
pitkä mies Helsingistä, leveät harHän on niin hyvässä
tiat, niistähän
kunnossa, että ei
minä aina tyksaanut sykettä
kään. Hän on
kohoamaan ollenkaan
vähän itsekäs,
polkupyöräergometritarjouduin nimittestissä.
täin tukihenkilöksi hänen henkilökohtaiselle psykologin
käynnilleen, mutta hän ei halunnut. Eikä halunnut uskoutua minulle käynnin jälkeenkään. Olin
kummissani.
Lahdesta tulee sellainen pitkä ja vaalea nainen.
Hän on kova tyttö nukkumaan, mutta jaksaa pelata
tennistä ja sulkapalloa määrättömästi. Hän ei myöskään osallistu meidän muiden asiattomiin puheisiin
kuntoutuspaikan vetäjistä (miehistä), mikä on minusta esimerkillistä. Mainitsen senkin, että miehet
eivät myöskään puhu asiattomia. Olen asiaton.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakin kuntoutuu. Hän oli kanssani lihaskuntotestissä ja veteli kaiken erinomainen-luokkaan ilman, että hikipisaraakaan valui. Perään lähdimme vielä cross fit -tunnille
– sehän on oppikoulusta nykypäivään hilattu kärsimysnäytelmä, jossa jumppasaliin on vieri viereen
laitettu pisteitä, joissa tehdään minuutin ajan kaikenlaista rasittavaa sydämen hakatessa 190 lyöntiä
minuutissa. Ensin askelkyykkyä, siihen perään hyppynaruhyppelyä, sitten jännehyppyä, sitä sadistista
liikettä, jossa ponnistetaan kyykystä hypäten täyteen
pituuteen kädetkin vielä ojentamalla. Syyttäjä, joka
lähinnä hilaa sähköpoytäänsä yläasennosta alas ja
vaihtaa lennossa satulatuolista ergonomia-asennettuun tuoliin, ei ole niitä sähäkämpiä jännehyppääjiä. Ei syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakaan kovin
vieterinä jännehypellyt. Olimme huonoja.
Sitten on vielä toinen lahtelainen syyttäjä, joka
juoksee kylpylän maastossa kahden kilometrin metsälenkkiä niin, että kun itse lenkkiä kävelee, hän
tulee kolmesti vastaan ensimmäisellä kierroksella.
Epäilen hänen oikaisevan jostakin, koska hän hoitaa niin isoja huumejuttuja, ettei ehdi kuin istua, joten kunto ei voi olla kovin hyvä. Olen epäilevä.
Ryhmämme on hitsautunut yhteen. Lounaan ja
päivällisen jälkeen istumme kahvikupit kädessä ja
juttelemme. Illalla samaa takkatulen ja Jaffan seurassa kiireettömästi, aikaan pysähtyen. Jopa Pepsi

AKKUSASTOORI 2/2015
MIETEKYNNYS
17
MIETEKYNNYS
Maxia juodaan. Rentoutustunnilla me kaikki nukumme. Se on helppoa, kun alle saa patjan ja päälle
tyynyn ja peiton. Rentoutus on yksi suosikkitekemisistämme. Psykologin tunnilla meidän piti valita
omat persoonallisuustyyppimme enneagrammeista,
joista keskusteltiin. Tyypeillä oli numerot, ja kutsuimme toisiamme numeroilla. Olen seitsemän.
Seitsemän on kelpo ihminen, joka innostuu ja on
viehättävä. Muutakin positiivista löytyy. Muut numerot ovat sitten sitä sun tätä. Suosittelen tutustumista enneagrammeihin, Googleen vaan.
Aslak-kuntoutuksen hyödyllisyydestä tehtiin
muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tuloksena
havaittiin, ettei Aslakista niin paljon hyötyä ole.
Elämäntapamuutokset kestävät viikoista kuukausiin, sitten ihminen palaa entiseen. Tämän tutkimuksen vuoksi Aslak varmaan lopetetaan, ja tilalle
tulee tiiviimpi Aura. Kuitenkin, kun entisiä aslakkilaisia ja tykkiläisiä jututtaa, jokainen muistaa kurssin positiivisena: sai rauhassa keskittyä omaan itseen
asiantuntijoiden opastuksella ja ryhmäytyä niin, että
jotkut kokoontuvat vieläkin. Kurssilta oli saatu elämäntapaoppeja, ruokavalistusta ja liikuntaohjeita,
joista jokaiselle oli jäänyt jotakin matkaan. Ainakin tietämys oli kasvanut, ja tuntui, että saadut opit
oli aina välillä otettu käyttöön, rentouduttu omassa
tiiviissä elämässä tai otettu vyötäröltä senttejä pois.
Hakijoita riittää, joten tarvettakin on kuntoutukselle ollut.
Itselläni on jäljellä vielä neljä viikkoa TYK-kuntoutusta. Tieto näistä neljästä ylellisestä viikosta
ilahduttaa, odotan seuraavaa jaksoa innolla. Ohjelmassa on melonta- ja pyöräilyretki, jotka teemme itseohjautuen. Samalla viikolla mitataan sisäiset rasvat ja polkaistaan pyörätestissä, jotta nähdään, onko
kesällä saatu kohotettua kuntoa. Kaksi laihinta aikoo laihduttaa muutaman kilon, en sano, ketkä. Toinen siksi, että olisi kevyempi pyöräilijä, toinen siksi,
että näyttäisi nuoremmalta. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että olen tykkiläinen onnentyttö ja otan kuntoutuksesta irti kaiken, iloisena ja tyytyväisenä siitä, että
minä sinne pääsin. Olen onnellinen. m
Akkusastoori uudistuu
- ilmoittaudu toimituskuntaan
AKKUSASTOORI 2/2015
A
18
kkusastoori-lehti on tarkoitus uudistaa tämän
vuoden aikana. Lehti siirtyy pääasiassa verkkolehdeksi, mutta siitä julkaistaan kerran vuodessa
painettu ja laajempi versio.
Päätös pohjautuu lehdestä tehtyyn ulkopuoliseen arvioon ja viime vuoden lopulla toteutettuun
lukijakyselyyn. Asia on ollut esillä myös Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmässä ja syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa.
Suunnitelmana on, että verkkolehti ilmestyy ensimmäisen kerran ensi vuoden alussa julkisessa verkossa. Sähköinen lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä markkinoidaan intran ja sähköpostin lisäksi
Valtakunnasyyttäjänviraston Twitter-tilillä.
Akkusastoorissa ei enää ensi vuonna julkaista
henkilöstö- yms. pikku-uutisia, vaan ne julkaistaan
ainoastaan intrassa.
Sähköisen lehden lisäksi ilmestyy laadukas, visuaalisesti täysin uudistettu painettu Akkusastoori kerran vuodessa. Painetun lehden ilmestymisaika
on aina alkuvuodesta (helmi-maaliskuu), ja painettu
lehti korvaa jatkossa esitteen ja painetun toimintakertomuksen niin, että sen sisällössä tarjotaan toimitettujen juttujen lisäksi perustietoa syyttäjälaitoksesta ja ajankohtaista, valikoitua tilastotietoa.
Ensimmäisen paperisen lehden ilmestymisen
jälkeen toteutetaan lukijakysely, jolla mitataan uudistuksen onnistumista. Ehdotus uuden lehden sisällöstä ja ulkoasusta käsitellään syyttäjälaitoksen
johtoryhmälssä ennen vuodenvaihdetta 2016. Jatkossa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä on tarkoitus
vielä pohtia, miten paikallisvirastojen roolia lehden
teossa voitaisiin aktivoida.
Tavoitteena on kasata syyttäjälaitoksesta vapaaehtoisuuteen perustuva Akkusastoorin toimituskunta, jota vetäisi VKSV:n viestintäpäällikkö. Toimituskunnan tehtävänä olisi avustaminen juttujen
ideoinnissa, kirjoittamisessa ja kuvittamisessa.
Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua vaikka heti:
tiedotus.vksv@oikeus.fi m
AJANKOHTAISTA
Valtiokonttorilla on nyt yksinomainen toimivalta myös
syyttäjälaitosta koskevissa vahingonkorvausasioissa. Sen on
kuitenkin varattava Valtakunnansyyttäjänvirastolle tilaisuus
tulla kuulluksi. VKSV voi puolestaan pyytää paikallissyyttäjää
lausumaan asiassa.
m
Neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen
L
aki valtion vahingonkorvaustoiminnasta (978/2014)
tuli voimaan 1.1.2015. Näin keskitettiin valtion viranomaisten
aiheuttamien vahinkojen korvaamista Valtiokonttoriin. Lakia
sovelletaan valtioon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn, kun vaatimus
tai kanne perustuu valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin tai toimintaan, josta
valtio vastaa riippumatta mahdollisesta tahallisuudesta tai
huolimattomuudesta.
konttoriin. Sillä on yksinomainen
toimivalta syyttäjälaitosta koskevissa vahingonkorvausasioissa. Ennen vahingonkorvausasian ratkaisemista Valtiokonttorin
tulee varata sille viranomaiselle,
jonka toimialalla vahinko on aiheutettu, tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kuuleminen ole ilmeisen
tarpeetonta.
Samalla kumottiin syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011)
31§, jonka mukaan syyttäjälaitosta koskevat vahingonkorvausasiat
käsitteli Valtakunnansyyttäjänvirasto. Ennen uuden alain voimaantuloa valtion viranomaiselle
esitettyyn vahingonkorvausvaatimukseen sovelletaan vielä silloin
voimassa olleita säännöksiä.
Valtiokonttorin ja VKSV:n tekemän sopimuksen mukaan
Valtiokonttori lähettää kaikki
lausuntopyynnöt Valtakunnansyyttäjänvirastoon. VKSV hankkii tarvittaessa lausunnon asiaa
hoitaneelta paikallissyyttäjältä.
Valtiokonttorin ratkaisuun ei saa
hakea muutosta valittamalla. Ratkaisuun tyytymätön voi nostaa
kanteen valtiota vastaan käräjäoikeudessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä. Tällaisessa oikeudenkäynnissä valtiota edustaa
Valtiokonttori.
Kaikki Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai suoraan paikalliseen
syyttäjänvirastoon vuodenvaihteen jälkeen tulleet vahingonkorvausvaatimukset siirretään Valtio-
Lisätietoja:
Valtiokonttori.fi: Oikopolut Korvaukset - Valtion vastuuseen
perustuva vahingonkorvaus Tietoa viranomaisille m
Syyttäjälaitoksen johtoryhmäkäytäntö uudistuu syksyllä 2015.
Taustalla on syyttäjänvirastojen
aiempaa tiiviimpi osallistuminen
päätöksentekoon.
"Tärkein syy uudistukseen on
virastojen päälliköiden osallisuuden lisääminen koko syyttäjälaitosta koskevaan päätöksentekoon", valtakunnansyyttäjä Matti
Nissinen perustelee.
Ensimmäinen uusi syyttäjälaitoksen johtoryhmä kokoontuu
17.9.2015. Siinä on suppeamman Valtakunnansyyttäjänviraston edustuksen lisäksi jäseninä
neljä johtavaa kihlakunnansyyttäjää, jotka kukin edustavat omaa,
eri paikallisvisratoista koostuvaa
"pooliaan".
VKSV:n asiat käsitellään jatkossa omassa johtoryhmässä erillään koko syyttäjälaitosta koskevista asioista. Lisäksi kaikki
päälliköt kokoontuvat kerran
vuodessa koulutus- ja neuvottelupäivään, seuraavan kerran marraskuussa 2015. m
AKKUSASTOORI 2/2015
Vahingonkorvausasiat
Valtiokonttoriin
Syyttäjälaitoksen
johtoryhmäkäytäntö
uudistuu syksyllä
19
AJANKOHTAISTA
Kirjaesittelyt
m
Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson
Juha Peltomäki ja Kati Nappa:
Marko Forss:
Rikos meni verkkoon – näkökulmia
Fobban sosiaalisen
kyberrikollisuuteen ja verkko-
median selviytymisopas
turvallisuuteen
Nettipoliisi Marko Forss
Palvelunestohyökkäys, urkinta, laiton
lataaminen, identiteettivarkaus… Kyberrikollisuus kasvaa nopeasti, koska
voitot ovat suuria ja niihin suhteutettuina riskit pieniä.
kertoo: ”Sain tutkittavakseni
Myös moni suomalainen yritys on
ollut palvelunestohyökkäysten kohteena, ja aivan tavallinen ihminen voi
joutua taloudellista etua tavoittelevien kyberrikollisten uhriksi. Haittaohjelmat ujuttautuvat arkeemme päätelaitteidemme kautta. Sen myötä
käyttäjätunnuksista ja salasanoista
on tullut kauppatavaraa.
kadulla. Nuoret myös kertoivat
AKKUSASTOORI 2/2015
Selkeä perusteos käsittelee kyberrikollisuutta ja -turvallisuutta. Se
kuvaa maailman nopeaa muuttumista, työnteon siirtymistä verkkoon
ja sitä, miten rikolliset hyödyntävät
yhteiskunnan muutosta. Siinä arvioidaan kyerrikollisuuden kehittymistä
ja Suomen mahdollisuuksia edelläkävijänä – ”puhtaiden verkkojen
maana”. Teokseen on myös koottu
lainsäädäntöä ja esimerkkejä todellisista verkkorikoksista.
20
Tekijät pyrkivät kuvaamaan, mistä kyberrikollisuudessa on kyse, millaiset
vaikutukset sillä on yhteiskunnan ja
yksilön turvallisuuteen sekä miten
siihen pitää suhtautua.
juttuja, joissa nuoret olivat
nimitelleet ja uhkailleet
toisiaan IRC-Galleriassa ja
ottaneet myöhemmin yhteen
tunnistaneensa esimerkiksi
pahoinpitelyyn syyllistyneen IRCGallerian profiilista. Näin syntyi tarve
käydä palvelussa tsekkaamassa, mitä
Harto Pönka:
nuoret siellä oikein puuhasivat, jonka
Sosiaalisen median käsikirja
seurauksena keksin idean poliisiprofiilista.”
Sosiaalinen media on keskustelua,
verkostoitumista ja omaehtoista yh-
Forssin teos on uraauurtava läpileik-
teisöllisyyttä. Tyypillistä sille on matala
kaus verkon pimeään puoleen. Siinä
julkaisukynnys, avoimuus ja käyttäjä-
käsitellään muun muassa nettikiusaa-
lähtöisten ilmiöiden syntyminen.
mista, koulu-uhkauksia, viharikoksia,
identiteettivarkauksia, petoksia, sek-
Sosiaalisen median käsikirja kertoo,
suaalirikoksia ja tekijänoikeusrikoksia.
mistä somessa on kyse: mitä käsitteellä tarkoitetaan, mitä sosiaalisen
Kirja on selviytymiskartta kaikille
median palvelut ovat, millaisia ilmiöitä
somen peruskäyttäjille. Siitä löytyy
sosiaalisissa verkostoissa esiintyy ja
asioita selventäviä tosielämän esi-
miten somessa kannattaa toimia. Kirja
merkkejä. Teos on myös käyttökelpoi-
käy läpi yleisimmät sosiaalisen median
nen työväline niin syyttäjille, poliisille
palvelut, esimerkiksi Facebookin Twit-
kuin tuomareillekin.
terin, YouTuben, WhatsAppin, blogit,
wikit ja keskustelufoorumit.
ISBN 978-952-289-142-6
Crimetime 2014, 300 s.
Sosiaalisen median käsikirja on yleis-
Uhan tiedostaminen ja siihen varautuminen kannattaa. Varovainen
verkkokäyttäytyminen ja riittävä suojautuminen ovat ensisijaiset ja tehokkaat keinot torjua kyberrikollisuutta.
teos kaikille somesta kiinnostuneille.
ISBN 978-952-14-2395-6,
ISBN 978-952-291-090-5, Docendo Oy
Talentum Media Oy 2015, 179 s.
2014, 230 s.
Mukana on asiantuntijoiden haastatteluja, joissa asiaa tarkastellaan eri
näkökulmista.
Ensikertalaisena
OHK:n vuosikokouksessa
Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:n vuosikokous pidettiin 20.2. - 2.3.2015
Silja Serenadella. Ajankohtaisia katsauksia kuultiin sekä oikeushallinnosta että
Suomen poliisipäällystöyhdistyksestä. Osanottajille oli tarjolla aamupalaa,
buffet-tarjoilupöytää ja iltaruokailua.
m
Pirkko Hannele Kauppinen, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry
Syyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta on yksi OHK ry:n aktiiveista – toivottavasti
jatkossakin.
AKKUSASTOORI 2/2015
S
yyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta osallistui OHK:n
vuosikokoukseen ensimmäistä kertaa. Hän
oli kuullut OHK:sta jo vuonna 2008, mutta vasta
2014 hän tajusi liittyä yhdistykseen.
”Kokouksen kulku oli jouhevaa ja keskustelevaa,
ilman suurempaa dramatiikkaa”, Salin kertoo.
Parasta päivien aikana oli hänen mielestään tutustuminen uusiin oikeushallinnon ihmisiin, etenkin pääluottamusmies Pirjo Lappalaiseen ja syyttäjänsihteeri Seija Paljakkaan. Salin tunsi, että hänet
otettiin hyvin vastaan uutena osallistujana.
”Toivottavasti OHK voi vaikuttaa mahdollisimman paljon kansliahenkilökunnan asemaan tässä
jatkuvassa muutoksessa”, Tanja sanoo ja lisää, että
hän haluaa antaa oman panoksensa ei vain yhdistyksen vaan koko työyhteisön puolesta. Tanja kiittää kaikkia vuosikokouksen järjestämiseen ja organisointiin osallistuneita henkilöitä.
Lauantaina vuosikokousväellä oli mahdollisuus
tutustua Tukholmaan. Jotkut nousivat turistibussiin,
osa meni metrolla keskustaan. Kolea oli vielä ruotsalainen kevättuuli.
Tanja Salinilla arpaonni osui kohdalleen:
hän voitti viikon Levin lomamaja Ohkelossa haluamanaan ajankohtana vuonna 2016.
Seuraavassa vuosikokouksessa varmasti taas nähdään! m
21
HENKILÖSTÖ
Nimitykset
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Viestintäpäällikkö Virve Streng jatkaa hoitovapaalla
31.7.2016 saakka.
Ma. viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus on nimitetty Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäälliköksi 20.7.2015 lukien.
Valtioneuvosto on nimittänyt Piia Vottosen valtionsyyttäjäksi (Suomen kansallinen jäsen Eurojustissa) 1.8.2015–
31.7.2019.
Korkeakouluharjoittelijat:
Noora Mäki 4.5.–3.7. ja 3.8.–2.9.2015
Mikko Teppola 1.6.–31.8.2015
Milla Korkeakoski 4.5.–3.8.2015.
Helsingin syyttäjänvirasto
Kaisa Ahla ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015
Satu Pomoell ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Toni Pörsti ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7. –31.12.2015
Sonja Varpasuo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Elina Karvo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015
Miska Kuoppamäki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.9.–
15.12.2015
Krista Mannerhovi ma. kihlakunnansyyttäjä 9.9.–
31.12.2015
Patrik Voss-Lagerlund ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.–
31.10.2015
Hannes Salovaara ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015
Gita Jafari ma. apulaissyyttäjä 1.8.2015–31.1.2016 ja syyttäjänsihteeri 1.6. – 15.7.2015
Riina Karma ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–30.6.2015
Noora Väätäinen ma. syyttäjänsihteeri 1.9.–31.12.2015
Magdaleena Hillner ma. syyttäjänsihteeri 1.9.–
31.12.2015
Sisä-Suomen syyttäjänvirasto
Heidi Nieminen ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.–
31.12.2015
Lauri Tammiaho ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.2015–
29.2.2016
Alma Elonheimo ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.–
31.12.2015
AKKUSASTOORI 2/2015
2| 2015
Itä-Suomen syyttäjänvirasto
Juha Aarnio ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015.
22
Oulun syyttäjänvirasto
Suvi Kangas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
Juha Hannila ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Marina Aalto ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Sonja Buddas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Antero Olli ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Kati Lindholm ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Maija Päivinen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.4.–31.12.2015
Eeva Ahola ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Katri Heinonen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.–31.12.2015
Pieti Kannala ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Pauliina Vikki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015.
Virva Ylén ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015
Annukka Juntunen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–
31.12.2015
Johanna Tauriainen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–
31.12.2015
Anna-Maija Kulmala ma. apulaissyyttäjä 1.5.–30.10.2015
Catharina Skog ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016
Niina Keinänen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016
Elina Hintsala ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–31.12.2015
Susanna Hartikainen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–
28.2.2016
Virkavapaudet
Helsingin syyttäjänvirasto
Kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala 1.8.2015–25.7.2016
Kihlakunnansyyttäjä Satu Pomoell 1.7.–31.12.2015
Kihlakunnansyyttäjä Janne Pitkävirta 1.7.–30.9.2015
Kihlakunnansyyttäjä Tarmo Tanner 1.7.–31.10.2015
Kihlakunnansyyttäjä Jussi Kivi 1.5.–30.6.2015
Kihlakunnansyyttäjä Anneli Parkkonen 1.8.–18.12.2015
ja 1.4.–6.11.2016
Syyttäjänsihteeri Tuula Hiltunen 1.8.–31.10.2015, 1.5.–
30.9.2016 ja 9.4.–31.7.2017
Oulun syyttäjänvirasto
Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen 16.9.–31.12.2015
Vuorotteluvapaat
Salpausselän syyttäjänvirasto
Johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola
24.7.–31.10.2015 ja 22.2.–31.5.2016
Oulun syyttäjänvirasto
Riitta Kauppila 1.5.–9.8.2015, sijaisena Tiina Veteläinen
Irtisanoutuminen
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto
Maakunnansyyttäjä Frida Isaksson 14.7.2015 lukien
Eläkkeelle
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
Syyttäjänsihteeri Anja-Riitta Menna 1.9.2015
Itä-Suomen syyttäjänvirasto
Syyttäjänsihteeri Merja Parviainen 1.8.2015
Syyttäjänsihteeri Marja-Leena Mäenharju 1.9.2015
Sisä-Suomen syyttäjänvirasto
Kihlakunnansyyttäjä Pentti Hiidenheimo 1.5.2015
Syyttäjänsihteeri Margit Santakallio 1.5.2015
Syyttäjänsihteeri Anneli Tammela 1.8.2015
Syyttäjänsihteeri Terhi Viikki 1.6.2015
HENKILÖSTÖ
Syyttäjälaitoksen yhteinen
päihdeohjelma on hyväksytty
ja löytyy intrasta
Syyttäjälaitoksen yhteinen päihdeohjelma on hyväksytty
20.5.2015, ja se tulivoimaan 1.6.2015. Ohjelman tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työpaikka jokaiselle
työntekijälle.
Päihdeohjelman on laatinut syyttäjälaitoksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunta. Se on käsitelty syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokouksessa.
Päihdeohjelma löytyy intrasta: Etusivu » Henkilöstöasiat
» Työhyvinvointi ja työsuojelu » Päihdeohjelmat » Syyttäjälaitoksen päihdeohjelma
Ohjelmaan liittyvät lomakkeet löytyvät syyttäjälaitoksen
lomakkeista intrasta.
***
Työtyytyväisyyskysely
syyttäjälaitoksessa
Syyttäjälaitoksessa seuraava tytötyytyväisyyskysely
toteutetaan 9.–26.10.2015.
Kyselyssä jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on
mahdollisuus antaa arvionsa mm. syyttäjälaitoksen johtamisesta, oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta,
palkkauksesta, saamastaan kehittymisen tuesta, työilmapiiristä ja yhteistyöstä, työoloista, tiedonkulusta ja syyttäjälaitoksen työnantajakuvasta.
Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan
vuosittain työyhteisön tilaa ja kehitystä.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kävi 30.3.2015
Kuopiossa, jossa kihlakunnansyyttäjä Veli-Matti Heiskaselle
luovutettiin Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki.
Syyttäjälaitoksesta
osallistui tänä vuonnan kaksi joukkuetta
yritysmaratonviestille
22.5.2015: Salpausselän syyttäjänviraston
joukkue (kuvassa) tuli
ja Valtakunnansyyttäjänviraston joukkue
ajassa 3:35:54..Kuvaskueesta 6/10: Mikko
Koli (vas.), Hanna Kankaala, Matti Päivärinta, Anu Lahtela, Kaisa
Hallenberg-Roine ja
Minna Riski.
KUVA: MARIA TURKIA
sa Salpausselän jouk-
AKKUSASTOORI 2|
2/2015
2015
maaliin ajassa 3:14:42
23
Tiedotus
tiedotus.vksv@oikeus.fi
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 31.8.2015