docSUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011
download 
Report Transcription
SUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2011
teema SUOMEN C P -T E R A P I AY H D IST Y KSE N V U O SIJU L K AISU 2 011 Ammatillinen täydennyskoulutus Ruskeasuon koulun uinti- ja vesiterapiakouluttajilla on pitkä ja monipuolinen kokemus fysioterapeuttien ja muiden erityisiä vesitaitoja tarvitsevien ammattiryhmien kouluttajina. Järjestämme eripituisia koulutuksia tilaajan tarpeiden mukaan. Erityisen suosittuja ovat yhden päivän koulutuskokonaisuudet, jotka muodostuvat teoriasta, osallistujien omista harjoituksista vedessä ja asiakasdemonstraatioista. Liikumme ympäri Suomea sinne missä koulutusta tarvitaan. Ruskeasuon koululla on erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan koulutuksen järjestämiseen hyvien fyysisten puitteiden ansiosta. Uinti-jaallasterapiakoulutuspäivä Aika Paikka Kohderyhmä Kouluttajat Maanantai 29.8.2011 klo 8.30–16.30 Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, Helsinki, 1. krs luentosali ja uima-allas Erityisuinnin ja allasterapian valmiuksia tarvitsevat kuntoutuksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs Ohjelma 8.00–8.30 Ilmoittautuminenjaaamukahvi/-tee 8.30–9.00 Kurssinavaus:päivänohjelmaanorientoituminenjakurssilaistenesittäytyminen 9.00–10.30 Luento:Allasharjoittelunpääperiaatteetjaeteneminen.Tavoitteidenasettaminen japilkkominenGAS-menetelmänsekäuinninseurantalomakkeenavulla. 10.30–12.30 Käytännönharjoitteluaaltaassa 12.30–13.15 Lounas 13.15–14.45 Allasharjoitteluakäytännössä:kolmenasiakkaanallasdemonstraatiot 14.45–15.00 Kahvi-/teetauko 15.00–16.00 Allasdemonstraatioidenjakäytännönharjoittelunsekätavoitteidenläpikäyntiä 16.00–16.30 Yhteenvetojakeskusteluakoulutuspäivänaiheistasekäpalaute Koulutuspäivän osallistumismaksu on 120 € sisältäen opetusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Koulutuspäivään osallistuvilla on mahdollisuus ehdottaa allasdemonstraatioihin omia asiakkaitaan. Lisätietoja: kouluttaja Kira Durchman, kira.durchman@ruskis.fi, 09 473 390/vaihde Ilmoittautumiset: 15.8.2011 mennessä koulutus@ruskis.fi. Koulutus on tarkoitettu enintään16 osallistujalle. Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-taydennyskoulutus Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, 00280 Helsinki • www.ruskis.fi teema Johtokunnan jäsenet Johtokunnan jäsenet Puheenjohtaja 2011 Hannele Merikoski Koritie 8, 02710 Espoo 050-529 0137 hannele.merikoski@avainsaatio.fi Rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja 2011-2012 Noora Burjam Kaivopuistontie 4 D 46 26100 Rauma 050-522 5506 noora_burjam@hotmail.com Sihteeri 2010-2011 Paula Herkman Maurinkatu 8 - 12 C 32 00170 Helsinki 040-535 3345 paula.herkman@welho.com Jäsenasiat 2011-2012 Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh 2 53100 Lappeenranta 050 3464282 kirsi.neuvonen@puheenpolku.fi Koulutusvastaava 2010-2011 Krista Heimonen Linkokuja 4 D 1 00750 HELSINKI 044-045 4909 krista.heimonen@kolumbus.fi Koulutusvastaava 2010-2011 Paula Hellen 050-377 4938 paula.hellen@hus.fi Tiedotusvastaava 2010-2011 Nadja Ristaniemi Reunatie 3 01760 Vantaa 045-6320548 nadja.ristaniemi@gmail.com Opintopiirivastaava 2011-2012 Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a6 02710 Espoo 050-3061503 heidi.akerlund@gmail.com www.suomencpterapiayhdistys.fi Sisällysluettelo Puheenjohtajan mietteitä.................................................................................. 5 Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa..................................................................................... 6 Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen........................................................... 9 ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa 26.-29.7.2010.........10 Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä....................................................18 Toiminnan voimaa – Toimintaterapia käytännössä................................19 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät........................................................19 Kannen kuva: ”choco-pelin pelaamista motivoidun käden käytön leirillä”, kuvaaja Susanna Ainesmaa. Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta. MEDIAKORTTI 2012 Teema Kuvaus Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu ”Teema” ilmestyy vuosittain toukokuussa. Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita kuntoutuksesta ja terapia-alasta. Jakelu Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet, erikoisalayhdistykset, erityiskoulut, CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, yliopistolliset sairaalat yms. Levikki Kustantaja 800 kpl Suomen CP-terapiayhdistys Aineistot Lehden koko Väri Sivumäärä Painosmäärä Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona. A4 (210 x 297) Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336 20-48 sivua 1000 kpl Aineistojen jättö Viimeistään 15.4.2012 mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi Reunatie 3, 01760 Vantaa tai sähköpostilla: tiedotus.scpty@gmail.com Ilmoitushinnat 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu Etusisäkansi Taitto/Paino 250 € 130 € 100 € 90 € 50 € 260 € Takasisäkansi 260 € Hintoihin ei lisätä alv:a. Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki 3 teema Johtokunnan kokoonpano ja toimikuntien jäsenten yhteystiedot Johtokunnan varajäsenet Opintopiirien yhdyshenkilöt Leila Elovainio 2010-2011 (Paula Hellén) Helsingin opintopiiri Partiotie 7, 00370 Helsinki Noora Rauvanto-Lämsä 050-5537151 Fysioterapeutti leila.elovainio@ruskis.fi noora.rauvanto-lamsa@elisanet.fi Leila Mäkelä 2010-2011 (Nadja Ristaniemi) Gunnel Nymanin katu 5 A 10, 00560 Helsinki 050-344 6231 lellemakela@gmail.com Paula Hellén Toimintaterapeutti (AMK) puh. 050-3774938 paula.hellen@hus.fi Jyväskylän opintopiiri Mirka Norta 2011-2012 (Noora Burjam) Kaarikatu 11 B 17, 15100 Lahti pk 040-589 4471 mirka.norta@gmail.com Aira Putkonen, fysioterapeutti Ahopellonkatu 29 as. 3 42100 JÄMSÄ puh. 040 541 5091 aira.putkonen@pp.inet.fi Taina Honkanen 2010-2011 (Paula Herkman) Tuohimäentie 73 A, 00670 Helsinki 050-328 9327 Taina.honkanen@ruskis.fi Päivi Raitanen, toimintaterapeutti Terapiapaja Eeronkatu 7 A 1, 40720 Jyväskylä puh. 050-3404643 paivi.raitanen@terapiapaja.info Anna Palojärvi 2010-2011 (Krista Heimonen) Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki 0500-432 105 palojarvi@ruskis.fi Kuopion opintopiiri Elina Siltala 2011-2012 (Kirsi Neuvonen) Untuvaisentie 4 B 68, 00620 Helsinki 050-594 5753 elina.siltala@hus.fi Lahden opintopiiri Noora Rauvanto-Lämsä 2011-2012 (Heidi Åkerlund) 050-3655951 noora.rauvanto-lamsa@pp.inet.fi Anneli Huhtala annelihuhtala@gmail.com 0500-712253 Koulutustoimikunnan jäsenet Tiedotustoimikunnan jäsenet Krista Heimonen Linkokuja 4 D 1, 00750 HELSINKI 044-045 4909 krista.heimonen@kolumbus.fi Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi Reunatie 3, 01760 Vantaa 045-6320548 nadja.ristaniemi@gmail.com tiedotus.scpty@gmail.com Paula Hellen 050-377 4938 paula.hellen@hus.fi Leila Elovainio Partiotie 7, 00370 Helsinki 050-5537151 leila.elovainio@ruskis.fi Anna Palojärvi Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki 0500-432105 palojarvi@ruskis.fi 4 Tarja Alioravainen Mutkanpolku 5, 70820 Kuopio p 050 570 7488 tarja.alioravainen@tarmed.fi Eija Remes Kuukkelinkatu 9, 15610 Lahti eija.remes@hotmail.fi 044-2876699 Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A 10 00560 Helsinki 050-344 6231 lellemakela@gmail.com Heidi Åkerlund Viherkalliontie 7a6, 02710 Espoo 050-3061503 heidi.akerlund@gmail.com Oulun opintopiiri Tea Karma Kaislatie 11 L 53, 90150 Oulu pk. 08-5571652 040 541 4031 tea.karma@ouka.fi Erja Kaakkuriniemi Iskontie 24, 90570 Oulu puh. 041 549 7755 erja.kaakkuriniemi@pp.inet.fi Satakunnan opintopiiri Raija Haavisto Pimeämetsäntie 3, 28660 PORI p.0400-245 373 rhaavisto@suomi24.fi työ:02-6277556 raija.haavisto@satshp.fi Tampereen opintopiiri Maritta Koivunen Sireenitie 2, 33470 Ylöjärvi pk 050 3450809 pt 040 5422665 maritta.koivunen@tampere.fi Turun opintopiiri Liisa Myllykylä 040 739 4958 liisa.myllykyla@mbnet.fi Ulla Ström Lastenneurologian yksikkö, TYKS PL 52, 20521 Turku p 02-3133454 ulla.strom@tyks.fi Noora Rauvanto-Lämsä 050-3655951 noora.rauvanto-lamsa@pp.inet.fi Aija Hyvärinen AM-Pollex Therapy Oy Pertunpellonraitti 2.G.lt 00740 Helsinki 0400-409380 am.pollex@co.inet.fi Anne Rautio-Honkavaara 040-5385697 centaurionoy@gmail.com www.suomencpterapiayhdistys.fi teema Puheenjohtajan mietteitä Tätä kirjoittaessani luonnossa on runsaasti kevään merkkejä. Takana on pitkä, ihanan luminen talvi. Keväällä valmistaudutaan myös pääsiäisen viettoon. Tein bonuslapsenlapselleni keraamisen munan. Se on kaiverrettu ja siinä on vaavin kaunis nimi. Wikipediasta löysin pääsiäismunasta seuraavan määritelmän: se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untovikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Uusi elämä. Uusiutuminen. Uudet haasteet. Uusia nimiä. Aivohalvaus- ja Afasialiitto on Aivoliitto. Dysfasialla on uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus. Puhumme puhetta tukevista ja korvaavista viestintäkeinoista, erilaisista keinoista. Nautin jokaisesta selkeytyneestä suomenkielisestä käsitteestä. Esteetön liikkuminen otetaan itsestäänselvänä asiana huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kun menemme lastenrattaiden kanssa matalalattiabussiin tai vedämme raskasta matkalaukkua ramppia pitkin nautimme tuosta esteettömyydestä. Vanhassa uimahallissa ärsyttää, kun pukukaapin avain on metallinen ja siihen on kaiverrettu numerot. Kun avaimenperä on valkoinen ja siinä on selkeät mustat numerot, hahmottaminen on niin paljon helpompaa. Moderneissa hisseissä on numeron ja pistekirjoituksen lisäksi jopa numeroäänitys. Esteetön liikkuminen helpottaa ja selkiyttää kaikkien liikkumista yhteisössä. www.suomencpterapiayhdistys.fi Jotta voisi uudistua pitää usein astua oman osaamis/mukavuusalueensa ulkopuolelle. Näitä askeleita on vuoden alusta tullut otettua. Olen aloittanut uudessa hankkeessamme: esteetön viestintä – yhteinen asia. Tavoitteena on istuttaa esteettömän viestintää koko yhteiskuntaan. Joskus tulevaisuudessa voisi vaikkapa kaupan kassan nimikyltissä olla vieraiden kielien lisäksi erilaisten kommunikointikeinojen taitamisen merkki. Kassan yläpuolella voisi olla ilmoitus: “viestintään mahdollisuus käyttää enemmän aikaa”. Minulla on ollut vuosia haave, että päivähoidossa käytettäisiin kaikkien lasten kanssa tukiviittomia ja kuvia. Yhteisöllinen toiminta mahdollistaa tämän. Kun aikuiset käyttävät erilaisia viestintäkeinoja arjessaan, lapset omaksuvat ne luonnollisena osana omassa viestinnässään. Lasten maailma on minulle tuttu. Se on ollut monipuolisesti osa elämääni vuosikymmeniä. Tosin vieläkin muistan niin elävästi työn aloittamisen Lastenlinnan sairaalassa ja Kilon päiväkodissa. Ne olivat silloin minulle uusia maailmoja. Uudessa hankkeessa minulla on mahdollisuus tutustua vanhusten ja maahanmuuttajien maailmaan. Nastolassa vanhainko- dissa ja Lammilla vastaanottokeskuksessa olen kokenut jälleen sen mukavan jännityksen värinän, perhoset vatsassa. Työhön tulee sellaisia osasia, joihin ei ole rutiineja. Tällainen kevääntulo työhön on tervetullutta ajoittain. Yhdistyksemme täyttää ensi vuonna 35 vuotta. Tarkoitus on juhlistaa sitä järjestämällä juhlaseminaari jäsenistölle. Aiheita otamme mielellään vastaan. Erilaisia teemoja on ehdotettu: tutkimusta, terapiatyötä, yhteistyö eri tahojen välillä, theraplayta. Yhdistyksen nimen muuttaminen on myös ajankohtainen asia. Mikäli yhdistyksen nimi muutetaan se vaatii sääntömuutoksen. 35-vuotisjuhla voisi tarjota oivallisen tilaisuuden levittää uutta nimeä yleiseen tietoisuuteen lastenneurologian piirissä. Näistä aiheista käydään keskustelua yhdistyksen Facebook sivustoilla – tervetuloa!. Mikäli Facebook tai sähköinen viestintä ei ole sinulle mieleinen tapa toimia, voit aina myös soittaa. Yhteystiedot löytyvät lehdestä. Lämmintä, aurinkoista ja voimauttavaa kesää jäsenistölle toivottaen Hannele, pj 5 teema Paula Hellén, toimintaterapeutti Sari Korhonen, toimintaterapeutti Annika Rastio, puheterapeutti Maj Lindgren, fysioterapeutti Jenni Sokka, fysioterapeutti Kokemuksia motivoidun käden käytön leiristä Lastenlinnan sairaalassa HUS HYKS Lastenneurologian yksikössä järjestettiin kesällä 2010 motivoidun käden käytön leiri CP-vammaisille lapsille, joilla on hemiplegia. Motivoitu käden käyttö (constraint-induced movement therapy) on tutkittuun tietoon perustuva kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu 1,5-18-vuotialle lapsille, joilla on hemiplegia. Menetelmän tavoitteena on, että lapsi alkaa käyttää vammautunutta kättään enemmän ja kaksikätinen työskentely arjessa helpottuu. Motivoidun käden käytön menetelmässä hoito on kaksijakoinen: terveen käden käyttö estetään kevyen hanskan tai lastan avulla, joka estää esineisiin tarttumisen ja vammautuneella kädellä toimimista harjoitellaan intensiivisesti tietyn ajanjakson ajan. Lastenlinnan potilaille hoito toteutetaan yleensä 1-2 kuukauden jaksona, jolloin terveen käden käyttö estetään noin kahden tunnin ajaksi päivittäin. Näiden kahden tunnin aikana lapsi leikkii aikuisen ohjauksella koko ajan. Leikit suunnitellaan kotiin ja päiväkotiin aina yksilöllisesti ja ympäristöön sopiviksi toimintaterapeutin ohjauksella ja niiden sopivaa haasteellisuutta seurataan viikoittain. Leikit ovat pääosin yhdellä kädellä toteutettavia motivoivia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteellisia. Maailmalla motivoidun käden käytön leirejä on järjestetty ainakin Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa. Lastenlinnan toimintaterapeuteille leiri-idea nousi motivoidun käden käytön koulutuksessa, jossa ruotsalaiset kouluttajat kertoivat ja näyttivät videoita järjestämistään leireistä. Ensimmäinen leiri, jossa hyödynnettiin motivoidun käden käytön ideaa järjestettiin Lastenlinnassa kesällä 2009. Tällöin motivoidun käden käytön menetelmää ei 6 päästy toteuttamaan tarpeeksi intensiivisesti, mutta ensimmäiseltä leiriltä saatiin hyviä vinkkejä seuraavaa leiriä varten. Motivoidun käden käytön leiri Lastenlinnassa 2010 Toinen motivoidun käden käytön leiri järjestettiin Lastenlinnassa kesällä 2010. Leirin tarkoituksena oli kehittää lasten spontaania käden käyttöä arjen kaksikätisissä toiminnoissa, mutta myös tarjota vertaistukea niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin. Leirin osallistujat valittiin Lastenlinnan kuntoutusyksikössä käyvien potilaiden joukosta. Leiriläisistä haluttiin mahdollisimman homogeeninen ryhmä, jotta erilaisten toimintojen harjoittelu yhdessä olisi helpompaa ja lasten olisi helpompi ryhmässä löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ehkä saada jopa uusia ystäviä. Leiriläisiksi valittiin kuusi 5-8-vuotiasta tyttöä, joilla oli diagnoosina spastinen hemilegia CP-oireyhtymän pohjalta. Heidän käsien käyttöä kuvaava MACS-taso oli 1 tai 2, mikä tarkoittaa, että he pystyvät käsittelemään suurinta osaa esineistä onnistuneesti eikä käsien käytössä ilmenevät puutteet rajoita itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa. Osalla lapsista oli jo aiemmin kokeiltu motivoidun käden käytön jaksoa yksilöllisesti kotona tai päiväkodissa, osalle lapsista jakso oli ensimmäinen. Kaikki lapset saivat kuntoutuksena yksilöllistä toiminta- ja fysioterapiaa, osa myös puheterapiaa. Kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin ennen leiriä ja noin kuukausi leirin päättymisen jälkeen toimintaterapeutin toimesta. Arviointimenetelminä käytettiin AHA-testiä (Assisting Hand Assesment), Box & Block:a sekä QUEST-testiä (Quality of Upper Extremity Skills Test). Kyseiset testit valittiin, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen näkemys lasten yläraajojen toiminnasta. Lisäksi kaikille leiriläisille tehtiin yksilölliset tavoitteet motivoidun käden käytön jaksolle yhdessä vanhempien kanssa. Leiri toteutui päiväleirinä viiden päivän ajan Lastenlinnan sairaalan tiloissa ja sen lähiympäristössä. Leirillä oli mukana moniammatillinen tiimi, joka muodostui toiminta- ja fysioterapeuteista, puheterapeutista, AAC-työntekijästä, sairaanhoitajista, lastenhoitajista sekä lääkäristä. Ennen leirin alkua lapsille ja vanhemmille järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin motivoidusta käden käytöstä ja leirin sisällöstä. Tämän kautta vanhemmille tarjoutui mahdollisuus keskusteluun toisten vanhempien kanssa, ja lapset saivat tutustua toisiinsa jo ennen leirin alkua. Motivoidun käden käytön harjoitukset leirin aikana Leirin teemaksi päätettiin ottaa prinsessaleiri, koska leiriläiset muodostuivat tytöistä. Leirin aikana tytöt saivat pukeutua mukana tuomiinsa prinsessa-asuihin ja harjoitella erilaisia toimintoja niiden kanssa. Leiri sisälsi sekä yksilöllisesti ohjattuja toimintoja että vapaampia leikkitilanteita ryhmässä. Vapaammat leikkitilanteet mahdollistivat yhteisleikin rakenwww.suomencpterapiayhdistys.fi teema tamisen kaverin kanssa. Leiri sisälsi myös runsaasti kaksikätistä työskentelyä eri rutiinien ja päivittäisten toimien yhteydessä (mm. tarjottimen kantaminen, ruokailu, leipominen, pukeminen, riisuminen, harjoitusvälineiden käsittely). Leirin aluksi kaikki lapset saivat koristella oman motivoidun käden käytön harjoitushanskan. Hanskat tehtiin vohvelikankaasta ja niiden sisällä oli kovike, joka esti esineisiin tarttumisen. Leirillä motivoidun käden käytön harjoituksia tehtiin päivittäin parin tunnin ajan. Harjoitukset sisälsivät sekä hienoettä karkeamotorisia tehtäviä. Karkeamotorisina toimintoina käytettiin erilaisia liikunnallisia ulkopelejä, kuten polttopalloa, keilausta ja renkaanheittoa. Peleissä vammautunutta kättä käytettiin yhdessä terveen käden kanssa esimerkiksi tukemiseen, kiinnipitämiseen ja heittämiseen. Leiri sisälsi päivittäin fysioterapeuttien ohjaaman tanssiterapiahetken, jossa liikkeitä tehtiin vammautuneella kädellä motivoidun käden käytön hanska toisessa kädessä. Tanssiterapiatuokioihin sisältyi itselle mieluisan liikkeen etsimistä ja sen soveltamista yhteiseen tanssikoreografiaan. Tanssiterapiatuokioissa otettiin huomioon kaksikätinen toiminta, jolloin esim. käsi-kädessä piirissä liikkuminen tuotti eriasteisia haasteita. klo maanantai 8.00-9.00 8 Lapset osastolle, jossa aamupala 9.00-9.30 tutustumisleikkejä 9 9.30-11.00 Motivoitu käden käyttö -hanskojen koristelua 10 11 11.00-12.00 Lounas 12.00-13.00 Sadutusta puhetera12 peutin johdolla Tarkempaa käden käyttöä harjoiteltiin lautapelien, palapelien, kauppa- ja kotileikkien avulla. Näiden aikana avustavalla kädellä harjoiteltiin erikokoisiin ja –muotoisiin esineisiin tarttumista, niistä kiinnipitämistä, tukemista ja niiden irrottamista sekä käsivarren ulko- ja sisäkiertoliikettä sekä sormien eriytyneitä liikkeitä. Lautapeleissä pieniin esineisiin tarttuminen ja niiden kuljettaminen pelilaudalla oli hyvin haastavaa, joten aikuisen apua tarvittiin ajoittain. Kauppaleikissä ostosten siirtäminen koriin onnistui yhdessä terveen käden avulla, mutta rahojen käsittely ja kassakoneen käyttäminen olikin jo vaikeampaa. Leirillä lapset saivat kokeilla myös kankaanpainantaa osana motivoidun käden käytön harjoituksia. Kankaanpainannassa lapset tarvitsivat enemmän aikuisten apua. Maalin saaminen kankaanpainanta sabluunaan tai sutiin vaati kykyä tarttua, pitää kiinni, saada käsivarsi ulko- tai sisäkiertoon ja riittävää voiman käyttöä, jotta väri tarttuu kankaaseen. Leiriläisten kanssa tehtiin tarpeen mukaan myös suujumppaa leikkien ja pelien muodossa. Kaikille leiriläisille valmistettiin mm. henkilökohtainen suujumppanoppa. Leirin kohokohtana oli retki Lylyisten virkistysalueelle. Siellä ohjelmassa oli omakuvamaalausta, Haltijapolku, ui- tiistai 8.00-9.00 Aamupala keskiviikko 8.00-8.30 Aamupala torstai 8.00-9.00 Aamupala perjantai 8.00-8.30 Aamupala 9.00-10.30 Motivoidun käden käytön harjoituksia mm. lautapelit, kotileikki 9-16 Retki Lylyisissä 9.00-11.00 Kankaanpainanta 9.00-10.30 Juhlasalin koristelu Leivonnaisten koristelu, jossa käden käytön harjoituksia Suujumppa puheterapeutin johdolla 10.30-11.15 Tanssiharjoitukset 11.15-12.00 Lounas 12-12.30 Sadutus 9.30-11.30 Omakuva ja tanssiharjoituksia 11.30-12.30 Lounas 12.30-14.00 Haltiapolku, jossa motivoidun käden käytön harjoituksia 13.00-15.00 13-15.30 Motivoidun käden käytön 13 harjoitukset ulkona mm. Mustasaaren retki pallopelit 10.30-11.15 Tanssiharjoitukset 11.00-12.00 Lounas 11.15-12.00 Lounas 12.00-15.00 12.00-14.00 Leipominen, motivoidun Loppujuhla lapsille ja käden käytön harjoivanhemmille tukset mm. kauppa- ja kotileikki Kotiin 14.00-15.30 Saunominen, uiminen, letut 14 15 16 Kotiin mista ja saunomista sekä lettujen syöntiä. Motivoidun käden käytön harjoitukset oli sisällytetty Haltijapolkuun, jonka tarinan lapset olivat yhdessä puheterapeutin kanssa ideoineet. Leiriläiset olivat menninkäisiä, joiden piti Haltijapolun aikana selviytyä erilaisista haasteista ja tehtävistä, jotta heistä voisi tulla oikeita haltijoita. Haltijapolun haasteisiin sisältyi muun muassa herkkutattien poimiminen ja niiden jakaminen metsän eläimille, tulipalon sammuttaminen vedellä, myrkkykukkien repiminen, taikatunnelin läpijuokseminen, lohikäärmeen poikasen lieskojen sammuttaminen saippuakuplilla, sillan rakentaminen ja sen ylittäminen sekä leijonan nukuttaminen soittamalla ja laulamalla. Tehtävät sisälsivät tarttumisen, irrottamisen, kiinnipitämisen, tukemisen, voiman käytön, yläraajan liikkeiden, koordinaation ja tasapainon harjoittelua. Haltijapolun lopuksi kaikki menninkäiset nimitettiin haltioiksi. Leirin viimeisenä päivänä lapsille ja vanhemmille järjestettiin loppujuhla, jota varten lapset olivat aiemmin osana kaksikätisiä harjoituksia leiponeet. Loppujuhlassa lapset esittivät aikuisille kauniin tanssiesityksen, jota he olivat harjoitelleet koko viikon yhdessä fysioterapeuttien kanssa. Lisäksi vanhemmille näytettiin valokuvia ja videomateriaali leiriltä. Kotiin www.suomencpterapiayhdistys.fi 16.30 Kotiin 15.00-16.00 Tanssiharjoitukset Kotiin 7 teema Kuvaaja: Susanna Ainesmaa Palautetta, tuloksia ja kokemuksia leiristä Kaikki lapset, heidän vanhempansa ja leirin henkilökunta olivat erittäin tyytyväisiä motivoidun käden käytön leiriin. Lapset saivat harjoitella avustavan käden käyttöä motivoivassa ympäristössä mielekkäiden toimintojen parissa sekä mahdollisuuden vertaistukeen. Leirin aluksi lapset hieman vastustelivat hanskan käyttöä, mutta loppua kohden sen tarkoitus ymmärrettiin paremmin. Lapset yrittivät hienosti suoriutua vaikeistakin harjoituksista. Syksyllä 2010 kaikki leirille osallistuneet lapset arvioitiin uudelleen ja heiltä sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin mielipiteitä leiristä. Vanhemmilta kerätty palaute oli hyvää ja kertoi, että ryhmässä harjoittelu on mukavaa ja palkitsevaa. Kaikki lapset olivat viihtyneet leirillä ja siellä oli ollut heidän mielestään kivaa, jopa ihanaa, vaikka osa harjoituksista oli koettu vaikeiksi. Vanhemmat olivat huomanneet, että leirin jälkeen avustavan käden käyttö oli hieman aktivoitunut tai lisääntynyt ja sen avulla motivaatio käden käytön harjoituksiin säilyi. Intensiivinen harjoittelujakso voi muuttaa jonkin orastavan taidon rutiiniksi, esimerkiksi hammastahnatuubin avaaminen kahdella kädellä tai heikomman käden aktiivisempi rooli lautapelissä. Tärkeäksi koettiin myös vertaistuki, jota leiri lapsille tarjosi. Yksi tytöistä oli kotona vanhempien kanssa käynyt keskustelua, millaisia toisen lasten vammautuneet kädet olivat ja mitä kukin pystyy niillä tekemään. Näin 8 hän oli myös nähnyt omat vahvuutensa käden käytössä. Monet vanhemmat ovat myös ilmoittaneet lapsensa jatkossakin tämän tyyppiselle leirille, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus. Toimintaterapeuttien tekemissä jälkiarvioinneissa tuloksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta alkuarvioon nähden. Yksi lapsista oli jälkiarviointihetkellä hieman kipeä, joka näkyi spastisuuden lisääntymisenä vammautuneessa kädessä. Kolmella lapsella AHA-testin tulokset olivat hieman parantuneet ja muiden lasten tulokset pysyneet samoina. Box & Blockissa viiden lapsen tulokset olivat hieman edellistä arviota parempia. QUEST-testissä tuloksissa ei ollut juurikaan tapahtunut muutosta, kahdella lapsella tulokset tarttumisosiossa olivat aiempaa paremmat. Laadullisesti vammautuneella kädellä tarttuminen ja irrottaminen oli nopeampaa ja varmempaa. Leirin tarkoituksena oli motivoida lapsia harjoituksiin ja antaa heille esimerkkejä toiminnoista, joita motivoidun käden käytön jakson aikana voi tehdä. Leirin aikana harjoituksia tehtiin parin tunnin ajan viiden päivän aikana. Harjoittelua ei ollut yhtä paljon kuin yleensä motivoidun käden käytön jakson aikana, joka kestää pidempään. Leiri toteutui kesäkuussa, joten harjoituksia ei ollut mielekästä jatkaa lasten kesäloman aikana heinä- tai elokuussa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kaikkien testien tulokset eivät lyhyessä ajassa muuttuneet juurikaan. Toisaalta käden nopeutta ja tarkkuutta mittaavassa testissä tulokset paranivat lähes kaikilla. Moniammatilliselle tiimille leiri antoi mahdollisuuden nähdä lapset normaalien arkitoimintojen parissa, jonka myötä he saivat monipuolisemman kuvan lapsen toimintakyvystä, kuin mitä strukturoidussa arviointitilanteessa. Jatkossa Lastenlinnan sairaalassa tullaan varmasti järjestämään liikuntavammaisille lapsille suunnattuja leirejä, joissa on oma teemansa. Motivoidun käden käytön leiriä on jo mietitty hieman nuoremmille lapsille, jolloin vanhemmatkin voisivat osallistua leirin toimintaan. Lisätietoa motivoidun käden käytön menetelmästä voi lukea Susanna Ainesmaan ja Emmi Siltalan opinnäytetyöstä, Homma hanskassa – ohje CP-vammaisten lasten vanhemmille motivoitu käden käyttö –menetelmästä, joka on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010 ja löytyy verkkokirjasto Theseuksesta (www.theseus.fi) tekijöiden nimellä. Lähteet: Eliasson, Ann Christin – Andrew, Gordon M. 2008: Constraint-Induced Movement Therapy for Children with Hemiplegia. Teoksessa Eliasson, Ann Christin –Burtner, Patricia A. (toim.): Improving Hand Function in Children with Cerebral Palsy: theory, evidence and intervention. London: Mac Keith Press. 308−319. Eliasson, Ann Christin – Krumlinde-Sundholm, Lena – Shaw, Karin – Wang, Chen 2005: Effects of constraint-induced movement therapy in young children with hemiplegic cerebral palsy: an adapted model. Developmental Medicine & Child Neurology 47. 266−275. www.suomencpterapiayhdistys.fi teema Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaaminen: Toimivia käytäntöjä yli hallintorajojen Sosionomi (AMK) -aikuisopiskelijat Sanna Laine ja Anna Seppänen Metropolia Ammattikorkeakoulusta hakivat opinnäytetyössään sosiaalija terveysalan ammattilaisten toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Tuloksiksi löytyi neljä elementtiä, jotka sisältyivät toimiviin käytäntöihin: läsnäolo, tilan antaminen, toiminta ja sanoittaminen. Näitä elementtejä luovasti ja tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä löytyivät toimivat käytännöt. Avoimen leikkipuistotoiminnan ja lasten neurologisen kuntoutuksen työntekijöitä lähestynyt opinnäytetyö haki toimivia käytäntöjä, joiden avulla lapseen saataisiin keskusteluyhteys. Yhteyden saamisen jälkeen lapsen käyttäytymistä olisi mahdollista ohjata rakentavaan suuntaan. Opinnäytetyössä aggressiivisuudella tarkoitettiin ulospäin suuntautuvaa käyttäytymisongelmaa, johon kuuluu riitaisuutta, epäsosiaalisuutta, levottomuutta ja yleistä kielteisyyttä. Ajankohtaiseksi opinnäytetyön teki Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2012, joka peräänkuuluttaa eri hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä ja varhaista tukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekijöiden toiveena oli, että moniammatilliset työntekijät kohtaisivat lapsen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Eniten käytettyjä keinoja olivat aikuisen läsnäolo, henkisen ja fyysisen tilan antaminen lapselle, toiminnalliset keinot sekä sanoittaminen, joka sisälsi esimerkiksi sanallisen ohjaamisen ja lapsen tunteiden sanoittamisen. Läsnäololla tarkoitettiin hiljaista lähellä oloa, sanalliswww.suomencpterapiayhdistys.fi ta tukea sekä turvan tarjoamista. Läsnäoloksi tulkittiin myös huomaamaton lähellä oleminen, tilanteen tarkkailu ja valmius tulla avuksi. Tilan antaminen merkitsi lapsen rajojen kunnioittamista henkisesti, esimerkiksi odottamalla hänen aloitettaan toiminnoissa ja puhumisessa. Tilan antaminen oli myös fyysistä, jolloin aikuinen ei mennyt liian lähelle, mikäli lapsi sitä viestitti. Lapselle tarjottu toiminta oli sekä rajua aggression purkua että jotain hyödyllistä tekemistä. Jotkut vastaajista myös osallistuivat toimintaan lapsen mukana tarjoten samalla läsnäoloaan. Sanoittamisen kautta työntekijät pyrkivät osoittamaan ymmärrystä. Vastauksista voi päätellä, että lapsen tunteiden sanoittaminen nähtiin tärkeänä kohtaamisen osana. Sanallisen ohjaamisen avulla tunteet ja teot erotettiin selkeästi toisistaan. Yhtenäisten, toimivien käytäntöjen laajentaminen eri hallintokuntiin voi olla kokonaisvaltaisen kasvatuksen apuväline. Eri hallintokunnissa ja osaamisalueilla toimivien työntekijöiden välinen yhteistyö lisää laajempaa näkemystä lasten hyvinvoinnista. Yhteistyö luo mahdollisuudet jossain jo toteutettujen, toimiviksi koettujen käytäntöjen hyödyntämiseen laajemmalti. Tämä tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä lasta vahvistavaan suuntaan ja ennakoi sopeutumista yhteiskuntaan. Teksti: Anna Seppänen, sosionomi (AMK) Kuvitus: Salla Pyykölä Opinnäytetyö: Sanna Laine ja Anna Seppänen: ”Haluatko puhua siitä, miksi oot vihainen?”. Toimivia käytäntöjä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu 2010. (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914781) 9 teema Teksti ja kuvat: Kristina Huuhtanen, erikoispuheterapeutti, FL ISAAC kansainvälinen konferenssi Barcelonassa 26.-29.7.2010 Osallistuin ISAAC:n (International Society for Augmantative and Alternative Communication) kahden vuoden välein järjestettävään kansainväliseen konferenssiin kolmannen kerran. Sain CP-terapiayhdistykseltä matka-apurahan, kiitos siitä. Sen tiimoilta valotan teille hieman tunnelmiani viime kesän konferenssimatkalta Barcelonasta. Barcelona on viehättävä vanha kaupunki Kataloniassa, meren ja kukkuloiden syleilyssä. Minä asuin vanhassa kaupungissa el Bornin aluella, joka on rakennettu 1300-luvulla. Konferenssi pidettiin meren välittömässä läheisyydessä alueella, jossa on paljon uutta rakennuskantaa, mm. näyttäviä, korkeita hotelli- ja toimistorakennuksia. Puitteet olivat muutoin hyvät, mutta tilat ajoittain liian ahtaat. Monet jäivät oven ulkopuolelle suosittujen luennoitsijoiden (mm. Sarah Blackstonen, John Costellon ja Stephen von Tetzchnerin) luennoilta, niin minäkin muutamaan otteeseen. Miksi heille ei järjestetty isompaa tilaa? ihmettelivät ja harmittelivat monet muutkin osallistujat. Toinen purnauksen aihe oli vaikeasti luettava konferenssiohjelmakirja. Kaikki muu sujuikin sitten hyvin ja tunnelma oli yleisesti ottaen hyvä ja keskusteleva. Barcelonan konferenssin teemana oli ”Communicating Words”, joka sopi hyvin myös paikalliseksi teemaksi. Barcelonassa puhutaan katalaania (ykköskielenä) ja espanjaa. Konferenssin kielinä olivat espanja ja englanti. Monet siis käyttivät muuta kuin omaa äidinkieltään sekä luennoidessaan että keskustellessaan muiden konferenssiin osallistujien kanssa. Tämä toi oman värinsä kanssakäymiseen. Osallistujia olikin yli 1300, 57 eri maasta. Osallistujien joukossa oli myös puhevammaisia henkilöitä lähes 100, valitettavasti ei kuitenkaan yhtään Suomesta. Isossa konferenssissa on aina valinnan vaikeus, kun samanaikaisesti tapah10 ”Työmatkani” majapaikasta konferenssipaikasta sujui kävellen ja metrollla. www.suomencpterapiayhdistys.fi teema tuu monia kiinnostavia asioita. Päivittäin oli valittavina 15-16 sessiota, joissa käsiteltiin monenlaisia aihealueita (mm. Palvelujärjestelmät, vaikuttavuus, saavutettavuus, teoreettiset mallit, kokemukset, kommunikoinnin apuvälineet). Välillä tuli tunne, että on ollut taas ihan väärässä paikassa ja juuri ne kiinnostavat ajatukset lausuttiin toisaalla. Suomalaisjoukko oli tässä konferenssissa aika iso (n. 20), joten pystyimme levittäytymään useampaan tilaisuuteen ja vaihtamaan jälkikäteen kokemuksia. Parin tunnin lounastauko tarjosi näihin kokemusten vaihtoihin hyvät mahdollisuudet. Meressä tai rantakahvilassa sai keskusteluja käydä lomaa muistuttavista olosuhteista. Kokemuksia on vaihdettu myös Suomessa Studia AAC:ssa Helsingin Tikoteekissa ja kirjallisesti Tikonen-julkaisussa (11/2010). Siitä löytää tarkempia esimerkkejä muutamista esityksistä ja myös postereista, jotka jäivät minulla tässä konferenssissa vähemmälle tutustumiselle. Haastattelin tätä juttua varten myös toista, jo useammassa ISAACin konferenssissa käynyttä puheterapeuttia, Paula Herkmania. Paulan kanssa totesimme kummatkin, ettei enää kokenut sellaisia uusia, mullistavia asioita kuin vaikkapa toiminnalliset kommunikointikansiot aikanaan. Esitykset enemmänkin vahvistivat omia näkemyksiä ja/tai ajatusten suuntia. Suomen ja muun maailman AAC-kentällä pohditaan samanlaisia kysymyksiä, hyvässä ja pahassa. Monissa luennoissa käsiteltiin ikätovereiden (peers) merkitystä AAC-käyttäjille ja esiteltiin erilaisia koulutus ja ohjausprojekteja joiden avulla on saatu lisättyä kanssakäymistä omanikäisten tovereiden kanssa (mm. Caroline Musselwhite; Communication circles; with a little help from my friends). Ympäristön (mm. koulutovereiden) ohjaaminen ja opastaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön “saloihin” näyttäisi olevan varsin tehokas keino lisätä kanssakäymistä puhevammaisen henkilön ja lähiympäristön kesken. Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin merkitystä ihmisen elämän eri osa-alueilla käsiteltiin monissa esityksissä. Pragmaattinen näkökulma on vallannut alaa teknisten ratkaisujen esittelyltä. Ja oli myös esityksiä, joissa näitä asioita oli pohdittu molemmista näkökulmista, mm. tuotiin esille kuinka mahdollisuus lähettää sähköposteja lisäsi merkittävästi puhevammaisten henkiwww.suomencpterapiayhdistys.fi Kutsuluennoitsija Schreudersin pitämä workshop keräsi paljon kiinnostuneita kuulijoita. löiden (tässä tapauksessa kouluikäisten) sosiaalisia kontakteja (Anett Sundqvist ja Jerker Rönnberg, muutenkin kiinnostavassa esityksessään ”Exploring theory of mind and social ability among children who use AAC”). ICF-luokitus näyttäisi valtaavan asenteellista alaa eri esitysten viitekehyksinä. Osallistuminen on noussut tärkeään rooliin myös puhevammaisten henkilöiden keskuudessa. Kommunikointikumppanien osuutta pohdittiin monissa esityksissä ja se onkin tärkeä painopistealue. Lasten lisäksi on alkanut entistä enemmän painottua myös aikuisten puhevammaisten henkilöiden ja heidän kommunikointikumppaniensa kohtaamat haasteet. Afasia oli yksi session aihepiireistä. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi voisi tarjota monia ratkaisuja ja helponnuksia kommunikoinnin vaikeuksiin myös henkilöille, joilla on afasia, jos he vain ovat halukkaita tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. Konferenssissa oli myös osioita, jotka oli suunnattu vain henkilöille, joilla oli itsellä puhevamma (users). Siellä näytti olevan kiinnostavia aiheita tanssista teatteri-ilmaisuun. Mutta, meille tavallisille osallistujille ovat pysyivät suljettuina. Harmi. Esitysten taso on säilyttänyt kirjavuuttaan, mutta yleisilme vaikuttaisi ”tieteellistyneen”. Voi olla, että omat valintani vaikuttavat tähän mielikuvaan, mutta monissa kuulemissani esityksissä oli varsin perustellut tutkimusasetelmat ja ne täyttivät metodiset kriteerit hyvin. Tämä tietenkin lisää AAC-tutkimuksen ja kokemusten painoarvoa. Tarvitsemme vielä paljon ihan perustutkimusta tällä melko uu- della tutkimuksen saralla. Yksi tähän liittyvä esitys oli kansainvälisen tutkimushankkeen esittely. Tämä esitys valotti ensimmäisiä tuloksia ”Becoming an aided communicator: Aided language skills in children aged 5-15 years - a multi-natiional investigation ” hankkesta. Toistakymmentä esiintyjää kävi kertomassa lyhyesti omasta vaiheestaan tutkimuksessa, jossa pureudutaan yli sadan liikuntavammaisen lapsen (5-15 v.) kommunikoinnin historiaan ja nykypäivään 15 maassa. Ensimmäinen käyttöön otettu graafinen keino näyttäisi tässä tutkimuksessa vahvasti olevan PCS-symbolit (48) ja seuraavana piktogrammit (13) kolmantena blissymbolit (6). Lisäksi on jonkin verran kuvien ja näiden järjestelmien sekoituksia. Luulen, että Suomen tilanne näyttää aika samanlaiselta. On myös mainittava, että Helsingin yliopisto on Kaisa Launosen johdolla mukana hankkeessa. Haluaisin vielä nostaa esille yhden vahvan tunteen joka minulle heräsi tässä konferenssissa; ilo suomalaisesta osaamisesta. Meillä tehdään hyvää ja tasokasta tutkimusta, esiintyjät ovat kielitaitoisia ja esiintymiskykyisiä. Voimme täydellä syyllä olla ylpeitä suomalaisesta AACtyöstä. Jatkakaamme sitä yhteisvoimin. Seuraava konferenssi pidetään Amerikan mantereella, Pittsburghissa, kesällä 2012 ja sinne kaivataan uusia esityksiä ja osallistujia! Kannattaa osallistua. Aina sieltä jää matkaan uusia tai entisestään varmentuneita ajatuksia ja kokemuksia puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista. 11 teema Mark Your Calendar! July 28-29: Pre-conference, AAC Camp, Executive & Council Meetings July 30-August 2: Main Conference August 3-4: ISAAC Research Symposium For more information, http://www.isaac2012.org/ Join us on Facebook! Terveisiä käsikongressista Orlandosta! International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT, on kansainvälinen käsiterapiayhdistys, joka edustaa yli 5000 terapeuttia ympäri maailman. Se on perustettu vuonna 1986. IFSHT:n pääasiallisin tarkoitus on koordinoida eri käsiterapiayhdistysten toimintaa ja lisätä tietämystä käsiterapiasta. IFSHT:n jäseninä on 32 maata, Suomi mukaan lukien. IFSHT:n järjestyksessään 8. kongressi, “Entwining the World of Hand Therapy”, järjestettiin 24.-26.6.2010 Orlandossa, USA:ssa. Kongressiin osallistui yli 500 käsiterapiasta kiinnostunutta, 41:stä eri maasta. Suomesta mukana oli neljä osallistujaa. Näytteilleasettajia kongressissa oli 35. Kongressi rakentui kutsuluennoitsijoiden esityksistä ja niiden ympärille kootuista aihetta syvemmin tarkastelevista luennoista. Kutsuluennoitsijoiden esitykset olivat erittäin tasokkaita ja mielenkiintoisia. Lisäksi work-shopit tarjosivat lyhyempiä katsauksia muun muassa käden arviointiin ja testaukseen, lastahoidon eri mahdollisuuksiin, peiliterapiaan, potilasohjeisiin ja lastenterapiaan. Kongressissa oli esillä myös postereita. Kokonaisuudessaan kongressiohjelma ja kongressissa esiin nouseet aiheet olivat hyvin mielenkiintoisia. Näihin aiheisiin täytyy palata vielä useaan otteeseen, sillä niistä ehdottomasti löytyi uusia ajatuksia myös omaan käytännön työhöni. Kongressin pääaiheista alustivat kutsuluennoitsijat espanjalainen käsikirurgi Marc Garcia-Elias, fysio- ja käsiterapeuttti ja tohtori Ton A.R Schreuders 12 Alankomaista sekä kanadalainen käsikirurgi Don Lalonde. Marc Garcia-Elias luennoi otsikolla ”Understanding Carpal Mechanics and its Relationship with the Evolution of Treatments Used for Wrist Instability: A Historical Perspective”. Luento loi katsauksen ranteen toimintaan, lähinnä sen biomekaniikkaan ja proprioseptiikkaan, josta näyttöön perustuvaa tietoa on saatavilla vielä vähän. Ton A.R Schreudersin luento ”Sculpting the Brain: New Directions of Hand Rehabilitation” käsitteli aivojen plastisuutta käsivammoihin liittyen. Plastisiteetilla tarkoitetaan aivojen kykyä muovautua, muuttua sekä muodostaa uusia synapseja ja yhteyksiä. Tätä aivojen ja hermoverkostojen uudelleen järjestäytymistä tapahtuu sekä motorisella että sensorisella aivokuorella toiminnan, harjoittelun ja kokemuksen myötävaikutuksesta. Yläraajalla ja kädellä on suuri edustus sensomotorisella aivokuorella. Yläraajan vammat saavat aikaan muutoksia vaurioitumattomalla aivokuorella, kuten edustusalueiden uudelleen organisoitumista. Luennossaan Schreuders korosti, että nämä muutokset eivät ole pysyviä, vaan niihin voidaan vaikuttaa harjoittelun avulla. Esimerkiksi käsivamman yhteydessä lyhytkin immobilisaatio tai hermovamman aiheuttama tuntopuutos, joka rajoittaa käden käyttöä, vaikuttaa käden edustuksen pienenemiseen aivokuorella. Tämä on hyvä tiedostaa harkittaessa muun muassa immobilisaation pituutta, mahdollisen mobilisaation aloituksen ajan- kohtaa tai esimerkiksi tunnon aktivointia. Schreuders toi esille kuntoutuksen keinoja, joiden avulla tuetaan aivojen uudelleen järjestäytymistä. Näistä esiteltiin lyhyesti sähköhanska, paikallinen anestesia eli emla-puuduterasvan käyttö, motivoitu käden käyttö, peiliterapia ja mielikuvaharjoittelu. Schreudersin mukaan kuntoutuksessa on hyvä muistaa, että menetetyn taidon uudelleen oppiminen vastaa täysin uuden taidon oppimista. Lalonde kuvasi ”Healing and the Human Hand” luennossaan”Wide awake flexor tendon surgery”-menetelmän, jolla korjataan yksittäisiä koukistajajännevammoja paikallispuudutuksessa. Menetelmä vaatii potilaalta hyvää ko-operaatiota eikä ensisijaisesti sovellu lasten tai nuorten jännekorjauksiin. Lalonden mukaan menetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia. Riski jänteen katkeamiseen tai kiinnittymiseen on ollut menetelmää käytettäessä pienempi. Seuraava IFSHT:n kongressi järjestetään vuonna 2013 Intiassa. Sari Marjala, toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti Sari Marjala työskentelee Hus Lastenklinikalla Helsingissä pediatrian ja lastenkirurgian parissa. Hän on yksi Suomen Cp-terapiayhdistyksen viime kevään apurahan saajista. Sari osallistui International Federation of Societies for Hand Therapy kongressiin vuoden 2010 kesäkuussa. www.suomencpterapiayhdistys.fi teema SUOMEN CP- TERAPIAYHDISTYKSEN APURAHAT Syksyn 2011 apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen puheenjohtajalle 30.9.2011 mennessä. Suomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen myöntämisperusteet: • Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle (vähintään vuoden jäsenyys). • Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella. Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä. • Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen. • Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle. • Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat. • Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja. • Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä kalenterivuosina. • Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa. • Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta. • Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta puheenjohtajalle koulutuksen jälkeen. KOULUTUSKALENTERI 2011 • HUHTIKUU: AAC-RISTEILY 10-12.4.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki. SYKSY 2011: AHA-testikoulutus toiminta- ja fysioterapeuteille 23.8-25.8.2011 Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Tarkemmat tiedot erillisessä mainoksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset koulutukseen: Tarja Rautio: tarautio@suomi24.fi tai Paula Hellén: paula.hellen@hus.fi. suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa HELMIKUU: OMT-KOULUTUSPÄIVÄT perjantait 4.2 ja 18.2.2011 Helsingissä Lapsenasemalla. Kouluttaja Päivi Pentala. • Kinesioteippauskoulutus syksyllä. Lisätiedot Leila Elovainio: leila.elovainio@ruskis.fi. Sähkökoulutus (mahdollisesti vibrakoulutus yhdistettynä) loppuvuodesta 2011 Helsingissä. Lisätiedot Paula Hellén: paula.hellen@hus.fi. • ENNAKKOTIETOA VUODEN 2012 KOULUTUKSISTA: ”Kaikki aistit käyttöön” –koulutus alkuvuodesta 2012. Kouluttajina puheterapeutti Marja Liikanen ja toimintaterapeutti Aija Hyvärinen. Lisätiedot Krista Heimonen: krista.heimonen@kolumbus.fi. suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Näönkäytön lyhyt koulutusilta Turussa 24.11.2011. CP-vammaisten lasten näönkäyttöön liittyviä erityisvaikeuksia. Kouluttajana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu. Katso erillinen mainos koulutuksesta. Lisätiedot Ulla Ström: ulla.strom@tyks.fi, p. 02-3133454. Tiedustelut ja koulutustoiveet: paula.hellen@hus.fi, krista.heimonen@kolumbus.fi www.suomencpterapiayhdistys.fi 13 teema • AHA- Assisting Hand Assesment –testikoulutus Koulutuskieli on englanti. Aika: 23.-25.8.2011 Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu Kohderyhmä: Toiminta- ja fysioterapeutit Hinta: Jäsenille 625 euroa ei-jäsenille 625 euroa + jäsenmaksu 54 euroa • Paikka: suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Suomen CP-terapiayhdistys järjestää AHA-koulutuksen 23.-25.8. 2011 Oulussa. AHA on standardoitu testi lasten toispuoleisen yläraajaongelman arviointiin (CP hemiplegia, Erbin pareesi). Kouluttajina toimivat Marie Holmefur (PhD OT ) ja Britt-Marie Zethraeus (MSc OT ) Ruotsista. Koulutus järjestetään, jos koulutuksella on vähintään 15 osallistujaa. Koulutukseen otetaan 20 terapeuttia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessa on mainittava osallistujan nimi, ammatti, jäsen/ei-jäsen, työpaikka osoitteineen, laskutusosoite, puhelinnumero, s-postiosoite, mahdollinen erityisruokavalio ja se haluaako koulutusmateriaalin englanniksi vai ruotsiksi. Paula Hellén Lastenneurologia PL 280 00029 HUS paula.hellen@hus.fi puh. 050-4279578 Koulutukseen pääsy vahvistetaan 13.6.2011 mennessä ja laskut lähetetään tämän jälkeen. Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus varata hotellihuone kiintiöhintaan Radisson Blu Hotellista. Kiintiötunnuksen ja lisätiedot saa ilmoittautuessa tarautio@suomi24.fi. • Tiedustelut: tarautio@suomi24.fi, paula.hellen@hus.fi, suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Lue lisää testistä ja koulutuksesta AHA:n virallisista internet-sivuilta: www.ahanetwork.se Tervetuloa mukaan! suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Tarja Rautio tarautio@suomi24.fi puh. 040 5169770 • Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse tai postitse viimeistään 1.6.2011 mennessä: suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Koulutushintaan sisältyvät 2,5 lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti suoritettavien tehtävien arvioinnit ja henkilökohtainen palaute, koulutusmateriaalit (pääosin englanninkielistä) ja lounaat + kahvit lähiopetuspäivinä. • 14 www.suomencpterapiayhdistys.fi teema xxxx CP-vammaisten lasten näönkäyttöön xx liittyviä erityisvaikeuksia xx xx luennoitsijana näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen / Ruskeasuon koulu to 24.11.2011 klo 17.30-20.30, Turussa, TYKS:n Lastenklinikan luentosali Luentorunkoa - Näköjärjestelmä ja havaitsemisen teorioita - Miten näköjärjestelmän vauriot ilmenevät CP-vammaisen lapsen arjessa, mm. kommunikaatiossa, lähityöskentelyssä, suunnistautumisen ja liikkumisen taidoissa ja matematiikan oppimisessa - Näönkäytön tukeminen ja kompensaatiokeinot: harjaannuttaminen, apuvälineet sekä oppimateriaalin ja ympäristön muokkaus Koulutus järjestetään Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenille: hinta 40 € (sis.kahvit). Ilmoittautuminen: ulla.strom@tyks.fi viimeistään 10.11.11 mennessä > saat vahvistusviestin. Jos ilmoittautuneita ei silloin ole 20, koulutus peruuntuu. suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille, kun osallistuminen on vahvistettu. Ei-jäsenien tulee liittyä yhdistyksen jäseniksi: 54 € (koulutus 54+40 €, verotustekniset syyt, joihin emme voi vaikuttaa). • • suomen suomen cpcp -terapiayhdistys -terapiayhdistyskouluttaa kouluttaa • • suomen suomen cpcp -terapiayhdistys -terapiayhdistyskouluttaa kouluttaa • • Turun opintopiiri • suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa • www.suomencpterapiayhdistys.fi 15 teema OPINTOPIIRIT Jyväskylän opintopiiri Turun opintopiiri syksy 2011 Tervetuloa kuuntelemaan, katsomaan ja keskustelemaan! (ei-jäsen a´2e) 7.9 klo 17.30 Terapiapaja, Eeronkatu 7 a 1, 40720 Jyväskylä. Aihe: maahanmuuttajaperhe suomalaisessa arjessa, alustaja Kati Turtiainen Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalvelujen johtaja 12.10 klo 17.30 aihe auki 9.11 klo 17.30 aihe auki Yhdyshenkilö: Päivi Raitanen, p. 050 5457780 Oulun opintopiiri Pe 27.5.2011 klo 17.00 Alustavasti suunniteltu SOVETAVAN LIIKUNNAN iltatapahtuma Virpiniemeen. Ensin liikutaan soveltaen ja päätteksi nautitaan toistemme seurasta ” iltapalan” kera! Tarkempaa tietoa myöhemmin! Syksylle olemme suunnitelleet alustavasti kaksi tapaamista eli 27.9. ja 15.11.2011, joihin teemat ovat vielä avoimet! Terveisin Oulusta muiden puolesta, Erja Kaakkuriniemi syksy 2011 ti 13.9. klo 18.30 Keskustelua pikkuruisista dyspraktikoista. (2 tapausta) ft Pia Filppu ja pt Ulla Ström paikka: VILLA VEKARA Pitkämäentie 11 B (uudet tilat) ti 11.10. klo 18.30CP-vammaan tyypillisesti liittyvät, arkeen ja oppimiseen vaikuttavat kognitiiviset oireet: psykologi Petriina Munck/ Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali 12.krs. to 24.11. klo 17.30-20.30 PIDENNETTY ILTA, maksullinen (40€) CP-lapsen näönkäytöstä: näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen/Ruskis paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali, 12 krs. > seuraa ilmoittautumisohjeita Yhdyshenkilöt pt Ulla Ström, TYKS 02-3133454, ulla.strom@tyks.fi ft Liisa Myllykylä, 040-739 4958, liisa.myllykyla@mbnet.fi Katso yhdistyksen koulutukset www.suomencpterapiayhdistys.fi Hippolis ry tiedottaa Monien mahdollisuuksien hevonen - hevonen osana hyvinvointipalveluja seminaarin 30.3.2011 luentomateriaalit löytyvät nyt netistä - jos et itsepäässyt paikalle. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkimusprofessori Matti Rimpelä johdattivat alustuksissaan kuulijat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksiin nyky-Suomessa. Lisäksi kuultiin hevosen käytön vaikuttavuudesta mm. erityisryhmien liikunnassa sekä virkistäytymisessä, vaikeasti työllistettävien kuntoutuksessa, alaselkäkipuisten kuntoutuksessa sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkityksestä lastensuojelussa. Päivän kuulumiset tiedotteena ”Yhteiskunnan tunnustettava hevosharrastuksen vaikuttavuus - kokonaisvaltaista hyvinvointia hevosesta”: http://www.hippolis.fi/?pageid=4&newsid=566 Luentomateriaali: http://www.hippolis.fi/?pageid=80&LangID=1 Lisätietoja Anne Laitinen puh. 040 766 0830 tai anne.laitinen@hippolis.fi 16 www.suomencpterapiayhdistys.fi teema Esteettömyyssymbolipankki Helsinki kaikille -projekti on avannut vapaasti käytössä olevan esteettömyyssymbolipankin osoitteessa www.hel.fi/helsinkikaikille. Pankista löytyviä symbolikuvia voi käyttää opasteissa, kartoissa tai verkkotiedottamisessa. Pankista löytyy esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä symbolikuvia sekä yleisiä palveluihin liittyviä symboleja, joiden muotoilun lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys, ymmärrettävyys ja selkeys. Lisäksi pankkiin on koottu ohjeita esteettömistä opasteista. Symbolipankki on Helsinki kaikille -projektin ja sidosryhmien yhteisen esteettömyyssymbolihankkeen lopputulos. Hankkeen tavoitteena oli kerätä yhteen kuvasymboleja ja täten tukea saavutettavaa viestintää. Lisäksi tavoitteena oli koota aiheeseen liittyvä tieto yhteen paikkaan. Hankkeen aikana syntyi 35 symbolikuvan kokoelma. Monen symbolin taustalla on ollut vanha malli, mutta mukana on myös aivan uusia symboleja. Hankkeessa luotujen symbolien lisäksi symbolipankkiin on koottu jo käytössä olevia esteettömyyssymboleja eri lähteistä. Symbolihankkeessa olivat mukana Espoon kaupungin esteettömyysasiamies, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kuuloliitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Papunetverkkopalveluyksikkö ja Kehitysvammaliitto sekä Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Hankeryhmän lisäksi symbolikuviin saatiin kommentteja myös useilta muilta tahoilta. Symboleja myös testattiin kohokuvina Näkövammaisten Keskusliiton järjestämässä testaustilaisuudessa. Sivusto kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluista Suomessa on arviolta 30 000 puhevammaista ihmistä, jotka tarvitsevat apuvälineitä pystyäkseen kommunikoimaan. Sopivan kommunikointitavan ja apuvälineen löytäminen edellyttävät erityistä asiantuntemusta. Lisäksi monet vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt tarvitsevat tietokoneen apuvälineeksi työhön, päivittäisten asioiden hoitamiseen ja tiedonvälitykseen. Sopivan ohjaintavan, ohjelmien ja laitteiden arviointiin tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta. Suomessa vaativia kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarjoavat Tikoteekki-verkostoon kuuluvat erikoissairaanhoidon yksiköt. Kehittämiskeskus Tikoteekki on koonnut sivuston kommunikointiin ja tietokoneen käyttöön liittyvistä terveydenhuollon apuväline- www.suomencpterapiayhdistys.fi palveluista, apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi sivuilla on yhteenvedot kuntien ja sairaanhoitopiirien alueellisista apuvälineiden saatavuusperusteista. Saatavuusperusteet on rajattu lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviin kommunikoinnin ja tietoteknisiin apuvälineisiin, joiden saatavuudessa esiintyy edelleen alueellista vaihtelua ja joiden luovuttamista saatetaan rajoittaa. Vaikka sivusto on kohdennettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, voidaan sitä hyödyntää myös järjestöissä, ministeriöissä ja Kelassa. Apuvälinepalveluiden ”hyvät käytännöt” prosessikuvausta voidaan hyödyntää apuvälinepalveluiden resursoinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Kootut saatavuusperusteet auttavat myös mm. valtakunnallisesti kommunikoinnin apuvälinepalveluiden ja apuvälineiden myöntämiskäytäntöjen linjauksissa. Sivuston tavoitteena on mahdollistaa kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluita tarvitseville henkilöille tasa-arvoiset ja yhtäläiset palvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Sivustoa ylläpitää Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Sivusto löytyy osoitteesta: www.papunet.net/tikoteekkiverkosto www.tikoteekkiverkosto.fi Lisätietoja: Eija Roisko, Tikoteekin johtaja eija.roisko@kvl.fi p. 09-348 09 373 Anu Sallinen, suunnittelija anu.sallinen@kvl.fi p. 09-348 09 374 17 teema Asiakas vahvasti esillä Kuntoutuspäivillä Kuntoutusta tarvitaan, mutta vastuita on selkiytettävä asiakkaan aseman parantamiseksi. Nämä asiat olivat useaan otteeseen esillä 12.–13.4. pidetyillä, Kuntoutussäätiön järjestämillä Valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä. Päivillä pureuduttiin kuntoutuksen näkökulmasta esimerkiksi työurien pidentämiseen ja palvelujen kilpailuttamiseen. Yleisteema oli Kuntoutuksen tulokset näkyviksi. Rahoitusmalliin tulossa uudistusta Kuntoutujan asema kehittyvissä maissa usein huono Vahvempaa ohjausta vai lisää valinnanvapautta? - Kuntoutus tarvitsee aina tekijänsä, totesi Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Mykkänen tervetuliaispuheenvuorossaan. Hän näki kansainvälisyyttä kuntoutuksen tulevaisuudessa: paitsi että Suomeen tarvitaan työntekijöitä muualta, myös suomalaiset voisivat ostaa kuntoutuspalveluita ulkomailta. Valtiovallan tervehdyksen tuonut sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula piti suurena epäkohtana ihmisen pomputtamista kuntoutusjärjestelmässä. Selkeyttä ja turvallisuutta tarvitaan. Rehula ennakoi muutosta myös kuntoutuksen rahoitukseen. - Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän aika nykymuodossaan on ohi. Vuosittain kuntoutukseen käytetään noin 1,6 miljardia euroa: on syytä selvittää, käytetäänkö tämä summa optimaalisesti. Lisäksi Rehula halusi tiiviimpää yhteistyötä kuntoutujan, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Hänen mukaansa seuraavan sosiaali- ja terveysministerin keskeinen tehtävä onkin työkyvyn laittaminen kuntoutuksen keskiöön. Työhyvinvointia ja työurien pidentämistä pohti STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. - Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 52-vuotiaina. Tämä tarkoittaa valtavaa taloudellisen ja osaamisen potentiaalin menetystä. Hän korosti myös nuorten työurien vauhdittamista: esimerkiksi siirtyminen opiskelusta työelämään on usein turhan pitkä. Länsimaissa kuntoutusta ei tavallisesti nähdä ihmisoikeuskysymyksenä. Kehittyvissä maissa kuntoutusta tarvitsevien ihmisten asema on kuitenkin heikko, varsinkin vammaisten ihmisten kohdalla. Paitsi parempaa pääsyä palveluihin, tarvitaan muutosta myös asenteissa. Nämä seikat nosti esille kansainvälisen kuntoutusalan katto-organisaatio Rehabilitation Internationalin puheenjohtaja Anne Hawker Uudesta-Seelannista. Perinteiseen tapaan kuntoutuspäivillä jaettiin Kuntouttajamitali alan ansioituneelle toimijalle. Tänä vuonna kunnianosoituksen sai Sydänliiton Tulppa-avokuntoutus. Kilpailuttaminen on ollut arkipäivää kuntoutuksessakin jo vuosikausia. Kilpailuttamisesta ja kuntoutuksen kehittämisestä keskusteltiin paneelissa. Mukana olivat johtaja Raija Volk sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Markku Salo Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisesta säätiöstä, kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta sekä toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki Korona Invest Oy:stä. Raija Volk muistutti, että paljon kritiikkiä saanut hankintalaki ei ole laadittu kiusantekomielessä, vaan siksi, että palvelut voitaisiin tuottaa mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti. Markku Salo kaipasi valtiolta ohjaavampaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja toivoi, ettei kolmannen sektorin toimijoiden tarvitsisi toimia yrityslogiikalla. Vesa Lehtomäen mielestä tärkeintä on paras mahdollinen palvelu, ei se, millä sektorilla palvelu tuotetaan. Hän halusi lisää vastuuta ja mahdollisuuksia asiakkaalle kuntoutuspaikan valinnassa. Myös Tiina Huusko piti valinnanvapautta tärkeänä, sillä se motivoi kuntoutujaa ja johtaa siten parempaan tulokseen. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät järjestettiin tänä vuonna 39. kerran. Seuraavat päivät pidetään 22.–23.3.2012. Teksti: Timo Korpela 18 www.suomencpterapiayhdistys.fi teema Toiminnan voimaa – Toimintaterapia käytännössä Edita julkaisi yhteistyössä Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa suomenkielisen toimintaterapian oppikirjan. Teoksessa kuvataan toiminnan piirteitä ja sen vaikutusta ihmisen kehitykseen. Kirjassa käsitellään myös muun muassa motivoitumista, toiminnan terapeuttisuutta ryhmässä sekä toiminnan yhteiskunnallista ja sosiokulttuurista merkitystä. Toimintaterapian teoriaa avataan monipuolisilla käytännön esimerkeillä. Niissä kerrotaan, millä tavoin toimintaterapeutti voi auttaa asiakasta ja miten hän voi soveltaa teoriaa käytännön työssään. Toimintaterapia perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Terapeuttista toimintaa lähestytään kirjassa yksilön, ympäristön ja osallistumisen näkökulmasta. Toimintaterapia on aina tavoitteellista. Toiminnan voimaa on suunnattu oppikirjaksi ammattikorkeakouluun toimintaterapian opiskelijoille. Se sopii hyvin myös käsikirjaksi toimintaterapeutteina työskenteleville ja terapeuttisesta toiminnasta kiinnostuneille. Teos on ensimmäinen suomenkielinen oppikirja toimintaterapiasta AMK-opetukseen. Kirjoittajista Tiina Hautala työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Tuula Hämäläinen toimii sosiaali- ja terveysalan lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa. Hän oli aloittamassa toimintaterapeuttikoulutusta Lappeenrannassa vuonna 1995. Leila Mä- Toiminnan voimaa kirjaa voi tilata Editasta: Edita Publishing Oy, asiakaspalvelu puh. 020 450 05 tai asiakaspalvelu.publishing@edita.fi kelä on Suomen Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtaja. Kirjan kirjoittajaksi hän tuli mukaan työelämän edustajana. Mari Rusi-Pyykönen työskentelee toimintaterapian lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät vas. Heidi Åkerlund ja oik. Noora Rauvanto-Lämsä Opintopiirivastaava Heidi Åkerlund Olen 25-vuotias toimintapeutti Espoosta, sydämeltäni ja murteeltani ikuinen savolainen. Valmistuin jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2009. Työskentelen alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutuksen parissa yksityisellä sektorilla: opiskelujen aikaan vannoin, etten koskaan tule lasten kanssa työskentelemään enkä pk-seudulle muuta, nyt kuitenkin (näin takinkääntäjäni) tunnen oman paikkani löytyneen. Cp-terapiayhditykseen olen kuulunut vuoden ja hallitukseen, sitä kautta opintopiirivastaavaksi sekä tiedotustoimikunnan jäseneksi minut houkutteli Hannele Merikoski noin kymmenen minuutin palopuheella. Yhdistyksen toiminnassa tärkeää on moniammattillinen verkostoituminen, osaamisen ja ideoiden jakaminen sekä ajankohtaisimman tutkimus- ja koulutusmateriaalin julkituonti. Nämä ovat www.suomencpterapiayhdistys.fi Varajäsen Noora Rauvanto-Lämsä myös ne asiat, jotka saivat minut kiinnostumaan yhdistyksestä. Loppumattomalla innolla kohti uusia haasteita, Heidi Åkerlund ”Man kan göra mycket lite med tro, men man kan ingenting göra utan tro.” Olen tällä hetkellä Haminassa asuva fysioterapeutti. Olen työskennellyt TYKS:n lastenneurologian osastolla, Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttina ja viimeisin työpaikkani ennen äitiyslomalle siirtymistäni oli Ruskeasuon liikuntavammaisten erityiskoulu. Urani CP-terapiayhdistyksessä alkoi syksyllä 2009, kun lähdin Paula Hellénin kanssa vetämään Helsingin opintopiiriä. On hauskaa ja mielenkiintoista olla mukana toiminnan ytimessä ja paitsi tutustua ihmisiin omaa työpaikkaa laajemmin, myös saada paljon ajankohtaista tietoa siitä, mikä nyt puhututtaa terapiapiireissä. 19 SEURAAVA JÄSENTIEDOTE ilmestyy syyskuussa 2011 Materiaali tulee toimittaa 7.8.2011 mennessä osoitteella Nadja Ristaniemi, Reunatie 3, 01760 Vantaa tai sähköpostilla: tiedotus.scpty@gmail.com Kuvaaja: Paula Herkman; Perhe harjoittelee AAC-keinoja Satakielet ryhmässä. Osoitteenmuutokset ja muut muuttuneet tiedot voi ilmoittaa suoraan jäsenrekisterin pitäjälle yhdistyksen wwwsivulla, sähköpostilla tai osoitteenmuutoskortilla osoitteeseen: Kirsi Neuvonen Puheen polku Kannelkatu 10 lh 2 53100 Lappeenranta 050 3464282 kirsi.neuvonen@puheenpolku.fi Suomen CP-terapiayhdistys ry. Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot jäsenrekisterin pitäjälle. Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos. (Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton) Nimi: ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. Osoite: ........................................................................................................................................................................................................................................................................................ Puh. työ/koti: ................................................................................................................................................................................................................................................................... Ammatti sekä toimipaikka: .................................................................................................................................................................................................................. Lisäkoulutukset: ...................................................................................................................................................................................................................................................... Päiväys ja allekirjoitus: ................................................................................................................................................................................................................................ Suomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, 00101 Helsinki
