Kokousasia PDF-muodossa

Maakuntahallitus
§ 129
24.08.2015
Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta
164/05.01/2013
MHS 24.08.2015 § 129
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta
lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunnolle on
myönnetty lisäaikaa maakuntahallituksen käsittelyä varten.
Suunnittelualueen nykytila
82 hehtaarin laajuinen Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa.
Etäisyys Helsingin keskustasta on linnuntietä 7,5 km ja tietä pitkin 10,5
km. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä huvilasaari on pääasiassa loma- ja
virkistyskäytössä. Virkistyskäyttöä rajoittaa hankala saavutettavuus, koska
saareen ei ole siltaa eikä yleistä rantautumislaituria.
Saarella sijaitsee noin 50 omarantaista huvilaa ja loma-asuntoa sekä
satakunta muuta rakennusta. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 %
maa-alueesta ja puolet rakennuskannasta. Saaressa asuu
ympärivuotisesti parikymmentä asukasta.
Vartiosaaren on luonto monipuolinen. Suojeltuja kohteita on yksi, Suomen
ainoa rantaruttojuuren esiintymä. Huvilayhdyskunta keskittyy rannoille ja
saaren sisäosa on lähes kokonaan rakentamaton, paikoin myös
umpeenkasvanut.
Suunnittelutilanne
Vartiosaaren suunnittelulla on jo sadan vuoden historia, jonka aikana alue
on vuorotellut Helsingin suunnitelmissa virkistyskäytössä ja asumisessa.
Yhteiseen näkemykseen ei ole vielä päästy. Helsingin voimassa olevassa
yleiskaavassa 2002 saari jätettiin vielä selvitysalueeksi, jonka ”maankäyttö
ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla”.
Vartiosaaren osayleiskaavoituksen alkuvaiheessa (2013) kaavatyön
pohjaksi tutkittiin kolmea periaatteellista maankäyttövaihtoehtoa;
virkistysvaihtoehtoa, pientalovaltaista asuinaluetta ja tiivistä asuinaluetta.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi
tiiviin asuinalueen.
Samaan aikaan valmisteltavassa, 2015 nähtävillä olleessa Helsingin
uuden yleiskaavan luonnoksessa saarta suunnitellaan
asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueeksi. Vartiosaari
sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean
asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua
(Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi,
Meri-Rastila). Saaristoraitiotiellä on arvioitu olevan merkitystä myös
matkailun kannalta.
Maakuntakaava ohjaa sekä Helsingin yleiskaavan että Vartiosaaren
osayleiskaavan laadintaa. Kun Helsingin kaupunginhallitus antoi
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausuntonsa
maaliskuussa 2015, lausunnosta poistettiin äänestyksen tuloksena kaikki
vaatimukset Vartiosaaren ja Ramsinniemen muuttamiseksi
maakuntakaavassa taajamakäyttöön.
Suunnitelman sisältö
Osayleiskaavalla suunnitellaan uutta 5 000–7 000 asukkaan
kaupunginosaa pääasiassa asumiseen. Tavoitteena on omaleimainen,
monipuolinen ja tiivis saaristokaupunginosa, jossa on asumisen ohella
kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueelle
suunnitellaan peruspalveluita kuten päivittäistavarakauppaa, muilta osin
tukeudutaan läheisen Laajasalon palveluihin.
Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa
raitiotieyhteyden varaan. Autoriippumattomuus on keskeinen tavoite.
Keskustasta Kruunusiltojen kautta Laajasaloon ja Reposalmen yli edelleen
Vartiosaareen johtava uusi raitiotieyhteys lyhentäisi matkaa Helsingin
keskustaan noin 9 kilometriin. Ramsinniemen kautta voisi myöhemmin
toteutua raitiotieyhteys myös Vuosaaren suuntaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kaavaan määräystä, jonka
mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin
raitiotieyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Suunnittelussa on
kuitenkin varauduttu myös liityntäbussiliikenteeseen lähimmiltä
metroasemilta.
Esittelijän ehdotus lausunnoksi:
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta
lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Liitto kiittää
lausunnolle myönnetystä lisäajasta.
Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että Uudellamaalla tutkitaan laajasti
erilaisia mahdollisuuksia vastata seudun polttavaan asuntokysyntään.
Osayleiskaavatyössä on tavoiteltu ennakkoluulottomasti uutta ja
kestävämpää elämäntapaa, jopa autoriippumattomuutta ja yhteensovitettu
ansiokkaasti erilaisia keskenään osin ristiriitaisiakin arvoja sekä kartutettu
monipuolista tietoa päätöksentekoa varten.
Osayleiskaavan ratkaisu poikkeaa kuitenkin maakuntakaavasta, eikä se
tarjoa vielä riittävää tietopohjaa maakuntakaavan muuttamiseksi.
Lausunnon keskeinen sisältö tiivistetysti:

Esitetty 5 000–7 000 asukasta vastaa pienen kaupungin
asukasmäärää. Sellaisen sijoittaminen rakentamattomalle alueelle
on seudullisesti merkittävää maankäyttöä, jollaista ei ole sallittu
maakuntakaavan nk. valkoisilla alueilla missään Uudellamaalla.
Osayleiskaavan aineistojen perusteella on vaikea varmistua siitä,
että edes esitetty asukasmäärä riittäisi saamaan kalliit
infrainvestoinnit ja raitiotien liikennöinnin kannattavaksi sekä



kilpailukykyiseksi. Kaava saattaa johtaa läheisen virkistys- ja
luonnonsuojelualueeksi osoitetun Ramsinniemenkin rakentamiseen.
Vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta on huomioitu
kaavaratkaisussa ja saaren avaamisen myötä se tulisi nykyistä
laajemman joukon tuntemaksi. Alueen luonne
huvilakulttuuriympäristönä muuttuisi kuitenkin rakentamisen myötä
täysin. Osayleiskaavalla tehdään merkittävä valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden välinen arvovalinta asuntokysyntään
vastaamisen ja autenttisen kulttuuriympäristön suojelun välillä.
Kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, vetovoimaisia ja
kulutusta kestäviä virkistysalueita. Rakentamattomana merellinen
Vartiosaari voisi olla vastaus myös tähän tarpeeseen jopa seudun
mittakaavassa.
Vartiosaareen liittyy useita seudullisia kysymyksiä ja vaikutuksia.
Osayleiskaavan kaavaratkaisu edellyttää maakuntakaavan
muuttamista.
Maakuntakaavatilanne
Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli
sille ei ole osoitettu erityistä seudullisesti merkittävää maankäyttöä. Saari
on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä
(RKY 2009; ”Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus”). Valmisteilla
olevan 4. vaihemaakuntakaavan 2015 nähtävillä olleessa luonnoksessa
alueelle on osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön
ominaisuusmerkintä.
Maakuntakaavan valkoisten alueiden tulkinta
Maakuntakaavan valkoisten alueiden merkintä on tarkoitettu lähinnä maaja metsätaloustoimintoja varten sekä haja-asutusluonteiseen
rakentamiseen. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista
maankäyttöä. Maakuntakaavaa tulkittaessa ”paikallisuuden” raja
suhteutetaan suunnittelualueen sijaintiin ja asukasmäärään. Osallisten ja
viranomaisten pitää kuitenkin pystyä ennakoimaan tulevat, merkittävät
rakentamiskohteet maakuntakaavasta ja maakuntakaavan tulkinnan tulee
olla tasapuolista eri kuntien kesken.
Merkittävä asukaslisäys rakentamattomalle alueelle
Vartiosaareen esitetään asukasmäärää, joka lähentelee esimerkiksi
Kauniaisten, Karkkilan tai Hangon kaupunkien asukasmäärää (n. 9 000).
Vartiosaaren osayleiskaavan mukainen väestötiheys (8 400 as/km2) on
selvästi suurempi kuin vaikkapa Helsingin Lauttasaaren (5 800 as./km²) tai
viereisen Tammisalon (3 100 as/km²). Kysymys ei siis ole aivan
vähäpätöisestä rakentamisesta edes Helsingin mittakaavassa.
Vartiosaaren kanssa samankokoinen (82 ha), 800 asukkaan Suomenlinna,
on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena.
Esimerkkilukuihin peilaten olisi vaikea perustella näin mittava
rakentaminen ilman rakentamista ennakoivaa merkintää
maakuntakaavassa. Valkoisia alueita ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu
taajaan rakentamiseen: suunnittelumääräyksenkin mukaan alueelle
suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava
taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Liitto toteaa, että Vartiosaari ei ole
pääkaupunkiseudun ainoa saari, jolla on rakentamispaineita.
Silta- ja raitiotieinvestoinnit sekä raitiotien kannattava liikennöinti saattavat
edellyttää esitettyä enemmän asukkaita
Osayleiskaavan liikenteelliset sekä kustannustaloudelliset tarkastelut ovat
vielä niin alustavia, ettei niiden pohjalta pysty riittävästi arvioimaan
rakentamisen kannattavuutta ja tehokkaaseen joukkoliikenteen tarvittavaa
asukasmäärää. Erityisesti liikenteellinen arviointi on liian suppea.
Lisäaineistoksi toimitettu Raideliikenteen verkkoselvitys (valmisteilla
olevan yleiskaavan selvitys, johon Vartiosaaren suunnittelussa osin
nojataan) perustuu lähtöoletukseen, että yleiskaavaluonnoksen ns.
kaupunkibulevardit olisi jo toteutettu. Raideverkkoselvityksen laskelmat
eivät ole relevantteja Vartiosaaren kannattavuuden eivätkä vaikutusten
arvioimiseksi, jos saaren toteutukseen tähdätään ennen 2050-lukua, jolloin
bulevardit oletetaan valmiiksi.
Raitiotien matka-aika Helsingin keskustasta Vartiosaareen olisi arvioiden
mukaan noin puoli tuntia ja tavoiteltu vuoroväli ruuhka-aikana 5–10
minuuttia. Saaristoraitiotien suurimmat asukas- ja matkustajamäärät ovat
kuitenkin reitin keskustan päässä ja todennäköisesti vain osa Laajasaloon
suuntautuvista raitiotievaunuista jatkaisi Vartiosaareen asti.
Autoriippumattomuus on sinänsä kaavassa erinomainen tavoite, mutta kun
joukkoliikenteen valtteja ovat sujuvuus, vaihdottomuus ja tiheä vuoroväli,
onko raitiotie kilpailukykyinen vaihtoehto autolle, jos saaren asukasmäärä
ei riitä tiheään liikennöintiin?
Vartiosaaren kaavaratkaisu kytkeytyykin selkeästi myös läheiseen
Ramsinniemeen, jonka kautta Saaristoraitiotielle suunnitellaan jatkoa
Vuosaareen. Maakuntakaavassa Ramsinniemi on virkistys- ja
suojelualuetta, eikä sitä voida ottaa asumiskäyttöön ilman
maakuntakaavan muutosta, vaikka raitiotien kannattavuus sitä
todennäköisesti edellyttäisi. Vaikutukset Ramsinniemeen on arvioitava
päätöksenteon pohjaksi jo nyt, eikä vasta asemakaavoituksen yhteydessä,
kuten osayleiskaavan selostuksen mukaan on aikomus tehdä.
Entä jos raitiotie ei toteudu?
Kaavan keskeisenä periaatteena ja perusteluna uuden alueen käyttöön
ottoon on raideliikenteeseen tukeutuminen. Osayleiskaavaluonnoksen
kaavamääräys ”Kerrostalovaltaista asuinrakentamista alueella ei saa
aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös”
ei kuitenkaan riitä varmistamaan, ettei rakentaminen alueella ala ennen
aikojaan. Kaavassa on muutakin kuin kerrostaloja.
Kaava-asiakirjoissa tulee myös määritellä yksiselitteisesti, mitä sitovalla
päätöksellä tarkoitetaan. Nyt kaavaselostuksesta löytyy vain viittaus
Kruunusiltojen rakentamispäätökseen, mitä ei voida pitää riittävänä
Vartiosaaren ratkaisun osalta, vaikka se onkin toteuttamisen ensimmäinen
kynnysehto. Selostuksen mukaan saaren joukkoliikenteen yhteys voidaan
toteuttaa aluksi bussilla syöttöliikenteenä metrolta, mikä sisältää osaltaan
riskin, ettei raideyhteyttä Vartiosaareen tule lopulta ollenkaan.
Kaupan ohjaus epäselvää
Osayleiskaavan selostuksen mukaan Vartiosaareen suunnitellaan
vähittäis- ja päivittäistavarakauppaa yhteensä 5 000 k-m2. Asuntoalueilla
sallitaan liiketiloja mutta kaavakartalta tai -määräyksistä ei selviä, minne
kaupan toimintoja on tarkoitus sijoittaa, eikä kaavassa ole osoitettu
kaupan mitoitusta. Maakuntakaava ohjeistaa kauppaa sijoittumaan
keskustoihin ja taajamatoimintojen alueille – ei valkoiselle alueelle.
Tästäkin näkökulmasta valkoisen alueen taaja rakentaminen edellyttäisi
maakuntakaavan taajamamerkintää.
Kulttuuriympäristöarvojen yhteensovittaminen muun maankäytön
kanssa
Maakuntakaavan määräyksen mukaan suunnittelussa tulee ottaa
huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen
kokonaisuus ja identiteetti sekä turvata merkittävien maisema- ja
kulttuuriarvojen säilyminen.
Vartiosaari on laaja ja harvinaisen yhtenäinen, merellinen huvila- ja
lomanviettokulttuurin kokonaisuus. Pääkaupunkiseudulla tällaiset alueet
ovat suurelta osin hävinneet tai pirstoutuneet hajalleen muun
taajamarakenteen lomaan. Saaren valtakunnalliset ja maakunnalliset
kulttuuriympäristöarvot ovat kiistattomia. Harva kuitenkaan pääsee niihin
tutustumaan saaren huonon saavutettavuuden sekä osittaisen
umpeenkasvun vuoksi. Säilyäkseen saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas
rakennuskanta ja ympäristö tarvitsevatkin kaavaratkaisusta riippumatta
hoitotoimenpiteitä.
Onnistuneita ratkaisuja herkässä ympäristössä
Saaren rakentaminen asuntoalueeksi muuttaisi eristyneen,
kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja lomanviettosaaren luonteen täysin
toisenlaiseksi. Toisaalta se avaisi mahdollisuuden saada arvokas
rakennuskanta historiallisine puutarhoineen esiin, laajemman joukon
saavutettavaksi.
Kaavaratkaisu haastavassa paikassa onkin pääosin varsin onnistunut.
Laaditut kulttuuriympäristöselvitykset ovat ansiokkaita ja
kulttuurihistoriallinen rakennuskanta on kaavan valmistelussa otettu
hienosti uuden alueen identiteettitekijäksi sekä turvattu suojelumerkinnöin.
Vanhoille huvilatonteille ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa
täydennysrakentamista tosin on tarpeen ohjata kaavamääräyksellä
tarkemmin, esimerkiksi määrittämällä enimmäiskerrosalat ja rakennusten
lukumäärät.
Liitto kuitenkin toteaa, että jos kaavan kustannustaloudellisuus edellyttää
jatkosuunnittelussa enemmän asukkaita, kaavaratkaisu muuttuu
kulttuuriympäristöjen ja alueen sietokyvyn kannalta kestämättömäksi.
Saaren kulttuuriympäristön osalta tehtävä arvovalinta
Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on ensisijaisesti siitä, mitä pidetään
tärkeimpänä. Huvilayhdyskunnan kokonaisuuden suojelemisen ja
säilymisen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollistavat sekä
nykytila että saaren laajempaan virkistyskäyttöön avaaminen kevyen
liikenteen sillalla. Jos taas pääkaupunkiseudun asuntotuotantotarpeet
painavat vaakakupissa enemmän, toteutetaan saaren asuntorakentaminen
vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen, mutta kulttuuriympäristön
kokonaisuus kärsii.
Kulttuuriarvojen takia Vartiosaaren maankäyttöä ei voida ratkaista
peilaamatta sitä muuhun pääkaupunkiseudun saariston huvila-asutukseen:
niiden säilymisestä on entistä tärkeämpää varmistua. Tässäkin mielessä
kysymys on yhtä saarta laajempi.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat toisinaan jossain määrin
keskinäisessä ristiriidassa ja silloin kaavoituksessa joudutaan tekemään
valintoja, kuten tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun tonttimaan
riittävyyden ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen välillä. Valinnat pitää
tehdä riittävän, seudullisen tiedon pohjalta ja hyvin perustellen.
Vartiosaarella voi olla seudullista virkistysarvoa
Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen
mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden
pirstomista tulee välttää.
Helsingin kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, kulutuskestäviä ja
vetovoimaisia virkistysalueita. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miten
Vartiosaaren rakentaminen muuttaisi lähivirkistyksen dynamiikkaa.
Kaavaselostuksen mukaan Helsingin kaakkoisessa suurpiirissä (johon
luetaan mm. pääasiassa puolustusvoimien käyttöön varattu Santahamina
ja tähän asti melko eristyksissä ollut Vartiosaari) on tällä hetkellä asukasta
kohden noin kaksinkertainen määrä virkistysaluetta (190 m2/asukas)
verrattuna Helsingin keskiarvoon. Osuus vähenee uudis- ja
täydennysrakentamisen myötä, kun virkistysalueet supistuvat ja
asukasmäärä lisääntyy. Aineistosta jää kaipaamaan kattavampaa
yleiskaavallista tarkastelua siitä, minne kaupunkilaisten virkistystarpeet
kanavoituvat ja miten Vartiosaari tehokkaasti rakennettuna palvelisi
kaikkia helsinkiläisiä – kuinka paljon virkistyskäyttäjiä saari kestää omien
asukkaidensa lisäksi.
Vartiosaarta voisi vaihtoehtoisesti kehittää pelkästään virkistykseen
Helsingin itäisen vihersormen osana. Virkistyskäyttö turvaisi parhaiten
myös valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt kokonaisuutena.
Liiton aikaisemmat kannanotot Vartiosaaren suunnitteluun
Uudenmaan liitto antoi keväällä 2013 mielipiteen osayleiskaavatyön
pohjaksi tutkituista vaihtoehdoista (virkistys-, pientalo- ja tiivis asuminen).
Sen mukaan kaikkien maankäyttövaihtoehtojen pohjalta voidaan jatkaa
suunnittelua edellyttäen, että saaren kulttuuriarvot huomioidaan
jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto edellytti, että vaikutusten arvioinnilla
osoitetaan, että maankäyttö on Helsingin mittakaavassa paikallista.
Maakuntahallitus otti kantaa Vartiosaaren suunnitteluun keväällä 2015
Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Siinä
todetaan, että Vartiosaareen esitetään niin paljon asumista, että se tulisi
osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet.
Maakuntakaavan muuttamiseksi tulee olla riittävä tietopohja ja perustelut.
Maakuntahallitus huomautti lisäksi, että väestön kasvaessa myös
virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät. Uuden alueen rakentamiskäyttöön
ottamista kehotettiin harkitsemaan erityisen tarkkaan. Lausunnon mukaan
Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, jopa seudullisesti
merkittävän virkistysalueen.
Maakuntakaavaratkaisun ja liiton aikaisempien kannanottojen
huomioiminen osayleiskaavassa
Osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että Vartiosaaren rakentaminen
on Helsingin mittakaavassa paikallista. Väitteen tueksi ei esitetä mitään
perusteluja eikä liiton edellyttämää vaikutusten arviointia. Uudenmaan liitto
katsoo, että kaavan vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia:




7 000 asukasta on Helsingin mittakaavassakin huomattava
asukaslisäys rakentamattomalle alueelle. Pelkästään tulkinta, että
maakuntakaavan valkoiselle alueelle olisi mahdollista sijoittaa
pienen kaupungin verran asukkaita, voi aiheuttaa merkittäviä
seurausvaikutuksia muualla Uudellamaalla.
Raitiotieliikennettä ei ohjata maakuntakaavalla, mutta
matkailunäkökulmasta Saaristoraitiotiellä saattaa olla seudullisia
vaikutuksia. Lisäksi raitiotien toteuttamisedellytykset saattavat
sinetöidä kaava-alueen ulkopuolisen Ramsinniemenkin
rakentamiseen.
Vartiosaari kytkeytyy myös virkistysaluepotentiaalinsa osalta
laajemmin Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun
kasvuproblematiikkaan.
Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on arvovalinnasta
huvilayhdyskunnan autenttisena suojelemisen, ja kulttuuriympäristöt
huomiovan uudisrakentamisen välillä. Valinnan pohjaksi ja
huvilakulttuurin arvojen säilymisen varmistamiseksi tarvitaan
vähintään seudullista tarkastelua.
Vartiosaaren maankäytön ratkaisuissa tulee edetä kaavahierarkian
mukaisessa järjestyksessä. Kuten maakuntahallitus jo Helsingin
yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa totesi, Vartiosaaren
rakentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Sen pohjaksi
tarvitaan täsmällisenpää tietoa mm. liikenneverkon, maankäytön ja
virkistyksen kokonaisuudesta, volyymeista ja vaikutuksista sekä
kulttuuriympäristöarvojen turvaamisesta. Tätä tietoa saataneen valmisteilla
olevan koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä ja voidaan hyödyntää
maakuntakaavan valmistelussa. Liitto korostaa, että yhteistyö
yleiskaavavalmistelijoiden ja Uudenmaan liiton kesken on siksi myös
jatkossa erittäin tärkeää.
Uudenmaan liitto toteaa, että Vartiosaaren maankäyttö on
tarkoituksenmukaista ratkaista Uudenmaan 2016 käynnistettävässä
kokonaismaakuntakaavassa.
Maakuntajohtajan ehdotus:
Maakuntahallitus päättää
 antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon
 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Valmistelija:
Kristiina Rinkinen 040 554 7297
Käsittely:
Jaakko Jalonen Jari Sainion kannattamana esitti, että lausunto
Vartiosaaren osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta palautetaan
uudelleen valmisteluun.
Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan pohjaesitystä kannattaneet
äänestivät JAA ja Jaakko Jalosen esitystä kannattaneet äänestivät EI.
Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti:
 2 JAA-ääntä (Karimäki, Krohn).
 12 EI-ääntä (Markkula, Enroth, Karhuvaara,Raatikainen,Taipale,
Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Blomqvist, Ansalehto-Salmi, Sainio,
Salonen).
Päätös:
Maakuntahallitus päätti palauttaa lausunnon Vartiosaaren
osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta uudelleen valmisteluun.