Kokousasia PDF-muodossa

Kunnanhallitus
§ 20
09.02.2015
VASTINE VALITUKSEEN / PAPINNIEMI-VALAMON OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN
JUOJÄRVEN RANNALLA MONIKKASALON JA PITKÄNIEMEN ALUEELLA
20/10.02.02/2013
KHALL 09.02.2015 § 20
Tekninen johtaja Osmo Jauhiainen, Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi,
gsm 040 3556 320, fax (017) 5761 790, email:
osmo.jauhiainen@heinavesi.fi
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää vastinetta Heinäveden kunnalta
lähetteellään 15.12.2014 12005/14/4102 Etelä-Savon ELY-keskuksen
valitukseen, joka koske Valamon ja Papinniemen osayleiskaavan
muuttamista koskevaa kunnanvaltuuston päätöstä 27.10.2014 § 4.
Kaavanlaatija Timo Leskinen esittää toimittamassaan vastineessa
seuraavaa:
"Maakuntakaavan ohjausvaikutus
MRL:n 32 §:n säädetty: ”Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja
muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin
toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä
ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon,
pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä
vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan
alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen
muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.”
Suunnittelutilanne on muuttunut
voimassa olevan yleiskaavan
vahvistamisen ajasta vuodesta 1997. Etelä-Savon maakuntakaavassa
alueelle on osoitettu kohdemerkintä (rm 2.16 Heinäveden luostarit).
Maakuntaliiton näkemyksen mukaan, joka ilmenee kaavaehdotuksen
lausunnosta, Monikkasalon alueen matkailun kehittäminen kytkeytyy
maakuntakaavan matkailupalveluiden kohdemerkintään (rm 2.16,
Heinäveden luostarit) ja edistää maakuntakaavan toteuttamisesta.
Maakuntakaavaselostusta lainaten: "Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä
(rm) on maakuntakaavassa osoitettu Vuoksen vesistöalueeseen ja
Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-,
luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Kaavamerkintä
osoittaa matkailun painopistealueen likimääräisen sijainnin, mutta sen
ulottuvuudet
määritellään
yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa.
Painopistealueiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rajaus sekä siihen
toiminnallisesti
ja/tai
rakenteellisesti
liittyvien
matkailualueiden
kytkeytymisen suunnittelu tapahtuvat matkailun kehittämissuunnittelun ja
yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta."
Valamon ja Papinniemen osayleiskaavan muutos on siten täysin
maakuntakaavan tavoitteiden ja MRL:n 32 §:n mukainen.
Yleiskaavan sisältövaatimukset
MRL:n 39 ja 73 §:ssä on määritetty yleiskaavan sisältövaatimukset.
ELY-keskus ei ole valituksessaan yksilöinyt miltä osin yleiskaavan on
vastoin
säädösten
sisältövaatimuksia.
Alla
on
käyty
läpi
sisältövaatimuksien suhde yleiskaavamuutokseen. Säädösteksti on esitetty
kursiivilla ja yleiskaavan ratkaisun suhde normaalilla tekstillä kunkin
momentin/kohdan jälkeen.
MRL 39 §
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin
siitä edellä säädetään.
Yleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja tukeen sen tavoitteita.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
Uutta matkailurakentamista on osoitettu keskitetysti Valamon lähelle
vesiväylän varteen maakuntakaavan mukaisesti ja voimassa olevan
yleiskaavan periaatteita noudattaen ja aluerajauksia muuttaen.
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
Alue sijoittuu lähelle Valamon luostaria, missä matkailijavirran ovat
Heinäveden suurimpia. Oleva tiestö voidaan hyödyntää aluetta
toteutettaessa.
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
Alueelle on osoitettu lomarakentamista. Tarvittavat palvelut löytyvät
läheisistä taajamista (Karvio ja kirkonkylä). Yksityiskohtaisessa kaavassa
tarkemmin ratkaistaan, mitkä palvelut sijoittuvat alueelle.
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen
liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen
järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä
tavalla;
Keskitetyssä
ratkaisussa
infrastruktuurin
rakentaminen
on
taloudellisempaa
ja
tehokkaampaa
kuin
hajarakentamisessa.
Kaavaratkaisu mahdollistaa keskitetyn vesihuollon rakentamisen. Alue on
mahdollista liittää Valamon jätevedenpuhdistamoon.
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta
tasapainoiseen elinympäristöön;
Alueelle on mahdollista toteuttaa turvallinen, terveellinen ja eri
väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö loma-asutusta varten.
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
Kaavalla tuetaan matkailun edellytyksiä ja mahdollistetaan sen
kehittäminen Heinäveden merkittävimmän matkailukohteen Valamon
luostarin läheisyydessä. Heinäveden kunta ja maanomistaja ovat laatinen
alueelle yleispiirteisen maankäytönsuunnitelman, jota Etelä-Savon
ELY-keskus on ohjannut (liite 1). Suunnitelmalla on pyritty tukemaan
alueen matkailuelinkeinon kehittymistä.
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
Laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä ei ole noussut esiin erityisiä
luonto- tai maisema-arvoja. Kaavassa on annettu määräykset
jätevesihuollon ja jätevesihuollon hoitamisesta. Vaikka alueen
rakennusoikeus on suurentunut, on suunnittelulla pystytty jättämään
rakentamatonta rantaviivaa enemmän kuin voimassa olevassa
yleiskaavassa.
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
On huomioitu kaavaratkaisussa ja annettu määräyksiä
huomioimiseksi yksityiskohtaisemmassa ranta-asemakaavassa.
niiden
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Rantaviivasta jää noin 70 % rakentamisen ulkopuolelle ja
rakentamisalueen rantaviivaa jää yhteiseen käyttöön suurelta osin.
Yleiskaavan muutoksella on rakennetuksi tulevan rantaviivan osuus
vähentynyt noin 1,3 km verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan.
Vähennys on lähes 40 %.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon
siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä
edellyttävät.
Yleiskaava on tarkempaa suunnittelua ohjaava yleispiirteinen kaava.
Kaavalla ei ohjata suoraan rakentamista, kuten suurelta osin voimassa
olevan Valamon ja Papinniemen kaavan muilla ranta-alueilla. Yleiskaavan
yleispiirteisyys ja vähäinen rakennustehokkuus huomioiden ohjaustavoite
ja tarkkuus ovat riittävät.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle
kohtuutonta haittaa.
Yleiskaavan muutoksesta ei ole tullut yhtään muistutusta koko prosessin
aikana. Maanomistajat eivät ole ainakaan kokeneet, että heille aiheutuisi
haittaa. Suhteessa maanomistajan alueella omistamaan noin 8 km
rantaviivan rakennusoikeus on erittäin kohtuullinen.
MRL 73 §
Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset
sisältövaatimukset
Laadittaessa
yleiskaavaa
tai
asemakaavaa
(ranta-asemakaava)
pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi,
mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan
ja muuhun ympäristöön;
Yleiskaavassa on annettu riittävät ohjeet ranta-asemakaavan laatimiselle,
jotta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa joudutaan huomioimaan
maisemalliset seikat.
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja
vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon
ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
Yleiskaavassa on tehty riittävät selvitykset (luonto- ja maisemaselvitys,
kulttuuriympäristöselvitys) sekä annettu riittävät ohjeet ranta-asemakaavan
laatimiselle, jotta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa huomioidaan
säädöksen mukaiset asiat. Käytössä on lisäksi ollut tarkka 1:2000 kaavan
pohjakartta suunnittelun pohjana.
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Rantaviivasta jää noin 70 % kokonaan rakentamisen ulkopuolelle ja
RM-alueeksi osoitetusta alueesta jää alueita yhteiskäyttöön rakentamisen
ulkopuolelle.
Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta
säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden
arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa.
Ei koske yleiskaavaa.
Edellä olevaan viitaten osayleiskaavan
yleiskaavoitusta koskevat sisältövaatimukset.
muutos
täyttää
MRL:n
Rakennusoikeuden määrä ja mitoitus
Yleiskaavan tavoitteena on tukea Valamon alueen matkailun kehittämistä
maakuntakaavan mukaisesti. Tilanne on muuttunut vuodesta 1997.
Lainsäädännön tarkoitus ei voi olla sellainen, että noin 30 vuotta
aikaisemmin laaditun yleiskaavan rakennusoikeus on määritetty siten, että
siitä ei voisi muuttaa muuttuneen tilanteen johdosta, kun MRL:n säädökset
huomioidaan.
Kun on kysymys elinkeinon ja matkailun kehittämisestä, alueen
rakennusoikeutta ei ole johdettu rantaviivasta varsinkin, kun alue on
maakuntakaavan rm-kohdemerkinnän aluetta. Tässä tapauksessa
rantaviivaan perustuvalla laskelmalla on voitu todeta, kun ei ole tehty
laajempaa tarkastelua, että alueelle ei ole osoitettu muita maanomistajia
suurempaa rakennusoikeutta suhteessa rantaviivan pituuteen. Voimassa
olevassa rantayleiskaavassa RM-alueiden rakennusoikeitta ei ole
perusteltu tai annettu mitoitusperusteita. Voimassa olevan kaavan laatijana
voin todeta, että RM-alueiden rakennusoikeus perustuu silloisen
maanomistajan (Kansallisosakepankin KOP) esittämiin suunnitelmiin.
Tässä yhteydessä on vain osoitettu alueelle se rakennusoikeuden määrä,
mikä maanomistajalle olisi kuulunut osoittaa jo edellisessä vaiheessa,
mutta silloinen omistaja ei sitä vaatinut.
Monikkasalon
alueella
ei
ole
osoitettu
huomattavaa
määrä
rakennusoikeutta, kun huomioidaan alueen pinta-ala. Kaava itse asiassa
mahdollistaa vain hyvin väljän lomakylämäisen asutuksen sijoittumisen
alueelle. Aluetehokkuus on erittäin alhainen. Rakennusoikeuden määrä on
250 m² (9000 m²/36 ha) kutakin hehtaaria kohden, mikä vastaa 1,6
omarantaisen rakennuspaikan (160 m²) rakennusoikeuden määrä
hehtaarille. Koska lomarakennuspaikan pinta-ala on yleisesti 0,6-0,7 ha,
normaalin omarantaisella rakennuspaikan rakennustehokkuus on suurempi
kuin yleiskaavan RM-alueella. Todettakoon, että laivaväylälle avautuvalla
RM-alueella aluetehokkuus on 0,018, mikä on alhaisin kaavan osoitetuista
kolmesta RM-alueesta.
Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei myöskään vaarannu, vaikka
Myllymäen alueetta ei ole tässä yhteydessä käsitelty. Voimassa oleva
yleiskaava ei mahdollista Myllymäen alueen rakentamista suoraan. Alueelle
joudutaan laatimaan ranta-asemakaava, jossa rantavyöhykkeelle
osoitettava rakennusoikeuden määrä voidaan rajata. Todettakoon, että
Myllymäen alue on pinta-alaltaan noin 63 ha, joista noin 17 ha (27 %)
rantavyöhykkeellä. Pinta-alaan suhteutettuna rantarakennusoikeuden
määrä on 2700 k-m². Todettakoon vielä, että Myllymäen alueelle ei edes
ole mahdollista sijoittaa kuin korkeitaan muutama omarantaisia
rakennuspaikkoja, koska alue on rannaltaan hyvin jyrkkää. Jyrkkyys
vaihtelee 40 – 20 % välillä. Alueesta laaditusta ja liitteenä olevasta kaavan
pohjakartasta asia ilmenee havainnollisesti.
Kaavaselostuksen liitteenä olevan mitoituslaskelman mukaan Myllymäen
alueella jäisi kolme omarantaista rakennuspaikkaa. Kolmen omarantaisen
rakennuspaikan rakennusoikeus yhteisrantaisena on (3 x 160 x 3=) 1440
k-m². Eli kyse on kokonaisuudessaan vain noin (2700-1440) 1250 k-m²
suuremmasta rakennusoikeudesta Myllymäen ranta-alueella. Tämä ei
vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua, kun rakennusoikeuden
lisäys perustuu maakuntakaavaan.
Kuten valittaja on valituksessaan referoinut voimassa olevan kaavan
matkailualueen mitoituksesta, sille ei ole annettu rakennusoikeuden
määrällisiä perusteita. Kaavamuutoksessa on noudatettu samaa
periaatetta. Matkailu ja elinkeinotoimintaa tulevat alueet voidaan mitoittaa
tapauskohtaisesti tarpeen ja tavoitteiden pohjalta. Voimassa olevan kaavan
tavoitteista, mitoitusperusteista tai maanomistajan yhdenvertaisesta
kohtelusta ei ole poikettu.
Selvitykset ja niiden riittävyys
Kyseessä on yksityiskohtaista kaavoittamista ohjaava yleiskaavan muutos,
jossa
maankuntakaavan
tavoitteiden
mukaisesti
on
osoitettu
lomakylämäestä rakentamista voimassa olevan kaavan rakentamisalueille.
Yleiskaavaa varten on laadittu tarkempi pohjakartta 1:2000 suunnittelun
pohjaksi, luonto- ja maisemaselvitys sekä arkeologinen selvitys. Lisäksi
alueelle on laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma Heinäveden
kunnan ja Metsähallituksen toimesta 2005 Etelä-Savon ELY-keskuksen
ohjauksessa. Maankäyttösuunnitelmassa Monikkaniemen alueelle on
kaavailtu jopa 17 000 k-m² rakennusoikeutta, kun huomioidaan
reservialueet. Samassa yhteydessä on laadittu vaihtoehtovertailu
Monikkaniemen
jätevesien
johtamisesta
ja
käsittelystä
sekä
vedenhankinnasta (Liite 2), joka on myös ollut ELY-keskuksen tiedossa.
Rakentamisen sijoittelussa on em. selvitysten arvokkaaksi luokitellut
luonto- ja maisema-alueet rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Laivareitin
olemassa olo ei määritä aluetta maisemallisesti arvokkaaksi. Lisäksi
rakentaminen on osoitettu siten, että vastarannan rakennuspaikkoihin on
mahdollisimman pitkä matka. Voimassa olevassa kaavassa kaavaratkaisu
perustui pitkälle Monikkalahteen sijoittuvalla mittavalla laiturialueella.
Muutos perustuu huomattavan paljon vähempi rantaviivaa käyttävään ja
rakennettavuuden
paremmin
huomioimaan
kaavaratkaisuun.
Rakentamisen ohjaaminen rakennettavuudeltaan hyville alueille, erittäin
pienellä aluetehokkuudella (0,023 aluetehokkuus vastaa noin 50 % erittäin
väljän omakotialueen aluetehokkuudesta.) ei vaadi yksityiskohtaista
yleiskaava kaavaratkaisua tai kaavamääräyksiä. Kaavaratkaisussa on
huomioitu MRL 39 §:n sisältövaatimukset siinä määrin kuin yleiskaavan
ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Vaikutusten arvio
Valituksessa on väitetty, että kaavaratkaisun vaikutuksia ei ole riittävästi
selvitetty. Vaikutuksen arvioinnissa pitää huomioida se, että valituksen
alainen kaava on yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaava yleispiirteinen
yleiskaavan muutos, joka ei vielä mahdollista rakentamista alueelle. Koska
maanomistajalla ei ole vielä tarkempia suunnitelmia tai liikeideaa alueen
käytöstä, ei yleiskaavassa voida eikä ole tarpeenkaan ohjata rakentamisen
sijoittelua yksityiskohtaisesti. Vaikutuksen arviointi ei vaadi tarkempaa
suunnittelua.
Vaikutuksen arvio on laadittu rakentamisen väljyys, kaavan laajuus,
yleispiirteisyys ja merkityksellisyys huomioiden riittävällä tarkkuudella
lainsäädännön sisältövaatimukset huomioiden.
Yhteenveto
ELY-keskuksen valituksen johtoajatuksena on, että voimassa olevaa
yleiskaava ei voisi muuttaa rakentamisen määrän tai sijoittelun suhteen
vaikka lähtökohdat ja kunnan sekä maanomistajan tavoitteet ovat
muuttuneet 30 vuodessa. Maakuntaliiton mielestä yleiskaavan muutos
tukee maakuntakaavan tavoitteita.
ELY-keskus toteaa valituksessaan, että maakuntakaava mahdollistaa
Monikkaniemen
omarantaista
rakentamista
tehokkaamman
rakennusoikeuden. Yleiskaavassa Monikkaniemen alueella on osoitettu
rakennusoikeutta sen verran kuin maaomistajan rantaviivaan suhteutettuna
voidaan osoittaa, kuten kaava-asiakirjan liitteenä oleva mitoitusselvitys
osoittaa. On hiukan ristiriitaista, että alueelle olisi voinut ELY:n mielestä
sijoittaa tätäkin enemmän rakennusoikeutta, mutta ELY on kuitenkin
valittanut kaavasta. Kaava ei siten voi olla maanomistajien tasapuolisen
kohtelun vastainen.
Liikenne ja vesihuoltoratkaisut on kaavassa ratkaistu ja niiden vaikutukset
arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Koska
yleiskaavan
muutos
mahdollistaa
hyvin
alhaisen
rakennustehokkuuden, eikä alueella ole mitään erityisiä luonto- tai
maisema-arvoja, joita ei olisi pystynyt kaavaratkaisussa huomioimaan, ei
yksityiskohtaisemmille rakennusmääräyksille ole tarvetta. Kaava ei ole
miltään osin lainvastainen tai maaomistajien yhdenvertaisen kohetun
vastainen.
Kaavanlaatijana lausuntona esitän, että Etelä-Savon ELY-keskuksen
valitus tulee hylätä aiheettomana."
Kaavanlaatija Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä on
esittelemässä laatimaansa vastinetta.
Esityslistan liitteenä
-
nro 1 on Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähete 15.12.2014
12005/14/4102 ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen valitus 27.11.2014
-
nro 2 on kaavoittaja Timo Leskisen vastine 26.1.2015
Kj:
Kunnanhallitus vastineenaan yhtyy kaavoittajan lausuntoon.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Aluepäällikkö Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä oli
kokouksessa paikalla tämän asian osalta.