Oulussa osataan panna töpinäksi

Kevät 2012
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Mari-Leena Talvitie
Oulussa osataan
panna töpinäksi
Huoneenrakentamisesta
kaikki alkoi
Porvoon Taidetehdas
avautuu yleisölle
Torikeskus tuo vilskettä
Valkeakoskelle
Lasten Yrityskylä
Logomossa
Kehittyvä
seitsemänkymppinen
H
artela-konsernin 70. toimintavuosi lähestyy puoliväliä
tilanteessa, jossa sekä kotimainen että globaali suhdannenäkymä on varsin sumea.
Hartelalla on erinomaista näyttöä selviytymisestä
rakennusalaa koetelleista suhdannekuopista. Tästä voi kiittää
pitkäjänteisyyttä niin omistajan toiminnassa kuin yrityksen
johtamisessa ja hankekehityksessä, mutta myös koko henkilöstön
sitoutuneisuutta, joka on leimallisen korkealla tasolla. Näitä
kaikkia tarvitaan varmasti myös tulevina vuosina, sillä Hartelan toiminta-alueilla suhdanteet vaihtelevat todennäköisesti jopa
aiempaa epäsäännöllisemmin.
Tässä lehdessä esitellään otos Hartelan hankkeita, kuten
Porvoon Taidetehdas. Jokaisen hankkeen taustalla on usean vuoden pitkäjänteinen hankekehitystyö ja jokaista kohden useampi
kuin yksi muu hankeaihio on tullut karsituksi – vain parhaat hankkeet etenevät. Toisaalta elinkelpoiset hankkeet, kuten esimerkiksi
Valkeakosken Torikeskus, rakentuvat ja menestyvät myös nykyisinä
suhdanne-epävarmoina aikoina.
Hartela-konserni on valtakunnallinen toimija, joka on
vuodesta 2005 lähtien vaikuttanut myös Oulussa. Tässä lehdessä
esiteltävä Oulun Lasarentinväylä-hanke on myös seutukunnallisesti hyvin merkittävä, ja konsernin pohjoisen painopisteen
vahvistuminen osoittaa osaltaan myös, että 70-vuotias Hartela
kasvaa ja kehittyy edelleen.
Hyviä lukuhetkiä!
Jaakko Taivalkoski
Toimitusjohtaja
Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy
2
4
Porvoon Taidetehdas
avaa ovensa
6
Pohjoisen investoinnit
kasvattavat nuorten Oulua
8
Lasaretinväylälle kansainvälistä
elämää
10
Torikeskus vauhdittaa
Valkeakosken kasvua
12
Huoneenrakentamisesta
kaikki alkoi
13
Elämyksellisyyttä ja räätälöintiä
rakentamiseen
14
Logomossa lapset tutustuvat
työ- ja yrityselämään
Kevät 2012
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Mari-Leena Talvitie
Oulussa osataan
panna töpinäksi
Huoneenrakentamisesta
kaikki alkoi
Porvoon Taidetehdas
avautuu yleisölle
Torikeskus tuo vilskettä
Valkeakoskelle
Lasten yrityskylä
Logomossa
HARTELA kevät 2012. JULKAISIJA Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2,
PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi
PÄÄTOIMITTAJA Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto
Princeps Oy, info@princeps.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin
ULKOASU Sanna Moisio KANNEN KUVA Hanna Poropudas
ISSN 1796-4733 PAINO Finepress Oy
Itellan logistiikkakeskuksen
rakentaminen etenee
Itellan uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen on alkanut Lahden Pennalassa. Hallilla
on pituutta 548 metriä ja leveyttä 122 metriä.
Johtaja Jukka Pyykkö Itella Logistiikasta kertoi
peruskiven muuraustilaisuudessa, että rakennukseen tulee lastauslaitureita kaikkiaan 64,
lavapaikkoja 75.000 ja riippuvarastoa vaatteille
23 kilometriä. Halliin mahtuisi 10 jalkapallokenttää tai 393 tenniskenttää.
Lahden keskustaan kerrostalo
Lahdessa Radiomäen ja kaupungintalon
naapuriin rakennetaan kerrostalokohde
Asunto Oy Lahden Eliel. Lähellä ovat sekä
keskustan palvelut että rautatieaseman
tarjoamat monipuoliset liikenneyhteydet.
Eliel Saarisen suunnitteleman kaupungintalon läheisyys asettaa omat laadulliset
kriteerinsä uudisrakennuksen julkisivulle.
Asunnot valmistuvat vuoden 2013 loppuun
mennessä.
Asuntoja Helsingin
Lauttasaareen
Lauttasaaren merelliseen ympäristöön
rakennetaan Asunto Oy Helsingin
Kuunari. Yhtiö koostuu kolmesta pistetalosta, joissa asunnot ovat kooltaan
46–104 m2, sekä pihakannen alle
sijoittuvasta autohallista.
Oulun keskustaan nousee
uusi kerrostalo
Asunto Oy Oulun Aleksanterinkatu 67:n on rakentaminen on
aloitettu Hollihaan puiston läheisyyteen. Kohde on HartelaForum Oy:n historian suurimpia
asuinkerrostalohankkeita, ja se
valmistuu elokuussa 2013.
Tampereen Ratinaan neljäs talo
Tampereen Ratinanrannassa Pyhäjärven rannalla on aloitettu neljännen ja samalla viimeisen taloyhtiön As Oy Ratinantammen
rakennustyöt. Asuntoyhtiöön
tulee 43 modernia kaupunkiasuntoa. Kohde valmistuu tammikuussa 2013.
Lasse Johanssonista
hallituksen puheenjohtaja
Rakennusosakeyhtiö Hartelan pitkäaikainen
toimitusjohtaja DI Lasse Johansson (64)
siirtyy konsernirakenteen uudistumisen
myötä Hartela-konsernin emoyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.
Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtajaksi on 1.5.2012 alkaen nimitetty DI,
eMBA Jaakko Taivalkoski (39). Aiemmin
Jaakko Taivalkoski on toiminut Lemminkäinen Talo Oy:ssä toimitilarakentamisen
johtajana. Hartela-konsernissa Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimialuetta ovat EteläSuomi, Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa.
HARTELA
2012
3
TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN
Porvoon Taidetehdas avaa ovensa
– TAITEEN, VIIHTEEN JA YRITYSMAAILMAN KOHTAUSPAIKKA
Dahlqvist on ollut Porvoon kaupungin ja Taidetehtaan säätiön edustajana mukana hankkeessa sen alusta
lähtien eli vuodesta 2007, jolloin järjestettiin suunnittelukilpailu ja hankkeen toteuttajiksi valittiin kehittäjäryhmä Lars Project GmbH, Arkkitehdit Arrak Oy
ja Rakennusosakeyhtiö Hartela.
Yhteistyöllä toimivia ratkaisuja
– Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen kulttuuri- tai taidetarjontaamme, kutsuu
toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist.
P
orvoon Taidetehtaan peruskorjaustyöt ovat
valmistuneet. Avajaisia juhlitaan 13.−20.5.2012,
jolloin yleisölle järjestetään opastettuja kierroksia ja erilaista ohjelmaa on joka päivä
aamusta iltaan.
− Taidetehtaalla taide, viihde ja yritysmaailma
kohtaavat ennennäkemättömällä tavalla ja vanha tehdasmiljöö tarjoaa puitteet elämykselliseen vapaa-ajan
viettoon kaikenikäiselle yleisölle, lupaa Taidetehtaan
toiminnasta vastaava Porvoo Event Factory Oy:n
toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist.
4
Dahlqvist on tyytyväinen, kun Taidetehtaan korjaustyöt viimein valmistuvat ja yleisö pääsee nauttimaan
sen monipuolisesta tarjonnasta.
– Matkan varrella on istuttu monen monta palaveria mm. pääarkkitehti Hannu Kiiskilän ja Hartelan
tuotantojohtaja Matti-Pekka Jalosen kanssa ja mietitty talon toimintoja, rakenteita, tilajärjestelyjä ja värimaailmoja.Yhteinen sävel on aina löytynyt, ja käyttäjän
edustajana olen päässyt vaikuttamaan tilaratkaisuihin
jo alkumetreiltä lähtien.
− Rakennustyömaa on tullut tutuksi, sillä työhuoneeni on ollut yhdessä työmaaparakissa. Rakentajat ovat kohteliasta porukkaa, ja täytyy oikein ihailla,
kuinka siistinä työmaa on pidetty.
Vanhasta tehdasrakennuksesta on säilytetty kaksi
siipeä ja lisäksi on rakennettu yksi uusi siipi. Taidetehtaan avarien tilojen värimaailma on valkoista,
harmaata ja punaista. Lattiat ovat harmaata betonia,
seinät osittain valkoista betonia ja osittain punaista
tiiliseinää. − Jatkossa lisää väriä seinille tuovat lukuisat
taideteokset, Dahlqvist kertoo. Ulkoapäin rakennus
näyttää edelleen hyvin tehdasmaiselta korkeine, kauas
näkyvine piippuineen.
Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva
Taidetehdas on alueen viimeinen tehdasrakennus, jonka kohtalosta kiisteltiin pitkään. Länsiranta oli aikanaan useine tehtaineen Porvoon merkittävä työssäkäyntialue, ja Porvoon vanhasta keskustasta tultiin
käsikäyttöisellä lossilla joen yli. Moni porvoolainen muistaa edelleen yksityiskohtia
Taidetehtaan aiemmasta elämästä. Tehtaan
tiloissa on toiminut mm. hevosenkenkätehdas, vaneritehdas, mekaaninen verstas ja
traktoritehdas, ja viimeiseksi rakennuksessa
valmistettiin Fiskarsin traktorinosia.
Työhuoneita taiteilijoille
Taidetehdas toimi jo ennen korjaustöitä taitelijoiden työtiloina, ja suurelle yleisölle rakennus tuli tutuksi Avantista! Suvisoitosta ja
perinteisistä joulumarkkinoista.
Korjaustöiden aikana evakossa olleet
taiteilijat ovat nyt muuttaneet takaisin ja
uusiakin taiteilijoita on tullut.Taidetehtaan
yläkerrasta on vuokrattu työtilat noin 40:lle
eri alojen taitelijalle: taidemaalareille, keramiikkataiteilijoille, näyttelijöille, graafikoille, digitaiteilijoille, arkkitehdeille jne.
Rakennuksen vakinaisia toimijoita ovat
yksityinen, noin 700 oppilaan tanssikoulu,
kaupungin taidepaja, vaihtuva taidenäyttely
ja taidelainaamo, kaupungin matkailutoimisto, kahvila ja tapahtumien lipunmyynti.
Tiloja kulttuuriesityksille ja
bisnekselle
Avanti-kamariorkesterin mukaan nimetty
konserttisali nousevine katsomoineen tarjoaa akustisesti huipputasoiset puitteet. Susanne Dahlqvist kertoo, että uusi konserttisali on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja
se varattu jo melkein koko loppuvuodeksi.
Ohjelmistossa on mm. rockkonserttia, klassista musiikkia ja teatteria, ja lipunmyynti
on käynnistynyt hyvin. Avajaiskonsertissa
19. toukokuuta esiintyy Nordea Jean Sibelius Orchestra kapellimestari Jukka-Pekka
Sarasteen johdolla. Porvoo Festin viikonloppuna 8.− 10.6. Taidetehtaalla esiintyy
useita tunnettuja artisteja ja Avanti Porvoon
Suvisoiton esitykset ovat 28.6.−1.7.
Taidetehtaan Tehdassalissa on toukokesäkuussa esillä taiteilija Jukka Rintalan
60-vuotisjuhlanäyttely. Esillä on Rintalan
mm. Linnan juhliin ja teattereille suunnittelemia pukuja sekä grafiikkaa. Heinäkuussa Tehdassalin valtaavat taiteilija Alvar
Vaikka Taidetehtaan ympäristö on vielä jonkin aikaa rakennustyömaana, niin sisällä kaikki
on jo valmista. Lisätietoja www.porvoontaidetehdas.fi
Gullichsenin Bonk-teokset. Sali on
vuokrattavissa myös erilaisiin tilaisuuksiin,
kuten seminaareihin, klubi-iltoihin ja
perhejuhliin.
Peruskorjauksen yhteydessä Taidetehtaaseen rakennettiin myös kokous- ja kongressitiloja yrityselämän tarpeisiin. Dahlqvist
uskoo, että kokoustiloille löytyy asiakkaita
myös pääkaupunkiseudulta: Porvoohan on
vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä
Helsingistä. − Tavoitteena on, että puolet
asiakkaistamme edustaa kulttuurielämää ja
puolet yritysmaailmaa. Kävijämäärätavoite
tälle vuodelle on satatuhatta.
Digitaalinen Mediakeskus
Taidetehtaan kylkeen avautuu kesäkuussa
uudisrakennus Mediakeskus, joka toimii
iltaisin elokuvateatterina ja päivisin auditorioina. Bio Rex Cimena Oy:n vuokraama
tila on maamme ensimmäinen täysin digitaliseksi suunniteltu elokuvateatteri, jonka
neljä salia on varustettu huippuluokan
kuva- ja äänitekniikalla. Teatterin tulevaan
ohjelmistoon kuuluu mm. 3D-elokuvia
sekä suoria ja taltioituja oopperaesityksiä
maailman oopperataloista.
Dahlqvist kertoo, että Taidetehtaalla
on paljon yhteistyötä myös kadun toisella
puolella toimivan ammattikorkeakoulun
kanssa. – Ammattikorkeakoulu käyttää mm.
Mediakeskuksen tiloja auditoriona, ja
opiskelijat ovat tehneet meille jo markkinatutkimuksia ja lanseerausmarkkinointia ja
ajan mittaan yhteistyö laajenee varmasti
edelleen.
Taidetehtaan ja Mediakeskuksen (Kiinteistö Oy Kokonniementie 1) omistavat
Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen
säätiö sekä Alfred Kordelinin säätiö. Porvoo Event Factory Oy Ab vastaa tapahtuma- ja kokoustilojen markkinoinnista ja
vuokrauksesta.
Kauppaliikkeitä ja asuntoja
Kulttuuritarjonnan lisäksi Taidetehtaan
alueelle tulee kaupallista toimintaa. Taidetehdasta vastapäätä valmistuu kesän 2012
aikana liikerakennus, jonka katutasossa
on muoti- ja sisustusliikkeitä, kahvila sekä
ravintola ja yläkerrassa toimistotiloja.
Alueelle syntyy noin 200–400 uutta työpaikkaa.
Hartela rakentaa reilun neljän hehtaarin alueelle myös kerros-, rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoja 400–500 asukkaalle.
Ensimmäinen kerrostalo on rakenteilla, ja
se valmistuu elokuussa 2012.
Alueen pysäköintitilat on rakennettu
maan alle.
HARTELA
2012
5
− Oulu on ihmisen kokoinen
kaupunki, jossa osataan ja
halutaan tehdä yhteistyötä ja
hyödyntää kansainvälisiä
bisneksiä, korostaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Mari-Leena Talvitie.
TEKSTI JA KUVA: KIRSTI HELIN
Pohjoisen investoinnit
kasvattavat nuorten Oulua
O
ulusta on muutamassa vuodessa
hävinnyt noin 4 000 työpaikkaa
lähinnä ICT-alalla. Oulussa ei ole
kuitenkaan jääty vastoinkäymisiä
surkuttelemaan, vaan on pantu töpinäksi. Eri
toimijat tekevät keskenään määrätietoista työtä
uusien toimialojen ja yritysten edistämiseksi, ja
kaupunkiin on syntynyt runsaasti uutta yritystoimintaa.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Mari-Leena Talvitie kertoo, että kaupungin
vetovoiman ja vireyden lisäämiseksi on käynnistetty useita kauaskantoisia uudistuksia.
6
Lisää vauhtia yhteiseen tekemiseen on tuonut
viiden kunnan yhdistyminen, jossa Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät
noin 200 000 asukkaan uudeksi Ouluksi. Virallisesti uusi Oulun kaupunki aloittaa toimintansa
vuoden 2013 alussa, mutta yhteistoimintaa on jo
käynnistetty vaiheittain. Esimerkiksi vuoden 2011
alussa perustettiin viiden kunnan yhteinen elinkeinotoimi BusinessOulu.
ICT-alan osaajien määrä on edelleenkin kaupungin vahvuus, ja alalle tulee jatkuvasti uusia
yrityksiä. Kaikkiaan ICT-alan yrityksiä on tällä
hetkellä noin 800.
– Oulussa asiat etenevät
rivakasti. Kaupunki on tarpeeksi iso saamaan kumppaneita, mutta toisaalta tarpeeksi pieni, jotta ihmiset
tuntevat toisensa ja on helpompi toimia. Oulun on
”ihmisen kokoinen kaupunki”, jossa myös etäisyydet ovat lyhyet, Talvitie
kiteyttää.
Kasvun siivittämänä
Oulu on aloittanut myös
keskustan kehittämisen.
− Ydinkeskustaan on
suunnitteilla 60 000–
80 000 kerrosneliötä
asuinhuoneistoja ja liiketiloja sekä viheralueita.
Maan alle rakennettavat
pysäköintitilat mahdollistavat ydinkorttelien täydennysrakentamisen.
− Tuomiokirkon takana
sijaitsevan Lasaretinväylän
rakentaminen on osa kaupunkikeskustan uudistamista. Kaupunkilaisille
tärkeän Hupisaaren läheisyydessä oleva alue on jo
pitkään ollut odottavassa
tilassa. On hienoa, että alue
saadaan nyt kunnostettua
ja monipuoliseen käyttöön, Talvitie toteaa.
Pohjoisen isot
hankkeet
Ydinvoimalan, kaivoshankkeiden, tuulivoimaloiden sekä Barentsinmeren öljy- ja kaasulöytöjen uskotaan
tuovan myös Oulun seudun yritystoiminnalle runsaasti uusia mahdollisuuksia ja ihmisille töitä.
Fennovoima Oy teki syksyllä 2011
päätöksen ydinvoimalansa sijoittamisesta
Pohjanlahden rannalle Pyhäjoen kuntaan noin 100 kilometrin päähän Oulusta.
Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljardia euroa, ja rakentamisvaiheen aikainen
työvaikutus on noin 30 000–35 000
henkilötyövuotta.
– Oulun seutu hyötyy hankkeesta
monella tavalla niin työvoiman, palvelujen
kuin asuntojen tarjoajana, sanoo Talvitie.
Suomi on houkutteleva kaivostoiminnan maa. Pohjois-Suomessa on jo suuria
kaivoksia toiminnassa: Kevitsan nikkeli- ja
kuparikaivos Sodankylässä,Agnico-Eaglen
kultakaivos Kittilässä, Talvivaaran malmikaivos Sotkamossa, Laivakankaan kultakaivos Raahessa ja Pampalon kultakaivos
Ilomantsissa. Näiden lisäksi on suunnitteilla puolenkymmentä uutta kaivosta.
− Oulun seudun perinteisesti vahvalla puu- ja kemianteollisuudella on
myös uusia kasvunäkymiä, kun PohjoisEuroopan suunnitteilla olevat investoinnit
lähtevät käyntiin lähi vuosina. Investointien yhteisarvoksi on laskettu yli 100 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana.
Talvitien mukaan Oulussa on ymmärretty kaivosalan merkitys ja panostetaan
alan osaajien kouluttamiseen. – Kaivosalan osaajille on kysyntää, oli siten
kysymys prosessi- tai kaivoslouhintatekniikan asiantuntijoista, maanrakennusosaajista tai koneen kuljettajista. Oulu
tarjoaa kaivosalan koulutusta kaikilla
koulutusasteilla: Oulun yliopistossa,
Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun
seudun ammattiopistossa.
− Työskentelemme aktiivisesti myös
pohjoisen kumppanuusverkon rakentamiseksi yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja
Venäjän elinkeinoelämän sekä kuntien,
maakuntaliittojen, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitoksen ja kauppakamarien kanssa, Talvitie luettelee.
Kansainvälinen
nuorten kaupunki
Oulussa asuu Suomen nuorin ja koulutetuin väestö. Vuoden 2013 alussa käynnistyvän uuden Oulun asukkaiden keskiikä on 34,5 vuotta ja joka kolmas asukas
on korkeasti koulutettu.
Yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
ja ammattiopistossa opiskelee tällä hetkellä
yhteensä 36 500 opiskelijaa.Viime aikoina
on panostettu erityisesti myös kansainvälisen talouden koulutukseen. Yliopiston yhteydessä aloitti vuonna 2008
Martti Ahtisaari Institute of Global
Business and Economics.
Nuorisotyöttömyys on ollut Oulussa
maan korkeimpia eli 17 %, mutta Talvitie
katsoo positiivisesti tulevaisuuteen tämänkin asian osalta. − Parin viime vuoden
aikana lähes kaikki peruskoulun päättäneet ovat saaneet jatkokoulutuspaikan ja
nuorten työttömyys on käännettävissä
laskuun.
Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu
Oulun kaupunkikuvassa: opiskelijoita ja
työntekijöitä on eri puolilta maailmaa.
Ulkomaalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen 25 vuoden aikana
ITC-buumin myötä. Talvitie toteaa kuitenkin, että Oululla on jo pitkät perinteet
kansanvälisyydessä. – Oulun kautta lähti
aikanaan jo Kainuun terva maailmalle,
ja tänne on aina tultu ostamaan ja myymään tuotteita.
Päivittäin
noin 50 lentovuoroa
Oulun lentoasema on Suomen toiseksi
vilkkain. Oulun lentoasemalta lentää
kuuden eri lentoyhtiön koneita. Lisäksi
on suoria lomalentoja useampaan kohteeseen. Lentoaseman laajennus valmistui syksyllä 2011, ja neljä matkustajasiltaa
tekee nyt koneisiin siirtymisen mukavammaksi.
Talvitie kertoo, että Oulun kaupunki
ja lähikunnat sijoittivat osaltaan lentoaseman laajennukseen pari miljoonaa
euroa ja se näyttää kannattaneen, sillä
viimeisen 12 kuukauden aikana on jo
ylitetty miljoonan matkustajan raja.
− Kilpailun myötä lentohinnat ovat
laskeneet oleellisesti, ja nykyisin menopaluulipun Helsinkiin saa keskimäärin
150 eurolla.
Talvitielle Helsingin matkat ovat
käyneet tutuiksi, sillä hän toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajatehtäviensä lisäksi kansanedustaja Esko Kurvisen
avustajana.
Ilmajoelta kotoisin olevan 31-vuotiaan
ympäristötekniikan diplomi-insinööri
Mari-Leena Talvitien perheeseen kuuluu
Moona-tytär ja aviomies Timo, joka on
tällä hetkellä hoitovapaalla. Vapaa-aikanaan Talvitie sauvakävelee, lukee ja tapaa
tuttaviaan.
HARTELA
2012
7
KUVA: OULUN YLIOPISTO/JUHA SARKKINEN
Oulun yliopistossa opiskelee lähes
1 000 ulkomaista opiskelijaa.
TEKSTI: KIRSTI HELIN
Lasaretinväylälle kansainvälistä elämää
H
artela on aloittanut Oulun keskustan tuntumassa sijaitsevan
Lasaretinväylän alueen rakentamisen. Ensimmäiseksi rakennetaan kansainvälinen opiskelijatalo
PSOASille ja peruskorjataan vanha, tulipalossa vaurioitunut voimalarakennus ja sen
pihapiirissä olevat rakennukset.
Lasaretinväylän kulttuurihistoriallisesti
arvokas alue on noin kolmen hehtaarin
laajuinen. Rakennusalaa on kokonaisuudessaan noin 20 000 kerrosneliömetriä,
ja rakentamisen arvioidaan kestävän neljä
vuotta. Hartelan ja Arkkitehtitoimisto
Kimmo Kuismasen ehdotus voitti Oulun
kaupungin avoimen tontinluovutuskilpailun vuonna 2008. Ehdotus sisälsi monipuolista rakentamista taidehallin, toimistotiloja, palvelutalon sekä ateljee-, opiskelijaja yksityisasuntoja.
8
Asuminen kannustaa
kanssakäymiseen
Kansainvälisen opiskelijatalon rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa, ja talon on
määrä valmistua vuoden 2013 huhtikuuhun
mennessä. Taloon tulee noin 100 asuntoa:
yksiöitä, pieniä kaksioita ja kolmen hengen
kimppa-asuntoja.
Tavoitteena on valita talon asukkaat
niin, että puolet heistä on suomalaisia ja
puolet ulkomaisia pidempi aikaisia tutkinto-opiskelijoita, kertoo Pohjois-Suomen
opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) toimitusjohtaja Juha Aitamurto.
− Asukkaiden yhteisillä tiloilla, kuten
kahvila-ravintolalla ja talon pesulalla, jonka
yhteydessä on yhteinen lehtienluku- ja
internettila haluamme edistää asukkaiden
vuorovaikutusta.
− Opiskelijatalon eteen rakennettava
tapahtuma-aukio toivottavasti myös lisää
opiskelijatalossa asuvien kanssakäymistä.
Samoin kunnostettava voimalarakennus
kulttuuritiloineen tarjoaa alueella asuville
opiskelijoille tekemistä.
Uusi opiskelijatalo sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä Oulun keskustan
kävelykadulta ja lähellä Hupisaaren virkistysaluetta. Autopaikkoja city-asukkaille ei
tehdä, mutta sen sijaan alueelle rakennetaan kevyen liikenteen väylät, joita pitkin
pääsee kätevästi kuuden kilometrin päässä
sijaitsevalle yliopistolle. Myös bussiyhteydet
ovat hyvät.
Lasaretinväylän opiskelijatalossa on
kiinnitetty erityistä huomioita neliöiden
tehokkaaseen käyttöön, jolloin asuntojen
hinnat voidaan pitää edullisina. Huoneistojen värimaailma ja keittiö- ja kylpyhuone-
KUVA: JAANI FÖHR
Voimalarakennus vaurioitui pahasti tulipalossa vuonna 2006 ja on siitä lähtien ollut tyhjillään.
Pihapiirissä on järjestetty Taiteiden yö -tapahtumia.
ARKKITEHTITOIMISTO KIMMO KUISMANEN
ARKKITEHTITOIMISTO KIMMO KUISMANEN
Peruskorjattavan voimalaitoksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennetaan loft-tyyppisiä
toimistotiloja, joista on upeat näköalat jokiväylälle ja Hupisaaren puistoalueelle.
kalusteet pyritään valitsemaan nuoria asukkaita miellyttäviksi.
Oulun yliopisto
ulkomaisten suosiossa
Oulun yliopisto on suosittu ulkomaisten
opiskelijoiden keskuudessa. − Yliopiston
noin 16 000:sta opiskelijasta lähes 1 000
on ulkomaisia. Osa kansainvälisistä opiskelijoista on lyhyessä vaihto-opiskelussa,
osa suorittaa perustutkintoa ja osa jatkotutkintoa. Vaihto-opiskelijat tulevat enimmäkseen Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja
Espanjasta, kun taas tutkinto-opiskelijoita
tulee Kiinasta, Venäjältä, Saksasta ja Pakistanista, kertoo Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden johtaja Kimmo Kuortti.
− Eniten ulkomaisia opiskelijoita on
tekniikassa, taloustieteissä ja kasvatustieteissä. Maisteritutkintoa opiskelevat ovat
meillä 2−3 vuotta, tohtoritutkintoa tekevät noin 4 vuotta ja vaihto-opiskelijat 3–9
kuukautta.
Suurin osa ulkomaisista opiskelijoista
asuu PSOASin opiskelija-asunnoissa.
− Oulun yliopisto neuvottelee PSOASin
kanssa kiintiön ulkomaisille opiskelijoille,
mikä helpottaa asunnon löytymistä, kertoo
Kuortti.
Lasaretinväylälle kansainvälinen
taiteen keskus
Entiseen voimalarakennukseen rakennetaan näyttely- ja residenssitilat taiteilijoille.
Oululaiset taiteilijayhdistykset perustivat
vuonna 2009 työryhmän valmistelemaan
tilojen kehittämistä. Projektipäällikkö
Julia Heikkinen kertoo, että taidehallin
ja residenssiohjelman tavoitteena on kehittää ja kansainvälistää Oulun kulttuurielämää
ja kaupunkikulttuuria.
– Hankkeella halutaan edistää eri alojen
taiteilijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistä
verkostoitumista. Tehtävänämme on mm.
suunnitella taidehallin toimintakonsepti ja
luoda taidehallin toimintaa tukeva kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.
Peruskorjauksen valmistuttua taidehallissa
käynnistyy ympärivuotinen näyttely sekä
monitaiteellinen residenssiohjelma.
Pohjois-Pohjanmaan liiton MannerSuomen ESR-ohjelman ja Oulun kaupungin rahoittama kehityshanke päättyy
vuonna 2013, minkä jälkeen on tarkoitus
palkata taidehallille henkilökunta ja käynnistää varsinainen toiminta vuonna 2014.
Hanketta hallinnoi Pohjoinen Valokuvakeskus ry ja yhteistyöverkostoon kuuluvat
JoJo – Oulun tanssin keskus ry, Oulun
Taiteilijaseura -63 ja PROTO – PohjoisSuomen taideteolliset suunnittelijat ry.
HARTELA
2012
9
TEKSTI: EEVA-LIISA HYNYNEN | KUVAT: MERJA OJALA JA AIHIO ARKKITEHDIT
Torikeskus vauhdittaa Valkeakosken kasvua
Valkeakoski valitsi peltomarketin sijaan
kaupungin keskustan kehittämisen.
Torin laidalle kohoaa uusi kauppakeskus,
joka täyttää puolet korttelista.
10
V
alkeakosken Torikeskus on enemmän kuin kauppakeskus. Kyseessä on kaupungin ydinkeskustan
merkittävin kehittämishanke.
−Tavoitteenamme on vilkas, viihtyisä ja elinvoimainen kaupunkikeskusta, joka tarjoaa asukkaille palveluja ja työtä. Haluamme keskustaan ”positiivista pörinää”,
joka vetää asukkaita puoleensa, kiteyttää kaupunginjohtaja
Markku Auvinen.
Uuden K-citymarketin lisäksi kauppakeskuksessa
avautuu loppusyksystä viisitoista erikoismyymälää sekä
kahvila- ja ravintolakeidas. Lisäksi kauppakeskuksen kainaloon Mallasveden tuntumaan kohoaa vaiheittain kolme
asuinkerrostaloa, jotka lisäävät kaupunkiasumisen laatua ja
vetovoimaisuutta.
”Mansikkapaikkana” itseään markkinoiva Valkeakoski
on jo useamman vuoden ollut muuttovoittoinen. Väestökasvu on vuositasolla prosentin luokkaa. Kasvun myötä
kaupunki on jo investoinut muun muassa uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.
− Myös kaupallisten palveluiden pitää
olla laadukkaita ja lähellä. Kaupunki on
linjannut, että haluamme kaupan palvelut
ydinkeskustaan, jotta asiointi on mahdollista
myös ilman autoa ja kaikenikäisten kaupunkilaisten arki on sujuvaa, kaupunginjohtaja toteaa.
Torikeskuksen suunnitteluun kului aikaa
useita vuosia. − Kokonaiskuvio on viimein
loksahtanut kohdalleen ja hankkeesta on
tullut totta. Kaikki mukana olevat osapuolet ovat havainneet hankkeen hyväksi
ja vetovoimaiseksi.
− Torikeskus ei ole pelkästään liikekiinteistö. Se on kaupunkiarkkitehtuuria,
joka muovaa keskustaa vetovoimaisemmaksi, kaupunginjohtaja summaa.
K-citymarket veturiksi
Torikeskuksen keskeisin kaupallinen toimija on K-citymarket, jota luotsaa marraskuun puolivälistä lähtien kauppias Erkki
Kuivajärvi.
Kuivajärvi arvioi, että Torikeskuksen
avautuessa eivät parane pelkästään kaupunkikeskustan arkkitehtuuri ja viihtyvyys, vaan
myös päivittäistavarakaupan valikoima.
Kuivajärven nykyiseen K-supermarket
Apiantoriin verrattuna luvassa on lisää hyllymetrejä, laajempi tuotevalikoima ja uusia
palveluita kotikeittiöineen ja paistopisteineen.
Uuden K-citymarketin saavutettavuus
on erinomainen: sisään pääsee suoraan
torilta. Parkkipaikat löytyvät kauppakeskuksen katolta. K-citymarket nielaisee
kauppakeskuksen 9 500 m2:n kerrosalasta
noin 6 500 m2. Pienet erikoismyymälät
löytävät asiakkaansa marketin imussa. Kauppakeskuksen toiseen kerrokseen sijoittuvat
kahvila- ja ravintolapalvelut.
− Onhan tämä ainutlaatuinen hanke
Valkeakosken kokoisessa pikkukaupungissa
ja merkittävä minkä tahansa kaupungin
mittakaavassa. Henkilökunta odottaa innostuneena siirtymistämme Torikeskuksen
tiloihin, Kuivajärvi tunnustaa.
Seiniään merkittävämpi
Torikeskus on ollut poikkeuksellisen kiinnostava hanke myös rakennuttajalle, rakentajalle sekä suunnittelijoille.
Torikeskuksen rakennuttaja on eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka vuokraa
liiketilat kauppakeskukseen sijoittuville
yrittäjille.
− Torikeskus täyttää nykyaikaisen
kaupankäynnin kriteerit, ja hanketta voi
luonnehtia myös onnistuneeksi kaupunkikehittämishankkeeksi. Harvoin pääsee
rakennuttamaan modernia markettia
kaupungin ytimeen, johtaja Esko Torsti
painottaa.
Ilmarinen pitää Torikeskusta erinomaisena sijoituksena. Kesko on Ilmarisen pitkäaikainen yhteistyökumppani sekä varma ja
vakaa vuokralainen.Valkeakoski on muuttovoittoinen ja kehittyvä kaupunki elinvoimaisella alueella.
− Meille on tärkeää olla edistämässä
kaupan yksiköiden uudenlaista sijoittumista
kaupunkikeskustoihin. Torikeskus on kestävän kehityksen mukainen hanke, jossa
toteutuvat täysipainoisesti merkityksellisinä pitämämme kriteerit ja arvot sekä
kohtuullinen tuottovaatimus, Esko Torsti
kiteyttää.
Pirkanmaan isoin hanke
Myös Torikeskuksen rakentaja tiedostaa
olevansa mukana hankkeessa, jollaista ei osu
kohdalle joka päivä. − Puolen korttelin
kokoisen kauppakeskuksen rakentaminen
kaupungin ydinkeskustaan ei ole ihan
tavallinen kohde. Pirkanmaan alueella
tämä on isoin, haastavin ja mielenkiintoisin
hankkeemme, sanoo Hartelan aluejohtaja
Tom Olli.
Hartela valikoitui yhdessä Aihio Arkkitehtien kanssa Torikeskuksesta järjestetyn
kehittämiskilpailun voittajaksi. - Peltomarkettien aika alkaa olla ohi, ja jatkossa
kauppakeskukset sijoittunevat osaksi kaupunkirakennetta. Torikeskus menee vieläkin pidemmälle sijoittuessaan kaupungin
K-kauppias Erkki Kuivajärvi, Hartelan aluejohtaja Tom Olli ja Valkeakosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen uskovat, että
Valkeakosken Torikeskuksesta haetaan
mallia muuallekin.
merkittävimmälle paikalle torin laitaan.
Sijainti on haasteellinen sekä rakentamisen
että arkkitehtuurin kannalta, Tom Olli
tähdentää.
Haasteet ovat olleet rakennusteknisestikin poikkeuksellisia. Suurin osa autopaikoista on sijoitettu kauppakeskuksen
katolle ja erityisosaamista ovat vaatineet
myös kaarevat seinänosat ja lasiset julkisivut.
Kauppakeskus valmistuu loppusyksystä,
mutta Hartelan rakentajat jatkavat työtään
alueella.Yhtiö rakennuttaa kauppakeskuksen
lähituntumaan kolme asuinkerrostaloa,joissa
on panostettu asumisen laatuun. Ensimmäinen kohde, Valkeakosken Ankkuri,
valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Valtaosa huoneistoista on jo myyty.
Sekä Torikeskuksen että asuinkerrostalojen pääsuunnittelijana on toiminut
arkkitehti Kalevi Näkki Aihio Arkkitehdit Oy:stä.
- Näin suuri rakennushanke muuttaa
näkyvästi kaupunkikuvaa ja keskustan
ilmettä. Kyseessä ei ole mikään standardimarketti, vaan uudenlaista arkkitehtuuria
edustava urbaani kauppakeskus, Näkki
tiivistää.
VALKEAKOSKI:
21 000 asukkaan kasvava kaupunki Etelä-Pirkanmaalla Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa
Pinta-ala 372 km2 Kaupungiksi vuonna
1963
35 km Tampereelle
Merkittäviä työnantajia UPM-Kymmene Oy:n Tervasaaren paperitehdas, Saarioinen Oy, Metso Paper Oyj
HARTELA
2012
11
Hartelalla on takanaan 70 rakentamisen vuotta: asuntoja, liike- ja toimistorakennuksia, teollisuusrakennuksia sekä julkisia rakennuksia. Vaikka moni
asia rakentamisessa onkin muuttunut vuosikymmenten varrella, samat arvot
ovat kuitenkin siirtyneet sukupolvelta toiselle. Ammattiylpeys, laatu, luotettavuus
ja jatkuvuus ovat arvoja, jotka näkyvät jatkossakin Hartelan rakentamisessa.
Huoneenrakentamisesta kaikki alkoi
1940-LUKU Vuonna 1942 Emil Hartela ja Vilho
Heinonen perustivat Turussa rakennusliikkeen nimeltä Urakoitsijat Oy. Sotaa seuranneina vuosina suurta
asuntojen tarvetta vauhdittivat teollistuminen ja maaltamuutto. Ensimmäisiä rakennuskohteita olivat mm.
Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat Oy (nykyisin tiloissa
toimii Turun maakuntamuseo), Turun Seudun MatkaAutot Oy:n huoltorakennus, Asunto-osuuskunta Tiilentekijänkatu 4 ja Asunto Oy Martinkulma sekä Turun
kaupungin saunalaitos.
1950-LUKU Yritys laajensi toimintaansa Helsinkiin.
Toiminta pääkaupunkiseudulla vakiintui vuosikymmenen
kuluessa, ja vuonna 1959 perustettiin Helsinkiin Rakennusosakeyhtiö Hartela. Samoihin aikoihin Heinonen
luopui osuudestaan yhtiössä. Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Turun yliopiston ylioppilaskunnan
asuntola, Halisten vedenpuhdistuslaitos, KOP:n liike- ja
asuintalo Porissa, Pitäjänmäen kirkko sekä useat asuintalot Turussa ja Helsingissä.
1960-LUKU Toiminta laajeni 1960-luvulla perinteisen
asunto- ja teollisuustilatuotannon ulkopuolelle aluerakentamiseen ja erikoiskohteisiin. Perheyhtiössä
aloitti jo toinen sukupolvi, kun dipl.ins. Jaakko Hartela
ja varatuomari Antti Hartela tulivat yrityksen johtoon.
Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Raision
kauppaoppilaitos, Puotilan vanhainkoti Helsingissä,
Leiraksen lääketehdas Turussa, Turun yliopiston
hammaslääketieteen laitos, Maarianhaminan kaupungin urheilutalo sekä kymmenet kerrostalot Turussa
ja Helsingissä.
1970-LUKU Ulkomaille suunnattiin jo 1970-luvulla:
hotelleja, lomakyliä ja terveyskeskuksia rakennettiin
Lähi-itään, Kaukoitään ja Neuvostoliittoon. Merkittäviä
ulkomaisia kohteita olivat mm. Saft Rasinin terveyskeskus ja Tansan aluesairaala Egyptissä ja Suomalaisvenäläinen kauppakamari Moskovassa. Huomattavia
kotimaisia rakennuskohteita olivat mm. Rajatorpan
alueen asuinrakentaminen ja ostoskeskus, Itä-Pasilan ja
Leppävaaran alueiden rakentamisen aloitus, Vakuutusyhtiö Sampo-Tarmon toimistorakennus Turussa, Turun
tuomiokirkon ja Åbo Akademin restauroinnit ja saneeraukset sekä Hanasaaren B-voimalaitoksen II-vaihe,
Roihuvuoren vesitorni ja Helsingin hammaslääketieteen laitos.
12
1980-LUKU Perinteinen asuntorakentaminen muo-
dosti liikevaihdosta vain puolet, ja uudeksi vahvuusalueeksi nousivat kotimaiset sairaalakohteet. Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Rauman, Paraisten
ja Turun Varissuon terveyskeskukset, Invalidiliiton palvelutalo Turussa, Satakunnan lastensairaala Porissa,
Leppävaaran ja Kauniaisten kirkot, Turun Hansakortteli,
Unic Oy:n toimitalo Espoossa, Valtioneuvoston linna
sekä Salmisaaren B-voimalaitos.
1990-LUKU Taloudellisesti haasteellisella vuosikymmenellä Hartela säilytti kilpailukykynsä monipuolistamalla tonttivarantoaan ja suuntaamalla toimintaansa
alueellisten näkökohtien mukaisesti. Hartela sai huomattavan osuuden esimerkiksi pääkaupunkiseudun
kasvavista toimitilamarkkinoista. Merkittäviä toimitalokohteita olivat mm. Suomen 3M:n ja Pfizer Oy:n pääkonttorit Espoon Perkkaalla. Vuosikymmenen lopulla
alkoi myös yrityspuisokonseptin suunnittelu.
2000-LUKU Konsernin osaamisalueita laajennettiin
yritysostoin: Hartela Talotekniikka Oy on nykyään yksi
Suomen suurimmista vaativien taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneista
yrityksistä. Vuosikymmenen merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Novinsky Boulevardin talotekniikka
Moskovassa, Viikin eläinsairaalan talotekniikka,
Kangasalan kirjasto, Kauppakeskus Skanssi ja
If Vahinkovakuutus Oy:n toimitilat Turussa sekä
useat asuinrakennuskohteet esim. Oulun Koskenniskassa, Tampereen Ratinanrannassa, Kaarinan
Raadelmassa ja Lahden Tornatorissa. Isoja yrityspuistokohteita olivat mm. Quartetto Business Campus
Leppävaarassa, Swing Life Science Center Keilarannassa ja Bolero Business Park Pitäjänmäellä.
2010-LUKU Hartela-Yhtiöissä jatketaan edistyksellisten tuotantoteknisten ratkaisujen kehittämistä.
Yhtiön vahva taloudellinen asema ja pitkäjänteinen
hankekehittely mahdollistavat omaperäisten hankkeiden käynnistämisen. 1980-luvun lopulla Jaakko Hartela siirsi konsernin osakekannan kolmelle lapselleen,
jotka toimivat nykyisin yrityksen eri johtotehtävissä.
Ajankohtaista on laajempien aluekeskusten toteuttaminen, jossa yhdistyvät sekä liike- ja kulttuuritilojen
rakentaminen että asuntotuotanto. Vuonna 2011 oli
rakenteilla jopa 1 700 asuntoa.
TEKSTI: KIRSTI HELIN
Elämyksellisyyttä ja
räätälöintiä rakentamiseen
H
artelan uusi kehitysjohtaja
Tero Vanhanen korostaa
massasta erottautumisen merkitystä. – Pitää löytää uusia keinoja, joilla voi hurmata asiakkaat, oli sitten
kysymys asunnon tai toimitilojen etsijöistä.
− Elämyksellisyys ja differoituminen
ovat maailmalla olleet jo pitkään rakentamisen trendejä. On erityyppisille segmenteille erikoistuneita ”hurmuritoimijoita”,
ja isommilla markkinoilla ”nichet” ovatkin
kannattavia. Suomessa on markkinoiden
pienuuden vuoksi oltu melko vastahakoisia uusille ideoille.
− Hartela on jo toiminut suunnannäyttäjänä suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan uudistumisessa. Yritys on riittävän
iso ja sillä on tarpeeksi muskeleita toteuttaa rohkeitakin hankkeita. Hartelan etuna
on myös perheomistajuus ja sen myötä
toiminnan ketteryys. Täällä voidaan myös
suunnitella tulevaisuuden hankkeita pitkäjänteisemmin, kun ei tarvitse hötkyillä
pörssiyhtiöiden tapaan lyhytaikaisten
voittojen perässä.
− Hartelalla on kokemusta mm. uudentyyppisestä loft-rakentamisesta, kuten
Turun Logomo, Porvoon Taidetehdas,
yrityksen toimitilat Turussa ja Oulussa sekä
uusimpana Oulun Lasaretinväylä. − Logomo
on loistava esimerkki. En tunne toista
rakennusalan yritystä, jossa olisi mietitty
yhdessä hankkeessa niin monipuolisesti
sitä, millaisissa tiloissa luovan alan ihmiset
viihtyisivät parhaiten, kehuu Vanhanen.
Segmentointia
Vanhasen mukaan seniori- ja hoivatalot edustavat kohteiden segmentoinnin ensimmäistä aaltoa Suomessa. − Tulevaisuuden asuintaloja voisivat olla vaikkapa lapsiperhetalo, eläintalo tai musiikkitalo eli rakennetaan erilaisia taloja erilaisiin tarpeisiin.
− Asiakaslähtöistä olisi myös rakentaa
pieniä 10–25 neliön keskusta-asuntoja
ihmisille, jotka käyvät kotona lähinnä vain
nukkumassa, tai niille, jotka tarvitsevat
työpaikan läheistä kakkosasuntoa. Sen
sijaan, että asukas maksaa isosta yksiöstä
700 euron kuukausivuokraa, voisi hän asua
pienemmässä asunnossa 300 eurolla.
− Toimitilojen kehittämisessä pätevät
samat megatrendit kuin asumisessakin.
Nykyaikaisessa toimistosuunnittelussa on
perehdyttävä asiakasyrityksen tarpeisiin ja
luotava monitila-työympäristöjä koppi- ja
avokonttorikombinaatioiden sijaan.
Workshoppeja
Workshop-kulttuuri on tulossa myös rakennusalalle. Nykyisin jo suunnitellaan uusia
kaupunkikeskuksia ja toimitiloja yhteistyössä usean tahon kesken. − Ruotsalaistyyppinen diskuteerauskulttuuri on voimistumassa meilläkin, mutta tuloshakuisessa
moodissa. Hankkeita kehitetään yhdessä –
jopa kilpailijoiden kanssa, toteaa Vanhanen.
Suomessa RAKLI ry on tehnyt merkittävää työtä workshoppien kehittämiseksi
tuotteistamalla ns. Hankintaklinikan. Sen
avulla on kumppanuusyhteistyössä suunniteltu erilaisia kohteita, kuten Jätkäsaaren
asuin- ja työpaikka-alue. Hartelan voittamassa Vason passiivitalohankkeessa hyödynnettiin mm. Hankintaklinikkaa.
Suomessa on parhaillaan käynnissä lukuisia aluerakennushankkeita ja kaupungit
kilpailevat keskenään erottuvuudesta.
Hartela rakentaa parhaillaan mm. Espoon
Painiittyyn, 10 kilometrin päähän Helsingin
keskustasta, uutta kylämäistä asuinaluetta,
joka tarjoaa monipuolista asumista virkistysalueineen ja julkisine palveluineen.
Asunnon lisäksi asukkaat haluavat ostaa
palan miljöötä.
Hartelassa arkkitehti SAFA Tero Vanhasen tehtäväkenttä on laaja: arkkitehtuuria, palvelumuotoilua, design managementia, kustannustehokkuuden kehittämistä ja tulevaisuuden tuotteiden konseptiideointia. − Käytännössä singahtelen sinne
tänne, skissailen, luen alan tutkimuksia,
kalastelen uutta tietoa netistä ja seminaareista ja käyn luennoimassa erilaisista teemoista, kuvailee vuoden alussa Hartelassa
työt aloittanut Vanhanen.
Hän luonnehtii itseään arkkitehtiympäristöpsykologiksi: ”Arkkitehti ei voi
luoda elämää, mutta hän voi luoda ympäristöä, johon sitä paremmin syntyy”.
Vanhasen suosikkeja ovat monimuotoiset
eurooppalaiset kaupungit kävelykeskustoineen, ja niitä hän haluaisi rakennettavan
myös Suomeen
HARTELA
2012
13
TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN
Logomossa lapset tutustuvat
työ- ja yrityselämään
H
Hartela Oy:n toimitusjohtaja Iiro Räty
esittelee yrityksen hyvää tulosta.
artela saa joka päivä uuden toimitusjohtajan, nimittäin Logomon
Yrityskylässä.
− Päivän tulos on plussalla.
On mm. ostettu tontti ja tehty kaupat uuden
kerrostalon rakentamisesta ja haettu lainaa
pankista, kertoo toimitusjohtaja Iiro Räty
intoa puhkuen. Suhdetoimintaakin toimitusjohtaja on ehtinyt hoitaa pitämällä puheen
koko Yrityskylän väelle.
− Tämä on ollut kiva päivä. Nyt tietää,
mitä joku toimitusjohtaja tekee ja miten yritystä pyöritetään. Haluan isona rakennusliikkeen toimitusjohtajaksi ja mieluiten
oman yrityksen, kertoo Iiro päättäväisenä.
Päivän aikana toimitusjohtajan pankkitilille
napsahtaa henkilöstöpäällikön maksama 14
euron palkka. Omalla pankkikortillaan hän
maksaa laskuja ja tekee hankintoja Yrityskylän muista yrityksistä.
Iiro Räty on 5-luokkalainen Turun
Kakskerran koulusta ja nyt Logomossa oppimassa noin 60 muun koululaisen kanssa
yritys- ja talouselämän toimintaa. Hartelan
lisäksi Yrityskylässä toimii yhteensä 15 työnantajaa, mm. Turun Seudun Osuuspankki,
Turku Energia, Posti, UPM, Atria, Mediatalo ja Kaupungintalo.
Tekemällä opitaan
− Yrityskylässä opitaan tekemällä. Tavoitteena on, että koululaiset saavat omakohtaisen käsityksen yritysten, yhteiskunnan ja
14
talouden toiminnasta. Aikuisen roolissa
harjoitellaan päivän ajan työntekoa, rahankäyttöä ja kuluttajana toimimista. Samalla
toivomme, että Yrityskylä sytyttäisi nuorissa
yrittäjyyden kipinän, kertoo hankkeen isä
Tomi Alakoski Taloudellisesta tiedotustoimistosta.
Nuorten Yrityskylä on ensimmäinen
laatuaan Euroopassa, ja idean siihen Alakoski
sai vieraillessaan vuonna 2008 USA:ssa
samantyyppisessä bisnestalossa.
Yrityskylä on saanut suuren suosion
niin oppilaiden kuin opettajien keskuudessa.
Ennen varsinaista yrityskyläpäivää opettajat
saavat päivän mittaisen perehdytyksen asiaan
sekä oppimateriaalin kymmenelle koulutunnille. Niiden avulla käydään läpi esimerkiksi, miksi veroja maksetaan ja mistä
saadaan palkkaa, kuinka tehdään työhakemus
ja kuinka valmistaudutaan työhaastatteluun.
Työhaastattelujen kautta kukin tietää työpaikkansa ja ammattinsa jo tullessaan aamulla
Yrityskylään. Päivän aikana opettajankoulutuksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat
ohjaavat koululaisia.
Yrityskylä sopii Logomoon
Yrityskylä saa toiminnalleen tukea mukana olevilta organisaatioilta sekä opetus- ja
kulttuuriministeriöltä.Yrityskylä on suunniteltu liikkuvaksi ja kevytrakenteiseksi, joten
se on helppo siirtää paikkakunnalta toiselle.
© SKOY Arkkitehtuuria
Asuintalojen ja Pyhäjärven välissä kulkee
rantabulevardi, ja venepaikkoja voi jatkossa vuokrata kaupungin rakentamasta venelaiturista.
Tähän
mennessä se on vieraillut Helsingissä,
Kuopiossa ja Seinäjoella. Logomossa Yritysovat parkettia
ja kylpyhuone
kokylätiattoimii
25. toukokuuta
asti, ja on
kaikki
konaan
Parveke
on lasitettu
päivät
on jolaatoitettu.
varattu täyteen
yhteensä
lähes
ja sen
lattia varten.
on laatoitettu.
4 000
oppilasta
SyksylläMukavuutta
kylä siirtyy
siivoukseen tuo keskuspölynimuri.
Tampereelle.
Kaukolämpöverkostoon liitetyn talon lämmitys on toteutettu vesikiertoisena patterilämmityksenä. Asunnossa on
huoneistokohtainen, lämmön talteenottava ilmanvaihto. Asumismukavuutta lisää huoneistokohtainen viilennys, jolla
lämpötilaa voidaan säädellä muutamalla
asteella.
Talo on liitetty kaapeli-TV-verkkoon
HARTELA-YHTIÖT
LUKUINA 2011
ja asunnossa on nopeat tietoliikenneyhLiikevaihto 403 milj. euroa
teydet.
Ratinanrannan uudet talot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä
Tampereen keskustan palveluista.
Logomossa yli 600 neliön avonainen
tila sopii loistavasti Yrityskylän käyttöön.
Samalla Yrityskylä on lisännyt Logomon
tunnettuutta monipuolisena tapahtumapaikkana. Halli toimi aikaisemmin Turun
kulttuuripääkaupunkivuoden näyttely-
Itsenäinen, kotimainen Hartela
Leena Kytökari on tyytyväinen uuden
keittiönsä varustetasoon.
tilana, ja jatkossa sitä on tarkoitus vuokrata
Tampereenmainosarkkitehtuustudiotilaksi esimerkiksi
ja tvrista ja tilat
rapattua
tuotannolle. Logomon
ovat pintaa,
kokonaijokakerrosneliömetriä.
heijastaa nykyaikaa.
suudessaan 24 000
Kivijalat on pinnoitettu
graniittilaatoilla. Porrashuoneet, parvekkeet ja
terassit on lasitettu.
Asukkaiden autopaikat on sijoitettu talojen
alle kaksikerroksiseen
paikoitushalliin, josta
on hissiyhteys kuhunkin
porraskerrokseen.
Hartela rakentaa alueelle kaikkiaan
neljä taloyhtiötä, joista kolmas As Oy
Ratinannokka valmistuu kesällä 2011.
Pienimmät asunnot ovat alaltaan 24,5
m2 ja isoimmat kattoterassein varustetut 185,5 m2. Viimeisen taloyhtiön As
Oy Ratinantammen suunnittelu on jo
käynnistetty. n
Ratinanranta on Tampereen uusi rauetunimi.sukunimi@hartela.fi
hallinen arvoalue, jonka arkkitehtuurin
yhtenä lähtökohtana ovat olleet Pyhäjärven maisemat. Kaikkien asuntojen
parvekkeilta ja terasseilta avautuu kaunis järvimaisema.
Julkisivuissa on paikalla muurattua
punatiiltä muistuttamassa historiallisen
RaKeNNuSOSaKeYHTIÖ HaRTeLa
HaRTeLa OY
HaRTeLa-FORuM OY
Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI
puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001
Läntinen Rantakatu 53, PL 623,
20101 TURKU
puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001
Kasarmintie 23, PL 55, 90101 OULU
puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601
Henkilöstömäärä 1 120
Tyylikästä asumista
toimitilat@hartela.fi
www.hartela.fi
Lahden aluetoimisto
Vesijärvenkatu 31 c, 15140 LAHTI
puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301
Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy
Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI
puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001
O. Salonen Oy
Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI
puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001
Rauman aluetoimisto
Seminaarinkatu 5, 26100 RAUMA
puh. 010 561 2700, faksi 010 561 2701
Tammisaaren aluetoimisto
Viherlehdonkatu 8, 10600 TAMMISAARI
puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201
Tampereen aluetoimisto
Hämeenkatu 13 A, 33100 TAMPERE
puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501
Hartela Kiinteistömyynti Oy
Läntinen Rantakatu 53, PL 623,
20101 TURKU
puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001
HaRTeLa TaLOTeKNIIKKa OY
Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI
puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001
Saipu Oy
Lansantie 23, 02630 ESPOO
puh. 010 561 3830, faksi 010 561 3831
HT-Sähköpalvelu Oy
Arentitie 5, 00410 HELSINKI
puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601
Turun Valo ja Voima Oy
Hiidenkatu 9, 20360 TURKU
puh. 010 561 2900, faksi 010 561 2901
HARTELA
2010 15
SIJAINTI, SIJAINTI,
SIJAINTI JA SIJAINTI
TOIMITILOJA PARHAILLA KASVUPAIKOILLA
ANDANTE
BUSINESS PARK
Perkkaa
KAIVOKSELA
BUSINESS PARK
Kaivoksela
FRESCO CENTER
Kalasatama
KEILARANTA
TOWER
Keilaranta
BOLERO
BUSINESS PARK
Pitäjänmäki
SÄTERINKALLIO
Leppävaara
LÄNSILOISTE
Niittykumpu
SWING PLUS
Keilaranta
Hartelan kohteet tarjoavat yrityksellesi mahdollisuuden upeisiin uusiin toimitiloihin eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tilamme ovat
viihtyisiä, muuntuvat tarpeiden mukaan ja takaavat monipuolisen palveluympäristön. Ympäristöasiatkin on otettu huomioon, ja mikä
parasta, kaikki kohteemme sijaitsevat parhailla paikoilla pääkaupunkiseudun solmukohdissa.
Kysy lisää:
Rakennusosakeyhtiö Hartela
Helena Kangas, puh. 0400 717 698
www.hartela.fi
0