Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Transcription

Talous- ja henkilöstötyöryhmän
loppuraportti
1.4.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä
7.4.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä
3.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä
10.6.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä
1
Sisällys
1.
Johtopäätökset ............................................................................................................................... 4
2.
Työryhmän tehtävät ....................................................................................................................... 6
3.
Nykytila ......................................................................................................................................... 8
3.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila ................... 8
3.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana ........................ 11
3.2.1 Kuntien talouden tasapainon tulkinta ............................................................................................ 11
3.2.2 Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ................................. 12
3.2.3 Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa..................................... 16
3.2.4 Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa.................................... 19
3.2.5 Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ............................................ 23
3.2.6 Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa .................................... 27
3.2.7 Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ......................... 31
3.2.8 Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista ........................................................................... 34
3.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila ........................................................ 35
3.3.1 Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos............................................................................. 35
3.3.2 Talouden nykytilan tarkastelu ........................................................................................................ 36
3.3.3 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys.................................................................................... 51
3.4 Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa ...................................... 55
3.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus ............................................................................. 67
4.
Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen ........... 67
4.1 Kuntien talous tulevaisuudessa –kuntakohtainen paine -konsultin näkemys .................... 67
4.2 Tasapainoisen talouden Salpauskunta –millä keinoilla? ................................................... 74
4.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus ............................................................. 76
4.4 Sopeuttamispotentiaalin etsintä –talousjohdon valmistelutyö......................................... 78
2
4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan
sopeutusmahdollisuus –konsultin näkemys ........................................................................... 81
5. Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi ................................................... 84
5.1 Taloudenhoidon periaatteet ............................................................................................ 84
5.1.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen ............................................ 84
5.1.2 Yhdistymisavustuksen käyttäminen ............................................................................................... 85
5.1.3 Uuden kunnan taloudenhoito ........................................................................................................ 86
5.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet ................................................................................... 87
5.3 Tietohallinnon järjestämisen periaatteet ......................................................................... 89
6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista ............................................................................................. 89
Lähteet ................................................................................................................................................ 92
Liitteet ................................................................................................................................................. 92
3
1. Johtopäätökset
Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja
euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Tämä on heijastunut voimakkaasti koko julkiseen talouteen ja kuntien talouteen mm. valtionosuusleikkauksina ja verotettavan tulon heikentymisenä. Samanaikaisesti kuntien menot ovat kuitenkin kasvaneet eikä käytettävissä
olevilla tuloilla näin ollen ole pystytty kattamaan menoja. Mittavien investointien johdosta myös lainamäärän kasvu on huolestuttava.
Kuntatalouden kokonaisnäkymät eivät ole muuttumassa: lähivuosinakin arvioidaan menojen kasvavan mm.
ikääntymisen johdosta tuloja nopeammin ja kuntatalous pysyy alijäämäisenä. Haasteet kuntataloudessa
eivät häviä itsestään vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimia, sillä kysymyksessä ei ole suhdanteista
johtuva taantuma, vaan rakenteellinen muutos. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen
varmistamiseksi, että taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät.
Talouskonsultin painelaskelmien mukaan kaikkien selvityskuntien talouskehitys on huolestuttava ja mikäli
mistään toimenpiteistä talouden sopeuttamiseksi ei pystytä päättämään, veronkorotuspaineet ovat kovat
ja velkamäärä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti. Tämän johdosta kaikki selvityskunnat ajautuvat pian kriisikunniksi. Painelaskelmien perusteella kuntien yhteinen sopeutustarve on 99 milj. euroa. Kuntien omilla
sopeutustoimilla tästä arvioidaan voitavan kattaa n. 50 milj. euroa, mikä ei ole riittävä. Selvityksessä on
arvioitu yhdistyneen kunnan sopeutuspotentiaalia ja päädytty siihen, että yhdellä suuremmalla kunnalla on
huomattavasti paremmat mahdollisuudet sopeuttaa toimintojaan, kasvattaa elinvoimaa ja tätä kautta parantaa työllisyyttä ja kasvattaa verotuloja. Uudella kunnalla on mahdollisuus pitkällä aikavälillä turvata palvelut ja saada talous tasapainoiseksi.
Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa
korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella.
Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet
pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa.
Työryhmä esittää kappaleessa 5 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvelvollisuus, joka on määritelty varsin
tiukaksi. Linjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015
siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä
tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2013. Jokaisen kunnan tulee päättää
4
talouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä. Kärkölän
kunnan osalta tilanteen haasteellisuus on kuitenkin tunnistettu ja linjauksia tältä osin on tarkennettu.
Linjausten mukaan yhdistyvien kuntien tulee huolehtia myös siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi
voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin
työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja
henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Henkilöstö tulee sopeuttaa uuteen kuntaan
hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet.
Työryhmä toteaa edelleen, että aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun
edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava
uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä.
Työryhmä toteaa, että kuntatalouden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan:


voimakasta sopeutusta sekä itsenäisiltä kunnilta että yhdessä –itsenäisten kuntien sopeutusmahdollisuus ei riitä turvaamaan palveluita ja talouden tasapainoa
kipeitä päätöksiä palveluverkosta ja muutosta toimintatavoissa–juustohöylä ei enää riitä
Työryhmän, viranhaltijavalmistelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntaliitoksen edut
ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!
Näitä ajatuksia on hyvä pohtia tehtäessä ratkaisua siitä, miten ja millä resursseilla palvelut kuntalaisille jatkossa turvataan.
5
2. Työryhmän tehtävät
Kuntarakennelaissa on määritelty kuntajakoselvityksen sisältö, jonka perusteella myös selvitystyöryhmien
tehtävät ovat määräytyneet. Kaikkien työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää,
kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmien tehtävänä on avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää,
kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Johtoryhmä voi antaa työryhmille myös muita
tehtäviä.
Kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksessa 17. joulukuuta 2013 päätettiin, että talousja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa:




Selvitys taloudellisesta tilanteesta (ml. valtionosuusuudistuksen vaikutus kuntatalouteen)
Selvitys henkilöstömäärästä ja -rakenteesta
Ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista
Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista talouden ja henkilöstöasioiden näkökulmasta
Työryhmän työ käynnistyi tammikuussa 2013 työryhmän ensimmäisellä kokouksella 9. tammikuuta, jolloin
käytiin läpi mm. työryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Em. tehtävien lisäksi työryhmän tehtäviä täsmennettiin
ja todettiin tehtäviin kuuluvana osana taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisiin periaatteisiin sisällytettäväksi myös laatia hahmotelma konsernipalveluiden/tukipalveluiden kuten talous- henkilöstö- tietohallintopalveluiden järjestämisestä. Johtoryhmän ja sihteeristön evästysten perusteella myös
ICT/tietohallintoasioiden mukaan ottaminen sovittiin otettavaksi osaksi työryhmän työtä.
Työryhmän työn valmistelusta ovat vastanneet sekä viranhaltijat että konsultit. Viranhaltijavalmistelijat
ovat muodostaneet työskentelyään varten ns. alatyöryhmät: talousasioiden valmistelusta vastaavat selvityskuntien talousvastaavat, henkilöstöasioiden valmistelusta puolestaan selvityskuntien henkilöstövastaavat ja tietohallinnon osalta tietohallintovastaavat. Talousvastaavien tehtävänä on ollut valmistella talouden
nykytilan kunnittainen kuvaus, taloudenhoidon yleiset periaatteet (mm. maksu- ja taksapolitiikka, investointien koordinointi, poistosuunnitelmien yhdenmukaistamisen tarpeen määrittely) aineiston kerääminen
konsulttiselvitystä varten sekä muut linjaukset uuden kunnan taloudenhoitoa koskien. Henkilöstövastaavien tehtävänä on puolestaan ollut kerätä henkilöstöön liittyviä tietoja ja analysoida tietoja kuten esim. henkilöstömäärät ja rakenne, eläköityvät 2014 – 2020, palkkasummien kehitys 2011 – 2013 , pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut, työterveyshuollon kulut
2011 – 2013, rekrytoinnin järjestämisen muodot, esimiehet ja rinnakkain samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat, keskeiset henkilöstöjä koskevat tunnusluvut ja henkilöstöjohtamisen periaatteet.
ICTalatyöryhmän tehtävänä on ollut tuottaa kuntajakoselvitykselle ICT:n nykytilan kuvaus ja nykytilan analyysi,
päätöksentekoon tarvittava materiaali sekä yhdistymisselvityksen ICT-osuus siirtymäsuunnitelmineen.
6
Viranhaltijoiden lisäksi talousselvityksiä (mm. nykytila-analyysit, paine- ja yhdistelylaskelmat) tekemään
nimettiin Valtiovarainministeriön kustantama talouskonsultti Eero Laesterä/Kuntapro Oy. Tietohallintoasioiden osalta valmistelutyötä on tehty tietohallintovastaavien sekä Valtiovarainministeriön nimeämien konsulttien (Sofigate Oy) toimesta.
Työryhmän tehtäviin kuuluvien henkilöstöasioiden valmistelun osalta on käyty keskustelua myös henkilöstöryhmän ja talousja henkilöstöryhmän välisestä työnjaosta. Valmistelutyöryhmänä toimivan talousja
henkilöstötyöryhmän lisäksi on siis nimetty henkilöstötyöryhmä, jossa jäseninä ovat henkilöstövastaavat
sekä myös ammattiyhdistysedustajat. Sekä talousja henkilöstötyöryhmän että johtoryhmän kokouksissa
on todettu, että henkilöstötyöryhmä ei toimi valmistelu- tai selvitystyöryhmänä. Henkilöstötyöryhmän roolina on pääsääntöisesti toimia yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä ja arvioida selvitystyön tuloksia ja
niiden vaikutusta henkilöstön asemaan. Sen tulee näin ollen käsitellä kokouksissaan kaikkien valmistelutyöryhmien tuottamien selvitysten osalta henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja.
Alla olevassa kuvassa on esitetty valmistelutyöryhmien ja henkilöstötyöryhmän välinen työnjako.
Valmistelutyöryhmien tehtävät
7
3. Nykytila
3.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila
Yleinen taloudellinen kehitys
Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja
euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden kasvunäkymät säilyvät heikkona vuonna 2014 ja ansioiden nousu hidastuu. Valtion velan bkt-osuuden kääntäminen laskuun edellyttää siksi hallitukselta uusia sopeutustoimia.
Kauppalehti uutisoi 25.3.2014 kirjoituksessaan, kestävyysvajeesta ja sen paikkauksesta. Kestävyysvajeella
tarkoitetaan sitä, kuinka paljon verotuloja pitäisi saada lisää, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon
pitkällä aikavälillä. Huomio tulisi Kauppalehden artikkelin mukaan kohdistua tuottavuuden nostoon. Valtion
ja kuntien velkaantuminen pitäisi saada saada taittumaan ja menoja leikattua. Julkinen talous ei kestä väen
ikääntymistä, sillä hoiva- ja sairaanhoitomenot kasvavat, samoin eläkekulut.
Kuntien kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista. Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu
pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50
% tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. Eli siis esimerkiksi kunnissa saattaa olla enemmän vanhuksia ja
lapsia kuin työssäkäyviä.
Pääministeri Kataisen hallitus päätti 30.11.2013 talouden kasvuedellytysten varmistamiseksi ja julkisen
talouden tasainottamiseksi rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakenneuudistusten toimeenpanon varmistaminen on keskeinen keino julkisen talouden arviolta noin 9,5 miljardin euron kestävyysvajeen
umpeen kuromiseksi. Kuntasektorin osuus kestävyysvajeen hallinnassa on merkittävä ja kuntien vastuulla
olevien palveluiden osuus kestävyysvajeen hallinnassa on arvioitu jopa 5 miljardin suuruiseksi. Hallituksen
neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä (kehysriihi) vuosille 2015-2018 on pidetty 24. ja 25. maaliskuuta 2014. Kehyspäätöksen yhteydessä on valmisteltu myös peruspalveluohjelma, jonka tarkoituksena on toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa. Peruspalveluohjelma 2014 – 2017 tarkastelee kuntien toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2017
asti, arvioi kuntien verotulojen, valtionapujen ja kuntien menojen kehitystä. Ohjelma sisältää valtion toimenpiteitä, jotka koskevat kuntauudistusta, kuntasektorin tuottavuutta ja muita kuntien tehtäviä koskevia
uudistuksia. Ohjelman vaikutukset vuodelle 2014 on arvioitu n. 200 milj. euroa kuntataloutta heikentäväksi.
Kehysriihessä hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
2015–2018. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on
kestävällä pohjalla.
Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa (v. 2012 3,7 mrd) alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä
pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen
kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka
oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012. Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot.
8
Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen
Valtiovarainministeriön mukaan lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin vuonna 2014.
Kuntien talous
Valtiovarainministeriö on maaliskuussa 2014 julkaissut Peruspalvelujen tila –raportin, jossa on tarkasteltu
mm. kunnallisten palveluiden kustannuskehitystä. Raportin mukaan kunnallisten palvelujen nettokustannukset olivat v. 2012 yli 27 miljardia euroa. Näistä sosiaalija terveystoimi muodosti lähes 67 prosenttia
kuntien käyttötaloudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli hieman alle 27 prosenttia. Nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasolla vuosina 2011 ja 2012 yli 5 prosenttia, joidenkin kustannukset yli
10 prosenttia. Kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti väestön ikääntyminen, mutta myös palvelurakenteen ja lainsäädännön muutokset. Menokehitys on pitkällä aikavälillä kestämätön ja tarvitaan toimia kuntatalouden tasapainottamiseksi.
Kulunut vuosi 2013 on ollut kunnille edelleen hyvin haasteellinen käynnissä olevien merkittävien uudistusten kuten kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sote-rakenteen ja rakennepoliittisen ohjelman ja kuntarakenteen muutosten ja yleisen heikon taloustilanteen vuoksi.
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat osoittaneet, että kuntatalouden tila koheni
vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli
noin 300 miljoonaa euroa positiivinen kun se edellisenä vuonna oli n. 300 milj. euroa negatiivinen. Tulos
parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut,
9
tulosta selkeästi vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa
toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä.
Lisäksi tulosta kohensivat merkittävästi verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tuloja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä
olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys.
Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Vaikka
tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014
osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien verotulot jäävät vuonna 2014 alle toimintamenojen kasvun.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta (v. 2012 vuosikate 1,74 mrd euroa). Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan
ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneistakin rahoitettiin vuosikatteella
kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Maakunnallisesti tarkasteltuna pienin vuosikate tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa.
Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %, mikä kertoo tulorahoituksen riittämättömyydestä ja kasvaneesta investointimäärästä. Tilikauden tuloksen parantuminen siis vuonna 2013 pitkälti kertaluontoisista eristä johtuen ei kerro siitä, että kuntatalous olisi tasapainossa, sillä kuten Laesterä Kuntalehdessä kirjoittaa, kertaluontoiset verotulot ovat pois vuoden 2014 tuloista ja kasvuennusteista. Lisäksi palkkasumman kasvun kattamiseksi tulisi verotulojenkin kasvaa ja investointien voimakas kasvu tarkoittaa vääjäämättä myös velkaantumisen voimakasta kasvua.
Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 142 miljoonaa euroa.
Korotusta hakeneiden kuntien määrä lisääntyi 13 kunnalla, mikä kertoo osaltaan kuntien heikosta taloustilanteesta. Selvityskunnista Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä hakivat harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta vuodelle 2013, näistä ainoastaan Kärkölä sitä sai. Lisäksi veroprosentteja päätettiin korottaa useissa
kunnissa vuodelle 2014. Lähes puolet kunnista, yhteensä 156 kuntaa on nostanut tuloveroprosenttiaan
vuodelle 2014. Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa
16,50 prosenttia. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2013.
Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 2014 ja 2015. Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman jäljessä sekä ylä- että
alamäessä. Valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2014 kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämän syvenevän.
Lahden talousalueen kehitys
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnan asukasmäärä vähentyi vuonna 2013. Aloittavien
yritysten määrä oli vuonna 2013 selvästi edellisvuotta pienempi ja erityisesti pienten yritysten perustaminen ei ole toivotulla tasolla. Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä
10
2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko
vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuoden 2013 Päijät-Hämeessä perustettiin
866 uutta yritystä ja lakkautettiin 570 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 296.
Työ- elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnassa elinkeinoelämä noudattelee koko maan linjaa,
sillä sosiaalija terveysala, kauppa ja muut palvelualueet menestyvät vielä kohtuullisesti, mutta myös näillä
sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen.
Hämeessä ja erityisesti Päijät-Hämeessä teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden vaikea korvaaminen näkyy joulukuun korkeissa työttömyysluvuissa.
Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 24
171 työtöntä työnhakijaa, mikä on 3 115 enemmän (14,8 %) kuin vuosi sitten ja marraskuusta työttömien
määrä kasvoi 2 344:llä (10,7 %).
Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste joulukuussa oli 15,1 %, nousten edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Maakunnan matalin työttömyysaste oli Hämeenkoskella (10 %) ja korkein Lahdessa (17,4 %).
Sekä nuorten että yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut. Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä.
3.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana
3.2.1 Kuntien talouden tasapainon tulkinta
Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta
tilikausilta kertyneiden yli- ja alijäämien määrä. Pelkästään yksittäisen vuoden tai kertyneitäkään ylijäämiä
tarkastelemalla ei kuitenkaan saada kunnan talouden tasapainosta oikeaa kuvaa.
11
Kirjanpidon osoittama tasapaino ja todellinen tasapaino eivät välttämättä ole sama asia. On huomattava,
että vaikka kertyneitä ylijäämiä taseessa olisikin, voi huomattavista ylijäämistä huolimatta varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta olla samalla tarkastelujaksolla kertyneiden ylijäämien verran miinuksella.
Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirran ollessa miinusmerkkinen, on kunnan rahoitettava kyseinen toiminta muulla tavalla: joko rahavaroja tai sijoituksia käyttämällä tai ottamalla lisää velkaa, josta jälkimmäinen lienee yleisin.
Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulisi olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella eikä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.
Todellista talouden tasapainoa tulee näin ollen yli-/alijäämäerien lisäksi arvioida muillakin mittareilla. Olennaista on, pystyykö kunta tulorahoituksellaan selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja
lainamäärän lisäyksestä aiheutuvista korkokuluista. Myös tulojen ja menojen epätasapainoinen kehitys on
syytä huomioida eli tällöin tarkastellaan esim. verorahoituksen ja toimintatuottojen riittävyyttä toimintakulujen kasvun kattamiseen.
Perinteisesti vakaan kuntatalouden mittarina on käytetty myös vuosikatteen ja poistojen suhdetta: jos vuosikatteella pystytään kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, talous on tasapainossa. Tämän lisäksi tulee
kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä
talouden tasapainon mittarina.
Myös poistojen määrä on tärkeä talouden tasapainoa arvioitaessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston
yleisohjeiden mukaan kuntien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien
vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme
suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 %. Mikäli vuosikate vastaa poistojen
määrää, mutta investoinnit ovat esimerkiksi tarkasteltavassa viiden vuoden ajanjaksossa olennaisesti poistoja suuremmat, ei tulorahoitus ole riittävä eikä kunnan talous todellisuudessa ole tasapainossa kertyneistä
ylijäämistä huolimatta.
Koko maan tasolla kuntien taloutta tarkasteltaessa kertynyt yli-/alijäämä on voimakkaasti positiivinen johtuen pitkälti siitä, että suunnitelman mukaiset poistot eivät ole suuruudeltaan vastanneet keskimääräistä
vuotuista investointitasoa (tai korjausinvestointien määrää). Tästä syystä tilinpäätösten kertynyt yli/alijäämä voi antaa liian hyvän kuvan kuntatalouden tasapainosta. Kuten aiemminkin on todettu, pelkkä
ylijäämä ei siis ole tarkka eikä hyvä kuntatalouden tasapainon mittari/tunnusluku.
Keskeistä talouden tasapainoa arvioitaessa on tarkastella em. tunnuslukujen ja vuosittaisen kehityksen
lisäksi myös muita tilinpäätöksen tunnuslukuja kuten investointien tulorahoitusprosenttia, lainanhoitokatetta ja suhteellista velkaantuneisuutta.
3.2.2 Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys
Lahden kaupungin talous on ollut tasapainossa tarkastelukaudella 2007 – 2012. Toimintakate on kuitenkin
heikentynyt 25 – 30 milj. euron vuosivauhdilla. Vuosikate on säilynyt yli 30 milj. eurossa, minkä taustalla on
kaupungin verorahoituksen hyvä kehitys. Kun tarkastellaan edellisinä tilikausina kertyneitä ylijäämiä, voidaan niistäkin talouden tasapaino todeta. Vuosikate riitti aina vuoteen 2012 saakka kattamaan poistot ja
vasta vuonna 2013 vuosikate painui niin alas, ettei se riittänyt kattamaan kuin 18,5 % poistoista.
12
Toimintakate 1000
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Tuloslaskelman tulos 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja
kuluvan tilikauden jäämät
2007
-363 733
50 341
-25 954
28 879
-14 919
13 960
2008
-400 908
51 460
-27 647
34 889
-9 790
25 099
2009
-425 874
39 576
-28 425
9 788
1 577
11 365
2010
-439 496
36 430
-29 335
6 813
1 414
8 227
2011
-465 844
37 065
-31 448
5 588
990
6 578
2012
-496 250
34 409
-30 421
3 983
630
4 613
2013
-525 339
6 817
-36 525
-30 021
1 194
-28 827
69 903
95 074
107 885
119 057
125 635
130 248
101 421
Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät
140 000
120 000
100 000
Kumulatiivinen
edellisen
tilikauden ja
kuluvan tilikauden
jäämät
80 000
60 000
40 000
20 000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on viimeiset viisi vuotta ollut Lahdessa negatiivinen, jolloin
lainalla on jouduttu kattamaan 2009 – 2012 vuosittain noin 9,0 -15,0 milj. euroa investoinneista. Koko tarkastelukaudella 2007 – 2013 negatiivinen rahavirta on ollut yhteensä -23,3 milj. euroa. Vuoden 2013 osalta
lainalla rahoitettiin jo noin 50,0 milj. euron verran investointeja. Suurin syy Lahden osalta näin synkkään
rahoitusvajeeseen on heikon talouskehityksen lisäksi ennätykselliseksi nousut ja yhä kasvava investointitarve. Investointitaso on pysytellyt noin 50,0 milj. euron tasolla koko tarkastelujakson ajan ja vuosina 2014 –
2015 se tulee edelleen kohomaan, jopa lähelle 100,0 milj. euroa.
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
Varsinaisen toiminnan ja
investointien kassavirta, netto
2007
50 341
4 550
0
-12 423
2008
51 460
11 120
0
-19 041
2009
39 576
0
-1 363
-3 925
2010
36 430
0
-97
-3 356
2011
37 065
0
0
-2 973
2012
34 409
0
0
-8 095
2013
6 817
0
0
-1 891
46 857
10 836
36 021
51 496
74 410
-22 914
56 608
7 374
49 234
48 826
4 516
44 310
53 479
10 678
42 801
53 002
11 565
41 437
53 404
2 384
51 020
6 447
66 453
-14 946
-11 333
-8 709
-15 123
-46 094
Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013
-23 305
Viime vuosia 2011 – 2013 tarkasteltaessa nähdään vuosikatteen pudonneen vuonna 2013 vain noin viidennekseen edellisistä vuosista. Vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut hyvällä tasolla vuoteen 2012 saakka ja
investoinneistakin on siihen saakka reilusti yli puolet pystytty kattamaan omalla tulorahoituksella. Vuonna
2013 keskeisen talouden tasapainon mittarin vuosikate/nettoinvestoinnit arvo jäi vain 13 %, mikä merkitsee, kuten edellä on mainittu merkittävää velkaantumisen lisääntymistä.
13
Vuosikatteen riittävyys
Vuosikate
Investoinnit
Poistot
Vuosikate/poistot
Vuosikate/nettoinvestoinnit
2011
37 064 623
51 623 754
31 447 668
117,9 %
71,8 %
2012
34 408 735
51 510 344
30 421 067
113,1 %
66,8 %
2013
6 817 171
52 354 578
36 525 135
18,7 %
13,0 %
Tuottojen ja kulujen kehitys
Käyttötalouden menoja tulokehityksen suhde on tarkastelujaksolla hyvin poukkoileva erityisesti tulojen
osalta. Toimintakulut ovat kasvaneet keskimäärin 6 % vuodessa tarkastelujaksolla, mikä on pitkällä aikavälillä kestämätön kasvutahti. Verotulojen kehitys on ollut maltillista ja valtionosuuksien kehitys on ollut hyvä
aina vuoteen 2012 asti.
Toimintatuotot
Toimintakulut
88 778
511 233
Kasvu
Kasvu
Kasvu
Kasvu
Kasvu
2010
2011
2012
2013
%
%
%
%
%
19,5 % 82 361 -7,2 % 89 525 8,7 % 93 578 4,5 % 104 278 11,4 % 107 303 2,9 %
11,3 % 530 023
4 % 552 288 4,2 % 583 076 5,6 % 617 482 5,9 % 651 590 5,5 %
Verotulot
Valtionosuudet
Verorahoitus
yhteensä
314 779
115 993
8,5 % 320 997
13,3 % 124 997
2 % 324 573
8 % 134 371
1,1 % 341 849 5,3 % 351 729
7,5 % 140 606 4,6 % 149 883
3 % 373 413 6,2 %
7 % 151 233 0,9 %
430 772
9,8 % 445 994
4 % 458 944
2,9 % 482 455 5,1 % 501 612
4 % 524 646 4,6 %
1000 eur
2008
Kasvu %
2009
Lainakannan kehitys
Lainanoton lisääntyminen ja velkataakan kasvattaminen on korkean investointitason ja heikon tulorahoituksen vuoksi välttämätöntä. Vuoden 2013 taso ei vielä ole kestämätön, kun tarkastellaan kaupungin
omaan toimintaansa ottamaa lainamäärää, joka on 1 812 euroa/asukas (2012 kuitenkin alle 1 000 eu-
14
roa/asukas). Kokonaislainakanta omaan toimintaan on 187 milj. euroa vuonna 2013. Tulevina vuosina kaupungin velkaantuminen tulee kasvamaan, korkeana jatkuvan investointitarpeen vuoksi. Lahti-konsernin
kokonaislainamäärä on 822 milj. euroa, missä on mukana myös konserniyhtiöiden rahamarkkinoilta suoraan ottamat lainat.
Katsaus Lahden kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen
Suomen talouden odotettua heikompi kehitys tuntui vahvasti Lahdessa vuoden 2013 aikana. Työpaikkojen
määrä, joka vuoden 2009 romahduksen jälkeen elpyi, on taittunut uudelleen laskuun. Myös väestönkasvu
hidastui edellisten vuosien tasosta.
Lahden kaupungin vuoden 2013 taloudellinen tulos oli merkittävästi alkuperäistä joulukuussa 2012 hyväksyttyä talousarviota heikompi. Suurimmat poikkeamat talousarvioon olivat erikoissairaanhoidossa, toimeentuloturvassa, työllistämistoimissa, myyntivoitoissa sekä lasten ja nuorten kasvun vastuualueella. Erikoissairaanhoidossa vuoden 2013 menoihin heijastuivat vuoden 2012 korkeat kustannukset, joista suuresta
osasta saatiin tieto vasta kaupungin talousarvion valmistumisen jälkeen. Talouden ja työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys näkyi toimeentuloturvassa ja työmarkkinatukimenoissa. Myös myyntivoittojen aleneminen liittyi suhdannetilanteeseen. Lasten ja nuorten kasvun alueella, päivähoidossa ja peruskoulussa, kustannuksia lisäsivät sekä päivähoidon lisääntynyt kysyntä että ilmanlaatuongelmien edellyttämät väistötilat
ja järjestelyt.
Kaupungin toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,7 prosenttia, mikä oli noin kolme prosenttiyksikköä talousarviossa arvioitua enemmän. Nousu oli myös korkeampi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 6,2 prosentilla ja ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,4 prosentilla. Ylitys
alkuperäiseen talousarvioon johtui osin valtion verotilityskäytännön muutoksesta, kun aiemmin tammikuussa maksettu tilitys on aikaistettu joulukuulle. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Lahdessa hieman maan keskiarvoa enemmän.
15
Kaupungin vuosikate riitti vain vajaaseen 19 prosenttiin käyttöomaisuuden poistoista. Poistot kasvoivat
edellisestä tilinpäätöksestä 6 milj. euroa. Kaupunki muutti tilikaudella käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisille ala-rajoille. Poistot olivat tilikaudella 37
miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit olivat myös viime vuonna selvästi poistoja korkeammalla tasolla.
Tulorahoitus riitti kattamaan investointimenoista 13 prosenttia ja loppuosa, noin 46 milj. euroa, jouduttiin
rahoittamaan lainalla.
Tilivuoden huono tulos leikkaa taseen kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää, jota jää jäljelle hieman yli 100
milj. euroa. Kaupungin omaan toimintaan otetut lainat kohoavat 187 miljoonaan euroon. Koko konsernin
lainamäärä on 822 miljoonaa euroa.
3.2.3 Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
Hollolan kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä
tarkastelemalla olevan tasapainossa. Myös vuosikate on riittänyt vuoteen 2011 asti kattamaan poistot.
Toimintakate
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
2007
-74 086
2 411
-4 284
-1 872
6
-1 866
2008
-77 333
7 861
-4 657
5 432
46
5 478
2009
-80 385
8 566
-4 935
3 631
61
3 692
2010
-85 095
9 622
-4 916
4 561
9
4 570
2011
-92 576
6 984
-5 263
1 721
0
1 727
2012
-98 812
1 455
-5 910
-4 455
0
-4 449
2013
-101 509
7 464
-10 328
-992
0
-986
4 548
10 026
13 718
18 288
20 753
16 308
15 322
Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että kertyneistä ylijäämistä huolimatta Hollolassa vuosien 20112012 toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina 2012-2013
ole kyetty kattaman poistoja. Myös vuoden 2013 osalta toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Ajalla 2007-2013 kassavirta on lähes 20 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta.
16
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
2007
2 411
0
0
-695
2008
7 861
2 228
0
-1 500
2009
8 566
0
0
-380
2010
9 622
0
-145
-415
2011
6 984
0
0
-423
2012
1 455
0
0
-310
2013
7 464
1 873
0
-2 072
7 681
819
6 862
6 633
3 167
3 466
7 142
2 343
4 799
9 125
1 015
8 110
16 456
2 588
13 868
13 406
5 327
8 079
19 157
2 469
16 688
-5 146
5 123
3 387
952
-7 307
-6 934
-9 423
-19 348
Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011
asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011
ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 selvästi, samoin vuonna 2013. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan
pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Hollolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen.
17
Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Hollolassa vuosittaiset toimintatuotot
ovat kasvaneet kuluja prosentuaalisesti nopeammin vuosina 2007-2009 ajan, mutta menojen kasvu on ollut
varsin voimakasta, jopa 9 % vuonna 2009. Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012
asti. Tilanne on kuitenkin selvästi heikentynyt vuodesta 2010 ja toimintakulujen kasvu ylitti tulojen kasvun.
Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen
vuosittainen kehitys vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 aikana menokehitys on saatu taitettua, mutta
myös tulojen kasvu on pienentynyt. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa.
1000 eur
2008 Kasvu %
2009 Kasvu %
2010 Kasvu %
2011 Kasvu %
2012 Kasvu %
2013 Kasvu %
Toimintatuotot
54 207
12,6 %
62 420
15,2 %
66 126
5,9 %
70 569
6,7 %
74 873
6,1 %
76 365
2,0 %
Toimintakulut
131 695
7,6 %
142 942
9%
151 362
5,9 %
163 269
7,9 %
173 849
6,5 %
178 038
2,4 %
Verotulot
65 768
9,5 %
67 319
2%
69 986
4,0 %
72 940
4,2 %
74 194
2%
82 596
11,3 %
Valtionosuudet
Verorahoitus
yhteensä
20 085
20,8 %
21 800
9%
24 606
12,9 %
26 681
8,4 %
26 312
-1 %
26 558
0,9 %
85 853
11,9 %
89 119
4%
94 592
6,1 %
99 621
5,3 %
100 506
1%
109 154
8,6 %
Lainakannan kehitys
Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Hollolassa selvästi kasvanut voimakkaasta investointitahdista ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä
tulee olemaan merkittävä, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 16 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 11,5 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoito (tp 2013: 1,37 )katetta ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp
2013: 41,4 %).
18
Hollolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin hyvin, kuten edellä on todettu. Vuoden
2010 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden
perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaalija terveysmenojen voimakas kasvu, suuret
investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron
tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on
lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 39 %.
Hollolan kunnan taloudellinen tilanne ja sen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja toimenpiteisiin on
ryhdyttykin jo vuonna 2013, jolloin valtuusto hyväksyi varsin merkittävän 5,7 milj. euron sopeutuspaketin
talouden tasapainottamiseksi. Myös veroja korotettiin jo vuodelle 2013. Kunnan tuloveroprosentti on tällä
hetkellä 20,75, joten sopeutusvaraa veroprosentissa ei juuri ole. Tavoitteena on kuitenkin, että kunta jatkossakin vastaa palveluvelvoitteistaan mahdollisimman hyvin.
Katsaus Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen
Kunnan tilinpäätös osoittaa 986 t euron alijäämää, mikä on n. 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi ja alkuperäistä talousarviota n. 0,5 milj. euroa suurempi.
Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä peräti 8,6 milj. euroa eli 8,6 % 885 t eur, 0,9 % v. 2012. Verotulojen voimakas kasvu (11,3 %) johtui kuitenkin pääosin kunnallisveroprosentin (20,75%) ja kiinteistöveroprosentin korotuksista vuodelle 2014, joiden vaikutus on yhteensä n, 4,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto
kasvoi n. 550 t euroa (26 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain
muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430
milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin
verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä, joissa oli vain
hienoinen 246 t euron kasvu (0,9 %) edelliseen vuoteen nähden.
Toimintatuotot kasvoivat 1,9 milj. euroa (2 %) vuodesta 2012 ja olivat 76,4 milj. euroa. Toimintakulujen
kasvu oli maltillinen, sillä toimintakulut kasvoivat 4,2 milj. euroa (2,4 %) ja olivat yhteensä 178 milj. euroa.
Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu on kaksinkertainen toimintakulujen kasvuun verrattuna, kun edellisenä vuonna toimintakulujen kasvu oli yli kaksi kertaa verorahoituksen ja toimintatuottojen kasvuun verrattuna. Kiinteistön myynnistä saatu n. 1,9 milj. euron poikkeuksellisen suuri myyntivoitto näkyy satunnaisissa
erissä.
Poistojen määrä kasvoi peräti 75 % (4,4 milj. eur), johtuen pääosin kertaluontoisista 3,8 milj. euron poistoista, joilla korjattiin tasearvojen (mm. koulurakennukset) oikeellisuutta. Näistä huolimatta vuosikate riitti
kattamaan 72,3 % poistoista (vuosikate/poistot 24,6 % v. 2012).
Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Lisäksi uusien rakennusinvestointien tieltä purettavien kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaus tulee rasittamaan kunnan tulosta. Investointien kasvu
puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 39,3 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta
oli n. 46,6 milj. euroa, mikä on 33 % ja 11,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä
nousi n. 2 120 euroon ollen siis vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi.
3.2.4 Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
19
Nastolan kunnan talous on tarkastelujaksolla vahvistunut vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen
talouden pitäminen tasapainossa on ollut aikaisempaa haastavaa. Vuosikate on riittänyt kattamaan poistot vuosina 2007, 2008, 2010 ja 2011.
Toimintakate
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
2007
-48 139
5 201
-4 424
776
0
776
2008
-55 875
3 818
-2 681
1 137
0
1 137
2009
-58 663
1 436
-2 820
-1 384
0
-1 384
2010
-57 581
5 614
-3 111
2 503
0
2 503
2011
-59 365
8 086
-3 474
4 612
0
4 612
2012
-65 756
3 094
-3 497
-403
0
-403
2013
-68 634
2 636
-4 412
-1 775
0
-1 775
-482
655
-729
1 653
5 349
5 068
3 293
Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että vuosina 2007-2008 ja 2010-2011 kertyneistä
ylijäämistä huolimatta Nastolassa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen eikä
vuosikatteella ole vuosina 2009 ja 2012-2013 kyetty kattaman poistoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen koko tarkastelujaksolla. Ajalla 2007-2013 kassavirta
on reilun 24 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta.
20
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
2007
5 201
0
0
-1 523
2008
3 818
0
0
-174
2009
1 436
0
0
-499
2010
5 614
0
0
-784
2011
8 086
0
0
-80
2012
3 094
0
0
-121
2013
2 636
0
0
-116
4 530
445
4 085
5 254
858
4 396
4 960
371
4 590
5 448
85
5 364
11 825
165
11 660
11 694
68
11 626
9 503
481
9 022
-408
-752
-3 653
-533
-3 655
-8 654
-6 502
-24 156
Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva
vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin
on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 hiukan,
mutta jo vuonna 2013 selvästi. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä
talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Nastolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen.
Vuosikate
Investoinnit
Poistot
Vuosikate/poistot
2011
8 085 585
11 659 978
3 473 953
233 %
69 %
2012
3 093 685
11 626 399
3 496 963
88 %
27 %
2013
2 636 292
9 021 750
4 411 555
60 %
29 %
21
Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Nastolassa vuosittaiset
toimintatuotot ovat kasvaneet prosentuaalisesti kuluja nopeammin vuosina 2009-2010 ja
2013, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, koko tarkastelu ajalla, lukuun ottamatta vuosia 2010 ja 2011. Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja
heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa
on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2008 alkaen. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa.
1000 eur
2008 Kasvu %
Toimintatuotot
6 129 -21,3 %
Toimintakulut
62 026 10,9 %
Verotulot
Valtionosuudet
Verorahoitus
yhteensä
2009 Kasvu %
6 689
9,1 %
65 371
5,4 %
2010 Kasvu %
7 998 19,6 %
65 649
0,4 %
2011 Kasvu %
7 940 -0,7 %
67 317
2,5 %
2012 Kasvu %
8 580
8,1 %
74 345 10,4 %
2013 Kasvu %
9 723 13,3 %
78 379
5,4 %
46 206
13 893
9,6 %
17,1 %
45 369
15 213
-1,8 %
9,5 %
47 158
16 528
3,9 %
8,6 %
49 600
18 299
5,2 %
10,7 %
50 684
18 677
2,2 %
2,1 %
53 235
18 654
5,0 %
-0,1 %
60 099
11,3 %
60 582
0,8 %
63 686
5,1 %
67 899
6,6 %
69 360
2%
71 889
3,6 %
Lainakannan kehitys
Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava
lainaa. Lainamäärän kehitys on vuodesta 2009 ollut Nastolassa selvässä kasvussa ja kasvu on
kiihtynyt vuosina 2012-2013. Lainamäärän kasvu johtuu investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä tulevina vuosina, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 11,4 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi
nettona 5,2 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten
lainanhoitokatetta (tp 2013: 0,5)ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 60,2 %).
22
Nastolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin kohtuullisesti. Vuoden 2011
jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaalija terveysmenojen
voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole
riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 30 %.
Nastolan kunnan vuoden 2013 selvästi ennakoitua huonompi tulos, johtuen Päijät-Hämeen
sosiaalija terveysyhtymän noin 1,5 miljoonan menoylityksestä on käynnistänyt mittavat tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2014 osalta, jotta menokehityksen kumuloituminen vuosille 2014 ja 2015 saataisiin kuriin. Vuodelle 2014 on valmisteltu noin 1,4 miljoonan euron
määrärahojen leikkauksia. Tuloveroprosentti korotettiin vuodelle 2012 jo 20,50 prosenttiin,
joten se osalta taso on jo varsin korkea.
Katsaus Nastolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen
Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,78 M€ euron alijäämää, mikä on n. 570 t euroa muutettua talousarviota suurempi ja alkuperäistä talousarviota n. 1,15 milj. euroa suurempi.
Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 M€ eli 4,8 %, mutta valtionosuudet laskivat 23 t€ eli
0,1 %. Noin 0,5 M€ verotulojen kasvusta selittää vakituisten asuntojen ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin korotus. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 100 t euroa
(6,3 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna.
Toimintatuotot kasvoivat noin 1,1milj. euroa (11,8 %) vuodesta 2012 ja olivat 9,7 milj. euroa.
Toimintakulujen kasvu oli 4,0 milj. euroa (5,4 %) ja olivat yhteensä 78,4 milj. euroa. Vuoden
2013 verorahoituksen kasvu ei yltänyt toimintakulujen kasvuun, kuten ei edellisenä vuonnakaan.
Poistojen määrä kasvoi lähes 21 % (noin 900.000 eur), johtuen uuden lähinnä hoivayksikön
valmistumisesta ja käyttöönotosta. Vuosikate riitti kattamaan 59,8 % poistoista (vuosikate/poistot 88,5 % v. 2012).
Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden
(investointien tulorahoitusprosentti 26,8 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013
lopussa lainakanta oli n. 38,0 milj. euroa, mikä on 17 % eli 5,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n. 2 537 euroon ollen siis vielä juuri ja juuri valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi.
3.2.5 Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
23
Iitin kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan epätasapainossa vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2012 siirrettiin rahastoista 3,974 miljoonaa euroa ylijäämätilille. Vuosikate on riittänyt vuoteen 2010 asti kattamaan poistot.
Toimintakate
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
2007
-26 767
2 303
-1 312
991
-380
611
2008
-29 845
1 894
-1 296
597
70
667
2009
-30 214
2 455
-1 272
1 183
70
1 253
2010
-31 740
1 351
-1 302
49
70
119
2011
-33 558
61
-1 476
-1 415
70
-1 345
2012
-34 902
305
-1 764
-4 707
70
-4 637
2013
-35 865
1 238
-1 717
266
70
336
1 037
1 704
2 957
3 076
1 730
1 067
1 402
Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että Iitissä vuosien 2011-2013 toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina 2011-2013 ole kyetty kattaman poistoja. Ajalla
2007-2013 kassavirta on runsaat 4 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen
edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin,
että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta.
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
2007
2 303
0
0
-438
2008
1 894
0
0
-229
2009
2 455
0
0
-754
2010
1 351
0
0
-128
2011
61
0
0
-207
2012
305
0
0
-691
2013
1 238
745
0
-1 209
2 401
1 535
866
2 036
1 070
966
2 812
1 403
1 409
1 733
872
861
4 230
375
3 855
4 043
1 061
2 982
2 336
2 552
-216
999
699
292
362
-4 001
-3 368
990
2011
-1 649
2012
-6 016
2013
-5 725
Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä
-4 027
24
Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuodet 2007 2010, havaitaan alla olevasta kuvasta, että vuosikate ei ole riittänyt poistoihin vuodesta 2011.
Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin. Vuosikate Iitissä ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna
kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen.
Investointien rahoittamiseen on käytetty omaisuuden myynnin ja lainarahoituksen ohella kassavaroja. Kassavarat ovat supistuneet vuosina 2009 – 2013 yhteensä 3, 472 M€.
Vuosikate
Investoinnit
Poistot
Vuosikate/poistot
2011
61 000
3 855 000
1 476 000
4%
2%
2012
305 000
2 982 000
1 764 000
17 %
10 %
2013
1 238 000
-216 000
1 717 000
72 %
-573 %
Meno- ja tulokehityksen tarkastelussa voidaan todeta, että Iitin vuosina 2007 – 2009 luvuissa on mukana
lomatoimi, joka siirtyi Kouvolan kaupungille 1.1.2010. Vuonna 2009 lomatoimen toimintatuotot olivat 3,584
M€ ja toimintakulut olivat 3,577 M€. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat merkittävästi vaihdelleet vuosittain ja aiheuttavat toimintatuottojen kasvun vaihtelut (esim. v 2009 ja v 2012)
Toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta voimakkaammin lukuun ottamatta viime vuotta. Tässäkin
tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että toimintakuluista yli puolet on maksuosuuksia kuntayhtymälle
(PHSOTEY). Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus toimintakatteesta on noussut 60,6 prosentista (2010) 65,6
prosenttiin (2013)
25
Verotulojen kasvu oli olematonta vuosina 2009 – 2011. Kunnallisveron korotukset verovuosille 2012 ja 2013
ja kiinteistöveronkorotukset ovat muuttaneet verotulot kasvuun.
Valtionosuuksien kasvu on pitänyt yllä verorahoituksen kasvua mutta toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta enemmän. Poikkeuksen tekee viime vuosi. Valtionosuuksissa näkyy verotulotasauksessa tehty
muutos vuonna 2012, ts. kiinteistövero jätettiin tasauksen ulkopuolelle.
Käyttötalous ei ole tasapainossa. Verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin riittävät valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten kompensoimiseen.
1000 eur
Toimintatuotot
Toimintakulut
2008 Kasvu %
5 512
-5 %
35 356
9%
2009 Kasvu %
6 805 23,5 %
37 019
5%
2010 Kasvu %
3 471 -49,0 %
35 211 -4,9 %
2011 Kasvu %
3 556
2,4 %
37 114
5,4 %
2012 Kasvu %
4 531 27,4 %
39 434
6,3 %
2013 Kasvu %
4 583
1,1 %
40 449
2,6 %
Verotulot
Valtionosuudet
Verorahoitus
yhteensä
19 741
11 887
9%
8%
19 696
12 798
0%
8%
19 815
13 157
0,6 %
2,8 %
19 833
13 636
0,1 %
3,6 %
20 614
14 686
4%
8%
22 472
14 742
9,0 %
0,4 %
31 628
9%
32 494
3%
32 972
1,5 %
33 469
1,5 %
35 300
5%
37 214
5,4 %
Lainakannan kehitys
Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Iitissä selvästi kasvanut kasvaneesta investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Lainakanta on kasvanut 5,97 miljoonasta eurosta (2010) 11,61 miljoonaan euroon. Lainamäärä asusta kohden on alle kokomaan keskiarvon ja on 1 663 €/as (TP2013). Suhteellinen velkaantuneisuus on heikentynyt ja on 37,3 % (TP2013).
Iitin kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt hyvin, kuten edellä on todettu. Vuodesta 2011 on
kunnan talouden tila kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaalija terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investoinnit, Koy
Larealin konkurssissa menetetty 3,25 miljoonan lainasaaminen.
Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin. Kassan laihduttaminen ei ole riittänyt ja lainamäärä on lähtenyt
kasvuun.
26
Katsaus Iitin kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen
Vertailu talousarvioon
Tilikauden tulos oli 0,266 miljoonaa euroa ja se ylitti muutetussa talousarviossa arvioidun 0,174 miljoonalla
eurolla. ja alkuperäisen 0,315 milj. eurolla. Toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna
0,7 % prosenttia eli 0,31 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut ylittyivät 0,46 milj. eurolla.
Ns. oma toiminnan toimintakulut alittuivat 0,15 milj. eurolla eli 0,7 %. Toimintatuotot ylittyivät 0,12 milj.
eurolla eli 1,5 %. Toimintakate ylittyi 0,5 % eli 0,19 euroa.
Investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja ne alittuivat 1,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 2,55 milj. euroa
ja ylittyivät 1,2 milj. euroa. Talousarviolainaa nostettiin 2 milj. euroa ja lainamäärä vuoden lopussa oli 1 663
euroa/asukas.
Vertailu ulkoiset menot ja tulot
Toimintatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut kasvoivat 2,6 % eli 1,0 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 0,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,9 % eli 1,27 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat 26,1 % ja
palvelujen ostot 67,7 % toimintakuluista. Muihin toimintakuluihin jää 6,2 % Palvelujen ostojen osuus on
kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan.
Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,86 milj. euroa eli 9,0 %. Kasvun taustalla on mm. tuloveroprosentin korotus ja tilitysjärjestelmän muutos. Valtionosuudet kasvoivat 0,4 %
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Talouden tasapainoon kohdistuu lähitulevaisuudessa merkittäviä epävarmuustekijöitä; verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin kattavat valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset.
Käyttöomaisuuden myyntitulot tulevat pienenemään.
Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat epätasapainossa. Keskimääräiset poistot ovat olleet 30 – 42 % (eli 0,7 – 1,15 milj. euroa) alle investointien omahankintamenojen.
Poistojen tarkistamisen ohella vuosikorjausmenot, jotka aikaisemmin ovat olleet investointimenoissa, edellyttävät vuosikatetavoitteen nostamista. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu on hidastunut mutta
kasvu oli vuonna 2013 kuitenkin korkea eli 5,6 %.
Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä on yli 5,7 milj. euroa miinuksella. Mikäli aiotaan toteuttaa taloussuunnitelman mukaiset investoinnit, vuosikatetavoite tulee asettaa 2,5 miljoonan euron tasolle muussa tapauksessa velkaannutaan ja joudutaan maksuvalmiusvaikeuksiin.
3.2.6 Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
Kärkölän kunnan talous oli heikossa kunnossa vuonna 2007, jolloin taseella oli alijäämää 1,6 milj. euroa.
Seuraavina vuosina ylijäämää kertyi kuitenkin niin, että taseella oli ylijäämää vuonna 2011. Tämän jälkeen
27
talous on romahtanut: vuonna 2012 alijäämää kertyi 2,6 milj euroa ja vuonna 2013 1,6 milj. euroa. Vuosikate on vuosina 2008-2011 riittänyt kattamaan poistot lukuun ottamatta vuotta 2010. Vuosina 2012 ja 2013
vuosikate on ollut negatiivinen.
Toimintakate
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
500
0
-500
-1 000
-1 500
-2 000
-2 500
-3 000
-3 500
-4 000
-4 500
2007
-18 663
59
-708
-650
0
-650
2008
-19 424
1 409
-824
1 194
0
1 194
2009
-20 386
1 421
-1 020
400
0
400
2010
-20 595
776
-1 235
-460
0
-460
2011
-21 953
1 634
-1 271
363
0
363
2012
-24 525
-1 336
-1 298
-2 635
0
-2 635
2013
-24 559
-420
-1 226
-1 646
0
-1 646
-1 643
-449
-49
-448
28
-2 607
-4 253
Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden
jäämät
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kumulatiivinen
edellisen
tilikauden ja
kuluvan
tilikauden…
Kuten kuviosta voidaan hyvin havaita, on Kärkölän kumulatiivinen yli/alijäämä-tili ollut vain vuonna 2011
ylijäämäinen. Muina tarkasteluvuosina taseella on ollut alijäämää.
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
2007
59
0
0
-26
2008
1 409
609
0
-180
2009
1 421
0
0
-2
2010
776
0
0
-22
2011
1 634
0
0
-59
2012
-1 336
0
0
-9
2013
-420
0
0
-93
1 042
57
985
4 345
818
3 527
5 036
172
4 864
1 484
153
1 331
1 809
276
1 533
609
9
600
1 404
119
1 285
-952
-1 689
-3 445
-577
42
-1 945
-1 798
-10 364
Tästä taulukosta voidaan todeta, että Kärkölän kunnan vuosien 2007 – 2013 kassavirta on ollut runsas 10
miljoonaan euroa negatiivinen. Kun vuosikatetta verrataan investointeihin, ei se ole ollut minään vuonna
riittävä. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen.
28
2011
1 634
1 809
1 271
129 %
90 %
Vuosikate
Investoinnit
Poistot
Vuosikate/poistot
2012
-1 336
609
1 298
-103 %
-219 %
2013
-420
1 404
1 226
-34 %
-30 %
Vuosikatteen riittävyys investointeihin ja
poistoihin 2011-2013
2 000
1 500
1 000
500
0
-500
-1 000
-1 500
2011
2012
2013
Vuosikate
1 634
-1 336
-420
Investoinnit
1 809
609
1 404
Poistot
1 271
1 298
1 226
Kuviosta voidaan selvästi havaita, että vielä vuonna 2011 vuosikate riitti poistojen kattamiseen, mutta ei
investointien kattamiseen. Tämän jälkeen vuosikate onkin ollut negatiivinen.
Kärkölän tuottojen kehitys on ollut vaihtelevaa: noin – 12 prosentista lähes +12 prosentin kasvuun tarkastelujaksona. Kulujen kehitys on ollut maltillista vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen kasvu oli noin 8 prosenttia
vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2013 säästöjen ansiosta kulut pysyivät lähes vuoden 2012 tasossa. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen
tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa.
Tuottojen ja kul ujen kehi tys
1000 eur
2008 Kasvu %
2009 Kasvu %
2010 Kasvu %
2011 Kasvu %
Toimintatuotot
4 803
1,0 %
4 245
-11,6 %
4 744
11,8 %
5 313
12,0 %
4 942
-7,0 %
4 952
0,2 %
Toimintakulut
24 238
3,5 %
24 632
2%
25 340
2,9 %
27 266
7,6 %
29 467
8,1 %
29 511
0,1 %
Verotulot
13 706
9,1 %
14 261
4%
13 451
-5,7 %
14 193
5,5 %
14 629
3%
15 358
5,0 %
7 179
15,0 %
7 731
8%
8 022
3,8 %
9 540
18,9 %
8 691
-9 %
8 933
2,8 %
20 885
11,0 %
21 992
5%
21 473
-2,4 %
23 733
10,5 %
23 320
-2 %
24 291
4,2 %
Valtionosuudet
Verorahoitus yhteensä
2012 Kasvu %
2013 Kasvu %
29
Lainakannan kehitys
Lainakanta 31.12, €/as.
4000
3000
2000
1000
0
2001 02 03
Kärkölä
04
05
06
07 08 09 10 11 12
2000-6000 as. kunnat
Kuten kuviosta voidaan havaita, Kärkölän lainakanta oli varsin alhainen vuoteen 2008 saakka. Vuodesta
2009 lähtien Kärkölän lainakanta on ylittänyt koko maan keskimääräisen lainamäärän sekä oman verrokkiryhmänsä lainamäärän. Vuoden 2013 lopussa lainaa oli kaikkiaan 12, 3 milj. euroa ja lainat asukasta kohti
olivat 2585 euroa. Myös jatkossa lainamäärän arvioidaan kasvavan. Mikäli korkotaso nousee, nousevat
myös korkokustannukset jatkossa nopeasti.
Katsaus Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen
Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää, mikä on n. 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota
heikompi ja n. 1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Alijäämää on kaikkiaan 4,2 milj. euroa, mikä
on 895 euroa asukasta kohti.
Kunta teki säästöohjelman vuoden 2013 aikana ja sotemenot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Näiden seurauksena kulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla: kasvua oli vain 0,1 prosenttia.
Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vajaan miljoonan eli 4,2 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat
kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Kärkölässä verotulot kasvoivat 5 %. Myös ennakkoperinnän
jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten
toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä. Kasvua oli Kärkölässä vajaa 3 prosenttia. Tästä 620.000
oli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mikäli kunta ei olisi saanut sitä, olisi valtionosuuksien kasvu
ollut lähes olematonta.
Toimintatuotot kasvoivat 0,2 % ja toimintakulut kasvoivat 0,1 %. Tältä osin tuotot ja kulut pysyivät lähes
edellisvuoden tasolla. Satunnaisia tuottoja tai kuluja ei ollut.
Poistojen määrä oli hieman alempi kuin vuonna 2012. Kun vuosikate oli negatiivinen, joutui Kärkölä ottamaan syömävelkaa toimintaansa. Lainojen määrä onkin kovassa kasvussa ja lainat asukasta kohti olivat
vuoden 2013 lopussa 2.585 euroa.
30
Veroprosentti oli 20,75 vuonna 2013. Veroprosenttia nostettiin 21:een vuodelle 2014. Vuoden 2014 talousarvio on tästä huolimatta 2,9 miljoonaa alijäämäinen. Kunnan toimintakulut vuonna 2013 olivat 29,5 milj.
euroa. Tästä peräti 25,9 milj. euroa eli 87,8 % on ostopalveluja. Kunnan koko henkilöstömenojen osuus on
2,3 miljoonaa euroa ja kunnalla on vain 41 työntekijää: lähinnä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Kun kunta
jo nyt järjestää lähes kaiken ostopalveluna, on talouden tasapainottamiseksi tehtävä kipeitä rakenteellisia
muutoksia. Valtuusto on jo päättänyt, että lukio lakkautetaan vuonna 2015, mikäli oppilasmäärä ei ole yli
50 oppilasta 20.9.2014. Vaikka säästöjä tehtäisiin lisää kuluvana vuonna, on lähes mahdotonta välttyä
joutumasta kriisikunnaksi.
3.2.7 Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa
Hämeenkosken kunnan vuosikate on riittänyt poistoihin lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012, jolloin kunnan tulos painui alijäämäiseksi.
Toimintakate
Vuosikate 1000
Poistot 1000
Varausten muutos
Ali/ylijäämä
2007
-7 455
857
-274
582
0
582
2008
-8 103
451
-285
460
0
460
2009
-8 194
807
-283
523
0
523
2010
-9 572
542
-304
238
0
238
2011
-10 461
32
-390
-315
0
-315
2012
-10 929
194
-599
-405
0
-405
2013
-10 679
1 123
-597
526
0
526
970
1 430
1 953
2 191
1 876
1 471
1 997
31
Vuosikate
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointitulot
Nettoinvestoinnit
2007
857
0
0
-5
2008
451
294
0
-19
2009
807
0
0
-5
2010
542
0
0
-67
2011
32
0
0
-92
2012
194
0
0
-168
2013
1 123
0
0
-34
510
34
476
626
18
608
829
5
824
4 273
526
3 747
5 473
1 725
3 748
1 735
679
1 056
236
27
209
376
118
-22
-3 272
-3 808
-1 030
880
-6 758
Toiminnan ja investointien rahavirta on muodostunut merkittävästi negatiiviseksi tarkastelujakson jälkimmäisinä vuosina, mikä selittyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyistä suurista investoinneista. Vuosikate ei ole riittänyt toteutuneisiin investointeihin.
Vuosikate
Investoinnit
Poistot
Vuosikate/poistot
2011
31 522
3 748 610
389 910
8%
1%
2012
193 994
1 056 333
599 390
32 %
18 %
2013
1 123 546
209 077
597 351
188 %
537 %
Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että sekä menoissa että tuloissa on merkittäviä
vuosittaisia vaihteluita, mikä on tunnusomaista pienen väestöpohjan kunnalle. Vuonna 2011 tuloissa näkyy
mm. se, että vanhainkotia ei voitu käyttää sisäilmaongelmien vuoksi eikä tiloista siten myöskään saatu
vuokratuloa. Vuonna 2012 taas näkyy uudisrakennusten eli koulun ja päiväkodin sisäisten vuokrien kasvu.
Toimintakuluissa vuosina 2010-2012 näkyy sosiaalija terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu. Vuonna 2013 nämä kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ollen jopa
32
alle vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten. Kuluja on vähennetty myös omassa toiminnassa jättämällä
mm. virkoja ja toimia täyttämättä ja järjestelmällä tehtäviä uudelleen.
1000 eur
2008 Kasvu %
Toimintatuotot
815
1,4 %
Toimintakulut
8 919
8,0 %
Verotulot
Valtionosuudet
Verorahoitus
yhteensä
2009 Kasvu %
1 059 29,9 %
9 254
4%
2010 Kasvu %
1 138
7,5 %
10 711 15,7 %
2011 Kasvu %
1 012 -11,1 %
11 472
7,1 %
2012 Kasvu %
1 294 27,9 %
12 223
6,5 %
2013 Kasvu %
1 226 -5,3 %
11 905 -2,6 %
5 066
3 268
1,8 %
4,0 %
5 202
3 611
3%
10 %
5 508
4 295
5,9 %
18,9 %
5 867
4 458
6,5 %
3,8 %
6 266
4 759
7%
7%
6 499
4 977
3,7 %
4,6 %
8 334
2,6 %
8 813
6%
9 803
11,2 %
10 325
5,3 %
11 025
7%
11 476
4,1 %
Lainakannan kehitys
Hämeenkosken kunta on velkaantunut voimakkaasti vuosina 2010 – 2011, jolloin toteutettiin historian mittavin rakennushanke eli koulun laajennus ja saneeraus, liikuntahallin laajennus sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Lisäksi Hämeenkoskelle rakennettiin uusi lämpökeskus, jonka rakentamisinvestointiin kunta
lainasi kokonaan omistamalleen Hämeenkosken Biolämpö Oy:lle 1.500.000 euroa. Tulevien vuosien investointisuunnitelmissa ei ole merkittäviä rakennushankkeita. Lainamäärä ei tule siten merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina. Kunnalla on haasteita selviytyä nykyisten lainojen lyhennyksistä ja koroista.
Katsaus Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen
Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli 526.000 euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio
oli 22.000 euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana valtuusto myönsi lisätalousarviolla yhteensä 262.000 lisämäärärahat, joista suurin määräraha 220.000 euroa myönnettiin tekniselle lautakunnalle väistötilakustannuksiin.
Verotulot kasvoivat 232.000 euroa. Kunnallisveron tuotto oli 5.934.000 euroa, mikä oli 87.000 euroa
enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Yhteisöveron tuotto jäi 59.000 tavoitteesta ollen 241.366
euroa. Kiinteistöveron tuotto oli 321.000 euroa, mikä on 21.000 euroa enemmän kuin talousarviossa oli
arvioitu. Verotulojen toteutumaan vaikutti verotilityslain muutos, jolla mm. aikaistettiin jäännösverojen
tilitystä tammikuulta joulukuulle. Valtionosuudet olivat 218.000 euroa suuremmat kuin vuonna 2012.
33
Toimintatuotot vähenivät -5,3 % edellisestä vuodesta ja olivat 1.200.000 euroa. Toimintakulut vähenivät 2,6 % ja olivat yhteensä 11.900.000 euroa.
Poistojen määrä oli 598.000 euroa, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 ei tehty suuria
investointeja, joten poistojen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Kunnan suurimmat investoinnit toteutettiin vuosina 2010 ja 2011. Vuosikate oli 1.124.000 euroa. Vuosikate riitti kattamaan 188,1 % poistoista.
Vuonna 2012 vastaava luku oli 32,4 %.
Kunnalla ei ole tulevina vuosina merkittäviä investointitarpeita. Koulun ja päiväkodin rakennushankkeiden
johdosta kunnan lainakanta pysyy tulevinakin vuosina korkeana. Vuonna 2012 toteutettiin käytöstä poistetun vanhainkodin tilalle tehostetun palvelusasumisyksikön rakentaminen. Investointia varten kunnan ottama lainamäärä oli kohtuullinen ARA:n myöntämän avustuksen johdosta. Vuonna 2014 tehostetun palvelusasumisen yksikköä laajennetaan saneeraamalla nykyistä hoivakotia. Myös tähän hankkeeseen on saatu
ARA:n avustus.
Vanhainkodin rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2011 ja se tullaan mahdollisesti purkamaan vuonna
2015. Kunnanviraston ja kirjaston saneeraaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle 2015. Toiminta on
siirretty vuonna 2013 väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Ratkaisut tilojen tulevalle käytölle tehdään
kevään 2014 aikana.
Suurimmat haasteet Hämeenkosken kunnan tulevalle taloudelliselle kehitykselle aiheutuu sosiaalija terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä, valtion tulevista toimenpiteistä mm. valtionosuuksien leikkaamisesta sekä epävakaan yleisen taloustilanteen vaikutuksista verotuloihin.
3.2.8 Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista
Edellä esitetyn ja työryhmän kokouksessa esiteltyjen talouskatsausten perusteella voidaan todeta, että
kaikilla kunnilla on haasteita talouden tasapainon saavuttamisessa ja haasteet ovat kaikilla samat: mm.
investointien voimakas kasvu, kiinteistöjen korjausvelka, valtionosuusleikkaukset, sosiaalija terveysmenojen kasvu, lainamäärän kasvu, työttömyyden kasvu. Ohessa koonti selvityskuntien talouden haasteista.
Voimakas investointitahti
Tulorahoituksen riittämättömyys lainamäärän kasvu
Rakennusten huono
kuntoKorjausvelka
Tuottojen ja kulujen
epätasapaino, sosiaalija terveysmenojen kasvu
Valtionosuusleikkaukset
Työttömyys
34
3.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila
3.3.1 Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos
Salpausselän kunnista asukasluku on ollut kasvussa Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Hämeenkoski, Iitti ja
Kärkölä taas ovat supistuneet asukasluvultaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan kasvaneissa kunnissa, Hämeenkoskella ja myös Kärkölässä, jossa asukasluvun ennakoidaan kääntyvän kasvuun 2020-luvulla. Nopeinta kasvu on ollut 2000–2012 Hollolassa, jossa asukasluku on
kasvanut 0,7 % vuodessa. Myös Lahden väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 0,5 % vuodessa. Nastolassa
väestömuutos on ollut noin 0,2 %/v. Asukasluvultaan pienentyneissä kunnissa väestömuutoksen vauhti on
ollut Hämeenkoskella ja Kärkölässä noin -0,5 % ja Iitissä noin -0,7 % vuodessa. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja.
Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Iitissä ja Hämeenkoskella, joissa mediaani-ikä on myös maan keskitasoa
(47) korkeampi. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä.
Väestön kasvu tulee jatkumaan alueella Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Hollolassa
ja Lahdessa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 0,5 %. Edelleen asukasluvun ennakoidaan alenevan Iitissä.
Todelliset asukasluvut 31.1.2014 poikkeavat hieman Tilastokeskuksen trendiennusteesta. Lahti oli alueen
suurin kunta 103.352 asukasta ja seuraavat kunnat olivat järjestyksessä 22.007, Nastola 14.965, Iitti 6.986,
Kärkölä 4.744 ja Hämeenkoski 2.085 asukasta. Väestön alenemat johtunevat taantumasta, jonka seurauksena taajamiin taantuvilta alueilta muuttaneet muuttavat usein takaisin alkuperäisiin kotikuntiinsa. Nousukauden alkaessa kasvukuntien muuttovoitto yleensä käynnistyy uudelleen ja kiihtyy.
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
2002 2012 2020 2030 Muutos Muutos/v.
20527 22054 23376 24383 18,8 %
0,6 %
2192 2096 2169 2247
2,5 %
0,1 %
7376 6955 6702 6569 -10,9 %
-0,4 %
4948 4772 4731 4801 -3,0 %
-0,1 %
97968 103016 108597 114139 16,5 %
0,5 %
14684 15082 15396 15776
7,4 %
0,3 %
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
2002 2012 2020 2030
40
43
43
45
44
49
51
51
45
50
53
55
42
46
50
51
41
43
43
44
40
43
45
47
Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002–2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa;
oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002–2030
Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se,
että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen
muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana palveluntarjonnan hinnan kasvuna. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää.
Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1150 hengellä
35
aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu
2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka.
Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos
Yli 75-vuotiaiden määrä
1400
35000
1200
30000
1000
25000
800
20000
600
15000
10000
400
5000
200
2040
2036
2032
2028
2024
2020
2016
2012
2008
2004
2000
1996
1992
1988
1984
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035
1980
0
0
Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980–2040
Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012
eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (noin 16.000 eur/v/yli 75-vuotias) ja vähiten Iitti (12.500 eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä,
pienin Iitissä.
Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja.
3.3.2 Talouden nykytilan tarkastelu
Peruskunnan tase
Erityiset tase-erät
Nettolaina
Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella
velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois.
Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta ku-
36
vaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois.
Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun
mittauksen ero. Lahden nettolainakannan nousu johtuu konsernin sisäisistä tasejärjestelyistä (konsernipankki).
Nettolainakanta €/as
Hollola
Häm eenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Uusi kunta
Maan ka
Nettolainakanta vero-%
Sijoitus
Sijoitus
Muutos ryhm ässä m aassa
2003
2012
412
503
-124
276
1 755
1 224
938
5 052
1 181
1 894
3 842
2 024
526
4 549
1 305
1 618
2 087
800
1 353
3 084
1 731
429
1 575
1 146
1
6
2
3
5
4
2003
91
320
114
193
307
208
Hollola
283
Uusi kunta
Häm eenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
2012
Sijoitus
Muutos ryhm ässä
3,5
5,5
-1,2
2,6
14,6
10,7
5,9
39,7
8,8
14,1
25,2
13,6
2,5
34,1
10,0
11,4
10,5
2,9
11,5
20,4
8,8
4,1
12,0
7,9
Maan ka
Sijoitus
m aassa
1
6
2
4
5
3
73
317
115
191
292
183
264
Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)
Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Hämeenkoski, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin vuonna 2012 oli Hollola. Myös Iitin nettovelkataso on
maan keskitason alapuolella. Lisäksi Hämeenkoski on velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Myös
Iitin, Kärkölän ja Lahden velkaantumistahti on ollut maan keskitasoa nopeampaa. Hollolassa ja Nastolassa
velkaantumisvauhti on ollut hillittyä.
Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna.
Nettolainakanta vero-%
45,0
40,0
35,0
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
- 5,0
2003
Hollola
2004
2005
Hämeenkoski
2006
2007
Iitti
2008
Kärkölä
2009
Lahti
2010
Nastola
2011
2012
Uusi kunta
Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003–2012
37
Uusi kunta olisi vero-% ja €/as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista
maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Hollola ja Nastola.
Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 275 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun
lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko,
jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Lahdessa (2,78 %) ja matalin Hollolassa (1,59 %). Korkokuluja eniten vuonna
2012 maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna Hämeenkoski, jonka korkokulut vastasivat yhden vero%:n tuottoa.
Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin.
Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Tämä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu
pian kohdelluksi kuten ”oikeat” pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia.
Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa.
Kunnat ovat velkaantuneet erittäin nopeasti 2013 ja velkaantuvat edelleen 2014. Ennakollisen tilinpäätöksen mukaan ainoastaan Hämeenkosken nettovelka asukasta kohden olisi alentunut ja Lahden nettovelka
asukasta kohden olisi kasvanut tarkastelukuntien suurimmaksi.
Nettolaina
€/as
TP2013
Hollola
1 986
Hämeenkoski
4 519
Iitti
1 400
Kärkölä
2 646
Lahti
5 833
Nastola
2 691
Yhdistelmä
3 769
Taulukko 3 :Nettolaina eur/asukas ennakollisen tilinpäätöksen 2013 perusteella
Taseen omaisuus
Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen
kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Iitissä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus.
Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2003…2012 kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (7.922 eur/as; koko
maassa 5.877 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta
kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Lahden käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.177 eur/as). Nopeimmin
käyttöomaisuuttaan on kasvattanut Hämeenkoski. Pienin käyttöomaisuus 2012 oli Kärkölässä, hieman alle
4.500 eur/as.
38
Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden
arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Poistojen tasoja on korjattu vuonna 2013. Tämä tulee näkymään tulevina vuosina vuosikatteen korotuspaineena. Hollola teki vuonna 2013 suuret kertapoistot sen
lisäksi, että poistojen tasoa korotettiin kauttaaltaan.
Nettolainakanta 1000 €
2003
8 543
Häm eenkoski 1 095
Iitti
-905
Kärkölä
1 378
Lahti
172 427
Nastola
18 038
Hollola
Uusi kunta
200 576
2012
Käyttöomaisuus 1000 €
Muutos
20 677 12 134
10 590 9 495
8 215 9 120
9 038 7 660
395 795 223 368
30 528 12 490
474 843
274 267
2003
2012
Muutos
Käyttö
omaisuuden
muutos netto
lainakannan
muutos
78 970
Häm eenkoski 5 222
Iitti
31 038
Kärkölä
12 699
Lahti
692 781
Nastola
65 262
114 281 35 311
15 799 10 577
36 809
5 771
21 188
8 489
944 608 251 827
87 057 21 795
23177
Uusi kunta
1 219 742
59503
Hollola
885 972
333 770
1082
-3349
829
28459
9305
Taulukko 4 :Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003–2012
Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria
realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Lahdessa ja Iitissä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (4600
ha ja 1900 ha). Myös Hollolan ja Nastolan metsäomistus oli noin 1400 ha. Lahdella on myös peltopinta-alaa
noin 600 ha. Nämä tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi.
39
Hollola
Kunnan suoraan omistamien
asuntojen lukumäärä 31.12., kpl
asuntojen huoneistoala, 31.12.
h-m²
Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä,
31.12. kpl
Kunnan määräysvallassa
olevien asunto- ja
kiinteistöyhtiöiden
omistamien asuntojen
lukumäärä, 31.12. kpl
Kunnan omistamien tai
määräysvallassa olevien
asuntojen määrä 1000 asukasta
kohti
muiden tilojen kuin asuntojen
huoneistoala, h-m²
Rakennettujen ja hoidettujen
puistojen pinta-ala, ha
Puistojen pinta-ala 1000
asukasta kohti, ha
Peltopinta-ala, ha
Metsäpinta-ala, ha
Hämeenkoski Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
32
25
52
19
62
12
1846
1268
2069
877
3302
787
1
1
9
2
42
4
422
0
367
2
5700
342
21
12
62
5
56
24
103286
11672
48832
22892
374000
75000
15
18
10
9
407
8
0,7
135
1387
8,6
43
59
1,4
77
1898
1,9
19
154
4
600
4592
0,5
122
1418
Taulukko 5 Eräitä kuntien omaisuuseriä
Taseen riskit
Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa
käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat
yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille.
Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on
todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain
sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Iitin, Lahden ja Hämeenkosken
ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat muita suuremmat. Lahden ja Iitin ei-konsernisijoitukset vastaavat yli
yhdeksää ja Hämeenkoskenkin lähes seitsemää veroprosenttiyksikköä. Nastolan ja Hollolan riskisijoitukset
vastaavat noin 2,5 ja Kärkölän 1,3 veroprosenttiyksikköä.
Lahden antolainasaamiset olivat 2012 merkittävästi muita suuremmat ja vastasivat lähes 20 veroprosenttiyksikön tuottoa. Muiden kuntien antolainasaamiset ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös
sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Myös kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat
40
selkeästi Lahdessa (noin 10 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Hämeenkoskella (0,1
veroprosenttiyksikköä vastaava määrä).
Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kärkölässä (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä).
Myös Iitin ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli yhtä veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä
vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole.
Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä
Kumulatiiviset jäämät 1000 €
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
-20 000
2 003
2 004
2 005
2 006
2 007
2 008
2 009
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Lahti
Nastola
Uusi kunta
2 010
2 011
2 012
Kärkölä
Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003–2012
Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa
alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely.
Tarkasteltavista kunnista vain Kärkölällä oli taseessa vuonna 2012 kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla
alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa.
Kumulatiiviset jäämät vero-%
2003
Hollola
Häm eenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Uusi kunta
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Muutos
1,0
-0,2
0,0
-3,4
5,4
0,6
2,2
-0,3
-0,8
-3,4
5,0
0,5
2,0
0,6
-0,1
-2,4
3,6
-0,7
2,3
1,6
0,5
-1,8
5,0
-0,7
1,6
4,0
1,2
-2,8
5,2
-0,2
3,2
5,8
1,9
-0,7
6,5
0,3
4,3
7,7
3,2
-0,1
7,1
-0,3
5,8
8,8
3,4
-0,7
7,8
0,8
6,2
7,4
1,9
0,0
8,4
2,5
4,7
5,5
1,1
-4,1
8,3
2,3
3,7
5,7
1,1
-0,7
2,8
1,7
3,8
3,6
2,6
3,6
3,7
5,0
5,6
6,5
7,0
6,5
2,7
Sijoitus
ryhm ässä
3
2
5
6
1
4
Taulukko 6 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna
Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Lahdessa. Suurin
suhteellinen jäämien parannus/kasvu jakson 2003–2012 aikana on ollut Hämeenkoskella. Jakson aikana
41
myös kaikkien muiden, paitsi Kärkölän ylijäämät ovat kasvaneet. Kärkölän jälkeen heikoin kehitys on ollut
Iitissä ja Nastolassa.
Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin ”luovasti”, ei tässä selvityksessä
anneta jäämille niin suurta merkitystä, kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien
laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän – ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin!
Alla oleva taulukko osoittaa ennakollisesti, kuinka vuosi 2013 on vaikuttanut tarkasteltavien kuntien kumulatiivisiin ali- ja ylijäämiin. Nettovelkaansa lyhentäneen Hämeenkosken ylijäämä oli vuonna 2013 suurempi
kuin vuonna 2012 – samoin kuin Iitissä. Kaikilla muilla ylijäämä on vähentynyt tai alijäämä kasvanut – kuten
Kärkölällä. Tämä johtuu siitä, että muille kunnille kertyi vuoden aikana tuntuvat alijäämät. Lahden alijäämä
oli luonnollisesti euromääräisesti suurin, lähes 29 miljoonaa euroa, mutta veroprosenttiyksikköönkin suhteutettuna alijäämä oli suuri vastaten lähes kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Kun myöhemmin esitellään painelaskelmia, saattaa Lahden kaupungin kohdalla veroprosentin nousupaine tuntua suurelta. Tämä
johtuu kuitenkin siitä, että jo vuonna 2013 alijäämän kattamiseksi veroprosentin olisi pitänyt olla suurempi
ja tämän jälkeen tuleva paine on katettava myös viime kädessä veroprosenttia nostamalla.
Vuotuinen
yli/alijäämä TP 2011 TP 2012 TP2013
Hollola
1 727
-4 449
-985
Hämeenkoski
-359
-406
532
Iitti
-1 344
-4 637
341
Kärkölä
364
-2 635
-1 645
Lahti
6 607
4 618 -28 838
Nastola
4 612
-403
-1 780
Kumulatiivinen
ali/ylijäämä
€/as
TP 2011 TP 2012 TP2013
Hollola
943
739
686
Hämeenkoski
881
702
942
Iitti
247
153
204
Kärkölä
6
-546
-894
Lahti
1 228
1 264
976
Nastola
356
336
218
Yhdistelmä
Yhdistelmä
11 607
-7 912
-32 379
1 014
984
769
Taulukko 7 : Vuotuiset ali-/ylijäämät 1000 eur ja euroa/asukas
Konsernitase
Erityiset konsernitaseen erät
Konsernilainat ja käyttöomaisuus
Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Hämeenkosken
ja Kärkölän konsernitiedot puuttuvat ennen vuotta 2008, joten muutosten pohjavuotena on käytetty tätä
arvoa.
Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lahdessa (16,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,9). Pie-
42
nin konsernilainakanta oli 2012 Hämeenkoskella ja Kärkölässä (2,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä).
Eniten konsernin oma laina on kasvanut 2008–2012 Lahdessa. Hollolassa (-0,5) konsernin oma lainakanta
on alentunut tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan
keskitasoa korkeampi.
Vain konsernin lainakanta vero-%
20,0
18,0
16,0
14,0
12,0
10,0
8,0
6,0
4,0
2,0
0,0
2003
2004
Hollola
2005
Hämeenkoski
2006
2007
Iitti
2008
Kärkölä
2009
Lahti
2010
2011
Nastola
2012
Uusi kunta
Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005–2012
Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin
selkeästi Lahdella, jonka tase vastaa 85 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase
on Hämeenkoskella.
Vain konsernitase 1000 €
800 000
700 000
600 000
500 000
400 000
300 000
200 000
100 000
0
2003
Hollola
2004
2005
Hämeenkoski
2006
2007
Iitti
2008
Kärkölä
2009
Lahti
2010
Nastola
2011
2012
Uusi kunta
Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa
43
Vain konserni netto
2003
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
12 043 14 086 17 316 18 271 24 542 25 539 32 689 33 432 32 963 40 531
-4 090 -3 971 -4 164 -4 508 -4 950 1 694 2 411 2 629 3 861 3 208
7 027 6 602 7 552 9 035 8 873 10 585 11 877 8 583 8 207 5 492
-11 113 -9 184 -9 177 -9 447 -10 078 5 222 5 761 3 460 6 099 4 315
241 600 109 470 142 915 185 278 212 614 204 672 242 721 305 802 311 848 313 345
13 150 16 380 16 077 16 871 17 048 14 086 14 298 17 567 15 697 16 254
Uusi kunta
258 617
133 383
170 519
215 500
248 049
261 798
309 757
371 473
378 675
383 145
2008
2009
2010
2011
2012
1 174
793
1 492
1 060
2 045
936
1 496
1 134
1 682
1 182
2 407
949
1 522
1 226
1 225
709
3 010
1 172
1 497
1 813
1 172
1 271
3 048
1 045
1 838 1 258
1 531 3 409
790 -170
904 3 131
3 042
583
1 078
185
1 733
2 040
2 435
2 470
Muutos
28 488
7 298
-1 535
15 428
71 745
3 104
124 528
Vain konserni netto €/as
2003
2004
2005
2006
2007
580
672
817
858 1 140
Hämeenkoski -1 879 -1 805 -1 901 -2 098 -2 314
Iitti
960
900 1 040 1 247 1 231
Kärkölä
-2 227 -1 830 -1 845 -1 907 -2 046
Lahti
2 459 1 114 1 452 1 876 2 141
Nastola
892 1 108 1 087 1 134 1 136
Hollola
Uusi kunta
1 745
898
1 146
1 444
1 652
2 488
Sijoitus
Muutos ryhmässä
2
3
6
5
1
4
744
Taulukko 8 : Kuntakonsernin nettovarallisuus 1000 eur ja eur/asukas
Yllä olevassa taulukkoparissa on laskettuna kuntakonsernin ”nettovarallisuus” sekä tuhansina euroina että
euroa/asukas. Tämä tarkoittaa sitä määrää, mikä konsernille tai ”konsernin omistajalle, kuntalaiselle” jäisi,
kun konsernin puhdistaa puhtaaksi omaisuudeksi (puhdistettuna myös taseen veloista) tasearvoin. Tässä ei
siis oteta huomioon mahdollisia taseen omaisuuserissä olevia arvonkorotuksia.
Lahden puhdas konserniomaisuus on vuonna 2012 313 miljoonaa euroa. Tämä ylittäisi yksin muiden kuntien konsernien yhteenlasketun noin 70 miljoonan euron puhtaan omaisuuden. Asukasta kohden laskienkin
Lahden konsernin puhdistettu omaisuus on verrattomasti suurempi kuin muissa kunnissa.
Edellinen poistanee spekulaation siitä, joutuuko joku muu kunta osallistumaan lahtelaisten kuntakonsernin
velkojen maksamiseen. Toisaalta, hyväksyessään yhteisen takausvastuun kunnat ovat keskenään sitoutuneet vastaamaan toistensa veloista.
Tilastokeskus kerää kuntakohtaisesti vain konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin,
laskettiin konsernitaseet yhteen.
44
Uusi kunta Tampere Espoo
Vantaa Turku
Oulu
Helsinki
Maan ka
Konsernitaseen loppusumma 1000 € 1 899 715 2 748 701 4 506 863 3 334 182 2 588 791 2 405 770 15 395 894
Konsernitase €/as
12 338 12 642 17 548 16 240 14 364 16 425
25 491
9 361
Oma pääoma 1000 €
699 327 1 397 511 2 324 283 829 099 894 223 1 362 157 8 867 701
Oma pääoma €/as
4 542
6 428
9 050
4 038
4 962
9 300
14 682
3 718
Vieras pääoma 1000€
1 102 423 1 257 111 2 001 393 2 335 400 1 528 162 900 854 5 265 496
Lainakanta €/as
5 504
4 037
5 953
8 984
6 571
3 879
6 915
3 785
Kaupungin oma lainakanta €/as
3 576
1 675
748
4 642
2 351
1 938
2 001
2 134
Rahoitusomaisuus 1000 €
257 921 289 135 1 032 071 480 790 320 764 377 930 1 399 900
Rahoitusomaisuus €/as
1 675
1 330
4 019
2 342
1 780
2 580
2 318
1 535
Rahoitusomaisuus €/as kunta
1 329
856
3 100
901
1 206
1 954
1 727
969
Taulukko 9: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin
Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin
melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla.
Yhteenveto taseesta
TASE
Peruskunta
Konserni
Kunnan
nettolaina
%:ia
Hollola
Häm eenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
KOM
Muutos
5,94
39,67
8,77
14,09
25,16
13,60
2,48
34,14
9,99
11,44
10,51
2,91
%:ia
33
59
39
33
60
39
Antolainas Ei-kons.
aam iset
Sij.
Ei-kons.
Ali/ylijääm
Takaukset ä
%:ia
%:ia
%:ia
0,45
3,57
1,06
1,42
19,90
1,06
2,73
6,73
9,77
1,34
9,34
2,52
%:ia
0,15
0,07
1,11
2,94
0,02
0,00
Muutos
4,69
5,51
1,14
-4,06
8,28
2,26
3,67
5,70
1,12
-0,66
2,84
1,69
Lainakanta Muutos
Rahoitusv
arallisuus
%:ia
%:ia
Muutos
4,98
2,09
12,88
2,12
16,26
4,36
-2,49
2,09
-0,53
2,12
6,23
0,61
Kons tase
yht.
Muutos
2,40
4,11
2,07
3,13
2,02
3,61
%:ia
0,57
5,64
-0,08
5,08
-0,15
1,26
Taulukko 10: Taseen mittarit tunnuslukuina
Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat
Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman
tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan
Hämeenkoskella. Kunnan merkittävästi suurempi nettovelka kuitenkin heikentää sen asemaa merkittävästi.
45
16,6
14,1
18,7
8,8
36,2
11,6
Tuloslaskelma
Tulojen ja menojen epätasapaino
Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan
toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa – valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä.
Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen 2012 – reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa
yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen
asukasluvun kasvu on johtanut yli seitsemän prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin
kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä
muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava
kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä
seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja.
Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin.
Asl:n m uutos %:ia/v/
Tulo/m enoerän kasvu
Toim intakate
Verotettava tulo
Veroprosentti
Yhteisöverot
Kiinteistöverot
Valtionosuudet
Poistot
Bruttoinvestoinnit
-5,0 %
-1,1 %
-3,9 %
0,132
-14,6 %
1,2 %
-0,3 %
-4,0 %
4 592
-4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 %
-0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 %
-2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 %
0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160
-13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 %
2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 %
0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 %
-2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 %
5 044 5 496 5 948 6 174 6 401 6 627 6 853 7 079 7 305 7 531 7 757 8 210 8 662 9 114
Taulukko 11: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1998–2012
Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa
kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla. Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna
noin 3,4 % vuodessa – verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,3 % vuodessa. Alueella toimintakatteen
ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden merkittävän nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 6,0 % vuodessa, mikä on myös selvästi koko
maan keskiarvoa nopeampi tahti. Kasvukunnille toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden – ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon avulla.
46
Toimintakate, muutos Pitkä
Lyhyt
Hollola
3,8 %
4,2 %
Hämeenkoski
4,0 %
4,5 %
Iitti
3,0 %
2,7 %
Kärkölä
2,9 %
3,9 %
Lahti
3,6 %
3,9 %
Nastola
2,9 %
3,5 %
Koko Maa
2,8 %
2,6 %
Verotettava tulo
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Koko Maa
Pitkä
Lyhyt
2,1 %
1,5 %
1,3 %
0,8 %
0,7 %
0,4 %
0,7 %
0,1 %
1,6 %
1,1 %
1,5 %
1,0 %
1,0 %
0,5 %
Valtionosuudet
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Koko Maa
Pitkä
Lyhyt
8,1 %
6,8 %
6,8 %
6,1 %
6,1 %
3,5 %
4,5 %
3,5 %
6,4 %
5,3 %
4,4 %
6,6 %
4,7 %
4,1 %
Taulukko 12: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä
aikajaksolla (1998–2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006–2012) tarkasteltuna
Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo–meno-ongelma ole
vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian
nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä – sekä valtio mutta
myös kunnat itse ottivat tähän osaa.
Kuntien palvelurakenteen kustannukset
Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien
kuntien joukossa – toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Neljänkymmenen
edullisimman kunnan joukossa on kaksi tarkastelun kohteena olevaa kuntaa. Nastolan sijaluku oli 18, Hollolan 32, Lahden 80, Iitin 116, Kärkölän 146 ja Hämeenkosken 164.
Kaikki yhteensä, nettom enot
eur/as
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12
Yhdistelm ä
4178
4310
4490
4702
4719
4871
5028
850
20,3 %
3867
4046
4334
4086
4275
3956
4664
4674
4113
4048
4367
4407
4399
3975
4741
4770
4093
4244
4728
4427
4613
4192
4970
4964
4220
4294
4802
4729
4853
4395
5112
5169
4362
4900
5019
4758
4913
4307
5209
5271
4518
5257
5154
4977
5000
4297
5229
5394
4749
5500
5281
5411
5108
4592
5288
5556
881
1454
947
1324
833
636
624
882
22,8 %
35,9 %
21,9 %
32,4 %
19,5 %
16,1 %
13,4 %
18,9 %
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Verrokki
Manner-Suomi
Taulukko 13: Kuntien palvelurakenteen reaaliset nettomenot eur/as 2006–2012
Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna 2012
-
Vain Hollolan, Iitin ja Nastolan yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Hämeenkoskella
yleishallinnon nettomenot €/as olivat puolitoistakertaiset maan keskitasoon suhteutettuna.
Vain Nastolan ja Iitin tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin
Vain Kärkölän ja Hollolan sivistystoimen nettomenot €/as olivat maan keskitason yläpuolella.
Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Hämeenkoskella ja Kärkölässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin.
Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa Iittiä ja Lahtea lukuun ottamatta edullisemmat kuin maassa keskimäärin.
Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin.
47
2012 Kaikki
Sij
Vähäkyrö
4 121
Rusko
4 214
Kontiolahti
4 451
Kiiminki
4 474
Kempele
4 480
Muurame
4 488
Pornainen
4 503
Pirkkala
4 512
Lieto
4 515
Hattula
4 522
Nastola
4 592
Hollola
4 749
Lahti
5 108
Iitti
5 281
Kärkölä
5 411
Hämeenkoski 5 500
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
18
32
80
116
146
164
2012 PerusturvaSij
Oulunsalo
2 714
Taipalsaari
2 718
Kontiolahti
2 723
Rusko
2 734
Pornainen
2 764
Kiiminki
2 769
Kempele
2 806
Muurame
2 830
Luoto
2 840
Hattula
2 858
Nastola
3 012
Hollola
3 165
Lahti
3 375
Iitti
3 504
Hämeenkoski 3 722
Kärkölä
3 745
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
23
50
86
123
183
189
2012 Opetus Sij
Marttila
781
Taivassalo
800
Hailuoto
828
Varkaus
838
Imatra
856
Kemi
864
Kemi
864
Heinola
876
Pieksämäki
885
Harjavalta
895
Lahti
917
Nastola
992
Iitti
1 091
Hämeenkoski 1 104
Kärkölä
1 165
Hollola
1 195
1
2
3
4
5
6
6
8
9
10
20
48
119
132
181
204
2012 Tekniikka Sij
Vähäkyrö
-960
Muurame
-198
Punkaharju
-149
Kiiminki
15
Kerimäki
19
Karkkila
22
Kuopio
30
Lieto
31
Siuntio
33
Vehmaa
34
Hollola
121
Kärkölä
121
Lahti
219
Hämeenkoski 282
Nastola
286
Iitti
341
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
27
28
67
106
114
158
2012 Yleishallinto
Sij
Joutsa
-65
Ruovesi
-2
Loviisa
1
Tyrnävä
7
Hausjärvi
23
Lohja
25
Akaa
31
Lapinlahti
35
Nurmijärvi
40
Kalajoki
41
Hollola
135
Iitti
155
Nastola
172
Kärkölä
177
Lahti
203
Hämeenkoski 223
Taulukko 14: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen
käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella
Palvelurakenteen reaalikustannusten €/as muutoksissa 2006–2012 on kuntien välillä merkittäviä eroja.
Pienintä kasvu on ollut Nastolassa, noin 16 %. Myös Lahden kasvu on jäänyt alle 20 %:n. Suurinta kasvu on
ollut Hämeenkoskella, jossa kasvu on ollut lähes 36 %. Myös Kärkölässä kasvu on ollut yli 30 %.
Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola ostavat enemmän palveluita
kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hollolan riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin.
Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa
ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille.
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij.
81 776
66 363
1,23
2 772
8 704
0,32
10 567
26 098
0,40
2 619
25 571
0,10
266 366
243 090
1,10
21 931
47 546
0,46
1
5
4
6
2
3
Taulukko 15:Toiminnallinen itsenäisyys
Kunnallisvero ja sen elementit
Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien kuntien veroprosentit olivat
2013 maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Lahdella (19,5) ja Iitillä (19,75).
48
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
99
127
154
163
201
232
Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Hämeenkoskella ja Hollolassa.
Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus
ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Hollolassa ja Lahdessa, joiden
verotettava tulo €/as oli 2012 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo
oli Hämeenkoskella, jonka verotettava tulo jäi myös maan keskitason alapuolelle. Paras veroprosentin teho
oli Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa; heikoin Hämeenkoskella, jonka veroprosentin teho oli myös maan
keskitason alapuolella.
Valtionosuus
Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta
päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää
isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä; pienin riski on Hollolassa ja Nastolassa. Hämeenkoskella valtionosuus edustaa lähes
17,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Hollolassa noin 7,5. Kunnista vain Hollola ja Lahti maksavat verotulon
tasausta, muut saavat. Valtionosuusuudistus muuttaa tilannetta siten, että Lahti, Hollola ja Nastola saavat
lisää suhteessa käytössä olevaan järjestelmään. Uudessa järjestelmässä yksikään tarkasteltavista kunnista ei
maksa verotulontasausta.
Kiinteistövero
Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ”ei pääse karkuun”.
Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2012 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa
olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Iitissä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Hollolassa, Hämeenkoskella,
Lahdessa ja Nastolassa maksimi kiinteistöveroilla voitaisiin kerätä vähän yli 0,5 veroprosenttiyksikköä vastaava summa.
Yhteisövero ja tonttikauppa
Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja
kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Iitti ja Lahti keräsivät yhteisöverolla 2012 yli veroprosenttiyksikön tuoton.
Pienin yhteisöveron tuotto oli Kärkölässä.
Lahdessa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Hämeenkoskella ja Nastolassa tonttikaupan merkitys jäi alle 0,5 veroprosenttiyksikköön.
Rahoitus
Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden
aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut
investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan
49
lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat
joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti
enemmän.
Tarkasteltavista kunnista Hämeenkoski on investoinut asukasta kohden eniten, Iitti vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen.
Kasvut
Toim intakate
Tkate/ TKATE/
VOS
Vetut
eur/as
Hollola
0,72
Häm eenkoski 0,85
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
0,86
1,16
0,63
0,61
1,53
1,75
1,84
2,39
1,44
1,37
-4 480
-5 215
-5 018
-5 139
-4 817
-4 360
Veroprosentti
suhde
1,75 75 %
2,75 65,8 %
1,00 68 %
2,25 68,9 %
1,25 74 %
2,00 73 %
m uutos Suuruus Kasvu
-1 724
-2 371
-1 966
-1 891
-1 687
-1 581
19,75
21,50
19,00
20,75
19,50
20,50
Efektii- Kiinteistö- Yhteisö- Valtion- Tontti- Itsenävinen verot
verot
osuus
kauppa isyys
Hlöstöm /
Veroa
Ostopallisää
velu
%:ia
Verotettava
Investoin
tulo
nit
NINV per
poistot
Väestö
Ikääntym inen
Asl:n
Muu- Taloustos
vaikutus
Bruttoinvestoi
n-nit
Suhde
%:ia %Ia
%:ia
eur/as Suhde eur/as m uutos
0,55 0,60
7,56
0,52
1,23 15 776
1,50
463 0,4 %
0,62 0,83 17,83
0,38
0,32 12 735
3,85
745 0,3 %
0,86 1,05 15,68
0,75
0,40 13 467
1,35
396 -0,3 %
0,36 0,57 13,55
0,19
0,10 13 444
1,98
426 0,1 %
0,55 1,25
9,53
1,11
1,10 15 271
1,17
453 0,5 %
0,51 0,66
8,32
0,43
0,46 14 881
1,60
421 0,2 %
3
3
5
6
2
5
Taulukko 16: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina
Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan
Lahti ja Hollola, heikoimmat Kärkölä ja Hämeenkoski.
Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Hollolassa Seuraavina tulevat Lahti ja Nastola. Heikoimmat taloudet vaikuttaisivat löytyvän Kärkölästä, Hämeenkoskelta ja
Iitistä. Lahden vahva konsernitase muuttaa kokonaistilanteen selvästi Lahdelle edullisemmaksi.
Tulos ja
m uut
Tasepohja Sij.
Hollola
Häm eenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
3,33
2,72
3,66
3,97
4,07
3,25
3
1
4
5
6
2
2,24
4,97
3,36
4,90
2,24
3,23
Kaikki
yhteensä
Sij.
1
6
4
5
2
3
5,57
7,69
7,02
8,87
6,31
6,48
Sij.
1
5
4
6
2
3
Taulukko 17: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista
50
0,41
0,43
0,32
0,54
0,38
0,50
Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Salpausselän kunnat sijaitsevat eräillä talouden
mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti
tarkoita sitä, että talous olisi huono.
Sijaluku/kaikki kunnat
Hollola
Kärkölä
Lahti
Nastola
73
316
115
191
291
183
149
315
43
276
81
247
45
159
127
128
62
75
Nettolaina
Veroprosentti
Hämeenkoski Iitti
Verotettava tulo
VOS-riippuvaisuus
34
146
124
100
63
43
Käyttöomaisuus
203
38
190
276
12
140
Alijäämä
131
114
211
288
63
184
74
32
264
164
140
116
65
146
301
106
80
18
Konsernivelka
Toimintakate
Tunnusluvun arvo
Nettolaina %:ia
Hollola
Hämeenkoski Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
5,9
39,7
8,8
14,1
25,2
13,6
19,75
21,50
19,00
20,75
19,50
20,50
15 776
12 735
13 467
13 444
15 271
14 881
7,6
17,8
15,7
13,5
9,5
8,3
5 182
7 538
5 292
4 440
9 170
5 772
4,7
5,5
1,1
-4,1
8,3
2,3
Konsernivelka eur/as
2 378
5 453
3 244
2 300
6 871
2 802
Toimintakate eur/as
4 749
5 500
5 281
5 411
5 108
4 592
Veroprosentti
Verotettava tulo eur/as
VOS %:ia
Käyttöomaisuus eur/as
Alijäämä %:ia
Taulukko 18: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle
laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 320.
3.3.3 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys
Salpakuntien taloustyöryhmässä esitettiin toive valmistella tapa mitata kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa otettiin huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna
2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden
ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien
etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja
tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja
erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä.
Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen
Kuvalehden artikkelissa vuonna 2011. Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja
tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla.
51
Hollola
Hollola
Asukasluvun muutos
Työpaikkaomavaraisuus
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
Syntyneet/kuolleet 2012
Nollavuotiaat 2030 %:ia
Veroprosentin korotusvara
Nettolaina veroprosenttia
Ostot/henkilöstömenot
Yhteisöverot eur/as
VOS veroprosenttia
…
Nollavuotiaat kpl 2030
Keskiarvo
19,7 %
67 %
64
84
1,49
1,02 %
1,88
5,5
0,8
95
7,6
0
249
98
4
1
4
4
5
4
1
4
5
1
5
5
Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
Asukasluvun muutos
5
4,5
VOS veroprosenttia
4
3,5
3
2,5
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
3,45
Kuva 6 Hollolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
Hollolan mittaristo antaa tässä tarkastelujoukossa toiseksi parhaan keskiarvon, 3,45. Taloudellisista tekijöistä Hollola on parhaassa luokassa vielä toiminnallisessa itsenäisyydessä ja valtionosuusriippuvaisuudessa
(riippumattomuudessa). Väestötekijöistä Hollolan syntyneiden ja kuolleiden suhde on parhaassa luokassa.
Yhteisöverojen osuus, työpaikkaomavaraisuus ja veroprosentin korotusvara ovat heikoimmassa luokassa.
Hollolan henkilöstöön kuuluu Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö, minkä vuoksi toiminnallinen itsenäisyys
on hieman parempi, kuin mitä se toisenlaisella järjestelyllä olisi.
Hämeenkoski
Hämeenkoski283
Asukasluvun muutos
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
VOS veroprosenttia
…
Keskiarvo
1,5 %
60 %
68
101
0,48
0,85 %
1,28
36,1
3,1
105
17,8
0
19
4
1
3
3
1
2
1
1
1
2
3
5
Asukasluvun muutos
5
VOS veroprosenttia
4,5
4
3,5
3
2,5
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
2
Kuva 7 Hämeenkosken taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
52
Hämeenkosken keskiarvo on joukon heikoin. Hämeenkoski menestyy ainoastaan asukasluvun kasvussa,
muutoin sen taloudellinen itsenäisyys ja elinvoimatekijät ovat hyvin pienet.
Iitti
Iitti
Asukasluvun muutos
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
VOS veroprosenttia
…
Keskiarvo
142
-12,8 %
77 %
66
104
0,60
0,69 %
3,41
7,7
2,5
142
15,7
0
45
3
2
4
2
2
1
4
4
1
3
4
5
Asukasluvun muutos
5
4,5
VOS veroprosenttia
4
3,5
3
2,5
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
2,73
Kuva 8 Iitin taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
Iitin keskiarvo, 2,73 on joukon kolmanneksi heikoin. Iitillä ei ole yhtään mittariston osatekijää parhaassa
luokassa, syntyvien määrä 2030 ja toiminnallinen itsenäisyys ovat molemmat heikoimmassa luokassa. Kunnan nettolaina ja veroprosentti ovat hyvässä luokassa 4.
Kärkölä
Kärkölä
Asukasluvun muutos
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
VOS veroprosenttia
…
Keskiarvo
-4,9 %
90 %
60
87
0,70
0,73 %
1,65
12,7
9,8
77
13,5
0
35
316
3
3
5
4
2
2
1
3
1
1
4
5
Asukasluvun muutos
5
VOS veroprosenttia
4,5
4
3,5
3
2,5
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
2,64
Kuva 9 Kärkölän taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
53
Kärkolän keskiarvo on joukon toiseksi heikoin. Heikoimmillaan Kärkölän mittariston osatekijät ovat veroprosentin korotusvarassa toiminnallisessa itsenäisyydessä ja yhteisöverojen osuudessa. Kärkölän huoltosuhde 2012 oli vielä parhaassa viidenneksessä.
Lahti
Lahti
Asukasluvun muutos
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
VOS veroprosenttia
…
Keskiarvo
17,8 %
112 %
56
75
0,99
0,97 %
3,22
5,3
0,9
190
9,5
0
1106
398
4
5
5
5
3
4
4
4
4
4
5
5
Asukasluvun muutos
5
4,5
VOS veroprosenttia
4
3,5
3
2,5
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
4,27
Kuva 10 Lahden taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
Lahden keskiarvo 4,27 on tarkastelujoukon paras ja koko maassakin korkealla tasolla. Lahden elinvoimatekijät ovat korkealla tasolla ja talouskin on koko maan tarkastelukehikossa hyvällä tasolla. Ainoastaan syntyneiden ja kuolleiden suhde on keskinkertainen.
Nastola
Nastola
Asukasluvun muutos
Huoltosuhde2012
Huoltosuhde2030
VOS veroprosenttia
…
Keskiarvo
7,1 %
86 %
60
87
1,52
0,94 %
2,07
12,5
2,2
98
8,3
0
149
532
4
3
5
4
5
3
2
3
2
1
5
5
Asukasluvun muutos
5
VOS veroprosenttia
4,5
4
3,5
3
2,5
Huoltosuhde2012
2
isompi paree
-0,44
-0,26
-0,15
-0,02
0,20
1,07
isompi huonompi
103,42
1
74,40
0,5
70,37
0
66,58
61,71
43,40
isompi huonompi
1
157,14
2
116,88
3
104,26
4
91,42
Huoltosuhde2030
5
81,34
53,25
1,5
3,36
Kuva 11 Nastolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima
54
Nastolan keskiarvo on tarkastelujoukon kolmas, mutta hyvin lähellä Hollolaa. Nastolassa on kolme parhaassa luokassa olevaa mittaria: valtionosuusriippumattomuus, huoltosuhde 2012 ja syntyneiden ja kuolleiden
suhde. Nastolan elinvoimatekijät ovat paremmat kuin talouden tekijät.
Kokonaisuutena on positiivista, että juuri suurimpien kuntien tekijät ovat näin hyvät ja että suurimman
yksikön mittariston kokonaisuus on paras. Tälle pohjalle on turvallista rakentaa uuden kunnan toiminnot.
3.4 Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa
Henkilöstö
Henkilöstövastaavat ovat tarkastelleet seuraavia aiheita:
- henkilöstömäärät
- henkilöstörakenne tehtävittäin
- eläköityvät 2014 – 2020
- palkkasummien kehitys 2011 – 2013 palkkiot ja henkilösivukulut mukaan lukien
- pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun
- paikalliset sopimukset
- henkilöstöedut
- työterveyshuollon kulut 2011 – 2013
- rekrytoinnin järjestämisen muodot
- esimiehet (samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat)
- keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut
- henkilöstöjohtamisen periaatteet
- edut ja haitat henkilöstön näkökulmasta
Henkilöstömäärät
Henkilöstön kokonaismäärät vaihtelevat Kärkölän 48:sta Lahden 6 336:een. Henkilöstön kokonaismäärä on
lisääntynyt kolmen vuoden aikana Lahdessa 271:llä ja Hollolassa 78:lla. Nastolassa määrä on vähentynyt
yhdellätoista, Hämeenkosken yhdellä ja Kärkölän neljällä. Lahdessa on osana talouden tasapainotusohjelmaa päätetty pitää vakinaisten määrä enintään vuoden 2013 tasossa (=4 837 henkilöä) ja vähentää määräaikaisia 270:llä vuoden 2013 tasosta (=1 428). Hollolan henkilöstömäärä sisältää myös Peruspalvelukeskus
Oivan henkilöstön, joka tuottaa palveluita yhteensä viidelle eri kunnalle. Hollolan valmisteilla olevassa palvelujen järjestämisohjelmassa linjataan henkilöstömäärän vähentäminen siten, että se on 5-7 % vuoden
2013 tasosta. Tunnusluvut ovat vuoden 2013 keskimääräisiä lukuja.
Henkilöstörakenne
Henkilöstörakennetarkastelu on tehty tehtäväkokonaisuuksittain. Ryhmätarkastelussa ovat toimisto- ja
hallinto, asiantuntijat, opetus, tekninen, peruspalvelut (kuten ateria, siivous), hoito, lääkärit, varhaiskasvatus, kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso. Toimisto- ja hallintohenkilöstöä on yhteensä 602; nimikkeistä
55
yleisimmät ovat toimistosihteeri ja palvelusihteeri. Asiantuntijoita on varsin erityyppisissä tehtävissä ja heitä on yhteensä 614.
Opettajia on yhteensä 1 305, joista Lahdessa on 829. Hollola tuottaa sivistystoimen palvelut myös Kärkölälle. Hämeenkoskella ei ole yläkoulua eikä lukiota, Nastolassa ei ole lukiota. Hollola on päättänyt lakkauttaa
lukion vuonna 2014. Kärkölän lukion toiminta on lakkaamassa viimeistään vuonna 2015.
Peruspalveluissa ja teknisissä tehtävissä on yhteensä 707. Tehtävät on organisoitu alueella monella tapaa,
esimerkiksi Hämeenkoski ja Kärkölä myyvät ateriapalvelut peruspalvelukeskus Oivalle. Ainoastaan Lahdella
on teatteri ja orkesteri, joihin liittyy teknisiä ja muita erityistehtäviä. Kärkölässä, Nastolassa ja Hämeenkoskella on oma vesilaitos, Iitissä se on yhtiöitetty ja Lahti sekä Hollola ostavat palvelut Lahti Aqua Oy:ltä. Kunnossapitotehtävät ovat yleisesti yhdistelmä omaa henkilöstöä ja ostopalvelua.
Hoitohenkilöstöä on 2 688 ja lääkäreitä 110. Varhaiskasvatuksessa on 1 269. Lahdessa on kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoiminnot organisoitu koosta johtuen erillisiksi. Myös Hollolassa kirjastopalvelut ja nuorisopalvelut on organisoitu omiksi tulosalueikseen. Pienemmissä kunnissa on tehtäviä, joissa näitä vastuualueita
voi olla saman tehtävän sisällä.
Eläköityminen
Eläköityvien laskentaperusteena eli tunnuslukuna on pidetty kyseisenä vuonna 64 täyttäviä, koska sen on
arvioitu olevan keskimäärin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä näissä kunnissa. Tiedot on kerätty nimikkeittäin, jolloin jatkoselvityksessä pystytään tarkastelemaan vaihtuvuutta tarkemmin. Vuosien 2014 – 2020
täyttää 64 vuotta 1271 henkilöä, joista Lahdessa 795 ja Hollolassa 347. Keskimäärin joka vuosi 64 vuotta
täyttää 182 henkilöä.
64 v täyttävät
Kunnat/vuodet
Hollola
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
37
52
48
53
34
53
70
347
1
3
3
8
Hämeenkoski
1
Yhteensä
Iitti
6
7
7
5
4
10
5
44
Kärkölä
2
2
2
2
1
4
5
18
66
104
130
116
119
129
131
795
4
6
7
11
9
10
12
59
115
172
194
187
168
209
226
1271
Lahti
Nastola
Kaikki yhteensä
56
Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 0%
Sote yhteensä
82
90
100
101
373
Sivistys yhteensä
45
41
60
73
219
Muut yhteensä
60
37
49
52
198
Kaikki yhteensä
187
168
209
226
790
Sote yhteensä
3 690 000 €
4 050 000 €
4 500 000 €
4 545 000 €
16 785 000 €
Sivistys yhteensä
2 025 000 €
1 845 000 €
2 700 000 €
3 285 000 €
9 855 000 €
Muut yhteensä
2 700 000 €
1 665 000 €
2 205 000 €
2 340 000 €
8 910 000 €
Kaikki yhteensä
8 415 000 €
7 560 000 €
9 405 000 €
10 170 000 €
35 550 000 €
Euroissa
Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen 45 000€:n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella.
Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 25%
Sote yhteensä
62
68
75
76
280
Sivistys yhteensä
34
31
45
55
164
Muut yhteensä
45
28
37
39
149
Kaikki yhteensä
140
126
157
170
593
Sote yhteensä
2 767 500 €
3 037 500 €
3 375 000 €
3 408 750 €
12 588 750 €
Sivistys yhteensä
1 518 750 €
1 383 750 €
2 025 000 €
2 463 750 €
7 391 250 €
Muut yhteensä
2 025 000 €
1 248 750 €
1 653 750 €
1 755 000 €
6 682 500 €
Kaikki yhteensä
6 311 250 €
5 670 000 €
7 053 750 €
7 627 500 €
26 662 500 €
Euroissa
Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen 45 000€:n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella.
Palkkakulut
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma on jaettu vakinaisen henkilöstön määrällä. Tästä on syntynyt yhtenäisellä tavalla tarkasteltava tunnusluku. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma jaettuna vakinaisella henkilöstöllä on kehittynyt kunnissa kolmen tarkasteluvuoden aikana samansuuntaisesti. Hämeenkosken tunnusluku on muita pienempi.
Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä tällä hetkellä maksussa oleviin palkkoihin. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet Kevan jäsenyh-
57
teisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Eläkemenoperusteista maksua eivät maksa oman henkilökuntansa
työn perusteella ne yhteisöt, jotka ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöksi 1.1.2005 tai sen jälkeen. Hämeenkoskelta, Iitistä, Kärkölästä ja Nastolasta on siirtynyt henkilöstöä Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän
palvelukseen peruspalvelukeskus Aavaan ja Hollolan kunnan palvelukseen peruspalvelukeskus Oivaan, jotka
molemmat on perustettu 1.1.2007. Kunnallisen eläkelain KuEL:n mukaisesti niiden osalta eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta vastaavat kunnat, jotka ovat luovuttaneet henkilöstöä peruspalvelukeskus sosiaalija terveysyhtymälle / Aavalle ja Hollolan kunnalle / peruspalvelukeskus Oivalle.
HOLLOLA
2011
Vakituinen henkilöstö 31.12.
e/vakin
1551
2012
e/vakin
1612
2013
e/vakin
1629
Palkat ja palkkiot
61 348 862
39 554
64 319 813
39 901
65 560 217
40 246
Kaikki henkilösivukulut
16 590 841
10 697
17 457 879
10 830
17 884 095
10 979
Eläkemenoper. henkilösivukulut
-2 100 995
-1 355
-2 049 941
-1 272
-2 358 189
-1 448
-569 722
-367
-527 678
-327
-413 038
-254
77 939 703
50 251
81 777 692
50 731
83 444 312
51 224
Varhemaksut
YHTEENSÄ
HÄMEENKOSKI
2011
Palkat ja palkkiot
Varhemaksut
YHTEENSÄ
e/vakin
2012
53
e/vakin
2013
57
e/vakin
53
1 951 979
27 885
2 085 938
31 133
1 970 122
37 172
651 935
9 313
686 122
10 241
691 890
10 027
-231 995
-4 378
-230 187
-4 042
-221 022
-4 171
-23 845
-450
-21 616
-380
-26 380
-498
2 603 914
37 199
2 772 060
41 374
2 662 012
38 580
IITTI
2011
e/vakin
195
2012
e/vakin
186
2013
e/vakin
180
Palkat ja palkkiot
7 373 456
37 813
7 711 034
41 457
7 701 407
42 786
2 739 537
14 049
2 855 273
15 351
2 876 011
15 978
-1 013 969
-5 200
-1 042 833
-5 607
-1 181 797
-6 566
-20 000
-103
-62 386
-335
-49 174
-273
10 112 993
51 862
10 566 306
56 808
10 577 418
58 763
Varhemaksut
YHTEENSÄ
58
KÄRKÖLÄ
2011
Palkat ja palkkiot
Varhemaksut
YHTEENSÄ
e/vakin
2012
45
e/vakin
2013
45
e/vakin
41
1 670 348
37 119
1 694 266
37 650
1 533 424
37 401
877 131
19 492
924 756
20 550
824 393
20 107
-530 619
-11 792
-542 817
-12 063
-518 515
-12 647
-34 610
-769
-52 485
-1 166
-13 452
-328
2 547 479
56 611
2 619 022
58 200
2 357 816
57 508
LAHTI
2011
Palkat ja palkkiot
Varhemaksut
YHTEENSÄ
e/vakin
4811
2012
e/vakin
4709
2013
e/vakin
4859
191 825 111
39 872
200 171 032
42 508
206 939 323
42 589
64 919 326
13 494
66 194 970
14 057
68 495 917
14 097
-18 022 059
-3 746
-17 843 692
-3 789
-19 198 204
-3 951
-1 573 591
-327
-1 908 447
-405
-1 686 099
-347
256 744 436
53 366
266 366 002
56 565
275 435 240
56 686
NASTOLA
2011
Palkat ja palkkiot
Varhemaksut
YHTEENSÄ
e/vakin
436
2012
e/vakin
423
2013
e/vakin
425
15 268 614
35 020
15 055 990
35 593
16 384 625
38 552
4 392 778
10 075
4 670 850
11 042
5 838 372
13 737
-1 575 411
-3 613
-1 644 726
-3 888
-1 935 860
-4 555
-15 216
-35
-169 978
-402
-158 956
-374
19 661 392
45 095
19 726 840
46 636
22 222 997
52 289
Palkkojen yhteensovittaminen
Ennen varsinaista yhdistymistä perustehtävissä (ei asiantuntija- tai esimiestehtävä) tehtävänkuvat tulee
yhtenäistää ja saattaa ajan tasalle. Tehtäväkohtaiset palkat voidaan tarkistaa heti uuden kunnan aloittaessa.
59
Myös asiantuntijatehtävissä ja esimiesasemassa olevien osalta yhteensovitustyö voidaan käynnistää yhdistyspäätösten jälkeen, mutta lisäksi tarvitaan tietoa tulevasta organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä.
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Kaikki yhteensä
Määrä
Summa €
Keskiarvo €
1455
3 510 118
2 412
45
100 170
2 226
159
374 416
2 355
32
76 314
2 385
4392
10 361 113
2 359
357
815 407
2 284
6440
15 237 539
2 366
Määrä
Summa €
Keskiarvo
€
KVTES
4833
10 700 931
2 214
OVTES
1126
3 088 265
2 743
378
1 006 720
2 663
Lääkäri
82
388 565
4 739
Muut (Muusikot ja näyttelijät)
21
53 057
2 527
6440
15 237 539
2 366
TS
Kaikki yhteensä
Taulukoissa mukana kokoaikaiset per 31.12.2013
Kaikki sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset
Palkkojen yhteensovitus; arvio euromäärästä
Lähtökohta ja aineistot:
-
Tehtäväkohtaiset palkat per 31.12.2013
Tarkastelu hinnoittelutunnuksittain ja nimikkeittäin hinnoittelutunnuksen sisällä
Vakinaiset ja kokoaikaiset (vertailu mahdollista ns. lokakuun tilastoon)
60
Periaatteet arvioinnissa
-
johtajat, päälliköt ja pääsääntöisesti esimiehet jätetty tarkastelun ulkopuolelle
jos nimikettä on vain yhden kunnan henkilöstössä, ne on jätetty pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle
pyritty noudattamaan hinnoittelutunnuksen / nimikkeiden sisällä nykyisen kaltaisia ryhmityksiä, ts. ei ole
yhteen sovitettu hinnoittelutunnuksen / nimikkeen suurimpaan tehtäväkohtaisen palkkaa (oletus, että korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen taustalla on vaativammat tehtävät)
Tulokset
- KVTES:n osalta yhteensovitus 0,7 % tehtäväkohtaisista palkoista; TS:n osalta yhteensovitus 0,5 %; OVTES:n
osalta vertailu yhteensovitustarpeet selvästi pienemmät
- Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan henkilöstömenot hieman vajaat 400 M€, joten palkkojen yhteensovitus merkitsee enintään 2,8 M€ lisää henkilöstömenoihin.
Muutama laskennallinen esimerkki:
Lastenhoitaja, päivähoitaja yms.
(05PKO030)
määrä
alin des.
mediaani ylin
des
KESKIARVO
tk31.12.2013
529
1962
1962
2100
2003
yhteensovitus
529
1969
1969
2100
2007
15267
1921
1998
2049
1991
0,37 %
0,37 %
0,00 %
0,18 %
koko maa 2012
muutos yhteensov. jälkeen
Lastentarhanopettaja
yms. (05PKO02B)
määrä
alin des.
mediaani ylin
des
KESKIARVO
tk31.12.2013
376
2217
2272
2420
2301
yhteensovitus
376
2244
2300
2447
2316
10576
2184
2271
2398
2283
1,25 %
1,22 %
1,11 %
0,65 %
koko maa 2012
Sairaanhoitajat yms.
(03HOI030)
määrä
alin des.
mediaani ylin
des
KESKIARVO
tk31.12.2013
584
2 320
2 347
2 399
2 368
yhteensovitus
584
2 347
2 373
2 453
2 383
44 233
2 254
2 354
2 492
2 363
1,15 %
1,14 %
2,23 %
0,64 %
koko maa 2012
61
Lähihoitajat yms.
(03HOI040)
määrä
alin des.
mediaani ylin
des
KESKIARVO
tk31.12.2013
501
1 999
1 999
2 105
2 036
yhteensovitus
501
2 002
2 002
2 129
2 043
37 027
2 254
1 970
2 026
2 035
0,15 %
0,15 %
1,13 %
0,30 %
koko maa 2012
Paikalliset sopimukset (tilanne 31.12.2013)
Hollola
-
Paikallinen virka- ja työehtosopimus kutsurahasta
Paikallinen virkaehtosopimus terveyskeskuslääkäreiden palkkauksesta
Paikallinen sopimus kesätyöntekijöiden palkoista
-
Hämeenkoski
Koulunkäyntiavustajien vuosityöaikasopimus
-
Iitti
Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä
-
Kärkölä
Ei paikallisia sopimuksia.
-
-
Lahti
Sopimus teatterin teknisen henkilökunnan työajasta
Sopimus röntgenlääkäreille ja röntgenhoitajille maksettavasta säteilyloman kompensaatiosta
Sopimus perhepäivähoitajille maksettavasta kuukausipalkasta lapsen hoidon tilapäisesti keskeytyessä ja
pysyvästi päättyessä
Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva paikallinen sopimus (suojavarusteet, paikallinen kuljetusrajasopimus,
aikapalkalla maksettavat työolosuhdelisät, ateriakorvauksenpoikkeama, merkkipäivään liitettävä vapaapäiväpoikkeama, ruokatunnin tilapäinen siirto ja urakkahinnoittelua koskevat erikoismääräykset)
Sopimus Wellamo-opiston tuntipalkkaisen opetushenkilöstön kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta
poikkeavasta palkanmaksuajankohdasta
Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion oppilasohjauksen lehtorien työajasta ja
palkkauksesta
Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion erityisopettajien työajasta ja palkasta
Lahden kaupungin ja Suomen Muusikkojen liitto ry:n välinen taltiointisopimus
Praktikkoeläinlääkärin päivystysvapaat ja –korvaukset
Hälytysraha
62
-
Lääkärien kannustava palkkausjärjestelmä
IB-lukiota koskeva paikallinen sopimus
-
Nastola
Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä
Työterveyshuollon kustannukset
Kaikki kunnat ostavat työterveyshuoltopalvelut Työterveys Wellamo Oy:ltä, jonka omistajia ne ovat. Lahden
kustannukset ovat nousseet erityisen paljon. Kun tarkastellaan menoja henkilöä kohden, kustannusten
nousu on Lahdessa ollut 32,7 %:a kolmen vuoden aikana. Kun tarkastellaan nettosummia, joista on siis vähennetty Kelan korvaukset, nousu-% on ollut 31,4 %:a. Vastaavat prosenttiosuudet ovat Hollolassa 13,4 ja
11,9. Lahti onkin vähentämässä sairaanhoidon palveluiden ostoa työterveydestä ja samalla on nostettu
esimiesten oikeutta myöntää työlomaa sairauden perusteella 1-3 päivästä 1-7 päivään.
Hollola
Hämeenkoski
2011
2012
2013
2011
2012
2013
487 238 €
512 914 €
580 279 €
7 276 €
12 460 €
11 978 €
suhde KL I
26 %
27 %
33 %
28 %
48 %
49 %
suhde KL II
74 %
73 %
67 %
72 %
52 %
51 %
Henkilömäärä
1987
2055
2053
70
67
69
€/hlö
245 €
250 €
283 €
104 €
186 €
174 €
€/hlö kelan jälkeen
116 €
118 €
132 €
49 €
84 €
78 €
kust. yht.
Iitti
Kärkölä
2011
2012
2013
2011
2012
2013
63 591 €
82 728 €
64 294 €
17 441 €
15 457 €
14 933 €
suhde KL I
43 %
56 %
55 %
45 %
25 %
43 %
suhde KL II
52 %
39 %
45 %
36 %
71 %
57 %
235
233
217
45
44
41
€/hlö
271 €
355 €
296 €
388 €
351 €
364 €
130 €
167 €
132 €
214 €
174 €
166 €
kust. yht.
Henkilömäärä
Lahti
2011
2012
Nastola
2013
2011
2012
2013
63
kust. yht.
1 883 864 €
2 156 203 €
2 545 895 €
176 499 €
186 961 €
200 144 €
suhde KL I
26 %
25 %
31 %
31 %
27 %
28 %
suhde KL II
73 %
75 %
69 %
69 %
73 %
72 %
Henkilömäärä
6 312
6 413
6 428
527
552
560
€/hlö
298 €
336 €
396 €
335 €
339 €
357 €
142 €
161 €
187 €
157 €
160 €
169 €
Rekrytoinnin järjestämistavat
Rekrytoinnin järjestämisessä sekä Lahdella että Hollolla on meneillään uusien toimintatapojen kokeilu. Tavoitteena on saada kustannussäästöjä keskittämisten avulla. Lahden tavoite on keskittää rekrytoinnin tukipalvelut yhteen paikkaan, todennäköisesti Calpro Oy:lle. Lahdessa on myös keskitetty rekrytointiyksikkö
sosiaalija terveystoimialalla. Hollolassa on aloitettu sijaisrekrytoinnin hankinta Seuturekrystä Oy:stä, jonka
palkkalistoilla sijaishenkilöstö on. Pienemmillä kunnilla rekrytoinnin järjestämistapoja ei ole ollut tarkoituksenmukaista järjestää uudelleen.
Esimiehet
Esimiesten kohdalla on keskitytty tarkastelemaan samantyyppisiä tehtäviä. Tasoina ovat toimialajohto,
tulosalue/vastuualuetaso sekä tulosyksikkötaso. Tarkastelusta jätettiin pois ne esimiehet, joilla ei ole alaisina esimiesasemassa olevia henkilöitä eli lähiesimiehet eivät ole mukana. Tosin pienimmillä kunnilla tehtävät ovat laaja-alaisia, jolloin mukana on joitakin esimiehiä, joilla ei ole esimiesasemassa olevia alaisia. Tarkastelussa ei ole myöskään päällikkönimikkeellä toimivia, joilla ei ole lainkaan alaisia.
Johtoryhmätason päällekkäisiä tehtäviä on n. 10. Päällikkötasolla tehtävät ovat samankaltaisista nimikkeistä
huolimatta hyvin erisisältöisiä, mahdollisesti päällekkäisiä tehtäviä n. 20. Arvioitu säästö on yhteensä noin 2
milj. vuodessa.
Keskeiset tunnusluvut
Vakinaisten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä on hieman alle 80 muilla paitsi Kärkölällä selvästi yli 80
%:n. Naisten osuus on kaikissa suuri. Keskimääräinen palvelusaika vaihtelee yhdentoista ja kuudentoista
vuoden välillä. Keski-ikä vaihtelee 45:n ja 47:n välillä paitsi Kärkölässä, jossa keski-ikä on 51,7. Sairauspoissaolojen suhteen Lahti ja Hollola ovat melko samanlaiset. Hämeenkoskella sairauspoissaoloja on varsin
vähän. Kärkölässä keskimääräinen sairauspoissaololuku heilahtelee helposti pienen henkilöstömäärän mukaan. Nastolan sairauspoissaolomäärät ovat hieman laskeneet.
64
Tunnuslukuja henkilöstöstä
HOLLOLA
IITTI
HÄMEENKOSKI
KÄRKÖLÄ
LAHTI
NASTOLA
2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013
Vakinaisten ja määräaikaisten lkm
31.12.
Työllistetyt
1 967 2 067 2 030
229
228
214
70
67
69
6
4
3
3
1
2
83 82,9
75,7
89 76,9 75,8 75,5
79,2
16
23
Vakinaisia %
78,8
78,0
Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä
88,6
88,8
Keskimääräinen palvelusaika
11,2
11
Keski-ikä, koko henkilöstö
45,2
45,1
45,6 46,6 48,4 46,8
Eläkeikä, vanhuuseläke
63,4
63,6
63,8 61,8 63,6 62,9
Eläkeikä, kaikki eläkkeet
60,5
60,3
60,9 60,3 62,6 62,4
Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä %
63,6
68,5
71,9
2,2
2
1,7
15,2
15
Koulutuspäivien lkm/henkilö
Sairauspoissaolot, kalenteripäivää
13
80,2 80,1
11
53
50
549
7
16
205
226
85
76,8 84,9 88,2 83,7
76,5
76,1
76,7 77,9 77,6 75,2
85,7
79,2 73,3 73,3 70,7
85
85,7
85,7
81 78,1 82,4
11,7 11,9
19 16,2
14,4
14,5
14,9
52
52 51,7
45,1
45
44,9
65,5 64,25 64,87
64,4 63,4
64,1
63,4
63,5
61,7 64,25 64,87
64,4 63,4
60,9
62,6
62,4
100
100
89,4
83,3
83
0,9
0,8
3,5
3,4
47
46
50 81,3 88,9
50
100
100
2,2
2,2
4,8
2,9
5,1
14,5 19,2 20,4 18,8
11,1
8,1
7,5 16,5 21,8 15,1
1,6
558
344
18
46
560
1
10,63 11,08 10,35
1
48 6 065 6 202 6 336
1,2
15,6
14,6
47
47
47
63,8 63,9
1,5
1,3
14,8 12,5 13,2 12,7
65
Palkitseminen
Henkilöstöeduista ja palkitsemisesta koostettu yhteenveto on alla.
50v./
60 v.
Eläköityminen
Liikunta- ja kulttuuriseteli
Tulospalkkio
Työmerkkipäivät
Hollola
120 €
120 €
Kuntokuuri / kuntoremontti / terveysliikuntakursseja, uimahallilippuja
Lahja 200€300€
Hämeenkoski
100 €
100 €
vapaa kuntosali
palkkiovapaa 310pv
Iitti
150 €
150 €
Nastola
100 €
150 €
50 € / v / hlö
100:lle 50% omavastuulla (4500€), uimahalli ja kuntosali
Läksiäislahja
Muut
30-50€
yht. 2000€/v
100 €
Lahjakortti
250€-400€
10 kpl / hlö / v, tuettu
kuntosali, uimahalli
Kärkölä
Lahti
100 €
Virkistys
2 krt /v
Mahdollinen
lahja / palkkiovapaa 5 pv
virkistysiltapäivät
30€/hlö/v
- tohtorilisä
+100€/kk, - alennettu
ruokailu-hinta
3 pv
yht. 4000€/v
hierontaa yht.
1000€/v
66
3.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus
ICT:stä on laadittu erillinen raportti, jossa on kuvattu nykytila, kehityskohteet sekä toiminnan järjestämisvaihtoehdot uudessa kunnassa. Raportti on liitteenä.
4. Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen
4.1 Kuntien talous tulevaisuudessa –kuntakohtainen paine -konsultin näkemys
Painelaskennan periaatteet
Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta
ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten mennyt kehitys. Trendi on riittävän pitkä (vuodesta 1998), ja se sisältää useita nousuja ja laskuja ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa talouden muutoksiin reagoimalla tapahtuneeseen ja tapahtuvaan.
Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin.
Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin Lahden, Hollolan ja Nastolan kohdalla.
Muiden osalta on käytetty talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen. Tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi
painelaskelmassa on huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti.
Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu
kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden
muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen
perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni.
Aluksi veroprosentit ”jäädytetään” vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa,
kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi
voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta
talous olisi tasapainossa.
Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja
suunnitelmassa 2015–2016 ovat erittäin optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen
löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien 2014–2017 hyvin tavoitteellinen toiminta67
katteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin – nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017 alkaen. Tilinpäätös 2013 perustuu vielä virallisesti vahvistamattomiin tilinpäätöksiin.
Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta TP 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai
menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia.
Toimintakatteen
muutos ilman
tasapainotusta
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
TP 2011 TP 2012 TP2013 TPE2014
8,79 %
6,73 %
2,73 %
2,21 %
9,29 %
4,48 % -2,30 %
2,84 %
5,72 %
4,01 %
2,76 %
1,56 %
6,59 % 11,72 %
0,14 % -0,51 %
6,00 %
6,53 %
5,86 % -1,50 %
3,10 % 10,77 %
4,38 %
0,72 %
TASU
TASU
2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
-0,27 %
0,20 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
3,60 %
0,05 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
1,50 %
1,81 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
1,65 %
1,46 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
3,10 %
0,10 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
1,57 %
2,33 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
Taulukko 19: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014–2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä
talousarvioasiakirjoista.
Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että
kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 7,9 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,23 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan
taloudenpidossa.
Sopeutustarve meur TPE2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-%
Hollola
0,0
0,0
0,0
0,0
0
0,00
Hämeenkoski
-0,1
-0,1
-0,1
-0,2
-107
-0,84
Iitti
0,0
0,0
0,0
-0,1
-13
-0,10
Kärkölä
-1,3
-1,3
-1,3
-3,9
-817
-6,08
Lahti
0,0
0,0
0,0
0,0
0
0,00
Nastola
-0,4
-0,4
-0,4
-1,2
-80
-0,53
Yhdistelmä
-1,8
-1,8
-1,8
-5,4
-35
-0,23
Taulukko 20: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat
Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy.
Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve.
Hollola on tehnyt aidon, valtuuston hyväksymän tasapainotuspaketin. Sen vuoksi Hollolan taloudenpito voi
todellisestikin perustua lähes yllä olevaan sopeutusarvioon.
68
Tasapainottamistarve
Valtionosuusleikkaus
2012
Hollola
-0,7
Hämeenkoski -0,9
Iitti
-0,9
Kärkölä
-0,9
Lahti
-0,8
Nastola
-0,8
2013
-0,9
-1,1
-1,0
-1,0
-0,9
-0,9
2014
-1,3
-1,6
-1,5
-1,5
-1,4
-1,4
2015
-1,5
-1,9
-1,8
-1,8
-1,6
-1,6
2016
-1,6
-2,0
-1,9
-1,9
-1,6
-1,7
2017
-1,6
-2,0
-1,9
-1,9
-1,7
-1,7
2018
-1,6
-2,0
-1,9
-1,9
-1,7
-1,7
2019
-1,6
-2,0
-1,9
-1,9
-1,7
-1,7
2020 e/as 2020
-1,6
-257
-2,0
-257
-1,9
-257
-1,9
-257
-1,7
-257
-1,7
-257
Taulukko 21: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina.
Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen
euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten.
Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta – väestönkasvun ja ikääntymisen sekä
palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa
2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon.
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
1998…2008
2009…2012 Erotus
4,7 %
2,8 %
-1,9 %
3,5 %
2,0 %
-1,5 %
3,4 %
0,5 %
-2,9 %
3,8 %
-0,4 %
-4,2 %
4,1 %
1,4 %
-2,7 %
4,2 %
1,9 %
-2,4 %
Verotulon
vähennys
Veroprosentti2009…2012
yksikköä
Vuodessa
12 597 676
3,6
0,9
712 570
2,7
0,7
5 182 279
5,5
1,4
5 358 987
8,4
2,1
79 648 502
5,1
1,3
10 184 340
4,5
1,1
Taulukko 22: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko
maan tasolla.
Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun 1998–2008 aikana ja
alkaneen hitaan kasvuin 2009–2012 aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen
vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Kärkölässä, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen 2009–
2012. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä
lasku on ollut siis Kärkölässä (vastaa 2,1 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,7–1,4
veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa.
69
Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2014–2016 toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen
kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois,
olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 95 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 4,25 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin
23,5 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,7 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi.
Toimintakatteen
muutos ilman
tasapainotusta
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
TASU
TASU
TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
8,79 %
6,73 %
2,73 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
5,81 %
9,29 %
4,48 % -2,30 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,02 %
5,72 %
4,01 %
2,76 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
4,55 %
6,59 % 11,72 %
0,14 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
4,66 %
6,00 %
6,53 %
5,86 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
5,09 %
3,10 % 10,77 %
4,38 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
3,96 %
Taulukko 23: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa
toimintakatetta.
Sopeutustarve meur TAE2014 TASU2015 TASU2016 Yhteensä eur/as vero-%
Hollola
-4,0
-4,0
-4,0
-12,0
-544
-3,45
Hämeenkoski
-0,4
-0,4
-0,4
-1,2
-573
-4,50
Iitti
-1,1
-1,1
-1,1
-3,3
-474
-3,52
Kärkölä
-2,2
-2,2
-2,2
-6,6
-1 383
-10,29
Lahti
-23,0
-23,0
-23,0
-69,0
-670
-4,39
Nastola
-2,3
-2,3
-2,3
-6,9
-457
-3,07
Yhdistelmä
-33,0
-33,0
-33,0
-99,0
-643
-4,25
Taulukko 24: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua.
Kumulatiivinen
ali/ylijäämä €/as
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Yhdistelmä
TASU
TASU
TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
943
739
686
461
101
-368
-913 -1 457 -2 077 -2 776
881
702
942
858
570
158
-345
-918 -1 595 -2 315
247
153
204
49
-258
-611 -1 093 -1 617 -2 206 -2 864
6
-546
-894
-1 579
-2 572
-3 657 -4 956 -6 411 -8 039 -9 841
1 228
1 264
976
565
39
-561 -1 256 -1 983 -2 789 -3 670
356
336
218
-100
-472
-875 -1 302 -1 760 -2 260 -2 797
1 014
984
769
402
-86
-648 -1 266 -1 899 -2 592 -3 362
Taulukko 25: Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as, kun tehty menosopeutus
Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana,
uusi kunta saisi sovitun 8 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,36 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdis-
70
telmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden
kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä.
Yhdistelmä
TP 2011
Asukasluku
Verotettava tulo
Toimintakate
TP2013
TAE2014
TASU 2015 TASU 2016 TE 2017
TE 2018
TE 2019
TE 2020
153 285
153 975
155 051
155 909
156 762
157 618
158 469
159 316
160 153
160 971
2 228 079
2 330 017
2 460 301
2 425 964
2 480 694
2 555 584
2 647 083
2 741 858
2 840 026
2 941 709
4,58 %
5,59 %
-1,40 %
2,26 %
3,02 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
19,63
19,67
19,85
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
-683 755
-731 175
-766 585
-772 237
-778 186
-784 450
-827 287
-872 277
-919 527
-969 151
6,94 %
4,84 %
0,74 %
0,77 %
0,80 %
5,46 %
5,44 %
5,42 %
5,40 %
0
-33 000
-33 000
-33 000
0
0
0
0
Muutos-%
Veroprosentti
TP 2012
Muutos
Sopeutus
Verotulot
504 282
518 117
553 573
563 578
576 932
590 517
611 057
632 340
654 372
677 179
Valtionosuudet
213 220
223 008
225 097
223 499
232 676
249 290
271 309
298 779
320 771
342 318
3 200
2 400
2 400
Rahoitustuotot ja -kulut
20 116
28 169
7 921
10 750
12 228
15 336
15 362
15 848
16 345
16 759
Vuosikate
53 863
38 119
20 006
25 591
43 649
70 692
70 440
74 690
71 961
67 104
Poistot
43 322
43 488
54 805
49 030
50 831
52 319
54 071
53 722
53 396
53 091
Ylijäämä/alijäämä
11 607
-7 912
-32 379
-23 228
-6 970
18 573
16 369
20 967
18 565
14 013
155 377
151 556
119 177
95 950
88 979
107 553
123 921
144 889
163 453
177 467
1 014
984
769
615
568
682
782
909
1 021
1 102
…josta yhdistämisavustus
Kumulatiivinen ylij/alij.
Kumulatiivinen ylij/alij./as
Nettoinvestoinnit
76 685
65 848
78 953
104 691
125 256
98 347
44 911
45 151
45 388
45 620
Lainakanta 1000 eur
459 039
550 673
674 917
825 148
944 997
1 002 890
972 435
937 920
906 370
879 910
Nettolaina 1000 eur
81 204
155 040
205 850
306 477
390 722
421 011
396 951
368 832
343 679
323 614
Nettolaina eur/as
530
1 007
1 328
1 966
2 492
2 671
2 505
2 315
2 146
2 010
3,64
6,65
8,37
12,63
15,75
16,47
15,00
13,45
12,10
11,00
Taulukko 26: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2014–
2016 noin 60 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE – talousarvion toteutumisennuste)
Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta.
TAE201 TASU TASU
Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 4
2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
Hollola
19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,50 24,50 24,50
Hämeenkoski
20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 26,50
Iitti
18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,25 23,75
Kärkölä
20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00
Lahti
19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,25
Nastola
20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50
Yhdistelmä
19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61
Taulukko 27: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(TAE – talousarvion
toteutumisennuste)
71
Kumulatiivinen ali/ylijäämä
TASU TASU
€/as
TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
Hollola
943
739
686
461
267
139
120
257
344
382
Hämeenkoski
881
702
942
858
704
563
480
487
558
614
Iitti
247
153
204
49
-108
-148
-146
-83
-63
-3
Kärkölä
6
-546
-894 -1 579 -2 429 -3 215 -4 049 -4 868 -5 677 -6 470
Lahti
1 228 1 264
976
565
200
-68
-251
-268
-151
-67
Nastola
356
336
218
-100
-316
-398
-329
-279
-257
-260
Yhdistelmä
1 014
984
769
402
74
-159
-264
-186
-137
-85
Taulukko 28: Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as, kun tehty verosopeutus (TAE – talousarvion toteutumisennuste)
Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää
alla olevasta taulukosta. Uutta kuntaa on tarkasteltu itsenäisenä yksikkönä ja siten liittyvien kuntien omia
investointiohjelmia ei ole huomioitu uuden kunnan tasapainottamislaskelmassa vuodesta 2017 eteenpäin.
Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 22,36 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 24,60 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin
raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton palvelurakenne kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin sopeutettu, vaikka prosentit olisivat samat. Verosopeutuksessa kasvaa vain veroprosentti, ei tulopohja.
Yhdistelmä
TP 2011
Asukasluku
Verotettava tulo
Toimintakate
TP2013
TAE2014
TASU 2015 TASU 2016 TE 2017
TE 2018
TE 2019
TE 2020
153 285
153 975
155 051
155 909
156 762
157 618
158 469
159 316
160 153
160 971
2 228 079
2 330 017
2 460 301
2 425 964
2 480 694
2 555 584
2 647 083
2 741 858
2 840 026
2 941 709
4,58 %
5,59 %
-1,40 %
2,26 %
3,02 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
19,63
19,67
19,85
20,36
21,36
22,36
23,36
24,36
24,36
24,61
-683 755
-731 175
-766 585
-805 237
-845 853
-888 533
-936 600
6,94 %
4,84 %
5,04 %
5,04 %
5,05 %
5,41 %
5,39 %
5,37 %
0
0
0
0
0
0
0
0
Muutos-%
Veroprosentti
TP 2012
Muutos
Sopeutus
-987 082 -1 040 100 -1 095 783
5,35 %
Verotulot
504 282
518 117
553 573
563 578
601 739
641 628
690 469
742 014
767 973
802 201
Valtionosuudet
213 220
223 008
225 097
223 499
232 676
249 290
271 309
298 779
320 771
342 318
3 200
2 400
2 400
20 116
28 169
7 921
10 401
11 049
13 063
12 124
12 175
12 469
12 712
Vuosikate
53 863
38 119
20 006
-7 758
-389
15 448
37 302
65 886
61 112
61 449
Poistot
43 322
43 488
54 805
49 030
50 831
52 319
54 071
53 722
53 396
53 091
11 607
-7 912
-32 379
-56 578
-51 008
-36 671
-16 769
12 164
7 716
8 358
155 377
151 556
119 177
62 600
11 592
-25 079
-41 848
-29 684
-21 968
-13 610
1 014
984
769
402
74
-159
-264
-186
-137
-85
Nettoinvestoinnit
76 685
65 848
78 953
104 691
125 256
98 347
44 911
45 151
45 388
45 620
Lainakanta 1000 eur
459 039
550 673
674 917
858 475
1 024 649
1 142 542
1 145 225
1 119 513
1 098 812
1 078 007
Nettolaina 1000 eur
81 204
155 040
205 850
339 803
470 373
560 663
569 742
550 426
536 121
521 712
Nettolaina eur/as
530
1 007
1 328
2 179
3 001
3 557
3 595
3 455
3 348
3 241
3,64
6,65
8,37
14,01
18,96
21,94
21,52
20,07
18,88
17,73
Taulukko 29: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla. (TAE –
talousarvion toteutumisennuste)
72
Alla olevat kuviot osoittavat veroprosenttisopeutuksen kuntakohtaisesti ja tämän vaikutuksen nettolainaan
sekä kumulatiiviseen alijäämään/ylijäämään euroa/asukas.
Kuva 12: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa. (TAE – talousarvion
toteutumisennuste)
Pelkkä velkasopeutus johtaisi seuraavaan kehitykseen:
Yhdistelmä
TP 2011
Asukasluku
Verotettava tulo
Toimintakate
TP2013
TAE2014
TASU 2015 TASU 2016 TE 2017
TE 2018
TE 2019
TE 2020
153 285
153 975
155 051
155 909
156 762
157 618
158 469
159 316
160 153
160 971
2 228 079
2 330 017
2 460 301
2 425 964
2 480 694
2 555 584
2 647 083
2 741 858
2 840 026
2 941 709
4,58 %
5,59 %
-1,40 %
2,26 %
3,02 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
19,63
19,67
19,85
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
20,36
-683 755
-731 175
-766 585
-805 237
-845 853
-888 533
-936 600
6,94 %
4,84 %
5,04 %
5,04 %
5,05 %
5,41 %
Muutos-%
Veroprosentti
TP 2012
Muutos
-987 082 -1 040 100 -1 095 783
5,39 %
5,37 %
5,35 %
0
0
0
0
0
0
0
0
Verotulot
504 282
518 117
553 573
563 578
576 932
590 517
611 057
632 340
654 372
677 179
Valtionosuudet
213 220
223 008
225 097
223 499
232 676
249 290
271 309
298 779
320 771
342 318
3 200
2 400
2 400
Sopeutus
20 116
28 169
7 921
10 401
10 813
12 105
9 830
7 854
5 719
3 321
Vuosikate
53 863
38 119
20 006
-7 758
-25 432
-36 622
-44 404
-48 110
-59 239
-72 965
Poistot
43 322
43 488
54 805
49 030
50 831
52 319
54 071
53 722
53 396
53 091
11 607
-7 912
-32 379
-56 578
-76 052
-88 741
-98 475
-101 832
-112 635
-126 056
155 377
151 556
119 177
62 600
-13 452
-102 192
-200 668
-302 500
-415 135
-541 190
1 014
984
769
402
-86
-648
-1 266
-1 899
-2 592
-3 362
Nettoinvestoinnit
76 685
65 848
78 953
104 691
125 256
98 347
44 911
45 151
45 388
45 620
Lainakanta 1000 eur
459 039
550 673
674 917
858 475
1 047 318
1 212 348
1 296 736
1 385 020
1 484 671
1 598 279
Nettolaina 1000 eur
81 204
155 040
205 850
339 803
493 043
630 468
721 253
815 933
921 980
1 041 984
Nettolaina eur/as
530
1 007
1 328
2 179
3 145
4 000
4 551
5 121
5 757
6 473
3,64
6,65
8,37
14,01
19,88
24,67
27,25
29,76
32,46
35,42
Taulukko 30: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja
veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE – talousarvion toteutumisennuste)
73
4.2 Tasapainoisen talouden Salpauskunta –millä keinoilla?
Kuntarakennelain mukaisesti kuntarakenteen kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä
ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Milloin
kunnalla sitten on taloudelliset edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta?
Edellä kappaleessa 2 on avattu kunnan talouden tasapainon käsitettä ja tarkasteltu selvityskuntien nykytilanteen taloutta ja sen tasapainoa pitkälti tilinpäätöksen pohjalta saatavien tietojen kautta. Keskeisiksi mittareiksi on nostettu ylijäämän tarkastelun lisäksi mm. vuosikatteen riittävyys sekä poistoihin että nettoinvestointeihin, toimintatuottojen ja kulujen kehitys, lainamäärän kehitys. Useita tekijöitä tarkastelemalla
saadaan tasapainosta monipuolisempi kuva kuin pelkästään vuosittaisia tilikauden tuloksia tai yli-/alijäämiä
tarkastelemalla. Edellä myös konsultin laskelmissa on tarkasteltu talouden tasapainottamistarpeita painelaskelmien yhteydessä.
Lotta-Maria Sinervo on väitöskirjassaan tutkinut kuntatalouden tasapainoa ja todennut, että kunnan talouden tasapainoa voidaan tulkita monella tavalla, mutta kaikki tulkinnat eivät ole yhtä relevantteja. Tilinpäätöstietojen huomioimisen lisäksi on tulkinnassa otettava huomioon myös ne muutokset, joita on tapahtunut kunnan velvollisuuksissa esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kunnan talouden
tasapainossa on olennaista resurssien riittävyys pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi tuloslaskelmaa tulkittaessa tulisi ottaa huomioon kunnan väestönkehitys ja palveluja tulorahoitustarve, palvelunkäyttäjien tyytyväisyys sekä kunnan lainakannan ja kassavarojen tila.
Nämä kaikki osatekijät tulisi ottaa tarkastelun alle kun tavoitellaan uutta taloudeltaan tasapainossa olevaa
kuntaa. On kuitenkin huomattava, että tarkasteluajanjakson pituuden tulisi olla riittävä. Uuden kunnan
talouden tasapainon saavuttamista ei voida tarkastella yhden tai kahden vuoden periodilla, mutta mitä
pidemmälle tarkastelussa mennään, sen epävarmemmiksi ennusteet muuttuvat. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia talouteen on vaikea ennakoida –saati arvioida niiden vaikutuksia jälkikäteen
tilanteeseen, jossa muutoksia ei olisi tullut.
Kuten edellä on todettu, tilinpäätöslaskelmien lisäksi tulisi tarkastella useita muitakin tekijöitä tasapainon
arvioimiseksi ja sen saavuttamiseksi. Sinervonkin mukaan tilinpäätöslaskelmat kuvaavat menneisyyttä, mutta kumulatiivisesta ylijäämästä tai alijäämästä tehdään kuitenkin päätelmiä ja suunnitelmia tulevaisuuden
varalle, arvioiden niitä resursseja ja mahdollisuuksia, joita kunnalla on käytettävissään. Tämän vuoksi olisikin syytä selvittää ja analysoida kunnan tulorahoitustarvetta myös tulevaisuuden näkökulmasta. Sinervo
toteaa myös, että sen lisäksi että tuloslaskelman antama kuva on kuva menneisyydestä, se on myös staattinen. Tämä edellyttää pohdintaa, onko tasapainon tilanne muuttunut, ja jos niin, mistä syistä ja miten tämä
vaikuttaa kunnan tulorahoitustarpeeseen.
Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden haasteet on kuvattu myös edellä kappaleessa 2. Kuntien
taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella
erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kunnan taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa.
Vaatimuksia ja paineita esitetään monesta suunnasta, kuten alla olevasta kuvasta voidaan todeta.
74
Helppoja päätöksiä ei olekaan ja vaikka ymmärretään, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä päätöksiä, ei tosiasiallisesti päätöksentekotilanteessa keinoista päätettäessä ollakaan yhtä mieltä muusta kuin
siitä että ”Meiltä ette ota –muilta kyllä”, kuten Laesterä alla olevassa kuvassa on kuvannut.
Talouden tasapainon vaikeus (Eero Laesterä, 2012)
Talous- ja henkilöstötyöryhmä käsitteli kokouksessaan 11.3.2014 uuden kunnan tasapainoa ja sen edellytyksiä, keinoja sekä nykyisiä hyviä käytäntöjä tasapainon saavuttamiseksi. Työryhmässä on tunnistettu tasapainottamisen vaikeus ja osa niistä haasteista, joita tasapainon saavuttamiseksi on ratkaistava. Työryhmän jatkotyöskentelyssä keskeistä tulee olemaan niiden linjausten löytäminen uudessa kunnassa, joilla
voidaan saavuttaa uusi elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa ja kuntalaisten palvelutarpeisiin
pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin.
Tasapainon etsintä -osatekijät
75
Ryhmätöiden perusteella todettiin, että keskeisimmät edellytykset talouden tasapainon saavuttamiselle
ovat seuraavat:










yhteinen tahtotila, yhdenmukainen näkemys ja poliittinen tahto tasapainottamisesta
kuntalaisten oman vastuun nostaminen
työllisyyden edellytysten varmistaminen
palveluiden järkiperäistäminen
selkeä päätöksenteko
investointien pitkän aikavälin suunnitelmallisuus
kasvun edellytykset ja elinvoimaisuus
valmius kipeisiinkin päätöksiin
päätöksien aikataulutus (ei välttämättä 1 vuosi riitä) ja joustavuus
tiedossa olevien mahdollisuuksien käyttäminen
Työryhmissä oltiin selkeästi sitä mieltä, että yhteinen tahtotila ja näkemys sekä poliittinen tahto ovat ehdottomia edellytyksiä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Yhteisen näkemyksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös valmiutta kipeisiinkin päätöksiin, kuten edellä on todettu.
Konkreettisempaan muotoon laitettuna puolestaan keskeisimmiksi keinoiksi todettiin seuraavat:









palveluverkon optimointi, joissain palveluissa keskitetty, joissain hajautettu (esim. terveyskioski)
henkilöstön sopeuttaminen uuden kunnan toimintoihin
työn tuottavuuden parantaminen, järkeviä kokonaisuuksia, joissa valta ja vastuu samassa paikassa,
työntekijöille samat vaatimustasot
oman palvelutuotannon ja ostopalvelutuotannon käytön optimointi
sote- ja kouluverkon kriittinenkin tarkastelu
menojen sopeuttaminen sieltä, missä menot ovat suurin
byrokratian vähentäminen
menojen karsiminen
alueen elinvoimaisuuden turvaaminen ja kasvattaminen (lisää maksajia ja tulevaisuuden tuojia)
4.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus
Kuntaliitosten taloutta koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kuntaliitoksen kytkennät kuntien
talouteen ovat vaikeasti tutkittavia ja vaativat yleensä pitkittäistutkimuksen otetta. Tarkasteluajanjakson on
oltava vähintään kaksi valtuustokautta. Kun nykyisen kuntarakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena pidetään tuottavuuden parantamista, olisi hyvin perusteltua selvittää kuntaliitoksen ja tuottavuuden välisiä
kytkentöjä erilaisissa kuntaliitoksissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuottavuuden näkökulmasta on
esitetty kritiikkiä siitä, että viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkkojen harmonisointi eivät ole sopusoinnussa tuottavuustavoitteiden kanssa. Näin ollen olisi tärkeätä tutkia sitä kokonaisuutta, jossa nuo yksittäiset tekijät ovat osana suurempaa vaikutusten ketjua.
ARTTU-tutkimushankkeen tuloksissa on puolestaan todettu, että taloudellisessa mielessä kuntaliitos on
rakennemuutosinvestointi, jota kuvaa kaksi periaatetta:
76
1) -Hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä (liitoksen taloudellinen hyödyllisyys, kustannusten ja hyötyjen suhde)
2) Hyödyt ovat epävarmoja (muutoksen ohjaaminen ja johtaminen)
Em. periaatteet tarkoittavat sitä, että kuntaliitoksen alussa liitos aiheuttaa kustannuksia ja taloudelliset
hyödyt on nähtävissä vasta useamman vuoden kuluttua. Lisäksi muutostilanteen ohjaus oikeaan suuntaan
vaatii vahvaa johtajuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty liitoksen arvioitujen taloudellisten vaikutusten
ajallinen kohdentuminen.
Tehtyjen tutkimusten valossa on selvää, että kuntaliitosten taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta
useiden vuosien jälkeen. Tällöinkin vaikutusten arviointi on hankalaa kuntien velvoitteiden muutosten ja
muiden toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tämä tekee hankalaksi myös sen, miten kuntajakoselvityksessä voidaan taloudellisia hyötyjä arvioida jo ennalta.
On varmaan totta, että kuntaliitokset eivät yksin auta ja pelasta kuntien palveluita kuten Laesterä kirjoittaa
artikkelissaan ”Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen”. Laesterän mukaan jopa hyvinkin
oppineet yliopistoviisaat ovat todenneet, että liitoksella ei saada aikaan sellaista taloudellista hyötyä, jonka
avulla kunnat pystyisivät turvaamaan palvelunsa maltillisella verojen korottamisella ja velkaantumisella tai
että joidenkin tutkimusten mukaan liitoksilla ei ole saavutettu varsinkaan maaseudun kannalta mitään hyvää. Laesterän mukaan molemmat väitteet osoittavat, että kaikki tutkijat eivät ole oivaltaneet sitä, että
liitokset ovat myös saneerausprosesseja eikä näin ollen ole tarkoituskaan, että palvelut säilyisivät entisinä.
Kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa ja hyötyjen etsinnässä rajaudutaan Laesterän mukaan usein hyvin
pieneen osaan ylintä hallintoa, vaikka olisi mahdollista saneerata ylintä operatiivista johtoa ja samalla suorittavaa hallintoa ja skaalaetuja voitaisiin saada kaikista tukipalveluista. Lisäksi kuntaliitosten vaikutusten
arvioinnissa unohdetaan, että maaseudun kuihtuminen tai esim. koulun lakkauttaminen olisi seurannut
ilman liitostakin.
Edelleen Laesterä kirjoittaa, että liitoksia ei pidä tuomita, ennen kuin on kulunut riittävä aika liitossopimuksen umpeutumisesta ja että on huomattavissa, että suurimmissa liitoksissa henkilöstön eläköitymistä hyväksikäyttämällä ja sijaisuuksia karsimalla on saavutettu tuottavuuden kasvua.
77
4.4 Sopeuttamispotentiaalin etsintä –talousjohdon valmistelutyö
Edellä konsultin tekemien painelaskelmien perusteella on todettu sopeutustarpeen olevan varsin suuri,
lähes 100 milj. euroa, jos talouden kehitys jatkuu entisellään ja mitään sopeutustoimia ei onnistuta toteuttamaan. Talousjohdon valmistelutyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja etsiä sopeutus- ja tulonlisäysmahdollisuuksia sekä itsenäisinä kuntina että kuntaliitoksen jälkeen.
Kuntien omien arvioiden mukaan sopeutusmahdollisuudet vuosina 2014-2016 ovat seuraavat:
Arvio säästöpotentiaalista 2014-2016 itsenäiset kunnat
Lahti
Hollola
Nastola
Iitti
Kärkölä
Hämeenkoski
Yhteensä
35 000 000
7 400 000
5 000 000
2 000 000
500 000
100 000
50 000 000
Edellä olevat ovat pääosin arvioita siitä mahdollisuudesta, johon kolmen vuoden sisällä olisi mahdollisuus,
mikäli vaikeita päätöksiä onnistutaan tekemään. Hollolan kunnan osalta valtuusto on jo päättänyt 7 milj.
euron sopeutuksesta ja Lahdessa ja Nastolassa sopeutustyö on käynnissä. Kärkölän osalta sopeutustarve on
muita kuntia suurempi erityisesti kun tarkastellaan lisäksi taseen kertyneitä yli- alijäämiä, sillä Kärkölän
kunnalla on ainoana selvityskunnissa kertynyttä alijäämää. Sopeutusmahdollisuus pienempien kuntien osalta on kuitenkin varsin pieni osa koko sopeutustarpeesta. Tästä huolimatta jokaisen kunnan tulisi pystyä
sopeuttamaan toimintaansa vuosien 2014-2016 aikana ja päätökset sopeutuksesta olisi tehtävä vuoden
2014 aikana. 50 miljoonan euron sopeutus riittäisi kattamaan sopeutustarpeesta kuitenkin vain n. puolet
eli itsenäisten kuntien mahdollisuudet saada talous tasapainoon ovat riittämättömät.
Talousjohdon valmistelutyö on em. sopeutusmahdollisuuden lisäksi sisältänyt yhdessä konsultin kanssa
toteutettua arviointia siitä, millaisia mahdollisuuksia uudella isommalla kunnalla voisi olla jos päätöksiä
kyetään tekemään ja uuttaa kuntaa johtamaan siten, että mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Myös toimintaympäristön muutosten tulee olla suotuisia.
Sopeutuspotentiaalin hahmottelussa ei ole otettu kantaa siihen, ovatko vaikeatkin päätökset tehtävissä tai
kuinka poliittiset päätöksentekijät päätöksiä onnistuvat tekemään. Luvut ovat varsin spekulatiivisia, sillä
työssä ei ollut mahdollista tässä vaiheessa tehdä tarkempia laskelmia eikä myöskään toimintaympäristön
tulevaisuuden muutoksia kuten esim. sosiaalija terveydenhuollon järjestämismallien tuomia muutoksia ole
voitu arvioida. Palveluverkon osalta on arvioitu karkealla tasolla tehostamismahdollisuuksia esim. aiemmin
toteutettujen keskittämisten perusteella, mutta konkreettisten esitysten puuttuessa on näiden vaikutusten
78
arviointi jäänyt myös kovin yleiselle tasolle. Talouskonsultin kokemusta kuntajaon muutosten tuomista
hyöyistä on myös hyödynnetty potentiaalin arvioinnissa. Kyseessä ovat siis mahdollisuudet joiden toteutuminen voidaan kyseenalaistaa.
Sopeutuspotentiaalin arvioinnissa ja pohdinnan tarkoituksena on kuitenkin ollut hahmottaa, millaisia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävissä, jos kunnat puhaltaisivat yhteen hiileen ja näin ollen saataisiin uuden
kunnan elinvoimaisuutta parannettua ja tätä kautta vaikutuksia tulisi myös työllisyyteen sekä verotulojen
myönteiseen kehitykseen. Huomioitavaa on tietenkin, että säästö- ja tulonlisäysmahdollisuudet eivät toteudu heti v. 2017 vaan tarkasteluajanjakson tulisi olla riittävän pitkä, kuten kuntajaon taloudellisten vaikutusten arviointia koskevassa kappaleessa on todettu.
Uuden kunnan osalta säästöpotentiaalia tai lisätuloja talouden tasapainottamiseksi on arvioitu tulevan seuraavista kokonaisuuksista:
VUOSITUOTOT/SÄÄSTÖT (2017-)
ICT-kust. Säästö
2 600
Itsenäisyyden kustannukset (mm. demokratian kustannukset)
Eläköityminen, jos 25 % täytetään kaikki toimialat, johtotason
päällekkäisyydet
3 200
28 662
Muu arvioitu säästö toiminnan tehostumisesta (tukipalvelut, yhdistämiset)
10 000
44 462
MYÖHEMPINÄ VUOSINA (v. 2020-) TOTEUTUVAT KASVAVAT
MENONVÄH./TUOTOT
Elinvoimaisuuden myötä työttömyysasteen lasku 12 prosenttiin (tuotoksi
laskettu tästä 50 %)
12 500
Verotulojen kasvu kilpailun vähentymisen myötä
Investoinnit joita ei tarvitse tehdä (2020-)
10 000
18 000
40 500
KERTALUONTOISET TUOTOT
Omaisuuden myynti (vuosien 2017-2020 aikana)
Yhdistymisavustus (kolmelle vuodelle jaksotettuna)
3 500
8 000
ICT-kustannuksista saatava säästö (2,6 milj. eur/vuosi) on arvioitu ICT-alatyöryhmän ja konsultin tekemän
työn perusteella. Taloudellisia hyötyjä on aikaansaatavissa yhden tietohallinnon mallissa ja ulkoistamalla
ICT-palvelutuotanto Ulkoistetun ICT-palvelutuotannon tavoitteena jo seuraavien viiden vuoden aikana on
hyödyntää ICT-palvelutuotannon kustannussäästömahdollisuuksia ja ostaa kaikki kunnan tarvitsemat ICTpalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. ICT:n osalta säästöpotentiaali on varovaisuuden periaatteella arvioitu, todellinen säästö on todennäköisesti vuosittain suurempi.
Itsenäisyyden kustannuksilla (3,2 milj. eur/vuosi) tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka jokaisessa itsenäisessä kunnassa on olemassa. Voidaan puhua myös demokratian kustannuksista kuten valtuuston, hallituksen, lautakuntien, valmistelutyön, tarkastustoimen ja johtoryhmän kustannukset. Näiden kustannusten
osalta on arvioitu kuuden kunnan kustannukset yhteensä ja vähennetty niistä arvioidut uuden kunnan vas79
taavat kustannukset. Uuden kunnan demokratiakustannusten tasoksi on arvioitu Lahden kaupungin nykyinen kustannus kerrottuna 1,14. Kerroin perustuu uuden kunnan valtuuston jäsenten lukumäärän kasvukertoimeen.
Henkilöstövastaavien valmistelun pohjalta on tehty laskelmia, jossa on arvioitu eläköitymisen myötä mahdollisesti saatavaa säästöpotentiaalia. Sopeutuspotentiaaliksi laskelmissa on huomioitu säästömahdollisuus,
jos vain 25 % eläköityvistä tehtävistä täytettäisiin (26 milj. eur). Tämä on varsin positiivinen arvio, erityisesti
sosiaalija terveydenhuollon osalta, mutta tarkoituksena on osoittaa, että eläköitymisellä on merkitystä
kustannusten näkökulmasta ja 5 vuoden irtisanomissuojan merkitys lienee merkityksettömämpi jos eläköitymiset kohdentuvat sellaisiin tehtäviin joita ei tarvitse täyttää. Mikäli eläköitymisen säästöksi ei laskettaisi
sosiaalija terveystoimen henkilöstöä lainkaan, olisi sopeutuspotentiaali tältä osin n. 12 milj. euroa pienempi. On kuitenkin huomioitava, että jokaisen eläköityvän yhteydessä on tarkkaan pohdittava muut toiminnan järjestämisen mahdollisuudet ja pyrittävä siihen, että täyttämättä jääneiden tehtävien osuus on
mahdollisimman suuri. Toki myös toiminnan ulkoistamismahdollisuudet on hyödynnettävä.
Muun toiminnan tehostumisen ja palveluverkon optimoinnin (sis. mm. tukipalveluiden keskittäminen ja
uudelleen organisointi) johdosta säästöksi on konsultti lisäksi arvioinut n. 10 milj. euroa. Tämä tarkoittaa
kuitenkin myös palveluverkkoon kajoamista ja uusista kustannustehokkaammista palvelujen järjestämistavoista päättämistä.
Elinvoimainen kunta kykenee omalla toiminnallaan luomaan talouden kasvua, työllisyyttä ja tätä kautta
verotuloja, joiden avulla palveluvelvoitteet kyetään osin kattamaan. Elinvoimainen kunta kykenee myös
taloudelliseen ja muuhun yhteistyöhön niin, että se ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja veronmaksajista,
vaan yhteistyössä alueen muiden kuntien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa edistää oman
kuntansa ja alueensa kestävää kehitystä. Tätä tavoitellaan myös uudessa kunnassa ja tavoitteen toteutumiseen perustuu myös arvio lisätulojen mahdollisuudesta –jos osataan tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan
ja tehdä asioita yhteisen tavoitteen eteen aktiivisesti. Kunnan elinvoimaisuutta on arvioitu myös talouskonsultin työssä ja todettu, että suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet elinvoimaisen kunnan
kriiteerien saavuttamiseen kuin yksittäisellä pienemmällä kunnalla. Mahdollisuudeksi on varovasti arvioitu
työttömyyden alentumisen johdosta alenevat kustannukset n. 12,5 milj. euroa sekä monien tekijöiden
summana myös verotulojen kasvuksi n. 10 milj. euroa.
Tulevaisuustyöryhmän hahmottelemassa uuden kunnan visiossa todetaan: ”Lahden kaupunki on inhimillisen ympäristön ja yrittäjyyden helmi”. Tavoitteena on myös 1 %:n väestönkasvu, johon sopeutuspotentiaalina esitetty verotulojen kasvu osittain perustuu.
Kuntajaon muutos antaa myös paremmat mahdollisuudet käyttämättä jäävän omaisuuden myyntiin sekä
erilaisiin omaisuusjärjestelyihin. Omaisuusjärjestelyjen johdosta on arvioitu rahoitusvaikutusta n. 69 milj.
euroa perustuen v. 2013 tasearvoihin, mutta ko. arvio ei ole mukana konsultin sopeutuslaskelmissa, jossa
tarkastelunäkökulmana säästöjen tai lisätulojen osalta on nimenomaan tuloslaskelma ja toimintakate. Kertaluontoiseksi myyntivoitoksi on sen sijaan varovasti arvioitu vain n. 3,5 milj. euroa, mikä sen sijaan saattaa
olla todellisuudessa suurempikin.
Uuden kunnan tulevien investointien paremman koordinoinnin ja päällekkäisten investointien välttämisen
myötä on karkeasti arvioitu säästävän myöhempinä vuosina n. 18. milj. euroa, joka on n. 20 % keskimääräisistä vuosittaisista investointimenoista. Arvio tästäkin on yleisellä tasolla, sillä myöhempien vuosien investointien koordinointia ja päällekkäisyyksiä ei tässä tarkemmin ole vielä pystytty arvioimaan.
80
4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan sopeutusmahdollisuus –konsultin näkemys
Säästöt – osa voi toteutua itsenäisinä kuntina ja osa vaatii kunnan yhdistämistä.
Tämän dokumentin lopussa oleva taulukko pyrkii systematisoimaan kuntien sopeutumista itsenäisinä kuntina, yhteistyön kasvaessa itsenäisinä kuntina ja kuntaliitoksen jälkeen. Systematiikka johtuu siitä, että kunnat pystyvät sopeuttamaan palveluitaan itsenäisinä kuntina, jopa syventämään yhteistyötäkin itsenäisinä.
Jossakin kohdin tulee kuitenkin raja sille, että kunnat joutuvat turvautumaan liitokseen saavuttaakseen
lisää vaadittua sopeutumista.
Kuntaliitostilanteessa sopeutuminen toteutuu ensiksi niin, että itsenäisyyden kustannukset poistuvat ja
toisaalta erilaisista harmonisaatioista johtuen kustannukset joko kasvavat tai vähenevät (liitoksen mekaaninen toteutumien). Tällainen tyypillinen erä on esimerkiksi palkka- tai veroprosenttiharmonisaatio. Seuraavassa vaiheessa voidaan alkaa edistää varsinaista sopeutumista. Tässä tapauksessa voidaan tarkastella esimerkiksi päällekkäisiä virkajärjestelyjä (sopeuttava kuntaliitos). Kolmas liitoksen toteutumisvaihe perustuu
tehostamiseen, tässä vaiheessa yksi kunta suuntaa voimavarojaan yhteisiä kilpailijoita vastaan yhtenä toimijana, ei useina yksittäisinä toimijoina. Tämä voi kasvattaa alueen tuloja. Tätä liitoksen toteuttamistapaa
voidaan kuvata esimerkiksi liitoksen tehostavalla vaikutuksella. Edellinen perustuu Arto Kosken ja Eero
Laesterän keskinäiseen liitoksen toteutumisen systematisointiin.
Kuntien säästöpotentiaali itsenäisinä kuntina
Talousjohtajat arvioivat yhdessä työryhmien kanssa yksittäisten kuntien sopeutumispotentiaalia. Tämä on
noin puolet siitä tarpeesta, mikä riittäisi pitämään yksittäiset kunnat taloudellisesti tasapainossa.
Oma arvioitu
TASU
TASU
sopeutuminen meur TAE2014 2015
2016
Yhteensä eur/as vero-%
Hollola
-2,5
-2,5
-2,5
-7,4
-336
-2,13
Hämeenkoski
0,0
0,0
0,0
-0,1
-48
-0,37
Iitti
-0,7
-0,7
-0,7
-2,0
-288
-2,14
Kärkölä
-0,2
-0,2
-0,2
-0,5
-105
-0,78
Lahti
-11,7
-11,7
-11,7
-35,0
-340
-2,22
Nastola
-1,7
-1,7
-1,7
-5,0
-332
-2,23
Yhdistelmä
-16,7
-16,7
-16,7
-50,0
-325
-2,15
Taulukko 31: Kuntien itsensä arvioimat sopeutumismahdollisuudet (TAE – talousarvion toteutumisennuste)
Uuden kunnan säästöpotentiaali
Talousjohtajat ovat edellisen lisäksi arvioineet omassa työssään muiden työryhmien kanssa sopeutumispotentiaalin muutoksen uudessa kunnassa. Tästä arvioista on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti vain
osia. Investointitulojen ylimääräinen kertymä ja päällekkäisten investointien poistuma on arvioitu toteutuvaksi kuuden vuoden aikana. Seuraava taulukko osoittaa, kuinka uusi kunta pystyisi aloittamaan toimintansa 21 prosenttiyksikön verokannalla.
81
Taulukosta käy ilmi Uuden kunnan arvioitu mahdollisuus tulojen lisäykseen, menojen vähennykseen, tiettyihin kertaluonteisiin tuloihin ja menoihin sekä yhdistymisavustukseen, joka on yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalla laskettuna.
Yhdistelmä
TP 2011
TP 2012
TP2013
TAE2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017
TE 2018
TE 2019
TE 2020
Asukasluku
153 285
153 975
155 051
155 909
156 762
157 618
158 469
159 316
160 153
160 971
Verotettava tulo
2 228 079
2 330 017
2 460 301
2 425 964
2 480 694
2 555 584
2 647 083
2 741 858
2 840 026
2 941 709
4,58 %
5,59 %
-1,40 %
2,26 %
3,02 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
3,58 %
19,67
19,85
20,36
20,36
20,36
21,00
21,00
21,00
21,00
Muutos-%
Veroprosentti
Toimintakate
19,63
-683 755 -731 175 -766 585 -788 570 -811 677 -835 962 -859 388 -883 991 -909 829 -958 966
6,94 %
Muutos
Sopeutus, peruskunnat
4,84 %
2,87 %
2,93 %
2,99 %
0
-16 667
-16 667
-16 667
Sopeutus, uusi kunta, tulot
Sopeutus, uusi kunta, menot
2,80 %
2,86 %
2,92 %
7 500
7 500
7 500
-14 500
-14 500
-14 500
5,40 %
0
Verotulot
504 282
518 117
553 573
563 578
576 932
590 517
627 998
649 888
672 548
696 006
Valtionosuudet
213 220
223 008
225 097
223 499
232 676
249 290
264 580
291 386
312 826
333 775
3 200
2 400
2 400
20 116
28 169
7 921
10 564
11 494
13 688
13 120
13 750
14 849
16 108
Vuosikate
53 863
38 119
20 006
9 072
9 425
17 532
46 310
71 033
90 393
86 922
Poistot
43 322
43 488
54 805
49 030
50 831
52 319
54 071
53 722
53 396
53 091
-1 500
Yksittäinen meno/tulo/liitos (yksittäinen tulo ja ICT-muutos)
11 607
-7 912
-32 379
-39 747
-41 195
-34 587
-9 261
17 310
36 997
33 831
155 377
151 556
119 177
79 430
38 235
3 648
-5 613
11 697
48 694
82 526
1 014
984
769
509
244
23
-35
73
304
513
Nettoinvestoinnit
76 685
65 848
78 953
104 691
125 256
98 347
23 411
23 651
23 888
24 120
Lainakanta 1000 eur
459 039
550 673
674 917
841 640
995 625
1 106 514
1 080 189
1 027 831
956 349
888 570
Nettolaina 1000 eur
81 204
155 040
205 850
322 969
441 349
524 635
504 705
458 743
393 658
332 275
Nettolaina eur/as
530
1 007
1 328
2 072
2 815
3 329
3 185
2 879
2 458
2 064
3,64
6,65
8,37
13,31
17,79
20,53
19,07
16,73
13,86
11,30
Taulukko 32: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja
veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE – talousarvion toteutumisennuste)
Uuden kunnan tilanne verrattuna itsenäisten kuntien tilanteeseen
Jos kunnat solmivat liitoksen vuonna 2017, ne ovat toivottavasti sopeuttaneet toimintaansa arvioimillaan
määrillä.
Valtiovarainministeriö laski, että liitos olisi lähes neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen (-46.000
euroa!). Myös tiedossa oleva valtionosuusuudistus ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Kunnat saisivat kahdeksan miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin.
82
Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen
asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi
painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella.
Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet
pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa, jotta myös tulovirrat kasvavat.
TASU
TASU
Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
Hollola
19,75
19,75
20,75
20,75
21,75
22,75
23,75
24,50
24,50
24,50
Hämeenkoski
20,50
21,50
21,50
21,50
22,50
23,50
24,50
25,50
26,50
26,50
Iitti
18,50
19,00
19,75
19,75
20,75
21,75
22,75
23,25
23,25
23,75
Kärkölä
20,25
20,75
20,75
21,00
22,00
23,00
24,00
25,00
26,00
27,00
Lahti
19,50
19,50
19,50
20,25
21,25
22,25
23,25
24,25
25,25
25,25
Nastola
20,50
20,50
20,50
20,50
21,50
22,50
23,50
23,50
23,50
23,50
Yhdistelmä
19,63
19,67
19,85
20,36
21,36
22,36
23,36
24,36
24,36
24,61
TASU
TASU
Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015
2016
TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020
Hollola
19,75
19,75
20,75
20,75
20,75
20,75
Hämeenkoski
20,50
21,50
21,50
21,50
21,50
21,50
Iitti
18,50
19,00
19,75
19,75
19,75
19,75
Kärkölä
20,25
20,75
20,75
21,00
21,00
21,00
Lahti
19,50
19,50
19,50
20,25
20,25
20,25
Nastola
20,50
20,50
20,50
20,50
20,50
20,50
Yhdistelmä
19,63
19,67
19,85
20,36
20,36
20,36
21,00
21,00
21,00
21,00
Taulukko 33: Uuden kunnan veroprosentit ja veroprosentit verotasapainovaihtoehdossa, jos kunnat jatkavat itsenäisinä
83
5. Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi
Työryhmä- ja viranhaltijavalmistelussa on käsitelty taloudenhoitoon ja henkilöstöasioihin liittyviä linjauksia
uuden kunnan muodostamiseksi. Linjaukset on nimetty taloudenhoidon yleisiksi periaatteiksi ja henkilöstöasioiden osalta henkilöstöjohtamisen periaatteiksi. Osa linjauksista esitetään yhdistymissopimukseen, osa
linjauksista ja tehtävistä esitetään yhdistymishallituksen tehtäväksi ja osa puolestaan uuden kunnan tehtäviksi. Myös tietohallinnon järjestämiseksi on esitetty linjauksia.
5.1 Taloudenhoidon periaatteet
5.1.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen
Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Mikäli vuosien
2015-2016 aikana kunnissa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää sellaisista uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet sitoutuvat
siihen, etteivät ne käynnistä vuosina 2015-2016 ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman
ulkopuolisia investointihankkeita tai muita toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia
uudelle kunnalle.
Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä
yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2013. Kärkölän kunnan osalta nollatulosta tai alijäämien kasvamista koskeva tavoite on kuitenkin liian haastava, mutta Kärkölänkin tulee käyttää kaikki sopeutusmahdollisuudet, joihin kunta omalla päätöksenteollaan voi vaikuttaa. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista
sopeuttamistoimista vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä. Erityisesti Kärkölän tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin talouden sopeuttamiseksi sekä veroja korottamalla että palvelurakenteita sopeuttamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Yhdistymishallituksella on oikeus tilanteen niin vaatiessa antaa poikkeuslupa em. tavoitteiden toteutumista koskien kesken siirtymäajan, ilman että yhdistymissopimusta tarvitsee muuttaa.
Kuntarakennelakiin perustuen kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhteneväiset
uuden kunnan koko alueella 1.1.2017 alkaen. Myös poistosuunnitelmat yhtenäistetään Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poistosuunnitelmasuosituksen mukaiseksi eli poistoaikoina käytetään alarajoja. Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että käytännöt ovat samanlaiset koko uuden kunnan alueella.
Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä
palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai
heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan
ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen
määriteltävällä tavalla.
Salpausselän kuntajakoselvitys
Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön
nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta.
Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto.
Yhdistymishallitus valmistelee vuodelle 2017 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja vähintään saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan
erillään. Selvityksessä laadituissa laskelmissa on päädytty kunnallisveroprosentin osalta veroprosenttiin 21
%, jolla uuden kunnan on mahdollista saada talous tasapainoon, mikäli laskelmissa käytetyt muut taustaoletukset toteutuvat.
Uuden kunnan alueella noudatetaan uuden kunnan ja sen tytäryhteisöjen toimesta yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-,
rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan siirtymäkauden aikana uutta kuntajakoa vastaaviksi.
Kun uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017, siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien oikeudet, omaisuus, velat
ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja liikelaitosten osakkuudet siirtyvät
uudelle kunnalle. Omaisuuden vastikkeeton tai käypää arvoa alemmalla hinnalla luovutus on kielletty siirtymäkauden aikana ilman yhdistymishallituksen lupaa.
5.1.2 Yhdistymisavustuksen käyttäminen
Kuntarakennelain mukaan vuosien 2014—2017 alusta voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä annetaan
yhdistyneelle kunnalle yhdistymisavustusta, joka maksetaan osissa uuden kunnan kolmena ensimmäisenä
vuotena. Yhdistymisavustuksella on tarkoitus tukea kuntarakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen muodostumista.
Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että:
1) uusi kunta on 4 c–4 e §:ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen;
2) 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta;
3) yhdistyminen toteutetaan 4 i §:ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen
perusteella; taikka
4) uuteen kuntaan sisältyy 4 f §:n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva
kunta.
Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan
viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 §:ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h §:n
3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana.
Tuen suuruus riippuu yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Enimmäismäärä
yhdistymisavustusta maksetaan kuntien yhdistymisiin, joissa on osallisena yli 6 kuntaa ja joiden asukasmäärä on vähintään 80 000 asukasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa (150 euroa /asukas, enimmillään miljoona
euroa/yhdistyminen) maksetaan, kun kuntarakennemuutoksessa on mukana kunnan taloudellista tilannetta koskevan selvitysperusteen täyttävä kunta tai kuntia.
85
Salpauskuntien yhdistämisavustus muodostuu 8 milj. euroksi yhdistyvien kuntien ja asukasluvun perusteella.
Kuntarakennelain mukaan yhdistymisavustukset tulisi käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai
uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisen käyttöperiaatteista sovitaan yhdistymissopimuksessa. Yhdistymisavustuksen viimeistä maksuvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä.
Yhdistymisavustuksen käyttöä on linjattu sekä kuntajakoselvityksen johtoryhmässä että talousja henkilöstötyöryhmässä. Yhdistymisavustus on päätetty käyttää seuraaviin kohteisiin:



elinkeinojen vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, kolmannen sektorin toiminnan varmistaminen (2 milj. eur)
käytännön yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset esim. palkkojen yhdenmukaistaminen ja ICTkustannukset (järjestelmien yhtenäistäminen) (5 milj. eur)
muutoksen hallinta ja työhyvinvointi (1 milj. eur)
Yhdistymisavustusta ei käytetä investointimenojen kattamiseen eikä myöskään velan maksamiseen.
5.1.3 Uuden kunnan taloudenhoito
Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena ja tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous. Talouden
toteutumaseuranta on säännöllistä ja lainanottoa ja kustannusten kasvua tulee hillitä. Uuden kunnan taloudenhoidon tulee olla suunnitelmallista ja vastuullista turvaamalla kunnan talouden tasapaino kaikki tasapainon osatekijät huomioon ottaen. Uuden kunnan talousasioiden hoito on keskitetty ja kirjanpito- ja
palkanlaskentapalvelut hankitaan tytäryhtiöltä. Konsernipalveluiden talousja rahoituspalvelut vastaa
uuden kunnan taloushallinnosta ja suunnittelusta valtuuston ja hallituksen hyväksymien tavoitteiden
mukaisesti.
Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Tavoitteita veroprosentin voidaan kuitenkin asettaa. Talouskonsultin laskelmissa on käytetty uuden kunnan tuloveroprosenttina 21 %:a, jolla voitaisiin pärjätä jopa vuoteen 2023, mikäli säästöpotentiaalin toteuttamisessa onnistutaan ja työllisyyden ja elinvoimaisuuden kasvun kehitys on myönteinen.
Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan jatkossakin kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden
kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit
vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto.
Asukaskohtainen velkamäärä (ilman konsernilainoja) tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana.
Yhdistyneiden kuntien henkilöstömäärä sopeutetaan henkilöstön työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin aktiivisilla henkilöstötoimilla hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja
uudelleensijoittamismahdollisuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien 2017-2019 aikana, ja
siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy
uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on: samasta työstä sama palkka työn vaativuuden arviointiin perustuen.
86
Aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee
hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja
työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä.
5.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet
Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen aluetta, joka sisältää uuden kunnan yhteiset linjaukset koko henkilöstöä koskevissa asioissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä. Niitä määrittävät ja toteuttavat
johto, henkilöstöpalvelut ja esimiehet yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
1. Henkilöstön asema
Henkilöstön asema määräytyy Kuntarakennelain (2009/1698) 29 §:n mukaisesti. Kuntajaon muutos, joka
johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi.
2. Henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet
o
o
o
o
o
yhdistyvät kunnat sitoutuvat siirtymäkaudella siihen, että niiden henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöä koskevat päätökset tukevat uuden kunnan menestymistä
kuntien yhdistyminen ja hallittu muutos toteutetaan hyvän henkilöstöjohtamisen tuella
uuden kunnan henkilöstöjohtamista suunnitellaan ja toteutetaan strategialähtöisesti
henkilöstöasioiden valmistelutyö aloitetaan heti valtuustojen yhdistymispäätösten tekemisen jälkeen. Henkilöstöasioiden valmistelutyöryhmänä toimii yhdistyvien kuntien henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat.
varmistetaan henkilöstöresurssien toiminnallisten tarpeiden mukainen kohdentaminen sekä henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen uuden kunnan strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi
3. Muutoksen ja muutoksessa johtaminen
Muutosviestintä kohdistuu koko henkilöstöön. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen on tärkeää valmistelu- ja
muutosvaiheissa. Henkilöstölle viestitetään säännöllisin väliajoin mitä tehdään, miksi tehdään, mitä se vaikuttaa ja millä aikataululla tehdään.
Yhteisen toimintakulttuurin luominen. Valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen rakennetaan ja toteutetaan henkilöstöasioiden yhteisiä toimintaperiaatteita ja –käytäntöjä. Aktiivisen tiedottamisen ja avoimen
toimintakulttuurin edistämiseksi toteutetaan koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Luodaan palautekanavat tukemaan yhteistä toimintakulttuuria.
Yhdistymishallituksen työn tueksi tarvitaan riittävät henkilöstöresurssit yhdistymisen ja muutoksen johtamiseen.
4. Henkilöstöjohtamisen linjaukset ja toimenpiteet
Kuntien henkilöstöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena yhdistymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Uuden kunnan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä, kuten esimerkiksi palvelussuhdeasioita, henkilöstön uudelleen sijoittamista ja rekrytointia valmistelee henkilöstövastaavista koostuva ryhmä. Henkilöstövastaavaryhmän tehtävänä on mm. tukea muutoksen läpiviemistä ja henkilöstön sitoutumista uuteen organisaatioon, selvittää osaamis- ja rekrytointitarpeet ottaen huomioon palvelutarpeen ja tuotantotapojen muutok-
87
set ja nykyisen henkilötön poistuma, valmistella henkilöstön siirtyminen uuden kunnan palvelukseen, valmistella henkilöstön muutoskoulutus sekä selvittää palvelussuhteen ehdoissa ja palvelussuhteissa noudatetuissa menettelyissä ja etuuksissa olevat erot ja valmistella palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen.
Seuraava suunnitelma on tehty oletuksella, että kuntien yhdistyminen tapahtuu 1.1.2017.
Henkilöstöohjelma laaditaan vuoden 2016 aikana osana uuden kunnan strategiavalmistelua.
Henkilöstösuunnitelma vuosille 2017-2021 laaditaan vuonna 2016. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan
huomioon myös, että kuntataloutta vahvistetaan poistamalla päällekkäistä toimintaa ja keventämällä hallintoa. Tällöin huomioidaan eläkkeelle siirtymisten aiheuttamat muutokset henkilöstöresursseissa.
Osaamisen johtamisen tavoitteena on, että uuden kunnan palveluksessa on pätevä ja osaava henkilöstö
toteuttamassa tuloksellista toimintaa. Siihen pyritään toteuttamalla ennakoivaa osaamisen varmistamista
ja osaavaa johtamista. Henkilöstön koulutustausta, pätevyydet ja työkokemus katsotaan voimavaraksi. Yhdistymispäätösten jälkeen hyödynnetään osaamiskartoituksia henkilöstön kehittämisen pohjana.
Rekrytointi ja täyttölupamenettely: Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusi työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa
oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla.
Palvelussuhde- ja palkkausasioissa luodaan yhteiset toimintamallit palkkausjärjestelmiin ml. tehtävän vaativuuden arviointi ja työsuorituksen arviointi, työaikajärjestelmiin ja palvelussuhteen ehtoihin sekä virka- ja
työehtosopimusten soveltamiseen. Yhdistyvät kunnat eivät tee yhdistymispäätöksen jälkeen siirtymäaikana
sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Näitä voivat olla. mm. virka- ja työehtosopimusten tulkintakäytännöt, paikalliset virka- ja työehtosopimukset, tehtäväkohtaisten palkkojen olennainen korottaminen, uuden henkilöstöedut ja palkitsemisjärjestelmät sekä muut uudet palvelussuhteessa noudatettavat menettelyt ja etuudet.
Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien 2017-2019 aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja
palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on samasta työstä sama palkka. Uuden kunnan
palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin. Yhteensovittaminen tehdään hinnoittelutasoissa olevien tehtäväkohtaisten palkkojen yleiseen palkkatasoon siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat säilytetään.
Työhyvinvointi ja työturvallisuus: Henkilöstön työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä.
Työterveyshuollon ja työpaikkojen välistä yhteistyötä vahvistetaan.
Yhteistoimintaa uudessa kunnassa toteutetaan verkostoissa: luottamushenkilöjohto – viranhaltijajohto,
työantaja – henkilöstön edustajat, työantaja – työterveyshuolto, yhteistyö yli toimialarajojen. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana. Muutosprosessin läpiviemiseksi määritellään
pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tarvittava resursointi.
88
5.3 Tietohallinnon järjestämisen periaatteet
Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon järjestäminen uudessa kunnassa perustuu erillisen ICT-raportin
skenaarioon, jossa tietohallinto järjestetään uudessa kunnassa, mutta ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICTpalvelut keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa. Tämä edellyttää, että uusi kunta tekee palvelusopimukset
ulkoisen toimittajan kanssa. Tavoitteena on kustannustehokkuuden kasvattaminen: ICT-palvelutuotanto
kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin ja ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa -20%).
Erillinen raportti liitteenä.
6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista
Työryhmä on käsitellyt kokouksissaan kuntajaon muutoksen etuja ja haittoja, joita on pohdittu sekä henkilöstö- että talous ja ICT-näkökulmasta työryhmätyöskentelynä.
Alla koottuna keskeisimmät yhdistymisen edut ja haitat :
EDUT

Edunvalvonta: suurempi koko ja resurssit
tehostaa edunvalvontaa, painoarvo ja
merkittävyys vaikuttajana kasvaa

Demokratia ja toimintakyky: päätöksenteon etääntyminen, tiedonsaanti vaikeutuu, organisaation joustavuus kärsii

Säästömahdollisuus: ICT, henkilöstö (mm.
eläköityminen), talousja yleishallinto,
kiinteistöt ja tilankäyttö, investoinnit, tukipalvelut, palveluverkon optimointi kustannustehokkaalla tavalla

Yhdistymis-fuusiokustannukset: (palkkojen yhteensovittaminen, järjestelmien yhteensovittaminen) ensimmäisinä vuosina,
pitkän aikavälin säästöt näkyvät vasta
myöhemmin

Elinvoimaisuus: työpaikkaomavaraisuus,
alueen vetovoimaisuus, kyky kestää ulkoisia vaihteluita, verotulojen kasvumahdollisuus, suurien infra-hankkeiden toteuttamismahdollisuus, yhdyskuntarakenteen
toimivuus

Palvelut: joku maksaa aiempaa enemmän
(verovaroillaan muiden menoja), yksilöllinen palvelutarjonta voi heikentyä, palveluverkko saattaa harventua keskittämisen
myötä


89
HAITAT
Toimintakyky: vahva taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys, haavoittuvuus
vähenee, parempi työnantajakuva, työvoimapulan vähentyminen ja henkilöstön
osaamisen hyödyntäminen, rahoituksen
saaminen edullisemmin
Yhdistymisavustus
Polemiikki-lehden artikkelissa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti lähettää seuraavat terveiset kuntapäättäjille:
”Kuntatalous on epätasapainossa ja kestämättömällä uralla. Tilanne ei korjaudu
ilman merkittäviä ja laaja-alaisia rakenteellisia uudistuksia. Kuntapäättäjien pitäisi kääriä hihat ja palata nopeasti kuntien ja kuntayhtymien toiminnan kaukokatseiseen ja rohkeaan kehittämiseen.
Perusoikeuksien toteuttaminen vaatii uusia toimintamalleja ja innovatiivisia ajatuksia. Tietotekniikka antaa aivan uusia mahdollisuuksia, samoin robottitekniikka.
Suomi ja Suomen kunnat voivat olla positiivisen muutoksen etulinjassa. Tähän
mahdollisuuteen on tarpeen tarttua. Palveluissa kehittämisen tulee olla
asiakaslähtöistä, ei organisaatiokeskeistä.”
7. Jäsenet ja kokoukset
Salpausselän kuntajakoselvityksen talousja henkilöstötyöryhmään kuuluvat:
Puheenjohtaja: Jari Salonen, Lahti
Varapuheenjohtaja: Hannu Siljander, Hollola
Sihteeri: Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, Hollolan kunta
Jäsenet
Hollola: Kari Sulonen, varalla Veli Penttilä, Hannu Siljander, varalla Jari Salminen
Hämeenkoski: Hannu Heikkilä, varalla Aino-Maija Aarnikoivu, Leena Parikka varalla Heidi Hiidenheimo
Iitti: Merja Seppälä, varalla Heikki Leinonen, Heikki Hiltunen, varalla Jenni Vilen
Kärkölä: Tapio Kulmala, varalla Kimmo Tenhunen, Tuija Nummela, varalla Marja-Liisa Ylitalo
Lahti: Jari Salonen, varalla Jorma Ratia, Rami Lehto, varalla Maarit Tuomi
Nastola: Harri Niemi, varalla Raimo Laine, Marja Kaitainen, varalla Raimo Peltola
Muut läsnäolijat
Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä
Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä 1.4.2014 alk.
Johtoryhmän puheenjohtajat
Reijo Oksanen, Nastola
Matti Siirola, Hollola
Esa Lehtinen, Iitti
90
Kuntajohtajat
Jyrki Myllyvirta, Lahti
Päivi Rahkonen, Hollola
Pauli Syyrakki, Nastola
Pentti Toivanen/ Riku Rönnholm (11.3. alk.), Iitti
Erja Viitala, Kärkölä
Anja Brofeldt, Hämeenkoski
Muut asiantuntijat
Mika Mäkinen, Lahti
Lotta Mikkola, Nastola
Heikki Kantola, Iitti
Anja Vitie, Kärkölä
Minna Nevavuo, Kärkölä
Sirpa Selonen, Hämeenkoski
Anne-Maj Salmi, Lahti
Hilkka Myllymäki, Hollola
Riitta-Liisa Linden, Nastola
Marko Monni, Lahti
Kati Manninen, Nastola
Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 9.1.2014 ja tämän jälkeen seuraavasti: 28.1.2014,
18.2.2014, 11.3.2014 ja 1.4.2014 (väliraportointi), 22.4.2014, 13.5.2014 ja 3.6.2014 (loppuraportointi). Alla
kokoukset teemoittain:
Pvm
Aihe
9.1.2014
Työryhmän tehtävät, toimintatavat ja tavoitteet, työsuunnitelma ja työn lähtökohdat, työryhmän jäsenten esittely
Työsuunnitelman täsmentäminen, kunnittaiset talouskatsaukset
28.1.2014
18.2.2014
11.3.2014
1.4.2014
Henkilöstöasioiden ja rakenteen kunnittainen nykytilan kuvaus, ICT-asioiden nykytilan kuvaus ja ICT-työryhmän työsuunnitelma, työn yhteen sovittaminen henkilöstötyöryhmän kanssa
Henkilöstövastaavien työsuunnitelma, tilannekatsaukset valmistelutyöhön, väliraportin sisältö, valtuuston kokoukseen liittyen palautteiden läpikäynti, ryhmätyö:
talouden tasapainon edellytykset ja keinot
Väliraportointi: talous, henkilöstö, ICT ja konsulttiselvitys
22.4.2014
Henkilöstövastaavien työstä raportointi, tilannekatsaus talousja ICT-valmisteluun,
kuntajaon muutoksen edut ja haitat –työryhmätyöskentely
13.5.2014
Talousvastaavien valmistelutyö, yhdistymisavustuksen käyttäminen, valtuuston
yhteiskokouksen kyselyn vastaukset, edut ja haitat, yhdistymisavustuksen käyttäminen -työryhmätyöskentely
Loppuraportti ja johtopäätökset työryhmän työskentelyn tuloksena
3.6.2014
91
Lähteet
Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen: Opittavaa kuntaliitosprosesseista, META-arviointitutkimus 2000luvunkuntaliitosdokumenteista
Arttu-tutkimushanke, esitysmateriaali
Kauppalehti 25.3.2014
Kuntalehti 3/2014, Eero Laesterä
Kuntaliitto tiedote 12.2.2014
Kuntaliitto tiedote 8.2.2013
Kuntataloustiedote 4/2013
Laesterä Eero: Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen
Sinervo Lotta-Maria, 2011
Suomen Kuvalehti 2013, Meklin Pentti
Tilastokeskus, Valtioneuvoston Kanslia: Tulo- ja kustannuskehityksen toimikunta
VM: Budjettikatsaus 2014 (syyskuu 2013)
Liitteet
Salpausselän seutu –ICT loppuraportti (kommentoimaton)
Sopeutuminen itsenäisissä kunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen
92
Talous- ja henkilöstötyöryhmä
ICT-toiminnot –alatyöryhmä
Loppuraportti
Pvm:
9.6.1014
Salpausselän seudun kunnat
Loppuraportti
Valtiovarainministeriö
1 (37)
28.5.2014
Sisä ltö
1
JO H D AN TO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
2
Seudullinen ICT-yhteistyö ................................................. 6
ICT-toiminnan kustannukset .............................................. 7
I C T - y m p ä r i s t ö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 4
ICT-ympäristön uusimistarpeet .......................................... 16
Tietohallinnon organisointi ............................................... 17
Toiminnan pääprosessit ................................................... 19
P r o j e k t i s a l k k u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 9
S o p i m u s s a l k k u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0
J ä r j e s t e l m ä k a r t t a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0
Kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ........................................ 20
Tietoturvaperiaatteet ...................................................... 20
ICT-johtamisen työkalujen tilanne ...................................... 21
Yhteenveto seudun ICT:n nykytilasta .................................. 22
Tärkeimmät kehityskohteet .............................................. 22
Kaikki kehityskohteet ..................................................... 27
ICT -PALVE LUID E N O R G AN ISO IN TI UU D E SSA K UN N ASS A . . . . . . . . . . 3 0
4.1
4.2
5
2
2
3
3
4
5
ICT:N K E H ITYSK O H TE E T . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2
3.1
3.2
3.3
4
t a u s t a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
tavoitteet ja tuotokset .........................................
läpivienti ..........................................................
organisointi ......................................................
hyödyntämät työmenetelmät .................................
rajaukset ..........................................................
ICT -YM PÄR ISTÖ N N YK YTILA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
2.12
3
Projektin
Projektin
Projektin
Projektin
Projektin
Projektin
Tehtävien ulkoistaminen ja keskittäminen ............................ 31
ICT-palvelutuotannon organisointivaihtoehdot ....................... 33
E TE N EM ISPO LK U . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 5
5.1
Toteutussuunnitelma ...................................................... 37
Loppuraportti
2 (37)
28.5.2014
1 JOHDANTO
1.1 PROJEKTIN TAUSTA
Projektissa kartoitettiin Salpausselän seudun kuntien (Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti,
Nastola) ICT-ympäristön nykytila, kuvattiin kehittämiskohteet, tunnistettiin vaihtoehtoiset
toimintamallit sekä luotiin etenemisehdotus kuntajakoselvityksen päätöksenteon pohjaksi.
Selvitykseen sisältyvien kuntien maantieteellinen sijoittuminen on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Selvitysalueen kuntien sijoittuminen.
Kuntaliitosselvityksellä on oma sivustonsa osoitteessa www.salpauskunta.fi.
1.2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TUOTOKSET
Projekti kattoi seuraavat osa-alueet:
1. ICT:n nykytilan kuvaus ja analysointi
2. Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien tunnistaminen ja arviointi
3. Etenemissuunnitelman muodostaminen
Projektissa olivat mukana Salpausselän kuntajakoselvitykseen kuuluvat kunnat: Hollola,
Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Nastola ja Lahden kaupunki.
Loppuraportti
3 (37)
28.5.2014
Projekti tuotti seuraavat lopputuotokset:
 Kuvaus ICT:n nykyisestä organisoimisesta (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa)
 Kuntien toiminnan peruspalvelut
 ICT-järjestelmät
 ICT-projektisalkku
 ICT-sopimussalkku ja –kustannukset
 Kuntien kootut tietoturvaohjeet
 Kuntien kootut kokonaisarkkitehtuurikuvaukset (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa)
 Loppuraportti (tämä dokumentti), joka sisältää
o koosteen nykytilan kuvauksesta ja analyysistä,
o kehityskohteiden kuvaukset sekä
o etenemispolun.
Yksityiskohtaiset tiedot kuntien toiminnan peruspalveluista, ICT-järjestelmistä, ICT-projektisalkusta ja ICT-sopimussalkusta ja –kustannuksista koostettiin Salpausselän kuntien
jatkokäyttöä varten.
1.3 PROJEKTIN LÄPIVIENTI
Projekti toteutettiin 3.3.2014 – 30.5.2014 välisenä aikana ja se jakautui seuraaviin
päävaiheisiin:
 Nykytilan kuvaaminen
 Nykytilan analyysi
 Vaihtoehtoiset toimintamallit
 Vaihtoehtojen arviointi
 Toteutuksen suunnittelu
 Yhdistymisselvityksen ja sopimuksen valmistelu
Projekti toteutettiin yhteistyössä työhön osallistuvien Salpausselän seudun kuntien sekä
Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon kanssa. Projekti kuuluu VM:n asettamaan kuntien
ICT-muutostukiohjelmaan VM139:00/2013. Valtionvarainministeriö tuki projektia rahoittamalla
konsultointitukea, työvälineitä sekä osallistumalla projektin ohjaamiseen.
1.4 PROJEKTIN ORGANISOINTI
Projektin omistajana toimi ohjausryhmä. Työn läpiviennistä vastasi projektin työryhmä, jonka
puheenjohtajana toimi Marko Monni. Projekti toimi Salpausselän talousja henkilöstöhallinnon
työryhmän alatyöryhmänä, jonka yläpuolella on Salpausselän kuntajakoselvityksen ohjausryhmä.
Nimi
Kunta
Marko Monni
Lahden kaupunki
Minna Rehn
Lahden tietotekniikka
Ossi Korhonen
VM
Mikko Talsi
Sofigate Oy
Taulukko 1. Projektin ohjausryhmä
Rooli
puheenjohtaja
ohjausryhmän jäsen
VM:n ohjaus
kokonaisvastuu toimituksesta
Loppuraportti
Nimi
Marko Monni
Minna Rehn
Kati Manninen
Vitalij Järvensivu
Anja Vitie
Sampo Syrjäläinen
Heikki Kantola
Hanna Majurinen
Ilkka Hiltunen
Mikko Talsi
Taulukko 2. Projektiryhmä
Kunta
Lahden kaupunki
Nastolan kunta
Hämeenkosken kunta
Kärkölän kunta
Hollolan kunta
Iitin kunta
VM
Sofigate Oy
Sofigate Oy
4 (37)
28.5.2014
Rooli
puheenjohtaja
työryhmän jäsen
työryhmän jäsen
työryhmän jäsen
työryhmän jäsen
työryhmän jäsen
työryhmän jäsen
VM:n sisällöllinen ohjaus
konsulttituki
konsulttituki
1.5 PROJEKTIN HYÖDYNTÄMÄT TYÖMENETELMÄT
ICT-johtamista arvioitiin ICT Standard Forumin Tietohallintomallin pohjalta (kuva alla, ks.
lisätietoja sivuilta www.tietohallintomalli.fi). Järjestelmälistaus kuvattiin JHS179-pohjalle.
Järjestelmien päällekkäisyyksiä tarkasteltiin ICT-ympäristökartan avulla.
Käytännön työskentelymenetelmät koostuivat työpajoista ja sähköisen päätöksentekotyökalu ICT
Roundtablen hyödyntämisestä, kuntakohtaisesta tietojen keruusta sekä tietojen asiantuntijaanalyysistä.
Kuva 2. ICT Standard Forumin Tietohallintomalli.
Loppuraportti
5 (37)
28.5.2014
1.6 PROJEKTIN RAJAUKSET
Tietojen keruu
Projektin laajuuteen kuului tietojen keruu hyödyntämällä JHS179 sekä Tietohallintomallin
kuvauspohjia mutta tietohallinnon ja toimialojen haastattelut rajautuivat laajuuden ulkopuolelle.
Kustannustiedot
Tiukan työmäärän ja tietojen saatavuuteen liittyvien rajoitusten johdosta tarkasteltaviin ICTkustannustietoihin jouduttiin tekemään rajauksia:
 Kustannustiedoista puuttuvat henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset sekä Iitin ja
Nastolan sosiaalija perusterveydenhuollon ICT-kustannukset
 Kärkölä ja Hollola on käsitelty yhtenä kokonaisuutena, koska Hollola tuottaa suurimmaksi
osaksi Kärkölän kunnan ICT-palvelut.
Kustannustietojen rajaukset ilmenevät tarkemmin luvusta 2.2.1.
ICT-tietojärjestelmäsalkku
Työryhmä kokosi tietojärjestelmäsalkun VM:n JHS179-kuvauspohjalle. Ohjausryhmä rajasi
työskentelyä siten, että mukaan otettiin ainoastaan tärkeimmät järjestelmät. ICT-ympäristön
kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista. Kaikkiaan
seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan tiettyyn
ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. Lahden kaupungin järjestelmäkartta
on tuotettu Efecte-työkalusta eikä sisällä kaikkia JHS 179-pohjan edellyttämiä tietoja. Tietojen
täydentäminen kaikkien järjestelmien osalta olisi ylittänyt projektille varatun työmäärän, eikä olisi
projektin tavoitteiden kannalta ollut oleellista.
ICT-projektisalkku
Työryhmän projektisalkku sisältää tiedot, jotka kunnilla oli saatavilla. Kaikkia tietoja ei saatu
kaikkien projektien osalta kasaan. Projektisalkun analyysi tapahtui kehityskohteiden
tunnistamisen yhteydessä projektin työpajassa. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita
työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen
kunnan kannalta tärkeimmät asiat.
Tietohallinnon kypsyysanalyysi
Tietohallinnon kypsyysanalyysi ei sisältynyt projektin laajuuteen.
Tietoturvaohjeet ja kokonaisarkkitehtuuri
Tietoturvaohjeista ja kokonaisarkkitehtuurista projektiin sisältyi ainoastaan olemassa olevien
kuvausten kokoaminen yhteen, ei uusien kuvausta tuottamista.
Toiminnan/toimialojen tarpeet
Työryhmä edusti kuntien tarpeita projektissa. Toimialojen edustajien haastattelut eivät sisältyneet
projektin laajuuteen. Työryhmän kuvaamat kehityskohteet ja ICT:n organisointivaihtoehdot käytiin
läpi kuntien johdon työpajassa.
Varsinaisen kehityssuunnitelman laatiminen kuntien palvelutoimintaa tukevan ICT-ympäristön
tavoitetilasta on rajattu tämän selvitystyön ja työn tulokset sisältävän loppuraportin (tämä
dokumentti) ulkopuolelle. Kehityssuunnitelman toteutuksesta ja tuottamisesta päätetään
projektisuunnitelman mukaisesti erikseen nykytilan kartoituksen ja analysoinnin jälkeen.
Loppuraportti
6 (37)
28.5.2014
2 ICT-YMPÄRISTÖN NYKYTILA
2.1 SEUDULLINEN ICT-YHTEISTYÖ
Seudulla on useita ICT-yhteistyön muotoja, jotka on koottu oheiseen taulukkoon. Tärkeimmät
yhteistyömuodot ovat sosiaalija terveydenhuollon sekä talousja henkilöstöhallinnon palvelut ja
niiden edellyttämät tietojärjestelmät. Yhteistyöstä huolimatta työryhmän tunnistamissa
kehityskohteissa korostui tarve sekä perustietotekniikan että operatiivisten järjestelmien
yhtenäistämiselle.
Palvelu
Järjestäjä
Tuottaja
Käyttäjät
Lisätietoja
Talous- ja
henkilöstöhallinto
Päijät-Tili, jonka
kunnat omistavat
Päijät-Tili Oy
Hämeenkoski,
Nastola, Hollola,
Kärkölä
Palvelu sisältää prosessit ja
järjestelmät
Päijät-Tili on yhdistymässä
Calpro Oy:hyn
Talous- ja
henkilöstöhallinto
Lahden kaupunki
Calpro Oy
Lahden kaupunki
Sosiaali- ja
Päijät-Hämeen
perusterveydenhuolto sosiaalija
terveysyhtymä
Päijät-Hämeen
sosiaalija
terveysyhtymä
Iitti, Nastola
Sosiaali- ja
Hollolan kunta
perusterveydenhuolto
Peruspalvelukeskus
OIVA (PHSOTEY:n
konesaleissa)
Hämeenkoski,
Hollola, Kärkölä,
(Asikkala, Padasjoki)
Vesihuolto ja Xpipeohjelmisto
Lahden kaupunki
Lahti Aqua
Lahden kaupunki,
Nastola, Hollola,
Kärkölä
Tekninen toimi:
TeklaGIS
Lahden kaupunki
Lahden kaupungin
tekninen toimi, LTT:n
käyttöpalvelut, Tekla
Nastola, Hollola,
Kärkölä
Kytkentäydin ja
tietoverkot
LTT
DNA
Kaikki muut kunnat
paitsi Iitti
Kärkölän kunnan ICT- Kärkölä
palvelut
Hollola
Kärkölä
Seutu AD, Seutu Intra Palveluja käyttävät
kunnat
LTT
Lahden kaupunki,
Nastola, Kärkölä,
Hollola, (Heinola,
Padasjoki, Orimattila)
eli kaikki muut paitsi
Iitti ja Hämeenkoski
Koulujen ohjelmistot
Palveluja käyttävät
kunnat
Starsoft Oy
Kaikki seudun kunnat Kunnilla erilliset
sopimukset
Päätelaitteiden
elinkaarenhallinta
Palveluja käyttävät
kunnat
3Step IT Oy
Lahti, Nastola,
Kärkölä
Kunnilla erilliset
sopimukset
Taulukko 3. Seudullisen ICT-yhteistyön muodot.
Lisäksi Päijät-Hämeen liiton maakunnallinen ICT-selvitys tehtiin projektin aikana Kuntien Tiera
Oy:n toimesta. Tämä selvitys on nyt loppuraporttivaiheessa, mutta sen pohjalta ei tämän projektin
aikana ole tullut tietoon konkreettisia etenemisvaihtoehtoja, jotka nyt vaikuttaisivat Salpausselän
seudun ICT-loppuraporttiin.
Loppuraportti
7 (37)
28.5.2014
2.2 ICT-TOIMINNAN KUSTANNUKSET
ICT-kustannuksiin sisältyvät sopimussalkun eli ICT-ostojen kustannukset sekä kuntien
tietohallinnon omat kustannukset, kuten henkilöstö- ja tilakustannukset. Kustannustiedot on
jaoteltu kunnittain, toimialoittain sekä ICT-ympäristön osa-alueittain.
Tietohallintojen omat kustannukset on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli ICT-ostojen arvo. Tietohallintojen omat kustannukset näkyvät
toimialatarkastelussa luokassa ”jakamattomat” ja ICT-ympäristön osa-aluetarkastelussa luokassa
”muu kustannus”. Lahden kaupungin ja LTT:n ICT-kehityskustannukset sisältyvät lukuihin
poistoina ja näkyvät luokassa ”Muu palvelu” yhdessä konsultointipalveluiden kanssa.
Yksityiskohtaiset tiedot ICT-sopimussalkusta ja –kustannuksista on koostettu Salpausselän
kuntien käyttöön. Tämä luku kuvaa keskeiset tulokset.
2.2.1 Kustannustietojen rajaukset
Kustannustiedot perustuvat kuntien tietohallinnon raportoimiin ICT-sopimusten vuosikustannuksiin sekä kunnan ICT-kokonaiskustannuksiin. ICT-kustannusten seurannan käytännöt
ja tarkkuustaso vaihtelivat suuresti eri kuntien välillä.
Lahden kaupungilla on ylivoimaisesti suurin osa ICT-kustannuksista (85%), ja kaupungin
kustannustiedot perustuvat varsin luotettavasti vuoden 2013 toteutuneeseen laskutukseen.
Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset
Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset eivät sisälly lukuihin, koska palveluita tuottavien
Calpro Oy:n ja Päijät-Tili Oy:n kustannuksista ei ollut mahdollista erotella ICT:n osuutta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-kustannukset
Peruspalvelukeskus OIVA tuottaa Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien sosiaalija
perusterveydenhuollon palvelut. OIVAn ICT-ostopalveluiden kustannukset on jyvitetty sitä
käyttäville kunnille suhteessa niiden asukaslukuun. OIVA:n ostopalveluiden arvo on n. 22€ per
kunnan asukas.
Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä (PHSOTEY) tuottaa Iitin ja Nastolan kuntien sosiaalija
perusterveydenhuollon palvelut. Iitin ja Nastolan kuntien sote-palveluiden ICT-kustannukset
puuttuvat tarkastelusta, koska PHSOTEY:n kuntakohtaisista ICT-kuluista ei ollut käytettävissä
tietoa.
Jos vertailukohtana käytetään OIVAn aiheuttamia kustannuksia, Iitin ja Nastolan ICTkustannukset per asukas olisivat OIVAn kustannustasolla n. 22 euroa korkeammat. Vastaavasti
Seudun ICT-kokonaiskustannukset nousisivat n. 0,5 miljoonaa euroa 13,5 miljoonaan euroon.
Kärkölän kunnan ICT-kustannukset
Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Kärkölän osuus ei ollut eroteltavissa
Hollolan sopimussalkun kustannuksista, joten kunnat on esitetty luvuissa yhtenä
kokonaisuutena. Sekä kustannukset että asukasluvut on laskettu yhteen.
Loppuraportti
8 (37)
28.5.2014
2.2.2 ICT:n vuosikustannukset
Kuntien yhteenlasketut ICT-kustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa. Kuntien vertailussa on
huomattava yllä mainitut rajaukset ja erityisesti se, että Nastolan ja Iitin sote-palveluiden ICTkustannukset puuttuvat luvuista.
Yhteenvetona on, että ICT-vuosikustannukset per asukas ovat Lahden kaupungissa yli 100
€/asukas, kun taas muut kunnat sijoittuvat karkeasti välille 50-70€/asukas. Näihin lukuihin
päädytään olettamalla, että Iitin ja Nastola sote-palvelut oletetaan tuotettavan
peruspalvelukeskus OIVAn kustannustehokkuudella per asukas.
Lahden korkeampaa kustannustasoa selittävät osittain seuraavat tekijät:
 ICT-järjestelmäkartta ja –palveluvalikoima on Lahdessa kattavampi kuin muissa kunnissa
 Lahdessa toimialojen pääkäyttäjät lasketaan ICT-kustannuksiksi
 Lahden kehittämisinvestointien taso on korkeampi kuin muissa kunnissa
 Lahti tuottaa alueen keskuskuntana ICT-palveluja muille kunnille.
Kunta
ICT-kustannukset
yhteensä M€/v
Tietohallintohenkilöstöä
Kunnan
asukasluku
Kustannukset
per asukas €
Lahden kaupunki
11,0
55,9
103 352
107
Hollola+Kärkölä
1,2
3,4
24 092
50
Nastola
0,4
3,0
14 965
25*
Iitti
0,3
2,0
6 986
43*
Hämeenkoski
0,15
1,0
2 085
70
13,0
65,3
156 224
84
Taulukko 4. Seudun ICT-kustannukset kunnittain. *=Sote-palveluiden ICT-kustannukset puuttuvat
Nastolan ja Iitin kuluista, OIVAn kustannustasolla lisäkustannus olisi n. 22€/asukas.
Lahden kaupungin hallitseva osuus kustannuksista ilmenee hyvin alla olevasta kuviosta. Muut
viisi kuntaa muodostavat yhteenlaskettunakin vain n. 15 % ICT-vuosikustannuksista.
ICT-kustannukset kunnittain
Lahden kaupunki
Hollola+Kärkölä
Nastola
Iitti
Hämeenkoski
3% 2%1%
9%
85 %
Kuva 3. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen kunnittain.
Loppuraportti
9 (37)
28.5.2014
2.2.3 ICT:n vuosikustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain
ICT-kustannukset jakaantuvat karkeasti kahtia: lähes 2/3 on ostopalveluita yrityksiltä tai Lahden
Tietotekniikalta (LTT) koskien lähinnä perustietotekniikkapalveluita. Hallinnon ja toimialojen
asiakassovellukset kattavat yhteensä noin kolmasosan ICT-kustannuksista. Ao. taulukossa ”Muut
kustannukset” on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli
ostopalveluiden arvo. Muut kustannukset sisältävät mm. kuntien henkilöstö- ja tilakustannuksia.
”Muu palvelu” sisältää mm. konsultointia ja poistoina kirjattuja kehittämiskustannuksia.
ICT-kustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain
Asiakassovellukset (toimiala)
5%
Muu kustannus
5%
HelpDesk
21 %
5%
Asiakassovellukset (hallinto)
Päätelaitteet
Tietoliikenne (myös puhe)
9%
Muu palvelu
Runkoinfra
14 %
10 %
Käyttäjäsovellukset
Sovellusinfra
10 %
11 %
10 %
Kuva 4. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen ICT-ympäristön osa-alueittain.
ICT-ympäristön osa-alue
Kustannukset M€/v
Asiakassovellukset (toimiala)
2,8
Muu kustannus
1,8
HelpDesk
1,4
Asiakassovellukset (hallinto)
1,4
Päätelaitteet
1,3
Tietoliikenne (myös puhe)
1,3
Muu palvelu
1,1
Runkoinfra
0,7
0,6
Sovellusinfra
0,6
Yhteensä
13,0
Loppuraportti
10 (37)
28.5.2014
Taulukko 5. Seudun ICT-vuosikustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain.
2.2.4 ICT:n vuosikustannukset toimialoittain
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kattavat kolmasosan kustannuksista. Toiseksi suurin
kustannuserä on ”Jakamattomat”, joka pitää sisällään mm. kuntien päätelaite-, runko- ja
sovellusinfrakustannuksia, joita kunnat eivät ole jyvittäneet eri toimialoille.
Sivistys- ja tekninen toimiala sekä hallinto muodostavat loput kustannuksista keskenään suurin
piirtein samankokoisina osa-alueina.
Kustannusten tarkastelussa on huomattava aiempana kuvatut rajaukset. Iitin ja Nastolan
sosiaalija perusterveydenhuollon ICT-kustannukset sekä kaikkien kuntien talousja
henkilöstöhallinnon ICT-kustannukset puuttuvat luvuissa. Jos oletetaan, että Iitin ja Nastolan
kuntien sote-palvelut tuotettaisiin peruspalvelukeskus OIVAn kustannustasolla per asukas, sotepalveluiden osuus ICT-kustannuksista nousisi hieman noin 35%:iin kokonaiskustannuksista.
Muutos luvuissa ei olisi siten kovin merkittävä.
ICT-kustannukset toimialoittain
Sosiaali ja terveys
Jakamattomat
Sivistys
Hallinto
Tekninen ja ympäristö
14 %
33 %
17 %
17 %
19 %
Kuva 5. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen toimialoittain.
Toimiala
Kustannukset M€/v
Sosiaali ja terveys
4,3
Jakamattomat
2,5
Sivistys
2,2
Hallinto
2,2
Tekninen ja ympäristö
1,8
Yhteensä
Taulukko 6. Seudun ICT-vuosikustannukset toimialoittain
13,0
Loppuraportti
11 (37)
28.5.2014
2.2.5 Suurimmat toimittajat
Seuraavissa kaavioissa on kuvattu seudun suurimmat toimittajat laskemalla yhteen eri kuntien
sekä OIVAn sopimussalkkujen eli ostopalveluiden arvot.
Lahden tietotekniikan (LTT) ostot ulkoisilta palvelutoimittajilta sisältyvät suurimpien toimittajien
lukuihin mutta sen oman toiminnan kustannukset eivät, koska LTT on taseyksikkönä osa Lahden
kaupunkia. LTT:n kokonaiskustannus on n. 6,2M€/v, joka sisältää ulkoiset palveluostot. LTT:n
ostopalveluiden ostot on kuvattu sopimussalkusta, josta luvut on otettu mukaan laskelmaan.
Seudun suurimmat toimittajat
3%
5%
5%
4%
20 %
9%
19 %
10 %
12 %
DNA
Atea Oy
Kuntien Tiera Oy
3 Step IT Oy
CGI
Tieto
Elinar Oy Ltd
Ilona IT Oy
Tekla Oyj
Konttoritaito Oy
13 %
Kuva 6. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat
Toimittaja
Kustannukset M€/v
DNA Oy
1,4
Atea Oy
1,2
Kuntien Tiera Oy
0,9
3 Step IT Oy
0,8
CGI Oy
0,7
Tieto Oy
0,6
Elinar Oy Ltd
0,3
Ilona IT Oy
0,3
Tekla Oyj
0,3
Konttoritaito Oy
0,2
Yhteensä
Taulukko 7. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat
6,7
Loppuraportti
12 (37)
28.5.2014
Tarkasteltaessa Lahden kaupunkia erikseen, suurimpien toimittajien lista muuttuu hieman (kuva
ja taulukko alla).
Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat
Atea Oy
5%
DNA
4%
Kuntien Tiera Oy
5%
CGI
21 %
3 Step IT Oy
6%
Tieto
Elinar Oy Ltd
6%
Ilona IT Oy
17 %
9%
Tekla Oyj
Konttoritaito Oy
12 %
15 %
Kuva 7. Lahden kaupungin suurimmat toimittajat.
Toimittaja
Kustannukset M€/v
Atea Oy
1,2
DNA Oy
1,0
Kuntien Tiera Oy
0,9
CGI Oy
0,7
3 Step IT Oy
0,5
Tieto Oy
0,4
Elinar Oy Ltd
0,3
Ilona IT Oy
0,3
Tekla Oyj
0,3
Konttoritaito Oy
0,2
Yhteensä
Taulukko 8. Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat
5,8
Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat on kuvattu
oheisessa kuviossa ja taulukossa. OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista.
Loppuraportti
13 (37)
28.5.2014
Muiden kuntien suurimmat toimittajat
3 Step IT Oy
3%2%
DNA
Microsoft
4%
5%
26 %
6%
Lahden kaupunki
Tieto
Starsoft Oy
Atea Oy/Microsoft
7%
Lahden kaupunki/Tekla
Aditro Oy
12 %
23 %
12 %
Kuva 8. Muiden kuntien suurimmat toimittajat. OIVA ja Lahti eivät ole mukana luvuissa.
Toimittaja
Kustannukset M€/v
3 Step IT Oy
0,2
DNA Oy
0,2
Microsoft Oy
0,2
Lahden kaupunki
0,1
Tieto Oy
0,1
Starsoft Oy
<0,1
Atea Oy/Microsoft
<0,1
<0,1
Lahden kaupunki/Tekla Oy
<0,1
Aditro Oy
<0,1
Yhteensä
0,8
Taulukko 9. Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat.
OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista.
Loppuraportti
14 (37)
28.5.2014
2.3 ICT-YMPÄRISTÖ
Kuntien ICT-ympäristö koostuu oheisen kuvan esittämistä osa-alueista. Kuvaus perustuu
työryhmän tuottamaan järjestelmälistaukseen, joka sisältää vain tärkeimmät järjestelmät. ICTympäristön kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista.
Kaikkiaan seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan ja
samaan ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. ICT-järjestelmät on
koostettu erikseen Salpausselän kuntien käyttöön.
Kuva 9. ICT-ympäristön kokonaiskuva
Alla olevassa taulukossa 10 on listattu seudun kuntien ICT-toiminnan volyymit kunnittain.
Mukana ovat ainoastaan kuntien omat volyymit, ei ostopalveluiden tai muiden palvelutuottajien,
kuten Peruspalvelukeskus OIVAn ICT-volyymeja. Kunnilla ei ollut täysin eksaktia ja ajantasaista
tietoa volyymeistä, joten konesaleja ja palvelimia lukuunottamatta yhteenlasketut luvut on
pyöristetty lähimmän sadan tarkkuuteen. Kuntien henkilöstön osalta kyseessä on kunnan
palveluksessa olevat (sekä vakituiset että määräaikaiset) henkilöt. OIVAn osalta kaikki henkilöt
ovat Hollolan kunnan palveluksessa, mutta OIVA tuottaa Sote-palveluita Hollolan lisäksi
Asikkalalle, Kärkölälle, Hämeenkoskelle ja Padasjoelle.
Taulukossa 11 on analysoitu seudun päällekkäisten ratkaisujen määrää eri osa-alueilla.
Kehittämiskohteita tunnistetiin työpajassa sekä ICT Roundtable-työkalussa ja ne on kuvattu
seuraavissa luvuissa.
Loppuraportti
15 (37)
28.5.2014
Tarkastelun kohde
Hämeenkoski Nastola
Kunnan asukasluku
2 085
14 965
6 986
22 007
68
575
217
1
3
Pöytäkoneet
23
Kannettavat
28
Kuntien henkilöstön lkm
ICT-henkilöstöä (htv)
Tabletit
Iitti
Hollola
Lahti
Yhteensä
4 744
103 352
n. 154 000
767 +
862 (Oiva)
41
n. 6 500
n. 9 000
2
3,4
0
55,9
n. 65,3
531
293
326
24
4 590
n. 5 800
60
41
418
12
1 460
n. 2 000
20
970
n. 1 000
1
185
n. 200
700
n. 800
9
MAC-koneet
Älypuhelin
Kärkölä
30
10
25
38
300
106
500
Konesalit/laitetilat
1
2
1
2
1
7
Palvelimet
4
17
20
14
295
350
Matkapuhelin
n. 900
Taulukko 10. ICT-toiminnan volyymit (yhteenlasketut luvut pyöristetty lähimmän sadan
tarkkuuteen lukuun ottamatta konesaleja ja palvelimia).
ICT-ympäristö
Kuvaus
Päätelaitteet
• Päätelaitteet on hankittu kuntakohtaisesti, mutta usein samoilta toimittajilta
• Tablettien kysyntä on laskenut vähäiseksi
• Vaihteleva määrä Microsoftin tuotteita käytössä eri versioina ja eri
hankintasopimuksilla
Sosiaali- ja
terveystoimialan
sovellukset
• Käytössä on Effica (peruspalvelukeskus OIVA) sekä Pegasos (Lahti)
• Muina sovelluksina käytössä Winhit ja Commit
• Sote-palveluiden kehittämisessä tunnistettiin käynnissä oleva Kiila-hanke
Sivistystoimialan
sovellukset
• Starsoftin oppilaitosjärjestelmät ovat käytössä kaikissa kunnissa
• ATP Origo on hallitsevassa asemassa kirjastopalveluissa
• Varhaiskasvatuksessa Effica on suosittu mutta käytössä on myös muita
Teknisen toimen
sovellukset
• Lahden Tekla GIS on seudullinen ratkaisu - Iitti ja Hämeenkoski ei mukana
• Ruoka- ja siivouspuolella on kilpailevia ratkaisuja
Hallinnon sovellukset
• Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelminä käytössä lukuisia keskenään
kilpailevia ratkaisuja, mutta kunnat ovat pitkälti ulkoistaneet palvelut joko
Päijät-Tili Oy:lle tai Calpro Oy:lle. Päijät-Tili Oy on yhdistymässä Calpro Oy:n
kanssa, mikä johtanee järjestelmien yhtenäistymiseen.
• CPU Kassapankki on käytössä muutamassa kunnassa
• Dokumenttien hallinnassa oli lukuisia kilpailevia ratkaisuja, joista
kehittyneimmät ovat Lahden Sähke-vaatimukset täyttävät Doris (IBM:n
tuotteet) ja Tweb-ratkaisut
• Työajanseurannassa ja työvuorojen suunnittelussa on käytössä kilpailevia
ratkaisuja
• ITSM-työkalu (Efecte) ja puhelinvaihde Aastra ovat käytössä Lahdessa
Infrapalvelut
• Muutamilla kunnilla omia konesaleja, DNA hallitseva seudullinen toimittaja
• Runsaasti fyysisiä palvelimia, erilaisia kuntakohtaisia ratkaisuja
kapasiteettipalveluissa, hallintasovelluksissa sekä portaali- ja sähköisten
palveluiden alustoissa
Taulukko 11. ICT-ympäristön päällekkäisyyksien analysointia eri osa-alueilla
Loppuraportti
16 (37)
28.5.2014
2.4 ICT-YMPÄRISTÖN UUSIMISTARPEET
Päätelaitteiden, työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden osalta seudun kuntien nykytilanne on
suhteellisen hyvä. Uusimistarpeita on jonkin verran mutta ne ovat seudun ICT:n kokonaisuudessa
varsin pieniä. Uuden kunnan näkökulmasta esiin nousi tarve päätelaitteiden,
työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden yhtenäistämiselle.
Asiakassovelluksissa sen sijaan on kehittämistarpeita erityisesti, jos tarkastellaan tilannetta
seudullisena kokonaisuutena. Eri kunnilla on käytössään lukuisia päällekkäisiä sovelluksia, joista
raskaimmat ICT-investoinnin liittyvät sosiaalija terveydenhuollon palveluihin. Myös kuntien
hallintopalveluissa on tarve sekä kehittää että yhtenäistää toimintaa ja tietojärjestelmiä.
Nykytilan analyysistä nousi esiin lukuisia kehityskohteita, jotka on kuvattu jäljempänä tässä
loppuraportissa.
Päätelaitteet
Hollola,
Kärkölä ja
OIVA
Hämeenkoski
Iitti
Työasemaohjelmistot
Operatiiviset järjestelmät
Infrapalvelut
Hollolassa ja
Hollolassa tilanne hyvä
Kärkölässä tilanne hyvä
Hollolassa ja
OIVAssa
Kärkölässä
uusimistarpeita:
työasemaohjelmistot
jonkin verran vanhaa
palveluna
laitekantaa
Kärkölässä ja OIVAssa
Jatkuva palvelu
uusimistarpeita, tilanne
(pöytäkoneet ja
parantumassa:
kannettavat 3-4 v)
Kärkölässä vanhoja
ohjelmistoja (muutamia
kymmeniä);
OIVAssa
päivitystarpeita,
päivitystyöt käynnissä
Hollolassa ja Kärkölässä
uusimistarpeita:
Päijät-Tilin -palvelut (laskutus,
raportointi, hr-järjestelmä ja
kytkennät käyttövaltuuksien
hallintaan)
Tilanne hyvä
Tilanne hyvä
Uusimistarpeita
Uusimistarpeita
Uusimistarpeita
Ei jatkuvaa palvelua,
koulujen työasemat
uusittu n. 3 v sitten
vakioimatta, päivityksiä
tarvitaan
Sote-palveluiden tilanne kuten
Hollolassa (OIVA tuottaa
Hämeenkosken palvelut)
2 vanhaa Windows
sovelluspalvelinta, 2
Linux palvelinta uusittu
Tilanne hyvä
Tilanne hyvä
Tilanne tyydyttävä
Ei jatkuvaa palvelua,
3-4 vuoden uusimisväli,
koulutoimessa 4 v
Ostetaan pilvipalveluna
Tieran kuntatoimisto
(Elisa tuottaa)
Personec R:n tuki
palkanlaskennassa loppuu vuonna
2014
Joitakin päivitystarpeita
Infra äskettäin
uudistettu
OIVAssa uusimistarpeita: Asikkalan
vanhan potilastietojärjestelmän
(Pegasos) ja vanhojen Efficakantojen tietojen sähköinen
arkistointi ratkaistava
Nykyisellä Efficalla ei päästä Kanta
2 –järjestelmään, joten se on
vaihdettava tai uusittava. Kiilahanke ei ehtine ajoissa.
Loppuraportti
Nastola
17 (37)
28.5.2014
Päätelaitteet
Operatiiviset järjestelmät
Infrapalvelut
Tilanne hyvä
Tilanne hyvä
Tilanne hyvä
Jatkuva palvelu
Jatkuva palvelu,
(työasemat ja
päivityksiä käynnissä
kannettavat 36 kk,
koulutoimessa 48 kk,
tabletit 24kk,
monitoimilaitteet 36 kk)
Lahti
Tilanne hyvä
Jatkuva palvelu /
elinkaarenhallinta
(pöytäkoneet 4 v,
kannettavat 3 v),
Jonkin verran
uusimistarpeita,
Tilanne parantumassa
Microsoftin tuotteet
vakioidaan vuonna
2014 (Office,
Exchange),
Tietoturvaohjelmisto
vaihtumassa
AD-ympäristö juuri
päivitetty, Timeconin
palvelimen tuki päättyy
vuonna 2014
Pääjärjestelmien tilanne hyvä
Uusimistarpeita
Seudullisesti uusimistarpeita:
Sotessa (Pegasos) ja hallinnossa
seudulla erilaisia ratkaisuja,
materiaalihallinto (WebMarela),
hankinnoista maksuun –prosessi
(Basware), työajan seuranta ja –
suunnittelu, Lotus Notes yhä
osittain käytössä (mm. www-sivut)
AD-ympäristön päivitys
suunnitteilla (2008),
tallennus- ja
varmennusympäristö
menossa
kilpailutukseen,
raudassa 3-4 v kierto,
seutuintran uusiminen
kesällä 2015
Taulukko 12. ICT-ympäristön uusimistarpeet
2.5 TIETOHALLINNON ORGANISOINTI
Tietohallinnon organisointia tarkasteltiin Tietohallintomallin mukaisten tehtäväkokonaisuuksien
ja roolien näkökulmasta. Alla oleva kuviot esittävät eri kuntien ICT-organisoitumista.
Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Lahti taas ostaa suurimman osan
palveluista taseyksiköltään Lahden Tietotekniikalta. Liiketoimintayhteistyö ja ylimmän johdon
rooli vaihtelivat jonkin verran kunnittain.
Lahtea lukuun ottamatta melkein kaikissa kunnissa ICT:n johtamisesta oli vastuussa yksi henkilö,
joka toimi avainroolissa usealla eri Tietohallintomallin osa-alueella. Nastolalla, Lahdella ja Iitillä
oli lisäksi muita henkilöitä tietohallinnossa tai ICT-palvelutuotannossa.
Toimialoilla on kaikissa kunnissa vahva rooli toimialakohtaisten ICT-ratkaisuiden hankinnassa,
joskin tietohallinnon konsultoivaa roolia on pyritty viime aikoina vahvistamaan. Tietohallinnon
avainhenkilö vastaa kaikissa kunnissa toimialariippumattomien ja yhteisten ratkaisuiden
hankinnasta.
Loppuraportti
18 (37)
28.5.2014
Kuntien tietohallinnon organisointi
Tietohallintomalli
LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ
Hollola
Kärkölä*
Hämeenkoski
Tietohallintopäällikkö
Talousjohtaja
Kunnan sihteeri
Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja
Vastaa
tietohallintomallin eri
osa-alueista
Konsernipalveluiden
johtaminen
Vastaa tietohallinnon eri osaalueista
Kunnan ja hallinnon
johtaminen
Kunnan ja hallinnon
johtaminen
Kunnan
Johtoryhmä
STRATEGIA JA
HALLINTO
Vastaa
osa-alueista
HANKINNAT
JA TOIMITTAJAYHTEISTYÖ
PROJEKTIEN
JOHTAMINEN
Toimialat
Toimialat
Toimialat
Vastaavat omista
hankinnoistaan,
tietohallinto
konsultoi
Vastaavat omista
hankinnoistaan,
tietohallinto
konsultoi
Vastaavat omista
hankinnoistaan,
tietohallinto
konsultoi
Tietohallinto vastaa
yhteisistä
hankinnoista
yhteisistä
hankinnoista
yhteisistä
hankinnoista
ATK-vastuuhenkilö
PALVELUIDEN
JOHTAMINEN
ICT-palvelutuotanto
* Hollolan kunta vastaa suurelta osin Kärkölän kunnan ICT-palveluiden tuotannosta
Kuva 10. Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien ICT:n organisointi.
Tietohallintomalli
Nastola
STRATEGIA JA
HALLINTO
HANKINNAT
PROJEKTIEN
JOHTAMINEN
Iitti
Hallintojohtaja
Kunnanjohtaja
Kunnan ja hallinnon
johtaminen
Kunnan ja hallinnon
johtaminen
IT-asiantuntija
Hallinto- ja
talousjohtaja
Vastaa
osa-alueista
Vastaa
osa-alueista
Toimialat
Toimialat
Vastaavat omista
hankinnoistaan,
tietohallinto
konsultoi
Vastaavat omista
hankinnoistaan,
tietohallinto
konsultoi
yhteisistä
hankinnoista
yhteisistä
hankinnoista
IT-tuki (2 hlö)
ATK-vastuuhenkilö
PALVELUIDEN
JOHTAMINEN
Työasemapalvelut
Kuva 11. Nastolan ja Iitin kuntien ICT:n organisointi.
ICT-palvelutuotanto
Loppuraportti
19 (37)
28.5.2014
Oheinen kaavio kuvaa Lahden kaupungin tietohallinnon ja Lahden tietotekniikan välistä
työnjakoa tavoitetilassa. Tällä hetkellä toiminta ei täysin vastaa kaavion kuvausta.
Tietohallintomalli
Lahti
Tietohallintojohtaja
Tietohallinnon
johtaminen ja
tietoturva
STRATEGIA JA
HALLINTO
Tietohallintosuunnittelija
Tietohallintosuunnittelija
KA-mallin
kehittäminen ja
KA-työn
ohjaaminen
ICT-laadun
määrittäminen
ja mittareiden
toteutus
Kustannusseuranta
HANKINNAT
LTT
Konsernipalvelu
-johtaja
Hallinnon ja
tukipalveluiden
johtaminen
Toimitusjohtaja
Palvelupäälliköt
Toimialojen
tukeminen
ICT-asioissa
Tietotekniikkapalveluiden
johtaminen ja
tuottaminen
PROJEKTIEN
JOHTAMINEN
Tietotekniikka
-päällikkö
PALVELUIDEN
JOHTAMINEN
Konesalipalvelut
Tietoliikennepalvelut
Suunnittelupäällikkö
Helpdeskpalvelut
Järjestelmäpalvelut
Puhelinvaihde
Toimialat
Määrittävät omat
tarpeensa
ICT-palveluille ja
toiminnan
kehittämiselle,
Tietohallinto ja
tukevat
kehittämistyötä
ja
lisäksi hoitavat
Sitossa ja Tekyssä
ICT-palvelutuotantoa
Palveluhenkilöstö
Helpdesk
Konesali-,
tietoliikenneja järjestelmäpalvelut
Puhelinvaihde
Kuva 12. Lahden ICT:n organisointi
2.6 TOIMINNAN PÄÄPROSESSIT
Työryhmä listasi kuntien pääprosessit erilliseen taulukkoon. Kuntien päätoimintojen jaottelu oli
hyvin samankaltainen pieniä terminologisia eroja lukuun ottamatta.
Ainoa merkittävämpi eroavaisuus oli siinä, että ateria-, siivous-, tila- ja kiinteistönhoitopalvelut oli
luokiteltu joko hallintoon/keskitettyihin tukitoimintoihin tai teknisen toimen palveluihin.
Projektissa kuvattiin kuntien toiminnan pääprosessit ja ne ovat jatkossa käytettävissä
Salpausselän kuntien kehittämisessä.
2.7 PROJEKTISALKKU
Työryhmä kokosi eri vaiheissa olevat kehitysprojektit ja projekti-ideat projektisalkuksi.
Projektisalkku sisältää yhteensä 60 projektia, jotka jakautuvat eri vaiheisiin seuraavasti:
Loppuraportti
20 (37)
28.5.2014
13 ideointi
21 valmistelu tai suunnittelu
25 toteutus
8 tuotantoonsiirto
1 jäädytetty
1 siirretty
Lähes kaikki projektit olivat Lahdesta ja Hollolasta. Muissa kunnissa ei juuri ollut tunnistettuja
projekteja. Tilanne kuvaa selkeästi kehittämisinvestointien painottumista suurempiin kuntiin.
Muissa kunnissa tietohallinnon painopiste on palvelutuotannon johtamisessa ja hankinnoissa
kehittämisen jäädessä vähäisempään rooliin. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita
työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen
kunnan kannalta tärkeimmät asiat.
Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin projektisalkun tiedot tarkemmin ja ne ovat
jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä.
2.8 SOPIMUSSALKKU
JHS179 mukainen sopimussalkkuun koottiin osallistuvien kuntien tärkeimmät ICT-sopimukset.
Sopimusten vuosiarvot toimivat keskeisenä tietolähteenä ICT-kustannusten analyysissä.
Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin ICT-sopimussalkku ja -kustannukset
tarkemmin ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä.
2.9 JÄRJESTELMÄKARTTA
Työryhmä kokosi listan kuntien tärkeimmistä tietojärjestelmistä. Tietojen pohjalta koottiin ICTympäristön kokonaiskuva (aiempi luku), jonka tarkoituksena oli ensisijaisesti auttaa
tunnistamaan järjestelmiin liittyviä kehityskohteita.
Kuntakohtaisesti projektissa listattiin ICT-järjestelmien tiedot ja ne ovat jatkossa käytettävissä
Salpausselän kuntien kehittämisessä.
2.10 KOKONAISARKKITEHTUURIKUVAUKSET
Kunnilla ei ollut kattavia ja ajantasaisia kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia. Työryhmä tunnisti
tarpeen kokonaisarkkitehtuurin ohjaamiselle kehityskohteena.
2.11 TIETOTURVAPERIAATTEET
Lahden kaupungilla, Nastolalla, Hämeenkoskella ja Hollolalla oli tietoturvaohjeistusta, joka
koottiin yhteen. Tarve uuden kunnan yhtenäiselle tietoturvapolitiikalle ja –ohjeistukselle nousi
esiin kehityskohteena. Tietoturvaperiaatteet koottiin yhteen.
Loppuraportti
21 (37)
28.5.2014
2.12 ICT-JOHTAMISEN TYÖKALUJEN TILANNE
Oheinen kuva esittää Tietohallintomallin 10 tärkeimmän työkalun tilanne seudullisen ICTjohtamisen näkökulmasta. Uudessa kunnassa on suositeltavaa ottaa käyttöön yhteiset
johtamisen työkalut ja kehittää pidemmälle tässä projektissa tuotettuja projekti-, sopimussalkku-,
järjestelmäkartta- ja IT-budjettikuvauksia. Työryhmä nosti esiin tärkeimmät kehityskohteet, jotka
löytyvät jäljempänä tästä dokumentista.
Kuva 13. ICT-johtamisen kymmenen tärkeintä työkalua
Loppuraportti
22 (37)
28.5.2014
3 ICT:N KEHITYSKOHTEET
3.1 YHTEENVETO SEUDUN ICT:N NYKYTILASTA
Kuva 14. ICT:n nykytilan yhteenveto
3.2 TÄRKEIMMÄT KEHITYSKOHTEET
Työryhmä tunnisti kehityskohteita työpajoissa sekä ICT Roundtable-työkalun avulla. Tärkeimmiksi
valitut kehityskohteet on kuvattu tässä luvussa. Kaikki tunnistetut kehityskohteet sisältyvät
seuraavaan lukuun.
Loppuraportti
23 (37)
28.5.2014
3.2.1 Kehityskohde: Sote-perusjärjestelmien kehittäminen
Kuvaus
Sote-sektorin perusjärjestelmät ovat kuntajakoselvityksen toiminta-alueella
erilaiset. Kuntajakoselvityksessä joudutaan ottamaan kantaa sote-sektorin
perusjärjestelmään, sillä perusjärjestelmiä on sekä selvityksessä mukana
olevissa kunnissa (Lahti), Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymässä että
Hollolan kunnan Oiva-liikelaitoksessa. Oiva –liikelaitos tuottaa palveluita
muillekin kuin selvityksessä mukana oleville kunnille. Sote-sektorin kustannukset
ovat kokonaisuudessaan kasvussa ja muodostavat jo tällä hetkellä reilun puolet
jokaisen kunnan talouden menoista. Lisäksi maakunnan tasolla
perusjärjestelmät vaihtelevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
välillä sekä järjestelmänimikkeiden (Pegasos ja Effica) että samojen
järjestelmien (eri organisaatioiden Efficat) installaatioiden välillä. Tämä aiheuttaa
hankaluutta tietojen näkyvyydessä ja tietojen siirtymisessä eri organisaatioiden
välillä. Nykyiset järjestelmät ovat lisäksi elinkaarensa loppuvaiheessa, joten
järjestelmien kokonaisuudistaminen on lähivuosina ajankohtainen.
Kiireellisyys
Taloudellisesti merkittävin kehityskohde, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa
kiireellisesti.
Hyödyt kunnan
toiminnalle
Tehokkuuden kasvaminen, organisaatioiden välisten toimintojen tehostuminen,
päällekkäisen työn väheneminen
Hyödyt
kuntalaisille
Palvelun parantuminen, tietojen hyvin järjestetty ja joustava yhteiskäyttö
parantaa asiakaskokemusta
Toteutuksen
vaativuus
Hanke on erittäin laaja, vaativa ja ajallisesti pitkäkestoinen
Sopimuksellisesti kaikilla toimijoilla on oma sopimus omien
ohjelmistotuottajiensa kanssa. Sopimusten laajentamista koskemaan uutta
kuntaa ei ole tutkittu.
Keskeisimmät riskit tämän hankkeen osalta ovat 1) rahallisen panostuksen
riittävyys, 2) Laajan järjestelmähankkeen läpivientiin liittyvän osaamisen
riittävyys sekä laadullisesti että määrällisesti.
Lisätietoja
Asiaan vaikuttavat lisäksi valtakunnallisen Kanta-ratkaisun toiminnallisuus sekä
juuri tehdyn valtakunnallisen Sote-alueratkaisun toteutuminen. Lisäksi alueella
käytävä ERVA-keskustelu (HUS vs. TAYS) vaikuttaa asiaan. Käynnissä oleva ns.
Kiila-hanke, joka tuottaa vaatimusmäärittelyn sote-sektorin
tietojärjestelmäratkaisusta.
Loppuraportti
24 (37)
28.5.2014
3.2.2 Kehityskohde: Järjestelmäkentän yhtenäistäminen
Kuvaus
ICT-esiselvityksen perusteella kuntarakenneselvityksessä mukana olevien
kuntien järjestelmäkartassa on jossain määrin eroavaisuuksia. Työryhmän linjaus
järjestelmäkartan yhtenäistämiseksi on, että ensimmäisenä toteutetaan
parhaiden käytäntöjen levittäminen uuden kunnan toimintoihin ja
kiireellisyysjärjestyksessä toisena on järjestelmien konsolidointi yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi so. samanmerkkisten eri järjestelmäasennusten yhdistäminen
yhteen asennukseen. Kolmantena kokonaisuutena on kokonaan uusien
järjestelmien hankinta ja niiden järjestelmien, jotka ovat vain osittain käytössä,
levittäminen koko uuden kunnan alueella.
1) Hyvät käytännöt
 Lahden dokumenttien ja asianhallintajärjestelmäratkaisu sekä sähköinen
arkistointi
2) Järjestelmien konsolidointi
 Teknisen toimen järjestelmien yhdistäminen, tietojen yhdistäminen ja
tietojen laadun parantaminen
 Intranet-järjestelmän yhtenäistäminen
 Opetustoimen tietojärjestelmien yhdistäminen
 Kirjastojärjestelmien yhdistäminen
 Sopimusten yhdistämien
3) Osittain käytössä olevien järjestelmien käytön laajentaminen / uusien
järjestelmien hankinta
 Uuden kunnan www-sivusto
 Lisäksi merkittävä määrä yksittäisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käytössä
vain Lahdessa
Kiireellisyys
Kiireellinen, osittain oltava valmis jo uuden kunnan syntyessä.
Hyödyt kunnan
toiminnalle
Toiminnallisten prosessien yhtenäistyminen
Hyödyt
kuntalaisille
Palveluiden yhdenvertaisuus mahdollistuu koko uuden kunnan alueella
Toteutuksen
vaativuus
Toteutuksen vaativuutta kasvattaa toiminnan prosessien yhtenäistäminen ja sen
muutoshallinta/johtaminen.
Jokaisella kunnalla on omat sopimuksensa tietojärjestelmistä.
Merkittävimmät riskit ovat resurssien riittävyys (raha, henkilöt), järjestelmien
keskinäisten riippuvuuksien tunnistaminen sekä muutosjohtamisen
onnistuminen
Lisätietoja
Toteutus edellyttää yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin olemassaoloa
Loppuraportti
25 (37)
28.5.2014
3.2.3 Kehityskohde: Yhteisen ICT-infrastruktuurin rakentaminen
Kuvaus
Työryhmä on määritellyt yhteiset ICT-peruspalvelut:
 Tietoliikenne
 Palvelinkapasiteetti
 Työasemien elinkaaripalvelut (hankinta, hallinta, ylläpito)
 Mobiilipäätelaitteet (hankinta, hallinta, ylläpito)
 Käyttäjien hallinta
 Käyttäjien tukipalvelu (Helpdesk ja lähitukipalvelut)
 Perusohjelmistot
 Tietoturva
ICT-peruspalvelut ovat toimiala- ja kuntariippumattomia, jolloin niiden yhteinen ja
yhtäläinen käyttö on perusteltua.
Kiireellisyys
Suunnittelu ja toteutus aloitettava välittömästi, kun on tieto uuden kunnan
syntymisestä, koska oltava valmiina uuden kunnan syntyhetkellä
Hyödyt kunnan
toiminnalle
Päällekkäisyydet saadaan karsittua pois (taloudellinen hyöty). Voidaan tukea
yhtenäisiä toimintatapoja uudessa kunnassa. Mahdollistetaan henkilöstön
liikkuvuus (samat työkalut käytössä).
Hyödyt
kuntalaisille
Kustannushyödyt ja asiointipalveluiden yhdenmukaisuus
Toteutuksen
vaativuus
Vaativa tekninen projekti, hallinnollisesti vaativa. Vaatii vahvan johdon tuen ja
hyvän muutosjohtamisen.
Lisätietoja
Hankkeen toteutuminen on edellytyksenä muiden järjestelmähankkeiden
toteuttamiselle.
3.2.4 Kehityskohde: Talous ja henkilöstö – yhteinen toimittaja ja järjestelmä
Kuvaus
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palveluiden käyttöönotto
(CalPro Oy ja PäijätTili Oy). CalPro tuottaa tällä hetkellä palveluita Lahden
kaupungille ja Päijät-Tili Hollolalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Nastola. Iitti
tuottaa palvelut itse. Calpro Oy ja Päijät-Tili Oy fuusiotuvat vuoden 2014 aikana.
Kiireellisyys
Nykyisten suunnitelmien mukaisesti vuoden 2014 aikana.
Hyödyt kunnan
toiminnalle
Toimintatapojen yhdenmukaistuminen talousja henkilöstöpalveluiden alueella.
Hyödyt
kuntalaisille
Välilliset.
Toteutuksen
vaativuus
Keskeisinä riskeinä on tunnistettu työnjaon onnistuminen palvelukeskusyhtiön ja
sen asiakkaiden välillä sekä palvelukeskuksen sisäisten järjestelmien
konsolidoinnin onnistuminen.
Lisätietoja
Calpron toimitusjohtaja vastaa hankkeen toteutumisesta.
Loppuraportti
26 (37)
28.5.2014
3.2.5 Kehityskohde: Uuden kunnan tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon
organisointi ja toimintatavat
Kuvaus
Työryhmä on tunnistanut ICT-henkilöstön työn jakautumisen tietohallintotyöhön
ja ICT-palvelutuotantotyöhön kaikissa Salpausselän seudun kunnissa.
Uudessa kunnassa on perusteltua hakea tehokkainta tapaa organisoida
tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto heti liikkeellelähdössä.
Kiireellisyys
Mahdolliset rakennejärjestelyt tulisi tehdä nyt samassa yhteydessä kun uutta
kuntaa muodostetaan, jotta ICT:n hyödyntäminen ei jää kiinni nykyisten
resurssien sijainnista ja osaamisista.
Hyödyt kunnan
toiminnalle
Kohdassa 4 on analysoitu eri vaihtoehtoja. Mikäli ollaan valmiita ulkoistamaan
ICT-palvelutuotanto, voidaan sillä saada merkittäviä säästöjä uuden kunnan
toimintaan.
Hyödyt
kuntalaisille
Laadullisesti uusi kunta ja kuntalaiset hyötyvät ulkoistuksesta siinä, että
henkilöriskit vähenevät ja voidaan ottaa käyttöön valmiiksi tuotteistettuja
kaupallisesti toimivan ICT-toimittajan toteuttamia standardiratkaisuja
Toteutuksen
vaativuus
Keskeisinä riskeinä on ammattitaitoisen hankinnan kilpailutuksen onnistuminen
samalla aikataululla kun uusi kunta on tarkoitus muodostaa (vuosien 2015 2017 aikana). Koska uuden kunnan tietohallinnolla ei ole aiempaa kokemusta
laajoista ulkoistuksista, tarvitaan kilpailutuksessa ulkoista osaamista.
Lisätietoja
Organisoinnin toteuttaminen edellyttää johdon linjausta ainakin palveluiden
tuottamisen suhteen (ulkoistus vs. oma toiminta). Koska kyse on
laajavaikutteisesta asiasta, joka koskee sekä henkilöstöä, tietohallintoa ja
taloutta, on asian läpikäyntiä varten haastateltu suurimpien kuntien – Lahti,
Hollola ja Nastola – virkamiesjohtoa – sekä käsitelty asia yhdessä kuntajohtajien
kokouksessa 14.5.2014.
Loppuraportti
27 (37)
28.5.2014
3.3 KAIKKI KEHITYSKOHTEET
Kehityskohteet on seuraavassa kuvattu ICT-ympäristön osa-alueittain kiireellisyyden ja
toteutuksen vaativuuden perusteella.
Isot taistelut (kiireellinen, työläs toteuttaa)
Nopeat voitot (kiireellinen, helppo toteuttaa)
Talous ja henkilöstö: yhteinen toimittaja ja järjestelmä
Uuden kunnan www-sivusto
Yhteinen intra-/ekstranet
Dokumenttien- ja asianhallinta: Lahden
ratkaisuiden ja prosessien laajentaminen
yhteiseen käyttöön (edellytyksenä sähköiselle
asioinnille)
Yhteinen sähköisen asioinnin ratkaisu
Toiveiden tynnyri (ei kiireellinen, työläs toteuttaa)
Työvuorojen suunnittelu: yhteinen työkalu
(suunnittelun tehostaminen ja itsepalvelu)
Mahdollisuudet (ei kiireellinen, helppo toteuttaa)
Työajan seuranta: yhteinen ratkaisu, Lahden projektin
lykkääminen
Taulukko 13. Toimialariippumattomien sovellusten kehityskohteet.
Sote-järjestelmien kehittäminen (Kiila-hanke)
Vanhojen sote-tietojärjestelmien tietojen
arkistointi (vanhat Effica ja Pegasos –kannat)
Soten sähköinen asiointi
Tekninen toimi: yhteinen järjestelmä, tietojen
yhtenäistäminen ja laatujen parantaminen
(edellytyksenä sähköiselle asioinnille)
Opetus: koulujen yhtenäinen
perustietotekniikka ja sähköiset YO-kirjoitukset
(2016)
Kirjastot: yhteinen järjestelmä
käyttöön Iitissä ja Hämeenkoskella
Tekninen toimi: yhteinen vesihuollon
toimittaja, yhteiset tietojärjestelmät
Varhaiskasvatus: yhteinen järjestelmä
Ruokahuolto: yhteinen järjestelmä, Lahden Aterian
projektin lykkääminen
Opetus: arviointi Peda.net-ratkaisun soveltuvuudesta
laajempaan käyttöön
Siivouspalveluiden yhteinen järjestelmä
Taulukko 14. Toimialakohtaisten sovellusten kehittämiskohteet.
Loppuraportti
28 (37)
28.5.2014
Infrapalveluiden osalta työryhmä totesi, että toimintatapoihin liittyvät kehityskohde ”Uuden
kunnan ICT-palvelutuotannon organisointi ja toimintatavat” ja siihen liittyvät poliittiset valinnat
ovat edellytyksenä sille, että infrapalveluille voidaan kuvata yksityiskohtaisempi tavoitetila ja
etenemispolku.
Yhteiset käyttäjäsovellukset
Yhteinen puhelinvaihde ja tietoliikenneratkaisu
(kilpailutuksessa)
Käyttövaltuushallinta ja kertakirjautuminen,
Yhteinen henkilöstötiedon master-järjestelmä
Yhteiset kapasiteetti- ja konesalipalvelut
Työasemien ja palvelinten virtualisointi ja hallinta
Päätelaitteiden hallinta (Iitti ja Hämeenkoski mukaan)
ICT-palvelunhallinta: yhteinen työkalu
ja prosessit
Taulukko 15. Infrapalveluiden kehityskohteet.
3.3.1 Kehityskohteet toimintatavoissa
Toimintatapoihin liittyvät kehityskohteet tunnistettiin Tietohallintomallin pohjalta. Oheinen kuvio
osoittaa, mihin tietohallintomallin osa-alueisiin kehityskohteet liittyivät.
Kuva 15. Toimintamallien kehittämiskohteiden kohdistuminen Tietohallintomallin osa-alueisiin
Loppuraportti
29 (37)
28.5.2014
Kehityskohteet on alle jaoteltu nelikenttään kiireellisyyden ja toteutuksen vaativuuden
perusteella.
Uuden kunnan ICT-palvelutuotannon organisointi ja
toimintatavat
ICT-johtaja kaupungin johtoryhmään, tietohallinnon
merkityksen kasvattaminen luottamushenkilöiden
keskuudessa
Muutoksen johtaminen
Toimintaprosessien kehittäminen ICT:n ja sähköisen
asioinnin avulla
ICT:n päätöksentekomalli, kokonaisarkkitehtuurin
hallintamalli
Tietohallinnon painopiste palvelutuotannosta
toiminnan kehittämiseen
Varautumisen ja kriisiviestinnän suunnitelma
Palvelupäälliköt kehittäjiksi toimialojen ja ICT:n väliin
Tietotekniikan käyttötaitojen vahvistaminen
Taulukko 16. Toimintatapojen kehityskohteet
Loppuraportti
30 (37)
28.5.2014
4 ICT-PALVELUIDEN ORGANISOINTI UUDESSA KUNNASSA
Oheinen taulukko esittää Tietohallintomallin avulla kuvattuna työryhmän näkemyksen ICThenkilöstön tehtävien jakaantumisesta Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtäviin.
Tietohallinnon tehtävät kattavat kaikki Tietohallintomallin osa-alueet painottuen liiketoimintayhteistyöhön, ICT-palvelutuotannon tehtävät keskittyvät ICT-palveluiden toteuttamiseen sekä
järjestelmien kehittämiseen.
Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtävät
- ICT työryhmän tunnistamat avaintehtävät jaettuna Tietohallintomallin mukaan
Tietohallinto
Konseptien kehittäminen (Hankinnat)
Projektisalkun hallinta (Projektien johtaminen)
Prosessien kehittäminen (Projektien johtaminen)
Varautumis- ja jatkuvuussuunnittelu (Palv. joht.)
STRATEGIA JA
HALLINTO
ICT-strategia
Kokonaisarkkitehtuurin hallinta
Tietoturva, riskienhallinta ja laadunvarmistus
ICT-taloussuunnittelu
HANKINNAT
ICT-hankinnat ja kilpailutukset
PROJEKTIEN
JOHTAMINEN
Laajojen muutosten johtaminen
Projektien johtaminen
Palvelupäällikkötehtävät
PALVELUIDEN
JOHTAMINEN
ICT-palvelutuotanto
Järjestelmien kehittäminen
Järjestelmien ylläpito
Järjestelmien testaus
ICT infra
Puhelinvaihde
Tietoverkot ja tietoliikenne
Käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallinta
Työasemien hallinta
Konesalit
Palvelimet ja kapasiteettipalvelut
Helpdesk (1. tason työt)
Tekninen käyttäjätuki (2. tason työt)
Päätelaitteet
Infran valvonta ja hallinta
Taulukko 17. Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtävät
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Salpausselän seudun kuntien ICT-henkilöstön työn
jakaantuminen tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon välillä. Kuten taulukosta käy ilmi,
Tietohallintotyötä on Lahdessa myös Lahden Tietotekniikan sisällä ja ICT-palvelutuotantoa myös
Lahdessa eri toimialoilla (Sito ja Teky). Tavoitetilassa tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon työ
eriytetään toisistaan, jotta tilaaja-tuottajamalli toteutuu tehokkaasti.
Salpausselän ICT-henkilöstöstä on nykyisin 70 %:ia ICT-palvelutuotannossa – pienten kuntien
sisällä jopa yli 90%:ia. Kaikki taulukon ICT-henkilöstö on tällä hetkellä kuntien palveluksessa.
Loppuraportti
31 (37)
28.5.2014
Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon henkilöstö
- ICT työryhmän kokoamat tiedot Salpausselän ICT-työn jakautumisesta
LAHTI
HÄMEENNASTOLA
KOSKI
Tietohallintohenkilöstöä (htv)
IITTI
1
HOLLOLA
KÄRKÖLÄ
LTT
Tiha
Hanketst
Toimiala:
Sito
Toimiala:
Teky
0,4
(+Oiva 0,6)
7
3
2
0,5
0,5
33,6
1,5
2,5
2
3
ICTpalvelutuotantohenkilöstöä (htv)
1
2
2
3
(+ Oiva 4)
SALPAUSSELÄN
ICT-HENKILÖSTÖ
YHTEENSÄ (htv)
1
3
2
3,4
(+Oiva 4,6)
0
40,6
3
2
Toimiala: Toimiala:
Sote
Kopa
5,3
5,3
0
LAHTI
Yhteensä
SALPAUSSELKÄ
YHTEENSÄ
18,3
19,7
(+Oiva 0,6)
37,6
45,6
(+Oiva 4)
55,9
65,3
(+Oiva 4,6)
 70 % ICT-henkilöstöstä tekee nykyisin ICT-palvelutuotantoa.
 Kaikki ICT-henkilöstö on nykyisin kuntien palveluksessa.
Taulukko 18. Salpausselän ICT-henkilöstö ja sen jakautuminen
4.1 TEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN JA KESKITTÄMINEN
ICT-työryhmä työsti ICT Roundtable-ympäristössä, mitkä keskeiset ICT-tehtävät tulisi keskittää ja
mitkä hajauttaa ja mitä tehtäviä tulisi pitää uuden kunnan sisällä ja mitä ulkoistaa.
Alla olevissa kolmessa kuvassa on ICT-työryhmän koostettu näkemys ICT-tehtävien tavoitetilan
mukaisesta organisoimisesta. Kuva 16 kertoo siitä, että liiketoimintayhteistyö ja ICT strategian
johtaminen kannattaisi keskittää kunnan sisällä, kuvassa 17 on työryhmän näkemys, että
hankintatoimen ja projektien johtamisen osalta tietohallintotyö tulisi keskittää kunnan sisälle ja
ICT-palvelutuotanto keskittää yhdelle palvelutoimittajalle, jolle järjestelmäkehitystyö olisi hyvä
ulkoistaa. Kuvassa 18 näkyy ICT-palveluiden johtamisen tavoitetila. Työryhmä asettuu selkeästi
kannattamaan tietohallintotyön keskittämistä kunnan sisälle ja lähes yhtä selvästi ICTpalvelutuotantotyön ulkoistamista. Projektin lopputulosten esittämiseksi haastateltiin myös
uusimpien kuntien – Lahti, Hollola ja Nastola – virkamiesjohto ja näin varmistettiin, että tässä
esitetyt ratkaisuvaihtoehdot ovat sellaisia, että ne voidaan esittää ICT-työryhmän toimenpideehdotuksissa. Ulkoisen konsultin näkemys on, että ICT-työryhmän ja kuntajohtajien linjaus
edustaa hyvin alan parhaita käytäntöjä. Näiden näkemysten pohjalta konsultti on tehnyt
kohdassa 4.2. mukaisen analyysin eri vaihtoehdoista perustuen vallitsevaan markkinanäkemykseen.
Loppuraportti
32 (37)
28.5.2014
Miten liiketoimintayhteistyö ja strategian johtaminen kannattaisi organisoida?
- ICT työryhmän koostettu asiantuntijanäkemys avaintehtävistä
Kuva 16. Miten liiketoimintayhteistyö ja strategian johtaminen kannattaisi organisoida
Miten projektien ja hankintojen johtaminen kannattaisi organisoida?
Kuva 17. Miten projektien ja hankintojen johtaminen kannattaisi organisoida
Loppuraportti
33 (37)
28.5.2014
Miten ICT-palveluiden johtaminen kannattaisi organisoida?
Kuva 18. Miten palveluiden johtaminen kannattaisi organisoida
4.2 ICT-PALVELUTUOTANNON ORGANISOINTIVAIHTOEHDOT
ICT-palvelutuotannon organisoitumisvaihtoehtojen osalta työryhmässä pidettiin tärkeänä kuvata
Salpausselän osalta vain ne skenaariot, joissa muodostuu yksi kunta Salpausselän alueelle. Tältä
pohjalta tunnistettiin kolme vaihtoehtoista skenaariota:
A. Useita tietohallinto- ja palveluyksiköitä kunnassa (jatketaan nykypohjalta)
B. Yksi tietohallinto + yksi taseyksikkö ICT-palvelutuotannossa (jatketaan Lahden mallilla)
C. Yksi tietohallinto + ulkoistettu ICT-palvelutuotanto
Seuraavassa on analysoitu kutakin skenaariota tarkemmin seuraavista näkökulmista:
 sisältö
 muutokset nykytilaan
 skenaarion alustava kustannusarviointi
Salpausselän henkilöstö- ja taloushallinnon työryhmä, jonka alatyöryhmänä ICT-työryhmä toimi,
edellytti, että ICT-työryhmän tulee verrata eri skenaarioita myös taloudellisesti. Loppuraportissa
esitetty kustannusarvio on vain suuntaa-antava, koska luotettavien taloudellisten laskelmien
tekeminen edellyttäisi toimittajilta saatuja sitovia tarjouksia ja myös kuntien poliittisten
reunaehtojen tuntemista.
Loppuraportti
34 (37)
28.5.2014
A: Useita tietohallinto- ja palveluyksiköitä kunnassa
Sisältö




Salpausselän seudun ICT-resursseja kehitetään nykyisten toimintatapojen ja
organisointimallien mukaisesti
Kuntaan jää päällekkäisiä järjestelmiä, tuotanto on tehotonta, kallista ja riskialtista
Kunnan mahdollisuus hyödyntää kehittynyttä ICT-teknologiaa heikkenee.
Palvelu vaihtelee asuinpaikasta riippuen; ei palvelulupausta
Muutokset nykytilaan

Ei toiminnallisia muutoksia nykytilaan, mutta kustannukset kasvavat, koska uuden
kunnan talousja henkilöstöasioista joudutaan kuitenkin raportoimaan keskitetysti.
Skenaarion alustava kustannusarviointi


Kallein ja tehottomin vaihtoehto
ICT-kustannukset tulevat kasvamaan (+ 10%)
B: Yksi tietohallinto + yksi taseyksikkö palvelutuotannossa
Sisältö



Salpausselän seudun ICT-palvelutuotantoresurssit kootaan yhteen uuden kunnan
taseyksikköön (vrt. Lahden Tietotekniikka); tietohallinto organisoidaan erikseen.
Taseyksikön tehtävänä on kehittää kustannustehokasta ja laadukasta ICTpalvelutuotantoa.
Taseyksikkö tekee palvelusopimukset kunnan sisällä.


ICT-henkilöstö organisoidaan keskitetysti uudestaan niin, että tietohallinnon ja ICTpalvelutuotannon työt eriytetään
Taseyksikön tehtävänä on kehittää omaa toimintaansa nykyresurssein mahdollisimman
kustannustehokkaasti.


ICT-palvelutuotantoa ei voida kehittää ICT-alan mahdollisuuksien mukaisesti, vaan
lähtötilanne määrittelee saavutettavat hyödyt
ICT-kustannukset noin nykytasolla
Loppuraportti
35 (37)
28.5.2014
C: Yksi tietohallinto + ulkoistettu ICT-palvelutuotanto
Sisältö



Salpausselän seudun kaikki ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle
toimijalle; tietohallinto jää kunnan sisälle.
Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICT-palvelut
keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa.
Uusi kunta tekee kilpailukykyiset palvelusopimukset ulkoisen toimittajan kanssa.



Kaikki ICT-palvelutuottajaresurssit siirtyvät ulkoiselle ICT-palvelutuottajalle.
Uusi kunta ostaa markkinahinnoin tietotekniikkapalvelut yritykseltä, jolle ICTpalvelutuotanto on ulkoistettu.
Ulkoistus toteutetaan alan parhaita käytäntöjä noudattaen.


ICT-palvelutuotanto kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin
ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa - 20%)
(Huom. ulkoistussopimuksilla vastaavissa isoissa organisaatioissa saavutettu
suurempiakin säästöjä.)
5 ETENEMISPOLKU
ICT-työryhmän tunnistamat vaihtoehtoiset skenaariot esiteltiin Salpausselän kuntajohtajien
kokoukselle 14.5.2014. Kokouksen valmisteluvaiheessa suurimpien kuntien – Lahti, Hollola ja
Nastola – virkamiesjohtoa haastateltiin erikseen. Heidän kaikkien mielestä paras vaihtoehto on
skenaario C: yksi keskitetty tietohallinto+ulkoistettu ICT-palvelutuotanto.
14.5.2014 Salpausselän kuntajohtajien kokouksessa esitettiin kuntajohtajille etenemisehdotus
kuvan 19 ja taulukon 19 mukaisesti.
Loppuraportti
36 (37)
28.5.2014
Uuden kunnan tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon organisointi
- Etenemisehdotus kuntajohtajille
SALPAUSSELÄN TAVOITETILA
SALPAUSSELÄN NYKYTILA
Keskitetty
Yksi tuottaja
Keskitetty
Yksi tuottaja
Kunnan
ulkoistettuna
palveluna
Kunnan
sisällä
Kunnan
ulkoistettuna
palveluna
Kunnan
sisällä
30%
70%
TIETOHALLINTO
100%
ICT-PALVELUTUOTANTO
Lahti
Iitti
Hämeenkoski
Nastola
Hollola
Kärkölä
ICT-HENKILÖSTÖ
Hajautettu
Useita tuottajia
Hajautettu
Useita tuottajia
Kuva 19. Alustava etenemissuunnitelma Salpausselän kunnille.
Uuden kunnan ICT-palvelutoiminnan käytännön organisointivaihtoehdot
- Salpausselän kohdalta kuvattu vain skenaario, jossa muodostuu yksi kunta
UUDEN KUNNAN
ICT-PALVELUTOIMINNAN
VAIHTOEHDOT
A. Useita
tietohallinto- ja
palveluyksiköitä
B. Yksi tietohallinto +
yksi taseyksikkö
palvelutuotannossa
C. Yksi tietohallinto +
ulkoistettu
ICT-palvelutuotanto
(Jatketaan nykypohjalta)
(Jatketaan Lahden mallilla)
Sisältö
• ICT:ssä nykyiset
toimintatavat ja
nykyorganisointi
• Päällekkäisiä järjestelmiä,
tuotanto tehotonta, kallista
ja riskialtista
• ICT-palvelutuotantoresurssit
kootaan yhteen uuden kunnan
taseyksikköön (vrt. Lahden
Tietotekniikka) ; tietohallinto
organisoidaan erikseen.
• Taseyksikön tehtävänä on
kehittää kustannustehokasta ja
laadukasta ICT-palvelutuotantoa
• ICT-palvelutuotantoresurssit
ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle;
tietohallinto jää kunnan sisälle.
• Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa
markkinahintaiset ja laadukkaat ICTpalvelut keskitetyn tietohallinnon
ohjauksessa.
• Uusi kunta tekee palvelusopimukset
ulkoisen toimittajan kanssa.
Muutokset
nykytilaan
• Ei toiminnallisia muutoksia
nykytilaan, mutta
kustannukset kasvavat,
koska uuden kunnan talousja henkilöstöasioista
joudutaan kuitenkin
raportoimaan keskitetysti.
• ICT-henkilöstö organisoidaan
keskitetysti uudestaan niin, että
tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon työt eriytetään
• Taseyksikön tehtävänä on
kehittää omaa toimintaansa
nykyresurssein mahdollisimman
kustannustehokkaasti.
• Kaikki ICT-palvelutuottajaresurssit
siirtyvät ulkoiselle ICT-palvelutuottajalle
• Uusi kunta ostaa markkinahinnoin
tietotekniikkapalvelut yritykseltä, jolle
ICT-palvelutuotanto on ulkoistettu.
• Ulkoistus toteutetaan alan parhaita
käytäntöjä noudattaen.
Skenaarion
kustannusarviointi
• Kallein ja tehottomin
vaihtoehto
• ICT-kustannukset tulevat
kasvamaan (+ 10%)
• ICT-palvelutuotanto ei kehity
ICT-alan parhaiden
käytäntöjen mukaisesti
• ICT-kustannukset nykytasolla
• ICT-palvelutuotanto kehittyy
jatkuvasti alenevin kustannuksin
• ICT-kustannuksia voidaan leikata
merkittävästi (jopa - 20%)
Etenemisehdotus
• Skenaario C: Ulkoistettu ICT-palvelutuotanto tavoitteena jo seuraavien viiden vuoden aikana
hyödyntää ICT-palvelutuotannon kustannussäästömahdollisuuksia ja ostaa kaikki kunnan tarvitsemat
ICT-palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.
Taulukko 19. Etenemisehdotus ICT-palvelutuotannon Salpausselän kunnille.
Jatkovaiheet riippuvat ennen kaikkea kuntien poliittisen johdon tahtotilasta. Lisäksi on syytä
selvittää ICT-palvelutuotannon osalta hankintajuridiikkaan liittyvät käytännön kysymykset, jotta
tavoitellut säästöt ja laadullinen kehittäminen voidaan realisoida ennen vuoden 2017 alusta
Loppuraportti
37 (37)
28.5.2014
kaavailtua yhdistyvien kuntien toiminnan aloittamista. Tuntematta kuntien asettamia poliittisia
reunaehtoja varmaa on, että skenaario C tuo toteutuessaan paitsi merkittävät kustannussäästöt
myös parhaat laadulliset hyödyt, koska ulkoistettuna ICT-ratkaisuissa voidaan hyödyntää ICT-alan
voimakkaasti kehittyviä teollisia ratkaisuja ja suurten kaupallisten toimittajien tarjoamia
mittakaavaetuja jo seuraavien viiden vuoden aikana.
Nyt tehty selvitystyö on vasta pohja Salpausselän kuntien jatkokehittämiselle. Tehtyä työtä
kannattaa jatkaa heti ja luoda konkreettinen tiekartta tälle ja seuraaville kahdelle vuodelle niin,
että uuden kunnan käynnistyessä vuoden 2017 alusta nyt tunnistetut kehityskohteet on joko
toteutettu tai vähintään hyvässä vauhdissa.
5.1 TOTEUTUSSUUNNITELMA
Kuvassa 20 on esitetty alustava aikataulu ICT-muutosten toteutukselle Salpausselän kuntien
yhdentyessä. Tavoiteaikataulun lähtökohtana on, että uusi kunta käynnistyy vuoden 2017 alusta
ja kunnat tekevät liittymispäätökset jo ennen vuotta 2015. ICT-yhdentyminen vaatii riippumatta
mukaan tulevista kunnista kaikkien kuvassa näkyvien tehtävien läpikäynnin. Kokonaisaikataulu
ei juurikaan riipu yhdentyvien kuntien määrästä. Hanke tulee olemaan useamman suuremman
kunnan yhdentyessä vaativa, jolloin tehtävä on syytä resursoida erillisellä hankejohtajalla.
Kiireisin päätös kunnissa koskee sitä, halutaanko ICT-palvelutuotanto säilyttää jatkossakin
kuntien sisällä vai ostaa ulkoistettuna palveluna. Tätä päätöstä ei ole taloudellisesti mielekästä
jättää odottamaan Salpausselän kunnan muodostumista.
Toteutussuunnitelma: alustava aikataulu
2015
2014
IV
I
2016
II
III
IV
I
II
0. Projektinhallinta
- Projektisuunnitelma
1. Yhteisen ICTinfrastruktuurin
rakentaminen
- Tavoiteympäristön kuvaus
- Organisaatiokohtainen
siirtymäsuunnittelu
- Toteutus
3. Järjestelmäkentän
yhtenäistäminen
- Sopimusten läpikäynti
- Korvaavuusanalyysi
- Päätökset korvaavuuksista
- Mahdolliset kilpailutukset
- Toteutus
4. Talous- ja
henkilöstöjärjestelmät
- Calpro Oy:n asiakasohjaus ja
tavoitteiden asettaminen
Tarkistuspiste
Kuva 20. Salpausselän ICT-yhdentymisen alustava toteutussuunnitelma.
III
IV
Liite: Sopeuttaminen itsenäisissä kunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen

Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Transcription

Similar documents

Kuntajakoselvityksen johtoryhmän muistio 18.3.2014

Jarkko Laine vahvistaa Salpausselän kisatoimistoa

Demokratiatyöryhmän väliraportti

2/2011 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

s. 4 - Tmi Katja Laurila

Hattulan tilinpäätös 2014 tiedote

4/2010 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

Turun kaupungin strategia