Koulutuksen ennakointityö ja tulevaisuuden rakentaminen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi
Neuvotteleva virkamies
Ville Heinonen
1
Ennakoinnin määritelmästä
• Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä
koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan arviointia
• Valtioneuvoston ennakointiverkoston määritelmässä
painotetaan sidosryhmien osallistamista ja päätöksenteon
tietopohjaa, sen mukaan ennakoinnilla tarkoitetaan:
– [...] järjestelmällistä, osallistavaa prosessia, jossa kerätään,
arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja
kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin
tulevaisuudesta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään
parantamaan päätöksenteon tietopohjaa.
2
Pitääkö ennakointitieto kutinsa?
• Menneisyyteen perustuen tulevaisuutta ei voi ennakoida
varmasti
• Ennakoinnin osuvuus riippuvaista ainakin kahdesta tekijästä:
– Miten ennakoidaan
• ennakointimenetelmän kehittyneisyys
– Mitä ennakoidaan
• tiettyjä ilmiöitä helpompi ennakoida kuin toisia
• väestöennusteet vs. yllättävät tapahtumat / katastrofit
– Ovatko nämä edes oikeita kysymyksiä?
3
Miksi koulutustarpeiden ennakointi on
tärkeää?
• Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle
kehittämiselle
• Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle
mitoittamiselle
– ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla
• Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen
ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen
• Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja
opetussuunnitelmatyölle
– osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi)
• Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen
ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle
• Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen
• Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin
– koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla
4
Ennakointi osana päätöksentekoa
opetushallinnossa
• Kehittämissuunnitelmaprosessissa ennakointitieto päätöksenteon
tukena
– ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan
• Tulos- ja normiohjauksen tukena
• Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen oman toiminnan tukena
• Alueellisen kehittämisen tukena
5
Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
-järjestelmäkaavio
Tietoa koulutuspolitiikan suunnittePäätökset
lua varten; esimerkiksi koulutuksen
ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelaloittajista
ma ja toimialan ohjaus
Vastuutaho: OPM
Ammattirakenne-ennusteet
Aloittajatarvelask
Vastuutaho:
Opetushallitus
elmat ja
Koulutustarpeen
ennakointi
aloittajaehdotuks
Vastuutaho: Opetushallitus
et
Keskipitkän ja pitkän aikavälin
talouden ja työmarkkinoidenrakenne-ennusteet
Vastuutaho:
toimialat
VATT, yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa (TEM, OPM, VM, STM)
Valtioneuvoston ennakointiverkoston työn tuki: mm. tulevaisuuskatsaukset Vastuutaho: VN
ennakointiverkosto ja kaikki
ministeriöt
Tietoa talouspolitiikan suunnittelua
varten
Vastuutaho: VM
Tietoa työ- ja elinkeinopolitiikan
sekä aluekehityksen suunnittelua
varten
Vastuutaho: TEM
Lyhyen ja keskipitkän aikavälin
talous- ja työmarkkinaennusteet
(toimialaennakointi/alue-ennakointi)
Vastuutaho: TEM
Osaamistarpeiden laadullinen
ennakointi
Vastuutaho: OPH ja OPM
Alueellinen ennakointi
Alueelliset keskipitkän ja
Alueelliset
pitkän aikavälin työvoima- ja
koulutustarve-ennusteet
aloittajaehdotukset
Vastuutaho: Maakunnan liitot
Keskipitkän ja pitkän aikavälin
talouden ja työmarkkinoiden
rakenne-ennusteet
Vastuutaho: VATT, yhteistyössä
tilaaja-konsortion kanssa
(TEM, OPM, VM, STM) sekä
maakunnan liitot ja valtion aluehallinto
Alueelliset lyhyen
aikavälin koulutus- ja
työvoimatarve-ennusteet
Vastuutaho: ELY:t
6
Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin
eroista
•
KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI(=MÄÄRÄLLINEN ENNAKOINTI)
• Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnilla tuotetaan tietoa
siitä, millaista osaamista työelämä tulevaisuudessa tarvitsee ja
miten tähän tarpeeseen voidaan koulutustarjonnan (esim.
aloittajamäärät) avulla vastata.
– Vrt. Koulutusrakennekomitea 1969 ja siihen liitetty eriävä mielipide
• Tavoitteena on, että työvoiman määrällinen kysyntä ja tarjonta
vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan.
• Ennakoidaan koulutusmäärien muutostarpeita tulevaisuuden
työvoimatarpeiden kannalta.
• Kun ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa
numeerisessa muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuuden
aloituspaikkatarpeina eri opintoaloilla puhutaan usein
määrällisestä ennakoinnista
7
Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin
eroista
•
•
•
•
OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI(=LAADULLINEN
ENNAKOINTI)
Ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa sanallisessa
muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuudessa tarvittavina
osaamiskuvauksina
Jakoa laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin voidaan pitää ainakin
osin keinotekoisena
Laadullisen ennakoinnin ajatellaan olevan siinä mielessä määrällisestä
ennakoinnista riippumatonta, että työelämän muutokset voidaan pyrkiä
viemään koulutuksen sisällöllisiin muutoksiin ilman, että otetaan kantaa
koulutuksen määrällisiin muutostarpeisiin. Koulutuksen määrällisiä
tarpeita on puolestaan mahdotonta ennakoida ilman käsitystä
tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista työelämän työtehtävissä, menetelmissä ja -olosuhteissa.
8
Ennakoinnin kehittäminen osana
rakennepoliittista; järjestelmälle esitetyt
kysymykset
• Millainen on ennakoinnin ja päätöksenteon välinen suhde?
• Tarjoaako ennakointitieto mahdollisuuden tavoitteelliseen
tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon?
• Pitäisikö ennakoinnin olla alusta lähtien osallistavaa ja
sitouttavaa ja miten se tehdään?
• Mitä voidaan ja on järkevää ennakoida?
• Kattaako nykyinen ennakointi päätöksenteon merkittävimmät
osa-alueet
• Kenen tulisi ennakoida ja mitä?
Ehdotukset
• Ennakointi ei korvaa päätöksentekoa, vaan tukee sitä
– Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia
skenaarioita
– Kysymyksen, millainen Suomesta tulee rinnalle kysymys millainen
Suomesta halutaan
– Skenaarioiden taustaoletukset kirjataan ymmärrettävästi ja selkeästi
– Koulutustarjonnan ennakointitulokset ammattiryhmien lisäksi toimialoittain
– Tehtyjä valintoja arvioidaan ns. herkkyysanalyyseilla
Ehdotukset
• Ennakoinnilla osallistetaan ja luodaan konsensusta
– Vuoropuhelua käydään ennakoinnin jokaisessa vaiheessa työelämän
järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa
– Vuoropuhelu ei ala ennakointitulosten jälkeen, vaan on käynnissä koko
prosessin ajan
• Ennakoinnilla tuetaan kasvua ja työelämän kehittämistä
– Tunnistetaan alueet, joita ei voi tai kannata ennakoida
– Paikannetaan aloja, joilla poistuma kesken työurien on suurta -> työelämän
sisällöllinen kehittäminen
– Paikannetaan kasvuyritysten piirteitä ja arvioidaan niille tyypillisiä
osaamistarpeita
Ehdotukset
• Kehitetään malli aikuiskoulutuksen ennakointiin
– Työelämän ja ammattirakenteen muutokset
– Väestön koulutustason kehitys
– Aikuiskoulutuksen määrällisen suunnittelun edellytykset
• Ennakointi tukee hallinnonalan ydintoimintoja
– Ennakoinnin vastuut seuraavat hallinnollisesta vastuusta
– Poistuma- ja ammattirakenne-ennusteiden tarkoituksenmukainen paikka
– Alue-ennakointi