Kuljetusyrittäjä 5_2015 sisältöä

Kuljetus
5/15
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti
Yrittäjä
BB Kuljetus Oy:n
Patrik Björkman:
Näkyvä brändi ja
luotettava palvelu
poikivat uusia töitä
Messut ja liittokokous Helsingissä
Citylogistiikassa tilaa
yhteistyölle ja uudelle tekniikalle
Jari Mantila kuljettaa vaarallisia
aineita Helsingissä ja nauttii siitä
1
Pääkirjoitus
Kimi Räikkösen aivot
K
ukaan ei enää muista, kenen kuningasidea oli junailla messut ja liittokokous samoille päiville.
Kun täyteen ladattu viikko juhlallisuuksineen koitti, sujui kaikki loppujen lopuksi onnellisesti,
mutta sitä edelsi ennennäkemätön tohina. Seuraavalla viikolla SKAL:n toimistolla oli tavallista
sanoa limoviikunalle huomenta ja juoksuttaa kahvi tyhjän suodatinpussin läpi. Näppäimistöillä kävi
lomienaluspuserrukseen kuuluva ropina, ja joku juoksikin kiireessään. Jos olisimme urheilujoukkue,
komentaisi valmentaja meille palautumisjuomaa, rauhoittavia hiilareita ja vapaapäivän. Kalenterissa
lukikin tässä kohtaa taikasana ”juhannus”.
Sameisiin aivoihini syttyi lamppuna ajatus saunasta, jonka ikkunasta pilkottaa järven selkä. Sen
laineissa on viileän sään tuomaa terävyyttä ja kevyttä vaahtopäätä, ja tuuli seisottaa paria lokkia ilmassa. Hyttysten inistessä sytytetään kokko, jonka hiillosta perhe tuijottaa rivinä vielä aamun sarastaessa. Kuikka huutaa kaislojen takaa. Lepopaikka.
Eihän meitä kukaan ajanut ponnistelemaan. Jäsenyrittäjät tuskin osasivat kaivata uutta messuseinää, esitteitä ja samaan juoneen muokattuja liittokokousmateriaaleja. Me itse halusimme, että kaikki
olisi niin täydellistä kuin näistä naisista ja miehistä irtoaa. Sitä paitsi laiskat töitään laskevat, jäsenemme eivät lainkaan. Kun pirautin vuoden SKAL Kuljetusyrityksen Mika Liimataiselle 19. toukokuuta ja
kerroin palkinnon lähtevän Konnevedelle, Mika pohti ääneen, josko he toisivat palkitsemistilaisuuteen
yritysvideonsa. Vielä silloin en tiennyt, että ensimmäistäkään ottoa ei ollut olemassa. Liimataiset käsikirjoittivat, tuottivat ja tallensivat filmin muutamassa viikossa, ja se esitettiin palkitsemistilaisuudessa 13.6.
Unohdin kysyä, millä ajalla se tarkalleen ottaen syntyi, koska Liimataiset tuntuivat pitävän moista produktiota ”normihommana”. Uljas lopputulos kestää katselun, joten kurkatkaapa www.skal.fi.
Normihommia ovat taajamien kuljetustehtävätkin tämän numeron yrittäjillemme. Heidän päivänsä ovat täynnä vilkkaita katuja ja liikennetilanteita, joissa ihmisiä, kotieläimiä ja ajoneuvoja singahtelee kuin ammuksia, ja kukin käyttää ympäristöään tismalleen ja vain omista lähtökohdistaan. Yksi
juoksee salkku kädessä ratikkaan, toinen lenkkeilee korvalaput korvillaan, koululaislauma ja pyöräilijä
aikovat ehtiä vielä tuosta välistä, ja pyörätuoli liukuu pysäköidyn auton takaa suojatielle. Miten kuorma-autolla tullaan tähän kaaokseen?
Ajatukset vievät formulatähti Kimi Räikköseen, jonka kyky havainnoida ympäristöään ja reagoida
siihen on poikkeuksellinen maailmassa. Kun Räikkönen kiihdyttää ajopelinsä 5 sekunnissa 200 kilometriin tunnissa, ei havaintojen tekemisen, johtopäätösten ja toimenpiteiden väliin voi jäädä sekunnin murto-osaa. En sentään vertaa maidonjakelua formuloihin, mutta näen etäistä samankaltaisuutta
taajamien rekkamiehessä ja Räikkösessä. Hänethän on sitä paitsi tavattu kirkkonummelaisessa karaokebaarissa laulamassa Matti Eskon kappaletta. Ihmekös tuo. Räikkönen on julkisesti tunnustanut pitävänsä rekkamiehiä ”kovina kuskeina”.
Uurastuksessa ja siitä seuraavassa väsymyksessä on se mukava puoli, että ne unohtuvat nopeasti.
Kun hopeinen konfettisade ryöppysi päällemme Konnekuljetus Oy:tä palkitessamme taputin tohkeissani kuin pikkulapsi. Iltajuhlassa tunnelma nousi kattoon ja kajautimme ilmoille ”SKAL” niin että
lasit helisivät. Toivon, että niillekin jäsenillemme, jotka eivät olleet mukana Helsingin messuilla tai liittokokouksessa, välittyy tunnelmia tämän lehden mukana.
Ihanaa kesää ja rentouttavia löylyjä,
PS. Messuperjantain rekkafestareilla jäsenyrittäjä
vinkkasi, että Arttu Wiskarilta jäi Rekkamies laulamatta.
Terveiseni kappaletta toivoneille, että ikävä kyllä
sirkutukseni ei purrut Wiskariin.
Kuljetus
Yrittäjä
Suomen Kuljetus ja Logistiikka
SKAL ry:n jäsenlehti
Julkaisija
SKAL Kustannus Oy
Toimitus
päätoimittaja Heini Polamo
toimituspäällikkö Anneli Similä
varatoimituspäällikkö Ulla Eskelinen
toimitus@skal.fi tai
etunimi.sukunimi@skal.fi
Toimituksen osoite
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. (09) 478 999
fax (09) 587 8520
Vakituiset avustajat
Jaana Sivén
Sakari Kokkonen
Laura Ristolainen (äitiyslomalla)
Käännökset
Olli Blomberg
Ilmoitusmarkkinointi
Reppumedia
Eero Kaipainen
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. 0400 816 060
eero.kaipainen@reppumedia.fi
Ilmoitustrafiikki
kuljetusyrittaja@faktor.fi
Ulkoasu
Faktor Oy / Anu Flinck
Painopaikka
Forssa Print
keskimääräinen painos 9 000 kpl
KANNEN KUVA
Ulla Eskelinen
Aikakauslehtien liiton jäsen
ISSN 1236-066X
heini.polamo@skal.fi
PEFC/02-31-162
kuva: Kimmo Brandt
441 612
Painotuote
3
Heinä-elokuu
05 / 2015
taajamalogistiikka
18
26
29
SKAL Kuljetusyritys 2015:
Konnekuljetus Oy
31
TÄSSÄ NUMEROSSA:
Pääkirjoitus
3
Ajankohtaista juuri nyt
6
SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 8
Toimitusjohtajalta
15
taajamalogistiikka
Citylogistiikassa tilaa yhteistyölle ja uudelle tekniikalle
16
Mantilan Kuljetus Oy tarjoilee
raskasta taajamalogistiikkaa
18
BB Kuljetus Porvoosta tuntee Itä-Uudenmaan
erilaiset taajamat
22
Ex tempore
Toimittaja Kirsi Alm-Siira mukana
SKAL-tapahtumissa messuilla
61
Turussa luotiin yhteiset pelisäännöt pysäköinninvalvontaan
25
Profiili
Timo Koskinen
Suomen Taksiliiton johtoon
66
Liittokokous Helsingissä sujui aurinkoisissa ja
juhlavissa merkeissä
26
SKAL Kuljetusyritys 2015
Konnekuljetus Oy
29
Logistiikka–Kuljetus 2015 -messut
Digitalisaatio, älyliikenne ja
kilpailukyky vahvasti esillä
32
vakiot
SKAL ajassa
Onnea
Svensk resume
48–59
60
62–65
5
Ajankohtaista
Juuri nyt
11.7.-17.7.
Porissa ja vähän
Suomi keskustelee
w.suomiareena.fi
muuallakin, ks. ww
ntasainen
Satoi tai paistoi, aja
teestä:
tilannekuva liiken
.fi/
ne.liikennevirasto
lan
http://liikenneti
Kesäiset SKAL:n
huvipuistoedut löydät
sivuilta 40 ja 54.
Olit lomalla tai töissä,
Pidä huolta
jaksamisestasi.
Yrittäjä pitää keskimäärin
kahden viikon kesäloman,
mutta kaikki eivät voi
lomailla senkään vertaa.
SKAL:n menovinkkejä:
Hirvi- ja haulikkoammunnan
kisat 11.–12.7 Luumäellä
SKAL Motoristit 21.–22.8. Savonlinnassa
Power Truck Show 7.–8.8. Alahärmässä
Twitteristä poimittua:
#jakeluliikenne ei ole pelkästään tavarantiputtamista vaan siihen
liittyy hyllytys- ja asennuspalveluita @SKALry #sakkojatulee
Timo Hautakoski @hautsi 28.5.2015
Suomi ottaa käyttöön raskaan liikenteen vinjettimaksun,
@skal on mielissään #arjenhyvinvointia
AutoalanTiedotus @Autoala 28.5.2015
SKAL arvostaa hallitusohjelman rohkeaa ja uudistushenkistä
otetta: uusisuomi.fi/autot/82266-sk… @uusisuomi @SKALry
Ilkka Tuunanen @IlkkaTuunanen 27.5.2015
Hyvä tapaaminen kuljetusalan kanssa. Harmaan talouden
torjunta peukalon alla #SKAL #rikos #road policing
Kari Rantala @paallikko_IUPOL 22.5.2015
Ensimmäinen naispuol. liikenneneuvos Kaija Taipale ja
logistiikan vaikuttaja Mirja Moisio #jooliaikakin #kuljetusala
Heini Polamo@HeiniPolamo 11.6.2015
#kuljetusbarometri @MikkolaTeppo : Kirjallisten kuljetussopimusten korkea määrä barometrivastauksissa positiivista.
SKAL ry@SKALry 11.6.2015
6
i
Ajankohtaista
Uudenlaista otetta
SKAL Kuljetusbarometriin
Kolme kertaa vuodessa tehdyn SKAL Kuljetusbarometri -kyselyn tarkastelu on kehittynyt vuosien
varrella jo lähes tieteelliseksi tutkielmaksi. Vastauksia on mahdollista tutkia alueellisesti ja kuljetuslajikohtaisesti ja sulkea pois muuttujia. Näitä taustaselvityksiä ei jaeta suurelle yleisölle. Käytämme
niitä aineiston analyysiin.
Heini Polamo KUVA Jaana Sivén
Messuympäristöön tuodussa
SKAL Kuljetusbarometri -tilaisuudessa ryyditimme perinteistä puhuva pää – kuunteleva yleisö -asetelmaa
keskustelevammalla otteella.
Niinpä toimittaja Kirsi AlmSiira keskeytti ajoittain Iiro
Lehtosen esityksen kysymällä yksityiskohtia tai perusteluja jostakin barometrin
kohdasta. Lopuksi puheenjohtaja Teppo Mikkola toi
esiin yrittäjän näkökulmaa.
Pian avajaisten perään esitelty
barometrikysely sai runsaan yleisön.
SKAL Kuljetusbarometri 2/2015:
Kuljetusyritysten vaikutusmahdollisuudet ja
kannattavuus parhaimmat pitkissä kuljetussopimuksissa
Varovaista toiveikkuutta
kannattavuuden kehityksestä
SKAL Kuljetusbarometrin valossa kannattavuuden pohja on saavutettu ja suunta kääntymässä varovaiseen kasvuun. Kuljetusyrittäjät odottavat hallitusohjelman ripeää
toimeenpanoa ja rakentamisen elpymistä,
jotta vapaa kuljetuskapasiteetti saataisiin liikenteeseen. Pitkät asiakassopimukset ovat
kuljetusyrityksille lyhyitä kannattavampia.
Yrittäjät näkevät älyliikenteessä paljon potentiaalia, mutta myös huuhaata.
8
Kuljetusyrittäjien ennuste kannattavuuden kehitykselle oli varovasti plussan puolella ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.
Runsas viidennes arvioi kannattavuuden
heikkenevän. Joka neljäs yritys oli lisännyt
liikevaihtoaan ja noin 40 prosenttia menettänyt alkuvuonna. Barometrin ajankohtaiskysymyksen perusteella 45 prosentilla
kuljetusyrityksistä on polttoaineklausuulit
sopimuksissaan, jolloin alentunut dieselin
hinta näkyy myös niiden laskutuksessa.
Tavaratonnit ja ajosuoritteet olivat suunnilleen viimekeväisellä tasolla.
Alueellisessa tarkastelussa kuljetusyritysten liikevaihto kehittyi heikoimmin
Kaakkois-Suomessa ja Helsingissä. Kaakossa yritysten kassavirta pienimuotoisesta
Venäjälle suuntautuneesta liikenteestä on
tyrehtynyt. Pääkaupunkiseudulla jakelukuljetusten volyymit ovat tippuneet kuluttajakysynnän hiipumisen vuoksi. Ulkomaanliikenteessä joka neljännen yrityksen
liikevaihto kasvoi ja joka neljännen pysyi
ennallaan. Tulos oli hieman viime vuotta
parempi. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna
liikevaihto oli heikentynyt eniten maan-
rakennuskuljetuksissa. Tämä selittyy osin
vähälumisella talvella, joka on vähentänyt
lumensiirtotöitä. Rakennustyömaat aloittavat työt vasta tammi-huhtikuun tarkastelujakson jälkeen. Maa-aineskuljetusten
kannattavuus kehittyi kuitenkin hieman
viimevuotista suotuisammin.
Kannattavuuden kasvua odotetaan eniten säiliökuljetuksissa sekä maanrakennus- ja vaihtolavakuljetuksissa. Pessimistisimpiä ovat tukki- ja kuitupuun kuljettajat,
sillä vapaa kuljetuskapasiteetti alentaa
katteita. Biotalousinvestoinnit eivät näy
puukuljetusten kysynnässä vielä muutamaan vuoteen. Laitosten rakentaminen
heijastunee kuljetuskysyntään huomattavasti nopeammin, mutta se ei vielä koske
puukuljetuksia. Pitkälti kuljetuskaluston
koon kasvun vuoksi kalustoyksiköiden
määrä yrityksissä on hivenen laskenut.
Kuljettajamäärissä ei ollut olennaisia muutoksia viime vuoteen nähden.
Enemmistöllä hyvät tai
tyydyttävät vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa
Ajankohtaiskysymyksissä pureuduimme kuljetusyritysten asiakassopimuksiin.
Vastanneista vajaa kolmannes teki suoria
sopimuksia tavaran lähettävän yrityksen
kanssa. Alihankintana kuljetti joka kuudes
ja KTK-osakkaana joka kymmenes vastanneista. Vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa olivat hyvät tai tyydyttävät runsaalla 60 prosentilla vastanneista.
Alle kolmannes koki asiakkaan sanelevan
sopimusehdot. Lähes puolet kuvasi yri-
tystoimintaansa kannattavaksi asiakassopimusten seurauksena, mutta lähes yhtä
monella toiminta kannatti heikosti. Heikosti kannattavaa ja tappiollista liiketoimintaa oli erityisesti keikkapohjalta toimivilla yrityksillä. Toiminta oli tappiollista
viidellä prosentilla kaikista vastanneista.
Suullisia asiakassopimuksia on edelleen joka kolmannella kuljetusyrityksellä. Kun tehtävät sovitaan puhelimessa,
jäävät sopimusehdot todennäköisimmin
määrittelemättä. Yritysten kannattaisikin
solmia puitesopimuksia tuttujen asiakkaiden kanssa, jotta tien päällä sovittaviin
kuljetustehtäviin olisi määritelty ehdot.
Kirjallisia sopimuksia teki 70 prosenttia
yrittäjistä. Pitkät sopimukset olivat todennäköisimmin kirjallisia ja niissä kuljetusyrittäjän vaikutusmahdollisuudet keskimäärin paremmat kuin lyhyissä. Tämä
näkyi myös liiketoiminnan korkeampana
kannattavuutena. Kyselyn valossa kirjalliset kuljetussopimukset eivät kuitenkaan
takaa tasapuolisia sopimusehtoja.
Suurin osa eli kaksi kolmesta kuljetusyrittäjästä arvioi, että asiakas noudattaa tavaraliikennelain kuljetuspalveluiden ostajan
vastuuta. Joka kymmenes arvioi asiakkaan
laiminlyövän velvoitteitaan. Näistä vastaajista runsas neljäsosa arveli, että asiakas ei
tunne lakia ja yhtä moni, että asiakas luottaa kuljetuspalveluiden tarjoajaan. Tahallista laiminlyöntiä epäili tästä vastaajajoukosta 42 %, mikä vastaa noin 4 prosenttia
kaikista kyselyyn vastanneista.
Älyliikenteessä nähdään
potentiaalia mutta myös huuhaata
Yli puolet vastanneista arvioi älyliikenteen
tuomia mahdollisuuksia myönteisesti.
Joka kymmenes oli ehdottoman varma,
että älyliikenne parantaisi yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa ja
46 prosenttia vastasi samaan kysymykseen ”mahdollisesti”. Avoimissa palautteissa älyliikenteeseen uskovat korostivat
kannattavuuden ja seurannan paranemista. Toisaalta he ilmaisivat huolta sovellusten käytettävyydestä ja teknisestä toimintavarmuudesta. Kielteisesti suhtautui 17
prosenttia vastanneista. Heistä suurin osa
piti älyliikennettä huuhaana, joka sisältää
riskejä ja lisäkustannuksia kuljetusyrityksille. ■
Vuoden 2015 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 768 jäsenyrittäjää. Kuljetusbarometri
toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Kyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista
tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.
Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alueyhdistyksiä ja erikoisjärjestöjä sekä toimialoja.
Kysely toteutettiin 15.5.2015–31.5.2015.
9
iiro.lehtonen@skal.fi
Toimitusjohtajalta
Pullat uunissa
Tuoretta hallitusohjelmaa lukiessa tulee hyvälle tuulelle. Liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään 600 miljoonalla eurolla
kolmen vuoden aikana. Lisäksi Suomi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksun, joka koskee myös ulkomaalaisia tienkäyttäjiä. Samalla hallitus sitoutuu kompensoimaan vinjetistä
aiheutuvat kustannukset EU-maksimin mukaisesti ammattiliikenteelle. Pitkään olemme tätä vaatineet ja nyt se on hallitusohjelmaan kirjattu!
Hallituksen strategiapaperin muokkaaminen käytännön toimenpiteiksi käynnistettiin pääministeri Sipilän johdolla välittömästi
Valtioneuvoston linnassa. Myös SKAL:n edunvalvontatyö on jatkunut vaalien yli. Korjausvelan lyhentämisessä pääpainon on oltava tieverkolla ja vinjettimaksutkin on syytä korvamerkitä tiestön
parannukseen. Maanteiden tavaraliikenne on ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuotomme, ja tämän tulee näkyä myös korjausvelan
hoidossa. Vaikutamme myös tiemaksujen kompensaatiokeinoihin. Polttoaineveron palautusjärjestelmää tarvitaan ja mahdollisesti muitakin keinoja, jotta kilpailukykymme todella kohentuisi.
Monet ennusmerkit viittaavat parempaan huomiseen, niin myös
uusin SKAL Kuljetusbarometri. Ensimmäistä kertaa neljään vuoteen useampi kuljetusyrittäjä arvioi kannattavuutensa kohenevan
kuin laskevan neljän seuraavan kuukauden kuluessa. Talouskuo-
pan pohjalta on toki pitkä matka päivänvaloon. Kuopan syvyydestä saa käsityksen tavarankuljetustilastoista. Viime vuonna
kuoma-autoilla kuljetettiin 274 miljoonaa tavaratonnia, mikä on
26,5 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin vuosina 2002–2008.
Viimeiset seitsemän laihaa vuotta ovat siis syöneet kuormasta järkyttävät 99 miljoonaa tonnia. Suomi on saatava jaloilleen vaikka
matokuurilla.
Hallitusohjelmassa vannotaan digitaalisuuden ja kokeilujen nimeen. Tähtäimessä on logistinen tehokkuus sähköisen liiketoiminnan avulla. Se on tavoitteena myös liittokokouksessamme Helsingissä esitellyssä SKAL:n logistiikkastrategiassa. Tavoittelemme
niinikään tason nostoa liiketoimintaosaamisessa sekä yrityksen ja
ihmisten johtamisessa. Lisäksi haluamme nostaa logistiikan arvostuksen yhteiskunnassa: maanteiden tavaraliikenne on matkalla ”kuluerästä” asiakkaalle lisäarvohyötyjä tuottavaksi palveluksi.
Linjaukset parempaa huomista kohden on tehty niin Suomessa
kuin SKAL:ssa. Seuraavaksi on tekojen ja toiminnan paikka. Näiden linjausten pohjalta voi hypätä vaikka tulisten miekkojen ja
pystyyn sojottavien teräsnaulojen yli, vaikka se hirvittäisi ja saattaa kirpaistakin. Nyt ovat pullat uunissa.
iiro lehtonen
15
Stadin
citylogistiikassa
tilaa yhteistyölle ja uudelle tekniikalle
Jatkuvasti kasvavassa Helsingissä lisääntyy tarve entistä toimivammalle jakeluliikenteelle ja
jätehuollon kuljetuksille. Sekä kaupunkisuunnittelijoilta että kuljetusyrityksiltä vaaditaan
yhteistyöhalua kaupunkilaisia palvelevan citylogistiikan saavuttamiseksi. Myös älyliikenteestä
toivotaan parannusta tilanteeseen.
Jaana Sivén
S
uurimpia kipupisteitä Helsingin kantakaupungin jakelu- ja huoltoliikenteessä ovat liikenneruuhkat, ahtaus,
pysähtymis- ja pysäköintialueiden puute
ja tavaroiden vastaanottotilojen sekä lastaus- ja purkupaikkojen ongelmat. Kuormaukseen soveltuvat pysäköintipaikat on
usein varattu muuhun kuin lastaus- tai
purkutoimintaan. Jakeluautoja seisotetaan ja pysäköidään runsaasti jalkakäytävillä ja pyöräteillä, sillä kuormauspaikoista
on huutava pula.
Helsingin seisottamisen aikarajaksi määrittämä 15 minuuttia täyttyy nopeasti. Pysäköinninvalvoja tulkitsee tilanteen lainvastaiseksi pysäköinniksi ja sakottaa.
Helsingin kaupungilta muistutetaan,
että pysäköintisakko on hallinnollinen
päätös, johon voi hakea oikaisua. Pysäköinninvalvojien koulutuksella pyritään
lisäksi parantamaan sakotuksen oikeudenmukaisuutta.
Pysäköinninvalvonta
– hyvä vai paha?
Helsingin kaupungin citylogistiikan toimenpideohjelmassa listataan useita ehdotuksia tilanteen kehittämiseksi: Kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla halutaan
parantaa pysäköintijärjestelyjä katualueilla. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen
yhteydessä aiotaan vaikuttaa siihen, että
jalkakäytävälle ja pyöräteille pysäköinnistä
tulisi kokonaan kiellettyä, mikä pätee myös
lyhytaikaiseen seisottamiseen. Tästä pysäyttämiskiellosta olisi kuitenkin jatkossakin
mahdollista poiketa liikennemerkein osoittamalla, että alue on varattu erityisellä jakeluliikenteen pysäköintitunnuksella varustetuille ajoneuvoille. Työryhmissä on myös
pohdittu erityisen lastausmerkin perustamista ja sen käyttämistä ajoradan reunassa.
SKAL:n asiantuntijapalveluiden päällikkö
Petri Murto ei näe hyvänä ratkaisuna poistaa nykyisin tieliikennelaissa olevaa mahdollisuutta seisottaa ajoneuvoa jalkakäytä-
Pysäköinninvalvonnasta on kuljetusyrityksille hyötyä ja haittaa. Valvonta auttaa
siihen, että kuormauspaikkoja pidetään
avoimina jakeluautoille. Toisaalta, koska
paikkoja on hyvin rajallisesti, joutuvat jakeluajoneuvot toimimaan jalkakäytävillä ja
kevyen liikenteen väylillä. Se on nykylain
mukaan sallittua, jos kuormausmahdollisuutta ei ole lastauspaikan muodossa tai
ajoradalla. Näissä tilanteissa pysäköinninvalvonta kuitenkin sakottaa herkästi.
Kuljetusyrityksillä ei aina riitä ymmärrystä pysäköinninvalvonnan sakotuskäytännöille. Lämpösäädellyissä kuljetuksissa sekä
anastusherkkää tavaraa kuljetettaessa on
jakeluauton perälauta suljettava hetkellisestikin autolta poistuttaessa. Joissain kohteissa kuljettajalla voi olla useita toimituskohteita tai niin paljon toimitettavaa, että
Citylogistiikan
toimenpideohjelma
Citylogistiikkaa toivotaan kehitettävän
ennemmin parannusten kuin rajoitusten
kautta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
16
vällä kuorman purkamisen ja lastaamisen
aikana. Nykylain mukaan jalkakäytävällä tai
pyörätiellä saa ajoneuvoa seisottaa vain silloin, kun läheisyydessä ei ole käytettävissä
muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja
pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei myöskään saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä
kulkemista. Murron mukaan nykyinen säädös on hyvä ottaen huomioon sekä jakeluliikenteen että kevyen liikenteen tarpeet.
Jakeluliikenteen ohjaaminen kokonaan
ajoradalle kuorman purkamisen ajaksi aiheuttaisi suuria ongelmia muun liikenteen
sujumiselle.
Helsingin kaupungin edustajien mukaan
esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa ei juurikaan seisoteta tai pysäköidä ajoneuvoja
jalkakäytävillä. Kuljetusyrittäjien mielestä tähän päästäisiin Helsingissä ainoastaan lastauspaikkojen määrän selvällä lisäämisellä.
Jätekuljetusten aikarajoituksia väljentämällä voitaisiin jätteitä noutaa myös öisin.
Keskustan huoltotunnelia tulisi kehittää
paremmin Aleksanterinkadun liikkeisiin
ulottuvaksi. Lisäksi älyliikenteen ratkaisuilla
voitaisiin kehittää jakeluliikenteen pysähtymispaikkojen tunnistamista ja varaamista.
Jakelun älypilotista apua?
Älyliikenne mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja kantakaupungin jakeluliikenteen
sujuvoittamiseen. Ennakoiva tilannetieto
ruuhkista, liikennevalo-ohjaus, pysäköintipaikkojen tilatieto ja varaaminen sähköisesti, sekä pollareiden ja vaihtuvien liikennemerkkien käyttö ovat esimerkkejä monista
jakelukuljetuksia helpottavista ratkaisuista.
Citylogistiikan toimenpideohjelmassa
kuva: helsingin kaupunki
ehdotetaan erityistä jakelun älypilottia jakelupaikan älytunnistukseen ja -varaukseen. Mobiilipalvelu tiedottaisi vapaasta
paikasta, jonka voisi varata sähköisesti tietyksi ajaksi. Älypilottia on tarkoitus kehittää yhdessä liikennöitsijöiden kanssa.
Toiveena olisi myös vuorovaikutteisuus jakeluyritysten ja kaupungin välillä.
Älypilotilla jakelukuljettajat saavat tietoa
kaupungilta, mutta kuljetuksista saatava
tieto esimerkiksi navigaattoreiden kautta
hyödyttäisi myös muuta käyttäjäkuntaa ja
älypilotin kehittäjiä.
Yhteistyöllä eteenpäin
Paitsi citylogistiikan toimenpideohjelmassa
myös yrittäjien keskuudessa painotetaan
yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Helsingin kaupunki, Yleinen
Teollisuusliitto, SKAL ja keskustan yritykset
järjestävät keskustelu- ja koulutustilaisuuksia yhteistyön kehittämiseksi. Citylogistiikkaa toivotaan kehitettävän ennemmin parannusten kuin rajoitusten kautta yhteisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko logistisen ketjun pitää toimia yhdessä. ■
Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry järjesti 28.5.2015 koulutus- ja keskustelutilaisuuden
Helsingin kantakaupungin jakelu- ja huoltoliikenteestä. Tilaisuuteen osallistui Helsingin kaupungin edustajia, helsinkiläisiä kuljetusyrittäjiä sekä suurempien asiakasyritysten
edustajia. Teksti pohjautuu tilaisuudessa käytyihin keskusteluihin.
17
Mantilan Kuljetus Oy tarjoilee
Raskasta
taajamalogistiikkaa
18
Vaarallisia aineita taajama-alueilla kuljettavan
Mantilan Kuljetus Oy:n Jari Mantila näkee pääkaupunkiseudun taajamalogistiikassa useita kehittämisen paikkoja.
Kuljetuspäällikkö nauttii kuitenkin antoisan työn ja
perheyrittämisen iloista.
Jaana Sivén
H
elsinkiläinen Mantilan Kuljetus
Oy toimii Lassila & Tikanoja Oyj:n
(L&T) sekä Ekokem Oy:n yhteistyökumppanina. L&T:n toimeksiantamana he
kuljettavat erilaisia jäteöljyjä sekä kappaletavara- ja nestejätteitä. Ekokemin sopimukseen kuuluvat touko-elokuisin pääkaupunkiin saapuvien loistoristeilijöiden
jäteöljyjen tyhjennykset ja kuljetukset. Laivatyhjennysten siirryttyä jokin aika sitten
L&T:ltä Ekokemille jatkoi Mantilan Kuljetus
työtä Helsingin Sataman suosituksesta ja
L&T:n suostumuksella.
Yrityksen toiminta sijoittuu pääosin Inkoon ja Imatran-väliselle rannikolle rajoittuvalle alueelle, toisin sanoen Suomen
tiheimmin asutulle alueelle pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kuntien keskuksiin,
teollisuus- ja omakotialueille sekä aivan
Helsingin kantakaupunkiin. Loistoristeilijät
liikennöivät Katajanokalle, Etelä- ja Länsisatamaan sekä Hernesaareen.
Vaarallisia jätteitä
monipuolisella kalustolla
Mantiloiden kuljettamat aineet ovat pääosin vaarallisia aineita ja jätteitä, kuten akkuja, paristoja, lääkejätteitä, raskasmetalleja, maali-, sähkö-, ja elektroniikkajätteitä,
laboratoriojätteitä, öljyisiä vesiä, liuotinjätteitä, happo- ja emäsjätteitä, litiumjätteitä
sekä käytettyjä voiteluöljyjä. Risteilijöiden
jäteöljy, ”sludge oil”, on separoitua kevytpolttoöljyä, jota imetään noin 20 000 litraa
kerrallaan.
Sanomattakin on selvää, että työ vaatii
tarkkuutta ja huolellisuutta. Jarin mukaan
osa laivayhtiöistä noudattaa tarkempaa
protokollaa ja korkeampaa vaatimustasoa
kuin toiset. Laivojen tyhjennyksessä toimitaan risteilymatkustajien läheisyydessä.
Satamahäkit, joissa tyhjennys tapahtuu,
ovat hyvin ahtaita, ja työ vaatii kuljettajalta kokemusta. Taajama-alueella liikkuminen tuo vaarallisten aineiden kuljettamiseen ja varovaisuuteen erityismausteensa,
sillä nesteillä on omat erityispiirteensä,
kuten ominaispainot. Esimerkiksi litium
kuljetetaan varta varten suunnitelluissa
kuljetusastioissa. Vajaat litiumpakkaukset
tehdään liikkumattomiksi, koska aineen
hölskyminen saattaa aiheuttaa erittäin rajun räjähdyksen.
19
›
”
On aina ilo pystyä auttamaan kanssakulkijoita.
Kalustona Mantilalla on neljä muunneltavaa ajoneuvoa; säiliötäysperä- ja säiliöpuoliperävaunuyhdistelmät, 12-metrinen
cityrekka ja niin sanottu MEPA-auto eli
meno-paluukuljetuksiin tarkoitettu ajoneuvo, jossa on sekä säiliö- että kappaletavaraosastot samassa ajoneuvossa. Tällä
autolla kuljetetaan myös terminaalien välisiä runkokuljetuksia, jotta auton ei tarvitse ajaa osaa matkasta tyhjillään. Jos säiliöihin ei riitä kuljetettavaa, voi kyytiin ottaa
vaikkapa käytettyjä loisteputkia.
Välillä ahtaus ahdistaa
Mantilat kuljettavat tiheään asutuissa taajamissa, mutta kalusto ei edusta perinteistä taajamalogistiikan mallia. Sekä kalusto
että kuljetettavat aineet tuovat työhön
lisähaasteita. Ensinnäkin alueilla liikkuu
paljon ihmisiä ja muuta liikennettä. Lisäksi
taajamissa ja kantakaupungissa on voimassa erilaisia VAK-rajoituksia. Ajojärjestely on Jarin mukaan aikaa vievää ja vaativaa
VAK- sekä paino- ja korkeusrajoitusten
vuoksi. Muun muassa Helsingin ydinkeskustassa on 12 metrin pituusrajoitus.
Kauppakeskusten kansilla ja lastauspaikoilla on myös usein tiukat painorajoitukset ja runsaasti säntäileviä ihmisiä. Autokorjaamojen ahtaisiin pihoihin ajettaessa
on riskinä, että pihoilla seisovia asiakkaiden arvokkaita autoja kolhiintuu.
– Lönnrotinkadulla ja Bulevardilla päänsärkyä aiheuttavat pysäköidyt ajoneuvot
ja raitiovaunut. Jalkakäytävälle ei mahdu
lastaamaan ja raitiovaunuliikennettä ei voi
seisauttaa lastaamisen ajaksi. Mutta näistäkin haasteista selvitään, Jari sanoo.
Herttoniemessä puolestaan asiakkaat
jättävät autojaan autoliikkeiden pihoissa ja niiden lähistöllä usein vääriin paikkoihin, eikä kulku autoliikkeen pihaan
onnistu. Ymmärrystä raskaan ajoneuvon
kuljettajalle ja toiminnalle ei aina löydy
kaupunkilaisilta, vaan välillä kohtaamiset
voivat olla ikäviäkin.
– Joskus keskisormi nousee ja sanan
säilä heiluu. Kuljettajia syytetään kiusanteosta, Jari harmittelee.
20
Liikennesuunnittelulle
kritiikkiä
Musiikkimies
ammentaa iloa työstään
Jari kaipaa kaupunkien liikennesuunnittelulta enemmän näkemystä toimenpiteiden
vaikutuksista raskaan liikenteen työhön. Moniin paikkoihin, joissa pitäisi työskennellä, ei
ole asiaa raskailla ajoneuvoilla. Sillä yrittäjiin
ei aina olla yhteydessä suunnitteluvaiheessa, vaan ongelmia korjataan jälkikäteen.
– Muun muassa risteilijäsatamaan rakennettiin liikenneympyröitä, kanttikiviä ja
kukka-asetelmia, joiden takia pitkät kuljetukset eivät päässeet liikkumaan. Onneksi
ongelma kuitenkin saatiin korjattua, kun
se nostettiin esiin, Jari kertoo.
Myös ajaminen kantakaupungin sisällä voisi olla raskaammalle liikenteelle sujuvampaa. Satamien välillä ajava yritys
on kesäkaudella usein tilanteessa, jossa
esimerkiksi Katajanokan satamaan on
saapunut pikaista tyhjennystä tarvitseva risteilijä, mutta tyhjennyskalusto onkin
vielä Hernesaaressa. Reitti Hernesaaresta
Katajanokalle on lyhyt, mutta ei raskaalle
ajoneuvolle, jonka täytyy kiertää yli tunnin kestävä matka Kehä I:n kautta. Jarin
mukaan Helsingin kaupungin kahden eri
viraston välinen byrokratia on tähän mennessä estänyt asian kehittymisen parempaan suuntaan.
Haasteita siis riittää, mutta työtään Jari ei
vaihtaisi. Ihmisten keskuudessa toimiminen on antoisaa. Hän muistaa tapauksen, jossa pystyi auttamaan autollaan
kadunposkeen jäänyttä, liikuntaesteistä
henkilöä.
– Kyse ei ollut sen kummemmasta kuin
puhelimen lainaamisesta kuljetusavun
saamiseksi, mutta on aina ilo pystyä auttamaan kanssakulkijoita, Jari toteaa.
Myös ajojärjestely ja kuljetuskeikkojen
hallinta kaikessa mutkikkuudessaan on
Jarin mielestä mukavaa ja mielenkiintoista palapeliä. Hän tuntee yrityksensä kuljetusreitit tarkkaan ja tietää kuljetettavien
aineiden ominaisuudet pitkästä kokemuksesta. Toimiihan hän myös yrityksensä
ADR-turvallisuusneuvonantajana. Tietenkin myös hyvä asiakaspalaute sekä kuljetusasiakkaiden toisilleen antamat suositukset Mantilan Kuljetuksen palveluista
lämmittävät mieltä.
Työn vastapainona Jarille toimii musiikki. Hän laulaa ja soittaa koskettimia Sedätnimisessä kokoonpanossa, jonka soittolistaan kuuluu jopa 150 musiikkikappaletta
1970–2000-lukujen rockia ja poppia. Yhtyeellä on myös omaa tuotantoa. ■
Mantilan Kuljetus Oy
•
•
•
•
•
Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Ekokem Oy:n sopimuskuljetuksia
Kuljettaa vaarallisia nesteitä ja jätteitä
Perustettu vuonna 2004
Kotipaikka Helsinki
Perheyritys; liikenteestä vastaavana henkilönä toimii Susanna Mantila, Jari
Mantila on kuljetuspäällikkö. Mukana toiminnassa ovat myös Jarin pojat Ville
ja Niko Mantila. Lisäksi kaksi ulkopuolista, vakituista kuljettajaa.
• Yrityksellä tytäryhtiönä kuntosali.
BB Kuljetus näkyy
Itä-Uudellamaalla
Jakeluliikennettä Porvoossa ja sen lähikunnissa perinteisesti hoitanut Kuljetusliike
Bo Björkman on nyt BB Kuljetus Oy. Erityyppiset taajamat ovat voimakkaasti kasvaneen
yrityksen perustoiminta-aluetta.
Ulla Eskelinen
T
apaamispaikallamme Porvoon Linja-autoasemalla BB Kuljetus Oy:n
autot ovat päivittäinen näky. Yrityksen toimitusjohtaja Patrik Björkman
kertoo, että Matkahuollon hyvin pienellä
pysäköintialueella tulee ahtauden vuoksi
kalustoon usein pieniä peltivaurioita.
Osassa autoista on vielä yrityksen vanha nimi.
Kaikkea ei ehdi järjestää heti, joten nimi muutetaan sitä mukaa, kun kalustoa uusitaan.
Pienellä kierroksella kaupungin keskustassa Patrik esittelee kaupungin tekemiä
ja suunnittelemia uudistuksia keskustakortteleiden väylille. Porvoon kaupunkia
halutaan muokata kävely- ja pyöräilyliikenteelle ystävällisemmäksi.
– Risteyksissä ydinkeskustassa on ajo-
kaistoja kavennettu kiveyksillä molemmilta puolilta. Raskaan liikenteen ajoneuvojen on nyt erittäin vaikea kääntyä niissä.
Ajoneuvoa joutuu kääntämään viereisen
kaistan puolelta, Patrik kertoo.
Hyvänä uutisena Patrik pitää sitä, että
kaupungin kuntatekniikan vastuuhenkilöt
ovat tulevissa uudistuksissa huomioimassa myös raskaan liikenteen toiveita. Piispankatua ollaan kaventamassa oleellisesti.
Siitä tulee yksikaistainen ja jalkakäytävät
levenevät, mutta huoltoliikenteelle on
sentään suunniteltu huoltotaskuja kuormien purkamista ja lastaamista varten.
Kauppakeskuksessa Linja-autoaseman
kupeessa jakeluliikenteen ongelmana on
vain yksi ovi huoltoliikenteelle. Sekin on linja-autojen käyttämän pääväylän puolella.
Toimintaa kolmella tontilla
BB Kuljetuksen logo on tuttu näky Porvoossa. Lyhyellä ajelullamme keskustassa
logo osuu silmiin useampaan otteeseen.
– Olemme Porvoon keskustan jakeluliikennettä palvelevista yrityksistä suurimpia. Näkyminen on hyvä asia. Meidät huomataan ja saamme uusia asiakkaita sen
ansiosta, Patrik tuumaa.
Kuljetusliike Bo Björkmanin yhtiömuoto
muutettiin osakeyhtiöksi syyskuussa 2014.
Kaikkiin ajoneuvoihin ei ole vielä ehditty
edes muuttaa BB Kuljetuksen nimeä, mutta omistajien, eli isän ja kolmen pojan käsivarsiin on tatuoitu BB-logo.
Tapaamme yrityksen perustajan Bo
Björkmanin alle 10 minuutin ajomatkan
päässä Tarmolan yritysalueella, jossa sijaitsevat saman kadun varrella yrityksen 500
m2:n terminaali, toimistorakennus ja pysäköintitilat perävaunuille sekä henkilökunnan autoille.
– Toimintamme on kolmella eri tontil22
BB Kuljetus Oy kuuluu Porvoon suurimpiin
nuorison työllistäjiin. Töihin otetaan sekä
Puolustusvoimissa kuljetusjoukoissa pätevöityneitä että ammattikoulusta työharjoittelun kautta tulleita nuoria.
23
Patrik Björkman
(oik.) kävi alkuvuodesta SKAL:n liikenneyrittäjäkoulutuksen. Nyt Bo voi
irrottautua firman
talousjohtajan hommista vähitellen.
Yksittäisiä pitkiä kuljetuksia hän tulee
ajamaan mielellään
tarvittaessa.
la, koska Porvoosta ei tällä hetkellä löydy
meille sopivaa yhtenäistä terminaalipaikkaa. Nykyinen terminaalimme on alun perin rakennettu huoltohalliksi eikä siinä ole
lastauslaituria. Joudumme purkamaan ja
lastaamaan trukeilla, Bo kertoo.
Bo on kuljetusyrittäjän poika, jonka isoisäkin toimi alalla. Oman yhden auton
yrityksensä Bo perusti vuonna 1979 jakeluliikenteeseen. Vuonna 2002 autoja oli
kolme. Patrik, joka oli valmistunut liikunnanopettajaksi, palasi silloin armeijasta.
Töitä olisi ollut liikunnankin parissa, mutta
koska kuljetusyritykselle oli juuri tarjottu tuntuvasti lisää töitä, Patrik teki hetken
mietittyään päätöksen jäädä yritykseen.
Kasvuvuodet
Björkmanit kertovat etteivät ole etsineet
aktiivisesti uusia asiakkaita. Vanhat asiakkaat ovat tarjonneet koko ajan lisää töitä.
Kymmenen viimeistä vuotta on ollut todella voimakasta kasvun aikaa. Käytössä
on nyt 30 omaa autoa ja saman verran yhteistyökumppaneiden ajoneuvoja. Jakeluautojen rinnalle on hankittu myös ajoneuvoyhdistelmiä runkokuljetuksiin.
– Luotettava palvelu on paras myyntivalttimme. Asiakkaat ovat antaneet
hoidettavaksemme aina vain isompia
kokonaisuuksia. Vanhimmat asiakassuhteemme ovat parinkymmenen vuoden takaa, Partik toteaa.
Patrikin isoveli Marcus työskentelee
perheyrityksessä kesäisin. Talvet hän pyörittää omaa ravintolaa Teneriffalla. Kesät
ovat kuluneet kuljettajien lomien tuuraajana. Yrityksen voimakas laajentuminen tuo hänenkin toimenkuvaansa nyt
24
muutoksia. Tänä kesänä hän auttaa terminaalista vastaavaa nuorinta veljeään
Sebastiania ja aloittaa lisäksi kuljetusten
laatutarkkailun.
Täysillä kuormilla
Bo on joutunut perääntymään ajatuksesta, ettei yritys laajenisi yli kymmenen auton kokoiseksi, eikä koskaan hankittaisi yli
18-tonnisia ajopelejä. Runkokuljetuksissa
on nyt kolme yhdistelmää. Niiden pääkaupunkiseudulta kuljettamat eri logistiikkaasiakkaiden kuormat siirretään Porvoon ja
Kotkan terminaaleissa jakeluautoihin. Kuormiin lisätään vielä paikalliset kuljetukset, ja
vasta sitten täyteen lastatut autot lähtevät
eteenpäin. Vajailla kuormilla ei ajeta.
Vanha kaupunki
ja saaristoliikenne
BB Kuljetus palvelee erityyppisiä taajamia.
Porvoon idyllinen vanha kaupunki on jakeluliikenteen kannalta ihan oma lukunsa.
Kapeat kadut ovat turistisesongissa täyn-
•
•
•
•
•
•
•
nä ihmisiä. Kuormat on kannettava kadulta suoraan liikkeisiin. Itä-Uudenmaan tiet
maaseutukuntiin ovat paikoin ahtaita ja
huonokuntoisia. Saaristoreiteillä on huomioitava jonotukset losseille. Kesäperjantaisin lossit ovat niin ruuhkaisia, että BB
Kuljetus ei silloin hoida saariston jakelua.
Tänä kesänä BB Kuljetuksen autot näkyvät myös monissa alan tapahtumissa:
Piakon osastolla Logistiikka–Kuljetus-messuilla, Riverside Porvoo Truck meetingissä,
Power Truck Showssa ja Truck Lily Music
Festivaleilla Liljendalissa.
Bo ja Patrik ovat molemmat aktiivisesti mukana Porvoon Kuljetusyrittäjät ry:n
toiminnassa. Bo on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen parikymmentä vuotta. Patrik
tuli aikanaan mukaan nuorisojaoston puheenjohtajaksi. Miehet osallistuivat tietysti
myös tänä kesänä järjestetyn yhdistyksen
70-vuotisjuhlan järjestelyihin. Se oli vuoden mittainen isohko projekti. Voit lukea
lisää yhdistyksen juhlista sivulta 51. ■
Kotikunta: Porvoo
Osakkaat ja omistussuhteet: Bo 10 %, Marcus 15 %, Patrik 60 %, Sebastian 15 %
Toiminta-alue: Uusimaa, Kymenlaakso
Palvelut: kappaletavara-, kuriiri-, pika- ja sopimuskuljetukset sekä runkokuljetukset
Terminaalit: Porvoossa ja Kotkassa
Kalusto: 30 omaa autoa ja 30 yhteistyökumppanien autoa päivittäisajossa
Henkilökunta: 50, josta reilut 40 kuljettajia
Kuvakertomus
SKAL:n liittokokous
Yksi kesän ensimmäisistä lämpimistä päivistä osui SKAL:n liittokokouspäivälle,
joka oli lauantai 13.6. Kokouspaikkana oli Helsingin Messukeskuksen avara
Kokoustamo. Päivä sujui perinteisissä juhlavissa tunnelmissa. Kolmestatoista
aloitteesta nuijittiin läpi kahdeksan hallituksen esityksen mukaisesti.
Heini Polamo, kuvat Kimmo Brandt
Länsi-Suomesta Maarit Hellsberg,
Pasi Oranta, Tero Siitonen ja Ralf
Hellsberg odottelemassa avajaisten alkua.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Jyrki Mäkynen kättelee kansanedustaja Arto Satosta, etualalla apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Ensimmäisenä ilmoittautui SKAL Pohjanmaa
- Österbottenin Staffan
Molander. Staffan nähtiin aiemmin myös messujen puolella, jossa hän
kirjoitti tiestöä koskevan
kannanoton vaikuttamisseinällemme. Messujen ja
liittokokouksen samanaikaisuus oli erityisen
mukava juttu kauempaa
tuleville, jotka saivat kaksi
kärpästä yhdellä iskulla.
26
Liettuan sisarjärjestön varapuheenjohtaja
Julius Misiūnas, Teppo Mikkola ja Iiro Lehtonen SKAL-mediaseinän edustalla.
Järjestöpäällikkö Jari Pietilä avasi
liittokokouksen perinteisin menoin.
Puheenjohtaja Teppo Mikkolan puhe käsitteli kulunutta vuotta järjestössä,
edunvalvonnan ajankohtaisia teemoja ja jäsenkentän kuulumisia.
Arto Satonen
Pekka Sauri
Nauru herkässä
liittokokousväellä.
Ansiomitaleita luovuttivat Arto Satonen, Iiro Lehtonen ja Teppo
Mikkola. Johtaja Pasi Moisio sai Suomen Leijonan Ritarikunnan
ritarimerkin. Kaikkien palkittujen nimet löytyvät sivulta 30.
Vuoden SKAL Kuljetusyrityksen
Konnekuljetus Oy:n palkitseminen
sai yleisön hyvälle tuulelle.
Konfettisade oli uutta
palkitsemisseremoniassa.
27
›
Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjien
puheenjohtaja Eero Hakala luotsasi
varsinaista liittokokousta jämäkästi.
Iiro Lehtonen esitteli
järjestön toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman sekä
taloudellisen tilanteen.
Talouskatsauksen pylväsrivit kertoivat tiukentuneesta tilanteesta,
johon oli reagoitu kiristämällä kukkaron nyörejä. Henkilöstön vähentäminen veti kokousväen
ilmeet vakaviksi. Jäsenpalvelusta ei kuitenkaan
aiota tinkiä.
Seuraava liittokokous pidetään
Porissa. LänsiSuomen Kuljetusyrittäjät ry:n
Ralf Hellsberg ja
Petri Hämäläinen kiidättivät
puheenjohtajan
pärekorissa kohti
Porin torrii.
Kokousaineisto
käytiin läpi kannesta kanteen.
Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja
Jarmo Jokilammen
puoliso Tuula Jokilampi, Jykin toimitusjohtaja Aki Sirén
ja Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki.
Illallisella riitti naurua ja hyvää seuraa. Keskellä Vantaan
Rahtikeskuksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Haavisto.
Koskinen-Yhtiöiden
sisarukset Marjut Koskinen ja Minna Ruponen päät yhdessä.
Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjien Pekka
Nyman, Timo Immonen ja Kari Puranen
Iiro Lehtosen juhannusjuttu nauratti kaikkia,
myös Iiroa itseään.
28
Elintarvikealan
Kuljetusyrittäjien
pöydässä rouvat
Sirpa Finnilä, Leena Piikkilä ja Pirjo
Markkanen.
Käsi pystyssä Viron sisarjärjestön puheenjohtaja Einar
Vallbaum, hänen oikealla
puolellaan Mika Liimatainen
ja Taksiliiton puheenjohtaja
Jari Lemmetyinen.
Palkitut perheyrittäjät vasemmalta
Anu, Mika, Juha ja Martta Liimatainen.
SKAL Kuljetusyritys 2015 on
Konnekuljetus Oy
Vuoden 2015 SKAL Kuljetusyritys on Konnekuljetus Oy Konnevedeltä. Kyseessä on vuonna 1987
perustettu sympaattinen perheyritys, joka kuljettaa muun muassa haketta, sellua ja sahatavaraa
metsäteollisuuden yrityksille. Yrityksen myönteinen, ratkaisulähtöinen ja lämpimän palveleva
asenne sekä toiminnan korkea laatu ratkaisivat tiukan kilvan Konnekuljetuksen hyväksi.
S
KAL Kuljetusyrityksen valintalautakunta haki yritystä, jonka hyvä maine ja asenne heijastuisivat myönteisesti koko toimialaan. Kuvaukseen sopiva
yritys löytyi Keski-Suomesta Konnevedeltä. Konnekuljetus on isän ja pojan hyvässä
yhteishengessä pyörittämä 10 ajoneuvon
ja 30 kuljettajan perheyritys. Pitkäikäisimmät asiakkaat Metsä Group – aiemmin
Metsäliitto – ja Taimen Oy ovat olleet mukana perustamisvuodesta lähtien.
Yrityksen perustaja Juha Liimatainen
aloitti maa-ainesten kuljetuksen yhdellä sora-autolla jo vuonna 1982. Konnekuljetus Oy syntyi vuonna 1987. Ajaessaan maa-aineksia kalanviljelynlaitoksen
perustuksia varten Juha Liimatainen tuli
mukaan elävien kalojen kuljetukseen. Kalustoksi soveltui puuauto, jonka päällirakenteet vaihdettiin keväisin kalankuljetussäiliöiksi. Konnekuljetus Oy ajoi viimeisen
pöllikuorman vuonna 2003, luopui puuautoista ja vaihtoi seuraavana vuonna rahtiautotkin hakeautoiksi. Juhan poika Mika
tuli mukaan toimintaan vuonna 2004
suoritettuaan Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen, ja toimii nyt hallituksen pu-
heenjohtajana. Mikan puoliso Anu huolehtii taloushallinnosta.
Vuodesta 2007 asti Konnekuljetus Oy on
kasvanut keskimäärin yhden yhdistelmän ja
kolmen kuljettajan vuosivauhdilla, terveellä taloudenpidolla. Toimintamalli salli johdonmukaisen laajenemisen. Vuonna 2010
ajoneuvoihin hankittiin mobiilisovellukset
kuljetusten seurantaan. Ne korvattiin varsinaisilla ajoneuvopäätteillä vuonna 2013, ja
laskutus siirtyi kokonaan sähköiseksi. Yritykselle räätälöity toiminnanohjausjärjestelmä
on parhaillaan käyttöönottovaiheessa. Se ja
ajojärjestelijän palkkaaminen alkuvuodesta 2015 kertovat, että yritys on valmis vielä
maltilliseen kasvuun.
– Voimme kasvaa edelleen, mutta haluamme pitää päätökset omissa käsissä ja
säilyttää toiminnan maaseutumaisuuden,
Mika Liimatainen kuvailee.
Asiakkaat yhdistivät yritykseen sekä
määreen ”lupsakka” että ”ei yhtään virhettä”. Juhan ja Mikan asenne heijastuu
myös kuljettajiin. He ovat ylpeitä hyvästä
yhteishengestä, joka on leimannut toimintaa erityisesti laajentumisesta lähtien.
Rekrytointistrategiana on vinkata nykyisil-
le kuljettajille avautuvasta tehtävästä. Sitä
kautta yritykseen löytyy ammattitaitoista
väkeä, jonka asenne on kohdallaan. Yhteenkuuluvuutta vahvistetaan koulutuksilla ja virkistyspäivillä. Hyvä henki välittyy
asiakkaille. Asiakkaat korostavat myönteisen asenteen ohella Konnekuljetuksen
ja sen henkilökunnan vastuullisuutta ja
muuntautumiskykyä. Pääsuoritteidensa
ohella yritys lupaa savolaisen lupsakkaasti
kuljettaa ”melkein mitä vain”.
SKAL Kuljetusyritys on valittu vuosittain
vuodesta 1989 alkaen. Palkittava kuljetusyritys saa upean kiertopalkinnon ja patsaan. Palkinnon lahjoittaa Neste Oyj. ■
SKAL Kuljetusyrityksen
valintalautakunta 2015:
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen,
Liikenne- ja viestintäministeriö (puheenjohtaja)
Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen, Liikenneturva
Myyntipäällikkö Mikko Laiterä, Neste Oyj
Asiantuntijamyynti Jari Kemppinen, A-Vakuutus Oy
Poliisiylitarkastaja Risto Lammi, Poliisi
Toimittaja Arja Vartia, Kauppalehden Logistiikka-extra
Puheenjohtaja Teppo Mikkola, SKAL
Viestintäpäällikkö Heini Polamo, SKAL (sihteeri)
29
Liittokokouksessa käsiteltiin
jäsenyhdistysten tekemät aloitteet:
1. EU:n asetus ja määräys viikkolevosta
2. Kuljettajan eri korttien yhdistäminen
3. Liikenteen valvonnan tilannekuvan kartoitus
4. Minimitaso kuljetusketjun vastuusäännöksiin EU:ssa
5. Yrittäjän perheenjäsenen yhdenvertainen asema
sosiaaliturvasäädöksissä
6. Palkka vai työkorvaus verotuksessa
7. Koulutuspäivien ja ns. ”pekkasten” yhdistäminen
8.Vakuuksien yhdistäminen luvanvaraisen
liikenteen osalta
9. Sairauslomapäiviin omavastuu
10. Laaja liittokokous vain joka toinen vuosi
11. Liittokokouskustannukset alueyhdistyksille
ja erikoisjärjestöille
12. SKAL:n jäsenmaksun maksaminen useammassa erässä
13. Liittokokousaloite -käytännön lopettaminen
Kokouksessa luovutettiin
seuraavat kunnia- ja ansiomerkit
Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki
Pasi Moisio
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi
Jorma Papinaho
Jukka Siili
Tapio Ylisuvanto
Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi
Juha Finnilä
Jarmo Kivistö
Kari Noroaho
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan
I luokan mitali kultaristein
Arto Löppönen
Ahti Torkkola
Ammattiautoliiton kultainen ansioristi
Ismo Viitanen
SKAL ry:n julkilausuma 2015:
Suomen kilpailukyvyn nousu ei jää kiinni logistiikasta
Suomen hallitus on linjannut liikennepolitiikkaa kansallinen kilpailukyky kärkenään. 600 miljoonan euron liikenneverkon korjausvelkapaketti ja tienkäyttömaksut palautusjärjestelmineen sekä päätös olla
korottamatta polttoaineveroa luovat maantielogistiikasta kilpailukykyä. Linjaukset eivät yksinään riitä nostamaan Suomea taantumasta.
Me maantielogistiikan toimijat odotamme hallitukselta toimenpiteiden ripeää toteutusta sekä oikeaa kohdentamista. Myös harmaan talouden nujertamisessa on vielä työsarkaa.
Me kuljetusyrittäjät edellytämme, että leijonanosa infrarahoituksesta kohdistetaan nykyisen tieverkon ylläpitoon ja parannuksiin. On
varmistettava, että voimistuva teollinen tuotanto päätyy markkinoille kapasiteetiltaan riittävällä kuljetuskalustolla turvallisia ja kantavia
väyliä pitkin. Myös alempiasteinen tieverkko tarvitsee vahvistusta
siellä, missä on tuotantoa. Jännevirran sillan kaltaiset pullonkaulat eivät saa muodostua säännöiksi. Vastaavat ongelmakohdat tulee korjata ripeästi, ja niistä aiheutuvien kiertoreittien talvihoitoluokitukset
tulee korottaa vahinkojen minimoimiseksi.
Kasvu ei saa perustua vilpille. Kuljetusalan reilut kilpailuehdot on
varmistettava ja harmaa talous nujerrettava vahvalla viranomaisvalvonnalla ja koko toimitusketjun yhteistyöllä. Meillä on EU:n vahvin
lainsäädäntö laittoman kabotaasin torjuntaan ja ainutlaatuinen kuljetuspalveluiden ostajan vastuu. Lain käytännön voima on varmis-
30
tettava jämerällä valvonnalla, jossa avainasemassa ovat poliisi ja tulli.
SKAL:n rooli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Road Policing -hankkeessa on askel valvonnan tehostamiseksi yhteistyöllä, mutta valvovat viranomaiset tarvitsevat aitoja henkilötyövuosia todelliseen tieliikenteen valvontaan.
Kuljetusyritykset ovat investoineet lähes 20 000 kuorma-auton tai
ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainojen korottamiseen asetusmuutoksen mukaisesti. Pitkän taantuman aikana kuljetusyritykset ovat
käyneet läpi kovan kuurin. Jäljellä olevilla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. Niiden kannattaa ripeästi ottaa käyttöön sähköisen
liiketoiminnan työkalut. Kasvupotentiaalimme vahvistuu, jos pystymme palvelemaan koko toimitusketjua digitaalisesti.
Suomen maantiekuljetusjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa
toimiva ja luotettava. Meillä on ainoana EU-maana 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät. Vahvuutemme pääsevät oikeuksiinsa, kun ne saavat tuekseen vankan tieverkon ja terveet kuljetusmarkkinat. Suomen
kilpailukyky ei todellakaan jää kiinni logistiikasta!
Julkilausumatoimikunnan jäsenet: Håkan Stara (pj.), Harri Sandell,
Ville Mäkinen, Iiro Mäkinen, Veli-Pekka Hämäläinen, Pekka Aalto,
Hannu Lamminen, Riku Vainio ja Heini Polamo (siht.)
Kai Siren on Suomen
paras puunkuormaaja
Helsingissä Logistiikka–Kuljetus-messujen
yhteydessä käydyn Puunkuormauksen
SM loppuottelun voitti hätiköimättä,
mutta nopeasti pöllejä käsitellyt Kai Siren
Pornaisista ajalla 5.48. Hän on voittanut kilpailun aiemmin viisi kertaa vuosina
1999, 2005, 2007, 2008 ja 2012.
Ulla Eskelinen
A
urinkoinen Helsinki tarjosi hyvät kilpailuolosuhteet ja Messukeskuksen
piha-alue riittävästi tilaa innostuneelle yleisölle. Katsojien tunnelmaa lisäsi
puuskainen tuuli, joka lennätti puun kuorta yleisön kasvoille.
Loppuottelu
kovassa seurassa
Hopeamitalille nousi Kari Heinonen Mikkelistä ajalla 5.58. Pronssia lunasti Jori Laine
Jyväskylästä ajalla 6.11. Heinonen on voittanut kilpailun aiemmin kolme kertaa ja Laine
kerran. Palkintopölleille nousi siis todella
kokenut ammattilaiskolmikko.
Puunkuormauksessa kilpaillaan tukkikuorman kuormaamisesta puutavara-autoon.
Paremmuuden ratkaisee tehtävään käytetty
aika ja kuormaamisen virheettömyys.
Puunkuormauksen Suomen mestaria
etsittiin nyt 30:nnen kerran. Juhlakiertue
sisälsi 24 karsintakilpailua, joihin osallistui
951 osanottajaa eri puolilla Suomea. Alkukilpailupaikkoja oli tänä vuonna vähennytty, mutta ei se juurikaan näkynyt kilpailijamäärissä. Alkukilpailutulosten perusteella
loppukilpailuun pääsi 12 osanottajaa, joista
viisi lääninsä mestarina ja seitsemän aikojen perusteella. Aiemmilta vuosilta tuttujen
Loppukilpailun tulokset:
Nimi
Kotipaikkakunta
Siren, Kai
Pornainen
Heinonen, KariMikkeli
Laine, Jori
Jyväskylä
Matikainen, TommiValkeakoski
Asikainen, Jari
Kaavi
Varkoi, Petri
Siilinjärvi
Tauriainen, Pekka
Taivalkoski
Partanen, Pasi
Iisalmi
Lappi, Antti
Rovaniemi
Simpanen, Saku
Pielavesi
Villman, PekkaViitasaari
Eskelinen, Harri
Iisalmi
Lääni
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Itä-Suomi
Oulu
Itä-Suomi
Lapin lääni
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
finalistien joukkoon mahtui kaksi uutta tuttavuutta, Antti Lappi ja Harri Eskelinen.
Alkukilpailujen perusteella ratkottiin veteraani- ja naistensarjojen voittajat. Veteraanisarjan voitti Auvo Rautiainen Enosta
Loppuaika
5.48
5.58
6.11
6.16
6.19
6.22
6.38
6.44
6.54
6.55
7.10
8.50
Palkintopölleillä mestari Aki Siren (kesk.),
hopeamitalisti Kari Heinonen (vas.) ja pronssimitalisti Jori Laine.
Siren palkittiin 2 500
euron rahasummalla ja
matkalla Loglift Jonseredin tehtaalle. Takana
vasemmalla palkintojensa kanssa myös naistensarjan mestari Riitta
Kekäläinen ja veteraanisarjan mestari Auvo
Rautiainen.
loppuajalla 6.11. Naistensarjan paras oli
Riitta Kekäläinen Kuopiosta ajalla 8.34.
Kilpailukiertueen pääjärjestäjiä olivat
Cargotec Finland Oy, Veho Hyötyajoneuvot ja SKAL.
Kilpailua seurasi valtava määrä kannustavaa yleisöä.
Metsäalan Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Hannu Lamminen seurasi kilpailusuorituksia silmä tarkkana. Hän ampui
lähtölaukaukset kilpailijoille.
31
Kuva: Sakari Kokkonen
Näille messuille
tultiin tosissaan
Näkymää ulkoalueelta.
Digitalisaatio, älyliikenne ja kilpailukyky toistuivat
11.- 13.6. Helsingin messukeskuksessa järjestettyjen
messujen keskusteluissa. Miltei 300 näytteilleasettajaa
ja 12 500 ammattilaiskävijää kerännyt tapahtuma oli
kiinnostava ja kauppaakin syntyi. Osastoille tultiin
tapaamaan tuttuja ja puhumaan bisnestä.
Heini Polamo, kuvat Kimmo Brandt ja Jaana Sivén
T
orstaiaamupäivän avajaispuheessaan liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen valotti liikennepolitiikkaa ja kertoi,
että hallitusohjelmassa on nyt tekemisen
meininki. Hän nosti esiin SKAL:n arvostamat raskaan liikenteen tienkäyttömaksut
palautusjärjestelmineen ja 600 miljoonan
euron potin korjausvelan hoitoon.
Älyliikenteen kehitykseen on Pursiaisen mukaan luvassa nykyiseen verrattuna teholtaan jopa 100-kertaisia paikannusratkaisuja. Yhteiskunnan eri sektoreilla
nähdään tulevaisuudessa yhä kiihtyvää
digitalisaatiota. Harri Pursiainen muistutti, että 1980-luvulla pankkisektorin
digitalisaatio jätti
Harri Pursiainen
kertoi, että sinänsä
upuuutta rahaa ei
ole mistään tulossa,
ja edessä on kivuliaita leikkauksia.
32
työttömiksi tuhansia ihmisiä, mutta pian
tilalle tuli uusia töitä.
Mikä logistiikassa maksaa?
Toimittaja Kirsi Alm-Siiran vetämässä paneelikeskustelussa olivat SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtosen ohella toimitusjohtaja Markku Henttinen Suomen Osto- ja
Logistiikkayhdistys LOGY ry:stä, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry:stä, toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja
Jari Parviainen Valmet Automotive Oy:stä
ja johtaja Veli-Pekka Ääri SOK:sta.
Panelistit kiittelivät hallitusohjelmaa,
jolle halusivat tehokkaan toimeenpanon.
Logistiikkaketjulta toivottiin läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja täsmällisyyttä. Jari Parviainen kertoi, että joustavuus on erikoismersuja Uudessakaupungissa valmistavan
Valmet Automotiven kilpailuetu. Tehtaan
toimitusketju on räätälöity läheisessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa, ja se
pystyy reagoimaan paljon nopeammin tilaajan toiveisiin kuin keskieurooppalaiset
kilpailijatehtaat. Myös tehtaan 40 vuoden
kokemus vaativasta autovalmistuksesta
näkyy kysyntänä ja toimitusvarmuutena.
Tero Kallio pahoitteli Suomen logistisen järjestelmän lakkoherkkyyttä. Iiro Lehtonen jakoi Kallion lakkonäkemykset ja
toi keskusteluun ajo- ja lepoaika-asetukseen tarvittavat joustot. Hän myös korosti,
että vaikka Suomi ei lakoista hyödy, ovat
ammattilaiset logistiikka-alalla tärkeitä ja
ansaitsevat palkkansa. Hän liitti asian laajemmin harmaan talouden torjuntaan ja
kuljetuspalveluiden ostajan vastuuseen,
joka kirjattu Suomen lakiin SKAL:n myötävaikutuksella.
Markku Henttinen toi esiin, että logistiikka on miellettävä lisäarvotekijänä eikä
pelkkänä kustannusten tuottajana. Tuottamalla vaikkapa "viimeisen metrin" hieman
kalliimmalla logistiikka-ala voi antaa asiakkaalle enemmän kuin tämä osasi pyytää.
Hän näki ruotsalaisen ay-liikkeen ja työnantajapuolen vuorovaikutuksen hedelmällisempänä kuin suomalaisen, ja toivoi
Toimittaja Kirsi Alm-Siira ja panelistit Iiro Lehtonen (vas.),
Markku Henttinen, Jari Parviainen, Tero Kallio ja Veli-Pekka Ääri.
”
Tarvitaan rohkeaa toisinajattelua. Digitalisaatio ei
ole mitään, jos asiat tehdään niin kuin aina ennenkin.
Veli-Pekka Ääri
että Suomessakin rakennettaisiin Ruotsin
tapaan yhdessä isompaa kakkua - ei niin
että jokainen yrittää kasvattaa omaa viipalettaan yhteisestä kakusta.
Veli-Pekka Ääri muistutti, että tieto on
neljäs tuotannontekijä*, joka lisääntyy mitä
enemmän sitä käyttää. Ääri korosti myös
innovatiivisuuden tarvetta. Kaupan ala ja
erityisesti käyttötavarakauppa on uudistumassa rajusti 2–3 vuoden aikana. Äärin
mukaan vaatekauppa alkaa lähestyä autokauppaa, jossa kauppa käynnistyy siitä kun
myyjällä on tilaajan henkilötunnus. Asiakas
tilaa vain sitä mitä tarvitsee hänelle sopivin räätälöinnein. Ääri näkee myymälätkin
tavaraterminaaleina, joissa loppuasiakas
keräilee tuotteet. Tulevaisuudessa marketti
voisi olla asiakkaan tabletilla ja keräilyn tekevät palveluntuottajat.
Iiro Lehtonen huomautti, että kuljetus-
ketjun kehittämiseen tarvitaan laadukkuutta kumppaniverkostolta. Kaupan kannattaa
muistaa, että halvimman kuljetusyrityksen
kanssa ei välttämättä kehitetä uutta. Tero
Kallio oli sitä mieltä, että vastuuasiat ovat
suuremmilla logistiikkatoimijoilla itsestäänselvyys. Jari Parviainen ja Veli-Pekka Ääri vakuuttivat, että heidän yrityksissään vastuullisuusasiat otetaan tosissaan.
Keskustelussa sivuttiin myös kabotaasiliikennettä. Iiro Lehtonen korosti kabotaasikuljetusten tilapäisyyttä, jonka varaan ei voi
rakentaa mitään. Hän kertoi, että harmaan
talouden avo on noin 500 miljoonaa euroa.
Lopuksi panelistit miettivät, mihin Suomen kannattaisi eniten satsata logistiikassa. Iiro Lehtonen antoi äänensä tiestölle
ja laajemmin infralle, Markku Henttinen
täydensi digitaalisella infralla - kollin kyljestä tulisi voida sähköisesti lukea, mitä
siinä kuljetetaan. Jari Parviainen jatkoi luetteloa toimintavarmuudella, ja Tero Kallio sijoittaisi liikenteen sujuvoittamiseen ja
täsmällisyyteen ja sitä kautta parempaan
joustavuuteen. Veli-Pekka Äärin mielestä se
pärjää, joka hallitsee sekä mikro- että makrologistiikan. Lisäksi hän nosti esiin suomalaisten itsetunnon. Tähän oli kaikkien panelistien helppo yhtyä.
Panelistit sälyttivät vastuuta taantumamielialasta myös tiedotusvälinelle ja kysyivät Kirsi Alm-Siiralta, miksi hyviä uutisia ei nosteta
enemmän esiin. Mediakin pystyisi lietsomaan
lisää itsevarmuutta kansalaisiin, jos uutisointi
olisi myönteisempää. Toimittaja myönsi huonojen uutisten kiinnostavan tiedotusvälineitä
hyviä enemmän ja lupasi miettiä asiaa ainakin omalta kohdaltaan.
Näihin tunnelmiin päättyi mukavan lennokkaasti keskustellen edennyt paneelimme.
*Ääri viitannee taloustieteen määrittelemään kolmeen tuotannontekijään = työvoima, tuotantolaitteet ("pääoma"), maa ja luonnonvarat. Tieto siis neljäntenä.
Pumpun äärellä otetut
kuvat heijastettiin istuskeluryhmän
viereiseen telkkariin.
SKAL messuilla: edunvalvontaa,
nostalgiaa ja valokuvausstudio
SKAL piti näillä messuilla majaa osastolla 6g79, seläkkäin A-Vakuutuksen
kanssa. Lähdimme suunnittelemaan messuosastoamme mielessä viihtyisyys ja nostalgia selfie-aikakaudella. Taustana oli mustavalkoinen valokuva vanhasta huoltoasemamiljööstä, jonka eteen oli tuotu aito vanha
Unionin pumppu. SKAL Shopin taustaksi oli tulostettu huoltamon myymäläseinä. Huoltamomiljöössämme otetut kuvat messuvieraista näkyivät
osaston tv-ruudulla ja latasimme niitä myös Facebook-sivuillemme.
Toteutuksesta tuli viihtyisä ja osastostamme suosittu käyntikohde. Valokuvia kertyi yli 250. Samanaikaisesti järjestetty SKAL:n hallituksen kokous ja sen perään liittokokous verottivat hieman osaston miehitystä,
mutta omaa sinipaitaista väkeä löytyi huolehtimaan osastosta niin, etteivät vieraat jääneet heitteille.
33
›
Kalusto
ja teknolo
gia
SKAL:n kuorma-autotoimittajan näkemys
messuista: onnistunut
kokonaisuus. Messuilla
oli aistittavana vanha
kunnon Pasilan kuljetusmessun henki.
Siellä oli selkeästi havaittavissa positiivinen
vire ja kuljetusyrittämisen tulevaisuuden
paremmat näkymät.
Väki tuntui pitävän näkemästään ja puhetta
osastoilla riitti.
Laaja kattaus kuljetusalan
nykynäkymistä ja tulevaisuudesta
Sakari Kokkonen
T
änä vuonna messuille osallistui lähes
300 näytteilleasettajaa alan maahantuojista satamaoperaattoreihin. Tulevaisuuden suhteen tunnelma oli varovaisen
positiivinen. Toimijat näkevät alalla piristymisen merkkejä vuosia kestäneen taantuman jälkeen. Monella on ollut patoutumia kaluston hankinnassa. Vanha ajokki on
pikkuhiljaa pakko vaihtaa, sillä pelkästään
tiukentuneet ympäristöstandardit ohjaavat
investoimaan uuteen kalustoon.
Akselistorakenteita, telematiikkaa ja kokonaisratkaisuja
Kuorma-autojen maahantuojilla ei ollut
näytillä mullistavia uutuuksia. Siirtyminen Euro6-aikaan käynnisti useiden autovalmistajien uusien mallistojen lanseerauksen pari vuotta sitten. Tämän kesän
näyttelyssä keskityttiin esittelemään uusia
varusteita ja kokonaisratkaisuja.
Scanialla esiteltiin erilaisia akselistoratkaisuja sekä vaihtoehtoisia polttoaineita.
Volvolla on ajatus kokonaisratkaisusta, johon kuuluu erilaisia asiakkaiden kaluston
käyttöasteen optimointiin ja tuottavuuden
parantamiseen liittyviä ratkaisuja. Mercedeksen osastolla vahvana teemana oli polttoainetalous. Iveco, DAF ja MAN olivat ottaneet teemaksi kuljetustehokkaat ratkaisut,
ajoneuvotelematiikka eturintamassa. SISUn
osastolla tuotiin esiin kotimaisen valmistajan pyrkimys yksilöllisiin tuotteisiin.
34
Uusista tuotteista esillä oli Volkswagen
Transport sekä Caddy.
Nykyaikaista
materiaalinkäsittelyä
Mielenkiintoinen uutuus materiaalinkäsittelyä esittelevällä osastolla oli pohjoismaiden ensimmäinen vetykäyttöinen Toyotan
valmistama Traigo 80V Compact polttokennotrukki, joka käyttää polttoaineena kotimaassa valmistettua vetyä. Päästönä tulee ainoastaan vettä. Trukki tulee käyttöön
Woikosken Mäntyharjun tehtaille.
Päällirakenneosastoilla esiteltiin liikenteeseen tulevaa, tuoretta kalustoa. Merkillepantavaa olivat erilaiset suureen kuljetuskapasiteettiin tähtäävät ratkaisut, kuten
VAK Oy:n valmistama kaksikerrostäysperävaunu. Vaunuun voidaan lastata kaupan
rullakoita osin kahteen kerrokseen. Näin
saadaan kuljetettua enemmän tavaraa vähemmillä päästöillä. Nosturiosastoilla oli
runsaasti nähtävää, samoin puutavaran
kuljetusratkaisuja tarjoavilla yrityksillä.
Telematiikalla tuloksiin
Yksi lähitulevaisuudessa kuljetusalaa mullistavista asioista on telematiikan mukaantulo logistiikan eri vaiheiden seuraamiseen.
Useat yritykset tarjosivat tuotteita muun
muassa rengaspaineiden etätarkkailuun,
ajoneuvon paikallistamiseen sekä kuljettajan ajotavan seuraamiseen. Myös lakisää-
teisen ajo- ja lepoaikalain noudattamista
helpottavia järjestelmiä on useita. Ratkaisut
vapauttavat kuljetusyrittäjän resursseja normaaliin työarkeen. Ratkaisuista täytyy luonnollisesti maksaa, mutta käytössä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin.
Kuormanvarmistusta ja
muuta tärkeää
Messuilla oli näytillä useita erilaisia kuormanvarmistusjärjestelmiä, jotka helpottavat ja
nopeuttavat kuljettajan työtä, esimerkkeinä Ekerin ja Närkön järjestelmät. Ne auttavat
varmistamaan kuorman asetuksien mukaisesti. Kuormatilan lämmönsäätelylaitteisiin
on tullut mukaan telematiikka. Yrittäjän on
helppo koota erilaista kylmäkoneelta saatavaa tietoa kaikista kylmäkuljetusketjun vaiheista. Tietojen avulla voidaan selvittää kuljetusketjun aikana sattuneet häiriöt.
Helmi jakeluliikenteeseen
Varsinkin jakeluliikenteessä katvealueet synnyttävät vaarallisia tilanteita. Näiden tilanteiden välttämiseksi Continental on kehittänyt ProViu 360 asteen seurantajärjestelmän.
Se koostuu mikrokameroista jotka pystyvät
koostamaan ajoneuvon ympäriltä 3D-näkymän ohjaamossa olevaan näyttöön.
Näin kuljettaja pystyy havaitsemaan nekin
alueet joita hän ei tavallisesta peruutuskamerasta näe. Kuljettajan on mahdollista nähdä ajoneuvon ympäristö lintuperspektiivistä. ■
Mercedes Trucks esitteli uuden UniQ Concept malliston.
Kuljetusliike Pojat Hämäläinen Oy:n sivunostimella varustettu auto on tehty erityisesti jäteastioiden kuljetukseen. Sivunostin helpottaa jäteastioiden keräämistä kadulta ja tietosuoja-astioiden
keräämistä. Ovet voi lukita kauko-ohjaimella, vaikka nostin on alhaalla. Nosturin ovat toteuttaneet
belgialainen Dholland ja Jyki Group. Nostokykyä
löytyy 500 kiloa. Kokosivuovi vasemmalla puolella
soveltuu isompien esineiden kuljetukseen. Kuvassa Aki Sirén, Seppo Vepsä ja Petri Hämäläinen.
Turkulainen TTK Oy on aloittanut perinteisen brittiläisen Dennis Eagle jätepakkarin maahantuonnin.
Mäntyharjulaisen Transmodin valmistamalla kiinnitysjärjestelmällä saadaan kuorma-auto moneen käyttöön.
35
skal ajassa
Onnittelemme 13.7.–20.9.2015
85 VUOTTA
19.7.
Röpelinen, Kalevi
Sonkajärvi
80 VUOTTA
16.7.
Rodas, Pentti
19.7.
Lehikoinen, Matti
31.8.
Lindberg, Altti
13.9.
Varis, Jorma
Espoo
Porvoo
Masku
Mikkeli
75 VUOTTA
15.7.
Lehtimäki, Keijo
8.8.
Plit, Heikki
9.8.
Tammiluoma, Pauli
14.8.
Järvimäki, Aulis
2.9.
Haapanen, Pertti
70 VUOTTA
20.7.
Tupamäki, Jorma
10.8.
Nystedt, Erik
13.8.
Sullanmaa, Timo
13.8.
Öhrnberg, Gunnar
24.8.
Virtanen, Ismo
25.8.
Sillanpää, Jouko
26.8.
Ruotanen, Hannu
27.8.
Sivula, Eero
29.8.
Putro, Jorma
30.8.
Rouhiainen, Sulo
1.9.
Sammallahti, Raimo
2.9.
Saarela, Pertti
3.9.
Salonen, Juhani
7.9.
Saarinen, Kari
8.9.
Backman, Rafael
8.9.
Katajisto, Raimo
13.9.
Molkentin, Esko
14.9.
Berg, Carl
16.9.
Tallgren, Reijo
19.9.
Lindberg, Martti
Salo
Iitti
Helsinki
Kurikka
Helsinki
Keuruu
Uusikaarlepyy
Tampere
Helsinki
Iitti
Ulvila
Rovaniemi
Loviisa
Heinola
Juva
Tornio
Tuusula
Eurajoki
Ulvila
Sipoo
Tampere
Imatra
Vaasa
Tampere
Urjala
60 VUOTTA
13.7.
Fager, Jarmo
Salo
15.7.Auvinen, Tapani
Mikkeli
15.7.
Perätalo, Raimo
Kangasala
16.7.
Saarinen, Tapio
Hämeenlinna
17.7.
Vahos, Olli
Hattula
18.7.
Hahl, Pekka
Varkaus
18.7.
Karvonen, Lauri
Jyväskylä
19.7.
Piipponen, Raimo Joensuu
20.7.
Laurila, Reijo
Kiiminki
20.7.
Mikkonen, Jari
Jyväskylä
22.7.
Orre, Kaj
Raasepori
24.7.
Heinonen, Jyrki
Jämsä
27.7.
Etuaro, Juha
Hyvinkää
28.7.
Hjulgren, Antti
Pori
28.7.
Tiilikainen, Matti
Kuopio
1.8.
Koskenoja, RaimoAura
1.8.
Virtanen, Kari
Rauma
3.8.
Haapaluoma, Allan Laihia
15.8.
Kontkanen, Osmo Kontiolahti
17.8.
Paakkunainen, HeikkiTeuva
18.8.
Takala, Kari
Hämeenlinna
19.8.
Hulmi, Tapio
Säkylä
20.8.
Urpilainen, Pasi
Kinnula
24.8.
Henriksson, Ari
Vihti
24.8.
Herajärvi, Osmo
Tornio
26.8.
Jokiranta, Mannu Raasepori
26.8.
Kanerva, Jouni
Porvoo
28.8.
Grönroos, Sirpa
Nastola
29.8.
Huopana, Antti
Kokkola
29.8.
Sauramo, Jouko
Köyliö
31.8.
Vatanen, Veijo
Muurame
31.8.
Virtanen, Teuvo
Tampere
2.9.
Bäckman, Kai
Lohja
8.9.
Patana, Keijo
Halsua
8.9.
Ribacka, Jonny
Mustasaari
11.9.
Heikonen, Teuvo
Paimio
11.9.
Mäkilä, Markku
Turku
14.9.
Ranta-Eskola, Olli
Saloinen
16.9.
Roiha, Hannu
Oulu
17.9.Ala-Korpela, Kari
Kurikka
50 VUOTTA
13.7.
Jokinen, Minna
Nurmijärvi
15.7.
Martemaa, Jouni
Sipoo
17.7.
Leppänen, Jukka
Seinäjoki
18.7.
Åberg, Johan
Kokkola
21.7.
Ketven, Jari
Vantaa
23.7.
Pyykkönen, Jari
Kajaani
27.7.
Loikkanen, Arto
Joensuu
30.7.Aaltonen, Jaakko
Turku
30.7.
Raussi, Mika
Helsinki
2.8.
Lahma, Ismo
Urjala
3.8.
Simola, Marko
Hamina
6.8.
Romppainen, Harri Jokioinen
9.8.
Töppönen, Jari
Savonlinna
11.8.
Vahteristo, Markku Orimattila
13.8.
Hietalahti, Jouni
Kittilä
16.8.
Hämäläinen, Jari
Luumäki
20.8.
Samuelsson, Kimmo Helsinki
23.8.
Lempiäinen, Esa
Lappeenranta
25.8.
Laine, Pertti
Jämsä
31.8.
Eklöf, Keijo
Mänttä
4.9.
Matti, Juhani
Pöytyä
6.9.
Vuorinen, Jorma
Helsinki
7.9.
Juntunen, Markku Utajärvi
7.9.
Salminen, Kai
Somero
9.9.
Jyrkinen, MarkoAkaa
10.9.
Westerlund, Jan
Sipoo
11.9.
Heikkinen, Jari
Suomussalmi
12.9.
Ruotsalainen,
Markku
Lapinlahti
13.9.
Leppänen, Juha
Hollola
13.9.
Viitalähde, Jussi
Isojoki
18.9.
Haaranen, Veli
Tuusula
19.9.
Rönkkö, Jukka-PekkaKuopio
Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja
veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät.
Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai ulla.eskelinen@skal.fi. Yhdistysten, jotka haluavat
onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä.
Oikaisu
Viime numerossa SKAL suoritealat ry:n vuosikokouksesta kertovassa tekstissä lueteltiin kokouksessa IRU:n kunniamerkin
vastaanottaneiden nimet. Niihin oli puikahtanut etunimivirhe. Merkin vastaanotti Rahtipestistä Petri Sihvonen (ei Jari).
Pahoittelut virheestä
60
ex tempore
Kirsi Alm-Siira kokosi kirjaimet sanaan
Tapahtuma
Televisio on ollut työpaikkani kohta 15 vuotta. Keväällä vaihdoin Maikkarin uutisista Helsingin Sanomiin. Työskentelen
HSTV:ssä toimittajana ja sosiaalisen median sisällöntuottajana.
Olen uudesta työstäni hyvin innoissani. Luen uutisia edelleen ja
uskon tekeväni sitä tavalla tai toisella eläkeikään asti.
Aerobic on harrastuksistani rakkain. Olen ohjannut tunteja lukioikäisestä lähtien, enkä osaa kuvitella elämää ilman niitä. Tällä
hetkellä ohjaan työn ja perheen ehdoilla 2–5 tuntia viikossa.
Patricia (2 v) on tyttäristäni nuorempi. Hän ja isosiskonsa 7-vuotias Stella ovat elämäni suurimmat valopilkut. Olen suunnattoman onnellinen ja iloinen heistä.
Autot ovat aina kiinnostaneet minua ja kaipaan autoilua usein.
Asun Helsingin keskustassa, joten kuljen paljon kävellen, pyörällä ja raitiovaunulla. Käymme Porissa kotikonnuillani autolla ja
nautin ajomatkoista sinne.
Hetkessä eläminen onnistuu minulta nykyään melko hyvin.
Lapset ovat opettaneet sen minulle. Tuntuu, että aikaisemmin
elin sitten kun -tulevaisuudessa. Lapsia ei kiinnosta, miten asiat
ovat kahden viikon kuluttua, vaan miten ne ovat nyt.
Tuula on äitini. Hän on luonteeltaan hyvin positiivinen ja elämäniloinen. Olen yrittänyt omaksua hänen elämänasennettaan.
Toimittaja Kirsi Alm-Siira työskentelee
Helsingin Sanomien toimittajana ja
sosiaalisen median sisällöntuottajana.
Suurelle yleisölle Kirsi tuli tutuksi MTV:n
iloisena uutisankkurina ja Huomenta
Suomen toimittajana. Porista lähtöisin oleva
Kirsi juonsi kesäkuun alussa Logistiikka –
Kuljetus -messuilla muun muassa SKAL:n
Kuljetusbarometrin julkistamisen ja paljon
muita messujen tilaisuuksia.
Jaana Sivén
Uni on valitettavasti asia, josta tingin helposti. Nykyään yritän
nukkua vähintään seitsemän tuntia yössä. Väsyneenä olen ärtynyt ja lyhytpinnainen.
Murhamysteerit ovat kiehtoneet minua lapsesta asti. Luen paljon dekkareita ja palaan usein nuorena lukemieni Agatha Christieiden pariin. Hercule Poirot on edelleen suosikkihahmoni.
Apple-laitteet. Olen kävelevä esimerkki ihmisestä, jonka elämässä tekniikka on koko ajan läsnä. Olen uutisaddikti ja kulutan
työmatkat ratikassa tuijottaen puhelimestani uutisia maailmalta. Vapaa-ajanviettoni on muutenkin tiivistynyt puhelimeeni.
Katson esimerkiksi kaikki seuraamani tv-ohjelmat puhelimella.
61
profiili
Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n
toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai anneli.simila@skal.fi.
Taksiyrittäjien uusi järjestöjohtaja
S
”
Yhteiskunnassa
ei ole ketään, joka
hoitaisi yhden
toimialan yrittäjän
eloonjäämistaistelua.
Sitä varten tarvitaan
yhteinen järjestö.
uomen Taksiliiton hallintopäällikkö Timo Koskinen siirtyy kesälomakauden jälkeen liiton toimitusjohtajaksi Lauri Säynäjoen jäädessä eläkkeelle.
Timo Koskinen opiskeli Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Identiteetiltään hän on kuitenkin mänttäläinen, koska vietti Mäntässä lapsuusvuotensa ensimmäisestä luokasta lähtien. Valmistumisen jälkeen vuonna 1991 Timon elämä asettui pääkaupunkiseudulle. Nykyisin espoolaisen perheen harrastukset pyörivät
koiran ja matkailun ympärillä. Mieluisimmat matkakohteen löytyvät Keski-Euroopasta,
erityisesti Sveitsistä.
Timon työt alkoivat myynnin- ja markkinoinnin parissa vakuutusyhtiöissä: Pohjola, Ilmarinen ja A-Vakuutus. Jo Ilmarisen aikana tehtävät kiertyivät ammattiliikenteen pariin
ja alan yrittäjät tulivat tutuiksi. Yhteistyö SKAL:n kanssa juontaa juurensa samalta ajalta.
Vuodesta 2000 Timo on ollut Taksiliiton hallintopäällikkö. Päätehtäviä ovat olleet järjestöasiat, eli erilaiset tapahtumat ja monipuolinen yhteydenpito alueyhdistysten toiminnanjohtajiin.
– Olen päässyt vaikuttamaan kehitystyöhömme. Pienessä liitossa tehtäviä on laidasta laitaan. Erityisen tärkeitä ovat tapaamiset jäsenyrittäjien kanssa. Viime vuosina yhteistyöni muiden alan järjestöjen edustajien kanssa on lisääntynyt Moottoriliikenteen
Keskusjärjestö ry:n asiamiehenä, Timo kertoo.
Taksiliiton vuonna 2010 aloittama uudistustyö Kelan matkakorvausjärjestelmän
muuttamiseksi sähköiseksi on ollut iso ponnistus. Sähköinen suorakorvausjärjestelmä otettiin käyttöön sairaanhoitopiireittäin. Runsaat 3 miljoonaa korvattavaa kyytiä
vuodessa vaativat aiemmin noin 15 miljoonan lomakkeen byrokraattisen pyörittämisen asiakkaan, taksiyrittäjän ja Kelan välillä. Nyt lomakkeet on digitalisoitu ja taksit ovat
sähköisen välityksen piirissä.
– Järjestelmän säästöt yhteiskunnalle ovat kiistattomia. Myös asiakkaiden matkojen
yhdistelyllä säästöjä saadaan tulevaisuudessa lisää. Yhdistelyä tehdään aina, kun se on
kuljetusten ja asiakkaiden terveydentilan kannalta mahdollista. Toivon, että saamme
jatkaa työtä ilman järjestelmän perusrakenteiden rikkomista, Timo toteaa.
Timon siirtyminen toimitusjohtajaksi ei tuo olennaisia muutoksia liiton toimintaan.
Jokaisella on tietysti omat menettelytapansa, mutta 15 vuodessa Timon tavat ovat ehtineet tulla tutuiksi työyhteisössä ja jäsenkunnalle.
– Isojen vakuutusyhtiöiden jälkeen pieni työyhteisö on ollut miellyttävä. Kanssakäyminen on helppoa, Timo kiittää.
Taksiliitossa ja Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:ssä on hieman yli 20 työntekijää. Jäsenmäärän ja taksiyrittäjien määrän hienoinen väheneminen vaativat palveluiden kehittämistä ja laajentamista yksittäisen yrittäjän tarpeisiin. Yhteiskunnassa ei ole ketään, joka
hoitaisi yhden toimialan yrittäjän eloonjäämistaistelua. Sitä varten tarvitaan yhteinen
järjestö.
– Suurteollisuudella ja pääosalla työntekijöistäkin on omat järjestönsä. Miksi eivät
siis pienyrittäjät hoitaisi asioitaan yhteisesti. Tällä hetkellä olemme huolestuneita kokeilulainsäädännöstä, jossa vapautetaan taksiliikenne jopa koulutukseen liittyvistä velvoitteista. Laadukas yrittäjäkoulutus heitettäisiin romukoppaan, Timo Koskinen hämmästelee.
Ulla Eskelinen
66