docOLUT- VANHUS MITTARI- TONTUN MITEN BAKER STREETIN
download 
Report Transcription
OLUT- VANHUS MITTARI- TONTUN MITEN BAKER STREETIN
8/2014 KEMIA OLUTVANHUS heräsi henkiin MITTARITONTUN tarinoita MITEN patentoida nanokeksintö? BAKER STREETIN nerokas rikoslaboratorio Kemi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan WWW.HE LS I AN MA LE /KEMIA/OPISK I.FI E K N ku 2015 a h is e t h Y . 17.3.–9.4 Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Kemian ja bioalan ammattimessut BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle. 18.–19.3.2015 Messukeskus Helsinki chembiofinland.fi #chembio2015 Tapaa uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvista verkostojasi! Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, ja seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaista ohjelmaa, mm. • Kemian Päivät • Save the World -symposium: Kohti biotaloutta • Uraseminaari ja Nuorisopaneeli • Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta ja ravitsemuksesta. Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa chembiofinland.fi Avoinna: ke 18.3. klo 9–17 ja to 19.3. klo 9–16 SAVE THE WORLD OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. SISÄLLYS 6 Hylyn olut herätettiin henkiin Vaahtohattuinen isoisä sai uuden elämän Lauri Lehtinen Mittaritontun tarinoita Pekko Vehviläinen 14 Sähkökemia suojaa sellukeittimen Korroosio kuriin Jari Koponen 20AJANKOHTAISTA Suomalainen kemianteollisuus on Turvallisuuden aatelia Leena Laitinen Antonin Halas 12 TÄTÄ MIELTÄ VTT:n tutkijat löysivät eläviä mikrobeja 1800-luvun olutpullosta. Merenpohjasta ongittu olutvanhus pääsi uudelleen tuotantoon. (s. 6) 46 Raakamaidon käyttö 22UUTISIA 28 VIHREÄT SIVUT 38 REACH RAKENTUU Paula Jantunen 39 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kaikki irti perunasta Maija Pohjakallio Anja Nystén 40 KEMIA SILLOIN ENNEN 41 NAISET JA KEMIA Marguerite Perey teki säteilevän löydön Sisko Loikkanen Savcor Forest Sinilevän sielunelämä Mittaaminen on sydämen asia Päivi Ikonen Jos ruoste raiskaa massiivisen sellukeittimen, on piru merrassa. Suomalainen Savcor Forest hyökkää tekniikallaan korroosiota vastaan. (s. 14) KEMIA 8/2014 Hanna Laurén Kopiointi voi yllättää kokeneenkin yrityksen Marja Saarikko Maailman ensimmäinen CSI-laboratorio toimi Baker Streetillä Erkki ja Ulla Karjalainen Some rap 58ULKOMAILTA 60HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64SEURASIVUT 44 Laboratorioissa haaskataan 66 TIETEEN KAUPUNGIT kemikaaleja Lyon rokottaa Euroopan Sisko Loikkanen Marja Saarikko Erkki Karjalainen Jenni Kuva 4 Sherlock Holmes perusti maailman ensimmäisen CSI-laboratorion omaan olohuoneeseensa. Mutta kuka oli nerokkaan yksityisetsivän esikuva? (s. 52) ”Koko ikänihän minä olen elänyt kemia edellä”, pian eläkkeelle siirtyvä Mikesin ylijohtaja Timo Hirvi hymyilee. (s. 42) Missä menevät patentoitavuuden rajat? 57KEEMIKKO 42 Vuoden luonnontieteilijälle 52 Legendaarinen Sherlock Holmes 40NÄKÖKULMA Arja-Leena Paavola 50 Elintärkeät immateriaalioikeudet CLP-asetus yhtenäistää pakkausmerkinnät on riskipeliä 48 Nanoteknologia ja bioteknologia 34TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU KEMIA PÄÄKIRJOITUS 15. joulukuuta 2014 Kemi Katoava luonnonvara Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 KIRJOITUSTAITO alkoi kehittyä 3200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja katosi salaperäisesti vuoteen 2100 mennessä. Kenties tällaiseen johtopäätökseen tulevat kaukaisen tulevaisuuden arkeologit tutkiessaan menneiltä sukupolvilta jääneitä dokumentteja. Mistäpä he tietäisivät, millaisia valintoja muinoin tehtiin, kun painetusta sanasta tuli katoava luonnonvara. Hyllykilometreittäin arkistoja hävitettiin ja muutettiin biteiksi, viimeisetkin painetut julkaisut väistyivät digitaalisten tieltä, ja postilaitos siirtyi välittämään vain sähköisiä kirjeitä ja lehtiä. Sinne ne kaikki lopulta maailman mullistuksissa hävisivät, äärettömään bittiavaruuteen. Tulevaisuuden arkeologeilla on käsissään vain kasa kylmiä, hiljaisia älylaitteita, joiden käyttötarkoitusta he arvuuttelevat. Uskontoonko nämä jokaisen kansalaisen kantamat esineet liittyivät? Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Markku Joutsen Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi OMIN KÄSIN kirjoitetusta kirjeestä on tullut harvinaisuus sähköpostien, pikaviestien ja some-päivitysten virrassa. Kehityksen kiivaus hätkähdyttää, sillä vain pari sukupolvea sitten kirje oli korvaamaton viestintäväline, sota-ajan oloissa usein ainoa mahdollinen. Kuinka paljon vähemmän tietäisimmekään esivanhempiemme elämästä ilman kenkälaatikoiden aarteita. Kaikki eivät ole synnynnäisiä kynäniekkoja, mutta jokainen kykenee ilmaisemaan itseään omalla tavallaan. Antikvariaattilöytö vuodelta 1910 on osunut aikansa markkinarakoon: Yli 600 kirjekaavaa – hyödyllisiä tietoja asioimis ja hakemuskirjeille. Seikkaperäinen opas antaa puuttuvat sanat kirjeeseen esimiehelle. ”… koetan puolestani, heikkojen voimieni mukaan, tehdä itseni Teidän jatkuvaa suosiotanne ansaitsevaksi.” Tähän tapaan neuvottiin hieromaan sovintoa ystävän kanssa: ”En tahdo tässä ruveta uudestaan osoittamaan itseni olleen oikeassa, sillä se lisäisi Sinussa vain vastenmielisyyttä.” Muuttoaikeissa ollut neiti sadan vuoden takaa on saattanut ällistyä vaiteliaan naapurinmiehen äkillistä tunteiden vyörytystä. ”Kävi yhtäkkiä selväksi, ettei elämä, ilman Teitä, olisi minkään arvoinen, armas impeni.” Kiitettävästi teos tarjoaa myös neidille useita vastausvaihtoehtoja ilahtuneen myönteisestä jyrkän torjuvaan. Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi KENELLE SINÄ haluaisit tänä jouluna kirjoittaa? Aina kirjettä ei ole mahdollista toimittaa perille, mutta jo sanoiksi pukeminen saattaa helpottaa. Tärkeimpään kerrottavaan voi riittää muutama sana. ”Kiitos, että olet.” ”Annan sinulle anteeksi.” ”Minulla on sinua ikävä.” Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Scanstockphoto Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. 8/2014 KEMIA 5 Hylyn olut herätettiin henkiin Vaahtohattuinen isoisä sai uuden elämän 1840-luvun belgialainen olut on herätetty uudelleen henkiin Suomessa. Juoman resepti saatiin vanhoista olutpulloista, jotka sukellettiin ylös Itämereen uponneesta laivanhylystä. Lauri Lehtinen Siinä sitä nyt on. 1840-luvun tyyliin pantua olutta, joka maistuu – niin, luultavasti aivan samalta kuin se juoma, jota vauraat keskieurooppalaiset parisataa vuotta sitten tapasivat oluttuvissaan nauttia. Uutuuden resepti perustuu olutpulloihin, jotka ongittiin esiin Itämeren pohjassa maanneesta vanhasta laivahylystä. Juoma on rekonstruoitu mahdollisimman tarkasti esikuvansa kaltaiseksi. Ahvenanmaalaisen Stallhagenin panimon valmistama hylkyoluen kopio on saanut nimekseen Stallhagen Historic Beer 1843. ”Stallhagen 1843 on hienostunut olut. Se on luonteeltaan sofistikoitu ja pehmeä ja antaa hyvän käsityksen siitä, miltä laadukas olut maistui 1800-luvun alkupuolella”, kuvailee Merestä löytyi aarre. Vanhan oluen lähes 200-vuotias henki elää nyt uudessa muodossa ja uudessa pullossa. Visit Åland 6 KEMIA 8/2014 ahvenanmaalaispanimon toimitusjohtaja Jan Wennström. Pöydällä lepäävät vihreät pullot ovat päätepiste neljä vuotta kestäneelle kiehtovalle hankkeelle, johon ovat osallistuneet kahden maan tutkijat ja oluenpanon osaajat. Tarina alkaa vuodesta 2010. Kaikuluotausmittaukset olivat jo joku vuosi aiemmin havainneet Ahvenanmaan Föglön vesiltä merenpohjaan uponneen laivanhylyn. Kun sukeltajat vihdoin pääsivät tutkimaan haaksirikkoutunutta kuunaria tarkemmin, sieltä paljastui yllätys: lasti samppanjapulloja, joissa sisältö oli vielä tallella. Juomat olivat säilyneet Itämeren pimeässä ja viileässä sylissä hyvin. Nestemäinen aarre onnistuttiin nostamaan vahingoittumattomana ylös. Osa parisataa vuotta vanhasta samppanjasta myytiin huutokaupoissa, joissa kuohuviinin ystävät maksoivat yhdestä pullosta korkeimmillaan 30 000 euroa. Arvojuomia kuljettanut kuunari oli luultavasti lähtenyt matkaan Ranskan Champagnen alueelta, josta se oli jatkanut jokireittiä pitkin Belgiaan. Siellä kannelle oli otettu lisälastia. Itämeren pohjoisosat olivat 1800-luvulla vahvasti Venäjän hallussa. Samppanja olikin kenties tarkoitettu johonkin venäläislinnoitukseen tai -varuskuntaan, ellei suorastaan Pietarin hoviin. Juomalastia ehkä kohti keisarillista hovia kuljettanut kuunari makaa Ahvenanmaan vesillä lähes 60 metrin syvyydessä. VTT tunsi tuopin jäljet Kun hylystä saatua saalista perattiin, lastin joukosta paljastui viisi sellaista pulloa, joita ei voinut erehtyä luulemaan kuohuviiniksi. Pullojen sisältö ei silti ollut mitenkään itsestään selvästi oluttakaan. Kun pullot saapuivat tutkittaviksi VTT:hen, tutkijoiden piti aloittaa avoimelta pöydältä. Ensimmäisenä viittasi olueeseen nesteen väri. Asia vahvistui, kun pullojen sisällön kemiallinen analyysi paljasti mallassokereita, humaloista tuttuja jäämiä sekä oluelle tyypillisiä aromaattisia yhdisteitä ja aminohappoja. Luonnonkorkkien analysointi puolestaan kertoi juoman pullotusajaksi 1840-luvun, todennäköisimmin vuoden 1843. Hylyn pullot sisälsivät siten maailman vanhinta säilynyttä olutta. Samppanjan tavoin myös pullotettu olut oli ajan mittapuulla kallisarvoinen erikoistuote. Käsin puhallettu lasipullo ja ehkä jo pelkkä luonnonkorkki lankahäkkeineen olivat arvokkaampia kuin olutmäärä, joka pulloon mahtui. Olutta kyllä pantiin Euroopassa jatkuvasti, joten tuore, tynnyröity juoma oli sinänsä yleinen ja myös laadukas tuote lähes koko maanosassa. Koska hylky makasi lähes 60 metrin syvyydessä, vesipatsaan paine ylitti selvästi pullojen sisäisen paineen. Reilussa puolessatoista vuosisadassa korkkien läpi oli siksi tihkunut merivettä, joka oli otettava analyyseissä huomioon. Kun meriveden metallien määrä suhteutettiin normaalin vierteen metalleihin, voitiin arvioida pulloihin hiipineen suolan ja edelleen meriveden osuus. Monet yksityiskohdat viittasivat siihen, että kuunarin kansilastiksi olisi otettu Lambic-olutta tai sen lähisukulaista. 8/2014 KEMIA 7 Villihiiva ja viileä ilma tekevät Lambicin Lambic on olutlaji, jota valmistetaan ainoastaan Sennejoen laaksossa Belgiassa. Juoman erikoispiirre on, että olutvierteeseen ei lisätä ollenkaan hiivaa. Sen sijaan olutpanimon ullakolla on suuri, matala allas, jossa villihiivat ja muut pieneliöt saavat aikaan oluen spontaanikäymisen. Lambic-olutta voidaan panna vain loka- ja toukokuun välisenä aikana, jolloin ilma on riittävän viileää. Oluen ainesosat ovat noin 70 prosenttia mallasohraa ja 30 prosenttia mallastamatonta vehnää. Humalaa Lambicissa käytetään runsaasti, mutta se on yleensä vähintään kolme vuotta vanhaa. Tällaisessa humalassa ei enää ole oluen katkeruutta lisääviä aineita, joita humaloilta yleensä halutaan. Sen sijaan aineet toimivat suojana muita tartuntoja vastaan. Se, että vehnä on oluessa mallastamattomana, aiheuttaa panimo- Lambic-olutta tehdään muun muassa Timmermansin panimossa. Vierre lasketaan jäähtymään ja käymään matalaan kuparialtaaseen. mestarille muutamia ylimääräisiä liikkeitä. Vehnän tärkkelyksen muuttuminen sokeriksi ja edelleen alkoholiksi vaatii sitä, että ohramaltaan tuottamat entsyymit saavat riittävästi vaikutusaikaa. Villihiivojen ja muuttuvan maitohappobakteerikannan takia jokai- nen erä olutta on hieman erilainen. Pitkähkö kypsytys tammitynnyreissä ja erien sekoittaminen saavat kuitenkin aikaan sen, että Lambic useimmiten maistuu suunnilleen samalta – omintakeiselta ja hyvin happamalta. Pullon henki eli yhä Oli selvää, ettei paljon ennen Louis Pasteuria valmistettua olutta ollut 8 KEMIA 8/2014 Visit Åland Lambic kuuluu suomalaisen sahdin ja eurooppalaisten luostarioluiden tapaan yhä hengissä oleviin esiteollisiin oluttyyppeihin. Niitä ei käytetä puhtaalla kulttuurihiivalla vaan puolisatunnaisella hiivakannalla. VTT:n tekemät analyysit paljastivat hylkyoluesta myös monia yhtäläisyyksiä nykyoluisiin, joskin 3-metyylibutyyliasetaatin määrä oli silmiinpistävän pieni. Asia saattoi johtua ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista tai vaihtoehtoisesti Lambic-tyyppisestä panomenetelmästä. Myös melko korkeat 2-fenyylietanolin ja 1-propanolin määrät viittasivat Dekkerasuvun hiivoihin. Sukeltajat onnistuivat noutamaan pullot ehjinä pintaan. Antonin Halas sen paremmin pastöroitu kuin suodatettukaan. Teoriassa olisi ollut mahdollista, että sakasta olisi voinut löytyä eläviä hiivasoluja, joiden avulla vanha janojuoma olisi voitu puhaltaa sellaisenaan henkiin. Valitettavasti tutkijat eivät onnistuneet eristämään nesteestä elävää hiivakantaa – mutta kuolleita Dekkera-hiivan soluja kylläkin. Samat hiivat ovat tärkeitä nykypäivän Lambicien panemisessa. Hämmästyksen aihe tutkijoille oli, että olutnäytteistä paljastui eläviä bakteereja. Ne ovat vanhimpia oluista koskaan löytyneitä mikrobeja. ”Olut oli jo osittain vahingoittunut oltuaan pitkään merenpohjassa. Elävien maitohappobakteerien löytyminen nesteestä oli meille iloinen yllätys”, kertoo VTT:n tutkija, asiakaspäällikkö Annika Wilhelmson. ”Tämänkaltaiset bakteerit olivat ominaisia aikakauden oluille, joten VTT:n tutkimuksissa hylkyoluesta löytyivät maailman vanhimmat oluessa säilyneet mikrobit. niitä on käytetty myös luotaessa olutta uudelleen.” Samanlaisia maitohappobakteereja on myös nykyisissä Lambicoluissa. Raaka-aineista voitiin tehdä johtopäätös, että hylyn olut olisi ohraja vehnäpohjaista juomaa, jonka vehnää ei välttämättä ollut mallastettu. Myös humalan osuus oli teollisista oluista poikkeava. Lisäksi sitä oli erittäin runsaasti, kuten nykyisissä Lambiceissakin. Tutkimus osoitti myös, että vanhat pullot sisälsivät kahta hieman erilaista olutta. Panimon painajainen Hanke kävi yhä kiinnostavammaksi, kun päätettiin, että vanhan mallin mukainen olut synnytetään uudelleen kaupalliseksi tuotteeksi. Urakka merkitsi tavallaan panimomestarin painajaista. Lambicit ovat perinneoluita, joi- Esa Tanskanen ”Elävien maitohappobakteerien löytyminen oli iloinen yllätys.” Laadukasta 1800-luvun alun olutta, olkaa hyvä. Juoman maku on pehmeä ja hienostunut. den onnistuminen on pitkälti sattumaa, koska ne käytetään villihiivojen ja bakteerien seoksella. Lambicin valmistusvaiheet ovat alttiita mikrobitoiminnan vaihteluille ja prosessin hallinnan heilahteluille. Tiivistetysti voidaan sanoa, että Lambic ei sovellu teolliseen suurtuotantoon, jonka asiakkaat haluavat tuotteen maistuvan aina tismalleen samalta. Vanhan oluen henkiin herättäjien oli siksi pakko tehdä joukko kompromisseja. Käymiseen oli valittava leegio hiivoja ja rakennettava niistä suotuisa seos. Käymisolosuhteiden hallinnalla vaikutetaan esimerkiksi siihen, ettei ensimmäisenä fermentaatioon rynnistävä hiiva ehdi syödä kaikkia sokereita, vaan niitä jää tasaisesti koko aromia antavalle hiivakirjolle. Kun VTT oli tehnyt omat tutkimuksensa, oluen reseptin rekonstruointiin osallistuivat myös belgialaisen KU Leuvenin yliopiston asiantuntijat. 8/2014 KEMIA 9 Olut oli ihmiskunnan merkkipaalu Oluen täsmällinen osuus ihmiskunnan kehityksessä on arvailujen varassa. Todennäköisesti juoma oli nykyisten kulttuurien nousun kannalta avainasemassa. Monet nykytutkijat ovat sitä mieltä, että maanviljelyksen syntyyn vaikutti voimakkaammin oluenpano kuin leivän leipominen. Maanviljelys puolestaan synnytti yhdyskunnat, hallintojärjestelmät, verotuksen ja yhtenäiset valtiot. Leipävilja ei ehkä myöskään ollut niin merkittävä toimeentulon edellytys kuin olemme kuvitelleet. Suotuisilla alueilla keräilijä-metsästäjät kykenevät nykyäänkin samaan elintasoon kuin viljelijäheimot – mutta paljon vähemmällä työllä. Suuria heimoriittejä varten pitää kuitenkin kerätä melkoinen keko vaikutuksiltaan ennalta-arvaamattomia taikasieniä, jotta saadaan aikaan juhliin kuuluva hurmos. Ohranviljelyn ja oluen avulla juhlatunnelma nousee taatusti. Ohranviljely mahdollisti oluenpanon ja ihmiskunnan uudenlaisen kulttuurin. Suomessa ohrapeltoja suojelee myyttinen Pellonpekko. Suomeen olut tuli asutuksen etenemisen ja kaskiviljelyn mukana. Oluen merkitystä suomalaisille kuvaa se, että esimerkiksi Kalevala kertoo oluenpanosta kaksi kertaa vuolaammin kuin maailman luomisesta. Kalevalan 20. runosta selviää, että oluen raaka-aineina käytettiin ohraa ja humalaa ja käymisen käynnistäjänä mesiheinää. Ohrapeltoja ja olutta suojeleva jumala oli Pellonpekko ja ensimmäisen oluen luoja Osmotar. Sahtia, perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta pantaessa ohran sekaan lisättiin monin paikoin maata myös hieman ruismaltaita. Joillakin seuduin sahtiin on käytetty kauramaltaitakin, millä on tavoiteltu kovaa, kauniisti poreilevaa vaahtoa. Vehnä on ollut meillä harvinaista. Baijerin herttua Wilhelm IV sääti vuonna 1516 Reinheitsgebotasetuksen, joka määräsi oluen val- mistusaineeksi ainoastaan maltaan, humalan ja veden. Hiivaa ei vielä tuolloin tunnettu. Wilhelmin lakia pidetään maailman vanhimpana kuluttajansuojalakina. Saksalaiset panimot noudattavat sitä vieläkin. Saksalaisasetuksen tärkein merkitys oli siinä, että se esti haitallisten ja jopa myrkyllisten yrttien, kuten suopursun, hulluruohon, myrkkyraiheinän, suomyrtin tai koiruohon, käytön oluenpanossa. Myös Ruotsin valtakunnassa, jonka osana Suomi oli, laadittiin asetuksia, joiden tarkoitus oli korvata oluen vaaralliset lisäaineet humaloilla. ”VTT:n tulokset antoivat meille käsityksen oluen alkoholipitoisuudesta, väristä ja kitkeryydestä. Pullossa jäljellä olevat elävät solut auttoivat meitä päättelemään, millaista hiivaa ja bakteereja oluen valmistuksessa oli käytetty”, kuvailee belgialaisyliopiston professori Gert De Rouck. Kun oluen valmistusohje ja sopivat valmistusolosuhteet olivat selvillä, ahvenanmaalainen pienpanimo pääsi tuottamaan ensimmäiset pullot reinkarnaation kokenutta ohrajuomaa. Nyt Stallhagenissa syntyy 1800-luvun olutta käymismenetelmällä, joka on ainoa laatuaan. ”Tätä olutta varten yhdistimme perinteitä ja historiaa nykyaikaiseen ja uutta luovaan panimotaitoon. Mikro-organismien välinen symbioosi ja ainutlaatuiset mallasaromit rakentavat yhdessä ainutkertaisen makuprofiilin”, De Rouck kiittelee. Oluen seppä Osmotar 10 Scanstockphoto Oluella on merkittävä rooli luolaihmisen tiellä puimakoneihmiseksi. KEMIA 8/2014 Kirjoittaja on insinööri ja vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi NBC-symposium lähestyy! Odotamme abstraktejanne Ensi keväänä Helsingissä pidettävässä yhdeksännessä NBC-symposiumissa ovat aiheena kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuman erityisteemana on tällä kertaa NBC-toimintaympäristön muutos eri osa-alueineen. Messukeskuksessa 18.–21. toukokuuta 2015 järjestettävä tilaisuus on suunnattu erityisesti CBRNE-alan päättäjille, asiantuntijoille, tutkijoille ja yrityksille. Paikalle odotetaan noin 400 alan asiantuntijaa yli 20 maasta. Englanninkielinen symposium koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Abstraktit 15. tammikuuta mennessä Mikäli haluat pitää symposiumissa esitelmän tai posterin, ole hyvä ja lähetä abstrakti viimeistään 15.1.2015 osoitteeseen chair2015.science@nbcsec.fi Osallistujien rekisteröinti alkanut Rekisteröidy viimeistään 31.1.2015, niin saat koko symposiumin hintaan 750 € (1.2.2015 alkaen hinta 850 €). Hinnat sisältävät tieteellisen symposiumin, laitenäyttelyn, lounaat, kahvitarjoilut sekä sosiaalisen ohjelman; kongressi-illallisen, Get together -partyn ja Helsingin kaupungin vastaanoton. www.nbc2015.org Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi! Ilmoittautuminen tapahtuman yhteydessä järjestettävään laitenäyttelyyn on alkanut. Ilmoittaudu ensi tilassa, koska näyttelyosastoja on rajoitetusti. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisäkysymyksiä näyttelystä voi lähettää nbc2015.exhibition@nbcsec.fi Tarkemmat tiedot NBC2015-symposiumista (Second circular, Instruction for authors), osallistujien rekisteröintilinkki (Registration) sekä ilmoittautumiskaavake laitenäyttelyyn (Exhibition: Invitation / Reservation form) löytyvät kotisivuilta www.nbc2015.org Tervetuloa mukaan! NBC2015-symposiumin tieteellinen ja järjestelytoimikunta Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry Föreningen för skydd, räddning och säkerhet Association for Protection, Rescue, Security and Safety TÄTÄ MIELTÄ Mittaritontun tarinoita MONI AIKUINEN toivoo pukilta kapeampaa uumaa tai parempaa kuntoa. Tontut ovat yhä yllättävän tarkkoja, sillä tänä jouluna monesta paketista kuoriutuu sykemittari tai urheilukello. Itse lienen ollut terveyden saralla tavallista lahjattomampi, sillä minulle härveleitä on kertynyt parisenkymmentä. Mittaan itseäni älypuhelimella ja -vaa’alla, langattomalla verenpainemittarilla, sykemittarilla ja älykellolla. Untani valvoo kolme laitetta, olkavarttani koristaa kehoanalysaattori, rannettani kaksi aktiivisuusranneketta. Juostessa sykevyössäni on kiinni yksi tekniikka-anturi, jaloissani kaksi. Urheillessani reisien lihasaktiivisuuden keräävät älyshortsit. Pyörälenkit ja laskettelurinteen kiemurat tallentuvat videoksi action-kameraani. Maratonilta kännykkäni lähettää tiedon paikastani ja vauhdistani reaaliajassa facebook-sivuilleni kavereideni kummasteltavaksi – ja ennustaa jopa loppuaikani. Vähemmästäkin stressaantuu. Mittaan siis stressiänikin. Seuraan treenistä palautumista sekä sykemittauksella että otsaan kiinnitettävin anturein. Töissä stressitasoani valvoo suomalaiskeksintö: sormus, joka lähettää tietonsa kännykkääni. Aika usein se kehottaa rauhoittumaan. NÄIN JOULUN ALLA moni kysyy minulta lahjavinkkejä. Mitä kannattaisi ostaa, mikä laite on paras? Tällöin esitän vastakysymyksen: mitä juuri sinä hyvinvoinniltasi haluat? On nimittäin niin, että laite uutuudenviehätyksen kadottua usein hylätään pöytälaatikkoon, kun six-pack jää peilikuvasta uupumaan. Silloin se onkin kapistuksen omistaja, joka tuntee itsensä tontuksi. Mittaushuuman iskiessä on järkevintä 12 KEMIA 8/2014 asettaa itselleen konkreettinen tavoite. Sellaisen saavuttamisessa laitteet auttavat parhaiten. Esimerkiksi: laihdun kilon kuukaudessa. Juoksen puolimaratonin ensi kesänä. Menen puoli tuntia aiemmin nukkumaan joka ilta. Muistan juoda kaksi litraa vettä päivässä. Etevimmät sovellukset ohjeistavat käyttäjää huomaamattomasti ja helpolla tavalla. Ne myös muistavat kehua sinua pienistäkin asioista. Kun olet kävellyt 10 000 askelta, ranneke värähtää, ja sen näyttöön syttyy pieni aurinko. Kun ateriasi on ollut lautasmallin mukainen, mobiilisovellus palkitsee sinut vihrein sydämin. Parhaimmillaan laite on mukanasi seuraava, arjen hyvää oloa tuottava pikku apuri. Krista Kierikka JOULU ON taian aikaa. Me lapset tai lapsenmieliset tiedämme sen paremmin kuin ketkään muut. Varmasti sinäkin muistat lapsuutesi joulut? Kenties ihan oikea punanuttu kävi jakamassa lahjat säkistään? Meillä pukki oli arka tai kiireinen. Hän kävi sujauttamassa käärönsä kuusen alle sillä aikaa, kun olimme joulusaunassa. Mutta voi sitä riemua pakettien auetessa: tontut olivat kuulleet toiveet hämmästyttävän yksityiskohtaisesti! Leluista ja peleistä ja jopa sukista ja tumpuista iloittiin pitkälle kevääseen. SUOSIKKINI ja suosittelemani mittari on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja tyylikäs aktiivisuusranneke. Rannekkeiden tarjonta on runsasta, ja kuluttaja saa rahoilleen hyvän vastineen. Aktiivisuustietojen käsittely valmistajien verkkopalvelussa on varsin kehittynyttä. Oman edistymisen seuraaminen datan avulla on hyvin kiinnostavaa ja hauskaakin. Kunhan siis vain muistat asettaa itsellesi ja laitteellesi aluksi maltillisen tavoitteen, niin ehkäpä jo ensi jouluna pukki ottaa sinut seurakseen etelänlomalleen six-packiä ja aktiivisuusranneketta hetkuttelemaan. Pekko Vehviläinen pekko@dhs.fi Pekko Vehviläinen on mittaustekniikan tohtori ja Digital Health Solutions Oy:n toimitusjohtaja. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 1/2015 ilmestyy 4. helmikuuta. Varaa paikkasi viimeistään 15. tammikuuta! OSATEEMOINA mm. • Laboratoriot • Turvallisuus • Puhdastilat Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Alfred Kordelinin säätiön GUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT JULISTETAAN HAETTAVAKSI. Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenä ehtona on, että hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma. Apurahaa haetaan täyttämällä hakemuslomake säätiön kotisivulla www.kordelin.fi > Erillisrahas- tot > Sähköinen lomake ja lähettämällä se liitteineen viimeistään pe 30.1.2015 sähköisesti säätiöön. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön kotisivuilta KEMIA Kemi Lisätietoja saa Suomalaisten Kemistien Seuran toimistosta arkisin klo 9–16, puh. 010 425 6302. ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS www.kemia-lehti.fi GIA-AKATEM O L O R MEoTtettavuudesta viennin vauhtipyöIrA ä Lu Toimiva kv-yhteistyöverkosto metrologiassa · SI-mittayksikköjärjestelmä · kerran mitattu - hyväksytään kaikkialla Jäljitettävyyspalvelut · Suomen tarkimmat mittaukset · viennin vauhtipyörä Klubitoiminta · suomalaiset osaajat ratkovat ongelmat yhdessä · kaikille avoin: pituus, sähkö, paine, massa... Metrologiapalvelut suomalaisille · suunnittelusta toteutukseen · one-site mittaukset ja neuvonta Koulutus · mittausepävarmuudesta varmuutta · täsmäkoulutus tarpeeseen Tutkimuksesta tulosta · maailman tarkin ohjelmoitava funktiogeneraattori · kolmivaihesähkön tarkkuusmittalaite Mittatekniikan keskus, Tekniikantie 1, Otaniemi Ylijohtaja Timo Hirvi, johtaja Heikki Isotalo Savcor Forest Oy 14 KEMIA 8/2014 Sähkökemia suojaa sellukeittimen Korroosio kuriin Suomalaisen Savcor Forestin kehittämä sähkökemiallinen menetelmä suojelee sellukeittimiä niiden ilkeimmältä viholliselta, korroosiolta. Jari Koponen Korroosio voi pahimmillaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Dramaattinen esimerkki on Jyväskylän vesitornin romahtaminen vuonna 2012. Turman syyksi osoittautui betoniraudoitteiden vetyhaurastuminen. Materiaalien korroosio on hankala ongelma etenkin prosessiteollisuuden vaativissa olosuhteissa, kuten jätteenpoltossa sekä sellunvalmistuksen tietyissä vaiheissa. Altteimpia korroosiolle ovat metallipinnat, jotka korkeissa lämpötiloissa joutuvat kosketuksiin syövyttävien aineiden kanssa. Perinteisen erä kerrallaan tapahtuvan sellunkeiton on korvannut jatkuva keitto. Prosessimuutos on tuonut mukanaan uudenlaisia korroosio-ongelmia. Eniten ongelmia esiintyy keittimissä, joiden materiaali on hiiliteräs. Kattiloita on alettu valmistaa myös ruostumattomista teräksistä, mutta nekään eivät ole immuuneja korroosiolle. Korroosioriskin takia materiaalien tilaa joudutaan tarkkailemaan tiheään. Haittoja tutkitaan laitosten vuosiseisokkien aikana sekä neljän Rakettia muistuttavat sellukeittimet ovat massiivisia rakennelmia. Keittimien halkaisija on 5–10 ja korkeus 50–65 metriä. vuoden välein tehtävissä, paineastiamääräysten edellyttämissä tarkastuksissa, mutta usein tarvitaan myös erityisiä tarkistusseisokkeja. Jatkuva mittaus Mikkeliläinen Savcor Forest Oy on kehittänyt sellukeittimien suojaksi uuden sähkökemiallisen menetelmän. Idea perustuu siihen, että keittimessä virtaava emäksinen liuos johtaa hyvin sähköä. Keittimen suojaus tapahtuu asentamalla sen sisäpuolelle sekä virransyöttö- että referenssielektrodeja, joiden avulla voidaan mitata sisäpinnan potentiaali. ”Tiettyyn rajapotentiaaliin asti pinta on tiiviin passiivisen kerroksen peittämä. Jos potentiaali alittaa rajan, passiivisuus menetetään ja korroosio tulee mahdolliseksi. Tilanne voidaan korjata virransyötöllä, jonka avulla potentiaali nostetaan takaisin passivointitasolle”, kuvailee Savcorin teknologiajohtaja Martti Pulliainen. Elektrodien vaihtoväli on pitkä, viidestä seitsemään vuoteen. Menestykseksi osoittautuneella menetelmällä on suojattu paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Suomen sellukeittimet. Suomalaistekniikka kiinnostaa myös maailmalla. ”Olemme asentaneet suojauksen noin 70 keittimeen muualla maailmassa, pääasiassa Etelä- ja PohjoisAmerikassa”, kertoo tuotepäällikkö Isto Virtanen. Sähkökemiallisessa suojauksessa suomalaisyhtiöllä ei ole kilpailijoita. Sen sijaan Savcorin tekniikan kanssa Jatkuu sivulla 17… Puusta selluksi Sellu valmistetaan nykyään jatkuvana prosessina. Puuhake ja kemikaalit eli valko- ja mustalipeän seos syötetään ensin keittimen yläosaan. Valkolipeän pääkomponenttien natriumhydroksidin ja natriumsulfidin pitoisuudet laskevat mustalipeässä, ja liuos rikastuu puusta liukenevista kemikaaleista. Seos valuu alaspäin läpi keittimen vyöhykkeiden, joissa keiton eri vaiheet tapahtuvat. Keittolämpötila on 150–170 celsiusastetta, jossa puun lig- niini ja muut liima-aineet liukenevat ja puukuidut irtoavat. Kun sellumassa otetaan keittimestä ulos, se valkaistaan eli poistetaan siitä jäännösligniiniä. Kokonaan mustalipeäksi muuttunut liuos siirretään soodakattilaan, jossa kemikaalit otetaan talteen. Soodakattila tuottaa myös energiaa höyrynä, joka käytetään hyväksi voimalaitoksessa. Yleensä sellutehtaat ovatkin energian suhteen omavaraisia. 8/2014 KEMIA 15 Biovoimalat tuovat korroosio-ongelmia Patentoitu ratkaisu VTT on kehittänyt ja patentoinut ongelmaan aiempia tehokkaamman ratkaisun: käytössä olevan kattilamateriaalin pinnoittamisen. Nikkeli suojaa tehokkaasti kloorin aiheuttamalta korroosiolta. Tämä perustuu siihen, että nikkelikloridin muodostumisnopeus on rautaan 16 KEMIA 8/2014 verrattuna huomattavasti pienempi. VTT:n menetelmä perustuu kuumaruiskutukseen. Metallin pintaan luodaan siinä noin 500 mikrometrin paksuinen kerros mikroskooppisista kromi-nikkelipalloista, jotka on pinnoitettu nikkelillä. ”Ilman pallojen pinnoitusta sulaneiden pallojen väliin jäisi lamellirajoja, joiden kautta kloori pääsisi vaikuttamaan pohjamateriaaliin. Nikkelipinnoite tukkii lamellirajat, ja tuloksena on korroosionkestävä pinta”, Yli-Olli kuvailee. Polttolaitoskattiloiden putkistoja ei tarvitse pinnoittaa kokonaan, vaan korroosiolle altteimpien koh- tien päällystäminen riittää. Riskipaikat sijaitsevat eri kohdissa putkia valmistajasta riippuen. Demapp-ohjelman tutkimusprojektissa testattiin pinnoitusten korroosionkestävyyttä käytännön prosessioloissa. Yli-Ollin mukaan tulokset olivat erittäin hyviä. ”Koska pohjamateriaali pysyy samana, paineastiasäädösten vaatimia testejä ei tarvitse uusia. Hyvin puhdistetut kriittiset vanhat osat voidaan pinnoittaa tai korvata uusilla pinnoitetulla putkenosilla. Pinnoite kiinnittyy tiukasti ja kestää käyttörutiineihin kuuluvat nuohoukset.” Sanni Yli-Olli Voimalaitosten kattiloissa on tähän saakka käytetty polttoaineena enimmäkseen kivihiiltä. Tällöin pääasiallisin korrodoiva aine on rikki. Vuosikymmenien käyttökokemuksen ansiosta hiilenpolttoon liittyvät riskit tunnetaan ja hallitaan. Tilanne muuttuu, kun kattiloissa ryhdytään yhä enemmän polttamaan biomassaa ja sekajätettä. Suomessa on suunnitteilla ainakin kahdeksan biovoimalaa. Biolaitoksissa ongelmia aiheuttavat polttomateriaalin kosteus ja kloori. Tietyissä lämpötiloissa niiden yhteisvaikutus syövyttää teräspintoja. ”Polttokattiloissa käytettävä seostamaton tai niukkaseosteinen teräs voitaisiin tietysti korvata kestävämmillä teräslaaduilla. Ne ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia”, sanoo vanhempi tutkija Sanni YliOlli VTT:stä. Esteenä on myös kattiloiden valmistamiseen liittyvä säätely. ”Paineastioina käytettävien materiaalien on täytettävä tiukat vaatimukset. Uuden materiaalin kehittäminen ja testaaminen on pitkä prosessi, joka vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä.” Nykyiset keinot kloorikorroosion pienentämiseksi ovat muun muassa biomassan sekapoltto hiilen kanssa ja kaasumaisen rikin ruiskuttaminen polttokattilaan. Sopivalla kloorin ja rikin tasapainolla korroosiota voidaan jonkin verran hidastaa, mutta prosessi on hankala hallita. Kloorikierre rapauttaa Polttoon tuleva biomassa sisältää normaalisti sekä kosteutta että natrium-, kaliumja kalsiumklorideja. Poltossa voi syntyä suoraankin syövyttävää kaasumaista klooria, mutta tietyissä olosuhteissa kloridit tuottavat tehokkaasti vapaata klooria. Kloorikorroosion voimakkuuteen vaikuttavat polttomassan kosteus- ja kloridipitoisuudet. Tuoreessa ja vihreitä osia sisältävässä biomassassa molemmat ovat korkeat, mutta kuivakin puuhake saattaa kloridipitoisuudestaan riippuen aiheuttaa ongelmia. 1.Ensi vaiheessa kloridit muodostavat metallin pintaan sulan sekakloridikerroksen, jonka sulamispiste on yksittäisiä klorideja matalampi. Syntyvä kloori diffundoituu oksidikerroksen halkeamia ja huokosia pitkin kohti metallin pintaa. 2.Hapen osapaine on matala, jolloin syntyy metalliklorideja. 3.Kun lämpötila on yli 500 celsiusastetta, metallikloridit höyrystyvät ja diffundoituvat pois pinnoitteesta. Korroosio käynnistyy. 4. Runsashappisemmilla alueilla metallikloridit hapettuvat ja muodostavat metallioksideja ja klooria. Uusi kloorikierros alkaa alusta. Kuvat: Savcor Forest Oy Sähkökemialliseen korroosiosuojaukseen kuuluvia elektrodeja asennetaan sellukeittimen sisäpintaan. Sivulta 15… kilpailevat muut menetelmät, etenkin päällehitsaus ja vuoraus. Savcorin menetelmän suurin etu on, että materiaalin tilaa valvotaan ja mitataan keskeytyksettä. Näin suojauspotentiaali voidaan pitää koko ajan turvallisella alueella. Pulliainen muistuttaa, että sähkökemiallinen suojaus on myös nopea ottaa käyttöön. ”Parhaimmassa tapauksessa suojauksen voi asentaa paikoilleen vuorokaudessa. Pisimmilläänkin asennus ehditään tehdä sellutehtaan normaalin vuosiseisokin aikana.” Päällehitsaus taas voi pahimmillaan vaatia kolmenkin ylimääräisen viikon ajan. Lisäksi päällehitsaus on selvästi kalliimpi toimenpide. Lisäarvoa liiketoimintaan Tutkimus on tuonut uutta tietoa Savcorin menetelmän käyttömahdollisuuksista. Metallituotteiden ja koneenrakennuksen Shokin Jännitekorroosio saattaa parissa vuodessa aiheuttaa sellukeittimen ruostumattomaan keskusputkeen näin pahan halkeaman. Demapp-ohjelman hankkeessa selvisi, että sähkökemiallisin keinoin pystytään suojaamaan korroosiolta myös austeniittisia ruostumattomia teräksiä. ”Näissä teräslaaduissa esiintyy vaikeasti ennakoitavaa jännitekorroosiota. Se voi edetä kuin salama ja aiheuttaa täysin yllättäen vakavan vaurion”, Pulliainen kertoo. Ferriittis-austeniittisiin teräksiin kuuluvien duplex-terästen osalta tutkijat saivat selville, että suojaus onnistuu, kun teräksen nikkelipitoisuus on vähintään neljä prosenttia. Ferriittisten ruostumattomien terästen suojaamiseen menetelmä ei sovi. ”Negatiivinenkin tulos on tärkeä. Nyt tiedämme, ettei tällaisissa tapauksissa kannata lähteä edes yrittämään.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. 8/2014 KEMIA 17 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö Toivotamme tunnelmallista jo SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA www.kty.fi FKS FINSKA KEMISTSAMFUNDET www.finskakemistsamfundet.fi www.ordior.fi KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. THE SCIENCE OF WHAT’S POSSIBLE. ® waters.com ALUMNI TULE MUKAAN! Puhalla ajatteluusi uutta paloa tieteen huippujen avulla ALUMNIPÄIVÄSSÄ 29.1.2015 KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA JA KEMIAN LAITOKSELLA chem.aalto.fi www.mikes.fi UNIVERSITY.HELSINKI.FI/ALUMNIPAIVA www.ramboll-analytics.fi Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry Föreningen för skydd, räddning och säkerhet Association for Protection, Rescue, Security and Safety www.vtt.fi www.nbcsec.fi AJANKOHTAISTA Suomalainen kemianteollisuus on Turvallisuuden aatelia Kemianteollisuus on noussut työturvallisuuden edelläkävijäksi Suomessa. Alan parhaimmistoon kuuluville yrityksille jaettiin marraskuussa turvallisuuspalkinnot. Leena Laitinen Poikkeuksiin on varauduttava ennalta Mitä tapahtuisi, jos ydinvoimalan vedyn saanti estyisi? Entä jos sairaalat eivät saisi tarvitsemiaan kaasuja? Tällaisia kysymyksiä pohtii Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimiva kemian pooli, jonka puheenjohtaja on Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti Nieminen. ”Koska kaikki talouden sektorit tarvitsevat kemianteollisuutta, alalla on keskeinen rooli Suomen huoltovarmuudessa.” Kemian poolin tehtävänä on tunnistaa alan huoltovarmuuskriittiset yritykset ja kemikaalit ja kehittää yritysten varautumista poikkeus- Timo Lappalainen Kemianteollisuuden puheenjohtajaksi Orion Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lappalainen on valittu Kemianteollisuus ry:n puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi vuoden 2015 alusta. Kemianteollisuus ry:n syyskokous päätti asiasta 27. marraskuuta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kemianteollisuus ry:n nykyinen puheenjohtaja Matti Lievonen, Pipelife Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää ja Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja Ari Lehtoranta. tilanteisiin. Tavoitteena on turvata ensisijaisesti yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja, kuten elintarvike-, energia- ja terveydenhuoltoa sekä maanpuolustusta. Lievonen ja Nieminen puhuivat Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa Helsingissä 27. marraskuuta. Mistä tuntee kemian työturvallisuusasiantuntijan? ”Tiedättekö, mistä tuntee kemianteollisuuden työturvallisuusasian- Matti Matikainen Se, että kemianteollisuus on Suomen turvallisin teollinen toimiala, ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen työn tulosta, painottaa Kemianteollisuus ry:n väistyvä puheenjohtaja, Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Matti Lievonen. ”Vuodesta 1988 lähtien kemianteollisuuden tapaturmataajuus on vähentynyt peräti 86 prosenttia. Seuraava tavoite on laskea taajuus viiteen tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden.” Kemianteollisuus on urakoinut ympäristö- ja turvallisuustyötä jo reilun parinkymmenen vuoden ajan kansainvälisessä Responsible Care -ohjelmassa. Lievosen mukaan ala voi olla ylpeä toiminnastaan. Katse on kuitenkin suunnattu jo eteenpäin. ”Tavoitteemme on, että kemian alalla on Suomen paras mitattavissa oleva työhyvinvointi vuonna 2020.” Toimivassa työyhteisössä ei Lievosen mukaan peitellä eikä kiilloteta, vaan työtä ja muutoksia tehdään yhdessä ja yhteisvastuullisesti, toisia arvostavalla asenteella. Näin yhteisö selviää myös vaikeista ajoista. Finex Oy:n joukkueen oli helppo hymyillä. Vasemmalta Jussi Siipo, Kimmo Kamppinen, Magnus Fagerstedt, Niina Lehtonen, Päivi Julku, Kimmo Joukainen ja Sami Vanhala. 20 KEMIA 8/2014 Esimerkillistä turvallisuustyötä CP Kelcoa edustivat Jani Rosala, Pasi Harju, Sanna Huotari ja Timo Liimatainen. Kuvat Matti Matikainen Bayer Oy:n palkinnon vastaanottivat Arto Arvola, Taina Tuomainen ja Peter Essen. Sauli Toikka, Susanna Eerola ja Antti Alanen iloitsivat Roal Oy:n saamasta tunnustuksesta. tuntijan?”, kysyi Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Mira Nokelainen teemafoorumissa. ”Siitä, että hän tulee tapaamiseen nöyränä ja selittää yrityksensä olevan aloittelija turvallisuusasioissa. Kun sitten katsotaan tunnuslukuja, ne ovatkin priimaa.” Nokelaisen mukaan kemian alalla on tehty turvallisuustyötä niin pitkään ja niin itsestäänselvyytenä, ettei asiaa enää edes tiedosteta. Hän antaa kiitosta etenkin ennakoivalle toiminnalle, jonka ansiosta tapatur- maluvut on painettu minimiin. ”Meillä on myös sellaisia aloja, joilla tapaturmataajuus on jopa kaksisataa miljoonaa työtuntia kohden. On vielä paljon yrityksiä, joissa esimerkiksi henkilönsuojaimia ei käytetä riittävästi eikä johto puutu asiaan.” Nokelainen kannustaa yrityksiä pysähtymään hetkeksi ja katsomaan, mitä on jo saatu aikaan. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti entistä turvallisempaa ja paremmin voivaa työyhteisöä. Neljä yritystä palkittiin teemafoorumissa ansiokkaasta turvallisuustyöstä. Suurten yritysten palkinnon sai Bayer Oy, jonka koko laboratorio- ja tuotantohenkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutukseen. Seuraavaksi käynnistyy henkilöstön turvallisuuskäyttäytymistä kehittävä hanke. Keskisuurten yritysten voittaja CP Kelco Oy on kytkenyt työhyvinvoinnin osaksi turvallisuusstrategiaansa. Useat mittarit osoittavat yrityksen onnistuneen pitkäjänteisessä turvallisuustyössään. Pienten yritysten sarjassa palkittu Finex Oy on ottanut ison harppauksen turvallisuuskulttuurissaan parin viime vuoden aikana. Yrityksen johdon sitoutuminen ja koko henkilöstön mukanaolo kehitystyössä on tuottanut hyvää tulosta. Kunniamaininnan saanut Roal Oy on ottanut käyttöön lähes reaaliaikaisen hengitysilman pölyn kokonaisproteiinitason mittaamisen ja seurannan. Jauhetuotannon ongelmakohtiin voidaan nyt tarttua nopeasti ja estää altistuminen entsyymipölylle. Nyt toisen kerran jaettu kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto on tunnustus esimerkillisestä turvallisuustyöstä. Palkinnon jakavat Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Palkinnonsaajat valitsee Responsible Care -ohjelman ohjausryhmä. Arvioinnin perustana ovat turvallisuustason kehityksestä kertovat tunnusluvut, toteutetut kehityshankkeet ja hyvät käytännöt. ”On ilo huomata, kuinka määrätietoisesti turvallisuustyötä tehdään kemian alan yrityksissä. Edelläkävijyyttä rakennetaan tiiviillä yhteistyöllä yritysten sisällä, yritysten kesken ja yhteistyökumppanien kanssa”, summaa Kemianteollisuus ry:n vanhempi asiantuntija Merja Vuori palkintoraadin tunnelmia. 8/2014 KEMIA 21 UUTISIA Markku Ojala Maksuttomassa ChemBio-tapahtumassa on tarjolla uutuuksia ja uutta tietoa taatusti koko rahan edestä. ChemBio Finland pitää ammattilaiset ajan tasalla Maaliskuussa 2015 järjestettävä ChemBio Finland -tapahtuma tarjoaa jälleen tuhdin paketin uusinta uutta kemiasta ja bioalalta. Mitä uutta kuuluu kemian tutkimukseen ja tuotekehitykseen, laboratorioalalle ja kemian opetukseen? Se selviää, kun varaa allakastaan jo nyt päivämäärät 18.–19. maaliskuuta 2015 Helsingin Messukeskukselle ja alan tärkeimmälle tapahtumakokonaisuudelle eli ChemBio Finland -näyttelylle ja Kemian Päiville. ”Näytteilleasettajille varattu tila täyttyy hyvää vauhtia”, kertoo tiedottaja Teija Armanto Messukeskuksesta. ”Näyttää siltä, että tuotteiden, palveluiden, laitteiden ja teknologian kehittäjät ovat taas keksineet paljon uutta, jota he tulevat esittelemään alan ammattilaisille. Näyttelystä on tulossa todella laaja ja kattava.” Armannon mukaan ensi kevään tapahtuma on rakennettu aiempia kompaktimmaksi. Näyttelytilat ja luentosalit ovat nyt aivan vierekkäin, 22 KEMIA 8/2014 joten halleissa sukkuloiva ehtii saada tapahtumasta irti entistä enemmän. Samaa sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus, joka koordinoi Kemian Päivien luento-ohjelmaa. ”Nyt on todella helppoa tutustua sekä näyttelyn antiin että kuunnella luentoja ja osallistua seminaareihin, kun kaikki tapahtuu käytännössä samassa paikassa”, Karrus toteaa. Kokonaisuus on myös rakennettu mahdollisimman sujuvaksi. ”Esimerkiksi Kemian Päivien seminaarissa puhutaan erittäin ajankohtaisesta bioenergiasta. Samaa teemaa jatkaa heti perään näyttelyalueen Save the World -symposiumi, jota isännöi Kemianteollisuus ry”, Karrus kuvailee. Tietoa nuorille kemisteille Karrus haluaa esittää kutsun tapahtumaan etenkin alan nuorille osaajille, joille on luvassa hyödyllistä tietoa muun muassa uraseminaarissa. Helsingin yliopiston tutkija Tiina Sarnet puolestaan kertoo Euroopan nuorten kemistien järjestötoiminnasta. Kemian Päivien luento-ohjelmasta Karrus ei kykene nimeämään omaa suosikkiaan, sillä mielenkiintoisista aiheista on runsaudenpula. ”Jokaiselle jotakin. Teoreettisesta ja laskennallisesta kemiasta käytännön ja arkipäivän kemiaan. Suomalaisesta ALD-huippuosaamisesta elintarvikeväärennöksiin ja tietotekniikan käyttöön kemianopetuksessa.” Heleena Karrus vinkkaa, että tapahtumaan ja sen luennoille kannattaa ilmoittautua etukäteen, jotta varmasti mahtuu mukaan. Suosituimmat aiheet ja puhujat vetävät väkeä niin, että salien seinät tulevat joskus vastaan. Ilmoittautumisen voi tehdä helposti netin kautta osoitteessa kemianseurat. fi, jossa voi myös tutustua ennakkoon tapahtuman koko tarjontaan. ”Ne, jotka ilmoittautuvat tapahtumaan helmikuun loppuun mennessä, ovat mukana arvonnassa, jossa voi voittaa itselleen aktiivisuusrannekkeen”, Karrus heittää lisäsyötin. Päivi Ikonen Nobelistin liekki ja unelma Suomen ainoan tiedenobelistin Artturi Ilmari Virtasen syntymästä tulee 15. tammikuuta 2015 kuluneeksi tasan 120 vuotta. Juhlan kunniaksi Virtasesta ilmestyy samana päivänä uusi, aiempia kattavampi elämäkerta, joka maalaa tutkijasta ja ihmisestä kiehtovan erilaisen kokonaiskuvan. Kirjan kustantaa Otava. Virtasen elämää ja työtä pitkään tutkineen historioitsijan Touko Perkon teos Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö tuo kiitetystä mutta myös kiistellystä tiedemiehestä esiin uudenlaisia puolia, jotka aiemmin ovat jääneet pitkälti pimentoon. Touko Perko / Valion arkistot Uusi elämäkerta paljastaa toisenlaisen A. I. Virtasen A. I. Virtanen (vas.) ei kannattanut Paasikiven–Kekkosen linjaa, vaikka tässä presidentti J. K. Paasikiveä kätteleekin. Oikealla rouva Alli Paasikivi. Nobelistina ja kansallissankarina Virtanen oli suomalaisen tieteen yksinoikeutettu johtohahmo, joka suvereenisti ohjasi Suomen tiedepolitiikkaa. Toisaalta Virtanen oli myös räväkkä toisinajattelija, joka ei hyväksynyt esimerkiksi yya-politiikkaa. Tutkija uskalsi uida reippaasti vastavirtaan ja ilmaista näkemyksensä myös maan korkeimmalle johdolle. Päivi Ikonen Entsyymivalmistaja MetGen etenee Sellu- ja paperiteollisuudelle entsyymejä valmistava MetGen Oy on voittanut biotuotteiden Kasvupolku-kilpailun. Kaarinalaisyhtiön entsyymit toimivat tuotannossa biokatalyytteinä, joilla voidaan merkittävästi nopeuttaa bioreaktioita ja vähentää energiankulutusta. ”MetGen on biotuotannon ytimeen kytkeytyvä innovaatio. Yrityksellä on rohkeutta ajatella isosti”, palkintoraati kiittelee. Bioketju- ja Biotuote-kasvupolut käynnistettiin lokakuussa. Ne ovat osa Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille rakennettavaa biotalouden ekosysteemiä. Erilaisten uusien tuotteiden on määrä syntyä siinä eri osaajien yhteistyönä. Bioketju-polun voittajaksi valittiin nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadunseuranta- ja työnjohtopalveluihin. Voittajat palkittiin Äänekoskella 20. marraskuuta. MetGen on tottunut voittamaan. Vuonna 2010 yrityksen edustajat pokkasivat eurooppalaisen Eurecanyrityskilpailun cleantech-sarjan ykköspalkinnon. MetGen Oy Biotalouden kasvupolulla UUTISIA Pertti Koukkarin albumi Woikosken vetytehdas starttasi Kokkolassa ChemSheet-ohjelman käyttäjät ryhmäkuvassa. VTT:stä tapaamiseen osallistuivat professori Pertti Koukkari ja erikoistutkija Karri Penttilä (takarivissä 1. ja 3. vas.). VTT:n ohjelmistoja juhlittiin Japanissa Japanissa on käytetty VTT:n kehittämiä ChemSheet-ohjelmistoja jo 15 vuotta. Asiaa juhlistettiin Tokiossa järjestetyssä seminaarissa. tensiivisimmistä teollisuudenaloista. Sen osuus kaikista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on yli viisi prosenttia. Woikoski on ottanut käyttöön uuden vetytehtaansa Kokkolan suurteollisuusalueella. Tehdas on Euroopan suurin vedestä elektrolyysimenetelmällä vetyä tuottava laitos. Raaka-aineenaan uusi tehdas käyttää tislattua vettä. Puhtaan vedyn lisäksi tehdas tuottaa ultrapuhdasta happea, jonka puhtausluokkaan kykeneviä tuotantolaitoksia on maailmassa vain muutamia. Kokkolan tehdas koostuu kolmesta erillisestä vedyn tuotantolinjasta, joiden lisäksi tehtaan yhteydessä on pullokonttien täyttöasema. Uuden laitoksen avauksen yhteydessä Woikoski otti käyttöön modernit komposiittitekniikkaan perustuvat vedyn kuljetusyksiköt. Woikoskella on Kokkolan suurteollisuusalueella nyt kolme laitosta: ilmakaasutehdas, hiilidioksiditehdas ja vetytehdas. Laitokset työllistävät yhteensä 10 henkeä. Kohti ydinturvallisuutta VTT:n kehittämiä kemiallis-termodynaamisia ChemSheet-simulointiohjelmistoja on hyödynnetty Japanissa vuodesta 1999. Ohjelmien suosio maassa on kasvanut tasaisesti sekä yliopistoissa että teollisuudessa. Soveltamisen painopiste on siirtynyt tasapainopiirrosten laskennasta prosessisovelluksiin sekä laskennallisen termodynamiikan hyödyntämiseen teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijajärjestelmissä. VTT:n laskentaohjelmat olivat avainasemassa myös juuri päättyneessä japanilaisten sementinvalmistajien yhteisessä viisivuotisessa tutkimusprojektissa, jota rahoitti maan teollisuusministeriö METI. Hankkeessa syntyi uusi sementin valmistustekniikka, jonka avulla prosessin energiankulutusta voidaan vähentää lähes kahdeksan prosenttia. Luku on merkittävä, sillä sementinvalmistus on eräs maailman energiain24 KEMIA 8/2014 ChemSheet-ohjelmaa käytetään parhaillaan myös japanilaisten ydinvoimaloiden kemiallisen turvallisuuden kehittämisessä sekä tutkimushankkeissa, joissa tähdätään radioaktiivisilla cesium- ja jodiyhdisteillä kontaminoituneiden yhdyskuntajätteiden turvalliseen loppukäsittelyyn. VTT:n ohjelmistojen sopimustoimittaja Japanissa on tokiolainen insinöörilaskentaan erikoistunut RCCMyhtiö. Yhtiö on 25 vuotta isännöinyt paikallisten termodynaamisten ohjelmien käyttäjien vuosiseminaaria. Tänä vuonna 29.–30. lokakuuta pidetyssä tapahtumassa muistettiin myös ChemSheet-ohjelman 15. vuosipäivää Japanissa. Ohjelmistojen kotimaisia sovelluksia esiteltiin Kemia-lehden numerossa 5/2014. Pertti Koukkari Uusi vetytehdas oli Woikoskelle noin 10 miljoonan euron investointi. Koli Forum -yhdistys edistää biotaloutta Luonnonvara-alan Koli Forum on järjestäytynyt yhdistysmuotoon. Koli Forum ry:n päämääränä on edistää biotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä kansainvälistä keskustelua aiheesta. Foorumin perustajia ovat muun muassa Sitra, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja VTT. Järjestyksessä neljäs Koli Forum -kokous järjestetään syyskuussa 2015. Tapahtuman teemana on pohjoinen biotalous. Tiedekeskus Heureka 75% Tiedekeskus Heureka järjestää Tieteen päivien pop up -shown Kampin kauppakeskuksessa, jossa kiertelevät myös mystiset tohtorit. Kuvassa Heurekan nuoria tiedeleiriläisiä. MEISTÄ EI OLE KÄRSINYT VESIVAHINGOSTA * Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötutkimus 2/2014 Tieteen päivillä pohditaan sattumaa Sattuma suosii valmistautunutta mieltä, sanoi aikoinaan kuuluisa mikrobiologi Louis Pasteur. Sattuma on valittu myös vuoden 2015 Tieteen päivien teemaksi, sillä sattumalla on aina ollut tutkimuksenteossa merkittävä osansa. Tieteellisten sattumien teemaa lähestytään ja sitä puidaan eri tieteenalojen näkökulmista 7.–11. tammikuuta Helsingin yliopiston päärakennuksessa, jossa tutkijat kertovat tieteestä ja sen mahdollisuuksista suurelle yleisölle. Luentojen aiheita ovat muun muassa se, kuinka sattuma ohjaa virusten liikkeitä ja se, miten sattuma vaikuttaa rikollisuudessa. Sattumalla on osansa myös parinvalinnassa ja lisääntymisessä sekä sopeutumisessa ja sukupuutossa. Sattuma sopassa saattaa olla merkki ruuan vaarallisuudesta, ja yksilöllisten lääkehoitojen osuminen kohdallaan on sekin joskus sattumaa eikä genetiikkaa. Vanhaan tapaan tutkijat ottavat mittaa toisistaan Päivän paineissa. Tieteiden yönä 8. tammikuuta tapahtuu myös Tieteiden talossa, Tiedekulmassa ja Kansallisarkistossa. Perjantai 9. tammikuuta on Nuorten päivä, jolloin Porthaniassa on tarjolla työpajoja, tiedeluentoja sekä Heurekan tiedetemppuja. Tapahtuman koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa tieteenpaivat.fi. Sisäilman laatua voivat heikentää monet tekijät: muun muassa kosteusvauriot, liikennepäästöt ja rakennusmateriaalit. Siksi sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä – ja kun sisäilma on huonoa, ihmiset voivat huonosti. Kun sisäilman muutoksia seurataan ja analysoidaan tutkitusti ja todistetusti, vältytään turhilta sairastumisilta. Hyvinvoinnin tulee olla rakentamisessa etusijalla. Myös sata vuotta tästä eteenpäin. Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mittauspalveluja. Olemme Suomen suurin ympäristölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palvelut samasta paikasta. Syöpäaineille altistuminen lievässä nousussa Syöpää aiheuttaville aineiden altistuvien työntekijöiden määrä on hieman kasvanut, kertoo Työterveyslaitoksen raportti. Yleisimmät syövälle altistavat aineet ovat kromaatit ja nikkelit, joille vuosittain altistuu lähes 7 000 työntekijää. Kaikkiaan työssä altistui syöpävaarallisille aineille vuonna 2012 runsaat 16 800 henkeä. Edellisenä vuonna luku oli noin 16 700. L u e m e i stä j a j u h l avu o te m me ta p a h tu m i sta l i s ä ä : www. ra mb o l l - a n a l y t i c s.f i UUTISIA Altian Koskenkorvan tehtaalle rakennettu uusi biovoimalaitos on vihitty käyttöön. Tehtaan höyryntuotantoa varten rakennettu 10 megawatin laitos käyttää polttoaineenaan ohran kuorta. Laitos on tekniikaltaan ja polttoainesovellukseltaan Suomen ensimmäinen. Ohran kuorta syntyy tehtaassa viljaviina- ja tärkkelysprosessien sivutuotteena ympäri vuoden. Polttoteknisesti ja lämpöarvoltaan kuori vastaa polttoaineena olkea. Koskenkorvan tehdas jalostaa vuosittain noin 200 miljoonaa kiloa ohraa, joka kyetään nyt hyötykäyttämään käytännössä kokonaan. Altia tavoittelee Koskenkorvan tehtaan höyryntuotannossa jopa 65 prosentin Altia Oyj Ohran kuoret pyörittävät Koskenkorvan biovoimalaa Ilmajoen Koskenkorvalle noussut biovoimala muuttaa viinatehtaan sivuvirrat höyryvoimaksi. polttoaineomavaraisuutta. Uuden voimalan myötä turpeen käyttö putoaa noin kolmannekseen nykyisestä. Tehtaan hiilidioksidipääs- töt puolittuvat. Laitoksessa voidaan tulevaisuudessa polttaa myös olkea sekä muita uusiutuvia polttoaineita, kuten metsähaketta ja ruokohelpeä. ”Investointi mahdollistaa myös tuotantokapasiteetin kasvattamisen. Vuonna 2015 tehtaan nykyinen 20 megawatin voimalaitos kunnostetaan ja sen automaatiotasoa nostetaan”, kertoo tehtaanjohtaja Antti Snellman. Kemira avasi uuden tehtaan Kiinaan Kemira on juhlinut uusimman tuotantolaitoksensa valmistumista Kiinan Nanjingissa. Tehdas tuottaa funktionaalisia ja prosessikemikaaleja paperiteollisuudelle ja muille runsaasti vettä käyttäville aloille. Tehtaan arvioitu vuosikapasiteetti on 100 000 tonnia. Kemiran jo toteutuneet ja suunnitellut investoinnit tehtaaseen ovat noin 100 miljoonan dollarin arvoiset. Tehtaan ensimmäinen vaihe työllistää sata henkeä. Orion Diagnosticalle huoltokonttori Kiinaan Diagnostiikkayritys Orion Diagnostica on perustanut huoltokonttorin Shanghaihin. Konttorin avaaminen on Orionin ja QuikRead go -laitteita valmistavan Innokas Medical Oy:n yhteishanke. Uudessa konttorissa huolletaan jatkossa Kiinan markkinoilla käytössä olevat QuikRead go -laitteet, mikä nopeuttaa yhtiön kiinalaisten asiakkaiden palvelua. Orionilla on ollut toimipiste Shanghaissa vuodesta 2010. Neste Jacobs toteuttaa mäntyöljylaitoksen Neste Jacobs toteuttaa SunPinen uuden mäntyöljyhartsin tuotantolaitoksen Ruotsin Piitimessa. Neste Jacobs vastaa hankkeen projektinjohto-, suunnittelu-, hankinta- ja toteutuspalveluista. Vuoden 2015 loppupuolella käynnistyvä laitos toimittaa hartsia Lawterin tehtaalle Belgiaan. Uuden laitoksen valmistuttua SunPinen valikoimaan kuuluu kolme tuotetta eli raakamäntydiesel, hartsi ja mäntyöljypihka. 26 KEMIA 8/2014 Muoviala haluaa parantaa materiaalitehokkuuttaan Oriola laajentaa Latviassa Lääkejakelija Oriola vahvistaa Latviassa avaamaansa verkkokauppaa ostamalla apteekin maan pääkaupungin Riian keskustasta. Rīgas Elizabetes aptieka nimetään suomalaisyhtiön verkkoapteekin InternetAptieka.lv:n mukaan. Suomessa Oriola on allekirjoittanut uuden sopimuksen, jonka mukaan se jatkaa maailman suurimman biotekniikkayrityksen ja Suomen suurimman sairaalalääketoimittajan Rochen tuotteiden jakelijana. Evira irtisanoo ja supistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira supistaa toimintaansa. Virasto valmistelee 45 työntekijän irtisanomista ja koko henkilöstön lomauttamista. Seinäjoen toimipaikan laboratoriotoiminta lopetetaan ja Kouvolan toimipaikka yhdistetään Lappeenrannan toimipaikkaan. Tavoitteena ovat 2,8 miljoonan euron säästöt vuonna 2015. Neste Oililta lähtee 200 työpaikkaa Neste Oilissa lokakuussa käynnistyneet yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Neuvotteluiden tuloksena konserni vähentää Suomessa 203 työntekijää vuoden 2016 loppuun mennessä. Noin sata henkeä on valinKierrätysmuovirouhe käy raaka-aineeksi nut vapaaehtoisen eläkejärjestelyn. Lopuille siinä missä neitseellinenkin muovi. Myös yhtiö tarjoaa muutostukea. Alun perin Neste sivuvirtojen hyötykäyttö ja tuotteistamiLexkevyesti120x150mm.pdf 1 14.10.2014 13.45 Oil arvioi vähennystarpeeksi noin 250 henkeä. nen tuo lisää tehoja muoviteollisuuteen. Muovipoli Oy Muoviteollisuus on kiinnostunut materiaalitehokkuutensa parantamisesta. Yrityksille on myös tarjolla useita keinoja, joiden avulla ne voivat tehostaa toimintaansa. Tämä käy ilmi Muovipoli Oy:n toteuttamasta selvityksestä. Tuotantoyksikön tärkeimpiä resurssitehokkuutta parantavia työkaluja ovat materiaalikatselmukset, tuotannon simulointi ja mallinnus, arvovirtakuvaus ja materiaalivirta-analyysit. Erilaiset tuotantohylyn kierrätys- ja uusiointipalvelut auttavat osana toimivaa materiaalivirtojen hallintaa. Tehokkuutta parantavat myös elinkaaritarkastelut sekä testaus- ja laboratoriopalvelujen hyödyntäminen. Viime aikoina erityistä kiinnostusta on herättänyt Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus, joiden toteuttamisen Muovipoli käynnisti syksyn aikana. Muovialan lisäksi materiaalikatselmukset ovat tulossa myös kemian-, metsä- ja metalliteollisuuteen. Katselmuksista yritykset saavat jätteen määrän vähenemisen ja tuotannon tehostumisen lisäksi useita muitakin hyötyjä. Katselmuksen tuloksia voidaan suoraan hyödyntää sivuvirtojen tuotteistamisessa, tuotesuunnittelussa sekä yrityksen ympäristöviestinnässä. Motiva järjestää erityisesti muoviteollisuudelle suunnatun resurssitehokkuuden teemapäivän Helsingissä 15. tammikuuta 2015. ”Lain mukaan jokaisella työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävänä heidän oikeuksiensa ja turvallisuutensa takaamiseksi annetut säännökset. Työnantaja täyttää nähtävänä pitoa koskevan velvollisuutensa, kun säännökset pidetään sopivassa, työntekijöiden tietämässä paikassa, jossa työntekijät voivat tutustua niihin. Säännökset voivat olla saatavissa myös sähköisessä muodossa, mikäli kaikilla työntekijöillä on tosiasiallinen mahdollisuus saada tieto sähköisessä muodossa olevien säännösten sisällöstä. Myös muualla kuin kiinteässä työpisteessä työskentelevillä työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tutustua säännösten sisältöön.” Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö nyt ympäristöystävällisesti ja helposti verkossa 30 € /vuosi Hinta on toimipaikkakohtainen Tutustu tarkemmin ja tilaa: www.lexkevyesti.fi Parasta ennen: XX.XX.XXXX Viimeinen käyttöpäivä: Ei vanhene koskaan. Aina tuore ja ajantasalla. Säilytys: Säilyy moitteettomasti avattuna tai suljettuna, kylmässä tai kuumassa. Löytyy aina, vaikka edellinen käyttäjä ei muistaisi mihin on sen jättänyt. Ainesosat: 100 % työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö. Ei sisällä pähkinää tai happamuudensäätöainetta. Sisältää: Noin 70 pakollista lakia ja muuta säädöstä helposti yhdessä paikassa. Paino: 0 g Valmistaja / Valmistuttaja: Linnunmaa Oy lexkevyesti.fi 8/2014 KEMIA 27 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service ARWINA OY 21560 Ollila puh. (02) 484 960 faksi (02) 484 9696 arwina@arwina.fi www.arwina.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus – Waste Solvent Cleaning Liuottimet – Solvents Ongelmajätteiden käsittely – Hazardous Wastes Treatment BANG & BONSOMER GROUP OY For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizators Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com DOSETEC EXACT OY BAYER OY BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 28 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 KEMIA Kemi Vihreitä sivuja ei ohiteta. CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants ELEKTROKEM OY PL 71 00131 Helsinki puh. (09) 7206 5620 faksi 010 296 2502 info@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Hienokemikaalit – Fine Chemicals Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriovälineet – Laboratory Equipment INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS INTERMED OY FISHER SCIENTIFIC OY ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten puh. (02) 412 411 valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Elektroniikkatie 8 90590 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa puh. (09) 773 1100 faksi (075) 755 1529 huolto@intermed.fi www.intermed.fi Laboratorio-, lääkintä- ja välinehuollon laitehuollot koko Suomen kattavasti. Meiltä myös kalibroinnit ja varaosat. GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods 29 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METSO AUTOMATION OY OY JALO ANT-WUORINEN AB Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui. TULE MUKAAN – SE KANNATTAA! www.kemia-lehti.fi 30 KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pH- ja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreitä sivuja ei ohiteta. PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCES PerkinElmer Finland Oy Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 cc.nordic@perkinelmer.com www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups AAS – AAS Annostimet, laimentimet ja pipetit – Dispensers, Diluters and Pipettes Atomiabsorptiospektrofotometrit – Atomic Absorption Spectrophotometers Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology DMA – DMA DNA-koettimet – DNA Probes DSC – DSC Elektroforeesitarvikkeet – Electrophoresis Equipment Fluorometrit – Fluorometers ICP – ICP ICP/MS – ICP/MS Immunoanalysaattorit – Immunoanalyzers Immunokemialliset reagenssit – Immunochemical Reagents Infrapunaspektrofotometrit – IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR Microscopes Isotoopit – Isotopes Kaasuanalysaattorit – Gas Analyzers Kaasukromatografit – Gas Chromatographs Kalorimetrit – Calorimeters Kuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory Automation Luminometrit – Luminometers Lähi-infrapunaspektrofotometrit – Near-IR-Spectrophotometers Mikroaaltomärkäpoltto – Microwave Induced Wet Calcination Mikrotiitterilevyt – Microtiter Plates Monileimalukijat – Multilabel Readers Nestekromatografit – Liquid Chromatographs Pipetointiasemat – Pipetting Stations Pipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – Polarimeters Radioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit – Radioactive Reagents and Chemicals Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers TGA – TGA TMA – TMA Tutkimuskemikaalit ja reagenssit – Research Chemicals and Reagents UV/Vis-spektrometrit – UV/VISSpectrometers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIBER NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 nieppola@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment 31 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service THORSTEEL Sooja 1 76505 Saue, Estonia Myynti puh. 0500 520 950 / Markku Luoto Tehdas puh. +372 527 0543 / Kikas Tuotanto puh. +372 651 9613 VAT ID. EE101350510 info@thorsteel.eu www.thorsteel.eu Tuotteet ja tuoteryhmät Ruostumattomat/haponkestävät: – Varastosäiliöt – Prosessiastiat – Neste-/jauhesekoitusastiat – Massojen sulatusastiat – Siilot – Kuljettimet/siirtolaitteet Asennuspalvelut ja huollot: Kemian-, elintarvike-, rehu-, juomaja makeisteollisuuden asiakaskohtaiset sovellukset Products and Product Groups Rust proof / Acid proof – Storage Tanks – Process vessels – Liquid and powder mixing vessels – Melting tanks – Silos – Conveyors and transveyors Assembly and maintenance services: Customer tailored solutions for chemical, food, feed, beverage, and sweets industries WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui. TULE MUKAAN – SE KANNATTAA! www.kemia-lehti.fi Vihreitä sivuja ei ohiteta. Lisätietoja ja hinnat: www.kemia-lehti.fi 32 Ilmoittajalle. Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 ilmoitustiedot KEMIA Kemi TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kartonkipakkaus varoittaa sisällön pilaantumisesta Ruoaksi kanasuikaleita? Kuvittele, että ne olisi pakattu muovin sijasta kartonkiin. Kuvittele vielä, että pakkaus osaisi varoittaa, jos sisältö on ehtinyt pilaantua. Väri vaihtuu Kartonkipakkaus syntyi EAKRrahoitteisessa Tulevaisuuden turvalliset elintarvikepakkaukset -hankkeessa, jonka koordinaattorina LUT toimi. Kehitystyöstä vastasivat yliopiston pakkaustekniikan ja biomateriaalien tutkimusryhmät. Lisäksi hankkeessa olivat mukana VTT ja Åbo Akademi. VTT:n kehittämiä ovat muun muassa indikaattorit, jotka reagoivat pakkauksen vuotamiseen. Åbo Akademissa taas rakennettiin sisällön pilaantumisesta kertovat sensorit, jotka voidaan painaa suoraan vaikkapa pakkauksen kansikalvoon. Sensorit reagoivat pilaantumisesta syntyviin kaasuihin joko sähköisesti tai kemiallisesti ja vaihtavat väriä. Tämä toimii Ville Jahn Kuvitelma ei ole enää kaukana todellisuudesta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa on saatu aikaan kartonkipohjainen elintarvikepakkaus, johon voidaan pakata myös helposti pilaantuvia ruokia. Suojakaasutiiviit protopakkaukset on valmistettu LUT:n omalla pakkauslinjalla. LUT on tutkinut ja kehittänyt sekä pakkausten tiiviysominaisuuksia että niiden valmistusprosessia ja työkalutekniikkaa. Tutkimusten pohjana on käytetty pääsääntöisesti kaupallisia kartonki- ja muovimateriaaleja. Testipakkauksia on tehty myös karton- geista, jotka on päällystetty LUT:n kehittämillä biopohjaisilla päällysteillä. varoituksena tuotteen käyttäjälle. LUT jatkaa tutkimusta edelleen. Tavoitteena on vähentää öljypohjaisten muovien käyttöä elintarvikepakkaamisessa, kertoo projektipäällikkö Mika Kainusalmi. ”Koetamme kehittää ympäristölle mahdollisimman haitattomia pakkausmateriaaleja. Kartonkipakkausten raaka-aine löytyy suomalaisesta metsästä, ja se on kotimaisen kartonkiteollisuuden valmistamaa.” Nyt kehitetty kartonkipakkaus voidaan kierrättää suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä, kuten maitopurkki. ”Muovien vähentämisen ansiosta tuote voidaan jossain vaiheessa kierrättää niin sanottuna monomateriaalina, koska siihen ei ole yhdistetty montaa eri materiaalia. Kuluttajan on helpompi palauttaa kartonki- kuin muovipakkaus”, Kainusalmi näkee. LUT:ssa on hänen mukaansa tehty pakkausvalmistuksen tutkimusta reilut kymmenen vuotta. Vuoden 2015 alusta kemiantekniikan biomateriaalien tutkimusryhmä yhdistyy pakkaustekniikan valmistusryhmään. ”Näin materiaalien kehittäjät ja valmistustekninen osaaminen tulevat olemaan samassa ryhmässä. Saumaton yhteistyö nopeuttaa uusien materiaali- ja valmistusteknisten ratkaisujen toimivuuden testaamista.” LUT:ssa on valmisteilla myös hanke, jossa tutkitaan lähi- ja luomuruoan pakkaamista kartonkipakkauksiin. Elina Saarinen Ekologinen kartonkipakkaus voi tulevaisuudessa suojata myös helposti pilaantuvia elintarvikkeita. 34 KEMIA 8/2014 Biojalostamo jäljittelee luonnon hajotusprosessia Menetelmässä luonnon omat mikrobit toimivat reaktioita kiihdyttävinä biokatalyytteinä. Eloperäinen jäte muuttuu parhaassa tapauksessa kokonaan teollisuuden tarvitsemiksi hyödyllisiksi raaka-aineiksi tai liikenteen biopolttoaineiksi. Idean takana on Itä-Suomen yliopiston dosentti, Finnoflag Oy:n toimitusjohtaja Elias Hakalehto. Liikuteltava, konttiin sijoitettu pilottijalostamo on suunniteltu ja rakennettu kuopiolaisen Savoniaammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa. Pilotointivaiheessa jalostamoa on testattu teollisuuden ja kotitalouksien orgaanisilla jätteillä kolmessa maassa. Ensimmäiset testiajot tehtiin kevättalvella Suomessa Savon Sellun sellu- ja kartonkitehtaassa Kuopion Sorsasalossa. Tehtaassa syntyy vuosittain 30 000 tonnia jätelietettä, joka Hakalehdon mukaan osoittautui erittäin lupaavaksi lähtöaineeksi energian, biokemikaalien ja lannoitteiden tuotantoon. ”Vaikka jalostamon käyttöä vasta opeteltiin, lopputuotteina saatiin lupaavia määriä etanolia, butanolia, butyraattia eli voihappoa, propionaattia, 2,3-butaanidiolia sekä vetyä”, Hakalehto kertoo. Syntyneiden kemikaalien energiasisällöllä lämmittäisi 160 omakotitaloa vuoden verran. ”Jos taas prosessissa syntynyt vety muutettaisiin moottoripolttoaineeksi, Savon Sellun päivittäisellä jätelietteellä ajaisi 10 000–20 000 kilometriä”, hän arvioi. Saannot on mahdollista moninkertaistaa muutamassa kuukaudessa, kun prosessia optimoidaan, Hakalehto uskoo. Fennoflag Oy Savossa kehitetään uudentyyppistä biojalostamoa, jonka tavoitteena on täysin jätteetön tuotanto. Biojalostamoa on testattu muun muassa Savon Sellussa. Etualalla näkyvä tehtaan jätevedenpuhdistamon puristettu liete muuttui käsittelyssä biokemikaaleiksi. Jätelietteen sisältämät raskasmetallit saadaan hänen mukaansa nekin poistettua mikrobien avulla. Menetelmässä hyödynnettäisiin samantapaista bioliuotusprosessia kuin Talvivaaran kaivoksessa. Kananlanta hajosi kahdessa päivässä Ruotsissa jalostamoa testattiin syksyllä kananlannalla ja kanateurastamon jätteillä. ”Erittäin sotkuinen jäte saatiin muutettua energiaksi ja kemianteollisuuden raaka-aineiksi nopeasti, parissa, kolmessa päivässä”, Hakalehto kuvailee. Puolan Wroclawissa konttijalostamon lähtöaineina kokeiltiin perunankuoria sekä kotitalouksien lajiteltua biojätettä. Lopputuotteina syntyi muun muassa orgaanisia happoja ja etanolia. ”Jos Puolaan rakennettaisiin täyden mittakaavan laitos, jätteenkäsit- telyn taloudellinen tuotto paranisi huomattavasti.” Kun lainsäädäntö tulevaisuudessa kiristyy, uudenlaisesta jalostamokonseptista voisivat Hakalehdon mukaan hyötyä kaikki orgaanista biomassajätettä tuottavat laitokset. ”Myös esimerkiksi maatiloilta kertyvät jakeet voisi prosessoida niiden yhteyteen rakennetuissa jalostamoissa, jolloin tilat tuottaisivat jätteistään energiaa, kemikaaleja ja arvokkaita orgaanisia lannoitteita”, hän visioi. Marja Saarikko KATSO VUODEN 2015 AIKATAULUT JA OSATEEMAT LEHDEN III-KANNESSA KEMIA Kemi 8/2014 KEMIA 35 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Sellu taipuu tulostettavaksi Selluloosapohjaiset materiaalit sopivat hyvin 3D-tulostuksen raaka-aineeksi, osoittaa tuore tutkimushanke. Viime vuosina 3D-tulostamisesta on tullut yhä suositumpi valmistusmenetelmä asiakaskohtaisille, yksilöllisille tuotteille, joita tehdään vain pieniä eriä. 3D-tulostus on niin sanottu additiivinen teknologia, jossa esine rakennetaan lisäämällä materiaalia kerros kerrokselta jo valmistuneen rakenteen päälle. 3D-rakenteita voidaan valmistaa muun muassa sulattamalla ja suihkuttamalla raakamateriaalia, kovettamalla hartseja UV-säteilyllä tai liimaamalla yhteen jauhemaisia partikkeleita. Aalto-yliopiston tutkijoiden ensimmäisissä sellun tulostuskokeiluissa ongelmaksi osoittautui, että sellun adheesio eli tarttuminen alustaan ei ollut riittävä, joten rakenteen laatu ei ollut paras mahdollinen. Ongelma ratkesi, kun sulatyöstettäviin sellumateriaaleihin lisättiin notkistava lisäaine. Kotitulostimissa käytetään toistaiseksi vain yhtä 3D-tulostamisen tekniikkaa: lankamaisen raakamateriaalin sulattamista ja kerros kerrokselta muotoon suihkuttamista. Materiaalina on yleensä öljypohjainen muovi. Tulostamisessa on yleensäkin hyödynnetty materiaalina lähinnä synteettisiä polymeerejä, mikä on nostanut esille huolen siitä, että 3D-tulostus on vain uusi tapa täyttää maailma muovijätteellä. ”On siis tarvetta kehittää uusiutuvia ja kierrätettävissä olevia materiaaleja 3D-tulostuksen raakaaineeksi. Puupohjaiset materiaalit ovat tähän erinomaisia ehdokkaita.” Tutkijoiden mukaan sellut voisivat täydentää 3D-tulostuksen raaka-ainevalikoimaa niin kotitulostimissa kuin laajemmassakin käytössä jo lähitulevaisuudessa. Sellun 3D-tulostamisen mahdollisuuksia esiteltiin marraskuisessa Designing Cellulose for the Future -seminaarissa, jonka järjestäjiä olivat Aalto-yliopiston lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto, VTT ja Fibic. Kerttu Vähänen Ku va t: Ke r ttu Vä h än en ”Selluloosapohjaisia materiaaleja voi tulostaa melkein mihin tahansa muotoon ja käyttötarkoitukseen, kunhan kunkin tekniikan parametreja kontrolloidaan oikein”, sanoo tutkija Arto Salminen Aalto-yliopistosta. Puupohjaisten 3D-rakenteiden potentiaaliset käyttökohteet vaihtelevat koriste-esineistä ja ruokailuvälineistä lääketieteen sovelluksiin ja yksilöllisiin urheiluvaatteisiin. Tulostustekniikkaa ja lähtömateriaalia vaihtamalla saadaan aikaan sellurakenteita, jotka ovat kovia tai pehmeitä, kestäviä tai hauraita, jäykkiä tai taipuisia, huokoisia tai kiinteitä sen mukaan, mitä halutaan. ”Tulostetut sellurakenteet voivat seisoa omillaan tai niitä voi tulostaa suoraan kankaiden tai muiden rakenteiden päälle. Tällaiset tulostetut pintarakenteet voisivat antaa hyödyllisiä suunnattuja funktioita esimerkiksi urheiluvaatteille.” Tulostuksen suosio kasvaa Aalto-yliopistossa on tulostettu erilaisten kankaiden pintaan ohuita sellukalvoja Direct Write -metodilla. Kankailla voisi olla käyttöä esimerkiksi urheiluvaatteissa. 36 KEMIA 8/2014 Ilmasto lämpenee yhä Aasian aerosolipäästöt eivät viilennä Ruuhka Pekingissä. Aasian pakokaasupäästöt eivät kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. Scanstockphoto Ihmisperäisten aerosolipäästöjen siirtyminen Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Kiinaan ja Intiaan on yllättäen lämmittänyt eikä viilentänyt ilmastoa. Asian paljastaa Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja yhdysvaltalaisen Argonnen kansallisen laboratorion yhteistutkimus. Tutkijat selvittivät uuden globaalin ilmastomallin avulla, kuinka muutos on vaikuttanut maailman ilmastoon vuosina 1996–2010. Oletus oli, että päästösiirtymä olisi hidastanut ilmaston lämpenemistä, koska aerosolit ovat tehokkaampia viilentäjiä eteläisemmillä leveysasteilla. Simulaatiot kuitenkin osoittivat, että Kiinan ja Intian lisääntyneiden päästöjen viilennysvaikutus on ollut mitätön, kun sitä verrataan Euroopan ja Pohjois-Amerikan lämmitysvaikutukseen, joka taas on seurausta niiden vähentyneistä aerosolipäästöistä. Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että viimeaikainen paussi ilmaston lämpenemisessä johtuu ilmaston sisäi- sestä vaihtelusta, lähinnä lämmön sitoutumisesta meriin. Vaarallinen noki Aerosolit ovat ilmakehässä leijuvia pienhiukkasia, joita syntyy muun muassa pakokaasuista ja tulivuorenpurkauksista. Suurin osa aerosolihiukkasista heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, jolloin ilmakehä viilen- tyy. Mustat nokihiukkaset kuitenkin imevät valoa ja siksi päinvastoin lämmittävät ilmastoa. Syynä Etelä- ja Itä-Aasian aerosolipäästöjen vähäiseen viilennysvaikutukseen on professori Ari Laaksosen mukaan se, että alueen päästötaso oli jo tutkimusjakson alussa niin suuri, ettei lisäpäästöillä ole juuri merkitystä. Lisäksi alueella ovat kasvaneet erityisesti nokihiukkasten pitoisuudet. Hiilidioksidista ja kuonasta syntyy arvotuotetta Aalto-yliopiston tutkijat ovat rakentaneet laitteen, joka muuntaa hiilidioksidia ja kuonaa, teräksenvalmistuksen sivutuotetta, saostetuksi kalsiumkarbonaatiksi (PCC). Pilottilaite on laatuaan ensimmäinen maailmassa. PCC on arvokas mineraalituote, jota käytetään muun muassa muoveissa, papereissa, kumeissa ja maaleissa. Uuden teknologian taloudelliset mahdollisuudet ovat merkittävät. Kun teräskuona muuttuu PCC:ksi, tuotteen arvo kasvaa 50-kertaiseksi. Teknologia säästää myös ympäristöä, sillä perinteisissä PCC:n tuotantomenetelmissä poltetaan suuria määriä kalkkikiveä. Uudenlainen valmistusmenetelmä merkitsee tärkeää edistysaskelta maailman hiili-intensiiviselle teollisuustuotannolle. ”Tiukentuvat määräykset edellyttävät teollisuudelta yhä pienempiä kasvihuonekaasupäästöjä”, muistuttaa professori Mika Järvinen. ”Euroopassa vuonna 2010 tuo- tetusta teräskuonasta 13 prosenttia eli 16 miljoonaa tonnia vietiin kaatopaikalle. Jos kaikki kuonan kalsium saataisiin talteen, voitaisiin teoriassa tuottaa noin 13 miljoonaa tonnia PCC:tä ja samalla sitoa hiilidioksidia lähes kuusi miljoonaa tonnia vuodessa”, Järvinen kuvailee. Osa pilottilaitteen suunnittelusta, testauksesta ja tutkimuksesta on tehty Cleen-Shokin CCSP-tutkimusohjelman puitteissa. Tutkijat jatkavat nyt kohti teknologian kaupallistamista. 8/2014 KEMIA 37 REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. CLP-asetus yhtenäistää pakkausmerkinnät Tärkein syy muutokseen on kuitenkin se, että CLP-asetuksella otetaan käyttöön kemikaalien luokittelun ja merkitsemisen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu järjestelmä GHS (Globally Harmonized System). YK KÄYNNISTI GHS-järjestelmän kehittämisen vuonna 1992. Pohjana kehitystyössä oli jo 1950-luvulla yhtenäistetty vaarallisten kemikaalien kuljetusluokitusten ja -merkintöjen järjestelmä. Kriteerit kemikaalien vaarojen luokittelemisessa ja vaaroista tiedottamisessa vaihtelivat kuitenkin maasta toiseen. Yhtenäiset käytännöt edistävät niin maailmankauppaa kuin maailmanlaajuista terveyden ja ympäristön suojelua. Yhtenäisyyden ansiosta samat luokitukset ja merkinnät pätevät kaikkialla ja ne myös ymmärretään kaikkialla. Pakkausten luokittelu- ja merkintäkriteerit ovat soveltuvilta osin yhdenmukaisia myös kuljetusluokituskriteerien kanssa. Käytännössä GHS ei yhdenmukaista käytäntöjä aivan kokonaan. Erilaiset GHS-vaaraluokitukset ovat kuin palikoita, joita voidaan käyttää tai jättää käyttämättä oman lainsäädännön – kuten esimerkiksi CLP-asetuksen – rakentamisessa. Jos lainsäätäjä kuitenkin päätyy käyttämään GHSluokitusta vaikkapa syöpävaarallisuuden osalta, vaarakategorioiden kriteereineen tulee olla GHS-jär- Linnunmaa Oy EU-MAISSA SIIRRYTÄÄN kemikaalien pakkausmerkinnöissä ja käyttöturvallisuustiedotteissa viimeistään 1. kesäkuuta 2015 yksinomaiseen CLP-aikaan. Aineiksi katsotuille kemikaaleille CLPasetuksen mukaiset luokitukset ja merkinnät on vaadittu jo vuodesta 2010. Ensi kesästä alkaen asetus koskee myös seoksia. CLP-järjestelmässä on monia etuja vanhaan ETY-direktiiviin verrattuna. CLP esimerkiksi mahdollistaa sen, että pakkausmerkinnöissä kuvataan kemikaalin vaarat aiempaa tarkemmin ja tilannekohtaisemmin. 38 KEMIA 8/2014 Filosofian tohtori Paula Jantunen toimii kemikaaliturvallisuusasiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä. jestelmän mukaiset, jotta luokitus pätee muissakin GHS-maissa. Kategorioita voi silti jättää lievimmästä päästä pois ja yhdistää mahdolliset A- ja B-kategoriat. GHS-JÄRJESTELMÄ ON jo voimassa muun muassa Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa. Monessa muussakin maassa GHS:n käyttö on mahdollista vapaaehtoisuuden pohjalta. Yksinomaiseen käyttöön GHS on tulossa samaa tahtia EU:n kanssa Euroopan talousalueella, Sveitsissä, Serbiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Brasiliassa. Lähivuosina GHS tulee voimaan myös Australiassa, Turkissa ja tiettävästi Venäjällä, Intiassa sekä Etelä-Afrikassa. Kun kemikaalia viedään Euroopan talousalueen ulkopuolelle, on silti syytä tutustua kohdemaan käytäntöihin, vaikka siellä käytettäisiinkin GHS-järjestelmää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa aiotaan soveltaa GHS-ympäristöluokituksia vain torjunta-aineisiin. Uudessa-Seelannissa on ympäristöluokituksille kokonaan oma järjestelmänsä. EU:ssa käytetään akuutin vesistötoksisuuden osalta vain ylintä vaarakategoriaa 1. Kiinassa ovat käytössä välittömän myrkyllisyyden kategoria 5 (mahdollisesti haitallinen) ja ihoärsyttävyyden kategoria 3 (lievästi ärsyttävä). Kansainvälisesti voikin olla käytännöllisintä luokitella kemikaali YK:n uusimman GHS-painoksen mukaan. EU:SSA KÄYTETTÄVÄ harmonisoitujen luokitusten luettelo eli ns. aineluettelo on maailmanlaajuisessa mitassa harvinainen käytäntö. Muualla aineet voidaan tavallisesti luokitella käytettävissä olevan tiedon pohjalta itsenäisesti, joskin CLP-luokitukset toimivat usein luokittelun lähtökohtana. Myös aineiden Reach-rekisteröinneissä kerätyt tiedot saatetaan katsoa GHS-luokitteluissa hyödyllisiksi EU:n ulkopuolellakin. Niiden etuna on tietolähteiden ja tiedon laadun hyvä dokumentointi. Paula Jantunen paula.jantunen@linnunmaa.fi ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Kaikki irti perunasta Perunajauhoa ja muita tärkkelystuotteita valmistava Finnamyl Oy erottaa uudessa jalostamossaan hyötykäyttöön myös perunan proteiinit. nesteen lisäarvo kuitenkin kasvaa. Uudistukseen kannustaa myös tuleva nitraattiasetus, joka vaikeuttaa nesteen levitystä pelloille. Rehun ainesosaksi Kokemäkeläinen perunatärkkelysyritys Finnamyl Oy ryhtyy ensi vuonna hyödyntämään myös perunan proteiinit. Ne otetaan talteen tärkkelysvalmistuksen sivutuotteena syntyvästä perunan solunesteestä. Teknologiainvestoinnin arvo on kymmenen miljoonaa euroa. ”Suuri askel yritykselle, jonka vuotuinen liikevaihto on 12 miljoonaa”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ossi Paakki. Kokemäen Lämpö Oy on rakentanut tehtaan viereen kattilalaitoksen, joka tuottaa myös Finnamylin tarvitseman lämpöenergian. ”Energian taloudellinen saanti on keskeistä, sillä prosessin tärkeä osa on uudessa haihduttamossa tapahtuva haihdutus, joka käyttää energialähteenään sähköä”, Paakki kertoo. Haihdutettu vesi saadaan ulos puhtaana kondenssivetenä, jolla voidaan korvata tärkkelysprosessin talousvettä. Kondenssiveden lämpö hyödynnetään proteiinin erotuksessa ja väkevöinnin jäännösliemi nestemäisenä lannoitteena, joka on hyväksytty luomuviljelyyn. Finnamyl ottaa ensimmäisenä käyttöön Kööpenhaminan yliopistossa kehitetyn menetelmän, jonka ansiosta proteiini saadaan erottumaan matalassa lämpötilassa. Niin proteiinin biologinen aktiivisuus ei käsittelyn aikana tuhoudu. Solunesteen osuus perunan massasta on yli 70 prosenttia. Nestettä ei ole aiemminkaan heitetty hukkaan, vaan se on hyödynnetty lannoitteena. Proteiinin talteenoton myötä Tuottamansa perunaproteiinin Finnamyl myy rehuteollisuudelle. ”Suuri osa rehuissa käytetystä proteiinista tuodaan Euroopan ulkopuolelta. Suomalaisesta perunaproteiinista kiinnostunut rehunvalmistaja Raisioagro onkin ollut mukana kehitystyössämme”, kertoo Paakki, jonka mukaan potentiaalisia asiakkaita on myös elintarviketeollisuudessa. Finnamylin vuosittainen raakaainetarve on sata miljoonaa kiloa perunaa, jonka yhtiö hankkii pääasiassa satakuntalaisilta sopimusviljelijöiltä. Määrästä syntyy 24 000 tonnia tärkkelystä ja 2 000 tonnia proteiinia. Tärkkelyksestä valtaosa menee paperiteollisuudelle, osa elintarvikekäyttöön. Vaikka Finnamyl on tärkkelysvalmistajana pieni, luomuperunatärkkelyksen tuottajana se kuuluu koko maailman kolmen kärkeen. Viipurin maalaiskunnan Talissa vuonna 1929 toimintansa aloittanut yritys on vuosien mittaan ollut muun muassa saksalaisen BASF:n omistuksessa. Nykyisin yhtiön omistaa sen toimiva johto yhdessä viljelijöiden kanssa. Ossi Paakki toivoisi nuortenkin kiinnostuvan maanviljelijän ammatista. ”Biotalouden edetessä myös maatalouden biomassoja tarvitaan entistä enemmän niin elintarvikkeisiin kuin rehuihin ja biopohjaisiin materiaaleihin. Tuote- ja prosessikehityksessä kemistien ja agroalan osaajien yhteistyö on nousemassa avainasemaan.” Kirjoittaja toimii asiamiehenä Kemianteollisuus ry:ssä. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Finnamylin tehtaassa tehdään muun muassa joka kodissa tutut kotimaiset perunajauhot. Kuvat: Finnamyl Oy Maija Pohjakallio 8/2014 KEMIA 39 NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 12/1979 Kemira Oy:lle rikkihappotehdas Poriin Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. blogspot.com. Sinilevän sielunelämä ITÄMERELLÄ LILLUIVAT kesällä suurimmat sinilevälautat kymmeneen vuoteen. Etenkin lounaisilla merialueilla oli poikkeuksellisen voimakkaita sinileväkukintoja. Ihmisen lailla sinilevä kaipaa kasvaakseen turvallisen sylin, lämpöä ja ravintoa. Ravinteita onkin jo toistasataa vuotta valunut mereen asumuksista, teollisesta toiminnasta sekä maa- ja metsätaloudesta. Itämeren syvänteistä on tullut melkoisia ravinnevarastoja. POHJASEDIMENTTIIN varastoitunut fosfori vapautuu hapettomissa olosuhteissa takaisin veteen. Syys- ja talvimyrskyt nostavat ravinteikasta fosforipitoista vettä pintaan – ja siitäkös sinilevät suven lämmössä riemastuvat. Meren sisäisen kuormituksen arvioidaan olevan kolminkertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna. Kun fosforia virtaa maalta virtaa mereen noin 30 000 tonnia vuodessa, merenpohjasta sitä irtoaa veteen 100 000 tonnia. Keinona sisäisen kuormituksen pienentämiseksi tutkitaan syvänteiden hapettamista. Se tapahtuisi kierrättämällä ylemmistä kerroksista hapekasta vettä kohti hapetonta pohjaa. MYÖS ITÄMEREN ulkoista ravinnekuormitusta pitää vähentää edelleen. Tehtävää riittää etenkin maataloudessa. Sikaloiden, kanaloiden ja nautatilojen lantaongelmien ratkaisuksi tarjotaan lannan muuttamista biokaasuksi. Metaanin tuottaminen on sinänsä järkevää. Tulevaisuudessa siitä toivottavasti saadaan myös taloudellisesti paremmin kannattavaa. Biokaasulaitos sellaisenaan ilman muita toimia merkitsee kuitenkin vain ravinteiden keskittämistä. Laitoksesta tuleva liete on sijoitettava jonnekin – kuten pellolle. Toki liete korvaa apatiittilähtöistä fosforia. SINILEVÄN SIELUNELÄMÄ on silti kovin suoraviivainen. Levä ei tiedä, tulevatko ravinteet maalta vai merenpohjasta. Sille on samantekevää, onko fosfori alun perin peräisin apatiittikaivoksesta vai biokaasulaitoksen jäämistä. Sinilevä vain kasvaa ja kukoistaa. Se on sinilevän työ. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com 40 KEMIA 8/2014 Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaille Poriin rakennetaan rikkihappotehdas. Uuden tehtaan vuosituotannoksi on suunniteltu 250 000 tonnia. Sen kustannusarvio on 72 miljoonaa markkaa ja tehtaan on määrä aloittaa toimintansa vuoden 1981 loppuun mennessä. Kemiran hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaan uuden rikkihappotehtaan raaka-aineena käytettäisiin alkuaine- eli elementaaririkkiä. Tehtaan rakentaminen edellyttää vielä Porin kaupungin luottamuselinten hyväksymistä ja lupaa. Päätöksen perusteluissa kiinnitetään huomiota rikkihapon kotimaisen tuotannon riittämättömyyteen lähivuosina. Perusteluina esitetään myös, että valmistamalla Vuorikemian titaanidioksiditehtaiden tarvitsema rikkihappo TiO2-tehtaiden vierellä säästetään rikkihapon kuljetuskustannuksia. Kemia-Kemi 12/1989 Suurinvestointi Rauma-Repolan selluteollisuuteen Rauma-Repolan hallitus on 17.11.1989 päättänyt sulfaattisellutehtaan rakentamisesta Raumalle. Tehtaan kapasiteetti on 350 000 tonnia vuodessa ja sen on määrä valmistua vuoden 1992 lopulla. Hankkeeseen on suunniteltu liitettäväksi myös CTMP-revintämassatehdas, josta tehdään lopullinen päätös vuoden 1990 keväällä. Investoinnin yhteisarvo on noin 1,8 mrd. mk, josta sulfaattisellutehtaan osuus on noin 1,6 mrd. mk. Investoinnilla turvataan Rauman paperitehtaan raaka-aineen saatavuus ja luodaan edellytykset paperin tuotannon kasvattamiselle. Rauman paperitehdas käyttää nyt sellua noin 150 000 tonnia vuodessa. Investoinnin valmistuttua se toimitetaan pumppumassana. Naiset ja kemia Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Marguerite Perey teki säteilevän löydön Marguerite Perey löysi viimeisen luonnosta löytyneen alkuaineen ja pääsi ensimmäisenä naisena Ranskan tiedeakatemiaan. Alkuaineen löytäjästä fuksiksi Sisko Loikkanen Ranskan Villemomblessa vuonna 1909 syntynyt Marguerite Perey kiinnostui jo lapsena luonnontieteistä ja halusi pienestä pitäen lääkäriksi. Isän varhainen kuolema vei kuitenkin perheen toimeentulon, eikä tytön yliopisto-opintoihin ollut varaa. Sen sijaan Perey valmistui pariisilaisesta naisten teknisestä koulusta teknikoksi. Ilokseen hän sai työpaikan itsensä Marie Curien avustajana Radium-instituutin laboratoriossa, jossa kaksinkertainen nobelisti tuolloin tutki erittäin radioaktiivista aktiniumia. Tutkimus jäi kesken, kun Curie vuonna 1934 kuoli. Laboratorion uusi johtaja André Debierne ja Marien tutkijatytär Irène JoliotCurie pyysivät Pereytä jatkamaan hanketta. Perey ryhtyi työhön ja valmisti hyvän, hajoamistuotteista puhtaan aktiniumnäytteen. Pian hän huomasi, että näyte lähetti odottamatonta beetasäteilyä. Se johtui tuntemattomasta aineesta, joka näin pilkahteli esiin. Kävi ilmi, että Perey oli löytänyt uuden alkuaineen. Sen järjestysluku oli 87 ja atomipaino 223. Aine oli hyvin voimakkaasti varautunut Marguerite Perey taisteli tiensä teknikosta tohtoriksi ja palkituksi tutkijaksi. Radioaktiivisten aineiden tutkiminen koitui lopulta hänen kohtalokseen. ja elektropositiivisin kaikista alkuaineista, kuten jo Mendelejev oli ennustanut. Positiivisten kationien mukaan Perey nimesi uutuuden ensin katiumiksi. Kun hänen kollegansa huomauttivat nimen tuovan mieleen lähinnä kissan, hän keksi tilalle frankiumin (Fr). Se muistutti löytäjän kotimaasta, kuten Marie Curien löytämä polonium Puolasta. Radioaktiivinen frankium on luonnossa äärettömän harvinainen aine. Maankuoren on arvioitu sisältävän sitä vain 15 grammaa. Koska Perey oli ”vain teknikko”, uudesta alkuaineesta tiedotti tammikuussa 1939 hänen sijastaan fysiikan nobelisti Jean Perrin. Pereyn aseman instituutissa löytö silti muutti. Hänestä tuli tutkija, joka sai vapauden tehdä omaa tutkimustyötään. Lisäksi hän pääsi vihdoin myös opiskelemaan Pariisin yliopistoon. Väitöskirjansa aiheen hän sai omasta löydöstään. Vuonna 1949 Perey nimitettiin ydinkemian professoriksi Strasbourgin yliopistoon, jonne hän perusti uuden ydinkemian laboratorion. Kun Strasbourgiin perustettiin ydintutkimuslaitos, Perey kutsuttiin vuonna 1957 myös sinne ydinkemian osaston johtajaksi. Jo vuosia aiemmin Pereyllä oli todettu syöpä, joka oli seurausta säteilyaltistuksesta Radium-instituutissa. Tutkija taisteli jatkuvasti pahentuvaa sairautta vastaan ja jatkoi työtään voimiensa mukaan. Tauti vei lopulta voiton vuonna 1975. Sitä ennen Marguerite Perey oli vuonna 1962 ehditty ensimmäisenä naisena valita Ranskan tiedeakatemiaan – jonne edes Marie Curieta ei koskaan hyväksytty. Urallaan Perey sai lukuisia muitakin kunnianosoituksia, kuten akatemian myöntämät Wilde- ja Lavoisierpalkinnot sekä Pariisin kaupungin tiedepalkinnon. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 8/2014 KEMIA 41 Vuoden luonnontieteilijälle Mittaaminen on sydämen asia Maailma ei pyörisi ilman mit- ”Mittaaminen on läsnä jokaisen elämässä koko ajan. Kun maksat sähköstä ja vedestä, niiden kulutus on mitattu. Kauppa on täynnä vaakoja, jotka mittaavat ostoksiasi. Poliisi Jenni Kuva taamista, sanoo Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja Timo Hirvi. Vuoden luonnontieteilijäksi valittu Hirvi muistuttaa myös, että kemia on ennen muuta mittaustiede. Päivi Ikonen mittaa tutkalla ajonopeutesi. Lentokone on täynnä mittareita. Joka ikinen EU-direktiivi edellyttää jonkin asian mittaamista.” Näin perustelee mittausten tärkeyttä ja myös omaa kiinnostustaan mittaamiseen Vuoden luonnontieteilijäksi juuri valittu professori Timo Hirvi. Valinnan teki Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL ry. Mittatekniikan keskuksen Mikesin ylijohtajana toimiva Hirvi kuitenkin ymmärtää, miksi aihe ei välttämättä innosta kansalaisia eikä juuri mediaakaan. ”Mittaamisen merkitystä ei ole helppo huomata. Niin kauan kuin mittaukset toimivat, ihmisillä ei ole huolta. Asiaan havahdutaan vasta silloin, kun mittaaminen on jostain syystä mennyt pieleen.” Mittaamisen lisäksi Hirveä itseään on pikkupojasta asti kiehtonut kemia, josta hän suoritti akateemiset tutkintonsa. Väitöskirjassaan hän paneutui mansikan ja mustikan aromeihin. ”Koko ikänihän minä olen elänyt kemia edellä. Koulussakin ainoat aineet, joissa pärjäsin, olivat kemia ja urheilu. Kavereiden kanssa tehtiin kaikki vapaa-ajat kemian kokeita, rakenneltiin raketteja ja suunniteltiin niihin polttoaineita”, Hirvi muistelee. Timo Hirvi on tehnyt Mikesistä kansainvälisen tason osaamiskeskuksen, joka kuuluu alallaan maailman huippuihin. ”Vuodenvaihteessa jään eläkkeelle hyvillä mielin”, ylijohtaja hymyilee. 42 KEMIA 8/2014 ”Laboratorioiden tulevaisuus huolettaa” Timo Hirvi tunnetaan myös kiinnostuksestaan suomalaiseen laboratorio-osaamiseen ja sen laadun ylläpitämiseen. Hän on tehnyt selvityksiä muun muassa valtion sektoritutkimuslaitosten laboratoriotoimintojen yhdistämisestä ja ympäristölaboratoriotoiminnan kehittämisestä. Joitakin vuosia sitten laatimissaan selvityksissä Hirvi asetti tavoitteeksi sen, että kansallisesti tärkeä osaaminen ja laboratoriopalvelujen saatavuus varmistetaan myös valtionhallinnon uudistuksissa. Nyt selvitysmies pelkää tavoitteen liukuneen aiempaa kauemmas. ”Tilanne on aika surkea. Julkinen sektori näivettyy, ja aina leikataan laboratorioista. Siinä vaiheessa, kun laboratoriossa on jäljellä enää muutama ihminen, se ei enää ole pätevä.” Hänen mukaansa tulisi ehdot- Hirven työuraan ovat ennen Mikesiä mahtuneet muun muassa vakanssit erikoistutkijana VTT:ssä ja kemian tutkimusyksikön johtajana Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa, jonka nimi sittemmin on vaihtunut elintarviketurvallisuusvirasto Eviraksi. Mittatekniikan keskus on paitsi mittaustieteen eli metrologian myös akkreditointien suomalaisen osaamisen keskittymä. Hirven houkutteli vuonna 2002 Mikesiin etenkin se, että kemian metrologia otti tuolloin ensi askeliaan. Metrologian opetukselle tilausta Mittaustieteistä juuri kemian metrologia on edelleen ylijohtajan sydäntä lähinnä, vaikka hänen omat tehtävänsä ovatkin jo aikaa vaihtuneet kemistin ja tutkijan töistä hallinnollisiin. tomasti pyrkiä isompiin kokonaisuuksiin ja suurempiin laboratorioihin. Luonnonvaraja ympäristöalalle riittäisi yksi ja ainoa mutta riittävän iso ja vahva laboratorio. Julkisen sektorin ongelmana kuitenkin on, että asiat menevät siellä perinteisesti hallintoaloittain. ”Esimerkiksi elohopeaanalyysit tehdään erikseen ympäristö-, terveys- ja elintarvikepuolella. Sen sijaan pitoisuudet pitäisi mitata yhden kerran yhdessä paikassa, josta kaikki saisivat tulokset omiin tarpeisiinsa.” ”Liian sirpaloitunut laboratoriokenttä ei yksinkertaisesti toimi.” Kuinka suomalaisen laboratorio-osaamisen siis tulevaisuudessa käy? ”Huonosti käy, jos ei lähdetä kokoamaan voimia yhteen.” Hän harmittelee, että kemian metrologian opetus on Suomessa lähes olematonta. ”Ensimmäinen suomalainen kemian metrologian tohtorikin, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Teemu Näykki, joutui siksi väittelemään Virossa Tarton yliopistossa, josta hän valmistui muutama kuukausi sitten.” Virolaisyliopiston mallia Hirvi ihailee ja soisi siitä otettavan oppia myös meillä. ”Analyyttisen kemian professori Ivo Leito on kehittänyt Tarttoon hienon järjestelmän. Opiskelija voi puolet tutkinnostaan opiskella esimerkiksi kemiaa, fysiikkaa tai anatomiaa ja puolet mittaustekniikkaa.” Mittausopin opetukselle olisi Suomessakin tarvetta monille tekniikan alan ammattilaisille, kemisteille eritoten. Kaikki analyyttisen kemian parissa työskentelevät laboratoriokemistit tekevät koko ajan nimen- omaan mittauksia, Hirvi tähdentää. ”Mutta mittaustaidon he joutuvat opiskelemaan vasta työpaikallaan, kun sitä ei ole koulussa opetettu.” Hirven mukaan ei aina muisteta, että kemia on jo sinänsä mittaustiede. ”Nimenomaan kemialliset mittaukset tuottavat määrällisesti eniten dataa päätöksentekijöitä varten. Pelkästään Husin laboratoriot tekevät vuosittain 20–30 miljoonaa mittausta, joiden perusteella päätetään potilaiden hoidosta”, Hirvi kuvailee. Myös ympäristöön liittyvät mittaukset ovat nykymaailmassa avainasemassa. Mittaamalla saadaan tietoa ympäristö- ja muista myrkyistä myös esimerkiksi elintarvikkeissa. ”Mittauksissa on siis aina kyse isoista asioista.” Vuodenvaihteesta uuteen aikaan Mittatekniikan keskus itsenäisenä yksikkönä on pian siirtymässä historiaan. Ensimmäisenä tammikuuta 2015 keskuksesta tulee osa VTT Oy:tä. Samalla osa Mikesin toiminnoista siirtyy kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukesiin. Vanhan tutun Mikes-lyhenteen VTT:hen muuttajat vievät kuitenkin mukanaan uuteen aikakauteen. ”VTT:ssä metrologian yksikön nimeksi tulee VTT Mikes Metrologia. On hienoa, että Mikes säilyy nimen osana, koska Mikesinä meidät tunnetaan maailmalla”, Hirvi sanoo. Mikesin henkilöstö odottaa tulevaa hänen mukaansa jännittynein mutta tyytyväisin mielin. Myös ylijohtaja on sitä mieltä, että keskuksen vaikuttavuus vain paranee, kun jo ennestään kansainvälinen osaamiskeskittymä saa VTT:n kautta entisten rinnalle uusia kontakteja ja verkostoja. Hirveä itseään muutos ei käytännössä kosketa, sillä hänelle koittavat vuoden 2015 alusta eläkepäivät. Laakereilleen mies ei silti jää lepäämään. ”Työntekoa en aio lopettaa. Yksityisellä sektorilla on luvassa kiinnostavia hankkeita.” 8/2014 KEMIA 43 Laboratorioissa haaskataan kemikaaleja Laboratorioissa suhtaudutaan kemikaaleihin ja liuottimiin turhan tuhlailevasti. Vanha purkki pitäisi käyttää loppuun ennen uuden hankkimista. k Clar erly- Kimb Käytetyt laboratoriohansikkaat ja suojapuvut voivat saada uuden elämän esimerkiksi tuolina. Marja Saarikko Laboratoriot tilaavat kemikaaleja ja liuottimia yli oman tarpeensa. Kaapissa jo olevia purkkeja ja pulloja ei läheskään aina käytetä loppuun, vaan niiden tilalle hankitaan turhaan uusia. Näin sanoo kemikaalivalmistaja Merckin kemikaaliturvallisuusjohtaja Ulrich Billerbeck, joka harmittelee arvokkaiden aineiden haaskausta. Monet muutkin kemikaalien valmistajat, jakelijat ja tavarantoimittajat ovat viime vuosina ryhtyneet pohtimaan, kuinka laboratoriojätteen määrää voitaisiin vähentää ja miten yritykset voisivat auttaa asiakkaitaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti. Billerbeckin mukaan parasta on estää jätteen syntyminen ennalta. 44 KEMIA 8/2014 ”Jokaisen laboratoriossa työskentelevän pitäisi kysyä itseltään, tarvitsenko todella näin paljon kemikaaleja. Laboratorioiden tulisi myös ostaa vain sitä, mitä ne välttämättä tarvitsevat”, hän sanoo. ”95 prosenttia tahtoo uuden purkin” Ulrich Billerbeck on työssään huomannut, että arviolta jopa 95 prosenttia asiakkaista haluaa uuden purkin kemikaalia sen sijaan, että ensin turvattaisiin laboratorion kaapeissa jo oleviin aineisiin. Pidempäänkin varastossa seisoneet kemikaalit ovat usein täysin käyttökelpoisia. Aineita tilataan kuitenkin uusi purkillinen, koska esimerkiksi pelätään, ettei vanha täytä tiukkoja laatuvaatimuksia. Toinen syy haaskaukseen on se, että kemikaalia joudutaan joskus väkisinkin hankkimaan liikaa. Kokeeseen ainetta saatetaan tarvita hyvin pieni määrä, ehkä vain pari grammaa. Jos tarjolla on vain isoja purkkeja, niiden sisällöstä suurin osa jää käyttämättä. Kun aineiden kirjo on suuri, purkkeja kertyy vuosien mittaan melkoinen pino. Samalla unohtuu, mitä kaikkea kaappien uumenissa oikeastaan piilee. ”Ennen tilauksen tekoa jokaisen kannattaisi tutkia tarkasti omat varastonsa. Siellä saattaa jo olla tarvittavaa kemikaalia”, Billerbeck opastaa. Kemikaalien kehnosta varastoinnista hänellä on monta tarinaa. ”Monissa laboratorioissa kemikaalivarastot ovat epämääräisiä kipporöykkiöitä vaikkapa vetokaapissa. Samat kipot aineineen ovat pahimmillaan lojuneet siellä jopa parikymmentä vuotta”, Billerbeck kuvailee näkemäänsä ja muistuttaa samalla kemikaalien turvallisuusriskeistä. Vaikka vaarojen pitäisi olla ammattilaisten tiedossa, käytännön toiminta kertoo muuta. ”Edelleen tapahtuu sitä, että kaikki aineet kaadetaan samaan jätesäiliöön, jolloin seurauksena voi olla räjähdys.” Kaikki eivät myöskään lue huolellisesti jokaisen käyttämänsä aineen käyttöturvallisuustiedotetta, kuten pitäisi. ”Kun esimerkiksi asetonista tulee jäte, sen ominaisuudet unohdetaan”, Billerbeck sanoo. Laboratoriotarvikkeiden valmistajilla ja toimittajilla on kuitenkin tarjolla paljon uusia ratkaisuja näihin haasteisiin. Sellaisia ovat vaikkapa hyvillä etiketeillä varustetut säilytysastiat ja hyvin ilmastoidut erikoisvarastot. Käsineet kiertävät kalusteiksi Suojautumisesta kestävään kehitykseen Ulrich Billerbeck ja Ruud Sleumer luennoivat Helsingin Finlandiatalossa järjestetyssä Laboratorio tänään -tapahtumassa, jota isännöi laboratoriotuotteiden toimittaja VWR International. ”Olemme järjestäneet asiakkaillemme ja tavarantoimittajillemme suunnattua vuosittaista Laboratorio tänään -tapahtumaa vuodesta 2009 lähtien”, kertoo VWR:n myyntijohtaja Heli Tuppurainen. Suositun tilaisuuden kävijämäärä on vakiintunut noin tuhanteen henkeen. Kunkin vuoden tapahtumalla on oma teemansa. Vuonna 2013 se oli suojautuminen, tänä vuonna kestävä kehitys. ”VWR pyrkii tarjoamaan ja tuomaan markkinoille tuotteita, jotka ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Tätä työtä teemme yhdessä tavarantoimittajiamme kanssa. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa myös esimerkiksi jätteiden syntyyn”, Tuppurainen tähdentää. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com Marja Saarikko Maailman laboratorioissa kulutetaan valtavia määriä kertakäyttöisiä hansikkaita ja muita henkilösuojaimia. Jo vuodessa niistä muodostuu huima jätevuori. Vuorta on ryhtynyt pienentämään johtava laboratoriosuojainten valmistaja Kimberly-Clark, joka kerää asiakkailtaan takaisin käytettyjä nitriilipohjaisia käsineitä ja suojapukuja ja etsii niille uusiokäyttöä. Yhtiön Euroopan markkinointivastaavan Ruud Sleumerin mukaan kierrätysohjelma on vanhalla mantereella vasta aluillaan, mutta Yhdysvalloissa suojaimia on saatu takaisin kahdessa vuodessa jo 60 tonnia. ”Nitriilihansikkaat ja suojapuvut voidaan kylmäkuivauksen avulla jauhaa jauheeksi, joka jalostetaan edelleen pelleteiksi. Pelleteistä puolestaan tehdään esimerkiksi tuoleja tai frisbeekiekkoja”, Sleumer kertoo. Yhden tuolin valmistukseen tarvitaan hänen mukaansa reilut 200 suojapukua ja runsaat 10 000 käsinettä. Käytettyjen suojainten keräys tapahtuu kierrätyslaatikkojen avulla. Asiakaslaboratorio voi tilata itselleen tyhjän laatikon ja lähettää sen täytenä takaisin. Keräys on osa Kimberly-Clarkin RightCycle-kierrätysohjelmaa ja jätteetön toiminta -periaatetta. Ohjelman puitteissa firma tekee asiakasyrityksissään myös neuvontatyötä, jonka avulla se varmistaa kerättyjen suojainten puhtauden. Niissä ei saa olla vaarallisten aineiden jäämiä. Laboratorio tänään -tapahtuma keräsi Finlandia-taloon noin tuhannen hengen osallistujajoukon. Tämän vuoden teemana oli kestävä kehitys. 8/2014 KEMIA 45 Scanstockphoto Raakamaidon tautibakteerit aiheuttavat sairauksia, jotka ovat erityisen vaarallisia pienille lapsille. RAAKAMAIDON käyttö on riskipeliä Raakamaidon suosio kasvaa, mutta myös maidon riskit ovat tulleet yhä ilmeisemmiksi. Hyvä hygieniakaan ei välttämättä takaa käsittelemättömän maidon turvallisuutta. Arja-Leena Paavola Maitotilat saivat vuoden 2014 alussa luvan myydä raakamaitoa suoraan kuluttajille entistä suurempia määriä aiempaa vapaammin. Se oli ehkä virhe, ajattelevat monet asiantuntijat nyt. Näin on julkisuudessa arvioinut esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus46 KEMIA 8/2014 professori Mika Salminen. Hänen mukaansa raakamaidossa on aina ruokamyrkytyksen riski, olipa maito peräisin kuinka hyvin hoidetulta maatilalta tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen tarkoituksena oli vastata raakamaidon kasvavaan kysyntään. Sen menekki kuitenkin yllätti viranomaisetkin. Raakamaidon suosio perustuu siihen, että monet kokevat saavansa vatsa- tai muita oireita käsitellystä maidosta mutta eivät käsittelemättömästä. He uskovat oireidensa liittyvän maidon homogenointiin ja pastörointiin. Jotkut myös ajattelevat, että raakamaidon juominen etenkin nuorella iällä vahvistaisi elimistöä allergioita vastaan. Hygienian kannalta raakamaidon ongelma on, että se tuotetaan navettaoloissa. ”Karjatiloilla on runsaasti bakteereja. Lehmää ne eivät yleensä haittaa, mutta maitoon joutuessaan ne voivat aiheuttaa ihmisille terveysriskin”, sanoo teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta. Lindström painottaa, että suomalaiset maidontuottajat tekevät erinomaista työtä. ”Mutta siltikään ei ole mahdollista hoitaa lypsyä niin, ettei maidon joukkoon satunnaisesti päätyisi bakteereja esimerkiksi lehmien ulosteesta.” ”Juotiin sitä ennenkin” Osa maitoon joutuvista bakteereista aiheuttaa vakavia sairauksia. Vaarallisimpia ne ovat riskiryhmille, kuten pienille lapsille, vanhuksille ja niille, joilla on jokin perussairaus. Maito on kuitenkin juotu ”raakana” satoja ja tuhansia vuosia. Näin kuuluu yleinen vastaväite niille, jotka varoittelevat käsittelemättömän maidon riskeistä. Totta kyllä. Yhtä totta on, että maitotuotteiden bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset olivat Suomessakin merkittävä pikkulasten kuolinsyy ennen kuin pastörointi 1950-luvulla otettiin laajamittaiseen käyttöön. Lapsille erityisen riskialtista on ehec- tai listeriabakteerin saastuttaman maidon juominen. Ehec on kolibakteerin erittäin vaarallinen muoto, jonka kantajia ovat yleensä naudat. Ihmisellä bakteeritartunta voi aiheuttaa vakavan oireyhtymän, johon kuuluu muun muassa veriripuli. Aikuisilla tartunta on joskus oireetonkin, mutta pienillä lapsilla tauti saattaa johtaa kohtalokkaaseen munuaisten vajaatoimintaan. Yleinen ympäristöbakteeri listeria on vaaraksi myös ikäihmisille ja vastustuskyvyltään heikentyneille. Bakteeri aiheuttaa listerioosia, joka ilmenee usein vaikeana yleistulehduksena tai aivokalvontulehduksena. Kuolleisuus taudissa on 20–40 prosenttia. Lain mukaan maidontuottajien on otettava näytteitä sekä maidosta että lehmien lannasta. Näytteistä tutkitaan tavallisimmat ruokamyrkytysbakteerit eli ehec-, listeria-, salmonella- ja kampylobakteerit. Sen sijaan yersinian varalta maitoa ei testata, sillä ympäristöbakteeria ei ole uskottu esiintyvän lehmissä – ei ennen kevään 2014 epidemiaa, jonka aiheutti nimenomaan raakamaidon yersiniabakteeri. Yleisimpiä yersinian aiheuttamia vaivoja ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Osalle sairastuneista kehittyy paha niveltulehdus, josta voi jäädä jopa parantumattomia ongelmia. ”Hankalaksi tilanteen tekee vielä Epidemiat pelästyttävät Suomen toistaiseksi suurin raakamaidon aiheuttama epidemia puhkesi Uudellamaalla keväällä 2014. THL:n ja Eviran tutkimuksissa syypääksi osoittautui yllättävästi Yersinia pseudotuberkulosis -bakteeri. Genotyypiltään samanlainen yersiniakanta löytyi kahdesta paikasta: raakamaitoa toimittaneen porvoolaisen tilan maitosuodattimesta ja yhden sairastuneen jääkaapissa olleesta maitopakkauksesta. Maito ehti sairastuttaa kymmeniä ihmisiä, myös perusterveitä aikuisia. Porvoolaistila lopetti raakamaidon myynnin tapauksen jälkeen. Kesällä 2012 viisi lasta ja kaksi aikuista sai ehec-tartunnan pastöroimattomasta raakamaidosta, joka oli lypsetty turkulaisen Kuralan maatilamuseon lehmistä. Osa lapsista sairastui niin vakavasti, että he joutuivat sairaalahoitoon. Varotoimenpiteenä museo suljettiin yleisöltä joksikin aikaa, ja lehmät lopetettiin. Vuonna 1999 Suomessa sattui kuolemantapauksiakin aiheut- se, että vaikka laboratoriotesteissä ei bakteereja löydettäisikään, niitä voi silti olla maidossa”, Lindström lisää. Pelastava pastörointi Valtaosa maidon tautibakteereista saadaan tuhottua lämpökäsittelyssä. Prosessissa maito kuumennetaan vähintään 72 asteeseen 15 sekunniksi ja jäähdytetään sitten nopeasti. Pastörointi ei vaikuta merkittävästi maidon ravintoarvoon, makuun eikä kemialliseen koostumukseen. Käsittely riittää tuhoamaan ne bakteerit, jotka eivät muodosta itiöitä. Miia Lindström muistuttaa myös, että kylmäketju ei maitoa kuljetettaessa saa katketa. Tautibakteerien tanut listerioosiepidemia, jonka aiheuttajana oli bakteerin saastuttama voi. Salmonellaa tavataan suomalaisissa nautakarjoissa vain harvoin, kiitos pitkäjänteisen salmonellan vastustustyön. Tarkkana ulkomailla Pastöroimattoman maidon välittämiä laajoja kampylobakteeriepidemioita on raportoitu muun muassa Britanniasta, Hollannista, Itävallasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Lukuisissa ehec- ja listeriaepidemioissa sekä Euroopassa että USA:ssa välittäjäelintarvikkeina ovat olleet pastöroimaton maito tai siitä valmistetut juustot. Euroopassa maitotuotteet aiheuttavat jopa puolet listerioositapauksista. Asiantuntijoiden ohje on, että ulkomailla matkustettaessa on turvallisinta nauttia vain pastöroidusta maidosta valmistettuja tuotteita. Raakamaitoa ei varsinkaan matalamman hygienian maissa pidä juoda lainkaan. kannalta asialla ei tosin välttämättä ole merkitystä. Osa bakteereista – esimerkiksi listeria ja yersinia – lisääntyy nimittäin myös jääkaappilämpötilassa. ”Toisaalta jotkin tautibakteerit eivät pilaa maitoa, vaikka niiden määrä kasvaa.” Jotkut bakteerit ovat vaarallisia vain suurina määrinä. Sen sijaan ehec- tai kampylobakteereja ei tarvita taudin aiheuttamiseen kuin 10–100 kappaletta. ”Jos raakamaitoa käyttää, se on kotioloissa turvallisinta aina kuumentaa tai keittää”, Lindström korostaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 8/2014 KEMIA 47 Nanoteknologia ja bioteknologia Missä menevät patentoitavuuden rajat? Nano- ja bioteknologian keksintöjä patentoidaan yhä aktiivisemmin, ja patenttien merkitys alojen liiketoiminnalle on suuri. Patentinhakijan on muistettava nano- ja biokeksintöjen erityispiirteet. Hanna Laurén Olet keksinyt nanokokoisen pyörän. Voitko saada sille patentin? Kysymykseen kiteytyy nanoteknologian keksintöjen patentoitavuuden keskeinen ongelma: voidaanko patenttia myöntää pienemmän mittakaavan materiaaleille ja menetelmille, kun vastaava ratkaisu jo tunnetaan suuremmassa makromittakaavassa. Nanoteknologia poikkeaa muista tekniikan aloista siinä, että se määritellään yksinomaan koon kautta. Nano voi edustaa melkein mitä tahansa teknologiaa, kunhan vain mittasuhteet ovat riittävän pienet. Yläraja asetetaan yleensä sadan nanometrin kohdalle. Materiaaleilla voi nanomitassa olla sellaisia uusia ominaisuuksia, joita makromitassa ei esiinny. Esimerkiksi sinkkioksidi, jota käytetään yleisesti aurinkovoiteissa, on normaalisti väriltään valkoista. Nanokoon sinkkioksidipartikkeleilla voiteesta saadaan täysin kirkasta, jolloin se ei erotu iholta. Uutuuden harmaa alue Mutta voiko keksintö olla uusi, jos sen ainoa ero aiempaan on pienempi koko? Euroopan patenttivirasto on ottanut kannan, että mittakaavan 48 KEMIA 8/2014 pienentäminen muodostaa riittävän eron, jotta keksintö katsotaan uudeksi. Nanopyörä täyttäisi täten uutuuden vaatimuksen. Patenttivirastoissa nanokeksintöjen käsittelyä pidetään silti haastavana, sillä niiden patentoitavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Virastot luokittelevat nanokeksinnöt omaan patenttiluokkaansa B82Y, joka on alaluokka sekä IPCettä CPC-järjestelmissä. Tämä helpottaa tietokantahakujen tekemistä ja tunnettujen ratkaisujen löytämistä tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa mutta varsinkin selvitettäessä, onko keksintö uusi ja patentoitavissa. Makromittakaavassa uuden ominaisuuden löytyminen vanhastaan tunnetusta yhdisteestä ei tuota uutuutta, sillä ominaisuuden katsotaan sisältyneen luontaisesti itse yhdisteeseen. Nanomaailmassa periaate ei päde, koska nanomateriaalin uudet ominaisuudet ovat seurausta juuri koosta, eikä samoja ominaisuuksia yleensä ole makrokoon materiaalissa. Aina asiat eivät ole mustavalkoisia. Nanoteknologian avulla on mahdollista parantaa tai korostaa Patentti antaa haltijalleen yksinoikeuden keksintöön. Oikeutensa turvin patentinhaltija voi kieltää muita käyttämästä keksintöä kaupallisessa toiminnassa. Patentin saamiseksi keksinnön tulee täyttää kolme ehtoa: sen täytyy olla uusi (ennen julkaisematon), keksinnöllinen (ei-ilmeinen ratkaisu) ja teollisesti käyttökelpoinen. Patenttihakemuksessa keksintö on kuvattava niin, että alan ammattilainen pystyy sen toistamaan. materiaalin tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat olemassa myös makromitassa. Esimerkiksi molekyylien manipulointi saattaa kohdistua vain osaan molekyylipopulaatiosta. Uutuuden arvioinnin kannalta tällaiset materiaalit ovat harmaalla alueella. Keksinnöllinen vai ei? Nanoteknologian keksinnöllisyyden osalta tilanne on haastava. Mittasuhteiden pienentäminen ei yksinään ole riittävä peruste keksinnöllisyydelle. Biotekniikassa on trendinä analyysimenetelmien miniatyrisointi. Miniatyrisoinnin avulla voidaan pienentää näytemääriä ja samalla kustannuksia. Jotta mittasuhteiden pienentäminen katsottaisiin keksinnölliseksi, vaaditaan muitakin etuja, kuten menetelmän tehokkuuden ja automatisoitavuuden parantamista. Miniatyrisointi saattaa olla keksinnöllistä, jos tunnetun tekniikan mittasuhteiden pienentäminen ei ole ollut aiemmilla menetelmillä mahdollista, vaikka itse tuote tai laite olisikin ollut ennakoitavissa. Keksinnöllisyys on mahdollista osoittaa myös ennakkoluulojen voittamisella eli näyttämällä, että keksintöön pääsemiseksi on täytynyt toimia vastoin yleisiä tekniikan alaan liittyviä käsityksiä ja uskomuksia. Geenin voi patentoida Bioteknologian keksintöjen patentoitavuuteen liittyy eettisiä kysymyksiä, joihin muilla tekniikan aloilla ei törmätä. Euroopan patenttisopimukseen on siksi otettu useita alaa koskevia erityismääräyksiä. Scanstockphoto Pyörä on jo keksitty. Mutta entä nanopyörä? Ihmisten ja eläinten hoitotai diagnostisia menetelmiä ei voi patentoida, jotta patenttioikeudet eivät estäisi lääkäriä harjoittamasta ammattiaan. Myöskään ihmiskeho, ihmisen kloonaaminen, ihmisalkiot, ihmisen kantasolut tai sukusolut eivät ole patentoitavissa. Perinteisiä risteytykseen perustuvia menetelmiä kasvien tai eläinten tuottamiseksi ei niitäkään voi patentoida. Kaikkia tekniikan aloja koskee määräys, jonka mukaan keksinnön teollinen käyttö ei saa olla vastoin yleistä järjestystä tai moraalia. Biologinen materiaali on patentoitavissa, jos se on eristetty luonnollisesta ympäristöstään tai tuotettu jollakin teknisellä menetelmällä. Vaikkapa geenin voi patentoida, jos sitä ei ole aiemmin pystytty eristämään millään menetelmällä. Eristystekniikan keksijä voi saada patentin geeniin, jos hän pystyy osoittamaan, että uusi menetelmä ei ollut ilmeinen ja että geenille on olemassa teollinen käyttökohde. Kohde voi olla esimerkiksi johonkin sairauteen liittyvien geenien diagnostiikka. Geenien lisäksi patentoitavissa ovat monet muutkin bioteknologiset keksinnöt, kuten nukleiinihappomolekyylit sekä proteiinit, entsyymit ja vasta-aineet. Samoin patentoitavia ovat virukset ja virussekvenssit sekä solut ja mikro-organismit, kuten bakteerit ja hiivat. Mikrobiologinen prosessikin on patentointikelpoinen. Patentoida voi myös kasvin, kuten geenimuunnellun soijan tai erityi- Tuhatvuotias nanokeksintö Historiassa on joskus hyödynnetty nanoteknologiaa ilman, että kukaan on tiennyt asiasta. Yli tuhat vuotta sitten Lähi-idässä kehitettiin materiaali nimeltään damaskiteräs. Siitä valmistetut miekat olivat erityisen lujia ja teräviä. Vuonna 2006 tutkijat saivat selville materiaalin lujuuden salaisuuden: se sisältää muun muassa hiilinanoputkia. Damaskiteräksen uutuus oli patentoinnin kannalta kuitenkin jo menetetty. sen vitamiinipitoisen ”kultaisen riisin”. Eläimetkin ovat patentoitavissa, vaikkapa tautimallia varten geenimuunneltu syöpähiiri tai lehmä, joka tuottaa maitoon lääkeaineita. Kuvaa keksintö tarkasti Sekä nano- että bioteknologian keksintö on tärkeää kuvata patenttihakemuksessa huolellisesti. Terminologian tulee olla selkeää, ja tarvittaessa termien merkitys on selitettävä. Laajan suojapiirin perustelemiseksi hakemuksessa on esitettävä kattavasti esimerkkejä keksinnön toimivuudesta ja myös vertailevia tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että materiaalilla on uusia ominaisuuksia tai että keksinnöllä saavutetaan etuja aiempiin ratkaisuihin nähden. Patenttihakemuksen jättäminen on yleensä järkevää siinä vaiheessa, kun saatavana on tietoa keksinnön toimivuudesta ja käyttökohteista. Kirjoittaja on filosofian maisteri (analyyttinen kemia), joka toimii materiaalikemiaan ja nanoteknologiaan erikoistuneena patenttiasiamiehenä Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:ssä. hanna.lauren@jalopat.fi 8/2014 KEMIA 49 Elintärkeät immateriaalioikeudet Kopiointi voi yllättää kokeneenkin yrityksen Aineeton pääoma on vähintään yhtä tärkeää kuin aineellinen, ja yritysten kilpailukyky perustuu yhä enemmän immateriaalioikeuksiin. Patentit ja tavaramerkit on syytä suojata tarkoin varsinkin Venäjän markkinoilla. Marja Saarikko Yrityksillä saattaa joskus olla aivan väärä mielikuva omien immateriaalioikeuksiensa (IPR, Intellectual Property Rights) eli aineettoman pääomansa vahvuudesta. Sen sai jokin aika sitten karvaasti kokea eristysmateriaalien tuottaja Paroc Oy Ab, joka tunnetaan kivivillasta valmistetuista ratkaisuistaan. Kun lähinnä Pohjoismaissa ja Baltiassa toiminut Paroc lähti laajentumaan Venäjän markkinoille, se oli vähällä menettää kilpailijalleen tärkeimmän aineettoman pääomansa eli punaraitapakettinsa. Vuosikymmeniä käytössä ollut punaraita oli siihen mennessä ehtinyt nousta yhdeksi rakennusalan tunnetuimmista brändeistä. Immateriaalioikeudet koostuvat teollisoikeuksista ja tekijänoikeuksista. Teollisoikeuksiin kuuluvat muun muassa patentti, hyödyllisyysmalli ja tavaramerkki. Parocin punaraitapaketti luokitellaan yhtiön tavaramerkiksi. Yrityksessä oletettiin brändin suojauksen olevan kunnossa siinä missä patenttienkin. ”Parocilla on patentteja ja patenttihakemuksia tätä nykyä yhteensä 513 ja tavaramerkkejä 332. Yhtiössä oli aina luultu, että sen teollisoikeudet ovat vahvat. Asialla oli jopa kehuskeltu esimerkiksi lehti50 KEMIA 8/2014 jutuissa”, kertoo Paroc-konsernin lakiasiainjohtaja Vesa Karvonen. Tuntematon kopioi punaiset raidat Luulo ei kuitenkaan ollut tiedon väärti. Se nähtiin, kun Venäjän eristemarkkinoille yhtäkkiä vuonna 2008 ilmestyi samantyyppinen tuote hyvin samanoloisessa punaraitaisessa paketissa kuin Parocin. Yhtiölle yllätys oli suuri. Ikäväksi yllätyksen teki se, että kilpaileva tuote raitapakkauksessaan alkoi käydä erittäin hyvin kaupaksi. ”Siinä vaiheessa meidän oli pakko ryhtyä toimenpiteisiin”, Karvonen muistelee. Sitä, kuka tai mikä yritys tavaramerkkiloukkauksen takana oli, ei kuitenkaan saatu heti selville. Aikaa tuhraantui runsaasti ennen kuin prosessi vihdoin saatiin etenemään. Kun Venäjän kilpailuviranomainen FAS viimein oli tehnyt päätöksensä – kantajan eli Parocin eduksi –, brändiä rikkonut kilpaileva yritys luopui omasta raitapakkauksestaan nopeasti. Parocille määrättyjä korvauksia yhtiö ei silti halunnut lähteä perimään. ”Meidän motiivimme ei ollut raha. Ennemminkin kyse oli siitä, että halusimme saada tavaramerkin loukkaamisen loppumaan”, Karvonen sanoo. Siperia kuitenkin opetti. ”Kokemuksesta tiedämme nyt, että immateriaalioikeuksien suojaamiseen Venäjällä on kiinnitettävä erityistä huomioita”, juristi summaa. Euroopan patenttijärjestelmä mullistuu EU:ssa ovat parhaillaan käynnissä sekä patentti- että tavaramerkkijärjestelmän uudistukset. Niiden pitäisi unionialueen sisämarkkinoilla toimittaessa helpottaa myös sen kaltaisia ongelmia, joihin Paroc Venäjällä törmäsi. Uudistusten täytäntöönpanon aikataulu ei vielä ole selvillä. Mahdollista on, että yritykset voivat ehkä jo vuodesta 2016 lähtien suojata keksintönsä yhdellä yhtenäispatentilla, joka on voimassa kaikissa sopimuksen allekirjoittaneissa EUmaissa. Elinkeinoelämän keskusliiton IPR-asiantuntijan Riikka Tähtivuoren mukaan yhtenäispatenttiin liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, jotka huolestuttavat monia. Esimerkiksi patentin vuosimaksu on yhä auki. Tiedossa ei myöskään ole, mitkä tulevat olemaan eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistui- Paroc Oy Ab Tavaramerkin suojaamisessa ulkomailla on syytä olla tarkkana. Sen sai huomata eristevillaa valmistava Paroc, joka oli vähällä menettää tärkeimmän aineettoman pääomansa, punaraitaisen pakettinsa. men oikeudenkäyntimaksut. ”Nämä kustannuskysymykset vaikuttavat osaltaan kansalliseen päätöksentekoon eli siihen, ratifioiko Suomi patenttituomioistuinsopimuksen”, Tähtivuori sanoo. Immateriaalioikeuksien merkitys yrityksille on hänen mukaansa kasvanut globalisaation ja digitalisoitumisen myötä entisestään. ”Niin tuotteita kuin palveluitakin koskettavat yhä useammat immateriaalioikeudet. Samaan aikaan suojaamisen merkitys sekä oikeuksien hallinnoinnista ja valvonnasta huolehtiminen on yhä tärkeämpää yritykselle itselleen ja myös koko kansantaloudelle.” Tähtivuori muistuttaa myös IPRoikeuksien yhteydestä kilpailukykyyn. ”Yritysten kilpailukyky perustuu tätä nykyä yhä enemmän aineettomiin tekijöihin”, hän tähdentää. Vesa Karvonen ja Riikka Tähtivuori puhuivat immateriaalioikeuksista marraskuisessa IPRalan huippuseminaarissa, jonka järjesti patenttitoimisto PapulaNevinpat. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com 8/2014 KEMIA 51 Konsultoiva salapoliisi Sherlock Holmes valvoo yhä tapahtumien kulkua Lontoon Northern Marylebonella lähellä Baker Streetin kulmaa. 52 KEMIA 8/2014 Legendaarinen Sherlock Holmes Maailman ensimmäinen CSI-LABORATORIO toimi Baker Streetillä Maailman ensimmäinen konsultoiva yksityisetsivä oli huimasti aikaansa edellä. Sherlock Holmesin tutkimusmetodit ovat käytössä yhä. Erkki Karjalainena Erkki ja Ulla Karjalainen Suur-Lontoon poliisitoimi, maineikas Scotland Yard ryhtyi hyödyntämään rikostutkintansa välineenä sormenjälkitutkimuksia niinkin varhain kuin vuonna 1901. Arvostetut lainvalvojat eivät kuitenkaan olleet kehityksen kärjessä. Legendaarinen yksityisetsivä Sherlock Holmes ratkoi mysteerejä sormenjälkien perusteella jo kirjassa The Sign of Four (suom. Neljän merkit), joka oli tullut kauppoihin 11 vuotta varhaisemmin. Salapoliisi oli tekniikalle uskollinen ja jatkoi sen käyttöä koko uransa ajan eli 1920-luvun lopulle asti. Tieteen työkalut olivat sata vuotta sitten puutteelliset, mutta Holmes selvitteli suvereenisti tapauksia maailman ensimmäisessä CSIlaboratoriossa, joka sijaitsi hänen omassa olohuoneessaan. Rikospaikan tieteellisessä tutkimustyössä hänen kohteitaan olivat myös jalanjäljet, joista hän teki tarvittaessa kipsivaloksen. Jäljistä Holmes tunnisti milloin verta, milloin tuhkaa tai mutaa. Joskus kävi ilmi, että jäljet olivat hevosen tai koiran tuottamia. Nokkela Holmes pystyy päättelemään jo kirjepaperin vesileimasta, että hänen asiakkaansa on kotoisin pienestä keskieurooppalaisesta kuningaskunnasta. Hän havaitsee myös, että yhden kirjeen käsialoissa esiintyy kaksi kirjoittajaa, isä ja poika. 8/2014 KEMIA 53 Holmes huomaa, että kirjoituskoneiden jäljissä on yksilöllisiä eroja. Kiristäjän käyttämän kirjoituskoneen tuottama T-kirjain on kuluneempi kuin toisen samanmerkkisen koneen T-kirjain. Tässäkin nerokas yksityisetsivä oli huimasti edellä aikaansa. Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI ryhtyi systemaattisesti tunnistamaan kirjoituskoneita vasta 40 vuotta Holmesia myöhemmin. Sherlock Holmes oli myös salakielien asiantuntija, joka kerran kehaisee aisaparilleen tohtori John Watsonille julkaisseensa erilaisista salakielistä kirjankin. Kirjassa käsitellään peräti 160:tä erilaista salakirjoitusta. Novellissa The Adventure of the Dancing Men (Tanssivat kuviot) esiintyy tanssivista tikku-ukoista muodostettu salakirjoitus. Holmes onnistuu purkamaan koodin merkityksen selväkieliseksi merkkien frekvenssianalyysin avulla. Salamyhkäinen salapoliisi Erkki Karjalainen Kirjailija Arthur Conan Doylen (1859–1930) luomus Sherlock Holmes esiteltiin lukijoille kirjassa A Study in Scarlet (Punaisten kirjainten arvoitus), joka ilmestyi vuonna 1887. Myös tohtori Watson tavataan samassa teoksessa. Tämä on hil- St. Bartholomew’s -sairaala. Sherlock Holmes ja tohtori Watson tapasivat ensi kertaa sairaalan laboratoriossa, jossa Holmes oli kehittämässä uusia menetelmiä. 54 KEMIA 8/2014 Arthur Conan Doyle Sherlock Holmes teki sormenjälkitutkimuksia jo vuonna 1890 ilmestyneessä kirjassa The Sign of Four (Neljän merkit). jattain palannut haavoittuneena ja huonokuntoisena Lontooseen Afganistanista, jossa brittijoukot ovat joutuneet koville. Yhteinen ystävä esittelee tohtorin Sherlock Holmesille, joka on työssä St. Bartholomew’s -sairaalan laboratoriossa. Innostunut Holmes puolestaan esittelee uudelle tuttavalleen juuri kehittämänsä oikeuskemiallisen menetelmän, jonka avulla voidaan todeta pientenkin hemoglobiinimäärien läsnäolo näytteissä. Reaktion mekanismia ei kerrota. Holmes on tarkoituksella salamyhkäinen omasta taustastaan. Hän myöntää opiskelleensa yliopistossa useita vuosia ja etupäässä kemiaa. Lisäksi hän on käynyt joillakin lääketieteen luennoilla, vaikka ei lääketieteen opiskelija olekaan. Syy sairaalalaboratoriossa työskentelyyn on ainakin osittain se, että näin hän pääsee katsomaan ruumiinavauksia. Laboratoriovirkansa ohessa Holmes kertoo olevansa konsultoiva salapoliisi. Hän avustaa sekä Scotland Yardia että yksityisiä asiakkaita hankalien rikosten selvittämisessä. Pian käy ilmi, että Holmes on juuri löytänyt Baker Streetiltä huoneiston, joka on kuitenkin turhan suuri hänen tarpeisiinsa. Hän on siksi etsimässä toista vuokralaista osallistumaan kustannuksiin. Kun paluumuuttaja Watson on • Syntyi Edinburghissa 1859, kuoli Windleshamissa 1930. • Kahdesta avioliitosta yhteensä viisi lasta. • Valmistui lääkäriksi Edinburghin yliopistosta, erikoistui silmälääkäriksi Itävallan Wienissä. Työskenteli muun muassa laivalääkärinä sekä vapaaehtoisena Etelä-Afrikan buurisodassa. • Luopui lääkärintyöstä vuonna 1891 ja ryhtyi ammattikirjailijaksi. • Kirjojen tunnetuin henkilöhahmo yksityisetsivä Sherlock Holmes, joka esiintyy neljässä Conan Doylen romaanissa ja 56 novellissa. • Aateloitiin vuonna 1902, jolloin sai oikeuden käyttää arvonimeä Sir. Sherlock Holmes • Syntyi arviolta vuonna 1854. Kuoli vuonna 1893 (Viimeinen tapaus), mutta heräsi lukijoiden vaatimuksesta pian uudelleen henkiin. Arthur Conan Doylen kuoleman jälkeen on jatkanut elämäänsä teatterissa, valkokankaalla ja televisiossa ja myös muiden kirjailijoiden teoksissa. • Naimaton, ei lapsia. • Opiskeli yliopistossa muun muassa kemiaa ja lääketiedettä. Työskenteli sairaalalaboratoriossa. • Teki varsinaisen uransa konsultoivana salapoliisina. Toimi kotoaan osoitteesta Baker Street 221b, Lontoo. • Tunnetaan erityisesti edistyksellisistä tutkimusmetodeistaan ja loogisesta päättelykyvystään. sopivasti vailla majapaikkaa, palaset loksahtavat paikoilleen, ja kaksikko päättää jakaa asunnon ja vuokran keskenään. Mikroskoopin ääressä Uudessa kodissaan tohtori Watson saa huomata, että olennaisen osan olohuoneen kalustusta muodostavat kemialliset tutkimusvälineet. Ne ovat myös ahkerassa käytössä. Holmes esittelee usein mikroskooppihavaintojaan Scotland Yardin etsivälle G. Lestradelle. Pitkällä okulaariputkella varustettu mikroskooppi on nähtävillä myös Sherlock Holmesin museossa, joka vuonna 1990 avattiin kuuluisaan osoitteeseen Baker Street 221b. Sherlockin esikuvana kirjailijan opettaja Arthur Conan Doyle on kertonut, että esikuvana Sherlock Holmesin hahmolle toimi hänen opettajansa Edinburghin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, tohtori Joseph Bell (1837–1911). Opintojensa ohessa Conan Doyle työskenteli Bellin avustajana ja tutustui tähän hyvin. Bell oli kuuluisa siitä, että potilasta tarkkaan katsomalla hän saattoi päätellä, mikä potilaan ammatti oli. Joseph Bell muistetaan myös siitä, että hän toimi kuningatar ViktoJoseph Bellin kerrotaan olleen ainakin salaa ylpeä päätymisestään kuulun rikostutkijan esikuvaksi. Osoitetta ei vielä Arthur Conan Doylen elinaikana todellisuudessa ollut olemassa, sillä Baker-katu oli tuolloin nykyistä lyhyempi, ja sen talojen numerointi päättyi 85:een. Mikroskoopin ääressä Holmes viettää monta hetkeä tunnistaessaan vaikkapa eri maista peräisin olevia tupakkalaatuja tai kirjekuorien paperilaatuja. Vanhoista kirjoituksista saattoi löytyä vielä raaputuksenkin jälkeen riittävästi jälkiä mikroskooppisessa tarkastelussa. Pieniä jälkiä tutkittaessa mikroskopiaan voitiin yhdistää kemiallinen käsittely. Bunsenlamput hohtavat Baker Streetin asunnosta valoa Lontoon iltaan myöhäiseen yöhön asti. Holmesin kädet ovat aina kemikaalien värjäämät. Baskervillen koirassakin jättikoiran leuat on saatu hehkumaan pimeässä jollakin kemikaalilla, jonka täsmällistä nimeä kertomuksesta ei tosin voi varmuudella päätellä. Vuokraemäntä rouva Hudson on kaikkea muuta kuin ihastunut kemiallisten tutkimusten aiheuttamiin hajuihin. Välillä Holmes johtaa uteliasta Watsonia tarkoituksella harhaan. Hän esimerkiksi väittää olleensa rian hovilääkärinä silloin, kun monarkki oleskeli Balmoralin linnassa. Belliä pitivät Holmesin esikuvana myös monet edinburghilaiset, muun muassa kirjailija Robert Louis Stevenson (1850– 1894). Tuberkuloosia sairastanut Stevenson vietti elämänsä loppuvuodet Samoalla, josta hän lähetti kollegalleen kiitoskirjeen kiinnostavista salapoliisitarinoista. Joseph Bell on puolestaan sanonut, että sekä Holmesin että Watsonin esikuvana oli tietenkin Conan Doyle itse. Molemmista hahmoista löytyykin joitakin kirjailijan ominaispiirteitä. Baker Street 221b lienee Lontoon kuuluisimpia osoitteita. Tätä nykyä siinä toimii Sherlock Holmes -museo. Talo sijaitsee omintakeisesti numeroiden 237 ja 241 välissä. joitakin kuukausia tutkimustyössä Montpellierissä Etelä-Ranskassa ja tutkineensa siellä kivihiilitervasta saatavia johdannaisia. Jos mestarisalapoliisi sanoisi työn tapahtuneen Saksassa, väite olisi jo uskottavampi. Montpellier kuitenkin sopisi paremminkin kosmetiikkaan kuin kivihiilitervaan. Myös kirjojen kuvaukset myr- kyistä ovat tarkoituksella ylimalkaisia – syynä se, että kirjailija ei halua antaa lukijoille turhan tarkkoja esimerkkejä. Etsivä huumehorroksessa Rikoksia Holmes-tarinoissa tehdään muun muassa Etelä-Amerikan 8/2014 KEMIA 55 intiaanien kuraren tapaisilla nuolimyrkyillä. Afrikkalaisiin myrkkyihin Arthur Conan Doyle tutustui paikan päällä toimiessaan laivalääkärinä höyrylaivassa, joka liikennöi Afrikan länsirannikon ja Englannin välillä. Tutuiksi lukijalle tulevat tietenkin myös syanidit, myrkylliset meduusat sekä oopiumi ja kokaiini. Joskus mestarietsivä saattaa masentua ja Watsonin kauhuksi vaipua muutamaksi päiväksi huumehorrokseen. Kun tohtori näkee seitsenprosenttista kokaiiniliuosta lääkeruiskussa, hän arvaa Holmesin ruiskuttaneen myrkkyä suoraan suoneen. Morfiini ja kokaiini eivät sata vuotta sitten olleet yhtä puhtaita kuin nykyisin. Monia muitakin alkaloideja käytettiin varsin epä56 KEMIA 8/2014 Useimmat muodikkaat lontoolaislääkärit taas olivat käyneet public schoolia eli kalliita yksityisiä eliittikouluja, joista opintie jatkui Oxfordin ja Cambridgen huippuyliopistoihin. Conan Doyle suoritti tutkintonsa Edinburghin yliopistossa. Kulttuurikontrasti on nähtävillä myös lyhyessä äänielokuvan pätkässä, joka Conan Doylesta ehdittiin kuvata hänen eläessään. Filmi oli esillä jokunen vuosi sitten Edinburghin yliopiston lääketieteellisen Herbert Rose Barraud Sherlock Holmes edustaa kirjailija Arthur Conan Doylen eräänlaista haavekuvaa itsenäisestä ammattilaisesta, joka pystyy luomaan aivan oman henkilökohtaisen uran ja toimenkuvan. Siinä asiakkaita ei tarvitse metsästää. Riittää, että ripustetaan ovelle nimikyltti Sherlock Holmes – Konsultoiva Yksityisetsivä. Tulos ei ollut yhtä hyvä silloin, kun kyltissä oli teksti Arthur Conan Doyle – Silmälääkäri. Aloitteleva lääkäri toivoi, että potilaat olisivat täyttäneet odotushuoneen, kun hän avasi praktiikan Lontoossa. Itse asiassa vastaanotolle ei ilmestynyt ainuttakaan potilasta. Osasyynä praktiikan epäonnistumiseen lienee lääkäri-kirjailijan tausta. Conan Doylen isä oli alkoholisti, ja perhe eli sediltä saadun taloudellisen avun varassa. Lahjakas skottipoika lähetettiin sukulaisten maksamana sisäoppilaitoksiin Englantiin ja Itävaltaan. Jesuiittojen ylläpitämissä internaateissa vallitsi ankara kuri. Erkki Karjalainen Virkaheitosta lääkäristä menestyskirjailijaksi Arthur Conan Doyle kuvattuna vuonna 1893. Hän oli kaksi vuotta aiemmin lopettanut lääkärintyönsä ja heittäytynyt vapaaksi kirjailijaksi. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Arthur Conan Doyle odotti turhaan potilaita tässä vuokratussa huoneistossa. Odotteluaikana syntyi kuitenkin Sherlock Holmes -tarinoita. Muistolevyn oven pieleen on kiinnittänyt Conan Doyle -seura. tiedekunnan juhlanäyttelyssä. Doyle kertoo elokuvassa paksulla pohjoisen murteella, broguella, kuinka hän rakenteli Holmes-tarinoita. Saattaa olla, että Lontoon asukkaat vierastivat pohjoisesta tulleen silmälääkärin palveluita, joita tarjottiin tukevalla skotlantilaisirlantilaisella aksentilla. Tekstin muodossa tarjoillut Sherlock Holmes -tarinat sen sijaan menestyivät paljon paremmin. Virkaheitosta lääkäristä tuli Englannin suurituloisin kirjailija. puhtaina seoksina. Conan Doylen papereista on löytynyt hänen käsin kirjoittamansa ohjeet siitä, kuinka raaka-aineita voidaan edelleen puhdistaa. Arthur Conan Doylen ensimmäinen tieteellinen julkaisu British Medical Journalissa – joka on aito tiedelehti, ei fiktiota – kertoo, mitä sivuoireita eräs kasviuute aiheuttaa, kun tutkija ruiskuttaa sitä itseensä. Tutkija on nuori Conan Doyle itse. Nykyään artikkeli tuskin kelpaisi julkaistavaksi. Conan Doyle kirjoitti kuitenkin myöhemmin myös väitöskirjan, mikä oli siihen aikaan vähemmän yleistä. LKT Erkki Karjalainen on kliinisen kemian erikoislääkäri ja FT Ulla Karjalainen biokemisti. erkkij.karjalainen@welho.com ullap.karjalainen@welho.com KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Some rap Kun mä aamulla herään niin avaan silmäluomet sähköpostin heti perään näin buuttaan hoksottimet. Nyt mikros kiehuu puuro Facebookis samalla käyn nukkues olin mediakuuro mut taas maailmalle näyn. Hei Alex mulle twiittaa niin PeeÄm meitä muistaa kun sopimuksii allekirjottaa Suomen asiat ne hyvin luistaa. Instagramist katselen kuvii googlaan dösän aikatauluu SecondLife on matkan huvii some on seireenien lauluu. Myspace on duunin alkufanfaari otan automaatist kahvii päässä soi karaokebaari ei haittaa vaik muki on pahvii. Firman koneel naamakirjassa kavereit täytyy tykätä mut mun tykkääjät on harvassa ei ne haluu mua tökätä. Hei miks muil on elämä niillä kaikki on hienoo mä vaan yksin virtuaalijämä ne uhkaa irtisanoo. Toi pomokin taas kyylää vaatii jotain paperii se mun luovuutta ehdyttää äijä tarvitsis geriatrii. Sil ei oo ees LinkedIn profiilii ei se osaa verkos peukuttaa urallaan on laskeva projektiili ikivanhoi meriittejään hehkuttaa. No nyt toi verkkodebiili veti viimisen viivan heitti meitsille lopputilii minkä tekikään toi toimistodiiva. Se on sitte ansiosidonnainen Alex auta sä nyt mua vääryyttä kärsinyt oon alainen hei hommaa uus duuni niin äänestän sua. Keemikko Runoratsunsa kadottanut (Huom! löytöpalkkio) 8/2014 KEMIA 57 ULKOMAILTA Sahajauhosta syntyy nanoputkia Tutkijat ovat kehittäneet sahajauholle kiinnostavaa hyötykäyttöä. Britanniassa siitä tehdään nanohiiltä, Belgiassa bensiiniä. Bensiinin ainesosaksi Belgialaisessa KU Leuvenin yliopistossa tehdään sahajauhosta vihreää lisäainetta bensiiniin. Tutkijat ovat hakeneet patenttia uudentyyppiselle biojalostusmenetelmälleen, Scanstockphoto Brittiläisen Birminghamin yliopiston kemistit ovat keksineet uuden raaka-aineen hiilen nanorakenteiden valmistukseen: sahajauhon. Kun sahajauho päällystetään rautanitraatilla ja kuumennetaan 700 celsiusasteeseen, syntyy rautakarbidinanohiukkasia. Kuumennuksen aikana hiukkaset tunkeutuvat pääasiassa selluloosakuiduista ja ligniinistä muodostuneen sahajauhon läpi, ja lopputuloksena on hyvin järjestynyttä hiiltä, joka rakenteeltaan muistuttaa perinteisiä nanoputkia. ”Muunnamme siis bioperäistä jätettä hyvin edistykselliseksi materiaaliksi”, sanoo tutkija Zoe Schnepp. Schnepp muistuttaa sekä maatalous- että teollisuusjätteen käsittelyn olevan kallista. ”Etenkin teollisuus on yhä kiinnostuneempi saamaan jätteestä lisäarvoa ja ottamaan sen kierrätyskäyttöön sen sijaan, että se poltettaisiin tai loppusijoitettaisiin kaatopaikalle.” Hiilen nanorakenteista tunnetuin on kanaverkkomainen grafeeni. Hiilinanoputket muodostuvat rullalle kiertyneestä grafeenista. Nanohiili sopii moneen käyttöön, kuten vedenpuhdistukseen poistamaan epäpuhtauksia tai maanparannukseen sitomaan kosteutta ja ravinteita. Kehittyneempiä nanomateriaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi akuissa ja vetyautoissa. Birminghamilaistutkimus julkaistiin Green Chemistry -lehdessä. joka muuntaa sahajauhon selluloosan hiilivetyketjuiksi. Leuvenilaiset raportoivat tutkimuksestaan Energy & Environmental Science -lehdessä. ”Syötämme laboratoriomitan bioreaktoriimme sahajauhoa ja lisäämme katalyytin. Oikeassa lämpötilassa ja paineessa pystymme muuttamaan puuaineksen selluloosan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi”, kuvailee tutkija Bert Lagrain. ”Teemme biomassasta petrokemian tuotteita, joten olemme oikeastaan rakentaneet sillan biotalouden ja petrokemian välille.” Bioreaktorista saadaan välituotetta, joka voidaan yhdellä askeleella muuttaa täydellisesti tislatuksi bensiiniksi, kertoo professori Bert Sels. Hänen mukaansa vihreä hiilivety on hyvä väliaikaisratkaisu ylimenokaudelle, jolloin autot vielä kulkevat nestemäisillä polttoaineilla. Mahdollisten sovellusten kirjo on paljon laajempi. ”Vihreää hiilivetyä voidaan käyttää myös eteenin, propeenin ja bentseenin tuotantoon. Niistä puolestaan tehdään muun muassa erilaisia muoveja, kumia, eristysvaahtoa ja pinnoitteita.” Selsin mukaan selluloosan etu on, että siitä saadaan niin sanottua kevyttä naftaa, jonka tislaus raakaöljystä ja liuskeöljystä on entistä kalliimpaa ja työläämpää. Selluloosasta valmistetut hiilivedyt tarjoavat hyvän vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille. ”Menetelmämme voi osoittautua erityisen hyödylliseksi Euroopassa, jossa on vain vähän raakaöljyä eikä liuskeöljyn tuotantokaan kovin helppoa.” Päivi Ikonen Luksuskylpylöissä otetaan ”kylpyjä” setripuusta jauhetussa jauhossa. Tutkijat ovat keksineet sahajauholle muutakin käyttöä. 58 KEMIA 8/2014 Viruksen yllättävä vaikutus ilmi, että se tunkeutui jyrsijöiden aivoihin. Siellä se manipuloi isoa joukkoa geenejä, jotka vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Kuten virusta kantaneet ihmiset, myös tartunnan saaneet hiiret suoriutuivat nokkeluustesteistä verrokkeja huonommin. Tutkimusta vetäneen tohtori Robert Yolkenin mukaan viruslöytö on hämmästyttävä esimerkki siitä, kuinka harmittomiksi kuvitellut mikro-organismit voivat vaikuttaa aivojen toimintaan. Lisätutkimuksissa pyritään selvittämään muun muassa sitä, onko virus ihmisillä yhtä yleinen muuallakin maailmassa kuin baltimorelaiskaupungissa, josta kaikki koehenkilöt olivat kotoisin. PNAS-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kirjoitti muun muassa verkkolehti Medical Daily. Päivi Ikonen Koira kuuntelee, mitä sille sanotaan Koirat nappaavat ihmisen puheesta myös sanallisia viestejä eivätkä pelkästään reagoi isäntänsä ilmeisiin, eleisiin ja tunteisiin. Tämä käy ilmi Sussexin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin Current Biology -lehdessä. Koirat käsittelivät puheen sanallista informaatiota aivojensa oikeassa puoliskossa. Sen sijaan esimerkiksi ihmisen äänensävyä, puheen sävelkulkua ja puhujan tunnetilaa prosessoi koiran vasen aivopuolisko. Brittitutkijat selvittivät asian soittamalla koirille äänitettyä puhetta, joka tuli niiden molempiin korviin samanaikaisesti ja samalla voimakkuudella. Puhe koostui tyypillisistä komennoista ja ohjeista, joita Tutkimustieto vahvistaa sen, minkä koiranomistajat jo tiesivätkin: koirasi todella ymmärtää sinua. Kuvat: Scan Amerikkalaiset tutkijat ovat tehneet yllättävän löydön: ”tyhmentävän” viruksen. Ihmiseen tarttunut levävirus näyttäisi hidastavan tämän aivotoimintaa. Havainto tehtiin Johns Hopkins -yliopiston ja Nebraskan yliopiston tutkimuksessa, jossa testattiin ihmisten aivojen tiedonkäsittelykykyä. Terveiden koehenkilöiden nielusta otetut näytteet paljastivat, että reilut 40 prosenttia heistä kantoi ATCV-1-nimistä virusta. Virus on tavallinen viherlevissä, mutta sen yleisyydestä myös ihmisillä ei aiemmin ole ollut tietoa. Sama 40 prosentin viruksenkantajien joukko menestyi muita koehenkilöitä heikommin testeissä, joissa mitattiin heidän huomiokykyään ja visuaalisen tiedon käsittelyä. Kun virus tartutettiin hiiriin, kävi stockphoto Tyhmyys voi tarttua Eikö oikein suju? Nyt voit selittää aivotoimintasi tahmeuden sillä, että olet saanut jostain ärhäkän virustartunnan. koirille yleensä annetaan. Kun nauhoitusta muokattiin niin, että siinä korostui puheen välittämä verbaalinen informaatio, koirat käänsivät päätään vasempaan. Tämä osoitti, että niiden aivoissa aktivoitui oikea puolisko. Kun äänityksen sanoille annettiin vähemmän painoarvoa, ja puheen intonaatiota ja puhujan emootioita voimistettiin, koirat käänsivät vastaavasti päätään oikealle. Tutkijat korostavat, etteivät tiedä, kuinka paljon ja millä tavoin koira ymmärtää sanallista informaatiota. Eläin kuitenkin selvästi kuuntelee ja käsittelee sitä. ”Tulokset viittaavat siihen, että puheen käsittely koiran aivopuoliskoissa tapahtuu hyvin samalla tavoin kuin ihmisenkin aivoissa”, sanoo tutkija David Reby Science Daily -lehdelle. Päivi Ikonen 8/2014 KEMIA 59 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Ella Rönkkösen väitöskirja Catalytic clean-up of biomass derived gasification gas with zirconia based catalysts tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Julian Ross (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Outi Krause. DI Kristiina Laineen väitöskirja Improving the properties of wood by surface densification tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Dick Sandberg (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mark Hughes. DI Mikko Kanervan väitöskirja Strength of rough interfaces: A micro-scale approach to steelepoxy and composite systems tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Christian Berggreen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Tuhkuri. DI Sami Vasalan väitöskirja Properties and Applications of A2B’B”O6 Perovskites: from Fuel Cells to Quasi-Low-Dimensional Magnetism tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Woodward (Ohion valtionyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. M.Sc. Zoltán Jávorin väitöskirja Frother controlled interfacial phenomena in dynamic systems— a holistic approach tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Cyril O’Connor (Kapkaupungin yliopisto, Etelä-Afrikka) ja kustoksena prof. Kari Heiskanen. DI Outi Parkkiman väitösand kirja YBaCo 4O 7+d YMnO3+dBased Oxygen-Storage Materials tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Valldor (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. Helsingin yliopisto M.Sc. Ana Sencilon väitöskirja Genomics of bacterial and archaeal virus isolates from extreme aquatic environments tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Debbie Lindell (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Benita Westerlund-Wikström. FM Ida Surakan väitöskirja Genetics of Circulating Blood Lipids tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tarja Laitinen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Samuli Ripatti. FM Tommi Virtasen väitöskirja Combining multiple NMR spectroscopic approaches in study of cellulosic materials tarkastet- tiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Per Tomas Larsson (Innventia AB, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sirkka Liisa Maunu. M.Sc. A. Sesilja Arangon väitöskirja Intermolecular protein splicing and its use in biotechnological applications tarkastettiin 18.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Frédéric Allain (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustoksena prof. Kari Keinänen. FM Sinikka Latvalan väitöskirja Activation of innate immune responses by non-pathogenic and pathogenic bacteria in human leukocytes tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Marko Kalliomäki (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Benita Westerlund-Wikström. FM Lauri Valtolan väitöskirja Functional surfaces and nanoparticles based on semifluorinated copolymers tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. (Mikael Malkoch, Royal Institute of Technology, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu. ETM Kevin Deeganin väitöskirja A novel pre-treatment for cheese production: Biochemistry, sensory perception and consumer acceptance tarkastettiin 22.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Erminio Monteleone (Firenzen yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Hely Tuorila. FM Virpi Korpelaisen väitöskirja Traceability for nanometre scale measurements—Atomic force microscopes in dimensional nanometrology tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. Petr Klapetek (Tšekin metrologiainstituutti) ja kustoksena prof. Jyrki Räisänen. FM Christina Liedertin väitöskirja Adhesion and Survival Tools of the Bacterium Deinococcus geothermalis tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Hans-Jürgen Busse (Wienin eläinlääketieteen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. DI, FM Pirita Rämäsen väitöskirja Tall oil fatty acid-based alkyd-acrylic copolymers: Synthesis, characterization, and utilization in surface coating applications tarkastettiin 28.11. 2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mats Johansson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sirkka Liisa Maunu. M.Sc. Anita Wasikin väitöskirja Molecular mechanisms regulating glucose uptake into podocytes: Role of ezrin, septin 7 and nonmuscle myosin IIA tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Karlhans Endlich (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Veli-Pekka Lehto. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Marike Dijkstran väitöskirja Vascular endothelial growth factors in lipid and glucose metabolism and cardiovascular diseases tarkastettiin 4.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Christer Betsholtz (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. Prov. Niina Karttusen väitöskirja Pain, persistence of pain and analgesic use in communitydwelling older Finns tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Harriet Finne-Soveri (THL) ja kustoksena prof. Sirpa Hartikainen. FL Timo Kekäläisen väitöskirja Characterization of Petroleum and Bio-Oil Samples by Ultrahigh-Resolution Fourier Transform Ion Cyclotron Resonance Mass Spectrometry tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. Wolfgang Schrader (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Janne Jänis. M.Sc. Andrey Bazhenovin väitöskirja Towards Deeper Atomic-level Understanding of the Structure of Magnesium Dichloride and Its Performance as a Support in the Ziegler-Natta Catalytic System tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Vincenzo Busico (Napolin yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen. FM Heikki Lambergin väitöskirja Small-scale pellet boiler emissions—characterization and comparison to other combustion units tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Ralf Zimmermann (Rostockin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jorma Jokiniemi. FM Oskari Uskin väitöskirja Toxicological Effects of Fine Particles from Small Scale Biomass Combustion tarkastettiin 24.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jeroen Buters (Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Maija-Riitta Hirvonen. FM Sami Pirisen väitöskirja Studies on MgCl2/ether supports in Ziegler-Natta catalysts for ethylene polymerization tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. John Severn (DSM, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. FM Tarmo Korpelan väitöskirja Friction and Wear of Microstructured Polymer Surfaces tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjänä toimi TkT Helena Ronkainen (VTT) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Tarini Prasad Sahoon väitöskirja Advancing the ecotoxicological relevancy of zebra- fish: Application of early-juvenile 20dpfZ.F to assess xenoestrogenicity of environmental chemicals and samples tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Viluksela (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jussi Kukkonen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto M.Sc. (eng.) Thuy Duong Phamin väitöskirja Ultrasonic and Electrokinetic Remediation of Low Permeability Soil Contaminated with Persistent Organic Pollutants tarkastettiin 5.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Claudio Cameselle (Vigon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. DI Kimmo Hämäläisen väitöskirja Improving the usability of extruded wood-plastic composites by using modification technology tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Antti Ojala (VTT) ja kustoksena prof. Timo Kärki. DI Ville Uusitalon väitöskirja Potential for Greenhouse Gas Emission Reductions by Using Biomethane as a Road Transportation Fuel tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Briana Niblick (Stuttgartin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Risto Soukka. Oulun yliopisto FM Dmytro Aninin väitöskirja Experimental study of core shell properties of atoms using electron spectroscopy tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Pekka Laukkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Marko Huttula. FM Heidi Pietilän väitöskirja Development of analytical methods for ultra-trace determination of total mercury and methyl mercury in natural water and peat soil samples for environmental monitoring tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Heli Sirén (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Paavo Perämäki. FM Outi Kummun väitöskirja Humoral immune response to carbamyl-epitopes in atherosclerosis tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Outi Vaarala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Sohvi Hörkkö. FM Sari Tuomikosken väitöskirja Utilisation of gasification carbon residues—Activation, characterisation and use as an adsorbent tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Sillanpää (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Ulla Lassi. FM Päivi Kekkosen väitöskirja Characterization of thermally modified wood by NMR spectrojatkuu s. 62 60 KEMIA 8/2014 Jaakko Timosen väitös kiinnostaa maailmalla Rakennetaan nanoselluloosasta ja magneettisista nanohiukkasista ulkoisesti ohjattavia biohybridikuituja. Siinä resepti, joka toi Jaakko Timoselle palkinnon vuoden 2013 parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta. Timosen 20. marraskuuta pokkaaman 7 500 euron suuruisen palkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Voittoisan tutkimuksensa Timonen teki Aalto-yliopistossa. Hänen kehittämänsä uusi kobolttinanohiukkasten synteesimenetelmä on helposti skaalattavissa teolliseen mittakaavaan asti. Vettä voimakkaasti hylkivät rakenteet mahdollistavat itsestään puhdistuvien pintojen valmistamisen. Timonen osoitti tutkimuksessaan myös, että pinnoilla liikkuviin vesipisaroihin kohdistuvia erittäin pieniä häviövoimia voidaan mitata. Se tapahtuu tutkimalla magneettisia nanohiukkasia sisältävien pisaroiden liikettä magneettikentässä. Lisäksi Timonen havaitsi, että magneettisten nanohiukkasten korkeataajuusvaste riippuu voimakkaasti hiukkasten välisistä vuorovaikutuksista. Otaniemestä Harvardiin Palkintoraati kiitteli etenkin sitä, että ansiokas väitöstyö on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu monessa arvostetussa julkaisussa, muun muassa Science-lehdessä. Myös Timonen itse on sitten väitöksensä ehtinyt jo siirtyä Otaniemestä maailmalle. Nyt hänen tukikohtanaan on yhdysvaltalainen huippuyliopisto Harvard. ”Sain EU:n kolmivuotisen Marie Helena Hagberg Vuoden parhaan väitöskirjan tehnyt tutkija Jaakko Timonen on innostunut itsejärjestyvistä mikroskooppisista systeemeistä. Jaakko Timonen on hiljattain aloittanut tutkijana Harvardin yliopistossa. Curie -rahoituksen, jonka turvin pääsin tänne post doc -tutkijaksi Joanna Aizenbergin tutkimusryhmään”, Timonen kertoo Atlantin takaa. Ryhmä on erikoistunut biomineralisaatioon ja biomimetiikkaan. Timonen perehtyi aiheeseen jo väitöstyössään valmistamalla toiminnallisia rakenteita, jotka jäljittelevät biologisia värekarvoja. Harvardilaisryhmän tutkimuksen kohteena ovat magneettisten nanohiukkasten käyttömahdollisuudet erilaisissa biologisissa systeemeissä. ”Tällä hetkellä kartoitamme mahdollisuuksia vielä laajasti, mutta mielenkiintoisimmat ja lupaavimmat tutkimussuunnat alkavat toivottavasti kohta olla selvillä.” Timonen on saanut vedettäväkseen myös oman pienen alaryhmän, joka keskittyy selvittämään nesteiden käyt- täytymistä erilaisilla pinnoilla sekä pintojen välistä adheesiota. Uralleen upean alun saanut suomalaistutkija on erittäin innostunut erilaisista itsejärjestyvistä mikroskooppisista järjestelmistä. ”Nanohiukkasten kaltaisista suhteellisen yksinkertaisista keinotekoisista mallisysteemeistä monimutkaisiin biologisiin systeemeihin asti. Kiinnostavia ovat myös niiden vuorovaikutukset keskenään ja erilaisten nano- ja mikrorakenteisten pintojen kanssa.” Hienoa on, että tieteidenvälisessä tutkimuksessa yhdistetään niin kemiaa, fysiikkaa kuin biologiaa. ”Lisäksi kaikkea, mitä tutkimuksessamme opimme ja saamme selville, voidaan toivon mukaan jatkossa soveltaa modernissa materiaalitieteessä.” Päivi Ikonen 8/2014 KEMIA 61 HENKILÖUUTISIA Timo Mikkola Nanoselluloosa puhdistaa veden Sanna Hokkanen Nanoselluloosapohjaisia materiaaleja voidaan käyttää vedenpuhdistuksessa haitta-aineiden poistamisessa. Asian osoittaa tutkija Sanna Hokkasen väitöstyö. Mikro- ja nanoselluloosapohjaisilla adsorptiomateriaaleilla saatiin poistetuksi haitta-aineista 55−90 prosenttia puhdistusmateriaalista ja aineesta riippuen. Hokkanen valmisti tutkimustaan varten viisi erilaista adsorptiomateriaalia, NIMITYKSIÄ Uusia osia kiteisen aineen suunnitteluun 62 KEMIA 8/2014 Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitoksen professorin tehtävään on nimitetty Ph.D. Orlando Rojas ja professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) Ph.D. Eero Kontturi. Molempien professuurien ala on biopohjaiset materiaalit. Kontturin erikoisalaa ovat täysin uudenlaiset materiaalit, joissa hyödynnetään puu- ja kasvipolymeerien erikoisominaisuuksia. Akseli Mansikkamäki Kationisia typpidonoreita voidaan käyttää muodostamaan pysyviä yhdisteitä erilaisten Lewisin happojen, kuten jodin sekä metalli-ionien, kanssa vastaavien neutraalien yhdisteiden tavoin. Kationisen keskuksen lisääminen typpidonoriin auttaa sekä stabiloimaan yhdisteiden kiinteän tilan rakenteita että sitomaan vierasmolekyylejä ionisten vuorovaikutusten avulla. Havainnot teki väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Anssi Peuronen. Peurosen lähtökohtana oli valmistaa pysyvästi positiivisesti varautuneita kationisia molekyylejä, jotka sisältävät yhdestä kolmeen typpidonoria. Hän tutki niiden muodostamia yhdisteitä Lewisin happojen kanssa lähinnä yksikideröntgendiffraktiomittausten avulla. Kationisia typpidonoreita on tutkittu vähän. Muutamat aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tällaiset yhdisteet voivat joita hän testasi raskasmetallien, arseenin, vetysulfidin, fosfaattien ja nitraattien poistamiseen vedestä. Puhdistusmenetelmässä vesiliuoksen sisältämät haitalliset aineet sitoutuvat adsorptiomateriaalin pintaan. Nanoselluloosan käytöstä vedenpuhdistuksessa on vasta vähän tutkimustietoa. Hokkasen mukaan tehokkaista, ympäristöä säästävistä nanosellupohjaisista materiaaleista voi kuitenkin Anssi Peuronen olla avuksi monimutkaisten supramolekulaaristen rakenteiden valmistuksessa. FM Anssi Peurosen väitöskirja N-Monoalkylated DABCO-Based N-Donors as Versatile Building Blocks in Crystal Engineering and Supramolecular Chemistry tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 31.10.2014. Vastaväittäjänä toimi professori Lee Brammer Sheffieldin yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena dosentti Manu Lahtinen. Fermion Oy Orion Oyj:n tytäryhtiön Fermionin toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen on nimitetty DI Arto Toivonen. Hän on työskennellyt Orionissa vuodesta 2006 nimikkeellä Business Development Director. Fermionin nykyinen toimitusjohtaja Jorma Mamia siirtyy 1.1.2015 Orion-konsernin turvallisuusjohtajaksi. Helsingin yliopisto Epigenetiikan professorin tehtävään on nimitetty professori, FT Minna Nyström. tulla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nykyisille synteettisille materiaaleille. FM Sanna Hokkasen väitöskirja Modified nanoand microcellulose based adsorption materials in water treatment tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Mika Sillanpää. Itä-Suomen yliopisto Epäorgaanisen kemian, erityisesti organometallikemian professoriksi on nimitetty dosentti, Ph.D. Igor O. Koshevoy. Labo Line Oy Toimitusjohtajana aloittaa 2.1.2015 Kati Mykkänen. Nykyinen toimitusjohtaja Antti Mykkänen jättää tehtävänsä vakavan sairauden takia. Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitoksen professoriksi on nimitetty TkT Jukka Kemppinen. Professuurin ala on biojalostuksen kemia. Associate Professor -tehtävään on nimitetty akatemiatutkija, TkT Arri Priimägi. Työterveyslaitos Nanoturvallisuus-teeman teemajohtajaksi 1.1.2015 alkaen on nimitetty LKT, FT, tutkimusprofessori Kai Savolainen. Työterveyslaitoksen johtotehtävissä vuodesta 1998 työskennellyt Savolainen toimii tätä nykyä laitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen johtajana. Väitöksiä… scopy: microstructure and moisture components tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniel Topgaard (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ville-Veikko Telkki. Tampereen teknillinen yliopisto DI Juha Nikkolan väitöskirja Polymer Hybrid Thin-Film Composites with Tailored Permeability and Anti-Fouling Performance tarkastettiin 31.10.2014. Vastaväittäjinä toimivat prof. José Marìa Kenny (Perugian yliopisto, Italia) ja prof. Mika Mänttäri (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Vuorinen. DI Joonas Järvelän väitöskirja Characterization of MgB2 Superconductors in Conduction-cooled Systems tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Bertrand Dutoit (Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja Dr. Mark Ainslie (Cambridgen yli- TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteen päivät Helsinki 7.–11.1.2015 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 5.–6.2.2015 www.labqualitydays.fi ChemBio Finland Helsinki 18.–19.3.2015 www.chembiofinland.fi Kemian Päivät Helsinki 18.–19.3.2015 www.kemianseurat.fi Teolliset palvelut Tampere 25.–26.3.2015 www.expomark.fi Tieteen päivät Jyväskylä 14.–15.4.2015 www.jyu.fi SciFest 2015 Joensuu 23.–25.4.2015 www.scifest.fi Tieteen päivät Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi NBC 2015 Symposium Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbsec.fi Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr Tieteen päivät Biovision 2015 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com Bioenergia 2015 In-cosmetics opisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Antti Stenvall. DI Mikael Kuisman väitöskirja Approaches to Light-Matter Interaction and Surface Phenomena within Density Functional Theory tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Evert Jan Baerends (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tapio Rantala. DI Petri Heljon väitöskirja Organic Diodes for High Frequency and Logic Applications tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Ioannis Kymissis (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Donald Lupo. DI Leena Vuoren väitöskirja Nanofabrication and Adsorption Studies of Organic Molecules on Metal and Metal Alloy Surfaces as Templates for Biofunctional Applications tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jukka Matinlinna (Hongkongin yliopisto) ja kustoksena prof. Mika Valden. FM Kati Straniuksen väitöskirja Photochemistry of SelfAssembled Donor-Acceptor Köln, Saksa 18.–19.3.2015 www.amiplastics.com/events Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Orlando, Yhdysvallat 23.–27.3.2015 www.npe.org Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Lyon, Ranska 9.–10.4.2015 www.biovision.org Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi Alihankinta Barcelona, Espanja 14.–16.4.2015 www.in-cosmetics.com Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi IFAT Eurasia Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi Compounding World Congress MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 8th European Symposium on Clinical Laboratory and In Vitro Diagnostic Industry Empack 2015 10th International Conference on Bio-Organic Chemistry Pune, Intia 11.–15.1.2015 www.iiserpune.ac.in The Future of Aromatics Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu Inorganic Days NPE 2015 European Science Education Research Conference Yhdyskuntatekniikka 2015 Helsinki Chemicals Forum Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015 www.parts2clean.com Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat EuroMining 2015 Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Barcelona, Espanja 23.–25.2.2015 www.4spe.org/ace15 Parts2clean Green Polymer Chemistry Tieteen päivät International Workshop on Human Errors and Quality of Chemical Analytical Results Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi 9th European Additives & Colours Conference Tel Aviv, Israel 13.–14.1.2015 www.isranalytica.org.il Amsterdam, Alankomaat 14.–15.1.2015 www.wplgroup.com/aci/conferences/eu-cam2.asp Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 23.–24.1.2015 www.chemsoc.se Architectures for Photoactive Supramolecular Devices tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Beate Röder (Berliinin Humboldt-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Nikolai Tkachenko. DI Lauri Kokon väitöskirja A Method for Finding Suitable Particle Sizes for Thermal Conversion Processes by Using a Simulation Tool Focusing on Wood Particle Heat Transfer and Chemical Kinetics tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjinä toimivat prof. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja prof. Esa Vakkilainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Raiko. DI Ville-Pekka Sepän väitöskirja Development and Clinical Application of the Impedance Pneumography Techniques tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Steffen Leonhardt (Aachenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jari Viik. Tampereen yliopisto LL Terhi Uotilan väitöskirja Joint Symptoms and Reactive Ankara, Turkki 16.–18.4.2015 www.ifat-eurasia.com Köln, Saksa 21.–23.4.2015 www.amiplastics.com/events Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015 www.accic.cat Scandinavian Coating Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/ TAN15/ 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org Arthritis After a Waterborne Gastroenteritis Outbreak in Pirkanmaa, Finland, 2007 tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Auli Toivanen (Turun yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Jukka Mustonen. FM Joanna Danielssonin väitöskirja Liver Enzymes and Lifestyle tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Kalle Jokelainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Onni Niemelä. Turun yliopisto FM Teija Niittymäen väitöskirja Artificial Ribonucleases: Oligonucleotides Conjugated with Metal Ion Chelates of Azacrowns tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouko Vepsäläinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Harri Lönnberg. FM Matti Vihakkaan väitöskirja Flavonoids and other phenolic compounds: characterization and interactions with lepidopteran and sawfly larvae tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. Raymond Barbehenn EuroMedLab 2015 OMCOS 18 Conductive Plastics 2015 Düsseldorf, Saksa 29.6.–1.7.2015 www.amiplastics.com/events 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com (Michiganin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. JuhaPekka Salminen. FM Marja Ruuskan väitöskirja Modulation of signaling molecules by human leucocyte antigen B27; special reference to STAT1 tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jaana Vuopio. FM Henna Kallionpään väitöskirja Gene Regulation in the Human Immune System – Signatures of Th2 Cell Differentiation, Type 1 Diabetes, and Intrauterine Immune Adaptation tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Cooke (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Riitta Lahesmaa. Åbo Akademi M.Sc. Daniel Daxin väitöskirja Chemical Derivatization of Galactoglucomannan for Functional Materials tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Ulrica Edlund (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stefan Willför. 8/2014 KEMIA 63 SEURASIVU Samppanjan syntysijoilla Champagne on Ranskan pohjoisin laatuviinialue, joka sijaitsee 150 kilometriä Pariisista koilliseen. AC Champagne -merkinnällä tuotetaan vain kuohuviiniä, ja alue on ainoa, joka saa käyttää etiketeissään termiä Champagne. Me 23 matkalaista pääsimme tutustumaan samppanjamerkkien historiallisiin aatelisiin, joita oppaat esittelivät todella ystävällisesti ja asiantuntevasti. Kuohuviinin keksijän, munkki Pierre Pérignonin (1668–1715) nimikkosamppanja kuluu Champagne Moët & Chandonin valikoimaan. Champagne Paul Rogier tunnetaan sir Winston Churchillin lempisamppanjana, James Bond puolestaan suosii Champagne Bollingeria. Ohjelmaamme kuuluivat myös Champagne Billecart-Salmon ja Champagne Taittinger. Viiniköynnöstarhojen lisäksi perehdyimme juomien valmistuksen eri vaiheisiin. AC Champagne tehdään perinteisellä samppanjamenetelmällä eli kahdella käymisellä. Kuohuviinikäyminen tapahtuu työläästi samassa pullossa, Kuvat: Heleena Karrus Suomalaisten Kemistien Seura järjesti syyskuussa 2014 kemistimatkan Champagnen alueen tunnettuihin samppanjataloihin. Suomalaiskemistit Champagnen viinitarhassa. Alueen viljelypinta-ala on 33 500 hehtaaria ja vuosituotanto keskimäärin 350 miljoonaa pulloa kuohujuomaa. Kalkkikivialueen mieleenpainuvia samppanjakellareita esitteli muun muassa Champagne Taittingerin pätevä opas. Laatusamppanja kypsyy kellareissa vuosia. jossa viini tulee aikanaan myyntiin. Yleensä viinit sekoitetaan useista erilai- Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa marraskuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Ville Miikkulainen Helsingistä ja Virva Kinnunen Kokkolasta. 64 KEMIA 8/2014 sista ja eri-ikäisistä viinieristä. Jokaisessa vierailupaikassa saimme mitä parhaimpia maistiaisia, ja monelle tarttui kuplivia tuliaisia myös mukaan. Vierailujen lomassa tutustuimme ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Kun vielä sää suosi ja myös viimeisen matkapäivän kohde Pariisi oli kaikkien mieleen, matka vastasi odotuksia erittäin hyvin. Samppanja maistuu hyvältä kotona syysharmaassa Suomessakin. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi Kemistit tutustuivat Rikoslaboratorioon Suomalaisten Kemistien Seura piti kokouksensa 30. syyskuuta keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian maisterit Kirill Filianin, Virva Kinnunen, Outi Kontkanen, Riitta Metsäpelto, Tiina Riekkola ja Kati Tuominen sekä M.Phil. Zivile Giedraityte, M.Sc. Raja Hassan, diplomi-insinööri Kirsi Jalkanen, filosofian tohtori Mika Niskanen ja filosofian lisensiaatti Hanneli Seppänen. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Elisa Atosuo, Sanna Korhonen, Santtu Kärkkäinen, Anne Lähde, Mila Pelkonen, Samuli Rantala ja Taru Weckström. Tutkija ja kouluttaja Laboratorionjohtaja Erkki Sippola esitteli Rikosteknisen laboratorion toimintaa, ja rikoskemisti Sami Huhtala kertoi huumausaineiden vertailututkimuksista. Rikostekninen laboratorio on paitsi tutkimusyksikkö myös merkittävä kouluttaja, joka antaa poliisin teknisille tutkijoille pääosan heidän pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksestaan. Laboratorio kouluttaa myös muita poliisimiehiä ja syyttäjiä. Myös oman henkilöstön jatkuva koulutus ja kansainvälinen yhteistyö ovat laboratorion arkipäivää. SEUROISSA TAPAHTUU Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve? 18.–21.4.2015 Messukeskus, Helsinki. Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut NumeroAineistopäivä 1/2015 9.tammikuuta 2/2015 11.helmikuuta 3/2015 9.huhtikuuta Ilmestymispäivä 4.helmikuuta 10.maaliskuuta 5.toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi Nuoret kemistit palkittiin Bukarestissa eurooppalaismaiden nuorisojärjestöissä, myös EYCN:n kokouksiin osallistuu joka vuosi uusia jäseniä. Kaikki otettiin lämpimästi vastaan, ja jokaiselle etsittiin oma tehtävä verkoston tiimeissä. Järjestön keskipisteen muodostavat tiimit keskittyvät niin akateemisen kuin yritysmaailman kanssa verkostoitumiseen, jäsentoimintaan ja varainhankintaan. Jatkuvuus turvattu EYCN:n jatkuvuuskin on hyvissä käsissä. Iso osa delegaateista on ollut mukana vuosia, ja vanhoista puheenjohtajista tulee verkoston neuvonantajia. Bukarestissa oli paikalla myös EuCheMSin uusi puheenjohtaja David ColeHamilton. Hän vakuutti, että nuorten ääntä tuodaan esille jatkossakin. Tulevan vuoden painopisteenä on verkoston näkyvyyden lisääminen. Tuskin kaikki eurooppalaiset alle 35-vuotiaat kemian seurojen jäsenet edes tietävät olevansa samalla myös EYCN:n jäseniä. Verkosto parantaa tunnettuuttaan muun muassa uudistetun uutiskirjeen avulla. Tietoa saa myös osoitteesta www.eycn.eu. Tiina Sarnet Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja Suomen edustaja EYCN:ssä. tiina.sarnet@helsinki.fi Frederick Zwaenepoel Vuoden 2014 Euroopan nuorten kemistien palkinnot on myönnetty Zoel Codolàlle espanjalaisesta Gironan yliopistosta ja Frederik Wurmille Saksan Mainzissa toimivasta polymeeritutkimuksen Max Planck -instituutista. Codolà sai tunnustuksen tohtoriopiskelijoiden sarjassa ja Wurm alle 35-vuotiaiden postdoc-tutkijoiden kategoriassa. Palkinnot jaettiin Euroopan nuorten kemistien verkoston (European Young Chemists’ Network, EYCN) kokouksessa, joka pidettiin Romanian Bukarestissa 10.– 13. huhtikuuta 2014. Kun nuoriksi kemisteiksi nykyisin määritellään alle 35-vuotiaat, ja hallituksen jäsenyydet vaihtuvat Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Sateinen Bukarest otti nuoret kemistit lämpimästi vastaan. 8/2014 KEMIA 65 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Lyon rokottaa Euroopan Makunautintojen Lyon on myös maanosan rokotepääkaupunki. Sisko Loikkanen Ranskalaisen gastronomian pääkaupunki Lyon syntyi Rhône- ja Saônejokien risteykseen jo ennen ajanlaskumme alkua. Lähes parimiljoonaisen suur-Lyonin vanha, idyllinen keskusta onkin suojeltu Unescon maailmanperintökohteena. Kulinaristin ykköskohde on huippukokki Paul Bocusen kolmen Michelin-tähden ravintola. Lyonin muutkin ravintoloitsijat saavat laadukkaat raaka-aineensa ja viininsä lähiviljelijöiltä. Nykypäivän Lyon on myös kemian ja bioalan suurkeskittymä, joka työllistää yhteensä noin 100 000 osaajaa. Kaupungin lippulaivana toimii life science -sektori. Erityisesti Lyon tunnetaan maailman johtavan rokoteyhtiön Sanofi Pasteurin kotikaupunkina ja Euroopan rokotevalmistuksen ykköspaikkana. Kaupungin muita merkittäviä bioyrityksiä ovat eläinten rokotteisiin keskittyvä Merial sekä bakteeridiagnostiikkafirma bioMérieux. Kaikkien kolmen perustaja on vanha lyonilainen Mérieux’n yrittäjäsuku. Sen kantaisä Marcel Mérieux työskenteli aikoinaan Louis Pasteurin apulaisena ja perusti 1800-luvulla myös Mérieux’n biologisen instituutin. Lyonin kemisteistä kuuluisin on Victor Grignard, joka yhdessä Paul Sabatierin kanssa palkittiin vuoden 66 KEMIA 8/2014 Lyonin yliopistoon kuuluu yhteensä 11 korkeakoulua. Opiskelijoita niissä on kaikkiaan 130 000. 1912 kemian Nobelilla. Grignard keksi, kuinka hiili-hiilisidoksia voidaan valmistaa kätevästi. Kuuluisassa Grignardin reaktiossa magnesiumia ja halogeenia sisältävä orgaaninen Grignardin reagenssi reagoi karbonyyliyhdisteen kanssa, ja tuloksena syntyy alkoholia. Lyonin yliopiston professorina työskennellyt Grignard johti myös kaupungin kemianteollisuuden korkeakoulua. Siellä opiskeli sittemmin kemian nobelisti Yves Chauvin, joka sai palkinnon metateesimenetelmän kehittämisestä vuonna 2005. Kaupungin merkkihenkilöihin kuuluvat myös Louis ja Auguste Lumière. Veljekset keksivät kinematografi-nimisen laitteen ja järjestivät joulukuussa 1895 maailman ensimmäisen elokuvanäytöksen. Silkkinen historia Menneinä aikoina Lyonin maine perustui silkille. Kaupunki oli 1500-luvulta 1930-luvulle asti eurooppalaisen silkkiteollisuuden keskus. Kun kuninkaalliset kautta maanosan tilasivat ylelliset pukuja verhokankaansa Lyonista, silkistä tuli kaupungin tärkein vaurauden lähde. Keksijä Joseph-Marie Jacquard kehitti 1800-luvun alussa edistyksellisen ohjelmoitavan kutomakoneen, joka reikäkorttien avulla tuotti silkkiin kauniin pintakuvion. Menetelmä löi nopeasti läpi, ja sitä alettiin käyttää myös muiden kuin silkkikankaiden kutomiseen. Pintakuvioidut kankaat tunnetaan yhä nimellä jacquard. Lyonin silkkihistoriasta kertovat kaupungin silkkimuseot, joissa on esillä pari miljoonaa vanhaa kangasmallia. Menneisyyttä voi muistella myös kiehtovissa salakäytävissä, joita pitkin pääsee kulkemaan kätevästi paikasta toiseen talojen läpi tai välitse. Käytävien ansiosta kutojat saivat kuljetettua arvokkaat silkkilankansa ja -kankaansa kuivina turvassa sateelta. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat NRO 1/2015 TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO 2.1. 15.1. ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat Lisäjakelu: Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 2/2015 4.2. 18.2. 10.3. 3/2015 2.4. 14.4. 5.5. 4/2015 9.5. 25.5. 12.6. 5/2015 7.8. 20.8. 9.9. 6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä Analytiikka, Reach, ympäristö Laboratoriot, patentit, biotalous Kemianteollisuus, prosessit, työelämä Tavoita päättäjät! Erikoisjakelut 2015 • Yli 10 000 lukijaa. Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi You want to be sure The new handheld Metrohm Instant Raman Analyzer (Mira) for chemical and pharmaceutical analysis. With 9000 spectra in its library, Mira gives you unparalleled power to identify what you are looking for – at the push of a button, anywhere! metrohm-nirs.com
