Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma - Opinto

PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN
KOULUTUSOHJELMA
RESTONOMI (AMK)
OPETUSSUUNNITELMA
Opintojen laajuus 210 opintopistettä
Opintojen kestoaika 2011-2015
Hyväksytty 31.1.2011
2
1 JOHDANTO
Ammattikorkeakoulun hallituksen 15.10.2010 hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/koulutusohjelmat/
opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia.
Tähän Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman
opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä.
2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT
Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu:
a)
b)
c)
d)
e)
kansainväliset laatuvaatimukset
kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset
aluekehitystyön painopisteet
ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset)
soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQFtyöryhmän tulokset)
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman opetussuunnitelmatyö pohjautuu tietoon, jota
tuottavat jatkuva vuorovaikutus työelämän kanssa, jatkuva ennakointi, koulutusohjelmien arviointi, laaja
tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Tärkeimmät opetussuunnitelmatyön pohjana olevat lähteet kohdassa 1 mainittujen lisäksi ovat:
-
Liiketoiminta ja palvelut -yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma. 2009
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman ristiinarviointi. 2004 ja 2009
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman kansainvälinen arviointi. 2005
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit. 2006
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Marata-verkosto
2006.
Palvelut 2020 -kohti palvelujen tulevaisuutta. 2005
Myyryläinen,S.,Norola,K: 2008 Valmistuneiden restonomien näkemyksiä restonomi (AMK)kompetensseista. Opinnäytetyö,1/2008
Aalto,A, Haapaniemi, S. 2007 Toimitilajohtaminen; kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä.
Opinnäytetyö
Toimialakohtaiset strategiat
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen Toimialaliitto ry:n kanssa tehty yhteistyö
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien pohjana on vuosien 2006 - 2007 strategiatyö, jossa tehtiin koulutusalan asemaan, koulutukseen, T&K&I -työhön ja muuhun toimintaan liittyvät linjaukset (Maratavisio 2015, 4/2007).
Visiossa koulutusala linjataan toimialojensa pk-palveluyritysten kehittäjäkumppaniksi, mikä tarkoittaa pkkokoluokkaa olevia palveluyrityksiä tai suurten palveluyritysten ja -organisaatioiden yksittäisiä toimipisteitä.
Näistä kaikista käytetään tässä opetussuunnitelmassa käsitettä pk-palveluyritys.
3
Koulutusohjelmalle tehtiin kansainvälinen arviointi vuonna 2005. Ohjelmalla on laajat kansainväliset yhteistyöverkostot, ja sitä kautta saatua tietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä. Yhteistyö toimialojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa on tiivistä sekä koulutuksessa että T&K&I -toiminnassa. Syksyllä 2009
työelämälle tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota yleisistä pätevyyksistä sekä restonomitutkinnon ammatillisen erityisosaamisen pätevyyksistä.
Opiskelijat ovat osallistuneet Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman arviointityöhön, Maratavisio2015-työhön, pedagogisen toimintasuunnitelman laatimiseen sekä osaamistavoitteita täsmentävään työpajatyöskentelyyn.
Opetussuunnitelman ja oppimisprosessin suunnittelu on edennyt prosessina, jossa osaamistavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia on suunniteltu rinnakkain. Suunnittelun pohjatyön teki ydinryhmä, johon kuuluivat
koulutuspäällikkö, yliopettajat, tutorkoordinaattori, liiketalouden ja tutkimusopintojen asiantuntijat sekä
suunnittelija. Opettajat ja muu henkilöstö arvioivat organisoidusti säännöllisin välein ydinryhmän suunnitelmia.
Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa.
Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Hilkka
Partanen, hilkka.partanen@jamk.fi, p. 040-5959170.
Tämä opetussuunnitelma koskee myös Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman aikuisopiskelijoita. Aikuisopiskelu toteutetaan monimuotoisesti lähi- ja/tai etäopiskeluna.
Aikuiskoulutuksen koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on
koulutuspäällikkö Anne Mäntysaari, anne.mantysaari@jamk.fi, p. 040-0697258.
Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor.
3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman osaamistavoite on kiteytetty seuraavasti:
Restonomi (AMK)
- hallitsee pk-palveluyrityksen/organisaation liiketoimintaprosessien kokonaisuuden ja osaa asemoida yrityksen toimintaympäristöönsä sekä Suomessa että kansainvälisesti
- osaa rakentaa, johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja kustannustehokkaita palveluja,
palvelujärjestelmiä ja palveluketjuja
- osaa johtaa ja kehittää vastuullista palveluliiketoimintaa yrityksen strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä rakentaa tavoitteellisia yhteistyöverkostoja
- osaa yhteistyössä henkilöstön kanssa luoda yritykseen toimintaympäristön, joka tuottaa hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle, itselle ja yritykselle sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivisuuden ja
osaamisen hyödyntämisen
- osaa toiminnassaan hyödyntää tutkimus- ja ennakointitietoa sekä tuottaa uutta tutkimustietoa
- osaa hyödyntää olemassa olevaa ja olla mukana kehittämässä uutta tarkoituksenmukaista teknologiaa ja muita työkaluja
- toimii yrittäjämäisesti ja näkee yrittäjyyden itsensä työllistämisen vaihtoehtona
- on viestintä- ja vuorovaikutustaitoinen palveluyritysten monialaisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä
4
-
osaa johtaa monikulttuurista henkilöstöä ja käyttää monikulttuurisuutta kehittämisen voimavarana
ymmärtää työyhteisön elinikäisen oppimisen merkityksen osaamisintensiivisten palvelualo-jen kehittämisessä
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman asiantuntijuus rakentuu joko kuluttaja-palveluista
tai ruoka- ja ravintolapalveluista tai toimitilapalveluista. Aikuiskoulutuksen asiantuntijuusalueet ovat ruoka- ja ravintola- sekä toimitilapalvelut. Alojen tulevaisuuden osaamistarpeita on kuvattu laajasti Maratavisio 2015:ssa ja Maratan pedagogisessa toimintasuunnitelmassa, 4/2007.
Palvelujen kysynnän kasvu sekä korkeammat ja yksilöllisemmät laatuodotukset ovat keskeisiä yhteiskunnan
vaurastumiseen liittyviä trendejä. Muuttuvaan palvelutarpeeseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä palvelurakenteilla. On lisättävä sekä tarjontaa että tuottavuutta. Tuottavuuden parantaminen edellyttää muutoksia
toimintatavoissa, organisaatioissa ja henkilöstön osaamisessa.
Palvelujen osuus työllisyydestä on Suomessa tällä hetkellä alle OECD-maiden keskiarvon ja yksityinen palvelusektori on kehittyneiden maiden pienimpiä. Kysynnän kasvaessa palvelujen osuuden uusista työpaikoista
ja talouskasvusta ennustetaan kuitenkin lisääntyvän voimakkaasti. Monet kasvuyrityksistä toimivat palvelualoilla. Julkinen ja yksityinen yhteistyö laajenee ja monipuolistuu luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Palvelusektorin toimialojen rajapinnoille muodostuu uudenlaisia osaamisklustereita, jotka sekä edellyttävät
että mahdollistavat uudenlaisten palvelujen kehittymistä. Globalisaation myötä myös Suomen markkinoille
tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaiset yritykset kasvattavat omia kansainvälisiä
markkinoita. Pk-palveluyritysten verkostoituminen ja uusien osaamisintensiivisten palvelukonseptien kehitystyö on välttämätöntä.
Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan ymmärtäminen kuluttajana on ensisijaista riippumatta siitä, mitä palveluja
tarjotaan. Kulutusrakenteiden muutos kohti yksilöllisyyttä jatkuu, joten kuluttajille on tarjottava yhä yksilöllisempiä tuotteita ja palveluita massatuotannon sijaan. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa
16 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan suurinta ja vaikuttaa merkittävästi kulutukseen ja palvelujen kysyntään. Jo tällä hetkellä yli 60-vuotiaat kuluttavat muita ikäryhmiä enemmän palveluita. Palvelujen uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntymisen
ohella elämäntyylien monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen.
Tulevaisuuden palveluinnovaatiot ovat asiakkaalle lisäarvoa tuottavia uudistuksia, joissa teknologia on yhä
merkittävämmässä osassa. Pelkän teknologian korostamisen sijaan on tarkasteltava teknologian tuomaa
lisäarvoa palvelu- ja liiketoimintaprosesseissa. Esim. asiakasrajapinnan järjestelmät palvelevat entistä paremmin kuluttajaa, mutta samalla tehostavat yrityksen toimintaa monin tavoin. Teknologian tehokas hyödyntäminen säästää palveluyrityksen henkilöstön aikaa henkilöresursseja vaativaan toimintaan ja kehittämiseen. Uusia teknologioita kehittämällä ja hyödyntämällä tehokkaasti vakiintuneita teknologioita on mahdollista innovoida kokonaan uudenlaisia palveluja, joiden avulla voidaan menestyä myös globaaleilla markkinoilla
Vastuullisen liiketoiminnan käsite liittyy osana yhteiskuntavastuuseen. Se kattaa taloudellisen, sosiaalisen,
ekologisen ja kulttuurisen vastuun oleellisena osana yrityksen liiketoimintaa. Yhteis-kunnan kannalta on
tärkeää, että yritykset ymmärtävät vastuullisuudesta saatavat hyödyt ja tukevat kestävää kehitystä esim.
liittämällä ennakoiden vastuisiin liittyviä toimintaohjeita liiketoimintaansa. Kestävien eettisten periaatteiden noudattaminen edistää liiketoimintaa, auttaa hallitsemaan riskejä ja varmistamaan lainmukaisen toiminnan sekä tukee yrityksen mainetta sidos-ryhmien keskuudessa. Kun yrityksen liiketoiminta on vastuullista, myös sen arvot, viesti ja teot ovat yhdenmukaiset.
Palvelualan liiketoimintaosaamisessa on tärkeää eri johtamistasojen, kuten operatiivisen, taktisen sekä
strategisen tason, tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kukin taso edellyttää erilaista johtamisosaamista. Ope-
5
ratiivisen johtamisen haasteena on liiketoimintamallin toiminnallistaminen henkilöstön käytännöiksi. Taktisen johtamisen taso edellyttää tulosyksikön vastuunkantoa ja strateginen johtaminen kokonaisvaltaista
ajattelua yrityksen toiminnan ohjauksessa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-. ravitsemis- ja talousalalla hyvinvointialaan kuuluvaksi hahmotetaan laajasti toimialat, jotka tuottavat yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitäviä/edistäviä palveluja. Yksilön näkökulmasta California State University Psychological Counseling and
Wellness Center määrittelee hyvinvoinnin ”tasapainoksi fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisen, psykologisen,
henkisen, älyllisen sekä tunne-elämän toiminnan, elämänhallinnan ja toimintaympäristön välillä”. Olennaista on se, että yksilö ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tekee hyvinvointiaan edistäviä valintoja,
mutta samalla tarjolla olevien palvelujen on mahdollistettava valinta. Määritelmä on toimiva lähtökohta
hyvinvointipalvelujen tuotekehitykselle ja hyvinvointijohtamiselle. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan sekä yksilön
että organisaation kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointijohtamisen tavoitteena on edistää asiakkaiden, työntekijöiden ja organisaatioiden hyvinvointia palvelualoilla.
Palveluliiketoiminta on luonteeltaan monitieteistä ja siinä pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan,
jolloin tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta. Tästä syystä Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Palveluliiketoiminnan ilmiöitä eri toimintaympäristöissä tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella olemassa olevaa
tietoa soveltaen ja uutta tietoa tuottaen. Koko palvelujen kenttä kehittyäkseen edellyttää entistä enemmän
tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN
4.1
Koulutusohjelman rakenne
Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa.
OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN
PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA 210 op
op
60
1. VUOSI
3. VUOSI
5
5
10
50
40
2. VUOSI
4. VUOSI
15
35
10
30
20
5
45
15
30
15
10
10
10
0
PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT
OPINNÄYTETYÖ
PAKOLLISET PERUSOPINNOT
VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT
HARJOITTELU
VAPAASTI VALITTAVAT
6
4.2
Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana
Restonomi (AMK)-tutkinnon tavoitteena oleva osaamisen rakentuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 1.
KUVIO 1 Osaamisen rakentuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa
Opintojen ensimmäisessä vaiheessa (vuosi 1) opiskelija rakentaa oppimiselleen kivijalan perehtymällä pkpalveluyrityksen liiketoiminnan perusteisiin, toimintaympäristöön, toimialoihin sekä kuluttajan ja asiakkaan
käyttäytymiseen vaikuttaviin asioihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä harjoittelu syventää opittua ja
orientoi tulevaan.
Opintojen toisessa vaiheessa (vuosi 2) opiskelija perehtyy pk-palveluyrityksen ydin- ja tukiprosesseihin
ydinprosessien tuottamisen ja johtamisen näkökulmasta. Vaiheeseen liittyvässä harjoittelussa opiskelija
soveltaa oppimaansa harjoitteluun liittyvissä kehittämistehtävissä.
7
Opintojen kolmannessa vaiheessa (vuosi 3) oppimisen painopiste on pk-palveluyrityksen prosessien kehittämisessä ja suunnittelussa, yrityksen strategisen tason kehittämisessä sekä oman erityis-osaamisen syventämisessä.
Opiskelun jokaisessa vaiheessa oppimiseen liittyy ilmiöihin ja asioihin perehtyminen aidoissa, oppimisvaiheeseen soveltuvissa työelämän toimeksiannoissa niitä analysoiden ja tehtäviin sopivia menetelmiä
ja työkalujen käyttäen.
Koulutusohjelmakohtaisen erityisosaamisen taustalla on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ects-projektin
vuosina 2005-2006 laatima selvitys restonomin ydinosaamisesta. Tässä koulutusohjelmassa ko. pätevyyksiä
on jäsennetty ja niitä painotetaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten mukaan. Jyväskylän restonomin
erityisosaamista työelämän asiantuntija-, johtamis- ja kehittämis-tehtävissä ovat palvelujärjestelmäosaaminen, vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen, hyvinvointijohtamisen osaaminen, palvelualan teknologiaosaaminen sekä ennakointi-, innovointi- ja verkostoitumisosaaminen. Tutkinnon suorittaneiden ammatillisen erityisosaamisen pätevyydet on kuvattu taulukossa 2.
TAULUKKO 1. Jyväskylän restonomi (amk):n erityisosaaminen
Kompetenssi
Palvelujärjestelmäosaaminen
Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen
Hyvinvointijohtamisen osaaminen
Palvelualan teknologiaosaaminen
Kompetenssin kuvaus
Palvelujärjestelmäosaaminen rakentuu tuote-, tuotantojärjestelmä-, palvelukulttuurija laatuosaamisesta. Restonomi hallitsee palvelutoimintaan liittyvät käsitteet, tuntee
tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä osaa ennakoida asiakastarpeiden muutoksia.
Hän osaa toiminnallistaa tutkitustietoa yrityksen /organisaation tavoitteiden mukaisten
palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Hän osaa hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja käyttää toimivia työkaluja kehittämistyöhön. Hän osaa rakentaa kustannustehokkaita ja innovatiivisia palvelujärjestelmiä, jotka tuottavat hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle ja verkoston muille toimijoille. Hän osaa konseptoida palvelujärjestelmät monistettavaan muotoon. Hän osaa työskennellä tavoitteellisissa verkostoissa ja rakentaa
katkeamattomia palveluketjuja.
Restonomi hallitsee ja ymmärtää palveluliiketoiminnan talousprosessin sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksen sekä kannattavan liiketoiminnan välttämättömyyden, toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Hän hallitsee alan hinnoittelu-,
markkinointi - ja myyntiosaamisen sekä johtamisosaamisen sen kaikilla osa-alueilla
käyttäen tehokkaita menetelmiä sekä halliten toiminnan edellyttämän juridiikan ja
tekniikan. Restonomi hallitsee palvelualan PK- yrittäjäosaamisen edellyttämät tiedot ja
taidot. Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen turvaa toiminnan kannattavuuden,
ympäristön, sosiaalisten ja kulttuuristen osa-alueiden hallinnan.
Restonomi osaa edistää asiakkaiden ja kuluttajien, työntekijöiden ja organisaatioiden
hyvinvointia palvelualoilla. Hän pystyy kehittämään asiakkaille ja kuluttajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen koulutuksen aikana rakentamaansa käyttöteoriaa hyvinvoinnista. Hän kykenee johtamisessaan käyttämään ja arvioimaan menetelmiä
ja keinoja, joilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia sekä luodaan
turvallisuuden tunnetta ja hyvää tuloksentekokulttuuria. Hän ymmärtää esimiesten ja
johdon hyvinvoinnin merkityksen organisaation, koko työyhteisön ja sidosryhmien
kannalta sekä ymmärtää yrityksen kannattavuuden ja eettisesti kestävän liiketoiminnan
merkityksen hyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä. Restonomi kykenee hyödyntämään kulttuurista pääomaa ja arjen luovuutta palvelualan kulttuurin kehittämisessä.
Restonomi osaa arvioida tulevaisuuden teknologioiden luomia mahdollisuuksia oman
alansa kehittymisen näkökulmasta. Yrityksen kehittämistoiminnassa hän osaa ottaa
huomioon tekniikan hyödyntämisen. Hän osaa yhteistyössä teknologiaasiantuntijoiden kanssa määritellä, valita ja kehittää optimaalisia järjestelmiä alansa
yrityksiin. Hän käyttää sujuvasti yleisiä atk- järjestelmiä sekä alansa käytetyimpiä ammatillisia järjestelmiä.
8
Ennakointi-, innovointi- ja verkostoosaaminen
Restonomi on tulevaisuussuuntautunut ja osaa luoda innovaatiojärjestelmän ja kulttuurin, joka tuottaa uusia palvelu- ja yritysinnovaatioita. Hän hallitsee innovaatioprosessissa tarvittavat työkalut, osaa hyödyntää henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä, kuluttaja-/asiakas- ja tulevaisuustietoa, tutkimustietoa sekä ideoiden tuottamisen ja arvioinnin menetelmiä. Hän osaa käyttää verkostoitumista edistäviä toimintatapoja ja teknologiaa, suunnata toimintaansa yrityksen strategioiden mukaisiin verkostoihin sekä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnassa.
Jyväskylän restonomien osaamisessa painottuvat lisäksi yrittäjyys ja kuluttaja- ja asiakasosaaminen sekä
siihen liittyvä hyvä kulttuurien tuntemus. Kilpailukykyä lisäävät myös työelämäläheisten oppimismenetelmien kautta hankittu toimintaympäristön laaja tuntemus erityisesti Suomessa mutta myös kansainvälisesti,
hyvä kyky toiminnallistaa tietoa, oikea asenne työntekoon (rohkeus, tarttuminen, aktiivisuus, päämäärätietoisuus, itseohjautuvuus) sekä hyvä oman osaamisen ja itsensä johtaminen.
Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset pätevyydet kytketään koko oppimisprosessin ajan tiiviisti osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, mikä kehittää opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia sekä oppimaan oppimisen
ja elinikäisen oppimisen valmiuksia.
Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa.
4.3
Joustavat toteuttamistavat
Aikuisopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella monimuotoisesti lähi- ja/tai etäopiskeluna. Lähiopiskelu koostuu parin päivän intensiivijaksosta, joihin opiskelija osallistuu oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Aikuisopiskelijat voivat ottaa opintoja myös päiväopintotarjonnasta. Nuorten koulutuksessa
olevat opiskelevat voivat vastaavasti ottaa opintoja myös aikuisten opintotarjonnasta. Hyväksilukemisiin
liittyviä täydentäviä opintosuorituksia räätälöidään opiskelijan osaamisen ja työelämän vaatimusten
mukaisesti etätehtävillä tai näytöillä (esimerkiksi opetustuokiot).
Työssä käyvälle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä
omaan työyhteisöönsä.
4.4
Koulutusohjelman työelämäyhteydet
Koulutusohjelman keskeinen oppimisympäristö rakentuu ammattikorkeakoulun ja työelämän osaamis- ja
asiantuntijaverkostoista alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Koulutuksen tiivis työelämälähtöisyys ja ongelmaperustaisuus edellyttävät opiskelun projektoitumista yhteistyössä työelämän kanssa, työn opinnollistamista ja erityisesti aikuisten tutkinnossa kehittämisprojekteja suoraan opiskelijan työelämään. Opettajan rooli sekä oman alansa substanssiasian-tuntijana että oppimisen asiantuntijana korostuu entisestään yhteistyöverkostoissa.
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa opiskelijan työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä ja opinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskeluprosessin
ajan. Restonomipalvelut on kehitetty lähinnä ruoka- ja ravintolapalvelujen autenttiseksi esimies- ja innovaatio-osaamisen oppimisympäristöksi, mutta se palvelee myös matkailu-, toimitila- ja kuluttajapalvelujen
opiskelua.
Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä.
9
4.5
T&K&I:n ja opetuksen integrointi
Opiskelijan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan.
Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa, käyttää ja käsitellä sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa jokainen opiskelija osallistuu
JAMK:n tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin/projekteihin. Opinnäytetyöt tehdään pääosin
työelämän kehittämistarpeiden pohjalta.
Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ohjattu harjoittelu voidaan myös suorittaa projekteissa ja hankkeissa.
Kokonaisia opintojaksoja tai opintojaksojen oppimistehtäviä voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän
yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työelämäyhteyksiä on kehitetty systemaattisesti koko toiminnan ajan
sekä opetuksessa että T&K&I-toiminnassa. Konkreettisia näyttöjä työelämäyhteistyöstä ovat suoritettujen
T&K&I-opintopisteiden suuri määrä, opettajien T&K&I-työn korkea osuus, toiminta valtakunnallisessa Matkailun ja elämystuotannon klusterissa sekä alueellinen strategiatason työ ruokaketjun ja matkailun kehittämisessä.
4.6
Yrittäjyys koulutusohjelmassa
Osaamistavoitteena on että, opiskelija tuntee perusasiat yrittäjyydestä ja tietää yritystoiminnan mahdollisuudet oman alansa palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Hän oivaltaa yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtonaan ja sitä tukevat mahdollisuudet omissa opinnoissaan.
Palveluyrittäjyydelle on asetettu kasvuodotuksia palvelujen tuottajana ja alan työllistäjänä. Yrittäjyysosaaminen integroituna restonomin erityisosaamiseen on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien ydinosaamista. Koulutusohjelmassa yrittäjyyteen kannustetaan tuomalla yrittäjyyden ajattelu- ja
toimintamalli koulutusohjelman kaikkeen toimintaan. Osaamisalueisiin liittyvät oppimistehtävät opiskelun
eri vaiheissa tehdään aitoihin työelämätarpeisiin. Lisäksi opiskelija voi vahvistaa yrittäjyysosaamistaan valitsemalla valinnaisia opintoja (esim. K-kauppiasyrittäjyys) sekä harjoittelupaikat ja opinnäytetyön aihealueen
yrittäjyyttä painottaen.
4.7
Kansainvälisyys koulutusohjelmassa
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on kansainvälinen ala. Siksi kansainvälisyys on olennainen osa koulutusohjelman toimintaa ja keskeinen osa alalla toimivien osaamista. Tavoitteena on, että Jyväskylässä opiskellut
restonomi tiedostaa kansainvälisyyden olennaiseksi osaksi ammattitaitoaan, mikä on valttina työelämään
siirryttäessä. Restonomiopiskelijalla on mahdollisuuksia tutustua toimialaan maailmalla ja luoda omia kansainvälisiä verkostojaan. Kansainväliseen toimintaan voi valmentautua osallistumalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoamiin kieli- ja kulttuuriopintoihin, vieraskieliseen opintotarjontaan ja virtuaaliopintoihin.
Opiskelija laatii oman kansainvälistymissuunnitelman osaksi HOPS:a.
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan laaja yhteistyöverkosto tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Study Tour -opintojakso voi toimia monelle opiskelijalle ensimmäisenä kimmokkeena lähteä maailmalle. Myös erilaiset kansainväliset tapahtumat, promootiot ja konferenssit sekä kotimaassa että
ulkomailla edistävät kansainvälistä osaamista.
Jokaiseen restonomitutkintoon sisältyy 30 opintopistettä englanninkielellä suoritettuja opintoja, jotka voivat kertyä oman koulutusohjelman englanninkielisistä opinnoista tai ulkomaisista vaihto-opintojaksoista.
10
5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI
Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteissa.