TERVA - Kemia

Transcription

TERVA - Kemia
4/2015
KEMIA
Kemi
TERVAHAUTA
uhkaa
sammua
KERROSTALO
toisin
ajateltuna
PIILAAKSON
Graalin
malja
VISKIÄ
Stadin
Sörkasta
Kemia – osa
hyvää elämää.
Kemianteollisuus on yksi
merkittävimmistä teollisuuden
toimialoista Suomessa. Sen osuus
Suomen teollisuustuotannosta ja
teollisuuden tavaraviennistä on lähes
neljännes. Kemianteollisuus työllistää
Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.
Kemianteollisuus lukuina
kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/
Sähköpostit
etunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi
Twitter
@kemianteollisuu
Viestintä ja toimialatiedot
Susanna Aaltonen
Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki / kemianteollisuus.fi
1022/2006, 868/2010, 2013/39/EU
JA ”WATCH-LIST” -YHDISTEIDEN
ANALYYSIT AKKREDITOIDUSTI
VEDESTÄ, MAASTA JA BIOLOGISISTA
NÄYTTEISTÄ
(Tiatsolit, Haihtuvat hiilivedyt, Torjunta-aineet, Metallit,
PAH-yhdisteet, Ftalaatit, Alkyylifenolit, Fenoliset yhdisteet,
Organotinat, Mineraaliöljyt, Bromatut difenyylieetterit (PBDE),
Kloorialkaanit, Etyleenioksidi, Etyleenitiourea (ETU), Fluoridit,
Organofosforiyhdisteet, Dioksiinit + furaanit, PCB-yhdisteet,
Nitraatit ja fosfaatit, Syanidit, Tribenuroni-metyyli, PFOS –
yhdisteet, HBCDD, Lääkeaineet ja hormonit)
www.ramboll-analytics.fi
laboratorio tänään 2015
tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan
11. syyskuuta 2015
Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä
kattava laboratorioalan näyttely
loGomo, köydenpunojankatu 14, turku
Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan
SISÄLLYS
18AJANKOHTAISTA
POP-rajat kiristyvät
Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste
Tuuli Myllymaa
20UUTISIA
26 VIHREÄT SIVUT
• GREEN PAGES
Suomalaisen tervan ja merenkulun
liitto on kestänyt satoja vuosia. Katkeaako se Reachin vaatimuksiin? (s. 6)
6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä
Pelastuuko suomalainen terva?
Teija Aaltonen
12 TÄTÄ MIELTÄ
Meteoriittia kannattaa metsästää
Jukka Hildén
14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet
Katja Pulkkinen
36 ULJAS UUSI BIOTALOUS
Äänekoskesta rakennetaan
biotuotekaupunkia
Maija Pohjakallio
37 NAISET JA KEMIA
Elsie Widdowsonin
ura alkoi omenoista
Sisko Loikkanen
38NÄKÖKULMA
Kemikaalien jalanjäljillä
Anja Nystén
38 KEMIA SILLOIN ENNEN
Lauri Lehtinen
Timo-Pekka Aaltonen
32TUTKIMUKSESSA
TAPAHTUU
Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan
vuoden tauon jälkeen. Tislaamomestari Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen
pisaroita Teurastamon entisessä pannuhuoneessa. (s. 44)
39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ
Paisti tuli Karjalasta
Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi
40 Röntgenlaser avaa ikkunan
kemialliseen reaktioon
Jarmo Wallenius
44 Viski kypsyy
Helsingissä
Lauri Lehtinen
Päivi Haavisto
48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä
Innovatics tuo tehokkuutta
laboratorioiden rutiineihin
Päivi Ikonen
50 Patenttijulkaisut
ovat tiedon aarreaitta
Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari
52 Tulivuoren tuhka
tekee maalille ihmeitä
Katja Pulkkinen
”Rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka heitetään pois lyhyen elinkaarensa päässä”, Lars-Erik Mattila tulittaa. Nuori arkkitehti on suunnitellut
toisenlaisen kerrostalon. (s. 14)
4
KEMIA 4/2015
Marja Saarikko
Matti Snellman/HUS
46 Kunnon käsine
suojaa kemikaaleilta
Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on
pelastaa ihmishenkiä. Helsingin Hyks
on maailmassa yksi harvoista paikoista, joissa tehdään myös ohutsuolensiirtoja. (s. 54)
61HENKILÖUUTISIA
54 Elinsiirrosta
alkaa uusi elämä
64 TULEVIA TAPAHTUMIA
Arja-Leena Paavola
65SEURASIVU
58ULKOMAILTA
60KEEMIKKO
Mopohiiren molekyylit
66 TIETEEN KAUPUNGIT
München tuotteistaa tutkimuksen
Sisko Loikkanen
KEMIA
Toimitus • Redaktion • Office
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 0400 578 901
toimitus@kemia-lehti.fi
www.kemia-lehti.fi
www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief
DI Leena Laitinen 040 577 8850
leena.laitinen@kemia-lehti.fi
Toimituspäällikkö • Redaktionschef
• Managing Editor
Päivi Ikonen 0400 139 948
paivi.ikonen@kemia-lehti.fi
Taitto • Layout
K-Systems Contacts Oy
Päivi Kaikkonen 040 733 3485
taitto@kemia-lehti.fi
Sihteeri • Sekreterare • Secretary
Irja Hagelberg 0400 578 901
irja.hagelberg@kempulssi.fi
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä •
Permanent medarbetare • Contributing Editor
Sanna Alajoki 040 827 9727
sanna.alajoki@kemia-lehti.fi
Ilmoitukset • Annonser • Advertisements
ilmoitukset@kemia-lehti.fi
Myynti • Forsäljning • Sales
Kalevi Sinisalmi 044 539 0908
kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi
Milla Sinisalmi 040 766 1346
milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi
Irene Sillanpää 040 827 9778
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions
puh. 0400 578 901
tilaukset@kemia-lehti.fi
Tilaushinnat
Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa),
muut maat 145 euroa
Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi
Prenumerationspris i Finland 105 euro,
övriga länder 145 euro
Subscription price (out of Finland) EUR 145
Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
Osoitteenmuutokset
Kemian Seurojen toimisto
puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309
toimisto@kemianseura.fi
Kustantaja • Utgivare • Publisher
Kempulssi Oy
Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing
Director
Leena Laitinen
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 040 577 8850
leena.laitinen@kemia-lehti.fi
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd
• Editorial Board
Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen,
Kemianteollisuus ry
Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy
Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy
Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi
Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi
Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat
Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto
Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi
Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto
Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla
300–3000 kpl:n lisäjakelu.
Forssa Print, Forssa 2015
ISO 9002
Terva – made in Finland
”HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne
on mate in Finland”, lauloi Kivikasvot-kvartetti 1970-luvun hitissään
Tankeros Love.
Toistaiseksi kaikki kolme kansallista hyödykettä ovat kaupallisessa tuotannossa. Suomalaiset
yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalostavat untuvatuotteita ja virittävät
tervahautoja.
Viimeksi mainittujen yllä leijuu
kuitenkin tummia pilviä.
Mäntyterva pääsi jo yhdestä pälkähästä, kun EU:n biosidiviranomaiset päättivät, ettei siihen tarvitse
soveltaa unionin biosidilainsäädännön velvoitteita.
Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön määräämä rekisteröinti. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa
ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen
suuri pienille tervayrittäjille.
Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa
jatkaa määräajan umpeuduttua 1. kesäkuuta 2018.
Markku Joutsen
Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
12. kesäkuuta 2015
KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa,
mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa maamme kemianteolVastatervatun puun tuoksu avaa
lisuuden historiaa sekä koko
kansan kulttuuriperintöä. Vasmuistot lapsuuden kesiin.
tatervatun puun tuoksu avaa
muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta
ja venerannoilta.
Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuojaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. Mäntyterva on pätevä ja
monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian
yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin.
SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka
ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia
käyttökohteita.
Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva
jää ilman Reach-rekisteröintiä. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat
käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi.
Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Pelastetaan se yhdessä!
Kemia-lehden toimitus
lähtee kesälaitumille
heinäkuussa.
Scanstockphoto
Kemi
PÄÄKIRJOITUS
Toivotamme lehden
lukijoille, ilmoittajille ja
yhteistyökumppaneille kaunista
kesää ja virkistävää lomaa!
4/2015 KEMIA
5
Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä
Pelastuuko
suomalainen
terva?
Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote
300 vuoden ajan. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön,
mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä. Ilman Reachrekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä.
Teksti: Teija Aaltonen
Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen
6
KEMIA 4/2015
Lontikka eli hautamestari valvoo tervahaudan tasaisen
varmaa palamista
Lentiirassa Kainuussa.
4/2015 KEMIA
7
Saarijärvi on kuin kuvakirjojen
Suomi. Vehreä luonto kylpee sinisten
järvien syleilyssä.
Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin
on Häkkilä. Kylän huikaisevan kauniissa maisemissa leijuu usein tuoksu,
joka iskee suoraan suomalaisuuden
ytimeen: mäntyterva.
Maan suurin tervantuottaja, Hakkaraisen suku, on polttanut tervahautoja ja valuttanut hautatervaa
Häkkilässä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.
Kesällä 2015 perheyrityksessä eletään kuitenkin muutosten aikaa.
”Isäni Heikki Hakkarainen
menehtyi tänä keväänä äkilliseen sairauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen
toimintaa”, kertoo toisen polven tervantuottaja Topi Hakkarainen.
Jatkossa yrityksen tuotantomäärät
luultavasti hieman vähenevät.
”Tähän mennessä olemme polttaneet vuosittain 12 kertaa 40 kuutiometrin haudan. Tervaa on valutettu
vuodessa keskimäärin 10 000 litraa.”
Seuraavan tervahaudan mies kaavailee laittavansa tulille syyskuussa.
Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu,
sillä takana on lukemattomia haudanpolttoja paitsi isän kanssa myös itsenäisesti.
Vaikka tervahauta on vanha, perinteinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei
ole tarkoitus tehdä tarpeettoman raskaaksi. Käytössä ovat siksi nykyaikaiset apuvälineet.
Tervahaudan kokoamisvaiheessa
hyödynnetään koneita mahdollisimman paljon, sillä rakennelma on suuri
ja työ hyvin fyysistä.
”Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä
paljon. Vapaaehtoista talkootyövoimaa ei ole tähän mennessä ilmaantunut tarjolle”, Hakkarainen hymyilee.
Tervantuottajan kesä menee
yleensä kantojen hankinnassa. Hyvä
suomalainen hautaterva syntyy vain
ja ainoastaan vanhoista männynkannoista. Muiden puiden kannot tai
runkopuu eivät sovellu hautatervan
valmistukseen.
Hakkarainen hankkii tervaskannot
pääasiassa Metsähallituksen mailta.
Joskus myös yksityiset metsänomistajat antavat luvan kerätä kantoja
mailtaan.
”Matkaan otetaan vain sammalpeitteiset kannot, harmaantuneet ja
korkeat kannot saavat jäädä metsään.
Toistaiseksi kantoja on löytynyt mai8
KEMIA 4/2015
Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen.
1500-luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta.
niosti, lähes joka vuosi niitä on riittänyt yli vuosikulutuksen.”
Arvokohteiden
viimeinen silaus
Häkkilässä poltetusta tervasta menee
vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan.
Valtaosa jää kuitenkin kotimaan
markkinoille ja käytetään lähinnä
kirkkojen paanukattoihin.
Ainakin kirkkojen ja muiden arvokohteiden käsittelyssä Topi Hakkarainen mielellään kieltäisikin kokonaan
ulkomaiset, tervana myytävät ”kurat”.
Hänen vakioasiakkaitaan ovat
Sivulle 10
Pelastetaan terva!
Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta!
Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta 200 000 euroa, on ylivoimainen pienille tervantuottajille. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tulevaisuudelle.
Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa.
Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa.
Haluatko olla mukana? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit
lähettää niitä osoitteeseen info@pelastetaanterva.fi.
Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä.
Reach-rekisteröinti
kartoittaa tervan kemian
Reach-asetuksen viimeinen
rekisteröintivaihe päättyy 1.
kesäkuuta 2018. Jos tervaa ei siihen mennessä rekisteröidä, sitä
ei enää saa valmistaa EU-maissa.
tervaa. Aineen nimi on ilmoitettava
sekä myyntipakkauksessa että käyttöturvallisuustiedotteessa.
Myös kotimaisen koivutervan on
käytävä läpi oma rekisteröintiprosessinsa.
Suomeen saapuu ulkomailta tervatuotteita, joiden raaka-aineena voi olla
muu kuin mäntypuu. Suuri tuontimaa
on Kiina, josta tervaa tuovien on myös
hoidettava oma rekisteröintinsä.
Raaka-aineen, valmistustavan ja
todellisen tuottajan selvittäminen voi
olla mutkikasta, jos mukana on välikäsiä. Lisäksi on varmistettava, että
kiinalainen terva on samaa tervaa
kuin meidän mäntytervamme.
EU:n kemikaaliasetus Reach koskettaa myös kaikkia unionialueen tervatoimijoita eli aineen tuottajia ja maahantuojia.
Parhaillaan on käynnissä asetuksen
viimeinen rekisteröintivaihe. Kesäkuun alussa 2018 päättyvän rekisteröinnin piiriin kuuluvat aineet, joita
toimija valmistaa tai maahantuo
1–100 tonnia vuodessa.
”Jos mäntytervaa ei rekisteröidä
kesäkuun alkuun 2018 mennessä,
sen valmistus on EU-alueella lainvas- Tervan taakse
taista”, kertoo johtaja Juha Pyötsiä tiiviissä yhteistyössä
Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuriKemianteollisuus ry:stä.
Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekis- diikan palveluita tarjoava Linnunmaa
teröi mäntytervan vuonna 2008. Suo- Oy on ollut mukana useissa biotalouden uusien tuotteimalaisia oli joukosta 29.
Varsinaisen rekiste- ”Rekisteröinnistä den Reach-rekisteröinneissä.
röinnin arvioidut kusei ole varaa
Yritys on ollut myös
tannukset ovat 200 000
myöhästyä. Siksi suomalaisen mäntytereuroa. Summa koostuu
tervan ominaisuustut- on toimittava nyt.” van asialla Reach-esirekisteröinnistä lähtien.
kimuksista ja Euroopan
kemikaaliviraston maksuista. Pro- Pontimena on ollut antaa asiantunsessi on hankala ja summa suuri pie- tijaosaamista taitavien suomalaisten
pienyrittäjien tueksi.
nille tervanpolttajille.
”Tervalla on pitkä perinne suoPyötsiä on keskustellut aiheesta
Euroopan kemikaaliviraston aineen malaisen biotalouden alkumetreiltä
kemiallisen identiteetin yksikön lähtien”, muistuttaa Linnunmaan
asiantuntijoiden kanssa. Heidän eväs- ympäristö- ja kemikaaliturvallisuustyksensä mukaan tervan ominaisuus- asiantuntija Marjo Pusenius.
”Tervalla on siis oma paikkansa
tutkimuksissa on keskityttävä erityisesti koostumuksen ja haitallisten osana Suomen perinteistä rakennuskulttuuria, mutta se voi myös olla
PAH-yhdisteiden analysointiin.
”Nyt pitäisi kiireesti löytää hank- pohjana uusille tuotteille ja innovaakeelle rahoitus ja sellainen toteutus- tioille.”
Pusenius korostaa tervan tuottajien,
tapa, että kaikki mahdolliset tervan
pientuottajatkin saataisiin rekiste- käyttäjien ja viranomaisten yhteisröinnin piiriin. Heille pitäisi luoda työn merkitystä. Esimerkiksi kemimyös yhteinen tervatietokanta rekis- kaaliviraston asiantuntijat ovat antateröintiin tarvittavista tiedoista”, neet arvokasta apua muun muassa
aineen identiteetin määrittelyssä.
Pyötsiä sanoo.
”Tervahan koostuu tuhansista
Rekisteröinnin päätavoitteena ei
ole tervan laadun varmistaminen. ainesosista ja lisäksi muuntuu ikäänSen sijaan halutaan varmistaa se, että tyessään.”
Puseniuksen mukaan on niin vantuotettava terva-niminen aine on esirekisteröinnissä määriteltyä mänty- hojen kuin uusienkin tuotteiden tur-
Tervaperinne kukoistaa kevätpihoilla.
Kompostikehikon kansi saa suojaavan
pinnan mäntytervasta.
Kun hautatervan kaverit havupuutärpätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa
suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä
seos.
vallisuudesta huolehtiminen on hyvä
asia. Tervan osalta on kuitenkin löydettävä keinot ja toimintamallit, jotka
ovat realistisia toteuttaa.
Myös Puseniuksen mielestä tärkeintä olisi turvata rahoitus, jolla
Reach-asetuksen edellyttämät tutkimukset tervan fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, toksikologiasta
ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä
ja rekisteröintiin tarvittava aineisto
tuotettua.
”Tämä hyödyttää kaikkia suomalaisia tervan valmistajia. Tutkimukset
vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole
varaa myöhästyä. Siksi on toimittava
nyt heti.”
4/2015 KEMIA
9
Ikivanha puuterva
Puutervaa (pyroleum pini. pix
liquida) on tehty maailmalla ikiajat. Tervan keksijä on hämärän
peitossa. Ensimmäinen terva
saattoi valua koska tahansa tulen
keksimisen jälkeen. Tieto tervasta
ja tervanpolton taito kulkivat ketterästi Suomeen asti.
Pappi ja kirjailija Eric Juvelius
(1718–1791) mainitsee vuonna
1747 julkaistussa väitöskirjassaan
Tervanvalmistus Pohjanmaalla
antiikin kreikkalaisen filosofin
Theophrastuksen (s. 371 eaa).
Tämä kirjoitti syyrialaisten polttavan tervaa seisovista puista ja
käyttävän työssä erityistä laitetta.
Roomalainen luonnontutkija ja
kirjailija Plinius vanhempi (s. 23
jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin
poltettavan hongista tervaa, jota
sitten siveltiin laivojen kylkiin.
Pyrolyysin kautta
Paras terva saadaan hautapoltetusta
männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat.
Hyvä suomalainen
hautaterva syntyy
vanhoista männynkannoista.
katontervausurakoitsijoiden ja seurakuntien lisäksi sampoo- ja saippuavalmistajat sekä veneenveistäjät
ja vannoutuneet puuveneiden ystävät.
Monikäyttöinen, pätevästi toimiva
yhdiste on läsnä lukemattomien muidenkin suomalaisten elämässä. Tänäkin kesänä moni lomailija sutii tervaa
kesämökin oveen, saunan tai liiterin seinään tai kompostikehikkoon.
Hakkaraisen pienasiakkaat tervaavat myös muun muassa lautakattoja,
laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja
autojen pohjia.
Tervahaudan polttaminen kuulostaa nostalgiselta puuhalta, joka nostattaa yrittäjän irti arjesta. Totuus on
toisenlainen, sillä tervantuottaja joutuu toimimaan taloudellisten realiteettien maailmassa aivan samoin
10
KEMIA 4/2015
Terva syntyy orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai
kivihiilen, kuivatislauksen eli
pyrolyysin avulla. Voimakkaasti
pelkistävässä reaktiossa puun
selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia
kuin mikä tahansa liikeyritys.
”Yleinen kustannusten nousu vaikuttaa aina omaan tulokseen, sillä
hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin
rajusti kuin todellisuudessa olisi tarpeen”, Hakkarainen kertoo.
”Jonkinlainen kädenojennus tai
tuki tervantuottajille olisi tarpeen,
sillä tulevat sukupolvet tuskin muuten ryhtyvät näin hankalaan tapaan
ansaita elantoa.”
Elinkeinon uhkaksi ovat muodostuneet myös tervan Reach-rekisteröintivaatimukset. Rekisteröinnin
satojentuhansien eurojen kustannukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä
Suomessa valmistettavat tervamäärät
ovat yhteenlaskettuinakin marginaalisen pieniä.
Pienillä tervantuottajilla ei tuollaisia summia kuljeksi taskunpohjalla,
mutta jostakin rahat olisi kaivettava
ennen kuin rekisteröintiaika kesäkuussa 2018 umpeutuu.
yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä parafiinihiilivetyjä.
Ligniinistä syntyy aromaattisia
yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia
terpeenejä ja hartsihappoja.
Tervanpolttoprosessissa syntyy
tervan lisäksi myös etikkahappoa,
metanolia, asetonia, puuhiiltä,
pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa
ja erilaisia kaasuja.
Perinnemenetelmillä puuta
hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä
tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”.
Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää
hartsia enemmän kuin muut puutervat. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on
käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena.
Muista tervoista kivihiiliterva
sisältää lukuisia karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita,
ja maaöljyterva on haitallista jo
hengitettynä.
Museoviraston
siipien suojassa
Mäntyterva on tärkeä osa Suomen
teollista historiaa, kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen
kansainvälinen hittituote ja koko kansan arvokas kulttuuriperintö.
1500-luvulta 1800-luvulle muhkeat tervahaudat ja -uunit savusivat
taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat
maailman merillä suomalaisella tervalla silattuina.
Harvinaisen hienot menneisyyden
meriitit eivät kuitenkaan merkitse
sitä, että terva joutaisi jo kansakunnan kaapin päälle pölyttymään.
Kemiallisesti monimutkainen
yhdiste on pitänyt pintansa halki
vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä,
sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä.
Museoviraston näkökulmasta terva
on oleellisen tärkeä aine puurakenteiden ylläpidossa. Suomessa on yhä 300
kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto.
Myös monet lauta- ja pärekatot kaipaavat tervaa tai tervavettä.
”Tervanvalmistuksen perinteen soisi
siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aikoinaan terva oli luonnonvara, jota jokamies valmisti ja myös käytti elämän
monella osa-alueella eläinten lääkinnästä kansanparannukseen ja rakennusten tervauksesta veneentekoon”, sanoo
erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovirastosta.
”Suomi on yhä Euroopan metsäisin
maa, ja tervalle löytyy varmasti käyttöä ja käyttäjiä jatkossakin. Uusilla tervainnovaatioilla tervantuotanto voidaan
saada aivan uuteenkin nousuun.”
Jos hautatervan rekisteröintiprosessi
jostain syystä takkuaisi eikä suomalaista hautatervaa saataisi rekisteröityä,
sillä olisi seurauksensa.
”Terva ei kokonaan poistuisi, mutta
pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin
Terva tekee vanhan aitan tunnelman.
Wikimedia
”Korvikkeiden seuraukset
kirkkojen paanukatoille
voisivat olla surulliset.”
Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Suomessa on yhä 300
kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla.
tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus
vähenisi radikaalisti”, Heikkilä sanoo.
Ongelma on, että tervaa korvaavaa
tuotetta ei ole vielä keksitty.
”Epäsopivien pintakäsittelyaineiden ja korvikkeiden käyttö lisääntyisi ja seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla yhtä surulliset kuin
1960–1980-luvuilla. Korvaavista tuotteista oli tuolloin enemmän haittaa kuin
hyötyä.”
Tervasta Unescon
kulttuuriperintökohde?
Unesco hyväksyi yleissopimuksen
aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003. Sopimuksen
tavoitteena on pitää kulttuuriperintö
elinvoimaisena.
Sopimus koskee elävää perintöä, joka
on läsnä ihmisten arjessa. Perintö voi
olla esimerkiksi suullista perinnettä,
esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa
ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja,
taitoja ja käytäntöjä.
Järjestön aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300
kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomi
saattoi sopimuksen voimaan vuonna
2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle
hakemusta suojeltavista kohteista.
Kansallinen luettelo on kuitenkin jo
valmisteilla Museovirastossa. Lopulliset
päätökset asiassa tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tietoja, joten tervan mahdollinen valinta
listalle on arvailujen varassa. Se tiedetään, että myös kansalaisjärjestöt voivat
ehdottaa kohteita luetteloon. Terva voisi
siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä.
Luetteloon päässyt kohde saa kansainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus
ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta
rahoitusta.
Asian etenemistä voi seurata osoitteessa www.aineetonkulttuuriperinto.
fi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
teija.aaltonen@apukyna.fi
4/2015 KEMIA
11
TÄTÄ MIELTÄ
Meteoriittia kannattaa
metsästää
Scanstockphoto
POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kun luin
Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteoriitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki.
Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä
rakeista. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta ”taivaan tulipallon”, sitten yhden toisensa jälkeen. Kaikissa oli mielestäni kondreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois.
Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen – kokonaan avaruuden kivistä rakennettuun aitaan. Silloin en enää voinut pidättää
tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille.
Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison
säkillisen kuin jaksoin kantaa. Intendentti Martti Lehtinen selitti
hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan
kiviä ja pyöreät palloset granaatteja.
Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriitteja. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta
vähin äänin. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteoriittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla
aika tavalla.
TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Jatkoin
kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä.
Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva
Maa. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti
ja ymmärrettävästi.
Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinaisen pitää tuntea tavallinen. Snellmaninkadun rautaportaisesta
talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Nykyisin talossa on yliopistomuseo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti.
”Meteoriittilöytöni” palautui mieleen, kun myöhemmin istuin
Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tarkoitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille.
Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Sieltä lennähti pöydälle musta, kuoppainen kivi – joka osoittautui masuunikuonaksi.
12
KEMIA 4/2015
Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tullutkin. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä.
Meitä kivihulluja on moneksi.
ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei
olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi.
Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toisella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Muinaisislantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti.
”Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi”, lingvisti sanoi.
Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla
yleinen. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin
tiedollista ristiriitaa.
Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Vasta
kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset.
MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämälläni kivikurssilla. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan
löytänyt oikeaa meteoriittia.
Valitettavasti en. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosittain arviolta 10–20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin
ja järviin. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli bolidit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin.
Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja
lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Jos
siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina
arvoisensa säilö.
Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa
syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen
kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta. Jukka Hildén
Kirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja.
k.jukka.hilden@gmail.com
REACH 2018
CLP 2015
Rekisteröinnit avaimet käteen
-periaatteella
Varmista tuotteillesi uudet
luokitukset ja merkinnät
Kosmetiikka
Biosidit
Keskity liiketoimintaasi – me
hoidamme paperityön
Varmista eurooppalaiset
markkinasi
CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat
rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet.
Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään
arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan
rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja
viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä
tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon
markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa
omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne.
Tutustu uusittuihin
nettisivuihimme!
www.chementors.eu
puh. 040 747 3393
info@chementors.eu
Tulevaisuuden talo
yhdistää uusimman tiedon ja perinteet
Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa
kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen.
Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa.
Katja Pulkkinen
Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen.
”Normaali rakennus on nykyisin
kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois”, Mattila
kärjistää.
Ennen vanhaan luonnollinen ajattelutapa oli, että talon pitää kestää isältä
pojalle. 1960-luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen.
”Alettiin puhua 35–40 vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset
on tarkoitus joko purkaa tai ainakin
remontoida perusteellisesti”, Mattila
kuvailee.
Nuori arkkitehtuurin opiskelija
nousi barrikadeille kestävämmän
rakentamisen puolesta ja suunnitteli
diplomityönään ”tulevaisuuden kerrostalon”.
Oikeastaan ”tulevaisuuden talo”
ei ole kovinkaan uudenlainen. Sen
pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja.
Seitsemänkerroksinen rakennus
nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin.
Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt.
Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. Koko
komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä.
Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia
aineita sisältäviä osia on ainoastaan
sähköjohdoissa.
Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa
ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa.
Myös rakennusfysiikan professori
14
KEMIA 4/2015
Juha Vinha Tampereen teknillisestä
yliopistosta kannattaa varmatoimisia
ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia.
Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka
tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin
nykynormistot sen tekevät.
Talo umpikujan
päässä
Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Sitä ei saa
rakentaa.
Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa.
”Rakennusteknisesti tulevaisuuden
kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti
toimivalta suunnitelmalta”, professori
Vinha sanoo.
”Ongelma on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että
nykymääräykset ovat ylimitoitettuja.
Niissä olisi parantamisen ja myös
joustamisen varaa.”
Nykylain mukaiset energiatehokkuuslaskelmat ohjaavat siihen, että
hengittävän puukerrostalon ympärille pitäisi joko pursottaa paksu
polyuretaanipeite, asentaa taloon
sen toimintaperiaatteen murskaava
koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa
ikkunat olemattomiin.
Tämä siitä huolimatta, että tulevaisuuden talo lämpiää vähäpäästöisellä
kaukolämmöllä.
”Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa
primäärienergian tuotantoa vaan
kohti rakennusten lisäeristämistä
muovilla”, Mattila kommentoi.
Uudet energiatehokkuusnormit
eivät ota huomioon energiantuotannon päästöjä eivätkä uusiutumattomien luonnonvarojen tai myrkyllisten
aineiden käyttöä rakenteissa.
Lisäksi ylimääräinen eristäminen
voi riskeerata rakennuksen kosteusteknisen toiminnan. Pitkäikäiseksi
tarkoitettu talo ei silloin välttämättä
olekaan kovin pitkäikäinen.
”Oletus on ollut, että energiankulu-
”Kansallisvarallisuus on katoamassa”
Arkkitehti Lars-Erik Mattilan
mukaan rakentamisen lyhytikäisyydessä on kyse muustakin kuin
resurssien ja ympäristön säästämisestä. Asia on valtava kansantaloudellinen ongelma.
”Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät
pitävät, valtaosa Suomen rakennuksiin sidotusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamassa”, hän
sanoo.
Mattilan lopputyö tarjoaa kouriintuntuvan esimerkin.
Jos nykyisen kaltainen elinkaa-
riajattelu olisi alkanut aiemmin,
meillä ei olisi viittäkymmentä
vuotta vanhempia rakennuksia,
eikä siten esimerkiksi Helsingin
Käpylää ja Töölöä.
Mattilan mielestä rakennusten
lyhyistä elinkaarista pitäisi kertoa sijoittajille selvin sanoin. Niin
nämä ainakin tietäisivät realiteetit.
”Kun ihmiset ovat saaneet elämäntyöllään asuntolainansa maksetuksi, heidän varallisuutensa
arvo on korjausvelan vähentämisen jälkeen nolla tai negatiivinen.”
Lars-Erik Mattila haluaa
palata rakentamisen
juurille. ”Ennen ymmärrettiin, että talon pitää
kestää isältä pojalle”,
arkkitehti sanoo.
Katja Pulkkinen
tuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. Mutta ei se aina mene
niin”, Vinha sanoo.
”Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tar-
kastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa.”
Juha Vinhan mukaan Mattilan talo
pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin.
”Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoiSivulle 43
4/2015 KEMIA
15
Pohjoisen realiteetit unohdettu
Energiatehokkuus voi olla kupla
EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo
rakentamiseen yhä lisää muutoksia.
Suomi valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamisesta.
Valmistelua vetänyt ympäristöministeriö määrittää samalla raamit
maan rakennuskannan tulevaisuudelle ja hintalapun rakentamis- ja asumiskustannuksille.
Rakennusfysiikan professorin Juha
Vinhan mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty.
”Lisätehot täytyy kaivaa yhä pienemmistä yksittäisistä tekijöistä. Esimerkiksi talotekniset järjestelmät
monimutkaistuvat, missä voi olla
sudenkuoppia. Jos asukas ei ole valveutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja.
Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se
voi olla jopa terveydelle haitallinen.”
Vinhan mukaan direktiivissä painottuu voimakkaasti Keski-Euroopan näkökulma. Pohjoisen realiteetit
on unohdettu.
”Kun olosuhteet eivät ole samat,
eivät ratkaisutkaan voi olla. Suomi on
pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen
mallioppilas ja noudattamaan rakentamisessa tasoja, jotka ovat ilmastossamme hankalia”, professori harmittelee.
Nopean muutostahdin ja loppuun
asti miettimättömien muutosten
vuoksi myös laatu kärsii.
”Energiatehokkuuden nostaminen
ei saisi heikentää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa. Tehokkuuden lisäämisen tulisi myös tapahtua
kustannustehokkaasti. Se on vaikeaa,
jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällaisessa ilmastossa.”
Nurinkurinen
marssijärjestys
TTY
Energiatehokkuuteen
keskittyminen jättää
huomiotta monia osatekijöitä, jotka vaikuttavat
kasvihuonekaasupäästöihin.
”Energiatehokkaan
talon voi rakentaa esimerkiksi materiaaleilla,
joiden valmistamiseen
on käytetty paljon energiaa tai joiden valmistaminen tuottaa paljon
päästöjä”, Vinha kuvailee.
”Nykyinen E-lukutarkastelu ei myöskään ota
huomioon esimerkiksi
sitä, tuotetaanko ostoenergiana käytettävä
sähkö tai kaukolämpö
uusiutuvilla vai uusiutumattomilla tuotantotavoilla. Laskelmissa käytetään sähköstä samaa
energiamuotokerrointa
16
KEMIA 4/2015
Nollaenergiatalojen
rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi
rakennusfysiikan professori Juha Vinha.
riippumatta siitä, tehdäänkö se tuulivoimalla vai kivihiilellä.”
Normistolla saatetaan käytännössä
tukea kustannusten ja myös sisäilmaongelmien kasvua. Energiankulutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada
säästöjä kuin paperilla.
”On viitteitä siitä, että monissa
laskennallisesti energiatehokkaissa
taloissa ei todellisuudessa päästä niin
alhaisiin energiankulutuksiin. Energiatehokkuusinvestoinnit menevät
silloin osittain hukkaan.”
Kun puhutaan direktiivin mukaisesta ”lähes nollaenergiarakentamisesta”, lähes-sanan merkitys voidaan
määritellä kansallisesti.
”On jopa mahdollista, ettei nykyisestä tasosta mennä yhtään eteenpäin”, Vinha sanoo.
Järkevää rakentamista voitaisiin
hänen mukaansa tukea vaikkapa lieventämällä yksiaineista seinärakennetta koskevia määräyksiä. Energiansäästön ohella voitaisiin ottaa
huomioon myös päästöt.
Nykyisessä normistossa on esimerkiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät
vaatimukset kuin muille seinärakenteille.
”Kun hirsirakennuksen kuitenkin
on täytettävä E-lukuvaatimus, seinärakenteen kautta kuluvaa lämpöenergiaa pitää kompensoida muiden
rakenneosien tai ilmanvaihdon entistäkin energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Silloin päädytään usein laittamaan seinään lisäeristystä, jotta talo
menisi helpommin laskentaprosessista läpi.”
”Yksiaineisen rakenteen järkevän
toteutuksen raja on tavallaan jo ylitetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla
selviä lisähelpotuksia nykyiseen verrattuna, jotta tällaisten rakenteiden
käyttöä voitaisiin oikeasti edistää.”
Vinhan mielestä myös normituksen
marssijärjestys on nurinkurinen.
”Ennen rakennusalalla mentiin
eteenpäin niin, että kehitettiin toimintatapoja, ja määräykset olivat
peränpitäjänä karsimassa puutteellisimpia ratkaisuja pois. Nykyään kehitetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyttää määräykset.”
suus. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi
olla lähes nollapäästötaloja”, Vinha
visioi.
Mittareiden ja laskentaperusteiden
yksiulotteisuus voi viedä rakentamista harhapoluille.
Esimerkiksi polyuretaani, polystyreeni ja monet muut materiaalit ovat
maapallon resurssien kestävän käytön
kannalta kyseenalaisia ja asumisterveyden kannalta riskialttiita. Ne ovat
silti vallanneet rakennusalan pienen
hiilijalanjälkensä ansiosta.
Lars-Erik Mattila pitää erityisen
ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden välille
vedetään yhtäläisyysmerkit. Hiilijalanjälkilaskuri voi silti olla hyödyllinen työkalu, kun perusasiat ovat kunnossa.
”Sitten, kun myrkyt on saatu pois
valikoimasta”, Mattila täsmentää.
”Nyt laskelma vain sokaisee käyttämään haitallisia materiaaleja.”
Arkkitehti suosii materiaaleja, joita
on helppo ylläpitää ja jotka palaavat
takaisin luonnon kiertoon.
Rakennusmateriaalien mahdollisessa hukkakäytössä ja luontoon joutumisessa pitäisi hänen mielestään
olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympäristöongelmasta. Nykytilanne on, että
suunnittelijoiden ja rakentajien jälkipolvienkin elimistöön päätyy esimerkiksi mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja.
Kestävän kehityksen – joka on
rakentamisessa ”virheellisesti mielletty elinkaareksi ja tehokkuudeksi” –
sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua
ylläpidettävyydestä.
Tulevaisuuden kerrostalo perustuu
ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse
kierrättää – ei jatkokäyttöön eikä kaatopaikalle.
Sen sijaan talossa asutaan pitkään,
parhaimmillaan satoja vuosia.
Jos uusiutuvista luonnonvaroista
rakennettu talo sattuisi palamaan,
turman ympäristökuorma ei olisi
juuri tavallista metsäpaloa suurempi.
”Ylläpidettävä, helposti huollettava
rakennus on sellainen, jonka hyvät
ominaisuudet säilyvät ilman, että
materiaalia kertyy haitallisella tavalla.
Lars-Erik Mattila
Hiilijalanjälki
harhauttaa
Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon.
Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta.”
Toisin on nykyisten talojen kohdalla. Ne ovat elinkaarensa päässä
lähes kokonaan haitallista jätettä.
”Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit,
liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet”, Mattila listaa
nykyrakennusten koostumusta.
”Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Mitään puhdasta irrotettavaa ei
välttämättä edes ole.”
Materiaalien kierrättäminenkin
saa Mattilalta huutia. Kyse on hänen
mukaansa usein vain ongelmajätteen
elämän pitkittämisestä. Sitä hän ei
arkkitehtina halua edistää.
”Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa.
Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan”, Mattila sanoo.
Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. Hän korostaa, että toimiva
talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita
materiaaleja oikeissa paikoissa.
”Myös muovipohjaiset materiaalit
ovat paikallaan, kun niitä on käytetty
oikein. Niitä myös tarvitaan rakentamisessa. Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin
yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee
ottaa talon toteutuksessa huomioon.”
Puun ja tiilien
uusi elämä
Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden
talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus.
”Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole
halottu leikkauksilla ja putkistoilla.
Nämä menevät pystysuuntaisesti,
kuten ennen vanhaan.”
Mattila on halunnut tuoda myös
tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi.
”Tiilien kierrätettävyys on vanha
juttu. Ajatus hukattiin vasta, kun käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin
kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa.”
Mattilan suunnitelmassa tiilet
muurataan pehmeällä kalkkilaastilla,
jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta.
”Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea.
Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön.
Hiekan sen sijaan voi vain imuroida
pois.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
pulkkinen.katja@gmail.com
4/2015 KEMIA
17
AJANKOHTAISTA
POP-rajat kiristyvät
Palosuojatut tuotteet
ovat jätehuollon haaste
Pysyvien orgaanisten yhdisteiden uudet raja-arvot astuvat
voimaan 18. kesäkuuta. Osa
POP-aineilla palosuojatuista
tuotteista muuttuu käytännössä
kielletyiksi, ja ne on poistettava materiaalikierroista.
Tuuli Myllymaa
Scanstockphoto
EU rajoittaa POP-asetuksella pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä tuotteissa. Lisäksi asetus määrää
myös näitä haitallisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden käsittelystä niiden
elinkaaren lopussa.
Uusimmat POP-yhdisteiden rajaarvot tulevat voimaan 18. kesäkuuta.
Suomen ympäristökeskus julkaisee
kesäkuun loppuun mennessä kansallisen ohjeistuksen siitä, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä
sisältävät tuotteet saapuvat jätehuollon käsittelyyn.
Jotta POP-yhdisteitä sisältävät
jätteet voidaan tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta, tarvitaan uusia ratkaisuja. Suomen
ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa päädyttiin ehdottamaan useita
eri keinoja.
Niihin kuuluvat muun muassa jätealan toimijoiden tietotason parantaminen ja asianmukainen valvonta.
Lisäksi tulisi ottaa käyttöön menetelmiä, joiden avulla potentiaalisimmat haitta-aineita sisältävät tuotteet
ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja
erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsittelyä.
Käyttöön voitaisiin ottaa myös
mittausmenetelmiä, joilla eri muovilaadut ja eri haitta-aineet voidaan
tunnistaa. Hyödyksi olisi myös mittaukseen perustuvien tunnistamismenetelmien automatisointi.
Murskausta tulisi käyttää vasta sen
jälkeen, kun jätteet on esieroteltu
huolellisesti.
Jätealan toimijoita kannustetaan
etsimään myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Sopivia jätteenkäyttölaitoksia saattaa löytyä muualta Euroopasta isompien jätemäärien ääreltä
– tai ainakin niitä kannattaisi perus-
taa sinne. Parhaimmillaan uusien laitteistokokoonpanojen kehittäminen
voisi olla suomalaisen cleantechin
vienninedistämistä.
Pienetkin pitoisuudet
vakava haitta
Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt
palonestoaineet ovat osoittautuneet
kemialliselta luonteeltaan pysyviksi
orgaanisiksi yhdisteiksi eli POPyhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja
ihmisten ja eliöiden terveydelle.
Palonestoaineita käytetään etenkin
muoveissa, joissa niiden tarkoituksena on estää luontaisesti paloherkkien materiaalien syttymistä.
Raja-arvot on säädetty siten, että
käytännössä kielletyillä POP-aineilla
palosuojatut tuotteet on poistettava
materiaalikierroista ja hävitettävä niiden POP-sisältö. Tämä on haaste sekä
valvonnalle että jätehuollolle.
Jätehuollon kannalta pulmallisimmat palonestoaineita sisältävät tuoteryhmät tunnetaan nykyisin
hyvin. Niitä ovat sähkö- ja
elektroniikkalaitteet, tekstiilit, ajoneuvot, huonekalut
ja rakennustarvikkeet.
Kiellettyjä yhdisteitä
esiintyy ennen kaikkea kuvaputkitelevisioiden ja tietokonemonitoreiden koteloissa, kuumenevassa kotija konttorielektroniikassa
sekä piirikorteissa.
Lisäksi yhdisteitä löytyy
romuajoneuvojen muoveista sekä istuinpehmusteista ja -päällyksistä. Rakennustarvikkeista ongelma koskee erityisesti polystyreenivaahtoeristeitä. Muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonestoaineita. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa.
18
KEMIA 4/2015
Kirjoittaja työskentelee
ryhmäpäällikkönä Suomen
ympäristökeskuksessa.
tuuli.myllymaa@ymparisto.fi
Hyvä suomalainen autoilija!
Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat
suomalaisessa metsässä. UPM BioVerno on kaikkiin dieselmoottoreihin
sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Läpikotaisin testattu ja maailmalla
palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Powered by
UPM BioVerno
UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1- ja ABC-asemilla.
Tankkaa lisää tietoa osoitteessa www.upmbiopolttoaineet.fi
ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016
JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 – 13.9.2015
Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien
luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille
1)
2)
nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten
(suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä
äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen
(suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).
Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä
matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista
apurahaa.
Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi.
Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä.
Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.
Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain
mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn
työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi.
Hakuaika päättyy 13.9.2015. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista
tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua.
Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034.
Orionin Tutkimussäätiön hallitus
UUTISIA
Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa
Kiertotaloudessa miljardien potentiaali
Jaanis Kerkis/Sitra
”Nykyinen
talouskasvun
ajattelutapa
ei enää toimi.
Uuden kestävän
kasvun ajurina
on vihreä talous”,
Mari Pantsar
sanoo.
Kiertotalouden arvo Suomessa
voi nousta yli kahteen miljardiin
euroon vuoteen 2030 mennessä,
todettiin Kemianteollisuus ry:n
teemafoorumissa.
”Ihminen ylittää jo nykyisellään maapallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti.
Jos sama meno jatkuu, ylitämme maapallon kestokyvyn vuoteen 2050 mennessä 2,5–4-kertaisesti.”
Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä
analyyttisen kemian tohtori Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja
hiilineutraali yhteiskunta -teemaa.
”Malli, jossa talouskasvu on perustunut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin
ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi
enää. Talous- ja ajattelumallit on nyt
pohdittava kokonaan uusiksi”, sanoo
Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoorumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar.
Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen
mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia,
jotka myös suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen
parempi.
”Ensimmäiset menestyvät parhaiten.”
Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet
uusia toimintatapoja perinteisten rinnalle. Esimerkiksi Caterpillar ei enää
20
KEMIA 4/2015
myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita,
jotka päätyvät elinkaarensa päässä takaisin tehtaaseen.
”Näin yritys pitää materiaalit ja langat
käsissään”, Pantsar kuvailee.
”Renault puolestaan on saanut merkittäviä kustannussäästöjä vuokraamalla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä.
Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa
kierrossa ja palautuvat lopulta raakaaineeksi toimittajalle”, Pantsar antaa
win–win-esimerkin ja korostaa, ettei
kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin
vaan aina osana ketjua.
Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä
tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa
on kolme keskeistä keinoa lisätä ja ylläpitää arvoa.
”Näitä ovat prosessien tehostaminen
ketjun kaikissa vaiheissa, kierron parantaminen arvoa parhaiten säilyttäville
tasoille ja hukan vähentäminen, jotta
tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan
hyödynnettyä maksimaalisesti.”
Rengasteollisuus on
kiertotalouden konkari
Sitran ja McKinsey & Companyn selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa
voi koitua rahallista arvoa 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
”Mahdollisuuksia on esimerkiksi
konepaja- ja metsäteollisuudessa, ruokahävikin minimoimisessa, jakamistaloudessa ja rakennusalalla”, Pantsar
listaa.
”Modernissa autonrenkaassa käytetään lähes sataa materiaalia, ja raakaaineiden kustannukset rengasteollisuuden kokonaiskustannuksista ovat
tyypillisesti 60–80 prosenttia. Me
olemme olleet jo pitkään mukana kiertotaloudessa”, toteaa laatu- ja prosessinkehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian
Renkaista.
Rengasteollisuudella on Huovilan
mukaan monta keinoa materiaalien
käytön tehostamiseen: materiaalihukan
pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen
lisääminen, tuoterakenteiden hallittu
keventäminen, tuotteiden kestävyyden
ja kierrätettävyyden kehittäminen, jätemateriaalien hyöty- ja uusiokäyttö sekä
hankintalähteiden ja raaka-ainelogistiikan kehittäminen.
”Kun teknologiat kehittyvät, rengas- ja
kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä
enemmän rengaslähtöisiä uusioraakaaineita. Tulevaisuudessa on mahdollista
esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyrolyysi ja kryogeeninen erottelu”, Huovila
visioi. Leena Laitinen
Suomalainen koirien
dna-testi maailmalle
ensimmäisenä maailmassa
kehittänyt koirien genominlaajuisen dna-analyysin.
Yhtiön konsepti mahdollistaa sekä tunnettujen perinnöllisten sairauksien testaamisen että koiran geneettisen
monimuotoisuuden mittaamisen samasta näytteestä.
Testi tarjoaa tietoa sekä yksittäisen koiran että koko rodun
perimän monimuotoisuudesta.
Suomalaistestin avulla
muun muassa koirien
sairauksia pystytään tutkimaan ja tilastoimaan
entistä paremmin.
Scanstockphoto
Suomalaisen Genoscoper
Laboratoriesin kehittämä
koirien dna-testi tulee maailmanlaajuiseen jakeluun.
Suomalaistuotteen otti
valikoimiinsa maailman
johtava lemmikkieläinten
tarvikkeiden ja terveyspalveluiden toimittaja Mars
Veterinary. Sopimuksen
myötä testauspalvelu tietokantoineen tavoittaa yli 90
prosenttia maailman eläinlääkäriasemista.
Dna-­diagnostiikkaan erikoistunut Genoscoper on
Kaptakselle
iso vientikauppa
Teollisuuden teknologiaa ja prosesseja kehittävä Kaptas Oy on
tehnyt historiansa suurimman
vientikaupan. Liperiläisyritys
rakentaa kansainväliselle lääkejätille lääkeannostelijan kokoonpanolinjan, joka mahdollistaa 15–20
miljoonan kappaleen tuotantokapasiteetin. Linja sijoitetaan lääketeollisuuden sopimusvalmistajan
Medisize Oy:n tiloihin Kontiolahdelle. Kauppa merkitsee Kaptakselle kymmenien prosenttien
liikevaihdon kasvua ja myös henkilöstön lisäystä.
FIT Biotech
murtautumassa
geeniterapiaan
Tamperelainen rokotekehitysyritys FIT Biotech on laajentamassa toiminta-aluettaan. Yhtiön
mukaan sen kehittämä GTU-teknologia on osoittautunut alustavissa tutkimuksissa toimivaksi
myös geeniterapiassa. Tehoa
mitattiin kyvyllä tuottaa valittua
merkkiproteiinia. Ennen ihmisillä
tehtäviä jatkotutkimuksia odotetaan vielä näyttöä sille, että
mekanismi toimii myös vastaaineilla. Tamperelaisteknologiaa
on aiemmin sovellettu menestyksekkäästi dna-rokotteiden kehittämisessä.
Ota kanssamme askel eteenpäin.
Edelläkävijyys syntyy oikeista ihmisistä.
Etsimme niitä, jotka suuntaavat itsenäisesti kohti yhteistä päämäärää. Haemme pioneereja, jotka
heittäytyvät tuntemattomaan. Ja ajattelijoita, jotka näkevät hieman pidemmälle. Mahdollisuuksia
on eri alojen osaajille – taito ja asenne ratkaisevat. Meille ainoa suunta on eteenpäin.
Lue lisää: www.neste.com/urameillä
UUTISIA
Seitsemän vuosikymmentä paremman työelämän puolesta
Työterveyslaitos juhlii muutosten keskellä
Uusi historiateos juhlistaa
70-vuotiaan Työterveyslaitoksen
toimintaa paremman työterveyden
puolesta. Leikkausten aikaa elävä
laitos on valmis vastaamaan
muuttuvan työelämän haasteisiin.
yhteisöksi.
Laitoksen alkuaikoina työelämän tyypillisiä ongelmia olivat tapaturma- ja
myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Ketola nostaa TTL:n
merkittävimpiin saavutuksiin asbestilainsäädännön syntymisen, taistelun
silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta
vastaan sekä kemikaalien normittamisen ja pitoisuusmääritykset.
Sittemmin henkisen kuormituksen
hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin
fyysisten riskien torjunnasta.
”Kemialliset tekijät, melu ja sisäilman
ongelmat ovat silti yhä ajankohtaisia,
eikä asbestiakaan sovi unohtaa. Esiin
tulee myös uusia haasteita, kuten nanomateriaalit, joiden tutkimuksessa laitos
on kärkijoukoissa.”
Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan,
tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan”, TTL:n pääjohtaja Harri Vainio
kuvaa.
Yksi seuraus muutoksista on, että
vuodesta 1971 ilmestynyt työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden erikoislehti
Työ Terveys Turvallisuus siirtyi vuodenvaihteessa TTL:ltä TTT Kustannus
Oy:lle, joka on Kemia-lehteä julkaisevan
Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. TTL on nyt
uuden kustantajan yhteistyökumppani.
”Työterveyslaitos on ikääntynyt
onnistuneesti itseään uudistamalla.
Supistuneenakin se on valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän innostuneena, uudistumiskykyisenä ja motivoituneena”, sanoo laitosta vuodesta 2003
johtanut, kesällä eläkkeelle siirtyvä Vainio.
Uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula, joka toimii
nykyisin TTL:n palvelutoiminnasta vastaavan alueen johtajana. Hän on väitellyt
työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Pääjohtajan seitsenvuotinen
toimikausi alkaa elokuun alussa. Matti Rajala
Elettiin talvisodan jälkeistä toukokuuta,
kun Hämeenlinnan sotasairaalaan tuotiin trotyylivalimon 19-vuotias työnjohtaja. Huonokuntoinen potilas kuoli
lääkärien ponnisteluista huolimatta
muutamassa päivässä. Ruumiinavauksessa nuorukaisen maksa paljastui
pahoin surkastuneeksi.
Tragedia sai nuoren lääkärin Leo
Noron tutkimaan ammuslataamojen
työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Väitöskirjaksi edennyt työ johti
ammattitautien tutkimuksen etenemi- Valtio antaa, valtio ottaa
Valtion rahoituspolitiikka on heijastuseen Suomessa.
Helsingin yleisen sairaalan ammatti- nut laitoksen toimintaan sen koko histautien osasto aloitti toimintansa 1945. torian ajan. ”Hyvinä aikoina on annettu,
Alan tutkimusta alkoi rahoittaa uusi huonoina leikattu”, Eino Ketola kuvaa.
Parhaillaan ovat vuorossa jälkimmäiAmmattilääketieteen säätiö, joka perusti
set.
Työterveyslaitoksen (TTL).
”Valtion budjettiavun leikkaukset ovat
”Sotakorvausteollisuuden johto tajusi,
Leena Laitinen
koskettaneet
myös Työterveyslaitosta.
että ammattitautiongelmaa ei saa päästää
räjähtämään käsistä”,
kertoo valtiotieteen
tohtori Eino Ketola,
jonka teos Majakka ja
Luotsi – Työterveyslaitos 1945–2015 julkistettiin huhtikuussa.
Rintamalta palanneesta Leo Norosta
tuli uuden laitoksen
kantava voima.
”Johtajakaudellaan
1950–1970 Noro loi
monitieteisen tutkimuslaitoksen, jonka
toimiala laajeni vähitellen työhyvinvointiin, työfysiologiaan
ja työpsykologiaan”,
Ketola kertoo.
Vuonna 1978 laitos kansallistettiin ja
muutettiin sosiaali- Malja 70-vuotiaalle! Työterveyslaitoksen historiasta kertova Majakka ja luotsi julkistettiin 23. huhtikuuta
ja terveysministeriön Helsingin Hotelli Seurahuoneessa – samassa Pyöreässä Salissa, jossa laitoksen perustamiskokous pidettiin
alaiseksi itsenäiseksi toukokuussa 1945.
22
KEMIA 4/2015
OLEMME
ITER Organization
TIEDONHAUN
AMMATTILAISIA
ITER-reaktoria rakennetaan eteläisen Ranskan Cadaracheen.
Suomalaistutkijat rakentavat
robotiikkaa fuusioreaktoriin
VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY ovat päässeet
mukaan ITER-fuusioreaktorin pystyttämiseen.
Suomalaiset toimivat yhteistyökumppaneina brittiläiselle
Amec Foster Wheelerille, joka on juuri allekirjoittanut seitsenvuotisen sopimuksen Fusion For Energy ­-organisaation
kanssa. Organisaation hankkeessa pyritään osoittamaan
fuusioreaktion tekninen soveltuvuus tulevaisuuden energialähteeksi.
VTT ja TTY suunnittelevat ja testaavat huollon etäoperointiin liittyviä laitteita ja ohjausjärjestelmiä Tampereella
sijaitsevassa Divertor Test Platform 2 ­-tutkimusympäristössä.
Etäoperointijärjestelmä on fuusioreaktorin kannalta elintärkeä, koska reaktorikomponentteja pitää huoltaa ja vaihtaa, mutta ihminen ei voi mennä reaktoriin sen käynnistymisen jälkeen. Etäoperoinnin avulla reaktori voidaan
huoltaa ilman fyysistä läsnäoloa huoltopisteessä.
ITER-­fuusioreaktorista tulee maailman suurin kokeellinen fuusioreaktori. Sen odotetaan tuottavan 500 megawattia
energiaa noin seitsemän minuutin pulsseina 30 minuutin
välein.
Kemian alan osaamisemme
on kansainvälistä kärkeä
ja tutkimusvälineemme
ovat alan parhaat.
HYÖDYNNÄ
TUTKIMUSPALVELUJAMME
tutkimuksessa ja tuotekehityksessä:
Uutta: Keksinnön online-esitutkimus
Uutta: Patentoitavuuden arviointi
Uutta: Patentin validiteettitutkimus
Uutta: Toimintavapausselvitys
Uutuustutkimus
Tekniikan tason selvitys
Kilpailijaseuranta
Yhteisvaikutukset huomioitava
käyttöturvallisuustiedotteessa
Ainesosien yhteisvaikutukset pitää ottaa huomioon, kun
laaditaan tuotteen käyttöturvallisuustiedotetta, muistuttavat
Työterveyslaitos ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Niiden mukaan yhteisvaikutukset saadaan parhaiten
esiin, kun valitaan eri ainesosien tiedoissa kuvatuista altistumisen hallintakeinoista tehokkaimmat.
Erityisen tärkeää yhteisvaikutusten huomioiminen on
silloin, kun tuotteessa on useita samalla tavalla vaikuttavia
ainesosia. Tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisista tuotteista
ovat maalit, ohenteet, liimat, puhdistusaineet ja muut tuotteet, jotka sisältävät useita keskushermostoon vaikuttavia tai
hengitysteitä ärsyttäviä liuotinaineita.
OLE EDELLÄ
KILPAILIJOITASI!
www.prh.fi/tutkimus
neuvonta puh. 029 509 5858
neuvonta.patentti@prh.fi
UUTISIA
Lähes 400 kevään ylioppilasta
kirjoitti kemiasta laudaturin
Kemian kirjoittajat
pärjäävät muissakin aineissa
Jo edellisenä lukuvuotena ennätysmäärä
kokelaista sai kemiasta parhaan arvosanan. Osaltaan kahta perättäistä ennätysvuotta selittää ylioppilaskokeiden arvostelun uudistus.
”Pisterajojen määräämisperusteiden
tarkistuksen ansiosta laudatureita tulee
jonkin verran enemmän aikaisempaan
verrattuna”, kertoo aktuaari Alex Hellsten ylioppilastutkintolautakunnasta.
Aiemmin ällän sai viisi prosenttia kunkin aineen kirjoittajista, mutta uudistuksen seurauksena arvosanojen osuudet
määritetään nyt kaikkien oppiaineiden
standardoitujen tulosten perusteella.
Kemian kirjoittaneet ovat hyötyneet
muutoksesta, sillä heidän joukossaan
on keskimääräistä enemmän muissakin
oppiaineissa erinomaisesti pärjääviä.
24
KEMIA 4/2015
Onnittelut uusille ylioppilaille! Valkolakin painoi päähänsä lähes 27 000
kokelasta.
Lehtistipendin lahjoittajat
Uusien ylioppilaiden lehtistipendin lahjoittavat tänä vuonna yhdessä Kemialehden kanssa Aalto-yliopiston kemian
tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy,
Helsingin yliopiston kemian laitos, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj,
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
sekä UPM.
Stipendi on kannustuspalkinto kemiassa hyvin menestyneille nuorille.
Lehden vuosikerran kautta uudet ylioppilaat saavat tuntumaa siihen, millaisia
mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulutusalana ja työelämässä.
Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia
yhteistyökumppaneita.
Kemiasta ällän kirjoittaneet kevään
ylioppilaat saivat nyt kolmannen kerran
stipendinä Kemia-lehden vuosikerran.
Lehtistipendit jaettiin koulujen päättäjäisjuhlissa 30. toukokuuta.
”Tämä on erinomainen tapa palkita ylioppilasta hyvästä suorituksesta.
Kemiasta kiinnostunut nuori saa lukupaketin, joka rohkaisee jatkamaan alan
opintoja”, sanoo hanketta alusta alkaen
tukeneen Kiilto Oy:n toimitusjohtaja
Antti Nieminen, jonka mukaan ennätysmäärä laudatureja luo uskoa kemianteollisuuden entistä vahvempaan tulevaisuuteen.
Scanstockphoto
Kemian ylioppilaskokeeseen osallistui tänä keväänä 4 239 kokelasta, joista
2 125 oli naisia ja 2 114 miehiä. Parhaan
arvosanan eli laudaturin kirjoitti kevään
kokeesta yhteensä 367 kokelasta eli 8,7
prosenttia koko joukosta.
Kyseessä on reilu uusi ennätys, sillä
viime kevään kirjoituksissa kemiasta sai
laudaturin 321 kokelasta, mikä vastaa
7,6 prosentin osuutta.
Osa kemiasta nyt ällän saaneista valmistuu ylioppilaaksi myöhemmin tai on
jo aiemmin valmistuneita arvosanojen
korottajia.
Toukokuussa lakitetuista uusista ylioppilasta kemian laudaturin sai peräti
394 kokelasta, jotka ovat kirjoittaneet
kemian joko tänä keväänä tai aiemmin.
Erityisesti naiset ovat kirineet. Tämän
kevään suorituksista parhaan arvosanan
sai naisista 181 kokelasta (8,5 prosenttia) ja miehistä 186 kokelasta (8,8 prosenttia), kun viime keväänä naisista sai
laudaturin 6,9 ja miehistä 8,2 prosenttia.
Annika Kaikkonen
Viimevuotinen ennätystulos rikkoutui reippaasti, kun kevään
uusista ylioppilaista peräti 394 sai
kemiasta laudaturin. Kemia-lehti
ja yhteistyökumppanit lahjoittivat
kaikille lehtistipendit.
”Kaikki eivät opiskele kemisteiksi,
mutta monet jatkavat yliopistoon ja
ovat valmistuttuaan tärkeä voimavara
Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle.”
”Todella hienoa, että laudaturin kirjoittaneita muistetaan! Stipendi kannustaa ja innostaa lahjakkaita opiskelijoita”,
iloitsee kemian opettaja Carita Kankaanpää Someron lukiosta.
Yksi palkituista on Helsingin Mäkelänrinteen lukion Matti Kaksonen, joka
valmistui koulunsa parhaana ylioppilaana.
”Odotan mielenkiinnolla, että pääsen
lukemaan lehteä. Kemiassa minua kiinnostaa, kuinka kemialliset reaktiot ovat
luonnossa saaneet aikaan eläviä olentoja
ja kuinka kemia eliöissä toimii”, kertoo
lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoetuloksia odottava Kaksonen. Leena Laitinen
Valio tukee nuorten
liikuntaa
Valio tukee lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia perustamansa
Valio Akatemia -ohjelman avulla. Akatemia myöntää yksilö- ja joukkueurheilijoille sekä koululaisille raha-, tuote- ja tapahtumastipendejä. Lisäksi haettavissa ovat ravitsemusstipendit, jotka toteutetaan
kokkauskurssien ja ravitsemusohjauksen muodossa. Toteutuksessa
ovat mukana Marttaliitto ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto.
Stipendejä voivat hakea vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneet
lapset ja nuoret. Hakuaikaa on 16. elokuuta asti. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.valio.fi/valioakatemia.
Henkilökohtainen
IPR-valmentajasi
Tiedelehtiä
tytöille
Kaikkiaan 76 peruskoulua
tai lukiota käyvää tyttöä sai
koulujen päättäjäisjuhlissa
Tiede%ä Tytöille hanke o
n myöntänyt toukokuuss
a 2015 stipendinä tiedeaiheisen lehoppilaalle ____________________
den vuosikerran. Tunnustuk____________ set palavasta innosta luonKemia-­‐lehden vuosikertas
<pendin nontieteisiin jaettiin osana
tunnustuksena oppilaan palavasta innosta luonn
on<eteisiin. Tiedettä tytöille -hanketta,
Lehden lahjoi%ajana toimii Kemia-­‐lehden kustantaja Kempulssi Oy. jota vetää kemian diplomiOppilaan luonnon<edei
nnostuksesta kertoi insinööri ja tulevaisuuden
Tiede%ä tytöille hankkee
lle ope%aja: ________________________
tutkija Elina Hiltunen.
___________ Kemia-lehti osallistui
”Nothing in life is to be f
yhteistyöhön lahjoittamalla
eared, it is only to be understood. Now is the 7me to understand more, so that we may fear less.”-­‐ Marie Curie-­‐ lehden vuosikerran 15:lle
kemiasta kiinnostuneelle
nuorelle naiselle. Muita stipendeinä jaettuja lehtiä olivat muun muassa Tiede, Tähdet ja avaruus, Tieteen kuvalehti
ja Tekniikan historia.
Hankkeesta voi lukea lisää osoitteessa www.tiedettatytoille.fi.
Kunniakirja
Boliden Harjavalta rakennuttaa prosessijätteilleen uuden sijoitusalueen Harjavaltaan. Projektin toteuttaa Ekokem-Palvelu. Kuparihienokuonaa varten rakennetaan uusi noin 16 hehtaarin sijoitusalue. Lisäksi rakeistetun nikkelikuonan sijoitusaluetta laajennetaan
vajaan kahden hehtaarin verran. Noin 13 miljoonan euron hanke
valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kemiran Akzo Nobel
-kauppa päätökseen
Kemira on saattanut loppuun AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen oston, josta tiedotettiin viime heinäkuussa. Kauppahinta
on 153 miljoonaa euroa. Ostoksen odotetaan lisäävän Kemiran liikevaihtoa vuositasolla yli 200 miljoonaa euroa.
Kemiralle siirtyy kuusi AkzoNobelin paperikemikaalien tuotantolaitosta ja noin 350 työntekijää. Kemira kasvattaa myös omien
paperikemikaalien tuotantolaitostensa kapasiteettia voidakseen
toteuttaa tuotantoon liittyvät synergiaedut.
www.papula-nevinpat.com
Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan
KNF_an_f i _0803. pdf
2008- 01- 03
Kalvopumpputekniikkaa
asiantuntijoilta
KNF Neubergerillä on
…vaativiin
laaja valikoima öljysovelluksiin:
vapaita pumppuja ja
Lääketieteen laitteet
järjestelmiä kaasuille,
A nalyysitekniikka
höyryille ja nesteille.
Elintarviketekniikka
Kontaminaatiovapaat
Prosessilaitteet
kompressorit, alipaineLaboratoriot
pumput, nesteen siirtoja annostelupumput.
T utkimus
OEM - ja laboratorioversiot.
A siakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme,
ota yhteyttä.
Neste ja Preem sopivat
patenttien lisensoinnista
Neste on solminut patenttisopimuksen ruotsalaisen öljy- ja huoltoasemayrityksen Preem AB:n kanssa. Preem lisensoi suomalaisyhtiön immateriaalioikeuksia käytettäväksi uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa Preemin Göteborgin jalostamossa. Preem on
Nesteen pitkäaikainen kumppani ja asiakas.
11: 18: 02
KNF Neuberger AB
Tel +46 8 744 51 13
info@knf.se www.knf.se
w w w.knf.se
Boliden Harjavallalle
uusi prosessijätealue
Meitä on sanottu henkilökohtaiseksi
IPR-valmentajaksi. Ei ihme, sillä meiltä saat aina
yksilöllistä ohjausta kaikissa patentti-, tavaramerkkija mallisuoja-asioissa. Laita meidät testiin.
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
BANG & BONSOMER GROUP OY
Itälahdenkatu 18 A
00210 Helsinki
PL 93, 00211 Helsinki
puh. (09) 681 081
faksi (09) 692 4174
company@bangbonsomer.fi
www.bangbonsomer.com
BASF OY
Tammasaarenkatu 3
00180 Helsinki
puh. (09) 615 981
etunimi.sukunimi@basf.com
www.basf.com, www.basf-cc.fi
For qualified milling & mixing
Laadukkaaseen jauhatukseen ja
sekoitukseen
BERGIUS TRADING AB
Käyntiosoite
Itälahdenkatu 2
00210 Helsinki
Postiosoite
PL 124
00181 Helsinki
puh. 040 540 3439
kim.jarlas@bergiustrading.com
www.bergiustrading.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fluidisaattorit – Fluidizers
Jauhaimet – Grinders
Sekoittimet – Mixers
Vihreät sivut
huomataan.
DOSETEC EXACT OY
Vaakatie 37
15560 Nastola
puh. (03) 871 540
faksi (03) 871 5410
info@dosetec.fi
etunimi.sukunimi@dosetec.fi
www.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Annostelujärjestelmät – Batching
Systems
Hihnavaa’at – Belt Weighers
Jauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate
Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory
Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing
Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing
Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for Sack
Säkkien täyttökoneet – Sack Filling
Machines
Vaa’at – Balances & Scales
CHEMATUR ECOPLANNING OY
BAYER OY
Turun toimipiste
Pansiontie 47
PL 415, 20101 Turku
Espoon toimipiste
Keilaranta 12
PL 73, 02151 Espoo
puh. 020 785 21
faksi 020 785 2020
etunimi.sukunimi@bayer.com
www.bayer.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and
Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon
seurantaan – Prescription Medicines,
Consumer Health Products and Tools
for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials
and Chemicals
26
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
puh. (09) 774 60 60
faksi (09) 774 60 666
info@busch.fi
www.busch.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kompressorit – Compressors
Puhaltimet – Blowers
Pumput – Pumps
Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps
Pohjoisranta 11 F
28100 Pori
PL 78, 28101 Pori
puh. (02) 6240 200
faksi (02) 6240 290
info@ecoplanning.fi
www.ecoplanning.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutuslaitokset – Evaporation
Plants
Kiteytyslaitokset – Crystallization
Plants
Happojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery Plants
Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid
Purification and Concentration Plants
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
Uudet tilaukset:
kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
puh. 040 827 9778
Tietojen päivitykset:
leena.laitinen@kemia-lehti.fi
puh. 040 577 8850
sanna.alajoki@kemia-lehti.fi
puh. 040 827 9727
KEMIA
Kemi
ELOMATIC OY FOOD &
CHEMICAL ENGINEERING
Itäinen Rantakatu 72
20810 Turku
Logomme
väri on PMS 288 (tumman sininen), joten
puh. (02) 412
411
valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
Mobile: 040 5000427
info@elomatic.com
www.elomatic.com
etunimi.sukunimi@elomatic.com
Muut toimipaikat:
Hatanpäänkatu 1A
33900 Tampere
Vernissakatu 1
01300 Vantaa
Kangasvuorentie 10
40320 Jyväskylä
Kiilakiventie 1
90250 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Automaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification
Design
Energiakonsultointi – Energy
Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation
Design
Projektipalvelut – EPCM Project
Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät –
Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process
Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
GEA FINLAND OY
Hiomotie 19
00380 Helsinki
puh. 0207 558 960
faksi 0207 558 969
www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutinlaitokset – Evaporator
Plants
Homogenisaattorit – Homogenizers
Jäähdytystornit – Cooling Towers
Leijupetikuivaimet – Fluid Bed
Dryers
Spray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
GEA
NIRO
UUDISTUI!
• mukana asiakasyritysten logot
• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi
palvelut
Tutustu ja tule mukaan!
kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Patentin hakeminen ja tavaramerkin
rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection
Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches,
Novelty Searches and Freedom to
Operate Searches
IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun
hallinnointi – IPR Strategy Services
and IPR Portfolio Management
Ratamestarinkatu 13 A
00520 Helsinki
puh. 010 281 8900
innolims@innovatics.fi
www.innovatics.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information
Management Systems
FISHER SCIENTIFIC OY
Vihreiden sivujen
nettiversio
Iso Roobertinkatu 4-6 A
00120 Helsinki
puh. 09 612 6120
faksi 09 640 575
patents@jalopat.fi
trademarks@jalopat.fi
www.jalopat.fi
INNOVATICS
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
InnoLIMS
Ratastie 2
01620 Vantaa
Asiakaspalvelu ja tilaukset:
puh. (09) 802 76 280
faksi (09) 802 76 235
fisher.fi@thermofisher.com
www.fishersci.fi
OY JALO ANT-WUORINEN AB
KALUSTE-PROJEKTIT OY
Pukinmäentie 2
35700 Vilppula
puh. (03) 471 7300
faksi (03) 471 7322
kalpro@phpoint.fi
www.kalusteprojektit.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
VIHREÄT SIVUT myös netissä!
IS-VET OY
Kilpivirrantie 7
74120 Iisalmi
puh. (017) 832 31
faksi (017) 832 3570
myynti@isvet.fi
www.isvet.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Analyysivaa’at – Analytical Balances
Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Vaa’at – Balances & Scales
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
27
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
METROHM NORDIC OY
KIILTO OY
Tampereentie 408
33880 Lempäälä
PL 250, 33101 Tampere
puh. 020 7710 100
faksi 020 7710 101
etunimi.sukunimi@kiilto.com
www.kiilto.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kiinnityslaastit – Cementitious
Adhesives
Lakat – Lacquers
Liimat – Adhesives
Saumauslaastit – Grouts for Tiles
Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor Levellings
Silikonit– Silicones
Valimohartsit – No-Bake Resins
Vedeneristeet – Waterproofing
Membranes
LABTIUM OY
Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut
• kaivannaisteollisuus
• energia-ala
• metsäteollisuus
• ympäristösektori
• materiaali- ja tuotetestaus
www.labtium.fi
Espoo • Jyväskylä • Kuopio
• Outokumpu • Sodankylä
Vihreät sivut
huomataan!
• Jokaisessa lehdessä.
• Jokaisessa uutiskirjeessä.
• Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut
Lue lisää:
www.kemia-lehti.fi
ilmoittajalle
Varaa paikkasi:
ilmoitukset@kemia-lehti.fi
28
Koskelontie 19 B
02920 Espoo
puh. 010 7786 800
faksi 09 8190 5855
mail@metrohm.fi
www.metrohm.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements
Elektrodit – Electrodes
Elohopea-analytiikka – Analytics of
mercury
Ionikromatografit – Ion chromatographs
pH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devices
Polarografit – Polarographs
Stabiilisuusmittarit – Stability
measurement devices
Spektroskopia – Spectroscopy
Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment
Titraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensers
TOC-analytiikka – TOC Analytics
Voltametrit – Voltameters
PANALYTICAL B.V.
Sivuliike Suomessa
Linnoitustie 4B
02600 Espoo
puh.09 2212 580
jouko.nieminen@panalytical.com
www.panalytical.com
www.asdi.com
www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Röntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) –
X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory
automation systems
Näytteenvalmistus – Sample
preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES)
ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) –
Optical emission spectrometers
(OES) and near-infrared-equipment
(NIR)
METSO AUTOMATION OY
Lentokentänkatu 11
PL 237, 33101 Tampere
puh. 020 483 170
faksi 020 483 171
kari.karppinen@metso.com
www.metsoautomation.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control
Prosessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
Nablabs
NAB LABS OY
Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut
Upseerinkatu 1
02600 Espoo
puh. 0404 503 100
info@nablabs.fi
www.nablabs.fi
PERKINELMER FINLAND OY
Mustionkatu 6
20750 Turku
PL 10, 20101 Turku
puh. (02) 2678 111
faksi (02) 2678 305
www.perkinelmer.com
Asiakaspalvelu:
puh. 0800 117 186
faksi 0800 117 185
cc.nordic@perkinelmer.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Instruments
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
CALIPER
CHEMAGEN
NEN
PACKARD BIOSCIENCE
PERKINELMER
WALLAC
RAMBOLL ANALYTICS
Laboratorio- ja mittauspalvelut
Niemenkatu 73
15140 Lahti
puh. 020 755 611
faksi 020 755 6201
analytics@ramboll.fi
www.ramboll-analytics.fi
SKALAR ANALYTICAL B.V.
Tinstraat 12
4823 AA Breda
The Netherlands
puh. +31 (0)76 548 6486
faksi +31 (0)76 548 6400
info@skalar.com
www.skalar.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) –
Elemental Analyzers (TOC, TN for
Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit
(CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers
(Continuous Flow Analyzers (CFA),
Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit –
On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD,
pH, EC, sameus, alkalisuus) –
Robotic analyzers (BOD, COD, pH,
EC, Turbidity, Alkalinity)
TRANSLAND OY
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY
Yrityspiha 7
00390 Helsinki
puh. (09) 477 4560
faksi (09) 477 45611
myynti@suomenlampomittari.fi
www.suomenlampomittari.fi
Vapuntie 3 C
07955 Tesjoki
puh. 050 561 2527
ilkka.helander@transland.fi
www.transland.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Käännöspalvelut – Translation
services
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision Thermometers
Lasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
VWR INTERNATIONAL OY
TANKKI OY
Oikotie 2, 63700 Ähtäri
puh. (06) 510 1111
faksi (06) 510 1200
tankki@tankki.fi
www.tankki.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fermentorit – Fermenters
Kolonnit – Columns
Painesäiliöt – Pressure Vessels
Reaktorit – Reactors
Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical
Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet –
Containers and Storage Equipment
Valimotie 9
00380 Helsinki
puh. (09) 804 551
faksi (09) 8045 5200
info@fi.vwr.com
www.vwr.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Equipment
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
SOFTWARE POINT OY
Metsänneidonkuja 6
02130 Espoo
puh. (09) 4391 320
sales@softwarepoint.com
www.softwarepoint.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® Solutions
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
LABVANTAGE Medical Suite
LABVANTAGE LIMS
LABVANTAGE Biobanking
WiLab LIMS
LIMSView powered by QlikView
WACKER-KEMI AB
TESTWARE OY
Box 23015
10435 Stockholm, Sweden
puh. +46 8 5220 5220
faksi +46 8 5220 5221
info.sweden@wacker.com
www.wacker.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Olosuhdekaapit ja -huoneet –
Climate chambers and rooms
Inkubaattorit – Incubators
ESD-tuotteet – ESD products
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for
Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw
Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint
and Lacquer Raw Materials
Silikonit – Silicones
Vaahdonestoaineet – Defoamers
Puurtajantie 4
15880 Hollola
puh. (03) 780 5530
testware@testware.fi
www.testware.fi
29
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
Tervetuloa Vihreille sivuille!
• Jokaisessa lehdessä
• Jokaisessa uutiskirjeessä
• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi
Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!
Ehdit mukaan jo seuraavaan
numeroon 5/2015!
Suorapostituksella saatte
• uusia asiakkaita ja kauppoja
• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne
• lisää kävijöitä nettisivuillenne
• osallistujia tapahtumiinne.
Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa
(norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille!
Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. elokuuta mennessä!
Lisätiedot ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi
KEMIA
Kemi
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:
www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
Tilaa nyt työpaikallesi
Työ Terveys Turvallisuus
Työhyvinvoinnin
suosittu
erikoislehti
”TTT-lehdessä on sellaista
luettavaa, jota ei muista
lehdistä löydy.”
”Laadukasta lukemista
tärkeistä aiheista.”
TTT-lehden lukijatutkimus 2014,
vastaajia 762.
Lisätietoja: www.tttlehti.fi
tilaukset@tttlehti.fi
Puhelin: 03 4246 5370
30
Vihreät sivut
huomataan
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä
Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä
Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
Leena Laitinen, puh. 040 577 8850
leena.laitinen@kemia-lehti.fi
ilmoitustiedot
KEMIA
Kemi
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Arkeonit uurastavat bioreaktorissa
Vety muuntuu metaaniksi
Suomalaistutkijoiden kehittämä
bioreaktori muuttaa vedyn ja
hiilidioksidin takaisin
metaaniksi. Työn tekevät
suosta ongitut mikrobit.
Scanstockphoto
Biokaasuvoimaloiden normaaliprosessissa metaani yhtyy happeen, ja
palamistuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä lämpöenergiaa, joka
voidaan generaattoreilla muuntaa
sähköksi.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden kehittämässä uudenlaisessa
bioreaktorissa prosessi on päinvastainen. Ensin vesi hajotetaan elektrolyysissa sähköenergian avulla vedyksi
ja hapeksi. Sitten vety johdetaan hiilidioksidin kanssa reaktoriin, jossa
arkeonit – entiseltä nimeltään arkit
– muuntavat lähtöaineet metaaniksi.
”Sama prosessi tapahtuu soilla,
kun pintakerroksen kasvimateriaali
hajoaa ja vedenpinnan alapuolella
syntyy bakteeritoiminnan ansiosta
hiilidioksidia ja vetyä. Niistä tietyt
arkeonit tuottavat metaania”, kuvai-
lee molekyyliympäristömikrobiologian ryhmän johtaja Kim Yrjälä Helsingin yliopistosta.
Arkeonit ovat yksisoluisia eliöitä,
jotka yhdessä bakteerien ja aitotumaisten kanssa muodostavat eliökunnan kolme päähaaraa. Vaikka
arviolta viidesosa maapallon biomassasta koostuu arkeoneista, ne tunnetaan huonosti.
”Myös se, minkälainen arkeonien
kirjo tuottaa soiden metaanin, on tiedetty vasta vajaat kymmenen vuotta”,
Yrjälä kertoo.
Luken tutkijat onkivat reaktoriinsa
mikrobicocktailin eli ympin suomalaisen suon pohjasta. Yrjälän ryhmä
analysoi ympin dna-koostumuksen.
Näytteen mikrobeista valtaosa oli
bakteereita ja vain 10–20 prosenttia euryarkeoneja. Näistäkään kaikki
eivät tuota metaania.
”Se ei kuitenkaan ole ongelma.
Pääasia on, että ymppi toimii”, sanoo
Yrjölä, jonka mukaan mikrobiekosysteemit ovat aina hyvin monimuotoisia.
Erilaisia ymppejä testaamalla tut-
kijat voivat haarukoida, mitkä arkeonit ja mitkä ympin kokonaiskoostumukset ovat tehokkaimpia.
Tuulipuistoihin
ja maatiloille
Vetyä ja hiilidioksidia metaaniksi
muuntavalla bioreaktorilla saattaa
olla kysyntää esimerkiksi tuulipuistojen yhteydessä.
Tuuli- ja aurinkosähkön ongelma
on, että tuotanto vaihtelee sään
mukaan eikä aina vastaa kulutusta.
Sähköverkon ylijäämäsähkö ei varastoidu minnekään, ja energian varastointi akkuihin on kallista.
Ylijäämäsähköä muutetaan siksi
elektrolyysillä vedyksi. Vety sinällään on tehokas polttoaine, mutta
usein paras ratkaisu voisi olla vedyn
muuntaminen edelleen metaaniksi.
Prosessissa tosin menetetään parikymmentä prosenttia polttoaineen
energia-arvosta.
”Metaania on kuitenkin paljon helpompi käsitellä kuin räjähdysherkkää
ja helposti karkaavaa vetyä. Lisäksi
metaanille eli maakaasulle on jo nyt
olemassa vankka infrastruktuuri, kun
vedylle se on vasta kehitteillä”, perustelee tutkija Anni Alitalo Lukesta.
Luken koereaktori on kooltaan
18-litrainen. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa 100-litrainen reaktori.
Kun reaktorin koko kasvatetaan kuution mittaluokkaan, se sopisi jo pienen tuulipuiston käyttöön.
Tekniikkaa voisi Alitalon mukaan
soveltaa myös maatiloilla, joilla on
sekä tuulivoimala että biokaasureaktori. Biokaasusta lähes puolet on hiilidioksidia, joten se ei sovellu sellaisenaan liikennepolttoaineeksi.
”Mutta jos tuulivoiman energia
muutetaan ensin vedyksi ja sitten
vety ja biokaasu ajetaan bioreaktoriin, lopputuloksena saadaan puhdasta metaania”, tutkija kuvailee.
”Hiilidioksidin lähteitä on runsaasti, joten reaktorille riittää sovellusvaihtoehtoja.” Antti Kivimäki
Soiden pohjalla elää mikrobeja, jotka voidaan valjastaa bioreaktorin työvoimaksi.
32
KEMIA 4/2015
Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston
verkkouutisissa.
Aineella on uusi, aiemmin tuntematon olomuoto: yhden atomikerroksen paksuinen, täysin kaksiulotteinen neste.
Näin ainakin ennustavat Jyväskylän
yliopiston nanotiedekeskuksen tietokonesimulaatiot. Tutkimus julkaistiin
arvostetussa Nanoscale-lehdessä.
Akatemiatutkija Pekka Koskisen
ryhmän simulaatioiden mukaan grafeenin pieniä reikiä paikkaavat metalliset kultakalvot voivat esiintyä nestemäisessä olomuodossa, vaikka kalvot
ovat vain atominpaksuisia. Kalvon
atomit soljuvat toistensa lomitse,
mutta kalvo säilyy silti kaksiulotteisena.
”Grafeenin rooli on tässä sama
kuin muovirenkailla, joiden läpi lapset puhaltelevat saippuakuplia. Grafeenin reiän reuna pingottaa metallisen kultakalvon ja pitää sen tasossa.
Tämän asetelman ansiosta kaksiulotteinen neste on mahdollinen”, Koskinen kuvailee.
Toistaiseksi litteä neste on olemassa
Pekka Koskinen
Simulaatiot
ennustivat
lättänän nesteen
Kultainen kalvo pysyy kaksiulotteisena eli täysin litteänä, vaikka kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse. Näin ennustaa tietokonemalli.
vain tietokoneella. Kokeellista vahvistusta pitää vielä odotella.
Jännitysmomentin muodostaa se,
että simulaatioiden mukaan lättänä
neste on melko haurasta.
”Kokeissa nestekalvo saattaisi siis
puhjeta ennen aikojaan, kuten saippuakupla, joka puhkeaa ennen kuin
sitä pääsee ihailemaan. Toisaalta,
liian hauraana pidettiin kyllä aikoinaan grafeeniakin”, Koskinen muistuttaa. Nanoanalyysi parantaa
painoprosessia
län
ky
s
vä
Jy
yli
i
op
sto
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet
uuden tavan analysoida painovärin
asettumista karhealle pinnalle.
Painetun paperin kolmiulotteinen
rakenne kuvattiin ensin mikrotomografialaitteistolla ja pintatopografia
optisella profilometrilla. Sen jälkeen
paperin pinnalle painetusta mustekerroksesta höyrystettiin 70 nanometrin paksuisia kerroksia pulssitetulla uv-laserilla.
Jokaisen
irrotetun
kerroksen jälkeen noin neliömillimetrin
alue kuvattiin optisella mikroskoopilla ja määritettiin mustekerroksen
paksuuden vaihtelu.
Kun mustekerroksen paksuuskartta
yhdistettiin paperin pintatopografi-
Visualisointi mitatusta painovärin paksuudesta paperin pinnalla.
aan ja kolmiulotteiseen rakenteeseen,
saatiin hyvin tarkka kolmiulotteinen
tieto painomusteen asettumisesta
pinnalle.
Menetelmän ansiosta painoprosessi, -paperi ja -muste voidaan
optimoida, ja painojäljestä saadaan
entistä parempi entistä edullisemmin.
Lisäksi säästetään ympäristöä.
Jyväskyläläisten Markko Myllyksen, Heikki Häkkäsen, Jouko
Korppi-Tommolan ja Jussi Timosen
lisäksi kehitystyössä olivat mukana
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
Kaj Backfolk ja Stora Enson Imatran
tutkimuskeskuksen Petri Sirviö. 4/2015 KEMIA
33
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Suomen kesät olivat muutamia
tuhansia vuosia sitten huomattavasti
helteisempiä kuin nykyisin. Sama on
edessä ehkä jo lähitulevaisuudessa.
Ryan Hodnett
Ilmasto lämpeni
nopeasti
jääkauden jälkeen
VTT painoi huumetestin
paperille
VTT on kehittänyt paperille painetun morfiinitestin. Testissä hyödynnetään morfiinin tunnistusmolekyyleinä vasta-aineita, jotka
on myös kehitetty VTT:ssä.
Testillä saadaan nopeasti selville
morfiinin esiintyminen näytteessä.
Testiä voidaan käyttää esimerkiksi
työpaikkojen ja liikennevalvonnan
huumetestauksessa.
Pikatestien valmistaminen painotekniikalla mahdollistaa suuret
tuotantovolyymit ja edulliset tuotantokustannukset. Menetelmän
etuja ovat myös testialustana käytettävän paperin kertakäyttöisyys
ja muotoiltavuus.
”Vuonna 2010 näytimme, että
VTT:n menetelmä toimii hemoglobiinin määrittämiseen. Jatkotyössä halusimme osoittaa, että se
toimii myös haastavampien testien
massatuotannossa”, kertoo johtava
tutkija Tomi Erho, jonka mukaan
pienikokoinen morfiiniyhdiste
asettaa suuret vaatimukset testin
määritystarkkuudelle.
”Tulevaisuudessa uusi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden
analysoida myös muita huumeita
ja lääkeaineita yhtä aikaa samasta
näytteestä”, Erho lupaa. Pohjoisen Euroopan ilmasto lämpeni
viime jääkauden jälkeen nopeammin
kuin on luultu.
Asian osoittivat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka hyödynsivät uutta
muinaisten ilmastojen tutkimusmenetelmää. Siinä kartoitetaan järvien
pohjakerrostumissa säilyvien vesikasvien jäänteet ja selvitetään kerrostumien ikä radiohiiliajoituksella.
Tähän asti on oletettu ilmaston
alkaneen lämmetä noin 11 700 vuotta
sitten ja kesälämpötilojen olleen korkeimmillaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Helsinkiläistutkimuksen mukaan
lämpeneminen käynnistyi selvästi
rivakammin ja kesistä tuli nopeasti
parin asteen verran luultua kuumempia.
Tieto siitä, kuinka jääkauden kylmät olot kääntyivät lämpimiksi, on
tärkeä nykyisille ilmastonmuutoksen
tutkijoille. Tulevaisuudessa ilmaston ennustetaan lämpenevän etenkin
pohjoisilla alueilla, millä on mittavia
vaikutuksia erilaisiin ekosysteemeihin. Puhtaita teollisuuskemikaaleja
puubiomassasta kaasuttamalla
Puubiomassa voidaan muuntaa
onnistuneesti puhtaiksi BTX-kemikaaleiksi eli bentseeniksi, tolueeniksi ja ksyleeniksi, osoittaa VTT:n
tutkimus.
VTT:n kehittämä menetelmä
perustuu puubiomassan kaasutuksen, Fischer-Tropsch-synteesin ja
aromatisoinnin yhdistämiseen. Reilut 85 prosenttia erotetusta bentseenistä oli yli 90-prosenttista ja noin
puolet erotetusta tolueenista puh-
34
KEMIA 4/2015
tausasteeltaan 70-prosenttista.
Prosessia voidaan soveltaa biopohjaisten kemikaalien tuotantoon.
Bentseeniä ja tolueenia voidaan kuitenkin hyödyntää myös erikoistuneempien yhdisteiden, kuten parasetamolin valmistukseen.
Puhtaiden BTX-jakeiden alustavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4
euroa. Hinta on korkeampi kuin
raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materiaalin hinta, mutta huo-
mattavasti kilpailukykyisempi kuin
muilla vastaavilla biopohjaisilla reiteillä.
Kehitystyö jatkuu suuremmassa
mittakaavassa VTT:n Bioruukkipilotointiyksikössä Espoossa. Tutkimuksen tavoitteena on, että puupohjaisilla kemikaaleilla voidaan
korvata öljyä esimerkiksi muoveissa, polttoaineissa, lääkkeissä ja
maaleissa. Talvivaaran kalat
vielä puhtaita
Talvivaaran kaivoksen alapuolisissa vesissä elävistä kaloista ei
ainakaan toistaiseksi ole löytynyt
poikkeavia määriä raskasmetalleja, kertoo tuore tutkimus.
Evira ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, joka nykyisin on osa Luonnonvarakeskusta, käynnistivät tutkimuksen
marraskuussa 2012. Hankkeessa
on siitä lähtien seurattu kaivosalueen jätevesien vaikutusta
kalojen kudoksiin sekä kudoksiin kertyviä raskasmetallipitoisuuksia. Kalanäytteitä on kerätty
neljään otteeseen.
Haitallisten aineiden kertymistä kaloihin seurataan edelleen. Eviran mukaan on mahdollista, että raskasmetallit kertyvät
kalojen elimistöön hitaasti pitkän ajan kuluessa. saakka jatkunut harjoittelu, lihastyö,
yhteissoitto ja musiikin tulkinta.
Konsertointi sai muusikoilla aktiivisiksi myös solujen kalsiumtasapainosta vastaavat geenit, jotka säätelevät kuuloaistinsolujen ja aivojen
hermosolujen välistä viestintää.
Samat geenit ovat toiminnassa myös
linnuilla, kun ne esittävät omaa konserttiaan. Geenit SNCA, FOS ja DUSP1 täydessä
toiminnassa. Lintujen ja ihmisten musisointi kumpuaa samasta lähteestä.
Oikea väri karkottaa
tuhohyönteiset
Värin valinnasta voi tulla vaihtoehto
kasvintuhoojien kemialliselle torjunnalle. Näin sanoo Eviran kasvinterveysyksikössä työskentelevä tarkastaja Kim Tilli, joka tutki aihetta
gradutyössään.
Väri vaikuttaa siihen, kuinka kasvit selviävät tuhoojahyönteisistä,
jotka syövät niitä ja välittävät niihin
viruksia, bakteereita ja sieniä. Tillin
mukaan värin merkitys on selvä.
”Hyönteiset karttavat punaisia kasveja, koska punalehtiset tai muuten
hyvin tummat lajikkeet ilmeisesti
sisältävät hyönteisille vahingollisia
aineita. Lajikkeissa voi siis olla valmiiksi sisäänrakennettuna kasvin
oma luonnollinen hyönteistorjunta”,
Tilli sanoo.
Vaaleita kasveja voitaisiin puolestaan käyttää houkuttimina, joiden avulla tuhohyönteiset pidettäisiin poissa varsinaisten satokasvien
Scanstockphoto
Kun ammattimuusikko soittaa,
hänellä aktivoituvat samat geenit,
jotka saavat laululinnut livertämään.
Musiikilla ja lintujen laululla näyttää
siten olevan yhteinen kehityshistoriallinen alkuperä.
Tämä selvisi Helsingin yliopiston,
Aalto-yliopiston ja Sibelius-akatemian yhteistutkimuksessa, jonka
tulokset julkaistiin Scientific Reports
-lehdessä.
Tutkimuksen aineistona oli 20
muusikkoa Tapiola Sinfoniettasta
ja Sibelius-akatemiasta. Tutkimus
osoitti, että kahden tunnin mittaisen
konsertin soittaminen panee muusikoilla vauhtia myös useisiin dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja
muistiin vaikuttaviin geeneihin.
Sen sijaan konsertoiminen hiljensi
hermosolujen rappeutumiseen vaikuttavia geenejä.
Ammattimuusikoilla soittamisen
on ennestään tiedetty edellyttävän
monimutkaista aivotoimintaa, jossa
yhdistyvät musikaalisuus, lapsesta
Scanstockphoto
Muusikot ja laululinnut
ammentavat samoista geeneistä
Mitä tummempi kasvi, sitä huonommin
se maistuu tuhohyönteisille. Ötökät vieroksuvat etenkin punaista.
kimpusta.
Kasvinsuojeluaineiden käyttöä
tuhoojatorjunnassa halutaan vähentää koko EU-alueella. Lisäksi torjuntaan sallittujen kemikaalien määrä
kutistuu jatkuvasti. 4/2015 KEMIA
35
ULJAS UUSI BIOTALOUS
Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Äänekoskesta rakennetaan
biotuotekaupunkia
Äänekoskelle nouseva bio-
tuotetehdas haluaa toimia
kasvualustana muillekin
alan yrityksille.
Äänekoskelle pystytetään biotuotetehdas, josta tulee Suomen metsäteollisuuden historian suurin satsaus.
Metsä Fibre teki 1,2 miljardin euron
investointipäätöksensä huhtikuussa.
Biotuotetehtaan on tarkoitus startata vuonna 2017. Sen jälkeen paikkakunnalla kolme vuosikymmentä
toiminut vanha sellutehdas puretaan.
Uusi tehdas tuottaa vuosittain noin
1,3 miljoonaa tonnia sellua, mikä tarkoittaa 4,1 miljoonan kuution lisäystä
puun käytössä Äänekoskella. Esimerkiksi puunhankintaan tarvitaan lisää
200 uutta korjuukoneketjua.
Yhtiön keskeinen peruste investoinnille on havusellun kysynnän
maailmanlaajuinen kasvu. Havusellusta tehdään muun muassa kartonkia, jota tarvitaan yhä enemmän etenkin pakkauksiin.
Myös selluvalmistuksen sivutuotteet ovat Metsä Fibrelle merkittävä
bisnes. Kymmenesosa yhtiön 1,3 miljardin liikevaihdosta vuonna 2014 tuli
mäntyöljystä, tärpätistä ja bioenergiatuotteista, joita ovat kuori ja puru sekä
soodakattilan ylijäämäenergia.
Uusi tehdas kasvattaa sivutuotteiden osuutta. Yhtiö suunnittelee käynnistävänsä rikkihapon ja metanolin
tuotannon, jossa hyödynnetään tehtaan hajukaasuja. Lietteet ohjattaisiin
tehdasalueelle kaavailtavaan mädättämöön, josta niistä tehtäisiin biokaasua ja lannoitteita.
Puun kuoren kaasutuksessa muodostuvalla tuotekaasulla on tarkoitus
korvata 45 000 tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa.
Myös ligniini on määrä erottaa
36
KEMIA 4/2015
Metsä Fibre Oy
Maija Pohjakallio
Havainnekuva biotuotetehtaasta, joka käynnistyy Äänekosken komeissa maisemissa
vuonna 2017.
omaksi jakeekseen hyödynnettäväksi
esimerkiksi liimoissa, komposiiteissa
tai muissa kemian tuotteissa.
Biotuotteiden verkosto
Hankkeen myötä Äänekoskesta on
määrä tehdä kokonainen bioalan keskittymä.
”Tavoitteena on kerätä uuden sellutehtaamme yhteyteen yrityksiä, jotka
voivat jotenkin hyötyä siitä, ja muodostaa monipuolinen rinnakkaistuotteita jalostava biotuoteyritysten
ekosysteemi”, kertoo Metsä Fibren
tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.
Pohja suunnitelmalle on vankka,
sillä sellutehtaan lähiekosysteemissä
toimivat jo nykyisin muun muassa
CP Kelcon tehdas, joka jalostaa sellusta karboksimetyyliselluloosaa,
sekä Metsä Board, Specialty Minerals,
Äänevoima ja Valio.
Uusia kumppaneita Metsä Fibre
etsii aktiivisesti. Siinä tarkoituksessa
yhtiö järjesti viime vuonna kilpailut
nimeltä Biotuote- ja Bioketju-kasvupolku.
Sarjojen voittajiksi selviytyivät kaarinalainen MetGen Oy, joka kehittää
ja valmistaa entsyymejä, ja nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on
erikoistunut metsänmittaus-, laadunseuranta- ja työnjohtopalveluihin.
Potentiaalinen kumppani on myös
kehitysyhtiö Elastopoli Oy Sastamalasta. Yritys on kehittänyt luonnonkuitukomposiittimateriaaleja, joista
voitaisiin tehdä vaikkapa kitaroita tai
autonosia.
Elastopolin keksintö lähti liikkeelle
Aalto-yliopistossa vuonna 2007 tehdystä diplomityöstä, jossa testattiin
muovin ja sellun yhdistämistä märkänä, mikä tuolloin oli uusi ajatus.
Nyt Elastopolissa on käynnissä sellumuovikomposiitin pilottivalmistus.
Jos testituotanto sujuu, tehtaan mahdollinen sijaintipaikka on Äänekoski. Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja
Kemianteollisuus ry:n asiamies.
maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi
Naiset ja kemia
Sarjassa on kerrottu merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Sarja päättyy tähän.
Elsie Widdowsonin
ura alkoi omenoista
Ravitsemuskemian pioneeri Elsie Widdowson ei
pelännyt käyttää itseään tutkimustensa koekaniinina.
Sisko Loikkanen
Vähältä piti!
Kun ankarat kivut vihdoin hellittivät ja vaarallisiin lukemiin kohonnut kuume hieman laski, tutkija Elsie
Widdowson (1906–2000) nousi
ripeästi tautivuoteeltaan.
Viis myrkytyksestä, olihan nyt selvitetty, että elimistö vapauttaa strontiumia varsin hitaasti ja että 90 prosenttia siitä erittyy munuaisten kautta
eikä suolen.
Cambridgen yliopiston tutkija ja
hänen kollegansa Robert McCance
olivat ryhtyneet itse koekaniineiksi
päätettyään tutkia strontiumin imeytymistä. Huonoksi onneksi viimeinen
suoneen ruiskutettu strontiumlaktaattiannos oli bakteerien saastuttama ja vei kaksikon lähes kuoleman
kieliin.
Ison-Britannian Surreyssä syntynyt
Widdowson oli valmistunut Lontoon
Imperial Collegesta vuonna 1928 ja
väitellyt tohtoriksi kolme vuotta myöhemmin. Väitöstyössään hän kehitti
menetelmän omenan hiilihydraattien
analysointiin.
Menetelmällä tärkkelys, hemiselluloosa, sukroosi, fruktoosi ja glukoosi
saatiin erotettua ja pitoisuudet määritettyä omenan kasvun eri vaiheissa ja
varastoinnin aikana.
Eniten Widdowsonia kiinnosti
kuitenkin ihmisen biokemia. Niinpä
hän siirtyi tutkimaan aihetta Courtauld-instituuttiin, jossa syntyi muun
muassa tutkimus virtsan ja seerumin
proteiineista munuaistulehduksessa.
Robert McCanceen Widdowson
tutustui Lontoon King’s Collegen sairaalan keittiössä, jonne hän päätyi
Yksityiselämässään
Elsie Widdowson oli
innokas puutarhuri,
joka keräsi keittiönsä
antimet pääasiassa
omasta pihastaan.
hankkiessaan ravitsemusalan lisäkoulutusta. Kohtaaminen
käynnisti ravitsemustutkimuksen pioneerien pitkän ja hedelmällisen yhteistyön.
Heidän ensimmäisiä yhteisiä tutkimusaiheitaan olivat suolavajauksen
vaikutukset sekä raudan imeytyminen ja eritys elimistössä. Kaksikon
vuonna 1940 julkaisemasta The Chemical Composition of Foods -kirjasta
tuli alan perusteos, josta vuosikymmenten varrella otettiin useita uusintapainoksia.
Ruoka kortilla
Cambridgen yliopistoon siirtynyt
parivaljakko sai maailmansodan
sytyttyä uuden tutkimusaiheen. Jälleen itseään koehenkilöinä käyttäneet tutkijat selvittivät, kuinka niukat
säännöstelyannokset täyttivät elimistön ravinnontarpeen.
Tieteellisten tulosten lisäksi tutkimuksen konkreettinen seuraus oli
muun muassa se, että Britanniassa
alettiin lisätä jauhoihin kalsiumkarbonaattia ehkäisemään kansalaisten
kalsiuminpuutetta, jonka maitopula
oli aiheuttanut.
Sodan jälkeen kaksikko kutsuttiin Saksaan perehtymään väestön
aliravitsemukseen. Orpokotien lapsia tutkinut Widdowson sai selville,
että jopa hyvin ravitut lapset kasvavat
stressaavassa ympäristössä normaalia
hitaammin.
Cambridgeen palattuaan Widdowson siirtyi kokonaan lasten ravitsemuksen tutkijaksi ja selvitti muun
muassa maitovalmisteiden vaikutusta vauvan kehon rasvoihin sekä
alhaisen syntymäpainon merkitystä
lapsen kehitykselle.
Tarmokkaan tutkijan tieteellisen
uran viimeinen etappi oli eläkevuosien työ Cambridgen yliopistollisen
sairaalan palveluksessa oman tutkimuslaboratorion vetäjänä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja
tiedetoimittaja.
sisko.loikkanen@yle.fi
4/2015 KEMIA
37
NÄKÖKULMA
SILLOIN ENNEN
Kemia-Kemi 5/1980
Teknokemian vienti kasvoi 78 prosenttia
Kemia-lehden
kolumnisti Anja
Nystén on kirjoittanut
kirjat Kemikaalikimara
ja Kemikaalikimara
lapsiperheille (Teos
2008 ja 2013). Hän
pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com.
Kemikaalien
jalanjäljillä
HIILIJALANJÄLJELLE on kehitetty laskentamenetelmiä. Vedenkulutustamme voidaan arvioida vesijalanjäljellä. Tuottamiemme jätteiden määrälle on mahdollista
laskea jätejalanjälki.
Hiilijalanjäljessä keskitytään kasvihuonekaasuihin ja
niitä synnyttäviin tekijöihin, joita tuotteeseen tai palveluun liittyy. Vesijalanjäljessä otetaan huomioon vedenkäytön suorat ja epäsuorat tekijät.
Kesäkuussa 2015 lanseerataan käyttöön kemikaalijalanjälki. Joukko yrityksiä on päättänyt kokeilla kemikaalijalanjäljen laskemista, kerrottiin seminaarissa, johon
hiljattain osallistuin.
KEMIAN AMMATTILAISTA melkein huimaa.
Kuinka on mahdollista laskea tuotteista jotakin järjellistä,
kun aineita on kymmeniätuhansia ja niiden käyttötapoja
lukematon määrä?
Kemian alan yrityksillä aineet ovat kirjoissa ja kansissa
muutenkin. Esineitä ja kappaletavaraa valmistavilla firmoilla taas ei ole tietoa siitä, mitä mahdollisesti haitallisia
aineita tuote sisältää ja kuinka paljon.
Kemikaalijalanjäljen pilottilaskuri sisältää parisenkymmentä kysymystä, jotka keskittyvät neljään pääteemaan:
johtamiseen, inventointiin, toimenpiteisiin ja tiedottamiseen.
Kemikaalijalanjäljen avulla on tarkoitus analysoida ja
kehittää toimintaansa. Yritys voisi esimerkiksi valita, missä
järjestyksessä se korvaa haitallisia aineita vähemmän haitallisilla tai poistaa niitä käytöstä kokonaan.
EI SIIS huono juttu ollenkaan, kunhan vain eri yritysten
lukuja ei ryhdytä vertailemaan keskenään, ne kun eivät
ole vertailukelpoisia. Kemikaalijalanjälki on käytännössä
yrityskohtainen indikaattori, jolla voidaan säännöllisesti
tarkistaa edistysaskeleet.
Myös henkilökohtainen kemikaalilaskuri olisi mielenkiintoinen työkalu. Paljonko kotoa löytyy kemikaalikuormaa, mitä voisi vaihtaa tai mistä voisi luopua?
Omalla kohdallani pisteitä saattaisi ropista tiedottamisosiosta. Saisikohan blogista bonuspisteitä? Anja Nystén
anja.nysten@gmail.com
38
KEMIA 4/2015
Teknokemian valmisteiden
vienti kasvoi viime vuonna 78
prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna, ilmenee Teknokemian Yhdistyksen myyntitilastosta. Viennin arvo oli 95
milj. markkaa. Noususuunta
näyttää jatkuvan, sillä loppuvuoden kasvu oli kokonaista
99 %. Myös kotimaan myynti
kehittyi varsin tyydyttävästi.
Suurin ostajamaa oli edelleen Ruotsi ja seuraavina
Neuvostoliitto ja Tanska.
Varsinkin Neuvostoliiton
viennillä on mitä parhaimmat kehitysedellytykset.
Kuluvan vuoden kauppasopimus edellyttää viennin kasvavan pitkälti yli sadan milj. markan.
Yhdistyksen jäsenyritysten kotimaan kokonaismyynti nousi
762 milj. markkaan, mikä osoittaa 19,8 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonnin osuus kotimaan myynnistä
laski edellisen vuoden 38,3 prosentista 37,7 prosenttiin.
Kemia-Kemi 5/1990
Jätevedenpuhdistamoja Neuvostoliittoon
suomalaisvoimin
Leningradin vesilaitoksen Lenvodokanalin asiantuntijaryhmän kolmipäiväinen vierailu
Suomeen pääjohtaja Feliks
Karmazinovin johdolla marraskuun lopulla on kantanut
hedelmää.
Lenvodokanal ja FF-Elektroniikka Fredriksson ovat
13.3.1990 allekirjoittaneet
sopimuksen Aquaelectronica-nimisen yhteisyrityksen perustamisesta.
Aquaelectronican tarkoitus
on kehittää ja markkinoida
vedenkäsittelyyn liittyvää
teknologiaa, automaatiolaitteita sekä ohjelmistoja, joita käytetään kaupunkien, taajamien ja teollisuuslaitosten prosessien automatisointiin sekä
Neuvostoliitossa että kolmansissa maissa.
Perustettu yhteisyritys rakentaa Terijoelle referenssilaitoksen, jota käytetään vastaavien laitosten markkinoinnissa muualle Neuvostoliittoon. Referenssilaitos valmistuu syksyllä 1990.
Aquaelectronica on ensimmäinen alallaan Neuvostoliittoon
perustetuista yhteisyrityksistä. Näin ollen sopimus merkitsee
tärkeää askelta neuvostoliittolaisten jätevedenpuhdistamojen
modernisoinnissa.
KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ
Paisti tuli Karjalasta
Eila Hämäläinen ja
Timo Tuomi
Paistiksi kutsuttua perinneruokaa
tehtiin Karjalassa niistä lihoista,
joita kulloinkin sattui olemaan käytettävissä. Sotien jälkeen paisti levisi
evakkojen matkassa koko maahan,
ja ruuan nimeen lisättiin määreeksi
karjala.
Karjalanpaistin valmistaminen ei
vaadi keittiömestarin taitoja mutta
aikaa senkin edestä. Karjalassa oli
tapana panna paisti muhimaan uuniin
ja lähteä sitten peltotöihin. Pellolta
palattua ruoka oli valmis. Lauantaisin hyödynnettiin leivonnan jälkeen
uunin jälkilämpö, jolloin paisti oli
kypsää sunnuntaiaamuna.
Eri lihalaaduista paistiin saadaan
moninaisia makuja, ja luuytimen
rasva tuo ruokaan täyteläisyyttä. Luuydin sisältää paljon kertatyydyttämätöntä rasvaa sekä erilaisia kivennäisja hivenaineita.
Kun lihat ovat aluksi avonaisessa
astiassa, niiden kudokset sulkeutuvat,
eivätkä lihasnesteet pääse värjäämään
lientä. Maillardin reaktion seurauksena muodostuu myös aromiyhdisteitä, koska lihan ja liemen pinnan
lämpötila nousee.
Aromiaineiden muodostuminen
ja lihan mureutuminen jatkuu hitaan
kypsennyksen aikana, jolloin paisti
saa umamin täyteläisen maun.
Pitkän kypsymisajan ansiosta sipulin varastohiilihydraatit hajoavat
makeiksi sokereiksi ja lopulta karamellisoituvat. Karamellisoituminen
on reaktioiden vyöry, jossa yhdestä
Kuvat: Anna Jaskari
Karjalanpaisti pitää pintansa
suosituimpien ruokien listalla.
Menestyksen syy piilee lihan
onnistuneessa valmistustavassa.
Äidin karjalanpaisti
Karjalanpaisti tarjotaan perunamuhennoksen tai keitettyjen
perunoiden kera. Lisukkeiksi
sopivat hapan etikkapunajuuri
tai suolakurkku.
molekyylistä syntyy kuumuuden vaikutuksesta satoja pieniä pilkkoutumistuotteita.
Maustepippuri – joka todellisuudessa on myrttikasvin hedelmä –
eroaa oikeista pippureista siten, että
sen aromit ovat miedompia ja ominaismaku tulee fenoliyhdisteisiin
kuuluvasta tymolista. Mustapippurin
tulisuus johtuu sen sisältämästä piperiinistä. Molemmissa pippureissa on
myös erilaisia terpeeniyhdisteitä.
Laakeri on ikivihreä puu, jolla on
vahapintaiset lehdet. Lehtien miedoista aromeista suurin osa on eukalyptolia, jota käytetään myös hajusteissa ja suuvesissä. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja
molekyyligastronomian suuria ystäviä.
eilaha@elisanet.fi
timo.tuomi@welho.com
400 g sian etuselkää tai lapaa
400 g naudan kulma- tai ulkopaistia
200 g lampaan etuselkää luineen
1
vasikanmunuainen
2
sipulia
20 maustepippuria
20 mustapippuria
3
laakerinlehteä
2
porkkanaa
3 tl suolaa
vettä
Leikkaa munuainen auki ja liota sitä
kylmässä vedessä, kunnes haju on
raikkaan happoinen. Vaihda vesi välillä.
Leikkaa munuainen ja lihat kuutioiksi. Pilko sipulit ja porkkanat. Laita
luiset lihat uuniastian pohjalle ja niiden päälle muut aineet kerroksittain,
sianliha päällimmäiseksi. Lisää vettä
mutta vain vähän.
Pane astia puoleksi tunniksi
250-asteiseen uuniin ilman kantta.
Kääntele lihat ja nosta ruskistumattomat palat pintaan. Paista toiset 30
minuuttia.
Lisää kiehuvaa vettä sen verran,
että lihat juuri peittyvät. Laita kansi päälle ja kypsennä 125 asteen
lämmössä noin kolme tuntia. Lisää
tarvittaessa vettä ja painele päällimmäisiä lihoja liemeen. Poista laakerinlehdet ennen tarjoilua.
4/2015 KEMIA
39
RÖNTGENLASER
avaa ikkunan
kemialliseen
reaktioon
SLAC
Kalifornialaisen Slaclaboratorion ylpeys on
maailman tehokkain
röntgenlaser, joka toimii
myös jättiläismäisenä
mikroskooppina. Sen avulla
voidaan seurata reaaliajassa
kemiallista reaktiota molekyylien ja atomien tasolla.
40
KEMIA 4/2015
Jarmo Wallenius
San Franciscosta etelään kohti San
Josea johtava valtatie 280 ylittää reitin puolivälissä yllättäen maailman
pisimmän rakennuksen.
Piilaakson sydämessä sijaitseva yli
kolmen kilometrin mittainen viivasuora maamerkki on Yhdysvaltain
kansallinen kiihdytinlaboratorio Slac,
tarkemmin sanottuna sen lineaarikiihdytin Linac.
Lyhenteet viittaavat rakennuksen
alkuperäiseen nimeen ja tarkoitukseen, Stanfordin yliopiston lineaari-
kiihdytinkeskukseen. Siellä tehtiin
1960-luvun puolivälistä lähtien neljän vuosikymmenen ajan alkeishiukkaskokeita ja materiaalitutkimuksia,
jotka poikivat muun muassa fysiikan
Nobeleita.
Graalin malja
Tätä nykyä Slac-laboratorion huippuosaamisen Graalin malja on maailman ensimmäinen kovaa röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser
LCLS (Linac Coherent Light Source).
LCLS:n synnyttämät ultralyhyet
röntgensädepulssit eli femtosekuntipulssit ovat miljardi kertaa kirkkaampia kuin aiempien sukupolvien
laserpulssit. Samalla ne ovat miljoona
kertaa lääketieteessä käytettyjä röntgensäteitä kirkkaampia.
Laserin femtosekunnin – eli tuhannesbiljoonasosasekunnin – mittaisissa sädepulsseissa on yhtä paljon
tehoa kuin ison valtion kantaverkossa
eli noin 10 gigawattia.
Pulsseja tuotetaan sekunnissa noin
sata, ja jokaisessa pulssissa on 5–10
miljardia fotonia. Säteilyn aallonpituus voidaan kutistaa jopa 0,15 nanometrin suuruiseksi ja koko säteilyn
teho kohdistaa alle 10 nanometrin
kokoiseen kohteeseen.
”Lisäksi maailman tehokkain röntgenlaser on myös jättiläismäinen
mikroskooppi”, kertoo Slacin asiantuntija Uwe Bergmann.
”Lyhyet ultranopeat pulssit ja
LCLS:n erotuskyky mahdollistavat
muun muassa sen, että kemialliset
reaktiot voidaan kuvata reaaliaikaisesti atomien ja molekyylien tasolla.”
Röntgendiffraktiokuvien avulla
voidaan tarkastella myös eläviä viruksia, bakteereita, proteiineja, uusien
lääkevalmisteiden proteiinisia reseptoreita, soluja ja vaikkapa fotosynteesin tapahtumia. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hyödyntänyt laitteistoa
kuvatessaan elävän syanobakteerin
yksittäisiä soluja.
Kuvantamisen seurauksena tutkit-
Stanfordin lineaarikiihdytin Linac on
maailman pisin
rakennus. Laboratorion ylpeydenaihe,
kovia röntgensäteitä
tuottava vapaaelektronilaser koeasemineen sijaitsee kiihdyttimen itäpäässä.
Sen pituus on reilu
kilometri eli kolmannes koko Linacista.
Slac-laboratorio
•Aloitti vuonna 1962 kiihdytinlaboratoriona. Röntgentutkimusta
synkrotronisäteilyn avulla vuodesta
1974. Maailman tehokkain vapaaelektroneja käyttävä röntgenlaser
käynnistyi vuonna 2009.
• Toiminta laajentunut alkeishiukkastutkimuksesta kemian, biologian,
lääketieteen, materiaalitieteen ja
ympäristötieteen tutkimukseen.
• Vuosibudjetti 350 miljoonaa dollaria. Vakituisia työntekijöitä 1 700,
lisäksi 200 postdoc-tutkijaa ja
opiskelijaa. Myös 3 400 kansainvälistä tutkijaa hyödyntää vuosittain
Slacin tarjoamia tiloja ja välineitä.
• Vuonna 1972 valmistunutta elektronien varastointirengasta Spearia
ja synkrotronisäteilyn valolähdettä
SSRL:ää on hyödynnetty kokeissa,
jotka ovat johtaneet fysiikan Nobelin palkintoihin vuosina 1976, 1990
ja 1995 ja kemian Nobeleihin vuosina 2006, 2009 ja 2012.
tava näyte tavallisesti tuhoutuu, mutta
ultralyhyiden ja nopeiden energeettisten pulssien ansiosta reaktioista
voidaan tehdä ”röntgensäde-elokuvia”.
LCLS:n röntgensäteillä tehdään
muun muassa tutkimusta, jossa selvitetään hiilimonoksidimolekyylien ja
happiatomien käyttäytymistä autojen
katalysaattoreistakin tutun ruteniumalkuaineisen pinnoitteen päällä.
Tutkijat etsivät Bergmannin
mukaan vastauksia moniin kiinnostaviin kysymyksiin.
Miten kemiallisia sidoksia syntyy ja
katkeaa? Miten paljon syntyy stabiileja hiilidioksidimolekyyleja ja miten
elektroniverhon rakenne muuttuu,
kun hiilimonoksidimolekyylit pähkäilevät kiinnittymistään takaisin
rutenium-metallin pinnalle?
Reaktiotutkimusta jatketaan seuraavaksi muiden katalyyttisten aineiden ja teollisuudelle tärkeiden kemikaalien parissa.
Kohti kovia säteitä
Slacin johtaja Chi-Chang Kao kertoo
olevansa tyytyväinen LCLS:n viiteen
ensimmäiseen käyttövuoteen.
Kun laite syksyllä 2009 käynnistyi,
koeasemia oli vain yksi. Valtaosa tutkimuksista käsitteli atomeja, molekyyleja ja optiikan ongelmia.
”Silloin haluttiin kartoittaa muun
muassa jalokaasu neonin elektroniverhoa ja tunkeutua sen ytimeen”, Kao
muistelee.
Nykyään tutkimussuunnitelmien
kärkeä ovat biologiaan, kemiaan, erilaisiin pehmeisiin ja koviin materiaaleihin sekä aineen ja avaruuden ääriolosuhteiden sietokykyyn keskittyvät
projektit. Myös fysiikan rooli näkyy
yhä vahvasti.
Koeasemia on kahdessa erillisessä
tutkimushallissa jo kuusi. Röntgenlaserin sädettä voidaan ohjailla ja jakaa
peilien ja timanttikiteiden avulla usealle asemalle samanaikaisesti.
”Slacin voi rinnastaa paitsi perinteisiin kiihdytinlaboratorioihin myös
tähtitieteellisiin hankkeisiin”, sanoo
laitoksen optisen lasertiimin vetäjä
Bill White.
Myös LCLS:ltä on anottava tutkimusaikaa tarkasti perustellen. Tutkimussuunnitelmista hyväksytään ja
toteutetaan Whiten mukaan noin 20
prosenttia.
Tutkimusten tasosta kertoo, että
kolmannes niistä on julkaistu Naturen, Sciencen, PNASin ja PRL:n kaltaisissa luonnontieteen eturivin julkaisuissa.
Jatkossa LCLS aiotaan laajentaa nykyisestä kilometrin mitastaan
SLAC
Röntgenlaserin avulla on tuoreessa
läpimurtokokeessa päästy tarkastelemaan reaaliajassa, mitä tapahtuu
katalyyttisessa reaktiossa, kun COmolekyylejä irrotetaan optisella
laserilla rutenium-metallin pinnalta.
Tällöin muodostuu hiilidioksidimolekyyleja, mutta hitaammin ja
vähemmän kuin on otaksuttu.
4/2015 KEMIA
41
Virtahevosta liskolintuun
Vuonna 1962 perustetun Slac-laboratorion ensimmäinen tieteellinen
huippuhavainto ei yllättäen liittynyt
mitenkään elektronien tai positronien alkeishiukkassuihkuihin, vaan
paleontologiaan.
Kun laboratorion alue vuonna 1964
oli vasta rakenteilla, työmaalla tehtiin
kiinnostava löytö: paleoparadoxian
fossiili.
Nykyajan virtahepoa muistuttava,
vesikasveja syövä nisäkäs eli Amerikan länsirannikolla Tyynen valtameren tuntumassa 10–20 miljoonaa
vuotta sitten. Slacista löydetyn paleoparadoxian iäksi mitattiin 14 miljoonaa vuotta.
Paleontologian pyörä ja paradigma
on sittemmin pyörähtänyt laboratoriossa uuteen asentoon. Synkrotronisäteilyn avulla on päästy tutkimaan
150 miljoonaa vuotta sitten elänyttä
liskolintua archaeopteryxia eli muinaissiipistä.
Legendaarinen liskolintu on puuttuva linkki dinosaurusten ja lintujen
välissä, eräänlainen paleontologian
Tutankhamonin hauta.
Tutkija Uwe Bergmann ryhmineen
on selvittänyt röntgendiffraktion ja
kemiallisten analyysien avulla, että
muinaissiipisillä todella oli rikkiä ja
fosforia sisältävä höyhenpeite, kuten
moderneillakin linnuilla.
Yhtäläisyyksiä löytyi myös muinaisten ja nykyaikaisten eläinten luuston kupari- ja sinkkipitoisuuksissa.
Tältä näytti
14 miljoonaa vuotta
sitten elänyt
virtahepojen
esi-isä.
Archaeopteryx on puuttuva lenkki dinosaurusten ja lintujen välissä.
koko lineaarikiihdyttimen pituiseksi
eli 3 200 metriin.
LCLS II:ssa olisi kaksi valolähdettä, toinen ns. pehmeää röntgensädettä varten ja toinen nykyisen kovan
röntgensäteilyn tuottamista varten.
Samalla kasvatetaan röntgenlasereiden pulssien määrää nykyisestä 100
pulssista sekunnissa miljoonan pulssin sekuntinopeuteen.
Slac-keskuksessa kiihdytetään yhä
elektroneja ja positroneja klystroneissa synnytettävien energeettisten mikroaaltojen avulla lähes valon
nopeuteen.
Facet-projektissa alkeishiukkassuihkut kiitävät kahden kilometrin matkan lineaarikiihdyttimessä.
Uuden sukupolven kiihdytinkoetestien ja plasmatutkimusten tavoitteena
on löytää ratkaisuja muun muassa
entistä herkempiin ilmaisulaitteisiin.
Lisäksi tutkijat etsivät keinoja kutis42
KEMIA 4/2015
Lars Englert
Proteiineista pulsareihin
Stanfordin yliopiston sovelletun
fysiikan laitoksen
tohtorikoulutettava Catherine E.
Graves asentaa
alumiinista valmistettuja optisen
laservalon suodattimia röntgensäteiden kuvaamiseen
tarkoitettuun
pn-CC-kameraan.
Brad Plummer/SLAC
Röntgenlaserien
kilpajuoksu
LCLS:n runsaat 100 metriä pitkässä magneettijärjestelmässä on 33 undulaattoria.
Niiden avulla elektronit saadaan pujottelemaan kiihdytinputkessa ja synnyttämään
koherenttia röntgensäteilyä.
Pulssit slalomhiihtäjinä
Vapaaelektronilaserin toimintaperiaate esitettiin vuonna 1971. Ensimmäisen laitteen rakensi Stanfordin
yliopistossa John Madey vuonna
1976. Häneltä on peräisin myös laitteen nimi.
Vapaaelektronilaserissa lähes valon
nopeuteen lineaarisesti kiihdytetyt
elektronipulssit ohjataan vaihtuvaan
magneettikenttäjonoon eli undulaattoriin.
Siellä elektronikimput etenevät
slalomhiihtäjän lailla mutkitellen synnyttäen monokromaattista synkrotro-
taa kiihdyttimet sata kertaa nykyistä
pienemmiksi.
Laboratorion ylpeys on myös perinteinen synkrotronisäteilylähde SSRL,
joka aloitti toimintansa jo 40 vuotta
sitten. Synkrotronirengas Spearilla
aikaansaaduilla röntgensäteillä tehdään niin biologian, lääketieteen kuin
materiaalienkin tutkimusta. Esimerkiksi vuoden 2006 kemian Nobel tuli
renkaalla tehdystä rna-polymeraasientsyymitutkimuksesta.
2000-luvulla laboratorio on kuitenkin laajentanut tutkimuskenttänsä lähes kaikkiin luonnontieteisiin. Tutkimusstrategia on samalla
muuttunut. Hiukkasten lineaarinen
kiihdyttäminen, varastoiminen renkaisiin ja synkrotronisäteilyn tuottaminen ovat saaneet rinnalleen foto-
nisäteilyä. Ulkoisen valolaserin avulla
kimppuja vielä tiivistetään, jolloin itse
itseään vahvistavasta säteilystä saadaan koherenttia ja intensiivistä.
Säädettävän säteilyn aallonpituus
voi ulottua mikroaalloista röntgensäteilyn alueelle riippuen elektronien
nopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja undulaattorijärjestelmän pituudesta.
Ensimmäinen röntgensäteilyä
tuottava vapaaelektronilaser valmistui saksalaiseen Desy-laboratorioon
vuonna 2004.
niikan eli valotieteen.
Kuten Chi-Chang Kao sanoo, laitoksen tutkimus ulottuu nykyään
”proteiineista pulsareihin”, atomien
kokoluokista ja aikaskaaloista avaruuden mittasuhteisiin ja aioneihin.
Luonnontieteiden lomittumista
kuvaa sekin, että Stanfordin yliopiston kampusalueelle Slacin naapureiksi on uudella vuosituhannella
perustettu myös avaruushiukkasfysiikan ja kosmologian Kipac-instituutti,
ultranopeita energiakäytäntöjä kartoittava Pulse-instituutti sekä erilaisiin rajapintoihin, faasien reaktioihin
ja katalyyttien analysointiin keskittyvä Suncat-instituutti. Vaikka Kalifornian LCLS vielä
onkin maailman tehokkain
röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser, kilpailu kohti
ultralyhyitä pulsseja ja aallonpituuksia on käynnissä.
Japanilaisen huippututkimuslaitoksen Rikenin kovan
röntgensäteilyn vapaaelektronilaser Sacla käynnistyi
vuonna 2012. Etelä-Koreaan
rakennetun vastaavan laitteiston on määrä startata tämän
vuoden aikana.
Hampurin lähellä sijaitsevan Desy-kiihdytinlaboratorion ensimmäinen vapaaelektronilaser aloitti toimintansa vuonna 2004. Parin vuoden kuluttua siellä käynnistyy
Euroopan ensimmäinen kovan
röntgensäteilyn laser, joka
peittoaa kalifornialaislaitteen
parillasadalla metrillä myös
rakennuksen pituudessa.
Myös sveitsiläiseen Paul
Scherrer -instituuttiin rakennetaan omaa laitetta.
Piirustuspöydillä ja suunnitelmissa on lisäksi kymmenkunta muuta röntgensäteilyä tuottavaa vapaaelektronilaseria.
Hiukkaskiihdyttimiä maailmassa toimii tätä nykyä
noin 30 000. Niistä tosin vain
murto-osa on suoraan tekemisissä perustutkimuksen ja
-tieteen kanssa. Suurinta osaa
hyödynnetään erilaisissa sovelluksissa, kuten kuvantamisessa
ja sädehoidoissa.
Röntgensäteilyn vapaaelektronilasereiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Alan
tutkimuksista on jaettu tähän
mennessä 20 fysiikan, kemian
ja lääketieteen Nobelin palkintoa. Ensimmäisenä jakovuotena 1901 palkinnon sai itse
Wilhelm Röntgen.
Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.
jarmowallenius@hotmail.com
4/2015 KEMIA
43
Tislaamomestari uurastaa
ajoittain otsa ja pusero
märkänä. ”Työ on kovaa
mutta palkitsevaa”, Mikko
Mykkänen kertoo.
Viski kypsyy Helsingissä
Pienpanimoiden rinnalle on
alkanut syntyä myös tislaamoja
hyödyntämään suomalaisviljaa.
Helsingin vanhan teurastuslaitoksen uumenissa kypsytellään
kotimaista ruisviskiä.
Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen
Siinä se nyt muhii, aito stadilainen
viski.
Teurastamon alueella Helsingin
Sörnäisissä on elokuusta 2014 toiminut laillinen, kaupallisen mittakaavan viinatislaamo – yli sadan vuoden
tauon jälkeen. Kieltolain (1919–1932)
aikaan tislaaminen ei ollut mahdollista, ja pitkään sen jälkeenkin toimintalupien saaminen oli vaikeaa.
Erilaisten aluetukien vuoksi Helsinki Distilling Companyn olisi ollut
perusteltua asettua Kehä kolmosen
ulkopuolelle, mutta yrityksen kolmen
perustajaosakkaan mielestä pääkaupunki ansaitsi taas oman viinatislaamonsa.
Jalo neste kerää itseensä aromeja
ja väriä ranskalaisissa ja amerikkalai44
KEMIA 4/2015
sissa tammitynnyreissä ja vanhoissa
sherrytynnyreissä.
”Juomaa on kypsytettävä vähintään
kolme vuotta, jotta sitä saa kutsua viskiksi”, kertoo tislaamomestari Mikko
Mykkänen.
Helsinkiläistislaamon
raakaaineena on kotimainen vilja. Rukiin
osuus on 70 prosenttia ja ohran 30
prosenttia. Yrityksen erikoisuutena
onkin amerikkalaistyyppinen kolonnitislattu ruisviski. Suomessa juoma
on vähemmän tunnettu kuin pääosin
maissista valmistettu amerikkalainen
bourbon tai Skotlannin ja Irlannin viskit.
Konjakin tapaan myös viskistä luovutetaan siivu taivaallisille siipiolennoille. Kun tynnyrin yläkorkit ovat
auki, osa alkoholista haihtuu ja tynnyriin virtaa ilmaa, jolloin juoman
maku pehmenee. Syntyvää pientä
hävikkiä kutsutaan ”enkelten osuudeksi”.
Maisterista mestariksi
Suomessa toimii tätä nykyä viitisentoista luvallista pientislaamoa. Niistä
suurin on ravintola- ja panimotoimintaa harjoittavan Teerenpelin tislaamo Lahdessa. Toimialajohtaja
Timo Kuorehjärven mukaan lahtelaisyritys valmisti viime vuonna noin
40 000 litraa tynnyröitävää viskitislettä.
Pientislaamojen tuotannossa saanto
on 300–350 litraa mallastonnilta, kun
se suurissa teollisuuslaitoksissa ylittää
400 litraa. Se edellyttää mäskäyksen
tekemistä hyvin tarkasti ja usein myös
entsyymien lisäystä.
Pienen tislaamon on luotettava korkeaan laatuun, sillä tuotelitraan sisältyvän työn osuus kohoaa suureksi.
Lisäksi laitteistoon ja valmisteisiin
sitoutuu huomattava pääoma.
”Mäskäys- ja käymistankkien
lisäksi on hankittava muun muassa
tislain”, Mikko Mykkänen muistuttaa.
Tislaamomestari on myös filosofian maisteri, joka vietti vuosikymmenen julkishallinnossa ennen kuin
hankki alkoholintuotannon ammattitutkinnon. Käytännön kokemusta on
karttunut saksalaisissa ja brittiläisissä
viski- ja ginitislaamoissa.
Teurastamon tislaamossa on käy-
tössä 300 litran panostislain, mutta
tulossa on myös kuutiometrin pannu.
Sellainen maksaa noin satatuhatta
euroa. Oheislaitteet, asennus kiinteine putkituksineen ja muut kulut
nostavat investoinnin puoleen miljoonaan.
Kupariset pannut
Perinteisten viinatislaamojen metallimateriaalina käytetään kuparia. Myös
suomalaiset pontikankeittäjät ovat
pitäneet pannuissaan ainakin kuparihattua.
Samoin konjakin- ja calvadoksentislaajat käyttävät työstettävyydeltään ja lämmönjohtokyvyltään erinomaista metallia. Todennäköisesti se
toimii myös katalyyttinä vähentäen
sikona- eli finkkeliöljyjen määrää tisleessä.
Helsingin tislaamossa on kuparipannun lisäksi kuparinen kellopohjakolonni. Kelloja voi ohittaa niitä avaamalla ja näin vaikuttaa lopputuotteen
väkevyyteen ja makuun.
Kolonnin säädettävyys on tärkeää,
sillä yhtiö tuottaa viskin lisäksi myös
giniä ja kypsytettyä omenatislettä.
Tunnetuin vastaava omenaviina on
Normandiassa valmistettava calvados. Nimeä ei kuitenkaan saa käyttää
juomista, jotka tuotetaan tarkoin rajatun alueen ulkopuolella.
Bisneksen kannalta gini ja omenaviina Helsinki Applejack ovat yritykselle hyviä tukijalkoja, sillä niistä
syntyy kassavirtaa nopeammin kuin
viskistä. Hyvä tuote on etenkin gini,
joka ei vaadi lainkaan kypsytystä. Sen
sijaan juoman ominaisaromi syntyy
infuusoriin sijoitetuista mausteista
tislauksen aikana.
Alkoholinvalmistus on kieltolain jälkeenkin säädeltyä toimintaa.
Viranomaiset tarkastavat tuotantotavat ja -määrät. Tislaaminen merkitään tislauspöytäkirjaan, ja tilojen
valvonnan ja lukituksen on oltava
kunnossa.
”Molemminpuolinen luottamus
on viranomaisten kanssa asioitaessa
olennaista”, Mykkänen sanoo.
Ensimmäiset mitalit
Teurastamon tislaamon viskejä ei
voida vielä arvostella, sillä niiden kypsytys on vasta alullaan. Juomat ovat
kuitenkin jo osallistuneet kilpailui-
Panostislauksen päätteeksi tasainen
lirinä loppuu, ja tisleen viimeiset tipat
putoavat talteen.
300-litraisen kuparipannun ja kuparisen kellopohjakolonnin välissä on
infuusiotankki, jonne esimerkiksi ginin
mausteet sijoitetaan. Kauimpana jäähdytin, jonka lämmin vesi johdetaan
suoraan mäskäykseen. Näin säästyy
energiaa.
Tislaamon yleismittari kertoo keiton
ja mäskäyksen kannalta tärkeimmät
lukuarvot. Tarkempiin mittauksiin käytetään ostettuja laboratoriopalveluita.
hin, joissa arvioidaan kypsyttämättömän raakatisleen makua ja tuoksua.
Tuloksena oli kultaa sekä Helsingistä
että Berliinistä.
”Myös ginimme on premium-luokan tuote. Siihen on käytetty erikoisuutena puolukkaa ja joitakin ulkomaisia marjoja, yrttejä ja mausteita.
Muutoin raaka-aineemme ovat kokonaan kotimaisia”, Mykkänen kertoo.
Työtahti tislaamossa on rivakka.
Mykkänen suunnitteleekin palkkaavansa syksyllä kisällin, jotta kokei-
Loppusilauksen viskille antaa tammitynnyri, josta juoma imee itseensä
yksilöllisen maun.
luille ja tuotekehitykselle jäisi nykyistä
enemmän aikaa.
”Tämä on kovaa työtä, mutta hauskaa ja monipuolista. Oman leimansa
siihen antavat laitteiston kehittely,
markkinointi ja kansainvälinen toiminta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
lehtinen.lauri@kolumbus.fi
4/2015 KEMIA
45
Kunnon käsine
suojaa kemikaaleilta
Satunnaisia roiskeita vai
sormet sopassa? Suojakäsineet
on valittava sen mukaan,
millaisia kemikaaleja työssä
käsitellään ja miten niiden
kanssa toimitaan.
Päivi Haavisto
Suojakäsineiden valinta alkaa työn
riskien ja suojaustarpeiden selvittämisellä. Sen jälkeen tutkitaan käsineiden ominaisuudet. Haastavinta
riskienarviointi on silloin, kun työssä
käsitellään kemikaaleja.
”Silloin on ensimmäiseksi haettava
vastaus ainakin kolmeen tärkeään
kysymykseen”, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Susanna Mäki:
Mitä kemikaaleja työssä käytetään?
Mitkä ovat niiden pitoisuudet ja olomuodot? Miten usein ja miten pitkään
niitä käsitellään työvuoron aikana?
Hyvä tietolähde kemikaalien haittavaikutuksista on käyttöturvallisuustiedote. Se tulee toimittaa työpaikalle
kemikaalin mukana. Siellä sen pitäisi
olla kaikkien luettavissa.
Tietoa saa myös OVA-ohjeista eli
onnettomuuden vaaraa aiheuttavien
aineiden ohjeista sekä kansainvälisistä kemikaalikorteista.
Kemikaalinsuojakäsinettä valittaessa on tiedettävä hyvin tarkasti, mitä
ihminen nimenomaisesti tekee työssään. Suojakäsinekauppiaidenkin on
siksi vaikea antaa suoraan alakohtaisia suosituksia.
”Esimerkiksi asentajat käyttävät
polyuretaanipinnoitettuja käsineitä,
mutta jos käsille roiskuu öljyjä, käsineissä tarvitaan tiivis nitriilipinnoitus”, kuvailee varapuheenjohtaja Esa
Kivisoja Suomen työsuojelualan yritysten liitosta STYL:stä.
Toisaalta jos työssä joutuu kunnolla
tekemisiin öljyn kanssa, asentajankä46
KEMIA 4/2015
sineen päälle voi vetää nitriilikertakäyttökäsineen ja vaihtaa sen usein.
Mikään ei suojaa
kaikelta
Työssä käytettäviä kemikaaleja on
kymmeniätuhansia. Käsineet voidaan
testata ennakkoon virallisessa tyyppihyväksynnässä 12 yleisimmän kemikaalin osalta.
Lisäksi valmistajat voivat testauttaa käsineiden suojauskykyä muilta
kemikaaleilta, joko yhdeltä tietyltä aineelta tai useilta kymmeniltä
aineilta. Testikemikaalit mainitaan
käsinepakkauksessa, tai siinä on tieto,
mistä testitulokset löytyvät.
Seosten osalta käsineitä ei kuitenkaan testata, vaikka käytännössä
kemikaaleja käytetään usein sekoituksina.
Suojaimet tulee valita erityisen
huolellisesti, kun käyttää herkistäviä,
myrkyllisiä, syöpävaarallisia tai perimälle vaarallisia aineita.
Riisu käsineet oikein
Älä koske
ulkopintaan
Ebolan tai muun tartuntavaarallisen
taudin hoitajalle työn riskialttein
vaihe on se, kun tämä riisuu suojavarustuksensa.
Virusten tapaan myös haitalliset
kemikaalit voivat joutua iholle, jos
käsineet tai muu suojavarustus poistetaan huolimattomasti.
Käsineiden riisuminen aloitetaan
ranteesta. Tärkeintä on että käsineen
ulkopintaan ei kosketa suojaamattomalla kädellä.
Jos käytettyyn kemikaalinsuojakäsineeseen jää ongelmajätteeksi luokiteltua kemikaalia, myös käsine on
ongelmajätettä. Se on hävitettävä
samalla tavalla kuin kemikaalit.
Lämpö ja kuluminen heikentävät
käsineen suojauskykyä. Mikään käsinemateriaali ei myöskään suojaa kaikilta kemikaaleilta. Jos materiaali suojaa hyvin yhdeltä aineelta, se voi olla
heikko suoja toista vastaan.
”Esimerkiksi PVC-muovi kestää
hyvin vesipohjaisia happo-, emäs- ja
suolaliuoksia, mutta se läpäisee nopeasti useita orgaanisia liuottimia”,
selventää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Erja Mäkelä.
”Kumit ovat yleensä kemiallisesti kestäviä, mutta ne saattavat silti
läpäistä joitakin aineita nopeasti.
Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kemikaalin molekyylikoko, rasvahakuisuus ja käsineen paksuuskin.”
Mäkelän mukaan hankalinta on
vaikuttaa kemikaalinsuojakäsineiden
käyttömukavuuteen. Käsineiden on
oltava tiiviitä, joten ne hiostavat.
”Ihon ärsytyksestä voi tulla jopa
ärsytyskosketusihottuma. Suojakäsineen alle puettavat puuvillaiset käsineet imevät kosteutta ja näin vähentävät ihoärsytystä. Ihon kunnosta
huolehtiminen on erityisen tärkeää
kemikaalinsuojakäsineiden kanssa”,
hän sanoo.
Joskus hyvin suojaavan materiaalin
muut ominaisuudet heikentävät käsineen käytettävyyttä.
Kun muovilaminaatista valmistetuissa kemikaalinsuojakäsineissä on
mukana polyeteenikerros, ne suojaavat useammilta kemikaaleilta kuin
muut käsineet. Materiaali ei kuitenkaan jousta.
Työterveyslaitoksen Henkilönsuojaimet työssä -kirjassa suositellaan
siksi, että päällimmäiseksi puetaan
ohuet kumikäsineet.
Läpäisyajan laskenta
alkaa roiskeesta
Mekaanisen suojakäsineen kuluminen on helpompi havaita kuin kemikaalinsuojakäsineen. Tärkeä asia
Scanstockphoto
Kemikaalinsuojakäsine on olennainen varuste kaikille, jotka työssään joutuvat tekemisiin kemikaalien kanssa.
kemikaalikäsinettä valittaessa on siksi
sen suojausluokan ilmaisema läpäisyaika.
Jos ylimmän eli suojausluokan 6
käsineeseen tulee kemikaalikosketus,
käyttöaikaa on siitä eteenpäin kahdeksan tuntia.
Aika alkaa juosta heti, kun ensimmäinen roiske on osunut, sillä aine
voi imeytyä ja mennä läpi materiaalin. Käsine tulisi hylätä ja vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan
läpäisyaika on kulunut umpeen.
Usein kemikaalinsuojakäsine pitää
vaihtaa jo ennen testattua läpäisyaikaa. Työpaikoilla olot eivät ole
samanlaiset kuin standardoiduissa
testioloissa, joissa kemikaalit ovat
huoneenlämpöisiä.
Huonelämpötilaa korkeammat
lämpötilat lyhentävät käsineen käyttöaikaa selvästi. Myös käsi lämmittää
materiaalia.
Esa Kivisojan mukaan iso virhe
tehdään usein siinä, että käsineiden
vaihtoväliä ei suositella työpaikoilla
Käsine tulisi vaihtaa
viimeistään silloin, kun
suojausluokan läpäisyaika
on kulunut umpeen.
oikein. Kemikaalinsuojakäsinettä
saatetaan käyttää viikko- tai kuukausikaupalla, ja se hylätään vasta, kun
materiaali alkaa hajota. Suojausvaikutus on kuitenkin heikentynyt aikoja
sitten.
Riskiin sopiva hansikas voi kemikaalityössäkin olla kertakäyttökäsine, jos käytetyt kemikaalit läpäisevät huonosti käsineen materiaalia tai
jos haetaan suojaa pelkkiä roiskeita
vastaan.
”Vaikka läpäisyaika olisi vain viisi
minuuttia, rasiallinen nitriilikumisia
kertakäyttökäsineitä voi olla tehokkain ja taloudellisin ratkaisu. Silloin käsine vaihdetaan heti, kun siihen läikähtää kemikaalia”, Kivisoja
sanoo.
Käsineen pitää sopia
muihin suojaimiin
Susanna Mäki kehottaa varmistamaan, että valitut suojakäsineet
sopivat käytettäväksi muiden henkilönsuojainten kanssa. Esimerkiksi
ranteen alue ei saa jäädä paljaaksi,
jos iho halutaan suojata haitallisilta
kemikaaleilta.
”Suojakäsineiden varret eivät saa
kuitenkaan olla tiellä ja haitata työn
tekemistä tai lisätä altistumista. Myös
käsivarsisuojainten pitää toimia muiden työ- ja suojavaatteiden kanssa.”
Ranne- ja käsivarsisuojia ovat
muun muassa lihanleikkaajien viiltosuojat, jotka antavat suojan veitsen
viillolta ja pistolta, tai hitsaajille tarkoitetut suojaimet. Vastaavasti käsivarsisuojat voivat suojata kemikaaleilta tai mikrobiologilta vaaroilta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
pkhaavisto@gmail.com
4/2015 KEMIA
47
Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä
Innovatics tuo
tehokkuutta
laboratorioiden rutiineihin
Helsinkiläinen Innovatics on
kehittänyt kemian alan tietojärjestelmiä jo kolmekymmentä
vuotta. Tietotekniikka on
samassa ajassa mullistanut
laboratorioiden arkipäivän.
Päivi Ikonen
Laboratorioiden rutiinit voidaan
hoitaa tietokoneiden avulla aiempaa
nopeammin, tehokkaammin ja virheettömämmin.
Siinä bisnesidea, jonka varaan
ohjelmistoyritys Innovatics Ky tasan
30 vuotta sitten syntyi. Uuden firman
toiseksi tukijalaksi valikoituivat osakerekisterejä varten kehitettävät järjestelmät.
”Alalla elettiin vuonna 1985 suurten murrosten aikaa. Henkilökohtaiset tietokoneet eli PC:t tulivat markkinoille ja toivat tietojenkäsittelyn myös
pienempiin yrityksiin. Jos tarvittiin
enemmän laskentatehoa, PC:llä sai
yhteyden ajan isoihin tietokoneisiin
palveluyritysten laskentakeskuksissa”,
muistelee yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pertti Kantola.
Ensimmäiset Innovaticsin rakentamat kemianohjelmistot olivat erilaisia
analysointiohjelmia, kuten muovien
tuotekehityksessä tarvittava molekyylipainojen jakauman laskemisohjelma sekä lääkekehityksessä käytettävien farmakokineettisten tutkimusten
analytiikkaohjelma.
Kun markkinoille ilmestyivät
ensimmäiset PC:lle kehitetyt taulukkolaskennan ohjelmat, Innovatics
ryhtyi antamaan kemisteille koulutusta niiden käyttöön.
48
KEMIA 4/2015
Vuonna 1986 yritys toimitti ensimmäisen tuotannon laadunvalvontajärjestelmänsä, johon kuului pakattujen
tuotteiden sisällön ja vesipitoisuuden
määrän valvonta. Myöhemmin järjestelmää laajennettiin viljan vastaanottotarkastuksiin ja lopulta niin, että se
soveltui elintarviketuotannon yleiseen laadunvalvontaan.
”Samalla tuli kehitettyä myös suomenkielistä sanastoa kemian tietotekniikalle”, Kantola hymyilee.
Nimen InnoLAB saanut järjestelmä
toimi asiakkaan lähiverkossa, ja siihen
oli mahdollista liittää mittalaitteet.
Integroidun kaavojentulkintamoduulin avulla väli- ja lopputulokset saatiin
laskettua automaattisesti.
”Se nopeutti oleellisesti näytteiden
läpimenoaikoja ja vähensi inhimillisiä virheitä. Järjestelmällä pystyttiin asettamaan laaturajat tuotteiden
ja raaka-aineiden ominaisuuksille ja
hälyttämään, jos rajat ylittyivät.”
Pian järjestelmään lisättiin myös
makeisten ja alkoholijuomien tuotannossa tarvittava analytiikka. Etenkin likööreistä mitattava alkoholipitoisuus muodosti tuotteen sisältämän
sokerin takia uuden haasteen ohjelmistokehittäjille.
Toinen pähkinä purtavaksi oli rasvan määrityksen laskennan automatisointi meijerituotteiden analytiikkaa
varten. Siitäkin selvittiin.
Hermokaasuista
eläinten ruokintaan
Kun yhtiö sai asiakkaakseen myös
ympäristölaboratorioita, järjestelmään oli lisättävä projektityöskentelyn, tilausten, tutkimustodistusten ja
laskutuksen edellyttämät toiminnot.
Tutkimuskeskusasiakkaiden myötä
mukaan tulivat muun muassa ase-,
räjähde- ja hermokaasuanalytiikka.
Koe-eläintuotannon tutkimusjärjestelmässä paneuduttiin rehuanalytiikkaan sekä eläinten ruokinnan ja
hyvinvoinnin välisten tuntemattomien alueiden selvittämiseen.
Vuosituhannen vaihteessa windows-maailma kehittyi vauhdilla ja
loi paineita ohjelmien uusimiselle.
”Asiakkaiden lähiverkot kasvoivat
ja nopeutuivat. Näin voitiin toteuttaa
ohjelmistojen uusia ominaisuuksia ja
lisätä sekä käyttäjä- että näytemääriä”,
Kantola kuvailee.
Uudella vuosituhannella yrityksen
asiakaskuntaan liittyivät ilmanlaadun
valvojat. Räätälöidyn tietojärjestelmän avulla nämä kykenivät analysoimaan koko maan alueelta kerättyjen
ilma- ja sadevesinäytteiden tiedot.
Sovelluksia syntyi myös esimerkiksi
metallurgian ja hygienia-alan analytiikkaan.
Kun levytilasta tuli aiempaa edullisempaa, järjestelmään lisättiin sähköiset arkistot, joihin erilaiset liitetiedostotkin saatiin talteen.
Kymmenkunta vuotta sitten yhtiö
julkaisi uuden InnoLIMS-nimisen
kokonaisjärjestelmänsä, joka sisältää windows-työasemaohjelmiston
lisäksi selainohjelmiston yrityksen tai
laitoksen sisäiseen käyttöön ja toisen
yrityksen asiakkaille.
”Jo InnoLABissa oli mukana laskukaavat, joita käyttäjät pystyivät itse
lisäämään ja muokkaamaan. InnoLIMSissä mukaan tuli muun muassa
kaikkien tietojen muutosten jäljitettävyys”, Kantola selvittää.
”Kun järjestelmään sitten saatiin
vielä toiminto, jolla tutkija, kemisti
Innovatics
Omistajahallinnon järjestelmien tuotepäällikkö Pekka Kantola (vas.), InnoLIMS-tuotepäällikkö Panu Kantola, kemisti Jelena
Kivinen ja toimitusjohtaja Pertti Kantola jatkavat työn merkeissä perheyrityksen neljättä vuosikymmentä.
tai laborantti pystyy määrittelemään
raportin haluamillaan tiedoilla ja
asetteluilla, valmiiksi ohjelmoitujen
uusien raporttien tarve väheni huomattavasti.”
Esineiden internet
tuo uuden murroksen
Viime vuosien iso asia tietojenkäsittelyn alalla on ollut pilvipalveluiden
tulo. Innovatics toteutti ensimmäisen
kerran järjestelmänsä pilvipalveluna
vuonna 2007.
Mieleen jääneenä tapauksena Kantola muistaa tietojärjestelmän toimittamisen merentutkimusalus Arandalle.
”Kun Aranda purjehtii Itämerellä,
se on yleensä kännykkä- ja tietoliikenneverkkojen tavoittamattomissa.
Laivan järjestelmien pitää siksi olla
mahdollisimman toimintavarmoja.
Meidän ohjelmistomme ovat onneksi
täyttäneet vaatimukset.”
Yrityksen juhlavuotena toimitusjohtaja kiittelee sekä lähes kymmenpäiseksi kasvanutta henkilöstöään
että asiakaskuntaansa.
”Asiakkailta saatu palaute, kehitysehdotukset ja kehityskeskustelut
ovat olleet erittäin arvokkaita järjestelmiemme rakentamisessa. Ne ovat
ohjanneet tuotekehityksen suuntaa ja
tuoneet siihen vahvan käyttäjänäkökulman.”
Juuri nyt tietotekniikka kulkee
kohti yhä automaattisempia toimintoja. Aktiivinen kehityskohde on esimerkiksi tiedonsiirtojen automatisointi järjestelmien välillä, mikä vaatii
ohjelmilta entistä enemmän avoimia
rajapintoja.
”Myös laajentumisemme uusien
tutkimusten käsittelyyn jatkuu vahvana. Mukaan ovat tulleet biokirjastot, geenipankit, lääketieteelliset
kehityshankkeet ja uusien alojen vertailututkimukset”, Kantola kertoo.
Yrityksen taittama matka on ollut
”pitkä ja mielenkiintoinen”.
”Olemme saaneet kehitettyä teoreettisilta perusteiltaan kestävän
järjestelmän tutkimus- ja tuotantotoiminnan tiedonhallintaan ja toiminnanohjaukseen. Työryhmäversiosta järjestelmä skaalautuu koko
yrityksen tai yhteisön maailmanlaajuiseksi versioksi.”
”Henkilöstö taas on teoreettisen
pohjakoulutuksensa lisäksi hankkinut vankan käytännön kokemuksen
työssään yhdessä asiakkaiden kanssa.”
Tietojenkäsittelyn alalla eletään
Kantolan mukaan jälleen jännittäviä
aikoja. Yritys on kolmen vuosikymmenensä jälkeen uuden vallankumouksen edessä.
”Esineiden ja asioiden internet
tulee muuttamaan tapaamme toimia
ja tehdä tutkimusta. Se taas muuttaa
järjestelmiä entistä tehokkaammiksi,
laaja-alaisemmiksi ja kaikin puolin
paremmiksi. Haasteita siis riittää jatkossakin.” 4/2015 KEMIA
49
Patenttijulkaisut
ovat tiedon aarreaitta
Patenttijulkaisuista voi ammentaa runsaasti yksityiskohtaista
teknologiatietoa, jota ei löydy tieteellisistä artikkeleista.
Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari
Aku Ankkaa lukiessaan saa ihastella
toinen toistaan hienompia keksintöjä. Mieleenpainuvimpia on Akun
itsensä kehittämä voimakas räjähde
akumiitti, joka soveltuu esimerkiksi
kuuraketin polttoaineeksi.
Ankkalinnan varsinaisen keksijäneron Pelle Pelottoman pitkälle
ansiolistalle kuuluu muun muassa
Kertalaaki-niminen aine, joka liuottaa kaiken muun paitsi timantit.
Ankkalinnan keksijöistä etenkin
Pelle on vuodesta toiseen taistellut
Velmu Viurusilmää ja muita varkaita
ja kopioijia vastaan. Viime aikoina
Ankkalinnassakin on onneksi herätty
huolehtimaan immateriaalioikeuksista. Pelle onnistui patentoimaan
Pikku apulaisensa, ja Iines sai patentin käsien voimaa vahvistaville voimavarsille.
Siitä ei ole tietoa, kuinka suunnitelmallista ankkalinnalaisten tutkimusja kehitystoiminta on. Tosielämässä
yrityksen menestyksen kannalta on
elintärkeää, että se pystyy jatkuvasti
kehittämään uutta teknologiaa kilpailijoita paremmin.
Uutta tuotetta kehitettäessä on
tunnettava alalle tyypilliset tekniset
ongelmat ja niihin jo tarjolla olevat
ratkaisut. Kilpailijoiden tuotteet vaikuttavat oman keksinnön kaupalliseen potentiaaliin. Aiemmat ratkaisut
saattavat myös auttaa uusien tuotekehitysideoiden syntymisessä.
Perehtymällä ennestään tunnettuihin ratkaisuihin voi myös säästää
tuotekehityskuluissa. On nimittäin
arvioitu, että jopa puolet tutkimusja tuotekehitystyöstä on päällekkäistä
työtä.
Merkittävä osa uusimmista – ja
50
KEMIA 4/2015
vanhemmistakin – teknisistä ratkaisuista kuvataan ainoastaan patenttijulkaisuissa. Patenttijulkaisut ovat
siten erittäin tärkeä teknologiatiedon
lähde.
Patenttitietokannoista pystyy myös
etukäteen varmistamaan, ettei tuo-
tetta hyödyntäessään, valmistaessaan
tai maahantuodessaan loukkaa voimassa olevia immateriaalioikeuksia.
Patenttitieto ja sen avulla tehtävät
analyysit hyödyttävätkin suurta joukkoa kemian alan ammattilaisia, kuten
tuotekehittäjiä, tutkijoita ja projektien
Patenttitieto on
iso infopaketti
Patenttia haetaan patenttihakemuksella, josta julkaistaan hakemusjulkaisu 18 kuukauden kuluttua hakemuksen tekemispäivästä.
Jos hakemus täyttää patentoitavuuden edellytykset, sille myönnetään
patentti, joka julkaistaan uutena
julkaisuna. Patenttihakemuksia ja
myönnettyjä patentteja kutsutaan
patenttijulkaisuiksi.
Patenttijulkaisussa keksintö eli
jokin tekninen ratkaisu on kuvattu
yksityiskohtaisesti julkaisun patenttivaatimuksissa ja selityksessä sekä
usein myös piirustuksissa (esimerkiksi kemialliset reaktiot, analyysilaitteiden osat) ja/tai sekvensseissä
(esimerkiksi dna:han liittyvät biokemialliset keksinnöt).
Lisäksi patenttijulkaisuun kuuluu nimitys ja tiivistelmä, jotka
muodostavat osan patenttijulkaisun bibliografisista tiedoista. Myös
patenttiluokitustieto kuuluu bibliografiseen tietoon.
Patenttijulkaisut sisältävät suuren määrän arvokasta teknistä ja
kemiallista tietoa, jota ei ole saatavilla tieteellisistä julkaisuista.
Koska keksintö tulee patenttijulkaisussa kuvata siten, että se on alan
ammattimiehen toisinnettavissa,
siitä voi löytyä kokeellista dataa,
kuten reaktioiden parametreja,
enemmän kuin samasta aiheesta
julkaistuista tieteellisistä artikkeleista.
Patenttitietoa hyödynnettäessä
on hyvä pitää mielessä, että muun
muassa kemialliset reaktiot tai analyysi- ja valmistusmenetelmät on
usein kuvattu selkeämmin patenttijulkaisun selityksen esimerkeissä
kuin patenttivaatimuksissa.
Patenttijulkaisujen teknisen tiedon lisäksi patenttitieto sisältää
patentinhakuprosessiin liittyviä
oikeudellisia asiakirjoja ja diaaritietoja, kuten patentin voimassaolotietoja (legal status).
Tällaista informaatiota ovat
muun muassa patenttiviranomaisten tutkimusraportit, tiedot patentin myöntämisestä sekä voimassaolosta (patenttia pidetään voimassa
vuosittain maksettavilla maksuilla)
ja mahdollisesti patenttia vastaan
tehdyt väitteet ja/tai valitukset.
Scanstockphoto
Patenttiluokitus on
hyvä hakutyökalu
Tutkijoiden ja tuotekehittäjien kannattaa opetella
hyödyntämään patenttitiedon
aarrearkun antimia.
vetäjiä ja johtoa sekä yrityksissä että
tutkimusorganisaatioissa.
Apuna hakupalvelut
Patenttijulkaisujen (patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien)
määrä kasvaa jatkuvasti. Helpoimman tavan hakea patenttitietoa tarjoavat internetin maksuttomat hakupalvelut, kuten Patentscope ja Espacenet.
Patentscope-palvelusta löytyy
kansainväliseen PCT-järjestelmään
(Patent Cooperation Treaty) kuuluvia
patenttijulkaisuja sekä tiettyjen maiden patenttijulkaisuja. Niiden yhteismäärä on tätä nykyä yli 44 miljoonaa.
Maailmanlaajuinen patenttitietokanta Espacenet puolestaan sisältää
jo yli 93 miljoonaa patenttijulkaisua.
Espacenet-palvelusta löytyy tietoa
myös tekniikanalakohtaisesta patenttiluokituksesta (CPC). Ilmaisella pal-
velulla pääsee hyvin alkuun patenttitiedon käyttämisessä. Oman alan
patentointia voi kartoittaa jo pienellä
satsauksella.
Kun halutaan kattavampaa ja luotettavampaa patenttitiedon analyysiä,
on kuitenkin syytä hakea apua patenttitiedon asiantuntijoilta. Esimerkiksi
Espacenetissä patenttivaatimuksiin
kohdistuvia hakuja (ns. kokotekstihakuja) voi tehdä ainoastaan PCThakemuksille ja eurooppalaisille EPjulkaisuille.
Myös Patentscope-palvelussa sanahaku voidaan kohdistaa kokoteksteihin, mutta senkään kattavuus ei ole
maailmanlaajuinen. Tomi Jukkola työskentelee vanhempana
tutkijainsinöörinä ja Jani Päiväsaari toimistopäällikkönä Patentti- ja rekisterihallituksen
kemian tekniikan tutkimusyksikössä.
tomi.jukkola@prh.fi
jani.paivasaari@prh.fi
Tehokas apuväline patentti-informaatiota tutkittaessa on patenttiluokitus. Patenttiluokitus kertoo,
millaista teknistä ratkaisua julkaisussa kuvattu keksintö todella
koskee.
Kattavin luokitusjärjestelmä on
CPC (Cooperative Patent Classification), joka on syntynyt patenttiviranomaisten yhteistyöllä. Sopivia luokitustermejä voi hakea
vaikkapa Espacenet-palvelusta.
CPC-luokitusjärjestelmässä on
esimerkiksi useita atomikerroskasvatusta eli ALD-menetelmää
koskevia patenttiluokitustermejä,
joita käyttämällä pystyy suodattamaan suuresta joukosta julkaisuja
vain tiettyä teknistä ratkaisua koskevat.
Esimerkkejä ovat C23C
16/45542 (Plasma being used
non-continuously during the
ALD reaction), C23C 15/45551
(for relative movement of the
substrate and the gas injectors or
half-reaction reactor compartments) tai H01L 21/3141 (Manufacture or treatment of semiconductor devices or of parts thereof;
Deposition [of inorganic layers]
using atomic layer deposition
techniques ALD).
Toisinaan pelkkä luokitushaku
ei riitä, vaan on tarpeen tehdä
myös vapaasanahakuja. Sanahakua tehtäessä tulee ottaa huomioon, että haku kohdistuu tavallisesti vain patenttijulkaisun
tiivistelmään.
Hakusanojen valinnan ja niiden kirjoitusasun kanssa tulee olla
huolellinen. Yksittäisten hakusanojen käyttö tuottaa liian suuria
hakutulosjoukkoja, kun taas liian
täsmällinen haku pudottaa merkityksellisiäkin julkaisuja pois.
ALD:n kohdalla sanahakua
mutkistavat menetelmästä käytetyt lukuisat tunnetut nimitykset
ja lyhenteet. Tiivistelmän laatinut
patentinhakija saattaa lisäksi olla
keksinyt menetelmälleen aivan
uuden nimityksen. Tiivistelmätekstissä ei välttämättä mainita
lyhennettä ALD.
4/2015 KEMIA
51
Tulivuoren tuhka
tekee maalille ihmeitä
Maaliyhtiö Tikkurila on
laajentanut toiminnallisiin
ratkaisuihin. Funktionaalisilla
pinnoitteilla on käyttöä muun
muassa kosteus- ja homeongelmien ehkäisyssä.
Marja Saarikko
Olli Ruhanen
Keksinnön ei aina tarvitse olla monimutkainen. Kun perinteiseen maaliin
lisätään ripaus tulivuoren tuhkasta
peräisin olevaa ainetta, paisutettua
perliittiä, tuloksena on melkoinen
monitoimipinnoite.
Suomalainen Tikkurila sai oikeudet innovaatioon yrityskaupan myötä
ostettuaan ruotsalaisen KEFA Drytecin toiminnallisten maalien liiketoiminnan.
Paisutettu perliitti valmistetaan
vulkaanisesta lasista. Uuden raaka-
52
KEMIA 4/2015
aineen ansiosta maalipintaan syntyy
pienenpieniä, 0,1–100 mikrometrin
kokoisia huokosia, jotka kasvattavat sen pinta-alaa huimasti. Yhdestä
neliömetristä pintaa voi tulla jopa jalkapallokentän kokoinen.
Maalin koloset imevät itseensä
etenkin kosteutta.
”Mikrohuokoinen rakenne rikkoo
nestepisaran pintajännityksen, jolloin
vesi imeytyy suurelle alalle pinnoitetta”, kuvailee Tikkurilan ammattilaissegmentin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jarkko Mattila.
Laajalle alueelle ohuena kerroksena levittynyt vesi kuivuu nopeammin kuin suurina pisaroina oleva vesi.
Edellytyksenä tosin on, että kosteus
pääsee haihtumaan vapaasti, sillä
mikrohuokosten imukyky on rajallinen.
Kun neliömetrille pintaa on sivelty
900 grammaa maalia, alue kykenee
imaisemaan vettä noin 3,5 desilitraa.
Jos maalin määrää lisätään 1,2 kiloon
neliötä kohden, pinnoitteen vedenimemiskyky nousee peräti 6,5 desilitraan.
Imee melun,
kapseloi asbestin
Neljästä erilaisesta toiminnallisesta
maalista yksi soveltuu etenkin kondenssi- ja tippuvesiongelmiin, jotka
aiheutuvat kosteuden tiivistymisestä.
Maalia voidaan käyttää kaikille eristämättömille metallipinnoille esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, navetoissa
ja karjasuojissa. Maalia on hyödynnetty myös tuulimyllyn sisäpinnan
pinnoittamiseen, sillä pinnalle muodostuva kosteus aiheuttaa helposti
ruosteongelmia.
Maalipinnalla on muihin maaleihin verrattuna myös hyvä lämmön-
Tikkurila Oyj
Maalista tuli tekninen ratkaisu
Pienet, 0,1–100 mikrometrin kokoiset
huokoset moninkertaistavat maalin
pinta-alan ja imevät niin kosteutta
kuin ääntäkin.
eristyskyky, sillä toiminnallinen maali
on normaalia paksumpaa.
”Sen ansiosta myös esimerkiksi
profiloidun teräskatteen pintalämpötila laskee hitaammin öisin, jolloin veden tiivistyminen rakenteisiin
vähenee”, Mattila kertoo.
Koska funktionaalisen maalin kosteutta imevät huokoset pitävät pinnat
kuivempina, maalin avulla voidaan
estää myös homeen kasvua.
”Homesuojaukseen suunnatun
tuotteen päämarkkina-alue on panimoteollisuus, jossa kosteutta syntyy
oluen valmistukseen käytettävistä
raaka-aineista. Tuote on suosittu myös
Keski-Euroopassa, jossa sitä hyödynnetään paljon esimerkiksi asuintalojen kellareissa pitämään maasta tuleva
kosteus aisoissa.”
Homesuojaus toimii kuitenkin vain
silloin, kun maalipinta pääsee välissä
kuivumaan. Laajamittaiseen rakenteelliseen kosteus- ja sisäilmaongelmien ratkaisuun maalista ei ole.
Vesiohenteinen maali on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, ei sisustajan unelmaksi, joten värivaihtoehtoja
on vain kaksi, valkoinen ja harmaa.
Toiminnallisista maaleista kolmas
auttaa ratkomaan asbestiongelmia.
Maali kapseloi asbestia sisältävät pinnat silloin, kun asbestia ei voida poistaa. Näin estetään asbestikuitujen kulkeutuminen sisäilmaan.
Neljäs maali on tarkoitettu torjumaan melua. Metallipinnalle siveltynä maali vaimentaa ääntä imemällä
osan siitä sisuksiinsa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.
marja.saarikko@gmail.com
Maaliyhtiö Tikkurilan Suomen
ja Ruotsin liiketoimintayksiköt
hankkivat itselleen toiminnallisten maalien liiketoiminnan viime
vuonna ostaessaan ruotsalaisen
KEFA Drytech AB:n osakekannan.
Erilaisia pintakäsittelytuotteita
kehittävän ja valmistavan KEFAn
liikevaihto oli vuonna 2013 vajaat
kaksi miljoonaa euroa.
Kehitysjohtaja Jarkko Mattilan
mukaan pienellä ruotsalaisyrityksellä ei ollut riittävää valmiutta lähteä itse tehokkaasti viemään tuotteitaan maailmalle.
”Nyt tuoteryhmä saa Tikkurilalta uutta voimaa, kun se pääsee
hyödyntämään meidän kattavia
myynti- ja jakeluverkostojamme”,
Mattila sanoo.
Funktionaalisten pinnoitteiden
ryhmän neljä tuotetta lanseerattiin
Tikkurilan brändin alle maaliskuussa 2015. Samalla suomalaisyhtiö käynnisti uuden aluevaltauksen.
”Ammattilaisille suunnattu tuoteryhmä on tiettävästi uniikki koko
Euroopassa. Millään muulla yrityksellä ei ainakaan tässä laajuudessa
ole samanlaisia tuotteita.”
”Toiminnallinen maali ei enää
ole pelkästään pinnoite, vaan se on
myös tekninen ratkaisu”, Mattila
korostaa.
Perliittirakeita hyödynnetään muun muassa maanparannuksessa tekemään
mullasta ilmavampaa.
Perliitti on monitoimija
Maalien tärkeimpiä raaka-aineita ovat
sideaineet (joiden osuus maalissa on
noin 30 prosenttia), pigmentit ja täyteaineet (30 prosenttia) sekä liuotteet ja
ohenteet (40 prosenttia). Perliitti luokitellaan täyteaineeksi.
Tulivuoren tuhkasta peräisin oleva
perliitti on luonnon monimuotoisimpia mineraaleja. Se on kevyt, palamaton ja hyvä eriste. Perliittiä käytetään
etenkin rakennusteollisuudessa ja suodattamiseen. Aineen hyvät suodatusominaisuudet perustuvat materiaalin
sisältämiin mikroskooppisiin käytäviin.
Puutarhoissa perliittiä hyödynnetään maanparannukseen. Aineen
käytävärakenteen ansiosta kosteus ja
happi pääsevät paremmin tunkeutumaan kasvin juuriin. Toisaalta perliitti
ehkäisee liiallisen kastelun aiheuttamia
ongelmia.
Perliittiä tuottavia ja soveltavia yrityksiä on nykyisin useita kymmeniä.
Maapallon perliittivarannoista on silti
käytetty vasta noin prosentti, joten niiden uskotaan riittävän vielä sukupolvien ajan.
Perliitin lähde on vulkaaninen kivi.
Kun pikkuruiset perliittirakeet
käsitellään reilun tuhannen asteen
lämmössä, ne paisuvat 10–20 kertaa
alkuperäistä kokoaan suuremmiksi.
4/2015 KEMIA
53
Elinsiirrosta
alkaa uusi elämä
Elinsiirroista on tullut lähes arkipäivää hengenvaarallisten sairauksien hoidossa. Maailmalla uutuuksia
ovat vaativaa mikrokirurgiaa edellyttävät kasvojensiirto
ja peniksensiirto amputoidun elimen tilalle.
Arja-Leena Paavola
54
KEMIA 4/2015
lääkkeen tason löytämiseen”, kertoo
vastaava lääkäri Helena Isoniemi
Hyksistä.
Vuosien saatossa pulmia on ratkottu yksi kerrallaan. Tämä yhdessä
säännöllisen seurannan kanssa on
parantanut elinsiirtojen tuloksia jatkuvasti.
Suurin haaste
hyljintäreaktio
Elimistö pyrkii puolustautumaan
kaikkea vierasta vastaan, on kyseessä
sitten terveyttä uhkaava bakteeri tai
uusi elin. Riski hyljintään on suurin
heti elinsiirron jälkeen ja säilyy korkeana vielä kolmesta kuuteen kuukautta.
Hyljinnänestolääkkeet vähentävät hyljintäreaktiolle tärkeiden valkosolujen toimintaa sekä tulehdusreaktion käynnistymiseen johtavien
välittäjäaineiden vapautumista verenkiertoon.
”Lääkehoito on välttämätöntä koko
loppuelämän ajan, mutta sen määrää
voidaan ajan myötä vähentää. Lääkitys suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti, ja hoidossa haetaan sopivaa
tasapainoa. Potilaat ovat jatkuvassa
seurannassa ja lääkkeiden pitoisuuksia mitataan säännöllisesti.”
Hylkimisreaktio voi olla akuutti,
voimakas hyökkäys siirrännäistä vastaan. Hoitamattomana se tuhoaa siirteen nopeasti.
Edes potilas, joka on elänyt siirteen kanssa pitkään, ei välttämättä
voi luottaa onnistuneen tuloksen
pysyvyyteen. Hyljintäreaktio saattaa ilmaantua jopa vuosikymmenen
Matti Snellman/HUS
Elinsiirto kertoo usein yhden ihmiselämän päättymisestä. Sen valoisa
kääntöpuoli on uusi elämä, joka alkaa,
kun vakavasti sairas saa toisen mahdollisuuden.
Historiassa on pitkään yritetty
pelastaa ihmishenkiä siirtämällä
tuhoutuneen elimen tilalle uusi. Erinäisissä kokeilussa on testattu mahdollisuutta käyttää lajitoverin lisäksi
esimerkiksi simpanssin sydäntä tai
jopa vuohen munuaista.
Varsinainen kehitys käynnistyi kuitenkin vasta, kun oli opittu ratkaisemaan siirtojen kaksi keskeistä ongelmaa, verisuonten yhdistäminen ja
elimistön taipumus hylkiä vierasta
kudosta.
Ranskalainen Alexis Carrel sai lääketieteen Nobelin palkinnon keksimästään verisuonten saumaustekniikasta vuonna 1913.
Vaikka maailman ensimmäinen onnistunut sydämensiirto tehtiin Etelä-Afrikassa jo vuonna 1967,
henkiä pelastavat elinsiirrot kyettiin toden teolla aloittamaan vasta
1970-luvulla, jolloin käyttöön saatiin
elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa hillitsevä lääke siklosporiini.
Suomessa ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964 ja
ensimmäinen sydämensiirto vuonna
1985. Kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsinkiin Hyksin sairaaloihin.
Operaatioiden tulokset ovat jo useita
vuosia olleet meillä maailman huippuluokkaa.
”Toiminnan alkuvaiheissa suurimmat ongelmat liittyivät infektioihin,
akuuttiin hylkimiseen ja kullekin
potilaalle sopivan hylkimisenesto-
Ylilääkäri Helena Isoniemi
(kuvan keskellä vihreä lakki
päässä) irrottaa luovuttajalta
maksaa, joka antaa saajalleen
mahdollisuuden uuteen elämään.
Suomen kaikki elinsiirrot tehdään
Helsingissä Hyksin sairaaloissa.
päästä leikkauksesta, mikäli potilas
käyttää lääkkeitä epäsäännöllisesti tai
ne eivät imeydy riittävästi.
Reaktion käynnistyttyä siirteen
tuhoutumista on vaikea pysäyttää.
Riippuu siirretystä elimestä, mistä
tuhoutuminen käynnistyy. Yleensä
se alkaa verisuonten seinämistä.
”Krooninen, hitaasti tuleva hyljintä on erityisesti munuaissiirteiden
ongelma. Osa potilaista voi menettää siirteen vielä useiden vuosien jälkeen.”
Mahdollista hyljintää ei Isoniemen
mukaan tarvitse pelätä tai tarkkailla
päivittäin. Sen oireet on silti hyvä tunnistaa, jotta osaa tarvittaessa ottaa
yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Hyljinnänestolääkitys voi lisätä
4/2015 KEMIA
55
Maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin eteläafrikkalaisessa Stellenboschin yliopistosairaalassa joulukuussa
2014. Toimenpiteeseen on jonossa satoja potilaita.
Etelä-Afrikan haasteena
Kasvava tarve peniksille
Elinsiirrot tehdään yleensä viimeisenä
keinona potilaan hengen pelastamiseksi. Joidenkin viime vuosina käynnistyneiden operaatioiden päätarkoitus on kuitenkin ollut enemmänkin
elämänlaadun kohentaminen.
Vuonna 2005 Ranskassa tehtiin
ensimmäinen osittainen kasvojensiirto naiselle, jonka nenän ja kasvojen alaosan koira oli raadellut pahoin.
Maailman ensimmäinen koko kasvojen siirto tehtiin Yhdysvalloissa
vuonna 2010 miehelle, jonka omat
kasvot olivat ampumaonnettomuudessa tuhoutuneet käytännössä kokonaan.
Maan puolustusministeriön rahoittaman leikkauksen tavoitteena oli
samalla saada tietoa siitä, kuinka tekniikkaa voitaisiin käyttää haavoittuneiden sotilaiden hoidossa.
Epäonnistuneiden
riittien uhrit
Etelä-Afrikka muodostaa elinsiirroissa oman lukunsa. Maassa on poikkeuksellisen suuri tarve peniksensiirroille, sillä siellä joudutaan vuosittain
56
KEMIA 4/2015
amputoimaan penis noin 250 nuorukaiselta. Syynä asiaan ovat eräiden
heimojen initiaatioriitit, jotka usein
epäonnistuvat.
Siirtojen suunnittelu alkoi maassa
vuonna 2010. Operaatiosta vastuussa
oleva tutkijatiimi piti mielessään
etenkin toimenpiteen psykologisen
puolen.
Peniksensiirtoa oli nimittäin yritetty Kiinassa neljä vuotta aiemmin.
Vaikka leikkaus oli teknisesti sujunut
hyvin, siirre oli pakko jonkin ajan
kuluttua poistaa, sillä potilas ei kyennyt hyväksymään uutta elintä omakseen.
Etelä-Afrikan ja samalla maailman
ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin joulukuussa 2014 Stellenboschin yliopistollisessa sairaalassa.
21-vuotias potilas oli menettänyt
oman elimensä 18-vuotiaana. Penis
oli rituaalimenoissa tehdyn ympärileikkauksen seurauksena tulehtunut
ja mennyt lopulta kuolioon.
Menestyksekkäästä transplantaatiosta uutisoitiin neljän kuukauden
kuluttua operaatiosta.
”Leikkauksessa hyödynnettiin tek-
niikoita, joita maailmalla toteutetuissa kasvojensiirroissa on käytetty”,
kertoi operaatiota johtanut professori
André van der Merwe maaliskuisessa
tiedotustilaisuudessa.
”Käytimme samankaltaista mikrokirurgiaa pienten verisuonien ja
hermojen yhdistämisessä. Toimenpiteessä penis irrotettiin kuolleelta
luovuttajalta, ja verisuonet, hermot ja
muut rakenteelliset osat yhdistettiin
vastaanottajan kehoon.”
Lisähaasteita aiheutti van der Merwen mukaan se, että potilaan alkuperäisen elimen vienyt tulehdus oli
tuhonnut myös tärkeimmät verisuonet. Niitä korvaava verisuoni otettiin
potilaan alavatsasta ja yhdistettiin
uuteen penikseen.
Vaikka miehen tuntoaisti ei vielä
ollut täysin palautunut, tämän virtsaaminen ja ejakulaatio sujuivat normaalisti. Hän oli myös kyennyt harjoittamaan seksiä.
Stellenboschin sairaala valmistautuu jo seuraaviin operaatioihin.
Yhdeksän muuta nuorukaista saa
saman tutkimusprojektin puitteissa
uuden peniksen lähivuosina.
syövän sekä esimerkiksi osteoporoosin tai verenpainetaudin riskiä. Eri
lääkkeiden yhdistelmillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin suurella
annoksella yksittäistä lääkettä.
Osa lääkkeistä voi myös olla haitallisia munuaisille, joiden toimintaa
täytyy seurata säännöllisesti. Lääkkeiden vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntakin voi häiriintyä. Verensokeri
saattaa nousta, mikä taas voi aiheuttaa
diabetesta.
Siirtoelinten
kirjo kasvaa
Siirrettävien elinten kirjo on ajan
myötä hiljalleen laajentunut. Vuonna
2009 Suomessa tehtiin ensimmäinen
suolensiirto ja vuonna 2010 ensimmäinen haimansiirto.
”Haimansiirto tehdään tyypillisesti diabetespotilaalle, joka tarvitsee samanaikaisesti munuaissiirteen”,
Helena Isoniemi kertoo.
Diabetesta hoidetaan yleensä insuliinilla, ja elinsiirto on vasta äärimmäinen keino. Syynä on muun muassa
se, että haimansiirtoon liittyy paljon
enemmän komplikaatioita kuin muiden siirteiden kohdalla.
Suolensiirrot ovat Isoniemen
mukaan ”todella vaikeita”. Hankaluuksia aiheuttavat suolen sisältämä
runsas imukudoksen ja bakteerimassan määrä sekä monet potilaiden
yleistilaa heikentävät liitännäisongelmat.
Erityisen vaativaa on myös potilaan
jälkihoito, koska hylkimisenestolääkitys on suolensiirron jälkeen hieman
vahvempaa kuin muissa elinsiirroissa.
Pohjoismaisista kaupungeista Helsinki ja Göteborg ovat ainoat, joissa
tehdään ohutsuolensiirtoja. Koko
maailmassakin suolia siirretään vuosittain vain noin 150.
Ohutsuolisiirre saadaan aivokuolleelta elinluovuttajalta, jonka tulisi
olla painoltaan vähintään 20 prosenttia siirteen vastaanottajaa pienempi.
”Siksi odotusaika voi varsinkin las-
Suomessa elinsiirtojen
ennätysvuosi
Suomessa tehtiin vuonna 2014 ennätykselliset 355 elinsiirtoa.
Lukumääräisesti eniten, 240, siirrettiin munuaisia. Niistä 15 oli peräisin eläviltä luovuttajilta. Toiseksi eniten tehtiin
maksansiirtoja, 59. Yhdistettyjä haimanja munuaisensiirtoja oli 15.
Sydämensiirtoja tehtiin 24 ja keuhkonsiirtoja 15. Blokkisiirtoja eli sydämen
ja keuhkojen yhteissiirtoja tehtiin kaksi.
Suomessa on muutama ihminen,
jotka ovat saaneet uuden sydämen jo
27 vuotta sitten. Maksasiirre on useilla
toiminut yli 30 vuotta.
Elinsiirtojonossa on silti yli 400
ihmistä. Valtaosa heistä tarvitsisi uuden
munuaisen.
Lain mukaan aivokuolleen henkilön
elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisten ihmisten hyväksi, jos henkilö ei ole
vastustanut asiaa aiemmin. Elinluovutuskortti on hyvä tapa ilmaista oma tahtonsa. Asiasta kannattaa kertoa myös
läheisille.
ten kohdalla olla hyvin pitkä”, Isoniemi sanoo.
Keinoelimet
tulevaisuutta
Jo vuosia on puhuttu mahdollisuudesta tulostaa ihmisten kudoksia ja
ehkä myös elimiä 3D-menetelmällä.
Useat tutkimusryhmät eri puolilla
maailmaa kehittävät keinokudosmalleja erilaisiin sovelluskohteisiin. Niihin kuuluu muun muassa keinoihoa,
keinoverisuonta ja keinoluuta.
”Nyt on olemassa toimivia elinmalleja, joissa voidaan tarkkailla ja mitata
fysiologisia ilmiöitä ja esimerkiksi
testata lääkkeiden vaikutusta”, kertoo
professori Antti Mäkitie Helsingin
yliopistosta.
Hänen mukaansa on kuitenkin vielä
matkaa siihen, että voitaisiin tuottaa
ainetta lisäävin menetelmin oikealle
potilaalle käyttökelpoinen elin.
”Yksittäisistä edistysaskeleista tällä
tutkimussaralla mielellään uutisoidaan, mutta rutiinikäytöstä olemme
kaukana.”
Mäkitie itse on yhdessä Aalto-yliopiston akatemiaprofessorin Jukka
Seppälän ryhmän kanssa suunnitellut ja tulostanut henkitorvisiirteitä
polymeeripohjaisista materiaaleista.
Henkitorvisiirteitä tarvitsevia potilaita on Mäkitien mukaan vain vähän,
mutta tutkimuksen tuottamat tulokset edistävät myös muihin sovelluskohteisiin tarkoitettujen keinokudosten kehitystyötä.
Suomessa tulostettuja henkitorvisiirteitä on testattu Karoliinisessa
instituutissa Tukholmassa. Siellä ne
on ensin käsitelty kantasoluilla bioreaktorissa ja siirretty sen jälkeen
koe-eläimille. Tulokset ovat olleet
lupaavia.
”Vielä on silti paljon työtä tehtävänä ennen kuin menetelmää voidaan
käyttää ihmisillä”, Mäkitie muistuttaa.
Tutkimuslinjan toisessa päässä keinomateriaali on ehtinyt jo kliiniseen
vaiheeseen. Karoliinisen instituutin
ryhmä on siirtänyt potilaille muilla
menetelmillä ja muusta keinomateriaalista valmistettuja henkitorvia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
arjaleena.paavola@gmail.com
4/2015 KEMIA
57
ULKOMAILTA
Alkion geenimuuntelu
sai tutkijat takajaloilleen
tutkimukseensa liittyvät ongelmat ja
tekniikan keskeneräisyyden. Vaikka
kokeet olivat tietyssä mielessä menestys, menetelmän onnistumisprosentti
oli matala. Tutkimus lopetettiin siksi
kesken.
”Kun menetelmää testataan oikeilla
alkioilla, onnistumisprosentin on
oltava lähellä sataa”, Huang sanoo. Scanstockphoto
Päivi Ikonen
Kansainvälinen tiedeyhteisö on
noussut vastustamaan ihmisalkioiden geenimuokkausta. Muun muassa
yhdysvaltalainen Center for Genetics
and Society vetoaa maailman tutkijoihin, jotta geneettiset kokeilut alkioilla
lopetettaisiin.
”Yhdelläkään tutkijalla ei ole
moraalista oikeutta rikkoa maailmanlaajuista yhteisymmärrystä siitä, että
ihmisen geenilinjaan ei tule puuttua”,
sanoo keskuksen johtaja Marcy Darnovsky.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain
lääketieteellisestä riskistä. Uudenlaisen, geenimuunnellun ihmisen luominen aiheuttaisi jo sinänsä epätasaarvoa, syrjintää ja yhteiskunnallisia
ristiriitoja.
Tiedemaailman säikäytti Kiinasta
huhtikuussa virallisesti raportoitu
tapaus, jossa ihmisalkioiden genomia
oli ensimmäistä kertaa todistetusti
onnistuttu muuntelemaan. Kiinassa
mahdollisesti tehdyistä kokeiluista
oli tätä ennen liikkunut vain huhuja.
Guangzhoun yliopiston tutkijan
Junjiu Huangin vetämä ryhmä kertoi toteuttamastaan kokeesta Protein
& Cell -verkkolehdessä.
Tutkijat olivat ruiskuttaneet ihmisalkioihin entsyymiä ja molekyylejä,
jotka vaikuttivat vain tiettyihin geeneihin. Geenien jotkin mutaatiot ovat
58
KEMIA 4/2015
Vauvojen geenejä ei ainakaan toistaiseksi peukaloida alkiovaiheessa.
Monien tutkijoiden mielestä siihen ei
pitäisi ryhtyä tulevaisuudessakaan.
syypäitä vakaviin sairauksiin. Käsittelyllä geenejä saatiin korjattua.
Niin kutsuttua Crispr/Cas9-tekniikkaa on aikaisemmin kokeiltu vain
eläinten alkioihin sekä ihmissoluihin.
Ryhmän mukaan sen käyttämät
ihmisalkiot olivat peräisin hedelmällisyysklinikoilta ja sinänsä elinkelvottomia. Tutkimuksen pontimena oli
löytää uusi hoitokeino henkeä uhkaaviin sairauksiin.
Varoittava esimerkki
Nature-lehden haastattelema kantasolututkija George Daley Harvardin
yliopistosta edustaa hyvin tieteentekijöiden yleistä näkökantaa alkioiden
geenimuunteluun.
Daley ei kiistä kiinalaiskokeen
olleen tieteellinen läpimurto ja merkkipaalu. Samalla se on kuitenkin myös
varoittava esimerkki.
Hänen mukaansa ryhmän raportoima kokeilu paljastaa, ettei muokkausteknologia ole läheskään valmis
eikä automaattinen keino hävittää
geenien kantamia sairauksia.
Kiinalaisryhmä myöntää itsekin
Superrikkakasvit
puhuttavat
USA:ssa
Yhdysvalloissa ollaan huolissaan
siitä, että geenimuunneltujen
satokasvien vastustuskyky siirtyy niistä myös rikkakasveihin.
Tämän on ajateltu olevan syynä
uusiin ärhäköihin superrikkakasveihin, joihin torjunta-aineet
eivät tepsi.
Aggressiiviset superrikkakasvit
ovat olleet etenkin etelävaltioiden
soijanviljelijöiden riesana.
Yhdysvaltain rikkakasviseuran WSSA:n tuoreen tiedotteen
mukaan tutkimustieto ei tue käsitystä, että geenien siirtyminen
olisi syynä rikkakasvien resistenssin kehittymiseen.
Sen sijaan superrikkakasveja
muodostuu, jos käytetään mitä
tahansa kemiallista, biologista
tai mekaanista torjuntamenetelmää yksinään. Tällöin kasvi keksii nopeasti keinon suojautua sitä
vastaan.
Kiistellylle kasvinsuojeluaineelle glyfosaatille resistenteiksi kehitetyt viljelykasvit eivät
myöskään vaikuta rikkakasviston koostumukseen. Näin kertoo Weed Science -lehdessä julkaistu tutkimus, jonka kohteena
oli lähes 160 peltoalaa kuudessa
osavaltiossa. Päivi Ikonen
Valo palauttaa
kadonneet muistot
Muistot ovat aivoissamme
tallessa, mutta niiden mieleen
palauttaminen voi takkuilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne
voidaan saada esiin aktivoimalla
muistisoluja laservalolla.
Muistinmenetyksen seurauksena
kadonneet muistot voidaan kaivaa
esiin aivojen kätköistä valon avulla.
Asian osoitti maineikkaan yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkijaryhmä, joka hyödyntää työssään
uutta tieteenalaa, optogenetiikkaa.
Science-lehdessä julkaistua löydöstä pidetään mullistavana.
Professori Susumu Tonegawan
johtaman ryhmän tutkimuksessa
käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Jyrsijät pantiin ensin oppimaan ja muistamaan tietty uusi asia.
Sen jälkeen tutkijat torppasivat
hiirten kyvyn palauttaa muisto mieleensä. Se tapahtui ruiskuttamalla eläinten aivoihin
Vakavassa muistinmenetyksessä ei
muistilapuistakaan
yleensä ole hyötyä.
Uusista tutkimustuloksista sen sijaan
saattaa olla apua
muistisairauksien
hoitojen kehittämisessä.
anisomysiiniä, yhdistettä, joka estää
hermosolujen välisiä kytkentöjä vahvistumasta.
Seuraavana päivänä ryhmä yritti
laukaista muiston esiin monin eri
keinoin, mutta se oli selvästi hävinnyt eläinten päästä kokonaan.
Kun keinotekoisen muistinmenetyksen kokeneiden hiirten aivosoluihin sitten kohdistettiin laservalo,
solut aktivoituivat. Samalla eläinten
muisto asiasta palasi kuin taikaiskusta.
saolon todisti optogenetiikan työkalujen avulla Tonegawan ryhmä, joka
vuonna 2012 paikansi sen aivojen
hippokampukseen.
Jatkotutkimuksessaan ryhmä osoitti, etteivät muistot tallennu yksittäisiin
soluihin vaan useiden solurykelmien
muodostamaan piiriin tai polkuun.
”Tämä laaja piiri tai polku käsittää useita aivoalueita. Teoriamme on,
että piirin muistisolut yhdistyvät aina
uudelleen jokaista yksittäistä muistoa
varten”, kertoo ryhmän tutkija Tomas
Ryan Science Daily -lehdelle.
Aivojen muistipiiri
Neurotutkijat ovat pitkään olettaneet,
että jossakin päin aivoverkostoa on
hermosolujen rykelmä, joka herää
toimimaan aina uuden muiston syntyessä. Muistojen tallentamisen on
puolestaan ajateltu aiheuttavan aivoihin pysyviä fysikaalisia tai kemiallisia
muutoksia.
Tällaisen neuronirykelmän olemas-
Arvoituksen ratkaisu
Professori Tonegawan mukaan ryhmän tuorein tutkimustulos antaa
myös vastauksen erääseen neurotieteen keskeiseen kiistakysymykseen.
Muistinmenetys voi olla seurausta
vammasta, stressistä tai esimerkiksi
Alzheimerin taudista. Alan tutkijat
ovat kuitenkin kiistelleet vuosia siitä,
mikä muistin ja muistojen menettämisen varsinainen syy on.
Yhden koulukunnan mukaan kyse
on aivojen muistisolujen vahingoittumisesta niin, että niiden säilömät
muistot tuhoutuvat. Osa tutkijoista
on ollut sitä mieltä, että muistot ovat
kyllä tallella, mutta niiden palauttaminen mieleen on jostakin syystä
estynyt.
”Valtaosa tutkijoista on ensimmäisen teorian kannalla, mutta meidän
tutkimuksemme osoittaa, että tämä
valtaosa on luultavasti väärässä”,
Tonegawa sanoo Science Dailyn artikkelissa.
”Muistinmenetyksen syy on siinä,
että muistojen mieleenpalautus ei
onnistu.” Päivi Ikonen
oto
kph
toc
ans
Sc
4/2015 KEMIA
59
KEEMIKKO
Kemia-lehden pakinoitsija
Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin
monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen
ei ole vierasta.
Mopohiiren
molekyylit
NYKYAJAN VASTINE kirkonmenoille on käynti punttisalilla. Sinne
kuuluu kulkea mopolla tai mopoautolla, kuten jokainen katu-uskottava
teinikin tekee. Kun kulkupeli on saatu
parkkiin, sen omistaja voi omistautua
spinningille.
Kuten asiaan vihkiytyneet tietävät,
spinning tarkoittaa ryhmäkuntopyöräilyä viikon sävelten tahdissa. Päämääränä ei ole määränpää eikä edes
matka vaan uusien pyöräilyvarusteiden esittely.
Jos kuntoilijan ongelmana on pömpöttävä vatsa, kannattaa lahkeiden
heiluttelun sijaan kokeilla punttien
nostoa. Suuret lihakset polttavat paljon energiaa. Teoriassa ylipainosta
pääsee painoilla.
Käytännössä asia on toisin. Aivoissa
on nimittäin keskus näläntunnetta
varten. Puntit ja haarukka tuppaavat
liikkumaan samaan tahtiin, joskin eri
aikaan.
Jokainen salia harrastava oppii
nopeasti varomaan katabolismia.
Treenin jälkeen keho ottaa energian
sieltä, mistä sen helpoiten saa. Jos
suussa ei ole proteiinipatukkaa, energia irtoaa lihaksesta.
LIHAKSET SAA kasvamaan jokainen, mutta lääkärin loitolla pitäminen
on toinen juttu. Kakkostyypin diabe-
60
60
KEMIA 4/2015
testa voi juosta pakoon, mutta sokeriarvot tulevat perässä. Mitä enemmän
urheilee, sitä suurempia sokerihuippuja ja -laaksoja on luvassa. Jos sokerinsa vielä saa tasapainoon, fysiologia
kostaa toisella tavalla.
Adenosiinitrifosfaatti, lihassupistuksen ainoa energialähde, hajoaa vuorokaudessa esimerkiksi kreatiniiniksi.
”Puntit ja haarukka
tuppaavat liikkumaan
samaan tahtiin.”
Mitä enemmän kunnostaan huolehtii,
sitä nopeammin päätyy kemialliseen
ansaan. Mitä kovempaa juoksee lääkäriä pakoon, sitä varmemmin fysiologia
kostaa.
Lopulta on seliteltävä valkotakeille
korkeita kreatiniinipitoisuuksiaan. Silloin voi kokeilla vaikkapa repliikkiä,
että ”ei munuaisissa vikaa ole, tuli vaan
vähän supisteltua lihaksia”. Medicuksen silmissä lausunto pudottaa kuntointoilijan samaan kastiin, jossa alkoholisti puolustelee maksa-arvojaan.
Verenpaineen ja kolesterolin kanssa
painivan kannattaa tutustua uusiin
Keski-Euroopassa päivitettyihin lukuihin. Paineita mittailtaessa on käynyt
ilmi, että vanhoilla suositusarvoilla on
nostettu kansanterveyden sijaan ainoastaan lääketeollisuuden voittoja.
KUNNON KOHOTTAMISEEN liittyy paljon riskejä, joista ylikunto ei
ole pienin. Kemistille syntyy vastustamaton kiusaus vetää mutkat suoriksi
molekyylitasolla.
Kuten jokainen metaboliaa peruskurssin verran harrastanut tietää,
happo- ja energiakierron välissä pyörivät sopivasti nikotiini-amidi-adeniinidinukleotidit eli nadit. Ne ovat kuin
vaihteisto, jolla saa sekä moottorin
että pyörän käännettyä alkuasentoon.
Rypyt katoavat, kun niistä kehittyy muskelipatteja. Nadeja nappaamalla nykyajan alkemisti pystyy
ohittamaan vuosikymmenten kokopäiväisen salitreenin. Kunnon tujaus
C21H27N7O14P2:a uudistaa kummasti
reissussa rähjääntynyttä kudosta.
Kuusikymppinenkin saa muutamalla
napilla teini-ikäisen lihaksiston.
Varmuudella näin tosin käy vain
siinä tapauksessa, että on taksonomialtaan hiiri ja ammatiltaan koe-eläin.
Tästä kumpuaa nykyfilosofian kuumin
peruskysymys: miksi kaikki kiva tapahtuu jyrsijöille? Keemikko
Hotbody-spinningiä harrastava
mopoautoileva hiiri
HENKILÖUUTISIA
Ioninvaihdin imaisee
säteilevät aineet
Ydinvoimaloiden vedet puhdistavan
teknologian rakentaminen käynnistyi 1980-luvulla. Työn päämääränä
oli poistaa Loviisan voimalan vesistä
cesium, jonka puoliintumisaika on
noin 30 vuotta. Sen jälkeen haluttiin
vielä materiaalit myös strontiumin,
koboltin ja korroosiotuotteiden poistamiseksi.
Diplomi-insinööri Esko Tusan
kehittämän menetelmän sydämenä
ovat erittäin selektiiviset ioninvaihtimet.
”Cesium on alkali- ja strontium
maa-alkalimetalli. Spesifi ioninvaihdin on tarpeen, jotta sukulaisalkuaineet eivät häiritse reaktioita. Erityisesti cesiumin kohdalla kilpailevat
alkuaineet ovat myös hyvin runsasliukoisia, joten tietyissä oloissa erittäin selektiivinen ioninvaihto on
lähes ainoa järkevä tapa poistaa aineet
vedestä”, Fortumissa työskentelevä
Tusa kertoo.
Työn onnistuminen edellytti hänen
mukaansa myös materiaalin mekaanisen rakenteen jalostamista niin, että
yhdiste kestää virtauksen aiheuttamat
voimat. Rakenteen piti lisäksi olla sellainen, että vesi kulkee tasaisesti ja
nopeasti epäorgaanisen vaihtomateriaalin läpi.
Nimen Nures (Nuclide Removal
System) saanut järjestelmä otettiin
käyttöön Loviisassa vuonna 1991.
Tähän mennessä voimala on säästänyt noin 55 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että laitoksen vedet olisi
käsitelty muilla menetelmillä.
Sittemmin Nures-järjestelmiä on
toimitettu eri puolille maailmaa viitisenkymmentä ja lisäksi kymmen-
kunta pientä sovellusta lähinnä tutkimustarpeisiin.
Fukushiman pelastaja
Nures oli silti viime vuosiin asti melko
suppean piirin tuntema teknologia.
Tilanne muuttui vuonna 2011, jolloin japanilaiseen Fukushiman ydinvoimalaan maanjäristyksen jälkeen
tulvinut tsunami aiheutti katastrofin.
Nures osoittautui ainoaksi keinoksi,
jonka avulla tilanne kyettiin hoitamaan. Suolaisen veden käsittelyssä
vain Fortumin ioninvaihtimet saivat
radioaktiivisen veden niin puhtaaksi,
että poistettavien aineiden määrä painui alle mittausrajan.
”Mitä vaikeampi tilanne, sitä ylivoimaisempi järjestelmä Nures on”, Esko
Tusa kiteyttää.
Vaikka ioninvaihtomateriaali on
synteettisenä aineena varsin kallista,
menetelmän teho, matalat käyttökustannukset ja vähäiset materiaali-
määrät tekevät sen loppuasiakkaalle
silti edulliseksi. Esimerkiksi zeoliittimenetelmään verrattuna ero on jopa
1 000–2 000-kertainen.
”Nures-teknologia on toiminut
jokaisessa kohteessa, jossa sitä on käytetty”, Tusa kertoo.
”Sitä on sovellettu muun muassa
Pohjois-Skotlannissa toimivan natrium-kalium-jäähdytteisen reaktorin yhteydessä, vaikka menetelmään
suhtauduttiin siellä etukäteen hyvin
epäluuloisesti.”
Jatkossa suomalaiskeksinnölle voi
aueta melkoiset markkinat. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana maailmalla ajetaan alas yli 200 ydinreaktoria, joista kussakin on käsiteltävänä
tuhansia kuutiometrejä vettä.
Insinööripalkinnon myöntävät
Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF.
Palkinto on suuruudeltaan 30 000
euroa. Lauri Lehtinen
Fortum Oyj
Vuoden 2015 suomalainen
insinöörityöpalkinto on
myönnetty diplomi-insinööri
Esko Tusalle hänen kehittämästään teknologiasta, jonka
avulla voidaan puhdistaa
ydinvoimaloiden hankalat
fissio- ja korroosiotuotteet.
”Tähän kolonniin mahtuu haihdutusjätteisiin vuoden aikana kertyvä cesium”, kertoo
Loviisan Nures-laitosta esittelevä Esko Tusa.
4/2015 KEMIA
61
HENKILÖUUTISIA
VÄITÖKSIÄ
Aalto-yliopisto
TkL Sirpa Kallion väitöskirja
On modeling of the time- or spaceaveraged gas-solid drag force
in fluidized bed conditions tarkastettiin 20.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Stefan Pirker
(Johannes Kepler -yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Markku Lampinen.
FK Ulla Ojaniemen väitöskirja Modelling particulate fouling in heat exchanger with high
solid content liquid suspension
tarkastettiin 21.5.2015. Vastaväittäjänä toimi TkT Jouni Pyykönen ja kustoksena prof. Markku Lampinen.
TkL Mikko Tuohiniemen
väitöskirja Silicon-based micromachined interferometers for
infrared wavelengths tarkastettiin
22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Hans Zappe (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof.
Sami Franssila.
Helsingin yliopisto
FM Taru Nikkosen väitöskirja
Structure-property relationships
and self-assembly of chlorophyll
derivatives in development of
light-harvesting structures and
materials tarkastettiin 24.4.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Hermenegildo García (Valencian
teknillinen yliopisto, Espanja)
ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.
FM Suvi Parviaisen väitöskirja Developing genetically engineered oncolytic viruses for cancer gene therapy tarkastettiin
24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Magnus Essand (Uppsalan
yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena
prof. Akseli Hemminki.
M.Sc. Ville Rantasen väitöskirja Integration Platform for Biomedical Image Analysis tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi Ph.D. Peter Horvath (Unkarin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Sampsa Hautaniemi.
ELL Riitta Rahkilan väitöskirja Taxonomy and diversity of
coccal lactic acid bacteria associated with meat and the meat processing environment tarkastettiin
8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Kaarina Sivonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof.
Johanna Björkroth.
FM Kati Ahlqvistin väitöskirja The effects of mitochondrial
DNA mutagenesis on somatic
stem cells and ageing tarkastettiin 9.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Elena Rugarli (Kölnin
yliopisto, Saksa) ja kustoksena
prof. Anu Wartiovaara.
M.Sc. Ditte Mogensenin väitöskirja Insights into atmospheric
oxidation tarkastettiin 13.5.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Ülo
Niinemets (Viron biotieteellinen
yliopisto) ja kustoksena prof.
Markku Kulmala.
M.Sc. Tânia Joutsenen väitöskirja Cyanobacterial bioactive
compounds: biosynthesis, evolu-
NIMITYKSIÄ
Auria-biopankki
Strategiajohtajaksi 1.9. alkaen
on nimitetty FT Minna Hendolin. Hän siirtyy tehtävään Tekesin terveys- ja hyvinvointialueen
johtajan toimesta, josta hän jää
virkavapaalle kahden vuoden
määräaikaisen työn ajaksi.
puheenjohtaja Matti Alahuhta,
Åbo Akademin rehtori Mikko
Hupa, Teknologiateollisuuden
hallituksen jäsen Päivi Leiwo,
Oulun yliopiston rehtori Jouko
Niinimäki sekä Lappeenrannan
teknillisen yliopiston rehtori
Anneli Pauli.
Helsingin kaupungin
ympäristökeskus
Johtajaksi on nimitetty MMM
Esa Nikunen. Hän toimi aiemmin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin kemikaaliyksikön johtajana.
Teknos Group Oy
Konsernijohtajaksi on nimitetty Paula Salastie (o.s. Kiikka).
Salastie jatkaa toimintaa yrityksessä kolmantena Kiikan suvun
edustajana kolmannessa sukupolvessa. Hän on myös Teknos
Groupin pääomistaja.
Jyväskylän yliopisto
Ympäristömikrobiologian professoriksi on nimitetty FT Marja Tiirola.
Tekniikan Akatemia
Hallituksen puheenjohtajaksi
kolmivuotiskaudelle 2015–2017
on nimitetty professori Marja
Makarow. Hallituksen uusiksi
jäseniksi nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen
Työterveyslaitos
Pääjohtajaksi on valittu TkT
Antti Koivula. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen
pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle.
Yhtyneet Medix
Laboratoriot Oy
Toimitusjohtajaksi on nimitetty
Pauliina Posti.
tion, structure and bioactivity
tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vitor Vasconcelos (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Kaarina
Sivonen.
FM Mikko Muurosen väitöskirja Activation of π-systems in
Lewis acid mediated homogenous
catalysis tarkastettiin 22.5.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Robert Paton (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena
prof. Mikko Oivanen.
M.Sc. Silja Hämeen väitöskirja Nanoparticle volatility and
growth: Implications for interactions between biogenic and anthropogenic aerosol components
tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Astrid
Kiendler-Scharr (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena
prof. Tuukka Petäjä.
Itä-Suomen yliopisto
MMM Piritta Torssosen Potential of forest biomass production
and utilization for mitigation
of climate change in boreal conditions tarkastettiin 28.5.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Johan Bergh (Linnaeus-yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena prof. Heli
Peltola.
LK Krista Honkosen väitöskirja Adenoviral Gene Therapy
for the Stimulation of Neovessel Growth—New Treatment
Strategies for Lymphedema and
Peripheral ischemia tarkastettiin
29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
dos. Mikko Savontaus (Turun
yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala.
Jyväskylän yliopisto
FM Miika Löfmanin väitöskirja
Bile Acid Amides as Components
of Microcrystalline Organogels
tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juan Miravet (Jaume I:n yliopisto, Espanja)
ja kustoksena yliopistonlehtori
Elina Sievänen.
M.Sc. Cyril Bajamundin
väitöskirja Sulfur based abatement of PCDD/F production and
alkali chloride production during fluidized bed combustion of
solid recovered fuel tarkastettiin
13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
dos. Lars-Erik Amandia (Chalmersin teknillinen korkeakoulu,
Ruotsi) ja kustoksena prof. Raimo Alén.
FM Jonne Seppälän väitöskirja Structural studies of Filamin
domain interactions tarkastettiin
22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Kristina Djinovic-Carugo
(Wienin yliopisto, Itävalta) ja
kustoksena prof. Jari Ylänne.
Lappeenrannan teknillinen
yliopisto
M.Sc. Pendo Kivyiron väitöskirja Foreign Direct Investment,
Clean Development Mechanism,
and Environmental Management: A case of Sub-Saharan Africa tarkastettiin 29.05.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Angappa
Gunasekaran (Massachusettsin
yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kalevi Kyläheiko.
Oulun yliopisto
FM Minna Pirilän väitöskirja Adsorption and photocatalysis in water treatment—Active,
abundant and inexpensive materials and methods tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Eloy García Calvo
(IMDEA, Espanja) ja kustoksena prof. Riitta Keiski.
FM Henrik Romarin väitöskirja Biomass gasification and
catalytic conversion of synthesis
gas. Characterisation of cobalt
catalysts for Fischer–Tropsch synthesis tarkastettiin 12.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Claudia
Bianchi (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.
FM Sanna-Mari Aatsingin
väitöskirja Regulation of hepatic
glucose homeostasis and Cytochrome P450 enzymes by energy-sensing coactivator PGC-1α
tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Eriika Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Hakkola.
Tampereen teknillinen
yliopisto
DI Juha Niittysen väitöskirja
Comparison of Sintering Methods and Conductive Adhesives for
Interconnections in Inkjet-Printed
Flexible Electronics tarkastettiin
24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Karlheinz Bock (Dresdenin teknillinen yliopisto, Saksa)
ja kustoksena dos. Matti Mäntysalo.
DI Mika Lylyn väitöskirja
Using Finite Element Method
and Genetic Algorithm to Improve Critical Current and ACloss characteristics of NbTi wires
tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Archie
Campbell (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja prof. Marco Breschi (Bolognan yliopisto,
Italia) ja kustoksena dos. Antti
Stenvall.
Tampereen yliopisto
FM Nina Rajalan väitöskirja Probing the Mammalian Mitochondrial Nucleoid tarkastettiin 16.5.2015. Vastaväittäjänä
toimi Dr. Michal Minczuk (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia)
ja kustoksena dos. Johannes
Spelbrink.
Väitökset jatkuvat sivulla 64
62
KEMIA 4/2015
Karoliina Honkala
kiinnostuksen kohteita ovat
vesikaasureaktio ja etanolin
reformointi zirkoniatuetuilla rhodiumkatalyyteillä.
Laskennallisten tulosten
verifioimiseksi hän tekee
yhteistyötä kokeellisten
kemistien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Ruotsalaisen kemistin
Jöns Jacob Berzeliuksen
mukaan nimetty palkinto
koostuu runsaan tuhannen euron rahasummasta
ja mitalista. Palkinto voidaan myöntää alle 45-vuotiaille pohjoismaisille tutkijoille. Synteettinen biologia
tekee bakteerista tehtaan
Acinetobacter baylyi ADP1
-akinetobakteeri soveltuu
monipuolisesti synteettisen biologian isäntäsoluksi.
Asian osoitti väitöstutkimuksessaan Suvi Santala.
Santalan työ on Suomen
ensimmäinen synteettisen
biologian väitöskirja.
Tutkimuksessaan hän
muokkasi bakteeria geneettisesti, minkä tuloksena
bioenergiaksi soveltuvien
hiiliyhdisteiden tuotanto
bakteerisolussa tehostui.
Santala rakensi myös täysin uudenlaisen geneettisen
piirin, jonka avulla voidaan
tuottaa tiettyjä pitkäketjuisia
hiilivetyjä.
Lisäksi Santala kehitti työkalun, jonka avulla hiilivetyjen tuottoa solun sisällä voidaan seurata reaaliaikaisesti.
Työkalu on erityisen hyödyllinen, kun solun aineenvaihduntaa halutaan tutkia tai
optimoida.
Santala mukautti työkalun toimimaan myös käänteisesti, jolloin sitä voidaan
hyödyntää esimerkiksi biosensorina tunnistamaan
polttoaine- ja raakaöljyjäämiä ympäristönäytteistä.
Ville Santala
Pohjoismainen katalyysiseura The Nordic Catalysis
Society on myöntänyt Berzelius-palkinnon yliopistotutkija Karoliina Honkalalle Jyväskylän yliopiston
kemian laitoksesta.
Honkala sai palkinnon työstään laskennallisen katalyysitutkimuksen
parissa, josta hän on myös
väitellyt.
”Erityisesti minua on
kiinnostanut ammoniakkisynteesi, oksidituettujen
kultapartikkelien katalyyttinen aktiivisuus ja myös
orgaanisten molekyylien
katalyyttiset transformaatiot. Keskeistä on ymmärtää, miksi jokin materiaali on aktiivinen tietylle
reaktiolle. Kiinnostavaa on
myös reaktion valikoituvuus”, Honkala kertoo.
Honkala soveltaa työssään kvanttimekaanisia laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää systeeminen
atomi- ja elektronirakenne.
Katalyysin mikroskooppinen ymmärtäminen mahdollistaa uusien, parempien
katalyyttien suunnittelun.
Honkalan viimeisimpiä
Enja Heikkilä
Katalyysiseura palkitsi
tutkija Karoliina Honkalan
Suvi Santala
Synteettisessä biologiassa
hyödynnetään luovasti biologisia elementtejä, kuten dnakomponentteja. Elementeistä
voidaan rakentaa molekyylitason laitteita, joiden ohjaamina niiden isäntäsolut toimivat kuin minikokoiset
tehtaat.
DI Suvi Santalan väitöskirja Developing Synthetic Biology Tools and Model
Chassis: Production of Bioenergy and High-Value Molecules tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa
24.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi professori Merja Penttilä VTT:stä ja kustoksena
professori Matti Karp. Suomen Akatemia
rahoittaa akatemiatutkijoita
Suomen Akatemia on päättänyt rahoittaa 22:ta uutta
luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijan tehtävää. Rahoituksen
yhteismäärä on 19 miljoonaa euroa.
Akatemiatutkijarahoituksen sai muun muassa dosentti
Satu Ojala Oulun yliopistosta. Hän kehittää metallioksidimateriaaleja, jotka
soveltuvat kemiallisiksi katalyyteiksi ja mittausantureiksi.
Tutkimusidea perustuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) hyötykäyttöön
katalyyttisten prosessien
avulla muun muassa taloudellisesti arvokkaiden kemikaalien tuotannossa.
Uusia akatemiatutkijoita
ovat myös Sayani Majumdar, Ilja Makkonen, Pekka
Marttinen ja Lide Yao
Aalto-yliopistosta, Arkke
Eskola, Mikael Johansson, Tomas Kohout, Matti
Pirinen, Simon Puglisi ja
Johanna Salminen Helsingin yliopistosta, Alexey
Karpechko Ilmatieteen laitoksesta, Mikko Nissi ItäSuomen yliopistosta, Enrico
Le Donne Jyväskylän yliopistosta, Mehdi Bennis ja
Ville-Veikko Teikki Oulun
yliopistosta, Nuno Candeias ja Matti Mäntysalo
Tampereen teknillisestä yliopistosta, Napsu Karmista,
Tuomas Lönnberg ja Kaisa
Matomäki Turun yliopistosta sekä Albert Manninen
VTT:stä.
Biotieteiden
akatemiatutkijoita
Akatemia rahoittaa myös
yhtätoista uutta biotieteiden
ja ympäristön tutkimuksen
akatemiatutkijan tehtävää.
Rahoitukset syyskuussa
2015 alkavalle kaudelle saivat Andrii Domanskyi, Ville
Paavilainen, Albert PorcarCastell, Mari Pihlatie, Lasse
Ruokolainen ja Anna Vähärautio Helsingin yliopistosta, Tuula Larmola Luonnonvarakeskuksesta, Tanja
Pyhäjärvi ja Rajaram Venkatesan Oulun yliopistosta,
Suvi Ruuskanen Turun yliopistosta sekä Soile Nymark
Tampereen teknillisestä yliopistosta. 4/2015 KEMIA
63
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.
Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita
tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.
Eurammon Symposium 2015
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT
OMCOS 18
Jyväskylän yliopiston kesäkoulu
Jyväskylä 5.–21.8.2015
www.jyu.fi/summerschool
Tieteen päivät
Joensuu ja Kuopio
28.–29.8.2015
www.uef.fi/tieteenpaivat
European Science Education
Research Conference
Helsinki 31.8.–4.9.2015
www.esera.org
Tieteen päivät
Oulu 1.–2.9.2015
www.oulu.fi/yliopisto
Bioenergia 2015
Jyväskylä 2.–4.9.2015
www.jklmessut.fi
9th International Heat Flow
Calorimetry Symposium on
Energetic Materials
Tampere 8.–10.9.2015
www.hfcs2015.com
Empack 2015
Helsinki 7.–8.10.2015
www.easyfairs.com/fi
6th Nordic Wood Biorefinery
Conference
Helsinki 20.–22.10.2015
www.vtt.fi/nwbc2015
Nanotieteen päivät
Jyväskylä 22.–23.10.2015
www.jyu.fi/science/muut_yksikot/
nsc/en/nsdays
Tekniikan päivät
Tampere 22.–24.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Tekniikan päivät
Oulu 30.–31.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Tekniikan päivät
Turku 30.–31.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Tekniikan päivät
Helsinki 6.–7.11.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Global Cleantech Summit 2015
Farmasian päivät
Tieteen päivät
Väri ja Pinta 2015
Helsinki 8.–10.9.2015
www.globalcleantechsummit.fi
Rovaniemi 11.–12.9.2015
www.ulapland.fi
Helsinki 13.–15.11.2015
www.farmasianpaivat.fi
Helsinki 18.–21.11.2015
www.messukeskus.com
Alihankinta
Tampere 15.–17.9.2015
www.alihankinta.fi
Laboratorio & Lean
Helsinki 16.–17.9.2015
www.nhf.fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT
Inorganic Days
Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015
www.oorgan.se
Laboratorio & vaaralliset aineet
ja työsuojelu
EuroMedLab 2015
FM, LK Kia Kemppaisen
väitöskirja Complementation of
Cytochrome c Oxidase Deficiency
by Transgenic Expression of the
Alternative Oxidase in Drosophila tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ann Saada
(Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israel) ja kustoksena prof.
Howard Jacobs.
FM Anna Oksasen väitöskirja Proprotein Convertase Enzymes FURIN and PCSK7 in Immune Regulation tarkastettiin
29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Marko
Pesu.
tive agent of egg white tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Markku Kulomaa
(Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Rainer Huopalahti.
FM Heidi Luodon väitöskirja Unraveling the functional
divergence of membrane-bound
pyrophosphatases tarkastettiin
8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Volker Müller (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof.
Reijo Lahti.
FM Lauri Polarin väitöskirja
Wood biochemicals for the protection of health. Focus on hemicellulose, stilbenoids, and lignans
tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Atte von
Wright (Itä-Suomen yliopisto)
ja kustoksena prof. Sari Mäkelä.
FM Janne Atosuon väitöskirja Novel Cellular Luminescence
Probes for Immunological and
Toxicological Assessments tarkastettiin 15.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Virta
(Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Jari Nuutila.
MMM Anna Reunamon
väitöskirja Bacterial community
Helsinki 30.9.–1.10.2015
www.nhf.fi
Turun yliopisto
FM Lotta Nylundin väitöskirja
Early life intestinal microbiota in
health and in atopic eczema tarkastettiin 5.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Glenn Gibson
(Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Seppo
Salminen.
FM Jaakko Hiidenhovin
väitöskirja Isolation and characterization of ovomucin—a bioac-
64
KEMIA 4/2015
Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015
www.sfbc.asso.fr
Schaffhausen, Sveitsi
25.–26.6.2015
www.eurammon.com
Barcelona, Espanja
28.6.–2.7.2015
www.omcos2015.com
6th Eurovariety in Chemistry
Education 2015
Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015
www.sisu.ut.ee/eurovariety
European Summerschool in
Quantum Chemistry 2015
Palermo, Italia 6.–19.9.2015
www.esqc.org
Nordic Life Science Days
Tukholma, Ruotsi 9.–10.9.2015
www.nisdays.com
FEICA Conference and Expo
Vilamoura, Portugali
9.–11.9.2015
www.feica-conferences.com
Zellcheming-Expo 2015
International Conference on
the History of Chemistry
21st European Conference on
Organometallic Chemistry
6th EuCheMS Conference on
Nitrogen Ligands
Frankfurt, Saksa 30.6.–2.7.2015
www.zellcheming-expo.de
Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015
www.eucomcxxi.eu
22nd International Symposium on
Ionic Polymerization
Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015
www.10ichc-2015.web.ua.pt
Beaune, Ranska
13.–17.9.2015
www.nligands2015.com
Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015
www.ip15.sciencesconf.org
Organometallic and Coordination
Chemistry: Achievements and
Challenges
Trento, Italia 14.–17.7.2015
www.eventi.fmach.it/IVAS2015
IMA 2015
In Vino Analytica Scientia
Symposium
45th Iupac World Chemistry
Congress
Busan, Korea 9.–14.8.2015
www.iupac2015.org
15th
European Conference on
Solid State Chemistry
Wien, Itävalta 23.–26.8.2015
www.euchems.eu
10th European Conference on
Computational Chemistry
Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015
www.euco-cc-2015.org
Euroanalysis 2015
Bordeaux, Ranska
6.–10.9.2015
www.euroanalysis2015.com
structure and petroleum hydrocarbon degradation in the Baltic
Sea tarkastettiin 15.5.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Veljo
Kisand (Tarton yliopisto, Viro)
ja kustoksena prof. Mikko Nikinmaa.
M.Sc. András Pásztorin
väitöskirja Advanced biofuel production: Engineering metabolic
pathways for butanol and propane biosynthesis tarkastettiin
22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Merja Penttilä (VTT) ja
kustoksena prof. Eevi Rintamäki.
M.Sc. Ivan Radevicin väitöskirja Emission, kinetic and
magnetic phenomena in rareearth and transition metal doped
ZnSe single crystals tarkastettiin
22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Sergei Ivanov Pietarista
(Ioffe-instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Petriina Paturi.
Åbo Akademi
FM Ewelina Leinon väitöskirja
Transformation of Carbon Dioxide to Diethyl Carbonate over Ceria and Ceria-supported Catalysts
tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväit-
Nižni Novgorod, Venäjä
18.–23.9.2015
www.iomc.ras.ru/razuvaev2015
Kalamata, Kreikka
20.–24.9.2015
www.ima2015.teikal.gr
15th EuCheMS International
Conference on Chemistry and the
Environment
Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015
www.icce2015.org
Biotechnica 2015
Hannover, Saksa 6.–8.10.2015
www.biotechnica.de
Labvolution 2015
Hannover, Saksa 6.–8.10.2015
www.labvolution.de
Turk Kompozit
Istanbul, Turkki 8.–9.10.2015
www.turk-kompozit.org
täjänä toimi dos. Satu Ojala (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof.
Jyri-Pekka Mikkola.
FM Ulriika Vanamon väitöskirja Solid-State Reference
and Ion-Selective Electrodes—
Towards Portable Potentiometric Sensing tarkastettiin
8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Róbert E. Gyurcsányi (Budapestin tekniikan ja talouden
yliopisto, Unkari) ja kustoksena
prof. Johan Bobacka.
DI Jens Krogellin väitöskirja
Intensification of hemicellulose
hot-water extraction from spruce
wood by parameter tuning tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena
prof. Stefan Willför.
TkL Petteri Kankaan väitöskirja Modelling the super-equilibria in thermal biomass conversion—Applications
and
limitations of the constrained
free energy method tarkastettiin
28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Franz Winter (Wienin
teknillinen yliopisto, Itävalta) ja
kustoksena prof. Mikko Hupa. SEURASIVU
Ilmoitukset
Kemia-lehdessä
huomataan!
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen,
paikallisseurojen ja jaostojen
toiminnasta.
SEUROISSA TAPAHTUU
Suomalaisten Kemistien Seuran
Numero 5/2015
ilmestyy 9. syyskuuta.
Pikkujoulukokous
24.11.2015 kello 17
Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki.
Kokouksessa julkistetaan Kompan palkinnon saaja. Palkinto
myönnetään vuoden 2014 parhaasta kemian alan väitöskirjasta.
Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys
Nummisuutarit.
Varaa paikkasi viimeistään 20. elokuuta!
OSATEEMOINA mm.
• Kemianteollisuus
• Prosessit
• Työelämä
• Pakkaukset
Ilmoittautumiset osoitteessa:
www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Erikoisjakelu messuosastoillamme:
• Esimies ja henkilöstö 23.–24.9.2015
• Empack 7.–8.10.2015
Tiedustelut ja varaukset:
kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi
puh. 040 766 1346
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
puh. 040 827 9778
KEMIA
Kemi
Kemian ja
kemiantekniikan
opiskelija!
Liity Kemian Seuroihin:
kemianseurat.fi
SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!
Ilmoita sähköpostiosoitteesi
ja voita T-paita!
Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et,
ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.
Sähköpostiosoitteensa toukokuussa ilmoittaneiden kesken
arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Ne voittivat Marjatta Kiminkinen Helsingistä ja Matti Puutio Ylöjärveltä.
Kansallisteatteri / Juuso Westerlund
www.kemia-lehti.fi
Aleksis Kiven komedia Nummisuutarit saa uuden tulkinnan
Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Mukana ilottelussa on
muun muassa Aku Hirviniemi.
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut
NumeroAineistopäivä
5/2015
14.elokuuta
6/2015
17.syyskuuta
7/2015
21.lokakuuta
Ilmestymispäivä
9.syyskuuta
13.lokakuuta
16.marraskuuta
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.
4/2015 KEMIA
65
TIETEEN KAUPUNGIT
Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
München
tuotteistaa tutkimuksen
Tiedekaupunki Münchenissä
on aina osattu myös kaupallistaa
keksinnöt ja jalostaa tutkimustulokset tuotteiksi ja yrityksiksi.
1100-luvulla perustettu München
on 1,4 miljoonalla asukkaallaan Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja
Frankfurtin jälkeen tärkein finanssikeskus.
Kaupungin Ludwig-Maximilianin
yliopisto aloitti toimintansa vuonna
1472 ja Münchenin teknillinen yliopisto TUM vuonna 1868. Molemmat
sijoittuvat maailmanlistoilla 50 parhaan akateemisen opinahjon joukkoon. TUM loistaa etenkin kemiassa,
jossa sen sijaluku on 16. Yliopistoissa
on yhteensä lähes 90 000 opiskelijaa.
Saksalaiseen tapaan tutkimus osataan Münchenissä jalostaa eteenpäin kukoistavaksi bisnekseksi. Kaupungissa pitävät pääkonttoriaan
muun muassa monialajätti Siemens,
kuorma-autoistaan tunnettu MAN ja
lentokonemoottoripajana aloittanut
autonvalmistaja BMW.
Tunnetun müncheniläisen kaasuyhtiön Linde AG:n perusti insinööri
Carl von Linde, josta tuli jo 26-vuotiaana TUMin, silloisen polyteknillisen
koulun, apulaisprofessori. Professoriksi edettyään hän johti oppilaitoksen konelaboratoriota.
Siellä Linde teki merkittäviä lämpötutkimuksia ja kehitti 1870-luvulla
kompressoitua ammoniakkia hyödyntävän jäähdytyslaitteen, josta tuli
kansainvälinen menestys. Linden
laitteet korvasivat elintarvikealalla
aiemmin käytetyt jääpalaset ja levisivät myös teollisuuteen. Myöhemmin
Linde onnistui nesteyttämään ilmaa
ja ottamaan siitä typen ja hapen erilleen.
Linden oppilaisiin kuului nuori
mies nimeltä Rudolf Diesel, joka
66
KEMIA 4/2015
Scanstockphoto
Sisko Loikkanen
Baijerin pääkaupungissa on pantu olutta 1300-luvulta lähtien. Olut kuuluu varsinkin Oktoberfest-juhlan perinteisiin.
nousi kuuluisuuteen kehitettyään
omaa nimeään kantavan moottorin.
TUMin fysiikan professoreista maineikkaimpia ovat Ohmin lain keksinyt Georg Ohm, jonka patsas koristaa yliopiston keskustakampusta, sekä
Wilhelm Röntgen, joka palkittiin
röntgensäteilyn löytämisestä historian ensimmäisellä fysiikan Nobelilla
vuonna 1901.
Fysiikan nobelistiksi ylsi vuonna
1932 myös Werner Heisenberg, joka
mullisti tieteenalaa epätarkkuusperiaatteellaan. Professorinvirkansa
lisäksi hän johti Münchenin Max
Planck -instituuttia.
Münchenissä työskenteli ennen
Berliinin siirtymistään myös Max
Planck itse. Mustan kappaleen säteilyn tutkija sai Nobelinsa vuonna 1918.
Fischerit ja Erlenmeyer
Münchenin kemian historia sisältää
kaksi kuuluisaa Fischeriä. TUMin
orgaanisen kemian professori Hans
Fischer sai vuonna 1930 kemian
Nobelin palkinnon klorofylliä käsittelevistä tutkimuksistaan.
Ernst Otto Fischer, TUMin professori hänkin, tutki metallo-orgaanista
kemiaa ja selvitti muun muassa ferroseenin voileipämäisen rakenteen.
Hänet palkittiin kemian Nobelilla
vuonna 1973.
Müncheniläinen kemian nobelisti
on myös sittemmin Cardiffiin muuttanut Robert Huber, joka sai palkintonsa vuonna 1988. Huber on tutkinut
proteiineja kristallografian keinoin.
Ehkä tunnetuin müncheniläiskemisti on kuitenkin Emil Erlenmeyer,
joka vuonna 1860 antoi nimensä
erlenmeyerkolville, yhdelle keskeisimmistä laboratorioastioista.
Erlenmeyer keksi myös asbestilevyn, jonka avulla voitiin estää lasiastian rikkoutuminen, kun sitä kuumennettiin bunsenlampulla. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja
tiedetoimittaja.
sisko.loikkanen@yle.fi
KEMIA
Kemi
Aikataulu ja teemat
TOIMIT.
AINEISTO
ILMOITUSAINEISTO
ILMESTYY
1/2015
2.1.
15.1.
4.2.
Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat
2/2015
4.2.
18.2.
10.3.
ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä
3/2015
2.4.
14.4.
5.5.
Analytiikka, Reach, ympäristö
4/2015
9.5.
25.5.
12.6.
Laboratoriot, patentit, biotalous
5/2015
7.8.
20.8.
9.9.
Kemianteollisuus, prosessit, työelämä,
pakkaukset
NRO
OSATEEMOINA mm.
Erikoisjakelu: Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015
6/2015
10.9.
23.9.
13.10.
Laboratoriot, bioteknologia
7/2015
14.10.
27.10.
16.11.
Analytiikka, tutkimus, pinnat
8/2015
11.11.
25.11.
15.12.
Laboratoriot, koulutus, patentit
Tavoita päättäjät!
Erikoisjakelut 2015
• Yli 10 000 lukijaa.
Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.
Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Kalevi Sinisalmi
kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
Nro 3
Yhdyskuntatekniikka 2015,
Turku 20.–21.5.2015 ja
Helsinki Chemicals Forum,
Helsinki 28.–29.5.2015
Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
Nro 5 Esimies & Henkilöstö,
Helsinki 23.–24.9.2015 ja
Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015
Milla Sinisalmi
milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi
puh. 040 766 1346
Nro 6 Tekniikan päivät, Espoo 6.–7.11.2015 ja
Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015
Irene Sillanpää
irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi
puh. 040 827 9778
Nro 8 Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016
Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Dedicated Raw Material Analyzer
BRAVO - A new era of
Handheld Raman Spectroscopy
SSETM – Sequentially Shifted
Excitation mitigates fluorescence
Duo LASERTM provides the highest
sensitivity throughout a large spectral range
including the CH-stretching region
IntelliTipTM – automated recognition of
measurement tips
Class 1M Laser safe in all modes of operation
Intuitive and guided touch screen operation
BRAVO makes Raman analysis accessible to everybody. New technologies especially
designed for BRAVO provide an efficient verification of the widest range of materials.
BRAVO supports the complete manufacturing process from raw material verification to
finished product inspection with functionality that meets your requirements.
Contact us for more details www.bruker.com/bravo
Innovation with Integrity
Bruker Optics Scandinavia AB
Vallgatan 5
SE-170 67 SOLNA, Sweden
Tel: +46 8 655-2530
Fax: +46 8 655-2599
Email: optics@bruker.se
R AMAN