docKuljetusyrittäjä 2 2015 web sisältöä
download 
Report Transcription
Kuljetusyrittäjä 2 2015 web sisältöä
Kuljetus Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 2/15 Yrittäjä Kuljetusyrittäjä Seppo Ora, Orpe Oy: HCT-tutkimus on panostus tulevaisuuteen Suomalaisvoimin logistiikkaa tehostamaan Flowertrucks pisti koko kalustonsa uusiksi Telematiikkaa ja automaattista kuormansidontaa 1 Pääkirjoitus Kuljetus Yrittäjä Sit joku keksi Y stäväni työpaikalla on käytössä innovaatioprosessi. En voi kuvata työpaikan ratkaisuja, mutta kurkataanpa talviselle pihalle tarhapäivän jälkeen. Jos naapuruston lapsilla on keskenään hyvä meininki, he soveltavat siellä sujuvasti asiaa, jota eivät osaa lausua. Viivi keksii, että rakennetaan lumilinna. Pekko ja Oskari hakevat työkaluja, Viivi ja Saara alkavat kaivaa, ja Netta ryhtyy arkkitehdiksi. Kaikki touhuavat, kunnes linna on pystyssä. Rakennustarkastajan virkaa hoitava Saaran mummo varmistaa, että rakennelma ei luhistu, ja leikit voivat alkaa. Kaikki osallistuvat linnan käyttötapojen kehittelyyn ja leikkivät, kunnes tulee nälkä tai uusi toteutettava ajatus. Kyse on siitä, että ideoilla ei ole omistajaa, ja jokainen saa kantaa kortensa kekoon. Lähtökohtaisesti jokaisen panos on samanarvoinen kuin toisenkin. Ideat vellovat kuin suuressa padassa, niitä hämmennetään ja jalostetaan, kunnes jossain vaiheessa seokseen tuodaan mukaan kurin elementti. Siitä voidaan sitten päätyä uuden tuotteen, palvelun tai toimintamallin suunnitteluun. Innovaatioprosessiin osallistuvan ystäväni mukaan tähän suomalaisittain melko harvinaiseen toimintatapaan voi tottua, vaikka olisi kokemusta vain perinteisistä innovointimalleista. Yleensähän isompiin yrityksiin palkataan teknologiakehityshenkilöitä, ja heitä johtamaan vaikkapa Jari. Jarin tiimi innovoi CAD-ohjelman ja excelin äärellä tuotantoteknisiä virityksiä ylimmän johdon strategia-powerpointtiin. Välillä heidät kutsutaan johdon kuultaviksi tai he tekevät retkiä tuotanto-osastoille. Onko Jarin malli parempi kuin Viivin ja Pekon? Viivin ja Pekon malli on demokraattinen, sitouttava ja käytännön tasolla sattumanvarainen. Se vie koko ryhmän aikaa ja tähtää konkreettiseen tavoitteeseen. Kaikki rakentavat linnaa yhtäläisin kajoamisen oikeuksin. Jarin malli on hierarkkinen ja johdonmukainen. Se saa alkunsa ylhäältä ohjatuista laskennallisista tavoitteista, vie harvojen aikaa ja toisaalta sitouttaa harvoja. Pihaleikeissä Jarin malli ei menestyisi, mutta aikuisten maailmassa se voi olla hyvinkin perusteltu, kunhan Jarin tiimi on aidosti osa muuta yritystä, kuunteleva ja tavoitettavissa. Muussa tapauksessa vaarannetaan arkijärjen huippusaavutukset, joita vaikkapa taukoa pitävät työntekijät kehittelevät takapihalla: ”Sit joku keksi, että varaosapinoja siirrettiin 10 metriä, ja säästettiin pari miljoonaa vuodessa logistiikkakustannuksissa”. Jarin hommeli ei ole miettiä tällaisia juttuja, eikä hänellä olisi siihen aikaa. Tarvitaan sekä Viiviä että Jaria, että Suomi nousee logistiikan kärkimaaksi, sillä vientimme tulevaisuus on riippuvainen tehokkaista kuljetuksista – itse kuljetettavien tuotteiden ohella toki. Tällä hetkellä Suomi kuhisee metsäpuolen investoinneista, joita on luvassa Savon seudulle ja Keski-Suomeen. Olisiko vihreästä kullastamme myös viennin pelastajaksi? Ainakin kuljetusyrittäjä Seppo Ora uskoo niin. Hän on vienyt Orpe Kuljetuksen tukevasti kehitykseen kärkeen HCTyhdistelmällään (s. 20). Odotamme myös mielenkiinnolla, mitä hauskaa SKAL:n uusin voimin käynnistyvä logistiikkavaliokunta kehittää. Siitä sivulla 16. Tehokkaat kuljetukset -numero, olkaapa hyvät! Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 9 000 kpl KANNEN KUVA Anneli Similä Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 heini.polamo@skal.fi 3 Maaliskuu 02 / 2015 tehokkaat kuljetukset 28 61 Håkan Staran ja Tuomo Rannilan pelinavaus logistiikan tehostamiseksi. Pääkirjoitus Ajankohtaista juuri nyt Toimitusjohtajalta 3 6 15 Suomalaisvoimin 16 logistiikkaa tehostamaan Tuomo Rannila, Håkan Stara ja Lauri Ojala pohtivat keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi tehokkaat kuljetukset Orpe Kuljetus panostaa 20 tulevaisuuteen Suuren hyötykuorman puutavaraauto kerää tutkimustietoa Suunnitelmallista liiketoimintaa 26 Kasvu toi tarpeen uudistaa toimintajärjestelmää Ajomestarit Oy:ssä 16 Flowertrucks yhdenmukaisti 28 kalustonsa Kustannustehokkuus ja kuljettajien turvallisuus parani 66 Paljastavat rekisterikilvet SKAL:n tuore opas selventää liikenneluvan tarvetta 44 61 Ajankohtaista EU:sta Ammattipätevyysdirektiiviä kirjoitetaan uusiksi 31 Ex tempore Janica Ylikarjula vetää EK:n toimistoa Brysselissä Telematiikan avulla tehokkaampiin kuljetuksiin Tarjonta järjestelmäsovelluksista lisääntyy koko ajan 30 Profiili 66 Jyrki Karhula vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa liikenteestä Kustannusindeksi kertoo Kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset laskussa 38 vakiot Uusia jäseniä pehmein konstein Hyvä kello kantaa kauas 40 SKAL ajassa Onnea Svensk resume 48–59 60 62–65 5 Ajankohtaista Juuri nyt en naistenpäivä 8.3. Kansainvälin äivä päivä, tasa-arvonp 19.3. Minna Canthin at ov tasaus. Yö ja päivä 21.3. Kevätpäivän tä olla osapuilleen yh kaikkialla maapall 12 tuntia. pitkät, kumpikin 21. – 22.3. SKAL:n ja STL:n yhteiset Talvipäivät ja hiihtomestaruuskilpailut Sotkan urheilukeskuksessa, Kauhajoella. Helmipöllö aloittaa pesimispuuhat maaliskuussa. Vanhin suomalainen rengastettu helmipöllö on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 8 päivää vanha. Jäsenyhdistysten vuosikokouskierrokset jatkuvat. 29.3. Kesäaika alkaa. Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä kelloja siirretään kolmesta neljään, tunnilla eteenpäin. Et ehkä ole sitä mitä ajattelet olevasi, mutta aivan varmasti olet juuri sitä mitä ajattelet. Käy kuuntelemassa alan tuoreimmat kuulumiset. • SKAL:n liittokokous lähestyy. Kutsu löytyy sivulta 11. • SKAL:n hallitus vei viestin Liikenneviraston pääjohtajalle tieverkon tarpeista. • ELY-keskusten liikenteen vastuualueisiin tulossa muutoksia. • SKAL mukana Pohjois-Suomen porovaroituskokeilussa. • Soklin kaivos tuo vipinää Lappiin. • Lue lisää näistä ajankohtaisista asioista sivuilta 9 – 11. Twitteristä poimittua: Teiden hoitourakat läpinäkyvimmiksi ja lisää valvontaa toivoo @SKALry. #tienhoito #digitalisaatio Matti Kortteus @kortteus 13.2.2015 Tiestön kunnolla on turvallisuuden lisäksi suuri merkitys myös alueen elinkeinojen kehitykselle. #arjenhyvinvointia AutoalanTiedotus, @Autoala, 13.2.2015 #ROTI2015: Liikenteen sujuvuuden salaisuus on kantavissa rakenteissa ja pitkäjänteisessä perusväylänpidossa. Tie ja liikenne, @UUDELYliikenne 11.2.2015 6 Kuljetusala mukana kilpailukyky talkoissa. Liikenneväylistä vastaavien ymmärrettävä hyvän talvikunnossapidon merkitys Suomen hyvinvoinnille. Teppo Mikkola @MikkolaTeppo 6.2.2015 #Ajokortti siirtyy Trafille 2016 – ajokorttitoimivallan siirto helpottaa palveluiden kehittämistä Trafi, @Trafi_Finland 5.2.2015 i Ajankohtaista SKAL on Suomen Yrittäjien vuoden 2014 toimialajärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on Suomen Yrittäjien vuoden 2014 toimialajärjestö. Tunnustuksen vastaanotti SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Yrittäjien seminaarissa 1. helmikuuta. Suomen Yrittäjät perusteli palkintoa sillä, että poliitikot ja viranomaiset arvostavat ja kuuntelevat SKAL:ia. Lisäksi Yrittäjät arvostaa SKAL:n strategiaa ja toimialan kehittämistyötä. – Meillä ja Yrittäjillä on pitkät perinteet yhteen hiileen puhaltamisessa, kiteytti Teppo Mikkola. S KAL on ollut Suomen Yrittäjien jäsenyhdistys vuodesta 1959 ja kuuluu sen suurimpiin toimialajärjestöihin. Heti liittymisestään alkaen SKAL on ollut edustettuna Suomen Yrittäjien hallituksessa, työvaliokunnassa ja muissa toimielimissä sekä valtakunnallisella että 8 aluetasolla. SKAL ja Suomen Yrittäjät tekevät tiivistä edunvalvontayhteistyötä liikenteeseen, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa ja Euroopan unionissa. SKAL on hoitanut Suomen Yrittäjien EU-edunvalvontaa Brysselissä vuodesta 2013 alkaen. Suomen Yrittäjien seminaarissa palkittiin paras toimialajärjestö SKAL. Sen puheenjohtaja Teppo Mikkola on ryhmäkuvassa oikealla. Muita palkittuja olivat parhaiden paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Vasemmalta Rautalammin Yrittäjien Iiro Lyytinen, Kortesjärven Yrittäjien Jaana Visti, Lauttasaaren Yrittäjien Kari Ehari ja Hämeenlinnan Yrittäjien Annemari Kuvaja. SKAL:n ja Suomen Yrittäjien yhteiset edunvalvonnan painopisteet liittyvät erityisesti pk-yrittämisen kannustimiin, kuten veroratkaisuihin. Suomen Yrittäjät on tukenut muun muassa SKAL:n ajamaa polttoaineveron palautusjärjestelmää logistista kilpailukykyä parantavana mekanismina. Ennen valintaansa SKAL:n puheenjohtajaksi Teppo Mikkola toimi Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana vuosina 2010–2012. Mikkolan mukaan yhteistyö on aina ollut saumatonta: – Tulemme aina olemaan skallilaisia ja Suomen Yrittäjiä. Olen palkinnosta todella hyvilläni. Pidän sitä tunnustuksena myös yleisemmin yrittäjyyden hyväksi tekemästämme työstä. SKAL vei Liikennevirastolle viestin tieverkon tarpeista Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus ojensi Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläiselle kirjelmän tieverkon ylläpidon kipukohdista ja tarvittavista toimenpiteistä 11. helmikuuta. Tapaaminen vahvisti SKAL:n ja Liikenneviraston yhteisymmärrystä tienhoidon tarpeista. Erityisesti alempiasteinen tieverkko vaatii nykyistä enemmän rahoitusta. Myös hoitourakoiden laiminlyönneistä sanktiointia tulisi tiukentaa. SKAL näkee tienpidossa ja erityisesti talvitienhoidossa kolme keskeistä ongelmaa: • Tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus rapauttaa tienpidon laadun • Tiestön talvihoito ei vastaa muuttuvien keliolosuhteiden edellyttämää tasoa • Tienhoidon puutteiden raportoiminen ei toimi toivotulla tavalla. Puheenjohtaja Teppo Mikkola ojensi pääjohtaja Antti Vehviläiselle tienhoitokirjelmän. Kelinmukaisen tienhoidon puutteet ovat talviaikaan nähtävissä muun muassa ojaan suistuvina ja ylämäkiin juuttuvina kuorma-autoina. Tieltä suistuvan raskaan ajoneuvon aiheuttamat riskit ja kustannukset ovat aina merkittävät paitsi kuljetusyritykselle, myös muille tienkäyttäjille. – Ongelmat tien päällä heijastuvat myös asiakasyrityksiin, ja sitä kautta koko maamme elinvoimaisuuteen, kiteyttää puheenjohtaja Teppo Mikkola. SKAL:n lääkkeet tilanteeseen ovat urakoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen ja sanktioiden tiukentaminen. Myös tienkäyttäjien omien havaintojen raportointiin perustettua Tienkäyttäjän linjaa tulisi tehostaa, sillä tapauskertomusten mukaan jopa poliisin yhteydenotot linjaan saattavat jäädä huomiotta. SKAL toi Liikennevirastolle myös alueyhdistystensä välittämiä tapauskertomuksia sekä kuvareportaasin tilanteesta KeskiSuomessa. 30. Puunkuormaajamestarikiertue käynnistyy Puunkuormauksen Suomen mestaria etsitään nyt 30:nnen kerran. Juhlakiertue käynnistyy 13.4. Tampereelta. Kisapaikkana on Veho Hyötyajoneuvot Oy Pirkkala. Juhlakiertueella on kilpailupaikkakuntia aiempia vuosia vähemmän, mutta osassa niistä karsintakisat kestävät kaksi päivää. Ensimmäisen kerran kouraistiin nippu tukkikuormasta Puunkuormaajamestarikilpailun merkeissä vuonna 1986. Kilpailu ideoitiin yhdeksi SKAL:n 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumaksi. Kisan valtava suosio innoitti jatkamaan, syntyi nyt jo perinteeksi muodostunut jokavuotinen Puunkuormaajamestaruuskiertue. Voit ilmoittautua mukaan kilpailuihin sinulle sopivalla paikkakunnalla klo 16.00 mennessä. Kiertueviikot ovat 16, 17, 19, 21 ja 22. Katso seuraavasta Kuljetusyrittäjä-lehdestä kiertueen tarkat järjestämispäivät. Jännittävä loppuottelu käydään Helsingissä Messukeskuksen ulkoalueella 12.6.2015 kello 15.00 alkaen Logistiikka – Kuljetus -messujen yhteydessä. Loppukilpailussa palkitaan erikseen myös naisten sarjan ja ikämiesluokan mestarit. Lisätietoja: SKAL, Ulla Eskelinen, puhelin (09) 4789 9321. Kiertuepaikkakunnat ovat (15kpl): • Tampere • Pori 2 pv • Raasepori • Lahti 2 pv • Lappeenranta 2 pv • Mikkeli • Joensuu 2 pv • Kuopio 2 pv • Kajaani • Kuusamo • Rovaniemi 2 pv • Oulu 2 pv • Nivala • Seinäjoki • Jyväskylä Viime vuonna kilpailukiertueen aloituspäivänä tyylinäytteen antoi myös Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n nykyinen puheenjohtaja Hannu Lamminen, joka ampuu tulevassa loppukilpailussa lähtölaukaukset. 9 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous Helsingissä 13.6.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varsinainen liittokokous pidetään Helsingin Messukeskuksessa lauantaina kesäkuun 13. päivänä 2015 klo 10.00 alkaen, jolloin on liittokokouksen avaus, järjestäytyminen ja toimikuntatyöskentely. Kokous jatkuu lounaan jälkeen. Liittokokousillallinen on lauantaina Messukeskuksen Kokoustamossa klo 20.00. Taloustoimikunta kokoontuu torstaina 11.6. klo 15.00 Kuljetuskuutiossa (Nuijamiestentie 7). Perjantaina 12.6. järjestetään Puunkuormauksen loppukilpailu klo 15.00 Messukeskuksen ulkoalueella. Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:ssä mainitut asiat ja liiton sääntömuutos, joka koskee seuraavia pykäliä: 2 §, 3 §, 4 §, 6 §, 7 §, 9 §, 11 §, 13 § ja 16 §. SKAL:n sääntöjen 7 §:n 10 kohdan mukaan käsitellään liittokokouksessa muut hallituksen ja jäsenyhdistysten esittämät asiat, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen liittokokousta. Riittävän käsittelyajan saamiseksi SKAL:n toimisto kuitenkin toivoo, että aloitteet olisivat liitossa viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Hallitus Teppo Mikkola puheenjohtaja Iiro Lehtonen toimitusjohtaja Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s förbundsmöte i Helsingfors 13.6.2015 Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s ordinarie förbundsmöte anordnas vid Helsingfors Mässcentrum lördagen den 13 juni 2015 med en början kl. 10.00 då förbundsmötet öppnas, mötet konstituerar sig och utskottsarbetet inleds. Mötet fortsätter efter lunch. Förbundsmötessupé serveras på Mässcentrums Konferenscentrum samma dag kl. 20.00. Ekonomiutskottet sammanträder torsdagen den 11.6. kl. 15.00 i Transportkuben (Klubbekrigarvägen 7). Mästerskapsfinalen i timmerlastning på bil anordnas fredagen den 12 juni kl. 15.00 på Mässcentrums uteområde. Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som framgår ur 7 § i förbundets stadgar samt förändringsförslaget av 2 §, 3 §, 4 §, 6 §, 7 §, 9 §, 11 §, 13 § och 16 § i förbundets stadgar. Enligt punkt 10 i 7 § i förbundets stadgar behandlas vid förbundsmötet sådana av styrelsen eller medlemsföreningarna framförda ärenden som ställts styrelsen tillhanda minst två månader före förbundsmötet. För att få en tillräcklig förberedelsetid önskar förbundets byrå dock att propositionerna är förbundet tillhanda senast den 31 mars 2015. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Styrelsen Teppo Mikkola ordförande Iiro Lehtonen verkställande direktör 11 iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Rahat yhdestä Pisarasta Suomen tiestöön vuosiksi 2016–2022 Niukkaa hyödykettä, rahaa, ei ole tuhlattavaksi asti. Varsinkaan Suomella, jota lottovoitot ovat kiertäneet ja velkaa kertynyt puolet BKT:stä, 100 miljardia euroa. Pisarahankkeisiin ei ole varaa, kun eivät maksa itseään takaisin. Matala korkotaso on auttanut meitä, mutta kilpailukykymme on korjattava Ruotsin ja Saksan tasolle. Tulevalta hallitukselta odotamme heti kärkeen niitä tärkeitä päätöksiä, joilla nousukausi käynnistetään, ja meidät suomalaiset saadaan tekemään enemmän työtä leipämme eteen. Uutta menestystä odotetaan suomalaisesta huippuosaamisesta: biotuotteet, cleantech ja digitalisaatio. Vieraita asioita, kunnes puhutaan oikeilla nimillä. Kyse on muun muassa luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja Äänekoskelle kaavaillusta sellutehtaasta. Mitä yhteistä näillä on otsikon kanssa? Nousukausi tarvitsee kunnossa olevan tiestön alempiasteista tieverkkoa myöten. Ja ylivoimaisen kilpailuedun luomiseen tarvitaan robottirekkojakin, jotka vaativat tiestöltä huomattavasti enemmän. Pisararataa ei kaivata. Helsingin ratapihan pullonkaulat voidaan poistaa 60 miljoonalla, jotta tyhjenevät junat mahtuvat paremmin liikkumaan. ”Tippatunnelin” kahdella miljardilla saamme Suomen tiestön kuntoon seuraavat seitsemän lihavaa vuotta. Tieinvestointien ja perustienpidon lisäämiseen meitä kehottaa myös PTT:n tuore Ruotsia ja Suomea vertaileva tutkimus, jota SKAL oli rahoittamassa. Ruotsi panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti ja perusväylänpitoon yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Emmehän me kehtaa olla ruotsalaisia huonompia. Tieinvestoinnit kaiken lisäksi maksavat nopeasti itsensä takaisin. Jos tiet olisivat kunnossa, koituisi siitä kyseisen tutkimuksen mukaan tuotantolaitoksille yli 5 %:n säästöt. Metsäteollisuuden raakapuun vuotuiset kuljetuskustannukset alenisivat 25 miljoonaa euroa ja koko teollisuuden säästö olisi kaksinkertainen. Vaikuttavia lukuja, kun valmistaudumme vaaleihin ja pohdimme uutta hallitusohjelmaa. Mitä sitten pitää tehdä? Vastauksen antoi viime jouluna tiestön korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä. Seuraavien 12 vuoden ajaksi hallitusten tulee sitoutua siihen, että korjausvelka päättäväisesti poistetaan nostamalla väylänpidon rahoitustasoa 300 miljoonalla eurolla. Siitä voisi vuosittain kohdentaa perusväylänpitoon 100 M €, pieniin parannushankkeisiin 100 M € ja kehityshankkeisiin 100 M €. Suunnan muutokseen tarvittavat pari miljardia euroa jo tiedetään: rahat yhdestä Pisarasta Suomen tiestöön vuosiksi 2016–2022. iiro lehtonen Valtioneuvosto päätti 24.2., että tämän vuoden lisäbudjettiin ei lisätä aloitusrahaa Pisararadalle. Tieto asiasta tuli samana päivänä, kun lehtemme lähti painoon. 15 Suomalaisvoimin logistiikkaa tehostamaan Miten Suomi ja suomalaiset kuljetusverkostot saataisiin toimimaan niin, että kilpailukykymme paranisi? Entä miten suomalaisten kuljetusyritysten tulisi toimia, jotta ne olisivat tässä pelissä mukana? Kysymyksiimme vastanneet jäsenyrittäjät pitivät asiassa jalat tiukasti maassa. Professori näkee, että jo nykyisten hyvien käytäntöjen ja toimintaa tehostavien ratkaisujen omaksuminen laajemmin sysäisi toimialan parempaan vauhtiin. Heini Polamo ja Jaana Sivén K Kuljetusyrittäjät Håkan Stara (vas.) ja Tuomo Rannila suoriutuivat hyvin toimituksen lappuleikistä. 16 eskustelunavauksena toimii lappuleikki. Kuljetusyrittäjät Tuomo Rannila Veine Oy:stä ja Håkan Stara Star-Cargo Oy:stä ottavat kädet puuskasta erotellakseen kuusi kriittisintä tekijää kuljetusyrityksen menestymisen kannalta. Kumpikin valitsi toisistaan riippumatta sähköisen liiketoiminnan, asiakkuuksien hallinnan, verkostoitumisen ja ammattitaitoisen työvoiman. Markkinatuntemus, tiedonhallinta, energiatehokkuus sekä tehokas ajojärjestely ja reittioptimointi saivat ääniä jommaltakummalta. Lappuset muodostavat keskustelumme rungon. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen oppiaineessa professorina toimiva Lauri Ojala osallistuu haastatteluumme myöhemmin puhelimitse. Hänkin saa valita omat painopisteensä menestystekijöistä, ja valinnat osuvat hyvin yhteen yrittäjien kanssa. Edellä mainittujen lisäksi Ojala nostaa esille vielä käyttö- ja täyttöasteen sekä räätälöidyt kuljetuspalvelut. Miksi sähköinen liiketoiminta on niin tärkeä? Tuomo Rannilan mielestä kyse on yhteisten tiedonvälitystapojen puutteesta. Kukaan ei ole määritellyt yhteisiä standardeja tai rajapintoja, mikä tekee toiminnasta haastavaa etenkin moniasiakasympäristössä: – Rahtipuolella kukin kyntää peltoaan omalla tavallaan omien tarpeidensa pohjalta. Kauppa ja teollisuus tarvittaisiin mukaan miettimään yhteisiä pelisääntöjä tie- donvälitykselle. – Nythän on meneillään YTL:n hanke Pilvi, johon kaikki kaupan alalla toimivat voisivat liittyä. Puupuolella toimii Logforce, jolla on varsin hyvä peitto. Lauri Ojalan mukaan sähköisen liiketoiminnan hajanaisuus ei ole niinkään teknologinen ongelma, vaan kyse on toimijoiden – sekä isojen asiakkaiden että isojen kuljetusyritysten – omien intressien puuttumisesta. Pienemmät kuljetusyritykset miettivät, tuoko sähköisiin ratkaisuihin satsattu kustannus toimintaan tehokkuutta ja säästöjä. Isommissa, kansainvälisessäkin ympäristössä toimivissa yrityksissä rajoitteeksi saattaa muodostua pelko siitä, että suomalaiset, pienemmän mittakaavan järjestelmät eivät eläisi rinnakkaista elämää muiden maiden toimintojen kanssa. – En näe, että 5–10 vuoden sisällä alalle tulisi mullistavia sähköisen liiketoiminnan järjestelmiä ainakaan operatiiviseen käyttöön. Nykyisetkin ovat jo aika pitkälle vietyjä, kunhan niitä hyödynnettäisiin enemmän, Lauri Ojala sanoo. Sekä Håkan Stara että Tuomo Rannila pitävät asiakkaan tapaamista edelleen tärkeimpänä osana liiketoimintaa. – Tämä on ennen muuta ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa toimintaa. Poikkeuksena ovat korkeintaan julkiset kilpailutukset, sanoo Stara. – Tärkeintä on tavata asiakasta, vahvistaa Rannila. Professori Ojalan mukaan isoilla kuljetusyrityksillä asiakkuuksia on runsaasti ja niitä on välttämätöntä hallita teknisestikin. On erityyppisiä, -kestoisia ja -kokoisia asiakkaita, joista osa on tyytyväisiä perustarpeidensa täyttämiseen, osa taas vaatii henkilökohtaisempaa palvelua. – Palvelutuotannossa on järkevää teh- dä kannattavuuslaskelmia eri asiakkaille. Systemaattisella otteella edistetään oikeaa ajankäyttöä. Helppoja asiakkaita ei nykypäivänä ole kellään ja kaikki vaativat panostusta, mutta tekniikalla pystytään systematisoimaan asiakkuuksia, Ojala kuvaa. Yrittäjäkaksikko pitää asiakkuuksienhallintajärjestelmää (CRM) hyvänä työkaluna, johon kirjata asiakasrajapinnan asioita. Siellä ovat asiakaskohtaisesti yhteystiedot, tarjoukset, sopimukset, muistiot, kommentit puhelinkeskusteluista ja muut tiedot. Yritykselle sopivan järjestelmän löytäminen ei välttämättä ole läpihuutojuttu. – Vasta kolmas CRM-järjestelmä osui nappiin, ja se on nyt helppo ja käytettävä, naurahtaa Tuomo Rannila. Yhden miehen hallintoa pyörittävä Håkan Stara kertoo käyttävänsä sähköpostia CRM-järjestelmänä: – Tallennan sinne kaiken. Lauri Ojala yhtyy näkemykseen, että sopivan CRM-ratkaisun löytäminen voi olla haastavaa. Tarjontaa löytyy runsaasti eri toimialoille. Ainakin suurehko yritys voi saada ohjelmistosta merkittäviä hyötyjä, jos käyttää sitä aktiivisesti ja hyödyntää siitä saatavia raportteja ja indikaattoreita. - Vaikka järjestelmillä voidaankin tehostaa toimintaa merkittävästi, varsinaisia asiakassuhteita ei tekniikalla tietenkään viimekädessä hoideta. Varsinkin ongelmatilanteissa ihmissuhdetaidot ovat tärkeässä roolissa. Tämä asia ei tule tulevaisuu- Rannilan yritys otti sähköisen tiedonsiirron liiketoimintansa vuonna 1998, kun yhtiökumppani oli asiassa aloitteellinen. Nyttemmin sähköinen liiketoiminta on Veine Oy:ssä arkipäivää: – Sähköiset järjestelmät ovat elinehto kaikessa tekemisessämme. Saamme tiedot asiakkailta ja ajoneuvoista valtaosin sähköisenä, ja palautamme tietoa asiakkaillemme. Håkan Staran aikataulutettua lentorahtia kuljettava Star-Cargo Oy saa tiedon kuljetuksen etenemisestä jo lentokoneesta. ■ Miksi sitten kaikki eivät sähköistä liiketoimintaansa? ■ – Siinä on eniten kehitettävää ja saavutettavaa. Yrityksessämme kolmesta neljään henkilöä käsittelee joka kuukausi noin 35 000 rahtikirjaa, lajittelee, skannailee ja lähettelee sen sijaan että tieto kulkisi sähköisesti. Se ei ole motivoivaa työtä, ja siitä pitää päästä eroon. Sähköisestä rahtikirjasta pitäisi tulla normi toimialalla, kuvailee Tuomo Rannila. – Olisi aika siirtyä käsityöammatista teollisuudenalaksi, tiivistää Håkan Stara. – Ajoneuvojen gps-seurantajärjestelmät ja sähköiset ratkaisut esimerkiksi ajomääräysten tarkasteluun autoissa olevilta päätteiltä vievät laajetessaan monilla suoritealoilla esimerkiksi käyttö- ja täyttöasteita parempaan suuntaan, mikä tehostaa toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Tämän olemme voineet todeta myös tekemiemme logistiikkaselvitysten tuloksena. Lisäksi 1–2 auton yrittäjillä yrittämisen tukitoimintojen, kuten laskutuksen sujuvoittaminen toisi merkittävää ajansäästöä ja nopeuttaisi kassavirtaa, Lauri Ojala toteaa. 17 › ” Jos asiakas tulee meille benchmarkkaamaan tapaamme toimia, tiedämme tehneemme hyvin. Tuomo Rannila dessakaan muuttumaan, Ojala tähdentää. Stara ja Rannila pitävät luottamusta ihmisiin tärkeänä menestystekijänä, vaikka työelämän murros on tuonut pätkätyösuhteet, ja kilpailu niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin on koventunut. Asiakkaat ovat paitsi asiakkaita, myös tietolähteitä ja markkinan tuntijoita. Myös kilpailijoilta ja yhteistyökumppaneilta saa tärkeää tietoa. – On voitava luottaa työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, toteaa Stara. – Ihmisiin voi ja tulee luottaa, ja ihmiset kannattaa tuntea. On tärkeää löytää oikeita henkilöitä oikeisiin paikkoihin, kuvailee Rannila. Kun asiakkaan, hänen liiketoimintansa ja markkinansa tuntee, voi asiakkaalle aidosti tarjota lisäarvoa. – Tiedän onnistuneeni, kun asiakas soittaa ja kysyy, miten jokin asia kannattaisi tehdä, toteaa Stara. Mietittekö, mitä kilpailijat tekevät? Tuomo Rannila: – Kyllä, mutta kilpailijoita ei saa pelätä. Se olisi raskasta, mutta on ymmärrettävä, mitä ympärillä on ja mihin suuntaan asiat kehittyvät. Håkan Stara: – Kilpailijoiden kanssa voi tehdä yhteistyötä. Keskustelemme myös päivänpolitiikasta, elinkeinoelämän uutisista ja aluepolitiikasta. Molemmat pitävät tärkeänä seurata aikaansa. Tuomo Rannila ilmoittaa seuraavansa läheisesti maakuntapolitiikkaa. On myös seurattava poliittista päätöksentekoa tietääkseen, miten tuotanto tulevaisuudessa kehittyy. Kumpikin suosittelee yllättäen Helsingin Sanomia yleistiedon ” 18 lähteeksi niin politiikasta kuin taloudesta: – Siinä on välttämättömin taloudesta ja elinkeinoelämästä tiiviissä paketissa. Kuinka hyviä olemme markkinoiden seurannassa? Suomessa ollaan Ruotsista jäljessä yrityskoossa ja asiakkuuksien sekä markkinoiden seurannassa. Emme ole niin systemaattisia. – Yksi SKAL:n logistiikkavaliokunnan tehtävistä on luoda välineitä systematisointiin myös suomalaisille. Yrityskoko kasvaa kohti vuotta 2020, huomauttaa Håkan Stara. Lauri Ojalan mukaan markkinatuntemusta tarvitaan paitsi harvemmin tapahtuvissa muutoksissa, kuten kalustoinvestoinneissa, myös jokapäiväisen toiminnan suunnittelussa. Mitä isompi yritys on kyseessä, sitä laajemmin asioita pitäisi seurata. Hän pitää esimerkiksi kolmesti vuodessa tehtävää SKAL:n kuljetusbarometria hyvänä markkinainformaationa ja työkaluna jäsenyrittäjille tulevaisuuden suunnittelussa. Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja niihin vastaaminen mahdollisimman hyvin on tietenkin avainasia pysyvän asiakassuhteen luomisessa. - Uskon, että räätälöityjä palveluita kehittävät ja peruskuljetuspalvelun ohessa erikoisosaamista tarjoavat yritykset ovat tulevaisuudessa vahvemmassa asemassa, sillä monipuolisemman toiminnan katteet ovat usein paremmat ja asiakassuhteet pysyvämpiä, Ojala sanoo. Olemmeko tarpeeksi kekseliäitä ja luovia logistiikassa? Håkan Stara: – Logistiikkainnovointia meillä on joka kuusen alla. Jokainen yrittäjä tekee jotain. Puuttuu markkinoille viemisen voima ja kyky. Tuomo Rannila: – Suomessa on hyvin vähän riskirahaa logistiikan kehittämiseen. Esimerkiksi TEKESistä on vaikea saada rahoitusta kokeilevaan kehitystoimintaan. Logistiikan kehittämiseen tarvittaisiin lisää läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja kokonaisnäkemystä. Ei niin, että jokainen tekee omassa siilossaan. Håkan Stara muistuttaa, että SKAL:n Aski-työkaluun saatiin julkista rahoitusta. Siinä on konkreettinen tuote, jota yritykset voivat käyttää liiketoimintansa seuraamiseen ja vertailuun. Lauri Ojala lähestyy asiaa toiselta kantilta; tavaraliikenne maalla, merellä tai ilmassa ei ole kovin innovatiivinen ala, eikä tämä ole vain suomalainen ilmiö. OECD:n määrittämä alaraja liikevaihdon osuudelle tutkimus- ja kehitystoiminnasta korkean teknologian toimialalle on 3 %. Kuljetussektorilla Euroopan-laajuisesti tämä osuus on noin 0,1–0,2 %. Innovointi ei ole kuljetusalalla helppoa. Toiminnalla on pieni kate, eikä yrityksillä ole usein mahdollisuutta riskinottoon. Ala ei myöskään houkuttele riskisijoittajia toiminnan kehittämiseen. Kuljetusalan innovaatiot ovatkin tähän mennessä painottuneet uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseen lähinnä henkilöliikenteessä. – Usein kuljetusalaa pidetäänkin enemmän muiden toimijoiden, kuten asiakkaiden tai laitevalmistajien innovaatioiden toteuttajana tai käyttäjänä. Ala reagoi muiden toimijoiden innovaatioihin. Esimerkiksi reittioptimointisovelluksia eivät ole kehittäneet kuljetusyritykset vaan itohjelmistokehittäjät ja laitevalmistajat, Lauri Ojala muistuttaa. Päivänpoliittisia muutoksia tärkeämpää on haistella trendejä – mihin suuntaan ollaan seuraavaksi kallellaan. håkan stara ” Kaikki yrittäjän suhteet edistävät toimintaa. Kun yrittäjä on ”hämähäkki verkossa”, toteutuu ”jokainen tuntee jonkun, joka tuntee jonkun” -periaate. Ei jää yksin, vaikka mitä tapahtuisi. Håkan Stara Lauri Ojala. Håkan Stara uskoo, että pienille ja suurille toimijoille on jatkossakin tilaa markkinoilla. Verkostot toimivat siten, että pienet tuovat siihen joustovaraa. – Verkostossa toimivan yrittäjän työkalut voivat olla hieman erilaisia kuin yksittäisen toimijan, mutta kaikki tarvitsevat niitä. Yrityksiä on tulevaisuudessa vähemmän, sanoo Rannila. Tuomo Rannila kertoo, että hänen johtamaansa yritystä on rakennettu nimenomaan verkostoitumalla: – Veinellä on käytössä 25 omaa autoa ja jatkuvassa ohjauksessa yhteistyösopimusten kautta 125 autoa erikokoisista yrityksistä. – Verkostossa täytyy kunnioittaa kaikkia sen osapuolia. Siksi kutsumme verkostomme yrityksiä yhteistyökumppaneiks■ ” emme, emme esimerkiksi alihankkijoiksi. Asiassa on pieni, mutta mielestämme todella merkittävä ero. – Verkoston toimivuus edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja, toimintaohjeita ja koulutuksia. Lisäksi kumppanit käyttävät järjestelmiämme ja ajoneuvopäätteitä. Sähköinen tiedonhallinta auttaa tässäkin. Håkan Stara operoi pienempien verkostojen kautta: – Yritykselläni on omia asiakkuuksia ja lisäksi asiakassuhteita, joita hoidetaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Tuomo Rannilan mukaan verkosto täytyy rakentaa huolella, sillä se muodostaa vahvan rungon, johon nojautua: – Verkoston rakenteen tulee olla myös riittävän joustava taipuakseen ja venyäk- seen asiakkaidemme vaihteleviin tarpeisiin. – Yhteistyökumppanit ovat tärkeimpiä, mutta kaikilla ihmissuhteilla on omat roolinsa. Tuttujen ihmisten kautta saa signaaleja ja vinkkejä, kertoo Rannila. Ojala pitää verkostoitumista yrityksen elinehtona. Verkostoitumisella ja yhteistyöllä saadaan toimintakapasiteettia laajennettua, mutta pystytään kuitenkin hajauttamaan riskiä. Suomessa itsenäisen tekemisen perinne on kuljetusalalla kuitenkin vahva eikä vaihtoehtoisia yhtiömuotoja mietitä kovin paljon. – Esimerkiksi osuuskunta voisi tietynlaisilla toimialoilla jopa helpottaa toimintaa ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia sekä tasoittaa työkuormaa, Ojala toteaa. Yrittäjän mieli on sellainen, että geneeraattori pyörii jatkuvasti mielessä. Se pitää vireänä. Muuten jää paikoilleen.” › Tuomo Rannila 19 Rannila ja Stara nostavat luottamuksen ja tulevaisuudenuskon esiin kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. – Yleensä työntekijät raportoivat poikkeamista oma-aloitteisesti eikä heitä tarvitse jatkuvasti valvoa. Ihminen kasvaa vastuunsa mukana, linjaa Stara. Rannila pitää henkilöjohtamista ja avoimuutta avaintekijänä työpaikalla kuin työpaikalla. Työterveyshuollon palvelut ja työhyvinvointiasiat ovat itsestäänselvyys. Veinellä ajatellaan kokonaisuutta prosesseina ja toimintamalleina, joiden ansiosta kokonaisuus toimii. Jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta omasta tekemisestään: – Hyvällä henkilöjohtamisella saa ihmiset jaksamaan töissä, ja ihmisten hyvinvointi lähtee johtamisesta. Ammattitaitoinen esimies osaa työnsä ja tuntee henkilökohtaisesti alaisensa. – Luottamus auttaa tässäkin, epäluottamus halvaannuttaa, toteaa Stara. – Kaltaiseni yrittäjät eivät välttämättä näe kuljettajia kovin usein. Se tuo omat haasteensa. Myös liikenteessä on omat riskinsä, sillä se ei ole kontrolloitu ammattilaisten ympäristö. Lauri Ojala pelkää, että pätevän, ammattimaisen työvoiman saaminen kuljetusyritysten palvelukseen tulee olemaan lähivuosina hyvin haastavaa. Ammattipätevyysvaatimusten tiukentuminen, alan heikentyvä vetovoima ja alalletulokustannusten kasvu vaikuttavat varsinkin kuljettajien saatavuuteen. Myös hallinnollisen puolen osaajilla pitäisi olla jokin kiinnekohta alaan, jotta he hakeutuisivat logistiikkayrityksiin. Logistiikan pääaineesta valmistuvat kauppatieteiden maisterit sijoittuvat todennäköisemmin konepajayri■ tysten tai vähittäiskaupan palvelukseen kuin logistiikkatoimialalle. – Työperäinen maahanmuutto, joka on jo vahvasti tätä päivää henkilöliikenteessä, on todennäköinen kehityssuunta myös tavaraliikenteessä, Ojala sanoo. Tulevaisuus? Yritämme saada Rannilan ja Staran luotaamaan tulevaisuutta ja kommentoimaan robottirekkoja ja muuta älyliikenteen tuomaa, mutta miehet ovat kovin jalat maassa ja tässä päivässä. Heidän mielestään, jos yritykset laittaisivat perusasiat kuntoon, etenisimme jo suuren harppauksen. Robottirekat ovat vielä marginaalinen ilmiö. Håkan Stara arvelee, että miehittämättömät lentävät nelikopterit tulevat mullistamaan nettitilausten kotiinkuljetukset kauan ennen robottirekkoja. Ylipäätään kaupan rakenne on muuttumassa ja jakeluketjut ohenevat. Kuljetusten eräkoko Veine Oy, Seinäjoki • Perustettu vuonna 2013 (HahkaWay Oy ja Plus Kaks Kuljetus Oy yhdistivät omistuksensa) • Elintarvikkeiden ja kappaletavaran runkokuljetukset, terminaali- ja jakelupalvelut sekä varastopalvelut. • Kalusto 150 ajoneuvoyksikköä, joista 25 omaa ja 125 yhteistyökumppaneilta • Omistajat 11 yksityishenkilöä/pkyritystä (80 %) ja pääomasijoittaja Wedeco Fund IV Ky (20 %) SKAL:n logistiikkavaliokunta SKAL:n hallituksen asettama logistiikkavaliokunta tarjoaa logistiikan toimijoille valtakunnallisen kanavan vaikuttamiseen, kouluttautumiseen, verkottumiseen ja tiedonvälitykseen. Valiokunta raportoi toiminnastaan SKAL:n hallitukselle. Vuonna 2006 toimintansa aloittanut logistiikkavaliokunta laatii SKAL:lle tavoitteenmukaisen logistiikkastrategian. Strategiaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa määritellään valiokunnan vuotuisen toiminnan painopisteet. pienenee. – Paketin toimitus yksityisasiakkaalle autolla on liian kallista. Prosessi kaipaa uudelleenajattelua. Myös professori Ojala on epäileväinen miehittämättömien ilma-alusten ja robottirekkojen nopeasta alanvalloituksesta. Teknologisesti ne voisivat olla piankin saatavilla, mutta nykyiset vaatimukset kuljetuskapasiteetille sekä maamme sääolot jo pelkästään vievät ilmiön hänen mukaansa vähintään 20–30 vuoden päähän. Tuomo Rannilan tulevaisuusvisiossa pärjäävät joustavat ja muuntumiskykyiset yritykset: – Yrityksen ei pidä päästää itseään pöhöttymään – on oltava valmis muuntumaan koko ajan. On myös oltava positiivinen asenne, ja usko siihen, että huomenna on paremmin. Muutokset on nähtävä mahdollisuuksina ja asiat on tehtävä paremmin kuin kilpailijoilla. ■ Star-Cargo Oy, Pietarsaari • Perustettu vuonna 1959 • Aikataulutettu lentorahti sekä irtoperä-, merikontti- ja nopeat pakettiautokuljetukset. • Kalusto 7 yhdistelmää ja 2 pakettiautoa • Henkilöstö 10-12 työntekijää Valiokunnan jäsenet: Pekka Aalto, Sakari Backlund (sihteeri), Heikki Haavisto, Jaana Kokko, Iiro Lehtonen, Iiro Mäkinen, Ville Mäkinen, Jani Närhi, Lauri Ojala, Kyösti Orre, Ari Penttinen, Raimo Pohjanen, Tuomo Rannila, Harri Sandell, Håkan Stara (puheenjohtaja), Riku Vainio, Mari Vasarainen, Jarkko Vartiamäki ja Ville Vähälä. Tiedustelut: Håkan Stara ja Sakari Backlund 20 tehokkaat kuljetukset Orpe Kuljetus panostaa tulevaisuuteen Orpe Kuljetus Oy:lle myönnettiin syyskuussa 2014 poikkeuslupa liikennöintiin suuren hyötykuorman puutavara-autolla. Viiden vuoden tutkimusprojektissa selvitetään, miten tällainen auto voi muuttaa tulevaisuuden logistiikkaa. Anneli Similä O n tyyni talvipäivä Kouvolassa, UPM:n tehdasalueella. Saavumme Orpe Oy:n toimitusjohtaja Seppo Oran kanssa parahiksi paikalle, kun yrityksen HCT-yhdistelmä saapuu alueelle täydessä puutavaralastissa. Pituutta yhdistelmällä on 31 metriä ja painoa 94 tonnia. Kuljetusyrittäjä Seppo Ora. Sepon tytär Sini, 21, on hakenut kuorman Ristiinasta aamulla. Sinillä on ollut yhdistelmäkortti kaksi vuotta ja hän on toinen kahdesta kuljettajasta, jotka päätoimisesti ajavat yhdistelmää. – Auto on kulkenut vakaasti liukkaillakin keleillä ja esimerkiksi mäen päälle noustessa se ei ole ollut ollenkaan hitaimmasta päästä. Ehkä suurin ero tavalliseen yhdistelmään on siinä, että pituudesta johtuen tätä autoa ei peruuteta lastaus- tai purkupaikalle, vaan sinne ajetaan suoraan, Sini kertoo. Seppo Ora tunnustaa, että suuren yhdistelmän ohjaaminen aluksi hiukan jännitti asianosaisia. Ajoneuvoyhdistelmää testattiinkin moneen kertaan muun muassa Joutsassa ja Lappeenrannan lentokentällä Oulun yliopiston tutkimusryhmän professori Mauri Haatajan tutkimusryhmän johdolla. Yhdistelmän käyttäytymistä oli myös ennen lupahakemusta arvioitu ja vertailtu tietokonesimuloinnilla. Seppo Ora on itsekin ollut auton puikoissa monta kertaa ja sanoo, ettei ajokokemus merkittävästi eroa tavanomaisella perävaunuyhdistelmällä ajosta. Sisäänajoa ja mediamylläkkää Poikkeusluvan myöntämisestä lähtien Orpen auto on ollut pienoisen mediamylläkän kohteena. YLE:n Puoli seitsemänohjelma kuvasi yhdistelmää ja haastatteli Seppo Oraa viime marraskuussa. Myös 22 useat muut mediat ovat olleet liikkeellä ja kyselleet kokemuksia. Tätä 31 metrin pituista yhdistelmää katsotaan myös tien päällä sananmukaisesti pitkään. – Kiinnostus on ollut lähes pelkästään positiivista. Ehkä alkuun saattoi olla ilmassa sellaistakin, että auto nähtiin jonkinlaisena taloudellisena uhkana. Näinhän asia ei ole. Nyt olemme vasta investoineet vetoautoon ja kahteen perävaunusarjaan sekä sitoutuneet viiden vuoden tutkimusprojektiin. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet toiminnan turvallista käyntiin saattamista ja logistisen mallin sisäänajoa. Mahdolliset hyödyt ovat nähtävissä vasta Kuva: UPM Kymmene tulevaisuudessa, Seppo Ora selvittää. Haastattelupäiväkään ei ole ihan tavallinen työpäivä yhdistelmälle, sillä UPM on parhaillaan tekemässä esittelyvideota autosta ja sen liikkeistä. Yhdistelmää on jo aamulla ehditty kuvata tien päällä kopterikameran avulla, ja nyt vuorossa on purkuja lastausvaihe. UPM:n kehitysasiantuntija Janne Kukkura on organisoimassa kuvaajan kanssa eri vaiheita. Janne Kukkura on ollut mukana yhdistelmän kehityshankkeessa vuodesta 2012. Prosessi oli lähtenyt käyntiin jo sitä ennen. – Jätimme poikkeuslupahakemuksen pitkän suunnittelu- ja tutkimusvaiheen jäl- keen Trafille vuoden 2013 lokakuussa. Lupaa haettiin yhdelle vetoautolle ja kahdelle kärry-yhdistelmälle, ja ne myös saatiin. Toistaiseksi 94 tonnin kokonaispainon mahdollistavia kärry-yhdistelmiä on ollut käytössä yksi, sillä toinen on valmistunut vasta tammikuussa ja odottaa hallissa vielä viranomaisten kalustoluettelon päivittämistä. – Nyt on ajettu yhdellä kärry-yhdistelmällä siten, että menosuuntaan kuormana on ollut 94 tonnia ja paluukuormana 76 tonnia. Joka toinen kuorma on siis ollut perinteinen puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä. Tavoitteena on jatkossa, että etenkin pitkillä väleillä perillä olisi aina odottamassa suuren hyötykuorman kärrystö valmiiksi kuormattuna. Näin molempiin suuntiin voitaisiin ajaa tehokkaasti 94 tonnin kuormalla, Janne Kukkura selvittää. Orpen HCT-yhdistelmän erikoisuus on neliakselinen puoliperävaunu. – Tieliikennelaki ei tunne neliakselisen telin määritelmää asetuksessaan. Tämä onkin nyt Jykin valmistama ensimmäinen pokkarunkoinen puoliperävaunu, jossa runko on alas laskettu ja johon on kääntyvällä peräakselilla tehty neljäs akseli, Janne Kukkura kertoo. 23 › tehokkaat kuljetukset UPM:n kehitysasiantuntija Janne Kukkura. Perävaunua suunniteltaessa Seppo Oralla oli kirkkaana mielessään, minkälainen siitä tulisi. – Ja sellainen siitä tuli Jykin rakentamana. Rakentaminen kesti kolmisen kuukautta. Tähtäin logistiikan tehostumiseen Orpen HCT-yhdistelmällä kerätään tietoa kymmenistä eri kohteista, jotka on merkitty tutkimussuunnitelmaan. Tärkeimpänä esiin nousee kokonaislogistinen vaikuttavuus, eli miten puuvirtoja voidaan tulevaisuudessa kehittää ja kuljettaa. Lisäksi tarkastellaan yhdistelmän vakautta ja käyttäytymistä ääritilanteissa. Polttoaineen ja hiilidioksidipäästöjen seuranta on luonnollisesti yksi seurattava komponentti. Vaikutukset tiestöön sekä itse yhdistelmän rakenteen, eli raudan väsymisen seuraaminen on niin ikään suunnitelmissa yliopiston kanssa. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Metsätehon, Metsäteollisuus ry:n ja Metsähallituksen kanssa. Taustavoimina ovat muun muassa Volvo, Jyki, Oulun yliopisto, Aalto Yliopisto ja Olavi H Koskinen, joista jokainen tuo ja kerää tietoa projektiin omalta saraltaan. Viranomaisilla on myös oikeus käyttää autoa tutkimuksiin muutamana päivänä vuodessa ja liittää omia tutkimuslaitteitaan siihen. Tulossa on muun muassa kameroita, joilla tutkitaan ohitustilanteita. Projektin osapuolet ovat jo nyt varmoja siitä, että tällaisella yhdistelmällä tehostetaan logistiikkaa tulevaisuudessa. – Täyttöasteprosentti on jo nyt ennätysluokkaa. Suuremmalla kuormatilalla pystytään vastaavasti vähentämään ajoneuvojen lukumäärää, jolloin liikennetiheys vähenee. Myös polttoaineenkulutus suh24 teutettuna tonneihin laskee, Janne Kukkura luettelee. Tällä hetkellä UPM:n lukuun kulkee 1 000 puukuormaa vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. – Puun kuljetukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Suuremmilla yhdistelmillä pystytään korvaamaan lisääntyvän kapasiteetin tarvetta. Näin turvataan myös kuljetusyrittäjien ja kuljettajien saatavuutta tulevaisuudessa. Visio tulevaisuudesta on selvä: – Tavoitteenamme on, että kun kokeilu loppuu vuosina 2019 – 2020, tällaisten HCTautojen käyttö rajatulla tieverkolla olisi kaikille vapaata ja tämä olisi yksi kuljetusmuoto muiden joukossa. Tällaisten yhdistelmien toivottaisiin yleistyvän myös muilla suoritealoilla, kuten metsäteollisuuden tuotekuljetusten puolella, Janne Kukkura kertoo. Nosturin iso koura nostaa kärryllisen puuta kerralla. Eteenpäin katsova yrittäjä tarvittiin Seppo Oralle ja hänen kuljettajilleen yhdistelmän tutkimus aiheuttaa koko ajan myös ylimääräistä puuhaa. – Olemme päivittäin tai ainakin viikoittain yhteydessä projektin eri osapuoliin. Kuljettaja tekee muistion joka päivä auton liikkeistä, kirjaa ylös huonot kelit ja mahdolliset ongelmat. Trafille on raportoitava yhdistelmän tiedot kuukausittain. Laajemmat raportit tehdään yhdessä osapuolten kanssa neljännesvuosittain. Projektissa ei ainoastaan tutkita ja raportoida, vaan yhdistelmän toimivuutta ja reittejä kehitetään koko ajan. – Ympyrä on saatava toimimaan kaikkien tehtaiden välillä. Samoin terminaaleja on kehitettävä lisää, jotta kärrynvaihto saataisiin sujumaan 10 minuutissa, Seppo Ora summaa. Orpe Kuljetus Oy, Valkeala • Toimitusjohtaja Seppo Ora • Perustettu 1984 • Johtaa kuljetusverkostoa, johon kuuluu 30 puutavarayhdistelmää. Näistä 10 yrityksen omaa, lisäksi materiaalikoneita ja kaivinkoneita. • Puutavaran ajoa ympäri Etelä-Suomea sijaitseville tehtaille. Lisäksi erikoiskuljetuksia ja maanrakennuskuljetuksia. • 25 työntekijää. Välillisesti yritys työllistää noin 70 henkeä yrittäjäverkoston yhteistyökumppanuuksissa. • Liikevaihto noin 10 miljoonaa. Nykyisten lupaehtojen mukaisesti yhdistelmä kuljettaa puutavaraa pääteitä pitkin UPM:n tehtaille. Auto ei poikkea reitiltään. Jokainen taukopaikka on merkitty erikseen. Reitti voi muuttua viranomaisen päätöksestä tai luvanhaltijan jättämän muutoshakemuksen kautta. Seppo Ora on ennakkoluuloton yrittäjä, joka sanoo aina olleensa kiinnostunut uusista asioista. – Tässäkään ei tarvinnut kauan miettiä, lähdenkö mukaan. Tutkimusprojekti on panostus tulevaisuuteen ja on mielenkiintoista olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin. Janne Kukkura kertoo, että projektiin lähdettiin avoimin ja innovatiivisin mielin. – Seppo Ora ja hänen kuljetusliikkeensä olivat meille luonnollinen valinta projektiin. Kokemus ja historia ovat osoittaneet, että Seppo on aktiivinen ja hänellä on kyky sitoutua. Ilman aktiivista ja eteenpäin katsovaa yrittäjää tämä projekti ei olisi ollut mahdollista. Seppo on äärimmäisen hyvä yrittäjäverkoston vetäjä. Hänellä oli onneksi rohkeutta lähteä mukaan myös tähän kokeiluun, Janne Kukkura kiittelee. ■ Näin HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmät lisäisivät tehokkuutta Orpe Kuljetukselle myönnetty lupa on ensimmäinen pölliautojen kokonaishankkeessa, jossa ovat mukana suuret metsäteollisuusyritykset. Metsätehon ja Metsäteollisuus ry:n vetämään hankkeeseen osallistuvat kaikki isot yhtiöt sekä Metsähallitus omilla hakemuksillaan kuljetusyritysten kautta. Tällä hetkellä seitsemän hakemusta on jätetty sisään. Tietoa yhdistelmien ja reittien osalta kerätään ja tutkitaan seuraavan viiden vuoden ajan. Suurten hyötykuormien (HCT) -yhdistelmien odotetaan tehostavan kokonaislogistiikkaa tulevaisuudessa muun muassa seuraavasti: • • • • • • • • Yhdistelmän täyttöaste kasvaa ja tyhjänä ajo vähenee. Puukuljetusten kokonaislogistiikka tehostuu. Kuormaamisen käytettävä aika vähenee, sillä tehtaalla odottaa etukäteen valmiiksi kuormattu kärry. Suuremman hyötykuorman ansiosta ajoneuvolukumäärä ja vastaavasti liikennetiheys vähenee. Yksittäisten puutavaralajien keräily ja käyntikerrat alemmalla tieverkolla vähenevät. Kokonaislogistiikan tehostumisen myötä kuljetusyritysten ja kuljettajien saatavuus turvataan paremmin tulevaisuudessa. Polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät suhteessa tonneihin. Yhdistelmä on kuormattuna parhaassa mahdollisessa painojakaumassa eri telien ja akselien välillä, jolloin tierasitus ei lisäänny. Yhdistelmän tehopainosuhde ja talvikuntoisuus on osoittautunut jo nyt muuta raskasta liikennettä paremmaksi. Yhdistelmä on ketterästi noussut mäet ja kiertänyt liikenneympyrät. 25 tehokkaat kuljetukset Tekesin Liideri Suunnitelmallista liiketoimintaa Laajentuva yritystoiminta vaatii myös johtamisen ja ohjauksen tehostamista. Ajomestarit Oy:ssä päätettiin remontoida toimintajärjestelmä systemaattisesti Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman tukemana. Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä yritykset voivat hakea tukea ja rahoitusta haastaviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä innovaatiotoimintaan. Yritykset rahoittavat aina osan projektinsa kustannuksista itse. Tutustu Liideri -ohjelmaan www.tekes.fi/liideri Ulla Eskelinen N okialainen Ajomestarit Oy on kasvanut vakuuttavasti viime vuosikymmeninä. Kasvu toi mukanaan myös tarpeen uudistaa yrityksen johtamis- ja toimintajärjestelmää. – Uudistustyötä tehtiin itseämme varten. Tavoitteena oli järjestelmällinen tapa käsitellä asioita kasvavassa yrityksessä. Liikkeelle lähdettiin strategisella työllä. Yritykselle luotiin visio, missio ja arvot, kertoo toimitusjohtaja Toni Murtoniemi. Vuoden alusta hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen, pitkäaikaisen toimitusjohtaja Pekka Aallon halu vetäytyä sivuun operatiivisesta toiminnasta oli myös yksi lisäsysäys uudistaa toimintatapoja. Kehitystyöhön haluttiin myös ulkopuolista näkemystä ja rahoitusta. Ne löytyivät Tekesin Liideri -ohjelmasta. Meidän näköinen, meidän käyttöön Yrityksen toiminta on taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun tehdään oikeita päätöksiä ja henkilöstö voi hyvin. Vuonna 2013 aloitetun kehitysprojektin onnistuminen vaati koko henkilöstön sitoutumista ja osallistumista. Useita muitakin yrityksiä muutostyössä auttanut diplomi-insinööri Ismo Mäkinen palkattiin vuodeksi vetämään Ajomestarit 2020 -projektia. – Työ vaati paljon ideointia. Annoimme tilaa kaikkien osaamisalueille ja rakentaville keskusteluille. Ismo Mäkinen, joka sopi hyvin yrityskulttuuriimme, toi uutta näkemystä yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen, varatoimitusjohtaja Mika Hakala kertoo. 26 Toimitusjohtaja Toni Murtoniemi (vas.) ja varatoimitusjohtaja Mika Hakala esittelevät tyytyväisinä sertifikaatteja, jotka kertovat, että on tehty oikeita asioita. – Näillä on helppo osoittaa asiakkaille, varsinkin uusille, että meihin voi luottaa, he toteavat. Projektin aluksi käyttöön otettiin Office 365 -järjestelmä. Nyt sähköpostit, kalenterit, asiakkuudet, sopimukset ja toimintajärjestelmä on kaikki samassa paikassa. Mika Hakala vastasi toimintajärjestelmän rakentamisesta, mutta korvaamattomana apuna oli kokenut laatukonsultti, joka sparrasi vankalla kokemuksellaan, mutta ei laittanut sanoja suuhun. Asiakaspalautteiden, aloitteiden, läheltäpititilanteiden ja tapaturmien käsittelyä systematisoitiin. Kuljettajat tietävät nyt, että kaikki asiat käsitellään ja niihin reagoidaan. Taloutta suunnitellaan herkeämättä, tilanteisiin ei vain ajauduta. – Henkilöstön kanssa halusimme säilyttää keskustelevan kulttuurin. Esimiestä pitää voida lähestyä helposti. Paras kehityskeskustelu on edelleen epävirallinen, vaikkapa juttutuokio kahvitauolla, Toni pohtii. Koko henkilöstön yhteistyöllä on jo saavutettu monta etappia, mutta oleellisena osana luotuun käytäntöön kuuluu, että kehitystyö jatkuu sopivin askelin. Seuraavaksi listalla on ERP-järjestelmä. Se on toiminnanohjausjärjestelmä, joka integroi eri toimintoja, kuten tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa. Toimintajärjestelmää kehitetään koko ajan ja muun muassa riskienhallinta tullaan uusimaan, vaikka se valmistuikin vasta muutama kuukausi sitten. Vuoden alusta yrityksen hallituksen kokoonpanoa vahvistettiin asiantuntijajäsenillä. Näköaloja avartamaan kutsuttiin vt. toimitusjohtaja Risto Jaakkola SKAL suoritealat ry:stä, professori emeritus Erkki Uusi-Rauva ja Ismo Mäkinen. Projektin aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut, ja Inspecta Sertifiointi Oy myönsi sille sertifikaatit ISO 9001 -laatujärjestelmästä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästä. ■ Ajomestarit Oy, Nokia • Perustettu vuonna 1963. • Omistajat hallituksen puheenjohtaja Pekka Aalto, toimitusjohtaja Toni Murtoniemi ja kalustovastaava Sami Sipilä. • Teollisuuden kuljetuksia ja varastointia lähinnä Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. • Kalustoa 25 ajoneuvoyhdistelmää. Ajomestarit Oy huoltaa oman kalustonsa lisäksi myös asiakkaidensa omistamia kuljetusyksikköjä. tehokkaat kuljetukset Yhtenäistä kalustoamme on helppo soveltaa erityyppisten kuormien yhdistelemiseen. Kasvien kanssa samassa, osiin jaetussa kuormatilassa kulkevat niin teollisuustuotteet kuin lääkkeetkin, toteavat Marko Lahti (vas.), Pasi Ruokostenpohja ja Antti Koppala. Yhdenmukaisella kalustolla lisää tehokkuutta Flowertrucks Oy paransi kustannustehokkuuttaan ja kuljettajien turvallisuutta uusimalla kuljetuskalustonsa vuonna 2013. Yrityksen johto ja kuljettajat ovat tyytyväisiä panostuksen tuloksiin. Ulla Eskelinen 28 T ampereen Sarankulmassa Flowertrucks Oy:n toimistolla huomio kiinnittyy ensi silmäyksellä kävelymatolla askeltavaan mieheen. Toiseksi siihen, että kolme henkilöä työskentelee yhdessä huoneessa kukin oman näyttöpääterivistönsä edessä. Tunnelma on silti rauhallinen, kiireettömän tuntuinen, vaikka koko ajan tapahtuu. Toimiston tiimin muodostavat kalustosta ja taloudesta vastaava toimitusjohtaja Pasi Ruokostenpohja, tuontikulje- Flowertrucks Oy tilasi autenttisen pienoismallinsa vuonna 2014 lähinnä yhteistyökumppaneita ajatellen. Eurooppalaisten pienoismallien keräilijöiden jatkuvat tilauskyselyt ovat yllättäneet iloisesti. Uusi yhtenäinen kalusto tuksista vastaava Antti Koppala ja vientiasioita hallinnoiva Marko Lahti. Viereisessä huoneessa työskentelevä Heli Ruokostenpohja huolehtii reskontrasta. Kaikki tekevät työssään itsenäisiä päätöksiä, mutta toimintalinjoista keskustellaan koko ajan. – Yhteisessä työtilassa toimimalla saamme järjestettyä tuonnin ja viennin kuljetukset aukottomasti. Yhtä aukotonta on myös kuljetusten valvonta. Karavaani kulkee, kun yhdessä tarkkailemme koko ajan sekä kuluvaa päivää että tulevia, toteaa Pasi Ruokostenpohja. Flowertrucks Oy on Pasi ja Sami Ruokostenpohjan vuonna 1990 perustama yhtiö. Yritys tunnistetaan maanteillä näyttävästä kalustostaan ja moni tietää, että kuormissa on kukkia ja kasveja Alankomaista. Harvempi tietää, että Suomen, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä liikkuvissa ajoneuvoissa kulkee lisäksi muun muassa paperi- ja metsäteollisuuden sekä teknologiateollisuuden tuotteita. Flowertrucks Oy uusi vuoden 2013 kevään aikana koko kalustonsa. Vanha kalusto myytiin Veholle ja tilalle ostettiin 14 uutta Mercedes-Benz Actros -merkkistä puoliperävaunun vetoautoa ja 9 Schmitz-perävaunua. Uusissa ajoneuvoissa on entistä enemmän turvallisuutta lisääviä varusteita. Näitä ovat esimerkiksi ESP eli ajovakaudenhallinta, kaista- ja vireystila-avustimet sekä Active Brake Assist 3 -järjestelmä, joka auttaa kuljettajaa tunnistamaan onnettomuusvaaran ja alentaa nopeutta jarruttamalla autoa jaksottaisesti tai jopa täysjarrutuksella. Kaikki turvajärjestelmät vähentävät henkilö- ja kalustovahinkoja. – Turvallisuuden lisäksi olemme panostaneet myös työhyvinvointiin. Kuljettajien työrytmi on usein sellainen, että he ovat reissussa yhtäjaksoisesti noin kolme viikkoa, sitten alkaa pitkä vapaa. Olemme saaneet heiltä hyvää palautetta jääkaapeista, mikroaaltouuneista ja erityisesti taukoilmastoinnista. Nukkuminen onnistuu ajoneuvoissa nyt kesähelteelläkin, kertoo Marko Lahti. Tuoreimman tekniikan käyttöönotto ja yksinkertaistaminen toivat hyötyä monin tavoin. Pasi Ruokostenpohja nostaa ylpeänä esille polttoaineen keskikulutusarvon, joka oli esimerkiksi marraskuussa 29,4 l/100 km. Ajoneuvojen väliset kulutuserot ovat vain kahden litran luokkaa. Polttoaineen kulutus on alentunut keskimäärin 4 l/100 km. Puoliperävaunuissa on kaksi kylmäkonetta ja siirrettävä väliseinä, joiden avulla osastoissa voidaan pitää eri lämpötila. Ammattitaitoisten kuljettajien on hallittava hyvin kylmälaitteet, etteivät kukat pääse paleltumaan. – Kuljettajien työtä helpottaa se, että koko kalusto on täsmälleen samanlaista. Yhden mallin oppiminen riittää. Lisäksi säästämme paljon aikaa, kun ei tarvitse siirtää kuormaa paikasta toiseen esimerkiksi silloin, kun kuljettajan työtunnit täyttyvät. Paikalle lähetetään levännyt kuljettaja uudella vetoautolla ja matka jatkuu välittömästi, Antti Koppala toteaa. Aukoton seurantajärjestelmä Pasi Ruokostenpohja esittelee kolmelta näytöltään monipuolista valvontaa. Samanlainen näyttövalikko on käytössä myös Antilla ja Markolla. Navigaatio-ohjelma näyttää karttapohjalla minuutin tarkkuudella, missä ajoneuvot liikkuvat. Toisella ruudulla kamerat seuraavat reaaliajassa terminaalitoimintoja niin 29 tehokkaat kuljetukset Ajan hermolla Flowertrucks Oy:ssä ollaan myös hyötyliikunnan suhteen. Antti Koppala askeltaa päivittäisestä työajastaan noin puolet kävelymatolla. – Oikea kävelyvauhti löytyi helposti. On mukava, kun työpäivän aikana saa myös liikuntatarpeesta ainakin osan täyteen. Selkä kiittää, ja toivottavasti painokin vähenee hiljalleen, hän naureskelee. Flowertrucks Oy, Tampere • Perustettu vuonna 1990. • Tarjoaa lämpösäädeltyjä kuljetuksia Suomen, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä. Välivarastointia varten ovat terminaalit Alankomaissa Kudelstaartissa ja Suomessa Vantaalla. • Tytäryhtiö F-Thermohuolto Oy huoltaa raskasta kalustoa ja kylmälaitteita. • Omistajat veljekset Pasi ja Sami Ruokostenpohja. • 16 Mercedes-Benz Actros puoliperän vetoautoa. Lisäksi yhteistyökumppaneilla viisi ajoneuvoa Flowertrucks Oy:n väreissä. Suomessa kuin Alankomaissakin. Kolmannella kuvaruudulla voi analysoida muun muassa ajoneuvoista saatuja kulutusja päästöarvoja sekä kuljettajien toimintaa. Sivupöydällä on odottamassa suuri ruutu, johon asennetaan Skype-ohjelma. Sen avulla saadaan Hollannissa työskentelevä Gerrit Zijderlaan entistä tiiviimpään kommunikointiin. Hyötyliikuntaa työajalla Toimistossa koko ajan kuuluva tasainen hurina syntyy Antti Koppalan askelluksesta kävelymatolla. Hänelle hankittiin hiljattain yhtä aikaa sähköisesti säädettävän työpöydän kanssa myös kävelymatto. – Eilen olin töissä noin 10 tuntia. Rauhallisia kävelykilometrejä kertyi 11,7 noin viidessä tunnissa ja kaloreita paloi 1501. Selkä tykkää, ja toivottavasti painonikin alkaa vähitellen pudota. Pitkän päivän jälkeen ei tarvitse lähteä illalla erikseen lenkille, Antti suosittelee iloisena. Muu henkilökunta on päässyt kokeilemaan kävelymattoa, kun Antti ei ole paikalla. Kaikki ovat pitäneet siitä. 30 Kilpailun kovenevassa maailmassa Kuljetusyrittäjä-lehden haastattelussa vuonna 2003 Pasi Ruokostenpohja arveli, että kansainvälinen kilpailu johtaa yritysten massapakoon Suomesta. Osittain ennuste on toteutunut. Miltä tulevaisuus näyttää nyt? – Kaipaan valtiovallalta työskentelyä tasavertaisten kilpailuedellytysten luomiseksi eri maiden kuljetusyritysten kesken. Asiakkaat kun katsovat kuljetuksia ostaessaan liian helposti vain hintaa. Tasavertaisuuden toteutuessa palvelu ratkaisisi asiakkaan valinnan. Valtiovallan pitäisi ymmärtää, että tällaisessa maailmantilanteessa on kyse myös huoltovarmuudestamme. Esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineet tulevat pitkälti muualta maailmasta, Pasi pohtii. Flowertrucks Oy:n tulevaisuudensuunnitelmista Pasi, Antti ja Marko keskustelevat jatkuvasti. Ideoita heitetään ja jalostetaan, etsitään uusia asiakasryhmiä palvelevia tehokkaampia ratkaisuja. Hanskoja ei siis ole heitetty kehään. Elokuussa 25 vuotta täyttävässä yrityksessä on vielä ideoimatta miten neljännesvuosisadan taivalta juhlistetaan – vai juhlitaanko, työn merkeissä. ■ skal ajassa Onnittelemme 16.3.–26.4.2015 80 VUOTTA 28.3. Pesu, Voitto 20.4. Salminen, Toivo Luumäki Tammela 75 VUOTTA 18.3. Mäkelä, Samuli 2.4. Karjalainen, Voitto 10.4. Åberg, Nils 21.4. Hjelm, Kalevi Kouvola Savukoski Kirkkonummi Hamina 70 VUOTTA 9.4. Malinen, Simo 15.4. Tapiola, Reijo 24.4. Wallenius, Pertti Vantaa Kaarina Lahti 60 VUOTTA 17.3. Peltola, Hannu Matkoilla 19.3. Laaksonen, Seppo 24.3. Väisänen, Kalevi 26.3. Forsberg, Göran 26.3. Suominen, Kimmo Kouvola Nousiainen Kuopio Espoo Karkkila 28.3. Ovaskainen, Timo 30.3. Böhm, Erkki 1.4. Komulainen, Risto 2.4. Kakko, Pertti 4.4. Brunila, Peter 4.4. Jaakkola, Markku 5.4. Virtanen, Esko 6.4. Länttä, Juha 8.4. Kakko, Kari 8.4. Siivonen, Ari 10.4. Laakkonen, Rainer 10.4. Raunio, Tero 11.4. Haroma, Jukka 14.4. Kolehmainen, Ilkka 14.4. Torvinen, Esko 15.4. Rönni, Sakari 19.4. Mecklin, Reijo 19.4. Mäntylä, Olli Kajaani Jyväskylä Muhos Helsinki Sipoo Kemijärvi Parainen Kaustinen Koski Tl Hollola Pudasjärvi Helsinki Turku Kannonkoski Leppävirta Ikaalinen Lohja Forssa 50 VUOTTA 16.3. Hakola, Jouni Lappajärvi 17.3. Einola, Jari Valkeakoski 20.3. Lähteenmäki, AkiUurainen 20.3. 26.3. 29.3. 29.3. 31.3. 1.4. 1.4. 8.4. 9.4. 11.4. 11.4. 13.4. 14.4. 15.4. 15.4. 15.4. 16.4. 20.4. 21.4. 23.4. 23.4. 24.4. Pajala, Hannu Oulainen Suoranta, Jukka Janakkala Hiltunen, Harri Nokia Kantola, Jukka Kauhava Lönnroth, Tomi Vantaa Peltonen, Mika Turku Suttinen, Jukka Hausjärvi Pesonen, Ismo Iisalmi Stoor, Timo Vantaa Muhli, Pertti Imatra Juhlii työn merkeissä Vaahermäki, Esa Tuusula Piitulainen, Ossi Joensuu Riihimäki, Juha Perho Brandt, Teijo Lestijärvi Kallio, Mika Turku Rönkkö, Esa Joensuu Kärkkäinen, Ilpo Jyväskylä Puttonen, Jouni Vantaa Lilja, Jari Karkkila Fontell, Matti Salo Pyykkönen, Jari Kajaani Hyvönen, Jukka Iisalmi Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai ulla.eskelinen@skal.fi. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. SKAL:n yhteistyöjäsenet Accountor Alucar Oy A-Katsastus Oy A-Vakuutus Oy BPW Kraatz Oy Bridgestone Finland Oy Cargotec Finland Oy Continental Rengas Oy CT Finland Oy Finavia Oyj Finnlines Oyj Haapajärven KOME Oy Intrum Justitia Iveco Finland Oy JAKK JYKI Group Oy Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Jyväskylän Ammattiopisto/Logistiikka 60 Karttakeskus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Kesla Oyj Konekesko Oy MAN Konekorjaamo Riikonen Oy Koulutuskeskus SEDU/Logistiikka Kultajousi Oy Westerback yritysmyynti LogiSec Oy Lumikko Technologies Oy Länsirannikon koulutus Oy Winnova Mastermark Oy Neste Markkinointi Oy Nokian Renkaat Oyj Nordea Rahoitus Suomi Oyj Närko Finland Oy Ab Piirla Oy Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Pohjola Pankki Oyj Porokka Forest Oy Raskone Oy Salkatek Oy Salon seudun koulutuskuntayhtymä Scania Suomi Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tamtron Oy Teboil Oy Ab Traffica Oy TTS Työtehoseura Veho Group Oy Ab VFS Finland Av Volvo Finland Ab VTA Tekniikka Oy Wipro Infrastructure Engineering Oy Örum Oy Ab ex tempore Janica Ylikarjula kokosi kirjaimet sanaan Yhteistyö Yhteistyö on EU-edunvalvonnan kulmakiviä. Mitä useampi puhuu saman asian puolesta, sen parempi. Yksin pärjää harvoin. kuva: Dora Cheffi Arab Huumorilla höystetyt viestit jäävät vastaanottajan mieleen. Vaikka keskustelussa olisivat äärimmäisen tärkeät asiat, ei faktojen ryppyotsainen lateleminen ole läheskään aina se kaikkein paras lähestymistapa. Tekniikan tohtori Janica Ylikarjula on toiminut Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n Brysselin toimiston päällikkönä vuodesta 2012. Ennen vuonna 2006 alkanutta työuraansa EK:ssa hän toimi Suomen Akatemiassa tiedesihteerinä ja johtavana tiedeasiantuntijana. Brysselissä hänen työhönsä kuuluu suomalaisyritysten edunvalvonta EU-instituutioihin päin ja tiedonvälitys Suomeen ajankohtaisista EU-asioista sekä viisihenkisen toimiston johtaminen. Tärkeä tehtävä on EK:n EU-vaikuttamisen koordinointi. Työssä on keskeistä yhteydenpito eri sidosryhmiin ja yhteistyö muiden maiden sisarjärjestöjen kanssa. SKAL:n Brysselin toimisto sijaitsee samoissa tiloissa EK:n kanssa, joten kanssakäyminen Pasi Moision, Anne Hyarttin ja Saara Miettisen kanssa on päivittäistä. Brysselin EU-ympyröissä työ ja vapaa-aika lomittuvat toisiinsa ja elämä on melko työpainotteista. Vapaa-aikanaan Janica Ylikarjulaa kiinnostaa mm. suomalainen design, joka tunnetaan hyvin maailmallakin. Ystävät pitävät Janican kärryillä Brysselin mielenkiintoisista kulttuuririennoista. Brysselin erinomaisen sijainnin ansiosta monet Keski-Euroopan mielenkiintoiset kaupungit ovat vain lyhyen junamatkan päässä. Tutustumista siis riittää. Tärkeä ”harrastus” on Huvikummun Schwarz Kork eli musta lyttynaama Griffon belge, joka tuntee nimen Kafka. Brysselin kauden aikana se viettää kuitenkin eläkepäiviään Kruununhaassa. Talouskehitys EU:ssa on aiheuttanut suurta huolta jo pitkään ja epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että EU on ollut uskomattoman lujaa tekoa ja olemme yhdessä selvinneet todella vaikeista tilanteista. "Ei, koska…" on huono neuvottelutaktiikka. "Kyllä, mutta…" on paljon parempi. Tämä entisen EU-suurlähettiläs Jan Storen neuvo on syytä pitää mielessä. Intohimoisena tavoitteenamme on saada suomalaisten yritysten ääni kuuluviin ja otetuksi huomioon Brysselin päätöksenteossa. On ollut hienoa huomata, että suomalaista edunvalvojaa kyllä kuunnellaan ja arvostetaan. Simpukkapatojen ääressä tehtävä lobbaus on monien mielikuva brysseliläisestä arjesta. Tosiasiassa keskustelut käydään pääsääntöisesti karuissa työhuoneissa tiukalla aikataululla. "Tuntosarvi EU-päätöksentekoon" on mielestäni hyvä kuvaus EK:n Brysselin toimistolle. Yhä suurempi osa yritystoiminnan sääntelystä tulee Euroopan unionista. Sen vuoksi Eurooppa-tason vaikuttaminen korostuu myös EK:n kaikessa toiminnassa ja asiantuntijatyössä. Ylikarjula ei ole kaikkein helpoimpia sukunimiä eurooppalaisessa ympäristössä, mutta sen ääntämisestä saa aina hyvän keskustelun aikaiseksi. Osa kohteliasta käytöstä on se, että keskustelukumppanin mitä haastavimmatkin nimet pyritään ääntämään mahdollisimman hyvin. "Öitä!" Työpäivät venyvät välillä iltamyöhään ja silloin hyvänyön toivotukset ovat päivän viimeiset sanat kollegoille. Anneli Similä 61 profiili Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai anneli.simila@skal.fi. Kaakkoissuomalaisuus on parasta J ” Tässä työssä pääsen pitämään kotikulmien asioita kunnossa ja parantamaan niitä. yrki Karhula on työskennellyt Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Kouvolassa sen perustamisesta lähtien, eli viimeiset viisi vuotta. Viime vuoden loppuun asti hänen nimikkeensä oli strategiapäällikkö. Tämän vuoden alusta hän aloitti Antti RintaPorkkusen seuraajana, liikenteestä ja infrastruktuurista vastaavana johtajana. Tieasiat ovat Jyrki Karhulalle ennestään tuttuja, sillä hän kertoo ”painineensa” niiden kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Ensin Kymen ja sittemmin Kaakkois-Suomen tiepiirissä 1990-luvun alusta lähtien ja kun ELY-keskukset perustettiin viisi vuotta sitten, hänet valittiin Kaakon strategiapäälliköksi. Nykyisestä tehtävästään liikennevastuualueen johtajana Jyrki Karhula oli etukäteen hyvin perillä, sillä hän oli läheltä seurannut edeltäjiensä työtä. Jyrki Karhula aloitti uransa tutkijana VTT:n tielaboratoriossa nuorena diplomi-insinöörinä. - Tutkijana olisi pitänyt paneutua syvälle suhteellisen kapealle tutkimusalueelle. Halusin kuitenkin päästä vaikuttamaan laajemmalle yhteiskunnassa. Olen kokenut virkamiesvaikuttamisen mielekkääksi. Tässä hommassa pääsen pitämään kotikulmien asioita kunnossa ja parantamaan niitä. SKAL on tuttu Jyrki Karhulalle jo vuosien takaa. - Tiehallinto määritteli aikoinaan SKAL:n yhdeksi avainsidosryhmistään, sekä valtakunnan että aluetasolla. Seuraan Anttia valtakunnallisen tienpitäjien ja SKAL:n yhteistyöryhmän vetäjänä. Talvihoidon tilanteesta keskusteltiin nyt helmikuussa. Jyrki Karhula luettelee tuttuja SKAL:n yhteyshenkilöitä alueeltaan: Matti Jaatinen, Tomi Roimola ja Eeva-Maija Koponen. - Yhteistyö on heidän kanssaan virallista ja vähemmän virallista. Eeva-Maija vaikuttaa ELY-keskuksen neuvottelukunnassa. Matti Jaatinen ja nyttemmin Tomi Roimola ottaa usein yhteyttä alueen liikenneasioissa. He eivät useinkaan tiukasti vaadi mitään, vaan kertovat huoliaan liikenneturvallisuuteen ja raskaan liikenteen sujuvuuteen liittyvissä asioissa. Niitä asioita sitten yritämme yhdessä saattaa paremmalle tolalle. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueena ovat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Käynnissä ja suunnitteilla on isoja tiehankkeita. E-18 -tietä on rakennettu jo useampi vuosi ja siihen liittyvä Haminan ohitustien rakentaminen moottoritieksi valmistui juuri ennen joulua. Haminasta Vaalimaalle rakennetaan 30 km uutta moottoritietä, projekti käynnistyy loppuvuodesta. Valtatie 6:n rakentaminen Taavetin ja Lappeenrannan välillä nelikaistaiseksi on myös käynnistymässä. Jyrki Karhulan toivelistalla tälle vuodelle ovat muun muassa seuraavat asiat: - Haluan, että saamme nyt nämä lähestyvät suuret investointihankkeet liikkeelle ja työmaat käyntiin. ELY-keskuksissa on menossa parhaillaan YT-neuvottelut, ja toivon että saisimme vietyä siihen liittyvät organisaatiomuutokset onnellisesti läpi. Henkilökohtaisesti odotan, että saisin kalastusreissullani muutaman nieriän Kuolimojärvestä, jossa ne elelevät luonnonvaraisina. Omakotitalossa ja kesämökissä riittää vapaa-ajan harrastusta. Kalastus ja hiihto ovat Jyrki Karhulan sydäntä lähellä. Tietysti myös kaksi lastenlasta, joiden kanssa touhutaan usein viikonloppuisin. Jyrki Karhula pitää myös ruoanlaitosta, hän grillaa mielellään varsinkin kalaa ja lammasta. Jyrki Karhula on itse kotoisin Savitaipaleelta, juuret ovat siis Etelä-Karjalassa. Myös Kymenlaaksossa hän viihtyy. Siellä elää omanlaisensa ihmistyyppi, josta Jyrki Karhula on oppinut pitämään. Ihmiset ovat omalla laillaan pidättyväisiä ja harrastavat huumoria, jota muut eivät välttämättä ymmärrä. - Tätä ihmistyyppiä on Pirkka-Pekka Petelius parhaiten kuvannut tv-sarjassaan Kymenlaakson Laulu. Petelius esitti pääosaa ja tunsi hyvin tyypin, sillä hän on itse varttunut Kuusankoskella. Anneli Similä 66
