Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma, Tiimiakatemia

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA
TRADENOMI (AMK)
OPETUSSUUNNITELMA
Opintojen laajuus 210 opintopistettä
Opintojen kesto 2012-2015
Hyväksytty 30.12.2011
OPETUSSUUNNITELMA
2(11)
28.12.2011
KOULUTUSOHJELMA
Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma
TUTKINNON LAAJUUS
OPINTOPISTEINÄ
210
KOULUTUSOHJELMAN
OPISKELUKIELI
suomi
KOODI
HYK12S1
TUTKINTO
tradenomi (AMK)
TUTKINTOTASO
Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) taso 6. AMK-tutkinto on
kelpoisuudeltaan kandidaattitutkintoa vastaava tutkinto (Asetus 426/2005,
10 §)
VALINTAPERUSTEET
Hakijalla voi olla ylioppilastutkintotodistus, ammatillinen perustutkinto,
ammatti-/erikoisammattitutkinto tai avoimessa ammattikorkeakoulussa
60 opintopisteen opinnot. Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan
kaikki hakukelpoiset hakijat. Nuorisokoulutuksen koe järjestetään
keskiviikkona 6.6.2012 klo 12.00. Valintakokeessa on kolme osaa:
kirjoitelma (10 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät
(15 p.) ja matemaattis-loogista ajattelua mittaava osa (10 p.). Kokeesta on
saatava vähintään 5 pistettä, jotta koe on hyväksytysti suoritettu.
Ennakkoaineisto julkaistaan osoitteessa www.jamk.fi ajalla 2.5.-6.6.2012.
HYVÄKSILUKEMINEN JA
AHOT
Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opintooppaassa.
KELPOISUUSVAATIMUKSET
JA SÄÄDÖKSET
Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
KOULUTUSOHJELMAN
PROFIILI
Yrittäjyys. Opiskelija toimii opintojen ajan tiimiyrityksessä ja oppii omaaloitteiseksi, rohkeaksi, asiakaslähtöiseksi ja itseohjautuvaksi yrittäjäksi.
OPETUSSUUNNITELMA
KOULUTUSOHJELMAN
OSAAMISTAVOITTEET
3(11)
28.12.2011
TAULUKKO 1. Koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
Osaamisalueen kuvaus
Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma
Tradenomi (vastaa Bachelor –tasoa
(level 6) European Quality Frameworkissa)
Oppimaan oppimisen osaaminen
Omaa käytännön taidot tiedon etsimisessä ja tietotekniikan käytössä. Osaa
etsiä oma-aloitteisesti informaatiota eri
tietolähteistä sekä yhdistellä sitä yritystoiminnassa käyttökelpoiseksi tiedoksi.
Tietokone on luonteva työkalu asiantuntijatöiden suorittamisessa.
Osaa oppia yhdessä muiden kanssa
keskustelemalla (dialogi, yhteisöllinen
oppiminen reflektoimalla ja vuorovaikuttamalla) ja käyttää muiden osaamista
apuna omassa työssään. Tuntee omat
vahvuutensa oppijana ja osaa kehittää
itseään läpi työelämän. Osaa käyttää
luovuuttaan ongelmien ratkaisemisessa.
Omaa kokemuksia vieraista kulttuureista. Osaa rohkeasti lähestyä vieraista
kulttuuripiireistä peräisin olevia ihmisiä
sekä ymmärtää oman kulttuuritaustansa
vahvuudet ja rajoitteet.
Omaa käytännön yritystoiminnan ja
liike-elämän edellyttämät vuorovaikutustaidot.
Osaa ja uskaltaa esiintyä yleisölle käyttäen omaa persoonaansa sekä osaa
ilmaista itseään kirjallisesti.
Johtamisosaaminen
Osaa johtaa itseään ja tunnistaa omat
vahvuutensa ja rajoitteensa sekä tietää
itselle luontevat työskentelytavat. Omaa
kokemuksia työelämässä esiintyvästä
paineesta ja osaa käsitellä sitä.
Osaa suunnitella ja johtaa käytännön
projekteja. Omaa kokemusta useiden
projektien toteuttamisesta alusta loppuun saakka projektiryhmän jäsenenä ja
projektipäällikkönä.
Hallitsee myös tiimien rakentamisen ja
johtamisen perusteet.
Omaa työelämän edellyttämät perustason suunnittelu- ja analysointitaidot.
Osaa suunnitella työyhteisönsä toimintaa ja laatia yrittäjyydessä tarvittavia
strategioita. Omaa perustaidot valmentamisesta.
OPETUSSUUNNITELMA
Tiimiyrittäjän käytännön osaaminen
4(11)
28.12.2011
Osaa kehittää oman tiimiyrityksen toimintaa sekä hahmottaa ja ratkaista
yrityksen ongelmia.
On oma-aloitteinen, rohkea, asiakaslähtöinen ja itseohjautuva. Omaa ymmärryksen itselle tärkeistä arvoista ja eettisistä periaatteista.
Osaa toimia erityyppisten sidosryhmien
kanssa asiantuntijana, myyjänä ja asiakaspalvelijana.
Osaa markkinoida, eli tuotteistaa asiantuntijapalveluja, viestiä niistä käyttäen
eri viestintäkanavia sekä hinnoitella
tuotteita ja palveluja.
Omaa ymmärryksen yrityksen taloudellisista asioista ja osaa toimia yhteistyössä taloushallinnon ammattilaisten kanssa.
Omaa tiedot ja taidot tehdä käytännöllistä, yritystoimintaa hyödyntävää (soveltavaa) tutkimustyötä sekä ratkaista
tutkimusongelmia.
Omaa omien tarpeidensa mukaisen,
pienimuotoisen kontaktiverkoston
elinkeinoelämän toimijoista. Ymmärtää,
kuinka verkostoidutaan ja osaa omaaloitteisesti olla aktiivisena tahoina
valitsemissaan verkostoissa.
OSAAMISEN
RAKENTUMINEN
1.1
Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana
Tiimiakatemian tradenomin tutkintoon johtavien opintojen aikana oppija
käy läpi opinpolun, jonka aikana hän hankkii tietoja, taitoja ja käytännön
kokemuksia, kehittää omaan persoonaansa ”istuvia” asenteita sekä rakentaa itselleen henkilökohtaista kontaktiverkostoa. Tätä opinpolkua voidaan
luonnehtia ”ammatillisen identiteetin ja kyvykkyyksien kehittymisen poluksi”.
Jokainen aloittava opiskelija liittyy osuuskuntamuotoiseen yritykseen.
Osuuskunta on oman toiminnan väline ja oma harjoittelukohde yrittäjyyteen oppimisessa. Kyseessä on ns. käytäväperiaate, jossa ideana on, että
yrittäjyys syntyy ”kävelemällä käytävässä jossa on useita mahdollisuuksia
tuovia ovia”. Oma osuuskuntayritys on yksi näistä ovista ja päänavaus yrittäjyyteen. Tiimiakatemialla oppiminen on niin toiminnallista (learning by
doing) kuin yhteisöllistä (dialogi ja sosiokonstruktivismi). Oppijan opinpolku on tästä syystä tiiviisti yhteydessä hänen tiiminsä kehitysvaiheisiin.
OPETUSSUUNNITELMA
5(11)
28.12.2011
Lisäksi valmentajan rooli vaihtuu niin yksilön kehitysvaiheiden kuin tiimin
kehityksen mukana. Taulukko 2 tiivistää kehityspolun neljään vaiheeseen.
TAULUKKO 2. Tiimiyrittäjän opinpolku Tiimiakatemialla.
Opinpolun
Teema
vuosi
(opintovuosi)
Oppijan
rooli
1. vuosi
Perustojen
luonti
Havainnoija Ohjaaja
Muodostu
minen
2. vuosi
Kokeilujen
tekeminen
Tekijä
Kysyjä
Myrskyily
ja
normien
rakentumi
nen
3. vuosi
Erikoistuminen Erikoistuja
Resurssien
luoja
Korkea
suoritusta
so
4. vuosi
Yrittäjyys
Asiantuntija
(sparraaja)
Korkea
suoritusta
so ja
tiimin
hajoamine
n
Osaava
yrittäjä
Valmentajan Tiimin
kehitysvai
rooli
he
Kehityspolku on luonnollisesti yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta.
Kunkin yksilön kohdalla polku on erilainen, sillä niin lähtökohdat kuin ammatillinen kypsyysaste ovat erilaisia.
Vaiheessa I (1. vuosi) oppija on havainnoijan roolissa. Hän ryhtyy jäsentämään omia ammatillisia tavoitteitaan ja tekemään pienimuotoisia kokeiluja
tiimiyrityksensä kautta. Valmentaja toimii ohjaavassa roolissa auktoriteettina ja motivoijana.
Vaiheissa II ja III (2. ja 3. vuosi) ammatillinen identiteetti on kasvanut. Oppija on siirtynyt havainnoijasta aktiivisemmaksi toimijaksi muun muassa
ottamalla vastuulleen isompia projekteja ja toimeksiantoja. Hänelle on
tässä vaiheessa muodostunut alkeisymmärrys keskeisistä liikkeenjohdon
teorioista sekä niiden sovellutuksista käytäntöön. Oppijan tiimi on ollut
ns.”myrskyilyvaiheessa” (storming) ja sen jäsenet ovat normittaneet pelisääntöjään ja arvojaan tehokkaamman toiminnan aikaansaamiseksi. Oppija
on myös ottanut itselleen johtamishaasteen, eli on toiminut projektin päällikkönä. Valmentaja toimii näissä vaiheissa kysyvässä roolissa (fasilitaattorina) sekä resurssien luojana.
OPETUSSUUNNITELMA
6(11)
28.12.2011
Vaiheessa IV (4. vuosi) ammatillinen identiteetti on saanut selkeästi tunnistettavan muodon. Oppija on optimitilanteessa saavuttanut koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä ylittänyt ne valitsemiensa osaamisalueiden
(esim. projektijohtaminen tai mainossuunnittelu) osalta. Hänen tiiminsä on
läpikäynyt tiimin kehityskaaren – edessä on vääjäämätön tiimin hajoaminen ja ”uusialku”. Valmentaja on opinpolun loppuvaiheessa asiantuntijan
roolissa.
Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa.
1.2
Joustavat toteuttamistavat
Tiimiakatemian opetussuunnitelma on rakennettu käytännön yrittäjyydestä käsin. Opintotarjonta on rakennettu niin, että opiskelija (tiimiyrittäjä)
voi valita hänen yrityksensä tai ammatillisen kehittymisen vaiheeseensa
soveltuvia opintojaksoja opiskeluvuodesta riippumatta. Esimerkiksi myyntitaitojaan harjoittava opiskelija voi valita itselleen Markkinointitaidot I –
projektin ja sovittaa sen osaksi liiketoimintaansa ja opiskeluaan kun taas
kansainvälistymistaitoja harjoittava opiskelija voi valita Kansainvälinen
projekti-opintojakson.
Teoriaopinnot toteutetaan Tiimiakatemialla ns. joustavalla lukuohjelmalla.
Opiskelija valitsee itse hänelle soveltuvaa kirjallisuutta 1000 kirjaa sisältävästä ”valintaoppaasta”.
1.3
Koulutusohjelman työelämäyhteydet
Koulutusohjelman opintojaksojen kaikissa sisällöissä edellytetään työskentelyä elinkeinoelämän kanssa. Toisin sanoen opiskelija rakentaa koko opintojensa ajan työelämäyhteyksiä niin itselleen (henkilökohtainen verkosto)
kuin tiimiyritykselleen (osuuskunta tai vastaava yritys).
Koulutusohjelma toteuttaa vuosittain yli 200 projektia elinkeinoelämälle
opiskelijoiden (tiimiyrittäjien) toimesta. Näiden projektien arvioitu työmäärä on noin 20 000 henkilötyötuntia ja niistä generoituu yhteensä liikevaihtoa noin miljoona euroa (vaihdellen luonnollisesti vuosittain).
OPETUSSUUNNITELMA
7(11)
28.12.2011
TAULUKKO 3. Koulutusohjelman painopistealueet ja niiden vaikutukset
strategioihin ja opetussuunnitelmaan.
Painopistealue
Tiimiakatemian
strategialinjaukset ja –
tavoitteet lyhyesti
Vaikutus
opetussuunnitelmaan
Työelämäyhteyksien
systematisointi
200 projektia (yht. n. 20 000 hlö
h) elinkeinoelämälle vuonna
2008
Kaikissa Tiimiakatemian
omissa opintojaksoissa
opintoja toteutetaan
tekemällä projekteja
Verkostojen aktivointi (mm. Y4,
EduCluster ja FinPin)
Itse synnytettyjen
verkostofoorumien
kehittäminen (peitto vuonna
2007 n. 900 hlö)
Erikoisopintojaksoja
verkostoitumiseen ja
foorumien kehittämiseen
Taitoprofiilin
kompetensseissa
”verkostoitumistaidot”
Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä
nouseviin hankkeisiin,
kehittämiskohteisiin ja
toimeksiantoihin.
Opetuksen ja t&k –
hankkeiden yhteyden
tiivistäminen
200 projektia (yht. n. 20 000 hlö
h) elinkeinoelämälle vuonna
2008
T&K –toiminnan
dokumentointijärjestelmien
kehittäminen
Yrittäjyyden
kehittäminen
Korkea yrittäjyysprosentti,
vähintään 30% vuonna 2010
(todennäköisesti korkeampikin)
Tiimiyrittäjyyttä synnyttävien
menetelmien siirto (useita
kohteita)
Kaikissa Tiimiakatemian
omissa opintojaksoissa
opintoja toteutetaan
tekemällä projekteja
Tehdyistä projekteista
laaditaan raportit ja ne
siirretään Intranet –
järjestelmään
Opinnot Tiimiakatemialla
suoritetaan tiimeissä ->
matalampi kynnys ryhtyä
yrittäjäksi
Opinnot Tiimiakatemialla
suoritetaan käyttämällä
omaa tiimiyritystä ->
välitön yrittäjyysprosentti
Opetussuunnitelman
sisältöjä voidaan käyttää
sovelletusti JAMK:in
esihautomossa
OPETUSSUUNNITELMA
Kansainvälisyys
Kansainvälisen SoL –verkoston
aktivointi ja oman fraktaalin
perustaminen
Kansainvälisten
yhteistyökumppanuuksien
vahvistaminen
8(11)
28.12.2011
Kompetensseissa
”kansainvälisyystaidot”
Opintojaksoissa paljon
vaihtoehtoja
kansainvälisten
projektien
toteuttamiseksi
Opiskelijat ovat suoraan
yhteydessä
kansainvälisiin
yhteistyökumppaneihin
1.4
T&K&I:n ja opetuksen integrointi
Lähes kaikki Tiimiakatemian opintojaksot ovat T&K&I –toimintaa, sillä
opinnoissa tehdään projekteja elinkeinoelämälle. Tehdyistä projekteista
laaditaan raportit ja ne siirretään Tiimiakatemian Intranet –järjestelmään.
1.5
Yrittäjyys koulutusohjelmassa
Tiimiakatemia tähtää koulutusohjelmana yrittäjyyden synnyttämiseen ja
siihen, että opiskelija toimii yrittäjänä myös opintojensa jälkeen.
Harjoittelu tehdään pääasiallisesti yrittäjäpainotteisesti esimerkiksi opiskelijoiden omassa osuuskunnassa.
Opinnot suoritetaan Tiimiakatemialla tiimeissä. Tämä madaltaa yrittäjäksi
ryhtymisen kynnystä, sillä jokainen opiskelija saa omasta tiimistään vertaistukea. Opinnot suoritetaan käyttämällä omaa tiimiyritystä, jolloin koulutusohjelma synnyttää ns. ”välitöntä” yrittäjyyttä jo ohjelman aikana.
1.6
Kansainvälisyys koulutusohjelmassa
Tiimiakatemian yrittäjyyden kehittäminen on koulutusohjelmana aktiivinen
jäsen kansainvälisessä oppivien organisaatioiden verkostossa (Society for
Organizational Learning). Tämä tarjoaa kaikille opiskelijoille (tiimiyrittäjille)
mahdollisuudet rakentaa henkilökohtaista kontaktiverkostoaan EU-maihin
ja myös sen ulkopuolelle. Kohteita ovat muun muassa Ranska, Espanja,
Alankomaat ja Ruotsi.
Koulutusohjelman sisällä toimii jatkuvasti kansainvälinen tiimi, joka toteuttaa heille rakennettua Team Entrepreneurs’ Leadership Program –
opintokokonaisuutta. Opiskelijat ovat näin ollen jatkuvasti kosketuksissa
eri kulttuureihin opintojensa aikana.
Kansainvälisyyttä on pyritty lisäämään myös sisällyttämällä opintokokonaisuuksiin ”Study Tour” –opintojaksoja, jotka mahdollistavat vertailuoppimisen ulkomaisissa kohteissa. Opiskelijalla on 30 op vieraskielisiä opintoja
valmistuessaan. Pakolliset kieliopinnot eivät sisälly 30 opintopisteeseen.
OPETUSSUUNNITELMA
ESIMERKKEJÄ
VALMISTUNEIDEN
OPISKELIJOIDEN
TYÖLLISTYMISPROFIILEISTA
9(11)
28.12.2011
Yrittäjiä: mm. tapahtumanjärjestäjä, myyntipäällikkö, mainostoimistoyrittäjä, vaatekauppayrittäjä, maatilayrittäjä, ravintoloitsija, kahvilayrittäjä,
maahantuontiyrittäjä.
Tuotantopäällikkö, tuotepäällikkö, kustannusjohtaja, graafinen suunnittelija, myyntipäällikkö, myyjä…
Opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen
JATKOOPISKELUMAHDOLLISUUDET jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen
maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen
on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa
Master-tason koulutusohjelmissa.
Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia
erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa
sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatkoopintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatkoopintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava
erikseen.
KOULUTUKSEN
RAKENNEKUVAUS
KAAVIONA (60 OP/VUOSI)
OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN
op
60
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 210
op
1. VUOSI
2. VUOSI
3. VUOSI
4. VUOSI
5
5
50
30
40
30
60
55
5
20
15
25
10
5
5
0
PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT
VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT
OPINNÄYTETYÖ
HARJOITTELU
PAKOLLISET PERUSOPINNOT
VAPAASTI VALITTAVAT
OPETUSSUUNNITELMA
OPINTOJEN
SUORITTAMINEN JA NIIDEN
ARVIOINTI
10(11)
28.12.2011
Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. Opintojakso suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää
kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot.
Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson
osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet,
sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää
oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai
kahdella erikseen määritellyllä uusintakerralla.
Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa.
Tiimiakatemialla kehitetty Taitoprofiili tukee osaamisen arviointia ja noudattaa Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvattua mallia.
Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.
Mikäli opetussuunnitelmassa ei toisin määrätä, hyväksytyt opintosuoritukset arvioidaan seuraavalla viisiportaisella asteikolla: 5 (erinomainen), 4
(kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä). Opiskelijalla on oikeus
tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. Opintojakson arviointi voidaan suorittaa myös asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua
opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä.
VALMISTUMISEN
VAATIMUKSET
Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija
suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot (opintojaksot, harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen sekä osoittaa vaadittavan kielitaidon) henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.
OPISKELUMUODOT
Kontakti- sekä etäopiskelu
Jokainen aloittava opiskelija liittyy osuuskuntamuotoiseen yritykseen.
Osuuskunta on oman toiminnan väline ja oma harjoittelukohde
yrittäjyyteen oppimisessa.
KOULUTUSOHJELMAN
VASTUUHENKILÖ
Koulutuspäällikkö Pertti Pernu, etunimi.sukunimi@jamk.fi, 040 8366 920
OPETUSSUUNNITELMA
11(11)
28.12.2011
KOULUTUKSEN
SUUNNITTELU
Koulutusta on suunniteltu kysyntälähtöisesti ja työssä on hyödynnetty
verkostoa. Koulutusohjelma toimii aktiivisesti elinkeinoelämän verkostoissa, mm. Y4- verkostossa, EduCluster – verkostossa ja FINPIN-verkostossa.
Lisäksi koulutusohjelmassa on synnytetty verkosto, joka koostuu 900 opettajasta, opiskelijasta, alumnista, yrittäjästä ja johtajasta kansallisella tasolla. Kansainvälinen verkosto koostuu noin 100 henkilöstä.
YKSIKKÖ
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö
Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä
LISÄTIETOJA
Lehtori, valmentaja Ulla Luukas, etunimi.sukunimi@jamk.fi
LAADUNHALLINTA
Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. Laadunhallinnassa on neljä elementtiä: 1)
suunnittelu, 2) toiminta, 3) seuranta ja arviointi ja 4) laadun parantaminen.
Laadunhallinnan tärkeimmät elementit koulutuksessa ovat
• SUUNNITTELU: JAMKin strategia, pedagogiset periaatteet, TKI-työn
periaatteet, TATU-sopimus, OPS & HOPS
• TOIMINTA: koulutusprosessit, tutkintosääntö, opinto-opas
• SEURANTA JA ARVIOINTI: opintojaksopalaute, opiskelijapalaute, seurantakyselyt, ulkoiset arvioinnit
• LAADUN PARANTAMINEN: seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen,
päivittäinen parantaminen.
Katso lisätietoja JAMKin laatukäsikirjasta.
PEDAGOGISET PERIAATTEET
Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamien pedagogisten periaatteiden mukaisesti.
EETTISET PERIAATTEET
Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (Sisäinen hallitus 15.12.2010) eettisten pariaatteiden mukaisesti.
VIIMEISIN PÄIVITYS
28.12.2011