docKokonaisratkaisut - Kemia
download 
Report Transcription
Kokonaisratkaisut - Kemia
3/2015 KEMIA TIEKARTTA yliopistojen kemiaan Kemi Kokonaisratkaisut välinEhuoltoon, PESuun ja StErilointiin AIKA ON nesteytetyn maakaasun puolella BIOKONE syntyy dnapalikoista Autoklaavit akamallit • Pysty- ja va a ra lit 0 • 23–158 mallit to an pi lä s yö • M SURMATTU kuningas sai vihdoin leposijan Elatusainekeittimet Maljanvalulaitteet Pesukoneet Sterilointi- ja pesuindikaattorit www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY KUMPULA BUSINESS LABS PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla. KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit... OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö 02941 50193 mikko.ritala@helsinki.fi WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN 28.–29.5.2015 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai 28.5.2015 Perjantai 29.5.2015 Keynote: Positioning ECHA for the Future Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Chemicals in TTIP – what is under discussion and what will it mean for REACH? Klaus Berend, Head of Unit, European Commission Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical Industry Antti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission Panel 1: Thinking Beyond 2020 - SAICM and the future for global chemicals risk management Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there faster? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Ilallinen Helsingin kaupungintalolla Mediakumppani: Yhteistyössä: Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment? Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panel 5: Green Chemistry and Engineering – a fundamental breakthrough? Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management Osallistumismaksut: Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. alv) Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 € (sis. alv) f.eu sinkic l e h . w du: ww u a t t i o a ja ilm m l e j h koko o Katso SISÄLLYS 30TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotehdas jalostaa jätteet Maija Pohjakallio Ying Zhu 36NÄKÖKULMA Papan proteiinit Anja Nystén Veikko Somerpuro 36 KEMIA SILLOIN ENNEN Suomen yliopistoissa tarvitaan uudenlaista kulttuuria kemian edistämiseksi, sanovat professorit Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen. (s. 6) 37 NAISET JA KEMIA Lina Shtern koki Stalinin vainon Francis Franklin 35 REACH RAKENTUU Vastaa siihen, mitä kysytään Punarinta käyttää suunnistustekniikkaa, josta kvanttitietokoneen kehittäjät voisivat ottaa oppia. (s. 52) Sisko Loikkanen 6 Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron Harri Välimäki 14 Nesteytetty maakaasu tulee ”Aika on LNG:n puolella” Juha Granath 18AJANKOHTAISTA Kiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Elina Saarinen 19UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 38 Kemian kohtauspaikka ChemBio Finland tavoitti yleisönsä Lauri Lehtinen 41 UUSIA TUOTTEITA 42 Hannu Vornamo liputtaa Aina kemian puolesta Päivi Ikonen 43 Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle ”Henkilökemia on suosikkikemiaani” Elina Saarinen 44 Dna-palikoista rakennetaan biokoneita Sisko Loikkanen 47 Biovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät Sisko Loikkanen 48 Analyysimenetelmän on oltava Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti Marja Saarikko 50 Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä on moneksi Gasum Marja Saarikko ”Puhtaasti palava maakaasu on paras ratkaisu siirtymäkaudella kohti hiiletöntä taloutta”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. (s. 14) 4 KEMIA 3/2015 Rikhard III:n hautapaikka oli kateissa yli 500 vuotta. Kun se löytyi, kuva kuninkaasta mullistui. (s. 60) 55 Maailman suosituin torjunta-aine Glyfosaatin haitoista leimahti kiista Eeva Pitkälä 58 Kemikaalien vaaraluokitus on Pähkinä purtavaksi Paula Jantunen 60 Kuninkaan hauta Arja-Leena Paavola 64ULKOMAILTA 66JULKAISUJA Uusi homeopas selventää vastuita työpaikoilla Katja Pulkkinen 67KEEMIKKO Pelimiesteoria 68HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 52 Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen Jarmo Wallenius 71SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Leidenin loistavat tähdet Sisko Loikkanen KEMIA PÄÄKIRJOITUS 5. toukokuuta 2015 Kemi Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Yliopistokemia murroksessa MILLAISENA KEMIA näyttäytyy Suomen yliopistoissa vuonna 2020? Mihin suuntaan alan tutkimusta ja opetusta tulisi kehittää? Miten edistää kemian laitosten yhteistyötä? Kuinka varmistaa riittävä rahoitus ja kriittinen massa tutkimuksen ydinalueilla? Visaisia kysymyksiä pohditaan Kemia Suomi -työryhmässä, joka aloitti toimintansa viime syksynä Helsingin yliopiston aloitteesta. Kuten lehden avausjutusta käy ilmi, työn tuloksena on jo kartoitettu Suomen yliopistojen nykyinen kemiantutkimus ja haettu Tampereen teknilliseen yliopistoon infrastruktuurirahoitusta laitteistoon, jonka on tarkoitus hyödyttää kaikkia kemian laitoksia. Alan tulevaisuus nousee esiin myös Suomen yliopistot Unifi ry:n maaliskuussa julkistamassa raportissa, joka suosittelee selvityksen käynnistämistä kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta. Markku Joutsen Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 TOIVEISSA ON löytää selvitykselle tekijä, joka saisi työnsä valmiiksi jo tämän vuoden aikana. Selvityksen pohjalta päätettäviä toimia voitaisiin ryhtyä toteuttamaan ensi vuodesta alkaen. Seuraavan sukupolven täytyy Etsintää seurataan kiinnossekä täyttää syntyvät aukot että tuksella, sillä rekrytointikrijakaa voimavarat alan tutkimuksen teerit ovat tiukat. Haussa on ja koulutuksen parhaaksi. kemian tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet tunnistava ja tulevaisuuteen katsova ammattilainen, jolla on laaja-alaista näkemystä ja uskallusta esittää myös radikaaleja ratkaisuja, kuten tutkimuksen osa-alueiden tai alan yksikköjen yhdistämistä tai lopettamista. Esteellisyyskysymykset sulkevat käytännössä pois kemian laitosten omat työntekijät. Tärkeää on, että päätökset tehdään hallitusti, ei sattumanvaraisesti. Kattava selvitys luo pohjaa päättää linjauksista yhdessä sen sijaan, että eri toimijat tekisivät tahoillaan ratkaisuja, joilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kokonaisuuteen. KEMIAN YLIOPISTOKENTTÄ on jo murroksessa, jota vauhdittaa ansioituneiden professorien eläköitymisaalto lähivuosien aikana. Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi. Kemiaa ja kemistejä tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä; ravinnon ja puhtaan veden riittävyyttä, ihmisen ja ympäristön hyvinvointia ja kestävää energiantuotantoa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden – tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden ja yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten – yhteistyötä. Suomalaiset yliopistot ovat tässä ketjussa vahva ja tärkeä lenkki. 3/2015 KEMIA 5 Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus. Sisko Loikkanen Kemian kansallinen tiekarttahanke Kemia Suomi sai alkunsa Helsingin yliopistossa, kun professorit Markku Räsänen ja Mikko Ritala alkoivat pohtia yliopistojen kemian tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuutta. Ennen kaikkea kaksikkoa mietitytti, miten kemia saataisiin mukaan Suomen Akatemian infratiekartalle ja sitä myötä infrastruktuurirahoituksen piiriin. Rahoitusmallissa valitaan tiekartalle valtakunnallisesti tärkeitä, lähinnä suuria ja kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja tutkimushankkeita. Näin pyritään tehokkaaseen kriittiseen massaan. Lisäksi rahaa suunnataan sellaisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joista voi syntyä yritystoimintaa. ”Me huomasimme, että kemia puuttui tiekartalta kokonaan”, Ritala kertoo. Koska ongelma oli kaikkien kemianlaitosten yhteinen, helsinkiläisprofessorit kutsuivat syksyllä 2014 edustajat jokaisesta yliopistosta neuvonpitoon. Kemia väliinputoaja Infrastruktuurirahaa on ohjattu muun muassa biotieteiden ja fysiikan suurhankkeisiin ja bioekonomian kehittämiseen. Rahaa saavat myös valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvat kokeet, laitteet ja tutkimusyksiköt, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, synkrotronisäteilylähde ESRF, molekyylibiologian laboratorio EMBL ja eteläinen observatorio ESO. Kemia on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin fysiikka, tähtitiede tai 6 KEMIA 3/2015 biotieteet, eikä suuria kansainvälisiä yhteishankkeita ole. Rahoituksen osalta kemia on siksi jäänyt eräänlaiseksi väliinputoajaksi. ”Kemian vaatimia laboratoriotiloja ei ymmärretä infrastruktuuriksi. Rahanjaossa ei oteta huomioon sitäkään, että paikallisille toimijoille infrastruktuuri on kuitenkin suhteellisen kallista”, Ritala sanoo. Syynä tilanteeseen saattaa olla tietynlainen näköharha. Fysiikan todella suuriin tutkimuslaitteisiin verrattuina kemistien välineet voivat vaikuttaa edullisilta, kun ne yleensä maksavat ”vain” muutamia satojatuhansia euroja. ”Ehkä meidän kemistien laitteet tuntuvat liian halvoilta kansainvälisesti tai kansallisestikin ajateltuina”, arvelee myös professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen kannalta laitteet ovat kuitenkin yhtä korvaamattomia kuin muissakin tieteissä. ”Laitteita tarvitaan analytiikassa, kun tutkitaan aineen rakennetta tai kun selvitetään, onko haluttu mole- kyyli mahdollista valmistaa. Aineen tunnistamiseen tarvitaan aina erilaisia välineitä ja mittausmenetelmiä”, Lundell listaa. Tutkimus kartoitettu Kemia Suomi -hankkeen avaustilaisuudessa löytyi nopeasti yhteinen sävel. ”Kaikkien näkemys oli, että meidän täytyy olla asiassamme aktiivisia ja luoda uudenlainen kulttuuri kemian edistämiseksi Suomessa”, Markku Räsänen kertoo. Kokouksessa päätettiin, että kaikki laitokset listaavat omat tutkimusaiheensa. Listan pohjalta kartoitettiin Suomessa tehtävä kemiantutkimus. Yhteenvedosta käy ilmi, että keskeisimmät alat ovat materiaalikemia, energiaan liittyvä tutkimus, kestävä kemia – joka sisältää biotalouden, synteesikemian, katalyysin, vedenkäsittelyn ja kemian prosessitekniikan – sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia, Kemia Suomi -työryhmä Aalto-yliopisto Kari Laasonen, Jukka Seppälä Helsingin yliopisto/kemia Markku Räsänen, Mikko Ritala Helsingin yliopisto/farmasia Risto Kostiainen, Jari Yli-Kauhaluoma Itä-Suomen yliopisto Tapani Pakkanen, Juha Rouvinen Jyväskylän yliopisto Jan Lundell, Kari Rissanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Sillanpää, Mika Mänttäri Oulun yliopisto Risto Laitinen, Jouni Pursiainen Tampereen teknillinen yliopisto Helge Lemmetyinen, Nikolai Tkachenko Turun yliopisto Juha-Pekka Salminen, Ari Lehtonen Åbo Akademi Reko Leino, Mikko Hupa Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen käynnistivät prosessin, jonka päämääränä on varmistaa kemian tulevaisuus Suomessa. Veikko Somerpuro 3/2015 KEMIA 7 johon kuuluvat biologinen, lääketieteellinen ja farmaseuttinen kemia. Sovelluslähtöisessä luettelossa puhdas perustutkimus sijoittuu eri sovellusaiheiden alle. Eri alat yhteen liittäviä asioita ovat menetelmät, kuten syntetiikka, analytiikka, spektroskopia, laskennallinen kemia ja materiaalien karakterisointi. Selvitys tulossa Maritta Leinonen Kemia Suomi -hankkeen itse käynnistäneet alan laitokset olivat liikkeellä etuajassa. Suomen yliopistot Unifi ry julkisti maaliskuussa 2015 oman raporttinsa luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista. Strategia- ja vaikuttavuushankkeen loppuraportti suosittelee, että kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta käynnistetään selvitys. Lisäksi kemian koulutusta tulee uudistaa vastamaan tulevaisuuden haasteita. Tehtävään esitetään erillistä selvitysmiestä. Jos selvitysmies löytyy ja saa työnsä valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana, sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on määrä toteuttaa vuosina 2016–2020, Ritala kertoo Unifin raportin aikataulutuksesta. Raportissa todetaan myös, että luonnontieteen opintojen houkuttele- Jan Lundellin mielestä kemian vähäisiä laiteresursseja ei kannata hajottaa liian moneen paikkaan. 8 KEMIA 3/2015 vuutta pitää lisätä ja opiskelijat sitouttaa opintoihin heti alussa. Taustalla vaikuttaa se, että yliopistoilla on viime vuosina ollut vaikeuksia täyttää luonnontieteiden aloituspaikkoja. Lisäksi merkittävä osa opintonsa aloittavista keskeyttää ne pyrkiäkseen mielestään vetovoimaisemmalle alalle, kuten lääketieteeseen. Yhteistyön voima Ritala, Räsänen, Lundell ja myös Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen ovat Unifin raportin kanssa monesta asiasta yhtä mieltä. Tutkimuksen profiloinnin yhteydessä yliopistot voisivat myös selvittää mahdolliset päällekkäisyytensä. Professorit ovat samoin valmiita lisäämään uusia yhteistyömuotoja yliopistojen välille – mikä saattaisi osaltaan ratkaista infrarahoituksen pullonkaulan. ”Laitokset voisivat yhdessä hakea infrarahoitusta kalliiden laitteiden hankintaan”, Lundell ehdottaa. Hänen mielestään pienessä Suomessa ei kannata hajottaa muutoinkin vähäisiä laiteresursseja liian moneen paikkaan. Jos ne niputetaan muutamaan keskukseen, saadaan tulosta aikaan tehokkaammin. Räsänen on samoilla linjoilla. ”Keskittäminen lisäisi myös meiltä toivottua liikkumista yliopistojen välillä”, hän huomauttaa. Lundell muistuttaa, että biotieteiden kansallinen keskittymä Biocenter Finland toimii jo vastaavasti. ”Mekin voisimme koota muutamien laitteiden ympärille hyvän ekspertiisin, josta kaikki osapuolet hyötyvät.” Jokaisessa laitoksessa tarvitaan silti jatkossakin omia tutkimuslaitteita, koska niitä käytetään myös opetuksessa. ”Esimerkiksi analytiikan ja spektroskopian laitteiden täytyy olla omia, jotta menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi.” Ari Koskinen komppaa. Hänen mukaansa esimerkiksi NMR- ja MSanalyysit pitää voida tehdä paikallisesti. ”Yksi jatko-opiskelija saattaa tarvita viisi analyysia joka päivä”, Koskinen huomauttaa. Sivulle 10 Jyväskylä koukuttaa fuksit Tämä oli tilanne Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa vielä muutama vuosi sitten. Ei kuitenkaan ole enää. Siinä missä valtakunnallinen strategiaraportti vasta suosittelee selvityksen tekemistä siitä, kuinka yliopistojen tutkimus ja opetus voitaisiin profiloida, jyväskyläläiset hoitivat oman profilointinsa jo vuonna 2010. Syy toimenpiteeseen oli yksinkertainen. ”Meidän oli yksinkertaisesti pakko keksiä, miten opiskelijat saadaan pysymään mukana”, kertoo laitoksen johtaja, professori Jan Lundell. Työ käynnistyi keräämällä ideoita laitoksen koko väeltä eli 120 hengeltä laboratoriomestareista professoreihin. Sen jälkeen pantiin viisaat päät yhteen. Kun muutostavoitteet oli asetettu, laadittiin suunnitelma niihin pääsemiseksi – ja toteutettiin se. Laitokseen palkattiin viisi uutta kokopäivätoimista yliopisto-opettajaa, jotka keskittyvät nimenomaan opettamiseen. Heillä kaikilla on tohtorintutkinto kemiassa mutta takanaan myös opettajankoulutus. ”He toimivat opiskelijoiden opintoohjaajina ja hyvinvointineuvojina ja työskentelevät näiden kanssa laboratoriossa”, Lundell kuvailee. Jokaisella opettajalla on oma säännöllisesti kokoontuva tutor-ryhmänsä, minkä lisäksi opiskelijat voivat tavata tutorinsa myös yksin. Opettaja seuraa tiiviisti ryhmäläisten edistymistä ja auttaa aina, kun apu on tarpeen. Näin on päästy askelta lähemmäksi Lundellin ihannetta, jonka mukaan opetuksen on oltava opiskelija- eikä opettajalähtöistä. Kemistit keitokseen Kemian laitoksen fuksit otetaan vastaan ”alkukeitosviikolla”, jonka Jan Lundell Mitä tehdä, kun opiskelijoista 60 prosenttia keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen? Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen profilointi on jo tehty ja samalla reivattu opetuksen kurssia uuteen suuntaan. aikana heidät integroidaan yhteisöön ja tutustutetaan taloon. Keitoksen aikana käydään pikakurssi kemian opiskelusta ja kuunnellaan alumnien luentoja työelämän tarpeista. Seuraavalla viikolla käynnistyy Elinympäristön kemia -niminen kurssi, jolla käsitellään kemian globaaleja kysymyksiä sekä kerrotaan, mihin kaikkeen kemiaa käytetään ja mitä kaikkea Suomen kemianteollisuus tuottaa. ”Näin opiskelija motivoidaan alusta pitäen. Hän oppii heti, että kemia on työllistävä käsityöläisammatti ja että kemia on myös erittäin merkittävä teollisuudenala”, Lundell kertoo. Ensimmäisen lukukauden aikana käydään läpi lukion viittä, kuutta kemian kurssia vastaava perustaso. Varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat vasta tämän jälkeen. Uudistusten seurauksena keskeyttäjien määrä on pudonnut roimasti. Tätä nykyä opiskelun aloittaneista enää noin neljännes jättää leikin kesken. Loput jatkavat kandidaattiputkea pitkin kohti maisterintutkintoa. Maisterivaiheen uudistaminen kuuluu Lundellin mukaan tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Nyt maisteriopinnoissa syvennytään perinteiseen tapaan johonkin kemian osa-alueeseen. Ihanne olisi, että maisterivaihe räätälöitäisiin kullekin opiskelijalle erikseen. ”Tutkintonsa voisi siis tehdä oman mielenkiintonsa mukaan, toki laitoksen profiiliin tukeutuen.” Omat vahvuudet Myös laitoksessa tehtävä tutkimus pantiin Jyväskylässä uuteen uskoon. Kun resursseja siirrettiin paikasta toiseen, tutkimuksen tekoonkin saatiin lisävahvistuksia. Vanhakantaisesta osa-alueajattelusta luovuttiin kokonaan ja sen tilalle luotiin rajaaidat ylittäviä laajempia kokonaisuuksia. Samalla laitokselle määriteltiin neljä tutkimuksen vahvuusaluetta. Ne ovat rakenne- ja synteesikemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, laskennallinen kemia ja spektroskopia sekä kemian opetus. ”Näistä alueista muodostuu yhdessä Jyväskylän nanotiedekeskuksen monitieteisen tutkimuksen kanssa hyvä kokonaisuus.” Sisko Loikkanen 3/2015 KEMIA 9 Ari Koskinen haluaa tiivistää pääkaupunkiseudun yliopistojen yhteistyötä. niikka Otaniemeen”, hän sanoo. ”Kaikkein tehokkainta olisi yhdistää kaikki, ei vain kemia, vaan Kumpula ja Otaniemi, mutta tämän suhteen taidamme olla tilojemme vankeja.” Yliopistojen profilointi ja vastuunjako vaikuttavat suoraan myös tulevaisuuden kemian ammattilaisiin ja kemianteollisuuteen, joka vastaa neljäsosasta Suomen viennistä. Juuri siksi prosessia seurataan kiinnostuksella myös elinkeinoelämässä. ”Pidämme erittäin kannatettavana, että yliopistot profiloituvat, miettivät omia vahvuuksiaan ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa”, sanoo johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä. Kaikki kemian laitokset hankkeen takana TTY hakee rahaa spektroskopialaitteistoon Kemia Suomi -konsortion tavoite vahvistaa kemiaa Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksessa konkretisoitui ensimmäisen kerran aiehakemuksessa, jonka Tampereen teknillinen yliopisto TTY jätti akatemiaan huhtikuun lopussa. Jos päätös on myönteinen, rahoitus alkaa vuonna 2016. ”Käytössämme on ultranopeita reaktioita ja prosesseja mittaavia spektroskopialaitteistoja, joiden kehittämiseen haemme 800 000 euron rahoitusta. Laitteistojen nykyarvo on 1,5–2 miljoonaa euroa”, kertoo professori Helge Lemmetyinen TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksesta. Suomen yliopistojen kemian laitokset tukevat hanketta yksissä tuumin ja myös hyötyvät siitä, jos rahoitus toteutuu. Tarkoitus on, 10 KEMIA 3/2015 että laitekokonaisuus tulee laajasti laitosten käyttöön. ”Laitteistojen käyttö vaatii erikoisosaamista. Tarjoamme asiantuntija-apuamme, mittaamme tutkijoiden näytteitä ja tulkitsemme tuloksia”, Lemmetyinen kuvaa ja korostaa, että lähtökohtana ei ole bisnes vaan tieteellinen yhteistyö. Kysymykset asettaa työn tilaaja, joka voi tulla myös kemian ulkopuolelta. ”Autamme tutkijoita ratkaisemaan ongelmiaan biologisissa, orgaanisissa ja epäorgaanisissa materiaaleissa tapahtuvien alkeisreaktioiden ja molekyylitason ilmiöiden selittämiseksi. Nopealla spektroskopialla oli keskeinen rooli, kun esimerkiksi fotosynteesin mekanismi ratkaistiin.” Leena Laitinen Aalto-yliopisto ”Vastuut jakoon” Koskisen mukaan tulevan profilointisuunnittelun pitää perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Koko yliopistokentän tilanne ja tarve eri yksiköille on selvitettävä perusteellisesti. Hänen mielestään etenkin pääkaupunkiseudulla kannattaisi satsata yhteistyöhön. ”Nyt meillä on kaksi melko pientä kemian laitosta, toinen Aalto-yliopistossa ja toinen Helsingin yliopistossa, 15 kilometrin päässä toisistaan. Sellainen ei tulevaisuutta ajatellen ole järkevä ratkaisu”, Koskinen linjaa. Niin tutkimus kuin opetus voitaisiin jakaa kahtia ja niitata samansisältöiset kurssit yhteen. Vastuualueet voitaisiin jakaa vaikkapa niin, että Kumpulassa keskityttäisiin kemian perusilmiöihin ja Otaniemessä soveltavampaan kemiaan, kuten materiaalitieteisiin. ”Kumpulaan sijoittuisivat silloin spektroskopia, liuoskemia ja synteesikemia. Otaniemessä olisivat ALEkemia, selluloosakemia ja polymeerikemia.” Ritala toivoo selkeämpää jakoa. ”Kemia Kumpulaan ja kemiantek- Avoimet kysymykset Unifin raportissa mainittuun joidenkin alojen ”poisvalintaan” professorit suhtautuvat nihkeästi. Sanahirviö tarkoittaa suomeksi alan tutkimuksen ja opetuksen lopettamista. ”Yliopistojen autonomian nimissä on luovuttu varsinaisesta kansallisesta tiedepolitiikasta. Kun yliopistot tekevät poisvalintoja itse, saattaa käydä niinkin, että kaikki poistavat jonkin tieteenalan. Silloin se katoaa Suomesta kokonaan”, Ari Koskinen huomauttaa. Hän pelkää myös sitä mahdollisuutta, että päätös ”poisvalinnasta” saattaa syntyä rahoituspotentiaalin, ei todellisten tulevaisuuden tarpeiden perusteella. Myös Mikko Ritala ihmettelee suunnitelmaa, joka jättää monia kysymyksiä avoimiksi. Kuka esimerkiksi kemian osalta tekisi esityksen poisvalinnoista, Kemia Suomi -ryhmä vai selvitysmies? Saisivatko laitokset, tiedekunnat vai yliopiston johto tehdä asiassa lopulliset päätökset vai päätetäänkö asia opetusministeriössä? Käydäänkö yt-neuvotteluja vai poistuuko yksikköjä pehmeämmin luonnollisen poistuman kautta? ”Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia”, Ritala toteaa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Askel ratkaisuun Alex 500 Alcohol and Extract Meter for Beer UNIFIED CHROMATOGRAPHY • Yhdistää näytteen esikäsittelyn ja analysoinnin • Ylikriittinen kromatografia esimerkiksi UV-, diodirivi- tai MS-detektorin kanssa • Automattinen on-line ylikriittinen uutto ja ylikriittinen kromatografia Uusi MALDI TOF-TOF info.se@anton-paar.com | info.fi@anton-paar.com info.dk@anton-paar.com | www.anton-paar.com MALDI-7090 – proteomiikkaan ja MS-kuvantamiseen Alex_500_90x130.indd 1 02.04.15 12:47 KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT • Tarkka kuvantamisresoluutio 10 µm • Korkeaenergiset MS/MS fragmentoinnit, joten soveltuu hyvin proteomiikkaan • Uusi, patentoitu ASDF-tekniikka parantaa MS/MS-resoluutiota • Nopea 2 kHz 355 nm UV-laser tekee analyysit nopeasti ja 10 MALDI-levyn vaihtaja takaa, että näytepaikkoja riittää julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yhdistyksen jäsenyyttä. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/ Hakemukset on postitettava viimeistään 31.8.2015 Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS Ordior Oy Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi ORDIOR TÄTÄ MIELTÄ Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron KEVÄTAURINKO ja siivouspuuska. Pitäisi saada autotalli tyhjäksi tarpeettomasta tavarasta, jotta pääsee tekemään pyörälle keväthuollon. Harmittaa, kun tuli taas kerran kustannetuksi hyödyttömiksi käyneille tavaroille kuiva ja lämmin paikka talven yli. Lopulta iskee epätoivo: mitä tehdä tavaroille, kun ei ole aikaa alkaa kaupitella niitä netissä eikä omatunto anna periksi heittää niitä jätelavalle? Kuulostaako tutulta? Et todellakaan ole yksin. Suomalaiset ostavat kestokulutustavaroita vuodessa kahdeksan miljardin edestä. Arvioiden mukaan lähes 70 prosenttia ostoksista jää nopeasti tarpeettomiksi. ”Lähes 70 prosenttia suomalaisten ostamista tavaroista jää nopeasti tarpeettomiksi.” kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko suoraan myymälästä tai etäkaupalla. Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden verkkopalvelun kautta saavutettavaksi. Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat poistuvat lopullisesti. LÄPIVIRTAUS ON yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia. Sen avulla estetään keskuksia muuttumasta käytetyn tavaran hautausmaiksi. Läpivirtauksessa tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan. Kun rajoitettuun myyntiaikaan yhdistetään viikoittain putoava hinta, tuotteelle löytyy varmasti kiinnostava markkinahinta. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla, Vaikka meillä on hyviä nettipalveluja ja kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin. Syyksi ilmoitetaan se, että tavaroista eroon pääseminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu kohtaamaan ventovieraita. ONNEKSI TILANTEESEEN on tulossa helpotusta. Lahdessa rakennetaan jo tulevaisuuden kierrätyskeskuksen toimintamallia. Muun muassa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tehdään kokeiluja ja etsitään uuden mallin työkaluja. Selvitysten perusteella 2020-luvun kierrätyskeskuksen rakennusaineet ovat yhden luukun periaate, digitalisaatio, verkottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus. Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajan ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tavara kierrätyskeskukseen vai ei. Hän voi viedä sinne kaiken tarpeettoman, ja keskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen. Digitaalisuuden avulla parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista eli laajennetaan ostajajoukko vähintään satakertaiseksi. Käytännössä vastaanotetut tavarat valokuvataan nettipalveluun, josta 12 KEMIA 3/2015 Harri Välimäki on Kierrätyskeskus 2020 -hanketta hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja. Jari Kivelä tuote päätyy materiaalihyödynnykseen. Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei saa unohtaa niiden arvopohjaisuutta, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen. Viestinnän avulla arvopohjaa voidaan kirkastaa entisestään. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että lahjoittamalla tavaraa on mukana parantamassa nuorten työttömien työmahdollisuuksia. Samalla kun kierrätyskeskusten toiminta modernisoidaan, myös keskusten nimi on uudistettava. Sana kierrätys on varattu tarkoittamaan materiaalien kierrättämistä. Kierrätyskeskuksissa taas on lakiteknisesti kyse tavaroiden uudelleenkäytöstä. Kuka keksisi uuden sukupolven kierrätyskeskukselle vetovoimaisen nimen, jota kaikki alkaisivat käyttää? Harri Välimäki harri.valimaki@kierratysverkko.fi Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Internet Painettu kirja Uutiskirjeet Numero 4/2015 ilmestyy 12. kesäkuuta. Varaa paikkasi viimeistään 25. toukokuuta! OSATEEMOINA mm. • Laboratoriot • Patentit • Biotalous Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Ammattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, 00250 Helsinki | puh. 040 354 7449 Askel ratkaisuun XcelVap™ Haihdutin • Typpivirtausgradientti 0,1-2 bar • Nopea Turbulent flow- tekniikka • Suurin kapasiteetti 54 näytettä • Kompakti muotoilu, leveys 30 cm • Näytemäärät 1 – 200 ml • Helppokäyttöinen vesihaude ja kosketusnäyttö OTA YHTEYTTÄ, PALVELEMME MIELELLÄMME MYÖS MUISSA ESIKÄSITTELYASIOISSA. ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi 14 KEMIA 3/2015 Nesteytetty maakaasu tulee ”Aika on LNG:n puolella” Juha Granath Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen lupaa maakaasua koko Suomeen, kunhan Porin ja Tornion LNGterminaalit valmistuvat. Gasum Oy Kaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ei usko öljyalen pysäyttävän nesteytetyn maakaasun lupaavasti alkanutta aikakautta. ”Siirtymäkaudella hiilivapaaseen talouteen vaaditaan puhtaita energiaratkaisuja, ja puhtaasti palava LNG on sellainen.” Tahkoluodon kemikaalisatamaan 25 kilometrin päähän Porin keskustasta valmistuu elokuussa 2016 Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) tuontiterminaali. Kaasuyhtiö Gasum Oy:n projektipäällikkö Stanislav Lysak katsoo työmaalta avautuvalle aavalle merelle ja kehuu sataman sopivuutta nesteytetyn maakaasun tuontiin ja jakeluun. ”Väylä on 15 metriä ja laiturille tuleva osa 12 metriä syvä, joten tänne pääsevät 200-metriset tankkeritkin. Satama on auki läpi vuoden, eivätkä ahtojäät kiusaa.” Nesteytetty maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen. Näin LNG:n tilavuus jää vain yhteen kuudessadasosaan kaasun normaalitilavuudesta. Stanislav Lysak muistuttaa, että LNG on kustannustehokas ja ympäristöä säästävä logistinen ratkaisu. ”Nesteytetyn maakaasun ominaisuudet tekevät sen siirron tehokkaaksi. Kuljetamme LNG:n täältä asiakkaillemme tankkereilla ja säiliöautoilla. Terminaalin oivan sijainnin ansiosta voimme palvella koko LänsiSuomea.” Rikitön LNG korvaa merenkulussa, raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa käytettäviä polttoöljyjä ja nestekaasuja. Tahkoluodossa LNG tullaan myös höyrystämään, minkä jälkeen kaasu voidaan syöttää kaasuputkeen. ”Puskemme höyrystetyn maakaasun 12 kilometriä pitkään, halkaisi- jaltaan 35-senttiseen yhdysputkeen, jota pitkin kaasu menee Meri-Porin teollisuusalueella toimivan kemianalan suuryrityksen Huntsmanin tarpeisiin.” Tahkoluodon terminaalin rakennuttaa Gasumin tytäryhtiö Skangass Oy. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Yhtiöllä on LNG-tuotantoa ja terminaaleja myös Norjassa ja Ruotsissa. Terminaalit takaavat kaasua koko Suomeen Gasumin pääkonttorissa Espoossa, reilun 250 kilometrin päässä Tahkoluodosta, Suomen LNG-tulevaisuutta kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Johanna Lamminen. ”Siirtymä hiilivapaaseen talouteen vie vuosikymmeniä, ja siirtymäkaudelle tarvitsemme puhtaita energiaratkaisuja. Tähän soveltuvat puhtain fossiilinen polttoaine maakaasu ja sen eri käyttömuodot, kuten LNG”, Lamminen sanoo. Öljyn hinnan romahdettua viime syksynä myös öljyn hintaan sidotun maakaasun hinta putosi. Skangass tuo nyt nesteytettyä maakaasua Norjasta ja Luoteis-Euroopan terminaaleista selvästi Venäjän putkikaasua kovempaan hintaan. ”Tässä ei ole kyse politiikasta tai pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta Venäjästä”, Lamminen vakuuttaa. Sivulle 17… 3/2015 KEMIA 15 Alhainen lämpötila luo suunnittelupaineita ”Jo huoltovarmuus vaatii, että meillä on vaihtoehto Venäjän putkikaasulle. LNG:n tuonti korvaa pääasiassa öljytuotteiden käyttöä kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudessa ja liikenteessä.” Vaikka Venäjän putkikaasun hinta on nyt alentunut, Skangass investoi kahteen suureen LNG:n tuontiterminaaliin. Tahkoluodon hintalappu on 81 miljoonaa ja Tornioon vuonna 2018 valmistuvan terminaalin 100 miljoonaa euroa. Tornion terminaalin osakkaina ovat myös teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB sekä energiayhtiö EPV Energia. ”Venäjältä tuotavan maakaasun putkiverkosto kattaa jo eteläisen Suomen, joten näiden terminaalien valmistuttua pystymme toimittamaan kaasua koko Suomeen.” Gasumin Etelä-Suomen LNGtuontiterminaalihanke on vielä suunnittelupöydällä. ”Jatkamme selvitystä terminaalin sijainnista, investoinnin suuruudesta ja aikataulusta. Tarkoituksenamme on rakennuttaa suurterminaali joko Porvooseen tai Inkooseen. Viroon on tarkoitus vielä nousta paikallisin voimin pienempi terminaali.” Jos ja kun suuret suunnitelmat toteutuvat, Suomen ja Viron kaasumarkkinoita yhdistää Suomenlahden ali rakennettava yhdysputki Balticconnector. Putki on Gasumin ja virolaisyritys Võrguteenuksen yhteinen hanke, jolle on haettu EU-tukea. 16 KEMIA 3/2015 ”Esimerkiksi viemäriin päästessään nestemäinen maakaasu aiheuttaa siellä olevan veden jäätymisen, ja höyrystyessään se voi kulkeutua ei-toivottuihin kohteisiin. Suunnittelussa on otettava erittäin tarkkaan huomioon viemärikaivojen sijainnit.” Polttoaineena LNG on turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Jos sattuu vuoto, LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy ja haihtuu ilmaan.Työturvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä. ”Pitää muistaa, että LNG on –162-asteista. Vuotokohdan läheisyydessä on siksi huomattava paleltumavaara.” Skangassin projektipäällikkö Jani Hautaluoma vakuuttaa, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon. ”Kaikki operoinnit suunnitellaan siten, että henkilö ei pääse altistumaan kylmälle. Kohteet valmistellaan aina paineettomiksi ja huuhdellaan ennen operointia. Tämän lisäksi työntekijällä on aina käytössä suojavarusteet eli suoja-asu, käsineet ja visiiri.” Gasum Oy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo maakaasu- ja LNG-terminaalien turvallisuutta. Myös lainsäädännössä on otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne, teollisuus ja voimalakäyttö. Tukesin turvallisuusinsinööri Arto Jaskari muistuttaa, että LNG:n olomuoto erittäin alhaisen lämpötilan kryogeenisenä nesteenä vaatii tarkat suunnittelukriteerit. ”LNG haurastuttaa monet materiaalit, mikä pitää ottaa huomioon standardien mukaisessa toteutuksessa”, Jaskari sanoo. LNG:tä bunkrataan Viking Graceen. ”Tämän hetken tiedon mukaan tukipäätös tulee ensi keväänä.” ”Me emme ole ilmanpilaajia” Tahkoluodossa Stanislav Lysak esittelee ylpeänä terminaalialuetta, joka vietti harjakaisiaan huhtikuussa. ”Alueen keskipiste on 35 metriä korkea LNG-säiliö, jonka halkaisija on 42 metriä. Terminaalin varastointimäärä on 30 000 kuutiota eli 15 000 tonnia”, Lysak listaa numeroita. Kun kierros jatkuu, miehen kädet viittovat oikealle, vasemmalle ja lopuksi taivaalle. ”Tänne rakennetaan myös muun muassa säiliöautojen lastauslaiturit, ohjaamo- ja muuntamorakennus, lämmöntuotantoyksikkö sekä 35 metriä korkea turvatorni eli soihtu.” Turun ja Porin seudun meriklusterille terminaali tarjoaa mahdollisuuden uuden teknologian hyödyntämiseen, Lysak lisää. Terminaalin rakentaminen on jakanut meriporilaisten mielipiteitä. Osa pelkää ympäristövaikutuksia, osa kiittelee tulevia työpaikkoja. Lysakilla on vastaus molemmille ajatussuunnille. ”Rikittömästä LNG:stä ei synny hiukkaspäästöjä. Sen typenoksidipäästöt ovat 85 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaan polttoöljyn päästöt. Me emme ole ilmanpilaajia.” ”Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan kymmenen ja välillisesti 50 henkeä.” Juha Granath LNG on kylmää ja kompaktia ainetta Lämpötila −162 °C Tiheys nestemäisenä 421 kg/m3 Tiheys kaasumaisena 0,73 kg/m3 Lämpöarvo 13,7 kWh/kg (vrt. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja öljy 11,8 kWh/kg) Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 m3 maakaasua Kuljetuksissa tarkat säännöt Gasum Oy LNG-kuljetukset kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusten piiriin. Maakuljetukset on säädelty tarkkaan kansallisissa (VAK) ja kansainvälisissä vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä (ARD). Kuljetuksia valvoo muun muassa poliisi. Liikenneturvallisuusviraston erityisasiantuntija Sten Sundberg muistuttaa, että LNG:n maantiekuljetuksissa pitää ottaa huomioon kaikki vaarallisista kuljetuksista annetut säädökset. Niitä riittää, sillä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista annettu asetus sisältää lähes tuhat sivua säännöksiä. LNG:n merikuljetuksista Stenbergiltä saa jo yksityiskohtaisemmat turvaohjeet. ”LNG ei saa päästä kosketukseen laivan rungon kanssa, koska teräs haurastuu niin matalassa lämpötilassa. Välitöntä ympäristövaaraa LNG ei aiheuta, koska se haihtuu itsestään mereen vuotaessaan. Metaani on kuitenkin luokiteltu kasvihuonekaasujen joukkoon, joten sen päästämistä ilmakehään on vältettävä.” Stenbergin mukaan LNG:n merikuljetukset ovat sujuneet hyvin. Hänen tiedossaan on ainoastaan tapauksia, joissa LNG on vuotanut laivan kannelle satamassa lastinkäsittelyn aikana ja aiheuttanut kannen halkeamisen. ”Siitä ei kuitenkaan ole seurannut muuta kuin taloudellisia vahinkoja, kun laiva on pitänyt korjata.” LNG-tankkeri kyntää Itämerta. Projektipäällikkö Stanislav Lysak valvoo Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin nousemista Tahkoluotoon. Tulevaisuus on merellä Gasumin pääkonttorin ikkunasta ei aukea aava meri vaan vilkas Kehä ykkönen. Silti myös toimitusjohtaja Johanna Lammisen ajatus vie merelle. ”Itämerellä seilaa jo useita LNGlaivoja, kuten Viking Grace ja rajavartiolaitoksen Turva. Suomalainen Containerships-yhtiö on tilannut neljä konttialusta ja Tallink autolautan, jotka käyvät LNG:llä.” EU-direktiivi vaatii jo nyt, että Itämerellä liikennöivät alukset leikkaavat savukaasupäästönsä lähes olemattomiin. Tämä onnistuu asentamalla alukseen savukaasut puhdistava pesuri tai siirtymällä rikittömään dieseliin – tai nesteytettyyn maakaasuun. ”Tiukat päästörajoitukset tulevat voimaan suureen osaan maailman meristä vuoteen 2025 mennessä. Aika on meidän puolellamme”, Johanna Lampinen sanoo. Kirjoittaja on Ylen toimittaja. juha.granath@yle.fi 3/2015 KEMIA 17 AJANKOHTAISTA Kiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Ekokem ja Biotehdas rakentavat Riihimäelle Kiertotalouskylän, joka kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämistä materiaaleista noin 50 prosenttia. Loppuosa hyödynnetään energiana. Elina Saarinen Riihimäelle nousevan Kiertotalouskylän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ekojalostamon kaivutöillä. Ensi kesänä samalle tontille aletaan pystyttää myös muovijalostamoa ja biojalostamoa. Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan talteen metalleja, muovijalostamossa muovia. Sekajätteen sisältämä biojäte käsitellään biojalostamossa. Koko kylän on määrä olla valmiina vuoden 2016 lopulla. Hankkeen kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmiina laitokset työllistävät noin 40 henkeä. Kylän konsepti pohjautuu maailmalla jo käytössä olevaan teknologiaan, mutta eri prosessit yhdistetään nyt ensi kertaa tiiviiksi kokonaisuudeksi. ”Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemille sydämen asia. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaa- lit kierrossa niin kauan kuin mahdollista. Kokonaisuus perustuu siihen, että yhden prosessin jäte on toisen raaka-aine”, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari kertoo, että yhtiön tavoitteena on viedä konsepti myös ulkomaille, ensimmäiseksi Ruotsiin ja Tanskaan. Niistä tulee jo nyt 40 prosenttia Ekokemin liikevaihdosta. ”Näemme, että kiertotalouskylän konseptille olisi käyttöä myös muualla maailmassa.” Muovi rakennusaineeksi Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden valtakunnallinen keräys alkaa vuonna 2016. Pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Muovijalostamossa pakkaukset tunnistetaan, lajitellaan, pestään ja kuivataan. Lopuksi niistä valmistetaan granulaatteja, joita voi käyttää muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineina. ”Meillä on vahva usko, että olemme löytäneet kuluttajamuovien kierrätyksessä parhaan ratkaisun”, sanoo Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini. ”Kiertotalouskylä on kotimainen, se hyödyntää alan viimeisintä teknologiaa, ja mukana on paras asiantuntemus ja parhaat kumppanit.” Kylän biojalostamosta vastaa Biotehdas Oy, Suomen ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys (ks. s. 34). Riihimäelle kohoava biolaitos on yhtiön viides. ”Se biojäte, joka aiemmin on hukattu sekajätteen mukana, saadaan nyt hyödynnettyä”, kuvailee Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Vaikka Suomessa on biojätteen erilliskeräysjärjestelmät, myös sekajätteeseen jää vuosittain noin 400 000 tonnia bioainesta. Kiertotalouskylän biojalostamossa käsitellään vuosittain 35 000–37 000 tonnia ekojalostamon bioalitetta eli siellä sekajätteestä eroteltua biojätettä. Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia 30 000 tonnille muuta biojätettä. Riihimäen biojalostamo havitteleekin myös pääkaupunkiseudun biojätteitä. Mädättämössä biojätteestä tuotetaan biokaasua, jonka hyödyntämisvaihtoehtoja yhtiö parhaillaan selvittää. Lisäksi prosessissa syntyy lannoitteita. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Ekokem Oyj Kaisa Suvilampi (vas.), Vesa Soini ja Mari Puoskari esittelivät tulevaa Kiertotalouskylää lehdistölle huhtikuussa. 18 KEMIA 3/2015 UUTISIA Pohjolan suurin biotalouden pilottiympäristö Avajaishumua VTT:n Bioruukissa Timo Kauppila Bioruukki avattiin juhlallisesti Espoon Kivenlahdessa 13. maaliskuuta. Nauhaa katkaisemassa Erkki Leppävuori (vas.), Jukka Mäkelä, Christine Hagström-Näsi, André Noël Chaker ja Petri Peltonen. VTT:n uusi Bioruukki Espoon Kivenlahdessa tarjoaa yrityksille modernit puitteet uusien teknologioiden kehittämiseen ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiseen. Ruskeapukuinen mies kapuaa vikkelästi ylös pilottilaitteistoa paperinippu hampaissaan. Tasanteelle päästyään hän tempaa paperit suustaan ja aloittaa innostuneen tervetulopuheen ranskalaisella aksentilla. Vauhdissa on VTT:n Bioruukin avajaisten juontaja André Noël Chaker, jonka hehkuttamana puheenvuoron saavat työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Petri Peltonen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, professori Tomas Kåberger Chalmersin teknillisestä yliopistosta Ruotsista, biotalousklusteri Fibic Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä monet muut kutsutut puhujat ja VTT:n edustajat. Avajaisvieraille käy selväksi, että Espoon Kivenlahteen rakennettava kokonaisuus on yksi merkittävimmistä VTT:n investoinneista tällä vuosikymmenellä ja suurin biota- louden tutkimusympäristö Pohjoismaissa. VTT on investoinut Bioruukkiin tähän mennessä jo kymmenen miljoonaa euroa, ja lisää tarvitaan vähintään saman verran. Kohti arvotuotteita, työpaikkoja ja vientituloja ”Hyödynnämme näissä tiloissa koko kompetenssimme ja kolmen vuosikymmenen kumulatiivisen osaamisemme kemiassa, energiassa ja biomassan käsittelyssä. Tavoitteena on tuottaa bio- ja jäteraaka-aineista arvokkaita lopputuotteita, työpaikkoja ja vientituloja”, kuvailee VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Larjava. Entisen painotalon tiloissa toimiva Bioruukki tarjoaa yrityksille tilaisuuden uusien teknologioiden kehittämiseen ja sen selvittämiseen, mitkä konseptit ja ideat ovat sekä teknisesti että taloudellisesti järkeviä. Ydinaluetta on biopolttoaineiden ja arvokkaiden kemikaalien tuotantomenetelmien kehitys. Yhtenä tavoitteena on nopeuttaa yritysten innovaatioiden pääsyä maailmanmarkkinoille. Ensimmäisessä vaiheessa Bioruukissa käynnistyy kaasutus- ja pyrolyysikoetoiminta. Loput laitteistot asennetaan kahden seuraavan vuoden aikana. Noin 8 000 neliömetrin tiloissa työskentelee asennusvaiheen jälkeen arviolta 40 henkeä. VTT:n biotalouden ja kiertotalouden koko tutkimusvolyymi on yli 60 miljoonaa euroa vuodessa ja lähes 500 henkilötyövuotta. Biotalouden arvo Suomessa on jo kymmenesosa kansantaloudesta. Tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos reilusta 60 miljardista eurosta sataan miljardiin vuoteen 2025 mennessä. VTT:n pääjohtajan Erkki Leppävuoren mukaan strategia vaatii rohkeaa tutkimusta ja riskinottoa sekä nopeaa toimintaa uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseksi. ”Nyt tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja eri teollisuussektoreiden yhteistyötä. Bioruukki tarjoaa tähän konkreettisen mahdollisuuden”, Leppävuori sanoo. Leena Laitinen 3/2015 KEMIA 19 UUTISIA HY:n kemian laitos vuokraa Laboratoriotilaa yrityksille Helsingin yliopiston kemian laitos alkaa vuokrata tilojaan yritysten käyttöön. Kumpulan kampuksella on tarjolla sekä toimisto- että laboratoriotilaa. 20 KEMIA 3/2015 opistoympäristö helpottaa yritystoiminnan käynnistämistä, joka voi kemiassa ja muilla laboratoriotiloja edellyttävillä aloilla olla hankalaa. ”Se ei onnistu yhtä helposti kuin peliteollisuudessa, jossa aluksi riittää pelkkä läppäri.” Tilojen lisäksi kemiassa tarvitaan kalliita analyysilaitteita, jotka eivät välttämättä ole alkavan yrityksen ulottuvilla. Nyt laitteet saa käyttöönsä sopimuksen mukaan. ”Lisäksi meillä on pätevää, tieteellisesti koulutettua henkilökuntaa, jota yritys voi tarvitessaan palkata tilapäistyövoimaksi. Jos homma etenee hyvin, firma voi noukkia rusinat pullasta ja napata leipiinsä parhaat opiskelijamme”, Ritala maalailee. Kannustaa yrittäjyyteen Ritalan mukaan hanke on jo herättänyt kiinnostusta jopa siinä määrin, että myös yliopiston sisällä on herännyt ideoita yritystoiminnan aloittamisesta. ”Taka-ajatuksemme onkin, että yrittäminen tulisi tällä tavoin läheiseksi ja mahdolliseksi myös opiskelijoille. Suomessa rohkaistaan tätä nykyä ihmisiä perustamaan yrityksiä, ja tässä mallissa se tehdään niin helpoksi kuin suinkin.” Vuokrattaviin tiloihin mahtuu Ritalan arvion mukaan yksi isomman yrityksen tutkimus- ja kehitysyksikkö tai vaihtoehtoisesti 7–8 pientä yritystä tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Luottamuksellisuuden takaavat remontin myötä asennettavat kulunvalvontajärjestelmä Timo Hatanpää Kumpulaa on tarkoitus tarjota etenkin yrittäjille, jotka tahtovat aloittaa toimintansa kevyesti vuokraamalla tilaa ja laboratoriolaitteita yliopistolta tarpeen mukaan. Kumpula Business Lab tarjoaa vuokralle laboratorioympäristön ja tutkimuslaitteiden lisäksi toimisto- ja kokoustilaa sekä mittauspalveluja. Tarjolla on myös työpajan palveluja ja mahdollisuus käyttää kirjastoa. Veloitus on tunti- tai kuukausipohjainen. Aivan uusi idea ei ole, sillä kemian laitoksen yhteydessä toimii jo nyt ASM Microchemistry -yritys. ”ASM on majaillut laitoksen tiloissa kymmenkunta vuotta, ja olemme molemmin puolin olleet tyytyväisiä yhteistyöhön”, kertoo professori Mikko Ritala. Uutta on sen sijaan se, että toimintaympäristöä ryhdytään nyt markkinoimaan aktiivisesti. Vuokraustoiminnan laajentamisen mahdollistaa se, että laitoksessa vapautuu käynnissä olevan remontin ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä tilaa, johon uudet käyttäjät ovat tervetulleita. ”Tästä voi syntyä win–winyhteistyötä yliopiston ja yritysten välille”, Ritala arvioi. Yhteisissä tiloissa akateeminen ja bisnesväki voi kohdata toisensa luontevasti. ”Kun tapaamme päivittäin ja vaihdamme ajatuksia vaikkapa lounastunnilla, yritys saa meiltä samalla epämuodollista konsultaatiota, jota voimme toki antaa tukevammassakin muodossa.” Professori uskoo, että yli- Muun muassa kemian laitoksen suojakaasukaappi on vastedes myös yritysten käytössä. ja magneettilukot. www www www www www www www www www www www www www www www www w Kumpulaan haluavien Kemia-lehti yritysten ei tarvitse toimia www www www www www www www www www www www www www www www www w on myös kemian alalla, vaan tilat ovat www www www www www www www www facebookissa! avoinna muillekin. www www www www www www www www w www www www www www www www www ”Meille kelpaavat kaikki KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www www www www www www www www w sellaiset yritykset, jotka tarwww.facebook.com/kemialehti www www www www www www www www vitsevat toimintaansa laborawww www www www www www www www w toriotiloja.” www www www www www www www www KEMIA www www www www www www www www w Kemi Sisko Loikkanen www www www www www www www www Uudistuneet toimitilat avattiin Vantaalla Puhtaus on Mielelle puoli kemiaa Miele Oy:n uudistuneet tilat Vantaan Porttipuistossa palvelevat sekä kuluttaja- että ammattiasiakkaita. Kemian laboratorioille on tarjolla teknistä koulutusta ja räätälöityä suunnittelua. ”Immer besser – yhä paremmin. Se on ollut toiminta-ajatuksemme vuodesta 1899, jolloin isoisoisäni Carl Miele perusti yhtiömme yhdessä Reinhard Zinkannin kanssa.” Näin sanoi saksalaisen Miele Groupin neljännen omistajasukupolven edustaja, toimitusjohtaja Markus Miele yhtiön Suomen-yksikön uudistuneiden toimitilojen avajaisissa 15. huhtikuuta Vantaan Porttipuistossa. Miele Oy:n näyttelytilat kasvoivat neljä kuukautta kestäneessä remontissa 600 neliömetristä 900 neliöön. Miele Experience Centeriksi nimetty tila sisältää nyt designkeittiöalueen, teknisen koulutustilan ammattilaisasiakkaille sekä laajennetut asiakaspalvelutilat. Kellarikerroksessa on huoltotöiden vastaanotto ja entistä isompi outlet-myymälä. Varastotilat on keskitetty Turkuun. Miele-konserni työllistää tätä nykyä maailmanlaajuisesti yli 17 600 työn- tekijää, ja konsernin liikevaihto on yli 3,2 miljardia euroa. Myyntiyksikköjä ja maahantuojia on lähes sadassa maassa. ”Isäni perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 1976, joten pääsen tänne seuraaviin juhliin jo ensi vuonna”, Markus Miele hymyilee. Myynti ammattilaisille lähes tuplaantunut Suomessa Miele on nykykuluttajille tuttu brändi kodinkoneista, mutta yhtiö on alusta alkaen valmistanut laitteita myös ammattilaisille – alun perin separaattoreita ja linkoja, tätä nykyä muun muassa astian- ja pyykinpesukoneita, autoklaaveja sekä pesu- ja desinfektiolaitteita laboratorioiden, sairaaloiden ja pesuloiden käyttöön. Konsernitasolla ammattilaismyynnin osuus on reilut kymmenen prosenttia liikevaihdosta, mutta Suomessa osuus on selvästi isompi. ”Yli kaksikymmentä prosenttia”, sanoo Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver, jonka mukaan ammattilaismyynti on lähes tuplaantunut viiden viime vuoden aikana. ”Uusia tuotteitamme ovat muun muassa isot pesu- ja desinfektiolaitteet.” ”Kemian laboratoriot ovat olleet alusta alkaen tärkeimpiä asiakkaitamme”, kertoo Suomen Miele Professional -yksikön johtaja Kari Hämäläinen, jonka mukaan jokainen laitetoimitus lähtee asiakkaan tarpeista. ”Puhtaus tulee aina ensimmäisenä. Kun tiedämme, millaisiin analyyseihin astioita tarvitaan ja mitä kemikaaleja asiakas käyttää, pystymme yhdessä määrittelemään ohjelmat ja optimoimaan parametrit.” ”Kemikaalit annostellaan tarkasti ultraäänen avulla, ja puhdistustulosta valvotaan johtokykymittauksin”, Hämäläinen esittelee yhtiön uusinta laboratoriotiskikonetta. Isoimmassa mallissa on yli 200 pesupaikkaa. Aluepäällikkö Jyrki Vatjus-Anttilan mukaan ammattilaitteissa on otettu muutamassa vuodessa isoja harppauksia. Vanhat mallit toimivat silti edelleen. ”Käytössä saattaa olla hyvinkin vanhoja laitteita, sillä esimerkiksi ammattipyykinpesukoneet testataan kestämään 30 000 käyttökertaa. Myös varaosien hyvä saatavuus pidentää laitteiden käyttöikää”, Vatjus-Anttila sanoo. Leena Laitinen Matti Rajala / La Buenafoto Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver (vas.) ja Miele Groupin toimitusjohtaja Markus Miele löysivät yhteisen sävelen avajaisjuhlan juontaneen Peter Nymanin kanssa. 3/2015 KEMIA 21 UUTISIA Kuntoutus tuo töitä sisäilmasairaille Sisäilmasairaus merkitsee usein pulmatilanteita työpaikoilla tai jopa sairastuneiden putoamista työelämästä. ”Työympäristöä ja työjärjestelyjä muokkaamalla työnteko voi kuitenkin sujua ongelmitta”, sanoo Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeen projektipäällikkö Katja Pulkkinen. Ray:n rahoittaman kolmivuotisen hankkeen on tarkoitus tuoda parannusta tilanteeseen, jossa tukijärjestelmät ja kuntoutusmallit eivät ole pysyneet nopeasti kasvavien sairastumislukujen perässä. Järjestelmiä ei ole kehitetty tapauksiin, joissa syy sairauteen ja työkyvyn alentumiseen on ympäristötekijöissä. Peruskoulu netissä Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen löytyminen on monesti hankalaa jo opiskeluvaiheessa. Osa sisäilmasairaista koululaisista suorittaa parhaillaan opintojaan loppuun uudessa Monninettiperuskoulussa. Pilotti tarjoaa opintoväylän silloin, kun omaan kouluun meneminen on syystä tai toisesta mahdotonta. ”Lähtökohtana ja päämääränä ovat opiskelu- ja työtilat, joissa sisäilma on kunnossa. Tutkimus- ja korjausprosessit ovat kuitenkin usein pitkiä, joten odotusaikana voidaan soveltaa muita ratkaisuja”, Pulkkinen sanoo. Työpaikoilla on edistetty sairastuneiden työkykyä muun muassa mahdollistamalla etätyö, vuokraamalla sairaalle työtila toisesta rakennuksesta, vaihtamalla tulostimien musteet haitattomampiin vaihtoehtoihin ja järjestämällä kokoukset sellaisissa tiloissa, joissa sairastuneetkin voivat oleskella. ”Laitevalinnat voidaan tehdä niin, että niissä käytetyt kemikaalit otetaan huomioon. Monet sisäilmasairaita auttavat keinot, kuten ilmanvaihdon pitäminen päällä jatkuvasti ja työpaikan hajusteettomuus, lisäävät koko työyhteisön 22 KEMIA 3/2015 Scanstockphoto Sisäilmasairaita kuntoutetaan työkykyisiksi uudessa hankkeessa. Sopivat tukitoimet työpaikalla takaavat sen, ettei sisäilmasairaus haittaa työntekoa. Kun työpaikan olosuhteet rakennetaan sisäilmasairaalle sopiviksi, myös muun työyhteisön työhyvinvointi ja työteho kasvavat. hyvinvointia ja työtehoa.” Sisäilmasta sairastuneille tärkeää on altistuksen katkaisu. ”Voi olla järkevää antaa toipumisen päästä alkuun esimerkiksi pidemmän sairausloman avulla. Sen jälkeen oireita aiheuttavien tekijöiden määrittäminen ja sopivien ratkaisujen hahmottaminen on yleensä helpompaa.” estettä. Kun räätälöidään sopivat keinot jatkaa työssä ja samalla satsataan laadukkaaseen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen, saadaan ote isosta ongelmavyyhdistä.” Kansalliset mallit Neste Oil muuttaa nimensä Nesteeksi. Uusi nimi tulee käyttöön 1. kesäkuuta. Nimenmuutoksella yhtiö viestii olevansa tätä nykyä muutakin kuin perinteinen öljynvalmistaja. Uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön viime vuoden tuloksesta oli jo 40 prosenttia. Neste Oil syntyi kymmenen vuotta sitten, kun yhtiö irrotettiin Fortumista, jonka toisena perustajaosapuolena se toimi vuodet 1998– 2005. Sitä ennen yhtiö tunnettiin 50 vuotta nimellä Neste. Kun olosuhteet ovat kunnossa, sisäilmasta sairastunut on usein täysin työkykyinen. ”Työkyvyttömyyden sijaan hän voi kuitenkin olla työpaikkarajoittunut. Jos altistuminen on jatkunut pitkään ja tilanne kroonistunut, pitäisi tehdä arviointi sen selvittämiseksi, onko myös työkyvyn aste alentunut. Näin ei vielä Suomessa menetellä”, projektipäällikkö kertoo. Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa tuotetaan aiheesta tietoa ja oppaita. Projektissa kehitetään myös ehdotukset kansallisiksi toimintamalleiksi, joiden avulla sisäilmasairaiden osallisuutta työelämässä voidaan edistää. ”Sisäilmasta oireilu on jo niin yleistä, että siitä ei pitäisi muodostua työnteon Päivi Ikonen Neste Oilista tulee jälleen Neste Kemijärvelle kaavaillaan suurta biojalostamoa Kemijärvelle on suunnitteilla merkittävä biojalostamo. Jalostamo tuottaisi sellua, energiaa ja bioraaka-aineita ja työllistäisi tuhat henkeä. Hankkeen takana oleva Kemijärvi-konsortio sijoittui kolmannelle sijalle TEM:n biojalostamokilpailussa. Kemijärveläishanke on kolmas Suomeen kaavailtava suuri biojalostamo. Yksi nousee Äänekoskelle, toista suunnitellaan Kuopioon. Chementors uusi nettisivustonsa Reach-konsultointiyritys Chementors Oy on julkaissut uudet kotisivunsa osoitteessa www. chementors.eu. Yrityksen mukaan uuden sivuston tarkoitus on tehdä EU:n kemikaalilainsäädännön viidakosta mahdollisimman helppokulkuinen ja yksinkertainen. ”Sivujen tavoite on helpottaa kauppaa niin EU:n sisällä kuin rajojen yli sekä laskea rekisteröinteihin lähtemisen kynnystä”, sanoo toimitusjohtaja Jani Määttä. Chementors on pari viime vuotta satsannut voimakkaasti kansainvälistymiseen. Yhtiö avustaa yrityksiä myös Kiinan kemikaaliturvallisuusasioissa ja toteuttaa kaikkia Kiinan lainsäädännön vaatimia rekisteröintejä. Mölnlycke uudisti Mikkelin tehdastaan Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudistanut toimintaansa ja uusinut tuotantoteknologiaansa. Myös henkilöstön määrää on lisätty. Lääkinnällisiä laitteita valmistava tehdas työllistää tätä nykyä noin 400 henkeä ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen työnantaja. Tuotannosta lähes 99 prosenttia menee vientiin. Tehtaan lippulaiva ovat haavanhoitotuotteet. Mikkelissä tehdään 85 prosent- tia Mölnlycken haavanhoitotuotteista. Yhtiö on satsannut myös henkilöstön koulutukseen. AEL:n antama koulutus tapahtuu pääsääntöisesti oppisopimuksin ja lyhytkurssein. Neljän viime vuoden aikana yli 50 henkeä on suorittanut alansa perus- tai ammattitutkinnon. Mölnlycke Health Care on maailman johtavia kertakäyttöisten leikkaussalija haavanhoitotuotteiden valmistajia ja terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja. Dometicin kylmälaitteiden myynti Ordiorille Dometicin lääke- ja laboratoriokäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden myynti ja markkinointi Suomessa on siirtynyt Dometic Finland Oy:ltä Ordior Oy:lle. Samassa yhteydessä myös laitteiden huolto- ja varaosavastuu siirtyi Ordiorille. Dometic Medical Systems -kylmälaitteet valmistetaan Luxemburgissa. Inspector Sec Oy:n laboratorio on saanut akkreditoinnin huonepölyn ja sisätilan mikrobi-ilmanäytteiden tutkimiseen solutoksikologisella menetelmällä. Akkreditoinnin myönsi Finas. Inspector Sec on hakemassa menetelmälle myös elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntää viranomaisnäytteiden tutkimista varten. Lisäksi menetelmän validointi on tulossa vireille Euroopan vaihtoehtoisten menetelmien validointikeskuksessa Ecvamissa. Mölnlycke Inspector Sec sai sisäilma-akkreditoinnin Mölnlycken Mikkelin tehtaan ammattiosaajat valmistavat haavanhoitotuotteita globaaleille markkinoille. Together, we can create your single-use solution Parker hannifin Oy tel: +358 (0)20 753 2500 - email: lifescience.finland@parker.com www.parker.com/processfiltration VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers Vihreät sivut huomataan. DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales CHEMATUR ECOPLANNING OY BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals 24 BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 KEMIA Kemi ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten puh. (02) 412 411 valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems FISHER SCIENTIFIC OY Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management INNOVATICS Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi OY JALO ANT-WUORINEN AB KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods VIHREÄT SIVUT myös netissä! IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods 25 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METROHM NORDIC OY KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaali- ja tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Vihreät sivut Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pH- ja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi 26 Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) METSO AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems huomataan! • Jokaisessa lehdessä. • Jokaisessa uutiskirjeessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi PANALYTICAL B.V. NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers VWR INTERNATIONAL OY TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView WACKER-KEMI AB TESTWARE OY Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi 27 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2015! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22. toukokuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 28 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi ilmoitustiedot KEMIA Kemi TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU VTT:n tehoreaktori tuottaa Metallisia nanohiukkasia VTT on kehittänyt uuden kustannustehokkaan menetelmän erityyppisten metallisten nanohiukkasten tuottamiseen. VTT:n rakentama uusi reaktori tuottaa monipuolisesti puhtaita metallihiukkasia, hiukkasia erilaisista metalliseoksista ja hiilipäällysteisiä hiukkasia. Aerosolitekniikkaan perustuva laitteisto kykenee jopa useiden kilojen hiukkastuotantoon päivässä. Metallisia nanohiukkasia on teollisesti valmistettu yleensä nesteliuoksissa kemiallisen pelkistyksen avulla, mikä edellyttää tuotekohtaisten liuos- ten suunnittelua. Toinen yleisesti käytettävä menetelmä on plasmasynteesi, joka kuitenkin kuluttaa suuria määriä energiaa ja aiheuttaa isoa materiaalihävikkiä. ”Nanomateriaalimarkkinoilla on ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mikä on ollut esteenä tuotesovellusten kehittämiselle. Nanometalliyhdistelmiä on saatavilla niukasti ja usein vain pieniä määriä. Halusimme osoittaa, että nanomateriaaleja voidaan tuottaa edullisesti merkittäviä määriä”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Ari Auvinen VTT:stä. Reaktorin suunnittelussa työtä ohjasi edullisuuden lisäksi etenkin synteesin skaalattavuus. Synteesi tapahtuu ilmanpaineessa melko alhai- VTT VTT:n etäohjattavan reaktorin tuotantoa on mahdollista pitää yllä keskeytyksettä useita päiviä. Tuotannon materiaalihävikki on erittäin pieni. 30 KEMIA 3/2015 sessa lämpötilassa, joten laitteisto voidaan valmistaa teollisuudessa yleisesti käytettävistä materiaaleista, ja sen energiankulutus on vähäinen. Prosessi tuottaa erittäin korkean hiukkaskonsentraation, mikä mahdollistaa suuren tuotantonopeuden ja pitää kaasujen kulutuksen silti pienenä. Lisäksi lähtöaineina voidaan käyttää jopa epäpuhtaita metallisuoloja, joiden hinta on verrattain edullinen. Moneen käyttöön VTT on osoittanut reaktorinsa toimivuuden kokeilemalla erilaisten nanometallien, metalliyhdisteiden ja hiilipinnoitettujen materiaalien valmistusta. Laitteistolla on tehty muun muassa hiilipinnoitettuja magneetteja, joita voidaan käyttää katalyytteinä biojalostamossa vaikkapa biopolttoaineiden tuotannossa. Synteesin jälkeen katalyytteinä toimineet magneetit voidaan kerätä tehokkaasti talteen ja kierrättää takaisin prosessiin. Nanohiukkasia voidaan hyödyntää myös painetun elektroniikan sähköä johtavissa ja magneettisissa musteissa. VTT:ssä on onnistuneesti painettu permalloy-musteella magneettisesti anisotrooppista materiaalia, jota voidaan käyttää magneettikenttäsensoreiden valmistamiseen. Tutkijat uskovat, että reaktorin tuottamille hiukkasille on monta muutakin käyttöä. Piinanohiukkasten avulla voitaisiin esimerkiksi nostaa litiumakkujen kapasiteettia nykyisestä jopa 10-kertaiseksi. Muita mahdollisia mutta vielä jatkotutkimuksia edellyttäviä sovelluskohteita ovat korkean permeabiliteetin polymeerit sekä nanomagneetit lääketieteen diagnostiikan sovelluksissa ja lääkeaineiden annostelussa. Hiukkasia voitaisiin ehkä hyödyntää myös metallikappaleiden 3D-tulostuksen materiaaleissa sekä piipohjaisissa materiaaleissa esimerkiksi termo- ja aurinkosähkökomponentteihin. VTT hakee parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa. Scanstockphoto Take away -annoksissa ja muissa pitkään säilytettävissä ruuissa viihtyvä bakteeri tuottaa myrkkyä, joka tuhoaa haimasoluja. Kun soluja kuolee paljon, lopputuloksena voi olla sairastuminen diabetekseen. Diabeteksen lisääntymisen taustalla Valmisruokien bakteeri? Valmisruuissa yleisesti esiintyvä bakteeri saattaa olla yksi syy siihen, että ykköstyypin diabetes on viime aikoina lisääntynyt huimasti niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Valmisruuista tavataan usein Bacillus cereus -bakteeria, joka tuottaa kereulidi-nimistä toksiinia. Tutkimuksissa on paljastunut, että myrkky vahingoittaa haiman beetasoluja. ”Olemme osoittaneet, että kereulidi on poikkeuksellisen myrkyllinen haiman insuliinia tuottaville beetasoluille”, kertoo emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta, jossa asiaa on tutkittu pitkään. Kun kereulidi on aikansa tehnyt tuhojaan haimassa, seuraukset näkyvät sairastumisena. ”Insuliinia tuottavat solut eivät kerran tuhouduttuaan koskaan korvaudu uusilla. Kun soluja kuolee tarpeeksi, ollaan lopulta tilanteessa, jossa ihmiselle puhkeaa tyypin 1 diabetes.” Nyt kereulidin haimatoksisuus on vahvistettu myös belgialaisvetoisessa tutkimuksessa Leuvenin yliopistossa. Tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä. Kereulidin aiheuttamaa solukuolemaa ja myrkkymekanismeja tutkittiin hiiren beetasoluilla. Verrokkisoluina käytettiin hiiren muita soluja, ihmisen maksasoluja sekä reesusapinan munuaissoluja. Tutkimusten mukaan jo pienikin toksiinipitoisuus riittää tappamaan haiman beetasolut. On myös mahdollista, että rasvaliukoinen kereulidi kertyy elimistöön, joten sen vaikutukset voivat olla kumuloituvia. Kereulidi muuttaa solukalvon ja mitokondrion kalvon kaliumioneja läpäiseväksi. Soluun päästyään myrkky estää mitokondrion toiminnan, ja energiakriisiin joutunut solu kuolee nekroottisesti. Beetasolujen herkkyys toksiinille saattaa johtua siitä, että niillä ei ole kykyä anaerobiseen aineenvaihduntaan eli vaihtoehtoiseen energiantuotantoon. Myös lastenruuissa Belgiassa on mitattu haimatuhoon riittäviä kereulidipitoisuuksia laajalti erilaisista valmisruuista, take away -ruuista ja puolivalmisteista. Toksiinia on löydetty myös lastenruuista. ”Ei ole syytä epäillä, ettei samoja pitoisuuksia löytyisi Suomestakin”, Mirja Salkinoja-Salonen sanoo. Bacillus cereus -bakteeri selviää hyvin kuumennuksesta ja lisääntyy myös viileissä oloissa. Kereulidin määrä nouseekin ruuissa säilytyksen myötä. Alustavissa tutkimuksissa on myös havaittu, että valmisruuissa yleisesti käytettävät arominvahventeet leusiini ja valiini voivat moninkertaistaa bakteerin kereulidintuoton. Valmisruokien käyttö on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti. Myös ykköstyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa. Esimerkiksi Suomessa tautiin sairastuneiden määrä on muutamassa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Lisäksi sairaus puhkeaa yhä pienemmillä lapsilla. Diabeteksen tautimekanismeihin on yhdistetty myös monia ympäristömyrkkyjä, kuten muun muassa kadmium, PCB-yhdisteet ja estrogeenin tavoin toimivat kemikaalit. Bacillus cereus on myös hometaloissa tavallinen mikrobi, jota esiintyy niissä erityisen toksiinintuottokykyisenä. Rakennuskannan kunnollakin saattaa siten olla vaikutusta diabetesriskiin. Katja Pulkkinen 3/2015 KEMIA 31 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesistöille. Aineita päätyy vesistöön maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat pääosin alhaisia. Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen viisivuotisesta pintavesien seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Vesinäytteistä löytyi 68 erilaista haitta-ainetta, kun analysoitujen aineiden kokonaismäärä oli 201. Havaituista haitta-aineista valtaosa oli rikkakasvien torjunta-aineita. Yleisimmät löydökset olivat MCPA:ta ja muita fenoksihappoherbisidejä. Noin kolmasosassa vesinäytteistä ei ollut kasvinsuojeluaineita lainkaan. Hyvää tilannetta selittää se, että Suomen viileässä ilmastossa kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lisäksi suomalaiset viljelijät ovat valveutuneita ja noudattavat suojaavia rajoituksia. Scanstockphoto Suomen vesistöissä vain vähän kasvinsuojeluaineita Ksenonia käytetään esimerkiksi autojen sumuvaloissa, lasereissa, anestesiassa ja keuhkojen magneettikuvauksessa. Ksenon voidaan vangita molekulaarihäkkiin Kemiallisista ainesosista itsestään rakentuva metalli-supramolekulaarinen häkki voi vangita nesteeseen liuenneen ksenonin sisäänsä. Asian osoittivat Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat. Tätä nykyä ksenonia kerätään erottamalla se toisista kaasuista kryogeenisesti eli hyvin matalissa lämpötiloissa. Suomalaishavainnon pohjalta voidaan ehkä rakentaa uusi, nykyistä tehokkaampi ja halvempi keräysmenetelmä. Tutkijoiden mukaan samantyyppisellä molekulaarihäkillä saattaa olla sovellusmahdollisuuksia myös lääketieteessä. Häkkiin suljetut kse- nonatomit sopivat kuvantamaan biokemiallisia molekyylitason prosesseja, kuten lääkeaineen kiinnittymistä elimistössä. Atomeista voitaisiin siksi saada nykyistä edullisempia ja paremmin vesiliuoksiin liukenevia biosensoreita. Häkin kehitti Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Kari Rissanen yhdessä Cambridgen yliopiston professorin Jonathan Nitschken kanssa. Oulun yliopistossa kokeellista tutkimusta johti yliopistotutkija VilleVeikko Telkki ja teoreettista tutkimusta yliopistotutkija Perttu Lantto. Tulokset julkaistiin Journal of the American Chemical Society -lehdessä. Scanstockphoto Tehomenetelmä mullistaa potilasnäytteiden analysoinnin Suomalaispelloilta joutuu vesistöihin huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin eteläisemmässä Euroopassa. 32 KEMIA 3/2015 Kansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jonka avulla pienestä kudosnäytteestä voidaan tunnistaa tuhansia proteiineja muutamassa tunnissa. Uuden massaspektrometrisen tekniikan avulla näytteen proteiinit voidaan määritellä kerralla. Proteiinien eristämiseen ja pilkkomiseen hyödynnetään normaalin ja erittäin korkean paineen vaihtelua. Esteenä proteiinien määritysmenetelmien käyttöön kliinisessä tutkimuksessa ovat aiemmin olleet huono toistettavuus, matala suoritusteho ja suuri alkumateriaalin tarve. ”Aikaisemmin tarvittiin suuria näytemääriä, sillä käsittelyssä käytettiin loppuun suurin osa näytteestä” kertoo tutkija Petri Kouvonen Turun yliopistosta. Uuden tekniikan ansiosta saadaan entistä tarkempi kokonaiskuva esimerkiksi syövistä, tulehduksista ja aineenvaihduntasairauksista, kun eri proteiiniperheet voidaan määrittää kohdennetusti. Erityisen hyödyllinen menetelmä on yksilöidyssä lääketieteessä, jossa analysoidaan isoja datamassoja ja selvitetään sairauksien yksilöllisiä eroja. Suomalaisissa suomännyissä piilee kiinnostavia lääkeaihioita. Suomännystä kehitetään silmähoitoa Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet erittäin lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. ”D-sieneksi” ristitystä endofyyttisienestä voi kehkeytyä apu silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Yhdisteen tutkimukset ovat vielä kesken, mutta siitä voisi syntyä myös silmän pintaa hoitava lääke. Yhdiste saattaisi tutki- joiden mukaan toimia myös härskiintymistä estävänä aineena. Männyn sisäoksasta on puolestaan paljastunut yhdiste, joka estää luurustolle haitallisten entsyymien tuottoa. Tulehduksessa entsyymit alkavat hajottaa rustoa, jolloin seurauksena voi olla nivelrikko tai nivelreuma. Sieniuutteesta saattaa siten olla hyötyä tautien hoidossa. Uudet tekniikat puhdistavat jätevedet tehokkaasti Teemu Leinonen Jätevedestä on mahdollista poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista, kuten lääkeainejäämistä ja torjuntaaineista. Joissain tapauksissa haittaaineista saadaan pois 99 prosenttia. LUT:n tutkijat ovat testanneet menetelmiään Parikkalan vedenpuhdistamossa. Asia selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta, jossa testattiin lääkeainejäämien poistoa jätevedestä membraanisuodatuksella ja hapetuksella. Membraanisuodatus ja hapetus poistivat hyvin tehokkaasti aineet, jotka perinteisessä biologisessa vedenpuhdistusprosessissa poistuvat huonosti tai eivät lainkaan. Tällaisia aineita ovat muun muassa masennusja epilepsialääkkeet sekä kipugeelit. Jos haitta-aineet päätyvät vesistöön, ne voivat jo erittäin pieninä pitoisuuksina vaurioittaa vesiekosysteemejä esimerkiksi kalojen hormonaalisten muutosten kautta. Professori Mika Mänttärin johtamassa tutkimuksessa huomattiin myös, että tehostamalla vedenpuhdistusta voidaan samalla poistaa vedestä myös tiettyjä ravinteita. Esimerkiksi fosfori ja typpi saadaan pois lähes kokonaan. Fosforin osalta membraanipuhdistuksella päästiin sadasosaan nykylupien sallimasta määrästä. VTT on kehittänyt hybridihiivoja, joilla lageroluisiin saadaan uudenlaisia makuja. Hiivat syntyivät, kun VTT seuloi oman mikrobikantakokoelmansa ja kaupallisten kokoelmien ale-oluthiivakantoja. Kun sopivat hiivakannat löytyivät, ne risteytettiin Saccharomyces eubayanus -hiivaan. Saccharomyces eubayanus on tutkimuksissa osoittautunut hiivalajiksi, joka yhdessä Saccharomynes cerevisiaes -hiivan kanssa muodostaa Saccharomyces pastorianus -hiivan. Saccharomyces pastorianus on perinteinen lageroluiden panossa käytetty hiiva, joka siis myös paljastui hybridiksi. VTT:n uudet hybridihiivat ovat perineet ”vanhemmiltaan” monia hyödyllisiä ominaisuuksia. Uutuushiivat nopeuttavat vierteen käymisprosessia ja lisäävät etanolintuottoa. Niiden kylmänsieto on parempi kuin Saccharomyces cerevisiae -emokannan, ja ne myös laskeutuvat käymisen jälkeen edeltäjiään paremmin. Uusia hiivakantoja voidaan tuottaa täysin ilman geenimuuntelutekniikkaa. Tutkimus julkaistiin Journal of Industrial Microbiology and Biotechnology -verkkolehdessä. Scanstockphoto Scanstockphoto Hybridihiivat tuovat makua olueen VTT:n hybridihiivat maustavat perinteiset oluet uusin aromein. 3/2015 KEMIA 33 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotehdas Oy Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Biotehdas tuottaa valmista biolannoitetta sekä liete- että kuivalevitykseen. Biotehdas jalostaa jätteet Forssalainen Biotehdas muuttaa erilaiset bioperäiset jätteet kaasuksi ja lannoitteiksi. Maija Pohjakallio Biotehdas Oy tekee laitoksissaan biojätteistä biokaasua, joka hyödynnetään lämpö- ja sähköenergian tuotannossa ja teollisuuden polttoaineena, sekä lannoitteita, jotka panevat pellot kasvamaan. ”Ilmastokuormitus vähenee, ravinteet saadaan kiertoon, ja energiaomavaraisuus lisääntyy”, kuvailee yhtiön liikeideaa toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Yrityksen omistaa Taaleritehtaan Biotehdas -pääomarahasto, jossa on mukana noin 200 sijoittajaa. Yksityiset suomalaiset investoijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita tukemaan uusiutuvaa energiaa, minkä ansiosta biokaasulaitosten verkosto laajentuu jatkuvasti. Yhtiön ensimmäinen laitos käynnistyi vuonna 2010 Huittisten Vampulassa. Seuraavat perustettiin Kuopioon, Honkajoelle ja Ouluun. Viides laitos toteutetaan Riihimäelle (ks. s. 18), kuudes on suunnitteilla Lohjalle. Etenkin Vampulassa paikallinen yhteistyö on vahvaa. Biotehdas saa 34 KEMIA 3/2015 raaka-aineensa lähialueen jätehuollosta, teollisuudelta ja naapurisikalalta. Bioenergian tuotannon pääasiakkaana on reilun kilometrin päässä toimiva kalkinvalmistaja Nordkalk, jolle valmis kaasu ohjataan suoraa putkea pitkin. Nordkalkin energiantarpeesta puolet hoituu biokaasulla, joka korvaa vuosittain 500 000 litraa fossiilista polttoöljyä. Biotehtaan laitoksista syötetään energiaa myös paikallisiin sähköverkkoihin. Laitosten toiminta perustuu toisen forssalaisyrityksen Watrec Oy:n teknologiaan. Syötteestä poistetaan ensin biohajoamaton aines ja tuhotaan taudinaiheuttajat, minkä jälkeen se siirretään mädätysreaktoreihin. Niissä raaka-aine muhii nelisen viikkoa 35–38 asteen lämmössä. Pitkällä mädätysajalla ja jälkikäsittelyillä varmistetaan, että biokaasun saanto on riittävä eikä lannoitteissa ole terveydelle tai ympäristölle haitallisia mikrobiologisia ominaisuuksia. Noin 70 prosenttia raakabiokaasusta on metaania, loput hiilidioksidia ja erilaisia epäpuhtauksia. Energiakäyttöön menevästä kaasusta poistetaan rikkipitoiset yhdisteet. Liikennekäyttöä varten myös hiilidioksidi on poistettava ja kaasu pai- neistettava. Biotehdas ei toistaiseksi jalosta kaasua liikennepolttoaineeksi, mutta hankkeita on vireillä. Mahdollisuuksia kasvuun Suomessa biokaasun osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta on vielä vähäinen, vain noin 0,5 prosenttia. ”Osuutta voitaisiin kasvattaa huomattavasti, sillä esimerkiksi karjanlanta on suuri, meillä lähes hyödyntämätön biokaasuntuotannon raaka-ainevirta”, Kaisa Suvilampi sanoo. ”Saksassa toimii yli 10 000 tilakohtaista biokaasulaitosta, jotka syöttävät energiaa paikalliseen sähköverkkoon. Suomessakin biokaasulla voitaisiin tuottaa ydinvoimalan verran energiaa, mutta se edellyttäisi erilaista energia- ja maataloustukipolitiikkaa.” Suvilampi kaipaisi muutoksia myös lannoitelainsäädäntöön. ”Pelisääntöjä toki tarvitaan, mutta lannoitteisiin liittyvä sääntely on jäänyt ajasta jälkeen ja voi jopa olla pullonkaulana uusien, ravinteiden kierrätystä edistävien lannoiteratkaisujen käyttöön ottamiselle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Vastaa siihen, mitä kysytään KEMIKAALIVIRASTO järjestää säännöllisesti julkisia konsultaatioita (PC, Public Consultation), joissa haetaan yleisön näkökulmaa Reach-lainsäädännön toimeenpanon eri vaiheisiin. Yleinen käsitys on ollut, ettei julkisilla konsultaatioilla ole varsinaisesti vaikutusta. Viranomaiset ovat toista mieltä. Heidän mukaansa jokaisella PC-prosessilla on tarkoituksensa. Jokaisessa myös kerätään lisätietoa määrätyistä asioista. Jos julkisen konsultaation aikana toimittaa virastolle tietoa ”vääristä” asioista, sitä ei oteta huomioon. Teollisuuden on siksi tärkeä ymmärtää kunkin PC:n merkitys ja etenkin se, mistä nimenomaan on pyydetty palautetta. Esimerkiksi lupamenettelyn aikana järjestetään kolme julkista konsultaatiota, jotka liittyvät erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) tunnistamiseen, niiden ottamiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon sekä lupahakemuksiin. SVHC-AINEITA tunnistettaessa virastolle ovat erityisen tervetulleita tiedot aineen identiteetistä – esimerkiksi nimestä, EC-numerosta, CAS-numerosta ja molekyylirakenteesta – sekä aineen PBT- tai vPvB-ominaisuuksista eli hitaasta hajoavuudesta, biokertyvyydestä ja myrkyllisyydestä. Sen sijaan kommentteja, jotka koskevat CLP-lainsäädännön mukaisesti jo harmonisoituja luokituksia, ei tässä yhteydessä oteta huomioon. Kaikki huomautukset ja lisätiedot, jotka liittyvät aineen käyttötarkoituksiin, käyttömääriin, altistumiseen, korvaaviin vaihtoehtoihin ja riskeihin, ovat myös toivottuja. Lisätietoja ei käytetä aineen SVHCtunnistuksen vahvistamiseen vaan lupamenettelyn seuraavassa vaiheessa, jossa kemikaalivirasto päättää, suositteleeko se aineen ottamista luvanvaraisten aineiden listalle. KUN PÄÄTETÄÄN aineen siirtämisestä ns. kandidaattilistalta varsinaiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon, pääasiallisena tietolähteenä käytetään aineen rekisteröintiasiakirjoja. Julkisen konsultaation pääpaino on tällöin niissä luetteloluonnoksen aineissa, jotka kemikaalivirasto katsoo ensisijaisiksi. Tässä yhteydessä tervetulleita ovat tiedot aineen toimitusketjusta sekä lupahakemuksen laatimiseen tarvittavasta ajasta. Virasto toivoo tietoja myös aineiden sellaisista käyttötarkoituksista, jotka kommentoijan mielestä voisivat saada vapautuksen lupamenettelystä. Virastolle voi toimittaa myös lisätietoa aineiden volyymeistä, käyttötavoista sekä kandidaattilistan mahdollisista muista aineista, jotka voisivat toimia aineen korvaajina tai tulla korvatuiksi aineella tietyissä käyttötarkoituksissa. Euroopan komissio käynnisti syyskuussa 2014 vielä erillisen julkisen konsultaation aineiden sosioekonomisista vaikutuksista. Nähtäväksi jää, jatkuuko tämä käytäntö. Teollisuuden tulee myös muistaa päivittää aineiden rekisteröintiasiakirjat aina, kun saatavilla on uutta tietoa ja etenkin silloin, kun tiedolla on vaikutusta lupamenettelyprosessiin. Tällainen tieto voi koskea esimerkiksi aineen vaaraominaisuuksia ja siten muuttaa sen luokittelua, käyttöä ja volyymejä. Lisäksi on tärkeää koordinoida päivitykset Sief-tietojenvaihtofoorumeissa. Jokaisen rekisteröijän tulee saattaa omat rekisteröintiasiakirjansa ajan tasalle, jotta viranomaiset voivat ottaa muutokset huomioon. Ying Zhu LUPAHAKEMUSTEN kohdalla julkisen konsultaation keskiössä ovat tiedot vaihtoehtoisista aineista tai teknologioista, joita aineita käytettäessä voitaisiin soveltaa. ReachLaw Tohtori Ying Zhu on partneri ja operatiivinen johtaja ReachLaw Oy:ssä. 3/2015 KEMIA 35 NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 4/1980 Neste Oy lisää tonnistoaan Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Papan proteiinit RUOKAKAUPPOJEN hyllyt pursuavat tuotteita, joissa on tavallista enemmän proteiinia. On proteiinirahkaa, -maitoa ja -jogurttia. Proteiinipitoisuudella mainostetaan jopa hiilihydraattien lähteitä, kuten puuroa ja leipää. Proteiini parantaa nälänhallintaa ja voi siten auttaa taistelussa vaa’an kohovia lukuja vastaan. Toisaalta proteiinitankkaus kuuluu asiaan, jos päinvastoin kasvattaa lihasmassaa, hauista ja pakaroita tai muuten vain treenaa rankasti. Ruokapöytään katetaan raejuustoa, lihaa, kalaa, broileria, munia, tofua. Smoothieen lisätään mangon, banaanin ja soijamaidon seuraksi heraproteiinia. Jalkaprässin, ylätaljan, hauiskääntöjen ja kylkilankun jälkeen tarvitaan ehdottomasti annos lisäproteiinia. RAVITSEMUSASIANTUNTIJAT ovat eri mieltä. Heidän mukaansa ihminen saa kaiken tarvitsemansa tavallisista päivittäisistä aterioista. Proteiinipatukat, proteiinijauheet ja palautusjuomat ovat turha villitys. Normaali, terveellinen ruoka riittää ravinnoksi niin kadunmieskuntoilijalle kuin aktiiviselle hikitreenaajallekin. Vain huippu-urheilijat ovat asia erikseen. Sen sijaan asiantuntijat ovat huolissaan vanhusten liian vähäisestä proteiininsaannista. NORMAALIPAINOISEN vanhuksen pitäisi nauttia päivittäin 85–100 grammaa proteiinia: lihapullia, silakkapihvejä, munakasta tai vaikkapa hernekeittoa. Niissä on rakennusainetta, jota vanhemmiten heikkenevät lihakset tarvitsevat. Monelle vanhukselle ruoka ei kuitenkaan kunnolla maistu. Ensisijainen keino parantaa tilannetta on tehdä ruuista syöjän maun mukaisia. JOS RUOKAVALIO kaikesta huolimatta on niukka ja yksipuolinen, vasta silloin kannattaa ottaa avuksi proteiinilisä. Netistä löytyy proteiiniversioita jopa makeista leivonnaisista. Jos proteiini-intoilija välttämättä haluaa leipoa proteiinimuffinsseja tai proteiinimokkapaloja, ne kannattaa viedä tuliaisiksi mummolle ja papalle. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com 36 KEMIA 3/2015 Neste Oy:n ja norjalaisen Moss Rosenberg Verft a.s:n perustama yhteisvarustamo Partrederi Nemo on tilannut kaksi 3 300 m3:n erikoistankkilaivaa Mossin telakalta Norjasta. Alukset soveltuvat nestemäisten kaasujen ja erilaisten kemikaalien kuljetukseen. Monipuolisella lastinkäsittelylaitteistolla pystytään lastia jäähdyttämään aina –104°C:een ja lämmittämään + 80°C:een. Laivoissa on kaksoisrunko ja erilliset lastitankit. Nämä tankit ovat ruostumattomasta teräksestä ja siten alukset voivat kuljettaa kaikkia IMCO II- ja III-luokkiin kuuluvia kemikaaleja. Samanaikaisesti voidaan kuljettaa kuutta eri tuotetta. Laivat täyttävät IMCO:n ja U.S. Coast Guardin viimeisimmät kaasu- ja kemikaalialuksia koskevat määräykset. Yhteistyösopimus mahdollistaa lisäksi, että Neste saa käyttöönsä teknisen tietouden ja piirustukset siinä tapauksessa, että vastaavanlainen alus päätetään tilata Suomesta. Kemia-Kemi 4/1990 Neste ostaa osuuden öljykentästä Isossa-Britanniassa Neste on tehnyt alustavan sopimuksen Murphy Petroleum Ltd:n ja Ocean Exploration Ltd:n kanssa ostaa kummaltakin noin 2,1 prosenttiyksikön suuruisen osuuden Ninian-öljykentästä Englannin pohjanmerellä. Nesteen osuudeksi kentästä tulee näin noin 4,2%. Nesteen osuus Ninianin tuotannosta tulee olemaan noin 4 500 tynnyriä päivässä eli noin 225 000 tonnia vuodessa. Ninianin tuotanto jatkuu näillä näkymin vuoteen 2005. Öljy on vähärikkistä. Kokonaiskauppasumma on noin 54 miljoonaa dollaria, puoliksi kummallekin myyjälle. Kentän muilla osakkailla on osuuksiin vielä etuosto-oikeus. Kauppa edellyttää lisäksi Englannin energiaministeriön hyväksymistä. Naiset ja kemia Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Lina Shtern koki Stalinin vainon Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori tuli tuntemaan myös neuvostovankilat. Sisko Loikkanen Moskova, tammikuu 1949. Akateemikko Lina Shternin oveen koputetaan keskellä yötä. Ääni, jota neuvostokansalaiset ovat oppineet kavahtamaan. Kunnioitettu biokemisti ei kuitenkaan aavista tulevaa. Jo muutaman tunnin kuluttua 70-vuotias Shtern viruu pahamaineisessa Lubjankan vankilassa. Piesty ja kidutettu nainen odottaa oikeudenkäyntiä sellissään kesään 1952. Vasta silloin selviää, että häntä syytetään ”vakoilusta ja nationalismista”. Rangaistus rikoksista on teloitus, joka päättää 14 muun vangitun juutalaistutkijan elämän. Stalinin oikusta Shtern saa ”vain” viiden vuoden karkotuksen Kazakstanin perukoille. Kumouksen tuulet Äiti-Venäjä ei kohdellut Lina Shterniä kaltoin ensimmäistä kertaa. Latvian Liepajassa vuonna 1878 syntyneenä hän oli kokenut kovia jo tsaarin aikaan. Moskovan yliopiston ovet eivät auenneet juutalaisille, joten Shtern lähti opintielle Sveitsiin. Geneven yliopistossa lahjakas lääketieteen opiskelija pääsi pian professorinsa avuksi tutkimaan biologista hapetusta ja soluhengitystä. Väitöksensä jälkeen Shtern jäi työhön alma materiinsa. Vuonna 1917 hänestä tuli yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja fysiologisen kemian osaston johtaja. Samana vuonna Venäjän vallankumousten tuulet alkoivat houkutella Shterniä takaisin. Vuonna 1925 hän vihdoin otti vastaan professorinviran Moskovan yliopistosta, jossa häntä nyt arvostettiin suuresti. Lisäksi hän toimi perustamansa fysiologian instituutin johtajana. Moskovassa Shtern kuvasi ensimmäisenä veri-aivoesteen toiminnan ja selvitti mekanismin, jolla rakenne kontrolloi aineiden pääsyä aivoihin. Hänen muita keskeisiä tutkimusaiheitaan olivat uni ja pitkäikäisyys. Rockefellerin säätiön rahoittama tutkija kävi ahkerasti kansainvälisissä kongresseissa esittelemässä työtään, joka toi hänelle muun muassa Saksan tiedeakatemian jäsenyyden. Vuonna 1939 Shternistä tuli ensimmäisenä naisena myös Neuvostoliiton tiedeakatemian varsinainen jäsen. Loistavan tieteilijän huomasi seuraavaksi itse generalissimus, joka myönsi tälle maan arvokkaimman tunnustuksen, omaa nimeään kantavan Stalinin palkinnon. Sotavuodet saivat neuvostodiktaattorin vainoharhaisuuden kuitenkin pahenemaan. Koitti taas juutalaisten vuoro joutua tuomiolle. Karkotuksesta kotiin Kazakstanin karkotuksessa Shtern eli kurjissa oloissa. Hänet piti juuri ja juuri hengissä pieni palkka, jota hänelle akateemikkona yhä maksettiin. Stalinin kuolema maaliskuussa 1953 oli hänen pelastuksensa. Yleinen armahdus tyhjensi ”vankileirien saariston”, ja Shtern pääsi takaisin Moskovaan. Siellä vankeudesta palaaviin suh- Lina Shtern ei antanut minkään sammuttaa intohimoaan tieteeseen. tauduttiin kuitenkin epäluuloisesti. Shterniä karsasti etenkin hänen entinen oppilaansa Galina Amiragova, politbyroon jäsenen Otto Ville Kuusisen vaimo. Tämä sai muutkin varovaisiksi. Lopulta vuonna 1958 Shtern rehabilitoitiin eli hänen ”rikoksensa” myönnettiin täysin keksityksi. 80-vuotias professori oli jo aiemmin saanut paikan biofysiikan instituutista, jossa hän nyt ryhtyi jatkamaan työtään entistä tarmokkaammin. Tutkijan huikean uran päätti vasta kuolema vuonna 1968. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 3/2015 KEMIA 37 Kemian kohtauspaikka ChemBio Finland tavoitti yleisönsä Satakunta yritystä esitteli tarjontaansa noin 4 200:lle kemian ammattilaiselle Messukeskuksessa 18.–19. maaliskuuta järjestetyssä ChemBio-näyttelyssä. Luennoille väkeä vetivät etenkin kemikaaliturvallisuus ja bioenergia sekä elintarvikekemia, ympäristökemia ja analytiikka. Lauri Lehtinen ”Laboratorioiden käyttötavaraa voi toki hankkia netin kautta, mutta suuremmat laitteet pitää nähdä ja kokea ennen investointipäätöksen tekemistä. Myös henkilökohtainen kontakti on tärkeä”, perustelee ChemBionäyttelyn merkitystä liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouko Nieminen, joka esitteli osastollaan PANalytical Finlandin uutuustuotteita. Samaa mieltä tuntuivat olevan kemian alan ammattilaiset eli laitteiden ostajat, jotka kiertelivät kiinnostuneina tutustumassa messuosastojen antiin. Kemian alan suomalainen suurtapahtuma toteutettiin tällä kertaa Messukeskuksen kolmoshallissa, tiiviissä, matalassa ja akustiikaltaan miellyttävässä tilassa. Kätevää oli, että seminaarisalit sijaitsivat messujen välittömässä yhteydessä, joten liikkuminen luennoilta näyttelyyn ja päinvastoin oli nopeaa ja helppoa. Asiantunteva yleisö Toimitusjohtaja Jukka Reipas Testware Oy:stä paljasti yllättyneensä miellyttävästi messuvieraiden ”korkeasta tasosta”. Yrityksen päätoimiala painottuu elektroniikkateollisuuteen, joten odotukset kemian tapahtuman annista eivät olleet ainakaan ylioptimistiset. ”Päätuotteemme ovat olosuhde38 KEMIA 3/2015 kaappeja, joilla testataan materiaalien ja ratkaisujen soveltuvuutta mataliin ja korkeisiin lämpötiloihin sekä nopeisiin, shokinomaisiin lämmönvaihteluihin”, Reipas kertoi. ”Asiakaskuntaamme kuuluvat lähes kaikki teollisuuden alat. Esimerkiksi elektroniikkateollisuus testaa eri komponenttien sijoittelua piirilevylle, jotta käytössä syntyvä lämpökuorma ei haittaa toimintaa tai kuormita muita komponentteja.” Positiivinen vastaanotto sai Testwaren tekemään päätöksen osallistua myös seuraavaan ChemBio-näyttelyyn, vaikka esittäytyminen oli alun perin suunniteltu kertaluontoiseksi. Laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin osaston yleisömagneetteja olivat muun muassa uudenlainen viskosimetri ja paranneltu FTIRmikroskooppi. Yhtiön tuotepäällikkö Ismo Lokinoja kiitteli hänkin tapahtumaa onnistuneeksi. ”Meillä oli hyvä paikka lähellä sisäänkäyntiä, ja saimme myös hyviä asiakaskontakteja. Näillä näkymin messusatsauksemme maksaa itsensä takaisin kuluvan vuoden aikana”, arvioi Lokinoja, jonka mukaan suurempien tutkimusvälineiden kaupassa myyjällä on ratkaiseva osuus. Koska jokainen mittausjärjestely ja tiedonkeruutapahtuma on erilainen, laite-edustajan asiantuntemus vaikuttaa paljon lopputuloksen onnistumiseen. Myös Hosmed oli jo varannut ständipaikan seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua järjestettävään näyttelyyn. Puhdasta ilmaa ja imua Labo Line Oy esitteli ChemBionäyttelyssä edustamaansa uutta suomalaista ilmanpuhdistintekniikkaa. Espoolainen Genano valmistaa ilmanpuhdistimia, joilla voidaan poistaa jopa nanometriluokan hiukkasia ja pisaroita sisäilmasta. Genanon menetelmässä ilma kulkee vapaasti keräilylevyjen välistä tai keruuputkessa. Ilmassa oleviin hiukkasiin kohdistuu voimakas ionisuihku, joka varaa hiukkaset negatiivisiksi samalla niitä työntäen. Hiukkasmassa kerätään keruupinnoilta, joilta se huuhdotaan vesipesuaineliuoksella erilliseen astiaan tai viemäriverkostoon. Laitteita voidaan käyttää laboratorioilman puhdistamisen lisäksi esimerkiksi homeitiöiden sekä virusten ja muiden mikrobien poistamiseen sisäilmasta, kuvaili Labo Linen edustaja Tuomas Mykkänen. Labo Linen uutuuksiin kuuluivat myös Bernerin suojakaapit, joiden yhteydessä on jätteenkäsittelyyksikkö. Se saumaa jätepussin kiinni heti, kun sinne on laitettu tavaraa, joten mahdolliset haitalliset osat eivät pääse karkaamaan ilmaan. Kaikki kuvat: Markku Ojala / Messukeskus. Moni pysähtyi vaihtamaan kuulumisia ja tapaamaan tuttuja Kemia-lehden ja Kemian Seurojen yhteiselle näyttelyosastolle. Messukeskuksen kolmoshalli oli tiivis ja akustiikaltaan miellyttävä tila, jossa oli helppo liikkua. Suojakaapit mittaavat myös ilmavirtaa. Jos esimerkiksi ulko-oven avaaminen aiheuttaa hetkeksi virtauksen pysähtymisen kaapissa, sen merkkivalo vaihtuu vihreästä punaiseksi. Laboratoriolaitteiden taantuman- kin aikana varsin tasaisena jatkunutta kysyntää kuvaa Tuomas Mykkäsen mukaan hyvin se, että yritys on kevään mittaan rekrytoinut neljä uutta työntekijää. Liikettä markkinoilla Myös laboratoriopalveluja toimittavan Nab Labsin myyntijohtaja Eija Bergelin kertoi, että yrityksen alkuvuosi on ollut tavanomaisen vilkas. Markkinoilla on hänen mukaansa ollut ”piristävää liikehdintää”, ja Espoossa pääkonttoriaan pitävä yritys on saanut uusia, yllättäviäkin asiakkaita. Nab Labsin valtteja ovat räätälöidyt tutkimus- ja analyysipalvelut sekä nopeasti tarjolle tulevat uudet menetelmät, Bergelin kuvaili. Useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea toimiva yhtiö on viimeksi kuluneen vuoden aikana keskittänyt ympäristöalan palvelujaan Jyväskylään. Palvelujen keskuksena toimii tätä nykyä ympäristötutkimuskeskus 3/2015 KEMIA 39 Markku Ojala / Messukeskus erikoiskaasut että hapen tai typen tapaiset, tuotannossa suurina volyymeinä tarvittavat kaasut, ja ratkaista myös muut kaasuihin liittyvät tarpeet. Perheyrityksen uusi palvelumuoto on kaasutohtorin maksuton käynti eli kaasujen varastointi- ja annostelulaitteiden kuntoarviointi sekä tarvekartoitus. ”Woikosken oman tuotannon edullinen sijainti Suomessa tekee nopeatkin toimitukset mahdolliseksi”, Aspberg lupaa. Kemian Päivien seminaareihin ja luennoille riitti väkeä. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä täydennyskoulutustilaisuutena. Messuarvontojen voittajat Sc an sto ck ph ot o Kemia-lehden ja Kemian Seurojen messukyselyyn vastanneiden kesken arvotut kirja- ja lehtipalkinnot voittivat Kenneth Bergroth Karlebystä, Kimmo Hallikainen Mikkelistä, Jani Ikonen Helsingistä, Mirka Kronlöf Espoosta, Sanna Mäki Espoosta, Irmeli Pelkonen Vantaalta, Maire Seutu Jokioisilta, Tiina Riekkola Helsingistä, Toini Virkkala Kokkolasta ja Elina Yli-Rantala Tampereelta. Kemian Päivät 2015 -Facebook-sivun tykkääjien kesken arvottiin kaksi Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä -suihkuverhoa. Ne osuivat Jesse Kalliomäelle Helsingistä ja Kati Viloselle Imatralta. Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat kaikkia voittajia. Ambiotica, jonka Nab Labs viime vuonna osti Jyväskylän yliopistolta. Nyt Nab Labs on siirtämässä myös Kaustisen perusvesi-, mikrobiologisen ja orgaanisen analytiikan palvelujaan Jyväskylään. Muutos toteutetaan siten, että Kaustisella tehtävät toimeksiannot siirretään vaiheittain Jyväskylään toukokuun loppuun mennessä. Samalla laboratoriotoiminnot Kaustisella loppuvat, mutta toiminta Oulussa, Kärsämäellä ja Raumalla jatkuu entiseen tapaan. 40 KEMIA 3/2015 Kaasutohtori palvelee Kaasuyritys Woikosken messuosastolla erikoiskaasujen tuotepäällikkö Eero Aspberg esitteli yrityksen repertuaarista löytyviä erikoispuhtaita ja seoskaasuja. Laboratorioiden käyttöön on tarjolla esimerkiksi jalokaasuja, vetyä, argonia, typpeä, happea, heliumia kaasuna ja nesteytettynä sekä räätälöityjä kalibrointiseoksia. Aspbergin mukaan yritys haluaa palvella asiakkaitaan ”yhden pysähdyksen taktiikalla” eli toimittaa sekä Luennot kiinnostivat Messujen rinnalla järjestettyjen Kemian Päivien merkitys koulutustapahtumana tuli esiin entistä selvemmin. ”Kemian Päivät on tärkeä täydennyskoulutustilaisuus alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Tänä vuonna Kemian Päiville ilmoittautui viimekertaista enemmän osallistujia jo etukäteen”, kiittelee Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus. Kemian Päivien luentoja kuunteli hänen mukaansa lähes 1 400 henkeä. Eniten väkeä houkuttelivat kemikaaliturvallisuutta käsitellyt avajaisseminaari, aurinko- ja bioenergian seminaari sekä elintarvikekemian, ympäristökemian ja analytiikan seminaarit. "Elintarvikeväärennösten selvittäminen kemian keinoin keräsi peräti 220 kuulijaa. Se on elintarvikekemian ohjelmien kaikkien aikojen ennätys", Karrus kertoo. ”Bioalan seminaareista ehkäpä suosituimpia olivat Syövän uudet hoitomahdollisuudet -seminaari sekä Suolistobakteerit päättävät terveydestäsi -seminaari”, kertoo puolestaan asiamies Carmela Kantor-Aaltonen Suomen Bioteollisuus ry:stä. ChemBio Finland -kokonaisuus järjestetään Helsingin Messukeskuksessa joka toinen vuosi, seuraavan kerran 29.–30. maaliskuuta 2017. Sitä ennen kemian ala kokoontuu Messukeskukseen Helsinki Chemicals Forumiin jo vajaan kuukauden kuluttua eli 28.–29. toukokuuta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi UUSIA TUOTTEITA Uutuudet esillä messuilla Laboratorioiden, tutkimuksen ja teollisuuden tarpeisiin suunnitellut uudet tuotteet, laitteet ja palvelut kiinnostivat messukävijöitä. Öljynäytteiden mittaukseen DMA 4200 M -tiheysmittarilla voi mitata kaikenlaisia öljynäytteitä, kuten raakaöljyä, välituotteita, asfalttia, bitumia, nestekaasua ja korkeaviskositeettisia nesteitä. Mittaukseen riittää kahden millilitran näyte. Mittauslämpötilan vaihteluväli –10 – +200 celsiusastetta mahdollistaa myös sellaisten näytteiden mittauksen, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Lisätietoa: www.anton-paar.com Monikäyttöinen titraattori HACHin uudet TitraLab AT1000 -automaattititraattorit sopivat moniin eri sovelluksiin. Titraattoreiden käyttöä helpottaa suuri, informatiivinen näyttö. Laitteissa on useita esiohjelmoituja menetelmiä. Lisäksi uusia menetelmiä voidaan luoda itse tai siirtää niitä laitteelle esimerkiksi USB-tikulla. Lisätietoa: www.hyxo.fi Automaattinen näytteenotin Tehokas massaspektrometri Muunneltavia vetokaappeja Mettlerin EasySampler on synteesilaboratorioille tarkoitettu näytteenotin. Laite ottaa automaattisesti näytteet synteesireaktioista, pysäyttää reaktion, laimentaa näytefraktion ja toimittaa sen suljettuihin näyteastioihin myöhempiä analyysitarpeita, kuten kromatografisia määrityksiä, varten. Toiminnot mahdollistavat tarkan, luotettavan ja miehittämättömän näytteenoton synteesireaktioista. Lisätietoa: www.gwb.fi Uusi NexION 350 ICP-MS -massaspektrometri ei sisällä ionilinssejä, minkä seurauksena vakuumialuetta ei tarvitse koskaan puhdistaa. Laitteistolla voidaan mitata jopa 35 prosenttia suolaa sisältäviä liuoksia. Laitteisto voitti Pitcon 2015 -kongressissa Scientists’ Choice Award -palkinnon parhaana spektroskopiatuotteena. Lisätietoa: www.perkinelmer.com Ourexin ergonomiset vetokaapit on suunniteltu vaativiin laboratoriotiloihin. Kaapit on valmistettu kestävistä materiaaleista, ja ne voidaan varustaa atex-luokitelluin komponentein. Tasaisesti ilmaa poistavat kaapit suojaavat työskentelijää tehokkaasti. Kaapit voidaan tehdä matalammalla työtasolla, ilman työtasoa, kahdelta puolen käytettäviksi, lasiseinäisinä tai matalaan tilaan soveltuvina versioina, istumatyöhön tarkoitettuina tai muilla eritysvaatimuksilla. Lisätietoa: www.ourex.fi Olosuhteiden testaukseen Aralab-olosuhde- ja testauskaapit on suunniteltu teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Laitteilla voidaan suorittaa kaiken kokoisten tuotteiden olosuhdetestaus oikeellisesti, tarkasti ja toistettavasti. Säädettäviä olosuhteita ovat mm. lämpötila, kosteus, valo, ilmavirtaus ja erilaiset kaasut. Myös räätälöidyt ratkaisut ovat mahdollisia. Lisätietoa: www.gwb.fi Suorituskykyinen refraktometri Oluen mittaukseen Bellingham + Stanley RFM340+ -refraktometri on tarkoitettu vaativiin tutkimuksiin tai tuotannon mittauksiin. Sisäänrakennettu Peltier-elementti luo ideaaliset mittausolosuhteet haastavillekin näytteille. Laitteessa on helppokäyttöinen käyttöliittymä, selkeä nelivärinäyttö ja monipuoliset liitäntämahdollisuudet. Lisätietoa: www.hyxo.fi Anton Paarin Alex 500 -analysaattori mittaa tarkasti nesteen ja uutteen alkoholipitoisuuden, kalorimäärän, fermentaatioasteen ja lukuisia muita haluttuja parametrejä. Analysaattorin avulla on helppoa seurata ja valvoa oluen koko valmistusprosessia vierteestä pullotukseen asti. Lisätietoa: www.anton-paar.com 3/2015 KEMIA 41 Hannu Vornamo liputtaa Aina kemian puolesta kansainvälisiin tehtäviin, kuten Euroopan kemianteollisuuden keskusjärjestön Ceficin ja European Industrial Research Management Associationin hallituksiin. Hän on antanut aikaansa ja osaamistaan myös tieteellisille yhteisöille Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtoryhmässä ja Verifinin johtokunnassa sekä VTT:n tieteellisessä neuvottelukunnassa ja Tekniikan museon ja Heurekan valtuuskunnissa. Mikä tärkeintä, hän aina ajaa kemian etua ja pitää kemian asiaa kirkkaana esillä.” ”Hän” on tietenkin suomalaisen kemian grand old man Hannu Vornamo, jonka ansioita Kemian Seurat kertasi tiedotteessaan. Vornamo vastaanotti osana Kemian Päiviä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Kemian Seurojen palkinnon 2015. ”Hieno, ainutkertainen tunnustus, josta yllätyin iloisesti”, Vornamo myhäilee. Kemian vannoutunut lipunkantaja suostuu pakon edessä valitsemaan paikan, joka on ollut moniulotteisen uran mieluisin. ”Kaikissa töissäni on ollut puolensa, mutta parasta oli varmaan Kemirassa. Juuri Kemirassa ja Nesteessä luotiin tuolloin 1980-luvulla ympäristöjohtamisen käsite ja tehtiin ensimmäiset ympäristöraportit. Itse sain tehdä pioneerihommaa ympäristöjohtajana.” ”Lisäksi se oli valtavan kasvun ja kansainvälistymisen aikaa suomalaisessa kemianteollisuudessa. Parisataa työpäivää vuodessa Kemian tutkimuksen, teollisuuden ja järjestötoiminnan veteraani Hannu Vornamo sai ChemBio-tapahtumassa Kemian Seurojen palkinnon 2015. Päivi Ikonen ”Hän on tehnyt pitkän työuran Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen tutkijana, ministeriön virkamiehenä, Kemira Oy:n johtajana ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä Suomen yrityselämässä, teollisuuden ja talouselämän järjestöissä sekä valtioneuvoston työryhmissä. Hänen toimensa ulottuvat myös ja uO rkk Ma s sku uke ess M la / Hannu Vornamo ja Varpuspöllö. Kemian Seurojen myöntämän pronssiveistoksen tekijä on taiteilija Pirkko Nukari. kului maailmalla. Juuri silloin minunkin elämääni tuli kansainvälisyyden aspekti.” Kiireinen pääsihteeri Tätä nykyä Vornamo on viralliselta statukseltaan eläkeläinen – ja Helsinki Chemicals Forumin pääsihteerinä kiireisempi kuin koskaan. ”Noo”, energinen mies toppuuttelee. ”Harrastushan Chemicals Forum minulle on. Tosin erittäin kiinnostava ja antoisa sellainen”, Vornamo sanoo ja ryhtyy kuvailemaan tapahtuman merkitystä Suomelle. ”Kaikki alkoi siitä, kun saatiin tapeltua Euroopan kemikaalivirasto meille. Päätettiin sitten saman tien tehdä Helsingistä kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden kokoontumispaikka ja syrjäyttää siitä asemasta Geneve ja Bryssel. Nyt Geneve onkin jo poissa pelistä.” Maanosan uusi kemikaalipääkaupunki nousee jälleen valokeilaan muutaman viikon kuluttua, kun parisataa alan asiantuntijaa kaikkialta maailmasta kokoontuu Messukeskuksessa järjestettävään seitsemänteen HCF-foorumiin. Pääsihteeri toivoo mukaan myös poliitikkoja, joille ”kemikaaliturvallisuuden think tank” olisi oivallinen tilaisuus päivittää tietojaan koko yhteiskunnan kannalta keskeisestä asiasta. ”Etenkin mepeille suosittelen tapahtumaa lämpimästi.” Lisäksi Vornamo soisi kemikaaliturvallisuuden kokoontumisajojen innostavan myös suomalaiset alan osaajat entistä aktiivisemmin mukaan. ”Esimerkiksi työturvallisuus on pitkälti kemikaaliturvallisuutta. HCF-foorumilla olisi paljon tarjottavaa vaikkapa Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoille.” Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle ”Henkilökemia on suosikkikemiaani” ”Siitä on aika tarkkaan 25 vuotta, kun kuulin saaneeni Suomen ainoan toimittajan paikan, johon vaadittiin kemistin koulutusta. Silloin pompin riemusta, ja tekisi mieli pomppia nytkin.” Näin sanoi silminnähden onnellinen Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen vastaanottaessaan Kemian hyväksi -palkinnon. ”Leena Laitisen päätoimittajakaudella Kemia-lehti on onnistunut paitsi alan ammattilehtenä myös suuren yleisön lehtenä, joka on yleistajuistanut kemian ilmiöitä ja tuonut ansiokkaasti kemian merkitystä esiin”, sanoi palkinnon jakanut Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja, professori Kimmo Himberg. Laitinen aloitti Kemiassa huhtikuussa 1990. Lehden päätoimittaja ja yrittäjä hänestä tuli vuonna 2002. Vuodesta 2006 hän on ollut myös toimitusjohtaja Kempulssi Oy:ssä, joka julkaisee Kemia-lehden lisäksi Uusiouutisia ja Työ Terveys Turvallisuus -lehteä. ”Tuntuu hienolta, että arkinen työ, jota olen tehnyt täydestä kutsumuksesta, noteerataan. Palkinnon takana ovat kemian alan vaikuttajatahot ja vahva ja perinteikäs seuratoiminta. Olen todella otettu ja kiitollinen.” Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön tuella Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen Yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö taholle, joka on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä alan yhteiskunnallista merkitystä. Nyt toisen kerran jaetun palkinnon arvo on 5 000 euroa. Pieni suuri lehti ”Kemia on hieno ala, joka ansaitsee oman äänenkannattajan, lehden, joka kertoo mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja joka ottaa reippaasti käsittelyyn myös kiisteltyjä kysymyksiä. Meillä on loistavia luottoavustajia, jotka osaavat kertoa asiat lukijoita kiinnostavasti ja kansankielellä”, Laitinen sanoo. Hän kiittää lämpimästi työtovereitaan sekä lehden monia yhteistyökumppaneita, ilmoittajia ja lukijoita, joita ilman lehdenteko ei onnistuisi. ”Saamme jatkuvasti palautetta, kannustusta ja hyviä juttuideoita. Kemia syntyy yhteistyöllä. Kun lehti on lukijoilleen merkityksellinen, siitä tulee kokoaan suurempi”, Laitinen sanoo ja lupaa, että alan digitalisoitumisesta huolimatta painetusta lehdestä ei ”meidän vahtivuorollamme” luovuta. Laitinen kiinnostui jo kouluaikoina kaikkialle ulottuvasta kemiasta ja pääsi opiskelemaan alaa Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1988. Hän työskenteli kolme vuotta tutkijana ympäristöhallinnossa ennen kuin toimittajan paikka alan ammattilehdessä osui silmiin. Hakupäätös syntyi siltä istumalta. ”Olen onnellinen siitä, että olen työssäni päässyt yhdistämään kiinnostukseni luonnontieteisiin ja kirjoittamiseen ja saanut osaltani viedä eteenpäin viestiä kemian monista saavutuksista.” Lauri Lehtinen Elina Saarinen ”Paras puoli työssäni on, että tarinat eivät koskaan lopu. Aina tulee uutta kiinnostavaa kerrottavaa”, sanoo Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen. Mieluisinta Laitiselle on päästä seuraamaan alan muutosta sekä kertomaan uusista sovelluksista ja tutkimustuloksista, jotka edistävät ihmisen tai ympäristön hyvinvointia. ”Esimerkiksi vanhasta tutusta puusta kemistit ovat löytäneet aivan uutta potkua nanosellusta syöpälääkkeisiin ja älypakkauksista biopolttoaineisiin.” Kemia-lehden päätoimittaja näkee kemiaa kaikkialla, arjessakin. Yksi kemian muoto on Laitiselle rakkain: ”Hyvä henkilökemia on minun suosikkikemiaani. On ihana olla ihmisten kanssa, joiden kanssa kemiat kohtaavat ja joiden seurassa virkistyy.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi 3/2015 KEMIA 43 Dna-palikoista rakennetaan biokoneita Synteettisessä biologiassa on menossa huima nousukausi. Solu- ja geenitiedon edistyminen on avannut alan tutkimukselle aivan uudenlaiset näkymät, todettiin Synteettisen biologian seminaarissa. Sisko Loikkanen ”Nyt pyritään tekemään solun toimintojen muokkaamisesta suunnitelmallista ja helppoa”, kuvailee kehitystä ryhmäpäällikkö Jussi Jäntti Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Sopiva vertauskohta löytyy elektroniikasta. Elektroniikan peruspalikoita ovat transistorit, joista voidaan rakentaa vaikkapa muistipiiri. Samanlaisia palikoita synteettisessä biologiassa ovat pienet dna-palaset. ”Niistä alan tutkijat voivat rakennella haluamiaan biologisia koneistoja”, Jäntti vertaa. Valmiita dna-palikoita on saatavilla yhä enemmän, ja niitä voi ostaa kaupasta samoin kuin vaikkapa kemiallisia reagensseja. Kun biologisten palikoiden ominaisuudet tunnetaan riittävän tarkasti, niistä luotavat järjestelmät voivat olla hyvinkin monimutkaisia. Jussi Jäntin arkisto Dna-palikoista syntyy vielä joskus elävä solu, uskoo tutkija Jussi Jäntti. 44 KEMIA 3/2015 Lopulta palikoista voidaan rakentaa ehkä jopa elävä solu. ”Jos tähän päästään, ollaan perustavanlaatuisten kysymysten äärellä: missä vaiheessa elämä alkaa solussa ja mitä elämä yleensäkin on.” Uraauurtavia kokeita Maailmalla alalla on tehty lukuisia uraauurtavia kokeita. Amerikkalaisen J. Craig Venter -instituutin tutkijat valmistivat uuden bakteerisolun poistamalla luonnollisesta bakteerista sen genomin ja siirtämällä tilalle uuden syntetisoimansa läheistä sukua olevan lajin perimän. Bakteerisolu kykeni elämään ja alkoi muistuttaa sitä bakteeria, jonka genomi siihen oli siirretty. Tutkimushankkeen kustannukset olivat yli 40 miljoonaa dollaria, mutta Jäntti perustelee hintaa hyödyillä. ”Tässä kehitettiin työkaluja myös tulevia tutkimuksia varten. Näille tekniikoille on käyttöä.” Hankkeeseen osallistunut huippututkija Daniel Gibson antoi samalla uudelle dna:n liittämismenetelmälle nimensä. Nykyisin puhutaan yleisesti gibsontekniikasta. Sen avulla dnapalasista kootaan pitkä ketju, Venter-instituutin hankkeen tapauksessa miljoonan emäksen genomi. Meneillään on myös tutkimus, jossa pyritään korvaamaan leivinhiivan koko perimä tutkijoiden itse suunnittelemalla genomilla. Samalla selvitetään, minkä kokoisella minimigenomilla hiivan kaltainen aitotumallinen solu pystyy elämään. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia teknologioita, joiden avulla dna-pätkät saadaan koottua pitkiksi dnamolekyyleiksi. ”Uuden genomin käyttöä helpottamaan on jo luotu menetelmä, jossa jokaisen geenin ympärille liitetään sopivat elementit, joiden ansiosta Uusi geenikieli Yhdysvaltalaisessa Scripps-instituutissa saadut tulokset puolestaan viittaavat siihen, että dna:n tunnetut emäkset eivät olisikaan ainoa mahdollinen geneettinen koodikieli. Romesberg-laboratorion ryhmä valmisti kaksi aivan uudenlaista keinotekoista emästä, jotka eivät pariudu toistensa kanssa tuntemiemme dnaemästen lailla vaan hydrofobisin voimin. Nämä emäkset liitettiin osaksi dna:ta tunnettujen neljän emäksen eli adeniinin (A), guaniinin (G), sytosiinin (C) ja tymiinin (T) oheen. Perimässä oli täten tavallisen neljän sijaan kuusi emästä. ”Muunnetusta koodista huolimatta mikrobi kykeni monistumaan ilman, että uutta dna:ta olisi heti siivottu solusta pois. Uusien emästen läsnäolo ei vaikuttanut solun kasvuun, eikä solun toiminta häiriintynyt niistä. Uusi koodi siis toimi biologisessa systeemissä”, Jäntti kuvailee. Massachusettsin teknillisessä yliopistossa MIT:ssä on onnistuttu valmistamaan geneettisistä elementeistä myös toimivia loogisia portteja, jollaisia käytetään elektroniikassa. Monia sovelluksia Synteettisen biologian sovellusaloja ovat ensinnäkin teollisen biotekniikan eri sektorit. Energiantuotannossa voidaan puolestaan tuottaa biopolttoaineita solutehtaissa eli fermentorissa kasvatetuissa, sopivasti muunnelluissa hiiva- tai bakteerisoluissa. Uudesta biologiasta toivotaan ratkaisua myös aurinkoenergian varastointiin. Ideana on syöttää aurinkosähkö mikrobeille, joiden tuottamat molekyylit toimisivat energiavarastoina. Näköpiirissä kajastavat myös uudet materiaalit, joissa proteiineja ja muita biologisia aineita yhdistetään epäorgaanisiin aineisiin niin, että tuloksena on vaikkapa luun kaltainen aine. Tulevaisuutta ovat myös solun sisällä mittauksia tekevät anturit ja diagnostiikassa hyödynnettävät biologiset mittausmolekyylit. Jäteveden puhdistuksessa muunnellut mikrobit voisivat imeä sisäänsä veden sisältämät raskasmetallit, jotka sen jälkeen saostettaisiin vedestä pois. Savukaasuista raaka-ainetta VTT:n tutkimusprofessorin Merja Penttilän mukaan myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua synteettisestä biologiasta. Taustalla vaikuttaa se, että uudehkon tieteenalan ansiosta tuotantoorganismien kehittäminen on nopeutunut, minkä hyödyt alkavat jo näkyä. ”Rima satsata alalle on mataloitunut”, Penttilä toteaa tyytyväisenä. Penttilä toimii koordinaattorina Tekesin Living factories -ohjelmassa, jossa ovat mukana myös Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Viisivuotisessa hankkeessa paneudutaan pääasiassa hiivoihin, jotka ovat erittäin hyviä tuotanto-organismeja. Lisäksi projektissa tutkitaan syanobakteereita. Erityisesti turkulaisten tarkoituksena on muokata syanobakteerien valonottokykyä siten, että hiilidioksidista saadaan valoenergian avulla syntymään tehokkaammin haluttuja tuotteita. Penttilän mielessä siintää muitakin haastavia hankkeita. ”Esimerkiksi yhden hiiliatomin sisältävien C1-hiililähteiden, kuten hiilidioksidin mutta myös metanolin, hyödyntäminen mikrobien avulla. Niistä voitaisiin valmistaa uudenlaisia kemikaaleja.” Muunneltujen solujen avulla voidaan tehdä samat asiat kuin kasveilla ja paljon muutakin. Antonin Halas mikä tahansa geeni voidaan helposti poistaa perimästä. Näin genomia voidaan muunnella ja järjestellä ketterästi uudelleen.” Tutkijat pääsevät myös selvittämään, kuinka uudelleenjärjestäminen vaikuttaa solun toimintaan. Genomiin voidaan myös helposti liittää haluttu dna-pätkä, jollainen tarvitaan esimerkiksi biosynteettistä reittiä varten silloin, kun mikrobin halutaan tuottavan jotakin tiettyä tuotetta, kuten poltto- tai lääkeainetta. Jopa teollisuuden savukaasut voivat muuttua hyödyllisiksi raaka-aineiksi, kertoo tutkimusprofessori Merja Penttilä. ”Kokonaista kasvia ei tarvitse kasvattaa, kun pelkkä solu hoitaa tarvittavat ja vain ne halutut reaktiot. Kun kasvatamme soluja suuria määriä, saamme riittävästi lopputuotetta.” Avaimena mallinnus Merja Penttilä korostaa tietokonemallinnuksen ja -suunnittelun suurta merkitystä synteettisessä biologiassa. ”Tutkijoille tulee valtavan suuria määriä geenidataa ja tietoa solun toiminnasta. Tietomassaa on hyvä käsitellä mallinnuksen avulla ennen kuin lähdetään tekemään varsinaisia kokeita.” Mallintaja voi tietokoneessa testata erilaisia vaihtoehtotilanteita ja päättää, mitkä geenit ovat kulloinkin tarpeen. VTT:ssä keskitytään varsinkin 3/2015 KEMIA 45 voimme kehittää kestävän kehityksen mukaisia prosesseja ja korvata öljyn tietyissä tuotantoprosesseissa uusiutuvilla raaka-aineilla ja jopa haitallisilla aineilla, kuten hiilidioksidilla. Teollisuuden savukaasutkin voivat joskus muuttua raaka-aineeksi.” Outi Lyytinen Nobel-palkittu työ hyötykäyttöön Minna Poranen kehittää synteettisen biologian työkaluja viruksista. niihin soluihin, joita teollisuudessa tullaan käyttämään tuotantoprosesseissa. Kun kyse on uusista kemikaaleista, mikrobeihin joudutaan joskus tekemään lukemattomia muutoksia ennen kuin päästään teoreettiseen saantoon. 46 KEMIA 3/2015 Nykyisin on mahdollista myös seuloa automaation avulla muokatuista soluista ne, jotka toimivat parhaiten ja tuottavat haluttua yhdistettä tehokkaammin kuin alkuperäinen muuntelematon solu. ”Uskomme, että näillä konsteilla Helsingin yliopistossa kehitetään myös viruksista synteettisen biologian työkaluja, bakteerisoluihin kun voidaan liittää uusia, viruksista peräisin olevia ominaisuuksia. Tutkijoiden tavoitteena on valmistaa solulinja kaksijuosteisen rna:n tuottamiseksi. ”Kaksijuosteisen rna:n avulla voidaan käynnistää aitotumallisissa soluissa rna-interferenssimekanismi, joka hiljentää halutun kohdegeenin ilmenemisen”, kertoo akatemiatutkija Minna Poranen. Rna-interferenssi-ilmiön viitisentoista vuotta sitten havainneet amerikkalaiset Craig Mello ja Andrew Fire pokkasivat löydöstään vuoden 2006 lääketieteen Nobelin. Jotta hiljennys toimii, käytetyn kaksijuosteisen rna:n sekvenssin pitää vastata hiljennettävän kohdegeenin sekvenssiä. Helsinkiläiset ovat jo saaneet aikaan synteettisiä bakteerisoluja, jotka mahdollistavat tehokkaan kaksijuosteisen rna:n tuottamisen. Syntyviä rna-molekyylejä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa halutun kohdegeenin hiljentämiseen. ”Menetelmää voidaan hyödyntää lääketieteessä, kun luodaan vaihtoehtoisia strategioita esimerkiksi virustauteja vastaan. Useita rna-pohjaisia lääkkeitä on jo kliinisissä kokeissa”, Poranen kertoo. Tulossa ovat myös rna-pohjaiset kasvivirusrokotteet, joita Helsingin yliopisto kehittää yhdessä Strasbourgin yliopiston kanssa. ”Rna-pohjaisten kasvinsuojeluaineiden toivotaan parantavan ruuantuotannon ympäristöystävällisyyttä ja ruuan laatua.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Biovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät ChemBio-tapahtumassa jaetun BioFinland-palkinnon sai turkulainen Biovian Oy. Turussa toimiva Biovian Oy rakentaa lääkekehitysyhtiöille prosesseja erilaisten biologisten lääkkeiden tuotantoon. ”Tyypillisessä tapauksessa asiakas on kehittänyt innovatiivisen molekyylin. Me räätälöimme prosessit, joiden avulla siitä voidaan valmistaa tutkimuslääke”, kuvailee toimitusjohtaja Knut Ringbom. Kyseessä on usein kertakäyttöteknologia, ja jokainen prosessi on kyseisen molekyylin tuottamisessa ainutlaatuinen. Biovian vie vuosittain läpi useita merkittäviä sopimusvalmistusprosesseja lähtösolusta valmiiseen, pakattuun lääkemuotoon asti. Yhtiö on keskittynyt etenkin prosesseihin, joissa hyödynnetään nisäkäs- ja mikrobisoluja. Bioreaktoreissa kasvatettavat solut tuottavat esimerkiksi proteiineja, jotka eristetään liuoksesta ja puhdistetaan. Moderneissa 2 300 neliön EMA- ja FDA-sertifioiduissa tuotantotiloissa on myös tarvittavat jälkikäsittelylaitteet. Proteiinien lisäksi tiloissa syntyy muitakin biomolekyyleja, kuten kompleksisia polysakkarideja sekä virus- ja geeniterapiatuotteita. ”Olemme tuottaneet esimerkiksi onkolyyttisiä viruksia, joita voidaan käyttää syövän hoidossa”, kertoo liikekehitysjohtaja Antti Nieminen. Biovianissa on valmiudet kehittää myös tarvittava tuotto-organismi asiakkaan lähettämästä geenisekvenssistä. Yleensä mikrobikannat tulevat kuitenkin taloon valmiina. Yrityksen palveluihin kuuluvat myös lääkkeiden laadunvalvontaanalyysit, kuten steriiliys- ja endo- Markku Ojala / Messukeskus Sisko Loikkanen Palkinnon vastaanottivat Biovianin perustajat, hallituksen jäsen Sakari Heyno (vas.), analyyttisen kehityksen johtaja Jani Yömaa, toimitusjohtaja Knut Ringbom, liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Nieminen sekä tuotanto- ja kehitysjohtaja Pirkko Kortteinen. toksiinitestit. Toiminta tapahtuu yhden luukun periaatteella. Osaajien yhteistyötä Biovianin perusti vuonna 2003 viisi lääkekehittäjää, jotka siirtyivät omaan yritykseensä Biotie Therapiesista. Tätä nykyä noin 40 henkeä työllistävä firma on yhä perustajiensa omistuksessa. Biolääkeala vaatii monenlaista osaamista, joten henkilöstön joukossa on niin biokemian, bioanalytiikan ja farmasian kuin laitetekniikankin ammattilaisia. Knut Ringbom vertaa uutta biologista lääkettä huippulaatuisen kengän valmistukseen. ”Ensin suunnittelija luo kengän designin, mutta ennen kuin kenkä on jalassa tarvitaan materiaaliin ja tuotantoon liittyvää erikoisosaamista sekä todella monta erilaista tuotan- tovaihetta. Design on toimeksiantajan käsialaa, me kehitämme tuotantoprosessit.” Yrityksen asiakkaat ovat pääosin ulkomailla. Noin kuuden miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on 83 prosenttia. Tärkeimpiä vientimaita ovat Skandinavia ja muu EU, joiden perässä seuraavat Yhdysvallat ja Korea. Vienti on auennut myös Venäjälle. 5 000 euron BioFinland-palkinnon myöntää Messusäätiö. Palkinnon saajan valitsee Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen asettama palkintoraati. Palkintoperusteissaan raati kiitteli etenkin sitä, että Biovianin toiminta on ollut kannattavaa alusta alkaen ja perustunut pitkäjänteisesti tulorahoitukseen. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 3/2015 KEMIA 47 Analyysimenetelmän on oltava Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti Analyyttisen kemian uusilla menetelmillä voidaan määrittää yhä pienempiä pitoisuuksia ja tunnistaa melkein mitä tahansa aineita. Koiran hajuaistia ne eivät aivan vielä päihitä, mutta se on laitekehityksen tavoitteena. Marja Saarikko Analyyttisen kemian laitteet ja menetelmät kuulostavat maallikon korvissa usein melkoisilta sanahirviöiltä. Yksi sellainen on massaspektrometrian uusi sovellus ioniloukku-orbiloukku. Laitetta ja sen käyttöä esitteli Kemian Päivillä Tullilaboratorion tullikemisti Pekka Ravio, joka luennoi Kemiallinen analytiikka nyt ja tulevaisuudessa -seminaarissa. Ioniloukku-orbiloukku sopii Ravion mukaan esimerkiksi muuntohuumeiden, kasvuhormoneiden sekä räätälöityjen peptidien määrittämiseen. Muunto- eli designhuumeilla tarkoitetaan huumeita, joiden kemiallista rakennetta on hieman muokattu, jotta huumausainelaki voidaan kiertää. Tullilaboratorio hankki laitteen vuosi sitten kyetäkseen tunnistamaan nimenomaan uudet Suomeen levinneet muuntohuumeet. Hintavan ostoksen mahdollisti se, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus osallistui hankintaan 20 prosentin osuudella. Ravio kertoo, että Tullilaboratorion tutkimat muuntohuumeiden näytemäärät kasvoivat räjähdysmäisesti vuosina 2011–2013, kun aineet rantautuivat Suomeen. ”Samalla myös muuntohuumeiden kirjo kasvoi. Uusia aineita eli sellai48 KEMIA 3/2015 sia, joita Suomessa ei aiemmin ollut tavattu, jäi Tullin haaviin vuosittain nelisenkymmentä.” ”Ilman ioniloukku-orbiloukkua olisimme voimattomia aineiden tunnistamisessa, sillä yksikään perinteisistä menetelmistä ei pysty samaan”, Ravio korostaa. Aineen tunnistaminen on salapoliisin työtä Muuntohuumeiden tunnistaminen on vaikeaa siksi, ettei niistä ole olemassa jäljitettäviä puhdasaineita, joihin kemistit voisivat verrata analyyseista saamiaan spektrejä. Tuntemattomien yhdisteiden tutkimuksesta käytetään termiä known– unknown-analytiikka. Prosessi alkaa pakkauksen etiketin tarkastelusta. ”Usein valmistaja on ainakin yrittänyt piirtää purkin kylkeen aineen molekyylirakenteen. Tosin purkki voikin sitten sisältää jotakin aivan muuta, tai kyseessä voi olla monen eri aineen seos”, Ravio kuvailee. Tunnistamisessa on avuksi myös se, että muuntohuumeet kuuluvat yleensä johonkin yhdisteperheeseen, eli niillä on rakenteeltaan samankaltaisia sisaryhdisteitä. Orbiloukulla mitataan ensin yhdisteen tarkka molekyylipaino. Sitten ioniloukku pilkkoo yhdisteen useampaan pilkkeeseen, joiden tarkat massat selvitetään myös. Tarkan molekyylipainon ja pilkkeiden avulla pyritään määrittämään molekyylin rakenne. Sen jälkeen tullikemisteillä on usein jo hyvä arvaus siitä, mikä aine on kyseessä. Täysin uusien yhdisteiden tunnistamisessa viimeinen vaihe on kuitenkin se, että laboratorio tilaa alihankintana vielä aineen NMR-analyysin. Orbiloukku on uudenlainen massaspektrometri Orbiloukku on toimintaperiaatteeltaan uudentyyppinen massaspektrometri. Ensimmäinen kaupallinen laite tuli markkinoille vuonna 2005. Tätä nykyä orbiloukkutekniikkaan perustuvia laitteita on Suomessa kaikkiaan noin 15. Laitteella saavutetaan poikkeuksellisen korkea massaresoluutio ja hyvä massatarkkuus. Ioniloukun ja orbiloukun yhdistelmällä on saatu aikaan laitteisto, joka soveltuu toisaalta muun muassa proteiinitutkimuksiin, toisaalta myös pienten molekyylien rakennemäärityksiin. Rakennemäärityksessä tutkittavat yhdisteet erotellaan UHPLC:n eli nestekromatografian avulla ja ionisoidaan sähkösumutuskammiossa. Muodostuneet ionit viedään ioniloukkuun, jossa niitä voidaan pilkkoa tarvittaessa yhä pienempiin ja pienempiin osiin. Molekyyli-ioni ja saadut pilkkeet ohjataan orbiloukkuun, jolla määritetään niille tarkat massat ja alkuainekoostumukset. Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä päätelmiä tutkittavan yhdisteen rakenteesta. Eyvor Lind Tullikemisti Pekka Ravio on napannut orbiloukkuunsa jo kymmeniä Suomeen pyrkineitä uusia huumausaineita. Kehonrakentajat pelaavat uhkapeliä Työssään Ravio tutkii myös dopingaineina käytettäviä kasvuhormoneita. Häntä jaksaa ihmetyttää kehonrakentajien uhkarohkeus. Monet laittomat hormonit injektoidaan liuoksena suoraan suoneen, vaikka kukaan ei tiedä, mitä ruisku oikeastaan sisältää. ”Se voi olla ihan mitä tahansa, vaikkapa monen aineen seos, jonka pitoisuuksista ei ole mitään tietoa.” Ioniloukku-orbiloukun ansiosta Tullilaboratorio on tosin nyt selvittänyt monien dopingaineidenkin koostumuksen. Pekka Ravio uskoo sovellusten kirjon laajenevan entisestään, kun laitteesta ja sen potentiaalista kertyy lisää kokemuksia. Sen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi ravintolisien mahdollisia haitallisia ainesosia. Jo nyt loukku on osoittautunut hyväksi välineeksi torjunta-aineiden tehoaineiden jäämien seulomisessa. Monilla tehoaineilla on ihmiselle haitallisia vaikutuksia. EU on siksi asettanut niille raja-arvoja, joiden noudattamista Tullilaboratoriossa myös valvotaan. ”Torjunta-aineiden tehoaineita on kehitetty tähän mennessä noin 1 700 yhdistettä. Kaikkien analysoiminen ei ole mahdollista yhdellä menetelmällä, mutta ioniloukku-orbiloukun avulla yhdessä analyysissa voidaan kuitenkin todeta mahdollisimman monta kerralla”, Ravio sanoo. Analyysimenetelmät ovat hänen mukaansa kehittyneet viime vuosina hurjasti. Markkinoille on tullut monenlaisia laitteita, ja etenkin detektoreita on tarjolla valtava kirjo. Tutkimusryhmät tekevät jatkuvasti uusia keksintöjä, joista parhaat jalostuvat kaupallisiksi tuotteiksi asti. Niin nopeaa kuin kehitys tätä nykyä onkin, ihmisen tekniikat jäävät yhä toiseksi Tullin parhaille analysaattoreille eli koirille. ”Mikään menetelmä ei vielä ole yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti. Siihen laitekehityksessä kuitenkin pyritään.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com 3/2015 KEMIA 49 Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä on moneksi luonnontieteilijöiden pitää unohtaa ”täydellisyyssyndroomansa” ja ymmärtää, että osaamista voi myös soveltaa. Silloin työmahdollisuuksia riittää, sanoo uravalmentaja Satu Roos. Marja Saarikko ”Luonnontieteilijöitä koulutetaan liikaa, ja heidän työllistymisensä on hyvin hankalaa.” Väärin, sanoo ura- ja työelämävalmentaja Satu Roos, joka haluaa kumota yleisen käsityksen. Kemian Päivien Uraseminaarissa puhuneen Roosin mukaan luonnontieteilijöille sopivia tehtäviä on tarjolla paljon luultua enemmän, sillä alan koulutus antaa valmiudet vaikka mihin. Kun Roos pari vuotta sitten ryhtyi vetämään luonnontieteilijöiden työnhakupäiviä ja tutki tilaisuutta varten tarkemmin näiden työmahdollisuuksia, hän hämmästyi itsekin. Internetin ja erilaisten työnhakupalveluiden selaaminen tuotti tulokseksi yhteensä 1 600 julkisesti avoinna ollutta paikkaa, joiden hän arvioi soveltuvan luonnontieteilijöille. ”Miksi näitä paikkoja ei ymmärretä hakea”, Roos ihmettelee ja vastaa kysymykseensä saman tien: luonnontieteilijät potevat hänen mukaansa ”täydellisyyssyndroomaa”. Se tarkoittaa, että nämä haluavat vain sellaisiin tehtäviin, jotka vastaavat aivan täsmällisesti heidän koulutustaan, eivätkä edes havaitse muita vaihtoehtoja. Koulutuksen tuomaa osaamista voi 50 KEMIA 3/2015 kuitenkin myös soveltaa. Siitä hyvä esimerkki on työvalmentaja itse. Roos valmistui vuonna 1983 biokemistiksi silloisesta Kuopion korkeakoulusta. Hänen gradunsa käsitteli thalassemiaa, joka on erityisesti Välimeren alueella esiintyvä harvinainen verisairaus. ”Thalassemiatutkijan työtä ei yllättävää kyllä ollut tarjolla”, Roos hymyilee. Niinpä hän jäi joksikin aikaa assistentiksi omaan alma materiinsa, joka seuraavana vuonna muuttui Kuopion yliopistoksi. Parin vuoden kuluttua löytyi työpaikka panimoyritys Olvista, jossa hän toimi ensin laboratoriopäällikkönä, sitten laatupäällikkönä ja lopuksi henkilöstöjohtajana. Kun uraa samassa talossa oli takana 16 vuotta, Roos sanoutui irti päästäkseen opiskelemaan henkilöstöasioita kunnolla. Underose Kemistien ja muiden Epätäydellisyys pitää hyväksyä Vuonna 2010 Roos sai Itä-Suomen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ja perusti oman yrityksen. Sen puitteissa hän paitsi valmentaa luonnontieteilijöitä myös kouluttaa työyhteisöjä. Työssään Roos on etsinyt syitä luonnontieteilijöiden kasvaneisiin työttömyyslukuihin. Hänen mukaansa talouden heikko tilanne on saanut jotkut menettämään uskonsa työllistymiseen ylipäätään. Ennen kaikkea luonnontieteilijöiltä kuitenkin puuttuu ammatillista itsetuntoa. He saattavat lukea työpaikkailmoituksen mutta jättää tehtävän hakematta siksi, että ajattelevat siihen olevan runsaasti hakijoita muutenkin tai siksi, etteivät katso oman osaami- Kun uskaltaa hypätä ulos lokerostaan, työnhaun näkymät avartuvat huomattavasti, sanoo työvalmentaja Satu Roos. sensa riittävän. Moni myös päättää jo ennakkoon, että työpaikat jaetaan joka tapauksessa suhteilla, eikä niihin siksi kannata edes pyrkiä. ”Mutta kun puhutaan esimerkiksi viroista, niihin on aina julkinen haku, jossa jokainen hakemus huomioidaan”, Roos muistuttaa. Luonnontieteilijöiden pitäisi hänen mukaansa oppia hyväksymään ”epätäydellisyys”. Ihminen voi hyvin tehdä asioita, joita hän ei ole ennen tehnyt Ura alkaa pätkätöillä Marja Saarikko Helsingin yliopiston urapalveluiden suunnittelija Leena Itkonen kertoo, että suuri osa nykypäivän vastavalmistuneista aloittaa uransa määräaikaisissa tehtävissä. Niissäkin voi ylläpitää ja päivittää osaamistaan. Vakituisen työn löytymistä voi hankaloittaa se, että työpaikoista suuri osa on piilossa eikä välttämättä koskaan päädy julkiseen hakuun. Silloin työnhaussa korostuvat verkostojen merkitys ja sattuma. Hyvään lopputulokseen voi vaikuttaa luomalla sellaisia verkostoja, että maaperä sattumille on mahdollisimman otollinen. Omaa paikkaansa etsivälle amma- Verkostoituminen on hyödyksi myös työnhaussa, Leena Itkonen muistuttaa. Marja Saarikko ja joista hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Kasvifysiologi sopii projektinvetäjäksi, ja kemististä voi tulla erinomainen hallintopäällikkö. Ammattitaito kehittyy myös työssä oppimalla. Kaikkea ei tarvitse osata heti. Luonnontieteilijällä on koulutuksensa ansiosta kyky soveltaa tietoa ja oppia uutta. Työnantajat eivät läheskään aina edellytä tietynlaista täsmäkoulutusta tai -tutkintoa, vaan haluavat yksinkertaisesti asiantuntijan. Arto Mustonen tekee ”perinteisiä” kemistintöitä, mutta työelämässä hänen osaamisensa on laajentunut muun muassa standardisointiin. ”Perinteinen kemisti” tutkii leluja Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Arto Mustonen ehti olla puoli vuotta työttömänä ennen kuin sai paikan Espoosta Tullilaboratoriosta. Siellä hän on koulutustaan vastaavassa työssä eli niin sanotuissa perinteisissä kemistin tehtävissä. Aluksi kyseessä oli määräaikainen äitiyslomasijaisuus, mutta sitten kävi tuuri. Työtovereita jäi eläkkeelle, virkoja vapautui ja Mustonen sai vakituisen paikan, toki kilpailtuaan siitä julkisessa haussa muiden hakijoiden kanssa. Työssään Mustonen tekee kulutustavaroille kemiallisia tutkimuksia, joilla varmistetaan niiden turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. Työ sisältää paljon epäorgaa- tinvalintatestit voivat olla hyvä apu ja ajatusten herättäjä. ”Kritiikittömästi niiden tuloksia ei kuitenkaan kannata hyväksyä. Kukaan muu ei voi tietää puolestasi, mikä työ sinulle parhaiten sopii”, Itkonen huomauttaa. Arvot ja toiveet alkavat selkiytyä iän karttuessa. ”Yksi haluaa olla mukana keksi- nista mutta nykyään myös orgaanista analytiikkaa. ”Vastaan tulee jatkuvasti uusia laitteita ja analyysitekniikoita. Myös sivuaineitani matematiikkaa ja fysiikkaa olen tarvinnut etenkin lelujen mekaanisessa testaamisessa”, Mustonen kertoo. Tullikemistin työtä hän pitää monipuolisena. ”Toimenkuvani on laajentunut esimerkiksi standardisointiin, vaikka en alussa edes tiennyt, mitä sana tarkoittaa. Pätevöityminen on tapahtunut pikku hiljaa työtä tehdessä.” Nuoren kemistin seuraava tavoite on uralla eteneminen, mahdollisesti samassa työpaikassa. mässä merkittävää lääkettä, toinen tehdä töitä ryhmässä, kolmas yksin ja itsenäisesti. Joku kyllästyy, haluaa vaihtelua ja siirtyy muualle, joku tahtoo pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com 3/2015 KEMIA 51 52 KEMIA 3/2015 Peter Hore / Oxfordin yliopisto Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen Punarinnalle on evoluution myötä kehittynyt kemiallinen kompassi, jota se hyödyntää muuttomatkoillaan. Lintu tekee silmänsä reseptorin ja sensorin avulla kvanttimittauksia tavalla, josta kvanttitietokoneen kehittäjätkin voivat saada vinkkejä. Jarmo Wallenius Muuttolinnuilla on pitänyt tänä keväänä entistä kiireempää. Muun muassa punarinta saapui pesimään Suomeen talvehtimisalueiltaan Välimeren rannoilta jo maaliskuun puolella. Tämä on pari viikkoa aikaisemmin kuin vielä runsaat kolme vuosikymmentä sitten. Eurooppalainen punarinta (Erithacus rubecula) ei ole maailman 10 000 lintulajin joukossa mikä tahansa siivekäs, vaikkei sen kodinvaihtomatka liki navalta navalle ulotukaan, kuten lapintiiralla. Parintuhannen lentävän muuttajan joukossa punarinnalla on nykyisin samanlainen asema kuin lituruoholla kasvikunnassa tai banaanikärpäsellä hyönteismaailmassa. Paitsi että kaikkia mainittuja on tutkittu ja tutkitaan edelleen paljon, niillä on yksi yhteinen eksoottinen ominaisuus: magneettiaisti. Punarinnan kemiallinen kompassi on linnun oikeassa silmässä. Verkkokalvon kryptokromiproteiineihin osuva sininen valo synnyttää vapaita radikaalipareja, joiden elektroneihin Maan magneettikenttä vaikuttaa. Kiehtova aisti Magneettiaistin omistaa noin 50 eläinluokkaa. Aisti antaa eläimelle kyvyn tunnistaa Maan magneettikentän kuvitteellisten kenttäviivojen ja horisontaalitason välisiä paikallisia suuntakulmia ja kentän voimakkuudessa ilmeneviä paikallisia eroja. Magneettikentän kenttäviivat ovat magneettisilla navoilla kohtisuorassa horisontaalitasoa vastaan, mutta viivojen ja vaakatason välinen kulma pienenee magneettista päiväntasaajaa lähestyttäessä ja kutistuu lopulta nollaan. Magneettikentän voimakkuus taas vähenee vastaavassa suunnassa: navoilla sen voimakkuus on 68 mikroteslaa ja päiväntasaajalla 23 mikroteslaa. Vertailukohdan tarjoaa jääkaapin oven magneettikentän voimakkuus, joka on sata kertaa suurempi kuin Maan magneettikenttä. Magneettikuvauslaitteissa taas käytetään noin 100 000 kertaa maapallon magneettikenttää voimakkaampia magneetteja. Magneettiaistia hyödyntävät muuttolintujen ja banaanikärpästen lisäksi muun muassa monet perhoslajit, mehiläiset, sammakkoeläimet, merikilpikonnat, langustit, lohet, lepakot ja kaljurotat. Isoista nisäkkäistä koirilla, peuroilla ja jopa lehmillä on havaittu magneettiaistimukseen viittaavaa käyttäytymistä ja toimintaa. Vanhin tunnettu magneettiaisti on kuitenkin tavattu nilviäisillä. Aisti näyttää kehittyneen niille jo kambrikaudella 400 miljoonaa vuotta sitten. Toisaalta myös jotkin bakteerilajit suunnistavat ja orientoituvat niissä olevien nanokokoisten magneettisten rautaoksidikiteiden eli magnetiittien avulla. Hait ja rauskut puolestaan kykenevät Maan magneettikentän muutosten avulla indusoimaan aistinelimeensä sähkövirtaa, jota ne hyödyntävät saaliinsa lamauttamisessa. Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko yleisemminkin sähköherkkä eläinlaji. Sähkön käyttöön perustuvassa informaatioyhteiskunnassamme asia on myös aktiivisen tutkimuksen kohteena. Magneettikentän mestarit Linnut ovat maapallon magneettikentän mestareita, jotka ottavat ainakin muuttomatkoillaan kyvystään irti täyden hyödyn. Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko sähköherkkä eläinlaji. Ensimmäisenä viisaita arvauksia pitkiä muuttomatkoja tekevien siivekkäiden sisäisestä kompassista esitti baltiansaksalainen tiedemies Alexander von Middendorff Venäjällä vuonna 1859. Pesimä- ja talvehtimisalueille suunnistaessaan linnut hyödyntävät tämän ”kuudennen aistinsa” lisäksi tietenkin myös Auringon, Kuun ja tähtien valoa ja sen polarisaatiota, ääniä – joita synnyttävät muun muassa valtamerten aallot – sekä erilaisia tuoksuja. Muuttoa tekeville linnuille ovat tärkeitä myös maamerkit. Siivekkäillä on kognitiiviset kyvyt tunnistaa asuinalueitaan ja muodostaa aivoissaan mentaalisia karttoja. Linnut voivat – lajista riippuen – hyödyntää suunnistuksessaan joko pääosin yhtä tiettyä aistia tai vaihtoehtoisesti käyttää usean aistin yhdistelmiä. Magneettiaistiin alettiin suhtautua aiempaa vakavammin 1950-luvulla, kun tutkijat ryhtyivät selvittämään punarinnan käyttäytymistä. 3/2015 KEMIA 53 Alan pioneerit, Frankfurtin yliopiston tutkijat Roswitha ja Wolfgang Wiltschko todensivat magneettiaistin olemassaolon aukottomasti 1960- ja 1970-luvuilla tekemissään punarintaja kyyhkyskokeissa. Tiedeyhteisö kiistelee silti yhä siitä, kuinka lintu pohjimmiltaan aistii maapallon magneettikentän. Katseleeko, kuunteleeko vai haisteleeko siivekäs kenttää – vai tekeekö se niitä kaikkia? Magneettikompassinsa eli nanokokoisten, rautaa sisältävien magnetiittikiteiden ohella punarinnalla näyttää olevan käytössään myös kemiallinen kompassi. Kemiallisen kompassin perusta on niin sanottu radikaaliparien mekanismi, jossa lintu hyödyntää silmänsä verkkokalvon kryptokromiproteiinia. Vuonna 1998 löydetty reseptorimolekyyli on herkkä näkyvän valon sinisen ja vihreän värin aallonpituuksille. Fotonit voivat irrottaa proteiinimolekyylin nukleotidin elektroneja, jolloin syntyy vapaaradikaalipareja. Vapaa radikaali on yhdiste tai molekyyli, jossa on pariton elektroni tai vapaa valenssi. Syntyneet radikaaliparit ovat herkkiä Maan magneettikentän suunnalle, minkä ajatellaan vaikuttavan linnussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin. Ihmisillä ja kasveilla kryptokromiproteiini puolestaan jaksottaa vuorokausirytmiä. Tietokoneiden, televisioiden ja tablettien sinertävän valon on jo todettu sekoittavan unirytmiämme. Toisaalta otaksutaan, että proteiinin vähäinen superoksidipitoisuus eli sen negatiivisesti varautuneiden happimolekyylien pieni pitoisuus evää meiltä magneettiaistimisen kyvyn – mutta auttaa samalla meitä elämään pitempään. Näin uskoo ainakin Illinoisin yliopiston kemisti ja biofysiikan professori Klaus Schulten, joka esitti ajatuksen eläinten ja erityisesti lintujen vapaaradikaaliperusteisesta magneettiaistimuksesta jo 1970-luvulla. Neljä vuosikymmentä sitten vapaiden radikaaliparien teoria ja koko spinkemia, jossa magneettikentän 54 KEMIA 3/2015 Derek Ramsey Radikaalit parina Myös monarkkiperhoset suunnistavat samanlaisen kemiallisen kompassin avulla kuin muuttolinnut. avulla kyetään vaikuttamaan kemiallisiin reaktioihin ja sidoksiin, teki vasta tuloaan. Schultenin magneettiaistia ja vapaita radikaalipareja käsitellyt käyttäytymisbiologinen tutkimuspaperi ei siksi vuonna 1978 kelvannut arvovaltaiselle Science-lehdelle, vaan se palautettiin tutkijalle pilkkakirjeen saattamana. Tuolloin ajateltiin vielä, että elektronien spinien vuorovaikutus geomagneettisen kentän kanssa oli niin pientä, että sillä ei voisi olla merkitystä molekyylien lämpöliikkeen ja kemiallisiin sidoksiin liittyvien energioiden kannalta. Saksankieliseen julkaisuun Schultenin uudet näkemykset ja tulkinnat kuitenkin hyväksyttiin heti. Nykyisin lintujen magneettiaistia koskeva tutkimus on parhaiden tiedejulkaisujen vakiomateriaalia. Luonnon kvanttikone Atac Imamoglun ja Birgitta Whaleyn sveitsiläisessä ETH-korkeakoulussa tekemä tuore tutkimus paljastaa, että punarinta suorittaa ihka aidon kvanttimittauksen, kun sen kryptokromiproteiini absorboi valoa. Proteiinin flaviiniadeniinidinukleotidissa (FAD) syntyy miljardisosasekunneissa vapaa radikaalipari, jossa yksi elektroni siirtyy 1,5 nanometrin päässä sijaitsevaan aminohap- poon toisen pysyessä paikallaan. Radikaalin parin elektronit muodostavat lomittuneine elektroneineen pitkäikäisen, yli 10 nanosekuntia kestävän, koherentin kvanttitilan. Sen aikana lintu tekee kvanttimittauksensa, jossa se havainnoi ja vertaa vapaan radikaaliparin elektronien välistä suuntaa Maan magneettikentän kenttäviivojen suunnan kanssa. Tämä suuntakulma taas vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti vapaa radikaalipari palaa takaisin neutraaliksi kryptokromiproteiiniksi ja lähettää signaalin linnun hermojärjestelmään. Näin punarinta pystyy määrittämään, millä leveysasteella se kulloinkin on, joskaan ei varsinaisesti pohjois–etelä-suuntaa eikä napojen polaarisuutta. Magneettikentän voimakkuuden määrittämisessä se hyödyntää ylänokassaan ja korvissaan olevia nanokokoisia magnetiittipalloja ja -liuskeita. Oxfordin yliopiston kemian professorin Peter Horen mukaan punarinnan silmänsä FAD:iin synnyttämä elektroninen kvanttitila voi säilyä jopa mikrosekunteja vetisessä, huoneenlämpötilaisessa ja normaalipaineisessa kammiossaan. Tämä antaakin pohdittavaa kvanttitietokoneen kehittelijöille. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. jarmowallenius@hotmail.com Maailman suosituin torjunta-aine Glyfosaatin haitoista leimahti kiista Glyfosaatti on maailman yleisin maatalouskemikaali, joka tappaa rikkakasvit tehokkaasti. Huoli torjunta-aineen terveysja ympäristövaikutuksista on kuitenkin voimistunut. Eeva Pitkälä EU:ssa uusitaan tänä vuonna rajaarvot, joilla määritellään korkeimmat sallitut torjunta-aineiden pitoisuudet elintarvikkeissa. Vastuu aineiden turvallisuuden arvioinnista on Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolla Efsalla, joka delegoi työn edelleen jäsenmaille. Komissio ja EU-parlamentin jäsenet saavat tutkailtavakseen arvion myös maailman suosituimmasta tor- junta-aineesta glyfosaatista. Raportin toimittaa Saksan riskinarviointilaitos BfR. Jo julkaistu raportti kertoo, että glyfosaatti on täysin haitaton ihmiselle ja luonnolle ja siten hyvin turvallinen käyttää. Arvioinnissa esitetäänkin, että glyfosaatin sallittua turvarajaa elintarvikkeissa voidaan nostaa nykyisestä. Tällainen päätös merkitsisi, että glyfosaattiin pohjautuvia torjuntaaineita saisi käyttää EU:ssa – ainakin vuonna 2025 tapahtuvaan uudelleenarviointiin saakka – jopa entistä enemmän, vaikka aineen käyttömääriä pidetään suurina jo nyt. DDT:n korvike Pahamaineisen DDT:n tilalle tullut glyfosaatti ilmestyi markkinoille 1970-luvulla. Tätä nykyä aine on tehomaatalouden yleisin kemikaali, jota Euroopassa hyödynnetään rikkakasvien torjuntaan etenkin viljapelloilla. Maailmalla glyfosaatin käyttö lisääntyi 1990-luvun puolivälissä räjähdysmäisesti. Syynä olivat aineelle vastustuskykyisiksi muokatut geenimanipuloidut viljelykasvit, lähinnä maissi, soija ja puuvilla, joita viljellään Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Kun kasvista on tehty glyfosaatille resistentti, pellot voidaan ruiskuttaa torjunta-aineella myös kasvukauden aikana. Tällä vuosituhannella glyfosaatin käyttö on kaksinkertaistunut. Glyfosaattipohjaisia torjuntaaineita myydään noin 750 kauppanimellä. Puhdasta glyfosaattia valmistetaan vuosittain reilut 720 000 tonnia. Juolavehnän nitistäjä Suomessa rikkakasvien torjuntaaineiden käyttö alkoi sotien jälkeen. Käyttömäärät kasvoivat varsinkin 1950-luvulta 1970-luvulle. Nykyisin glyfosaattipohjaiset herbisidit ovat meilläkin torjuntaaineista yleisimpiä. Niitä hyödynnetään etenkin juolavehnän nitistämiseen mutta myös vesakkojen karsintaan sekä radanvarsien, golfkenttien ja kotipuutarhojen siistimiseen. Suomessa myydään glyfosaattiin perustuvia torjunta-aineita 37 kauppanimellä. Niistä 31 on glyfosaatti-isopropyyliamiinisuoloja, loput ammoniumin suoloja. Glyfosaatin levittäminen pelloille on periaatteessa luvallista vain puinnin jälkeen. Sitä ei siis saa käyttää kasvavaan viljaan eikä etenkään korren kuivaamiseen eli tuleennuttamiseen. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR on ilmoittanut, että viljanostajat eivät osta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa. Jokainen viljelijä vastaa puumerkillään myymänsä viljan puhtaudesta, jota myös Evira valvoo pistokokein. Muissa EU-maissa käytännöt vaihtelevat. Britanniassa viljelijät ruiskuttavat kaiken tuleennutettavan viljan glyfosaattiherbisideillä. Saksa uusi viime vuonna lainsäädäntönsä tässä suhteessa Euroopan tiukimmaksi ja kielsi tuleennuttamisen glyfosaatilla kokonaan. Suomessa glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden maahantuonti ja myynti edellyttävät kasvinsuojelulain mukaisen ennakkotarkastuksen ja hyväksynnän. Hyväksymispäätökset tekee Tukes, joka ylläpitää käytettyjen ja käytöstä poistettujen kasvinsuojeluaineiden rekisteriä. Aineiden käyttöä valvoo Evira. Juolavehnä on ikävä vieras suomalaispelloilla. 3/2015 KEMIA 55 Teollisuuden valmistuskapasiteetti on arvioitu yli miljoonaksi tonniksi. Se on enemmän kuin ainetta kyetään käyttämään, mikä on johtanut hintojen alenemiseen ja jopa polkumyyntiin. Raportti hätkähdytti Kun Efsan glyfosaattiraportti viime syksynä tuli julki, tiedeyhteisö ja myös ympäristö- ja kansalaisjärjestöt tyrmistyivät sen sisällöstä. Pian paljastui, että saksalaisviran56 KEMIA 3/2015 omainen oli tilannut raportin glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistavan teollisuuden yhteenliittymältä GTF:ltä (Glyphosate Task Force). GTF:n takana ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen suurimmat glyfosaattia tuottavat kemianyhtiöt. Glyfosaatin ja siihen perustuvien herbisidien lisäksi yritykset käyvät kauppaa glyfosaattiresistenteiksi kehitettyjen geenimuokattujen viljakasvien siemenillä ja niiden patenteilla. Tarkemmassa selvityksessä kävi ilmi, että GTF oli kerännyt yli tuhatsivuiseen raporttiinsa enimmäkseen alan teollisuuden itse tuottamaa tutkimustietoa. Lisäksi arviointi kohdistui pelkästään puhtaan glyfosaatin vaikutuksiin, eikä mukaan ollut kelpuutettu glyfosaatin kaupallisista seoksista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Arvostelijat ovat syyttäneet raportin laatijoita siitä, että nämä ovat pimittäneet akateemisen tutkimuksen tuottamat, vertaisarvioidut tiedot ja suosineet niiden sijaan teollisuuden Laajakirjoinen tappaja Glyfosaattipohjaiset torjunta-aineet koostuvat glyfosaatin ja sitä tehostavien aktivaattoriaineiden seoksesta. Kaupallisissa valmisteissa glyfosaatti on lähes aina vesiliukoisena suolana, jossa emäs on tavallisesti isopropyyliamiini. Tehoaineena glyfosaatti toimii todennäköisesti siten, että isopropyylisuolasta irronneet glyfosaattihappoionit kulkevat veden mukana kasvien eläviin solukoihin, joissa ne estävät sikkimihappokiertoon kuuluvan entsyymin toiminnan. Entsyymi katalysoi elintärkeiden aromaattisten aminohappojen valmistusta. Glyfosaatin salaisuus piilee sen amfoteerisessä rakenteessa, joka tekee siitä tietyissä olosuhteissa taianomaisen vesiliukoisen. Avustavilla aineilla glyfosaatti voidaan saattaa myös rasvaliukoiseen muotoon. Rikkaruohomyrkytyksissä tarvitaan molempia ominaisuuksia. Tuhoaa valikoimatta Laajakirjoinen glyfosaatti tappaa valikoimatta kaikki sillä käsitellyt kasvit. Ainetta kestävät vain sille geneettisesti vastustuskykyiset kasvit, jotka voidaan siten ruiskuttaa myös kasvun aikana. Kemiallisesti glyfosaatti on organofosfaatti, yleisen aminohapon glysiinin johdannainen. Ammoniumryhmään kiinnittyvät karboksyylihappo- ja fosfonihapporyhmä tekevät siitä amfoteerisen, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Glyfosaatti on myös voimakas kelaatti, joka sitoutuu tiukasti metalleihin ja mineraaleihin. Glyfosaattisuolan sisältämä isopropyyliamiini eli MIPA on laajasti käytetty peruskemikaali. Sitä hyödynnetään myös muovien, teollisuuskemikaalien, korroosionestoaineiden ja lääkeaineiden valmistuksessa. Isopropyyliamiinin markkinat ovat siten jopa suuremmat kuin glyfosaatin. Euroopassa isopropyyliamiini luetaan elintarvikkeiden aromiaineisiin, joiden käyttöluvat arvioidaan eri yhteydessä kuin torjunta-aineiden tehoaineet. Käyttöturvallisuustiedotteessa isopropyyliamiini on luokiteltu vesieliöille haitalliseksi, syövyttäväksi ja varoen käsiteltäväksi. Ana Bykova Glyfosaattiruiskutus tepsii hyvin rikkakasveihin. Aineen terveysvaikutuksia ei kuitenkaan kunnolla tunneta. omia, usein julkaisemattomia ja salaisia tutkimustuloksia. Haitat huolettavat Samaan viittasi todennäköisesti myös WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC tänä keväänä julkaisemansa uuden luokituksen perusteluissa. IARC ilmoitti sijoittaneensa glyfosaatin luokkaan 2A eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Keskuksen tiedotteessa todettiin, että päätös perustuu avoimesti tieteelli- sissä lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin ja valtiollisten tutkimuslaitosten julkisiin raportteihin. Tutkijayhteisöstä on kantautunut huolestuttavaa aineistoa glyfosaatin haittavaikutuksista. Euroopassa niistä ovat viime vuosina raportoineet muun muassa geenimuuntelua vastustavan Earth Open Source -järjestön sekä PAN (Pesticide Action Network) -verkoston tutkijat. Unkarin tiedeakatemian tutkijat András Székács ja Béla Darvas ovat julkaisseet aiheesta artikkelin nimeltä Forty Years with Glyphosate. Lista haitoista, joita glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden on epäilty aiheuttavan, on venynyt pitkäksi. Eläinkokeiden perusteella aineiden on arvioitu johtavan tai olevan yhteydessä syövän lisäksi hedelmättömyyteen, keliakiaan, munuaissairauksiin, alkionkehityksen vaurioihin, vakaviin suolistohäiriöihin ja Parkinsonin tautiin. Aineiden oletetaan olevan myös hormonihäiritsijöitä. Glyfosaattia, jonka ei koskaan pitänyt päätyä ihmisen elimistöön, löytyy tätä nykyä äidinmaidosta ja virtsanäytteistä. Ainetta on kertynyt maaperään, meriin, järviin ja pohjavesiin. Tutkijayhteisöstä on esitetty vaatimuksia, että glyfosaatin nykyiset ja pitkäaikaisvaikutukset on tutkittava avoimesti ja perusteellisesti. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. epitkala@gmail.com 3/2015 KEMIA 57 Kemikaalien vaaraluokitus on Pähkinä purtavaksi Kemikaalien vaarallisuuden luokittelu on hankalaa, sillä aineista ei aina tiedetä tarpeeksi. Vaaroista tiedottaminen taas onnahtelee käännösongelmien takia. Paula Jantunen YK:n laatima GHS-järjestelmä (Globally Harmonized System) on selvä edistysaskel maailman kemikaalipolitiikassa. Järjestelmä yhdenmukaistaa kemikaalien vaaraluokittelukriteerit, pakkausmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) koko maapallolla. Aiemmin käytännöt olivat kirjavia ja erot maiden välillä suuria. On silti hyvä ymmärtää, että GHSjärjestelmällä on rajansa. Aineen vaaraominaisuudet eivät aina tule luotettavasti esiin eivätkä tiedot vaaroista ja varotoimenpiteistä siirry kitkatta kielestä toiseen. EU:ssa tiedotteiden ja etikettien kunnollinen kääntäminen on erityisen tärkeää, sillä unionialueella käytetään pariakymmentä virallista kieltä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa GHS-kieliä on vain kolme. Tietoa saattaa puuttua Kemikaalien vaaraluokittelun ensimmäinen epävarmuustekijä liittyy tietomäärään, johon luokittelu ylipäätään perustuu. Jos kemikaalia ei ole luokiteltu jonkin ominaisuuden suhteen – esimerkiksi syttyväksi tai hengitettynä myrkylliseksi – kyse voi olla joko tiedosta tai tiedon puutteesta. EU:n kemikaalilainsäädännön Reachin mukaan luokittelun on oltava läpinäkyvää. Rekisteröinneistä julkisesti saataville pantavassa materiaalissa on kunkin vaaraominaisuuden osalta eriteltävä, mihin annettu luoki58 KEMIA 3/2015 tus tai luokittelemattomuus perustuu. Jos luokittelua ei ole tehty, syitä voi olla kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on, että tietoja luokittelua varten ei ole. Toiseksi tietoja voi olla, mutta luokituksen tarve tai taso eli vaarakategoria on epäselvä. Kolmannessa tapauksessa tietoja on, eikä kemikaali niiden perusteella tarvitse luokitusta. Jos luokitteleminen edellyttää lisätietoja, aineen rekisteröijän on hankittava ne tai perusteltava, miksi niitä ei tarvita. Sijaisina rotat Merkittävää epävarmuutta on myös aineiden terveys- ja ympäristövaaraluokituksissa. Joidenkin pitkään runsaassa käytössä olleiden kemikaalien osalta luokitukset voivat perustua suoriin kokemuksiin aineen vaikutuksista ihmisterveyteen ja ympäristöön. tonta rotalle. EU:ssa metanolin harmonisoiduissa luokituksissa eli niin kutsutussa aineluettelossa tämä luonnollisesti näkyykin. Seosten ongelma Kolmas iso epävarmuustekijä on aineseosten luokittelu. Luotettavimmat luokitukset seoksista saadaan tekemällä kullekin tuotteelle suoraan luokittelun edellyttämät testaukset tai keräämällä tuotteesta muuten tarvittavat tiedot. Fysikaalis-kemiallisten vaarojen osalta näin menetelläänkin, mutta eläinkokeiden määrää on pakko rajoittaa niin eettisistä kuin käytännön syistä. GHS-järjestelmään onkin sisäänrakennettu seosten koostumukseen perustuva terveys- ja ympäristövaaraluokitusten arviointimenetelmä. Yleensä seos luokitellaan, jos joko tietyn luokituksen saanut aineosa ”Pahin esimerkki ovat käännöskoneen tuotokset. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta?” Silloin kun kokemusperäistä tietoa ei ole, vaihtoehtona ovat lähinnä eläinkokeet, joissakin tapauksissa myös in vitro -testit tai mallinnus. Kun terveysvaaroja tutkitaan, ihmisen ”sijaisina” toimivat tyypillisesti rotat, kanit ja hiiret. Ympäristövaarojen osalta koko vesiekosysteemiä edustaa vain muutama eliölaji. On siksi pidettävä mielessä, että testitulosten perusteella annettu luokitus on aina vain arvio siitä, mikä luokituksen todella pitäisi olla. Arvion luotettavuudesta ei ole takeita. Kokemuksesta tiedetään, että esimerkiksi metanolin osalta rotta on huono ihmisen malli. Metanoli on myrkkyä ihmiselle ja lähes vaara- yksin tai kaikki saman vaarakategorian luokituksen saaneet aineosat yhdessä ylittävät määrätyn pitoisuusrajan. On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, kuinka hyvän arvion seoksen vaaraominaisuuksista tällainen luokitusmenetelmä tuottaa. Menetelmän on oltava riittävän yksinkertainen tullakseen ylipäätään yleiseen käyttöön. Seoksen todellinen luokitustarve voidaan kuitenkin selvästi yliarvioida yhden ominaisuuden ja aliarvioida toisen osalta. Osaltaan luokituksia tarkentavat EU:ssa lähinnä aineluetteloaineille toisinaan määrätyt erityiset pitoisuusrajat. ”Hiippakunta hedelmä” Käyttöturvallisuustiedotteilla (KTT) kerrotaan ammattikäyttäjille kemikaalien vaaraominaisuuksista ja varotoimista, joihin niiden takia on ryhdyttävä. Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen kemikaalien osalta vaaroista kertoo lähinnä pakkausetiketti. Vaara- ja turvalausekkeiden tunnuskoodit ja viralliset käännökset helpottavat vaaroista tiedottamista pakkausetikettien tasolla. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisällöksi lausekkeet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tiedotteet jakautuvatkin kahteen kastiin. Yhtäältä niitä on melko vapaasti kirjoitettuja ja yleensä tietosisällöltään perusteellisia. Toisaalta monet KTT:t on laadittu vakiofraasein ja pakotettu tiettyyn sanalliseen muottiin, vaikka sitten mutkia suoriksi vetäen. Vakioilmaukset ovat kotoisin erilaisten KTT-laadintaohjelmistojen fraasikirjastoista, jotka tarjoavat myös valmiit käännökset moniin kieliin. Tämä on toki kätevää ja edullista mutta vaaroista tiedottamisen kannalta kyseenalaista. Pahin esimerkki ovat käännöskoneella tehdyt käännökset. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta? Laadukkaammissakin käännöksissä näkyy helposti perehtymättömyys kemikaaliturvallisuusasioihin. Hienovaraisillakin sanavalinnoilla voi viime kädessä olla merkitystä. Jos englanniksi kehotetaan Avoid contact, suomalainen ei välttämättä ymmärrä käännöksen Vältä kosketusta tarkoittavan suoraa kieltoa: Älä koske. Tiedon kaatopaikat Scanstockphoto Käyttöturvallisuustiedotteet voidaan jakaa muunkinlaisiin ryhmiin. Yhdessä ääripäässä ovat tiedon kaatopaikat, joihin kemikaalin toimittaja on dumpannut kaiken löytämänsä informaation kaikista aineosista – yrittämättäkään poimia esiin tuotteen kannalta olennaista. Vastakkaisessa äärilaidassa ovat KTT:t, joissa toimittaja korostaa kerran toisensa jälkeen, ettei tiedä tuotteensa ominaisuuksista juuri mitään eikä ota vastuuta mistään. Jotkin toimittajat ovat laatineet käytännössä yhden yleispätevän käyttöturvallisuustiedotteen. Käyttäjän on opittava tulkitsemaan sitä tuotekohtaisesti, koska vuototilanteissa menetellään kiinteiden aineiden osalta yhdellä, vesiliukoisten osalta toisella ja ei-vesiliukoisten osalta kolmannella tavalla. Toiset kehottavat käyttämään tuotetta käsiteltäessä kaikkia mahdollisia henkilösuojaimia – vaikka tuote on kuvattu ominaisuuksiltaan vaarattomaksi. Entä millainen on käyttäjälle hyödyllinen käyttöturvallisuustiedote? Se keskittyy olennaiseen ja on hyvin jäsennelty, ristiriidaton ja selväkielinen. Näin tärkeät tiedot menevät perille. Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimii kemikaaliturvallisuusasiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä. paula.jantunen@linnunmaa.fi Vaarallista ainetta – tai sitten ei. Kaikista kemikaaleista ei ole saatavilla tietoja, joiden perusteella aineen luokittelu voitaisiin tehdä. 3/2015 KEMIA 59 Kuninkaan hauta Rikhard III (1452–1485) on viimeinen taistelussa kaatunut Englannin kuningas. Synkkä kuva hallitsijasta on viime aikoina kirkastunut. 60 KEMIA 3/2015 Leicesterin yliopiston tutkijat onnistuivat löytämään 500 vuotta kateissa olleen Rikhard III:n haudan. Vainajan jäänteiden analysointi paljasti uusia asioita kiistanalaisesta kuninkaasta. Kun kuningas Rikhard III vuonna 1485 lähti kukistamaan valtaansa uhannutta kapinaliikettä, hän ei tiennyt ratsastavansa kohti viimeistä kamppailuaan. Bosworthin taistelussa kaatunut hallitsija haudattiin vaatimattomin menoin fransiskaaniluostarin kirkkoon Leicesteriin. Ruusujen sota oli päättynyt. 32-vuotiaan monarkin kuolema merkitsi samalla Plantagenet’n hallitsijasuvun pitkän valtakauden päättymistä Englannissa. Valtaan nousi kapinaa johtanut Tudorien suku, jonka historiankirjoituksen mukaan Rikhard oli ”tyrannikuningas”. Hirmuhallitsijan muistoa olikin ”tarpeetonta” vaalia. Uskonpuhdistuksen myötä luostari lakkautettiin, kuninkaan hauta unohtui ja jäi lopulta uusien rakennusten alle. Kun Leicesterin yliopiston tutkijat vihdoin ryhtyivät kaivamaan vanhoihin karttoihin merkittyä luostaria esiin nykyisen kaupungintalon parkkipaikan alta, kirjoitettiin vuosi 2012. Luostarin perustukset saatiin pian päivänvaloon. Maan uumenista paljastui myös useita aikoinaan kirkon lattian alle haudattuja vainajia. Joukosta yksi lepäsi arvokkaassa kiviarkussa. Kirkon kuorin länsiosasta löytyi lisäksi hauta, joka oli selvästi kaivettu kiireessä ja huolimattomasti jätetty muita matalammaksi. Arkusta ei ollut merkkiäkään, ja ruumis oli runnottu väkisin liian pieneen tilaan. Tutkijoiden huomion kiinnitti kuitenkin kaksi erityistä seikkaa. Vainajan selkäranka oli mutkalla. Lisäksi tämän kallossa oli vammoja, jotka vaikuttivat siltä kuin ne olisivat tulleet taistelussa. Voisiko hautaan hätäisesti tuupattu vainaja olla kadonnut kuningas Rikhard? Isotooppianalyysi kertoi ruokavalion Asian selvittämiseksi tutkijat tekivät ruumiin jäänteistä radiohiiliajoituksen. Se osoitti, että kaltoin kohdeltu vainaja oli elänyt 1400-luvun jälkipuoliskolla. Seuraavaksi luista tehtiin isotooppianalyysi. Se puolestaan kertoi, että luuston typpi-isotoopit olivat vähitellen lisääntyneet, mikä yleensä korreloi ruokavalion muutosten kanssa. Etenkin elämänsä lopulla vainaja oli nauttinut ravintoa, jollaiseen noina aikoina oli varaa ainoastaan ylimystöllä: makeanveden kaloja ja harvinaista riistaa, kuten haikaraa ja joutsenta. Tiedetään, että nuori monarkki oli reilut kaksi vuotta kestäneen hallituskautensa aikana päässyt myös viinin makuun; juomaa saattoi kulua pullo päivässä. Uusi mielenkiintoinen yksityiskohta paljastui vainajaa ympäröivästä maasta otetuista näytteistä. Lantion seudun maaperästä löytyi runsaasti suolinkaisten munia. Vainajalla oli siis eläessään ollut matoja. Sinänsä loistartunta tuskin oli keskiajalla harvinaisuus yhteiskuntaryhmästä riippumatta. Ihmisten ulosteita käytettiin puutarhojen lannoitteena, eikä hygienia kaikkineenkaan ollut kovin korkealla tasolla. Sukkulamatotartunta on tappava sellaiselle, joka kärsii ravinnon puutteesta. Yltäkylläisyydessä eläneille loisista ei luultavasti ollut suurta haittaa. Leicesterin yliopisto Arja-Leena Paavola Kun arkeologit aloittivat työnsä Leicesterin kaupungintalon parkkipaikalla, heillä ei ollut varmaa tietoa kuninkaan haudan säilymisestä. Jälkeläisten metsästys Merkit viittasivat niin vahvasti vainajan kuninkaallisuuteen, että tutkijat päättivät yrittää selvittää tämän ”geneettisen sormenjäljen”. Termin ja tutkimusmenetelmän, joka aluksi perustui dna:n leikkaamiseen entsyymeillä, oli kehittänyt yliopiston genetiikan professori Alec Jeffreys jo vuonna 1984. Menetelmää on siitä pitäen hyödynnetty laajasti muun muassa rikostutkinnassa. Kun satoja vuosia haudassa maanneen vainajan dna-näyte oli onnistuneesti otettu, selvisi muun muassa se, että tämän silmät olivat olleet siniset ja hiukset vaaleanruskeat. Sitten tuli professori Kevin Schürerin vuoro aloittaa salapoliisin työ. Äidin puolelta periytyvä mitokondrio-dna kulkeutuu sukupolvelta toiselle lähes sellaisenaan. Juuri siksi sitä voidaan hyödyntää vainajan tunnistamisessa vuosisatojenkin jälkeen. Tämä edellyttää, että vainajalla on elossa olevia sukulaisia ja että sukulinja ei ole katkennut esimerkiksi aviorikoksen seurauksena syntyneen jälkeläisen myötä. Rikhardilla oli tunnetusti poika, mutta tämä kuoli jo kymmenvuotiaana. Lisäksi kuninkaalla lienee ollut 3/2015 KEMIA 61 Muinais-dna säilyy hampaan sisällä Muinais-dna:ta etsittäessä lupaavin kohde on hampaiden sisäosa, jossa luuaines on kestävän kiilteen suojassa. Lisäksi hampaiden sisäosa on vähiten alttiina maaperän olosuhteille ja ulkopuoliselle dna-kontaminaatiolle. ”Myös osa kallon luista on verrattain hyvää ainesta, sillä luiden tiheys suojaa niitä ympäristöolosuhteilta”, kertoo tutkija Kerttu Majander. Majander valmistelee Tübingenin yliopistossa Saksassa väitöskirjaa suomalaisten historiallisten hautausten muinais-dna-tutkimuksesta. Dna:n säilymistä hankaloittavat monet tekijät. Esimerkiksi kosteus ja lämpö hajottavat dna-molekyylin rakennetta. ”Parhaiten säilynyt materiaali onkin usein saatu viileistä ilmanaloista.” Vanhojen ihmisjäänteiden tutkimuksessa hyödynnetään yleensä mitokondrio-dna:ta, koska se säilyy paremmin kuin nukleaarinen dna. Sitä mukaa kuin koko perimän sekvensoinnin hinta on pudonnut, toimenpiteestä on tullut yhä yleisempi, koska näin tutkijoille muodostuu genomista parempi kokonaiskuva. Käytännössä tutkimus tehdään siten, että sopivaksi arvioidusta luusta otetaan jauhemainen näyte poraamalla luun sisään pieni onkalo. Jauheesta valmistetaan dna-eristys erityisesti muinais-dna:ta varten kehitetyn protokollan avulla. Eristetystä näytteestä tehdään niin sanottu dna-kirjasto, johon dna varastoidaan ja josta sitä voidaan ottaa pieniä eriä kokeisiin. Tunnusmerkkinä vauriot PCR-tekniikan avulla dna:ta monistetaan riittäväksi katsottu määrä. Se sekvensoidaan joko capture- tai shotgun-tekniikalla sen mukaan, halutaanko tarkkaa tietoa määrätystä geneettisestä alueesta vai yleisluontoisempi näkemys näytteen dnasisällöstä. Analyysivaiheessa näytteen sekvenssit linjataan etsittävän lajin genomiin, jolloin varmistuu myös se, että kyseessä on oikean lajin dna. myös aviottomia lapsia, mutta näiden kohtalosta ei ole tietoa. Schürer tutkimusryhmineen lähtikin metsästämään Rikhardin sisaren Margaretin mahdollista jälkikasvua. Tutkijoiden omaksikin hämmästykseksi etsintä tuotti tulokseksi sisaren suorat jälkeläiset yhdessä sukulinjassa 17:nnessä ja toisessa 19:nnessä polvessa. Kun kahden ”löytölapsen” mitokondriaalinen dna tutkittiin, se vastasi täsmällisesti Rikhardin dna:ta. Tutkijoiden aavistus sai varmistuksen: he olivat löytäneet kuninkaan haudan. Ei kyttyräselkää vaan lievä skolioosi Rikhardilla on ollut tavattoman huono maine jälkipolvien keskuudessa. Huhujen mukaan hän oli hallitsijaksi päästäkseen murhauttanut 12ja 9-vuotiaat veljenpoikansa. Poikien todellinen kohtalo on jäänyt pimentoon, mutta heidän setänsä synkkä 62 KEMIA 3/2015 ”Hautauksista saaduissa näytteissä on paljon esimerkiksi maaperän organismien dna:ta”, Majander selventää. Tunnusmerkkinä, jonka avulla vanha dna ja nykyaikaisen dna:n aiheuttama kontaminaatio voidaan erottaa toisistaan, käytetään dnafragmenteissa esiintyviä kemiallisia vaurioita. Suuri määrä vaurioita on tyypillistä nimenomaan muinaisdna:lle. Kylmässä Suomessa vanhat luut ja niiden myötä dna voisivat periaatteessa säilyä hyvin. Kantona kaskessa on kuitenkin maaperän voimakas happamuus. Juuri sen takia meiltä ei ole löytynyt kivikautista ainesta lainkaan. Perimäaines voi silti pitää pintansa suomalaisissakin jäänteissä ainakin reilut tuhat vuotta. ”Tutkimus on vasta käynnissä, mutta tässä vaiheessa voidaan sanoa, että jopa noin 1 500 vuotta vanhoissa luissa on jonkin verran säilynyttä dna:ta. Määrät ovat kuitenkin vähäisiä, ja lisäksi dna on erittäin fragmentoitunutta.” Ruusujen sodan päättänyt Bosworthin taistelu päätti myös Plantagenetsuvun hallituskauden. maine on säilynyt. Suurin syypää siihen on William Shakespeare, joka sata vuotta kuninkaan kuoleman jälkeen kirjoitti kuuluisan näytelmänsä Rikhard III. Siinä kirjailija kuvasi monarkin epämuodostuneeksi, kyttyräselkäiseksi julmuriksi. Aikana, jolloin ihmisen vammaisuuden ja pahuuden ajateltiin liittyvän toisiinsa, ja lisäksi Tudorien pitäessä valtaa, oli poliittisesti järkevää leimata Rikhard myös fyysisesti vialliseksi. Jossain määrin tämä pitikin paikkansa. Aikalaisten mukaan hallitsija oli hyvin hento. Lisäksi hänen vartalonsa oli hieman vino ja vasen olkapää oikeaa alempana. Kuninkaan hautalöytö vahvisti heti, että tämän selkäranka todella poik- Leicesterin yliopisto kesi normaalista. The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa selkärangan rakenne selvitettiin tarkemmin. 3D-malli osoitti, että kyseessä oli skolioosi, jonka kehittyminen oli alkanut noin kymmenennen ikävuoden korvilla. Samalla suljettiin pois muun muassa Marfanin oireyhtymä, perinnöllinen sairaus, johon liittyy luustomuutoksia. Rikhardin skolioosi ei kuitenkaan ollut erityisen paha. Taitava räätäli luultavasti kykeni häivyttämään sitä hyvin istuvilla vaatteilla. Koska monarkin alaraajat olivat symmetriset, ei tämä ole edes ontunut. Tutkimuksissa Rikhardilta löytyi myös yhteensä 11 taistelussa tullutta vammaa, joista ainakin kolme olisi yksinäänkin riittänyt tappamaan uhrinsa. ”Kaksi rajua iskua oli osunut päähän, jota peittänyt kypärä oli otettu pois. Toinen iskuista oli niin voimakas, että pala takaraivoa leikkautui irti”, kuvailee professori Sarah Hainsworth yliopiston julkaisemalla videolla. Koska kuninkaan käsissä ei ollut merkkejä puolustautumisvammoista, tällä oli luultavasti ollut vielä haarniska päällään. Hainsworthin mukaan vammat kertovat myös siitä, että Rikhardin kimppuun oli hyökännyt useita vastustajia. Kallon takaosaan osunut isku oli tullut yläkulmasta. On siis mahdollista, että hallitsija oli ollut polvillaan, pää painuksissa ja ehkä rukoilemassa tappavat osumat saadessaan. Kolmas kuolettava vamma oli lantion alueelle tehty miekan viilto, jollainen aiheuttaa massiivisen verenvuodon. Tutkijoiden mukaan tämä isku oli ilmeisesti annettu kuoleman jälkeen tarkoituksena häpäistä kuninkaan ruumis: syvälle painunut miekka oli tähdätty takapuoleen. Muut kuoleman jälkeen syntyneet vammat olivat luultavimmin tulleet, kun ruumista oli kuljetettu vatsallaan hevosen selässä. Voittajat olivat ilmaisseet tunteensa vainajalle pistelemällä tätä miekoin ja muin teräasein. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com Leicesterin yliopisto Rikhard III oli sysätty matalaan kaivantoon ilmeisen nopeasti ja ylimalkaisesti. ”Rukoili polvillaan” Tutkimukset osoittivat kuninkaan kärsineen skolioosista. Rikhard III:n uusi leposija on Leicesterin katedraali, jonne kuninkaan perusteellisesti tutkitut jäänteet haudattiin uudelleen maaliskuussa 2015. 3/2015 KEMIA 63 ULKOMAILTA Frakkauksen jätevesissä on iso kemikaalikuorma Vesisärötyskenttien jätevesistä on löydetty runsaasti erilaisia kemikaaleja. Niiden joukossa oli myrkyllisiä metalleja, kuten elohopeaa, sekä syöpää aiheuttavia aineita, kuten tolueenia ja etyylibentseeniä. Kiinnostava havainto oli, että kemikaalicocktailista puuttuivat polyaromaattiset hiilivedyt, jotka ovat tavallisia löydöksiä perinteisen kaivosteollisuuden jätevesissä. Vesisärötyksen eli frakkauksen jätevesien kemikaalikoostumusta mitattiin toistaiseksi laajimmassa alan tutkimuksessa, jonka kohteena oli kolme yhdysvaltalaista kenttää. Tulokset julkaistiin Environmental Science: Processes & Impacts -lehdessä. Vesisärötyksessä kerätään maan uumenista liuskekaasua pumppaamalla syvyyksiin suuria määriä veden, hiekan ja kemikaalien seosta. Paine pakottaa kaasun virtaamaan ylös maankuoreen syntyviä säröjä pitkin. Myös osa pumpatusta vedestä nousee takaisin pintaan, jolloin siihen sekoittuu myös kallioperän kemikaaleja. Tutkijoiden nyt mittaamat kromi-, arseeni- ja elohopeapitoisuudet ylittivät Yhdysvaltain juomavedelle asetetut turvarajat. Jätevedestä löydettiin myös yli 50 orgaanista kemikaalia, joista suurin osa oli erilaisia tyydyttyneitä hiilivetyjä. Jäteveden käsittelymahdollisuudet riippuvat sen sisältämästä kemikaaliyhdistelmästä. Tutkijoiden mukaan tuoreet tulokset kertovat tarpeesta kiinnittää huomiota erityisesti orgaanisten aineiden puhdistamiseen. Kaikista näytteistä havaittiin muun muassa bromia ja klooria sisältäviä halogenoituja hiilivetyjä. Ne saattavat Bakkenin liuskekaasuesiintymän vesisärötyskenttä. Kenttien jäteveden kemikaalikoostumuksen tarkka tunteminen voi auttaa toimivien vedenkäsittelymenetelmien kehittämisessä. 64 KEMIA 3/2015 olla peräisin frakkausveden kierrätyksestä, jossa käytetty vesi desinfioidaan klooripitoisilla kemikaaleilla. Tutkijat toteavatkin, että jäteveden käsittelyssä tulisi siirtyä kemikaalittomiin menetelmiin. Putket vuotavat Toisessa tuoreessa alan tutkimuksessa todettiin vuotavien frakkauskaivojen saastuttavan pohjavettä. Yhdysvalloissa Marcelluksen ja Barnettin kaivoksilla toteutettu tutkimus perustui erilaisten jalokaasujen suhteen määrittämiseen. Koska jalokaasut eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa, ja niiden suhteellinen esiintyvyys vaihtelee maankuoren syvyyden mukaan, tutkijat kykenivät jäljittämään niiden alkuperän. Selvitystyö paljasti, että useassa kohteessa jalokaasut olivat vuotaneet louhoksilta. Kun vuotokohdat paikannettiin, kävi ilmi, että putket ja niiden liitokset olivat ruostuneita, rikki tai huonosti kiinni toisissaan. Tutkijoiden mukaan kaasua ei vapauta pohjavesiin niinkään itse louhintaprosessi, vaan syypäänä ovat kehnosti toteutetut rakenteet. Vesisärötystä harjoittava teollisuus on aiemmin vakuuttanut, että vesistöjen ja pohjavesivarantojen saastuminen kaasukenttien lähellä johtuu kaasun luontaisista virtauksista eikä liity frakkaukseen. Katja Pulkkinen Joshua Doubek Liuskekaasun louhinta vesisärötysmenetelmällä tuottaa jätevesiä, joiden ympäristö- ja terveysvaikutukset huolettavat tutkijoita. Harvinaiset maametallit voitaisiin ottaa talteen käytetyistä energiansäästölampuista ionisten nesteiden avulla. kphoto Scanstoc Harvinaiset maametallit talteen loistelampuista Arvokkaiden metallien neitseelliset varannot on pian kulutettu loppuun. Tulevaisuudessa arvoaineet on pakko saada kiertämään. Belgialaisen Leuvenin yliopiston kemistit ovat kehittäneet tekniikan, jonka avulla käytetyistä loisteputkista ja energiansäästölampuista saadaan talteen harvinaiset maametallit europium ja yttrium. Metallit liuotetaan lamppujätteestä ionisen nesteen avulla. Talteen otetut europium- ja yttriumjauheet ovat sellaisenaan valmiita käytettäviksi uusien lamppujen valmistukseen. Myös ionisen nesteen voi käyttää uudelleen. Lamppujätteen käsittelyssä on toistaiseksi keskitytty lähinnä elohopean turvalliseen erottamiseen, sillä europiumin ja yttriumin talteenotto perinteisin liuottimin on hankalaa ja monimutkaista. Kiinnostus harvinaisten maametallien kierrätykseen on kuitenkin kasvussa, sillä niiden varannot ja kaivokset sijaitsevat suurelta osin Kiinassa. Aineiden saatavuus on siten epävarmalla pohjalla. Europiumin, yttriumin ja fosforin yhdisteitä tarvitaan monenlaiseen nykyelektroniikkaan, muun muassa luomaan punainen väri televisio- ja tietokonenäyttöihin. Viemäreiden aarre Kultaa, hopeaa ja platinaa voitaisiin puolestaan ottaa talteen käymäläjätteestä. Idean esittelivät Yhdysvaltain geologian laitoksen USGS:n tutkijat, jotka kehittävät jo menetelmiä metallihitusten erottamiseksi ihmisen kiinteistä tuotoksista. Arvometallia päätyy vessajätöksiin pieninä hiukkasina muun muassa kosmetiikkatuotteista, pesuaineista ja jopa hajuapoistavista älyvaatteista. Yhdysvaltain jätevedenpuhdistamoissa käsitellään vuosittain 3,5 miljoonaa tonnia kiinteää vessajätettä. Määrästä puolet käytetään lannoitteiden raaka-aineena, toinen puoli päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi. Lannoitekäytön esteenä on osaltaan ollut aineksen metallipitoisuus. ”Jos pääsemme eroon jätteen sisältämistä metalleista, jotka tätä nykyä rajoittavat pelloilla ja metsissä hyödynnettävien biosolidien määrää, ja samalla saamme arvometallit hyötykäyttöön, kyseessä on win–wintilanne”, sanoo tutkija Kathleen Smith, joka esitteli USGS:n hanketta Amerikan Kemian Seuran kongressissa maaliskuussa. Kullan ja platinan lisäksi viemäreihin päätyvässä aineksessa on mui- takin arvokkaita metalleja, kuten vanadiumia ja kuparia. Nekin olisi kannattavaa poimia talteen ja hyödyntää esimerkiksi kännyköiden ja tietokoneiden valmistuksessa, tutkijat sanovat. ”Vessakaivannaisten” taloudellinen merkitys voi vastaisuudessa olla melkoinen. Toinen tutkijaryhmä julkaisi aiemmin tänä vuonna arvion, jonka mukaan miljoonan ihmisen vuosittaisista tuotoksista voitaisiin saada kerättyä 13 miljoonan dollarin arvosta metalleja. USGS:n tutkimushankkeesta kirjoitti verkkolehti Livescience. Ehtyvät kaivokset Arvokkaiden raaka-aineiden talteenotto ja kierrätys on lähivuosikymmeninä muuttumassa hyveestä välttämättömyydeksi. Goldman Sachs -pankin julkaiseman raportin mukaan maailman kultavarannot ehtyvät huimaa tahtia, uutisoi Marketwatch-sivusto. Keltaista metallia on maaperässä pankin arvion mukaan enää 20 vuodeksi, samoin timantteja ja sinkkiä. Platinaa riittää maan uumenissa vielä nelisenkymmentä vuotta, kuten myös kuparia ja nikkeliä. Päivi Ikonen 3/2015 KEMIA 65 JULKAISUJA Uusi homeopas selventää vastuita työpaikoilla Työterveyslaitoksen uuden home- ja kosteusvaurio-oppaan avulla voidaan välttää turhia ja kalliita sudenkuoppia. Terveyshaittojen esittelyn osalta teos jää torsoksi. Työterveyslaitos on julkaissut tervetulleen oppaan työpaikkojen homeja kosteusvauriotilanteiden varalle. Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym., TTL 2014) kokoaa yksiin kansiin sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Helppolukuinen kirja esittelee ansiokkaasti työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden tärkeitä peruslinjauksia. Teos tuo selvyyttä vastuuroolien ja hyvien toimintatapojen viidakkoon, joten sitä voi lämpimästi suositella niille, jotka painivat homeongelmien kanssa. Kirjassa käsitellään asiantuntevasti myös ongelmista tiedottamista. Kirjan tarjoamien perustietojen avulla voidaan välttää valitettavan yleisiä virheellisiä toimenpiteitä, turhaa rahanmenoa ja ongelmien pitkittymistä. Monissa kohdin lukija jää kuitenkin kaipaamaan lisäselvennystä. Epäselväksi jää etenkin, onko tarkoitus ollut käsitellä pelkästään home- ja kosteusvaurioita vai sisäilmaongelmia kokonaisuutena, johon kuuluvat esimerkiksi rakennusmateriaalipäästöt. Asioiden käsittelytapa vaihtelee kirjan osasta toiseen. Yhtäällä käsitellään myös kemikaaleja, mutta toisaalta terveysvaikutukset-osiosta ja oireilevien henkilöiden tutkimuksia käsittelevästä luvusta kemikaalit puuttuvat. Teos on siksi hieman epälooginen, mikä kannattaa pitää mielessä sitä lukiessa. Terveyshaittoja vähätellään Sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevään kappaleeseen on otettu 66 KEMIA 3/2015 mukaan mikrobien aiheuttamia epidemiologisissa tutkimuksissa todettuja ongelmia. Olisi ollut perusteltua käsitellä myös sisäilman kemikaaleja, esimerkiksi ftalaatteja eli muovinpehmentimiä, jotka ovat yleisiä sisäilman altisteita muovimattoja sisältävissä tiloissa. Reach-lainsäädäntö on rajoittamassa ftalaattien käyttöä nimenomaan terveyshaittojen takia. Ammattitautitutkimusten osalta etenkin alveoliitin ja ärsytyksen aiheuttaman astman (entiseltä nimeltään radsin) tutkimusmenetelmiä olisi toivonut käsiteltävän tarkemmin. Häiritsevää on myös se, että kirjassa puhutaan usein terveyshaittojen sijaan hajuhaitoista. Tästä saattaa asiaan perehtymättömälle lukijalle syntyä vaikutelma, että varsinainen ongelma olisi haju. Harmillisinta on sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen vähättely. Terveyshaittoja useammin puhutaan ”oireiden kokemisesta”, ”tarpeettomasta huolesta” ja ”subjektiivisista peloista”. Silti teoksessa todetaan, että sisäilmaan liittyviä altisteita ei vielä tunneta kattavasti, niille ei ole voitu määritellä terveysperusteisia viitearvoja, eikä ongelman lähdettä useinkaan saada kiinni mittausmenetelmien vajavaisuuden vuoksi. Kappaleessa myös luetellaan erilaisia ärsytysoireita ja todetaan, että ne voivat liittyä kosteus- ja homevaurioihin, ”mutta usein aiheuttajana on jokin muu sisäilmaongelma”. Mikä tämä ongelma voi olla ja kuinka sen jäljille päästään, ei lukijalle avaudu. Katja Pulkkinen Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Homepakolaiset ry:n sihteeri. Hän työskentelee Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa, jossa pyritään parantamaan sisäilmasta sairastuneiden työ- ja opiskelumahdollisuuksia. KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Pelimiesteoria VENÄJÄN PRESIDENTTI uhkaa ydinaseilla ja kiistää sitten uhanneensa. Kreikan ministeri kertoo maan olevan konkurssissa ja julistaa sitten, että rahaa on lampaidenkin syötäväksi. Oletko hämmentynyt? Jos maailmassa ei näytä olevan mitään järkeä, se johtuu siitä, ettei maailmassa ole mitään järkeä. Lisämausteen järjettömyyteen tuo se, että sekametelisoppaa hämmennetään aivan pahalla tarkoituksella. USA:n armeija tutki päätöksentekoa ja keksi hämmennysaseen. Viholliselle syötetään tarkoituksella väärää informaatiota. Kun vastustaja ei ymmärrä näkemäänsä, se alkaa itse toimia päättömällä tavalla. Järjetön käytös on järkevää ja järkevä järjetöntä. Siksi järkevä suurvaltajohtaja toimii järjettömästi. Näin voi tehdä pienin kustannuksin esimerkiksi katoamalla kesämökilleen. Sitten virnistellään piilopirtissä, kun maailman toimittajat leikkivät kuurupiiloa nimeltä Missä Putin luuraa. KREIKKALAISET OVAT peli(mies)teorian mestareita. Kunnon pelimiehiltä ei saa järjellistä vastausta mihinkään. Valtion kassa on joko täysin tyhjä tai täynnä seteleitä. Paras peluri vastaa kysymyksiin niin, että tulkinta jää kokonaan kuulijan vastuulle. Hämmennysstrategia toimii häm- mentävän hyvin yksityiselämässäkin. Jos puoliso tivaa tunnustuksia uskottomuudesta, ei kannata häkeltyä. Oikea vastaus ei ole kyllä eikä ei. Pelimies myöntää vain olleensa enimmäkseen uskollinen. Hämmennys puree myös velkojiin. Repliikki muistat väärin, sinä lainasit minulta panee jauhot suuhun kovimmallekin korstolle. ”Pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta.” Ulosottomiehiä varten kehystarinaan kannattaa panostaa hieman enemmän. Heidät voi johdattaa hämärtyvän todellisuuden poluille kuvailemalla tulevaisuuden positiivisia kassavirtoja, vaikka ne oikeassa elämässä ohjautuisivatkin ihan muihin taskuihin. ASUNTOLAINAA ON hämäysmielessä otettava enemmän kuin jaksaa lyhentää. Pankki on yllättävän iloinen siitä, että saa edes korot. Mikäli pankissa ei asiaa kuitenkaan ymmärretä, voi aina pitää luennon siitä, etteivät valtiotkaan maksa velkojaan pois. Lainaa lyhennetään uudella lainalla. Jos pankki haluaa lyhennyksen, sen on siis annettava uutta lainaa – ja pienemmällä korolla. Jos pankki ei vieläkään tajua, sille pitää kertoa, että kyllä Putin tai Obama lainaa. Tästä pankinjohtaja hämmentyy ja ainakin peliteorian mukaan yli- tai alireagoi. TYÖNANTAJA hämmennetään välttelemällä töihin tuloa erilaisin mielikuvituksen ulkorajoilta kerätyin poissaolosyin. Näin pohjustetaan varsinaista peliä. Varsinkaan suuremmissa organisaatioissa ei kiinnitetä huomiota siihen, onko henkilö paikalla vai ei. Näin on etenkin silloin, kun työntekijän poissaolot vähitellen tihenevät. Lopuksi toteutetaan lopullinen pelisuunnitelma. Parhaiten se onnistuu silloin, kun työpaikalla on käynnistymässä remontti tai muutto. Tapahtuman alla hävitetään työvälineet, kuten tietokoneet, puhelimet ja muut vempaimet. Uudessa osoitteessa kukaan ei pane merkille, että yksi työntekijä puuttuu. Tyhjä työhuone täyttyy automaattisesti toimiston ylijäämämapeilla ja sitten unohtuu. Tässä vaiheessa pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta. Palkka juoksee tilille vähintään seuraavaan yt-kierrokseen, parhaassa tapauksessa eläkeikään asti. Keemikko Hämmentyneen hämmästynyt 3/2015 KEMIA 67 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ ANCH-instituutti, Tšekki) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen. Aalto-yliopisto DI Zheng Liun väitöskirja Modeling of mass transfer and reactions with the moment method tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Eric von Lieres (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. M.Sc. Vahid Jafarin väitöskirja Extended oxygen delignification of high kappa softwood pulp in a flowthrough reactor tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. M. Gerard Mortha (Grenoblen teknillinen yliopisto INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. DI Meri Saajanlehdon väitöskirja Phase equilibria of heavy oil systems in hydroprocesses: experiments and modeling tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. M. R. Riazin (Kuwaitin yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. DI Katariina Kemppaisen väitöskirja Production of sugars, ethanol and tannin from spruce bark and recovered fibres tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Liden (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heikki Ojamo. DI Emma Sairasen väitöskirja Modification of carbon materials for catalyst applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Magnus Röning (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen. TkL Hannu Sippolan väitöskirja Thermodynamic modelling of aqueous sulfuric acid tarkastettiin 15.4.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Alan T. Dinsdale (MISiS-yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen. DI Riku Kopran väitöskirja Application of the refractometer in the measurement and monitoring of brown stock washing tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi TkT Kari Kovasin (Metsä Fibre Oy) ja kustoksena prof. Olli Dahl. DI Jeanette Lindroosin väitöskirja Copper-related light-induced degradation in crystalline silicon tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eicke Weber (Fraunhofer-instituutti, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Hele Savin. M.Phil. (Chem.) Jinto Manjaly Anthonykuttyn väitöskirja Hydrotreating of tall oils on a sulfided NiMo catalyst for the production of basechemicals in steam crackers tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. David Kubicka (VU- Helsingin yliopisto M.Sc. Chang-Fang Wangin väitöskirja Chemical surface modification of porous silicon nanoparticles for cancer therapy tarkastettiin 2.3.2015. Vastaväittäjänä toimi tutkija Luca Stefano (Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen. FM Timo Hildénin väitöskirja Quality Assurance of Gas Electron Multiplier Detector tarkastettiin 5.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard Brenner (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Risto Orava. M.Sc. Bartosz Gabryelczykin väitöskirja Diamond-like carbon binding peptides—evolutionary selection, characterization, and engineering tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mark Knecht (Miamin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kari Keinänen. MMM Mikko Hakojärven väitöskirja Challenges in realtime precision farming: a case study of modelling biomass accumulation tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Tapio Salo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Laura Alakukku. FM Katja Merkkiniemen väitöskirja Predictive biomarkers in diffuse gliomas and nonsmall cell lung cancer tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Petri Bono (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tom Böhling. FM Juha Tonttilan väitöskirja From turbulence to cloud formation—modelling the aerosolcloud interactions tarkastettiin 10.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Corinna Hoose (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Järvinen. M.Sc. Sara R. Labafzadehin väitöskirja Cellulose-based materials tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rosenau (BOKU, Itävalta) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen. FM Antti Soinisen väitöskirja Studies of diamond-like carbon and diamond-like carbon polymer hybrid coatings deposited with filtered pulsed arc discharge method for biomedical applications tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Folke Stenman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tom Pettersson. FM Martin Brobergin väitöskirja Genetic profiling of the interactions between soft rot 68 KEMIA 3/2015 Pectobacterium species and plants tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Pablo Rodriguez Palenzuela (Madridin teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Benita Westerlund-Wikström. FM Ulla Holopainen-Mantilan väitöskirja Composition and structure of barley (Hordeum vulgare L.) grain in relation to end uses tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Giuseppe Perretti (Perugian yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Kurt Fagerstedt. LL Pirkka-Pekka Laurilan väitöskirja Molecular Link between Lipid Metabolism and Energy Homeostasis tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Heeren (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Samuli Ripatti. Ph.D. Amna Shaweshin väitöskirja Indomethacin Topical Formulations Development And The Effect Of Compositions On The Physical Characteristics And Stability tarkastettiin 21.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Pasi Merkku (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi. M.Sc. Nergiz Özcan-Ketolan väitöskirja Computational studies of structural effects on magnetic resonance properties tarkastettiin 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Benoît Champagne (Namurin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Dage Sundholm. MMM Annelie Dameraun väitöskirja Oxidative stability of solid foods with dispersed lipids tarkastettiin 28.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Karin Schwarz (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vieno Piironen. FM Erika Lindhin väitöskirja Avian influenza and Newcastle disease viruses in Finland—Genetics, epidemiology and ecology in the natural host, wild waterfowl tarkastettiin 2.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Björn Olsen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Olli Vapalahti. FM Heli Mönttisen väitöskirja The structural conservation and phylogeny of right-handshaped polymerases and structurally related proteins tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Alexander Plyusnin (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Dennis Bamford. MMM Tiina Ronkaisen väitöskirja Plant biomarkers as a proxy to study highly decomposed fen peat tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Geoffrey Abbott (Newcastlen yliopis- to, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Atte Korhola. FM Salla Selosen väitöskirja The fate and effects of lead (Pb) at active and abandoned shooting ranges in a boreal forest ecosystem tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juliane Filser (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Setälä. M.Sc. Joanna Witosin väitöskirja Sophisticated Instrumental Techniques to Elucidate the Molecular Properties of Human Surface Nanodomains tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ruth Shimmo (Tallinnan yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola. FM Anni-Maria ÖrmäläOdegripin väitöskirja Implications of bacterial viruses on pathogenic bacteria: from natural microbial communities to therapeutic applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Brockhurst (Yorkin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jouni Laakso. FM Nina Nordmanin väitöskirja Microchip technology in mass spectrometry-based bioanalysis: Advances in the analysis of peptides, proteins, and pharmaceuticals tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Elisabeth Verpoorte (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Risto Kostiainen. FM Matti Kankaisen väitöskirja Computational genomics of lactobacilli tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Laura Elo (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Liisa Holm. Prov. Ira Soppelan väitöskirja Modern analytical approaches to pharmaceutical powder characterisation and processing tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas De Beer (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi. FM Niina Tohmolan väitöskirja Development of liquid chromatography mass spectrometric methods for quantification of metabolites from cellular level to clinical biomarkers tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Auriola (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Renkonen. Itä-Suomen yliopisto FM Tapani Hirvosen väitöskirja A Wide Spectral Range Imaging System—Applications in Wood Industry tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Erkki Verkasalo (Luonnonvarakeskus) ja dos. Juha Toivonen (Tampereen teknillinen yliopis- Laadukkaampia lääkkeitä spektroskopian menetelmin Uudet pienyhdisteet tappavat syöpäsoluja Etenkin biologisten lääkkeiden valmistuksessa käytettävän kylmäkuivausprosessin tehokkuutta on mahdollista parantaa tarkan valvonnan avulla. Asian osoitti tutkija Ari Kauppinen, joka kehitti väitöstyössään kylmäkuivausprosessin seurantaa varten Raman- ja lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvia menetelmiä. Kauppinen selvitti Ramanmenetelmällä eri kidemuotojen pitoisuudet. Tiedon perusteella on mahdollista optimoida prosessiolosuhteet siten, että tuotteeseen saadaan haluttuja stabiileja kidemuotoja. Lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvalla monipistemenetelmällä taas voitiin määrittää kvantitatiivisesti useiden tuotteiden kosteuspitoisuus. Monipistemenetelmän käyttö lisäsi analyysin luotettavuutta ja mahdollisti prosessin päätepisteen määrittämisen siten, että tuotteet sisälsivät halutun kosteuspitoisuuden. Tutkija Jenni Mäki-Jouppila löysi väitöstyössään uusia pienyhdisteitä, jotka pysäyttävät syöpäsolut jakautumisvaiheeseen ja saavat ne kuolemaan. Yhdisteitä voidaan hyödyntää syöpälääkkeiden kehityksessä. Yhdiste nimeltä Centmitor-1 vaikuttaa solun tukirangan mikrotubulusputkien dynamiikkaan. VTT-006-niminen yhdiste sitoutuu Hec1-proteiiniin ja aiheuttaa häiriöitä kromosomien ja mikrotubulusputkien kiinnittymisessä toisiinsa. Osa nykyisistä syöpälääkkeistä estää solunjakautumista vaikuttamalla suoraan solun tukirangan mikrotubulusputkiin. Lääkkeet ovat suhteellisen tehokkaita mutta toisaalta niillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Mäki-Jouppilan löytämät yhdisteet salpaavat Hec1proteiinin vaikuttamalla putkien toimintaan epäsuorasti. Näin normaaleille soluille koituu vähemmän haittaa, joten lääkkeen sivuvaikutukset ovat pienemmät. to) ja kustoksena prof. Markku Hauta-Kasari. FM Suvi Jauhiaisen väitöskirja Vascular endothelial growth factors and their receptors in endothelial cells and in pathological conditions tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Miikka Vikkula (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. MMM Terhi Vilénin väitöskirja Effects of Changes in Landuse, Age-structure and Management on Carbon Dynamics of European Forests tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Federico Magnani (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Heli Peltola. Jyväskylän yliopisto FM Jatta Saarenheimon väitöskirja Microbial controls of greenhouse gas emissions from boreal lakes tarkastettiin 28.3.2015. Kylmäkuivausprosessilla parannetaan lääkkeiden säilyvyyttä poistamalla niistä vesi alhaisessa lämpötilassa ja alhaisessa paineessa. FM Ari Kauppisen väitöskirja Raman and NearInfrared Spectroscopic Methods for In-Line Monitoring of Freeze-Drying Process tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Annette Bauer-Brandl Etelä-Tanskan yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Ketolainen. Ari Kauppinen Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Bertilsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Marja Tiirola. FM Alice Pawlowskin väitöskirja Thermus bacteriophage P23-77: key member of a novel, but ancient family of viruses from extreme environments tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kenneth Stedman (Portlandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jaana Bamford. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Tuomas Helinin väitöskirja Evaluating land-use related environmental impacts of biomass value chains for decisionsupport: Comparison and testing of methodologies proposed for environmental life cycle impact assessment tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Schweinle (Thünen-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Risto Soukka. M.Sc. Patrick Ssebugeren väitöskirja Persistent organic pollutants in sediments and fish from Lake Victoria, Uganda tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Karina Miglioranza (Mar del Platan yliopisto, Argentiina) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. Oulun yliopisto FM Lea Rahtu-Korpelan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in glucose and lipid metabolism and atherosclerosis tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. AnnaLiisa Levonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Peppi Karppinen. LL Sara Karsikkaan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in cardiac and skeletal muscle ischemia and metabolism tarkastettiin 10.4.2015. Jenni Mäki-Jouppila Lisäksi Mäki-Jouppila tunnisti tutkimuksessaan kaksi mikro-rna-molekyyliä, jotka vaikuttavat syöpäsolujen jakautumiseen. Löydöstä voi olla hyötyä syövän diagnostiikassa. FM Jenni Mäki-Jouppilan väitöskirja To divide or not to divide; MicroRNAs and small compounds as modulators of mitosis tarkastettiin Turun yliopistossa 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jakob Nilsson Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Mika Scheinin. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuomas Rissanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Peppi Karppinen. DI, FM Terhi Suopajärven väitöskirja Functionalized nanocelluloses in wastewater treatment applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Monica Österberg (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Niinimäki. Tampereen teknillinen yliopisto DI Antti Rantamäen väitöskirja Scaling the Power and Tailoring the Wavelength of Semiconductor Disk Lasers tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Tropper (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Oleg Okhotnikov. Väitökset jatkuvat sivulla 70 3/2015 KEMIA 69 HENKILÖUUTISIA Ilari Kuronen Heikoilla vuorovaikutuksilla uudenlaisia molekyyliverkostoja Tiia-Riikka Tero Resorsinareeneilla on optimaalinen kyky muodostaa aryylihalidien kanssa monimutkaisia nanokokoluokan kolmiulotteisia verkostorakenteita kiinteässä tilassa. Asian osoitti Tiia-Riikka Tero, joka paneutui väitöstutkimuksessaan synteettisten makrosyklisten resorsinareenijohdannaisten heikkoihin vuorovaikutuksiin ja valofysikaalisiin ominaisuuksiin. Niitä oli mahdollista muuttaa halutusti lisäämällä resor- sinareenirunkoon erilaisia funktionaalisia ryhmiä. Rakenneosien ansiosta verkostoon syntyi huokoisia käytäviä, jotka täyttyivät liuotinmolekyyleillä. Resorsinareenijohdannaisilla ei aiemmin ole havaittu vastaavanlaisia kolmiulotteisia rakenteita. Resorsinareenien rakenne mahdollistaa molekyylien spontaanin järjestäytymisen ja sitä kautta niiden käytön supramolekulaaristen arkkitehtuurien rakenneosina. Uudenlaisia heikkojen vuorovaikutuksien komplekseja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pinnoissa, magneettisissa materiaaleissa, kuljettimissa tai reseptoreissa. FM Tiia-Riikka Teron väitöskirja Tetramethoxy resorcinarenes as platforms for fluorescent and halogen bonding systems tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Enrico Dalcanale Parman yliopistosta Italiasta ja kustoksena professori Maija Nissinen. NIMITYKSIÄ Kemira Oyj Kehitysjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty TkL Esa-Matti Puputti. Hän raportoi toimitusjohtaja Jari Rosendalille ja aloittaa uudessa tehtävässään toukokuussa 2015 asemapaikkanaan Helsinki. Väliaikaiseksi Paper-segmentin ja Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Mats Rönnbäck. Tehtävässä aiemmin toiminut Petri Helsky siirtyi huhtikuussa Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajaksi. Helskyn vakinaisen seuraajan haku on käynnissä. Onbone Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Stuart Ashman. 70 KEMIA 3/2015 Novalab Oy Innovaatiojohtajaksi on nimitetty FT Timo Hirvi. Novalabin perustajajäseniin kuuluva Hirvi jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle Mittatekniikan keskuksen Mikesin ylijohtajan tehtävästä. Suomen ympäristökeskus Laboratoriokeskuksen päälliköksi on valittu FT Timo Eklin ja merikeskuksen päälliköksi FT Paula Kankaanpää. Tampereen teknillinen yliopisto Ph.D. Piet Lens on nimitetty biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen. Hänen tutkimusalaansa ovat biologiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Väitöksiä… DI Anne-Marie Haaparannan väitöskirja Highly Porous Freeze-Dried Composite Scaffolds for Cartilage and Osteochondral Tissue Engineering tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Minna Kellomäki. Tampereen yliopisto LL Tapio Heiskarin väitöskirja The Association Between Viral Infections, IgE Sensitization, and type 1 Diabetes tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tari Haahtela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Hyöty. FM Leena Huhdin väitöskirja Significance of the norovirus GII.4 genotype as a cause of acute gastroenteritis in Finnish children, and the production of a candidate virus-like particle vaccine tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Merja Roivainen ja kustoksena emer.prof. Timo Vesikari. Turun yliopisto M.Sc. Maria Ermakovan väitöskirja Oxygen photoreduction in cyanobacteria tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Diana Kirilovsky (Saclayn biologian ja teknologian instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki. FM Heidi Hyytiän väitöskirja Nanoparticle-Assisted Immunoassays for Point-of-Care Testing— With Specific Interest in Minimally Interference-Prone Assays for Cardiac Troponin I tarkastettiin 31.3.2015. Vastaväittäjänä toimi vanhempi asiantuntija Kjell Nustad (Oslon yliopistollinen sairaala, Norja) ja kustoksena prof. Kim Pettersson. FM Juho Vuononvirran väitöskirja Nasopharyngeal Colonization by Pathogenic Bacteria: Effect of Polymorhisms in Innate Immune Genes of Young Children tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Risto Vuento (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) ja kustoksena prof. Ville Peltola. FM Kari Kopran väitöskirja From Unspecific Quenching to Specific Signaling: Functional GTPase Assays Utilizing Quenching Resonance Energy Transfer (QRET) Technology tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Neil Carragher (Edinburghin syöpätutkimuskeskus, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Harri Härmä. LL Päivi Ruokoniemen väitöskirja From statin efficacy to everyday effectiveness: Studying the gap in between tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Jorma Komulainen (Lääkäriseura Duodecim) ja kustoksena prof. Risto Huupponen. Åbo Akademi FM Mathias Nymanin väitöskirja Interfacial Effects in organic solar cells tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ellen Moons (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ronald Österbacka. FM Petri Kilpeläisen väitöskirja Pressurized hot water flowthrough extraction of birch wood tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Henriksson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stefan Willför. DI Antonina Kuparevan väitöskirja Silicon-containing species in used lube oil re-refining tarkastettiin 23.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Dmitry Murzin. M.Sc. Amélie Beucherin väitöskirja Spatial modeling techniques for mapping and characterization of acid sulfate soils tarkastettiin 8.4.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Mogens Humlekrog Greve (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Olav Eklund. Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Tekniikan päivät SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Bioenergia 2015 Helsinki 13.–15.11.2015 www.farmasianpaivat.fi Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi 9th Tieteen päivät Laboratorio & työhyvinvointi Helsinki 12.–13.5.2015 www.nhf.fi Laboratorioalan luentopäivät Kuopio 18.–19.5.2015 www.laboratorioalanliitto.fi NBC 2015 Symposium Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic Materials Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com Laboratorio & Lean Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Laboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojelu Helsinki 27.5.2015 www.echa.eu Empack 2015 Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu 6th Nordic Wood Biorefinery Conference Joensuu 1.–3.6.2015 www.luma.fi/paivat-2015 Nanotieteen päivät Helsinki Chemicals Forum Valtakunnalliset Luma-päivät Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool/ Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Helsinki 18.–21.11.2015 www.messukeskus.com Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi/ Tieteen päivät Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Väri ja Pinta 2015 MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Alihankinta Yhdyskuntatekniikka 2015 Farmasian päivät Tampere 8.–10.9.2015 hfcs2015.com Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbcsec.fi EuroMining 2015 Helsinki 6.–7.11.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Helsinki 16.–17.9.2015 www.nhf.fi Helsinki 30.9.–1.10.2015 www.nhf.fi Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi Helsinki 20.–22.10.2015 www.vtt.fi/nwbc2015/ Jyväskylä 22.–23.10.2015 www.jyu.fi/science/muut_yksikot/ nsc/en/nsdays Scandinavian Coating 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/ TAN15 11th Nordic Pesticide Residue Workshop Tallinna, Viro 1.–2.6.2015 www.pmk.agri.ee 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org EuroNanoForum 2015 Riika, Latvia 10.–12.6.2015 www.euronanoforum2015.eu Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se Tekniikan päivät EuroMedLab 2015 Tekniikan päivät Eurammon Symposium 2015 Tampere 22.–24.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Oulu 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Turku 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi 6th Eurovariety in Chemistry Education 2015 Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015 sisu.ut.ee/eurovariety 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu 10th European Conference on Computational Chemistry Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015 www.euco-cc-2015.org Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org FEICA Conference and Expo Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015 www.eurammon.com Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 10ichc-2015.web.ua.pt OMCOS 18 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com/ International Conference on the History of Chemistry 6th EuCheMS Conference on Nitrogen Ligands Beaune, Ranska 13.–17.9.2015 www.nligands2015.com SEURASIVUT Turkulainen dosentti Petri Ingman on saanut Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) ansiomitalin. Mitali luovutettiin Turun Kemistikerhon ansioituneelle jäsenelle kerhon vuosikokouksessa, joka järjestettiin 26. helmikuuta Turun BioCityssä ravintola Maunossa. Petri Ingman on osallistunut Turun Kemistikerhon toimintaan monin tavoin muun muassa johtokunnan jäsenenä, taloudenhoitajana ja toiminnantarkastajana. Ingman on toiminut aktiivisesti myös Suomalaisten Kemistien Seuran NMRjaostossa, nykyisessä Suomen NMR-spektroskopiaseura ry:ssä. Hän on ollut mukana järjestämässä lukuisia kansallisia NMR-kokouksia. Petri Ingman jäi lokakuussa 2014 eläkkeelle virastaan Turun yliopiston kemian laitoksen laitekeskuksen johtajana. Myös tässä työssä hän toimi esimerkillisesti yhteiskunnallisessa Petri Tähtinen Dosentti Petri Ingmanille SKS:n ansiomitali vuorovaikutuksessa muun muassa järjestämällä laiteesittelyjä vieraileville ryhmille ja luomalla kemistien yhteishenkeä. Anu Tuominen Kirjoittaja on Turun Kemistikerhon sihteeri. ankatu@utu.fi Petri Ingman vastaanotti helmikuussa SKS:n ansiomitalin, jonka hänelle luovuttivat Turun Kemistikerhon puheenjohtaja Maarit Karonen (vas.) ja sihteeri Anu Tuominen (oik.). 3/2015 KEMIA 71 SEURASIVUT SKS:n vuosikokous Kimmo Himberg jatkaa puheenjohtajana Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous pidettiin 11. maaliskuuta Tekniikan museossa Helsingissä. 72 KEMIA 3/2015 Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg luovutti seuran myöntämän Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon Clara SanchezPerezille Oulun yliopistosta. Heleena Karrus Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 95. toimintavuodelta 2014, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2015. Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemänä eurona. Kemian Seurojen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on 56 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2015 on yhteensä 63 euroa. Nuorilta jäseniltä seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit Teija Hovirinta ja Pirkko Kärppä ja nuoriksi jäseniksi luonnontieteiden kandidaatti Johannes Lehmuskoski, filosofian ylioppilaat Kiia Malinen, Esa-Pekka Mattila, Turo Nurmi ja Joona Rajahalme sekä tekniikan ylioppilas Riikka Virtanen. Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin 30 vuoden 2014 aikana korkeakoulututkinnon suorittanutta seuran nuorta jäsentä eli filosofian maisterit Jarmo Antikainen, Outi Elo, Maiju Hyvönen, Keijo Isomaa, Maria Järvi, Mikko Kaipio, Heli Kannisto, Antti Kivilahti, Esa Lehtimäki, Teemu Myllymäki, Markku Mäkelä, Tea Niemistö, Jaana Saarni, Samu Savikko, Juho Savolainen, Juha Siitonen, Kaisa Syrjälä, Minnea Tuomisto, Ari Turpeinen, Tiina Virtanen ja Juha Välivaara sekä diplomi-insinöörit Juuso Huittinen, Jukka Järveläinen, Marisa Mäntylä, Ismo Pekkanen, Ida Rantanen, Ville Rantanen, Teemu Rantasalo, Emmi Rönkkö ja Timka Silvonen. Nuori tutkija palkittiin Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin yksimielisesti professori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulusta ja varapuheenjohtajaksi professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin dosentti Anu Airaksinen sekä Pirkanmaan Kemistiseuran edustajana Maija Hihkiö. Heidän lisäkseen hallitukseen kuuluvat FL Nina Aremo, tutkimusprofessori Sirpa Herve (Keski-Suomen Kemistiseura), professori Timo Hirvi, Ph.D. Pekka Joensuu, professori Liisa Kanerva (Turun Kemistikerho), FM Liisa Koskinen, professori Marja Lajunen (Pohjois-Suomen Kemistiseura), DI Ilkka Pollari, laatupäällikkö Sirpa Suntioinen (Itä-Suomen Kemistiseura) ja TkT Ritva Tuunila (Kaakkois-Suomen Kemistiseura). Seuran toiminnanjohtajana ja taloudenhoitajana toimii FL Heleena Karrus. Tilintarkastajaksi valittiin KTM Jouni Vanhala ja varatilintarkastajaksi HTM Vesa Peltola. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin professorit Hilkka Knuuttila ja Heikki Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi dosentit Jorma Korvenranta ja Jarno Kansikas. SKS:n vuoden 2014 vuosikertomus sekä paikallisseurojen hallitusten kokoonpanot ovat luettavissa verkossa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Kokouksessa luovutettiin myös seuran myöntämä vuoden 2014 Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Palkinnon sai filosofian maisteri Clara Sanchez-Perez Oulun yliopiston kemian laitoksessa tehdystä pro gradu -työstä 1,2,3-trichalcogenal(3) ferrocenophanes and structurally related compounds. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi Euroopan kemianseurojen liitto Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Ympäristökongressia hiottiin Helsingissä Kokouksen keskeinen teema oli lähestyvä ICCE 2015 -kongressi (EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment). Jaoston isännöimä konferenssi pidetään Saksan Leipzigissa 20.–25. syyskuuta 2015. Kongressin teemat edustavat laajasti kemian eri aloja. Leipzigissa järjestetään myös satelliittitapahtumia, jotka osaltaan täydentävät tapahtuman antia. Kongressissa esitellään monien sektoreiden tuoreimpia tutkimustuloksia sekä suullisesti että postereina. Tapahtumaan voi vielä tarjota abstrakteja. Lisätietoja saa osoitteesta www.icce2015.org. Kokouksessa käynnistettiin myös jo seuraavan, vuonna 2017 järjestettävän ICCE-konferenssin valmistelu. Konferenssi pidetään Oslossa. Lisäksi Helsingissä käsiteltiin Euroopan kemianseurojen liiton seuraavan yleiskongressin järjestelyjä. Järjestyksessä kuudes EuCheMS Chemistry Congress pidetään Espanjan Sevillassa 11.–15. syyskuuta 2016. Osa tapahtuman sessioista kuuluu Kemia- ja ympä- ristö -jaoston vastuulle. Jaoston julkaisufoorumin eli ESPR-lehden (Environmental Science and Pollution Research) päätoimittaja, professori Philippe Garrigues kertoi lehden kuulumisia. Lehti on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Visiitti kemikaalivirastoon Helsingin-matkansa yhteydessä ryhmä vieraili myös Euroopan kemikaalivirastossa, jossa sille esiteltiin viraston tehtäviä ja toimintaa. Samalla Kemia ja ympäristö -jaosto esittäytyi kemikaaliviraston henkilöstölle. Jaoston toiminnasta kertoi sen puheenjohtaja, professori Santiago Luis Espanjasta. Lisäksi Philippe Garrigues piti luennon otsikolla Kemikaalit ja ympäristö – tulevaisuuden visio. Tilaisuudessa keskusteltiin myös jaoston ja kemikaaliviraston lyhyen ja pitkän tähtäimen yhteistyömahdollisuuksista. Sirpa Herve Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. sirpa.herve@ymparisto.fi SEUROISSA TAPAHTUU Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve? 18.–21.5.2015 Messukeskus, Helsinki. Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran Kesäretki Serlachius-museoihin Mänttään 7.6.2015 Lähtö kello 8 Helsingistä Kiasman pysäkiltä. Mäntässä seuran kokous, opastettu tutustuminen museoihin ja lounas. Takaisin Helsingissä ollaan kello 21 mennessä. Osanottomaksu jäseniltä 40 euroa ja nuorilta jäseniltä 10 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.5. mennessä: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Serlachius-museot Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaoston ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Suomessa. Ryhmän kokous pidettiin 28. helmikuuta Helsingissä Suomalaisten Kemistien Seuran tiloissa. Paperiteollisuuden uranuurtaja G. A. Serlachius oli alkuperäiseltä ammatiltaan apteekkari. Mäntän Gustaf-museossa voi tutustua muun muassa vanhaan apteekkarin kauppahuoneeseen. Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa maalis–huhtikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Mari Kallioinen Lappeenrannasta ja Olli Kansanen Helsingistä. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Kemia ja ympäristö -jaoston johto Helsingissä. Vasemmalta Boguslaw Buszewski Puolasta, Suomen edustaja Sirpa Herve, Fritz Frimmel Saksasta, Santiago Luis Espanjasta, Willem de Lange Hollannista, Philippe Garrigues Ranskasta, Walter Giger Sveitsistä ja Allan Astrup Jenssen Tanskasta. NumeroAineistopäivä 4/2015 18.toukokuuta 5/2015 14.elokuuta 6/2015 17.syyskuuta Ilmestymispäivä 12.kesäkuuta 9.syyskuuta 13.lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. 3/2015 KEMIA 73 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Leidenin loistavat tähdet Scanstockphoto Leidenin kanavat ja tyypilliset hollantilaiset kaupunkitalot luovat tieteenteolle idylliset puitteet. Viehättävän Leidenin kaupungin ylpeys on Alankomaiden vanhin, vuonna 1575 perustettu yliopisto. Sisko Loikkanen Leidenin yliopistossa ovat työskennelleet monet kuuluisuudet, jotka tunnetaan heidän nimiään kantavista tieteellisistä laeista tai taivaankappaleista. 1600-luvun matematiikan professori Willebrord Snellius muistetaan parhaiten Snelliuksen laista. Se kuvaa, kuinka valo taittuu kahden aineen rajapinnalla. Tähtitieteilijä Christiaan Huygens puolestaan loi Huygensin periaatteen, jonka mukaan jokainen etenevän aaltorintaman piste toimii uuden aallon lähteenä. Vuonna 1655 Huygens löysi Saturnuksen suurimman kuun Titanin. Tasan 350 vuotta myöhemmin kuuhun saapui Euroopan ja Yhdysvaltain yhteinen Huygens-laskeutuja, joka välitti nykytutkijoille uutta tie74 KEMIA 3/2015 toa kaukaisesta kiertolaisesta. 1900-luvun alussa Leidenin yliopistosta tuli yksi aikansa fysiikan keskuksista. 24-vuotiaana professorinuransa aloittanut Hendrik Lorentz palkittiin toisen Leidenissa opiskelleen fyysikon Pieter Zeemanin kanssa vuoden 1902 Nobelilla työstä, joka käsitteli Zeeman-ilmiötä eli magneettikentän vaikutuksia spektriviivoihin. Itse Albert Einstein hyödynsi Lorentzin kehittämää muunnosta suhteellisuusteoriassaan. Vuodesta 1920 myös Einstein toimi Leidenissa vierailevana professorina. Heike Kamerlingh Onnes taas nesteytti ensimmäisenä maailmassa heliumia vuonna 1908. Hän löysi supervirtaavuusilmiön nestemäisessä heliumissa ja suprajohtavuusilmiön elohopeassa vuonna 1913, jolloin hän myös vastaanotti oman fysiikan Nobelinsa. Tieteen komeetat Leidenin yliopiston observatoriossa teki tutkimusta radioastronomian pioneeri Jan Oort. Vuonna 1950 hän löysi kaukaa Pluton takaa Oortin pilveksi nimetyn komeettalähteen, joka koostuu ehkä miljoonista komeetoista. Samassa observatoriossa työskenteli tähtitieteen Hertzsprung-Russelin diagrammista muistettu tanskalainen Ejnar Hertzsprung. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Gerard Kuiper, jonka mukaan sai nimensä pikkuplaneettoja sisältävä Kuiperin vyöhyke aurinkokunnan ulkolaidalla. Opinahjon kirkkaimpiin tähtiin kuuluivat myös van der Waalsin sidoksen isä Johannes Diderik van der Waals, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1910, ja Jacobus Henricus van’t Hoff, kemian ensimmäinen nobelisti vuodelta 1901. Yliopiston merkittävimpiä lääketieteilijöitä oli Herman Boerhaave, joka 1700-luvulla erikoistui kasveista saataviin lääkeaineisiin. Sana professorin loistavista luennoista kiiri kautta maailman Kiinaan asti. Niinpä hänen opeistaan saapui nauttimaan sellaisia suuruuksia kuin Voltaire, Carl von Linné ja jopa Pietari Suuri. Boerhaave piti luentonsa rakennuksessa, jossa nykyisin toimii Hollannin tärkein tieteenhistorian museo. Siellä ovat esillä muun muassa maailman vanhin herbaario, Christiaan Huygensin ideoima heilurikello ja Antonie van Leeuwenhoekin keksintö mikroskooppi. 1800-luvun lopulla lääketiedettä opetti Leidenissa Willem Einthoven, joka keksi jousigalvanometrin. Innovaation ansiosta elektrokardiogrammista eli EKG:stä tuli käytännöllinen menetelmä sydäntautien tutkimukseen ja Einthovenista itsestään vuoden 1924 nobelisti. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY 1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. 25.5. 12.6. NRO OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, patentit, biotalous Erikoisjakelu: Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 5/2015 7.8. 20.8. 9.9. 6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit Kemianteollisuus, prosessit, työelämä Tavoita päättäjät! Erikoisjakelut 2015 • Yli 10 000 lukijaa. Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
