1 YMPÄRISTÖLUPA-ASIAKIRJA Ympäristölupa

1
YMPÄRISTÖLUPA-ASIAKIRJA
Ympäristölupa murskauslaitokselle, Destia Oy
Ympäristöjaosto 16.12.2014 §
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 30.12.2014
Valmistelija: ympäristötarkastaja Juhana Jalkanen, puh. 0405463218
1. ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen murskaukseen ja seulontaan, Inari
2. HAKIJA
Destia Oy
Heidehofintie 2
01300 Vantaa
Hakijan yhteyshenkilö:
Jenni Koitila
Moreenikuja 2 B
90630 Oulu
jenni.koitila@destia.fi puh. 0405559652
3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lupaa haetaan kiviaineksen (soran) murskaamiselle ja seulonnalle. Toimintapaikka sijaitsee Inarin kunnan
Inarin kirkonkylällä kiinteistöllä 148-402-15-3.
Haettu toiminta sijoittuu kokonaan Inarin Nukkumajoen (12148146A) vedenhankintaa varten tärkeälle
pohjavesialueelle. Pohjavesialueella toimii Inarin kirkonkylän pohjavedenottamo.
4. ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 24.4.2014 ja sitä on täydennetty merkittävillä täydennyksillä 4.6.2014, 30.6.2014
sekä 2.10.2014.
5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n 1 momentin 7 e) kohdan mukaan kiinteä murskaamo tai
kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven
jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan.
Lisäksi YSA (169/2000) 1.2 §:n mukaan YSA 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun, mutta sitä vähäisempään
toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle
vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden
pilaantumisen vaaraa.
2
Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 7 b) kohdan mukaan lupaviranomainen on kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen.
6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Inarin kunnan rakennustarkastajan 16.4.2009, 502 § myöntämä maa-ainestenottolupa ko. kiinteistölle 15-3.
Lupa on voimassa 16.4.2019 asti ja kokonaisottomäärä on 60 000 m3.
Maa-ainestenottoluvassa on muun muassa seuraavat määräykset:
- Ennen työn aloittamista on pidettävä alkukatselmus. Tällöin on seuraavat toimenpiteet oltava tehtynä;
* Maa-ainestenottoalue merkittynä näkyvin paaluin maastoon.
* Alueelle on oltava asennettuna vähintään kaksi pohjaveden havaintoputkea, joista
korkeustiedot on oltava mitattuina ja ensimmäiset havaintotiedot oltava kirjattuina.
* Maa-ainesten ottamisen aloituskohtiin on oltava merkittynä hyväksytty ottotaso.
- Maa-ainesta otettaessa tulee ylimmän luontaisen pohjavedenpinnan päälle jättää suojaavaa maakerrosta
vähintään 3 metriä. Ottotasoa tulee tarvittaessa nostaa, mikäli pohjavesihavainnot antavat siihen aihetta.
Ottajalla tulee olla aina tiedossa hyväksytty ottotaso, joka on merkittävä alueelle selvin korkeusmerkinnöin.
- Pohjaveden pinnan tason seuraamiseksi tulee ottoalueella tai sen läheisyydessä olla vähintään kaksi
havaintoputkea. Havaintoputkien tulee ulottua ainakin neljä metriä alimman ottotason alapuolelle.
Pohjavesipinnan tasoa tulee seurata alueella olevasta havaintoputkesta ylimmän pohjavesipinnan
havaitsemiseksi kerran vuodessa. Havaintoputken tekniset tiedot ja pohjaveden korkeushavainnot tulee
toimittaa ennen oton aloittamista ja jatkossa vuosittain kunnan valvontaviranomaiselle samalla, kun
ilmoitetaan tiedot maa-ainesten ottomääristä ja laadusta.
- Öljytuotteiden käyttöön alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Öljyä ja muuta pohjavesille haitallista
ainetta sisältävät säiliöt tulee sijoittaa suojakaukaloon ja tankkauspaikka suojata hyvin, esim.
öljynkestävällä geokalvolla. Vahingon sattuessa on siitä ilmoitettava ao. viranomaisille.
- Alue on ottamistyön päätyttyä siistittävä ja saatettava puustoistutuksin muuhun ympäristöön
sopeutuvaksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa tulee käyttää ainoastaan puhdasta maa-ainesta.
Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun.
- Alueelle ei saa haudata jätettä, risuja, kantoja eikä pintamaita.
Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Lapin maakuntakaavan 27.12.2007. Haetulle alueelle on
maakuntakaavassa merkitty rasteroinnilla tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella ei
ole yleis- tai asemakaavatasoista kaavaa.
7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta-alue sijaitsee Ivalo-Inaritien (VT 4) länsipuolella noin 3 km Inarin kirkonkylän taajamasta etelään.
Kiinteistö 15-3 sijaitsee Nukkumajoen maa-ainesten ottoalueen eteläpäässä. Kiinteistön 148-402-15-3
pinta-ala on 6 ha. Maa-ainesten ottoa on useamman kiinteistön käsittävällä Nukkumajoen maaainestenottoalueella harjoitettu useampana vuosikymmenenä.
Nukkumajoen maa-ainestenottoaluetta rajaa luoteessa Nukkumajoki ja ympäröivä maankäyttö on muuten
metsätaloutta.
Hakemuksen mukaan lähin asutus (loma-asutus), sijaitsee toiminta-alueesta noin 1 km päässä koillisessa.
3
Toiminta-alue sijaitsee Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja siellä
varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa.
Pohjaveden virtaussuunta on hakemuksen mukaan kohti koillista eli toiminta-alueelta vedenottamolle.
Hakemukseen liitetyn valtion pohjavesitietojärjestelmän (Hertta) tulosteen mukaan pohjavesialue on
lounas-koillinen muodostuma. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,3 km2 ja muodostumisalueen pintaala 0,57 km2. Pohjavesialueen antoisuus on arviolta 750 m3/vrk. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa ei
ole.
Nukkumajoen vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 2013. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston
8.3.2013 antaman päätöksen nro 20/2013/2 mukaan pohjavettä voidaan ottaa enintään 300 m3/vrk
kuukausikeskiarvon mukaan laskettuna. Hakijan kiinteistöltä on vedenottamon lähimpään kaivoon UP47
matkaa vähimmillään noin 510 metriä. Hakemuksessa on esitetty toiminta-alueen ja pohjavedenottamon
kaivon UP46 väliseksi etäisyydeksi noin 580 metriä.
Hakemuksessa kiinteistön maanpinnan tasoksi on esitetty ottamissuunnitelman kartalla (täydennys
4.6.2014) mittauspisteitä +131,2 – +140,7 (KKJ3/N60). Maanpinnan sekä pohjaveden tasot ilmoitetaan
metreinä merenpinnan yläpuolella.
Ympäristölupahakemuksessa (24.4.2014) on esitetty ainoana pohjaveden korkeustietona päiväämätön
korkeustieto +128,51 (N60) hakijan kiinteistön pohjoispuoliselta kiinteistöltä 15-2. Pohjaveden laatutietojen
osalta on viitattu pohjavedenottamon suunnitteluvaiheeseen, mutta hakemukseen ei viitattuja
analyysituloksia oltu liitetty.
Hakemuksen täydennyksen (30.6.2014) mukaan kiinteistön pohjoisrajalle oli asennettu pohjavesiputki
(pvp2), mistä pohjaveden pinnan korkeudeksi oli mitattu 17.6.2014 +129,99 (N60). Pohjaveden
laatutietojen osalta oli täydennyksen liitteenä analyysituloksia vuosilta 1991 ja 2002, joista kumpikaan ei
ole otettu toiminta-alueeksi haettavan kiinteistön alueelta.
Täydennyksessä (2.10.2014) on toimitettu pohjaveden korkeustiedot pohjavesiputkesta (pvp2) +130,11
sekä uudesta kiinteistön keskiosaan sijoitetusta pohjavesiputkesta (pvp3) +131,82. Laatutietoina on
toimitettu ko. putkista otetuista näytteistä analyysitulokset, jotka sisältävät ympäristöministeriön oppaan
”Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” mukaiset tutkimukset.
Hakemuksen mukaan suunnitelma-alueella ei ole suojelukohteita tai tiedossa olevia uhanalaisten lajien
esiintymiä.
4
Kuva 1. Kiinteistön 15-3 sijoittuminen alueella. Pohjavesialueen rajaus sinisellä katkoviivalla ja pohjaveden
muodostumisalueen rajaus yhtenäisellä sinisellä viivalla.
Kuva 2. Hakijan kiinteistön 15-3 vuonna 2014 asennetut pohjavesiputket pvp2 ja pvp3, sekä pvp1
kiinteistöllä 15-2.
5
8. LAITOKSEN TOIMINTA
8.1 Yleiskuvaus toiminnasta
Toiminta koostuu siirrettävästä murskauslaitoksesta, mikä sisältää tarpeen mukaan esi-, väli-, ja
jälkimurskaimet, hihnakuljettimia ja seuloja. Laitteiston koostumus ja sijainti vaihtelee urakkakohtaisesti.
Hakemuksen täydennyksessä (30.6.2014) on tarkennettu, että alueella käytetään tela-alustaisia
murskauslaitoksia.
Käyttöenergian tuotantoa varten laitteistoon kuuluu aggregaatti.
Murskauslaitos ja muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja
viedään pois sen päätyttyä. Murskauksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija.
Työn aikana alueella on lisäksi tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja ja jätteiden varastointi- ja
lajittelupiste. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkonetta,
pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla.
Murskaus kestää noin kahdesta (2) kuuteen (6) viikkoa kerralla. Toimintavuosia ei edeltä käsin voi varmasti
arvioida. Murskaaminen tapahtuu arkisin ma-pe klo 07.00 – 22.00.
Tuotannossa käytetään seuraavia raaka-aineita:
Käytettävä aine
Keskimääräinen
käyttö (t/a)
Maksimikäyttö
(t/a)
Murskattava kiviaines
Luonnonsora
Kevyt polttoöljy
Hydr + voiteluöljyt
20 000
10 000
16,8
60 000
60 000
50,4
Alueella max
varastossa
(t)
20
0,6
Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä säilytetään tynnyreissä työn aikana yhteensä 600 kg. Tynnyrit sijoitetaan
varastokonttiin murskausaseman läheisyyteen.
Polttoöljyä varastoidaan keskimäärin 20 t kerralla kaksivaippasäiliössä tai normaalisäiliössä, joka on
sijoitettu suoja-altaaseen.
8.2 Toiminnassa muodostuvat jätteet
Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely on seuraava:
Jätenimike
Arvioitu
määrä
Käsittely/
hyödyntäminen
Toimituspaikka
Sekajäte
WC-jäte
Ongelmajätteet
1500 l/a
< 1 m3/a
100-500 l/a
keräysastia
WC -umpisäiliö
jätekäsittelykeskus
jätevedenpuhdistamo
käsittelylaitos
Kaikki jätteet varastoidaan sitä varten tehdyssä katetussa, tiivispohjaisessa ja lukitussa varastokontissa.
6
9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN
9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Polttoaineiden varastointi ja koneiden työaikainen pysäköinti sallitaan vain murskeiden varastointialueella.
Öljytuotteiden läheisyyteen varataan aina imeytysturvetta.
Pienet säiliöt esim. jäteöljyt säilytetään niitä varten rakennetussa, työkoneiden mukana kulkevassa
varastokontissa. Kontin pohja on tiivis, reunoiltaan korotettu ja estää vuotojen pääsyn maaperään. Tyhjät
säiliöt viedään jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian, eikä varastoida alueelle.
Polttoaineita varastoidaan alueella vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä silloin, kun alueella
toimitaan. Säiliöt ovat kaksoisvaippaisia tai valuma-altaallisia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili.
Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne lukitaan luvattoman käytön estämiseksi.
Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun
välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Vahinkotapauksia varten Destialla on yhtenäiset toimintaohjeet ja
välineistö, joiden avulla öljyn leviäminen voidaan estää.
Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella.
Säiliön ja työkoneiden tankkauspaikka voidaan suojata seuraavalla tavalla:
Alle laitetaan vähintään 200 mm siltti- ja hiekkakerros, jonka päälle asennetaan vähintään 0,5 mm
paksuinen öljyhiilivetyjä pidättävä suojamuovi, jonka päälle levitetään vähintään 500 mm hiekka- tai
sorakerros. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa tasataan ja siitä poistetaan kivet, jotka voisivat rikkoa
muovin. Suoja-alueelle rakennetaan vähintään 10 cm reunakoroke/valli. Tarvittaessa suojamuovi laitetaan
noin 30 cm matkalta limittäin saumojen tiiveyden varmistamiseksi.
Mikäli suojatulle tankkausalueelle kertyy sadevesiä, pumpataan ne loka-autoon. Alue pyritään sijoittamaan
varastoalueen kohtaan, jossa olisi mahdollisimman suuri suojakerros pohjaveden pinnan yläpuolella, mutta
vähintään sellaiseen paikkaan, jossa on yli kolmen metrin suojakerros.
Toiminnassa ei synny jätevesiä. Työmaakopin WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään
jätevedenpuhdistamolle tai käytetään kuivakäymälää.
Toiminnassa mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Vettä voidaan käyttää
pölynsidontaan. Alueella ei pumpata vesiä.
Täydennyksessä (4.6.2014) on esitetty, että polttonesteiden ja aggregaattikontin suojaus tehdään kuten jo
esitetty ja lisäksi tukitoiminta-alueen suojaus voidaan rakentaa samalla tavalla.
Täydennyksessä (30.6.2014) on lisäksi esitetty, että tela-alustaisessa murskauslaitoksessa
polttoainesäiliöiden suojaus on toteutettu rakenteellisesti, ja se vastaa tekniikaltaan pitkälti työkoneita.
Tekniikka on tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Merkittävää vuotoriskiä ei ole.
9.2 Päästöt ilmaan
Kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreissa. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet
säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa.
Hiukkaspäästöjen lähteitä ovat polttomoottorit sekä murskauslaitteiston pölyävät kohdat.
7
Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla
laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet
mahdollisimman pieninä.
9.3 Melu ja tärinä
Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa ja seulonnassa. Murskaamo toimii urakan
aikana kahdessa vuorossa.
Arvio melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista:
- Murskaus, liikkuva laitos 122 – 124 LWA (dB)
- Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108 – 115 LWA (dB)
- Kaivinkone 110-116 LWA (dB)
(lähde: Suomen ympäristö 25/2010)
Murskauksen melu on tasaista ja ei impulssimaista. Murskauslaitos sijoitetaan aina alueen pohjalle, jolloin
meluvaikutus asutuksen suuntaan vaimenee.
Toiminta alueella on kausiluonteista. Keskimääräisen urakan kesto on 3-6 viikkoa. Melutasot eivät ylitä
valtioneuvoston ohjearvoja lähimmissä kohteissa.
Alueella ei louhita, joten toiminta ei aiheuta merkittävää tärinähaittaa.
Täydennyksessä (4.6.2014) esitetään lisäksi mm., että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 1,1
km. Välissä on mm. vaihtelevamaastoinen laaja maa-aineksenottoalue sekä metsä. On hyvin
epätodennäköistä, että meluarvot ylittyisivät näin kaukana melulähteestä. Murskauslaitoksen ja
asuinrakennuksen väliin sijoitetaan vielä murskauksesta syntyvät tuotteiden varastokasat.
9.4 Liikenne
Soran ja murskeen kuljetus toimintakausina on keskimäärin 20 käyntiä/d. Satunnaisesti liikennemäärä voi
olla suurempi. Lisäksi työntekijöiden kulku alueelle aiheuttaa jonkin verran henkilöliikennettä (10-30
käyntiä/d).
Liikenteen määrä vaihtelee murskeen tuotannon mukaan. Liikennettä on murskausurakoiden aikana ma –
su klo 05.30 – 22.30. Kiviaineksen kuljetuksista syntyy satunnaista liikennettä ympäri vuoden. Toimintaaikojen ulkopuolella liikenne on työntekijöiden meno- ja paluuliikennettä.
10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Hakija arvioi, että toiminta voi tilapäisesti vähentää viihtyisyyttä lähimpien talojen piha-alueilla työn aikana.
Alue on vuosia toiminnassa ollut kiviaineksen ottoalue. Alue ei ole luonnontilainen. Aluetta ei ole luokiteltu
maisemallisesti arvokkaaksi, eikä sen vaikutusalueella ole havaittu luontoarvoja, joihin toiminnalla olisi
haitallisia vaikutuksia. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun
ympäristöön.
Varotoimenpiteet huomioon ottaen hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia
pohjavesiin tai maaperään.
8
11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä,
tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet.
Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan
tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja
huoltamalla laitteita päivittäin. Mittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän.
12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden tai varastosäiliöiden
vuodon tai tulipalon yhteydessä.
Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä estetään ja rajoitetaan asianmukaisella suunnittelulla ja
tekniikalla. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotasojen
valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen
mahdollisimman nopea jälkihoito.
Ennen jokaisen urakan aloittaista pidetään aloituskokous, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien
riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät hakijan ja sen
aliurakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupien ehdoista ja toimintaan liittyvistä
riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, ja velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden
mukaisesti. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty.
Öljytuotteiden varastopaikat on suojattu ympäristölupahakemuksessa kohdassa 17 esitetyllä tavalla.
Alueella varastoidaan öljytuotteita vain urakan aikana, käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä.
Polttoöljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta ja säiliöissä on ylitäytönestimet. Kulkuväylät
tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto
tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi
öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet
kerätään ja varastoidaan ympäristölupahakemuksessa kohdassa 18 esitetyllä tavalla.
Hakijan ympäristöasioiden hallinta perustuu ISO 9000 ja ISO 14001 laatu- ja
ympäristöjärjestelmästandardeihin. Tähänastisen toiminnan aikana alueella ei ole tapahtunut
onnettomuuksia, eikä merkittäviä häiriötilanteita.
13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Inarin kunnan ilmoitustaululla ja Inarin kunnan internetsivuilla
14.10.2014–13.11.2014 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu
Inarilainen -paikallislehdessä 15.10.2014.
13.2 Tarkastukset
Ympäristötarkastaja on käynyt toiminta-alueella 8.10.2014. Käynnin tarkoituksena on ollut tutustua
olosuhteisiin ja hakemuksen sekä täydennyksien asioihin.
9
13.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lapin ELY –keskukselta. Vesihuoltolaitoksena toimivaa Inarin Lapin
Vesi Oy:tä on myös kuultu asianosaisena.
Lapin ELY -keskus on 13.11.2014 saapuneessa lausunnossaan esittänyt että suunniteltu murskausasema
sijaitsee Nukkumajoen tärkeällä pohjavesialueella. Lapin ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen
murskaustoiminta vaarantaa pohjaveden laadun ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n (pohjaveden
pilaamiskielto) vastaisesti eikä sille tule myöntää lupaa.
Mikäli hanketta viedään eteenpäin, tulee suunnittelussa huomioida seuraavat asiat:
Ensisijaisesti pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen
ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tiivis. Hakijan tulee selvittää, onko toiminta mahdollista sijoittaa
pohjavesialueen ulkopuolelle.
Esimerkiksi asemakuvassa tulee tarkemmin esittää alueelle tulevat toiminnot kuten tukitoiminta-alue ja
öljyjen ym. säilytyspaikat.
Hakemuksessa esitetty säiliön ja tankkausalueen suojausratkaisu ei riittävällä tavalla suojaa maaperää ja
pohjavettä tilanteessa, jossa allas ja siinä olevan hiekan huokostila on täyttynyt sadevedellä. Altaaseen
kertyvän veden hallinta tulee suunnitella siten, että vedet eivät pääse missään tilanteessa tulvimaan yli.
Suoja-altaaseen kertyviä vesiä ei voida imeyttää pohjavesialueella maaperään (YSL 17 §). Lisäksi suojaaltaan tekninen toteutus on kuvattu puutteellisesti, esimerkiksi siitä ei ole leikkauskuvaa. Käytettävän
kalvon tulee olla tiivis, limitys ei takaa riittävää tiiveyttä. Myös kalvon tekniset ominaisuudet tulee yksilöidä.
Lisäksi reunavallien tekninen toteutus tulee kuvata huolellisesti.
Suojaus ja alueelle kertyvien vesien hallinta tulee suunnitella myös koko siirrettävän murskausaseman
kohdalle sekä lisäksi alueille, joilla käsitellään öljytuotteita (mm. hydrauliikkaöljyt).
Koska kyseessä on pohjavettä vaarantava toiminta, sille ei tule antaa lupaa aloittaa ennen päätöksen
lainvoimaiseksi tuloa. Täydennetystä lupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto.
Inarin Lapin Vesi Oy on 12.10.2014 saapuneessa lausunnossaan esittänyt, että se toivoo Destia Oy:n
ottavan toiminnassaan huomioon alueella tapahtuvan raakaveden oton, ja tekevänsä parhaansa, ettei
raakaveden laatu alueella heikkene tulevan toiminnan seurauksena.
13.4 Muistutukset
Muistutuksia ei määräaikaan mennessä tullut.
13.5 Hakijan selitys
Hakija on toimittanut vastaselityksen 27.11.2014 koskien molempia lausuntoja.
Vastineessa esitetään mm. että Destian mielestä Nukkumajoen sora-alueella murskaamoa ei voi sijoittaa
pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos murskauslaite viedään pois pohjavesialueelta, soran kuljetusmatka
kasvaa ja tämä lisää huomattavasti liikennettä ja kustannuksia. Lisäksi päästöt ilmakehään, sekä melu- ja
pölyhaitat kasvavat.
Destia myös esittää, että murskausaseman alapuolinen maa suojataan samalla lailla kuin tankkausalueen
maaperä. Suojauksesta on toimitettu piirros.
10
Vastineen yhtenä liitteenä on myös pohjaveden tarkkailusuunnitelma, jonka mukaan pohjaveden korkeutta
mitattaisiin kolmesta pohjavesiputkesta. Pohjaveden laatua tutkittaisiin syksyisin niinä vuosina, kun alueella
on toimintaa.
14. YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN RATKAISU
Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n
mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen ja seulontaan Inarin kunnassa sijaitsevalle
kiinteistölle 148-402-15-3.
Lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla
annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojeluviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot
sekä luvan myöntämisen edellytykset. Muutoinkin on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun
turvaamiseksi säädetään.
Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja toissijaisesti hakemuksessa,
siihen toimitetuissa täydennyksissä sekä lausuntoihin annetuissa vastineissa ilmoitettuja asioita, jos niistä ei
ole lupamääräystä.
15. LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa
päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on kiinteistöltä 15-3 poistettava kaikki muu materia kuin kiinteistöltä
irrotettu, korkeintaan murskauksella tai seulonnalla jalostettu maa-aines. Rakennusjätteet (kuten
betonijäte), muut jätteet (kuten muovit, renkaat ja metallivaijerin pätkät) sekä bitumisora (pehmytasfaltti),
on poistettava ja toimitettava luvalliseen vastaanottoon.
Perustelu: Kiinteistön kaakkoisnurkassa oli todettavissa osittain haudattua rakennusjätettä (betonijätettä ja
muovia) sekä traktorin/muun työkoneen rengas. Kiinteistön lounaisosassa, pohjavesiputki PV3:n itäpuolella
metallivaijeria. Kiinteistön koillisnurkalla on pehmytasfaltin varastokasa. Roskaaminen on suoraan jätelain
72 §:n perusteella kiellettyä. Pehmytasfaltin varastointi ei sinänsä vaadi lähtökohtaisesti ennakollista lupaa,
aiheuttaa se tärkeälle, vedenhankintakäytössä olevalle pohjavesialueelle, sinne kuulumattoman riskin
raskaan liikenteen ja lastauskoneiden muodossa. Vältettävissä olevaa pohjaveden laadun vaarantamisriskiä
ei alueelle sallita. (YSL 8 § ja JL 72 §)
2. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa
päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on kiinteistön pohjavesitasot selvitettävä siten, että selvityksen laatija on
pystynyt luotettavalla tavalla arvioimaan kolmen (3) metrin suojakerrospaksuuden (vrt. maa-aineslupa)
toteutuminen koko kiinteistön alueella. Selvitykseen liittyen koekuoppien kaivaminen tai pohjavesiputkien
asentaminen kaivurilla on kielletty. Alueelle tulee asentaa kairaamalla vähintään kaksi (2) uutta pohjaveden
havaintoputkea. Putkien materiaalin tulee mahdollistaa myös pohjaveden laadun tarkkailu.
Havaintoputkien tulee ulottua ainakin neljä (4) metriä alimman ottotason alapuolelle. Selvityksen tiedot
sekä uusien putkien putkikortit tulee toimittaa niiden asentamisen jälkeen
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelu: Saatujen tietojen perusteella toiminnanharjoittaja ei ole selvittänyt kiinteistöltä mistään kohtaa
pohjaveden tasoa ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista vuonna 2010. Tästä johtuen ottamistaso on
jo todetusti mennyt alle sallitun ja suojakerrospaksuus on kiinteistön pohjoisrajalla ohentunut pienimillään
1,2 metriin, sallitun kolmen (3) metrin sijaan. Lupahakemuksen täydennystietojen saamiseksi
toiminnanharjoittaja on vuonna 2014 asentanut kiinteistölle kaivurilla kaksi putkea, joista on toimitettu
pohjaveden korkeus- ja laatutietoja. Putkien sijoittuminen on puutteellinen antamaan riittävää
11
informaatiota kiinteistön pohjavesigradientista sekä puutteellinen kuvaamaan kiinteistöllä mahdollisesti
pohjaveteen vaikuttavia toimia olettaen, että pohjaveden virtaussuunta on kohti vedenottamoa. (YSL 5 ja 8
§)
3. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa
päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on pohjavesiselvityksen perusteella kiinteistön maanpinta muotoiltava
kiinteistöltä saatavalla maa-aineksella siten, että vähintään kolmen (3) metrin suojakerros toteutuu
kiinteistön kaikissa kohdissa. Kerroksen paksuus tulee määritellä ylimmän havaitun pohjaveden korkeuden
mukaan.
Perustelu: Tärkeäksi luokitellun pohjaveden suojaamiseksi on oltava riittävä suojakerros.
Toiminnanharjoittaja on sitoutunut jo lainvoimaisen maa-ainesluvan perusteella toiminnan aloittaessaan
huolehtimaan siinä yksilöidystä suojakerroksesta. Sillä, mikä on ollut alueen suojakerrostaso
toiminnanharjoittajan sen hankkiessaan tai sillä millä kiinteistön osalla otto- tai murskaustoimintaa
harjoitetaan, ei ole merkitystä. Suojakerroksen paksuus tulee määritellä ylimmän havaitun pohjaveden
pinnan mukaan, koska pohjaveden pinnan taso vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain. (YSL 8 ja 43 §)
4. Määräyksien 1-3 toteuttamisen jälkeen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava niiden valmistumisesta
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelu: Valvontatietona viranomainen haluaa tietää, että toimintaa ei aloiteta ennen kuin sille on
luvanmukaiset edellytykset. (YSL 43 ja 83 §)
5. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö 15-3) otettuja maa-aineksia. Murskauksen
toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 22.00.
Perustelut: Muualta tuotujen maa-aineksien käyttö lisäisi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminta-ajat
ovat hakijan esittämät. (YSL 43 §, NaapL 17 §)
Melu ja pöly
6. Murskain on sijoitettava ja murskattu sora-aines varastoitava siten, että toiminnasta aiheutuvat
meluhaitat voidaan minimoida. Murskaus ja muu melua aiheuttava toiminta liikenne mukaan lukien on
toteutettava siten, että aiheutuva melu yhdessä alueella olevien muiden toimintojen aiheuttaman melun
kanssa ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä tasoa 50 dB (LAeq)
klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää tasoa 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä tasoa 40 dB
(LAeq) klo 22–7. Jos melutasot ylittyvät on luvan saajan esitettävä suunnitelma meluntorjunnan
tehostamistoimenpiteistä hyväksyttäväksi valvovalle viranomaiselle.
7. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai suojaamalla pölyävät kohteet. Ajanjaksoina,
jolloin pölyntorjunnassa ei voida käyttää vettä, on pölyävät kohteet koteloitava. Valvova viranomainen voi
edellyttää, että luvan saaja tekee tarvittaessa hiukkaspitoisuusmittauksia.
Perustelu: Määräyksillä 6 ja 7 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä ei aiheudu
lähiasutukselle terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös
silloin, kun veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 43 §, NaapL 18 §).
Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen
8. Laitoksen (murskaus ja/tai seula) tarvitsema energia on otettava sähköverkosta. Pohjavesialueella
sijaitsevan sähkömuuntajan rakenteen on oltava sellainen, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään.
12
9. Nestemäisiä polttoaineita tai muita öljytuotteita ei saa säilyttää tai varastoida pohjavesialueella. Myös
polttonesteiden jakelupaikka ja työkoneiden tankkaus on sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle.
Perustelu: Määräykset 8 ja 9 ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Murskaus- ja
seulontalaitteistojen tarvitseman sähköenergian tuottaminen polttoöljykäyttöisellä agregaatilla, sekä
polttoaineiden käsittely (muun muassa säiliöiden täyttö sekä työkoneiden ja ajoneuvojen tankkaus) ja
nestemäisten öljytuotteiden varastointi alueella aiheuttaisivat merkittävän pohjaveden pilaantumisriskin.
Toiminta sijoittuu Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeän I-luokan pohjavesialueen pohjaveden
muodostumisalueelle. Pohjavesialueen maaperä on vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa. Pohjaveden
virtaussuunta on toiminta-alueelta Nukkumajoen vedenottamolle päin. Hakemuksessa ja hakijan
selityksessä esitetyt suojaustoimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita estämään pohjaveden
pilaantumisvaaran toiminta-alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa. (YSL 7, 8, 43 § ja KHO:2013:116)
10. Polttoaineiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön ja lapon estämiseksi. Polttoöljyt ja
työkoneiden polttoaineet tulee varastoida 2-vaippasäiliöissä tai suljetuilla vuotoaltailla varustetuissa 1vaippasäilöissä.
Polttoainesäiliöiden sijaintipaikoille ja tankkauspaikoille tulee tehdä suojarakenteet peittämällä maaperä
vähintään 20 cm paksulla maa-aineskerroksella ja polttoaineen kestävällä vähintään 0,5 mm paksulla
muovikalvolla tai vastaavalla sekä varustamalla ne reunakorokkeella. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän
laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljy on mahdollista kerätä talteen. Muovikalvo tulee asentaa ja peittää
siten, että se ei mene rikki. Suojarakenteiden tekeminen on dokumentoitava luotettavasti. Suojarakenteet
on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.
Perustelu: Myös pohjavesialueen ulkopuolella on varmistuttava siitä, että polttoaineiden käsittelystä ei
aiheudu maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Muovin käyttö suojauksissa on tarpeen valvonnan
kannalta, koska silloin voidaan luotettavasti arvioida rakenteiden öljyn pidättävyys. (YSL 7, 8 ja 43 §)
11. Murskausaseman alapuolinen maanpinta tulee suojata vähintään kolmen (3) metrin suojakerroksen
päälle levitettävällä bentoniittimatolla 30 cm limitetyillä saumoilla tai 0,5 mm:n HDPE muovikalvolla
hitsatuin saumoin, jonka päälle tulee vähintään 0,5 m kivetön hiekkatäyttö. Hiekkatäytön materiaali tulee
olla peräisin kiinteistöltä. Suojarakenne tulee muotoilla siten, että rakenteeseen kertyvää nestettä on
mahdollista seurata tarkastus/sadeveden tyhjennyskaivosta. Suojarakenteen tulee olla niin laaja, että
vuodot maaperään ja pohjaveteen eivät ole mahdollisia.
12. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava pohjavesialueen ulkopuolella
tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu
korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien
pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden
tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.
13. Työkoneet on huollettava pohjavesialueen ulkopuolella. Jos huolto kuitenkin joudutaan
poikkeuksellisesti tekemään pohjavesialueella, on huoltoalueella oltava imeytysmattoja tai vastaavia
alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen.
Perustelut: Määräyksissä 11–13 edellytetyt suoja-alueet ja suojarakenteet ovat tarpeen maaperän
pilaantumisen estämiseksi. Hakijan on itse esittänyt murskaimen alle tulevaa yksilöityä suojausrakennetta
vastineessaan. Pohjaveden pilaantumisriski on sitä pienempi, mitä vähemmän alueella harjoitetaan
pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavaa toimintaa. (YSL 7, 8 ja 43 §)
13
14. WC-jätevedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet pitää kerätä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimittaa muualle
käsiteltäväksi.
Perustelut: Jätevesien maahan johtamisesta aiheutuisi maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (YSL 7, 8 ja
43 §)
Jätehuolto
15. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava
jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee
niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alueella ei saa varastoida ongelmajätteitä.
Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään
roskaantumista. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JL 13 ja 72 §)
Häiriö- ja poikkeustilanteet
16. Alueen riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöille ja alueella on oltava pysyvästi vastuuhenkilön
saatavilla selkeät ohjeet, miten onnettomuustapauksissa on toimittava. Vahinkotapauksista, kuten polttotai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle, valvovalle viranomaiselle ja
Lapin ELY -keskukselle.
Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen.
Kiinteistöllä on oltava valmiudet kerätä öljyyntynyt maa-aines. Toiminnanharjoittajalla on oltava esittää
säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle pohjavesialueen ulkopuolelta.
Perustelut: Tiedottamisella varmistetaan, että työntekijät osaavat toiminnassaan ottaa huomioon
pohjaveden pilaantumisriskin. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta
tai, jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman
joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja
viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62 §, YSA 30 §)
Tarkkailu ja raportointi
17. Asennettavista ja olemassa olevista pohjavesien tarkkailuputkista otettavista vesinäytteestä on
selvitettävä vähintään:
pH,
väri,
sameus,
sähkönjohtavuus,
sulfaatti-,
nitraatti-,
kloridi- ja
öljyhiilivetypitoisuudet putken asentamisen jälkeen sekä sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi.
Em. suureiden lisäksi hakija on itse esittänyt pohjaveden tarkkailussa tutkittavaksi myös:
kokonaiskovuuden,
raudan,
mangaanin ja
ammoniumtypen sellaisina vuosina kuin alueella on toimintaa.
14
Pohjaveden pinnan taso on selvitettävä kiinteistöllä olevista pohjavesiputkista ennen kunkin toimintajakson
alkamista, mutta kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Pohjaveden pinnan taso- ja vedenlaatutiedot on toimitettava välittömästi niiden ottamisen tai analyysin
valmistumisen jälkeen valvovalle viranomaiselle, Lapin ELY-keskukselle ja Inarin Lapin Vesi Oy:lle.
18. Luvan saajan on laitettava korkeusmerkinnät murskausalueen läheisyyteen siten, että maanpinnan
tasot murskausalueella voidaan tarkastaa myös toiminta-aikojen ulkopuolella.
Perustelut: Määräyksissä 17 ja 18 yksilöidyillä toimilla seurataan, että toiminta ei ole vaikuttanut
haitallisesti pohjaveden laatuun. Pohjaveden pinnan tason tarkkailulla ja maanpinnan korkeusmerkkien
avulla varmistetaan, että pohjaveden suojakerrospaksuus on vähintään tässä luvassa edellytetyn mukainen.
(YSL 5, 7, 8, 43 ja 46 §)
19. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle
laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:
– Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit
– Tiedot tuotteiden määristä
– Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät
– Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi
– Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat
– Tiedot häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä
– Yhteenveto tarkkailutiedoista.
Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.
Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 46 §, JL 118 §)
Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito
20. Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko
etukäteen. Toiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut ja hyväksynyt aseman
laitteineen.
Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet. Toimintajakson
päättymisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, kun alueen siistimistyöt on tehty.
Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvovalle
viranomaiselle. Kun alue poistetaan lopullisesti käytöstä, on kunnostettava tallaantuneet kulkuväylät ja
suojausalueet. Suoja-alueilla käytettyjä maamassoja ei saa käyttää alueen maisemointiin.
Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen
siistimisellä ehkäistään roskaantumista. (YSL 43, 81 ja 90 §, JL 13 ja 72 §)
16. LUVAN VOIMASSAOLO
Lupa on voimassa 16.4.2019 saakka.
Perustelut: Hakija on esittänyt, että ympäristöluvan voimassaoloaika on yhtenäinen myönnetyn maaainesluvan kanssa.
15
17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN
Lapin ELY –keskuksen ensisijainen vaatimus ympäristöluvan myöntämättä jättämiselle katsotaan olevan
ylimitoitettu siihen nähden, että lupamääräyksillä on mahdollista vähentää ratkaisevasti pohjaveden
vaarantamisriskiä. Tärkein määräys pohjaveden vaarantamisriskin pienentämiseksi on lupamääräys 9. Myös
muissa lupamääräyksissä on sisältöä toiminnassa aiheutuvien riskien vähentämiseksi ja niistä huolimatta
tapahtuvien vahinkojen seurausten minimoimiseksi.
Vesihuoltolaitoksen lausunnossaan esitetty toivomus tulee myös huomioiduksi parhaiten lupamääräyksellä
9. sekä lisäksi muilla em. määräysten sisällöllä.
18. PÄÄTÖKSEN YLEISET PERUSTELUT
18.1 Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä,
toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen
asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle.
18.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Toiminta-alue sijaitsee Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja siellä
varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesi virtaa toiminta-alueelta noin 500 m:n etäisyydellä
sijaitsevalle Nukkumajoen vedenottamolle päin. Pohjavesialueen ydinosa on karkeaa, vettä hyvin johtavaa
hiekkaa ja soraa, missä virtausolot ovat hyvät. Pohjavesiolosuhteiden takia lupamääräyksissä on kiinnitetty
erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseen.
Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan pohjaveden tai maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita,
suojataan öljyä pidättävillä rakenteilla. Murskauslaitoksen tarvitsema energia tulee ottaa sähköverkosta
eikä alueella saa varastoida polttoaineita. Toimittaessa määräysten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu
pohjaveden tai maaperän pilaantumista.
Asutukselle toiminnan melusta aiheutuvan terveyshaitan ja kohtuuttoman viihtyisyyshaitan estämiseksi on
annettu lupamääräys enimmäismelutasoista.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja
onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan
voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa.
Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka, ei toiminnasta ennalta arvioiden
aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista
tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista,
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toiminta täyttää myös jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet.
19. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Kuitenkin määräyksien 1-4
mukaisia asioita on mahdollista alkaa suorittaa jo päätöksenteon jälkeen ennen lainvoimaisuutta, koska
16
kyseiset toimet ovat alueen palauttamista lainmukaiseen tilaan jätteiden ja muiden alueelle
kuulumattomien jakeiden osalta, sekä jo maa-ainesluvassa yksilöityjen velvoitteiden toteuttamista.
20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 §)
21. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET
Perusteluissa mainitut
Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
Jätelaki (646/2011)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
22. MAKSU
Inarin kunnan taksan mukainen maksu murskaamon lupakäsittelylle on 2200 €. Kuulutus- ja
julkipanokustannukset lisäksi 160 €. Hakijalta laskutetaan 2360 €. (Inarin kunnan sosiaali- ja
terveyslautakunnan päätös 23.4.2013 § 30)
23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
23.1 Päätös
Hakijalle
23.2 Jäljennös päätöksestä
Lapin ELY-keskus
23.3 Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä
sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
23.4 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla
Tieto päätöksestä pannaan julki Inarin kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla Ivalossa sekä tieto
päätöksestä julkaistaan paikallislehti Inarilaisessa.
24. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusosoitus on liitteenä.
17
VALITUSOSOITUS
LIITE
Valitusviranomainen
Inarin ja Utsjoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan
hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika
päättyy 29.1.2015.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-,
terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella
kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan
ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset
valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan
hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta
sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu
viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen
toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai
sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai
tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
postiosoite:
PL 204, 65101 Vaasa
puhelin:
029 56 42780
faksi:
029 56 42760
sähköposti:
vaasa.hao@oikeus.fi
aukioloaika:
klo 8–16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja
eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.