Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi

Kuljetus
7/15
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti
Yrittäjä
Hinausautoyrittäjä Kaj Sulinko:
Tässä työssä ei tule
koskaan valmiiksi
Kummitoiminta
SKAL Kuljetusbarometri: laatujärjeskomeasti käyntiin telmissä mennään asiakkaan ehdoilla
Jorma Tupamäki Oy on vaarallisten
aineiden turvallinen kuljettaja
1
Pääkirjoitus
Purraan normeja
J
oka ei ole koskaan kuullut norminpurkutalkoista ei ole elänyt Suomessa tai jos on, on asunut
erämaamökissä ilman sähköä ja tietoliikenneyhteyksiä. Kaikkihan sen tietävät, että normi on
jotakin, mitä pitää hävittää tai ainakin rankasti karsia. Entä mikä tämä uhanalainen normi oikeastaan on? Liittyykö se vain lakeihin ja asetuksiin vai laajemmin yhteiskuntaan, jossa elämme? Mitä
normeja kuljetusalalta tulisi hävittää?
Normeja löytyy kaikesta toiminnastamme, jota ihminen on ehtinyt hiukan miettiä ja systematisoida, mukaan lukien arvot sekä yleiset käsitykset oikeasta ja väärästä. Teollisen toiminnan standardisoinnin mestarit, saksalaiset, ovat luoneet oman instituutinkin normittamista varten (DIN).
EU-Suomessa normit koetaan ikävinä ja turhina. Ne vaativat vaikkapa, että sikoja täytyy ruokkia
ruostumattomasta teräksestä valmistetuista suorakaiteenmuotoisista hinkaloista, vaikka markkinoilla olisi ylitarjontaa pyöreistä ruokinta-astioista. Pyöreät jäävät myymättä, koska eivät täytä
normeja. Klassinen esimerkki turhista EU-normeista oli ruokahävikki, jonka käyrien kurkkujen standardoiminen alempaan laatuluokkaan aiheutti. Tavoitteena oli muun muassa järkeistää kurkkujen
kuljetus, mutta lopputuloksena syntyi ivattu kurkkudirektiivi ja huono maine normeille.
EU ei suinkaan ole keksinyt normeja ja byrokratiaa. Hallinnon mutkikkuutta on päivitelty niin
kauan kuin on ollut järjestäytyneitä yhteiskuntia. Eurooppalaiset hallitsijat tapasivat perustaa tyhjänpäiväisiä virkoja saadakseen maksaa palkkaa suosikeilleen. Harmejahan siitä tuli kaikille, joihin kyseinen viranhaltija vaikutti. Eiköhän vain Ranskan hovistakin löytynyt joku komeljanttari,
joka pyrki määräämään sikojen ruokinnasta. Englantilainen Charles Dickens kirjoitti mehukkaasti
maansa mahtipontisesta ja mielivaltaisesta hallinnosta, puhumattakaan Franz Kafkan Oikeusjutusta. Itse asiassa, jos vertaa historian tuntemiin älyttömyyksiin, nykyinen normisto vaikuttaa paikoitellen melkein järkevältä. Ainakin periaatteessa laeilla ja asetuksilla pyritään hyvään, yhtenäiseen, olosuhteita tasoittavaan ja turvaavaan toimintamalliin, eikä pönkittämään perusteetta jonkin
pienen ihmisryhmän etuja.
Normit ovat vaikeita, koska niihin ei osata sisällyttää kokonaistarkastelua. Normi kun ei tunne
yksilöllisiä tapauksia. Yhteiskunnalla ei ole resursseja tarkastella ihmistä hänen näkökulmastaan.
Tarkastelu normien näkökulmasta on monesti epäreilua, katsotaanpa vaikka Hesarin juttua työttömäksi jääneestä huippuasiantuntijasta, joka ryhtyi etsimään töitä erorahan turvin. Voidakseen tehdä työnhaun lomassa jotakin pientä hän perusti yrityksen. Seuraukset voitte arvata. Työnhakijasta
tuli kerta heitolla statukseltaan yrittäjä, ja hän menetti työttömyysturvansa ilman että oli ansainnut kassaansa euroakaan. Jos olisimme onnistuneet rakentamaan yksilön huomioivan normiston,
häntä olisi tutkittu ”keissinä” ja hän olisi saanut tehdä pieniä toimeksiantoja rauhassa kunnes uusi
palkkatyö löytyisi. Sellainen arviointi vain olisi liian kallista. Sosiaalipuolella on toisaalta huomattu,
että yksilöllisen arvioinnin laiminlyönti voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.
Kun EU alkoi itse etsiä turhia säädöksiä, päätyi listalle muun muassa kuljetusyrittäjien työaikadirektiivi. Olemme varmasti kaikki yhtä
mieltä siitä, että se joutaa romukoppaan. Noin
muuten suhtaudun normeihin kunnioituksella,
vaikken niitä rakastakaan. Voisimmeko vain hiukan puraista normejamme, eihän niistä tarvitse
ihan kokonaan luopua?
Kuljetus
Yrittäjä
Suomen Kuljetus ja Logistiikka
SKAL ry:n jäsenlehti
Julkaisija
SKAL Kustannus Oy
Toimitus
päätoimittaja Heini Polamo
toimituspäällikkö Anneli Similä
varatoimituspäällikkö Ulla Eskelinen
toimitus@skal.fi tai
etunimi.sukunimi@skal.fi
Toimituksen osoite
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. (09) 478 999
fax (09) 587 8520
Vakituiset avustajat
Sakari Kokkonen
Laura Ristolainen (vanhempainvapaalla)
Heli Satuli (Bryssel)
Jaana Sivén (vanhempainvapaalla)
Stina Varkkola
Käännökset
Olli Blomberg
Ilmoitusmarkkinointi
Reppumedia
Eero Kaipainen
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. 0400 816 060
eero.kaipainen@reppumedia.fi
Ilmoitustrafiikki
kuljetusyrittaja@faktor.fi
Ulkoasu
Faktor Oy / Anu Flinck
Painopaikka
Forssa Print
keskimääräinen painos 9 000 kpl
KANNEN KUVA
Ulla Eskelinen
Aikakauslehtien liiton jäsen
ISSN 1236-066X
441 612
Painotuote
heini.polamo@skal.fi
PEFC/02-31-162
PS. On aika jälleen
etsiä ja palkita kuljetusalan
sankari. Ilmianna
esimerkillinen toimija
osoitteessa
www.ammattinasankari.fi
3
Lokakuu
07 / 2015
kuljetusten turvallisuus
9
24
30
Kuljetusyrittäjä Ville Lamberg kuorma-autoineen
ilahdutti Hattelmalan päiväkodin lapsia syyskuussa.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
kuljetusten turvallisuus
Pääkirjoitus
3
Ajankohtaista juuri nyt
6
Toimitusjohtajalta
17
Kuljetusyrittäjät sisäänajoivat 8
syysistuntokauden
SKAL kummiohjelman yrittäjillä
kyydissä oma kansanedustaja
Kummitoiminta hurahti käyntiin
10
Tunnetko kutsumusta liittyä joukkoon?
SKAL Kuljetusbarometri 3/2015
Asiakkaiden ratkaisut hallitsevat
laatu- ja ympäristöjärjestelmiä
14
48
Vakuutusturvan tarve muuttuu
Onko vakuutuspalettisi ajan tasalla?
34
Päättymätön päivystysvuoro
Hinausautoyrittäjä Kaj Sulingolle
työstä on tullut elämäntapa
18
Raskaat koneet Hyvinkäällä
36
Maanrakennus- ja ympäristöhoitokoneet
MAXPO:ssa
Jorma Tupamäki Oy:ssä
Vaaralliset aineet kulkevat turvallisesti
24
Ex tempore
61
Heli Satuli avustaa lehteämme Brysselissä
Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 26
uudistuvat ISO 9001- ja ISO 14001 lähemmäksi
liiketoimintaa
Lasse Kyllönen, Peura-Trans:
Laatujärjestelmä on selkänoja
28
Liikenneturvallisuus on yhteinen asiamme
Kuljetusyrittäjät vievät
liikenneturvallisuusviestiä
30
Profiili
Reetta Putkonen on Helsingin
liikennesuunnittelupäällikkö
66
vakiot
SKAL ajassa
Onnea
Svensk resume
46–59
60
62–65
5
Ajankohtaista
Juuri nyt
istuntokausi
Eduskunnan syys
jat
a. Kansanedusta
alkoi 8. syyskuut
aatkastaan kuorm
taittoivat osan m
a, kts. s. 8.
ja pakettiautoill
Ole loistava!
Iltojen pimetessä, on oikea aika
laittaa heijastin heilumaan. Pienellä ja
yksinkertaisella tavalla parannat omaa
turvallisuuttasi merkittävästi.
25.10.
siirrytään talviaikaan.
Tulossa:
5.-6.11. Maarakennusseminaari Jyväskylässä
3.12. ADR-seminaari Helsingissä
Muista siirtää kelloja tunti
taaksepäin lauantain ja sunnuntain
välisenä yönä klo 04.00 > 03.00.
16.10.
Hyvä moninkertaistuu kun
keskitymme siihen.
Negatiivisuus moninkertaistuu
kun keskitymme siihen.
Kumpaa me haluamme lisää?
Maailman ruokapäivä
Ruokapäivän aikana voi tarkastella omia ruokailutottumuksiaan.
Kiinnitä huomiota annoskokoon, äläkä heitä ruokaa pois!
Ravinnosta ja myös liikunnasta puhutaan kuljettajien työhyvinvointikoulutuksessa. Katso sivulta 38, miten kuljetusyrittäjä Petri Hapulahti
venyttelee.
Twitteristä poimittua:
Kuljetusbarometri: Puolella #kuljetusala'n yrityksistä laatujärjestelmä,
asiakkaiden ja kumpp. ratkaisut dominoivat. 7.9.2015 SKAL ry @SKALry
Jukka Kangasalusta: Valion toiminta perustuu tehokkaaseen ja
täsmälliseen #jakeluun @valiofi #skal #kuljetusala 17.9.2015 SKAL ry @SKALry
Suomen parhaan työpaikan johtaja: "Meillä anteeksi saa helpommin kuin luvan"
http://bit.ly/1Pt5hrZ #yrittäjät #nuoretyrittäjät #yrittäjyys 24.9.2015 Nuoret Yrittäjät @nyrittajat
6
i
Ajankohtaista
Kuljetusyrittäjät sisäänajoivat
syysistuntokauden
Tiistaina 8.9. kolmekymmentäyhdeksän kansanedustajaa taittoi osan työmatkastaan
kuorma- tai pakettiautolla. SKAL-kummiohjelman yrittäjät saivat kyyditä oman
edustajansa syysistuntokauden avajaisiin.
Stina Varkkola
SKAL-pirtille saapui ensimmäisenä Matti Vanhanen
(Kesk.) kuljetusyrittäjä Marko
Järvimäen kyydissä. Kuvassa
vasemmalta Iiro Lehtonen,
Teppo Mikkola, Timo Rantanen, Marko Järvimäki, Matti
Vanhanen, Håkan Stara ja
Heini Polamo.
E
duskuntatalon remontin vuoksi kuljetusten päätepiste oli tänä
vuonna Kansalaistorilla, jossa matkalaisia odotti SKAL:n toimiston väki kahvitarjoilun kera.
Osa kuljetuksista toteutettiin maakunnissa ja osa jo edellisenä päivänä. Suurin osa autoista saapui Helsinkiin puolen päivän maissa. Aikaisimmat olivat lähteneet liikenteeseen jo aamulla ennen viittä. Matkan aikana kummiyrittäjät pääsivät kertomaan edustajilleen alasta ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista. SKAL:n pirtillä Kansalaistorilla
puhuttiin muun muassa tieverkon korjausvelan hoidosta, tiemaksuista
ja raskaan liikenteen valvonnasta.
SKAL:n kummitoiminta jatkuu nyt toista vaalikautta. Kummien tarjoamat kuljetukset ovat arvokas tapa luoda suhteita kansanedustajien ja
kuljetusyrittäjien välille. SKAL:n vierailut liikenne- ja viestintävaliokuntaan sekä eduskuntaryhmiin ovat tärkeitä tiedonvaihtokanavia, ja monet kansanedustajat kiittelivätkin yhdistystä tiiviistä yhteydenpidosta.
SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Teppo
Mikkolan ja kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervan kädenpuristus oli ponteva
ja lämmin.
8
Kansanedustaja Sampo Terho (PS) sekä Jari Rasi
kertoivat kummisuhteestaan hauskasti liikennemerkillä.
Yle Turku seurasi kansanedustaja
Olavi Ala-Nissilää
(Kesk.) tämän matkatessa kuljettaja
Jari Lehtisen kyydissä Helsinkiin.
Sari Sarkomaan (Kok.) kummiyrittäjä Timo Vuori
osallistui SKAL:n kuljetustempaukseen jo toista
kertaa. Huolehtivainen yrittäjä oli käynyt etukäteen tutustumassa liikenneympäristöön edustajan kotiseudulla.
Ison myllyn kanssa
paikalle saapuivat
kokoomuksen Kai
Mykkänen (keskellä)
ja helsinkiläinen kuljetusyrittäjä Jukka
Horkka (oik.).
Katja Taimela (SDP) ja Mikaela Nylander (RKP)
viettivät keskipäivän kahvihetken SKAL-pirtillä
ennen eduskuntaan menoa.
Matkalla Jyväskylän lentokentälle kummi Hanna
Puikkonen ja Sinuhe Wallinheimo (Kok.) ehtivät
syventyä tiestön kunnossapitoon. Molemmat olivat tyytyväisiä tempaukseen, vaikka ajomatka jäikin aikataulusyistä lyhyeksi.
Punavuorelainen Kaffa Roastery tarjoili kuumien kupposten lisäksi kylmäuutettua kahvia.
Kuvassa juomaan tutustumassa kokoomuksen
Eero Lehti, taaempana puolekumppaninsa
Anne-Mari Virolainen.
Keskustapuolueen
kansanedustaja Antti
Kaikkonen viihtyi pitkään SKAL:n pirtillä
ajankohtaismateriaaliin tutustuen ja kuulumisia vaihtaen. Matka
Kellokoskelta oli sujunut hyvin Uolevi "Uokki" Laakson kyydillä.
9
Ajankohtaista
SKAL Kuljetusbarometri 3/2015:
Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat
kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä
SKAL Kuljetusbarometrin suhdanneviisarit piirtävät edelleen negatiivista käyrää, vaikka näkymät
ovat hieman viimevuotista valoisammat. Kuljetusala odottaa infrarakentamisesta kansantalouden
elvyttäjää. Liikenneverkon korjausvelan hoitoon kohdistetut eurot parantaisivat myös liikenneturvallisuutta.
K
uljetusyrityksillä oli hieman enemmän kuljetettavaa kesän aikana viime vuoteen verrattuna. Joka viides
yrittäjä (21 %) kertoi tonnimäärien kasvaneen, kun vuonna 2014 kasvua raportoi
joka kuudes (16 %). Myös ajosuorite eli
kuljetetut kilometrit oli kasvanut useammalla kuin viime vuonna samaan aikaan
(21 % vs. 17 %). Yrittäjien ennusteet kuljetusmääristä ovat 5 vuoden tarkastelussa
loivassa nousussa. Se kertoo, että toimiala
uskoo tulevaan.
Työvoiman määrä kuljetusyrityksissä on
kääntynyt loivaan kasvuun. Useampi kuin
joka kuudes yrittäjä (17 %) oli palkannut
lisää väkeä, kun puolestaan 12 % oli vähentänyt väkeä. Kalustomäärän kehityksessä
ei ollut merkittäviä muutoksia viimevuotiseen. SKAL Kuljetusbarometriin vastanneista 8 % oli lisännyt kalustoaan (vrt. 7 %
2014). Kuljetuskaluston rekisteröintimäärissä vuoden alusta alkaen näkyy 5,6 prosentin kasvu viime vuoteen nähden. Elokuussa
rekisteröitiin 234 ajoneuvoa, yli 20 prosenttia enemmän kuin elokuussa 2014*.
liittynyt arvioi hyötyneensä siitä ainakin
jonkin verran. Sertifioinnin oli teettänyt
joka kuudes. ISO-järjestelmää käyttävistä kolmannes katsoi, ettei hyötynyt siitä.
Avoimissa vastauksissa sen arvioitiin nielevän turhaan aikaa ja rahaa, sillä asiakas
valitsisi joka tapauksessa halvimman hinnan perusteella. Jotkut kokivat, että osaisivat toimia laadukkaasti ilman muodollisia
kaupallisia järjestelmiäkin.
Vastanneilla oli eniten käytössään asiakkaiden ja kumppaniverkostojen tarjoamia
tai itse räätälöityjä laatujärjestelmiä. Näistä
yrittäjistä runsas neljännes oli ottanut järjestelmän käyttöön asiakkaiden vaatimuksesta. Seuraavaksi merkittävimmät motiivit
olivat yritystoiminnan kehittäminen (16 %),
kumppaniverkoston vaatimukset (13 %) ja
turvallisuuden parantaminen (11 %).
Asiakkaiden tai kumppaniverkoston
vaatimukset olisivat kyselyn perusteel-
la merkittävin syy laatujärjestelmän käyttöönottoon niille yrittäjille, joilla ei sellaista jo ollut. Kilpailuedun saaminen ja
järjestelmien vaivattomuus olisivat myös
motivoivia tekijöitä.
Työtapaturmia sattuu
erityisesti kuorman
lastaus- ja purkutilanteissa
Toisessa ajankohtaiskysymyksessä kysyimme työtapaturmien yleisyydestä ja luonteesta, liikenneonnettomuuksista sekä
työtapaturmiin varautumisesta. Kyselyn
perusteella kuorman lastaus- ja purkutilanteet sekä ajoneuvoon nouseminen ja
siitä laskeutuminen ovat kuljettajille vaarallisimmat työtilanteet.
Vakava liikenneonnettomuus oli sattunut 11 prosentissa vastaajayrityksistä, joista miltei puolessa oli seurauksena
osallisen työntekijän vähintään 1–4 vii-
Asiakkaiden vaatimukset ja
ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä
Noin joka toisessa vastaajayrityksessä
oli käytössä laatu- tai ympäristöjärjestelmä. Joka neljännellä kaikista vastanneista oli asiakkaan tai kumppaniverkoston
tarjoama järjestelmä ja joka viidennellä
ISO-järjestelmä. SKAL:n tarjoaman laatuhyväksynnän oli hankkinut vajaat 6 % vastaajista. ISO-järjestelmistä yleisimmät olivat odotetusti ISO 9001 -laatujärjestelmä
(17 %) ja ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä (9 %). Joka kolmas ISO-järjestelmään
14
Lastaus- ja purkuvaiheen tapaturmia
löytyi kyselyssä kahdelta viime vuodelta 141 ja ajoneuvoon nousu- tai poistumistapaturmia 61. Varastointitilanteissa
sattui 30 työtapaturmaa ja huolto- sekä
korjaustöissä 23 tapaturmaa.
kuljetusmäärä/tonnit
kannattavuus
● Arvio touko-elokuu 2015
kon työkyvyttömyys (39 tapausta). Pysyvä
työkyvyn heikentyminen tai työtehtävien
vaihto oli seuraus neljässä tapauksessa.
Vapaissa vastauksissa yrittäjät viittasivat
muun muassa kuljettajien pelkoihin, joita aiheuttavat vastaantulevalle kaistalle
ilmeisen tahallaan ajavat ajoneuvot. Parhaillaan liikenneministeriön johdolla työskentelevä työryhmä selvittää muun muassa sitä, miten tällaisia tapauksia käsitellään
kuljetusyrityksissä.
● Toteuma touko-elokuu 2015
● Ennuste syys-joulukuu 2015
Suurin osa vastaajayrityksistä (73 %)
tarjoaa työntekijöilleen vähintään tavanomaiset työterveyspalvelut. Yrityksistä 55
prosentilla on vakuutusyhtiön tai työterveyspalvelujen tuottajan kanssa laadittu suunnitelma työtapaturmien varalta.
Riskienkartoitusta teki 41 % kaikista vastanneista. Yksinyrittäjät eivät välttämättä
pitäneet tarpeellisena varautua työtapaturmiin suunnitelmallisesti. ■
*Lähde: Autoalan tiedotuskeskus.
Sähköinen barometrikysely
lähetettiin elokuussa noin 3 900
jäsenyrittäjälle ja siihen vastasi
722 yrittäjää. SKAL Kuljetusbarometri julkaistaan kolme kertaa
vuodessa. Tutustu raporttiin
www.skal.fi/kuljetusbarometrit.
asianajorengas
SKAL-asianajorenkaan kautta jäsenyritykset saavat osaavan avustajan niin liiketoimintaan liittyviin
kuin henkilökohtaisiin oikeudenkäynteihinsä. Seuraavassa renkaaseen kuuluvat toimistot alueittain:
HELSINKI
Asianajotoimisto Juridicus Oy,
Eero Heinänen, Korkeavuorenkatu 30,
4 krs, 00130 Helsinki,
puh. (09) 684 4060, fax 6844 0644
Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy,
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki,
puh. (09) 4789 9432, 045 658 1333
fax (09) 454 6036
HÄMEENLINNA
Asianajotoimisto Portaanpää Oy,
Raatihuoneenkatu 8, 13100 Hämeenlinna,
puh. (03) 626 210, fax 626 2111
JYVÄSKYLÄ
Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy,
Väinönkatu 28 A, 40100 Jyväskylä,
puh. (010) 3221 890, fax 010 3221 899
KAJAANI
Asianajotoimisto Antti Kejo Oy,
Kauppakatu 26 D 25, 87100 Kajaani,
puh. (08) 622 436, fax 627 517
KOUVOLA
ROVANIEMI
KUOPIO
SEINÄJOKI
Asianajotoimisto Salo & Salo Oy,
Jukka Salo, Kauppalankatu 12,
45100 Kouvola, puh. (05) 311 0345
Asianajotoimisto Kolari & Co Oy,
Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio,
puh. (017) 265 7777, fax 261 1085
MIKKELI
Asianajotoimisto Suhonen Oy,
Maaherrankatu 8 A 5, 50100 Mikkeli,
puh. (015) 321 540, fax 150 696
OULU
Asianajotoimisto Laki-Forum Oy,
Rovakatu 13, 2 krs, 96100 Rovaniemi,
puh. (016) 340 0520, fax 311 841
Asianajotoimisto Ristikangas Kinnunen
& Koskinen Oy, Koulukatu 12,
60100 Seinäjoki, puh. (06) 4219 200,
fax 4144 610
VAASA
Asianajotoimisto Ch. Eriksson,
Alatori Unitas, 65100 Vaasa,
puh. (06) 312 7958, fax 312 7908
Asianajotoimisto Botnia Oy,
Hallituskatu 21, 90100 Oulu,
puh. 020 779 7500, fax 020 779 7501
PIETARSAARI
Asianajotoimisto Ch. Eriksson,
Isokatu 17, 68600 Pietarsaari,
puh. (06) 723 5944, fax 723 2620
15
iiro.lehtonen@skal.fi
Toimitusjohtajalta
2020-luvun
massat ja mitat
Suomi näyttää suuntaa muulle Euroopalle kuljetuskaluston koon
kasvattamisessa. Syynkin ymmärtää. Logistiset kustannukset vaikuttavat osaltaan Suomen kilpailukykyyn ja elinkeinoelämä tarvitsee tehokkaat kuljetusratkaisut. Me siirryimme yhdessä yössä
kaksi vuotta sitten 76 tonnin enimmäismassoihin metsäteollisuuden vaatimuksesta.Toki samalla Suomen tavaravirtoja ohjattiin
pois ratakiskoilta ja vankistettiin kuorma-auton asemaa tärkeimpänä kuljetusvälineenä.
Kaluston kokoa on edelleen lisätty liikenteen turvallisuusvirasto Trafin poikkeusluvilla ja ylitetty 100 tonnin ja 30 metrin rajapyykit. Nämä HCT-luvat on myönnetty ajoneuvokohtaisesti ja
ajoneuvon haltija vastaa lupaehtoihin sisältyvistä velvoitteista.
Poikkeuslupa edellyttää monivuotista tutkimusprojektia, johon
osallistuvat tutkimuksen tekijöiden lisäksi autojen ja perävaunujen toimittajat, kuljetusten operoijat sekä asiakkaat.
Ensimmäisellä HCT-luvalla käynnistyivät Speedin konttikuljetukset 20.11.2013 Vuosaaren satamasta. Tällä hetkellä Sevitrans Oy
operoi Speedin kuljetuksia neljällä konttienvetäjällä, joiden yhdistelmämassat vaihtelevat välillä 68–90 tonnia. Merikonttikuljetuksia kokeilee myös Fisole Oy B-junan tyyppisellä 68 tonnin ja
28,5 metrin yhdistelmällä.
Puutavarakuljetuksia UPM tehostaa yhdessä Orpen kanssa Saimaan ympäristössä 94 tonnin yhdistelmällä ja vara-autolla, jolle
sallitaan 88 tonnin yhdistelmämassa. Ketosen Kuljetus Oy:llä on
puolestaan lupa ajaa Inarista Kemiin Metsähallituksen, Stora Enson ja Metsä Groupin raakapuuta 104 tonnin ja 33 metrin yhdistelmällä.
Myös K-kauppojen ja S-ryhmän kuljetuksia kehitetään HCT-luvilla. Keslog tehostaa K-kauppojen tavarankuljetuksia Vantaan ja
Kempeleen terminaalien välillä Mikko Niskala Oy:n 90 tonnin ja
34,5 metrin yhdistelmällä, jonka kahteen kaksitasoperävaunuun
mahtuu kaksinkertainen määrä rullakoita. S-ryhmä etsii uutta toimintatapaa Espoon ja Lahden välille Kilon Osuus-Auton 68 tonnin ja 32 metrin yhdistelmällä, jolla on kolmanneksen suurempi
kuljetuskapasiteetti mutta 20 % pienemmät päästöt tavaramäärään nähden.
Kokeilut HCT-luvilla eivät jää tähän. Trafissa on käsittelyssä yli
kymmenen poikkeuslupapyyntöä. Miten niihin pitäisi suhtautua? SKAL pitää tinkimättä kiinni siitä, että kokeiluilla tulee parantaa suomalaista osaamista, tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta, mutta niillä ei saa vääristää kilpailua markkinoilla. Trafilla pitää
olla tiheä seula lupakäsittelyssä, eikä samalle toimijalle saa antaa
useita lupia.
Kokeilut loppuvat aikanaan, entä niiden jälkeen? Ruotsi siirtynee
74 tonnin kokonaispainoihin rajoitetulla osalla tieverkkoa syksyllä 2016. Muu Eurooppa vielä pähkäilee, olisiko uskallusta sallia
60 tonnin moduulit. Myös robottirekat ovat osa lähitulevaisuutta
ja niiden kokeiluihin valmistaudutaan myös Suomessa. Kuljetusalamme yhteistä näkemystä valmistelee parhaillaan SKAL:n logistiikkavaliokunta. Vielä ei ole hoppu etsiä järkevä lopputulos, joka
ottaa huomioon myös kuljetusyritysten edut. Kun HCT -tutkimustulokset valmistuvat, olemme valmiit määrittämään 2020-luvun
massat ja mitat.
iiro lehtonen
17
Hinausautoyrittäjä Kaj Sulingon
Päättymätön
päivystysvuoro
Työ muuttuu elämäntavaksi,
kun siitä pitää riittävästi. Silloin
on selvää, että kaikki asiakaspuhelut tulevat omaan puhelimeen 24/7. Kaj Sulingolle
työstä versoi myös harrastus.
Ulla Eskelinen
H
inausautot K. Sulinko Oy toimii
Lempäälässä Helsingintien ja Ideaparkan välissä. Kiinteistön omistaa
Konenotko Oy. Hinausautot K. Sulingon
osuus hallista on varattu oman kaluston
huoltoon ja korjauksiin. Yläkerrassa ovat
toimistotilat.
Kaj Sulinko tulee toimistolle aamulla
aikaisin. Silloin on hyvä tehdä illan ja yön
töistä laskutus ennen kuin työmatkaliikenne alkaa. Illalla Kaj hoitaa vastaavasti päivän laskutukset valmiiksi Pia Sulingolle.
Entisen avioparin työnjako yhteisessä
yrityksessä on selkeä ja toimiva. Kaj ottaa
työt vastaan, jakaa ne, laskuttaa sekä ajaa
myös hinausautoa, pääasiassa raskaan kaluston autoa. Pia hoitaa reskontran ja rahaliikenteen sekä osan laskutuksesta.
Onnettomuudesta
alku yrittäjyydelle
Kaj on ajanut ja korjannut autoja siitä saakka kun sai ajokortin. Vuonna 1994 sattui
työtapaturma, jossa hän loukkasi selkänsä.
Sairauslomaa seurasi työkyvyttömyyseläke.
18
– Liikuntakykyni kuitenkin palautui lähes normaaliksi vuoteen 1996 mennessä. Pohdiskelin, etten halua mennä enää
palkkatyöhön. Jos selkä ei kestäkään, olen
rasite työnantajalle.
Huoltoasematoimintaa aloitteleva yrittäjä tarjosi sopivasti Kaj'lle korjaamoa perustettavaksi. Ensimmäisen oman yrityksen nimeksi tuli Pikahuolto K. Sulinko
ja sen toimenkuvaan kuuluivat autojen
huolto- ja korjaustoiminta. Pian paikallinen hinausyrittäjä tarjosi autoaan Kaj'lle
ja hän perusti Lempäälän Hinauspalvelun. Raskaan kaluston hinaukset lisääntyivät kun Kaj osti vuonna 2012 Tampereen
Hinauspalvelu Oy:n. Kaupassa tuli yritykseen toinen raskaan kaluston hinausauto. Yhtiömuodon muutoksen yhteydessä
otettiin käyttöön yrityksen nykyinen nimi.
– Korjaamotoiminnan lopetimme vuonna 2003 ja keskitimme yritystoiminnan kokonaan hinausalaan. Vuonna 2006 solmimme franchising-sopimuksen kansainvälisen
hinaus- ja tiepalveluverkosto Falckin kanssa.
Nykyisin Sulingon pääsääntöinen toiminta-alue on Pirkanmaalla Iittala–Sastamala–Parkano–Virrat–Jämsä -vyöhykkeellä. Falck hoitaa ketjun isot sopimukset
ja hallinnoi niitä. Falck tarjoaa yhteistyökumppaneilleen valtakunnallista, pohjoismaista ja eurooppalaista näkyvyyttä.
Ketjun yrittäjät saavat palvelukeskuksesta
tarvittaessa apua ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa esimerkiksi tulkkauksessa sekä
maksutakuiden järjestämisessä.
Falck on Sulingon suurin asiakas. Muita ovat muun muassa raskaan kaluston
maahantuojat, kuljetusliikkeet, paikalliset
korjaamot, linja-autoyhtiöt sekä vakuutusyhtiöt. Määrällisesti suurin ryhmä ovat
henkilöautoilijat. Tiepalveluihin kuuluvat
muun muassa lukittujen ajoneuvojen ovien avaus, apukäynnistys, väärintankkauksen hoito sekä renkaiden paikkaus. Saattovalvojakoulutus yrityksessä on vain Kaj'lla,
saattotöitä hän ehtii tehdä lähinnä Lempäälän venekuljetukselle.
– Yrityksemme kalusto- ja kuljettajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina,
mutta nyt kalustomäärä on optimissa tämän hetkisille auto- ja liikennemäärille.
Pyrin tekemään työt
paremmin kuin muut
– Hinauspalvelu on ammatti, jossa ei tule
koskaan valmiiksi. Haluan tehdä työt aina
parhaalla mahdollisella tavalla, paremmin
kuin muut. Falckin tarjoamista koulutuksissa
pitkän linjan ammattilainenkin löytää toisilta
yrittäjiltä vinkkejä erilaisista työtavoista.
Palvelualttiudestaan, toimintavarmuudesta ja ammattitaidostaan tunnettu Kaj
on valittu vuonna 2011 Lempäälän vuoden
yrittäjäksi ja vuoden Falck-yrittäjäksi. Yritys
on valittu tänä vuonna Tampereen Seudun
Kuljetusyrittäjät ry:n ja Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n vuoden yritykseksi.
Kaj Sulinko tuurasi myös kansanedustaja Pauli Kiurun vakituista kummiyrittäjää
ja kuljetti Kiurun 8.9. eduskunnan syysis-
Kaj Sulinko ja Scania R620
suuntasivat Ruotsiin Ramseleen näyttelyyn 17.–19.
syyskuuta. Sijoitus siellä oli
hienosti ensimmäinen.
›
19
tuntokauden avaukseen. Sujuvasanainen
Kaj ehti matkalla valottaa hinausalan yrittäjän arkea monipuolisesti.
Motivoitunut kuljettaja
nostaa alan imagoa
Sulingon kuljettajilla on omat nimikkoautonsa, jotka he huoltavat ja korjaavat itse.
Hinausalalle ei ole olemassa valmistavaa
koulutusta, vaan työnantaja kouluttaa
työntekijät. Kevyen kaluston hinaustehtäviin pääsee muutaman viikon vieriopetuksen jälkeen, mutta raskaan kaluston töihin
valmistumiseen menee 2–3 vuotta.
– Kiperissä tilanteissa me hyödynnämme esimerkiksi multimediaa. Kuljettaja lähettää Kaj'lle kuvan, jonka perusteella hän
antaa neuvoja, tai varmistuksen kuljettajan
omalle työnsuunnittelulle, Pia kertoo.
Ajoneuvot pysyvät paremmassa kunnossa, kun kuljettajat huolehtivat niistä. Kaluston laskettu käyttöikä on noin 15 vuotta
ja uusin autoihin hankitaan sellaiset päällirakenteet, että ne kestävät koko käyttöiän.
Kuljettaja voi odotteluaikoina viedä auton
kotiinsa ja elää normaalia perhe-elämää.
Pia kertoo esimerkin päivystyslähdöistä
heidän aiemmasta perhe-elämästään. Kaj
lähti sukulaislapsen rippijuhlista kahdeksan kertaa töihin. Aluksi juhlapuku vaihtui
työasuun ja taas takaisin, mutta kuudennen kerran jälkeen työasu sai jäädä päälle.
Yhteisöllisyyttä parantaa se, että kuljettajat tekevät hiljaisina aikoina töitä hallilla
yhdessä. Silloin vaihdetaan vaikkapa auton
moottori ja maalataan kalustoa. Koko kaluston renkaat vaihdetaan aina porukalla.
20
Hinausautot K. Sulinko Oy
•
•
•
•
•
•
Pääomistajat: Kaj Sulinko, Pia Sulinko
Kevyen ja raskaan liikenteen hinauspalvelut ja monipuoliset tiepalvelut
7 vakituista kuljettajaa
Kotipaikkakunta Lempäälä
Perustettu vuonna 1996
Kolme raskaan kaluston ja 11 kevyemmän kaluston hinausautoa, matalapaine
nostotyynyt, vetopöytäauto, nosturiauto sekä huolto- ja tiepalveluauto, joka
toimii myös erikoiskuljetusten saattoautona.
• ISO 9001 laatusertifikaatti, ISO 14001 ympäristösertifikaatti
Suuret riskit
Hinausauton kuljettajan työ varsinkin
moottoriteillä on suojatonta. Ohikulkijat
eivät hiljennä nähdessään hinausauton
työssään. Väistöliikkeitäkään he eivät voi
tehdä, koska liikennetiheys on niin suuri. Autoilijat ovat niin tottuneita kaikkialla
vilkkuviin keltaisiin varoitusvaloihin, etteivät kiinnitä myöskään niihin erityisemmin
huomiota. Ruotsissa hinausautot saavat
käyttää myös sinistä valoa.
– Otin selvää tietöissä käytettävän törmäyssuojan hankkimisesta, mutta se on
hirveän kallis kertaostos. Jos esimerkiksi
henkilöauton vakuutus korvaisi hinauksen
lisäksi törmäyssuojan käytön moottoriteillä, hinausyrittäjät voisivat hankkia suojia ja
hinnoitella ne palveluunsa, Kaj vinkkaa.
Harrastus toi lomia
Viime vuoden kevääseen saakka Kaj oli
aina töissä, eikä hänellä ollut harrastuksia.
Sitten harrastus löytyi työn ääreltä. Nykyisin Kaj rakentaa pikkutarkasti raskaan
kaluston hinausautoaan näyttelyihin. Viimeistelty Scania R620 sijoittui Ruotsissa
ykköseksi kaksi kertaa ja kerran hopealle
hinausautoluokassa viime vuonna. Auto
on palkittu tänä vuonna Power Truck
Show'ssa upeimpana erikoisautona ja
parhaista päällirakenteista sekä voittanut
kolme kertaa hinausautoluokan Ruotsissa. Ruotsissa järjestetyssä Nordic Trophyssä auto sijoittui toiseksi erikoisautoluokassa.
– Ajan autolla päivittäin. Töitä on tehtävä
huolellisesti, ettei autoon tule kolhuja. Olen
aina halunnut, että automme erottuvat
massasta, mutta nälkä kasvaa syödessä. Sisustin auton tänä keväänä uudestaan.
– Harrastus on tuonut minulle lomia.
Loma alkaa, kun pesen auton ja starttaan
kohti tapahtumia. Päivystysvastuu siirtyy
Vesa Kivirannalle ja voin rentoutua matkojen ajan. Ruotsista olen löytänyt jo useita harrastajia, joiden kanssa vaihdamme
kuvia, tietoja ja näkemyksiä muun muassa
Facebookin kautta. ■
Sulingon päivittäin töissä käyttämä,
pikkutarkasti viimeistelty Scania on
voittanut useita palkintoja.
Tankkaa sitä ykköstä
Air1® on kansainväliset ISO-laatukriteerit
täyttävä AdBlue®-lisäaine, jota saat jo 250
jakelukumppanimme D-asemalta ympäri
Suomea. Ensiluokkaisen Air1 AdBluen avulla
varmistat SCR-teknologialla saavutettavat
säästöt ja dieselajoneuvon matalat
pakokaasupäästöt.
Tervetuloa tankille!
Air1 AdBlue D-asemasi löydät
www.air1.info
Asiakaspalvelu puh. 010 215 1025
(myös pakkaukset)
Lataa ilmainen Air1-sovellus
iPhone- ja iPad-mobiililaitteellesi.
Air1® on Yara International ASA:n rekisteröimä tavaramerkki. AdBlue® on Verband der Automobilindustrien e.V (VDA) rekisteröimä tavaramerkki.
21
Jorma Tupamäki Oy
Vaarallisten aineiden
turvallinen kuljettaja
Vaarallisten aineiden maantiekuljetuksissa turvallisuutta on vaalittava monelta
eri kantilta. Liikenne- ja tuoteturvallisuuden lisäksi myös ympäristön turvallisuudesta
huolehditaan. Kuljetusyrittäjät Jorma ja Ari Tupamäki tietävät millaista on arki
vaarallisia aineita kuljettavassa yrityksessä.
J
Mikko Voutilainen
Ari Tupamäki esittelee säiliöajoneuvon
purkukaapin tekniikkaa ja turvavarusteita. Ajoneuvon oranssi varoituskilpi
(30/1202) kertoo kyydissä olevan palavien nesteiden luokkaan kuuluvaa diesel-, kaasu- tai kevyttä polttoöljyä.
24
orma Tupamäki aloitti kuljetusyrittäjänä vuonna 1990 työskenneltyään
ensin pitkän ajanjakson säiliöajoneuvoyhdistelmän kuljettajana. Jorman keräämä laaja kokemus vaarallisten aineiden
kuljettamisesta on nyt siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, kun Jorman poika
Ari Tupamäki otti yrityksen vetovastuun
vuoden 2015 alusta. Ari on ollut yrityksen
toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien.
Tänä päivänä Tupamäkien yritys liikennöi neljällä täysperävaunuyhdistelmällä
North European Oil Trade Oy:n (NEOT) ja
Lämpöpuiston kuljetuksissa. Kaksi kolmasosaa kuljetettavista aineista on kiinteistöjen lämmittämiseen käytettävää polttoöljyä ja loppuosa vuosisuoritteesta koostuu
käytännössä bensiinistä ja dieselistä. Huoltoasemille päättyvien kuljetusten yhteydessä paluukuormaksi tulee huoltoaseman säiliöistä kerättyjä polttoainehöyryjä,
jotka kuljetetaan takaisin terminaaleille
uudelleen tiivistykseen.
Jorma Tupamäki Oy:llä on seitsemän
vakituista kuljettajaa. – Henkilökuntamme
on osaavaa ja motivoitunutta, eikä tästä ilman heitä mitään tulisikaan, Ari Tupamäki
korostaa. Yritys liikennöi tarvittaessa moneen eri suuntaan, vaikka keskisuomalaisen yrityksen kuljetukset suuntautuvatkin
lähinnä Keski- ja Sisä-Suomeen. Vuositasolla ajoneuvojen matkamittareihin kertyy
noin 180 000 kilometriä.
Jorma ja Ari Tupamäki uskovat yrityksensä kilpailukyvyn löytyvän kolmesta elementistä. – Joustava toimintatapamme
mahdollistaa nopean reagoinnin kiireellisiin keikkoihin, keskeisen sijaintimme ansiosta pystymme operoimaan lähes koko
Suomessa ja ammattitaitoiset työnteki-
Ari Tupamäki (istumassa) jatkaa isänsä Jorma
Tupamäen perustaman
yrityksen operatiivista
johtamista. Yrityksen
toimistolla Keuruulla
tulostetaan rahtikirjat
sähköisesti välitetyille
kuormatilauksille.
jämme takaavat laadukkaan työnjäljen,
miehet linjaavat.
Toimiva tekniikka tuo etua
Yrityksen yhdistelmien vetoautot ovat
kaikki Scania R500:a, kolme näistä on vuosimallia 2013 ja yksi vuodelta 2011. Uudempien autojen hankinta ajoittui harmillisesti juuri aikaan ennen mitta- ja massa
asetusmuutosta, jolloin isoa investointia
ei vielä pystytty suunnittelemaan tulevia
yhdistelmäpainoja silmällä pitäen. Yritys
liikennöi nyt seitsemänakselisilla ja 60 tonnin kokonaispainoisilla säiliöyhdistelmillä.
Vetoautoina toimivat V8-Scaniat ovat
Opticruise-automaattivaihteisia ja muiltakin osin varusteltu vakiovarustusta paremmin. – Kuljettajien työhyvinvoinnin
ja -viihtyvyyden takia olemme halunneet
tietoisesti valita autoihimme myös ajomukavuutta lisääviä varusteita, Ari kertoo.
Jorma ja Ari tunnustautuvat Scanian
miehiksi. Ajo-ominaisuudet ovat käyttäjien mieleen ja merkin autot ovat osoittautuneet myös varsin luotettaviksi. – Ja sen
vähän mitä merkkihuoltoa olemme tarvinneet, on sekin toiminut moitteettomasti,
yrittäjät kehuvat.
Rengasremontteja ja perushuoltoja Jorma ja Ari tekevät itsekin. Remonttipaikkana
toimii yrityksen oma lämmitetty halli, johon
mahtuu tarvittaessa koko yhdistelmä. Arin
serkulla on lisäksi aivan hallin lähistöllä autokorjaamo, jossa ajoneuvoihin tehdään
öljynvaihdot ja muut normaalit huoltotoimenpiteet. Ajoneuvojen päällä oleviin säiliörakenteisiin liittyvät korjaukset ja huollot
tehdään aina niiden erikoisosaajalla, Euro
Tank Oy:lla. Säiliörakenteet ovat oleellinen
osa kuljetusturvallisuutta ja niiden kuntoa
valvotaan vielä ajoneuvoalustaakin tarkemmin. Säiliöt tarkastutetaan vuosittain Truck
Safety Controlissa Helsingin Rahtarinkadulla.
Ajallaan tehdyt tarkastukset ovat edellytys
sille, että ajoneuvoilla ylipäänsä saa liikennöidä tuoteterminaaleissa. Kaluston lisäksi
myös työntekijöiden tietotaidosta pidetään
huolta. Luonnollisesti kaikilla kuljettajilla on
oltava ADR-luvat, minkä lisäksi kuljettajat
osallistuvat vuosittain terminaalikohtaisiin
koulutuksiin. Terminaalialueella työskentely
edellyttää tämän koulutuksen suorittamista.
Kokonaisvaltaista
turvallisuutta
Jorma Tupamäki Oy:n säiliöyhdistelmillä
kuljetetaan vuodessa yli 66 miljoonaa litraa eri valmisteita. Yksittäisiä purkutapahtumia voi kertyä työpäivän aikana jopa
kolmisenkymmentä. Turvallisuusnäkökulmasta kuljetusketjun kriittisimpiä vaiheita ovat nimenomaan kuorman lastaus ja
purku. Kipinöinnin tai muiden sellaisten
sähkömagneettisten häiriöiden estämiseksi ajoneuvot ovat suojamaadoitettuja.
– Maadoitusjohdin kytketään purkualueen maadoittimeen. Ajoneuvossa olevan tekniikan ansiosta purkujärjestelmä
ei käynnisty lainkaan, mikäli automatiikka
tunnistaa, että ajoneuvon suojamaadoituspiiri on katkennut, Ari kuvaa.
Myös purkukaapin sähkölaitteiden tulee
olla Ex-standardin mukaisesti suojattuja.
Ex-suojausta vaaditaan aina ATEX*-direktiivin määrittelemissä räjähdysvaarallisissa
tiloissa oleville laitteille. Tällainen turvatekniikka ei ole aina sieltä edullisimmasta
päästä, sillä esimerkiksi pelkkä työvalo pe-
rävaunun purkukaappiin maksaa Ex-suojattuna noin 600 €, kun tavallisen työvalon
osalta puhuttaisiin muutamasta kymmenestä eurosta.
Säiliörakenteet on jaettu erillisiin osastoihin, joita on perävaunuissa 6–8 ja vetoautossa 5 kappaletta. Samassa osastossa
voidaan kuljettaa eri tuotteita eri keikoilla,
joten kuljetettujen ainesjäämien hallinta
on tuotteen laadunvarmistamisen kannalta tärkeää. Tässäkin teknologia rientää
yrittäjän avuksi, sillä Tupamäkien säiliöyhdistelmät ovat varustettu tyhjätilan valvontajärjestelmällä. Järjestelmä tunnistaa
ja hälyttää, mikäli säiliöön on jäänyt litrankin verran ainetta.
Ympäristöstä kannetaan huolta yhtälailla. Ympäristön suojelumääräykset ovat
tiukat ja esimerkiksi pohjavesialueella ei
saa jättää perävaunua yksin, eikä alueilla
koskaan siirretä kuormaa perävaunusta
vetoautoon.
– Näitäkin määräyksiä luonnollisesti
noudatetaan. Kuljettajillamme on tiedossa
tarkka luettelo huoltoasemista ja muista
käyntikohteistamme, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, Ari Tupamäki sanoo. ■
Jorma Tupamäki Oy
•
•
•
•
•
•
Kotipaikka Keuruu
Perustettu vuonna 1990
Yrittäjät Jorma ja Ari Tupamäki
Kalusto: neljä 7-akselista säiliöperävaunuyhdistelmää
7 työntekijää
Vaarallisten aineiden säiliöautokuljetukset
*) ATEX - laitedirektiivi (94/9/EY) määrittelee räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden turvallisuusvaatimuksia. Näiltä laitteilta vaaditaan mm. direktiivin mukainen räjähdyssuojaus, joka ilmoitetaan
laitteiden Ex - merkinnällä sekä ryhmän, laiteluokan ja sen käyttöympäristön osoittavilla merkinnöillä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES vastaa ATEX - laitteiden markkinavalvonnasta.
25
Laatu- ja ympäristöjärjestelmät uudistuvat
Lähemmäksi
liiketoimintaa
Kansainväliset laatu- ja ympäristöstandardit, ISO 9001 ja ISO 14011, uudistuvat.
Muutokset tuovat järjestelmien sisällöt lähemmäksi käytännön liiketoimintaa.
Yrityksillä on kolmen vuoden siirtymäaika uudistusten toteuttamiseksi.
Anneli Similä
S
KAL on jo pitkään tarjonnut jäsenyritystensä käyttöön SKAL-laatusekä SKAL-ympäristöhyväksyntöjä,
jotka vastaavat ISO 9001- ja ISO 14001
-standardeja hiukan kevyemmässä muodossa. SKAL:n logistiikkajohtaja Sakari
Backlund vastaa järjestelmien koulutuksesta ja käyttöönotosta kuljetusyrityksissä.
– Laatu- ja ympäristöstandardien uudet
sisällöt on jo pääosin lyöty lukkoon kansainvälisissä elimissä. Eritasoisia muutoksia
on luvassa. Osa vanhoista vaatimuksista
poistuu kokonaan ja vastaavasti uutta sisältöä ja määrittelyä on tulossa. Muutokset otetaan huomioon luonnollisesti myös
SKAL:n tulevissa laatu- ja ympäristöhyväksynnöissä. Päivityskoulutus aloitetaan,
kunhan standardien teksti julkistetaan
suomeksi.
Mikä muuttuu?
Punaisena lankana standardien uudistamisessa on saada niiden sisältö lähemmäksi jokapäiväistä käytännön liiketoimintaa.
– ISO 9001 -laatujärjestelmässä uutena
tulevat mukaan yrityksen toimintaympäristöön liittyvät asiat. Muun muassa yrityksen
sidosryhmien tarpeet ja odotukset saavat
enemmän huomiota. Riskienhallintaan liittyvät asiat tulevat myös tärkeämmiksi.
Vastaavasti ISO 14001 -ympäristöstandardiin tulee muutoksia.
26
– Ympäristöhallintajärjestelmän puolella tulee kuvata liiketoiminnan pääkohdat ja se, miten ympäristöasiat liittyvät
liiketoimintaprosesseihin. Prosessiajattelu
korostuu sekä laatu- että ympäristöjärjestelmissä ja niiden valvominen on tärkeää.
Muutoksiin on reagoitava ja varmistettava, että prosessit pysyvät ajan tasalla.
Ympäristöasioiden mittaamiseen tulee
muutoksia.
– Mittauskohteiden määrittely tarkentuu. Yrityksen on esitettävä järjestelmässään selkeät ympäristöasioiden mittaustavat ja mittaustiheys, Sakari Backlund
kertoo.
Sakari Backlund muistuttaa, että edellä
mainittujen standardien lisäksi ovat olemassa myös työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä ISO 18001- sekä ISO 39001vastuullisuusjärjestelmät.
– SKAL:n tulevaan kehitystyöhön kuuluu miettiä, miten kaikkien näiden edellä
mainittujen järjestelmien rakentaminen ja
käyttöönotto saataisiin yrityksille mahdollisimman joustavaksi ja yrityksen toimintaa entistä paremmin hyödyttäväksi.
Lähemmäksi käytäntöä
Koulutuspäällikkö Eino Simonen KH FIN
Oy:stä on perillä tulevista laatu- sekä ympäristöstandardeista.
KH FIN Oy tuottaa palveluja laatujärjestelmäasioissa PKY-LAATU -tuotteella,
johon kuuluu netissä toimiva standardien
mukainen ohjelmisto, koulutus, konsultointi sekä auditointi ja sertifiointipalvelut.
– PKY-LAATU tuotteella on tehty järjestelmät yli 1 000 yritykseen. Tuote on
toimialasta riippumaton. Kuljetusalan lisäksi esimerkiksi yllättävän useat hoito- ja
muiden palvelualojen yritykset ovat ottaneet sen käyttöön, Eino Simonen kertoo.
– Yleistymisen syynä on asiakasvaatimusten lisääntyminen esimerkiksi tarjous- ja
sopimusneuvottelutilanteissa.
KH FIN järjestää asiakkaillensa koulutuskierroksen, kun suomenkielinen standardi
on julkistettu marraskuussa. Simonen kiteyttää standardien uudistuksen bisnestä
lähemmäksi tuleviksi. Sidosryhmät huomioidaan paremmin ja riskienhallintaan kiinnitetään enemmän huomiota.
PKY-LAATU toimii sähköisesti, joten
Eino Simosen mukaan asiakkaat saavat
syötettyä tekemänsä muutokset helposti omiin järjestelmiinsä. Käytössä olevat
järjestelmät päivitetään vastaamaan uusia
standardeja netin kautta. Jos yritys tulee
asiakkaaksi uutena käyttäjänä ja järjestelmä luodaan alusta lähtien, suositeltava
kokonaisaika projektille on noin neljä kuukautta, johon sisältyy 2–4 koulutuspäivää,
yrityksen lähtötilanteesta riippuen. Tämän
jälkeen yritys on valmis ottamaan vastaan
ulkoisen auditoinnin näin halutessaan.
– Sisällöt vaihtelevat luonnollisesti yri-
”
Punaisena lankana standardien uudistamisessa on saada niiden
sisältö lähemmäksi jokapäiväistä käytännön liiketoimintaa.
Laatujärjestelmillä kehitetään
toimintaa ja parannetaan turvallisuutta
SKAL:n barometrikysely lähetettiin elokuussa noin 3 900 jäsenyrittäjälle ja siihen vastasi 722 yrittäjää. Vastanneilla oli eniten käytössään asiakkaiden ja kumppaniverkostojen tarjoamia
tai itse räätälöityjä laatujärjestelmiä. Näistä yrittäjistä runsas
neljännes oli ottanut järjestelmän käyttöön asiakkaiden vaatimuksesta. Seuraavaksi merkittävimmät motiivit olivat yritystoi-
minnan kehittäminen (16 %), kumppaniverkoston vaatimukset
(13 %) ja turvallisuuden parantaminen (11 %).
ISO-järjestelmistä yleisimmät olivat odotetusti ISO 9001 -laatujärjestelmä (17 %) ja ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä (9 %).
SKAL:n tarjoaman laatuhyväksynnän oli hankkinut vajaat 6 %
vastaajista.
Onko yritykselläsi käytössä kattavasti tai osittain jokin järjestelmä
laadun ja/tai turvallisuuden johtamiseen? (monivalinta)
ISO 9001 -laatujärjestelmä
ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä
ISO 18 001 -työterveys ja turvallisuusjärjestelmä
ISO 39 001 -vastuullisuusjärjestelmä
Jokin muu ISO-järjestelmä
SKAL Laatuhyväksyntä
PKY-laatujärjestelmä
Itse rakennettu järjestelmä
Asiakkaan tai kump.verkoston tarjoama järjestelmä
Jokin muu
Ei
tyksen toiminnan ja tarpeiden mukaan.
Järjestelmiin voi rakentaa myös ohi standardien vaatimusten esimerkiksi oman
sisäisen intran, kuten työohjeita, ilmoitustaulun, reklamaatioiden seurannan ja niin
edelleen. Tällöin puhutaan jo toimintajärjestelmästä, Eino Simonen toteaa.
Yhteistyösopimus
SKAL:n kanssa
SKAL:n ja KF FIN Oy:n välille on solmittu
sopimus laatujärjestelmien neuvonnasta
ja koulutustarjonnasta. Sopimuksen mukaisesti KH FIN tarjoaa jäsenyrityksille ja
SKAL-organisaation toimihenkilöille mak-
sutonta neuvontaa toimintajärjestelmiin
liittyvissä asioissa ja järjestelmiin liittyvä
kurssitarjonta on jäsenten käytettävissä.
Yhteyshenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Matti Kilpeläinen ja koulutuspäällikkö
Eino Simonen. ■
27
›
Lasse Kyllönen, Peura-Trans:
Laatujärjestelmä
on selkänoja
– Ajan tasalla olevat laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat viesti siitä, että yrityksen toiminta
on hallittua ja sitä seurataan, sanoo Peura-Transin laatuvastaava Lasse Kyllönen.
Anneli Similä kuvat Peura-Trans
K
uhmolainen Peura-Trans Oy on suuri, sekä kotimaan- että ulkomaanliikennettä harjoittava kuljetusyritys.
Kalustoa on kotimaassa 37 täysperävaunua
ja 8 jakeluautoa, ulkomaan liikenteessä vajaat 60 perävaunua. Lasse Kyllönen vastaa
yrityksessä laatukäsikirjan ylläpidosta sekä
auditoinneista. Lisäksi hänen vastuullaan on
kaluston kunnossapito. Yrityksen ulkomaanliikenteen ”komentokeskus” sijaitsee Vantaan Hakkilassa, jossa myös Lasse Kyllönen
toimii. Viikoittain terminaalista lähtee ulkomaille noin 30 autokuormaa.
Käytössä SKAL:n laatu- ja
ympäristöhyväksyntä
Peura-Transilla on jo 1990-luvulta lähtien
ollut käytössään SKAL:n laatu- ja ympäristöhyväksyntä. Lasse Kyllönen kävi juuri syyskuussa SKAL:n Sakari Backlundin
kanssa läpi järjestelmiä ja niitä saatettiin
ajan tasalle. Hyväksynnät ovat voimassa
1,5 vuotta kerrallaan.
Järjestelmässä on ohjeistuksia, jotka
liittyvät jokapäiväiseen toimintaan. Näitä
voivat olla esimerkiksi asiakkaiden antamat kuljetusohjeet joillekin herkille tuoteryhmille tai yksityiskohtaiset ohjeet
tuotteiden lastauksista, purkamisista ja
laskutuksesta. Toisaalta järjestelmässä on
paljon sellaisia ohjeistuksia, jotka eivät liity
päivittäiseen työhön.
Lasse Kyllönen.
– Järjestelmä on meillä viety tietoverkkoon, jotta kaikki työntekijät pääsevät katsomaan sitä tarvittaessa. Vaikka jokainen
meistä onkin lukenut ja sisäistänyt asiat,
niin edelleen järjestelmästä saatetaan käydä tarkistamassa jotain yksityiskohtaa. Voi
sanoa, että järjestelmä toimii ikään kuin
yrityksen selkänojana ihan päivittäin, Lasse Kyllönen toteaa.
Laatu on kilpailutekijä
Peura-Trans auditoitiin juuri sopimuskul-
jettajana erään suuren eurooppalaisen yrityksen laatujärjestelmään.
– Pohja saatiin omasta järjestelmästämme, jota täydennettiin asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi.
Laatu on läsnä Peura-Transin kaikissa toiminnoissa.
– Kilpailutilanne on kuljetuksissa kova ja
laatu on yksi ratkaiseva kilpailutekijä. Laatujärjestelmillä on suuri merkitys asiakassuhteissa. Tänä päivänä asiakkaat myös vaativat niitä, Lasse Kyllönen toteaa. ■
Peura-Trans Oy
•
•
•
•
•
•
Perustettu vuonna 1989
Pääkonttori sijaitsee Kuhmossa
Tavaraterminaalit Kuhmossa, Kajaanissa ja Oulussa
Omistajat Tuomo Kyllönen (tj.), Lasse Kyllönen ja Kari Sorjonen (varatj.)
Työntekijöitä noin 110 henkilöä
Kalustoa noin 60 perävaunua ulkomaanliikenteessä, 37 täysperävaunua
ja 8 jakeluautoa kotimaanliikenteessä
• Asiakkaina mekaaninen metsäteollisuus, elintarviketeollisuus,
keskusliikkeet, elintarviketukkurit, kotimainen muu teollisuus
sekä vähittäiskaupan eri sektorit.
28
Liikenneturvallisuus
on yhteinen asiamme
Jäsenyrittäjämme ovat syksyn alkaessa käyneet kouluissa ja päiväkodeissa
ympäri Suomea kertomassa liikenneturvallisuusasioista. Tapahtumissa on
kerrottu turvallisesta tienylityksestä ja paikalle on tuotu kalustoa havainnollistamaan liikennetilanteita. Koulut ovat olleet erittäin yhteistyöhaluisia
ja mielellään mukana järjestämässä tapahtumia. Joissain tapauksissa aloite
on tullut nimenomaan koululaisilta tai heidän vanhemmiltaan, kuten tässä
juttukokonaisuudessamme tapahtui Lohjalla ja Kangasalla.
Anneli Similä
Hattelmalan päiväkodissa
ihmeteltiin isoa autoa
Kuljetusyrittäjä Ville Lamberg, Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjien
Pia Vuori ja kuorma-auto ilahduttivat Hattelmalan päiväkodin lapsia syyskuun alussa.
V
illen tytär Frida Lamberg on yksi Hattelmalan päiväkodin hoitolapsista. Ville sai idean kuorma-auton
viemisestä päiväkotiin, kun Fridan kanssa juteltiin kuorma-auton isosta koosta. Muidenkin lasten olisi kiva päästä näkemään kuorma-auto läheltä.
Lapsille ja hoitajille havainnollistettiin, kuinka kuormaautossa ollessa ikkunoista ja peileistä näkyy aika moneen
paikkaan, mutta myös pimeitä kulmia on. Pia Vuori käveli autoa ympäri heijastinliivit päällä ja Ville opasti autossa: ”Katsokaas missä se täti nyt kävelee, näkyykö häntä?”
Kuljetus V. Lamberg Oy sponsoroi kaikille päiväkodin
lapsille turvaliivit ja he saivat myös SKAL:n heijastimet.
Myös päiväkodin henkilökuntaa muistettiin näillä tuliaisilla.
Ville Lamberg
nosti kuormaautoon ensimmäisten
joukossa kolmevuotiaat
Linnean, Olivian ja Elsin.
30
Kuorma-autoon olivat tutustumassa myös
Frida, Telma, Iiris sekä lastenhoitaja Sanna
Kukkonen. Lastenhoitajat kertovat päiväkodissa lapsille liikenneturvallisuusasioista.
Lapsille laitetaan heijastinliivit aina päälle,
kun liikutaan päiväkodin ulkopuolella.
Kuljetusyrittäjä
Tapio Urkko kertoi koululaisille
turvallisesta tien
ylityksestä.
Kännykkäpelit tauolle liikenteessä
Neljään eri Kangasalan kouluun, eli Suoraman, Kirkkoharjun, Havisevan ja
Vilpeilän alakouluille vietiin liikenneturvallisuusviestiä syyskuussa.
K
uljetusyrittäjä Tapio Urkko Pälkäneeltä kurvasi Sisullaan Vilpeilän alakoulun pihaan syyskuisena perjantaina. Mukana oli Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjien
Pia Vuori.
Tapahtumassa lapsille kerrattiin, miten
tulee toimia, jotta tien voi ylittää turvallisesti ja tulee huomioiduksi liikenteessä.
Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että kännykän ja eri pelien pelaaminen ei ole sallittua liikenteessä, sillä silloin ei itse huomioi
ympärillä olevaa liikennettä.
Idea liikenneturvallisuustempauksiin
tuli paikalliselta äidiltä, jolla on alakouluikäisiä poikia. Kangasalan Seudun ammattiautoilijat ry:n puheenjohtaja Janne Saari
ja Jussi Haavisto Maarakennus T. Haavisto
Oy:stä lähtivät kartoittamaan Kangasalan
koulujen halukkuutta tällaiseen tempaukseen sekä sovittelemaan kuljetusyrittäjien
aikatauluja kouluissa vierailuun.
Suunnitelmissa on viedä vielä liikenneturvallisuusviestiä ainakin Kangasalan
Huutijärven ja Liuksialan alakouluille.
31
BB Kuljetus Oy kampanjoi Porvoon kouluissa
BB
BB Kuljetus Oy:n liikenneturvallisuuskampanja tavoittaa syksyn aikana yli 1 000 porvoolaista lasta. Tässä testataan liikennetietämystä, kuvassa vasemmalla Patrik Björkman.
Kuljetus Oy kiersi syyskuussa Porvoon
ala-asteita kertoen liikenneturvallisuudesta ammattiliikenteen näkökulmasta.
”Rekka Liikenteessä” -kampanja sai erittäin
hyvän vastaanoton. Tapahtumiin osallistui yli
1 000 porvoolaista oppilasta.
BB Kuljetus Oy, Porvoon Liikenneakatemia ja
Volvo Truck Center Porvoo vierailivat yhteensä
kahdeksassa eri koulussa Porvoon alueella.
- BB Kuljetus halusi omalla panostuksellaan
jakaa oppilaille tietoa tieturvallisuudesta. Katsoimme, että meillä yhtenä Porvoon suurimpana kuljetusliikkeenä on siihen velvollisuus.
Liikumme paljon koulujen ympärillä useammalla yksiköllä, joten olemme velvollisia opastamaan oppilaita myös näihin työkaluihin.
Porvoon koulut ovat ottaneet tämän aloitteen
todella hyvin vastaan ja toivon, että tästä tulee
jokavuotinen hyvä yhteistyö, toimitusjohtaja
Patrik Björkman BB Kuljetuksesta kertoi.
Vinkkejä
liikenneturvallisuustapahtuman järjestämiseen:
• Ota yhteyttä koulun rehtoriin ja tiedustele, onko koulu kiinnostunut liikenneturvallisuuspäivän järjestämisestä.
• Markkinoi tapahtuma paikallismedialle.
• Tietokilpailun kysymykset lapsille, Powerpoint -esityksen ja heijastimia saa SKAL ry:n viestinnästä. Oikein tai lähimmäksi
totuutta vastannut oppilas palkitaan.
• Liikenneturvalta voi tilata heijastimia ja muuta materiaalia. Heijastindemonstraatiossa pimennetään sali ja
taskulampulla näytetään kuinka hyvin turvaliivi ja heijastin näkyvät.
• Koulusta annetaan etukäteen oppilaiden tehtäväksi selvittää vaaran paikkoja koulumatkallaan. Ne käydään läpi päivän
aikana. On hyvä, jos paikoista on valokuvia esityksessä.
• Paikallinen jäsenaktiivi tuo pihalle ajoneuvon tai kaksi.
• Oppilaat opettajineen tulevat luokittain ja opettaja menee hyttiin. Esimerkiksi viisi oppilasta
"piilotetaan” kuorma-auton ympärille nk. kuolleisiin kulmiin. Opettaja kertoo kaikille, kuinka
monta ja kenet rekan hytistä näki.
• Kaikille jaetaan heijastimet.
• Kesto enintään kaksi tuntia.
• Huomioi oppilaiden ikätaso esityksessä ja tasapuolisuus kilpailukysymyksissä.
• Ota kuvia.
(Vinkit kokosi Riikka Pakkala).
Kutsu kumppaneita mukaan:
• SKAL:n alueyhdistykset
• Liikenneturvan aluetoimipisteet, kts. www.liikenneturva/yhteystiedot. Liikenneturvan kouluille
keräämät vinkit löytyvät osoitteesta http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/liikennekasvatus/
liikenneturvallisuusviikko-materiaalit.
• Poliisi – oman alueen poliisilaitos tai tuttu poliisi
• Rahtarit – rahtarit@rahtarit.fi tai Rahtareiden alueväki
32
”
Katsekontaktin
saaminen
suojatietä
ylittämään
lähtevään lapseen
on tärkeää.
Yhteispelillä suojatielle
Kuljetusliike Markus Hänninen kumppaneineen oli teettänyt lapsille hienot myssyt, joissa heijastinkirjaimilla
pyydetään ”Huomioithan meidätkin”.
Lapset saivat lisäksi lamppuheijastimet. Vastaavanlainen tempaus on
tarkoitus järjestää tänä syksynä vielä
ainakin kahdessa Lohjan koulussa.
Elokuussa tapahtuneet suojatieonnettomuudet saivat Lohjan Mäntynummen
yhtenäiskoulun oppilaan Alexandra Juholan mietteliääksi. Hän kysyi isältään
Jonilta, voisiko koulun pihalle saada ison kuorma-auton kuljettajineen kertomaan, minkälaista on liikkua isolla autolla liikenteessä.
I
tsekin kuljettajana toimineella Jonilla
ei kauan nokka tuhissut, kun hän otti
yhteyttä koulun rehtoriin Hannu Makkoseen. Rehtori näytti välittömästi vihreää
valoa tapahtuman järjestämiselle. Jonin
tuttava, kuljetusyrittäjä Markus Hänninen
oli heti valmiina tuomaan kalustoa operaation toteuttamiseksi.
Kaksi viikkoa oli kulunut ensimmäisestä puhelinsoitosta, kun tapahtuma jo toteutui yhtenäiskoulun pihalla perjantaisena aamupäivänä. Markus Hänninen oli
tuonut yhdistelmäajoneuvonsa koulun
pihaan ja parkkeerannut sen suojatien
eteen. Ensimmäisenä saapuivat opastusta
saamaan kolmannen ja neljännen luokan
oppilaat ja myöhemmin oli ykkös- ja kakkosluokkalaisten vuoro.
Koululaiset ottivat
iloisina vastaan pipot
ja lamppuheijastimet
Markus Hänniseltä.
Katsekontakti on tärkein
Lasten kanssa käytiin läpi suojatien ylitystä
ja sitä, mitä kuorma-autonkuljettaja hytistään näkee. Katvealue ympäröitiin puomeilla ja lapsille havainnollistettiin, missä
kohtaa jalankulkija jää kuljettajalta piiloon.
– Tärkeintä on ottaa katsekontakti lapseen, kun tämä on lähdössä ylittämään
suojatietä, Markus Hänninen ja Joni Juhola korostivat.
Suojatien yli ei juosta, vaan varmistetaan, että pysähtyneen ajoneuvon viereistä kaistaa ei tule toinen ajoneuvo.
– Muut ajoneuvot yleensä reagoivat
ison ajoneuvon pysähtymiseen ja tilaa tulee reippaasti. Tähänkään ei voi kuitenkaan
täysin luottaa, vaan jalankulkijan on varmistettava, että reitti on selvä myös viereisellä kaistalla, painotti Hännisen kuljettaja
Markku Selin. Koululaisten liikenneturvallisuus on hänenkin sydäntään lähellä, sillä
tytär aloitti tänä syksynä koulutien.
Neljännen luokan opettaja Antti-Pekka
Aikkila oli tyytyväinen tapahtumaan ja aikoi vielä käydä luokassa läpi aamupäivällä
opittuja asioita.
– Tällainen konkreettinen tilanne isoine
ajoneuvoineen laittaa ajattelemaan liikenneturvallisuusasioita perusteellisemmin,
hän totesi.
Mäntynummen koululaisista aika moni
ajaa kouluun pyörällä.
– Kakkosluokkalaiset suorittavat täällä
koulussa pyöräkortin. Koulun neljäsluokkalaiset pitävät kokeen heille, Aikkila kertoi.
Suojatien ylitystä harjoiteltiin sillä aikaa, kun osa
oppilaista tähyili
kuorma-auton ohjaamosta.
Alexandra Juhola
isänsä Jonin kanssa oli aloitteellinen tapahtuman
järjestämisessä.
Luovutaan omista
oikeuksista muiden hyväksi
Markus Hännisen kuljetusyrityksessä on
24 autoa ja työntekijöitä 41.
– Kertaamme liikenneturvallisuusasioita kuljettajien kanssa säännöllisesti. Nyt
olemme räätälöimässä kuljettajille direktiivipäivää, jossa käydään läpi erityisesti liikennekäyttäytymistä. Korostamme koulutuksessa sitä, että tärkeintä on ottaa muut
liikenteessä olijat huomioon ja luopua tilanteen niin vaatiessa omista oikeuksista.
Olemme esimerkkeinä liikenteessä, Markus Hänninen kiteytti. ■
33
skal ajassa
Onnittelemme 19.10.–15.11.2015
85 VUOTTA
20.10. Ala-Korpela, Mauri
10.11. Spännäri, Martti
Kurikka
Kotka
80 VUOTTA
15.11. Jokimäki, Rainer
Kouvola
75 VUOTTA
27.10. Hämäläinen, Viljo
Vantaa
70 VUOTTA
28.10. Hatakka, Tuomo
1.11. Muhonen, Seppo
1.11. Pohjola, Markku
2.11. Niemi, Heikki
6.11. Nordström, Aarno
Hankasalmi
Savonlinna
Multia
Tampere
Vantaa
11.11. Hanhela, Asser
15.11. Pirilä, Jouko
60 VUOTTA
27.10. Fingerroos, Timo
1.11. Kämppi, Veijo
2.11. Meskanen, Hannu
3.11. Katajamäki, Juha
4.11. Pösö, Jorma
5.11. Kastari, Erkki
Matkoilla
8.11. Förbom, Antero
10.11. Finnilä, Tuomo
10.11. Lemivaara, Martti
12.11. Lindroos, Esa
13.11. Hynninen, Markku
Kuusamo
Ruovesi
Pornainen
Raasepori
Orivesi
Kauhava
Pori
Kiuruvesi
Hyvinkää
Toholampi
Orivesi
Jämsä
Kuopio
50 VUOTTA
19.10. Kiiski, Juha
Virolahti
19.10. Koivurinta, Esa
Rusko
22.10. Erkinheimo, Arto
Kauhava
23.10. Kuikka, Heikki
Joensuu
24.10. Virtanen, Timo
Kangasala
1.11. Pohjola, Virpi
Pälkäne
2.11. Koivula, Jari
Lahti
2.11. Östman, Anssi
Lahti
4.11. Akkanen, Matti
Kouvola
6.11. Luttinen, Arto
Kajaani
6.11. Widén, Harri Kankaan pää
7.11. Lappalainen, Markku Iisalmi
10.11. Leinonen, Jari
Paltamo
12.11. Laakso, Heikki
Salo
15.11. Tallqvist, Kimmo
Nurmijärvi
Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja
veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät.
Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai ulla.eskelinen@skal.fi. Yhdistysten, jotka haluavat
onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä.
Maarakennuskuljetus 2015 -seminaari
5.–6.11. Jyväskylä
Teemoina muun muassa Keski-Suomen väylähankkeet,
biotuotetehtaan rakennustyöt Äänekoskella sekä
rakennustuotteiden CE-merkinnät.
Perjantaina tutustuminen Suolahden traktoritehtaaseen.
Pitkän linja yrittäjä
Kutsu ja lisätiedot lähetetään jäsenistölle sähköpostitse.
Valtteri Mikkilä
juhlii 85-vuotispäiviään
19.10. perhepiirissä.
Oikaisu
Syyskuun Kuljetusyrittäjä-lehdessä oli artikkeli Euran Seudun Ammattiautoilijat ry:n 70-vuotisjuhlista. Luovutettujen ansiomerkkien saajista
unohtui yksi nimi pois. Reino Ojala vastaanotti Veteraanimerkin.
Pahoittelemme virhettä
Toimitus
60
ex tempore
Heli Satuli kokosi kirjaimet sanaan
Bryssel
Byrokratia EU on monelle synonyymi byrokratialle. Sama pätee
Belgiaan. Asiakaspalvelu on välillä luokatonta, aikatauluihin ja
viranomaisiin ei voi luottaa. Yhteiskunnan toimimattomuuden
positiivinen kääntöpuoli on joustavuus: sääntökirjan joka pilkkua ei tuijoteta, vaan asiat ovat aina neuvoteltavissa.
Rakkaus Muutin ulkomaille työn perässä, mutta sieltä löytyi
myös elämäni rakkaus. Mieheni Henri on viihtynyt Brysselissä jo
20 vuotta. Olemme töiden takia kummatkin paljon poissa kotoa
ja perheen yhteinen aika on kortilla. Toisen seuraa ja ihan tavallista yhdessäoloa oppii arvostamaan.
Yksin Brysselissä elämä on luonnostaan todella sosiaalista.
Myös suomalaisten yhteisö on tiivis. Olen luonteeltani introvertti ja kaipaan välillä yksinoloa. Silloin syntyvät usein parhaat juttuideat. Onneksi Brysselistä pääsee parissa tunnissa päivämatkalle vaikka Pariisiin, Lontooseen tai Amsterdamiin.
Silja Kolmivuotiaan esikoiseni lisäksi olen alle vuoden vanhan
Stellan äiti. Aiemmin vuorokauteen ei mahtunut juuri muuta
kuin ura, nyt elämä on paljon syvempää. Kaksi kotia, kaksi maata, kaksi lasta ja yksi mäyräkoiraneiti opettavat organisointikykyä.
Toimittaja Heli Satuli on avustanut Kuljetusyrittäjälehteä useamman vuoden ajan reportaaseillaan
ja henkilöhaastatteluillaan Brysselistä. Hyvien
verkostojensa ja kokemuksensa ansiosta hän pääsee
jututtamaan päättäjiä, kuten liikennekomissaari
Violeta Bulcia edelliseen numeroomme. Heli on
koulutukseltaan historioitsija ja toimittaja. Hänet
houkutteli Brysseliin nykyinen valtiovarainministeri
Alexander Stubb, jonka erityisavustajana Heli
toimi 2005-2007. Järjestökokemusta hän kerrytti
sittemmin MaRa ry:n viestintäpäällikkönä. Helin
perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi pientä tytärtä.
Heini Polamo
Suomi Ulkomailla synnyinmaan vahvuudet ja heikkoudet näkee
selvemmin. Etäisyys auttaa myös asettamaan ilmiöt mittasuhteisiin. Suomen asenneilmapiiri tuntuu nyt huolestuttavan apealta ja mustavalkoiselta.
Elämänlaatu Suklaa, olut ja fritit eli friteeratut perunat. Belgialaiset ovat maailmanmestareita herkuttelussa. Elämästä saa ja
kuuluu nauttia kaikilla aisteilla. Se kuuluu jopa koulun opetusohjelmaan.
Logistiikka V8-moottorin ääni herättää minussa turvallisuuden
tunteen. Kasvoin isäni harrastuksen ansiosta amerikanrautojen
keskellä. Laajemmin logistiikka imaisi mukaansa työskennellessäni Outokummulla ja nähtyäni, kuinka teräs löytää perille asiakkaalle toiselle puolelle maapalloa. Logistiikan merkitys kasvaa
koko ajan. Samoin viestinnän. Toivon, että saan koko urani työskennellä tavalla tai toisella näiden kahden parissa.
61
profiili
Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n
toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai anneli.simila@skal.fi.
Ihmisläheinen liikennesuunnittelija
H
”
Helsingin väkiluku
lisääntyy 220 000
henkilöllä vuoteen
2050 mennessä.
elsingin liikennesuunnittelupäällikkönä viime helmikuussa aloittanut Reetta
Putkonen kuvailee työnsä alkua ikään kuin liikkuvaan junaan hyppäämiseksi.
Viran edellinen haltija oli jo ehtinyt siirtyä muutama kuukausi aiemmin muihin
haasteisiin, mutta kaupunkihan ei ollut pysähtynyt ja tehtävää riitti.
– Työtä aloittaessani oli täysi tohina päällä, mutta nyt hahmottuvat jo kokonaisuudetkin, Reetta Putkonen kertoo hymyillen.
Hänen johtamansa liikennesuunnitteluosasto vastaa Helsingin liikenteen suunnittelusta ja ohjauksesta sekä seuraa liikenneturvallisuuden kehitystä. Käytännössä työ tarkoittaa muun muassa ajoreittien, pysäköinnin, suojateiden ja pyöräteiden suunnittelua
ja järjestämistä kaupungissa. Työhön kuuluu sekä akuuttia vuorovaikutusta liikenteen
käyttäjien kanssa että pitkän tähtäyksen suunnittelua.
Liikennesuunnittelussa tulee riittämään haastetta, sillä Helsingin väkiluvun odotetaan lisääntyvän 220 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. Määrä on otettu jo huomioon liikennesuunnitteluosaston tekemässä yleiskaavaehdotuksessa, joka tämän
vuoden puolella vielä kiertää lausunnolla, mutta menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi vuoden aikana.
Liikennesuunnittelussa otetaan kävelijät ja pyöräilijät entistä paremmin huomioon.
– Kävelykeskustaa kehitetään paitsi Helsingin ydinkeskustassa, myös lähiöiden ostoskeskusten liepeillä. Pyöräilijöille on tähtäimessä saada omat väylät ja baanat, kilometri kerrallaan, vuoteen 2025 mennessä. Nämä toimenpiteet saavat myös autoliikenteen sujuvammaksi, kun osa siirtyy pyöräilemään.
Reetta Putkonen syntyi Helsingissä, mutta kävi koulunsa Lahdessa. Lukion jälkeen
hän tuli Helsinkiin opiskelemaan liikennetekniikan diplomi-insinööriksi. – Se tuntui ihmisläheisemmältä kuin vaikkapa konetekniikka, hän toteaa.
Reetta Putkonen on nytkin hyvin lähellä ihmisiä sekä toimistonsa että asuinpaikkansa suhteen. Kaupunkisuunnitteluvirasto sijaitsee keskellä Helsinkiä Kansakoulukadulla,
nelihenkinen perhe asuu Töölössä.
– Pyöräilemme paljon 9- ja 6-vuotiaiden tyttäriemme kanssa ja opetamme heille samalla liikennekulttuuria.
Aivan Reetta Putkosen kotikulmilla Töölössä tapahtui elokuussa suojatieonnettomuus, jossa koululainen menehtyi. Ihmiset ovat reagoineet vahvasti tapahtuneeseen
ja yhteydenottoja on tullut myös liikennesuunnitteluosastolle.
– Meidän pitää miettiä, miten kaupungista saadaan vielä turvallisempi. Toivon, että
liikenteessä kulkijat huomioisivat paremmin toisensa, sillä havainnointikyky vaihtelee
eri ihmisillä. Peräänkuulutan tässä erityisesti kuljetusalan ammattilaisten ammattiylpeyttä ja sitä, että he toimisivat esimerkkeinä hyvän liikennekulttuurin edistämiseksi,
Reetta Putkonen toteaa.
Ennen nykyistä työpaikkaansa Reetta Putkonen toimi pitkään konsulttiyhtiö WSP
Finland Oy:ssä, jossa hän myös johti liikennesuunnitteluyksikköä. Nykyinen työ viranhaltijana on entistä monitahoisempi. Alaisia on myös enemmän, 70 henkilöä, joskin
myös väliportaassa on esimiehiä. Esimiehenä Reetta Putkonen kertoo olevansa kunnianhimoinen suunnannäyttäjä, joka kuuntelee alaisiaan.
– Meillä on täällä mielettömän hyvä porukka tekemässä töitä. Tavoitteita kohti mennään yhdessä määrätietoisesti.
Anneli Similä
66