ohjelmaesite - Sosiaalialan asiantuntijapäivät

www.asiantuntijapaivat.fi
Tervetuloa Sosiaalialan
asiantuntijapäiville
– sosiaali- ja kasvatusalan
yhteiseen koulutustapahtumaan!
S
osiaali- ja kasvatusala ovat muutoksessa. Esimerkiksi uudet sosiaalihuolto- ja varhaiskasvatus­
lait ovat juuri astuneet voimaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on tulossa. Nyt on erityisen
tärkeää, e­ ttä yhteistyö sujuu niin kollegoiden, yhteistyökumppanien kuin johdon kesken.
Koulutuksen teemana on moniammatillinen yhteistyö, joka kulkee punaisena lankana koko ohjelmassa.
Milloin yhteistyö onnistuu? Miten luodaan luottamusta eri osapuolten välille?
Koulutuksen pääosassa ovat teidän hyvät käytäntönne ja menetelmänne. Ne ovat kullanarvoisia,
jotta ala kehittyy ja asiakkaat saavat laadukkaita palveluita. Onnistuneimmillaan hyvät käytännöt
luovat säästöjä ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Tunnistat hyvät käytännöt ohjelmasta tästä
merkistä.
Runsaaseen ohjelmaan kuuluu lisäksi pari vierailukäyntiä sekä luentoja ja keskusteluja alan ­
kuumista aiheista. Juhlitaan yhdessä 15.3.2016 kansainvälistä sosiaalityön päivää!
Tule oppimaan ja keskustelemaan - ja ennen kaikkea tapaamaan kollegoitasi ympäri maan!
Tiistai 15.3.2016
Keskiviikko 16.3.2016
9.00
Ilmoittautuminen
8.30
Ilmoittautuminen
9.45
Koulutus letkeästi käyntiin mandoliiniorkesteri
MaMon sävelin
9.00
10.00
Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville
Tero Ristimäki, Talentia ry:n puheenjohtaja
Luottamus sytyttää – oletko valmis?
Nuorten kokemuksia luottamuksen rakentumisesta
sijaishuollossa
Selviytyjät Niina ja Helena, Pesäpuu ry
10.15
Luottamus rakentaa yhteistyötä. Kuinka johtaa
­moniammatillisia työyhteisöjä?
Pauli Juuti, johtamisasiantuntija
9.45
Hyvä käytäntö -palkinnon jakaminen
10.15
Sessiot (D)
11.15
Tauko
12.15
Sessiot (E)
13.15
Tauko
11.00
Sosiaaliala muutoksessa. Mitä sosiaalihuollon
­keskeiset lainsäädäntöuudistukset merkitsevät alalle?
Pirjo Sarvimäki, sosiaalineuvos sosiaali- ja terveys­
ministeriössä
12.00
Tauko
13.30
Sessiot (A)
13.45
Sessiot (F)
14.30
Tauko
14.45
Tauko
14.45
Sessiot ja vierailukäynnit (B)
15.45
Tauko
15.00
Sessiot (G)
16.15
Sessiot (C)
16.00
Sosiaalialan asiantuntijapäivät päättyvät
17.15
Ohjelma päättyy
18.30
Illanvietto Vanhassa asemaravintolassa ­­
(Hannikaisenkatu 18, Jyväskylä)
www.asiantuntijapaivat.fi
Sessiot (A) 15.3. klo 13.30 – 14.30
A1. ASIAKASKOKEMUKSEN
HYÖDYNTÄMINEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMISESSÄ I
A2. MUUTTUVAT AJAT –
­UUDISTUVA AMMATTIETIIKKA I
A4. HYVINVOINTIA TYÖSTÄ
KLO 13.30 – 14.30
KLO 13.30 – 14.30
Ajat ja toimintaympäristö muuttuvat.
Muuttuuko sosiaalialan ammattietiikka?
Millaisia haasteita työntekijä kohtaa,
kun hän yrittää toimia eettisesti? Entä
miten työssä eteen tulevat muuttuvat
tilanteet vaikuttavat eettiseen päätök­
sentekoon? Keskusteluun johdattaa
tutkija Petteri Niemi Jyväskylän yli­
opistosta.
• Palveluiden saatavuus paranee, sosiaalialan ammattilaisten työhyvinvointi kohenee. Miten Akaa sen tekee?
Sen saat tietää tässä sessiossa, jossa
esitellään Akaan kaupungin lapsiperhepalveluiden kehittämishanketta.
• Miten asiakaslähtöisyyttä palveluissa voidaan aidosti parantaa?
Projektipäällikkö Kristina Grahn
Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä
esittelee Keski-Suomen alueelle ulottuvaa ­työtä, jossa otetaan kokemus­
asiantuntijat mukaan palvelujen
kehittämiseen. Tavoitteena on, että
ammattilaiset rakentavat yhdessä
kokemusasiantuntijoiden kanssa
sellaisia palveluita, jotka parhaiten
vastaavat tarpeisiin.
• Mitä asiakastilanteiden kehittäjäkumppanuudella tarkoitetaan? Miten
asiakkaan ja ammattilaisen välistä
kehittäjäkumppanuutta voidaan edistää? Aihetta tutkinut sosionomi YAMK
Maria Muhonen kertoo, mitä kehittäjä­
kumppanuus tarkoittaa sote-palvelujen asiakaspalvelutilanteissa.
Liity seuraamme
myös Facebookissa
ja Twitterissä!
A3. VIESTIMÄLLÄ VAIKUTAT
KLO 13.30 – 14.30
• Kuulet myös, mikä työssä kuormittaa sosiaalityöntekijöitä eniten.
Jaksavatko sosiaalityöntekijät töissä
huonommin kuin opettajat tai lääkärit? Tutkija Otso Rantonen Työterveys­
laitoksesta kertoo tutkimuksesta,
jossa selvitetään sosiaalityöntekijöiden
työhyvinvointia ja jaksamista työssä.
KLO 13.30 – 14.30
Sosiaali- ja kasvatusalan ääntä tarvitaan yhteiskunnassa. Vaarana ovat
muuten yksisilmäiset päätökset, joista
kärsivät sekä yksilö että yhteiskunta.
Varhaiserityisopettaja Noora Heiskanen­kertoo, miten varhaiskasvatuksen
säästöjä vastustava Vain kaksi kättä
-yhteisö sai alkunsa ja levisi lopulta
valtakunnalliseksi liikkeeksi.
Sosiaalityöntekijät Johanna Hedman
ja Katariina Kohonen tuovat esiin,
miten pyrkivät vaikuttamaan Perusasiat!-bloginsa avulla.
A5. MUUTOKSEN JOHTAMINEN
SOTE-UUDISTUKSESSA
KLO 13.30 – 14.30
Sote-uudistus vaikuttaa väistämättä
sosiaalialan ammattilaisten arkeen
työpaikoilla. Uusi tilanne voi pelottaa­
ja ahdistaa. Millaista johtamisen pitää
olla, jotta muutoksesta selvitään jouhevasti? Kuinka pidetään huolta siitä,
että muutoksessa otetaan tasapuolisesti huomioon niin sosiaali- kuin
terveysalan näkökulmat? Aiheesta
keskustelemassa on muun muassa
Lempäälän kaupunginjohtaja Heidi
Rämö.
A6. TOIMEENTULOTUKI SIIRTYY
KELAAN – KUINKA KÄY AIKUISSOSIAALITYÖN?
KLO 13.30 – 14.30
Perustoimeentulon myöntäminen ja
maksaminen siirtyvät Kelan hoidettaviksi 2017 alusta. Mitä muutos
merkitsee aikuissosiaalityölle? Miten
käy asiakkaiden?
Tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto
kertoo THL:n tutkimuksesta, jossa
kartoitetaan sosiaalityön tilannetta
ennen ja jälkeen Kela-siirron.
Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry
tuo esiin kentän näkökulman aiheeseen. Mikä muutoksessa huolettaa
sosiaalityöntekijöitä?
Valitse etukäteen
yksi sessio, johon
ilmoittaudut sitovasti.
Sessiot (B) 15.3. klo 14.45 – 15.45
B1. ASIAKASKOKEMUKSEN
HYÖDYNTÄMINEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMISESSÄ II
KLO 14.45 – 15.45
Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu.
• Kokemusasiantuntijoista on apua
palveluiden parantamisessa. Vertais­
toiminnan kehittäjä Virpi Kujala Sini­
nauhaliitosta ja kokemusasiantuntija
Mareena Heinonen kertovat, miten
sijaishuollon VOIKUKKIA-hanke hyötyi
kokemusasiantuntijuudesta. Mitkä olivat hyväksi havaittuja toimintatapoja?
Entä miltä työntekijöistä ja kokemusasiantuntijoilta tuntui työskennellä
yhdessä?
• Rahapelit haltuun – asiakaskokemusten hyödyntäminen alueen
rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon
kehittämisessä. Suunnittelija Minna
Kesänen, Keski-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus/THL.
B2. MUUTTUVAT AJAT –
­UUDISTUVA AMMATTIETIIKKA II
KLO 14.45 – 15.45
Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu.
Ammattietiikka ohjaa ammattilaisen
valintoja kaikessa sosiaalialan työssä.
Työn tueksi on laadittu sosiaalialan
ammattilaisen eettiset ohjeet, joita
ollaan nyt uudistamassa. Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen kertoo,
mitä uusissa ohjeissa nostetaan esiin.
Session osallistujat pääsevät myös
yhdessä pohtimaan ratkaisuja eettisten
ohjeiden sisältöön ja esimerkkeihin.
B3. TALOUS KUNTOON, ARKI
HALTUUN
KLO 14.45 – 15.45
”Älä pelkää posteljoonia” – Tunne­
taidot ja taloudenhallinta. Suunnittelija/
kouluttaja Minttu Oinonen, järjestösihteeri Hannamari Marttio, Aseman
Lapset ry. Työmuoto perustuu ryhmätoimintaan, jolla vahvistetaan nuorten
aikuisten tunne- ja taloustaitoja.
hitysvammapalvelun asiakkaita arjen
hankalissa tilanteissa sekä helpottaa
työntekijöiden työtä.
• Mahdottomasta kohti mahdollisuuksia – neuropsykiatrisesti oirehtivien
lasten ja nuorten arkikuntoutus. Vastaava ohjaaja Jenna Vertanen, ohjaaja
Christine Salminen, Nuorten Ystävät.
Miten kuvien käyttö, sosiaaliset tarinat
ja johdonmukainen ohjaus jäsentävät
selkeämpää arkea? Arkikuntoutuksessa korostuu tiivis yhteistyö vanhempien, lapsen läheisverkoston, koulun
ja muun lähiympäristön kanssa.
B5. TEHOJA LASTENSUOJELUUN
KLO 14.45 – 15.45
KLO 14.45 – 15.45
• Kiitolinja - nopeaa kotiin vietävää
tukea ja arviointia. Vastaava ohjaaja
Sanna Hämäläinen, Espoon kaupunki.
Lastensuojelumenoja säästävässä toimintamallissa perhe saa apua, ennen
kuin tilanne ehtii kriisiytyä.
• Jäniskumpu jättää jäljen - askelmerkit asiakaslähtöiseen kehitysvammapalveluun. Vastaava ohjaaja Sointu
Lahdenperä, ohjaajat Heidi Honkala
ja Anne Santaniemi, Lakeuden Palveluyhdistys ry. Toimintamalli auttaa ke-
• Viltti - mobiilisovellus tehokkaasti
osallistavan ja kotiin vietävän hoidon
tueksi. Asiakasta osallistavaa palvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi
osana lastensuojelun kotiharjoittelua,
jälkihuoltoa, asumisharjoittelua sekä
B4. JOKAINEN ON YKSILÖ –
­RÄÄTÄLÖIDYT VAMMAISPALVELUT
perhetyötä. Toimitusjohtaja Inka Kojo,
Viltti.
B6. VIERAILUKÄYNTI: NUORTEN
TAIDETYÖPAJA
KLO 14.45 – 17.15
Nuorten Taidetyöpajassa nuori löytää
uutta osaamista ja uskallusta. Vierailukäynnillä pääset näkemään ja kokemaan, mitä kaikkea taidetyöpajassa
tehdään. Saat myös kuulla nuorten
ja heidän kanssaan työskentelevien
ammattilaisten kokemuksia taidetyöpajatoiminnasta.
B7. VIERAILUKÄYNTI: YHTEISÖLLISTÄ SENIORIASUMISTA JYVÄSKYLÄSSÄ
KLO 14.45 – 17.15
Millaista on yhteisöllinen senioriasuminen Jyväskylässä? Lähde vierailukäynnille Ilona-senioritaloon, jossa
asukkaat itse huolehtivat tarvitsemiensa palveluiden hankinnasta sekä
vastaavat toiminnan järjestämisestä
ja suunnittelusta. Vierailukäynnillä tutustut Ilonan tiloihin ja kuulet Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASOn
kehittämästä toimintamallista.
Sessiot (C) 15.3. klo 16.15 – 17.15
C1. UUTTA VIRTAA NUORTEN
KANSSA TYÖSKENTELYYN
C2. OSAAMISTA VUOROHOITOON
KLO 16.15 – 17.15
Epäsäännölliset työajat voivat vaikut­
taa työntekijöiden jaksamiseen ja
hankaloittaa yksityis- ja työelämän
yhteensovittamista. OHOI – osaamista vuorohoitoon -hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia
Keski-Suomen vuoropäivähoidossa.
Projektipäällikkö Ulla Teppo kertoo,
miten tässä onnistutaan.
• Ponnahduslauta eteenpäin! Matalan
kynnyksen sosiaaliohjausta nuorille.­
Sosiaaliohjaaja Laura Ovaska, Mikkelin
kaupunki. Sosiaalityön ja sosiaali­
ohjauksen yhteistyöllä autetaan mie­
len­terveys- ja päihdepalveluiden nuoria
asiakkaita saamaan otetta arjesta.
• Sosiaalisen median hyödyntäminen
nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa. Sosiaaliohjaaja Saila Lähteenmäki, Oulun kaupunki. Facebook-­
palvelu neuvoo nuoria muun muassa
asumiseen, talouteen ja opiskeluun
liittyvissä kysymyksissä.
KLO 16.15 – 17.15
huollon ammattihenkilölaki?
Vaivaavatko työasiat?
Ei hätää, tule Talentian
näyttelypisteelle! Sieltä saat
apua ja neuvoja työelämän
kysymyksiin.
KLO 16.15 – 17.15
Kun sisu ei riitä - sosiaalityöntekijänä
sijoitetun lapsen tukena koulupolulla.
Projektipäällikkö Christine Välivaara,
Pesäpuu ry. Malli ennaltaehkäisee
perhehoitoon sijoitettujen lasten syrjäytymistä.
C5. APUA VAIKEISIIN
KOKEMUKSIIN
C3. KOKEMUSASIAN­
TUNTIJOISTAKO APUA R
­ IKOSTEN
TORJUNTAAN?
KLO 16.15 – 17.15
Askarruttaako sosiaali­
C4. SIJOITETUN LAPSEN
­TUKENA
Jenginuorihankkeen kokemusasiantuntijuus. Projektipäällikkö Timo
Heikkonen, Kriminaalihuollon tukisäätiö. Kokemusasiantuntijoista on apua,
kun pyritään ehkäisemään nuorten
rikollisuutta.
KLO 16.15 – 17.15
• Onks tää OK? – Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaaminen
verkkoasiakastyössä. Toiminnan­
johtaja Tanja Auvinen, Nuorten Exit.
Seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet
nuoret ovat saaneet palvelusta apua
vaikeaan tilanteeseensa.
• Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä. YTM/sosiaalityö, kokemusasiantuntija Sanna
Laine. Nuorisopsykiatrian poliklinikan
nuoret asiakkaat saavat vertaisryhmässä tietoa trauman vaikutuksista
elämän eri osa-alueisiin sekä opettelevat yhdessä itsehoitomenetelmiä.
www.asiantuntijapaivat.fi
Sessiot (D) 16.3. klo 10.15 – 11.15
D1. VALMENNUKSELLA ­
KIINNI ELÄMÄÄN D3. KUMMITOIMINTA
­HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA KLO 10.15 – 11.15
KLO 10.15 – 11.15
Valmennuspaja Mahis – avain mahdollisuuksiin. Vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen, Valmennuspaja
Mahis, sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten
Ystävät, Mahiksen nuori, sosiaali- ja
terveysjohtaja Merja Honkanen, Muhoksen kunta. Valmennuspaja Mahis
järjestää alle 29-vuotiaille suunnattua
matalan kynnyksen valmennustoimintaa, jossa yhdistyvät joustavasti sekä
starttipajan, työpajan että seinättömän
pajan toiminta-ajatukset.
• Kummiopiskelijatoiminta omaishoitajien tukena. Koulutuspäällikkö Elina
Penger, Oulun Aikuiskoulutuskeskus.
Kummiopiskelijat käyvät omaishoidettavan perheessä viikoittain opintojensa ajan, mikä antaa omaishoitajalle
hetken hengähdystauon.
• Arjen kohtaamisia ja oppimisen
oivalluksia - Kummiluokka-yhteistyö
vammaisalalla. Sosiaaliohjaaja Marjaana Araneva, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä/Kaarisilta Erityiskoulutus- ja päivätoimintakeskus ja
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysala. Työkäytäntö lisää
kehitysvamma-alan vetovoimaisuutta
sosionomiopiskelijoiden keskuudessa.
D2. YHTEISTYÖSSÄ APUA
­PAKOLAISILLE KLO 10.15 – 11.15
Paon pitkä varjo - yhdessä onnistumme. Teematapaamisia kotoutumisen
tukena. Sosiaalityöntekijä Kirsti
Tukki, sosiaaliohjaaja Miia Nahkuri,
Janakkalan kunta. Moniammatillinen
tiimi on kehittänyt tehokkaan työmallin, jolla tuetaan pakolaisten kotoutumista.
D4. MALLEJA ASUNNOTTO­
MUUDEN KITKEMISEKSI KLO 10.15 – 11.15
• Ryhmätoimintaan perustuva malli
päihdeongelmaisten henkilöiden
asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi sekä yksinäisyyden vähentämiseksi. Projektiohjaaja Saija
Haikarainen, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry/Miten selvitä seuraavaan
päivään -projekti. Asunnottomuuden
vähentämiseksi suunniteltu työmuoto
on edullinen ja helposti siirrettävissä
muihin toimintaympäristöihin.
• Verkossa ja mukana nuorten elämässä. Projektityöntekijä Juha Valta,
Sininauhaliitto. Sosiaalisessa mediassa tavoitetaan hyvin sellaiset nuoret,
joilla on vaara joutua asunnottomaksi.
D5. HYVINVOINTIA SIJAIS­
PERHEILLE KLO 10.15 – 11.15
• Molemmat voittavat – vapaaehtoinen sijaisperheen tukihenkilönä.
Projektipäällikkö Virpi Vaattovaara,
Pelastakaa Lapset ry. Työkäytäntö
lisää sijaisperheiden ja niissä elävien
lasten ja nuorten hyvinvointia.
• Sijaisperhenuorten chat - vertaistukea turvallisesti ilman paikkasidonnaisuutta. Projektityöntekijä Riina
Pekkala, Perhehoitoliitto, projektityöntekijä Heini Aaltonen, Pesäpuu
ry. Omasta chatista on tullut sijaisperhenuorille tärkeä paikka keskustella
turvallisesti aroistakin asioista.
D6. OTAN OSAA – JOS OSAAN.
KUINKA YMMÄRTÄÄ SURUA JA
SUREVIA?
KLO 10.15 – 11.15
Kuolemansuru on modernina aikana
mielletty tilapäiseksi häiriötilaksi, josta
tulisi päästä eroon. Luento haastaa aiemmat surukäsitykset ja valottaa, että
läheisen menettämistä on mahdollista
tarkastella toisin: elämäntapahtumana
ja kokemuksena, josta ei tarvitse eikä
voi päästä yli. Kyky ymmärtää surua
ilmiönä vaikuttaa ammattilaisten
valmiuksiin kohdata surevia työssään.
Luennossa tarkastellaankin myös
surevien suomalaisten kokemuksia
näistä kohtaamisista ja pohditaan,
mikä on tehnyt niistä kipeitä – ja
joskus kepeitäkin.
FM, väitöskirjatutkija Mari Pulkkinen, Helsingin yliopisto.
D7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT
­PÄHKINÄNKUORESSA I KLO 10.15 – 11.15
Neljä käytäntöä yhdellä iskulla! Hyvien käytäntöjen kehittäjät vakuuttavat
sinut vartissa oman työnsä erinomaisuudesta.
• Mahdollisuus tavata - Tampereella
toteutuu lapsen oikeus tavata vanhempaansa eron jälkeen. Vastaava
projektityöntekijä Marja Olli, Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
• Lasten yhteisöllinen ryhmätoiminta.
Projektipäällikkö Katja Mettinen, projektityöntekijä Jaana Aarnio, Läheltä
tueksi -hanke, Pelastakaa Lapset ry.
• Käänteen tekevää isyyttä tukemassa
- Isi Tuli! -vertaisryhmätoiminta. Väkivaltatyön asiantuntijat Mika Värränkivi
ja Miika Peltonen, Lyömätön Linja
Espoossa ry, sosiaalityön opiskelija
Tanja Haltiala, Turun yliopisto.
• Yhteinen pöytä - leipää ja seuraa.
Projektipäällikkö Hanna Kuisma,
Vantaan kaupunki.
Seuraa ja osallistu
keskusteluun Twitterissä
#asiantuntijapäivät
www.asiantuntijapaivat.fi
Sessiot (E) 16.3. klo 12.15 – 13.15
E1. SOSIAALISEN­
­KUNTOU­TUKSEN
­ONNISTUMINEN
E3. TOIMINTAKYKYMITTARI
LASTENSUOJELUUN KLO 12.15 – 13.15
Lastensuojelun toimintakykymittari
perheen hyvinvoinnin ja palvelun vaikuttavuuden seurantaan. Projektitutkija Elina Aaltio, Suomen Kuntaliitto.
Lastensuojelun apuväline jäsentää ja
yhdenmukaistaa lastensuojelutarpeen
arviointia alkuvaiheessa ja myöhemmin asiakassuunnitelmaa tehtäessä.
Onnistuminen voidaan joskus ymmärtää kuntoutustyössä yksiselitteisesti:
työssä joko onnistutaan tai ei. Tutkija,
sosiaalityöntekijä Kaisa Haapakoski
kertoo tutkimuksestaan, josta käy
ilmi, että kuntoutustyöntekijät katsovat asiaa monisyisemmin. Työssä on
useita toiminta-alueita, joissa kussakin voidaan onnistua.
Entä milloin kuntoutuja kokee, että
kuntoutus on onnistunut? Mitä kuntoutustyön onnistuminen tarkoittaa
kuntoutujalle?
tapaavat yhdessä eron osapuolet
saman neuvottelupöydän ääressä.
sosiaalinen sirkus käytännössä toimii
ja mitä hyötyä siitä on sosiaalialalle.
E5. IKÄIHMISTEN YHTEISÖLLISTÄ ELÄMÄÄ PERHEHOITO­
KYLÄSSÄ
E7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT
­PÄHKINÄNKUORESSA II KLO 12.15 – 13.15
Neljä käytäntöä yhdellä iskulla! ­Hyvien
käytäntöjen kehittäjät vakuuttavat
sinut vartissa oman työnsä erinomaisuudesta.
• Ehkäisevä päihdetyö integroituna
ammatillisten oppilaitosten terveyskasvatukseen. Kohtaamistyön kehittäjä Jarno Saarinen, Elämäni Sankari
ry.
KLO 12.15 – 13.15
E4. TOIMIVA YHTEISTYÖ –
­VÄHEMMÄN PALLOTTELUA
LUUKULTA TOISELLE
Ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito
seniorien perhehoitokylässä. Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom, Kaarinan kaupunki. Säde - Seniorien perhehoitokylä on Suomen ensimmäinen
perhehoitokylä, jonka toimintamalli on
helposti monistettavissa muualle.
KLO 12.15 – 13.15
E2. ILMASTONMUUTOS JA
­SOSIAALITYÖ I
KLO 12.15 – 13.15
Ilmastonmuutos on aikamme suurin
uhka. Miten se vaikuttaa sosiaalityöhön? Miten sosiaalityön on sovitettava
käytäntöjään ilmastonmuutoksen
oloissa? Aiheesta alustaa laatupäällikkö Harriet Rabb Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:stä, jonka jälkeen
seuraa paneelikeskustelu.
• Yhteistä työtä asiakas edellä - Naapurin väkivalta- ja kriisityö. Toimialajohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori,
Setlementtiyhdistys Naapuri ry.
Työntekijöiden yhteistyömalli tekee
mahdolliseksi sen, että asiakas saa
helposti apua ongelmiinsa, ilman
pallottelua paikasta toiseen.
• Mikkelin malli: huolto- ja tapaamisriita-asioiden käsittely lastensuojelun
alkuarvioinnissa. Lastensuojelun
sosiaalityöntekijä Anna-Liisa Kovanen,
Mikkelin kaupunki. Viranomaiset
E6. SOSIAALINEN SIRKUS
­EDISTÄÄ HYVINVOINTIA
Sosiaalinen sirkus on suomalainen
keksintö, joka opettaa itsenäisyyttä,
parantaa itseluottamusta sekä antaa
työkaluja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sirkus toimii apuvälineenä
monille erilaisille ryhmille tai yksilöille
ikään, sukupuoleen, tuen tarpeeseen
tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.
Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu kertoo, miten
KLO 12.15 – 13.15
• Olen Voimakas! Voimavarakeskeisen
tuen työtapoja Voimakas-projektissa.
Erityisasiantuntija Kirsi Eskola, Kehittämiskeskus Tyynelä/Kirkkopalvelut ry.
• Somella kohti samanarvoisuutta.
Tarja Oikarinen, vammaispalvelut/­
Vantaan kaupunki.
• Radalta Himaan - kokemusasiantuntija ja sosiaalialan ammattilainen
työparina tarjoavat tukea päihdekuntoutujille. Projektisuunnittelija Elina
Karri, Stop Huumeille ry.
Sessiot (F) 16.3. klo 13.45 – 14.45
F1. SOSIAALINEN (KUNTOUTUS)
TYÖVALMENNUKSESSA
KLO 13.45 – 14.45
Sosiaalinen kuntoutus työvalmennuksessa herättää ajatuksia puolesta ja
vastaan. Osa näkee sen vain tapana
tuottaa halpaa työvoimaa, heikossa
työmarkkina-asemassa olevien ihmisten kurittamisena. Toisaalta itse kuntoutujat saattavat katsoa asiaa toisin.
Projektiasiantuntija Taina Era ja lehtori Tuija Ketola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutkivat asiaa yhdessä
työvalmentajien, palveluohjaajien ja
asiakkaiden kanssa. Mistä elementeistä sosiaalinen koostuu työvalmennuksen aikana erilaisilla työpajoilla?
Sessiossa käydään keskustelua myös
siitä, miten sosiaalinen kuntoutuminen voi rakentua asiakasta arvostaen.
Mikä on sosiaalisen kuntoutuksen ja
työvalmennuksen suhde ja miten se
palvelujärjestelmässä sijoittuu? Entä
mikä on sosiaalisen kuntoutuksen
suhde työelämään?
maan omaan työhöni? Mihin minun
alallani tulisi varautua? Ohjattua
pienryhmätyöskentelyä, jossa hyödynnetään osallistujien oman alan asiantuntemusta. Onnistunut työskentely
edellyttää osallistumista myös sessioon E2. Session vetää laatupäällikkö
Harriet Rabb Perhehoitokumppanit
Suomessa Oy:stä.
F3. TYÖVÄLINE AIKUIS­
SOSIAALITYÖHÖN nen, Nuorten Ystävät. Tiivis ohjaus ja
tuki auttavat sijoitustaustaisen nuoren
äidin vanhemmuuteen kasvamista.
• Isäerityisen vertaistuen merkitys
päihdekuntoutumisessa - vertaistuelliset ryhmätoiminnot Erityisesti isä
-projektissa. Projektikoordinaattori
Kaisa Ovaskainen, erityisasiantuntija Kirsi Eskola, Kehittämiskeskus
Tyynelä/­Kirkkopalvelut ry. Työkäytännön tuloksena isien päihteiden käyttö
on vähentynyt ja isyys vahvistunut.
KLO 13.45 – 14.45
Opitaan omasta työstä! Asiakaslistauksesta sosiaaliseen raportointiin.
Johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila, Helsingin kaupunki. Työväline
auttaa työntekijöitä selvittämään oman
alueensa alle 25-vuotiaiden nuorten
tilannetta, purkamaan hiljaista tietoa
ja nostamaan esiin palvelutarpeita.
F4. RYHMÄSSÄ TULOKSIA F5. KOKEMUSASIANTUNTIJA
­­JA AMMATTILAINEN YHDESSÄ
KLO 13.45 – 14.45
Työparina kokemusasiantuntija ja ammattilainen. Toiminnanjohtaja Minna
Juuti, Virike ry. Kokemusasiantuntija
ja ammattilainen järjestävät kokemusasiantuntijakoulutusta ja pitävät auki
mielenterveys- ja päihdekuntoutujien
kohtaamispaikkaa.
KLO 13.45 – 14.45
F2. ILMASTONMUUTOS JA
­SOSIAALITYÖ II
KLO 13.45 – 14.45
klo 12.15 alkanut sessio jatkuu.
Miten ilmastonmuutos tulee vaikutta-
nut Joensuussa toimiva Sossufoorumi,
joka on kerännyt alueen asukkailta
kirjoituksia toimeentulotuesta. Tietojen
avulla pyritään kehittämään aikuissosiaalityötä ja vaikuttamaan myös
toimeentulotuen julkisuuskuvaan.
Joensuun Kansalaistalon ja kaupungin aikuissosiaalityön toimijat
kertovat, miten Sossufoorumi toimii ja
mitä ajatuksia ja mielikuvia toimeentulotuki ihmisissä herättää. Kuulemme myös, mitä toimeentulotuen
asiakas miettii Sossufoorumista.
• Nuoret vanhemmat lastensuojelussa­- Jyväskylän kaupungin ja Nuorten
Ystävien kumppanuushanke. Työntekijän vuosi: mitä nähtiin, koettiin, opittiin
ja kehitettiin nuoria äitejä kuu­lemalla.
Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Terva-
F6. SOSSUFOORUMI ASIAKASDEMOKRATIAN KENTTÄNÄ
KLO 13.45 – 14.45
Mitä ajatuksia sana toimeentulotuki
herättää ihmisissä? Tätä on kartoitta-
F7. TURVAPAIKANHAKIJAT AM­
MAT­TILAISTEN NÄKÖ­KULMASTA
KLO 13.45 – 15.45 HUOM AIKA!
Miten turvapaikanhakijoiden lisään­
tynyt­määrä näkyy eri alojen ammat­
tilaisten työssä? Miten maahanmuuttokriittisyys näyttäytyy työssä vai
näyttäytyykö mitenkään? Joutuuko
työtään maahanmuuttajien parissa
perustelemaan muille?
Tule seuraamaan ja osallistumaan
keskusteluun, jossa päivittäin turvapaikanhakijoita kohtaavat työntekijät
kertovat kokemuksistaan. Onko
turvapaikkakriisi hoidettu niin kuin
Strömsössä vai pitäisikö jotain tehdä
toisin?
www.asiantuntijapaivat.fi
Sessiot (G) 16.3. klo 15.00 – 16.00
G1. UUSIA SOSIAALISEN
­KUNTOUTUKSEN TOIMINTA­
MALLEJA
G2. MISSÄ MENNÄÄN
­VAMMAISALALLA?
KLO 15.00 – 16.00
Missä jamassa ovat vammaispalvelut?
Miten taataan se, että vammaiset
henkilöt saavat palveluja vastaisuudessa? Näitä ja muita kysymyksiä on
selvitetty Invalidiliiton ja Talentian kyselyssä vammaisalan ammattilaisille.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan
vammaisalan ajankohtaisista asioista.
SOSKU on sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen hanke, jossa
kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen
toimintamalleja. Kohderyhmänä ovat
erityisesti useita palveluja käyttävät
sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat. Tavoitteena on satsata asiakas­
lähtöiseen kuntoutukseen sosiaali­
työssä, kehittää asiakasohjausta,
palvelupolkuja ja verkostoyhteistyötä.
Ennen kaikkea pyritään parantamaan
työttömien työ- ja toimintakykyä. Projektipäällikkö Seija Kinnunen Jyväskylän SOSKU-osahankkeesta kertoo,
mitä on jo saatu aikaiseksi ja mitä
opittavaa muilla voisi hankkeesta olla.
Valitse etukäteen
yksi sessio, johon
ilmoittaudut
sitovasti.
KLO 15.00 – 16.00
G3. KÄYTÄNNÖLLINEN
­TYÖ­MENETELMÄ LASTEN­
SUOJELUUN
G4. KUINKA TOIMIA, KUN
­HERÄÄ­HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA?
KLO 15.00 – 16.00
Viranomaisilla, kuten sosiaali- ja
varhaiskasvatuksen ammattilaisilla,
on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät, ettei lapsella
ole kaikki hyvin. THL valmistelee lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta
viranomaisille opasta, jossa annetaan
ohjeita siihen, miten pitää toimia, kun
herää huoli lapsen hyvinvoinnista.
Erityisasiantuntija Jaana Tervo
THL:stä kertoo, mitä opas sisältää
ja mitä apua siitä on lasten kanssa
työskenteleville.
KLO 15.00 – 16.00
Yhteisen arvioinnin äärellä - Pysäkki-­
malli huostaanoton ja sijaishuollon
tarpeen arvioinnin tukena. Projektipäällikkö Pia Lahtinen, kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen, Pesäpuu
ry. Lapsen tarpeista nousevaa,
käy­tän­nöllistä työmenetelmää käytetään tilanteissa, joissa arvioidaan,
tarvitseeko lapsi huostaanottoa ja
sijaishuoltoa.
G5. TURVALLISUUS SIJAIS­
HUOLLOSSA JA TYÖHYVIN­
VOINNIN JOHTAMINEN
KLO 15.00 – 16.00
Miten voi varautua väkivallan uhkaan
lastensuojelussa? Antaako lastensuojelulaki riittävästi keinoja turvallisuuden takaamiseen? Työturvallisuuden työkalupakki työhyvinvoinnin
johtamisen näkökulmasta. Aiheesta
puhumassa ovat Nuorten Ystävistä
Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola ja
Pohjolakodin erityistyöntekijä ja työsuojelupäällikkö Pekka Häikiö.
G6. OMA OSAAMINEN
­NÄKYVÄKSI
KLO 15.00 – 16.00
Tiedätkö, mitä osaat? Osaatko tuoda
sen esille? Student Life -suunnittelija Ilona Laakkonen Jyväskylän
yliopistosta kertoo, miten tunnistaa
oma osaaminen ja kehittää sitä. Hän
on ollut suunnittelemassa sähköistä
sovellusta ePortfoliota, joka auttaa
oman osaamisen tunnistamisessa ja
näkyväksi tekemisessä.
Vastaako työelämä opiskeluaikojen
odotuksia? Nuori sosiaalityöntekijä
Kirsti Hallikainen kertoo, miltä työelämä on tuntunut. Vastaako koulutus
hyvin työelämän tarpeisiin? Mistä
taidoista on erityistä hyötyä?
Ohjelma tiistai 15.3.
9.00
Ilmoittautuminen
10.00 – 12.00
Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville! Aloituspuheenvuorot
12.00 – 13.30
TAUKO
13.30 – 14.30
Sessiot A
A1. Asiakaskokemuksen hyödyntäminen palveluiden
kehittämisessä I
14.30 – 14.45
TAUKO
14.45 – 15.45
Sessiot B
B1. Asiakaskokemuksen hyödyntäminen palveluiden
kehittämisessä II
Klo 13.30 alkanut
sessio jatkuu.
A2. Muuttuvat
ajat – uudistuva
ammattietiikka I
A3. Viestimällä
vaikutat
A4. Hyvinvointia
työstä
A5. Muutoksen
johtaminen soteuudistuksessa
A6. Toimeentulotuki
siirtyy Kelaan –
kuinka käy aikuissosiaalityön?
B2. Muuttuvat
ajat – uudistuva
ammattietiikka II
B3. Talous kuntoon,
arki haltuun
B4. Jokainen on
yksilö – räätälöidyt
vammaispalvelut
B5. Tehoja lastensuojeluun
B6. Vierailukäynti:
Nuorten Taidetyöpaja
C3. Kokemusasiantuntijoistako apua
rikosten torjuntaan?
C4. Sijoitetun
lapsen tukena
C5. Apua vaikeisiin
kokemuksiin
Klo 13.30 alkanut
sessio jatkuu.
15.45 – 16.15
TAUKO
16.15 – 17.15
Sessiot C
C1. Uutta virtaa
nuorten kanssa
työskentelyyn
17.15
OHJELMA PÄÄTTYY
18.30
Illanvietto Vanhassa asemaravintolassa
= Hyvä käytäntö
C2. Osaamista
vuorohoitoon
B7. Vierailukäynti:
Yhteisöllistä seniori­
asumista Jyväs­
kylässä
Ohjelma keskiviikko 16.3.
8.30
Ilmoittautuminen
9.00 – 10.15
Aloituspuheenvuorot sekä Hyvä käytäntö -palkinnon jakaminen
10.15 – 11.15
Sessiot D
11.15 – 12.15
12.15 – 13.15
Sessiot E
13.15 – 13.45
13.45 – 14.45
Sessiot F
14.45 – 15.00
15.00 – 16.00
Sessiot G
16.00
D1. Valmennuksella
kiinni elämään D2. Yhteistyössä
apua pakolaisille D3. Kummitoiminta
hyödyttää kaikkia D4. Malleja
asunnottomuuden
kitkemiseksi D5. Hyvinvointia
sijaisperheille D6. Otan osaa –
jos osaan. Kuinka
ymmärtää surua ja
surevia?
D7. Hyvät käytännöt
pähkinänkuoressa I E2. Ilmastonmuutos
ja sosiaalityö I
E3. Toimintakykymittari lastensuojeluun E4. Toimiva yhteistyö – vähemmän
pallottelua luukulta
toiselle E5. Ikäihmisten
yhteisöllistä elämää
perhehoitokylässä E6. Sosiaalinen
sirkus edistää
hyvinvointia
E7. Hyvät käytännöt
pähkinänkuoressa II F2. Ilmastonmuutos
ja sosiaalityö II
F3. Työväline
aikuissosiaalityöhön F4. Ryhmässä
tuloksia F5. Kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä F6. Sossufoorumi
asiakasdemokratian
kenttänä
F7. Turvapaikanhakijat ammattilaisten
näkökulmasta
klo 13.45 – 15.45
HUOM aika!
G3. Käytännöllinen
työmenetelmä
lastensuojeluun G4. Kuinka toimia,
kun herää huoli lapsen hyvinvoinnista?
G5. Turvallisuus
sijaishuollossa ja
työhyvinvoinnin
johtaminen
G6. Oma osaaminen näkyväksi
TAUKO
E1. Sosiaalisen
kuntoutuksen
onnistuminen
TAUKO
F1. Sosiaalinen
(kuntoutus) työvalmennuksessa
Klo 12.15 alkanut
sessio jatkuu.
TAUKO
G1. Uusia sosiaalisen kuntoutuksen
toimintamalleja
G2. Missä mennään
vammaisalalla?
SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJAPÄIVÄT PÄÄTTYVÄT
• Talentian jäsenet: kaksi päivää 230 euroa,
yksi päivä 150 euroa
• Muut osallistujat: kaksi päivää 270 euroa,
yksi päivä 230 euroa
• Opiskelijat: kaksi päivää 60 euroa, yksi päivä 40 euroa
Vähintään kolmen hengen ryhmät saavat 10 prosentin
alennuksen osallistumismaksuista.
Koulutuksessa jaettava materiaali, opetus ja kahvit kuuluvat osallistumishintaan.
ILLANVIETTO 15.3.2016 KLO 18.30
Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 15.3. Tule
viettämään juhlapäivää kanssamme Vanhaan asemaravintolaan! Tarjolla on herkullista purtavaa, juotavaa, musiikkia
ja tietysti hyvää seuraa! Illanvieton hinta on 25 euroa/hlö.
Vanha asemaravintola sijaitsee Jyväskylän Paviljongin
lähellä osoitteessa Hannikaisenkatu 18, Jyväskylä.
ILMOITTAUTUMINEN
28.2.2016 mennessä
• netissä www.asiantuntijapaivat.fi
• sähköpostitse osoitteeseen
brita.romppainen@talentia.fi
SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJAPÄIVILLÄ
OVAT MUKANA MUUN MUASSA:
PERUUTUSEHDOT
• yhden hengen huone 114 euroa (standard)
• kahden hengen huone 124 euroa (standard)
• varaus p. 020 1234 640 tai
sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi
• varauskoodi: Sosiaalialan asiantuntijapäivät
Kiintiö voimassa 1.2.2016 asti.
JÄRJESTÄJÄ
Solo Sokos Hotel Paviljonki
Lutakonaukio 10, 40100 Jyväskylä
• yhden hengen huone 124 euroa
• kahden hengen huone 134 euroa
• varaus p. 020 1234 640 tai
sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi
• varauskoodi: Sosiaalialan asiantuntijapäivät
Kiintiö voimassa 1.2.2016 asti.
Osallistumisen voi peruuttaa maksutta viimeistään
28.2.2016. Tämän jälkeen laskutamme 30 euroa. Jos
osallistuja jää tilaisuudesta peruuttamatta tuloaan koulutustilaisuutta edeltävään päivään mennessä, laskutamme
koko osallistumismaksun.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö ­
Talentia ry
YHTEISTYÖKUMPPANIT
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän yliopisto
• Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske
• Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry
• Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry
• Talentia Keski-Suomi ry
MAJOITUS
Original Sokos Hotel Alexandra
Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä
• yhden hengen huone 104 euroa (economy)
• kahden hengen huone 114 euroa (economy)
LIIKENNEYHTEYDET
Sosiaalialan asiantuntijapäivät järjestetään Jyväskylän
­Paviljongissa, joka sijaitsee Jyväskylän keskustassa,
rautatie- ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä.
Alueella on myös hyvät pysäköintimahdollisuudet.
Lisätietoja Jyväskylän Paviljongin sijainnista saat osoitteesta www.paviljonki.fi
Suunnittelu, taitto ja kuvitukset: D3 | Paino: Painotalo Plus Digital 2015
HINNAT