Syyttäjät testasivat vankilaoloja

3
2015
Syyttäjät testasivat
vankilaoloja
IAP huolissaan
syyttäjien turvallisuudesta
Valtakunnansyyttäjä palkitsi
parhaan kehitysehdotuksen
sisältö
Tässä numerossa
Pääkirjoitus………………………………………………………3
IAP: Turvaa syyttäjän työhön. Uutta talousrikoksista ………4
Vuorokausi vankilassa – syyttäjät testasivat……………………8
Riksåklagarna diskuterade some-etikett i Köpenhamn…… 11
UUSI BLOGI: valtakunnansyyttäjä kirjoittaa intranetissä…… 13
Mika Mäkelä otti ideointikutsun tosissaan………………… 14
Kati Hussu harjoitteli kansainvälisiä asioita Haagissa……… 17
Heikki Sandberg kertoo vaihtovuodestaan VKSV:ssä……… 19
KALASTUSRIKOS ei ole välttämättä pikkujuttu…………… 21
3/2015
12.11.2015
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Sulkavan soudut Marianna Semin tapaan………………… 23
Eurooppalaisia vieraita. Tuula Kallio eläkkeelle…………… 27
Ajankohtaista………………………………………………… 28
Henkilöstö…………………………………………………… 30
Lakivaliokunta vierailulla………………………………… 31
KUVA: KUKKA-MAARIA KANKAALA
Viestintä
tiedotus.vksv@oikeus.fi
Päätoimittaja Tanja Lahti
tanja.lahti@oikeus.fi
Toimitussihteeri
Maria Turkia
maria.turkia@oikeus.fi
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
Syyttäjälaitos oli mukana Lakimiespäivän rekrytointimessuilla.
Kannen kuva: Rikosseuraamuslaitos
Vasemmalta: kihlakunnansyyttäjä Ulla Oinonen, valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen, kihlakunnansyyttäjä Terhi Heinonen, kihlakunnansyyttäjä
Mirja Seppänen ja syyttäjänsihteeri Kirsi Poutanen.
Päätoimittajalta
Otamme uusia askelia
– myös viestinnässä
T
akana on pari kuukautta viestintäpäällikkönä täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Siirryin tähän tehtävään oikeusministeriön viestintäyksiköstä, jossa päävastuullani oli verkkoviestintä ja sen kehittäminen, mukaan lukien sosiaalinen
media.
Työ VKSV:n mukavassa työyhteisössä on tempaissut mukaansa! Tekemistä minulla, kuten meillä kaikilla, on riittänyt – siitä ovat osaltaan pitäneet huolta useat käynnissä
olevat kehittämishankkeet: Taito, AIPA, Kieku, toimitilahankkeet ja niin edelleen. Moni
hanke on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden aikana.
Toimintaympäristö muuttuu ja luo paineita kehittää ja tehostaa organisaatioiden toimintaa. Yhä useammin tehostamista haetaan digitalisaatiosta. Niin myös meillä.
IPA-hankkeessa luodaan tietojärjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasiat aina vireille tulosta käsittelyyn
ja arkistointiin saakka. AIPAn tavoitteena on lisätä tuottavuutta tehostamalla toimintaa
ja nopeuttamalla asioiden käsittelyä. Samalla tiedonkulku viranomaisten välillä helpottuu. AIPA on etenemässä ensivaiheen käyttöönottoon (ns. nollavaihe). Syyttäjälaitoksessa se tarkoittaa, että summaarisia sakkoasioita aletaan käsitellä AIPAssa loppuvuodesta
2016.
Kieku-hankkeessa puolestaan on kehitetty yksi valtion yhteinen tietojärjestelmä, jossa hoidetaan sekä talous- että henkilöstöhallinnon asiat. Järjestelmän käytön tueksi on
luotu myös yhteiset toimintatavat. Kieku tulee meidän kaikkien oikeushallinnon työntekijöiden käyttöön ensi vuoden lokakuussa. Sen myötä osa nykyisistä järjestelmistä poistuu
käytöstä, mm. henkilöstöportaali Hertta ja työajankirjausjärjestelmä Tarmo. Tietojärjestelmien ja erityisesti niihin liittyvien toimintatapojen uudistuksissa on tärkeää omaksua
uudet tavat tehdä työtä, jotta pystymme ottamaan järjestelmät täysimääräisesti käyttöön.
Digitalisaation lisäksi toimintaa tehostetaan rakenteellisilla uudistuksilla. Syyttäjälaitoksessa tämä työ on jo käynnistynyt, kun selvitysmiehet aloittivat neljän paikallisviraston
mallin selvityksen. Lisäksi ensi vuoden alussa tulee voimaan VKSV:n uusi työjärjestys.
Muutospaineissa on pidettävä huolta myös osaamispääomasta. Syyttäjien osaamisen
ja erikoistumisen taso pyritään turvaamaan Taito-hankkeen avulla.
M
yös viestinnässä on tarkoitus ottaa uusia askelia. Akkusastoori paperilehtenä lakkaa ja ilmestyy ensi vuonna verkossa (+ yksi paperilla). Jo tämän vuoden puolella
alamme hyödyntää sosiaalista mediaa (some) viestinnässämme ja vuoropuhelussa kansalaisten kanssa. Myös syyttäjälaitoksen on oltava läsnä ja osallistuttava siellä, missä meistä ja toiminnastamme keskustellaan. #Valtakunnansyyttäjä @MattiNissinen Twitterissä
jo viestiikin.
Sosiaalisessa mediassa toimimisen tueksi laadimme syyttäjälaitokselle some-etiketin.
Myös sosiaalisessa mediassa meidän tulee toimia arvojemme mukaisesti. Tanskan syyttäjälaitos on omat ohjeensa somessa toimimisesta jo laatinut – tästä lisää sivulla 11.
Jos some tai mikä tahansa muu viestintään liittyvä asia mietityttää, ota yhteyttä. Olen
käytettävissäsi ensi kesään saakka, kunnes Virve Streng palaa näihin hommiin!
Akkusastoori 3/2015
Tanja Lahti
A
3
Syyttäjät koolla Sveitsissä – aiheena
talousrikokset
ja syyttäjien turvallisuus
m
Valtionsyyttäjät Raija Toiviainen ja Ritva Sahavirta, kuvat IAP
Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n konferenssissa olivat aiheina talousrikokset,
korruptio ja rahanpesu. Myös syyttäjien turvallisuus puhutti jälleen. Syyttäjät ovat
viime vuosina joutuneet yhä useammin hyökkäysten kohteeksi. Moni on jopa
menettänyt henkensä työnsä vuoksi.
K
ansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n
vuosikonferenssi pidettiin syyskuussa Zürichissä. VKSV:stä olivat mukana valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sekä valtionsyyttäjät
Raija Toiviainen ja Ritva Sahavirta.
Sveitsissä kun oltiin, aiheeksi oli valittu talousrikokset, korruptio ja rahanpesu – isäntämaan itsensäkin toivomuksesta. Tärkeä aihe oli myös syyttäjien
turvallisuus.
Akkusastoori 3/2015
syyttäjät fyysisten hyökkäysten
kohteena
4
Huoli syyttäjien turvallisuudesta on ollut IAP:ssä
tapetilla jo pitkään. Syyttäjät ovat viime vuosina joutuneet yhä useammin fyysisten hyökkäysten
kohteeksi, ja moni on menettänyt henkensä työssään. Yksi viimeisistä tapauksista oli Egyptin valtakunnansyyttäjä Hesham Barakat, joka tapettiin
terroristisessa hyökkäyksessä. Myös mm. Ugandan,
Hondurasin ja Turkin syyttäjiä on kylmäverisesti
murhattu ammattinsa vuoksi. Tapauksia on valitettavasti muitakin.
On huolestuttavaa, että turvallisuustilanne on
näin huono. Se vaikuttaa jo siihen, saadaanko lakimiehiä syyttäjiksi lainkaan tai ainakaan pysymään
virassa muutamaa vuotta pidempään. Tilanne hor-
juttaa vakavasti valtion kykyä huolehtia oikeusvaltion peruspilareista, joiden ylläpitämisessä syyttäjillä
on keskeinen rooli.
IAP julkistikin konferenssissa vakavan vetoomuksen valtioille, jotta ne huolehtisivat siitä, että
syyttäjät voivat harjoittaa ammattiaan turvallisesti.
Vetoomus on laadittu julistuksen muotoon, ja syyttäjiltä toivotaan allekirjoituksia siihen liittymiseksi.
Suomen delegaatio antoi tukensa julistukselle, kuten teki reilusti yli 200 muutakin kokousedustajaa.
IAP:n julistuksessa muistutetaan YK:n ohjeesta
vuodelta 1990: sen mukaan valtioiden on huolehdittava syyttäjien turvallisuudesta. Samaa vaaditaan
IAP:n vuonna 2008 hyväksymässä syyttäjien turvallisuutta koskevassa julistuksessa.
Talousrikollisuuden haasteita
Kokouksessa käsiteltiin kansainvälisesti ajankohtaisia, talousrikollisuutta koskevia aiheita, kuten verorikoksia, korruptiota ja rahanpesua. Merkillepantavaa oli, että Yhdysvaltain ylin syyttäjäviranomainen
Loretta Lynch piti ennen kokouksen alkua Zürichissä lehdistötilaisuuden, jossa hän yhdessä Sveitsin valtakunnansyyttäjän Michael Lauberin kanssa
ilmoitti, että FIFAn korruptio- ja rahanpesuepäilyjen tutkinta on laajentunut Sveitsissä edelleen. Koti-
usa:n keinoja veromenetyksiä vastaan
Yhdysvalloissa arvioidaan, että veroa jätetään maksamatta vuosittain 40–70 miljardia dollaria. Siellä
vastaus veronmaksuhalukkuuden vähenemiseen on
ollut Sveitsin pankkisalaisuuden murtaminen verorikosten tutkinnassa ja kansainvälisen verotietojen
vaihdon tehostaminen. Vastaavasta tehostamisesta
saadaan nauttia myös Suomessa.
USA:ssa on lisäksi aloitettu uusi Voluntary
Disclosure -ohjelma, joka on sukua Suomessakin valmistellulle syytesuojalainsäädännölle. Ohjelmassa
on ollut jo 50 000 vapaaehtoista, jotka ovat ilmoittaneet Yhdysvaltain verottajalle salaamansa omaisuuden – lähinnä ulkomailla. Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat kuitenkin, ettei heitä kiinnosta
niinkään yksittäisen verovelvollisen salaaman omaisuuden määrä kuin niiden pankkiirien ja asianajajien henkilöllisyys, jotka ovat edistäneet omaisuuden
salaamista. Ohjelmaan pääsy edellyttää erityisesti
näiden henkilöiden paljastamista.
Britanniassa nostetaan runsaasti
syytteitä verorikoksista, kun
ne ennen hoidettiin lähinnä
hallinnollisin sanktioin.
Raija Toiviainen oli syyttäjien ja
yksityisen sektorin yhteistyötä käsitelleen
yleisistunnon puheenjohtaja.
WHISTLER BLOWER -LAKI PALKITSEE
VERORIKOLLISTEN PALJASTAJAT
Yhdysvalloissa on käytössä myös varsin tehokas
whistler blower -lainsäädäntö: se palkitsee ne, jotka paljastavat verorikollisia veroviranomaisille. Toimintaa koordinoiva virasto saa 10 % verottajan kantamista vältetyistä veroista ja whistler blower oman
osuutensa. Kuuluisin esimerkki oli sveitsiläisen pankin palveluksessa ollut amerikkalainen, joka toimitti
amerikkalaisen pankin asiakkaiden tilitiedot USA:n
verottajalle. Whistler blowerin palkkio oli 104 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Edellä kuvatut anglosaksien menetelmät ovat tehokkaita, mutta suomalaisittain osin ongelmallisia.
Ne vaikuttavat kuitenkin myös Suomen lainsäädäntöön, ainakin viiveellä. Hyvä esimerkki on tehokasta katumista koskeva lainsäädäntö. Hallitus kuitenkin perui aivan äskettäin eduskunnalle antamansa
esityksen.
”Raha on ASEITA vaarallisempaa”
Näin totesi Kuwaitin syyttäjälaitoksen kakkosmies,
kun monessa esityksessä oli kuultu käsittämättömän
suurista, rikoksilla saaduista rahasummista sekä siitä, mitä pahaa niillä on saatu aikaan.
Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että rikoshyödyn
pois ottaminen kirpaisee rikoksentekijää ja vaikeuttaa rikollisen uran jatkamista. Moni puhuja
painottikin rikollisten rahalähteiden paljastamisen
Akkusastoori 3/2015
etsintöjä oli tehty alppimajoissa, ja epäiltyjen määrä
oli yhä kasvanut. Tiedämme jo, että esitutkinta on
tavoittanut FIFAn ylimmän johdon.
Talousrikollisuuden lisääntymisestä tärkeissä
globaalin rahoitus- ja sijoitustoiminnan maissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, kertoo se, että verorikosten rikosoikeudellista torjuntaa on niissä tehostettu
uudella tavalla. Esimerkiksi Britanniassa nostetaan
runsaasti syytteitä verorikoksista, kun ne ennen hoidettiin lähinnä hallinnollisin sanktioin.
Sijoitusmarkkinoiden romahdus ja pankkiiriliikkeissä tunnistetut väärinkäytökset ovat myös Britanniassa tehneet verorikoksista yhteiskuntaa vahingoittavia rikoksia. Siellä arvioitiin vuonna 2013
aiheutuneen 14 miljardin punnan arvosta vahinkoa
valtiolle, kun lainmukaiset verot oli jätetty ilmoittamatta. Verohallinto konkretisoi valtion veromenetyksiä ilmoittamalla, kuinka monta uutta sairaalaa
tai koulua vältetyn veron määrällä olisi saatu.
5
Vas. Sveitsin valtakunnansyyttäjä (vks)
Michael Lauber,
Azerbaijanin vks
Zakir Qaralow,
valtionsyyttäjä Raija
Toiviainen, Jamaikan
vks Paula Llewellyn,
Siemens AG:n yhteiskuntavastuujohtaja
Andreas Hoffmann
ja Nestlé S.A:n pääjohtaja Paul Bulke
yleisistunnossa,
jossa käsiteltiin syyttäjien ja yksityisen
Akkusastoori 3/2015
sektorin yhteistyötä.
6
tärkeyttä ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.
Erityisesti tulisi päästä käsiksi rahavirtoihin, jotka
on verhottu lailliseksi liiketoiminnaksi ja joita mafiasuvut usein hallinnoivat.
Ranskan edustaja asetti suuria vaatimuksia tiedustelutoiminnalle ja luetteli nykytekniikan keinoja, joita viranomaisten tulisi käyttää likaisen rahan
jäljittämisessä. Samaa painotti Singaporen edustaja.
Hän totesi, että viranomaisten on kouluttauduttava
ymmärtämään, miten rikolliset ajattelevat yrittäessään kätkeä varojaan. Varsinkin rahoitusjärjestelmän
aukot on tunnistettava.
Singapore oli joitakin vuosia sitten rikollisten suosima rahanvälityspiste, kunnes viranomaiset ryhtyivät systemaattisesti tukkimaan rahoitus- ja
oikeusjärjestelmän aukkoja. Singapore Way tarkoitti kattavien lakien säätämistä, itsenäistä syyttäjä- ja
tuomioistuinlaitosta, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, vahvaa infran valvontaa ja ennen kaikkea tiivistä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.
Nyt Singapore on yksi maailman parhaista valtioista rikollisen rahan paljastamisessa, jäädyttämisessä
ja viranomaisyhteistyössä.
Singapore on yksi maailman
parhaista valtioista rikollisen rahan
paljastamisessa, jäädyttämisessä ja
viranomaisyhteistyössä.
Valtavia rikoksia rahoitusjärjestelmän
keinoin
Britti David Green, petosrikoksia tutkivan viraston
johtaja, kertoi LIBORiin (London Interbank Offered
Rate), päivittäiseen viitekorkoon liittyneestä rikostutkinnasta. LIBORia käytetään ympäri maailmaa
pohjana sopimuksissa, joiden arvo on 300 triljoonaa
Yhdysvaltain dollaria (eli 3 + 14 nollaa tai neljä kertaa koko maailman bkt).
Tutkinnan kohteena oli Japanin jeniin liittynyt
rahamarkkinoiden keinottelu. Manipulaatioporukkaan kuului valuuttakauppiaita 24 pankista ympäri
maailmaa. He lähettivät toisilleen tiettyinä aikoina
salakielisiä sähköposteja, joissa he sopivat valuutan
hinnan ja saivat näin aikaan keinotekoisen hinnanmuodostuksen jenille. Vaikka manipulaation yksikkövaikutus olisi ollut kuinka pieni, lopputuloksena
oli valtava, rahoitusjärjestelmän keinoin tehty rikos.
Viime elokuussa tällaisesta toiminnasta tuomittiin Britanniassa Tom Hayes 14 vuoden vankeuteen. Syyttäjillä ja tutkijoilla oli jutun kanssa ennennäkemättömiä haasteita: pankit olivat haluttomia
avustamaan viranomaisia, ja valuuttakauppiaiden
keskinäinen kommunikaatio oli kätketty salakieliseen, mm. 715 gigatavua käsittävään dataan (n. 70
milj. sähköpostisivua).
Jutussa oli liittymiä moneen valtioon. Hayes oli
työskennellyt Japanissa sveitsiläisessä pankissa, jos-
kontaktit MUIDEN maiden syyttäjiin
välttämättömiä
Myös Britannian pääsyyttäjä Alison Saunders painotti syyttäjien kansainvälistä yhteistyötä. Vuoden 2006 jälkeen syyttäjät ovat menestyksekkäästi
hoitaneet mm. 150 kansainvälistä lahjontajuttua ja
saaneet palautetuksi rikoshyötyä yli 180 miljoonaa
puntaa. Eräät tapauksista ovat liittyneet ns. kolmansiin valtioihin, kuten Nigeriaan ja arabivaltioihin.
Tällöin Britannia on lähettänyt syyttäjiään kyseisiin
maihin tekemään läheistä yhteistyötä paikallisten
viranomaisten kanssa, jotta oikeusapuyhteistyö tehostuisi. Resurssipanostus on koettu pieneksi palautettuun rikoshyötyyn nähden.
Britannia käyttää neuvotteluissa jatkuvasti videota ja skypeä korkean teknologian maiden, kuten USA:n, Kanadan ja Sveitsin kanssa. Saundersin viesti oli, että syyttäjän on pakko olla suorassa
kontaktissa toisen maan syyttäjään, jos mielii hoitaa
kansainvälisen jutun kunnialla.
USA:n rangaistuskäytäntöä
pidetään yleisesti varsin
ankarana. Oikeuskäytännössä
verorikoksista tuomitaan kuitenkin
keskimäärin 23 kuukauden pituisia
vankeusrangaistuksia.
Jos vältetty vero on esim.
30 000–80 000 USD, rangaistus on
15–20 kuukautta vankeutta.
Sveitsi puhdistaa mainettaan
Sveitsiä on kutsuttu diktaattorien likaisen rahan taivaaksi, ja maa on ollut kovan kansainvälisen paineen
kohteena. Tilanne alkoi muuttua, kun Sveitsi vuosia sitten yllättäen jäädytti Filippiinien entisen presidentin Marcosin Sveitsiin tallettamat varat.
Rahanpesulait mahdollistavat hallinnollisen varojen jäädyttämisen siinä tarkoituksessa, että Sveitsi
tai rahojen liikkeeseen liittyvät muut maat selvittävät, liittyykö varojen tallentamiseen jotain rikollista.
Varat ovat jäässä rikosprosessin ajan. Sveitsiin talletettuja varoja on palautettu Filippiineille 680 milj.
Yhdysvaltain dollaria, Nigeriaan 700 milj., Peruun
90 milj., Kazakstaniin 115 milj., Angolaan 40 milj.
jne. Muut jättisummat odottavat palauttamista.
Sveitsi on 15 viime vuoden aikana palauttanut yli
1,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joista 40 miljardia kehitysmaihin. Systeemin varjopuolena on, että
rikoksentekovaltion oikeusjärjestelmä saattaa olla
niin heikko, ettei se kykene hoitamaan asiaa. Tällöin varat on jouduttu vapauttamaan, vaikka näyttöä
rikoksesta on ilmiselvästi ollut. Näin kävi Kongon
presidentin Mobutun tapauksessa. Sveitsi tiukentaa
rahanpesulainsäädäntöään, jotta Mobutun kaltainen
tilanne ei ole enää jatkossa mahdollinen.
OSALLISTU IAP:N webinaareihin
IAP:n uudeksi General Counceliksi valittiin tanskalainen
Rasmus H. Wandall. Elizabeth Howen toimikausi päättyi
Zürichin-konferenssiin.
IAP järjestää jäsenilleen verkkoseminaareja, webinaareja, jotka liittyvät kyberrikoksiin. Osallistuminen on helppoa: ilmoittaudu, ole ruudun äärellä tiettynä aikana ja osallistu kuunnellen ja keskustellen.
Suomestakin on syyttäjiä ollut mukana webinaareissa. Kokemuksista voi kysyä vaikkapa Helsingin
syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjältä KukkaMaaria Kankaalalta. m
Akkusastoori 3/2015
sa hän oli keinotellut jenin kurssilla tehden kauppaa
vuorokaudet ympäriinsä. Juttuun liittyi epäiltyjä eri
puolilta maailmaa.
Kansainvälinen oikeusapuyhteistyö oli avainasemassa näytön saamisen ja syytteen koordinoinnin
onnistumisessa. Kannattaa käydä netissä tutustumassa juttuun tarkemmin.
7
Syyttäjien vankilayö 11.–12.8.2015
Sellissä oli työ- ja yörauha
m
Kihlakunnansyyttäjä Mirja Seppänen, Kuvat Rikosseuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitos kutsui elokuussa toimittajia ja sidosryhmiään viettämään
Unohtumaton yö -vuorokautta Mikkelin remontoituun vankilaan. Myös syyttäjälaitoksen
edustajia oli kutsuttu testaamaan vankilan arkea.
K
Akkusastoori 3/2015
un palasin lomalta, sähköpostissani odotti määräys saapua Mikkelin vankilaan
11.8.2015 klo 14.30. Allekirjoitus oli vankilan johtajan. Sinnehän oli lähdettävä, määräys on
määräys.
Vankilan komealla portilla oli vastassa huumekoira oppipentunsa kanssa. Hännät heiluen ne vetivät vainua saapujista. Vastaanottohuoneessa saimme
vankivaatteet, petivaatteet ja hygieniapakkaukset.
Elektroniikka ja lompakot kerättiin pois. Oman
vaatekassin ja lukemista sai viedä selliin. Olin ottanut iltalukemiseksi seuraavan viikon hovipaperinivaskan – vankilassa saisin ehkä rauhassa perehtyä
8
juttuun. Survoimme paperit vartijan kanssa kassiin.
Normaalisti tässä vaiheessa ollaan Aatamin asussa,
mutta sain sentään pitää vaatteet päälläni.
Sellissä SAA tupakoida
Noin yhdeksänneliöiset, vastaremontoidut sellit eivät paljon poikkea sairaalan yksityishuoneista. Kalusteina ovat sänky, kaappi, pöytätaso ja tuoli, mukavuuksina televisio ja kahvinkeitin. Myös oma vessa
pesualtaineen löytyy. Ovea ei vessassa ole, mutta ei
sinne kuitenkaan näe sellin ovessa olevasta luukusta.
Vartija osoitti minulle myös tuhkakupin siltä varalta, että mieleni tekisi kessutella. Sellitupakointi herätti ”kanssavangeissa” paljon
kysymyksiä ja mietinnän aihetta. Vajaan vuorokauden
vankilassa oltuani ymmärsin kuitenkin, miksi tupakointi selleissä on helpompi sallia kuin kieltää: se on
resurssikysymys.
Ulkoilua oli kaksi tunnin
mittaista pätkää aamuin illoin.
Taustalla Mikkelin vankilan
peruskorjattu osa.
Tilat ovat karut mutta siistit. Kerroksessa on kaksi lukittua
osastoa, joista kumpikin käsittää viisi lukittua selliä. Jokaisessa osastossa on myös yhteistila, joka toimii keittiönä.
Kitaraa saa soittaa perjantaisin
Vankilarutiinit perustuvat tiukasti määriteltyyn aikatauluun. Sellissä oleskellaan paljon. Jos luppoaika kyllästyttää, vanki voi hakea työhön metalli- tai
puupajalle. Tutustuimme siisteihin ja tilaviin pajoihin sekä pajojen taidokkaaseen tuotantoon.
Kaikille pajatyöskentely ei kuulemma sovi – joku
on joskus saanut työuupumuksen kolmen tunnin
työskentelystä. Toisaalta kaikki halukkaat eivät pääse töihin, sillä paikkoja on rajoitetusti.
Pajoissa on tiukat säännöt, eikä mihinkään laitteeseen saa koskea ilman lupaa ja koulutusta. Ulkomaalaisia vankeja varten ei ole tulkkausjärjestelmää,
ja ainakin metallipajalla heille oli osoitettu oma tila,
jossa he tekivät katiskoja.
Eräs vanki soitti meille kitaralla itse tekemänsä kappaleen. Hänelle yksinäisyys vankilassa ei ollut ongelma, sillä hän oli tottunut siviilis
säkin olemaan paljon itsekseen. Sen sijaan
Putsarinvirkaa hoitanut valtakunnansyyttäjä
kattoi aamiaisen.
Akkusastoori 3/2015
Osastoomme nimitettiin ”putsari” ja ”putsarin
apulainen”. Putsarinvirka on ilmeisesti jonkinlainen luottamusvirka, johon kuuluu muun muassa aamiaisen kattaminen osaston vangeille. Iltapala jaetaan selleihinn luukuista. Luukku on niin pieni, ettei
vanki voi vetäistä iltapalaa jakavaa vartijaa sen kautta kaverikseen selliin – niin tapahtui kerran jossakin
elokuvassa. Vangit ruokailevat joko yhteisissä tiloissa, omien osastojensa keittiötiloissa tai selleissään.
Oma selli, oma rauha. Täällä on mahdollisuus keittää kahvit
tai katsoa televisiota.
9
Aamiaisella, vas. VKS Matti Nissinen, vieressä
Länsi-Savon toimittaja Mikko Kääriäinen ja
oik. Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari
Liikanen.
hän ikävöi kitaraansa. Musiikki oli hänelle tapa purkaa tuntemuksiaan, mutta vankilassa hän sai soittaa
kitaraa vain kerran viikossa, perjantaisin. Vaikeinta
hänestä oli epätietoisuus poispääsyn ajankohdasta.
Vanki oli kuullut, että joissakin muissa vankiloissa säännöt eivät ole yhtä tiukat, mutta hänen mielestään Mikkelin vankilassa on ihan hyvät olot. Jos
haluaa puhua esimerkiksi psykologin kanssa, se järjestyy suhteellisen nopeasti, ehkä jopa samana päivänä. Myös papin kanssa pääsee juttelemaan.
Akkusastoori 3/2015
OLISI SIELLÄ VOINUT OLLA PITEMPÄÄNKIN
10
Ulkoilun jälkeen vartijat kysyivät meiltä, ketkä haluavat suihkuteltaviksi. Siinä kulki minun rajani.
Yhteissuihkutteluhetki ei kuulostanut houkuttelevalta, joten päätin sinnitellä kotiin
saakka.
Yö lukitussa sellissä voitti kotiolot kirkkaasti ainakin siinä mielessä, että täällä minua ei herättänyt vuoden ikäinen yövirkku,
vaan sain nukkua kokonaisen yön
putkeen ensimmäistä kertaa yli
vuoteen. Heräsin kuin uudelleen
syntyneenä.
Moni meistä oli sitä mieltä,
että vankilassa olisi voinut olla väInnokkaat koirat tärkeässä tehtävässään, nuuhkimassa "vapautumassa olevaa" valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä
vankilan portilla.
hän pidempäänkin. Siihen hovioikeusjuttuunkin sain perehtyä rauhassa. On
toki vaikea sanoa, miltä tuntuisi, jos ei
tietäisi, milloin pääsee pois.
Lopuksi saimme todistuksen vankilassa vietetystä yöstä. Siinä todettiin ensinnäkin,
että vapauttamisvalmistelut ja laitosjärjestyksen
noudattaminen mahdollistivat pääsyn siviiliin ilman valvontaa. Toiseksi todettiin, ettei vankilassaoloaika oikeuttanut vähennykseen mahdollisesta oikeasti tuomitusta vankeusajasta.
Tuntui hyödylliseltä nähdä itse, mitä vankilassa
tapahtuu, millaista arki suljetussa laitoksessa on ja
miten se poikkeaa avolaitoksesta. Oli kiinnostavaa
kuulla, että vankeusrangaistuksen suorittaminen ei
ole pelkästään sellissä istumista, vaan kuntouttavilla
ohjelmilla on tärkeä rooli.
Kun jatkossa vaadin haastehakemuksen seuraamuskannanottona ehdotonta vankeutta, muistelen
lämmöllä Mikkelin vankilaa ja sen loistavaa henkilökuntaa. m
Köpenhamn 31.8–2.9.2015
Riksåklagarna diskuterade bl.a.
some-etikett
på nordiska riksåklagarmötet
m
Statsåklagare Christer Lundström
D
et danska åklagarväsendet utnyttjar bland annat Twitter för sin informationsverksamhet. Man har utvecklat särskilda etikettsregler för hur
väsendet skall agera i dessa fall. Åklagarväsendet skall däremot inte finnas på Facebook. Det var
danskarnas uttryckliga uppfattning.
Det utspann sig en intressant diskussion, som
klart visade att även åklagarväsendet bör finnas med
där dagens informationsströmmar finns. Samtidigt
konstaterade man att detta ställer krav på enskilda
åklagare.
Åklagarna måste förstå att även då
de uppträder som privatpersoner i socia-
Akkusastoori 3/2015
Skall åklagarmyndigheten delta i diskussionen i det sociala media?
Vad bör man då beakta? Detta var ett tema på det traditionella nordiska
riksåklagarmötet. Riksåklagare Matti Nissinen och statsåklagare Christer Lundström
representerade Finland på mötet.
11
Även åklagarväsendet bör
finnas med där dagens
informationsströmmar finns.
la media kan det påverka deras trovärdighet som
åklagare. Man bör därför tänka sig för vilka åsikter
man framför. Detta är jämförbart med det att en åklagare inte heller privat kan uppföra sig på ett sätt
som äventyrar hennes eller hans trovärdighet som
åklagare.
Akkusastoori 3/2015
Nyttigt UTBYTE av Information
12
Utöver diskussionen om sociala media fick vi en fin
genomgång av vad som hänt inom lagstiftningen i
de olika nordiska länderna. Bland annat fick vi höra
att Sverige fått ny lagstiftning gällande näringsförbud och att svenska polisen skall organiseras som
en enda myndighet på samma sätt som svenska
åklagarväsendet redan är organiserat.
Även Norge omorganiserar polisen. Norge
har fått ny lagstiftning gällande hörande av barn i
förundersökning. Danska delegationen berättade att
man i Danmark ändrat lagstiftningen då det gäller rekrytering av danska medborgare till utländska
väpnade konflikter. Man har även utvidgat användningsområdet för samhällstjänst.
På Island har man inrättat ett särskilt statsadvokatämbete. De jobbar parallellt med de
åklagare som jobbar inom polisen. Till
statsadvokatämbetet kommer de grövsta brotten
medan åklagarna inom polisen tar hand om de övriga brottmålen.
På dagordningen stod ytterligare sexualförbrytelser som sker via internet. Vi fick en översikt av
utvecklingen i de olika länderna. Dessa ärenden har
ökat i alla nordiska länder. Man var allmänt bekym-
Svenska polisen skall organiseras
som en enda myndighet
på samma sätt som
svenska åklagarväsendet
redan är organiserat.
rad över den utveckling internet inneburit för denna
brottskategori och de olika problem som uppstår vid
undersökningen av dessa.
Norskt exempel på EN för tidigt låst
undersökningslinje
Från norsk sida berättade man om en förundersökning som gick snett från början. Det gällde en åtta
år gammal flicka som mist livet.
Förundersökningen utgick från att det var fråga
om självmord. Först i ett mycket sent skede ändrade man undersökningslinje och började undersöka
fallet utgående från att det var fråga om mord. Den
misstänkta var flickans mors nya partner.
Både polis och åklagarmyndigheten fick mycket
stark kritik i pressen och av de övervakande myndigheterna. De har gjort utvärdering av hur man i
fortsättningen kan undvika en motsvarande situation. Detta fall visar än en gång hur viktigt det är att
beakta olika undersökningslinjer och inte för tidigt
låsa sig vid ett enda skenarium.
SkärpTare straffnivåer
i sexualförbrytelser
Ytterligare behandlades på mötet ändring av
straffnivån utgående från straffpraxis. Danska
åklagarväsendet pekade på att man med ett målmedvetet arbete fått ändringar i straffpraxisen gällande vissa sexualförbrytelser. Man upplyste oss om
att i dessa fall hade den allmänna straffnivån under
de senaste åren klart skärpts utan att detta baserade
sig på någon ny lagstiftning.
Från norsk sida pekade man på ett annat fenomen. Där hade lagstiftaren genom uttalanden i
förarbeten velat påverka straffpraxis i skärpande
riktning. I de första fallen hade inte högsta domstolen hörsammat lagstiftarens önskemål utan konstaterat att denna fråga avgörs av domstolen.
I det följande fallet hade man i motiveringen skrivit in mycket detaljerade önskemål om
tillämplig straffnivå. Bland annat hade man skrivit in att på detta brott skall inte tillämpas allmänna strafflindringsgrunder. I ett omröstningsavgörande gällande den senare lagstiftningen hade
högsta domstolen varit hörsam till lagstiftarens
önskemål.
På svenskt initiativ diskuterades även gränslandet mellan juridik och medicin. Vi fick en god inblick i hur exempelvis tillräknelighetsbedömningar
görs i de olika länderna. I Norge är det exempelvis rätten som utser de läkare som utför undersökningen. Det finns även varierande system beträffande det hur man utnyttjar expertmyndigheter i denna bedömning.
Andra frågor som diskuterades var bland annat
kvalitetsarbetet inom åklagarväsendet och den interna tillsynen var föremål för diskussion. Diskussionen gällande dessa frågor som är mycket mångfasetterade var intressant.
Vi beslöt oss för att pröva på
berg- och dalbanan.
Den kanske återspeglar
den senaste tidens utveckling
inom åklagarväsendet
åtminstone beträffande
ekonomin.
Tack för Danmark – nästa gång i Island!
Vi hann även besöka Christiansborg där det danska stortinget verkar. De yttre ramarna för lagstiftningsarbetet ingav aktning och lång tradition.
På kvällen besökte vi Tivoli där vi fick middag.
När vi en gång var där beslöt vi oss för att pröva
på berg- och dalbanan. Den kanske återspeglar den
senaste tidens utveckling inom åklagarväsendet åtminstone beträffande ekonomin.
Danskarna stod för ett sakligt intressant möte
som var till alla delar mycket väl organiserat. Hela
den danska delegationen bjöd verkligen till för att vi
gäster skulle få ett ypperligt möte.
Nästa gång är det Island som står i tur att vara
värd för detta möte. När vi skildes i Köpenhamn
konstaterade vi att vi ser fram emot att få träffas
igen om ett år i Reykjavik. m
Valtakunnansyyttäjä avasi
blogin
intranetissä
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kuulumisia
voi nyt seurata intranetin blogissa. Siinä hän kertoo työhönsä, niin arkeen kuin juhlaan, liittyvistä
asioista. Blogi on koko syyttäjälaitoksen henkilöstön luettavissa.
Blogi on jatkoa Nissisen Päällikön viikot -katsaukselle, jota hän on kirjoittanut säännöllisesti
VKSV:n henkilöstölle sähköpostilla.
"Kirjoitan blogia kansalaisille internetsivuillamme, joten päätin aloittaa blogin myös sisäisessä
viestinnässä. Blogi on vuorovaikutteisempi tapa
kirjoittaa henkilöstölle kuin sähköposti, koska
lukijoilla on mahdollisuus kommentoida tekstiä
verkossa", Nissinen toteaa.
Intrassa blogia kommentoidaan omalla nimellä.
Uusi blogi ilmestyy perjantaisin
Uusi blogiteksti ilmestyy valtakunnansyyttäjän
työtilanteen mukaan joko viikon tai kahden välein, aina perjantai-iltapäivisin. Alussa uudet blogikirjoitukset uutisoidaan, mutta sen jälkeen niitä
voi seurata omatoimisesti Blogit-osiossa: ”Intran
palvelut” (oikealla palstalla) > ”Blogit”. TL
Akkusastoori 3/2015
Många teman
13
Syyttäjälaitoksen kehittäminen
Kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelä:
"Tämäntapaista tilaisuutta
olin kaivannut”
m
Maria Turkia
Kun valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pyysi henkilökuntaa
tuottamaan ideoita syyttäjälaitoksen kehittämiseksi, Mika Mäkelä
ilahtui: ”Kerrankin joku kysyy minulta!”
Henkilöstöltä pyydettiin ideoita
syyttäjälaitoksen kehittämiseksi
Syyttäjälaitoksen koko henkilöstöltä kysyttiin keväällä
ehdotuksia syyttäjälaitoksen kehittämiseksi. Verkkokyselyyn vastasi 31 henkilöä, joista 20 jätti nimensä
palkintojen jakoa varten.
Kehittämisideoissa nousivat esiin tiimityö ja yhden
viraston malli. Lisäksi vastauksissa toivottiin mm. toimivampia it-järjestelmiä ja -ohjelmia, etätyömahdollisuuksia sihteereille, koulutuksen tason säilymistä ja
työhyvinvointia.
Akkusastoori 3/2015
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen päätti palkita kehittämisideoiden esittäjistä yhden, kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelän. Nissisen mukaan Mäkelä oli paneutunut asiaan ja tuottanut jatkopohdintoja varten
paljon innovatiivisia ehdotuksia erityisesti rikosprosessin virtaviivaistamiseksi.
14
Kyselyn tuloksia käsiteltiin lokakuussa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä. Osa ehdotuksista tulee käsiteltäväksi, kun strategisia tavoitteita ryhdytään toteuttamaan. Valtakunnansyyttäjä nosti yhdeksi ensi vuoden
kehittämistavoitteeksi joustavamman menettelyn
sakon vastustamisessa: jatkossa sakon vastustaminen
ei olisi enää sidoksissa rikkomuksen tekopaikkaan ja
kyseiseen syyttäjänvirastoon. Johtoryhmässä pidettiin
tärkeänä myös sitä, että esimies osoittaa arvostusta
myös arjessa ja kiittää hyvin tehdystä työstä. TL
K
ihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelä tietää, että syyttäjän työn varjopuoliin kuuluu kielteisen palautteen kuuntelu työn
ulkopuolella.
”Esimerkiksi kavereiden kanssa kaljalla tai sukujuhlissa moni alkaa ruotia epäkohtia ja ’olemattomia rangaistuksia’. Olen usein vastannut, etten ole
kirjoittanut yhtäkään lakia, eikä kukaan ole minulta koskaan kysynyt, miten näitä asioita voisi hoitaa. Sitten olen liukunut takavasemmalle ja jättänyt
muut sättimään poliitikkoja. Monesti ihmiset eivät
tiedä Suomen oikeusjärjestelmästä tuon taivaallista.”
Mäkelä on työssään vuosien varrella nähnyt epäkohtia, jotka hänen mukaansa aiheutuvat kankeasta
järjestelmästä. Hän on mielessään jo pitkään miettinyt, miten oikeusjärjestelmää voisi kehittää.
Mäkelän
ajatushautomosta syntyi
monenlaista valmista ja
jatkojalostettavaa.
KUVA: PILVI ISOTALUS
Kesäkuussa 2015 valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen palkitsi kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelän LG G Pad 8.0 -tabletilla.
Kaikkien ideoiden kehittelijöiden kesken arvottiin toinenkin, samanlaisen tabletti, ja sen voitti kihlakunnansyyttäjä
”Katutasolla huomaa, miten tämä järjestelmä ei
vain enää toimi niin hyvin kuin pitäisi, ja mitä siitä
seuraa. Ainakin jutturuuhkat paisuvat, rästilistat venyvät ja asioiden hoito pitkittyy ja mutkistuu. Moni
rikos jää selvittämättä jo poliisissa. Ihmiset toki yrittävät parhaansa, mutta työkaluja pitäisi parantaa.”
IDEAT TUOTTIVAT YHÄ UUSIA IDEOITA
Kun sitten valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
pyysi henkilöstöä osallistumaan syyttäjälaitoksen
kehittämiseen, Mika Mäkelä näki tilaisuutensa tulleen. Hän alkoi kirjoittaa ja huomasi jonkin ajan kuluttua, että ideoiden tuottaminen synnytti yhä uusia ideoita – kun kerran sai ”korkin auki”. Tekstiä
kertyi lopulta peräti kuusi sivua, ja olisi sitä tullut
enemmänkin.
”Oli suorastaan riemastuttavaa kirjoittaa suu
puhtaaksi”, hän sanoo.
Idealistalle tuli muun muassa uudenlainen oikeudenkäyntimenettely, jota voitaisiin kutsua vaikka pikamenettelyksi. Virossa sentapainen on jo
käytössä.
”Siinä tekijä tuodaan suoraan käräjäoikeuteen ilman esitutkintaa. Avustajapakko. Syyttäjä lukee poliisin tutkintailmoituksen ja esittää rikosnimikettä,
mutta ei teonkuvausta. Jos teonkuvaus kuitenkin halutaan, niin se olisi vakiofraasi, koko maassa samanlainen. Vain aukkopaikat täytettäisiin. Puheenjohtaja: ’Myönnättekö vai kiistättekö?’ Vastaaja ja avustaja
erikseen: ’Myönnetään, puheenjohtaja.’ Tuomio annettaisiin saman tien."
"Poliisilta säästyisi resursseja, kun ei tarvitsisi tutkia selviä, myönnettyjä ja riidattomia juttuja”,
Mäkelä kuvailee.
Edellä mainitun menettelyn hän yritti yhdistellä
RV-(rangaistusvaatimusmenettely)vastus
tuksen ja sakonmuuntojen kanssa.
Akkusastoori 3/2015
Johanna Hakanen.
15
”Alle 18-vuotiaan sakko
menee ulosottoon, samoihin
velkoihin maksamattomien
laskujen kanssa.
Onko se sitten järkevää?”
”Lisäksi tein ehdotuksia syyteneuvottelun kehittämiseksi. Esimerkiksi vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valittaa tunnustamisoikeudenkäynnissä annetusta tuomiosta hovioikeuteen.
Hakemuksessa pitäisi perustella, miksi tunnustaminen ei ollut oikeellinen.”
Mäkelän mukaan vastaajan avustajan pitäisi aina
saada vastaajan rikosrekisteriote. Turhat kiistot säästyisivät, ja avustaja voisi suunnitella istuntoja yhteistyössä muiden osapuolten kanssa.
”Vastaajan oikeusturva mielestäni edellyttää, että
avustaja tietää, mikä seuraamus olisi tulossa.”
Esityksessään Mäkelä ei ehtinyt ehdottaa, että
myös rikoksen tutkinnanjohtaja saisi epäillyn rikosrekisteriotteen – se suuntaisi tutkintaa nykyistä tehokkaammin, ja rajoituksia voisi ehdottaa enemmän, varsinkin konkurrenssiperusteella.
”Ehdotukseni toisivat suoria rahallisia säästöjä.
Lisäksi säästyisi aikaa ja hermoja.”
Akkusastoori 3/2015
PÄÄNNYÖKYTYKSIÄ ON TULLUT
16
Mäkelän idealistalla oli myös oikeuspoliittisia ehdotuksia rikosoikeuden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi: ”Ulkomaalaisille oma vankila, jotta
he eivät voisi verkottua suomalaisten vankien kanssa. Liivijengiläisille oma vankila ja vielä mieluiten
johtoportaalle ja suoritusportaalle erikseen. Osastot
jengeittäin.”
Lisäksi: ”Alle 18-vuotiaan maksamattomat sakot muunnettaisiin nuorisorangaistukseksi, mutta
ei vankeudeksi edelleenkään. Nykyisin näistä ei tule
mitään seuraamusta. Vakiintuneesti alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista saatua sakkorangaistusta
ei muunneta vankeudeksi, jos siihen tuomittu jättää sakon maksamatta. Varsin usein he myös tietävät
tämän, eivätkä maksa. Sakko menee ulosottoon, samoihin velkoihin maksamattomien laskujen kanssa.
Onko se sitten järkevää?"
”Ja vielä: ”Toinen tahallinen henkirikos olisi kvalifiointiperuste, ja murhasta pääsisi ehdonalaiseen
aikaisintaan 30 vuoden kuluttua.”
”Hyvinvointivaltio on hyvä juttu, mutta se ei
pysty parantamaan kaikkia. Tätä voi kysyä keneltä
tahansa psykologilta tai psykiatrilta”, Mäkelä toteaa.
”Erityisesti psykopaatteja ei nykytiedon mukaan
osata parantaa. Siksi heitä on tutkimustiedon mukaan turha yrittääkään parantaa, vaan eristäminen
olisi paras ratkaisu, valitettavasti."
Osa Mäkelän ideoista syntyi helposti, ikään kuin
oivalluksina, osaa hän oli pohtinut paljon. Joitakin
ajatuksia hän oli jo ennen kilpailua testannut kahvihuoneessa syyttäjien kanssa ja käytävillä avustajien kanssa.
”Varsinkin kuvaamani pikamenettely sai lähes
aina osakseen päännyökytyksiä.”
Osan ideoista Mäkelä oli pitänyt itsellään, varsinkin syyteneuvotteluun liittyvät, koska se on vielä
niin uusi asia. RV-menettelyyn liittyvät ideat syntyivät osana kirjoitusprosessia.
"Ideani toimisivat MYÖS käytännössä"
Mäkelä sanoo, että aluksi kaikkeen pitäisi toki investoida, mutta myöhemmin tulisi säästöjä.
”Olen vakuuttunut siitä, että ideani toimisivat
myös käytännössä. Jos ne toteutetaan, työ helpottuu
ja tehostuu samalla, kun oikeusturva paranee. Justice
delayed is justice denied. Olen oikeasti huolissani siitä, miten tässä käy, jos ja kun rahoitusta leikataan ja
’oikeusturvan takeita’ vielä kiristetään.”
Mäkelän ajatuksia olisi kiinnostavaa päästä toteuttamaan mahdollisimman pian, mutta ne vaatisivat lakimuutoksia. Siksi se ei vielä onnistu.
”Jos saisimme tehostettua ja helpotettua asioiden
hoitamista, se olisi minulle paras palkinto”, syyttäjä
Mäkelä sanoo. m
”Ehdotukseni toisivat
suoria rahallisia säästöjä.
Lisäksi säästyisi
aikaa ja hermoja."
Kuulumisia Eurojustista
Harjoittelijana Haagissa
”Sain nähdä syyttäjän työn
kansainvälisen puolen"
m
Teksti ja kuvat: apulaissyyttäjä Kati Hussu
Kati Hussu inspiroitui työskentelystä Eurojustissa ja toivoo tulevaisuudessa päätyvänsä
kansainvälisiin tehtäviin. Nyt Kati työskentelee Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa Tampereella.
TIEDUSTELUIHIN VASTAAMISTA JA SELVITKSIÄ
Pääsiäisenä 2015 matkustin Haagiin. Täydellinen
kimppakämppä löytyi Scheveningenin alueelta, läheltä kuuluisaa hiekkarantaa. Jaoin asunnon
australialaisen ja ranskalaisen tytön kanssa.
Jokaisella oli oma huone, mutta keittiö, olohuone ja ruokailuhuone olivat yhteiset.
Halusin heti sulautua hollantilaisen pyöräkansan joukkoon, joten hommasin jo ensimmäisellä viikolla oman polkupyörän. Viidelläkymmenellä eurolla sain hienon, sinisen
pyörän, jolla yhdeksän kilometrin työmatka
taittui reilussa puolessa tunnissa.
Ensimmäinen työviikko kului tutustuessa
Eurojustin toimintaan, rakennukseen ja kollegoihin. Työhöni kuului muun muassa kansallisen jäsenen ja asiantuntijajäsenen avustamista ja suomalaisten syyttäjien tiedusteluihin
vastaamista. Tein selvityksiä muiden maiden
osastoille Suomen lainsäädännöstä. Esimerkiksi Viron osastolle laadin muistion tapon ja
murhan rangaistuskäytännöistä Suomessa.
Eurojust edistää EU:n oikeudellista yhteistyötä.
Sen päätavoitteita on järjestäytyneen,
rajat ylittävän rikollisuuden torjunta EU:ssa.
Kuvassa Eurojustin rakennus Haagissa.
Akkusastoori 3/2015
J
oulukuussa 2014 sain iloisen uutisen: minut
oli hyväksytty harjoittelijaksi Eurojustin Suomen-osastolle. Lähtisin seuraavana keväänä
kahdeksi kuukaudeksi Hollantiin.
17
Kuulumisia Eurojustista
Minulla oli mahdollisuus osallistua
Eurojustissa pidettäviin seminaareihin.
Hyödynsin tilaisuuden ja osallistuin merirosvoutta käsittelevään seminaariin.
Sain olla mukana myös koordinaatiokokouksissa. Valitettavasti Suomella ei ollut sellaista harjoitteluni aikana,
mutta seurasin vastaavaa Itävallan järjestämää kokousta. Koordinaatiokokouksissa keskitytään erityisen vakaviin
rikoksiin, kuten ihmiskauppaan ja terrorismiin, sekä suunnitellaan operatiivista
toimintaa.
SOSIAALISTA VAPAA-AJANVIETTOA
Työpäivien jälkeen oli aikaa tutustua
Haagiin. Facebook-ryhmien kautta kaupungista löytyi kavereita, ja myös kämppäkavereiden kautta ystäväpiiri laajeni.
Joka viikko oli ”harjoittelijaoluita”, joissa
oli helppo verkostoitua. Viikonloppuisin
ehdin tehdä pidempiäkin reissuja: tutustuin esimerkiksi Amsterdamiin, Utrechtiin ja Rotterdamiin.
Harjoitteluni ajankohtana Alankomaissa oli paljon juhlapyhiä. Vuoden suurinta tapahtumaa, kuninkaan päivää, vietetään 27.4. Silloin koko kansa
juhlii Alankomaiden kuninkaan syntymäpäivää, pukeutuu oranssiin ja matkustaa Amsterdamiin, jossa
pidetään suurimmat juhlallisuudet. Kaduilla vilisee
väkeä, ja siellä myydään ruokaa ja juomaa. Kanavat
ovat täynnä veneitä, joissa ihmiset juhlivat, ja musiikki soi.
Akkusastoori 3/2015
ilmapiiri oli LÄMMIN
18
Parasta Eurojustissa oli tehdä töitä eri maista tulleiden ihmisten kanssa. Päällimmäisenä jäi mieleen
lämmin ilmapiiri. Pienimmästäkin juhlan aiheesta kutsuttiin ihmisiä omaan työhuoneeseen nauttimaan kakkua tai mentiin porukalla ulos syömään.
Sain nähdä syyttäjän työn kansainvälisen puolen
keikkine haasteineen ja seurata ongelmien ratkomista aitiopaikalla. Toivonkin tulevaisuudessa päätyväni kansainvälisiin tehtäviin – ja ehkä jonain päivänä palaan Eurojustiin. m
Kati Hussu teki pyöräretken Kinderdijkiin, joka on monine
tuulimyllyineen Unescon maailmanperintökohde.
Asunto tyypillisestä hollantilaistalosta löytyi
Facebook-ryhmän kautta.
Komisario Heikki Sandbergin vuosi VKSV:ssä
”Hienoa on ollut
läpinäkyvyys
ja yhteisöllisyys”
m
Maria Turkia
H
elsingin poliisilaitoksen komisario Heikki Sandberg sanoo, että tulo virkamiesvaihtoon Valtakunnansyyttäjänvirastoon
oli hänen helpoin uuden työn aloituksensa ikinä.
Hän tunsi heti olevansa tervetullut. Kaiken ydin oli
hänen mielestään hyvin suunniteltu ja toteutettu
perehdytys.
”Lähes jokaisella työntekijällä oli jokin rooli perehdytyksessä. Samalla sain aina tutustua uuteen ihmiseen. Tämä madalsi alusta alkaen kynnystäni olla
aktiivinen ja ottaa selvää asioista.”
”Minulle avattiin heti kaikki ovet, jotka vain oli
mahdollista avata. Olen saanut osallistua palavereihin, joihin en poliisityössäni pääse mukaan – päälliköiden, johtoryhmän ja syyteasiainyksikön kokouksiin. Hienoa on ollut läpinäkyvyys. Pomotkaan eivät
istu punaisten valojen takana vaan tulevat muiden
joukkoon”, Sandberg toteaa tyytyväisenä.
OPETTAVAINEN VUOSI NÄKÖALAPAIKALLA
Kun Sandberg taannoin kuuli mahdollisuudesta hakeutua vuodeksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon, hänen oma tutkinnanjohtajan työnsä Helsingin poliisilaitoksella oli sopivassa vaiheessa. Irrottautuminen
oli mahdollista, ja katkos sopi pitkään työuraan.
Sandberg tuli VKSV:hen avoimin mielin ja valmiina oppimaan. Hän halusi tarkkailla kaikkea sisältäpäin ja kuunnella tarkasti, jotta saisi pestistään
mahdollisimman paljon irti.
Vuosi näköalapaikalla oli opettavainen, mutta
myös mukavan rento.
"On ollut aikaa perehtyä uusiin lakeihin ja lainvalmisteluasiakirjoihin. Keskustelut asioita tuntevien kanssa ovat syventäneet oppimista", hän kertoo.
”Olen toki tehnyt konkreettisiakin asioita, esimerkiksi käsitellyt kanteluita. Kävin läpi ja analysoin laajan materiaalin, joka liittyy VKSV:n
paikallisvirastoille tekemään kyselyyn tutkintasuunnitelmista. Tean (Kangasniemi) kanssa suunnittelin uuden, lyhyen tutkintasuunnitelmamallin, jonka tarkoituksena on madaltaa tutkintasuunnitelman
tekemisen kynnystä poliisissa. Tutkintasuunnitelmien tarkoituksena on ensisijaisesti viranomaisten yhteistyön lisääminen ja sitä kautta esitutkinnan laadun parantaminen.
KOULUTUSTA JA KONTAKTEJA
Sandbergillä on ollut mahdollisuus myös osallistua
Syyttäjäakatemian koulutukseen, ja hän on hyödyntänyt tilaisuutta.
Akkusastoori 3/2015
Heikki Sandbergille vuosi Valtakunnansyyttäjänvirastossa on tuonut
uusia kontakteja, osaamista ja henkistä pääomaa. ”Monet palapelin palaset
ovat loksahdelleet paikoilleen”, hän sanoo.
19
KUVA: MARIA TURKIA
"Olen voinut täällä rauhassa
rakentaa henkistä pääomaa.
Nyt saan viedä sen mukanani,
ja se on ihan mahtavaa."
VAIHTOPOLIISIN KAKSISUUNTAINEN
ROOLI
Myös Sandbergin osaamista on hyödynnetty syyttäjälaitoksessa. Toukokuisella kolmen
viikon vierailulla Helsingin syyttäjänvirastoon hän vei poliisin näkökulmaa esitutkintayhteistyöhön ja sai vastaavasti itse tutustua
paikallissyyttäjän näkökulmaan.
”Vaikka olen saanut paljon tietotaitoa
työyhteisööni vietäväksi, toivon että minustakin on ollut hyötyä VKSV:lle. Vuoden aikana useat henkilöt ovat tulleet kysymään
neuvoani tai mielipidettäni monenlaisiin asioihin. Olen myös lukuisissa palavereissa ja
keskusteluissa pyrkinyt valottamaan keskustelukumppaneille paikallispoliisin roolia.”
Heikki Sandbergin vuotta Valtakunnansyyttäjänvirastossa ovat värittäneet syyttäjälaitoksen
yt-uhka, VKSV:n organisaatiomuutos ja tuleva
siirtyminen uusiin toimitiloihin.
"Niitä on ollut kiinnostavaa seurata sivusta",
Akkusastoori 3/2015
hän sanoo.
20
”Koulutus on ollut huippujuttu. Esimerkiksi
Tuulin (Eerolainen) luennolla opin kansainvälisistä instrumenteista. Tiedon myötä olen saanut rohkeutta myös käyttää niitä. Nyt pystyn sparraamaan
poliisilaitoksen porukkaa kansainvälisessä yhteistyössä”, Sandberg sanoo.
Vakituiselle työpaikalleen Sandberg vie mukanaan muutakin hyödyllistä.
”Konkreettisinta hyötyä ovat kontaktit. Olen
verkostoitunut syyttäjäpuolella, ja minulla on matala kynnys ottaa tänne yhteyttä. Turhia muodollisuuksia ei tarvita. Monista on tullut kavereitakin.”
VIEMISIKSI hIEMAN YHTEISÖLLISYYTTÄ
Sandbergistä olisi hauskaa viedä myös hieman yhteisöllisyyttä mukanaan poliisiin. Tosin kaikki ei
välttämättä ole sovellettavissa sinne ihan sellaisenaan. VKSV:n pieni työyhteisö mahdollistaa yhteiset kahvihetket, perinteiksi muodostuneet juhlallisuudet ja muut yhteiset kokoontumiset.
Sandberg suhtautui aluksi epäillen VKSV:n vuotuiseen perinteeseen, kiirastorstain munanmaalauskilpailuun. Pääsiäismunien maalaaminen ei välttämättä ole karskien poliisien juttu. Mutta kun kaikki
oli laitettu valmiiksi maalaamista varten – maalit, siveltimet ja munat – ja kun kaikki muut maalasivat
keskittyneinä, osallistumiskynnys madaltui. Lopulta
Sandberg voitti koko kisan.
Hän sanoo jättävänsä haikein mielin mahtavan
porukan, jossa on hyvä henki ja tekemisen meininki.
”Olen voinut täällä rauhassa rakentaa henkistä pääomaa. Nyt saan viedä sen mukanani, ja se on
ihan mahtavaa.” m
Kalastusrikoksessa
voi olla kyse suuristakin
intresseistä
Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Kalastusrikokset ja -rikkomukset ovat rikosprosessissa harvinainen laji.
Harvinaisten rikosten tutkiminen ja niiden merkityksen arvioiminen on usein hankalaa.
Tekoja pitää arvioida omassa rikoslajissaan, ei verrattuna muihin rikoslajeihin.
Kalakantaa on hyödynnettävä
järkevästi
Harvinaisten rikosten tutkiminen ja rikosten merkityksen arvioiminen ei ole aina yksinkertaista. Kriminalisointien tarkoitusta ja niiden suhteellisuutta ei voi
yleensä arvioida pelkän esitutkintamateriaalin perusteella, jos mahdollisessa tutkintapyynnössä ei ole riittävästi selostettu asian taustaa. Tämä pätee kaikkiin
erityislainsäädännöllä säänneltyihin rikoksiin.
Kalastuslain tarkoituksena on, että kalakantaa hyödynnetään järkevästi. On otettava huomioon kalatalouden näkökohdat ja pyrittävä mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. On
vältettävä käyttämästä sellaisia pyydyksiä, laitteita ja
kalastustapoja, jotka tarpeettomasti vahingoittavat
tai tuhoavat kaloja ja vaarantavat kalakannan säilymistä. Yksittäisten tekojen merkitystä voi olla vaikea punnita kylmiltään.
Jotta syyttäjä saisi aikaan kokonaisvaltaisen ja
perustellun ratkaisun, substanssiaiheeseen on perehdyttävä huolellisesti. Jo pelkkä kalastuslain terminologia voi tuottaa vaikeuksia – silakkalitka, vaappu,
jigi, harrilauta jne.
Kalastusrikosta ei pidä automaattisesti
arvioida vähäiseksi
Se, että joitakin menettelyjä käsitellään rikosasioina
vähäisesti, ei saa johtaa siihen, että rikos arvioidaan
vähäiseksi. Toimenpiteistä luopumispäätöksen
vähäisyysperuste on tarkoitettu käytettäväksi niissä
tilanteissa, joissa teko on vähäinen omassa rikoslajissaan – ei verrattuna muihin rikoslajeihin.
Silakkalitka, vaappu,
jigi, harrilauta...
Syyttäjä voi joutua perehtymään
myös kalastusterminologiaan.
Akkusastoori 3/2015
V
arkauksiin, pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin verrattuna kalastusrikokset ja -rikkomukset voivat tuntua varsin vähäisiltä teoilta. Niihin kuuluvat esimerkiksi ravustuksen
aloittaminen hiukan liian aikaisin, usealla vavalla
kalastaminen luvatta tai liian paksulankaisen verkon
käyttäminen.
Kalastusrikoksessa voi kuitenkin olla kyse myös
suuremmista intresseistä. Näin on esimerkiksi silloin, kun kalastetaan luvatta lähes ammattimaisesti
tai pyydetään uhanalaisia kalalajeja.
21
KUVA: MATTI LAHTI
Lisätietoa saa tarvittaessa mm. valvontaviranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä Kalastussäännösten ja
-määräysten noudattamista valvovat poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, kalastuksen valvojat sekä
eräät elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset.
Valtakunnan rajalla olevissa vesissä, Suomen
aluevesillä ja talousvyöhykkeellä kalastusva valvoo myös Tulli. Toimintaa ohjaa maa- ja
metsätalousministeriö.
Akkusastoori 3/2015
Laittomuuksiin kalastuksessa
ei suhtauduta riittävän vakavasti
22
Kalastuksenvalvojien valtakunnallisilla jatkokoulutuspäivillä kesällä 2015 oli esillä muun muassa kalastusrikosten ja -rikkomusten käsittely syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Tilaisuuden puheenvuorot
osoittivat, että lainvastaisiin menettelytapoihin kalastuksessa ei kaikkien mielestä suhtauduta riittävän
vakavasti. Vilkas keskustelu auttoi kuitenkin ymmärtämään, miten eri viranomaisten tehtävät eroavat toisistaan ja millaisia seikkoja joudutaan punnitsemaan, kun ratkaisuja tehdään. m
Lähde: Kalatalouden keskusliiton tiedote www.ahven.
net/v2_tiedostot/396.pdf
Kalastuslaki uudistuu
Uudistettu kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016.
Keskeisiä muutoksia:
– Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu
yhdistetään yhdeksi maksuksi.
– Kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapäin
(rokastus ja mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä ja
madeharalla) kielletään.
– Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella
onginta ja pilkkiminen kielletään. Verkkomäärä
rajoitetaan kahdeksaan kappaleeseen pyyntikuntaa kohden.
Kalastusasetusta valmistellaan paraikaa maa- ja
metsätalousministeriössä.
Tilastotietoa
Vuonna 2012 syyttäjillä oli käsiteltävänään
kaksi kalastusrikosta ja 17 kalastusrikkomusta.
Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat kolme ja 12.
Muina kalastukseen liittyvinä rikosnimikkeinä
voivat tulla kyseeseen rikoslain 48 a luvun 4 §:n
laittoman saaliin kätkeminen ja 28 luvun 10 §:n
luvaton pyynti.
KUVA: MARKKU O. AHONEN
Sulkavan Suursoudut 2015
Kokemuksen
sietämätön keveys
Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi
S
ulkavan Souduista on tullut minulle kesätapahtuma, jonka ympärille muu kesä rakentuu.
Kauan sitten soutuviikonloppu alkoi perjantaina, ja soudimme lauantaina.
Nyt olin mukana seitsemättä kertaa. Viikonloppu alkoi jo torstai-iltapäivänä, ja kotiin palasin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Olen konkari. Kunniakirjassakin lukee erikoissoutumestari. Mitaleja on aikamoinen rivi hyllyssä, vaikka vaatimattomuuttani en ole sitä yleensä
kertonut.
Tai kyllä ovat hyllyssä esillä niin, että kaikki työpaikalla ne huomaavat.
Huoltopäällikkö oli vaihtunut Matleena Sandbergista Liisa Laineeseen. Ihmettelen, mistä löytyy
aina se ihminen, joka keittää ja paistaa perjantaista
sunnuntaihin, sietää ihmisten saamattomuutta, kun
he hilaavat itsensä ruokapöytään panematta tikkua
ristiin tai keksimällä, että kello 15 ei ole nälkä, vaan
ollaankin rannalla ja tullaan, kun sopii.
Tässä artikkelissahan ei parjata ketään, mutta
tietysti voi ihmetellä, millainen on ollut kasvatus,
vai onko sitä ollenkaan annettu eräällekin ammattiyhdistyksen puheenjohtajalle, joka ei pöytään tullut.
Puhumattakaan muista, joita en mainitse nimeltä.
Tai kyllä laitan nimet jutun loppuun.
Akkusastoori 3/2015
m
23
Nyt, kun sitä oltiin niin kokeneita, soutuun suhtautuminenkin oli sellaista ei tässä mitään, kuntoa
on, koko talvi on treenattu soutuspinningissä ja lisäksi salilla.
Suurisuisuus johti siihen, että siirryin kesken
soudun toiseksi tahtiairoksi. Vaan mitäs tuosta, se
puinen, pyllyä pienempi penkki ei enää kauhistuttanut, siihen vain, ja kohtahan tämä on ohi, muutama
tunti ja lite till.
Tai olisi ollut, ellei se yksi nimeltä mainitsematon olisi
ilmoittanut pissahädästä tunnin soudun jälkeen.
Akkusastoori 3/2015
Hädän sietämätön paine
24
Siitä alkoi ilmiö. Pissaiitat pissalla.
Ohjeistus juomisesta oli ja on aina: kahteen tuntiin ennen soutua ei saa juoda. Edellinen päivä ja aamuaikainen juodaan. No, eipä oltu kuunneltu. Mikä
siinä onkin, että kun ryhmälle puhuu, niin aina on
kolme, jotka aktiivisesti eivät kuuntele?
Aika kylmästi kohdeltiin sitä ensimmäistä rakkoaan valittanutta. Perämies Sari Aho heitti äyskärin hätäänsä huutavalle ja sanoi: "K...e siihen!”
Vähän minua hävetti, että miten tällaiseen kohteluun nyt suhtaudutaan, kun toinen on vapaaehtoisesti tullut soutamaan 58 kilometriä kesken kauneinta kesää koitokseen, joka on rankka kenelle
tahansa. Kun ei se äyskärikään ollut edes oikea äyskäri, vaan sellainen Mehukatti-pullosta leikattu viritys, jonka suhteen on tärkeää, että korkki on kierretty kunnolla kiinni.
Mutta taas nähtiin sankarinainen veneessä. Ei
valituksen sanaa, sinne soutuhousujen uumeniin
hän jotenkin sujautti äyskärin ja toimitti asiansa.
Jopa neuvoi muita, että korkkipää on hyvä pitää lahkeessa, muuten kastuu. Muita kiellettiin katsomasta, onhan tunnettua, että kuninkaallisetkin hoitavat
tyhjennysasiansa yksin.
Tai olisi tarkoitus hoitaa, mutta kun se yksi harjoittelija-Sini kihersi äyskäriruljanssia loputtomiin niin
hauskalla tavalla, että koko veneellinen nauroi. Tuli
mieleen värssy Eino Leinon runosta:
Sun naurusi, oi, sitä lemmin ma niin
kuin laulua illan rastaan,
kun aurinko kumpuja kultailee
ja käkönen kukkuvi vastaan.
Sun naurusi päilyvi, päärlyilee,
sun naurusi soi ja helkkää.
Ken kerran sen naurusi kuuli sun,
sen aina se rinnassa välkkää.
Kun yksi oli alkanut puhua asiasta, tuloksena oli
loputon pissakierre: käytiin saaressa, jossa kykötti
paljaspyllyisiä naisia vinksin vonksin vieressään paljaspyllyisiä miehiä, kaikki samalla asialla. Kun hätä
on suuri, ei vieruskaverin sukupuolella ole niin väliä.
Sen vielä kerron, että yhdeltä meidän pojista ei
äyskäriin tekeminen onnistunut, jonkun lukon hän
kehitti luonnollista toimitustaan estämään. Hänen
yritystään ei varmaan auttanut vieressä istuneen
Pia Mäenpään mittaileva katse ja kysymys: ”Voinko
mitenkään auttaa?”
Hartioiden sietämätön leveys
Aina minä niitä hartioita ihailen. Mies on mies, kun
hartiamittaa löytyy, fyysistä tai henkistä. Tämän artikkelin kuvasarjaan otettiin aika monet hartiat. Lukija saa arvata hartioiden omistajat, mutta tyttöjen
kanssa valittiin voittajaksi Pasi Vainio Oulusta.
Pasin hartioilla on vedetty tahtiairona mo
net vuodet. Lisäksi hän on lähes kuusi tuntia
Syyttäjälaitoksen soutajat
alittamassa Hakovirran siltaa.
KUVA: MARKKU O. AHONEN
"Mikä siinä onkin,
että kun ryhmälle puhuu,
niin aina on kolme,
jotka aktiivisesti
eivät kuuntele?"
KUVAT: MARIANNA SEMI
Tai siis hän olisi ollut melkein ruostumaton rautahermo, kunnes sai minut tahtiairoparikseen.
Soutamisen sietämätön riemu
Tämä veneellinen oli hengeltään ihan kummallista sakkia. Ei ole tällaista ennen ollut. Soutuaika oli
erinomainen, ehdimme katsella ympärillemme oikein monta tuntia. Sulkavalaiset sammuttelivat makuuhuoneidensa valoja, kun me vain soudimme ja
nautimme Saimaan pimenevästä yöstä – niin tykkäsivät olla kirkkoveneessä tänä vuonna.
Puheenpulputus ja nauru ei loppunut hetkeksikään. Vielä maalissa, veneestä kavutessa, jäsenten jäykkyyden ja sormien rakkojen, kivun ja kärsimyksen hyökätessä kimppuun jatkui iloinen
puheensorina. Tervetuliaisjuomat käsiin, ja onnittelimme itseämme hienosta ajasta ja mielettömästä
kokemuksesta.
Tai olisi siitä puheensorinasta ollut joitakin sanojakin mukava kuulla, mutta kuulon alenema esti. Perämiehen kannustava huuto yli kuuden tunnin ajan
ämyrillä vahvistettuna, puoli metriä korvasta vei
minut jäseneksi kuulohäiriöisten liittoon.
Rakkauden sietämätön veto
Hyvin on roti pitänyt Sulkavan mökillä, vaikka kesäyössä onkin ollut naisia ja miehiä pari yötä yhdessä. Tällaisia asioita vartenhan on sääntöjä, joita jokainen noudattakoon.
Ei ole yhteissaunoja, vai oliko? Tytöt nukkuvat
päähuvilassa, kun taas pojat uhrautuvat puolijoukkuetelttaan hyttysten seuraksi. Tai saunatupaan, jossa lämpötila on aina noin 50 astetta.
Tai olisi se puolijoukkueteltta ollut nytkin, mutta kun
minun piti se hankkia ja paikalle kuljettaa, enkä sitten jaksanut. Hyvin tuntuivat paikkansa ilman telttaakin löytävän.
Yöllä heräsin ääniin. Saunomisen ja... no, vihtomisen? ääniin. Jotkut olivat keksineet, että on meillä
perinteisen rantasaunan lisäksi vielä sähkösaunakin,
jonka lauteet olivat linnuntietä sellaisen 30 senttimetrin päässä minun tyynyllä lepäävästä päästäni.
Eikä se hirsiseinä ole mikään äänieriste.
Vaan mikä on ihmisen valvoessa, ruumis raukeana, Eino Leinon runonkappaleita tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa muisteltuna, seinäntakaisia
ääniä kuunnellessa:
Akkusastoori 3/2015
sietänyt vieressään istuvaa toista tahtiairoa uskomattoman kärsivällisesti ja kuunnellut takana olevien erisisältöisiä kommentteja. En nyt tähän hätään kykene toista niin rautaista jäähermoäijää
nimeämään.
25
Airot eivät tahtoneet pysyä yhdensuuntaisina, mikä tarkoittaa vain,
että ohjeita ei kuunneltu. Aika oli
senmukainen. Hauskaa oli silti
KUVA: LIISA LAINE
koko matkan!
Suomen mestaruuden voittamisen
sietämätön helppous
Nuoruus ompi lemmenaikaa
eikä mitään muuta
Tuota kaikkein huutavan ma
kuulen yhtäsuuta
Se on totta nuoruudessa
Rinnan tunteet riehuu
Sydän sykkää, suonet tykkii
Veri kiivas kiehuu
Posket kiusankappaleet
alkaa heti hohtaa
kun vain milloin pojan nuoren
punaposken kohtaa.
Aamukin valkeni. Kun kerroin yöllisistä havainnoistani, sain kuulla olevani kateellinen.
Kaikkeen tottuu. Siihenkin, että lähdin katsomaan,
miten Harri Alalahden joukkue, Suupohjan Soutajat, otti taas mestaruuden. Kyllä minä niin ylpeä
olin: taas meidän syyttäjämme oli palkintopallilla,
ainahan se, ainahan ne, tämmösiä me olemme,
voittajia.
Voittajia olivat myös vuorosoutajat Heli Vesaaja ja Tiina Karppinen. Voittivat sarjansa kevyesti ja
saivat hienot palkinnot.
Tai siis hienot ja hienot, jos nyt tykkää Marimekon
kylpytakista ja pyyhkeistä.
Matti Nissinen ja Erkki Huhtalakin soutivat
vuorosoudussa kiitettävän suorituksen. Keli oli perjantaisesta kirkkovenesoudun tyynestä, aurinkoisesta säästä vaihtunut kovaan tuuleen ja sateeseen, joka
aiheutti jopa äyskäröintitarvetta keskellä selkää. Jos
pitää olla paineensietokykyä valtakunnansyyttäjällä
ja huume-erikoissyyttäjällä, niin tämän vuoden soudulla he osoittivat sellaista heissä olevan.
26
Niin, taas tehtiin minun heinäkuisesta viikonlopustani unohtumaton ja keveä. Kiitos kaikille hyvästä joukkuehengestä ja panostuksesta historialliseen
ennätysaikaan! Aika sissejä olitte loppuun asti, ikävä
jäi taas. Ei soutujoukkueessa ollut kuin uskomattoman hienoja persoonia. m
KUVA: MARIANNA SEMI
Akkusastoori 3/2015
Elämisen sietämätön keveys
Matti Nissinen luovutti Liisa Laineelle virastoja kiertävän
norsusoutaja-palkinnon, jonka tällä kertaa sai Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto monivuotisesta osallistumisesta.
Onneksi tästä vuodesta tulee viime vuosi,
sitten tulee uusi vuosi, jota seuraa vuosi 2016,
jolloin soudamme jälleen!
Seuratkaa ilmoituksia Akkusastoorissa –
jo nyt voi ilmoittautua Liisa Laineelle
Länsi-Uudellemaalle.
EJTN:n vaihto-ohjelman vierailu
28.9.–9.10.2015
m
KUVA: MARIA TURKIA
Euroopan syyttäjiä
vierailulla
Maria Turkia
S
uomen oikeusjärjestelmä kiinnosti ranskalaista syyttäjää Marion Brulez'ta ja romanialaista
syyttäjää Adrian Mihaita. He saapuivat syyskuun
lopulla maahamme vierailulle, joka kuului EJTN:n
(European Judicial Training Network) vaihto-ohjelmaan. Brulez työskentelee Reimsin tuomioistuimessa ja Mihai Timisoaran syyttäjänvirastossa.
VKSV:ssä Brulez ja Mihai perehtyivät mm. syyteasiainyksikköön, kansainväliseen yksikköön, poliisirikosasioihin ja syyttäjäkoulutukseen. Syyttäjälaitoksen lisäksi tiiviiseen kaksiviikkoiseen mahtui
tutustumista mm. oikeusministeriöön, useisiin tuomioistuimiin, Ihmisoikeuskeskukseen, Suomenlin-
nan avovankilaan ja keskusrikospoliisiin. Molemmat
syyttäjät olivat tyytyväisiä vaihtelevaan ohjelmaan ja
kiinnostaviin keskusteluihin.
Jos käyntikohteisiin jotain olisi voinut lisätä niin
ihan tavallisen vankilan. Suomenlinnan avovankila
vaikutti heistä aivan liian hyvältä ollakseen esimerkki suomalaisesta perusvankilasta.
Molemmat olivat muutenkin kiinnostuneita Suomesta. He ehtivät tutustua ainakin Porvoon
vanhaan kaupunkiin, ja Adrian Mihai teki viikonloppumatkan Rovaniemelle toiveenaan nähdä revontulet. Marion Brulez käytti tilaisuutta hyväkseen
ja pistäytyi viikonloppuna Tallinnassa. m
Tuula Kallio hyvillä mielin eläkkeelle
Vielä hetki tutussa työhuoneessa.
Tuula Kallio etualalla vasemmalla mm. VKSV:n johdon kanssa.
Akkusastoori 3/2015
KUVAT: ESKO MIETTINEN
Hallintosihteeri Tuula Kallion eläkkeelle lähtöä juhlistettiin lahjoin ja puhein mukavissa
tunnelmissa Helsingin syyttäjänvirastossa 29.10.2015. Valoisaksi, tunnolliseksi ja
ammattitaitoiseksi luonnehdittu Tuula ehti palvella syyttäjälaitosta reilusti yli 30 vuotta.
27
Ajankohtaista
Kirjaesittely
m
Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson
Pasi Pölönen –
Antti Tapanila:
Todistelu
oikeudenkäynnissä
Käsikirjamainen teos antaa työkaluja haasteellisiin lainkäyttötilanteisiin
todistelussa. Se selventää oikeudenkäynnin toimijoiden roolijakoa todistelussa ja sitä, miten kunkin kannattaa toimia omassa roolissaan. Paras
lopputulos syntyy, kun roolijako on
selkeä ja kaikki ymmärtävät omat
tehtävänsä ja tavoitteensa.
Todistelusta on mahdollista saada
ehjä kokonaisuus ja saavuttaa todistelun tavoitteet. Keinoina esitetään
oikeudenkäynnin osapuolten osaa-
Päälliköiden
koulutus- ja
neuvottelupäivä 27.11.
Akkusastoori 3/2015
Virastojen päälliköiden koulutus- ja
neuvottelupäivä (ent. päälliköiden
kokous) järjestetään 27. marraskuuta
Helsingissä.
28
Kokouksessa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten Kieku- ja Taitohankkeita sekä syyttäjälaitoksen
yhteistä tulostavoiteasiakirjaa 2016–
2019 ja strategiakarttaa. Tilaisuudessa on esillä myös neljän viraston mallin selvitystyö, josta kuullaan johtavia
kihlakunnansyyttäjiä ja apulaispäälliköitä. Lisäksi Poliisihallituksen edustaja esittelee Tutkinnanjohtaminen,
laatu ja syyttäjäyhteistyö -kyselyn
tuloksia.
misen tukemista, lain soveltamisvalmiuden kehittämistä sekä sitoutumista lainmukaisiin ja optimaalisiin
menettelytapoihin.
Teoksessa on seitsemän osiota. Todistelua ohjaavat periaatteet -osio
esittelee todistelun ulkoiseen kulkuun vaikuttavia periaatteita. Näytön
arviointi käy läpi perinteisiä todistusteorioita ja niiden haastajia. Todistelun yleisissä kysymyksissä selvitetään näyttötaakkaa, todisteiden
hankkimisen työnjakoa ja todistelun
rajoittamista. Todistelumenettelyssä
ovat teemoina mm. todistelu pääkäsittelyn ulkopuolella ja vastaisuuden
varalta. Todistamis- ja hyödyntämiskielloissa käydään läpi mm. hyödyntämiskiellon käsitettä ja suhdetta
Päälliköiden koulutus- ja neuvottelupäiviä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kevään tilaisuus painottuu työhyvinvointiin.
Syyttäjägolfin
parhaat
Syyttäjägolf 2015 käytiin elokuun 28.
päivänä Lakiston kentällä Espoossa. Aamun tasaisessa tihkusateessa
kentälle starttasi 11 pelaajaa. Sade
hellitti vasta viimeisillä väylillä.
Tiukan kisan voitto meni järjestävän
seuran, Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston Jani Jukalle tuloksella 33 bp.
Toiseksi tuli Seija Lehtonen LänsiSuomen virastosta tuloksella 32 bp.
todistamiskieltoon. Todistuskeinoissa käsitellään mm. tunnustamista ja
asiantuntijan kuulemista.
Kirjassa esitellään myös rikosprosessissa vaikuttavat periaatteet, joilla pyritään turvaamaan syytetyn asemaa.
ISBN 978-951-885-393-3
Tietosanoma, Helsinki 2015, 496 s.
Seijalla oli paras nettolyöntimäärä, 93
lyöntiä. Kolmanneksi tuli Helsingin
Jouni Peräinen myös 32 bogipisteellä. Peräinen voitti myös "lähimmäs
lippua"-kisan. Pisimmän avauksen räväytti Helsingin Harri Tiesmaa.
Palkinnot jakoi perinteisesti emeritus
valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki.
Vuoden 2016 kisa
pelataan jo kesäkuun
ensimmäisenä
perjantaina. Suuntana
on Länsi-Suomi.
Ajankohtaista
Tulossa
Oikeuslaitospäivä 11.3.2016
Helsingin messukeskus
Neljännen Oikeuslaitospäivän teemana ensi vuonna on ”Sopiiko sovittelu?” Puhujaksi on lupautunut muun
muassa presidentti Martti Ahtisaari.
Puheenvuoronsa lisäksi presidentti
Ahtisaari keskustelee kansanedustaja
Pekka Haaviston kanssa sovittelusta kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
Keskustelua johtaa kansliapäällikkö
Tiina Astola.
Oikeuslaitospäivän järjestävät oikeusministeriö, Suomen Tuomariliitto
ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto, Julkiset Oikeusavustajat ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit ry.
Järjestelytoimikunta ilmoittaa Oikeuslaitospäivän tarkemman ohjelman ja puhujat myöhemmin – seuraa
ilmoittelua ja varaa päivä kalenteristasi jo nyt!
KUVA: MARKKU FREDMAN
Oikeuslaitospäivä tarjoaa
hyvän
tilaisuuden
verkostoitua.
Kuva vuoden
2010 tilaisuudesta.
På kommande
Rättsväsendedagen 11.3.2016
Temat för den fjärde Rättsväsendedagen är ”Lämpar sig medling?” President Martti Ahtisaari med fler har
lovat ställa upp som talare. Utöver
sitt anförande diskuterar president
Ahtisaari om medling i internationell
krishantering med riksdagsledamoten Pekka Haavisto under ledning
av kanslichef Tiina Astola.
Rättsväsendedagen ordnas av justitieministeriet, Finlands Domarförbund r.f., Finlands Åklagarförbund r.f.,
Finlands Advokatförbund, Offentliga
rättsbiträden r.f. och Finlands Häradsfogdar r.f.
Organisationskommittén för Rättsväsendedagen ger senare närmare
information om programmet och
om talarna – följ annonseringen och
boka redan nu dagen i din kalender!
Akkusastoori 3/2015
Mässcentrum i Helsingfors
29
Nimitykset
Helsingin syyttäjänvirasto
Virpi Niemelä kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.10.2015
Nina Nyman kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015
Elisabeth Stenman-Haltia kihlakunnansyyttäjän S12virkaan 1.10.2015
Mari Mattila ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.1.2016–30.9.2019 (Piia Vottosen sijaisuus)
Matleena Laakso ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.10.2015–31.8.2017 (Tero Kekin sijaisuus)
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
Hanna Puhakka kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.3.2016
Tarmo Tanner kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.1.2016
Nea Hiltula ma. apulaissyyttäjän virkasuhteeseen
1.7.–31.12.2015
Niina Keinänen ma. syyttäjänsihteerin Y9virkasuhteeseen 1.9.2015–28.2.2016
Mia Nurmi ma. syyttäjänsihteerin/harjoittelijan Y7virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2015
Taru Peippo korkeakouluharjoittelijaksi ma. Y7virkasuhteeseen 1.6.–31.8.2015
Emilia Saloranta syyttäjänsihteerin/harjoittelijan ma.
Y7-virkasuhteeseen (50 %) 1.9.–31.12.2015
Laura Kiiski määräaikaiseen ma. syyttäjänsihteerin/
harjoittelijan Y7-virkasuhteeseen (50 %) 1.9.–31.12.2015
Tehtävään määräys: syyttäjänsihteeri Riitta Ruostelammi syyttäjänsihteerien (Vantaa) yksikkövastaavan (tiiminvetäjä) tehtävään ajaksi 1.1.2016–31.12.2016.
Salpausselän syyttäjänvirasto
Käräjätuomari Anne Åstedt kihlakunnansyyttäjän S12virkaan 1.1.2016
Akkusastoori 3/2015
Länsi-Suomen syyttäjänvirasto
30
Tapio Viitanen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.10.2015
Paula Pajula ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.9.2015–31.8.2016
Outi Ketola ma. kihlakunnansyyttäjän S12virkasuhteeseen 1.9.–30.6.2016
Niina Merivirta ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.2015–30.9.2016
Venla Stång ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.2015–31.8.2016
Ville Niiniviita ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2015.
Maikki Peltonen ma. syyttäjänsihteerin virkasuhteeseen
1.8.–30.9.2015
Riikka Siltanen oikeustradenomin harjoitteluun
1.9.–30.11.2015
Oulun syyttäjänvirasto
Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän ma. virkaan 1.7.–
31.12.2015
Sisä-Suomen syyttäjänvirasto
Timo Partanen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.8.2015
Miia Marttila kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2016
Pasi Vainio kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015
Minna Pilviö apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen
1.6.–30.11.2015
Anna Halonen apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen
1.7.–31.12.2015
Kati Hussu apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen
1.8.2015–31.1.2016
Pohjanmaan syyttäjänvirasto
Jaana Nyrhinen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan
1.10.2015
Rebecka Frände ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 18.6.–18.10.2015
Itä-Suomen syyttäjänvirasto
Anne Miettinen kihlakunnansyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2015
Juha Aarnio apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen
1.5.–31.10.2015
Juha Määttä apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen
1.8.–31.1.2016
Eurojust
Piia Vottonen valtionsyyttäjäksi (Suomen kansallinen
jäsen Eurojust-yksikössä) 1.8.2015–31.7.2019
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Oikeusministeriön verkkopäätoimittaja Tanja Lahti
VKSV:n ma. viestintäpäälliköksi 1.9.2015–31.7.2016
Virkavapaudet
Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Sari Aho 1.11.2015–
30.4.2019, jonka ajan hän työskentelee OM:n pääluottamusmiehen määräaikaisessa virkasuhteessa.
Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin
1.11.2015–31.12.2016, jonka ajan hän työskentelee neuvottelevana virkamiehenä OM:n kriminaalipoliittisen
osaston syyttäjä- ja rikosseuraamusyksikössä.
Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Juho Lehtimäki
28.9.2015–31.1.2016
Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Mikael Lohse
1.1.–31.3.2016
Länsi-Suomen Kihlakunnansyyttäjä Teijo Lehikoinen
5.10.2015–30.9.2016
Länsi-Suomen kihlakunnansyyttäjä Tuomas Oja
2.9.2015–1.9.2016
Pohjanmaan kihlakunnansyyttäjä Timo Hannula
18.6.–18.10.2015
Lakivaliokunta tutustui syyttäjälaitoksen
ajankohtaisasiin asioihin
m
Maria Turkia
Eduskunnan lakivaliokunta vieraili Valtakunnansyyttäjänvirastossa 22.10.2015 valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen
kutsusta. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa
syyttäjälaitosta koskevista ajankohtaisista aiheista ja
toimintaympäristön muutoksista. Mukana oli VKSV:n
johdon ja yksiköiden päälliköiden lisäksi kihlakunnansyyttäjä Sari Aho Syyttäjäyhdistyksen edustajana.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen ja kansanedustaja
Laura Huhtasaari
Kansanedustajat Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala
Kansanedustaja Sanna Marin
Kansanedustajat Mikko Kärnä ja Katri Kulmuni
Akkusastoori 3/2015
Valiokuntaneuvokset Marja Tuokila ja Mikko Monto
31
Tiedotus
tiedotus.vksv@oikeus.fi
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 25.11.2015