docTERVA - Kemia
download 
Report Transcription
TERVA - Kemia
4/2015 KEMIA Kemi TERVAHAUTA uhkaa sammua KERROSTALO toisin ajateltuna PIILAAKSON Graalin malja VISKIÄ Stadin Sörkasta Kemia – osa hyvää elämää. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä. Kemianteollisuus lukuina kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/ Sähköpostit etunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi Twitter @kemianteollisuu Viestintä ja toimialatiedot Susanna Aaltonen Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki / kemianteollisuus.fi 1022/2006, 868/2010, 2013/39/EU JA ”WATCH-LIST” -YHDISTEIDEN ANALYYSIT AKKREDITOIDUSTI VEDESTÄ, MAASTA JA BIOLOGISISTA NÄYTTEISTÄ (Tiatsolit, Haihtuvat hiilivedyt, Torjunta-aineet, Metallit, PAH-yhdisteet, Ftalaatit, Alkyylifenolit, Fenoliset yhdisteet, Organotinat, Mineraaliöljyt, Bromatut difenyylieetterit (PBDE), Kloorialkaanit, Etyleenioksidi, Etyleenitiourea (ETU), Fluoridit, Organofosforiyhdisteet, Dioksiinit + furaanit, PCB-yhdisteet, Nitraatit ja fosfaatit, Syanidit, Tribenuroni-metyyli, PFOS – yhdisteet, HBCDD, Lääkeaineet ja hormonit) www.ramboll-analytics.fi laboratorio tänään 2015 tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 11. syyskuuta 2015 Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely loGomo, köydenpunojankatu 14, turku Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan SISÄLLYS 18AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Tuuli Myllymaa 20UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Suomalaisen tervan ja merenkulun liitto on kestänyt satoja vuosia. Katkeaako se Reachin vaatimuksiin? (s. 6) 6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Teija Aaltonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Jukka Hildén 14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Katja Pulkkinen 36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Maija Pohjakallio 37 NAISET JA KEMIA Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Sisko Loikkanen 38NÄKÖKULMA Kemikaalien jalanjäljillä Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN Lauri Lehtinen Timo-Pekka Aaltonen 32TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan vuoden tauon jälkeen. Tislaamomestari Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen pisaroita Teurastamon entisessä pannuhuoneessa. (s. 44) 39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 Röntgenlaser avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Jarmo Wallenius 44 Viski kypsyy Helsingissä Lauri Lehtinen Päivi Haavisto 48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Päivi Ikonen 50 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari 52 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Katja Pulkkinen ”Rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka heitetään pois lyhyen elinkaarensa päässä”, Lars-Erik Mattila tulittaa. Nuori arkkitehti on suunnitellut toisenlaisen kerrostalon. (s. 14) 4 KEMIA 4/2015 Marja Saarikko Matti Snellman/HUS 46 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on pelastaa ihmishenkiä. Helsingin Hyks on maailmassa yksi harvoista paikoista, joissa tehdään myös ohutsuolensiirtoja. (s. 54) 61HENKILÖUUTISIA 54 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä 64 TULEVIA TAPAHTUMIA Arja-Leena Paavola 65SEURASIVU 58ULKOMAILTA 60KEEMIKKO Mopohiiren molekyylit 66 TIETEEN KAUPUNGIT München tuotteistaa tutkimuksen Sisko Loikkanen KEMIA Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Terva – made in Finland ”HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne on mate in Finland”, lauloi Kivikasvot-kvartetti 1970-luvun hitissään Tankeros Love. Toistaiseksi kaikki kolme kansallista hyödykettä ovat kaupallisessa tuotannossa. Suomalaiset yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalostavat untuvatuotteita ja virittävät tervahautoja. Viimeksi mainittujen yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Mäntyterva pääsi jo yhdestä pälkähästä, kun EU:n biosidiviranomaiset päättivät, ettei siihen tarvitse soveltaa unionin biosidilainsäädännön velvoitteita. Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön määräämä rekisteröinti. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen suuri pienille tervayrittäjille. Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa määräajan umpeuduttua 1. kesäkuuta 2018. Markku Joutsen Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 12. kesäkuuta 2015 KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa, mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa maamme kemianteolVastatervatun puun tuoksu avaa lisuuden historiaa sekä koko kansan kulttuuriperintöä. Vasmuistot lapsuuden kesiin. tatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta ja venerannoilta. Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuojaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. Mäntyterva on pätevä ja monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin. SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia käyttökohteita. Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva jää ilman Reach-rekisteröintiä. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi. Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Pelastetaan se yhdessä! Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa. Scanstockphoto Kemi PÄÄKIRJOITUS Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! 4/2015 KEMIA 5 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote 300 vuoden ajan. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön, mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä. Ilman Reachrekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä. Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen 6 KEMIA 4/2015 Lontikka eli hautamestari valvoo tervahaudan tasaisen varmaa palamista Lentiirassa Kainuussa. 4/2015 KEMIA 7 Saarijärvi on kuin kuvakirjojen Suomi. Vehreä luonto kylpee sinisten järvien syleilyssä. Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin on Häkkilä. Kylän huikaisevan kauniissa maisemissa leijuu usein tuoksu, joka iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen: mäntyterva. Maan suurin tervantuottaja, Hakkaraisen suku, on polttanut tervahautoja ja valuttanut hautatervaa Häkkilässä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kesällä 2015 perheyrityksessä eletään kuitenkin muutosten aikaa. ”Isäni Heikki Hakkarainen menehtyi tänä keväänä äkilliseen sairauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen toimintaa”, kertoo toisen polven tervantuottaja Topi Hakkarainen. Jatkossa yrityksen tuotantomäärät luultavasti hieman vähenevät. ”Tähän mennessä olemme polttaneet vuosittain 12 kertaa 40 kuutiometrin haudan. Tervaa on valutettu vuodessa keskimäärin 10 000 litraa.” Seuraavan tervahaudan mies kaavailee laittavansa tulille syyskuussa. Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu, sillä takana on lukemattomia haudanpolttoja paitsi isän kanssa myös itsenäisesti. Vaikka tervahauta on vanha, perinteinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei ole tarkoitus tehdä tarpeettoman raskaaksi. Käytössä ovat siksi nykyaikaiset apuvälineet. Tervahaudan kokoamisvaiheessa hyödynnetään koneita mahdollisimman paljon, sillä rakennelma on suuri ja työ hyvin fyysistä. ”Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä paljon. Vapaaehtoista talkootyövoimaa ei ole tähän mennessä ilmaantunut tarjolle”, Hakkarainen hymyilee. Tervantuottajan kesä menee yleensä kantojen hankinnassa. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vain ja ainoastaan vanhoista männynkannoista. Muiden puiden kannot tai runkopuu eivät sovellu hautatervan valmistukseen. Hakkarainen hankkii tervaskannot pääasiassa Metsähallituksen mailta. Joskus myös yksityiset metsänomistajat antavat luvan kerätä kantoja mailtaan. ”Matkaan otetaan vain sammalpeitteiset kannot, harmaantuneet ja korkeat kannot saavat jäädä metsään. Toistaiseksi kantoja on löytynyt mai8 KEMIA 4/2015 Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen. 1500-luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta. niosti, lähes joka vuosi niitä on riittänyt yli vuosikulutuksen.” Arvokohteiden viimeinen silaus Häkkilässä poltetusta tervasta menee vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan. Valtaosa jää kuitenkin kotimaan markkinoille ja käytetään lähinnä kirkkojen paanukattoihin. Ainakin kirkkojen ja muiden arvokohteiden käsittelyssä Topi Hakkarainen mielellään kieltäisikin kokonaan ulkomaiset, tervana myytävät ”kurat”. Hänen vakioasiakkaitaan ovat Sivulle 10 Pelastetaan terva! Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta! Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta 200 000 euroa, on ylivoimainen pienille tervantuottajille. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tulevaisuudelle. Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa. Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa. Haluatko olla mukana? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit lähettää niitä osoitteeseen info@pelastetaanterva.fi. Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä. Reach-rekisteröinti kartoittaa tervan kemian Reach-asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe päättyy 1. kesäkuuta 2018. Jos tervaa ei siihen mennessä rekisteröidä, sitä ei enää saa valmistaa EU-maissa. tervaa. Aineen nimi on ilmoitettava sekä myyntipakkauksessa että käyttöturvallisuustiedotteessa. Myös kotimaisen koivutervan on käytävä läpi oma rekisteröintiprosessinsa. Suomeen saapuu ulkomailta tervatuotteita, joiden raaka-aineena voi olla muu kuin mäntypuu. Suuri tuontimaa on Kiina, josta tervaa tuovien on myös hoidettava oma rekisteröintinsä. Raaka-aineen, valmistustavan ja todellisen tuottajan selvittäminen voi olla mutkikasta, jos mukana on välikäsiä. Lisäksi on varmistettava, että kiinalainen terva on samaa tervaa kuin meidän mäntytervamme. EU:n kemikaaliasetus Reach koskettaa myös kaikkia unionialueen tervatoimijoita eli aineen tuottajia ja maahantuojia. Parhaillaan on käynnissä asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe. Kesäkuun alussa 2018 päättyvän rekisteröinnin piiriin kuuluvat aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo 1–100 tonnia vuodessa. ”Jos mäntytervaa ei rekisteröidä kesäkuun alkuun 2018 mennessä, sen valmistus on EU-alueella lainvas- Tervan taakse taista”, kertoo johtaja Juha Pyötsiä tiiviissä yhteistyössä Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuriKemianteollisuus ry:stä. Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekis- diikan palveluita tarjoava Linnunmaa teröi mäntytervan vuonna 2008. Suo- Oy on ollut mukana useissa biotalouden uusien tuotteimalaisia oli joukosta 29. Varsinaisen rekiste- ”Rekisteröinnistä den Reach-rekisteröinneissä. röinnin arvioidut kusei ole varaa Yritys on ollut myös tannukset ovat 200 000 myöhästyä. Siksi suomalaisen mäntytereuroa. Summa koostuu tervan ominaisuustut- on toimittava nyt.” van asialla Reach-esirekisteröinnistä lähtien. kimuksista ja Euroopan kemikaaliviraston maksuista. Pro- Pontimena on ollut antaa asiantunsessi on hankala ja summa suuri pie- tijaosaamista taitavien suomalaisten pienyrittäjien tueksi. nille tervanpolttajille. ”Tervalla on pitkä perinne suoPyötsiä on keskustellut aiheesta Euroopan kemikaaliviraston aineen malaisen biotalouden alkumetreiltä kemiallisen identiteetin yksikön lähtien”, muistuttaa Linnunmaan asiantuntijoiden kanssa. Heidän eväs- ympäristö- ja kemikaaliturvallisuustyksensä mukaan tervan ominaisuus- asiantuntija Marjo Pusenius. ”Tervalla on siis oma paikkansa tutkimuksissa on keskityttävä erityisesti koostumuksen ja haitallisten osana Suomen perinteistä rakennuskulttuuria, mutta se voi myös olla PAH-yhdisteiden analysointiin. ”Nyt pitäisi kiireesti löytää hank- pohjana uusille tuotteille ja innovaakeelle rahoitus ja sellainen toteutus- tioille.” Pusenius korostaa tervan tuottajien, tapa, että kaikki mahdolliset tervan pientuottajatkin saataisiin rekiste- käyttäjien ja viranomaisten yhteisröinnin piiriin. Heille pitäisi luoda työn merkitystä. Esimerkiksi kemimyös yhteinen tervatietokanta rekis- kaaliviraston asiantuntijat ovat antateröintiin tarvittavista tiedoista”, neet arvokasta apua muun muassa aineen identiteetin määrittelyssä. Pyötsiä sanoo. ”Tervahan koostuu tuhansista Rekisteröinnin päätavoitteena ei ole tervan laadun varmistaminen. ainesosista ja lisäksi muuntuu ikäänSen sijaan halutaan varmistaa se, että tyessään.” Puseniuksen mukaan on niin vantuotettava terva-niminen aine on esirekisteröinnissä määriteltyä mänty- hojen kuin uusienkin tuotteiden tur- Tervaperinne kukoistaa kevätpihoilla. Kompostikehikon kansi saa suojaavan pinnan mäntytervasta. Kun hautatervan kaverit havupuutärpätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä seos. vallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia. Tervan osalta on kuitenkin löydettävä keinot ja toimintamallit, jotka ovat realistisia toteuttaa. Myös Puseniuksen mielestä tärkeintä olisi turvata rahoitus, jolla Reach-asetuksen edellyttämät tutkimukset tervan fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, toksikologiasta ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä ja rekisteröintiin tarvittava aineisto tuotettua. ”Tämä hyödyttää kaikkia suomalaisia tervan valmistajia. Tutkimukset vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt heti.” 4/2015 KEMIA 9 Ikivanha puuterva Puutervaa (pyroleum pini. pix liquida) on tehty maailmalla ikiajat. Tervan keksijä on hämärän peitossa. Ensimmäinen terva saattoi valua koska tahansa tulen keksimisen jälkeen. Tieto tervasta ja tervanpolton taito kulkivat ketterästi Suomeen asti. Pappi ja kirjailija Eric Juvelius (1718–1791) mainitsee vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassaan Tervanvalmistus Pohjanmaalla antiikin kreikkalaisen filosofin Theophrastuksen (s. 371 eaa). Tämä kirjoitti syyrialaisten polttavan tervaa seisovista puista ja käyttävän työssä erityistä laitetta. Roomalainen luonnontutkija ja kirjailija Plinius vanhempi (s. 23 jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin poltettavan hongista tervaa, jota sitten siveltiin laivojen kylkiin. Pyrolyysin kautta Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vanhoista männynkannoista. katontervausurakoitsijoiden ja seurakuntien lisäksi sampoo- ja saippuavalmistajat sekä veneenveistäjät ja vannoutuneet puuveneiden ystävät. Monikäyttöinen, pätevästi toimiva yhdiste on läsnä lukemattomien muidenkin suomalaisten elämässä. Tänäkin kesänä moni lomailija sutii tervaa kesämökin oveen, saunan tai liiterin seinään tai kompostikehikkoon. Hakkaraisen pienasiakkaat tervaavat myös muun muassa lautakattoja, laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja autojen pohjia. Tervahaudan polttaminen kuulostaa nostalgiselta puuhalta, joka nostattaa yrittäjän irti arjesta. Totuus on toisenlainen, sillä tervantuottaja joutuu toimimaan taloudellisten realiteettien maailmassa aivan samoin 10 KEMIA 4/2015 Terva syntyy orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai kivihiilen, kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia kuin mikä tahansa liikeyritys. ”Yleinen kustannusten nousu vaikuttaa aina omaan tulokseen, sillä hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin rajusti kuin todellisuudessa olisi tarpeen”, Hakkarainen kertoo. ”Jonkinlainen kädenojennus tai tuki tervantuottajille olisi tarpeen, sillä tulevat sukupolvet tuskin muuten ryhtyvät näin hankalaan tapaan ansaita elantoa.” Elinkeinon uhkaksi ovat muodostuneet myös tervan Reach-rekisteröintivaatimukset. Rekisteröinnin satojentuhansien eurojen kustannukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä Suomessa valmistettavat tervamäärät ovat yhteenlaskettuinakin marginaalisen pieniä. Pienillä tervantuottajilla ei tuollaisia summia kuljeksi taskunpohjalla, mutta jostakin rahat olisi kaivettava ennen kuin rekisteröintiaika kesäkuussa 2018 umpeutuu. yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä parafiinihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi myös etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”. Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena. Muista tervoista kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita, ja maaöljyterva on haitallista jo hengitettynä. Museoviraston siipien suojassa Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa, kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote ja koko kansan arvokas kulttuuriperintö. 1500-luvulta 1800-luvulle muhkeat tervahaudat ja -uunit savusivat taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat maailman merillä suomalaisella tervalla silattuina. Harvinaisen hienot menneisyyden meriitit eivät kuitenkaan merkitse sitä, että terva joutaisi jo kansakunnan kaapin päälle pölyttymään. Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä. Museoviraston näkökulmasta terva on oleellisen tärkeä aine puurakenteiden ylläpidossa. Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto. Myös monet lauta- ja pärekatot kaipaavat tervaa tai tervavettä. ”Tervanvalmistuksen perinteen soisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aikoinaan terva oli luonnonvara, jota jokamies valmisti ja myös käytti elämän monella osa-alueella eläinten lääkinnästä kansanparannukseen ja rakennusten tervauksesta veneentekoon”, sanoo erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovirastosta. ”Suomi on yhä Euroopan metsäisin maa, ja tervalle löytyy varmasti käyttöä ja käyttäjiä jatkossakin. Uusilla tervainnovaatioilla tervantuotanto voidaan saada aivan uuteenkin nousuun.” Jos hautatervan rekisteröintiprosessi jostain syystä takkuaisi eikä suomalaista hautatervaa saataisi rekisteröityä, sillä olisi seurauksensa. ”Terva ei kokonaan poistuisi, mutta pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin Terva tekee vanhan aitan tunnelman. Wikimedia ”Korvikkeiden seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla surulliset.” Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Suomessa on yhä 300 kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla. tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus vähenisi radikaalisti”, Heikkilä sanoo. Ongelma on, että tervaa korvaavaa tuotetta ei ole vielä keksitty. ”Epäsopivien pintakäsittelyaineiden ja korvikkeiden käyttö lisääntyisi ja seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla yhtä surulliset kuin 1960–1980-luvuilla. Korvaavista tuotteista oli tuolloin enemmän haittaa kuin hyötyä.” Tervasta Unescon kulttuuriperintökohde? Unesco hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003. Sopimuksen tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elinvoimaisena. Sopimus koskee elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Järjestön aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomi saattoi sopimuksen voimaan vuonna 2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle hakemusta suojeltavista kohteista. Kansallinen luettelo on kuitenkin jo valmisteilla Museovirastossa. Lopulliset päätökset asiassa tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tietoja, joten tervan mahdollinen valinta listalle on arvailujen varassa. Se tiedetään, että myös kansalaisjärjestöt voivat ehdottaa kohteita luetteloon. Terva voisi siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä. Luetteloon päässyt kohde saa kansainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta rahoitusta. Asian etenemistä voi seurata osoitteessa www.aineetonkulttuuriperinto. fi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. teija.aaltonen@apukyna.fi 4/2015 KEMIA 11 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Scanstockphoto POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kun luin Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteoriitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki. Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä rakeista. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta ”taivaan tulipallon”, sitten yhden toisensa jälkeen. Kaikissa oli mielestäni kondreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois. Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen – kokonaan avaruuden kivistä rakennettuun aitaan. Silloin en enää voinut pidättää tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille. Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison säkillisen kuin jaksoin kantaa. Intendentti Martti Lehtinen selitti hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan kiviä ja pyöreät palloset granaatteja. Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriitteja. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta vähin äänin. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteoriittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla aika tavalla. TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Jatkoin kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä. Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva Maa. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti ja ymmärrettävästi. Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinaisen pitää tuntea tavallinen. Snellmaninkadun rautaportaisesta talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Nykyisin talossa on yliopistomuseo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti. ”Meteoriittilöytöni” palautui mieleen, kun myöhemmin istuin Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tarkoitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille. Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Sieltä lennähti pöydälle musta, kuoppainen kivi – joka osoittautui masuunikuonaksi. 12 KEMIA 4/2015 Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tullutkin. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä. Meitä kivihulluja on moneksi. ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi. Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toisella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Muinaisislantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti. ”Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi”, lingvisti sanoi. Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla yleinen. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin tiedollista ristiriitaa. Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Vasta kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset. MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämälläni kivikurssilla. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan löytänyt oikeaa meteoriittia. Valitettavasti en. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosittain arviolta 10–20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin ja järviin. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli bolidit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin. Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Jos siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina arvoisensa säilö. Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta. Jukka Hildén Kirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja. k.jukka.hilden@gmail.com REACH 2018 CLP 2015 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät Kosmetiikka Biosidit Keskity liiketoimintaasi – me hoidamme paperityön Varmista eurooppalaiset markkinasi CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet. Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. Tutustu uusittuihin nettisivuihimme! www.chementors.eu puh. 040 747 3393 info@chementors.eu Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen. Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa. Katja Pulkkinen Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen. ”Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois”, Mattila kärjistää. Ennen vanhaan luonnollinen ajattelutapa oli, että talon pitää kestää isältä pojalle. 1960-luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen. ”Alettiin puhua 35–40 vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti”, Mattila kuvailee. Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään ”tulevaisuuden kerrostalon”. Oikeastaan ”tulevaisuuden talo” ei ole kovinkaan uudenlainen. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja. Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin. Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt. Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. Koko komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä. Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa. Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa. Myös rakennusfysiikan professori 14 KEMIA 4/2015 Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät. Talo umpikujan päässä Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Sitä ei saa rakentaa. Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa. ”Rakennusteknisesti tulevaisuuden kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti toimivalta suunnitelmalta”, professori Vinha sanoo. ”Ongelma on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja. Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa.” Nykylain mukaiset energiatehokkuuslaskelmat ohjaavat siihen, että hengittävän puukerrostalon ympärille pitäisi joko pursottaa paksu polyuretaanipeite, asentaa taloon sen toimintaperiaatteen murskaava koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa ikkunat olemattomiin. Tämä siitä huolimatta, että tulevaisuuden talo lämpiää vähäpäästöisellä kaukolämmöllä. ”Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa primäärienergian tuotantoa vaan kohti rakennusten lisäeristämistä muovilla”, Mattila kommentoi. Uudet energiatehokkuusnormit eivät ota huomioon energiantuotannon päästöjä eivätkä uusiutumattomien luonnonvarojen tai myrkyllisten aineiden käyttöä rakenteissa. Lisäksi ylimääräinen eristäminen voi riskeerata rakennuksen kosteusteknisen toiminnan. Pitkäikäiseksi tarkoitettu talo ei silloin välttämättä olekaan kovin pitkäikäinen. ”Oletus on ollut, että energiankulu- ”Kansallisvarallisuus on katoamassa” Arkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan rakentamisen lyhytikäisyydessä on kyse muustakin kuin resurssien ja ympäristön säästämisestä. Asia on valtava kansantaloudellinen ongelma. ”Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät pitävät, valtaosa Suomen rakennuksiin sidotusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamassa”, hän sanoo. Mattilan lopputyö tarjoaa kouriintuntuvan esimerkin. Jos nykyisen kaltainen elinkaa- riajattelu olisi alkanut aiemmin, meillä ei olisi viittäkymmentä vuotta vanhempia rakennuksia, eikä siten esimerkiksi Helsingin Käpylää ja Töölöä. Mattilan mielestä rakennusten lyhyistä elinkaarista pitäisi kertoa sijoittajille selvin sanoin. Niin nämä ainakin tietäisivät realiteetit. ”Kun ihmiset ovat saaneet elämäntyöllään asuntolainansa maksetuksi, heidän varallisuutensa arvo on korjausvelan vähentämisen jälkeen nolla tai negatiivinen.” Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. ”Ennen ymmärrettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle”, arkkitehti sanoo. Katja Pulkkinen tuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. Mutta ei se aina mene niin”, Vinha sanoo. ”Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tar- kastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa.” Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin. ”Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoiSivulle 43 4/2015 KEMIA 15 Pohjoisen realiteetit unohdettu Energiatehokkuus voi olla kupla EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rakentamiseen yhä lisää muutoksia. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamisesta. Valmistelua vetänyt ympäristöministeriö määrittää samalla raamit maan rakennuskannan tulevaisuudelle ja hintalapun rakentamis- ja asumiskustannuksille. Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty. ”Lisätehot täytyy kaivaa yhä pienemmistä yksittäisistä tekijöistä. Esimerkiksi talotekniset järjestelmät monimutkaistuvat, missä voi olla sudenkuoppia. Jos asukas ei ole valveutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja. Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se voi olla jopa terveydelle haitallinen.” Vinhan mukaan direktiivissä painottuu voimakkaasti Keski-Euroopan näkökulma. Pohjoisen realiteetit on unohdettu. ”Kun olosuhteet eivät ole samat, eivät ratkaisutkaan voi olla. Suomi on pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen mallioppilas ja noudattamaan rakentamisessa tasoja, jotka ovat ilmastossamme hankalia”, professori harmittelee. Nopean muutostahdin ja loppuun asti miettimättömien muutosten vuoksi myös laatu kärsii. ”Energiatehokkuuden nostaminen ei saisi heikentää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa. Tehokkuuden lisäämisen tulisi myös tapahtua kustannustehokkaasti. Se on vaikeaa, jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällaisessa ilmastossa.” Nurinkurinen marssijärjestys TTY Energiatehokkuuteen keskittyminen jättää huomiotta monia osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. ”Energiatehokkaan talon voi rakentaa esimerkiksi materiaaleilla, joiden valmistamiseen on käytetty paljon energiaa tai joiden valmistaminen tuottaa paljon päästöjä”, Vinha kuvailee. ”Nykyinen E-lukutarkastelu ei myöskään ota huomioon esimerkiksi sitä, tuotetaanko ostoenergiana käytettävä sähkö tai kaukolämpö uusiutuvilla vai uusiutumattomilla tuotantotavoilla. Laskelmissa käytetään sähköstä samaa energiamuotokerrointa 16 KEMIA 4/2015 Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi rakennusfysiikan professori Juha Vinha. riippumatta siitä, tehdäänkö se tuulivoimalla vai kivihiilellä.” Normistolla saatetaan käytännössä tukea kustannusten ja myös sisäilmaongelmien kasvua. Energiankulutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada säästöjä kuin paperilla. ”On viitteitä siitä, että monissa laskennallisesti energiatehokkaissa taloissa ei todellisuudessa päästä niin alhaisiin energiankulutuksiin. Energiatehokkuusinvestoinnit menevät silloin osittain hukkaan.” Kun puhutaan direktiivin mukaisesta ”lähes nollaenergiarakentamisesta”, lähes-sanan merkitys voidaan määritellä kansallisesti. ”On jopa mahdollista, ettei nykyisestä tasosta mennä yhtään eteenpäin”, Vinha sanoo. Järkevää rakentamista voitaisiin hänen mukaansa tukea vaikkapa lieventämällä yksiaineista seinärakennetta koskevia määräyksiä. Energiansäästön ohella voitaisiin ottaa huomioon myös päästöt. Nykyisessä normistossa on esimerkiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät vaatimukset kuin muille seinärakenteille. ”Kun hirsirakennuksen kuitenkin on täytettävä E-lukuvaatimus, seinärakenteen kautta kuluvaa lämpöenergiaa pitää kompensoida muiden rakenneosien tai ilmanvaihdon entistäkin energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Silloin päädytään usein laittamaan seinään lisäeristystä, jotta talo menisi helpommin laskentaprosessista läpi.” ”Yksiaineisen rakenteen järkevän toteutuksen raja on tavallaan jo ylitetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla selviä lisähelpotuksia nykyiseen verrattuna, jotta tällaisten rakenteiden käyttöä voitaisiin oikeasti edistää.” Vinhan mielestä myös normituksen marssijärjestys on nurinkurinen. ”Ennen rakennusalalla mentiin eteenpäin niin, että kehitettiin toimintatapoja, ja määräykset olivat peränpitäjänä karsimassa puutteellisimpia ratkaisuja pois. Nykyään kehitetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyttää määräykset.” suus. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla lähes nollapäästötaloja”, Vinha visioi. Mittareiden ja laskentaperusteiden yksiulotteisuus voi viedä rakentamista harhapoluille. Esimerkiksi polyuretaani, polystyreeni ja monet muut materiaalit ovat maapallon resurssien kestävän käytön kannalta kyseenalaisia ja asumisterveyden kannalta riskialttiita. Ne ovat silti vallanneet rakennusalan pienen hiilijalanjälkensä ansiosta. Lars-Erik Mattila pitää erityisen ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Hiilijalanjälkilaskuri voi silti olla hyödyllinen työkalu, kun perusasiat ovat kunnossa. ”Sitten, kun myrkyt on saatu pois valikoimasta”, Mattila täsmentää. ”Nyt laskelma vain sokaisee käyttämään haitallisia materiaaleja.” Arkkitehti suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon. Rakennusmateriaalien mahdollisessa hukkakäytössä ja luontoon joutumisessa pitäisi hänen mielestään olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympäristöongelmasta. Nykytilanne on, että suunnittelijoiden ja rakentajien jälkipolvienkin elimistöön päätyy esimerkiksi mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja. Kestävän kehityksen – joka on rakentamisessa ”virheellisesti mielletty elinkaareksi ja tehokkuudeksi” – sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua ylläpidettävyydestä. Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse kierrättää – ei jatkokäyttöön eikä kaatopaikalle. Sen sijaan talossa asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia. Jos uusiutuvista luonnonvaroista rakennettu talo sattuisi palamaan, turman ympäristökuorma ei olisi juuri tavallista metsäpaloa suurempi. ”Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla. Lars-Erik Mattila Hiilijalanjälki harhauttaa Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon. Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta.” Toisin on nykyisten talojen kohdalla. Ne ovat elinkaarensa päässä lähes kokonaan haitallista jätettä. ”Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet”, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta. ”Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole.” Materiaalien kierrättäminenkin saa Mattilalta huutia. Kyse on hänen mukaansa usein vain ongelmajätteen elämän pitkittämisestä. Sitä hän ei arkkitehtina halua edistää. ”Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa. Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan”, Mattila sanoo. Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. ”Myös muovipohjaiset materiaalit ovat paikallaan, kun niitä on käytetty oikein. Niitä myös tarvitaan rakentamisessa. Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon.” Puun ja tiilien uusi elämä Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus. ”Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan.” Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi. ”Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. Ajatus hukattiin vasta, kun käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa.” Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta. ”Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea. Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com 4/2015 KEMIA 17 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Pysyvien orgaanisten yhdisteiden uudet raja-arvot astuvat voimaan 18. kesäkuuta. Osa POP-aineilla palosuojatuista tuotteista muuttuu käytännössä kielletyiksi, ja ne on poistettava materiaalikierroista. Tuuli Myllymaa Scanstockphoto EU rajoittaa POP-asetuksella pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä tuotteissa. Lisäksi asetus määrää myös näitä haitallisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden käsittelystä niiden elinkaaren lopussa. Uusimmat POP-yhdisteiden rajaarvot tulevat voimaan 18. kesäkuuta. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäkuun loppuun mennessä kansallisen ohjeistuksen siitä, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä sisältävät tuotteet saapuvat jätehuollon käsittelyyn. Jotta POP-yhdisteitä sisältävät jätteet voidaan tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta, tarvitaan uusia ratkaisuja. Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa päädyttiin ehdottamaan useita eri keinoja. Niihin kuuluvat muun muassa jätealan toimijoiden tietotason parantaminen ja asianmukainen valvonta. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön menetelmiä, joiden avulla potentiaalisimmat haitta-aineita sisältävät tuotteet ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsittelyä. Käyttöön voitaisiin ottaa myös mittausmenetelmiä, joilla eri muovilaadut ja eri haitta-aineet voidaan tunnistaa. Hyödyksi olisi myös mittaukseen perustuvien tunnistamismenetelmien automatisointi. Murskausta tulisi käyttää vasta sen jälkeen, kun jätteet on esieroteltu huolellisesti. Jätealan toimijoita kannustetaan etsimään myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Sopivia jätteenkäyttölaitoksia saattaa löytyä muualta Euroopasta isompien jätemäärien ääreltä – tai ainakin niitä kannattaisi perus- taa sinne. Parhaimmillaan uusien laitteistokokoonpanojen kehittäminen voisi olla suomalaisen cleantechin vienninedistämistä. Pienetkin pitoisuudet vakava haitta Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt palonestoaineet ovat osoittautuneet kemialliselta luonteeltaan pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi eli POPyhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle. Palonestoaineita käytetään etenkin muoveissa, joissa niiden tarkoituksena on estää luontaisesti paloherkkien materiaalien syttymistä. Raja-arvot on säädetty siten, että käytännössä kielletyillä POP-aineilla palosuojatut tuotteet on poistettava materiaalikierroista ja hävitettävä niiden POP-sisältö. Tämä on haaste sekä valvonnalle että jätehuollolle. Jätehuollon kannalta pulmallisimmat palonestoaineita sisältävät tuoteryhmät tunnetaan nykyisin hyvin. Niitä ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, tekstiilit, ajoneuvot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy ennen kaikkea kuvaputkitelevisioiden ja tietokonemonitoreiden koteloissa, kuumenevassa kotija konttorielektroniikassa sekä piirikorteissa. Lisäksi yhdisteitä löytyy romuajoneuvojen muoveista sekä istuinpehmusteista ja -päällyksistä. Rakennustarvikkeista ongelma koskee erityisesti polystyreenivaahtoeristeitä. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonestoaineita. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa. 18 KEMIA 4/2015 Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. tuuli.myllymaa@ymparisto.fi Hyvä suomalainen autoilija! Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. UPM BioVerno on kaikkiin dieselmoottoreihin sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Läpikotaisin testattu ja maailmalla palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Powered by UPM BioVerno UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1- ja ABC-asemilla. Tankkaa lisää tietoa osoitteessa www.upmbiopolttoaineet.fi ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 – 13.9.2015 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa). Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi. Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Hakuaika päättyy 13.9.2015. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua. Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034. Orionin Tutkimussäätiön hallitus UUTISIA Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa Kiertotaloudessa miljardien potentiaali Jaanis Kerkis/Sitra ”Nykyinen talouskasvun ajattelutapa ei enää toimi. Uuden kestävän kasvun ajurina on vihreä talous”, Mari Pantsar sanoo. Kiertotalouden arvo Suomessa voi nousta yli kahteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, todettiin Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa. ”Ihminen ylittää jo nykyisellään maapallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti. Jos sama meno jatkuu, ylitämme maapallon kestokyvyn vuoteen 2050 mennessä 2,5–4-kertaisesti.” Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä analyyttisen kemian tohtori Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa. ”Malli, jossa talouskasvu on perustunut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi enää. Talous- ja ajattelumallit on nyt pohdittava kokonaan uusiksi”, sanoo Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoorumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar. Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka myös suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen parempi. ”Ensimmäiset menestyvät parhaiten.” Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja perinteisten rinnalle. Esimerkiksi Caterpillar ei enää 20 KEMIA 4/2015 myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita, jotka päätyvät elinkaarensa päässä takaisin tehtaaseen. ”Näin yritys pitää materiaalit ja langat käsissään”, Pantsar kuvailee. ”Renault puolestaan on saanut merkittäviä kustannussäästöjä vuokraamalla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä. Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa kierrossa ja palautuvat lopulta raakaaineeksi toimittajalle”, Pantsar antaa win–win-esimerkin ja korostaa, ettei kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin vaan aina osana ketjua. Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa on kolme keskeistä keinoa lisätä ja ylläpitää arvoa. ”Näitä ovat prosessien tehostaminen ketjun kaikissa vaiheissa, kierron parantaminen arvoa parhaiten säilyttäville tasoille ja hukan vähentäminen, jotta tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti.” Rengasteollisuus on kiertotalouden konkari Sitran ja McKinsey & Companyn selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa voi koitua rahallista arvoa 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. ”Mahdollisuuksia on esimerkiksi konepaja- ja metsäteollisuudessa, ruokahävikin minimoimisessa, jakamistaloudessa ja rakennusalalla”, Pantsar listaa. ”Modernissa autonrenkaassa käytetään lähes sataa materiaalia, ja raakaaineiden kustannukset rengasteollisuuden kokonaiskustannuksista ovat tyypillisesti 60–80 prosenttia. Me olemme olleet jo pitkään mukana kiertotaloudessa”, toteaa laatu- ja prosessinkehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian Renkaista. Rengasteollisuudella on Huovilan mukaan monta keinoa materiaalien käytön tehostamiseen: materiaalihukan pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen lisääminen, tuoterakenteiden hallittu keventäminen, tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden kehittäminen, jätemateriaalien hyöty- ja uusiokäyttö sekä hankintalähteiden ja raaka-ainelogistiikan kehittäminen. ”Kun teknologiat kehittyvät, rengas- ja kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä enemmän rengaslähtöisiä uusioraakaaineita. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyrolyysi ja kryogeeninen erottelu”, Huovila visioi. Leena Laitinen Suomalainen koirien dna-testi maailmalle ensimmäisenä maailmassa kehittänyt koirien genominlaajuisen dna-analyysin. Yhtiön konsepti mahdollistaa sekä tunnettujen perinnöllisten sairauksien testaamisen että koiran geneettisen monimuotoisuuden mittaamisen samasta näytteestä. Testi tarjoaa tietoa sekä yksittäisen koiran että koko rodun perimän monimuotoisuudesta. Suomalaistestin avulla muun muassa koirien sairauksia pystytään tutkimaan ja tilastoimaan entistä paremmin. Scanstockphoto Suomalaisen Genoscoper Laboratoriesin kehittämä koirien dna-testi tulee maailmanlaajuiseen jakeluun. Suomalaistuotteen otti valikoimiinsa maailman johtava lemmikkieläinten tarvikkeiden ja terveyspalveluiden toimittaja Mars Veterinary. Sopimuksen myötä testauspalvelu tietokantoineen tavoittaa yli 90 prosenttia maailman eläinlääkäriasemista. Dna-diagnostiikkaan erikoistunut Genoscoper on Kaptakselle iso vientikauppa Teollisuuden teknologiaa ja prosesseja kehittävä Kaptas Oy on tehnyt historiansa suurimman vientikaupan. Liperiläisyritys rakentaa kansainväliselle lääkejätille lääkeannostelijan kokoonpanolinjan, joka mahdollistaa 15–20 miljoonan kappaleen tuotantokapasiteetin. Linja sijoitetaan lääketeollisuuden sopimusvalmistajan Medisize Oy:n tiloihin Kontiolahdelle. Kauppa merkitsee Kaptakselle kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvua ja myös henkilöstön lisäystä. FIT Biotech murtautumassa geeniterapiaan Tamperelainen rokotekehitysyritys FIT Biotech on laajentamassa toiminta-aluettaan. Yhtiön mukaan sen kehittämä GTU-teknologia on osoittautunut alustavissa tutkimuksissa toimivaksi myös geeniterapiassa. Tehoa mitattiin kyvyllä tuottaa valittua merkkiproteiinia. Ennen ihmisillä tehtäviä jatkotutkimuksia odotetaan vielä näyttöä sille, että mekanismi toimii myös vastaaineilla. Tamperelaisteknologiaa on aiemmin sovellettu menestyksekkäästi dna-rokotteiden kehittämisessä. Ota kanssamme askel eteenpäin. Edelläkävijyys syntyy oikeista ihmisistä. Etsimme niitä, jotka suuntaavat itsenäisesti kohti yhteistä päämäärää. Haemme pioneereja, jotka heittäytyvät tuntemattomaan. Ja ajattelijoita, jotka näkevät hieman pidemmälle. Mahdollisuuksia on eri alojen osaajille – taito ja asenne ratkaisevat. Meille ainoa suunta on eteenpäin. Lue lisää: www.neste.com/urameillä UUTISIA Seitsemän vuosikymmentä paremman työelämän puolesta Työterveyslaitos juhlii muutosten keskellä Uusi historiateos juhlistaa 70-vuotiaan Työterveyslaitoksen toimintaa paremman työterveyden puolesta. Leikkausten aikaa elävä laitos on valmis vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. yhteisöksi. Laitoksen alkuaikoina työelämän tyypillisiä ongelmia olivat tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Ketola nostaa TTL:n merkittävimpiin saavutuksiin asbestilainsäädännön syntymisen, taistelun silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta vastaan sekä kemikaalien normittamisen ja pitoisuusmääritykset. Sittemmin henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. ”Kemialliset tekijät, melu ja sisäilman ongelmat ovat silti yhä ajankohtaisia, eikä asbestiakaan sovi unohtaa. Esiin tulee myös uusia haasteita, kuten nanomateriaalit, joiden tutkimuksessa laitos on kärkijoukoissa.” Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan”, TTL:n pääjohtaja Harri Vainio kuvaa. Yksi seuraus muutoksista on, että vuodesta 1971 ilmestynyt työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus siirtyi vuodenvaihteessa TTL:ltä TTT Kustannus Oy:lle, joka on Kemia-lehteä julkaisevan Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. TTL on nyt uuden kustantajan yhteistyökumppani. ”Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Supistuneenakin se on valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän innostuneena, uudistumiskykyisenä ja motivoituneena”, sanoo laitosta vuodesta 2003 johtanut, kesällä eläkkeelle siirtyvä Vainio. Uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula, joka toimii nykyisin TTL:n palvelutoiminnasta vastaavan alueen johtajana. Hän on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Pääjohtajan seitsenvuotinen toimikausi alkaa elokuun alussa. Matti Rajala Elettiin talvisodan jälkeistä toukokuuta, kun Hämeenlinnan sotasairaalaan tuotiin trotyylivalimon 19-vuotias työnjohtaja. Huonokuntoinen potilas kuoli lääkärien ponnisteluista huolimatta muutamassa päivässä. Ruumiinavauksessa nuorukaisen maksa paljastui pahoin surkastuneeksi. Tragedia sai nuoren lääkärin Leo Noron tutkimaan ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Väitöskirjaksi edennyt työ johti ammattitautien tutkimuksen etenemi- Valtio antaa, valtio ottaa Valtion rahoituspolitiikka on heijastuseen Suomessa. Helsingin yleisen sairaalan ammatti- nut laitoksen toimintaan sen koko histautien osasto aloitti toimintansa 1945. torian ajan. ”Hyvinä aikoina on annettu, Alan tutkimusta alkoi rahoittaa uusi huonoina leikattu”, Eino Ketola kuvaa. Parhaillaan ovat vuorossa jälkimmäiAmmattilääketieteen säätiö, joka perusti set. Työterveyslaitoksen (TTL). ”Valtion budjettiavun leikkaukset ovat ”Sotakorvausteollisuuden johto tajusi, Leena Laitinen koskettaneet myös Työterveyslaitosta. että ammattitautiongelmaa ei saa päästää räjähtämään käsistä”, kertoo valtiotieteen tohtori Eino Ketola, jonka teos Majakka ja Luotsi – Työterveyslaitos 1945–2015 julkistettiin huhtikuussa. Rintamalta palanneesta Leo Norosta tuli uuden laitoksen kantava voima. ”Johtajakaudellaan 1950–1970 Noro loi monitieteisen tutkimuslaitoksen, jonka toimiala laajeni vähitellen työhyvinvointiin, työfysiologiaan ja työpsykologiaan”, Ketola kertoo. Vuonna 1978 laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali- Malja 70-vuotiaalle! Työterveyslaitoksen historiasta kertova Majakka ja luotsi julkistettiin 23. huhtikuuta ja terveysministeriön Helsingin Hotelli Seurahuoneessa – samassa Pyöreässä Salissa, jossa laitoksen perustamiskokous pidettiin alaiseksi itsenäiseksi toukokuussa 1945. 22 KEMIA 4/2015 OLEMME ITER Organization TIEDONHAUN AMMATTILAISIA ITER-reaktoria rakennetaan eteläisen Ranskan Cadaracheen. Suomalaistutkijat rakentavat robotiikkaa fuusioreaktoriin VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY ovat päässeet mukaan ITER-fuusioreaktorin pystyttämiseen. Suomalaiset toimivat yhteistyökumppaneina brittiläiselle Amec Foster Wheelerille, joka on juuri allekirjoittanut seitsenvuotisen sopimuksen Fusion For Energy -organisaation kanssa. Organisaation hankkeessa pyritään osoittamaan fuusioreaktion tekninen soveltuvuus tulevaisuuden energialähteeksi. VTT ja TTY suunnittelevat ja testaavat huollon etäoperointiin liittyviä laitteita ja ohjausjärjestelmiä Tampereella sijaitsevassa Divertor Test Platform 2 -tutkimusympäristössä. Etäoperointijärjestelmä on fuusioreaktorin kannalta elintärkeä, koska reaktorikomponentteja pitää huoltaa ja vaihtaa, mutta ihminen ei voi mennä reaktoriin sen käynnistymisen jälkeen. Etäoperoinnin avulla reaktori voidaan huoltaa ilman fyysistä läsnäoloa huoltopisteessä. ITER-fuusioreaktorista tulee maailman suurin kokeellinen fuusioreaktori. Sen odotetaan tuottavan 500 megawattia energiaa noin seitsemän minuutin pulsseina 30 minuutin välein. Kemian alan osaamisemme on kansainvälistä kärkeä ja tutkimusvälineemme ovat alan parhaat. HYÖDYNNÄ TUTKIMUSPALVELUJAMME tutkimuksessa ja tuotekehityksessä: Uutta: Keksinnön online-esitutkimus Uutta: Patentoitavuuden arviointi Uutta: Patentin validiteettitutkimus Uutta: Toimintavapausselvitys Uutuustutkimus Tekniikan tason selvitys Kilpailijaseuranta Yhteisvaikutukset huomioitava käyttöturvallisuustiedotteessa Ainesosien yhteisvaikutukset pitää ottaa huomioon, kun laaditaan tuotteen käyttöturvallisuustiedotetta, muistuttavat Työterveyslaitos ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Niiden mukaan yhteisvaikutukset saadaan parhaiten esiin, kun valitaan eri ainesosien tiedoissa kuvatuista altistumisen hallintakeinoista tehokkaimmat. Erityisen tärkeää yhteisvaikutusten huomioiminen on silloin, kun tuotteessa on useita samalla tavalla vaikuttavia ainesosia. Tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat maalit, ohenteet, liimat, puhdistusaineet ja muut tuotteet, jotka sisältävät useita keskushermostoon vaikuttavia tai hengitysteitä ärsyttäviä liuotinaineita. OLE EDELLÄ KILPAILIJOITASI! www.prh.fi/tutkimus neuvonta puh. 029 509 5858 neuvonta.patentti@prh.fi UUTISIA Lähes 400 kevään ylioppilasta kirjoitti kemiasta laudaturin Kemian kirjoittajat pärjäävät muissakin aineissa Jo edellisenä lukuvuotena ennätysmäärä kokelaista sai kemiasta parhaan arvosanan. Osaltaan kahta perättäistä ennätysvuotta selittää ylioppilaskokeiden arvostelun uudistus. ”Pisterajojen määräämisperusteiden tarkistuksen ansiosta laudatureita tulee jonkin verran enemmän aikaisempaan verrattuna”, kertoo aktuaari Alex Hellsten ylioppilastutkintolautakunnasta. Aiemmin ällän sai viisi prosenttia kunkin aineen kirjoittajista, mutta uudistuksen seurauksena arvosanojen osuudet määritetään nyt kaikkien oppiaineiden standardoitujen tulosten perusteella. Kemian kirjoittaneet ovat hyötyneet muutoksesta, sillä heidän joukossaan on keskimääräistä enemmän muissakin oppiaineissa erinomaisesti pärjääviä. 24 KEMIA 4/2015 Onnittelut uusille ylioppilaille! Valkolakin painoi päähänsä lähes 27 000 kokelasta. Lehtistipendin lahjoittajat Uusien ylioppilaiden lehtistipendin lahjoittavat tänä vuonna yhdessä Kemialehden kanssa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy, Helsingin yliopiston kemian laitos, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä UPM. Stipendi on kannustuspalkinto kemiassa hyvin menestyneille nuorille. Lehden vuosikerran kautta uudet ylioppilaat saavat tuntumaa siihen, millaisia mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulutusalana ja työelämässä. Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita. Kemiasta ällän kirjoittaneet kevään ylioppilaat saivat nyt kolmannen kerran stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Lehtistipendit jaettiin koulujen päättäjäisjuhlissa 30. toukokuuta. ”Tämä on erinomainen tapa palkita ylioppilasta hyvästä suorituksesta. Kemiasta kiinnostunut nuori saa lukupaketin, joka rohkaisee jatkamaan alan opintoja”, sanoo hanketta alusta alkaen tukeneen Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti Nieminen, jonka mukaan ennätysmäärä laudatureja luo uskoa kemianteollisuuden entistä vahvempaan tulevaisuuteen. Scanstockphoto Kemian ylioppilaskokeeseen osallistui tänä keväänä 4 239 kokelasta, joista 2 125 oli naisia ja 2 114 miehiä. Parhaan arvosanan eli laudaturin kirjoitti kevään kokeesta yhteensä 367 kokelasta eli 8,7 prosenttia koko joukosta. Kyseessä on reilu uusi ennätys, sillä viime kevään kirjoituksissa kemiasta sai laudaturin 321 kokelasta, mikä vastaa 7,6 prosentin osuutta. Osa kemiasta nyt ällän saaneista valmistuu ylioppilaaksi myöhemmin tai on jo aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia. Toukokuussa lakitetuista uusista ylioppilasta kemian laudaturin sai peräti 394 kokelasta, jotka ovat kirjoittaneet kemian joko tänä keväänä tai aiemmin. Erityisesti naiset ovat kirineet. Tämän kevään suorituksista parhaan arvosanan sai naisista 181 kokelasta (8,5 prosenttia) ja miehistä 186 kokelasta (8,8 prosenttia), kun viime keväänä naisista sai laudaturin 6,9 ja miehistä 8,2 prosenttia. Annika Kaikkonen Viimevuotinen ennätystulos rikkoutui reippaasti, kun kevään uusista ylioppilaista peräti 394 sai kemiasta laudaturin. Kemia-lehti ja yhteistyökumppanit lahjoittivat kaikille lehtistipendit. ”Kaikki eivät opiskele kemisteiksi, mutta monet jatkavat yliopistoon ja ovat valmistuttuaan tärkeä voimavara Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle.” ”Todella hienoa, että laudaturin kirjoittaneita muistetaan! Stipendi kannustaa ja innostaa lahjakkaita opiskelijoita”, iloitsee kemian opettaja Carita Kankaanpää Someron lukiosta. Yksi palkituista on Helsingin Mäkelänrinteen lukion Matti Kaksonen, joka valmistui koulunsa parhaana ylioppilaana. ”Odotan mielenkiinnolla, että pääsen lukemaan lehteä. Kemiassa minua kiinnostaa, kuinka kemialliset reaktiot ovat luonnossa saaneet aikaan eläviä olentoja ja kuinka kemia eliöissä toimii”, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoetuloksia odottava Kaksonen. Leena Laitinen Valio tukee nuorten liikuntaa Valio tukee lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia perustamansa Valio Akatemia -ohjelman avulla. Akatemia myöntää yksilö- ja joukkueurheilijoille sekä koululaisille raha-, tuote- ja tapahtumastipendejä. Lisäksi haettavissa ovat ravitsemusstipendit, jotka toteutetaan kokkauskurssien ja ravitsemusohjauksen muodossa. Toteutuksessa ovat mukana Marttaliitto ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto. Stipendejä voivat hakea vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret. Hakuaikaa on 16. elokuuta asti. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.valio.fi/valioakatemia. Henkilökohtainen IPR-valmentajasi Tiedelehtiä tytöille Kaikkiaan 76 peruskoulua tai lukiota käyvää tyttöä sai koulujen päättäjäisjuhlissa Tiede%ä Tytöille hanke o n myöntänyt toukokuuss a 2015 stipendinä tiedeaiheisen lehoppilaalle ____________________ den vuosikerran. Tunnustuk____________ set palavasta innosta luonKemia-‐lehden vuosikertas <pendin nontieteisiin jaettiin osana tunnustuksena oppilaan palavasta innosta luonn on<eteisiin. Tiedettä tytöille -hanketta, Lehden lahjoi%ajana toimii Kemia-‐lehden kustantaja Kempulssi Oy. jota vetää kemian diplomiOppilaan luonnon<edei nnostuksesta kertoi insinööri ja tulevaisuuden Tiede%ä tytöille hankkee lle ope%aja: ________________________ tutkija Elina Hiltunen. ___________ Kemia-lehti osallistui ”Nothing in life is to be f yhteistyöhön lahjoittamalla eared, it is only to be understood. Now is the 7me to understand more, so that we may fear less.”-‐ Marie Curie-‐ lehden vuosikerran 15:lle kemiasta kiinnostuneelle nuorelle naiselle. Muita stipendeinä jaettuja lehtiä olivat muun muassa Tiede, Tähdet ja avaruus, Tieteen kuvalehti ja Tekniikan historia. Hankkeesta voi lukea lisää osoitteessa www.tiedettatytoille.fi. Kunniakirja Boliden Harjavalta rakennuttaa prosessijätteilleen uuden sijoitusalueen Harjavaltaan. Projektin toteuttaa Ekokem-Palvelu. Kuparihienokuonaa varten rakennetaan uusi noin 16 hehtaarin sijoitusalue. Lisäksi rakeistetun nikkelikuonan sijoitusaluetta laajennetaan vajaan kahden hehtaarin verran. Noin 13 miljoonan euron hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Kemiran Akzo Nobel -kauppa päätökseen Kemira on saattanut loppuun AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen oston, josta tiedotettiin viime heinäkuussa. Kauppahinta on 153 miljoonaa euroa. Ostoksen odotetaan lisäävän Kemiran liikevaihtoa vuositasolla yli 200 miljoonaa euroa. Kemiralle siirtyy kuusi AkzoNobelin paperikemikaalien tuotantolaitosta ja noin 350 työntekijää. Kemira kasvattaa myös omien paperikemikaalien tuotantolaitostensa kapasiteettia voidakseen toteuttaa tuotantoon liittyvät synergiaedut. www.papula-nevinpat.com Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan KNF_an_f i _0803. pdf 2008- 01- 03 Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on …vaativiin laaja valikoima öljysovelluksiin: vapaita pumppuja ja Lääketieteen laitteet järjestelmiä kaasuille, A nalyysitekniikka höyryille ja nesteille. Elintarviketekniikka Kontaminaatiovapaat Prosessilaitteet kompressorit, alipaineLaboratoriot pumput, nesteen siirtoja annostelupumput. T utkimus OEM - ja laboratorioversiot. A siakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. Neste ja Preem sopivat patenttien lisensoinnista Neste on solminut patenttisopimuksen ruotsalaisen öljy- ja huoltoasemayrityksen Preem AB:n kanssa. Preem lisensoi suomalaisyhtiön immateriaalioikeuksia käytettäväksi uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa Preemin Göteborgin jalostamossa. Preem on Nesteen pitkäaikainen kumppani ja asiakas. 11: 18: 02 KNF Neuberger AB Tel +46 8 744 51 13 info@knf.se www.knf.se w w w.knf.se Boliden Harjavallalle uusi prosessijätealue Meitä on sanottu henkilökohtaiseksi IPR-valmentajaksi. Ei ihme, sillä meiltä saat aina yksilöllistä ohjausta kaikissa patentti-, tavaramerkkija mallisuoja-asioissa. Laita meidät testiin. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers Vihreät sivut huomataan. DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales CHEMATUR ECOPLANNING OY BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals 26 BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 KEMIA Kemi ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten puh. (02) 412 411 valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems FISHER SCIENTIFIC OY Vihreiden sivujen nettiversio Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi INNOVATICS Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi OY JALO ANT-WUORINEN AB KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods VIHREÄT SIVUT myös netissä! IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods 27 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METROHM NORDIC OY KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaali- ja tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. • Jokaisessa uutiskirjeessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi 28 Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pH- ja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) METSO AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers VWR INTERNATIONAL OY TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView WACKER-KEMI AB TESTWARE OY Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi 29 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2015! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. elokuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 30 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi ilmoitustiedot KEMIA Kemi TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Arkeonit uurastavat bioreaktorissa Vety muuntuu metaaniksi Suomalaistutkijoiden kehittämä bioreaktori muuttaa vedyn ja hiilidioksidin takaisin metaaniksi. Työn tekevät suosta ongitut mikrobit. Scanstockphoto Biokaasuvoimaloiden normaaliprosessissa metaani yhtyy happeen, ja palamistuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä lämpöenergiaa, joka voidaan generaattoreilla muuntaa sähköksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden kehittämässä uudenlaisessa bioreaktorissa prosessi on päinvastainen. Ensin vesi hajotetaan elektrolyysissa sähköenergian avulla vedyksi ja hapeksi. Sitten vety johdetaan hiilidioksidin kanssa reaktoriin, jossa arkeonit – entiseltä nimeltään arkit – muuntavat lähtöaineet metaaniksi. ”Sama prosessi tapahtuu soilla, kun pintakerroksen kasvimateriaali hajoaa ja vedenpinnan alapuolella syntyy bakteeritoiminnan ansiosta hiilidioksidia ja vetyä. Niistä tietyt arkeonit tuottavat metaania”, kuvai- lee molekyyliympäristömikrobiologian ryhmän johtaja Kim Yrjälä Helsingin yliopistosta. Arkeonit ovat yksisoluisia eliöitä, jotka yhdessä bakteerien ja aitotumaisten kanssa muodostavat eliökunnan kolme päähaaraa. Vaikka arviolta viidesosa maapallon biomassasta koostuu arkeoneista, ne tunnetaan huonosti. ”Myös se, minkälainen arkeonien kirjo tuottaa soiden metaanin, on tiedetty vasta vajaat kymmenen vuotta”, Yrjälä kertoo. Luken tutkijat onkivat reaktoriinsa mikrobicocktailin eli ympin suomalaisen suon pohjasta. Yrjälän ryhmä analysoi ympin dna-koostumuksen. Näytteen mikrobeista valtaosa oli bakteereita ja vain 10–20 prosenttia euryarkeoneja. Näistäkään kaikki eivät tuota metaania. ”Se ei kuitenkaan ole ongelma. Pääasia on, että ymppi toimii”, sanoo Yrjölä, jonka mukaan mikrobiekosysteemit ovat aina hyvin monimuotoisia. Erilaisia ymppejä testaamalla tut- kijat voivat haarukoida, mitkä arkeonit ja mitkä ympin kokonaiskoostumukset ovat tehokkaimpia. Tuulipuistoihin ja maatiloille Vetyä ja hiilidioksidia metaaniksi muuntavalla bioreaktorilla saattaa olla kysyntää esimerkiksi tuulipuistojen yhteydessä. Tuuli- ja aurinkosähkön ongelma on, että tuotanto vaihtelee sään mukaan eikä aina vastaa kulutusta. Sähköverkon ylijäämäsähkö ei varastoidu minnekään, ja energian varastointi akkuihin on kallista. Ylijäämäsähköä muutetaan siksi elektrolyysillä vedyksi. Vety sinällään on tehokas polttoaine, mutta usein paras ratkaisu voisi olla vedyn muuntaminen edelleen metaaniksi. Prosessissa tosin menetetään parikymmentä prosenttia polttoaineen energia-arvosta. ”Metaania on kuitenkin paljon helpompi käsitellä kuin räjähdysherkkää ja helposti karkaavaa vetyä. Lisäksi metaanille eli maakaasulle on jo nyt olemassa vankka infrastruktuuri, kun vedylle se on vasta kehitteillä”, perustelee tutkija Anni Alitalo Lukesta. Luken koereaktori on kooltaan 18-litrainen. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa 100-litrainen reaktori. Kun reaktorin koko kasvatetaan kuution mittaluokkaan, se sopisi jo pienen tuulipuiston käyttöön. Tekniikkaa voisi Alitalon mukaan soveltaa myös maatiloilla, joilla on sekä tuulivoimala että biokaasureaktori. Biokaasusta lähes puolet on hiilidioksidia, joten se ei sovellu sellaisenaan liikennepolttoaineeksi. ”Mutta jos tuulivoiman energia muutetaan ensin vedyksi ja sitten vety ja biokaasu ajetaan bioreaktoriin, lopputuloksena saadaan puhdasta metaania”, tutkija kuvailee. ”Hiilidioksidin lähteitä on runsaasti, joten reaktorille riittää sovellusvaihtoehtoja.” Antti Kivimäki Soiden pohjalla elää mikrobeja, jotka voidaan valjastaa bioreaktorin työvoimaksi. 32 KEMIA 4/2015 Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston verkkouutisissa. Aineella on uusi, aiemmin tuntematon olomuoto: yhden atomikerroksen paksuinen, täysin kaksiulotteinen neste. Näin ainakin ennustavat Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tietokonesimulaatiot. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nanoscale-lehdessä. Akatemiatutkija Pekka Koskisen ryhmän simulaatioiden mukaan grafeenin pieniä reikiä paikkaavat metalliset kultakalvot voivat esiintyä nestemäisessä olomuodossa, vaikka kalvot ovat vain atominpaksuisia. Kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse, mutta kalvo säilyy silti kaksiulotteisena. ”Grafeenin rooli on tässä sama kuin muovirenkailla, joiden läpi lapset puhaltelevat saippuakuplia. Grafeenin reiän reuna pingottaa metallisen kultakalvon ja pitää sen tasossa. Tämän asetelman ansiosta kaksiulotteinen neste on mahdollinen”, Koskinen kuvailee. Toistaiseksi litteä neste on olemassa Pekka Koskinen Simulaatiot ennustivat lättänän nesteen Kultainen kalvo pysyy kaksiulotteisena eli täysin litteänä, vaikka kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse. Näin ennustaa tietokonemalli. vain tietokoneella. Kokeellista vahvistusta pitää vielä odotella. Jännitysmomentin muodostaa se, että simulaatioiden mukaan lättänä neste on melko haurasta. ”Kokeissa nestekalvo saattaisi siis puhjeta ennen aikojaan, kuten saippuakupla, joka puhkeaa ennen kuin sitä pääsee ihailemaan. Toisaalta, liian hauraana pidettiin kyllä aikoinaan grafeeniakin”, Koskinen muistuttaa. Nanoanalyysi parantaa painoprosessia län ky s vä Jy yli i op sto Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan analysoida painovärin asettumista karhealle pinnalle. Painetun paperin kolmiulotteinen rakenne kuvattiin ensin mikrotomografialaitteistolla ja pintatopografia optisella profilometrilla. Sen jälkeen paperin pinnalle painetusta mustekerroksesta höyrystettiin 70 nanometrin paksuisia kerroksia pulssitetulla uv-laserilla. Jokaisen irrotetun kerroksen jälkeen noin neliömillimetrin alue kuvattiin optisella mikroskoopilla ja määritettiin mustekerroksen paksuuden vaihtelu. Kun mustekerroksen paksuuskartta yhdistettiin paperin pintatopografi- Visualisointi mitatusta painovärin paksuudesta paperin pinnalla. aan ja kolmiulotteiseen rakenteeseen, saatiin hyvin tarkka kolmiulotteinen tieto painomusteen asettumisesta pinnalle. Menetelmän ansiosta painoprosessi, -paperi ja -muste voidaan optimoida, ja painojäljestä saadaan entistä parempi entistä edullisemmin. Lisäksi säästetään ympäristöä. Jyväskyläläisten Markko Myllyksen, Heikki Häkkäsen, Jouko Korppi-Tommolan ja Jussi Timosen lisäksi kehitystyössä olivat mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kaj Backfolk ja Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen Petri Sirviö. 4/2015 KEMIA 33 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomen kesät olivat muutamia tuhansia vuosia sitten huomattavasti helteisempiä kuin nykyisin. Sama on edessä ehkä jo lähitulevaisuudessa. Ryan Hodnett Ilmasto lämpeni nopeasti jääkauden jälkeen VTT painoi huumetestin paperille VTT on kehittänyt paperille painetun morfiinitestin. Testissä hyödynnetään morfiinin tunnistusmolekyyleinä vasta-aineita, jotka on myös kehitetty VTT:ssä. Testillä saadaan nopeasti selville morfiinin esiintyminen näytteessä. Testiä voidaan käyttää esimerkiksi työpaikkojen ja liikennevalvonnan huumetestauksessa. Pikatestien valmistaminen painotekniikalla mahdollistaa suuret tuotantovolyymit ja edulliset tuotantokustannukset. Menetelmän etuja ovat myös testialustana käytettävän paperin kertakäyttöisyys ja muotoiltavuus. ”Vuonna 2010 näytimme, että VTT:n menetelmä toimii hemoglobiinin määrittämiseen. Jatkotyössä halusimme osoittaa, että se toimii myös haastavampien testien massatuotannossa”, kertoo johtava tutkija Tomi Erho, jonka mukaan pienikokoinen morfiiniyhdiste asettaa suuret vaatimukset testin määritystarkkuudelle. ”Tulevaisuudessa uusi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden analysoida myös muita huumeita ja lääkeaineita yhtä aikaa samasta näytteestä”, Erho lupaa. Pohjoisen Euroopan ilmasto lämpeni viime jääkauden jälkeen nopeammin kuin on luultu. Asian osoittivat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka hyödynsivät uutta muinaisten ilmastojen tutkimusmenetelmää. Siinä kartoitetaan järvien pohjakerrostumissa säilyvien vesikasvien jäänteet ja selvitetään kerrostumien ikä radiohiiliajoituksella. Tähän asti on oletettu ilmaston alkaneen lämmetä noin 11 700 vuotta sitten ja kesälämpötilojen olleen korkeimmillaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Helsinkiläistutkimuksen mukaan lämpeneminen käynnistyi selvästi rivakammin ja kesistä tuli nopeasti parin asteen verran luultua kuumempia. Tieto siitä, kuinka jääkauden kylmät olot kääntyivät lämpimiksi, on tärkeä nykyisille ilmastonmuutoksen tutkijoille. Tulevaisuudessa ilmaston ennustetaan lämpenevän etenkin pohjoisilla alueilla, millä on mittavia vaikutuksia erilaisiin ekosysteemeihin. Puhtaita teollisuuskemikaaleja puubiomassasta kaasuttamalla Puubiomassa voidaan muuntaa onnistuneesti puhtaiksi BTX-kemikaaleiksi eli bentseeniksi, tolueeniksi ja ksyleeniksi, osoittaa VTT:n tutkimus. VTT:n kehittämä menetelmä perustuu puubiomassan kaasutuksen, Fischer-Tropsch-synteesin ja aromatisoinnin yhdistämiseen. Reilut 85 prosenttia erotetusta bentseenistä oli yli 90-prosenttista ja noin puolet erotetusta tolueenista puh- 34 KEMIA 4/2015 tausasteeltaan 70-prosenttista. Prosessia voidaan soveltaa biopohjaisten kemikaalien tuotantoon. Bentseeniä ja tolueenia voidaan kuitenkin hyödyntää myös erikoistuneempien yhdisteiden, kuten parasetamolin valmistukseen. Puhtaiden BTX-jakeiden alustavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4 euroa. Hinta on korkeampi kuin raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materiaalin hinta, mutta huo- mattavasti kilpailukykyisempi kuin muilla vastaavilla biopohjaisilla reiteillä. Kehitystyö jatkuu suuremmassa mittakaavassa VTT:n Bioruukkipilotointiyksikössä Espoossa. Tutkimuksen tavoitteena on, että puupohjaisilla kemikaaleilla voidaan korvata öljyä esimerkiksi muoveissa, polttoaineissa, lääkkeissä ja maaleissa. Talvivaaran kalat vielä puhtaita Talvivaaran kaivoksen alapuolisissa vesissä elävistä kaloista ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt poikkeavia määriä raskasmetalleja, kertoo tuore tutkimus. Evira ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, joka nykyisin on osa Luonnonvarakeskusta, käynnistivät tutkimuksen marraskuussa 2012. Hankkeessa on siitä lähtien seurattu kaivosalueen jätevesien vaikutusta kalojen kudoksiin sekä kudoksiin kertyviä raskasmetallipitoisuuksia. Kalanäytteitä on kerätty neljään otteeseen. Haitallisten aineiden kertymistä kaloihin seurataan edelleen. Eviran mukaan on mahdollista, että raskasmetallit kertyvät kalojen elimistöön hitaasti pitkän ajan kuluessa. saakka jatkunut harjoittelu, lihastyö, yhteissoitto ja musiikin tulkinta. Konsertointi sai muusikoilla aktiivisiksi myös solujen kalsiumtasapainosta vastaavat geenit, jotka säätelevät kuuloaistinsolujen ja aivojen hermosolujen välistä viestintää. Samat geenit ovat toiminnassa myös linnuilla, kun ne esittävät omaa konserttiaan. Geenit SNCA, FOS ja DUSP1 täydessä toiminnassa. Lintujen ja ihmisten musisointi kumpuaa samasta lähteestä. Oikea väri karkottaa tuhohyönteiset Värin valinnasta voi tulla vaihtoehto kasvintuhoojien kemialliselle torjunnalle. Näin sanoo Eviran kasvinterveysyksikössä työskentelevä tarkastaja Kim Tilli, joka tutki aihetta gradutyössään. Väri vaikuttaa siihen, kuinka kasvit selviävät tuhoojahyönteisistä, jotka syövät niitä ja välittävät niihin viruksia, bakteereita ja sieniä. Tillin mukaan värin merkitys on selvä. ”Hyönteiset karttavat punaisia kasveja, koska punalehtiset tai muuten hyvin tummat lajikkeet ilmeisesti sisältävät hyönteisille vahingollisia aineita. Lajikkeissa voi siis olla valmiiksi sisäänrakennettuna kasvin oma luonnollinen hyönteistorjunta”, Tilli sanoo. Vaaleita kasveja voitaisiin puolestaan käyttää houkuttimina, joiden avulla tuhohyönteiset pidettäisiin poissa varsinaisten satokasvien Scanstockphoto Kun ammattimuusikko soittaa, hänellä aktivoituvat samat geenit, jotka saavat laululinnut livertämään. Musiikilla ja lintujen laululla näyttää siten olevan yhteinen kehityshistoriallinen alkuperä. Tämä selvisi Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Sibelius-akatemian yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä. Tutkimuksen aineistona oli 20 muusikkoa Tapiola Sinfoniettasta ja Sibelius-akatemiasta. Tutkimus osoitti, että kahden tunnin mittaisen konsertin soittaminen panee muusikoilla vauhtia myös useisiin dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttaviin geeneihin. Sen sijaan konsertoiminen hiljensi hermosolujen rappeutumiseen vaikuttavia geenejä. Ammattimuusikoilla soittamisen on ennestään tiedetty edellyttävän monimutkaista aivotoimintaa, jossa yhdistyvät musikaalisuus, lapsesta Scanstockphoto Muusikot ja laululinnut ammentavat samoista geeneistä Mitä tummempi kasvi, sitä huonommin se maistuu tuhohyönteisille. Ötökät vieroksuvat etenkin punaista. kimpusta. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä tuhoojatorjunnassa halutaan vähentää koko EU-alueella. Lisäksi torjuntaan sallittujen kemikaalien määrä kutistuu jatkuvasti. 4/2015 KEMIA 35 ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Äänekoskelle nouseva bio- tuotetehdas haluaa toimia kasvualustana muillekin alan yrityksille. Äänekoskelle pystytetään biotuotetehdas, josta tulee Suomen metsäteollisuuden historian suurin satsaus. Metsä Fibre teki 1,2 miljardin euron investointipäätöksensä huhtikuussa. Biotuotetehtaan on tarkoitus startata vuonna 2017. Sen jälkeen paikkakunnalla kolme vuosikymmentä toiminut vanha sellutehdas puretaan. Uusi tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, mikä tarkoittaa 4,1 miljoonan kuution lisäystä puun käytössä Äänekoskella. Esimerkiksi puunhankintaan tarvitaan lisää 200 uutta korjuukoneketjua. Yhtiön keskeinen peruste investoinnille on havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Havusellusta tehdään muun muassa kartonkia, jota tarvitaan yhä enemmän etenkin pakkauksiin. Myös selluvalmistuksen sivutuotteet ovat Metsä Fibrelle merkittävä bisnes. Kymmenesosa yhtiön 1,3 miljardin liikevaihdosta vuonna 2014 tuli mäntyöljystä, tärpätistä ja bioenergiatuotteista, joita ovat kuori ja puru sekä soodakattilan ylijäämäenergia. Uusi tehdas kasvattaa sivutuotteiden osuutta. Yhtiö suunnittelee käynnistävänsä rikkihapon ja metanolin tuotannon, jossa hyödynnetään tehtaan hajukaasuja. Lietteet ohjattaisiin tehdasalueelle kaavailtavaan mädättämöön, josta niistä tehtäisiin biokaasua ja lannoitteita. Puun kuoren kaasutuksessa muodostuvalla tuotekaasulla on tarkoitus korvata 45 000 tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa. Myös ligniini on määrä erottaa 36 KEMIA 4/2015 Metsä Fibre Oy Maija Pohjakallio Havainnekuva biotuotetehtaasta, joka käynnistyy Äänekosken komeissa maisemissa vuonna 2017. omaksi jakeekseen hyödynnettäväksi esimerkiksi liimoissa, komposiiteissa tai muissa kemian tuotteissa. Biotuotteiden verkosto Hankkeen myötä Äänekoskesta on määrä tehdä kokonainen bioalan keskittymä. ”Tavoitteena on kerätä uuden sellutehtaamme yhteyteen yrityksiä, jotka voivat jotenkin hyötyä siitä, ja muodostaa monipuolinen rinnakkaistuotteita jalostava biotuoteyritysten ekosysteemi”, kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn. Pohja suunnitelmalle on vankka, sillä sellutehtaan lähiekosysteemissä toimivat jo nykyisin muun muassa CP Kelcon tehdas, joka jalostaa sellusta karboksimetyyliselluloosaa, sekä Metsä Board, Specialty Minerals, Äänevoima ja Valio. Uusia kumppaneita Metsä Fibre etsii aktiivisesti. Siinä tarkoituksessa yhtiö järjesti viime vuonna kilpailut nimeltä Biotuote- ja Bioketju-kasvupolku. Sarjojen voittajiksi selviytyivät kaarinalainen MetGen Oy, joka kehittää ja valmistaa entsyymejä, ja nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadunseuranta- ja työnjohtopalveluihin. Potentiaalinen kumppani on myös kehitysyhtiö Elastopoli Oy Sastamalasta. Yritys on kehittänyt luonnonkuitukomposiittimateriaaleja, joista voitaisiin tehdä vaikkapa kitaroita tai autonosia. Elastopolin keksintö lähti liikkeelle Aalto-yliopistossa vuonna 2007 tehdystä diplomityöstä, jossa testattiin muovin ja sellun yhdistämistä märkänä, mikä tuolloin oli uusi ajatus. Nyt Elastopolissa on käynnissä sellumuovikomposiitin pilottivalmistus. Jos testituotanto sujuu, tehtaan mahdollinen sijaintipaikka on Äänekoski. Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Naiset ja kemia Sarjassa on kerrottu merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Sarja päättyy tähän. Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Ravitsemuskemian pioneeri Elsie Widdowson ei pelännyt käyttää itseään tutkimustensa koekaniinina. Sisko Loikkanen Vähältä piti! Kun ankarat kivut vihdoin hellittivät ja vaarallisiin lukemiin kohonnut kuume hieman laski, tutkija Elsie Widdowson (1906–2000) nousi ripeästi tautivuoteeltaan. Viis myrkytyksestä, olihan nyt selvitetty, että elimistö vapauttaa strontiumia varsin hitaasti ja että 90 prosenttia siitä erittyy munuaisten kautta eikä suolen. Cambridgen yliopiston tutkija ja hänen kollegansa Robert McCance olivat ryhtyneet itse koekaniineiksi päätettyään tutkia strontiumin imeytymistä. Huonoksi onneksi viimeinen suoneen ruiskutettu strontiumlaktaattiannos oli bakteerien saastuttama ja vei kaksikon lähes kuoleman kieliin. Ison-Britannian Surreyssä syntynyt Widdowson oli valmistunut Lontoon Imperial Collegesta vuonna 1928 ja väitellyt tohtoriksi kolme vuotta myöhemmin. Väitöstyössään hän kehitti menetelmän omenan hiilihydraattien analysointiin. Menetelmällä tärkkelys, hemiselluloosa, sukroosi, fruktoosi ja glukoosi saatiin erotettua ja pitoisuudet määritettyä omenan kasvun eri vaiheissa ja varastoinnin aikana. Eniten Widdowsonia kiinnosti kuitenkin ihmisen biokemia. Niinpä hän siirtyi tutkimaan aihetta Courtauld-instituuttiin, jossa syntyi muun muassa tutkimus virtsan ja seerumin proteiineista munuaistulehduksessa. Robert McCanceen Widdowson tutustui Lontoon King’s Collegen sairaalan keittiössä, jonne hän päätyi Yksityiselämässään Elsie Widdowson oli innokas puutarhuri, joka keräsi keittiönsä antimet pääasiassa omasta pihastaan. hankkiessaan ravitsemusalan lisäkoulutusta. Kohtaaminen käynnisti ravitsemustutkimuksen pioneerien pitkän ja hedelmällisen yhteistyön. Heidän ensimmäisiä yhteisiä tutkimusaiheitaan olivat suolavajauksen vaikutukset sekä raudan imeytyminen ja eritys elimistössä. Kaksikon vuonna 1940 julkaisemasta The Chemical Composition of Foods -kirjasta tuli alan perusteos, josta vuosikymmenten varrella otettiin useita uusintapainoksia. Ruoka kortilla Cambridgen yliopistoon siirtynyt parivaljakko sai maailmansodan sytyttyä uuden tutkimusaiheen. Jälleen itseään koehenkilöinä käyttäneet tutkijat selvittivät, kuinka niukat säännöstelyannokset täyttivät elimistön ravinnontarpeen. Tieteellisten tulosten lisäksi tutkimuksen konkreettinen seuraus oli muun muassa se, että Britanniassa alettiin lisätä jauhoihin kalsiumkarbonaattia ehkäisemään kansalaisten kalsiuminpuutetta, jonka maitopula oli aiheuttanut. Sodan jälkeen kaksikko kutsuttiin Saksaan perehtymään väestön aliravitsemukseen. Orpokotien lapsia tutkinut Widdowson sai selville, että jopa hyvin ravitut lapset kasvavat stressaavassa ympäristössä normaalia hitaammin. Cambridgeen palattuaan Widdowson siirtyi kokonaan lasten ravitsemuksen tutkijaksi ja selvitti muun muassa maitovalmisteiden vaikutusta vauvan kehon rasvoihin sekä alhaisen syntymäpainon merkitystä lapsen kehitykselle. Tarmokkaan tutkijan tieteellisen uran viimeinen etappi oli eläkevuosien työ Cambridgen yliopistollisen sairaalan palveluksessa oman tutkimuslaboratorion vetäjänä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 4/2015 KEMIA 37 NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 5/1980 Teknokemian vienti kasvoi 78 prosenttia Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Kemikaalien jalanjäljillä HIILIJALANJÄLJELLE on kehitetty laskentamenetelmiä. Vedenkulutustamme voidaan arvioida vesijalanjäljellä. Tuottamiemme jätteiden määrälle on mahdollista laskea jätejalanjälki. Hiilijalanjäljessä keskitytään kasvihuonekaasuihin ja niitä synnyttäviin tekijöihin, joita tuotteeseen tai palveluun liittyy. Vesijalanjäljessä otetaan huomioon vedenkäytön suorat ja epäsuorat tekijät. Kesäkuussa 2015 lanseerataan käyttöön kemikaalijalanjälki. Joukko yrityksiä on päättänyt kokeilla kemikaalijalanjäljen laskemista, kerrottiin seminaarissa, johon hiljattain osallistuin. KEMIAN AMMATTILAISTA melkein huimaa. Kuinka on mahdollista laskea tuotteista jotakin järjellistä, kun aineita on kymmeniätuhansia ja niiden käyttötapoja lukematon määrä? Kemian alan yrityksillä aineet ovat kirjoissa ja kansissa muutenkin. Esineitä ja kappaletavaraa valmistavilla firmoilla taas ei ole tietoa siitä, mitä mahdollisesti haitallisia aineita tuote sisältää ja kuinka paljon. Kemikaalijalanjäljen pilottilaskuri sisältää parisenkymmentä kysymystä, jotka keskittyvät neljään pääteemaan: johtamiseen, inventointiin, toimenpiteisiin ja tiedottamiseen. Kemikaalijalanjäljen avulla on tarkoitus analysoida ja kehittää toimintaansa. Yritys voisi esimerkiksi valita, missä järjestyksessä se korvaa haitallisia aineita vähemmän haitallisilla tai poistaa niitä käytöstä kokonaan. EI SIIS huono juttu ollenkaan, kunhan vain eri yritysten lukuja ei ryhdytä vertailemaan keskenään, ne kun eivät ole vertailukelpoisia. Kemikaalijalanjälki on käytännössä yrityskohtainen indikaattori, jolla voidaan säännöllisesti tarkistaa edistysaskeleet. Myös henkilökohtainen kemikaalilaskuri olisi mielenkiintoinen työkalu. Paljonko kotoa löytyy kemikaalikuormaa, mitä voisi vaihtaa tai mistä voisi luopua? Omalla kohdallani pisteitä saattaisi ropista tiedottamisosiosta. Saisikohan blogista bonuspisteitä? Anja Nystén anja.nysten@gmail.com 38 KEMIA 4/2015 Teknokemian valmisteiden vienti kasvoi viime vuonna 78 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ilmenee Teknokemian Yhdistyksen myyntitilastosta. Viennin arvo oli 95 milj. markkaa. Noususuunta näyttää jatkuvan, sillä loppuvuoden kasvu oli kokonaista 99 %. Myös kotimaan myynti kehittyi varsin tyydyttävästi. Suurin ostajamaa oli edelleen Ruotsi ja seuraavina Neuvostoliitto ja Tanska. Varsinkin Neuvostoliiton viennillä on mitä parhaimmat kehitysedellytykset. Kuluvan vuoden kauppasopimus edellyttää viennin kasvavan pitkälti yli sadan milj. markan. Yhdistyksen jäsenyritysten kotimaan kokonaismyynti nousi 762 milj. markkaan, mikä osoittaa 19,8 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonnin osuus kotimaan myynnistä laski edellisen vuoden 38,3 prosentista 37,7 prosenttiin. Kemia-Kemi 5/1990 Jätevedenpuhdistamoja Neuvostoliittoon suomalaisvoimin Leningradin vesilaitoksen Lenvodokanalin asiantuntijaryhmän kolmipäiväinen vierailu Suomeen pääjohtaja Feliks Karmazinovin johdolla marraskuun lopulla on kantanut hedelmää. Lenvodokanal ja FF-Elektroniikka Fredriksson ovat 13.3.1990 allekirjoittaneet sopimuksen Aquaelectronica-nimisen yhteisyrityksen perustamisesta. Aquaelectronican tarkoitus on kehittää ja markkinoida vedenkäsittelyyn liittyvää teknologiaa, automaatiolaitteita sekä ohjelmistoja, joita käytetään kaupunkien, taajamien ja teollisuuslaitosten prosessien automatisointiin sekä Neuvostoliitossa että kolmansissa maissa. Perustettu yhteisyritys rakentaa Terijoelle referenssilaitoksen, jota käytetään vastaavien laitosten markkinoinnissa muualle Neuvostoliittoon. Referenssilaitos valmistuu syksyllä 1990. Aquaelectronica on ensimmäinen alallaan Neuvostoliittoon perustetuista yhteisyrityksistä. Näin ollen sopimus merkitsee tärkeää askelta neuvostoliittolaisten jätevedenpuhdistamojen modernisoinnissa. KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Paistiksi kutsuttua perinneruokaa tehtiin Karjalassa niistä lihoista, joita kulloinkin sattui olemaan käytettävissä. Sotien jälkeen paisti levisi evakkojen matkassa koko maahan, ja ruuan nimeen lisättiin määreeksi karjala. Karjalanpaistin valmistaminen ei vaadi keittiömestarin taitoja mutta aikaa senkin edestä. Karjalassa oli tapana panna paisti muhimaan uuniin ja lähteä sitten peltotöihin. Pellolta palattua ruoka oli valmis. Lauantaisin hyödynnettiin leivonnan jälkeen uunin jälkilämpö, jolloin paisti oli kypsää sunnuntaiaamuna. Eri lihalaaduista paistiin saadaan moninaisia makuja, ja luuytimen rasva tuo ruokaan täyteläisyyttä. Luuydin sisältää paljon kertatyydyttämätöntä rasvaa sekä erilaisia kivennäisja hivenaineita. Kun lihat ovat aluksi avonaisessa astiassa, niiden kudokset sulkeutuvat, eivätkä lihasnesteet pääse värjäämään lientä. Maillardin reaktion seurauksena muodostuu myös aromiyhdisteitä, koska lihan ja liemen pinnan lämpötila nousee. Aromiaineiden muodostuminen ja lihan mureutuminen jatkuu hitaan kypsennyksen aikana, jolloin paisti saa umamin täyteläisen maun. Pitkän kypsymisajan ansiosta sipulin varastohiilihydraatit hajoavat makeiksi sokereiksi ja lopulta karamellisoituvat. Karamellisoituminen on reaktioiden vyöry, jossa yhdestä Kuvat: Anna Jaskari Karjalanpaisti pitää pintansa suosituimpien ruokien listalla. Menestyksen syy piilee lihan onnistuneessa valmistustavassa. Äidin karjalanpaisti Karjalanpaisti tarjotaan perunamuhennoksen tai keitettyjen perunoiden kera. Lisukkeiksi sopivat hapan etikkapunajuuri tai suolakurkku. molekyylistä syntyy kuumuuden vaikutuksesta satoja pieniä pilkkoutumistuotteita. Maustepippuri – joka todellisuudessa on myrttikasvin hedelmä – eroaa oikeista pippureista siten, että sen aromit ovat miedompia ja ominaismaku tulee fenoliyhdisteisiin kuuluvasta tymolista. Mustapippurin tulisuus johtuu sen sisältämästä piperiinistä. Molemmissa pippureissa on myös erilaisia terpeeniyhdisteitä. Laakeri on ikivihreä puu, jolla on vahapintaiset lehdet. Lehtien miedoista aromeista suurin osa on eukalyptolia, jota käytetään myös hajusteissa ja suuvesissä. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com 400 g sian etuselkää tai lapaa 400 g naudan kulma- tai ulkopaistia 200 g lampaan etuselkää luineen 1 vasikanmunuainen 2 sipulia 20 maustepippuria 20 mustapippuria 3 laakerinlehteä 2 porkkanaa 3 tl suolaa vettä Leikkaa munuainen auki ja liota sitä kylmässä vedessä, kunnes haju on raikkaan happoinen. Vaihda vesi välillä. Leikkaa munuainen ja lihat kuutioiksi. Pilko sipulit ja porkkanat. Laita luiset lihat uuniastian pohjalle ja niiden päälle muut aineet kerroksittain, sianliha päällimmäiseksi. Lisää vettä mutta vain vähän. Pane astia puoleksi tunniksi 250-asteiseen uuniin ilman kantta. Kääntele lihat ja nosta ruskistumattomat palat pintaan. Paista toiset 30 minuuttia. Lisää kiehuvaa vettä sen verran, että lihat juuri peittyvät. Laita kansi päälle ja kypsennä 125 asteen lämmössä noin kolme tuntia. Lisää tarvittaessa vettä ja painele päällimmäisiä lihoja liemeen. Poista laakerinlehdet ennen tarjoilua. 4/2015 KEMIA 39 RÖNTGENLASER avaa ikkunan kemialliseen reaktioon SLAC Kalifornialaisen Slaclaboratorion ylpeys on maailman tehokkain röntgenlaser, joka toimii myös jättiläismäisenä mikroskooppina. Sen avulla voidaan seurata reaaliajassa kemiallista reaktiota molekyylien ja atomien tasolla. 40 KEMIA 4/2015 Jarmo Wallenius San Franciscosta etelään kohti San Josea johtava valtatie 280 ylittää reitin puolivälissä yllättäen maailman pisimmän rakennuksen. Piilaakson sydämessä sijaitseva yli kolmen kilometrin mittainen viivasuora maamerkki on Yhdysvaltain kansallinen kiihdytinlaboratorio Slac, tarkemmin sanottuna sen lineaarikiihdytin Linac. Lyhenteet viittaavat rakennuksen alkuperäiseen nimeen ja tarkoitukseen, Stanfordin yliopiston lineaari- kiihdytinkeskukseen. Siellä tehtiin 1960-luvun puolivälistä lähtien neljän vuosikymmenen ajan alkeishiukkaskokeita ja materiaalitutkimuksia, jotka poikivat muun muassa fysiikan Nobeleita. Graalin malja Tätä nykyä Slac-laboratorion huippuosaamisen Graalin malja on maailman ensimmäinen kovaa röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser LCLS (Linac Coherent Light Source). LCLS:n synnyttämät ultralyhyet röntgensädepulssit eli femtosekuntipulssit ovat miljardi kertaa kirkkaampia kuin aiempien sukupolvien laserpulssit. Samalla ne ovat miljoona kertaa lääketieteessä käytettyjä röntgensäteitä kirkkaampia. Laserin femtosekunnin – eli tuhannesbiljoonasosasekunnin – mittaisissa sädepulsseissa on yhtä paljon tehoa kuin ison valtion kantaverkossa eli noin 10 gigawattia. Pulsseja tuotetaan sekunnissa noin sata, ja jokaisessa pulssissa on 5–10 miljardia fotonia. Säteilyn aallonpituus voidaan kutistaa jopa 0,15 nanometrin suuruiseksi ja koko säteilyn teho kohdistaa alle 10 nanometrin kokoiseen kohteeseen. ”Lisäksi maailman tehokkain röntgenlaser on myös jättiläismäinen mikroskooppi”, kertoo Slacin asiantuntija Uwe Bergmann. ”Lyhyet ultranopeat pulssit ja LCLS:n erotuskyky mahdollistavat muun muassa sen, että kemialliset reaktiot voidaan kuvata reaaliaikaisesti atomien ja molekyylien tasolla.” Röntgendiffraktiokuvien avulla voidaan tarkastella myös eläviä viruksia, bakteereita, proteiineja, uusien lääkevalmisteiden proteiinisia reseptoreita, soluja ja vaikkapa fotosynteesin tapahtumia. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hyödyntänyt laitteistoa kuvatessaan elävän syanobakteerin yksittäisiä soluja. Kuvantamisen seurauksena tutkit- Stanfordin lineaarikiihdytin Linac on maailman pisin rakennus. Laboratorion ylpeydenaihe, kovia röntgensäteitä tuottava vapaaelektronilaser koeasemineen sijaitsee kiihdyttimen itäpäässä. Sen pituus on reilu kilometri eli kolmannes koko Linacista. Slac-laboratorio •Aloitti vuonna 1962 kiihdytinlaboratoriona. Röntgentutkimusta synkrotronisäteilyn avulla vuodesta 1974. Maailman tehokkain vapaaelektroneja käyttävä röntgenlaser käynnistyi vuonna 2009. • Toiminta laajentunut alkeishiukkastutkimuksesta kemian, biologian, lääketieteen, materiaalitieteen ja ympäristötieteen tutkimukseen. • Vuosibudjetti 350 miljoonaa dollaria. Vakituisia työntekijöitä 1 700, lisäksi 200 postdoc-tutkijaa ja opiskelijaa. Myös 3 400 kansainvälistä tutkijaa hyödyntää vuosittain Slacin tarjoamia tiloja ja välineitä. • Vuonna 1972 valmistunutta elektronien varastointirengasta Spearia ja synkrotronisäteilyn valolähdettä SSRL:ää on hyödynnetty kokeissa, jotka ovat johtaneet fysiikan Nobelin palkintoihin vuosina 1976, 1990 ja 1995 ja kemian Nobeleihin vuosina 2006, 2009 ja 2012. tava näyte tavallisesti tuhoutuu, mutta ultralyhyiden ja nopeiden energeettisten pulssien ansiosta reaktioista voidaan tehdä ”röntgensäde-elokuvia”. LCLS:n röntgensäteillä tehdään muun muassa tutkimusta, jossa selvitetään hiilimonoksidimolekyylien ja happiatomien käyttäytymistä autojen katalysaattoreistakin tutun ruteniumalkuaineisen pinnoitteen päällä. Tutkijat etsivät Bergmannin mukaan vastauksia moniin kiinnostaviin kysymyksiin. Miten kemiallisia sidoksia syntyy ja katkeaa? Miten paljon syntyy stabiileja hiilidioksidimolekyyleja ja miten elektroniverhon rakenne muuttuu, kun hiilimonoksidimolekyylit pähkäilevät kiinnittymistään takaisin rutenium-metallin pinnalle? Reaktiotutkimusta jatketaan seuraavaksi muiden katalyyttisten aineiden ja teollisuudelle tärkeiden kemikaalien parissa. Kohti kovia säteitä Slacin johtaja Chi-Chang Kao kertoo olevansa tyytyväinen LCLS:n viiteen ensimmäiseen käyttövuoteen. Kun laite syksyllä 2009 käynnistyi, koeasemia oli vain yksi. Valtaosa tutkimuksista käsitteli atomeja, molekyyleja ja optiikan ongelmia. ”Silloin haluttiin kartoittaa muun muassa jalokaasu neonin elektroniverhoa ja tunkeutua sen ytimeen”, Kao muistelee. Nykyään tutkimussuunnitelmien kärkeä ovat biologiaan, kemiaan, erilaisiin pehmeisiin ja koviin materiaaleihin sekä aineen ja avaruuden ääriolosuhteiden sietokykyyn keskittyvät projektit. Myös fysiikan rooli näkyy yhä vahvasti. Koeasemia on kahdessa erillisessä tutkimushallissa jo kuusi. Röntgenlaserin sädettä voidaan ohjailla ja jakaa peilien ja timanttikiteiden avulla usealle asemalle samanaikaisesti. ”Slacin voi rinnastaa paitsi perinteisiin kiihdytinlaboratorioihin myös tähtitieteellisiin hankkeisiin”, sanoo laitoksen optisen lasertiimin vetäjä Bill White. Myös LCLS:ltä on anottava tutkimusaikaa tarkasti perustellen. Tutkimussuunnitelmista hyväksytään ja toteutetaan Whiten mukaan noin 20 prosenttia. Tutkimusten tasosta kertoo, että kolmannes niistä on julkaistu Naturen, Sciencen, PNASin ja PRL:n kaltaisissa luonnontieteen eturivin julkaisuissa. Jatkossa LCLS aiotaan laajentaa nykyisestä kilometrin mitastaan SLAC Röntgenlaserin avulla on tuoreessa läpimurtokokeessa päästy tarkastelemaan reaaliajassa, mitä tapahtuu katalyyttisessa reaktiossa, kun COmolekyylejä irrotetaan optisella laserilla rutenium-metallin pinnalta. Tällöin muodostuu hiilidioksidimolekyyleja, mutta hitaammin ja vähemmän kuin on otaksuttu. 4/2015 KEMIA 41 Virtahevosta liskolintuun Vuonna 1962 perustetun Slac-laboratorion ensimmäinen tieteellinen huippuhavainto ei yllättäen liittynyt mitenkään elektronien tai positronien alkeishiukkassuihkuihin, vaan paleontologiaan. Kun laboratorion alue vuonna 1964 oli vasta rakenteilla, työmaalla tehtiin kiinnostava löytö: paleoparadoxian fossiili. Nykyajan virtahepoa muistuttava, vesikasveja syövä nisäkäs eli Amerikan länsirannikolla Tyynen valtameren tuntumassa 10–20 miljoonaa vuotta sitten. Slacista löydetyn paleoparadoxian iäksi mitattiin 14 miljoonaa vuotta. Paleontologian pyörä ja paradigma on sittemmin pyörähtänyt laboratoriossa uuteen asentoon. Synkrotronisäteilyn avulla on päästy tutkimaan 150 miljoonaa vuotta sitten elänyttä liskolintua archaeopteryxia eli muinaissiipistä. Legendaarinen liskolintu on puuttuva linkki dinosaurusten ja lintujen välissä, eräänlainen paleontologian Tutankhamonin hauta. Tutkija Uwe Bergmann ryhmineen on selvittänyt röntgendiffraktion ja kemiallisten analyysien avulla, että muinaissiipisillä todella oli rikkiä ja fosforia sisältävä höyhenpeite, kuten moderneillakin linnuilla. Yhtäläisyyksiä löytyi myös muinaisten ja nykyaikaisten eläinten luuston kupari- ja sinkkipitoisuuksissa. Tältä näytti 14 miljoonaa vuotta sitten elänyt virtahepojen esi-isä. Archaeopteryx on puuttuva lenkki dinosaurusten ja lintujen välissä. koko lineaarikiihdyttimen pituiseksi eli 3 200 metriin. LCLS II:ssa olisi kaksi valolähdettä, toinen ns. pehmeää röntgensädettä varten ja toinen nykyisen kovan röntgensäteilyn tuottamista varten. Samalla kasvatetaan röntgenlasereiden pulssien määrää nykyisestä 100 pulssista sekunnissa miljoonan pulssin sekuntinopeuteen. Slac-keskuksessa kiihdytetään yhä elektroneja ja positroneja klystroneissa synnytettävien energeettisten mikroaaltojen avulla lähes valon nopeuteen. Facet-projektissa alkeishiukkassuihkut kiitävät kahden kilometrin matkan lineaarikiihdyttimessä. Uuden sukupolven kiihdytinkoetestien ja plasmatutkimusten tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa entistä herkempiin ilmaisulaitteisiin. Lisäksi tutkijat etsivät keinoja kutis42 KEMIA 4/2015 Lars Englert Proteiineista pulsareihin Stanfordin yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen tohtorikoulutettava Catherine E. Graves asentaa alumiinista valmistettuja optisen laservalon suodattimia röntgensäteiden kuvaamiseen tarkoitettuun pn-CC-kameraan. Brad Plummer/SLAC Röntgenlaserien kilpajuoksu LCLS:n runsaat 100 metriä pitkässä magneettijärjestelmässä on 33 undulaattoria. Niiden avulla elektronit saadaan pujottelemaan kiihdytinputkessa ja synnyttämään koherenttia röntgensäteilyä. Pulssit slalomhiihtäjinä Vapaaelektronilaserin toimintaperiaate esitettiin vuonna 1971. Ensimmäisen laitteen rakensi Stanfordin yliopistossa John Madey vuonna 1976. Häneltä on peräisin myös laitteen nimi. Vapaaelektronilaserissa lähes valon nopeuteen lineaarisesti kiihdytetyt elektronipulssit ohjataan vaihtuvaan magneettikenttäjonoon eli undulaattoriin. Siellä elektronikimput etenevät slalomhiihtäjän lailla mutkitellen synnyttäen monokromaattista synkrotro- taa kiihdyttimet sata kertaa nykyistä pienemmiksi. Laboratorion ylpeys on myös perinteinen synkrotronisäteilylähde SSRL, joka aloitti toimintansa jo 40 vuotta sitten. Synkrotronirengas Spearilla aikaansaaduilla röntgensäteillä tehdään niin biologian, lääketieteen kuin materiaalienkin tutkimusta. Esimerkiksi vuoden 2006 kemian Nobel tuli renkaalla tehdystä rna-polymeraasientsyymitutkimuksesta. 2000-luvulla laboratorio on kuitenkin laajentanut tutkimuskenttänsä lähes kaikkiin luonnontieteisiin. Tutkimusstrategia on samalla muuttunut. Hiukkasten lineaarinen kiihdyttäminen, varastoiminen renkaisiin ja synkrotronisäteilyn tuottaminen ovat saaneet rinnalleen foto- nisäteilyä. Ulkoisen valolaserin avulla kimppuja vielä tiivistetään, jolloin itse itseään vahvistavasta säteilystä saadaan koherenttia ja intensiivistä. Säädettävän säteilyn aallonpituus voi ulottua mikroaalloista röntgensäteilyn alueelle riippuen elektronien nopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja undulaattorijärjestelmän pituudesta. Ensimmäinen röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser valmistui saksalaiseen Desy-laboratorioon vuonna 2004. niikan eli valotieteen. Kuten Chi-Chang Kao sanoo, laitoksen tutkimus ulottuu nykyään ”proteiineista pulsareihin”, atomien kokoluokista ja aikaskaaloista avaruuden mittasuhteisiin ja aioneihin. Luonnontieteiden lomittumista kuvaa sekin, että Stanfordin yliopiston kampusalueelle Slacin naapureiksi on uudella vuosituhannella perustettu myös avaruushiukkasfysiikan ja kosmologian Kipac-instituutti, ultranopeita energiakäytäntöjä kartoittava Pulse-instituutti sekä erilaisiin rajapintoihin, faasien reaktioihin ja katalyyttien analysointiin keskittyvä Suncat-instituutti. Vaikka Kalifornian LCLS vielä onkin maailman tehokkain röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser, kilpailu kohti ultralyhyitä pulsseja ja aallonpituuksia on käynnissä. Japanilaisen huippututkimuslaitoksen Rikenin kovan röntgensäteilyn vapaaelektronilaser Sacla käynnistyi vuonna 2012. Etelä-Koreaan rakennetun vastaavan laitteiston on määrä startata tämän vuoden aikana. Hampurin lähellä sijaitsevan Desy-kiihdytinlaboratorion ensimmäinen vapaaelektronilaser aloitti toimintansa vuonna 2004. Parin vuoden kuluttua siellä käynnistyy Euroopan ensimmäinen kovan röntgensäteilyn laser, joka peittoaa kalifornialaislaitteen parillasadalla metrillä myös rakennuksen pituudessa. Myös sveitsiläiseen Paul Scherrer -instituuttiin rakennetaan omaa laitetta. Piirustuspöydillä ja suunnitelmissa on lisäksi kymmenkunta muuta röntgensäteilyä tuottavaa vapaaelektronilaseria. Hiukkaskiihdyttimiä maailmassa toimii tätä nykyä noin 30 000. Niistä tosin vain murto-osa on suoraan tekemisissä perustutkimuksen ja -tieteen kanssa. Suurinta osaa hyödynnetään erilaisissa sovelluksissa, kuten kuvantamisessa ja sädehoidoissa. Röntgensäteilyn vapaaelektronilasereiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Alan tutkimuksista on jaettu tähän mennessä 20 fysiikan, kemian ja lääketieteen Nobelin palkintoa. Ensimmäisenä jakovuotena 1901 palkinnon sai itse Wilhelm Röntgen. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. jarmowallenius@hotmail.com 4/2015 KEMIA 43 Tislaamomestari uurastaa ajoittain otsa ja pusero märkänä. ”Työ on kovaa mutta palkitsevaa”, Mikko Mykkänen kertoo. Viski kypsyy Helsingissä Pienpanimoiden rinnalle on alkanut syntyä myös tislaamoja hyödyntämään suomalaisviljaa. Helsingin vanhan teurastuslaitoksen uumenissa kypsytellään kotimaista ruisviskiä. Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen Siinä se nyt muhii, aito stadilainen viski. Teurastamon alueella Helsingin Sörnäisissä on elokuusta 2014 toiminut laillinen, kaupallisen mittakaavan viinatislaamo – yli sadan vuoden tauon jälkeen. Kieltolain (1919–1932) aikaan tislaaminen ei ollut mahdollista, ja pitkään sen jälkeenkin toimintalupien saaminen oli vaikeaa. Erilaisten aluetukien vuoksi Helsinki Distilling Companyn olisi ollut perusteltua asettua Kehä kolmosen ulkopuolelle, mutta yrityksen kolmen perustajaosakkaan mielestä pääkaupunki ansaitsi taas oman viinatislaamonsa. Jalo neste kerää itseensä aromeja ja väriä ranskalaisissa ja amerikkalai44 KEMIA 4/2015 sissa tammitynnyreissä ja vanhoissa sherrytynnyreissä. ”Juomaa on kypsytettävä vähintään kolme vuotta, jotta sitä saa kutsua viskiksi”, kertoo tislaamomestari Mikko Mykkänen. Helsinkiläistislaamon raakaaineena on kotimainen vilja. Rukiin osuus on 70 prosenttia ja ohran 30 prosenttia. Yrityksen erikoisuutena onkin amerikkalaistyyppinen kolonnitislattu ruisviski. Suomessa juoma on vähemmän tunnettu kuin pääosin maissista valmistettu amerikkalainen bourbon tai Skotlannin ja Irlannin viskit. Konjakin tapaan myös viskistä luovutetaan siivu taivaallisille siipiolennoille. Kun tynnyrin yläkorkit ovat auki, osa alkoholista haihtuu ja tynnyriin virtaa ilmaa, jolloin juoman maku pehmenee. Syntyvää pientä hävikkiä kutsutaan ”enkelten osuudeksi”. Maisterista mestariksi Suomessa toimii tätä nykyä viitisentoista luvallista pientislaamoa. Niistä suurin on ravintola- ja panimotoimintaa harjoittavan Teerenpelin tislaamo Lahdessa. Toimialajohtaja Timo Kuorehjärven mukaan lahtelaisyritys valmisti viime vuonna noin 40 000 litraa tynnyröitävää viskitislettä. Pientislaamojen tuotannossa saanto on 300–350 litraa mallastonnilta, kun se suurissa teollisuuslaitoksissa ylittää 400 litraa. Se edellyttää mäskäyksen tekemistä hyvin tarkasti ja usein myös entsyymien lisäystä. Pienen tislaamon on luotettava korkeaan laatuun, sillä tuotelitraan sisältyvän työn osuus kohoaa suureksi. Lisäksi laitteistoon ja valmisteisiin sitoutuu huomattava pääoma. ”Mäskäys- ja käymistankkien lisäksi on hankittava muun muassa tislain”, Mikko Mykkänen muistuttaa. Tislaamomestari on myös filosofian maisteri, joka vietti vuosikymmenen julkishallinnossa ennen kuin hankki alkoholintuotannon ammattitutkinnon. Käytännön kokemusta on karttunut saksalaisissa ja brittiläisissä viski- ja ginitislaamoissa. Teurastamon tislaamossa on käy- tössä 300 litran panostislain, mutta tulossa on myös kuutiometrin pannu. Sellainen maksaa noin satatuhatta euroa. Oheislaitteet, asennus kiinteine putkituksineen ja muut kulut nostavat investoinnin puoleen miljoonaan. Kupariset pannut Perinteisten viinatislaamojen metallimateriaalina käytetään kuparia. Myös suomalaiset pontikankeittäjät ovat pitäneet pannuissaan ainakin kuparihattua. Samoin konjakin- ja calvadoksentislaajat käyttävät työstettävyydeltään ja lämmönjohtokyvyltään erinomaista metallia. Todennäköisesti se toimii myös katalyyttinä vähentäen sikona- eli finkkeliöljyjen määrää tisleessä. Helsingin tislaamossa on kuparipannun lisäksi kuparinen kellopohjakolonni. Kelloja voi ohittaa niitä avaamalla ja näin vaikuttaa lopputuotteen väkevyyteen ja makuun. Kolonnin säädettävyys on tärkeää, sillä yhtiö tuottaa viskin lisäksi myös giniä ja kypsytettyä omenatislettä. Tunnetuin vastaava omenaviina on Normandiassa valmistettava calvados. Nimeä ei kuitenkaan saa käyttää juomista, jotka tuotetaan tarkoin rajatun alueen ulkopuolella. Bisneksen kannalta gini ja omenaviina Helsinki Applejack ovat yritykselle hyviä tukijalkoja, sillä niistä syntyy kassavirtaa nopeammin kuin viskistä. Hyvä tuote on etenkin gini, joka ei vaadi lainkaan kypsytystä. Sen sijaan juoman ominaisaromi syntyy infuusoriin sijoitetuista mausteista tislauksen aikana. Alkoholinvalmistus on kieltolain jälkeenkin säädeltyä toimintaa. Viranomaiset tarkastavat tuotantotavat ja -määrät. Tislaaminen merkitään tislauspöytäkirjaan, ja tilojen valvonnan ja lukituksen on oltava kunnossa. ”Molemminpuolinen luottamus on viranomaisten kanssa asioitaessa olennaista”, Mykkänen sanoo. Ensimmäiset mitalit Teurastamon tislaamon viskejä ei voida vielä arvostella, sillä niiden kypsytys on vasta alullaan. Juomat ovat kuitenkin jo osallistuneet kilpailui- Panostislauksen päätteeksi tasainen lirinä loppuu, ja tisleen viimeiset tipat putoavat talteen. 300-litraisen kuparipannun ja kuparisen kellopohjakolonnin välissä on infuusiotankki, jonne esimerkiksi ginin mausteet sijoitetaan. Kauimpana jäähdytin, jonka lämmin vesi johdetaan suoraan mäskäykseen. Näin säästyy energiaa. Tislaamon yleismittari kertoo keiton ja mäskäyksen kannalta tärkeimmät lukuarvot. Tarkempiin mittauksiin käytetään ostettuja laboratoriopalveluita. hin, joissa arvioidaan kypsyttämättömän raakatisleen makua ja tuoksua. Tuloksena oli kultaa sekä Helsingistä että Berliinistä. ”Myös ginimme on premium-luokan tuote. Siihen on käytetty erikoisuutena puolukkaa ja joitakin ulkomaisia marjoja, yrttejä ja mausteita. Muutoin raaka-aineemme ovat kokonaan kotimaisia”, Mykkänen kertoo. Työtahti tislaamossa on rivakka. Mykkänen suunnitteleekin palkkaavansa syksyllä kisällin, jotta kokei- Loppusilauksen viskille antaa tammitynnyri, josta juoma imee itseensä yksilöllisen maun. luille ja tuotekehitykselle jäisi nykyistä enemmän aikaa. ”Tämä on kovaa työtä, mutta hauskaa ja monipuolista. Oman leimansa siihen antavat laitteiston kehittely, markkinointi ja kansainvälinen toiminta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi 4/2015 KEMIA 45 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Satunnaisia roiskeita vai sormet sopassa? Suojakäsineet on valittava sen mukaan, millaisia kemikaaleja työssä käsitellään ja miten niiden kanssa toimitaan. Päivi Haavisto Suojakäsineiden valinta alkaa työn riskien ja suojaustarpeiden selvittämisellä. Sen jälkeen tutkitaan käsineiden ominaisuudet. Haastavinta riskienarviointi on silloin, kun työssä käsitellään kemikaaleja. ”Silloin on ensimmäiseksi haettava vastaus ainakin kolmeen tärkeään kysymykseen”, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Susanna Mäki: Mitä kemikaaleja työssä käytetään? Mitkä ovat niiden pitoisuudet ja olomuodot? Miten usein ja miten pitkään niitä käsitellään työvuoron aikana? Hyvä tietolähde kemikaalien haittavaikutuksista on käyttöturvallisuustiedote. Se tulee toimittaa työpaikalle kemikaalin mukana. Siellä sen pitäisi olla kaikkien luettavissa. Tietoa saa myös OVA-ohjeista eli onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ohjeista sekä kansainvälisistä kemikaalikorteista. Kemikaalinsuojakäsinettä valittaessa on tiedettävä hyvin tarkasti, mitä ihminen nimenomaisesti tekee työssään. Suojakäsinekauppiaidenkin on siksi vaikea antaa suoraan alakohtaisia suosituksia. ”Esimerkiksi asentajat käyttävät polyuretaanipinnoitettuja käsineitä, mutta jos käsille roiskuu öljyjä, käsineissä tarvitaan tiivis nitriilipinnoitus”, kuvailee varapuheenjohtaja Esa Kivisoja Suomen työsuojelualan yritysten liitosta STYL:stä. Toisaalta jos työssä joutuu kunnolla tekemisiin öljyn kanssa, asentajankä46 KEMIA 4/2015 sineen päälle voi vetää nitriilikertakäyttökäsineen ja vaihtaa sen usein. Mikään ei suojaa kaikelta Työssä käytettäviä kemikaaleja on kymmeniätuhansia. Käsineet voidaan testata ennakkoon virallisessa tyyppihyväksynnässä 12 yleisimmän kemikaalin osalta. Lisäksi valmistajat voivat testauttaa käsineiden suojauskykyä muilta kemikaaleilta, joko yhdeltä tietyltä aineelta tai useilta kymmeniltä aineilta. Testikemikaalit mainitaan käsinepakkauksessa, tai siinä on tieto, mistä testitulokset löytyvät. Seosten osalta käsineitä ei kuitenkaan testata, vaikka käytännössä kemikaaleja käytetään usein sekoituksina. Suojaimet tulee valita erityisen huolellisesti, kun käyttää herkistäviä, myrkyllisiä, syöpävaarallisia tai perimälle vaarallisia aineita. Riisu käsineet oikein Älä koske ulkopintaan Ebolan tai muun tartuntavaarallisen taudin hoitajalle työn riskialttein vaihe on se, kun tämä riisuu suojavarustuksensa. Virusten tapaan myös haitalliset kemikaalit voivat joutua iholle, jos käsineet tai muu suojavarustus poistetaan huolimattomasti. Käsineiden riisuminen aloitetaan ranteesta. Tärkeintä on että käsineen ulkopintaan ei kosketa suojaamattomalla kädellä. Jos käytettyyn kemikaalinsuojakäsineeseen jää ongelmajätteeksi luokiteltua kemikaalia, myös käsine on ongelmajätettä. Se on hävitettävä samalla tavalla kuin kemikaalit. Lämpö ja kuluminen heikentävät käsineen suojauskykyä. Mikään käsinemateriaali ei myöskään suojaa kaikilta kemikaaleilta. Jos materiaali suojaa hyvin yhdeltä aineelta, se voi olla heikko suoja toista vastaan. ”Esimerkiksi PVC-muovi kestää hyvin vesipohjaisia happo-, emäs- ja suolaliuoksia, mutta se läpäisee nopeasti useita orgaanisia liuottimia”, selventää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Erja Mäkelä. ”Kumit ovat yleensä kemiallisesti kestäviä, mutta ne saattavat silti läpäistä joitakin aineita nopeasti. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kemikaalin molekyylikoko, rasvahakuisuus ja käsineen paksuuskin.” Mäkelän mukaan hankalinta on vaikuttaa kemikaalinsuojakäsineiden käyttömukavuuteen. Käsineiden on oltava tiiviitä, joten ne hiostavat. ”Ihon ärsytyksestä voi tulla jopa ärsytyskosketusihottuma. Suojakäsineen alle puettavat puuvillaiset käsineet imevät kosteutta ja näin vähentävät ihoärsytystä. Ihon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää kemikaalinsuojakäsineiden kanssa”, hän sanoo. Joskus hyvin suojaavan materiaalin muut ominaisuudet heikentävät käsineen käytettävyyttä. Kun muovilaminaatista valmistetuissa kemikaalinsuojakäsineissä on mukana polyeteenikerros, ne suojaavat useammilta kemikaaleilta kuin muut käsineet. Materiaali ei kuitenkaan jousta. Työterveyslaitoksen Henkilönsuojaimet työssä -kirjassa suositellaan siksi, että päällimmäiseksi puetaan ohuet kumikäsineet. Läpäisyajan laskenta alkaa roiskeesta Mekaanisen suojakäsineen kuluminen on helpompi havaita kuin kemikaalinsuojakäsineen. Tärkeä asia Scanstockphoto Kemikaalinsuojakäsine on olennainen varuste kaikille, jotka työssään joutuvat tekemisiin kemikaalien kanssa. kemikaalikäsinettä valittaessa on siksi sen suojausluokan ilmaisema läpäisyaika. Jos ylimmän eli suojausluokan 6 käsineeseen tulee kemikaalikosketus, käyttöaikaa on siitä eteenpäin kahdeksan tuntia. Aika alkaa juosta heti, kun ensimmäinen roiske on osunut, sillä aine voi imeytyä ja mennä läpi materiaalin. Käsine tulisi hylätä ja vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen. Usein kemikaalinsuojakäsine pitää vaihtaa jo ennen testattua läpäisyaikaa. Työpaikoilla olot eivät ole samanlaiset kuin standardoiduissa testioloissa, joissa kemikaalit ovat huoneenlämpöisiä. Huonelämpötilaa korkeammat lämpötilat lyhentävät käsineen käyttöaikaa selvästi. Myös käsi lämmittää materiaalia. Esa Kivisojan mukaan iso virhe tehdään usein siinä, että käsineiden vaihtoväliä ei suositella työpaikoilla Käsine tulisi vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen. oikein. Kemikaalinsuojakäsinettä saatetaan käyttää viikko- tai kuukausikaupalla, ja se hylätään vasta, kun materiaali alkaa hajota. Suojausvaikutus on kuitenkin heikentynyt aikoja sitten. Riskiin sopiva hansikas voi kemikaalityössäkin olla kertakäyttökäsine, jos käytetyt kemikaalit läpäisevät huonosti käsineen materiaalia tai jos haetaan suojaa pelkkiä roiskeita vastaan. ”Vaikka läpäisyaika olisi vain viisi minuuttia, rasiallinen nitriilikumisia kertakäyttökäsineitä voi olla tehokkain ja taloudellisin ratkaisu. Silloin käsine vaihdetaan heti, kun siihen läikähtää kemikaalia”, Kivisoja sanoo. Käsineen pitää sopia muihin suojaimiin Susanna Mäki kehottaa varmistamaan, että valitut suojakäsineet sopivat käytettäväksi muiden henkilönsuojainten kanssa. Esimerkiksi ranteen alue ei saa jäädä paljaaksi, jos iho halutaan suojata haitallisilta kemikaaleilta. ”Suojakäsineiden varret eivät saa kuitenkaan olla tiellä ja haitata työn tekemistä tai lisätä altistumista. Myös käsivarsisuojainten pitää toimia muiden työ- ja suojavaatteiden kanssa.” Ranne- ja käsivarsisuojia ovat muun muassa lihanleikkaajien viiltosuojat, jotka antavat suojan veitsen viillolta ja pistolta, tai hitsaajille tarkoitetut suojaimet. Vastaavasti käsivarsisuojat voivat suojata kemikaaleilta tai mikrobiologilta vaaroilta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pkhaavisto@gmail.com 4/2015 KEMIA 47 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Helsinkiläinen Innovatics on kehittänyt kemian alan tietojärjestelmiä jo kolmekymmentä vuotta. Tietotekniikka on samassa ajassa mullistanut laboratorioiden arkipäivän. Päivi Ikonen Laboratorioiden rutiinit voidaan hoitaa tietokoneiden avulla aiempaa nopeammin, tehokkaammin ja virheettömämmin. Siinä bisnesidea, jonka varaan ohjelmistoyritys Innovatics Ky tasan 30 vuotta sitten syntyi. Uuden firman toiseksi tukijalaksi valikoituivat osakerekisterejä varten kehitettävät järjestelmät. ”Alalla elettiin vuonna 1985 suurten murrosten aikaa. Henkilökohtaiset tietokoneet eli PC:t tulivat markkinoille ja toivat tietojenkäsittelyn myös pienempiin yrityksiin. Jos tarvittiin enemmän laskentatehoa, PC:llä sai yhteyden ajan isoihin tietokoneisiin palveluyritysten laskentakeskuksissa”, muistelee yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pertti Kantola. Ensimmäiset Innovaticsin rakentamat kemianohjelmistot olivat erilaisia analysointiohjelmia, kuten muovien tuotekehityksessä tarvittava molekyylipainojen jakauman laskemisohjelma sekä lääkekehityksessä käytettävien farmakokineettisten tutkimusten analytiikkaohjelma. Kun markkinoille ilmestyivät ensimmäiset PC:lle kehitetyt taulukkolaskennan ohjelmat, Innovatics ryhtyi antamaan kemisteille koulutusta niiden käyttöön. 48 KEMIA 4/2015 Vuonna 1986 yritys toimitti ensimmäisen tuotannon laadunvalvontajärjestelmänsä, johon kuului pakattujen tuotteiden sisällön ja vesipitoisuuden määrän valvonta. Myöhemmin järjestelmää laajennettiin viljan vastaanottotarkastuksiin ja lopulta niin, että se soveltui elintarviketuotannon yleiseen laadunvalvontaan. ”Samalla tuli kehitettyä myös suomenkielistä sanastoa kemian tietotekniikalle”, Kantola hymyilee. Nimen InnoLAB saanut järjestelmä toimi asiakkaan lähiverkossa, ja siihen oli mahdollista liittää mittalaitteet. Integroidun kaavojentulkintamoduulin avulla väli- ja lopputulokset saatiin laskettua automaattisesti. ”Se nopeutti oleellisesti näytteiden läpimenoaikoja ja vähensi inhimillisiä virheitä. Järjestelmällä pystyttiin asettamaan laaturajat tuotteiden ja raaka-aineiden ominaisuuksille ja hälyttämään, jos rajat ylittyivät.” Pian järjestelmään lisättiin myös makeisten ja alkoholijuomien tuotannossa tarvittava analytiikka. Etenkin likööreistä mitattava alkoholipitoisuus muodosti tuotteen sisältämän sokerin takia uuden haasteen ohjelmistokehittäjille. Toinen pähkinä purtavaksi oli rasvan määrityksen laskennan automatisointi meijerituotteiden analytiikkaa varten. Siitäkin selvittiin. Hermokaasuista eläinten ruokintaan Kun yhtiö sai asiakkaakseen myös ympäristölaboratorioita, järjestelmään oli lisättävä projektityöskentelyn, tilausten, tutkimustodistusten ja laskutuksen edellyttämät toiminnot. Tutkimuskeskusasiakkaiden myötä mukaan tulivat muun muassa ase-, räjähde- ja hermokaasuanalytiikka. Koe-eläintuotannon tutkimusjärjestelmässä paneuduttiin rehuanalytiikkaan sekä eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin välisten tuntemattomien alueiden selvittämiseen. Vuosituhannen vaihteessa windows-maailma kehittyi vauhdilla ja loi paineita ohjelmien uusimiselle. ”Asiakkaiden lähiverkot kasvoivat ja nopeutuivat. Näin voitiin toteuttaa ohjelmistojen uusia ominaisuuksia ja lisätä sekä käyttäjä- että näytemääriä”, Kantola kuvailee. Uudella vuosituhannella yrityksen asiakaskuntaan liittyivät ilmanlaadun valvojat. Räätälöidyn tietojärjestelmän avulla nämä kykenivät analysoimaan koko maan alueelta kerättyjen ilma- ja sadevesinäytteiden tiedot. Sovelluksia syntyi myös esimerkiksi metallurgian ja hygienia-alan analytiikkaan. Kun levytilasta tuli aiempaa edullisempaa, järjestelmään lisättiin sähköiset arkistot, joihin erilaiset liitetiedostotkin saatiin talteen. Kymmenkunta vuotta sitten yhtiö julkaisi uuden InnoLIMS-nimisen kokonaisjärjestelmänsä, joka sisältää windows-työasemaohjelmiston lisäksi selainohjelmiston yrityksen tai laitoksen sisäiseen käyttöön ja toisen yrityksen asiakkaille. ”Jo InnoLABissa oli mukana laskukaavat, joita käyttäjät pystyivät itse lisäämään ja muokkaamaan. InnoLIMSissä mukaan tuli muun muassa kaikkien tietojen muutosten jäljitettävyys”, Kantola selvittää. ”Kun järjestelmään sitten saatiin vielä toiminto, jolla tutkija, kemisti Innovatics Omistajahallinnon järjestelmien tuotepäällikkö Pekka Kantola (vas.), InnoLIMS-tuotepäällikkö Panu Kantola, kemisti Jelena Kivinen ja toimitusjohtaja Pertti Kantola jatkavat työn merkeissä perheyrityksen neljättä vuosikymmentä. tai laborantti pystyy määrittelemään raportin haluamillaan tiedoilla ja asetteluilla, valmiiksi ohjelmoitujen uusien raporttien tarve väheni huomattavasti.” Esineiden internet tuo uuden murroksen Viime vuosien iso asia tietojenkäsittelyn alalla on ollut pilvipalveluiden tulo. Innovatics toteutti ensimmäisen kerran järjestelmänsä pilvipalveluna vuonna 2007. Mieleen jääneenä tapauksena Kantola muistaa tietojärjestelmän toimittamisen merentutkimusalus Arandalle. ”Kun Aranda purjehtii Itämerellä, se on yleensä kännykkä- ja tietoliikenneverkkojen tavoittamattomissa. Laivan järjestelmien pitää siksi olla mahdollisimman toimintavarmoja. Meidän ohjelmistomme ovat onneksi täyttäneet vaatimukset.” Yrityksen juhlavuotena toimitusjohtaja kiittelee sekä lähes kymmenpäiseksi kasvanutta henkilöstöään että asiakaskuntaansa. ”Asiakkailta saatu palaute, kehitysehdotukset ja kehityskeskustelut ovat olleet erittäin arvokkaita järjestelmiemme rakentamisessa. Ne ovat ohjanneet tuotekehityksen suuntaa ja tuoneet siihen vahvan käyttäjänäkökulman.” Juuri nyt tietotekniikka kulkee kohti yhä automaattisempia toimintoja. Aktiivinen kehityskohde on esimerkiksi tiedonsiirtojen automatisointi järjestelmien välillä, mikä vaatii ohjelmilta entistä enemmän avoimia rajapintoja. ”Myös laajentumisemme uusien tutkimusten käsittelyyn jatkuu vahvana. Mukaan ovat tulleet biokirjastot, geenipankit, lääketieteelliset kehityshankkeet ja uusien alojen vertailututkimukset”, Kantola kertoo. Yrityksen taittama matka on ollut ”pitkä ja mielenkiintoinen”. ”Olemme saaneet kehitettyä teoreettisilta perusteiltaan kestävän järjestelmän tutkimus- ja tuotantotoiminnan tiedonhallintaan ja toiminnanohjaukseen. Työryhmäversiosta järjestelmä skaalautuu koko yrityksen tai yhteisön maailmanlaajuiseksi versioksi.” ”Henkilöstö taas on teoreettisen pohjakoulutuksensa lisäksi hankkinut vankan käytännön kokemuksen työssään yhdessä asiakkaiden kanssa.” Tietojenkäsittelyn alalla eletään Kantolan mukaan jälleen jännittäviä aikoja. Yritys on kolmen vuosikymmenensä jälkeen uuden vallankumouksen edessä. ”Esineiden ja asioiden internet tulee muuttamaan tapaamme toimia ja tehdä tutkimusta. Se taas muuttaa järjestelmiä entistä tehokkaammiksi, laaja-alaisemmiksi ja kaikin puolin paremmiksi. Haasteita siis riittää jatkossakin.” 4/2015 KEMIA 49 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Patenttijulkaisuista voi ammentaa runsaasti yksityiskohtaista teknologiatietoa, jota ei löydy tieteellisistä artikkeleista. Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari Aku Ankkaa lukiessaan saa ihastella toinen toistaan hienompia keksintöjä. Mieleenpainuvimpia on Akun itsensä kehittämä voimakas räjähde akumiitti, joka soveltuu esimerkiksi kuuraketin polttoaineeksi. Ankkalinnan varsinaisen keksijäneron Pelle Pelottoman pitkälle ansiolistalle kuuluu muun muassa Kertalaaki-niminen aine, joka liuottaa kaiken muun paitsi timantit. Ankkalinnan keksijöistä etenkin Pelle on vuodesta toiseen taistellut Velmu Viurusilmää ja muita varkaita ja kopioijia vastaan. Viime aikoina Ankkalinnassakin on onneksi herätty huolehtimaan immateriaalioikeuksista. Pelle onnistui patentoimaan Pikku apulaisensa, ja Iines sai patentin käsien voimaa vahvistaville voimavarsille. Siitä ei ole tietoa, kuinka suunnitelmallista ankkalinnalaisten tutkimusja kehitystoiminta on. Tosielämässä yrityksen menestyksen kannalta on elintärkeää, että se pystyy jatkuvasti kehittämään uutta teknologiaa kilpailijoita paremmin. Uutta tuotetta kehitettäessä on tunnettava alalle tyypilliset tekniset ongelmat ja niihin jo tarjolla olevat ratkaisut. Kilpailijoiden tuotteet vaikuttavat oman keksinnön kaupalliseen potentiaaliin. Aiemmat ratkaisut saattavat myös auttaa uusien tuotekehitysideoiden syntymisessä. Perehtymällä ennestään tunnettuihin ratkaisuihin voi myös säästää tuotekehityskuluissa. On nimittäin arvioitu, että jopa puolet tutkimusja tuotekehitystyöstä on päällekkäistä työtä. Merkittävä osa uusimmista – ja 50 KEMIA 4/2015 vanhemmistakin – teknisistä ratkaisuista kuvataan ainoastaan patenttijulkaisuissa. Patenttijulkaisut ovat siten erittäin tärkeä teknologiatiedon lähde. Patenttitietokannoista pystyy myös etukäteen varmistamaan, ettei tuo- tetta hyödyntäessään, valmistaessaan tai maahantuodessaan loukkaa voimassa olevia immateriaalioikeuksia. Patenttitieto ja sen avulla tehtävät analyysit hyödyttävätkin suurta joukkoa kemian alan ammattilaisia, kuten tuotekehittäjiä, tutkijoita ja projektien Patenttitieto on iso infopaketti Patenttia haetaan patenttihakemuksella, josta julkaistaan hakemusjulkaisu 18 kuukauden kuluttua hakemuksen tekemispäivästä. Jos hakemus täyttää patentoitavuuden edellytykset, sille myönnetään patentti, joka julkaistaan uutena julkaisuna. Patenttihakemuksia ja myönnettyjä patentteja kutsutaan patenttijulkaisuiksi. Patenttijulkaisussa keksintö eli jokin tekninen ratkaisu on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisun patenttivaatimuksissa ja selityksessä sekä usein myös piirustuksissa (esimerkiksi kemialliset reaktiot, analyysilaitteiden osat) ja/tai sekvensseissä (esimerkiksi dna:han liittyvät biokemialliset keksinnöt). Lisäksi patenttijulkaisuun kuuluu nimitys ja tiivistelmä, jotka muodostavat osan patenttijulkaisun bibliografisista tiedoista. Myös patenttiluokitustieto kuuluu bibliografiseen tietoon. Patenttijulkaisut sisältävät suuren määrän arvokasta teknistä ja kemiallista tietoa, jota ei ole saatavilla tieteellisistä julkaisuista. Koska keksintö tulee patenttijulkaisussa kuvata siten, että se on alan ammattimiehen toisinnettavissa, siitä voi löytyä kokeellista dataa, kuten reaktioiden parametreja, enemmän kuin samasta aiheesta julkaistuista tieteellisistä artikkeleista. Patenttitietoa hyödynnettäessä on hyvä pitää mielessä, että muun muassa kemialliset reaktiot tai analyysi- ja valmistusmenetelmät on usein kuvattu selkeämmin patenttijulkaisun selityksen esimerkeissä kuin patenttivaatimuksissa. Patenttijulkaisujen teknisen tiedon lisäksi patenttitieto sisältää patentinhakuprosessiin liittyviä oikeudellisia asiakirjoja ja diaaritietoja, kuten patentin voimassaolotietoja (legal status). Tällaista informaatiota ovat muun muassa patenttiviranomaisten tutkimusraportit, tiedot patentin myöntämisestä sekä voimassaolosta (patenttia pidetään voimassa vuosittain maksettavilla maksuilla) ja mahdollisesti patenttia vastaan tehdyt väitteet ja/tai valitukset. Scanstockphoto Patenttiluokitus on hyvä hakutyökalu Tutkijoiden ja tuotekehittäjien kannattaa opetella hyödyntämään patenttitiedon aarrearkun antimia. vetäjiä ja johtoa sekä yrityksissä että tutkimusorganisaatioissa. Apuna hakupalvelut Patenttijulkaisujen (patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien) määrä kasvaa jatkuvasti. Helpoimman tavan hakea patenttitietoa tarjoavat internetin maksuttomat hakupalvelut, kuten Patentscope ja Espacenet. Patentscope-palvelusta löytyy kansainväliseen PCT-järjestelmään (Patent Cooperation Treaty) kuuluvia patenttijulkaisuja sekä tiettyjen maiden patenttijulkaisuja. Niiden yhteismäärä on tätä nykyä yli 44 miljoonaa. Maailmanlaajuinen patenttitietokanta Espacenet puolestaan sisältää jo yli 93 miljoonaa patenttijulkaisua. Espacenet-palvelusta löytyy tietoa myös tekniikanalakohtaisesta patenttiluokituksesta (CPC). Ilmaisella pal- velulla pääsee hyvin alkuun patenttitiedon käyttämisessä. Oman alan patentointia voi kartoittaa jo pienellä satsauksella. Kun halutaan kattavampaa ja luotettavampaa patenttitiedon analyysiä, on kuitenkin syytä hakea apua patenttitiedon asiantuntijoilta. Esimerkiksi Espacenetissä patenttivaatimuksiin kohdistuvia hakuja (ns. kokotekstihakuja) voi tehdä ainoastaan PCThakemuksille ja eurooppalaisille EPjulkaisuille. Myös Patentscope-palvelussa sanahaku voidaan kohdistaa kokoteksteihin, mutta senkään kattavuus ei ole maailmanlaajuinen. Tomi Jukkola työskentelee vanhempana tutkijainsinöörinä ja Jani Päiväsaari toimistopäällikkönä Patentti- ja rekisterihallituksen kemian tekniikan tutkimusyksikössä. tomi.jukkola@prh.fi jani.paivasaari@prh.fi Tehokas apuväline patentti-informaatiota tutkittaessa on patenttiluokitus. Patenttiluokitus kertoo, millaista teknistä ratkaisua julkaisussa kuvattu keksintö todella koskee. Kattavin luokitusjärjestelmä on CPC (Cooperative Patent Classification), joka on syntynyt patenttiviranomaisten yhteistyöllä. Sopivia luokitustermejä voi hakea vaikkapa Espacenet-palvelusta. CPC-luokitusjärjestelmässä on esimerkiksi useita atomikerroskasvatusta eli ALD-menetelmää koskevia patenttiluokitustermejä, joita käyttämällä pystyy suodattamaan suuresta joukosta julkaisuja vain tiettyä teknistä ratkaisua koskevat. Esimerkkejä ovat C23C 16/45542 (Plasma being used non-continuously during the ALD reaction), C23C 15/45551 (for relative movement of the substrate and the gas injectors or half-reaction reactor compartments) tai H01L 21/3141 (Manufacture or treatment of semiconductor devices or of parts thereof; Deposition [of inorganic layers] using atomic layer deposition techniques ALD). Toisinaan pelkkä luokitushaku ei riitä, vaan on tarpeen tehdä myös vapaasanahakuja. Sanahakua tehtäessä tulee ottaa huomioon, että haku kohdistuu tavallisesti vain patenttijulkaisun tiivistelmään. Hakusanojen valinnan ja niiden kirjoitusasun kanssa tulee olla huolellinen. Yksittäisten hakusanojen käyttö tuottaa liian suuria hakutulosjoukkoja, kun taas liian täsmällinen haku pudottaa merkityksellisiäkin julkaisuja pois. ALD:n kohdalla sanahakua mutkistavat menetelmästä käytetyt lukuisat tunnetut nimitykset ja lyhenteet. Tiivistelmän laatinut patentinhakija saattaa lisäksi olla keksinyt menetelmälleen aivan uuden nimityksen. Tiivistelmätekstissä ei välttämättä mainita lyhennettä ALD. 4/2015 KEMIA 51 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Maaliyhtiö Tikkurila on laajentanut toiminnallisiin ratkaisuihin. Funktionaalisilla pinnoitteilla on käyttöä muun muassa kosteus- ja homeongelmien ehkäisyssä. Marja Saarikko Olli Ruhanen Keksinnön ei aina tarvitse olla monimutkainen. Kun perinteiseen maaliin lisätään ripaus tulivuoren tuhkasta peräisin olevaa ainetta, paisutettua perliittiä, tuloksena on melkoinen monitoimipinnoite. Suomalainen Tikkurila sai oikeudet innovaatioon yrityskaupan myötä ostettuaan ruotsalaisen KEFA Drytecin toiminnallisten maalien liiketoiminnan. Paisutettu perliitti valmistetaan vulkaanisesta lasista. Uuden raaka- 52 KEMIA 4/2015 aineen ansiosta maalipintaan syntyy pienenpieniä, 0,1–100 mikrometrin kokoisia huokosia, jotka kasvattavat sen pinta-alaa huimasti. Yhdestä neliömetristä pintaa voi tulla jopa jalkapallokentän kokoinen. Maalin koloset imevät itseensä etenkin kosteutta. ”Mikrohuokoinen rakenne rikkoo nestepisaran pintajännityksen, jolloin vesi imeytyy suurelle alalle pinnoitetta”, kuvailee Tikkurilan ammattilaissegmentin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jarkko Mattila. Laajalle alueelle ohuena kerroksena levittynyt vesi kuivuu nopeammin kuin suurina pisaroina oleva vesi. Edellytyksenä tosin on, että kosteus pääsee haihtumaan vapaasti, sillä mikrohuokosten imukyky on rajallinen. Kun neliömetrille pintaa on sivelty 900 grammaa maalia, alue kykenee imaisemaan vettä noin 3,5 desilitraa. Jos maalin määrää lisätään 1,2 kiloon neliötä kohden, pinnoitteen vedenimemiskyky nousee peräti 6,5 desilitraan. Imee melun, kapseloi asbestin Neljästä erilaisesta toiminnallisesta maalista yksi soveltuu etenkin kondenssi- ja tippuvesiongelmiin, jotka aiheutuvat kosteuden tiivistymisestä. Maalia voidaan käyttää kaikille eristämättömille metallipinnoille esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, navetoissa ja karjasuojissa. Maalia on hyödynnetty myös tuulimyllyn sisäpinnan pinnoittamiseen, sillä pinnalle muodostuva kosteus aiheuttaa helposti ruosteongelmia. Maalipinnalla on muihin maaleihin verrattuna myös hyvä lämmön- Tikkurila Oyj Maalista tuli tekninen ratkaisu Pienet, 0,1–100 mikrometrin kokoiset huokoset moninkertaistavat maalin pinta-alan ja imevät niin kosteutta kuin ääntäkin. eristyskyky, sillä toiminnallinen maali on normaalia paksumpaa. ”Sen ansiosta myös esimerkiksi profiloidun teräskatteen pintalämpötila laskee hitaammin öisin, jolloin veden tiivistyminen rakenteisiin vähenee”, Mattila kertoo. Koska funktionaalisen maalin kosteutta imevät huokoset pitävät pinnat kuivempina, maalin avulla voidaan estää myös homeen kasvua. ”Homesuojaukseen suunnatun tuotteen päämarkkina-alue on panimoteollisuus, jossa kosteutta syntyy oluen valmistukseen käytettävistä raaka-aineista. Tuote on suosittu myös Keski-Euroopassa, jossa sitä hyödynnetään paljon esimerkiksi asuintalojen kellareissa pitämään maasta tuleva kosteus aisoissa.” Homesuojaus toimii kuitenkin vain silloin, kun maalipinta pääsee välissä kuivumaan. Laajamittaiseen rakenteelliseen kosteus- ja sisäilmaongelmien ratkaisuun maalista ei ole. Vesiohenteinen maali on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, ei sisustajan unelmaksi, joten värivaihtoehtoja on vain kaksi, valkoinen ja harmaa. Toiminnallisista maaleista kolmas auttaa ratkomaan asbestiongelmia. Maali kapseloi asbestia sisältävät pinnat silloin, kun asbestia ei voida poistaa. Näin estetään asbestikuitujen kulkeutuminen sisäilmaan. Neljäs maali on tarkoitettu torjumaan melua. Metallipinnalle siveltynä maali vaimentaa ääntä imemällä osan siitä sisuksiinsa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com Maaliyhtiö Tikkurilan Suomen ja Ruotsin liiketoimintayksiköt hankkivat itselleen toiminnallisten maalien liiketoiminnan viime vuonna ostaessaan ruotsalaisen KEFA Drytech AB:n osakekannan. Erilaisia pintakäsittelytuotteita kehittävän ja valmistavan KEFAn liikevaihto oli vuonna 2013 vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kehitysjohtaja Jarkko Mattilan mukaan pienellä ruotsalaisyrityksellä ei ollut riittävää valmiutta lähteä itse tehokkaasti viemään tuotteitaan maailmalle. ”Nyt tuoteryhmä saa Tikkurilalta uutta voimaa, kun se pääsee hyödyntämään meidän kattavia myynti- ja jakeluverkostojamme”, Mattila sanoo. Funktionaalisten pinnoitteiden ryhmän neljä tuotetta lanseerattiin Tikkurilan brändin alle maaliskuussa 2015. Samalla suomalaisyhtiö käynnisti uuden aluevaltauksen. ”Ammattilaisille suunnattu tuoteryhmä on tiettävästi uniikki koko Euroopassa. Millään muulla yrityksellä ei ainakaan tässä laajuudessa ole samanlaisia tuotteita.” ”Toiminnallinen maali ei enää ole pelkästään pinnoite, vaan se on myös tekninen ratkaisu”, Mattila korostaa. Perliittirakeita hyödynnetään muun muassa maanparannuksessa tekemään mullasta ilmavampaa. Perliitti on monitoimija Maalien tärkeimpiä raaka-aineita ovat sideaineet (joiden osuus maalissa on noin 30 prosenttia), pigmentit ja täyteaineet (30 prosenttia) sekä liuotteet ja ohenteet (40 prosenttia). Perliitti luokitellaan täyteaineeksi. Tulivuoren tuhkasta peräisin oleva perliitti on luonnon monimuotoisimpia mineraaleja. Se on kevyt, palamaton ja hyvä eriste. Perliittiä käytetään etenkin rakennusteollisuudessa ja suodattamiseen. Aineen hyvät suodatusominaisuudet perustuvat materiaalin sisältämiin mikroskooppisiin käytäviin. Puutarhoissa perliittiä hyödynnetään maanparannukseen. Aineen käytävärakenteen ansiosta kosteus ja happi pääsevät paremmin tunkeutumaan kasvin juuriin. Toisaalta perliitti ehkäisee liiallisen kastelun aiheuttamia ongelmia. Perliittiä tuottavia ja soveltavia yrityksiä on nykyisin useita kymmeniä. Maapallon perliittivarannoista on silti käytetty vasta noin prosentti, joten niiden uskotaan riittävän vielä sukupolvien ajan. Perliitin lähde on vulkaaninen kivi. Kun pikkuruiset perliittirakeet käsitellään reilun tuhannen asteen lämmössä, ne paisuvat 10–20 kertaa alkuperäistä kokoaan suuremmiksi. 4/2015 KEMIA 53 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä Elinsiirroista on tullut lähes arkipäivää hengenvaarallisten sairauksien hoidossa. Maailmalla uutuuksia ovat vaativaa mikrokirurgiaa edellyttävät kasvojensiirto ja peniksensiirto amputoidun elimen tilalle. Arja-Leena Paavola 54 KEMIA 4/2015 lääkkeen tason löytämiseen”, kertoo vastaava lääkäri Helena Isoniemi Hyksistä. Vuosien saatossa pulmia on ratkottu yksi kerrallaan. Tämä yhdessä säännöllisen seurannan kanssa on parantanut elinsiirtojen tuloksia jatkuvasti. Suurin haaste hyljintäreaktio Elimistö pyrkii puolustautumaan kaikkea vierasta vastaan, on kyseessä sitten terveyttä uhkaava bakteeri tai uusi elin. Riski hyljintään on suurin heti elinsiirron jälkeen ja säilyy korkeana vielä kolmesta kuuteen kuukautta. Hyljinnänestolääkkeet vähentävät hyljintäreaktiolle tärkeiden valkosolujen toimintaa sekä tulehdusreaktion käynnistymiseen johtavien välittäjäaineiden vapautumista verenkiertoon. ”Lääkehoito on välttämätöntä koko loppuelämän ajan, mutta sen määrää voidaan ajan myötä vähentää. Lääkitys suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti, ja hoidossa haetaan sopivaa tasapainoa. Potilaat ovat jatkuvassa seurannassa ja lääkkeiden pitoisuuksia mitataan säännöllisesti.” Hylkimisreaktio voi olla akuutti, voimakas hyökkäys siirrännäistä vastaan. Hoitamattomana se tuhoaa siirteen nopeasti. Edes potilas, joka on elänyt siirteen kanssa pitkään, ei välttämättä voi luottaa onnistuneen tuloksen pysyvyyteen. Hyljintäreaktio saattaa ilmaantua jopa vuosikymmenen Matti Snellman/HUS Elinsiirto kertoo usein yhden ihmiselämän päättymisestä. Sen valoisa kääntöpuoli on uusi elämä, joka alkaa, kun vakavasti sairas saa toisen mahdollisuuden. Historiassa on pitkään yritetty pelastaa ihmishenkiä siirtämällä tuhoutuneen elimen tilalle uusi. Erinäisissä kokeilussa on testattu mahdollisuutta käyttää lajitoverin lisäksi esimerkiksi simpanssin sydäntä tai jopa vuohen munuaista. Varsinainen kehitys käynnistyi kuitenkin vasta, kun oli opittu ratkaisemaan siirtojen kaksi keskeistä ongelmaa, verisuonten yhdistäminen ja elimistön taipumus hylkiä vierasta kudosta. Ranskalainen Alexis Carrel sai lääketieteen Nobelin palkinnon keksimästään verisuonten saumaustekniikasta vuonna 1913. Vaikka maailman ensimmäinen onnistunut sydämensiirto tehtiin Etelä-Afrikassa jo vuonna 1967, henkiä pelastavat elinsiirrot kyettiin toden teolla aloittamaan vasta 1970-luvulla, jolloin käyttöön saatiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa hillitsevä lääke siklosporiini. Suomessa ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964 ja ensimmäinen sydämensiirto vuonna 1985. Kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsinkiin Hyksin sairaaloihin. Operaatioiden tulokset ovat jo useita vuosia olleet meillä maailman huippuluokkaa. ”Toiminnan alkuvaiheissa suurimmat ongelmat liittyivät infektioihin, akuuttiin hylkimiseen ja kullekin potilaalle sopivan hylkimisenesto- Ylilääkäri Helena Isoniemi (kuvan keskellä vihreä lakki päässä) irrottaa luovuttajalta maksaa, joka antaa saajalleen mahdollisuuden uuteen elämään. Suomen kaikki elinsiirrot tehdään Helsingissä Hyksin sairaaloissa. päästä leikkauksesta, mikäli potilas käyttää lääkkeitä epäsäännöllisesti tai ne eivät imeydy riittävästi. Reaktion käynnistyttyä siirteen tuhoutumista on vaikea pysäyttää. Riippuu siirretystä elimestä, mistä tuhoutuminen käynnistyy. Yleensä se alkaa verisuonten seinämistä. ”Krooninen, hitaasti tuleva hyljintä on erityisesti munuaissiirteiden ongelma. Osa potilaista voi menettää siirteen vielä useiden vuosien jälkeen.” Mahdollista hyljintää ei Isoniemen mukaan tarvitse pelätä tai tarkkailla päivittäin. Sen oireet on silti hyvä tunnistaa, jotta osaa tarvittaessa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Hyljinnänestolääkitys voi lisätä 4/2015 KEMIA 55 Maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin eteläafrikkalaisessa Stellenboschin yliopistosairaalassa joulukuussa 2014. Toimenpiteeseen on jonossa satoja potilaita. Etelä-Afrikan haasteena Kasvava tarve peniksille Elinsiirrot tehdään yleensä viimeisenä keinona potilaan hengen pelastamiseksi. Joidenkin viime vuosina käynnistyneiden operaatioiden päätarkoitus on kuitenkin ollut enemmänkin elämänlaadun kohentaminen. Vuonna 2005 Ranskassa tehtiin ensimmäinen osittainen kasvojensiirto naiselle, jonka nenän ja kasvojen alaosan koira oli raadellut pahoin. Maailman ensimmäinen koko kasvojen siirto tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 2010 miehelle, jonka omat kasvot olivat ampumaonnettomuudessa tuhoutuneet käytännössä kokonaan. Maan puolustusministeriön rahoittaman leikkauksen tavoitteena oli samalla saada tietoa siitä, kuinka tekniikkaa voitaisiin käyttää haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Epäonnistuneiden riittien uhrit Etelä-Afrikka muodostaa elinsiirroissa oman lukunsa. Maassa on poikkeuksellisen suuri tarve peniksensiirroille, sillä siellä joudutaan vuosittain 56 KEMIA 4/2015 amputoimaan penis noin 250 nuorukaiselta. Syynä asiaan ovat eräiden heimojen initiaatioriitit, jotka usein epäonnistuvat. Siirtojen suunnittelu alkoi maassa vuonna 2010. Operaatiosta vastuussa oleva tutkijatiimi piti mielessään etenkin toimenpiteen psykologisen puolen. Peniksensiirtoa oli nimittäin yritetty Kiinassa neljä vuotta aiemmin. Vaikka leikkaus oli teknisesti sujunut hyvin, siirre oli pakko jonkin ajan kuluttua poistaa, sillä potilas ei kyennyt hyväksymään uutta elintä omakseen. Etelä-Afrikan ja samalla maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin joulukuussa 2014 Stellenboschin yliopistollisessa sairaalassa. 21-vuotias potilas oli menettänyt oman elimensä 18-vuotiaana. Penis oli rituaalimenoissa tehdyn ympärileikkauksen seurauksena tulehtunut ja mennyt lopulta kuolioon. Menestyksekkäästä transplantaatiosta uutisoitiin neljän kuukauden kuluttua operaatiosta. ”Leikkauksessa hyödynnettiin tek- niikoita, joita maailmalla toteutetuissa kasvojensiirroissa on käytetty”, kertoi operaatiota johtanut professori André van der Merwe maaliskuisessa tiedotustilaisuudessa. ”Käytimme samankaltaista mikrokirurgiaa pienten verisuonien ja hermojen yhdistämisessä. Toimenpiteessä penis irrotettiin kuolleelta luovuttajalta, ja verisuonet, hermot ja muut rakenteelliset osat yhdistettiin vastaanottajan kehoon.” Lisähaasteita aiheutti van der Merwen mukaan se, että potilaan alkuperäisen elimen vienyt tulehdus oli tuhonnut myös tärkeimmät verisuonet. Niitä korvaava verisuoni otettiin potilaan alavatsasta ja yhdistettiin uuteen penikseen. Vaikka miehen tuntoaisti ei vielä ollut täysin palautunut, tämän virtsaaminen ja ejakulaatio sujuivat normaalisti. Hän oli myös kyennyt harjoittamaan seksiä. Stellenboschin sairaala valmistautuu jo seuraaviin operaatioihin. Yhdeksän muuta nuorukaista saa saman tutkimusprojektin puitteissa uuden peniksen lähivuosina. syövän sekä esimerkiksi osteoporoosin tai verenpainetaudin riskiä. Eri lääkkeiden yhdistelmillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin suurella annoksella yksittäistä lääkettä. Osa lääkkeistä voi myös olla haitallisia munuaisille, joiden toimintaa täytyy seurata säännöllisesti. Lääkkeiden vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntakin voi häiriintyä. Verensokeri saattaa nousta, mikä taas voi aiheuttaa diabetesta. Siirtoelinten kirjo kasvaa Siirrettävien elinten kirjo on ajan myötä hiljalleen laajentunut. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin ensimmäinen suolensiirto ja vuonna 2010 ensimmäinen haimansiirto. ”Haimansiirto tehdään tyypillisesti diabetespotilaalle, joka tarvitsee samanaikaisesti munuaissiirteen”, Helena Isoniemi kertoo. Diabetesta hoidetaan yleensä insuliinilla, ja elinsiirto on vasta äärimmäinen keino. Syynä on muun muassa se, että haimansiirtoon liittyy paljon enemmän komplikaatioita kuin muiden siirteiden kohdalla. Suolensiirrot ovat Isoniemen mukaan ”todella vaikeita”. Hankaluuksia aiheuttavat suolen sisältämä runsas imukudoksen ja bakteerimassan määrä sekä monet potilaiden yleistilaa heikentävät liitännäisongelmat. Erityisen vaativaa on myös potilaan jälkihoito, koska hylkimisenestolääkitys on suolensiirron jälkeen hieman vahvempaa kuin muissa elinsiirroissa. Pohjoismaisista kaupungeista Helsinki ja Göteborg ovat ainoat, joissa tehdään ohutsuolensiirtoja. Koko maailmassakin suolia siirretään vuosittain vain noin 150. Ohutsuolisiirre saadaan aivokuolleelta elinluovuttajalta, jonka tulisi olla painoltaan vähintään 20 prosenttia siirteen vastaanottajaa pienempi. ”Siksi odotusaika voi varsinkin las- Suomessa elinsiirtojen ennätysvuosi Suomessa tehtiin vuonna 2014 ennätykselliset 355 elinsiirtoa. Lukumääräisesti eniten, 240, siirrettiin munuaisia. Niistä 15 oli peräisin eläviltä luovuttajilta. Toiseksi eniten tehtiin maksansiirtoja, 59. Yhdistettyjä haimanja munuaisensiirtoja oli 15. Sydämensiirtoja tehtiin 24 ja keuhkonsiirtoja 15. Blokkisiirtoja eli sydämen ja keuhkojen yhteissiirtoja tehtiin kaksi. Suomessa on muutama ihminen, jotka ovat saaneet uuden sydämen jo 27 vuotta sitten. Maksasiirre on useilla toiminut yli 30 vuotta. Elinsiirtojonossa on silti yli 400 ihmistä. Valtaosa heistä tarvitsisi uuden munuaisen. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisten ihmisten hyväksi, jos henkilö ei ole vastustanut asiaa aiemmin. Elinluovutuskortti on hyvä tapa ilmaista oma tahtonsa. Asiasta kannattaa kertoa myös läheisille. ten kohdalla olla hyvin pitkä”, Isoniemi sanoo. Keinoelimet tulevaisuutta Jo vuosia on puhuttu mahdollisuudesta tulostaa ihmisten kudoksia ja ehkä myös elimiä 3D-menetelmällä. Useat tutkimusryhmät eri puolilla maailmaa kehittävät keinokudosmalleja erilaisiin sovelluskohteisiin. Niihin kuuluu muun muassa keinoihoa, keinoverisuonta ja keinoluuta. ”Nyt on olemassa toimivia elinmalleja, joissa voidaan tarkkailla ja mitata fysiologisia ilmiöitä ja esimerkiksi testata lääkkeiden vaikutusta”, kertoo professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa on kuitenkin vielä matkaa siihen, että voitaisiin tuottaa ainetta lisäävin menetelmin oikealle potilaalle käyttökelpoinen elin. ”Yksittäisistä edistysaskeleista tällä tutkimussaralla mielellään uutisoidaan, mutta rutiinikäytöstä olemme kaukana.” Mäkitie itse on yhdessä Aalto-yliopiston akatemiaprofessorin Jukka Seppälän ryhmän kanssa suunnitellut ja tulostanut henkitorvisiirteitä polymeeripohjaisista materiaaleista. Henkitorvisiirteitä tarvitsevia potilaita on Mäkitien mukaan vain vähän, mutta tutkimuksen tuottamat tulokset edistävät myös muihin sovelluskohteisiin tarkoitettujen keinokudosten kehitystyötä. Suomessa tulostettuja henkitorvisiirteitä on testattu Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Siellä ne on ensin käsitelty kantasoluilla bioreaktorissa ja siirretty sen jälkeen koe-eläimille. Tulokset ovat olleet lupaavia. ”Vielä on silti paljon työtä tehtävänä ennen kuin menetelmää voidaan käyttää ihmisillä”, Mäkitie muistuttaa. Tutkimuslinjan toisessa päässä keinomateriaali on ehtinyt jo kliiniseen vaiheeseen. Karoliinisen instituutin ryhmä on siirtänyt potilaille muilla menetelmillä ja muusta keinomateriaalista valmistettuja henkitorvia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 4/2015 KEMIA 57 ULKOMAILTA Alkion geenimuuntelu sai tutkijat takajaloilleen tutkimukseensa liittyvät ongelmat ja tekniikan keskeneräisyyden. Vaikka kokeet olivat tietyssä mielessä menestys, menetelmän onnistumisprosentti oli matala. Tutkimus lopetettiin siksi kesken. ”Kun menetelmää testataan oikeilla alkioilla, onnistumisprosentin on oltava lähellä sataa”, Huang sanoo. Scanstockphoto Päivi Ikonen Kansainvälinen tiedeyhteisö on noussut vastustamaan ihmisalkioiden geenimuokkausta. Muun muassa yhdysvaltalainen Center for Genetics and Society vetoaa maailman tutkijoihin, jotta geneettiset kokeilut alkioilla lopetettaisiin. ”Yhdelläkään tutkijalla ei ole moraalista oikeutta rikkoa maailmanlaajuista yhteisymmärrystä siitä, että ihmisen geenilinjaan ei tule puuttua”, sanoo keskuksen johtaja Marcy Darnovsky. Hänen mukaansa kyse ei ole vain lääketieteellisestä riskistä. Uudenlaisen, geenimuunnellun ihmisen luominen aiheuttaisi jo sinänsä epätasaarvoa, syrjintää ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Tiedemaailman säikäytti Kiinasta huhtikuussa virallisesti raportoitu tapaus, jossa ihmisalkioiden genomia oli ensimmäistä kertaa todistetusti onnistuttu muuntelemaan. Kiinassa mahdollisesti tehdyistä kokeiluista oli tätä ennen liikkunut vain huhuja. Guangzhoun yliopiston tutkijan Junjiu Huangin vetämä ryhmä kertoi toteuttamastaan kokeesta Protein & Cell -verkkolehdessä. Tutkijat olivat ruiskuttaneet ihmisalkioihin entsyymiä ja molekyylejä, jotka vaikuttivat vain tiettyihin geeneihin. Geenien jotkin mutaatiot ovat 58 KEMIA 4/2015 Vauvojen geenejä ei ainakaan toistaiseksi peukaloida alkiovaiheessa. Monien tutkijoiden mielestä siihen ei pitäisi ryhtyä tulevaisuudessakaan. syypäitä vakaviin sairauksiin. Käsittelyllä geenejä saatiin korjattua. Niin kutsuttua Crispr/Cas9-tekniikkaa on aikaisemmin kokeiltu vain eläinten alkioihin sekä ihmissoluihin. Ryhmän mukaan sen käyttämät ihmisalkiot olivat peräisin hedelmällisyysklinikoilta ja sinänsä elinkelvottomia. Tutkimuksen pontimena oli löytää uusi hoitokeino henkeä uhkaaviin sairauksiin. Varoittava esimerkki Nature-lehden haastattelema kantasolututkija George Daley Harvardin yliopistosta edustaa hyvin tieteentekijöiden yleistä näkökantaa alkioiden geenimuunteluun. Daley ei kiistä kiinalaiskokeen olleen tieteellinen läpimurto ja merkkipaalu. Samalla se on kuitenkin myös varoittava esimerkki. Hänen mukaansa ryhmän raportoima kokeilu paljastaa, ettei muokkausteknologia ole läheskään valmis eikä automaattinen keino hävittää geenien kantamia sairauksia. Kiinalaisryhmä myöntää itsekin Superrikkakasvit puhuttavat USA:ssa Yhdysvalloissa ollaan huolissaan siitä, että geenimuunneltujen satokasvien vastustuskyky siirtyy niistä myös rikkakasveihin. Tämän on ajateltu olevan syynä uusiin ärhäköihin superrikkakasveihin, joihin torjunta-aineet eivät tepsi. Aggressiiviset superrikkakasvit ovat olleet etenkin etelävaltioiden soijanviljelijöiden riesana. Yhdysvaltain rikkakasviseuran WSSA:n tuoreen tiedotteen mukaan tutkimustieto ei tue käsitystä, että geenien siirtyminen olisi syynä rikkakasvien resistenssin kehittymiseen. Sen sijaan superrikkakasveja muodostuu, jos käytetään mitä tahansa kemiallista, biologista tai mekaanista torjuntamenetelmää yksinään. Tällöin kasvi keksii nopeasti keinon suojautua sitä vastaan. Kiistellylle kasvinsuojeluaineelle glyfosaatille resistenteiksi kehitetyt viljelykasvit eivät myöskään vaikuta rikkakasviston koostumukseen. Näin kertoo Weed Science -lehdessä julkaistu tutkimus, jonka kohteena oli lähes 160 peltoalaa kuudessa osavaltiossa. Päivi Ikonen Valo palauttaa kadonneet muistot Muistot ovat aivoissamme tallessa, mutta niiden mieleen palauttaminen voi takkuilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne voidaan saada esiin aktivoimalla muistisoluja laservalolla. Muistinmenetyksen seurauksena kadonneet muistot voidaan kaivaa esiin aivojen kätköistä valon avulla. Asian osoitti maineikkaan yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkijaryhmä, joka hyödyntää työssään uutta tieteenalaa, optogenetiikkaa. Science-lehdessä julkaistua löydöstä pidetään mullistavana. Professori Susumu Tonegawan johtaman ryhmän tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Jyrsijät pantiin ensin oppimaan ja muistamaan tietty uusi asia. Sen jälkeen tutkijat torppasivat hiirten kyvyn palauttaa muisto mieleensä. Se tapahtui ruiskuttamalla eläinten aivoihin Vakavassa muistinmenetyksessä ei muistilapuistakaan yleensä ole hyötyä. Uusista tutkimustuloksista sen sijaan saattaa olla apua muistisairauksien hoitojen kehittämisessä. anisomysiiniä, yhdistettä, joka estää hermosolujen välisiä kytkentöjä vahvistumasta. Seuraavana päivänä ryhmä yritti laukaista muiston esiin monin eri keinoin, mutta se oli selvästi hävinnyt eläinten päästä kokonaan. Kun keinotekoisen muistinmenetyksen kokeneiden hiirten aivosoluihin sitten kohdistettiin laservalo, solut aktivoituivat. Samalla eläinten muisto asiasta palasi kuin taikaiskusta. saolon todisti optogenetiikan työkalujen avulla Tonegawan ryhmä, joka vuonna 2012 paikansi sen aivojen hippokampukseen. Jatkotutkimuksessaan ryhmä osoitti, etteivät muistot tallennu yksittäisiin soluihin vaan useiden solurykelmien muodostamaan piiriin tai polkuun. ”Tämä laaja piiri tai polku käsittää useita aivoalueita. Teoriamme on, että piirin muistisolut yhdistyvät aina uudelleen jokaista yksittäistä muistoa varten”, kertoo ryhmän tutkija Tomas Ryan Science Daily -lehdelle. Aivojen muistipiiri Neurotutkijat ovat pitkään olettaneet, että jossakin päin aivoverkostoa on hermosolujen rykelmä, joka herää toimimaan aina uuden muiston syntyessä. Muistojen tallentamisen on puolestaan ajateltu aiheuttavan aivoihin pysyviä fysikaalisia tai kemiallisia muutoksia. Tällaisen neuronirykelmän olemas- Arvoituksen ratkaisu Professori Tonegawan mukaan ryhmän tuorein tutkimustulos antaa myös vastauksen erääseen neurotieteen keskeiseen kiistakysymykseen. Muistinmenetys voi olla seurausta vammasta, stressistä tai esimerkiksi Alzheimerin taudista. Alan tutkijat ovat kuitenkin kiistelleet vuosia siitä, mikä muistin ja muistojen menettämisen varsinainen syy on. Yhden koulukunnan mukaan kyse on aivojen muistisolujen vahingoittumisesta niin, että niiden säilömät muistot tuhoutuvat. Osa tutkijoista on ollut sitä mieltä, että muistot ovat kyllä tallella, mutta niiden palauttaminen mieleen on jostakin syystä estynyt. ”Valtaosa tutkijoista on ensimmäisen teorian kannalla, mutta meidän tutkimuksemme osoittaa, että tämä valtaosa on luultavasti väärässä”, Tonegawa sanoo Science Dailyn artikkelissa. ”Muistinmenetyksen syy on siinä, että muistojen mieleenpalautus ei onnistu.” Päivi Ikonen oto kph toc ans Sc 4/2015 KEMIA 59 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Mopohiiren molekyylit NYKYAJAN VASTINE kirkonmenoille on käynti punttisalilla. Sinne kuuluu kulkea mopolla tai mopoautolla, kuten jokainen katu-uskottava teinikin tekee. Kun kulkupeli on saatu parkkiin, sen omistaja voi omistautua spinningille. Kuten asiaan vihkiytyneet tietävät, spinning tarkoittaa ryhmäkuntopyöräilyä viikon sävelten tahdissa. Päämääränä ei ole määränpää eikä edes matka vaan uusien pyöräilyvarusteiden esittely. Jos kuntoilijan ongelmana on pömpöttävä vatsa, kannattaa lahkeiden heiluttelun sijaan kokeilla punttien nostoa. Suuret lihakset polttavat paljon energiaa. Teoriassa ylipainosta pääsee painoilla. Käytännössä asia on toisin. Aivoissa on nimittäin keskus näläntunnetta varten. Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan samaan tahtiin, joskin eri aikaan. Jokainen salia harrastava oppii nopeasti varomaan katabolismia. Treenin jälkeen keho ottaa energian sieltä, mistä sen helpoiten saa. Jos suussa ei ole proteiinipatukkaa, energia irtoaa lihaksesta. LIHAKSET SAA kasvamaan jokainen, mutta lääkärin loitolla pitäminen on toinen juttu. Kakkostyypin diabe- 60 60 KEMIA 4/2015 testa voi juosta pakoon, mutta sokeriarvot tulevat perässä. Mitä enemmän urheilee, sitä suurempia sokerihuippuja ja -laaksoja on luvassa. Jos sokerinsa vielä saa tasapainoon, fysiologia kostaa toisella tavalla. Adenosiinitrifosfaatti, lihassupistuksen ainoa energialähde, hajoaa vuorokaudessa esimerkiksi kreatiniiniksi. ”Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan samaan tahtiin.” Mitä enemmän kunnostaan huolehtii, sitä nopeammin päätyy kemialliseen ansaan. Mitä kovempaa juoksee lääkäriä pakoon, sitä varmemmin fysiologia kostaa. Lopulta on seliteltävä valkotakeille korkeita kreatiniinipitoisuuksiaan. Silloin voi kokeilla vaikkapa repliikkiä, että ”ei munuaisissa vikaa ole, tuli vaan vähän supisteltua lihaksia”. Medicuksen silmissä lausunto pudottaa kuntointoilijan samaan kastiin, jossa alkoholisti puolustelee maksa-arvojaan. Verenpaineen ja kolesterolin kanssa painivan kannattaa tutustua uusiin Keski-Euroopassa päivitettyihin lukuihin. Paineita mittailtaessa on käynyt ilmi, että vanhoilla suositusarvoilla on nostettu kansanterveyden sijaan ainoastaan lääketeollisuuden voittoja. KUNNON KOHOTTAMISEEN liittyy paljon riskejä, joista ylikunto ei ole pienin. Kemistille syntyy vastustamaton kiusaus vetää mutkat suoriksi molekyylitasolla. Kuten jokainen metaboliaa peruskurssin verran harrastanut tietää, happo- ja energiakierron välissä pyörivät sopivasti nikotiini-amidi-adeniinidinukleotidit eli nadit. Ne ovat kuin vaihteisto, jolla saa sekä moottorin että pyörän käännettyä alkuasentoon. Rypyt katoavat, kun niistä kehittyy muskelipatteja. Nadeja nappaamalla nykyajan alkemisti pystyy ohittamaan vuosikymmenten kokopäiväisen salitreenin. Kunnon tujaus C21H27N7O14P2:a uudistaa kummasti reissussa rähjääntynyttä kudosta. Kuusikymppinenkin saa muutamalla napilla teini-ikäisen lihaksiston. Varmuudella näin tosin käy vain siinä tapauksessa, että on taksonomialtaan hiiri ja ammatiltaan koe-eläin. Tästä kumpuaa nykyfilosofian kuumin peruskysymys: miksi kaikki kiva tapahtuu jyrsijöille? Keemikko Hotbody-spinningiä harrastava mopoautoileva hiiri HENKILÖUUTISIA Ioninvaihdin imaisee säteilevät aineet Ydinvoimaloiden vedet puhdistavan teknologian rakentaminen käynnistyi 1980-luvulla. Työn päämääränä oli poistaa Loviisan voimalan vesistä cesium, jonka puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Sen jälkeen haluttiin vielä materiaalit myös strontiumin, koboltin ja korroosiotuotteiden poistamiseksi. Diplomi-insinööri Esko Tusan kehittämän menetelmän sydämenä ovat erittäin selektiiviset ioninvaihtimet. ”Cesium on alkali- ja strontium maa-alkalimetalli. Spesifi ioninvaihdin on tarpeen, jotta sukulaisalkuaineet eivät häiritse reaktioita. Erityisesti cesiumin kohdalla kilpailevat alkuaineet ovat myös hyvin runsasliukoisia, joten tietyissä oloissa erittäin selektiivinen ioninvaihto on lähes ainoa järkevä tapa poistaa aineet vedestä”, Fortumissa työskentelevä Tusa kertoo. Työn onnistuminen edellytti hänen mukaansa myös materiaalin mekaanisen rakenteen jalostamista niin, että yhdiste kestää virtauksen aiheuttamat voimat. Rakenteen piti lisäksi olla sellainen, että vesi kulkee tasaisesti ja nopeasti epäorgaanisen vaihtomateriaalin läpi. Nimen Nures (Nuclide Removal System) saanut järjestelmä otettiin käyttöön Loviisassa vuonna 1991. Tähän mennessä voimala on säästänyt noin 55 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että laitoksen vedet olisi käsitelty muilla menetelmillä. Sittemmin Nures-järjestelmiä on toimitettu eri puolille maailmaa viitisenkymmentä ja lisäksi kymmen- kunta pientä sovellusta lähinnä tutkimustarpeisiin. Fukushiman pelastaja Nures oli silti viime vuosiin asti melko suppean piirin tuntema teknologia. Tilanne muuttui vuonna 2011, jolloin japanilaiseen Fukushiman ydinvoimalaan maanjäristyksen jälkeen tulvinut tsunami aiheutti katastrofin. Nures osoittautui ainoaksi keinoksi, jonka avulla tilanne kyettiin hoitamaan. Suolaisen veden käsittelyssä vain Fortumin ioninvaihtimet saivat radioaktiivisen veden niin puhtaaksi, että poistettavien aineiden määrä painui alle mittausrajan. ”Mitä vaikeampi tilanne, sitä ylivoimaisempi järjestelmä Nures on”, Esko Tusa kiteyttää. Vaikka ioninvaihtomateriaali on synteettisenä aineena varsin kallista, menetelmän teho, matalat käyttökustannukset ja vähäiset materiaali- määrät tekevät sen loppuasiakkaalle silti edulliseksi. Esimerkiksi zeoliittimenetelmään verrattuna ero on jopa 1 000–2 000-kertainen. ”Nures-teknologia on toiminut jokaisessa kohteessa, jossa sitä on käytetty”, Tusa kertoo. ”Sitä on sovellettu muun muassa Pohjois-Skotlannissa toimivan natrium-kalium-jäähdytteisen reaktorin yhteydessä, vaikka menetelmään suhtauduttiin siellä etukäteen hyvin epäluuloisesti.” Jatkossa suomalaiskeksinnölle voi aueta melkoiset markkinat. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana maailmalla ajetaan alas yli 200 ydinreaktoria, joista kussakin on käsiteltävänä tuhansia kuutiometrejä vettä. Insinööripalkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Lauri Lehtinen Fortum Oyj Vuoden 2015 suomalainen insinöörityöpalkinto on myönnetty diplomi-insinööri Esko Tusalle hänen kehittämästään teknologiasta, jonka avulla voidaan puhdistaa ydinvoimaloiden hankalat fissio- ja korroosiotuotteet. ”Tähän kolonniin mahtuu haihdutusjätteisiin vuoden aikana kertyvä cesium”, kertoo Loviisan Nures-laitosta esittelevä Esko Tusa. 4/2015 KEMIA 61 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto TkL Sirpa Kallion väitöskirja On modeling of the time- or spaceaveraged gas-solid drag force in fluidized bed conditions tarkastettiin 20.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Stefan Pirker (Johannes Kepler -yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Markku Lampinen. FK Ulla Ojaniemen väitöskirja Modelling particulate fouling in heat exchanger with high solid content liquid suspension tarkastettiin 21.5.2015. Vastaväittäjänä toimi TkT Jouni Pyykönen ja kustoksena prof. Markku Lampinen. TkL Mikko Tuohiniemen väitöskirja Silicon-based micromachined interferometers for infrared wavelengths tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Hans Zappe (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Sami Franssila. Helsingin yliopisto FM Taru Nikkosen väitöskirja Structure-property relationships and self-assembly of chlorophyll derivatives in development of light-harvesting structures and materials tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Hermenegildo García (Valencian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen. FM Suvi Parviaisen väitöskirja Developing genetically engineered oncolytic viruses for cancer gene therapy tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Magnus Essand (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Akseli Hemminki. M.Sc. Ville Rantasen väitöskirja Integration Platform for Biomedical Image Analysis tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Peter Horvath (Unkarin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Sampsa Hautaniemi. ELL Riitta Rahkilan väitöskirja Taxonomy and diversity of coccal lactic acid bacteria associated with meat and the meat processing environment tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kaarina Sivonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Johanna Björkroth. FM Kati Ahlqvistin väitöskirja The effects of mitochondrial DNA mutagenesis on somatic stem cells and ageing tarkastettiin 9.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Elena Rugarli (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara. M.Sc. Ditte Mogensenin väitöskirja Insights into atmospheric oxidation tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ülo Niinemets (Viron biotieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Kulmala. M.Sc. Tânia Joutsenen väitöskirja Cyanobacterial bioactive compounds: biosynthesis, evolu- NIMITYKSIÄ Auria-biopankki Strategiajohtajaksi 1.9. alkaen on nimitetty FT Minna Hendolin. Hän siirtyy tehtävään Tekesin terveys- ja hyvinvointialueen johtajan toimesta, josta hän jää virkavapaalle kahden vuoden määräaikaisen työn ajaksi. puheenjohtaja Matti Alahuhta, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen Päivi Leiwo, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli. Helsingin kaupungin ympäristökeskus Johtajaksi on nimitetty MMM Esa Nikunen. Hän toimi aiemmin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin kemikaaliyksikön johtajana. Teknos Group Oy Konsernijohtajaksi on nimitetty Paula Salastie (o.s. Kiikka). Salastie jatkaa toimintaa yrityksessä kolmantena Kiikan suvun edustajana kolmannessa sukupolvessa. Hän on myös Teknos Groupin pääomistaja. Jyväskylän yliopisto Ympäristömikrobiologian professoriksi on nimitetty FT Marja Tiirola. Tekniikan Akatemia Hallituksen puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2015–2017 on nimitetty professori Marja Makarow. Hallituksen uusiksi jäseniksi nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen Työterveyslaitos Pääjohtajaksi on valittu TkT Antti Koivula. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Pauliina Posti. tion, structure and bioactivity tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vitor Vasconcelos (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. FM Mikko Muurosen väitöskirja Activation of π-systems in Lewis acid mediated homogenous catalysis tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Robert Paton (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mikko Oivanen. M.Sc. Silja Hämeen väitöskirja Nanoparticle volatility and growth: Implications for interactions between biogenic and anthropogenic aerosol components tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Astrid Kiendler-Scharr (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. Itä-Suomen yliopisto MMM Piritta Torssosen Potential of forest biomass production and utilization for mitigation of climate change in boreal conditions tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Johan Bergh (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heli Peltola. LK Krista Honkosen väitöskirja Adenoviral Gene Therapy for the Stimulation of Neovessel Growth—New Treatment Strategies for Lymphedema and Peripheral ischemia tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Mikko Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. Jyväskylän yliopisto FM Miika Löfmanin väitöskirja Bile Acid Amides as Components of Microcrystalline Organogels tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juan Miravet (Jaume I:n yliopisto, Espanja) ja kustoksena yliopistonlehtori Elina Sievänen. M.Sc. Cyril Bajamundin väitöskirja Sulfur based abatement of PCDD/F production and alkali chloride production during fluidized bed combustion of solid recovered fuel tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Lars-Erik Amandia (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Raimo Alén. FM Jonne Seppälän väitöskirja Structural studies of Filamin domain interactions tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristina Djinovic-Carugo (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Jari Ylänne. Lappeenrannan teknillinen yliopisto M.Sc. Pendo Kivyiron väitöskirja Foreign Direct Investment, Clean Development Mechanism, and Environmental Management: A case of Sub-Saharan Africa tarkastettiin 29.05.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Angappa Gunasekaran (Massachusettsin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kalevi Kyläheiko. Oulun yliopisto FM Minna Pirilän väitöskirja Adsorption and photocatalysis in water treatment—Active, abundant and inexpensive materials and methods tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eloy García Calvo (IMDEA, Espanja) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. FM Henrik Romarin väitöskirja Biomass gasification and catalytic conversion of synthesis gas. Characterisation of cobalt catalysts for Fischer–Tropsch synthesis tarkastettiin 12.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Claudia Bianchi (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Ulla Lassi. FM Sanna-Mari Aatsingin väitöskirja Regulation of hepatic glucose homeostasis and Cytochrome P450 enzymes by energy-sensing coactivator PGC-1α tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Eriika Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Hakkola. Tampereen teknillinen yliopisto DI Juha Niittysen väitöskirja Comparison of Sintering Methods and Conductive Adhesives for Interconnections in Inkjet-Printed Flexible Electronics tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Karlheinz Bock (Dresdenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Matti Mäntysalo. DI Mika Lylyn väitöskirja Using Finite Element Method and Genetic Algorithm to Improve Critical Current and ACloss characteristics of NbTi wires tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Archie Campbell (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja prof. Marco Breschi (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Antti Stenvall. Tampereen yliopisto FM Nina Rajalan väitöskirja Probing the Mammalian Mitochondrial Nucleoid tarkastettiin 16.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Michal Minczuk (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Johannes Spelbrink. Väitökset jatkuvat sivulla 64 62 KEMIA 4/2015 Karoliina Honkala kiinnostuksen kohteita ovat vesikaasureaktio ja etanolin reformointi zirkoniatuetuilla rhodiumkatalyyteillä. Laskennallisten tulosten verifioimiseksi hän tekee yhteistyötä kokeellisten kemistien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ruotsalaisen kemistin Jöns Jacob Berzeliuksen mukaan nimetty palkinto koostuu runsaan tuhannen euron rahasummasta ja mitalista. Palkinto voidaan myöntää alle 45-vuotiaille pohjoismaisille tutkijoille. Synteettinen biologia tekee bakteerista tehtaan Acinetobacter baylyi ADP1 -akinetobakteeri soveltuu monipuolisesti synteettisen biologian isäntäsoluksi. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan Suvi Santala. Santalan työ on Suomen ensimmäinen synteettisen biologian väitöskirja. Tutkimuksessaan hän muokkasi bakteeria geneettisesti, minkä tuloksena bioenergiaksi soveltuvien hiiliyhdisteiden tuotanto bakteerisolussa tehostui. Santala rakensi myös täysin uudenlaisen geneettisen piirin, jonka avulla voidaan tuottaa tiettyjä pitkäketjuisia hiilivetyjä. Lisäksi Santala kehitti työkalun, jonka avulla hiilivetyjen tuottoa solun sisällä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Työkalu on erityisen hyödyllinen, kun solun aineenvaihduntaa halutaan tutkia tai optimoida. Santala mukautti työkalun toimimaan myös käänteisesti, jolloin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biosensorina tunnistamaan polttoaine- ja raakaöljyjäämiä ympäristönäytteistä. Ville Santala Pohjoismainen katalyysiseura The Nordic Catalysis Society on myöntänyt Berzelius-palkinnon yliopistotutkija Karoliina Honkalalle Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta. Honkala sai palkinnon työstään laskennallisen katalyysitutkimuksen parissa, josta hän on myös väitellyt. ”Erityisesti minua on kiinnostanut ammoniakkisynteesi, oksidituettujen kultapartikkelien katalyyttinen aktiivisuus ja myös orgaanisten molekyylien katalyyttiset transformaatiot. Keskeistä on ymmärtää, miksi jokin materiaali on aktiivinen tietylle reaktiolle. Kiinnostavaa on myös reaktion valikoituvuus”, Honkala kertoo. Honkala soveltaa työssään kvanttimekaanisia laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää systeeminen atomi- ja elektronirakenne. Katalyysin mikroskooppinen ymmärtäminen mahdollistaa uusien, parempien katalyyttien suunnittelun. Honkalan viimeisimpiä Enja Heikkilä Katalyysiseura palkitsi tutkija Karoliina Honkalan Suvi Santala Synteettisessä biologiassa hyödynnetään luovasti biologisia elementtejä, kuten dnakomponentteja. Elementeistä voidaan rakentaa molekyylitason laitteita, joiden ohjaamina niiden isäntäsolut toimivat kuin minikokoiset tehtaat. DI Suvi Santalan väitöskirja Developing Synthetic Biology Tools and Model Chassis: Production of Bioenergy and High-Value Molecules tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Penttilä VTT:stä ja kustoksena professori Matti Karp. Suomen Akatemia rahoittaa akatemiatutkijoita Suomen Akatemia on päättänyt rahoittaa 22:ta uutta luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijan tehtävää. Rahoituksen yhteismäärä on 19 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijarahoituksen sai muun muassa dosentti Satu Ojala Oulun yliopistosta. Hän kehittää metallioksidimateriaaleja, jotka soveltuvat kemiallisiksi katalyyteiksi ja mittausantureiksi. Tutkimusidea perustuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) hyötykäyttöön katalyyttisten prosessien avulla muun muassa taloudellisesti arvokkaiden kemikaalien tuotannossa. Uusia akatemiatutkijoita ovat myös Sayani Majumdar, Ilja Makkonen, Pekka Marttinen ja Lide Yao Aalto-yliopistosta, Arkke Eskola, Mikael Johansson, Tomas Kohout, Matti Pirinen, Simon Puglisi ja Johanna Salminen Helsingin yliopistosta, Alexey Karpechko Ilmatieteen laitoksesta, Mikko Nissi ItäSuomen yliopistosta, Enrico Le Donne Jyväskylän yliopistosta, Mehdi Bennis ja Ville-Veikko Teikki Oulun yliopistosta, Nuno Candeias ja Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yliopistosta, Napsu Karmista, Tuomas Lönnberg ja Kaisa Matomäki Turun yliopistosta sekä Albert Manninen VTT:stä. Biotieteiden akatemiatutkijoita Akatemia rahoittaa myös yhtätoista uutta biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijan tehtävää. Rahoitukset syyskuussa 2015 alkavalle kaudelle saivat Andrii Domanskyi, Ville Paavilainen, Albert PorcarCastell, Mari Pihlatie, Lasse Ruokolainen ja Anna Vähärautio Helsingin yliopistosta, Tuula Larmola Luonnonvarakeskuksesta, Tanja Pyhäjärvi ja Rajaram Venkatesan Oulun yliopistosta, Suvi Ruuskanen Turun yliopistosta sekä Soile Nymark Tampereen teknillisestä yliopistosta. 4/2015 KEMIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Eurammon Symposium 2015 SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT OMCOS 18 Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Bioenergia 2015 Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi 9th International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic Materials Tampere 8.–10.9.2015 www.hfcs2015.com Empack 2015 Helsinki 7.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi 6th Nordic Wood Biorefinery Conference Helsinki 20.–22.10.2015 www.vtt.fi/nwbc2015 Nanotieteen päivät Jyväskylä 22.–23.10.2015 www.jyu.fi/science/muut_yksikot/ nsc/en/nsdays Tekniikan päivät Tampere 22.–24.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Oulu 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Turku 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Helsinki 6.–7.11.2015 www.tekniikanpaivat.fi Global Cleantech Summit 2015 Farmasian päivät Tieteen päivät Väri ja Pinta 2015 Helsinki 8.–10.9.2015 www.globalcleantechsummit.fi Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi Helsinki 13.–15.11.2015 www.farmasianpaivat.fi Helsinki 18.–21.11.2015 www.messukeskus.com Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Laboratorio & Lean Helsinki 16.–17.9.2015 www.nhf.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se Laboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojelu EuroMedLab 2015 FM, LK Kia Kemppaisen väitöskirja Complementation of Cytochrome c Oxidase Deficiency by Transgenic Expression of the Alternative Oxidase in Drosophila tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ann Saada (Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israel) ja kustoksena prof. Howard Jacobs. FM Anna Oksasen väitöskirja Proprotein Convertase Enzymes FURIN and PCSK7 in Immune Regulation tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Marko Pesu. tive agent of egg white tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Kulomaa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Rainer Huopalahti. FM Heidi Luodon väitöskirja Unraveling the functional divergence of membrane-bound pyrophosphatases tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Volker Müller (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Reijo Lahti. FM Lauri Polarin väitöskirja Wood biochemicals for the protection of health. Focus on hemicellulose, stilbenoids, and lignans tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Atte von Wright (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Sari Mäkelä. FM Janne Atosuon väitöskirja Novel Cellular Luminescence Probes for Immunological and Toxicological Assessments tarkastettiin 15.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Jari Nuutila. MMM Anna Reunamon väitöskirja Bacterial community Helsinki 30.9.–1.10.2015 www.nhf.fi Turun yliopisto FM Lotta Nylundin väitöskirja Early life intestinal microbiota in health and in atopic eczema tarkastettiin 5.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Glenn Gibson (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Seppo Salminen. FM Jaakko Hiidenhovin väitöskirja Isolation and characterization of ovomucin—a bioac- 64 KEMIA 4/2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015 www.eurammon.com Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com 6th Eurovariety in Chemistry Education 2015 Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015 www.sisu.ut.ee/eurovariety European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org Nordic Life Science Days Tukholma, Ruotsi 9.–10.9.2015 www.nisdays.com FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com Zellcheming-Expo 2015 International Conference on the History of Chemistry 21st European Conference on Organometallic Chemistry 6th EuCheMS Conference on Nitrogen Ligands Frankfurt, Saksa 30.6.–2.7.2015 www.zellcheming-expo.de Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 www.10ichc-2015.web.ua.pt Beaune, Ranska 13.–17.9.2015 www.nligands2015.com Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 www.ip15.sciencesconf.org Organometallic and Coordination Chemistry: Achievements and Challenges Trento, Italia 14.–17.7.2015 www.eventi.fmach.it/IVAS2015 IMA 2015 In Vino Analytica Scientia Symposium 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu 10th European Conference on Computational Chemistry Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015 www.euco-cc-2015.org Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com structure and petroleum hydrocarbon degradation in the Baltic Sea tarkastettiin 15.5.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Veljo Kisand (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Mikko Nikinmaa. M.Sc. András Pásztorin väitöskirja Advanced biofuel production: Engineering metabolic pathways for butanol and propane biosynthesis tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Merja Penttilä (VTT) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki. M.Sc. Ivan Radevicin väitöskirja Emission, kinetic and magnetic phenomena in rareearth and transition metal doped ZnSe single crystals tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Sergei Ivanov Pietarista (Ioffe-instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Petriina Paturi. Åbo Akademi FM Ewelina Leinon väitöskirja Transformation of Carbon Dioxide to Diethyl Carbonate over Ceria and Ceria-supported Catalysts tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväit- Nižni Novgorod, Venäjä 18.–23.9.2015 www.iomc.ras.ru/razuvaev2015 Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015 www.ima2015.teikal.gr 15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015 www.icce2015.org Biotechnica 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.biotechnica.de Labvolution 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.labvolution.de Turk Kompozit Istanbul, Turkki 8.–9.10.2015 www.turk-kompozit.org täjänä toimi dos. Satu Ojala (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jyri-Pekka Mikkola. FM Ulriika Vanamon väitöskirja Solid-State Reference and Ion-Selective Electrodes— Towards Portable Potentiometric Sensing tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Róbert E. Gyurcsányi (Budapestin tekniikan ja talouden yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Johan Bobacka. DI Jens Krogellin väitöskirja Intensification of hemicellulose hot-water extraction from spruce wood by parameter tuning tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Stefan Willför. TkL Petteri Kankaan väitöskirja Modelling the super-equilibria in thermal biomass conversion—Applications and limitations of the constrained free energy method tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Mikko Hupa. SEURASIVU Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran Numero 5/2015 ilmestyy 9. syyskuuta. Pikkujoulukokous 24.11.2015 kello 17 Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki. Kokouksessa julkistetaan Kompan palkinnon saaja. Palkinto myönnetään vuoden 2014 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Nummisuutarit. Varaa paikkasi viimeistään 20. elokuuta! OSATEEMOINA mm. • Kemianteollisuus • Prosessit • Työelämä • Pakkaukset Ilmoittautumiset osoitteessa: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Erikoisjakelu messuosastoillamme: • Esimies ja henkilöstö 23.–24.9.2015 • Empack 7.–8.10.2015 Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 KEMIA Kemi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa toukokuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Ne voittivat Marjatta Kiminkinen Helsingistä ja Matti Puutio Ylöjärveltä. Kansallisteatteri / Juuso Westerlund www.kemia-lehti.fi Aleksis Kiven komedia Nummisuutarit saa uuden tulkinnan Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Mukana ilottelussa on muun muassa Aku Hirviniemi. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut NumeroAineistopäivä 5/2015 14.elokuuta 6/2015 17.syyskuuta 7/2015 21.lokakuuta Ilmestymispäivä 9.syyskuuta 13.lokakuuta 16.marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. 4/2015 KEMIA 65 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. München tuotteistaa tutkimuksen Tiedekaupunki Münchenissä on aina osattu myös kaupallistaa keksinnöt ja jalostaa tutkimustulokset tuotteiksi ja yrityksiksi. 1100-luvulla perustettu München on 1,4 miljoonalla asukkaallaan Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja Frankfurtin jälkeen tärkein finanssikeskus. Kaupungin Ludwig-Maximilianin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1472 ja Münchenin teknillinen yliopisto TUM vuonna 1868. Molemmat sijoittuvat maailmanlistoilla 50 parhaan akateemisen opinahjon joukkoon. TUM loistaa etenkin kemiassa, jossa sen sijaluku on 16. Yliopistoissa on yhteensä lähes 90 000 opiskelijaa. Saksalaiseen tapaan tutkimus osataan Münchenissä jalostaa eteenpäin kukoistavaksi bisnekseksi. Kaupungissa pitävät pääkonttoriaan muun muassa monialajätti Siemens, kuorma-autoistaan tunnettu MAN ja lentokonemoottoripajana aloittanut autonvalmistaja BMW. Tunnetun müncheniläisen kaasuyhtiön Linde AG:n perusti insinööri Carl von Linde, josta tuli jo 26-vuotiaana TUMin, silloisen polyteknillisen koulun, apulaisprofessori. Professoriksi edettyään hän johti oppilaitoksen konelaboratoriota. Siellä Linde teki merkittäviä lämpötutkimuksia ja kehitti 1870-luvulla kompressoitua ammoniakkia hyödyntävän jäähdytyslaitteen, josta tuli kansainvälinen menestys. Linden laitteet korvasivat elintarvikealalla aiemmin käytetyt jääpalaset ja levisivät myös teollisuuteen. Myöhemmin Linde onnistui nesteyttämään ilmaa ja ottamaan siitä typen ja hapen erilleen. Linden oppilaisiin kuului nuori mies nimeltä Rudolf Diesel, joka 66 KEMIA 4/2015 Scanstockphoto Sisko Loikkanen Baijerin pääkaupungissa on pantu olutta 1300-luvulta lähtien. Olut kuuluu varsinkin Oktoberfest-juhlan perinteisiin. nousi kuuluisuuteen kehitettyään omaa nimeään kantavan moottorin. TUMin fysiikan professoreista maineikkaimpia ovat Ohmin lain keksinyt Georg Ohm, jonka patsas koristaa yliopiston keskustakampusta, sekä Wilhelm Röntgen, joka palkittiin röntgensäteilyn löytämisestä historian ensimmäisellä fysiikan Nobelilla vuonna 1901. Fysiikan nobelistiksi ylsi vuonna 1932 myös Werner Heisenberg, joka mullisti tieteenalaa epätarkkuusperiaatteellaan. Professorinvirkansa lisäksi hän johti Münchenin Max Planck -instituuttia. Münchenissä työskenteli ennen Berliinin siirtymistään myös Max Planck itse. Mustan kappaleen säteilyn tutkija sai Nobelinsa vuonna 1918. Fischerit ja Erlenmeyer Münchenin kemian historia sisältää kaksi kuuluisaa Fischeriä. TUMin orgaanisen kemian professori Hans Fischer sai vuonna 1930 kemian Nobelin palkinnon klorofylliä käsittelevistä tutkimuksistaan. Ernst Otto Fischer, TUMin professori hänkin, tutki metallo-orgaanista kemiaa ja selvitti muun muassa ferroseenin voileipämäisen rakenteen. Hänet palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1973. Müncheniläinen kemian nobelisti on myös sittemmin Cardiffiin muuttanut Robert Huber, joka sai palkintonsa vuonna 1988. Huber on tutkinut proteiineja kristallografian keinoin. Ehkä tunnetuin müncheniläiskemisti on kuitenkin Emil Erlenmeyer, joka vuonna 1860 antoi nimensä erlenmeyerkolville, yhdelle keskeisimmistä laboratorioastioista. Erlenmeyer keksi myös asbestilevyn, jonka avulla voitiin estää lasiastian rikkoutuminen, kun sitä kuumennettiin bunsenlampulla. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY 1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä, pakkaukset NRO OSATEEMOINA mm. Erikoisjakelu: Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015 6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia 7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit Tavoita päättäjät! Erikoisjakelut 2015 • Yli 10 000 lukijaa. Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Nro 6 Tekniikan päivät, Espoo 6.–7.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Nro 8 Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Dedicated Raw Material Analyzer BRAVO - A new era of Handheld Raman Spectroscopy SSETM – Sequentially Shifted Excitation mitigates fluorescence Duo LASERTM provides the highest sensitivity throughout a large spectral range including the CH-stretching region IntelliTipTM – automated recognition of measurement tips Class 1M Laser safe in all modes of operation Intuitive and guided touch screen operation BRAVO makes Raman analysis accessible to everybody. New technologies especially designed for BRAVO provide an efficient verification of the widest range of materials. BRAVO supports the complete manufacturing process from raw material verification to finished product inspection with functionality that meets your requirements. Contact us for more details www.bruker.com/bravo Innovation with Integrity Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE-170 67 SOLNA, Sweden Tel: +46 8 655-2530 Fax: +46 8 655-2599 Email: optics@bruker.se R AMAN
