docn Pääkirjoitus: 2 Ni hao 3 Aluepolitiikka miehen ikään 4 Merkki
download 
Report Transcription
n Pääkirjoitus: 2 Ni hao 3 Aluepolitiikka miehen ikään 4 Merkki
1/2015 n Pääkirjoitus: n Kansallinen alueellinen kehittäminen 2 Ni hao 13 Seudulliset kehittämisyhtiöt muutospaineissa 3 Aluepolitiikka miehen ikään 14 Aluekehittämispäätöksen virkamiesvalmistelu alkanut 4 Merkki on päällä - hallitusohjelma näyttää suunnan 16 Kaupunki-, maaseutu ja saaristopolitiikan kehittämiseen eväitä 5 Ensitulkintoja hallitusohjelmasta alueiden näkökulmasta 17 Kaupunkien kasvusopimukset strategisesti osuvia – lisää n Euroopan Unioni 6 Neljä vuotta erityisasiantuntijan silmin 7 Koheesiopolitiikan suuri kuva vääntöä toimenpiteisiin 18 Seutupilotit uuden kasvun ja verkottumisen suunnannäyttäjinä 20Visio Suomen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä vuoteen 2050 8 Bioresurssit ja muut maaseudun vahvuudet käyttöön 22Uusista kehitysympäristöistä kilpailuetua yrityksille 9 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee sinistä kasvua 23ERM-kiertue päätökseen: ennakoinnilla rakennemuutoksen 10 Alueministerit luottavat koheesiopolitiikan välineisiin talouden edistämisessä 11 Suomen puheenjohtajuuskausi Barents-yhteistyössä loppusuoralla 12 OECD aluekehityskomiteassa painotuksena kaupunkien ja maaseudun integraatio hallintaan ■ tutkiTTUA TIETOA 24Maaseudulla on vetovoimaa ja liiketoimintapotentiaalia 25ESPON – näkökulmia Suomesta eurooppalaisessa aluekehityksen kontekstissa 1 n Svensk resumé 26Svensk resumé 2 alue-integraattori ■ Pääkirjoitus 17.6.2015 Ni hao Teksti: Taina Susiluoto, osastopäällikkö, TEM Tätä Alue-Integraattoria kirjoittaessa katse- taloutemme kokoon. Kiina on meille tärkeä mark- len Pekingin valoja 25. kerroksesta ja koetan kina. Hallitusohjelma nostaa keskiöön Team Fin- suhteuttaa kiinalaista aluekehitystä meidän land toiminnan, jossa kaikki eri julkisen sektorin Suomessa kohtaamaan murrokseen. tahot yhdessä tukevat kansainvälistyviä yrityksiä globaaleille markkinoille ja houkuttelevat inves- ›› Kiina rakentaa valtavalla vauhdilla täkäläisittäin tointeja ja turisteja Suomeen. pienempiä kaupunkeja eli 5–10 miljoonan keskuskaupunkeja maakuntiin. Kaupunkeja ja infraa ra- Team Finland tarjoaa arvokasta apua kennetaan One Road One Belt kasvuvyöhykkeeksi, Team Finlandin tarjoamat arvovaltapalvelut ovat joka vahvistaa yhteyksiä naapurimaihin ja samal- merkittäviä Kiinassa, jossa valtion ja kommunis- la toimii talouskasvun ja teollistumisen ajurina. tisen puolueen mukana olo markkinoilla on monin Kaupunkien ja maaseudun yhteistyö yli 30 suomalaisella kaupungilla on ystävyyskau- ajankohtaista Kiinassakin punki Kiinassa. Tämä pitkäaikainen yhteistyö on Kiinan tavoitteena on edistää kaupungistumista, tärkeä myös suomalaisille yrityksille, koska kau- mutta samalla huolehtia maaseudulle jäävistä van- punginjohtajat saavat Kiinassa ministeritason vas- tavoin läsnä. Matkan aikana opin myös sen, että huksista ja lapsista ja varmistaa maaseudun kehi- taanoton ja avaavat osaltaan suomalaisille yrityk- tys myös ruoantuotantoalueena. Valmisteilla on sille mahdollisuuksia päästä mukaan Kiinan val- Kiinan seuraava 5-vuotissuunnitelma, jonka taus- tavaan urakkaan rakentaa maataan. Samaan hen- tavalmisteluissa yksi isoimpia asioita on kaupun- genvetoon on todettava, että 650 000 työntekijän kien ja maaseudun välisen yhteistyön edistäminen globaali yritys kertoi hakevansa kumppaniyrityk- sekä ihmisten liikkuvuuden ja hyvinvoinnin var- siä, koska ovat itse liian pieni toimija Kiinassa. mistaminen. Kiina hakee 6.5–7 prosentin vuosit- Team Finland -toimijoiden kannattaakin satsata taista kestävän kasvun tietä nimenomaan kaupun- niihin suomalaisiin yrityksiin, joilla on kykyä ja kien kestävän kasvun kautta. tahtoa lähteä kilpailemaan Kiinan markkinoille. Suomen uuden hallituksen ohjelmassa tuodaan esille samoja aluekehittämisen asioita, mutta toki Cleantech ja digitalisaatio ovat Kiinassa merkittäviä. meidän mittakaava on aivan toinen kuin Kiinassa Team Finlandin aluetoimijoiden tehtävää ja roo- – ja uskaltaisinpa sanoa, että erilaista on myös ta- lia sekä tukimuotoja koskevan jatkokehittämisen pa tehdä asioita. Meidän hallitusohjelma on nimel- lisäksi uudessa hallitusohjelmassa aluekehitys on tään Ratkaisujen Suomi ja se korostaa uudistumis- mukana monessa hallituksen kärkihankkeessa. ta kaikilla tasoilla. Ohjelman pääpaino on varmis- Valmistelemme parhaillaan tarkempaa toiminta- taa kestävä kasvu ja koheneva työllisyystilanne suunnitelmaa kärkihankkeiden toteuttamiseksi. samalla kun se edellyttää velkaantumisen taitta- Pöydällä ovat alustavasti ainakin alueiden enna- mista vaalikauden loppuun mennessä. Meillä on koiva rakennemuutos, uudet kasvusopimukset ja siis edessä uuden rakentamista ja kokeiluja, joihin vyöhykeajattelu, smart countryside -kokeilut sekä toivotaan innovatiivista otetta. Mutta samalla tie- aluehallinnon uudistus, kunhan SOTE-ratkaisuja dämme, että monesta vanhasta totutusta on luo- saadaan pidemmälle. vuttava, koska sopeuttamistoimet ovat mittavat ja koskettavat kaikkia. Hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi on Tärkeintä on tekemisen meininki ja sisältö. Erilaiset hallintorakenteiden jumpat ja muut on sitten rakennettava tukemaan valittua Ratkaisujen nostettu kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyy- Suomen strategiaa parhaalla mahdollisella taval- den ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamal- la. Nyt siis vain reippautta käyttämään uusia vir- la. Suomi investoi Kiinaan eniten Euroopan mais- kamieshyveitä: uudistumiskykyä ja innovatiivi- ta, kun vienti ja investoinnit suhteutetaan kansan- suutta! n Kuva: Aleksi Malinen ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i Aluepolitiikka miehen ikään Teksti: Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, TEM Systemaattisen aluepolitiikan voidaan katsoa maassamme alkaneen viisi vuosikymmentä sitten. Silloin alettiin järjestelmällisesti ja valtion varoja käyttäen edistää niin sanottua ”” Kun hallitusohjelmaa lukee, taitaa maamme aluehallinnolla olla tulollaan viidenkympin villitys. teollistavaa kehitysaluepolitiikkaa. ›› Tarkoituksena oli vaikuttaa maan heikoimpien niamestareita, jollaisiksi loppusijoitettiin ikään- alueiden kehitykseen panostamalla nimenomaan tyneitä tai urallaan epäonnistuneita poliitikkoja. teollisuuteen. Tätä toimintaa tukemaan perustet- Pari kevennystä omalta aluepoliitikon uralta- tiin erityinen rahoitusorganisaatio Kehitysaluera- ni. Suunnittelu-uskon valtakaudella tuotettiin mas- hasto Oy, KERA. siivisia VAKS-, LAKS- ja MAKS-asiakirjoja, tarkoi- Ainakaan minulla ei ole tietoa, miten onnistu- tuksena vaikuttaa kunkin vuoden budjettiin. Bud- neeksi tämä teollistamispolitiikka on arvioitu. Jo- jettiosastolla nämä kottikärrylliset paperia kär- ka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua poli- rättiin kaikkein kaukaisimpaan huoneeseen, eikä tiikka vaihdettiin toiseen. Alkoi aluepoliittisen niihin kukaan ikinä vilkaissutkaan. suunnittelun aikakausi. Tuohon aikaan uskottiin Tulosbudjetoinnin alku ulottui myös aluepoli- kaikessa muussakin suunnittelun suureen voi- tiikkaan. SM esitti kerran läänikohtaisessa bud- maan. Samalla kehitysalue-termi alkoi vaipua un- jettiesityksessään jokaisen läänin kohdalla, että holaan. tavoite on maan keskiarvoa nopeampi bkt:n kas- Ja taas kului runsaat kymmenen vuotta, kun vu. Yritin kertoa heille, että se on matemaattinen koitti uusi aika aluepolitiikkaan. Yleisen suunta- mahdottomuus, mutta en saanut viestiäni miten- uksen mukaisesti myös aluepolitiikassa alkoi oh- kään perille. Taisi olla kuulijoilla lyhyt matikka... jelmapohjainen lähestymistapa. Tällä kaudella syn- ELYt ovat nykyään kovien määrärahasupistus- tyi ja kasvoi myös uusi toimija, maakuntien liitot. ten kohteena, kuten tietysti myös AVIt. Yllättävän- Niistä tuli virallisesti aluekehitysviranomaisia. kin hyvin näihin paineisiin on tähän asti pystytty 1990-luvulla siirryttiin EU-jäsenyyden myötä sopeutumaan, vaikka irtisanomisiin onkin jo jou- moderniin ohjelmapohjaiseen aluekehittämiseen duttu. Paine on myöskin parantunut entisestään- ja EAKR-politiikasta tuli keskeinen tekijä. Tästä kin ELY-ministeriöiden arkipäivän yhteistyötä. on asteittain siirrytty nykyiseen vuorovaikutteiseen aluepolitiikkaan. Mikä sitten on edessä? Kun hallitusohjelmaa lukee, taitaa maamme aluehallinnolla olla tulol- Aluepolitiikan organisointi on sekin kulkenut laan viidenkympin villitys: niin paljon uusia ava- pitkän tien. Keskushallinnossa se oli ensin valtio- uksia ja samalla vanhan karsimista ohjelma sisäl- neuvoston kanslian alaisuudessa, mistä tuli siirto tää aluepolitiikan sisällön suhteen. Samaten ohjel- sisäasiainministeriöön. Ja jokunen vuosi sitten löy- ma sisältää hallintolinjauksen: yksinkertaistetaan tyi nykyinen kotipaikka, TEM. Ainoa oikea koti, julkisen aluehallinnon järjestämistä. Tätä todella uskallan sanoa. toivon, kokemusperäisesti. Myös aluetasolla on tapahtunut. Läänit lakkau- Ensisijaisena ratkaisuna ohjelmassa on esitet- tettiin asteittain. Valtion aluehallintoa alettiin koo- ty toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toi- ta, ensin TE-keskuksiin ja sitten ELYihin. Siinä si- mivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Mitä tä- vussa syntyivät myös AVIt. mä ratkaisu arkipäivässä tarkoittaa, miten siihen Ei nykyjärjestelmäkään ongelmaton ole. Monet päästään? haikailevat paluuta läänien aikaan. Mutta he eivät Ainakaan minulla ei ole antaa vastauksia. Syk- ymmärrä, mistä puhuvat. Ei lääneillä koskaan ol- systä alkaen seuraan tätä erityisellä mielenkiin- lut mitään konkreettista tekemistä aluepolitiikan nolla eläkeläiskeinutuolistani, jollaista minulla to- kanssa. Ja maaherrat olivat jonkinlaisia seremo- sin ei ole, eikä tule. n 3 4 alue-integraattori ■ Merkki on päällä - hallitusohjelma näyttää suunnan Teksti: Mari Anttikoski, kehitysjohtaja, TEM Kansallislajissamme pesäpallossa pelinjohtaja näyttää viuhkalla joukkueelleen miten Alueiden kehittämiseen välittömästi vaikuttavia kärkihankkeita ovat muun muassa Kilpailuky- pelitilanne otetaan haltuun. Merkin ollessa vyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyy- päällä kaikki pelaajat, roolista tai pelipaikas- den edellytyksiä parantamalla, Asuntorakentamis- ta riippumatta, tietävät mitä kulloinkin heiltä ta lisätään, Palvelut asiakaslähtöisiksi, Digitalisoi- edellytetään. Erityisesti ratkaisutilanteissa daan julkiset palvelut, Otetaan käytöön kokeilu- punnitaan joukkueen kyky yhteenpelaami- kulttuuri. seen ja voittamisen tahdon määrä. ”” Parhaillaan on käynnissä ›› Viuhka on viritetty ja merkki on päällä: Suomes- 26 kärkihankkeen konkretisointi, ta rakennetaan yhdessä uudistuva, välittävä ja tur- vastuutus ja aikataulutus. valinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Uudenlaista valmistelua Visioon kiteytetty tavoite on todella kova, erityi- rakennepolitiikkaan sesti tilanteessa, jossa julkisessa taloudessa on ar- Hallituksen rakennepoliittisissa uudistuksissa vioitu olevan yhteensä kymmenen miljardin suu- linjataan SOTEa, kuntapolitiikkaa, aluehallinnon ruinen kestävyysvaje. Tavoitetilan saavuttaminen ja keskushallinnon uudistamista. Aluehallinnon edellyttää merkittäviä säästöjä ja uudelleen koh- uudistamisesta tehdään päätös kuluvan vuoden lop- dennuksia sekä rakenteellisia uudistuksia, mutta puun mennessä. Ensisijaisena ratkaisuna on toi- myös kasvua tukevia panostuksia. Erityisen pal- mintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallal- jon ravistellaan nyt asenteita ja totuttuja ajatus- taan selkeille itsehallintoalueille. Tavoittelemme malleja siitä, miltä hyvinvointiyhteiskuntamme tu- aitoa poikkihallinnollista valmistelua uudella ta- levaisuudessa näyttää ja mihin rahkeet riittävät. valla aluehallintoa ohjaavien tahojen kanssa. ”” Erityisen paljon Ohjelmaperusteisesta kehittämisestä siirrytään sopimusperusteiseen kehittämiseen. Viime ravistellaan nyt asenteita ja hallituskaudella aloitettua kaupunkien kasvuso- totuttuja ajatusmalleja. pimusmenettelyä aiotaan jatkaa ja laajentaa myös kasvuseutujen ulkopuolelle. Sopimusten sisältöä Lupaava hallitusohjelma räätälöidään kaupunki- ja aluekohtaisesti ja kehi- uudistumiselle ja kilpailukyvylle tetään malli mahdollisesti myös kasvuvyöhykkeen Hallitus on ilmaissut tahtotilan ja tavoitteet. Toi- kasvusopimukselle. minnan suunnasta ei ole epäilystäkään. Juha Si- EU-linjausten kasvuun ja turvallisuuteen liit- pilän hallituksen ohjelmassa on vahva lupaus tu- tyvistä painotuksista keskeisiä ovat Euroopan in- kea alueiden uudistumista ja elinvoimaa sekä hyö- vestointisuunnitelman mahdollisuuksien hyödyn- dyntää koko Suomen voimavaroja. Viidessä poli- täminen ja valmistautuminen tulevaan 2020+ ko- tiikkapaketissa pyritään löytämään ratkaisuja heesiopolitiikkaan sekä yhteistyöä arktisen alu- työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, een, Itämeren alueen ja Venäjän kanssa. osaamisen ja koulutuksen uudistamiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä biotalou- Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä den ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittamiseen. Hallituskauden alueiden kehittämisen painopis- Toimintatapojen uudistamiseen kiinnitetään eri- teet konkretisoituvat vuoden 2015 loppuun men- tyistä huomiota: digitalisaation hyödyntäminen nessä tehtävässä valtioneuvoston päätöksessä. sekä turhan sääntelyn ja byrokratian purkami- Sen valmisteluun on jo tähän mennessä osallis- nen ovat ohjelman läpileikkaavia teemoja. tunut laaja joukko alueiden kehittämisen asian- Parhaillaan on käynnissä edellä kuvattujen ta- tuntijoita. Valmistelussa mukana olleena voin to- voitteiden mukaisten 26 kärkihankkeen konkre- deta aluekehittämisen leimallisesta horisontaa- tisointi, vastuutus ja aikataulutus. Samanaikaises- lisuudesta ja osittain ristiriitaisistakin intresseis- ti valmistellaan myös kattavaa julkisen talouden tä huolimatta, ettei tämän hallituksen tavoittei- suunnitelmaa. Molemmat annetaan heti syyskau- den toteutus jää kiinni ainakaan yhteisen tahdon den alussa selontekona eduskunnalle valtion vuo- puutteesta. n den 2016 talousarvioesityksen kanssa. ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i Ensitulkintoja hallitusohjelmasta alueiden näkökulmasta Maakuntaliittojen puheenjohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaalta ja ELY-keskusten ylijohtajien puheenjohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalasta tekivät ensipoimintoja toukokuun lopulla julkistetusta pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmasta ELY-keskusten ja maakuntien liittojen näkökulmasta. Suomi kestävään kasvuun koko maan voimavaroja hyödyntämällä teon riippumattomuus ja toiminnan rahoitus aiheuttavat omat Teksti: Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja merkitsee myös suuria muutoksia tehtäväjakoon. ›› Hallituksen strategisen ohjelman toteuttamisessa ELY-keskuksilla on keskeinen rooli nostettaessa Suomi kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Toisaalta julkisen talouden säästöt ja rakenneuudistukset kohdistuvat myös ELYkeskuksiin. ELY-keskusten käytössä olevat työkalut vähenevät. Elin- haasteensa. Maataloushallinnon siirtyminen 3-portaiseksi ELY-keskusten jo tehdyt sopeutustoimet tulee ottaa toimintamenosäästöjen kohdentamisessa huomioon. Koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen, turhan sääntelyn purkaminen, toimintatapojen uudistaminen ja digitalisaatio voivat säästöistä huolimatta mahdollistaa vaikuttavan toiminnan. ELY-keskukset ovat nostamassa Suomen kestävään kasvuun! keinoelämän tukiin on kohdistumassa merkittäviä säästöjä. Tekesin avustusten ja lainojen supistukset ovat suurimpia ja Ratkaisujen aikaa vaikuttanevat myös alueverkostoon. Yritysten investointi- ja Teksti: Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja kehittämisavustuksia vähennetään yleisiin vaatimuksiin perustuen. EAKR:n ja Euroopan maaseuturahaston rahoituk- ›› Hallitusohjelma tunnisti tosiasiat ratkaisujen tarpeellisuu- sen merkitys yritysrahoituksessa korostuu. desta. Rakenteelliset muutokset avaavat näkymän erilaises- Työvoimapalvelut uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Työ- ta Suomesta, mihin olemme vuosikymmenten varrella tottu- voimapolitiikassa määrärahoja leikataan 110 miljoonalla eu- neet. Perustuslain käyttö kuntia suurempien itsehallintoalu- rolla vuodessa, suunnataan toimintaa aktivointitoimenpitei- eiden muodossa ratkomaan SOTE-vyyhteä avaa uuden näkö- siin ja siirretään työvoimapalveluja kunnille ja yksityisille toi- kulman myös tuleviin aluehallinnon rakenteisiin ja työnja- mijoille. Lisäksi keskitetään aikuiskoulutuksen resurssoin- koon keskusvallan kanssa. Strategian ymmärtäminen valin- tia ja toimeenpanoa opetus- ja kulttuuriministeriön hallin- naksi auttaa toteutuksessa ja työnjaon muodostamisessa. Kai- nonalalle. paamme parempaa ja perusteellisempaa lainsäädäntövalmis- Liikenteen osalta pitkään keskustelussa ollut perusväylän- telua ja strategisempaa otetta alueiden tukemisessa Suomen pito ja yksityistiet saavat tervetullutta lisärahoitusta, joka siir- kilpailukyvyn korjaamiseksi. Kykyä kehittämiseen ja vah- retään uusilta hankkeilta. Vuosittaisella 100 miljoonan euron vuuksien varaan rakentuvaa omaehtoista toimintaa voidaan lisärahoituksella estetään korjausvelan kasvu. Tämä paranta- meiltä aluetoimijoilta ja maakunnilta odottaa resurssitehok- nee ELY-keskusten tieverkon kunnosta saamaa palautetta. kuuden varmistamiseksi. Bio- ja kiertotalouden toteuttamisessa ELY-keskuksilla mo- Työvoiman valtiovallan erityissuojelu näyttää jäykkyyksi- nialaisina toimijoina on yhdistävä rooli. Vesiensuojelun tavoit- neen muuttavan historiaan. Kuntien roolin vahvistaminen pit- teiden ja haja-asutusalueiden jätevesiasioiden linjausten risti- kittyneen työttömyyden ongelmien ratkaisussa on hallitusoh- riitaisuudesta huolimatta edellytykset hajajätevesikeskuste- jelmassa tunnustettu ja lupaukset rahoituksen tasapainotta- lun rauhoittamiselle ovat olemassa. Luonnonsuojelua jatke- misesta auttavat löytämään paikallisesti uusia ratkaisuja. Jo- taan vapaaehtoisin keinoin, mutta supistuvin määrärahoin. kohan vihdoin saamme yhteiskuntasopimuksen valtion ja kun- Kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisääminen, ELY- tien kesken työllisyydenhoidosta. keskusten konsultoivaksi muuttuva rooli kaavoitus- ja raken- Jotain vanhaa sentään listoilta löytyy. Nuorten maakunta tamisasioissa ja valitusoikeuden rajoittaminen herättävät mo- harmaantuvassa Suomessa joutuu taistelemaan vähenevistä nia kysymyksiä. Miten turvataan kansalaisten tasapuolinen tuntikehyksistä ja opetusalojen säästöistä välttääkseen kas- kohtelu ja päätösten laillisuus? vavan nuorisonsa koulutustason laskun. Digitaalisuuden uit- Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovi- taminen perusopetuksen rakenteisiin yhtä aikaa säästöjen tuksessa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittämi- kanssa voi olla opetusyhteisölle liian haastava yhtälö ilman nen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalu- ajatustapojen perinpohjaista tuuletusta. eille. Aluehallinnon selkeyttämiselle ja aluelähtöisyydelle on- Vaikka saimme pääministerin Kempeleestä, eivät väli- kin viime vuosien monenkirjavien keskittämisten jälkeen tar- matkat Suomesta ole minnekään kadonneet. Liikkumisen tar- vetta. Palautteesta päätellen ELY-keskukset ovat onnistuneet ve ja liukkaus vain kasvaa, jos se hallituksen otteista on kiin- asiakaslähtöisyydessään hyvin. ni. Väyläinvestointien ja ylläpidon rahoituksen priorisointi Tehtävien siirteleminen organisaatiolta toiselle ei lisää tehokkuutta, mikäli toimintatavat eivät muutu. Päätöksen- tulee olemaan aivan yhtä raastavaa alueiden välistä kamppailua kuin ennenkin. n 5 6 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i Brysselin kuulumisia Neljä vuotta erityisasiantuntijan silmin – osa I Teksti: Jussi Yli-Lahti, erityisasiantuntija, EU-edustusto Neljän vuoden mittainen kauteni aluepolitiikan erityisasiantuntijana Suomen EU-edus- Rakennerahastot ja kansalliset varat nivoutuvat aluetasolla tustossa päättyy elokuun lopussa. Nykyään ei Suomeen tuleva EU:n rakennerahastojen rahoitus ole trendikästä jäädä kovin nuorena eläkkeel- laski 25 prosenttia edelliseen ohjelmakauteen ver- le enkä minäkään ole vielä eläkeajatuksissa. rattuna. Kun kansallinen rahoitus supistui suh- Pyrin siis palaamaan syyskuun alussa työ- ja teessa hieman enemmän, oli vähennys yhteensä elinkeinoministeriöön. 27 prosenttia. Tämä Suomen EU-jäsenyyden huonoin tulos oli pahin pettymykseni päättyvällä kau- Ennen tuloani erityisasiantuntijan postille olin kol- dellani. Esimerkiksi Ruotsin rahoitus putosi vain me vuotta ryhmäpäällikkönä TEM:ssä, joka aloit- viisi prosenttia. Luvut kuvaavat keskeisten neu- ti uutena yhdistelmäministeriönä 1.1.2008. Taisi vottelijoiden erilaisia prioriteetteja EU:n budjetti- olla pian eläköityvä kansliapäällikkömme, joka kehysneuvottelussa. suomensi TEM-lyhenteen. Se on siis TEkemisen Tämän tosiasian tulisi johtaa todelliseen teke- Meininki. Lisäisin tähän… tai ainakin vakaa pyr- misen meininkiin sen suhteen, että vähentyneiden kimys. Täältä kauempaa katsoen sanoisin, että varojen vaikuttavuutta parannettaisiin. Rakenne- TEM ei ole seitsemässä vuodessa vielä täysin löy- rahasto-ohjelma ja sen rahoitus tulisi tehokkaas- tänyt rooliaan Suomen taloudellisen kehityksen ti linkittää kansallisiin rahoitusohjelmiin. Se on moottorina julkisessa hallinnossa. Keskeinen syy vaikeaa, jos toimijat eivät tiedä toisistaan. Helpoim- siihen on se tosiasia, että ministeriön osastot ja min EU-rahoituksen eri elementtien ja kansallisen yksiköt eivät riittävästi tiedä toistensa tekemisis- rahoituksen yhteispeli näyttää olevan toteutetta- tä. Tämän ilmiön hieno nimi on siiloutuminen, it- vissa aluetasolla. Asiat näyttäytyvät konkreetti- se puhuisin tutummin byrokratiasta. sempina eivätkä hallintojen väliset aidat ole niin Kerron tästä esimerkin. Uuden rakennerahasto- korkeita. Toinen haaste on Suomen rakennerahas- ohjelman toinen keskeinen prioriteetti, pk-yritys- to-ohjelman pitäytyminen lähes kokonaan suoriin ten ohella, on laaja-alainen innovaatiopolitiikka. tukimuotoihin välillisten, selvästi korkeamman vi- Siihen käytetään noin 600 miljoonaa euroa kuu- puvaikutuksen instrumenttien jäädessä pieneen den vuoden aikana. Kun Suomessa käynyt komis- sivuosaan. Tätä asiaa komissio on nyt korjaamas- sion tutkintaryhmä kysyi näiden varojen ja kan- sa väellä ja voimalla, niin Suomessa kuin muissa- sallisen innovaatiorahoituksen keskinäisestä koor- kin maissa. dinaatiosta, ei tätä yhteyttä tunnistettu. Suomen rakennerahasto-ohjelma on sisällöltään kaikin puolin hyvä. Komissio arvioi, että temaatti- Siilojen ja normien purkuun sen keskittämisen osalta Suomen ohjelma on EU:n Siiloutuminen ei ole toki TEM:n yksinoikeus, vaan paras. Hyvästä ohjelmarakenteesta on kuitenkin Suomen julkisen hallinnon yleinen vitsaus. Siihen pitkä matka tehokkaaseen toteutukseen ja vai- uusi hallitus käy nyt kiinni strategisella ohjelmal- kuttaviin tuloksiin. Tuloksen ja vaikutuksen ai- la ja otteella, jolla puututaan myös toiseen Suomea kaansaaminen edellyttää TEM:n ja aluetason toi- näivettävään ongelmaan eli itse tehtyyn normien mijoiden parempaa yhteispeliä. Tämä käy ilmi viidakkoon. Ensimmäiset byrokratiatalkoot pidet- täällä Brysselissä edelleen kiitettävän aktiivises- tiin muistaakseni jo 1980-luvulla. Jokaiset talkoot ti käyvien alueellisten toimijoiden puheista. He ovat päätyneet siihen, että normien vartijat, eri mi- raportoivat melko yhdenmukaisesti huomattavas- nisteriöiden yksiköt, jopa yksittäiset virkamiehet ta kitkasta TEM:n ja alueiden välillä. Kitkatonta ovat saaneet pidetyksi norminsa voimassa. Nyt on yhteispeliä tarvitaan, jotta rakennerahasto-ohjel- onneksi muutosta ilmassa. man 1 300 miljoonaa euroa omalta osaltaan palvelee Suomen talouden vuosia jatkuneen näivettymisen kierteen katkaisemista. n Kuva: Jukka Nieminen E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i Koheesiopolitiikan suuri kuva Teksti: Leif Ehrstén, neuvotteleva virkamies, TEM EU:n puheenjohtajatrion, Italia, Latvia ja kovaikuttamisen kulta-aika on tänä syksynä ja en- Luxemburg, tavoitteet koheesiopolitiikassa si vuoden alkupuolella. liittyvät yritysrahoituksen saannin helpotta- Valmistelut Euroopan tasolla ovat jo täydessä miseen ja hallinnon tehostamiseen. Latvian käynnissä. Komission aluepolitiikkapääosastolle kauden loppuhuipentumana hyväksytään nimettiin pari kuukautta sitten tulevaisuustyöryh- kesäkuussa neuvostopäätelmät koheesio- mä, jonka tehtävänä on arvioida ja esittää ratkai- politiikkauudistusten toimeenpanosta, rahoi- suja eniten kritiikkiä saaneisiin elementteihin. tusinstrumenteista ja hallinnon Näitä ovat myös Suomelle tärkeät kysymykset ku- yksinkertaistamisesta. ten sääntelyn purkaminen, suhteellisuus ja samat säännöt kaikille -periaate. EU:n nettomaksajien ›› Trion viimeinen maa, Luxemburg tulee kaudel- piirissä on pidetty kohtuuttomana periaatetta, jos- laan keskittymään kaupunkipolitiikkaan ja Eu- sa käytetään samaa hallinnon suurennuslasia riip- rooppalaiseen alueelliseen yhteistyöhön (EAY). Ko- pumatta koheesiorahoituksen koosta. missio julkaisee syksyllä selvityksen EAY:n saavu- Vieläkin vaikeampi on periaate jaetusta hallin- tuksista ja mahdollisista tulevista toimenpiteistä. tovastuusta komission ja jäsenvaltioiden välillä. Näistä on määrä päättää Yleisten asioiden neuvos- Toisin sanoen onko mahdollista muuttaa nykyisiä ton kokouksessa, joka loppuvuonna kokoontuu ko- käytäntöjä niin että vähän koheesiorahoitusta saa- heesioministerikokoonpanossa. Luxemburg ei jär- vien maiden ei tarvitsisi kierrättää varoja komis- jestä erillistä epävirallista kokousta koheesiomi- sion monimutkaisten ohjelmointiprosessien kaut- nistereille mutta kylläkin kaupunkiasioista vas- ta vaan ne voisivat ohjelmoida varat tiettyjen peli- taaville ministereille. sääntöjen mukaan kansallisesti? Uusi trio paneutuu rahoitukseen Rahoituksen taso askarruttaa ja koheesioraporttiin Suomelle on luonnollisesti tärkeää säilyttää koh- Ensi vuoden alusta aloittava puheenjohtajatrio Hol- tuullinen nettomaksuasema suhteessa verrokki- lannin johdolla tulee keskittymään EU:n rahoitus- maihin. Tällöin perusrahoitusta ohjaavat kriteerit kehyksen uudelleenarviointiin 2016 ja seitsemän- ja niiden tasot ovat tärkeitä. Kuluvan kauden ra- teen koheesioraporttiin, joka julkaistaneen vuo- hoituskriteerit perustuivat Eurooppa 2020 -stra- den 2017 syyskaudella. tegian tavoitetasoihin, jotka Suomi täytti esimer- Rahoituskehysten uudelleenarviointi ja tarkis- kiksi Ruotsia paremmin ja tuloksena oli pienenty- tamista koskeva lauseke oli parlamentin keskei- nyt rahoitus edelliseen kauteen verrattuna. Ilman siä vaatimuksia monivuotista rahoituskehystä kos- harvan asutuksen 300 miljoonan euron erityisra- kevissa neuvotteluissa. Taustalla oli tarve antaa hoitusta Suomen koheesiorahoitussaanto ei enää seuraavalle komissiolle ja parlamentille mahdolli- olisi ollut hyväksyttävällä tasolla. suus arvioida uudelleen unionin poliittisia paino- Viime vuosien taloudellinen kehitys antaa viit- pisteitä suunnittelukauden toisella puoliskolla. teitä siitä että vauraiden ja vähemmän kehitty- Oma mausteensa uudelleenarviointiin tuo Isossa- neiden maiden kehityserot eivät ole kaventumas- Britanniassa edessä oleva kansanäänestys EU:n sa lähivuosina. Näin on oletettavaa että perusra- jäsenyydestä. hoituksen taso vauraimmissa maissa edelleen laskee ja erityyppiset kompensoivat erityisrahoitus- Tulevaisuuskeskustelu alkanut kuviot tulevat tärkeimmiksi. Suomen osalta tär- Seitsemäs koheesioraportti tulee sisältämään ra- keitä erityiskysymyksiä harvan asutuksen lisäk- hoituskehysesitykset seuraavalle rakennerahas- si ovat esimerkiksi saavutettavuus, demografia ja tokaudelle 2021–2027. Koska raportti julkaistaan arktisuus. n jo loppuvuonna 2017, tarkoittaa se sitä, että ennak- 7 8 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i Bioresurssit ja muut maaseudun vahvuudet käyttöön Teksti: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, MMM EU:n maaseuturahaston uuden ohjelman ten uudistumista tuetaan myös kokeiluhankkeil- strategisina painopisteinä Manner-Suomessa la. Yritysrahoituksen muotoja ja tasoja on kautta ovat biotalouden kehitys, pienten yritysten ja linjan yhteen sovitettu ja valtiontukimenettelyt maaseudun elinvoimaisuus. Haku ohjelman ovat yhteisiä sekä alueittain että muun muassa yritys- ja hankerahoitukseen on käynnistynyt energiainvestointeja tuettaessa. vaiheittain ja pian kaikki rahoitukset ovat haettavissa. Osaaminen, innovaatiot ja kokeilu ovat merkittävässä roolissa uusissa alueellisissa suunnitelmissa. Nyt myös kansainvälistä yhteistyötä on mah- ›› Maaseutuohjelman kehittämisvarat osoitetaan dollisuus käyttää alueen kilpailukyvyn kehittämi- pääsääntöisesti alueilla jaettavaksi. ELY-keskuk- seen. Pienten yritysten yhteistyö, t&k ja innovaa- set ja 54 paikallista Leader-ryhmää päättävät alu- tioiden tuottaminen saavat ohjelmasta vahvan tu- eillaan, mihin varoja käytetään. ELYt ja Leader- en. Maa- ja metsätalouden biotalouteen liittyviä ryhmät rahoittavat kehittämishankkeita, yleishyö- innovaatioita rahoitetaan omana erityisenä EIP- dyllisiä investointeja ja yritystukia suunnitelman- toimenpiteenä. sa painotusten mukaisesti. Pieni osa varoista käy- Maaseudun asumista, yrittäjyyttä ja saavutet- tetään valtakunnallisten hankkeiden rahoittami- tavuutta parannetaan uudistamalla ja kehittämäl- seen. Ohjelmakaudella käynnistetään myös kuusi lä uusia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen ja ra- erityistä koordinaatiohanketta. On myös syytä kentamalla tietoliikenneyhteyksiä. mainita Saaristomeren alueelle kohdennettava 6,5 miljoonan rahoituserä, joka tukee ravinteiden kierrätystä ja vesien suojelua koko valuma-alueella. Palvelut ja nuoret esillä paikallisissa strategioissa Maatalouden ympäristökorvaukset, LFA-tuki Paikkaperusteisen kehittämisen ytimessä ovat ja muita maatalouteen suoraan kohdennettuja tu- Leader -ryhmät, joita toimii kaikilla maaseutualu- kia käynnistyi uuden kauden ohjelman puitteissa, eilla. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi Leader- mutta aiemmilla säännöillä jo vuonna 2014. Maa- ryhmät ja niiden laatimat paikalliset strategiat jo talouden investointien ja nuorten viljelijöiden tu- tammikuussa. Strategioiden painopisteinä ovat ak- et avautuivat hakuun toukokuussa. Kesäkuussa tiivinen yrittäjyys, elinkeinotoiminnan monipuolis- avautuvat sellaiset elinkeinojen kehittämishank- taminen ja uudistaminen, elinvoimaiset yhteisöt ja keet, joissa pienet yritykset voivat kehittää inno- viihtyisä asuinympäristö. Palvelut ovat tärkeä tee- vaatioita, toimintaa ja tuotteita ja jotka edellyttä- ma monilla alueilla. Nuoret ovat kohteena ja toimi- vät valtiontukimenettelyä. joina kaikissa paikallisissa strategioissa. Rahoitusta pk-yrityksille kertaisimpia menettelyjä ja keventämään hallin- elintarvikkeiden jalostukseen nollista taakkaa. Sähköinen haku ja asioiden kä- Biotalouden kasvavaan potentiaaliin tartutaan niin sittely on nyt uudella tasolla. Sähköistä asiointia yritys- kuin kehittämisrahoituksella. Toukokuun palvelee HYRRÄ-järjestelmä, jonne kirjautumisen alussa avautunut yritysrahoitus on käytettävissä ja hakemuksen voi tehdä Katso-tunnuksilla. Kaikissa toimissa pyritään käyttämään yksin- kaikilla tukikelpoisilla alueilla. Merkittävä osa Vahvaan kehitystyöhön on juuri nyt mahdolli- kohdentuu hyvässä nosteessa olevaan elintarvik- suuksia siten, että merkittäviä kokonaisuuksia keiden jalostukseen pienissä ja keskisuurissa yri- kootaan isommiksi alueellisiksi ohjelmiksi, joiden tyksissä. Muiden toimialojen rahoitus maaseutu- toteutukseen kootaan eri rahastojen ja kansalli- alueella laajeni nyt mikroyrityksistä pieniin yri- sia resursseja. n tyksiin, niiden kehittämiseen ja investointeihin. Yritystoiminnan aloittamiseen suunnattu tuki toteutetaan nyt kertakorvausperiaatteella. Yritys- Lisätietoja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta www.maaseutu.fi. www.leadersuomi.fi. E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee sinistä kasvua Teksti: Harri Kukka, neuvotteleva virkamies, MMM Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) on yksi Euroopan rakenne- ja investointirahas- Meripolitiikka – uusi rahoituskohde Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa toista. Komissio hyväksyi Suomen toimintaoh- Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka sai jelman ensimmäisten joukossa maaliskuussa alkunsa vuonna 2007 annetun komission tiedon- ja sen täytäntöönpano on käynnistymässä. annon pohjalta. Yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään kehittämään johdonmukaisempaa lähesty- ›› Toimintaohjelman tavoitteena on luoda kalata- mistapaa meriasioihin ja lisäämään eri politiikan louden elinkeinoille kilpailukykyinen toimintaym- alojen välistä koordinointia. Sen kattamia osa-alu- päristö, joka mahdollistaa kestävän kasvun ja uu- eita ovat sininen kasvu, meriosaamisen kehittä- distumisen sekä kotimaisen kalan nykyistä suu- minen, merten aluesuunnittelu, merien suojelu, remman tarjonnan. merivalvonta ja merialuestrategiat. Kasvua ja uudistumista Sininen kasvu Ohjelmassa korostuvat innovaatioiden, uuden liike- Sinisellä kasvulla viitataan meriin liittyvän talou- toiminnan ja yhteistyön edistäminen sekä kehityk- dellisen potentiaalin hyödyntämiseen. Käytännös- sen esteiden poistaminen. Lähestymistapa on koko sä se tarkoittaa esimerkiksi tuulen, vuoroveden ja alaa kehittävä, mutta rahoituksen painopiste on al- aaltojen hyödyntämistä energialähteenä sekä me- kutuotannon tukemisessa. Tuet kohdennetaan eri- riluonnonvarojen käyttöä lääkkeissä ja kosmetii- tyisesti kasvua ja uudistumista tukeviin toimiin. kassa – unohtamatta perinteisempiä elinkeinoja ku- Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen ten merenkulkua, matkailua ja kalataloutta. on ohjelman keskeisiä tavoitteita. Ohjelman rahoi- Meripolitiikan rahoitus on osin komission suo- tuksella parannetaan kalastuksen kestävyyttä, rassa hallinnossa, osin jäsenmaiden toimintaoh- mutta edistetään myös sellaisten ympäristötoi- jelmissa. Suomen toimintaohjelmassa meripolitii- mien valmistelua, jotka tukevat kalojen luontais- kan täytäntöönpanoon on varattu noin 10 miljoo- ta lisääntymistä (esim. kutualueiden ja vaellusreit- naa euroa kaudelle 2014–2020. tien kunnostukset). Uutena kokonaisuutena ohjelmaan sisältyy me- Monia mahdollisuuksia ripolitiikan rahoitus, jolla luodaan edellytyksiä me- Suomessa on vahvaa osaamista monilla meriklus- reen liittyville taloudellisille toiminnoille ja edis- terin osa-alueilla, ja osaamisen kehittäminen luo tetään merialueen valvontaa ja Itämeren suojelu- edellytyksiä myös teknologian ja osaamisen vien- tavoitteiden toteutumista. nille. Käytännön mahdollisuuksia nähdään liitty- Rahastosta on osoitettu jäsenmaille 5,7 miljar- vän myös merialuesuunnitteluun, merialueen val- dia euroa, josta Espanjan osuus on ylivoimaisesti vonnan kehittämiseen yhteistyössä eri hallinnon- suurin, 1,2 miljardia. Suomen toimintaohjelmaan alojen kesken sekä Itämeren tilan parantamiseen. on varattu noin 140 miljoonaa euroa julkista rahoi- Meripolitiikka sivuaa monen eri hallinnonalan tusta. Tästä määrästä noin 74 miljoonaa euroa on toimintaa, ja edellyttää yhteistyön tiivistämistä si- EU:n rahoitusta. Suomen saama EU-rahoitus on ten, että meren tilan parantaminen, merivalvon- noin 50 prosenttia aikaisempaa suurempi. Kasvu nan tehostaminen ja sinisen talouskasvun edistä- johtuu siitä, että ohjelman rahoitus kattaa kalata- minen tukevat toisiaan. louden kehittämisen lisäksi uusina alueina, meri- Suomen EMKR-ohjelma tarjoaa osaltaan mah- politiikan tukemisen ohella kalastuksen valvon- dollisuudet kehittää merialueiden ja kalavarojen nan sekä kalatalouden biologisten ja taloudellis- kestävää käyttöä ja tukea sinistä kasvua. Suomel- ten tietojen keräämisen. la on kaikki edellytykset nousta sinisen biotalouden kansainväliseksi edelläkävijäksi. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeita kokeiluja ja toimijoiden välistä yhteistyötä yli sektorirajojen. n 9 10 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i Alueministerit luottavat koheesiopolitiikan välineisiin talouden edistämisessä Teksti: Kaisa-Leena Lintilä, aluekehitysjohtaja ja Olli Voutilainen, ylitarkastaja, TEM Latvian puheenjohtajakauden aluekehityk- Keskustelun pohjalta viimeistellään neuvoston sestä vastaavien ministereiden kokouksessa päätelmät, joka käsittelee EU:n alue- ja rakenne- keskusteltiin alkaneen ohjelmakauden haas- politiikan uudistuksen onnistumista, rahoitus- teista ja mahdollisuuksista sekä kaupunkipo- instrumenttien käyttöä, hallinnollista kapasiteet- litiikasta. Ministerit korostivat koheesiopoli- tia ja yksinkertaistamista. tiikan merkitystä EU:n talouden ja kilpailukyvyn edistämisessä ja painottivat tarvetta politiikan räätälöintiin jäsenmaiden erityispiirteet huomioiden sekä hallinnon yksinkertaistamista. ”” Suomi korosti älykkäiden kaupunkien teemaa yhtenä kaupunkiagendan toivottuna sisältönä. ›› Suomen puheenvuorossa elinkeinoministeri Olli Rehn totesi olevansa aluekehittämisen vahva kannattaja ja tulevansa vanhalta tavoite 6 –alueel- Kaupunkiagendan valmistelu la, joka räätälöitiin meidän erityisoloihin. Rehn EU:n kaupunkiministerikokouksen pääaiheena oli nosti myös esiin laajemman talouden kuvan ja uu- EU:n kaupunkiagendan valmistelu ja tukeminen. distumistarpeen, johon koheesiopolitiikka antaa Kaupunkiagendaa käsiteltiin nyt ensimmäistä ker- välineitä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäris- taa poliittisella tasolla. Ministerit kävivät vilkkaan tössä tarvitsemme sekä avustusmuotoisia rahoi- keskustelun agendasta ja hyväksyivät yksimieli- tusvälineitä että laina- ja pääomainstrumentteja. sesti asiaa koskevan Riian julistuksen. Olennaista on, millä keinoilla saadaan tehokkain Puheenvuoroissa korostettiin agendan merki- vaikuttavuus. Suomessa keskitytään voimakkaas- tystä erityisesti kahdessa tavoitteessa: kaupunki- ti pk-yrittäjyyden, innovaatioiden ja vähähiilisen politiikkaa koskevan jäsenmaiden välisen koke- talouden edistämiseen. mustenvaihdon tehostajana ja EU:n sektoripolitiikkojen muokkaamisessa paremmin kaupunkikehi- ”” Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsemme sekä avustusmuotoisia rahoitusvälineitä että lainaja pääomainstrumentteja. tyksen piirteet ja haasteet huomioonottavaksi. Kolmantena näkökulmana tuotiin esiin agendan merkitys kaupunkien kilpailukyvyn ja laadukkaan asuinympäristön sekä koko EU:n kilpailukyvyn edistäjänä, mitä muun muassa Suomi korosti. Monet maat puolsivat myös agendan valmistelun tueksi tehtyä tiekarttaa, joka oli laadittu muutaman maan, ml. Suomen aloitteesta. Keskusteluun agendan sisällöstä nostettiin Korkean tason ryhmä koheesio- muun muassa asuminen, energiatehokkuus, hei- politiikkaa yksinkertaistamaan kosti kehittyneet lähiöt, älykäs erikoistuminen, il- Komissaari Cretu esitteli suunnitelmansa kohee- mastonmuutoksen hallinta, työllisyys sekä älyk- siopolitiikan yksinkertaistamiseksi perustamalla käät ja digitaaliset kaupungit. Suomi korosti älyk- korkean tason ryhmä linjaamaan työtä. Ryhmää käiden kaupunkien teemaa yhtenä agendan toivot- johtaa virolainen ex-komissaari Siim Kallas. Ar- tuna sisältönä, mikä sai vahvaa tukea monilta mail- vattavasti työn tulokset näkyvät seuraavan vuo- ta. Teemojen määrittelemiseksi tehdään kesäkuun den 2020 jälkeisen kauden valmistelussa, jonka aikana kysely jäsenmaille ja ensimmäisistä tee- valmistelu on jo käynnistymässä ja tiivistyy 2017 moista on määrä päättää syksyn aikana. n alkaen, jolloin komissio julkistaa seitsemännen koheesioraportin. E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i 11 Suomen puheenjohtajuuskausi Barents-yhteistyössä loppusuoralla Teksti: Tuulia Väliheikki, ylitarkastaja, TEM Barentsin alueen yhteistyöelimenä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut Barentsin euroarktinen neuvosto. Neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suo- ”” Suomen kaudella kärjet ovat olleet puhtaat teknologiat, kestävä kaivannaisteollisuus ja yritysten rajat ylittävä yhteistyö. men, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus- ta kukin puheenjohtajamaa tarkentaa ohjelmassaan kausi päättyy syksyllä. kulloisetkin yhteistyöalat. Suomen kaudella kärjet ›› Luonnonvaroiltaan rikkaan Barentsin alueen teollisuus ja yritysten rajat ylittävä yhteistyö. ovat olleet puhtaat teknologiat, kestävä kaivannaistarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle elinkeinoelämälle ovat suuret ja laajalti tunnustetut. Suomalaisilla toimijoilla on tarjota pohjoisille alueille Syksy tuo tullessaan puheenjohtajuuskauden päätapahtuman soveltuvaa osaamista muun muassa kaivannais- ja Taloustyöryhmän toimintaa konkretisoivat Suo- metsäteollisuuden, turismin sekä öljy- ja kaasu- men puheenjohtajuuskauden päätapahtumat ovat teollisuuden sektoreilla. edessä kesälomien jälkeen. Helsingissä, osana Suurinvestointien ohella merkittävä osa pohjois- Global Cleantech Summit -tapahtumakokonaisuut- ten alueiden taloudellisesta toiminnasta tapahtuu ta järjestetään 10.9.2015 kestävää kaivannaisteol- pk-yrityksissä. Rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa yri- lisuutta ja puhtaan teknologian innovaatioita kä- tyksille mahdollisuuden laajentaa markkinoitaan sittelevä Cleantech Innovations in Minerals ja osaamistaan. Koko Barentsin alueella toimivien Production -konferenssi. Barentsin alueen erityis- yritysten välinen sekä teollisuussektoreiden läpi ta- kysymyksiin pureudutaan Challenges in the Arctic pahtuva kauppa ja yhteistoiminta ovat tärkeitä uu- -osiossa, jonka aiheina ovat muun muassa ilmas- sien liikemahdollisuuksien löytämiseksi ja suurem- tonmuutoksen vaikutukset, pohjoiset ääriolosuh- man kannattavuuden saavuttamiseksi. teet, kaivostoiminnan vaikutukset paikallisella tasolla sekä Venäjän arktinen kaivostoiminta. Lokakuun puolivälissä 2015 vietetään Oulussa Ulkoministerikokous huipentaa puheenjohtajuuskauden todellista Barents-yhteistyön superviikkoa useiden Suomi on ulkoasiainministeriön johdolla luotsan- pohjoisten tapahtumien linkittyessä kaupungissa nut euroarktista neuvostoa lokakuusta 2013 lähti- järjestettävään Barents ulkoministerikokoukseen. en. Puheenjohtajuuskausi huipentuu lokakuussa Yksi näistä tapahtumista on Suomen puheenjohta- 2015 Oulussa järjestettävään ulkoministerikoko- juuskauden taloustyöryhmässä päättävä Barents ukseen, jossa neuvoston vetovastuu siirtyy Suo- Industrial Partnerhship (BIP)-kokous. Tämä kokous melta Venäjälle. Suomen puheenjohtajuuden pai- tarjoaa pohjoisten alueiden elinkeinoelämän toimi- nopistealueet näiden tavoitteiden saavuttamisek- joille säännöllisen foorumin tiedon ja kokemusten si ovat taloudellinen yhteistyö, liikenne ja logis- vaihdolle sekä keskustelulle alueen elinkeinotoi- tiikka, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä nuori- minnan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. soyhteistyö. Muita puheenjohtajuuskauden teemo- Oulun kokouksen tavoitteena on koota kattavasti ja ovat turismi, kulttuuriyhteistyö, terveys ja sosi- yhteen alueellisia elinkeinoelämän toimijoita yri- aalinen hyvinvointi sekä pelastusalan yhteistyö. tyksistä, tutkimuslaitoksista ja hallinnosta keskus- Neuvoston yleisen puheenjohtajuuden rinnal- telemaan alueen talouden ajankohtaisista kysymyk- la myös Barentsin taloustyöryhmän vetovastuu on sistä, luomaan uusia yhteistyömuotoja ja tekemään ollut suomalaisissa käsissä, työ- ja elinkeinominis- kauppaa. Kokouksen pääteemoiksi on suunniteltu teriön alueosastolla. Työryhmän päätavoitteena on ICT-ratkaisuja ja turismia – molemmat suomalaisen lisätä maiden välistä taloudellista toimintaa, mut- osaamisen ydinsektoreita. n Lisätietoja: Suomen BEACpuheenjohtajuuskauden tuloksista ja tapahtumista: www.formin.finland.fi/beac Lisätietoa Cleantech Innovations in Minerals Production -konferenssista www. globalcleantechsummit.fi 12 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i OECD aluekehityskomiteassa painotuksena kaupunkien ja maaseudun integraatio Teksti: Marikki Järvinen, neuvotteleva virkamies, TEM OECD:n aluekehityskomitea toimii keskeisenä Ajankohtaiskatsaus kaupunkipolitiikkaan kansainvälisenä foorumina, jossa eri maiden Kaupunkityöryhmän kokous avattiin keskustelulla päätöksentekijät ja virkamiehet voivat vaihtaa jäsenmaiden kaupunkipolitiikan ajankohtaisesta ti- kokemuksia sekä edistää aluekehittämispoli- lanteesta. Tulevista asioista oli esillä ministereiden tiikkaa. Komitealla on kolme erillistä työryh- ja kaupunginjohtajien pyöreän pöydän kokous Mek- mää – kaupunkipolitiikka, maaseutupolitiikka sikossa lokakuussa sekä muun muassa kaupunkien ja indikaattorityöryhmä, jotka tuottavat tutki- resilienssin ja vihreän kasvun teemojen jatkaminen. muksia, analyysejä ja raportteja komitean Uusina tarkastelun kohteeksi nousevina aiheina esi- työtä varten. teltiin kaupunkien asumispolitiikka ja maankäyttöpolitiikka. ›› Aluekehityskomitea pyrkii edesauttamaan hy- Sihteeristö esitteli kokouksessa kaksi raporttia: vinvoinninvoinnin ja elintason nousua kaupungeis- Metropolitan Century -raportin, jossa todetaan kau- sa ja maaseutualueilla ja tuomaan paremmin esiin pungistumisen jatkuvan edelleen ja Governing the niiden roolia kansallisessa kehittämisessä. Tavoit- City -raportti, johon oli ytimekkäästi listattu viisi teiden saavuttamiseksi aluekehityskomitea tuot- suositusta/ askelta, miten menestyksekäs metropo- taa temaattisia ja analyyttisiä raportteja, tutki- lihallintouudistus kokemusten valossa onnistuu. muksia ja suosituksia; luo maille mahdollisuuden Metropolialueiden hallinto -workshopissa esi- tutustua ja vaihtaa parhaita esimerkkejä; kerää teltiin paljon maa-esimerkkejä. Alueiden komite- uutta tietoa ja kehittää hallintoa ja uusia politiik- an tuore puheenjohtaja Markku Markkula toi koja; välittää komitean työn tuloksia. esiin älykkään erikoistumisen ja innovaatiokyvyn Aluekehityskomitean edellinen mandaatti pai- tärkeyttä metropoleille ja Helsingin seudulle, ja nottui voimakkaasti kaupunkipolitiikkaan. Uuden esitti että innovaatioiden luominen on, hallintora- mandaatin (2015–2019) mukaisesti komitean työn kenteiden sijaan, kaupunkikehityksen päätavoite. painopistettä kohdennetaan erityisesti kaupunkien Lisätietoja: Olli Voutilainen, TEM ja maaseudun keskinäisen integraation syventämiseen ja sen edellyttämien toimenpiteiden kehittämi- Maaseutukonferenssi toukokuussa seen. Keskeisenä tässä työssä pidetään aluehallin- 10. OECD:n maaseutukonferenssissa National Pros- non kehittämistä ja hallinnon eri tasojen ja sektorei- perity through Modern Rural Policy oli paikalla kor- den välisen yhteistyön lisäämistä. Muita tulevia ai- keatasoisia poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä, kuten heita on muun muassa osallistavan kasvun edistä- maaseutukomissaari Phil Hogan ja OECD:n varapu- minen, maankäytön suunnittelun rooli aluekehityk- heenjohtaja Mari Kiviniemi. Suomesta kokoukseen sessä. osallistuivat muun muassa Christel Åström TEM:stä ja Sirpa Karjalainen MMM:stä. Aluekehityskomiteassa esillä Konferenssin loppupäätelmissä todetaan, että maaseutupolitiikka maaseutualueiden merkitys maiden kansantaloudel- Aluekehityskomitean huhtikuisessa kokouksessa kä- le tulisi tunnustaa nykyistä vahvemmin ja että kai- siteltiin muun muassa uuden maaseutupolitiikan to- kille kansalaisille tulisi turvata onnistumisen mah- teuttamista, luonnosta vesihallinnon suosituksiksi ja dollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Päätelmissä alueellisten viranomaisten merkitystä alueellisessa perättiin myös viisautta maaseutupainotteisten po- kehittämisessä. Lisäksi kerrottiin Regional Outlook litiikkojen toteutukseen erilaisten maaseutuyhtei- -tutkimuksen päivityksestä, joka tullaan tekemään söjen todellisuus huomioiden. OECD:ta ja sen jäsen- kesän 2015 aikana sekä siitä, miten OECD:n suosituk- maita kannustettiin jatkamaan innovatiivista maa- sia tehokkaista julkisista investoinneista ja siihen liit- seutupolitiikkaa ja sen toteutusta. Tämä nähdään tyvää työpakkia tullaan kehittämään ja käyttämään tieksi, jonka kautta kansallista vaurautta voidaan li- hyväksi. sätä modernin maaseutupolitiikan kautta. n Lisätietoja: Marikki Järvinen, TEM. Lisätietoja: Christel Åström, TEM Lisätietoja: Kokousmuistio sekä tietoa aluekehityskomiteasta http://www.tem.fi/ alueiden_kehittaminen/ kansallinen_alueiden_ kehittaminen/ kansainvalinen_ aluepoliittinen_yhteistyo Metropolihallinto -työpajan esitykset: https:// community.oecd.org/docs/ DOC-84407 Kaupunkityöryhmän kokouksen esitykset: https://community.oecd. org/docs/DOC-84405 K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i 13 Seudulliset kehittämisyhtiöt muutospaineissa Teksti: Johanna Osenius, neuvotteleva virkamies, TEM Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämä seudullisten kehittämisyhtiöiden roolia koskeva selvitys valmistui toukokuun alussa. Selvityshenkilö Markku Andersson esitti ”” Kuntien kehittämisyhtiöissä työskentelee yrityskehittämisen parissa yli 1 000 henkilöä. Lisätietoja: Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio. TEM raportteja 39/2015. www.tem.fi/ajankohtaista/ julkaisut/tem_raportteja näkemyksensä kehittämisyhtiöiden nykytilasta sekä arvioi niiden edellytyksiä kuntien liin. Roolijako ei ole niin selkeä, ettei tehtäväken- ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteutta- tässä olisi myös päällekkäisyyksiä. Rooleihin on misessa. pyritty tuomaan selkeää työnjakoa organisaatioiden kahdenvälisillä yhteistyösopimuksilla, Seu- ›› Lähes kaikki kunnat ovat omistajina mukana dulliset yrityspalvelut -sopimuksilla ja yhteistoi- jossakin seudullisessa kehittämisyhtiössä. Kunti- mistoilla. en kehittämisyhtiöissä työskentelee yrityskehit- Laaja kontaktipinta yrityksiin, paikallisten olo- tämisen parissa yli 1 000 henkilöä, joista karkeas- suhteiden tunteminen sekä yrityskentän tarpei- ti noin kolmasosa on palkattu hankerahoituksel- siin sovitettu erityisosaaminen luovat kehittämis- la. Yhtiön koko vaihtelee alle viidestä työtekijästä yhtiöille hyvät edellytykset toimia yritysrajapin- yli 50:een työntekijään. Kehittämisyhtiöiden asiak- nassa yritysten linkkinä julkisiin yrityspalvelui- kaina on vuosittain noin 35 000 yritystä. Kuntien hin ja toisaalta olla osaltaan toteuttamassa kunti- keskimääräinen rahoitus kehittämisyhtiöille on en ja valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kehit- noin 24 euroa/as/v. tämisyhtiö on kuntien ja yritysten ”lähipalvelu”. Kehittämisyhtiöiden tehtävien laajuus vaihte- Taloudellinen tilanne voi kuitenkin vaatia ke- lee alueittain, mutta yleensä toiminta kattaa pe- hittämisyhtiöiden ja/tai niiden erityisosaamisen rustoiminnat, kuten yritysneuvontapalveluiden kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. tuottamisen, toimintaympäristön vahvistamisen ja alueen markkinoinnin. Toimenkuva on riippu- Kehittämisyhtiöt valtion vainen toimialueen elinkeinorakenteesta ja tehtä- kumppaniksi elinkeinopolitiikassa väjaosta muiden alueella toimivien organisaatioi- Selvityshenkilön mukaan kuntien määräysvallas- den kanssa. sa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia tulisi vahvistaa ja selkeyttää suhteessa muihin Kehittämisyhtiöiden saama hankerahoitus vähenee toimijoihin määrittelemällä kehittämisyhtiöiden Yritysten toimintaympäristö on muuttunut voimak- ta elinkeinopoliittista kokonaisuutta. asema osana julkisin varoin rahoitettua kansallis- kaasti viime vuosien aikana ja erityisesti yhteis- Nopeasti toteutettavana pilottina voidaan nos- kunnalliset rakennemuutokset ja rahoituksen su- taa työ- ja elinkeinoministeriössä kehitetty yritys- pistuminen vaativat myös kehittämisyhtiöiltä toi- tenkehittämispalvelut.fi -sovellus setelityyppisen minnallista ja hallinnollista uudistumista. Ohjel- yrityskehittämistyökalun hyödyntämisestä yhteis- matyössä ja -rahoituksessa on tapahtunut myös työmallina. Tämän palvelun laaja käyttö olisi mah- oleellisia muutoksia, mitkä ovat vaikuttaneet seu- dollista toteuttaa ELY-keskusten ja kehittämisyh- dullisten kehittämisyhtiöiden tilanteeseen. tiöiden sopimuksella. Lisäksi tulisi varmistaa julkisten yrityspalve- Yrityspalvelujen tuottajien toiminnassa päällekkäisyyttä luiden ja -tukien vaikuttava kohdentuminen tur- Elinkeinopolitiikan toimijoiden roolit voidaan jä- kuntien yhteistyönä. Kyse on kumppanuudesta, sentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin, jossa kehittämisyhtiöt toteuttavat kuntien elinkei- hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Valtion ja maa- nopoliittisten tavoitteiden ohella myös kansallisia kuntien liittojen tulisi keskittyä rahoittajan roo- elinkeinopoliittisia tavoitteita. n vaamalla kehittämisyhtiöiden rahoitus valtion ja 14 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Aluekehittämispäätöksen virkamiesvalmistelu alkanut Teksti: Outi Ryyppö, kehitysjohtaja, TEM Alueiden kehittämisen painopisteiden val- käytettävissä olevista voimavaroista, tulokselli- mistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä suutta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit sekä käynnissä. Valtioneuvosto tulee päättämään määrittelyn erityisohjelmien keskeisistä tavoitteis- niistä vuoden loppuun mennessä. Uusi halli- ta ja vastuutahoista. tus on muutaman viikon ikäinen, eikä vielä ole tietoa millaisella otteella se tulee tarttu- Sadat asiantuntijat kertoivat, mikä aluekehittämisessä on tärkeää maan alueiden kehittämiseen. Päätöksen valmisteluvastuu on TEM:ssä, jossa val›› Hallitusohjelmassaan hallitus lupaa lisätä alu- mistelu on aloitettu yhteistyössä muiden ministe- eellista ja paikallista vastuunottoa, harkintaa ja riöiden, maakuntien liittojen ja muiden aluekehit- päätöksentekoa muun muassa alueen elinvoimaan, tämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Val- yrittäjyyteen ja työllisyyden edistämiseen liitty- mistelua tehdään avoimesti ja osallistaen. Etenkin vissä asioissa. Digitalisaatio, säädösten purku, yh- prosessin alkuvaiheessa halutaan kuullaan mah- teistyön ja kumppanuuksien vahvistaminen, ko- dollisimman monia ja lähestyä aihetta mahdolli- keilevuus ja innovatiivisuus, aluehallinnon uudis- simman laveasti. Työryhmiä ei perusteta, vaan ide- taminen tulevat myös vaikuttamaan alueiden ke- oita ja ajatuksia kerätään olemassa olevilla fooru- hittämiseen. Mutta vielä on liian aikaista päätel- meilla ja uusilla sähköisillä menetelmillä. lä, mitä kaikki tämä oikeasti tarkoittaa. Ideoiden ja ajatusten keräämiseksi ja arvioimi- Valtioneuvosto tulee päättämään alueiden ke- seksi käynnistettiin maaliskuun lopulla vuorovai- hittämisen painopisteet hallituskaudekseen kulu- kutteinen verkkoaivoriihi. Satoja aluekehittämi- van vuoden loppuun mennessä. Päätös ohjaa alu- sen kanssa töitä tekeviä henkilöitä kutsuttiin hen- eiden kehittämistä ja toimenpiteiden yhteensovit- kilökohtaisella kutsulla osallistumaan riiheen. tamista. Se sisältää ainakin kehittämisen tavoit- Aivoriihessä osallistujilta kysyttiin, mikä on tär- teet ja niiden toteuttamislinjaukset, kuvauksen keää alueiden kehittämisessä nyt ja tulevaisuudes- TÄRKEYS Uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä Erikoistuminen valikoiduille vahvuusalueille Alueyhteistyötä ja elinkeinoa tukeva liikenneinfrastruktuuri ja saavute�avuus Kehi�ämisen taloudelliset mahdollisuudet ja reunaehdot Julkinen sektori mahdollistaa ja tukee Koulutusmahdollisuudet ja osaava työvoima Toimivat �etoliikenneyhteydet Asumisen mahdollisuuksien ylläpito ja kehi�äminen Ympäristö ja luonto Keskite�y, hajaute�u vai verkostomainen kehi�äminen ja tekeminen 1 ERIMIELISYYS 24.6.2015 Kuva. Verkkoaivoriihessä esille nousseita teemoja. Pallon koko kuvaa sitä, miten paljon aiheesta on puhuttu. Mitä ylempänä pallo on, sitä tärkeämmäksi aihe on koettu ja mitä kauempana oikealla, sitä enemmän aiheen tärkeydestä on erimielisyyttä. Kansallinen alueellinen kehit täminen ■ alue-integraat tori sa. Osallistujat kertoivat omin sanoin näkemyksensä sekä arvioivat muiden osallistujien ideoiden merkitystä. Aivoriihen osallistui 824 henkilöä ja se keräsi 1 350 idea. Osallistujat edustivat valtionhallintoa, aluehallintoa, paikallishallinto, oppilaitoksia ja korkeakouluja, alueellisia kehitysyhtiöitä, järjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia. Vastaajia oli kattavasti joka puolelta maata. Valtion aluehallinnolle yhteinen strategia Teksti: Tarja Pyöriä, neuvotteleva virkamies, TEM Uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä puhutti eniten ›› Aluehallintovirastojen (AVI) sekä elinkeino-, Puhutuimmaksi ja tärkeimmäksi koetuksi teemak- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ohjausjär- si nousi uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelä- jestelmä uudistetaan selkeämmäksi ja yksinker- mä. Muita esiin nousseita teemoja olivat muun mu- taisemmaksi. Nykyinen kolmiportainen ohjaus- assa erikoistuminen vahvuusalueille, ympäristö ja järjestelmä muuttuu kaksiportaiseksi, jossa alue- luonto, kehittämisen taloudelliset edellytykset, hallintovirastoille ja ELYille laaditaan yhteinen saavutettavuus, koulutustarjonta ja julkisen sek- strategia-asiakirja. Tämän lisäksi kullekin viras- torin rooli toimintaedellytysten luojana ja hyvin- tolle laaditaan yksi tulossopimus hallituskaudek- voinnin edesauttajana. Uskallusta ja rohkeutta alu- si. Ensimmäisen yhteisen strategia-asiakirjan eiden vahvuusalueille erikoistumiseen peräänkuu- tulisi olla laadittuna marraskuun 2015 alkuun lutetiin, mutta konkreettiset keinot tähän jäivät mennessä. puuttumaan. Eri vastaajaryhmien näkemykset poikkesivat Kolme teemaa ja kolme toimintatapaa jonkin verran toisistaan. Kuntakenttä painotti Strategia-asiakirja rakentuu kolmesta teemasta infra-, palvelu- ja elinvoimaisuusnäkökulmia. Elin- ja kolmesta toimintatavasta. Teemat ovat kohteen keinoelämän edustajat odottivat voimakkaampia mukaan määriteltyjä: ihmiset ja yhteisöt, yrityk- ja nopeampia panostuksia uudistumista tukeviin set ja elinkeinot, ympäristö ja luonnonvarat. Toi- ratkaisuihin. Ministeriöt korostivat vahvuuksiin mintatapoina ovat sujuvat palvelut, aluenäköinen erikoistumista ja kansallisen tason näkökulmaa. mahdollistavuus ja vuorovaikutteinen kehittämi- Aluehallinto puolestaan pitivät tärkeänä alueiden nen. Teemoja ja toimintatapoja on aukikirjoitettu omia vaikutusmahdollisuuksia ja kehittämistoi- tavoitteiksi. Seuraavaksi on priorisoinnin ja va- minnan taloudellisia reunaehtoja. lintojen aika. Tähän eväät antaa hallitusohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma sekä kärkihan- Ministeriöiden välisissä keskusteluissa kiteytetään yhteiset tavoitteet kevalmistelu. Strategia-asiakirjan valmistelu seu- Verkkoaivoriihen lisäksi ministeriöiden kanssa on tähdätään kuitenkin edelleen lokakuulle. Strate- käyty kahdenkeskisiä neuvotteluja. Kullakin mi- gian työstö jatkuu siis lomien jälkeen elokuussa nisteriöllä on omia tavoitteita aluekehittämiselle. tavoitteena tiivis ja valintoja sisältävä asiakirja. raa hallitustyön aikatauluja. Valmistumisessa Eri ministeriöiden tavoitteet ja hallitusohjelman kirjaukset sekä verkkoaivoriihessä kertynyt jouk- Strategia valmistuu vaiheittain kojen viisaus kerätään yhteen. Kesän aikana on ta- ja vuorovaikutteisesti voitteena kiteyttää tästä aineistosta aihiot alue- Strategian valmistelua tehdään valtiovarainminis- kehittämispäätöksen linjauksiksi. Tavoitteena on teriön ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työ- löytää alueiden kehittymistä tukevia poikkihallin- r yhmässä, joka koostuu ministeriöiden sekä nollisia teemoja tai muulla tavoin integroida eri AVIen, ELYjen sekä maakuntaliittojen edustajista. hallinnonalojen kehittämisponnistelut kohti yh- Valmistelu on ollut toimijat osallistavaa, eri vai- teistä alueiden kehittämisen visiota. heissa strategiakehikkoa on työstetty yhteisissä Syksyn aikana keskusteluja hallinnonalojen tilaisuuksissa. Alkukeväästä oli neljä aluekier- välillä jatketaan ja linjauksia kiteytetään. Syksyl- rosta yhteisen tahtotilan luomiseksi. Luonnosta lä lähdetään myös testaamaan linjausaihioita po- on työn edetessä ollut ja on edelleen mahdollista liittisella tasolla. Tavoitteena on yhteisesti hyväk- kommentoida. Seuraava kommentointikierros on sytyt alueiden kehittymistä ja elinvoimaa vahvis- syyskuussa. tavat linjaukset ja toimenpidekirjaukset, jotka valtioneuvosto saa hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen joulukiireitä. n Strategiatyötä tehdään rinnan alueiden kehittämisen painopisteiden valmistelun kanssa. n Lisätietoja: www.tem.fi/strategiaasiakirja 15 16 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Kaupunki-, maaseutu ja saaristopolitiikan kehittämiseen eväitä – Vartiaisen selvityksestä annettujen lausuntojen yhteenveto Teksti: Olli Alho, neuvotteleva virkamies, TEM Perttu Vartiaisen selvitykseen kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämisestä saatiin yhteensä 49 lausuntoa kattavasti eri tahoilta. ›› Lausunnonantajista valtaosa piti selvityksen tekemistä tarpeellisena ja ajankohtaisena sekä johtopäätöksiltään pääosin oikeansuuntaisena. Kritiikki kohdistui selvityksen tiukkaan aikatauluun, kapea-alaisuuteen, fokusoinnin puutteeseen ja siihen, ettei varsinaisia toimenpide-ehdotuksia esitetty tai niiden muotoilu oli epämääräinen. Selvityksessä käsiteltiin kan painotusta pidettiin liiallisena ja osallisuus ja lähidemokratia jäivät käsittelemättä. Leader-toimintaa ei tunnistettu eikä nostettu selvityksessä esiin. Maaseudun palveluihin ja saavutettavuuden pullonkauloihin sekä infrastruktuurin tilaan kiinnitettiin lausunnoissa erityistä huomiota. Aluekehittämisen määrärahoista esitettiin näkemyksiä, joista suuressa osassa pidettiin tärkeänä turvata kansallisen aluekehittämisen määrärahat vähintään vuoden 2014 tasolla, osassa pidettiin sitäkin tasoa riittämättömänä. liian vähän palveluita, maankäyttöä sekä sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia. Erityisesti maaseutupolitiikan toimijat kritisoivat liiallista kasvu- ja innovaatiopoliittista painotusta. Paikkaperustaisuuden katsottiin muodostavan hyvän lähtökohdan kunkin politiikkalohkon toiminnalle ja myös niitä yhdentävälle tarkastelulle. Aluekehittämisen kytkemistä koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Osa lausunnonantajista toisaalta nosti kehityksen erojen tasoittamisen vahvuuksien hyödyntämisen rinnalle. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan yhdentävää tarkastelua ja yhteistyön tiivistämistä pidettiin pääsääntöisesti perusteltuna. Useat lausunnonantajat totesivat kuitenkin myös, että kullakin politiikkalohkolla on oma tematiikkansa ja tarpeensa räätälöidyille toimille ja omalle toimielimelle Kaupunki/ maaseutujaon ylittämistä pidettiin tärkeänä kaupunkien lausunnoissa. Selvitysmiehen esitystä uudenlaisen, hyvin fokusoidun alueellisen kasvu- ja innovaatiopolitiikan kokonaisnäkemystä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Näkemyksen muodostamiseen toivotaan kuitenkin enemmän poikkihallinnollisuutta. Politiikkalohkojen organisointiin liittyviä ehdotuksia kritisoitiin laajasti. TEM:n koordinoivaa roolia ei lausunnoissa juurikaan kommentoitu. Selvitysmiehen ehdotukselle yhteisestä kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä tuli paljon kritiikkiä. Useat lausunnonantajat katsoivat, että uudistuva ARNE voisi olla politiikkalohkoja koordinoiva elin. Saaristopolitiikkaan liittyen tuli kannatusta sekä sen itsenäisyydelle että sen tiiviimmälle kytkennälle maaseutupolitiikkaan. Kaupunkipolitiikan suhteen tuettiin kasvusopimusmenettelyn kehittämistä sopimuksia paremmin räätälöimällä ja osapuolten sitoutumista vahvistamalla. Kasvu- ja MAL-aiesopimusten yhdistämistä ei kannatettu. Maakunnat painottivat parempaa kytkentää maakuntaohjelmatyöhön. Maaseutupolitiikan toimijat kritisoivat vahvasti selvityksen lähtökohtia: kasvu- ja innovaatiopolitii- Lausuntojen pohjalta alustavia johtopäätöksiä: • koko maan erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen on edelleen osuva lähtökohta kansalliselle aluekehittämistyölle – rinnalla tavoite kehityserojen tasoittamisesta • paikkaperustaisuus sopii politiikkalohkojen toiminnan lähtökohdaksi – käsitettä tulee selventää • politiikkalohkojen yhteen sovittamista ja kokonaistarkastelua on syytä jatkaa ja lisätä yhteistyötä entisestään; silti itsenäisiä lohkoja ja räätälöityjä toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin • alueellinen kasvu- ja innovaatiopolitiikan kokonaisnäkemys on tarpeen muodostaa osana aluekehittämisen painopistepäätöksen valmistelua; se ei kuitenkaan yksinään riitä suuntaamaan aluekehittämistä sekä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikkaa • organisoinnin suhteen ARNEn roolia on tarpeen terävöittää politiikkalohkoja yhteen sovittavana elimenä • saaristopolitiikan fokusointia mahdollisuuksien hyödyntämisen suuntaan jatketaan – saaristolain tarkentaminen valmisteltavaksi • kaupunkipolitiikan sopimuksellisuutta kehitetään Vartiaisen ja kasvusopimusten väliarvioinnin suositusten perusteella – kytkentää maakunnalliseen suunnitteluun täsmennetään • maaseutupolitiikassa vahvennetaan elinvoimapolitiikan roolia entisestään, säilytetään poikkihallinnollinen laaja-alaisuus sekä vahva paikallinen kehittämistoiminta (mahdollisesti kehittäen uusia muotoja muun muassa sopimuksellisuutta) • harkittavaksi selvitysmiehen ehdotus paikallista kehittämistä aktivoivasta rahoitusinstrumentista • aluepolitiikkaa ja sen lohkoja tulee tarkastella laajemmassa kontekstissa kuin TEM:n hallinnonala ml. EU:n alue- ja rakenne-, maaseutu- sekä meri- ja kalatalouspolitiikka. n Lisätietoja: Selvitysmiehen raportti: Suomi tarvitsee kaupunkija maaseutupolitiikkaa. TEM raportteja 29/2014. www.tem.fi/ajankohtaista/ julkaisut/TEM_raportteja K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i 17 Kaupunkien kasvusopimukset strategisesti osuvia – lisää vääntöä toimenpiteisiin Teksti: Olli Voutilainen, ylitarkastaja, TEM Kasvusopimusten laatiminen suurten kau- ”” Arvioinnin mukaan tilausta punkiseutujen ja valtion välillä on ollut tär- ja tarvetta kasvusopimusten keä avaus kaupunkien ja valtion välisen tyyppiselle menettelylle suoran yhteistoiminnan kehittämisessä ja on myös jatkossa. kaupunkiseutujen aseman vahvistamisessa kilpailukyvyn moottoreina. Sopimusmenette- nettelylle on myös jatkossa. Kaupunkiseutujen mer- lyn vahvuus on ollut sen joustavuudessa kitys valtakunnallisesti korostuu uuden kasvun ja suhteessa perinteisiin aluekehitysprosessei- kilpailukyvyn luomisessa. hin. Silti sopimusten vahvuuksia ei ole vielä Arviointi listaa useita kehittämisehdotuksia so- pystytty täysin hyödyntämään. Näin arvioi pimusten vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muas- kasvusopimuksia työ- ja elinkeinoministeri- sa ehdotus vahvistaa ministeriöiden osallistumista ön toimeksiannosta Tempo Economics Oy. ja kirkastaa näiden odotuksia ja velvoitteita sopimuksissa. Arviointi summaakin, että sopimuksilla Kasvusopimukset ovat kaupunkipolitiikan väline, pystyttäisiin saamaan vielä vahvempaa voimaa ja jolla vahvistetaan valtion ja suurten kaupunkiseu- ”vääntöä” aluekehitykseen, jos kaupungit ja valtio tujen kumppanuutta. Päätavoitteena on kaupun- sekä elinkeinoelämä yhdessä panostavat valittuihin kiseutujen ja valtion yhteistyössä löytää ja priori- keihäänkärkiin nykyistä voimakkaammin. n soida kasvua lisäävät ja strategisesti merkittävät kehittämisteemat, joita molempien myötävaikutuksella toteutetaan. Esimerkkejä sopimusten teemoista ovat muun muassa innovatiiviset julkiset hankinnat, asemanseutujen kehittäminen vetovoimaisina solmukohtina ja kaupunkien keskeisten aluekohteiden kehittäminen. Dynamiikkaa on, ohjausvaikutusta vähemmän Arvioinnin mukaan kasvusopimukset ovat olleet kasvu- ja kilpailukykyvaikutuksiin nähden onnistuneita strategisia kehyksiä toiminnalle, joskin niiden vaikutus konkreettiseen toimintaan on toistaiseksi ollut vähäinen. Kasvusopimusten suunniteltu dynamiikka toimii, mutta samalla niiden ohjausvaikutusta konkreettiseen tekemiseen pitäisi lisätä. Sopimukset ovat tarjonneet suoran kommunikointiväylän kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välille tärkeiden hankkeiden vauhdittamiseksi. Sopimusten kautta ei ole vielä riittävän merkittävästi saatu kohdennettua valtion resursseja sisältöjen edistämiseen. Kokonaisuudessaan lisäarvoa on kuitenkin tuonut, että kehittämistyötä on pystytty suuntaamaan tärkeiksi määriteltyihin teemoihin. Kehittämisehdotuksia listattu Kasvusopimukset ovat olleet voimassa vasta lyhyehkön ajan, jonka vuoksi niiden kokonaismerkitystä ja lisäarvoa on vielä liian aikaista arvioida. Arvioinnin mukaan on kuitenkin selvää, että tilausta ja tarvetta kasvusopimusten tyyppiselle me- Havaintoja Joensuusta Joensuun seudun kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: kasvun vauhdittaminen investointien esteitä poistamalla (asemanseutu) ja synnyttämällä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, biotalouden innovaatiokeskittymän vahvistaminen, Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen. Joensuun kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto Väänäsen mukaan Joensuun kaupunkiseudulle hyväksytty kasvustrategia oli hyvä perusta kasvusopimusprosessiin osallistumiselle. ”Prosessi terävöitti valintoja ja toi uusia kasvua tukevia elementtejä. Kaupungista tuli entistä selkeämmin kehitysalusta. Kaupunkirakenteen päähanke, miljardin euron Symmetrinen kaupunki, syntyi kasvusopimusprosessissa. Symmetrinen kaupunki toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia muun muassa elinkeinopolitiikan, ilmasto-ohjelman, vetovoiman ja asuntopolitiikan suhteen.” toteaa Väänänen kasvusopimuksen roolista. Hän jatkaa, että Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan sopimukseen sisältyvät toimenpiteet ovat edenneet yllättävänkin nopeasti. Ministeriöiden puolelta toivottaisiin nyt tehokkaampaa sopimusvaikuttavuutta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Jarno Turunen arvioi kasvusopimuksen merkitystä seuraavasti: ”Kasvusopimus on tuonut niin alueen toimijat kuin valtion eri ministeriöt samaan pöytään. Joensuu tunnetaan biotalouden osaamisestaan, uusissa avauksissa tarvitaan kaikki valtakunnalliset verkostot ja osaaminen käyttöön. Jatkossa valtio on saatava vahvemmin mukaan, esimerkiksi Joensuun kaupunkikeskustassa valtion omistaman ratapihan ratkaisut laukaisivat miljardiluokan yksityiset investoinnit liikkeelle.” Lisätietoja: www.tem.fi/kasvusopimus 18 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Seutupilotit uuden kasvun ja verkottumisen Teksti: Lari Anttonen, ylitarkastaja, TEM Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti seutu- kaiden kanssa ja valmistellaan suurempien koko- kaupunkien kanssa neljä pilottimenettelyä naisuuksien tarjoamisia. Vientiprosessin määrit- vuosiksi 2014–2015 tavoitteena seutukaupun- tämisessä on oltu yhteydessä kohdeyrityksiin (137 kien kilpailukyvyn parantaminen ja uusien pk-teollisuuspalveluyritystä), joilla on sekä kyky osaamispohjaisten verkostojen luominen. että halu uusille markkinoille. Vientiprosessin määrittämisen eri vaiheissa on ollut aktiivisesti muka- ›› Seutukaupungeilla on keskeinen rooli monikes- na noin 60 pk-yritystä. kuksisessa aluerakenteessa vahvan teollisuuspoh- Lisätiedot: Digipolis Oy, projektipäällikkö Seppo Ahola, (etunimi.sukunimi@digipolis.fi), www.arktisuus.fi jan vuoksi. Pilottimenettelyn tarkoituksena on laajentaa tätä osaamispohjaa uusilla innovatiivisilla tiivistämisellä niin vertaiskaupunkeihin kuin suu- Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky riin kaupunkeihin. TEM on myöntänyt tämän toi- ›› Pilotin keskeisenä tavoitteena on luoda mukana minnan vahvistamiseksi koordinaatio-/siemenra- olevien kuntien kesken tiivis verkosto, joka luo yh- hoitusta, jonka avulla pilotit ovat muun muassa teistyöllä uusia toimintamalleja ja toimenpiteitä, luoneet ylimaakunnallisia verkostoja ja hakeneet jotka kohdistuvat pk-teollisuuden yrityksiin toimi- hankerahoitusta varsinaisiin toimenpiteisiin. alapohjaisesti. Lähtökohtana on tunnistaa pk-yri- avauksilla, ketterillä kokeiluilla sekä yhteistyön Seutupilotit pureutuvat laajasti tärkeiksi koettuihin teemoihin; pk-yritysten uudistamiseen, ark- tysten tarpeet ja edesauttaa yritysten toimintaedellytysten kehittymistä seutukaupungeissa. tisen osaamisen vienninedistämiseen, liikuntamatkailun kehittämiseen sekä älykkään ja vihre- Pilotissa on neljä alateemaa: än teknologian hyödyntämiseen seutukaupungeis- 1) kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä sa. Näiden pilottien rinnalla käynnistettiin seutu- 2)tunnistaa ja kehittää korkeakoulujen roolia kaupunkien rakennemuutoksen hoitoon keskitty- seutukaupunkien yhteistyökumppanina pk- vä pilotti. Pilottimenettely on koonnut vaikutta- teollisuuden kehittämisessä van määrän eri toimijoita ympäri Suomea ja käyn- 3)voimistaa toisen asteen koulutuksen ja tuoteke- nistänyt lukuisan määrän hankkeita. Pilotit ovat hitysosaamisen roolia seutukaupunkien pk-teol- myös tehokkaasti verkottuneet suurempien kau- lisuuden uudistamisessa ja vahvistamisessa punkien kanssa hyödyntäen suurten kaupunkien 4)hakea kansainvälistymisesimerkkejä ja ver- osaamista ja verkostoja. taistietoja pk-teollisuuden kehittämistavoista Alla lyhyet esittelyt pilottien toiminnasta. Pilotin toimesta on luotu uutta yhteistyötä seutu- Arktisuus kaupunkien välille käynnistämällä toimialakohtaisia ›› Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laaja- hankkeita. Tähän mennessä haetut ja saadut hanke- mittaisessa Arktisuus-hankkeessa. Kemi-Tornion rahat ovat yhteensä noin viisi miljoonaa euroa. seudun ja Lapin lisäksi muut hankeosapuolet ovat Rauma, Lieksa ja Suupohja. Pilotin tavoitteena on systemaattisten toimintatapojen määrittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi pohjoisilta markkinoil- Pilotissa on mukana 16 kaupunkia ja kehittämisyhtiötä. Käynnistetyissä hankkeissa on mukana lisäksi oppilaitoksia. Lisätiedot: Rauman kaupunki, projektipäällikkö Pertti Pulli (etunimi.sukunimi@rauma.fi) ta Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Vesuurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen projekteista. Pk-yritysten viennin suurimpana haas- ›› TEM on tunnistanut matkailun yhdeksi Suomen teena on järjestelmällinen ja pitkäjänteinen vienti- kasvutoimialaksi. Matkailu on myös globaalisti yk- työ asiakasluottamuksen rakentamiseksi. Tähän si harvoja kasvualoja. Matkailun kehittäminen on tarvitaan kohdemarkkinoilla toimivia käytänteitä. kuitenkin haasteellinen kenttä, jossa tarvitaan laa- näjällä. Samalla julkaistaan investointitietoa sekä Pilotissa määritelty Arktisuus-vientiprosessi jasti eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Pilo- perustuu konkreettisiin toimiin Norjan ja Ruotsin tin tavoitteena on luoda kokeilukulttuurin omai- arktisilla markkinoilla. Sitä kehitetään edelleen sesti kansainvälistymistä tukevia malleja liikun- muilla arktisilla kohdemarkkinoilla. Pk-yritykset tamatkailun yhteistuottamiseen ja aktivoida seu- tarvitsevat avustavia kehittämistoimia erityises- tukaupunkeja vahvistamaan Suomea liikuntamat- ti, kun ollaan yhteyksissä potentiaalisten asiak- kailumaana. Pitkäjänteinen ja herkästi reagoivat rakennemuutos Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Arktisuus Liikunta- ja urheilumatkailu K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i suunnannäyttäjinä Pilotissa on tutkittu liikuntamatkailun asiakas- seutukaupunkipilottien tulosten ja osaamisen jaka- kantaa ja markkinapotentiaalia Venäjällä. Nyt koos- misesta kaikkien käytettäväksi’, summaa seutukau- tettaan kärkituotteita samoihin kansiin ja kehite- punkipilotin projektipäällikkö Aino Peräkorpi Suu- tään media- ja jakelukanavasuhteita esimerkiksi pohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä (SEK). koemarkkinoinnilla. Erikoispiirteenä muihin vas- Pilottia hallinnoi SEK. Etelä-Pohjanmaan liitto taaviin hankkeisiin on se, että hanke toimii kolmel- ja mukana olevat kunnat rahoittavat pilotin toi- la tasolla: Jokaisessa kaupungissa toteutetaan omat minnan. pilotit. Verkoston yhteiset toimenpiteet liittyvät Lisätietoja: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, projektipäällikkö Aino Peräkorpi (etunimi.sukunimi@suupohja.fi), www.smartcities.fi markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen, tuotekehitykseen ja esillä olon lisäämiseen. Rakennamme verkostoja myös kansallisesti, osalFinlandin toimintaan. Oppilaitosyhteistyö muun Pitkäjänteinen ja herkästi reagoiva rakennemuutos muassa Saimaan ammattikorkeakoulun opettajien ›› Hankkeessa on mukana kahdeksan rakenne- ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on lisän- muutoksen kohdannutta kaupunkia: Hamina, Han- nyt Venäjä- ja Saksatuntemusta. Hanke onkin pys- ko, Keuruu, Kouvola, Lieksa, Raasepori ja Salo. Ta- tynyt tekemään uusia asioita uudenlaisilla kokoon- voitteena on tukea kaupunkien ratkaisukeskeisiä panoilla. Tutustumalla eri kaupunkeihin ja toimi- pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolista- joihin, verkosto oppii toisiltaan ja saa aihioita sekä miseksi ja uusien työpaikkojen synnytttämiseksi. omaan että yhteiseenkin kehittämiseen. Jokaisessa osallistuvassa kaupungeissa on tavoit- listumalla muun muassa VisitFinlandin ja Outdoors Pilotissa on mukana 10 kaupunkia. Uusien tulokkaiden, Kouvolan ja Kotkan, mukaantulo on teena käynnistää uudenlaisia rakennemuutostoimenpiteitä. osoitus laajemmasta kiinnostuksesta. Tavoittee- Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet na on vakinaistaa verkoston toiminta ja tehdä jat- eri kaupungeissa erilaiset ja siksi on tärkeää tar- kossakin matkailuun uusia avauksia, esimerkiksi kastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muu- luoda uusia hankekokonaisuuksia ja vahvistamal- toksen ennakoinnista uusien elinkeinorakentei- la seutukaupunkien ja koko Suomenkin asemaa den laaja-alaisen vahvistamiseen saakka. luontoliikuntamaana. Lisätietoja: Imatran seudun Kehitysyhtiö Oy, projektipäällikkö Juha Sorjonen (etunimi.sukunimi@kehy.fi) Hanke koostuu kolmesta toimintakokonaisuudesta: • Paikallisen toiminnan kehittäminen: Hanke tukee ja auttaa mukana olevien kaupunkien Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit (ÄVKK) paikallisen toimintamallin kehittämisessä sekä paikallisen pilotin kokoamisessa. ›› ÄVKK-seutukaupunkipilotin tavoitteena on luo- • Kaupunkien verkostoyhteistyö: Hanke kokoaa, da uutta liiketoimintaa ja elinvoimaa seutukau- analysoi ja jakaa kokemuksia rakennemuutos- punkeihin kestävän kehityksen pohjalta. Innova- toimenpiteistä sekä kehittää verkostoyhteis- tiivisen liiketoiminnan syntyminen vaatii uusia työtä mukana olevien kaupunkien välillä. avauksia, joita ekofiksut seutukaupungit tukevat • Yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistäminen hankkeessa toteutettavilla kokeiluillaan, piloteil- toimijoiden välillä eri tasoilla. laan ja kehittämisalustoillaan. Ympäristöarvot, puhtaus ja resurssitehokkuus ovat niin yrityksil- Kaupunkien yhteistyönä on koottu käsikirjaan käy- le kuin kunnillekin kilpailutekijä kolmannen teol- tännön esimerkkejä eri alueilla käynnistetyistä lisen vallankumouksen aikana. toimista rakennemuutostilanteissa ja niiden on- Pilotin seutukaupunkiverkoston toiminnassa nistumisesta. Paikalliset kokeilut voidaan toteut- on mukana 16 seutukaupunkia ja toiminta kohdis- taa kunkin kaupungin erityisiin tarpeisiin liitty- tuu 31 kuntaan. Kaksivuotisen pilotin kehittämis- en esimerkiksi erilaisina selvityksinä. teemoina ovat biotalous ja kestävät energiaratkai- Lisätietoja: Yrityssalo Oy, projektipäällikkö Tommi Virtanen (etunimi.sukunimi@yrityssalo.fi) sut, resurssitehokkuus, digitaaliset palvelut ja kuituverkot, materiaalien, luonnonvarojen ja veden kestävä käyttö sekä älykkään asumisen ja yritystoiminnan ratkaisut. ’Pilotti on tuonut ketteryyttä seutukaupunkien kehittämiseen ja tuottanut merkittävää lisäarvoa Seutupilotteihin voi tutustua 10.–11.9 osastolla L9 Kuntamarkkinoilla. 19 20 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Visio Suomen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä vuoteen 2050 Teksti: Timo Turunen, ympäristöneuvos YM ja Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja, TEM Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) luo näkymiä Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Aikahorisonttina on vuosi 2050. Nyt kolmatta kertaa tehty kehityskuva julkistettiin ”” Kehityskuvan tarkoituksena on toimia tausta-aineistona pitkän aikavälin suunnittelussa ja päätöksenteossa. kesäkuun alussa. Tulevaisuuden liikennejärjestelmässä yhdistyvät ›› Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys- infra, palvelut ja tieto. Kehittyvät liikennepalvelut kuva viitoittaa tulevaisuudelle suuntaa, joka tukee vastaavat kansalaisten muuttuviin liikkumistarpei- Suomen kehittymistä kilpailukykyisenä, hyvin- siin ja tukevat elinkeinorakenteen uusiutumista. voivana ja ympäristöltään kestävänä maana. Täh- Ne kokoavat yhteen kuljetusvirtoja, kytkevät Suo- täimessä on monikeskuksinen ja verkottuva sekä men kansainvälisiin kuljetusjärjestelmiin ja säilyt- hyviin liikenneyhteyksiin pohjautuva alueraken- tävät toimintavarmuutensa myös häiriötilanteissa. ne, joka tukee maan eri osien vahvuuksien ja voi- Tavaraliikenteessä korostuvat satamayhteydet, hen- mavarojen hyödyntämistä sekä elinkeinotoimin- kilöliikenteessä Helsingin metropolialueen ja mui- nan uudistumista. Erityyppisten alueiden välinen den suurien keskusten väliset yhteydet. vuorovaikutus on keskeistä. ”” Kehityskuvasta ja ALLI-kartastosta tietopohjaa suunnitteluun sekä hyviin liikenneyhteyksiin Kehityskuvan tarkoituksena on toimia tausta-ai- pohjautuva aluerakenne. neistona erityisesti valtionhallinnon ja maakun- Tähtäimessä on monikeskuksinen ja verkottuva ja päätöksentekoon tien liittojen pitkän aikavälin suunnittelussa ja Kohti uudistumiskykyistä ja päätöksenteossa. Kehityskuva tarjoaa myös lähtö- mahdollistavaa Suomea kohtia kansainväliselle aluesuunnitteluyhteistyöl- Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämi- le tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteis- selle Suomessa määritellään kolme lähtökohtaa. työtarpeita. Kehityskuva perustuu tulevaisuuden Suomen asemaa vahvistetaan niin globaalisti, Eu- ennakointiin ja erilaisiin vaihtoehto- ja näkökul- roopassa kuin lähialueilla. Tärkeimmät yhteistyö- matarkasteluihin ja se tehtiin nyt kolmatta kertaa. alueet ovat Itämeren alue eurooppalaisena kasvu- Kehityskuvan valmistelua edelsi perusteelli- alueena, Barentsin alue luonnonvarojen ja uusien nen pohjustus, jonka lopputulemana keväällä 2013 kuljetusreittien vuoksi sekä Venäjä laajana ja ke- syntyi aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ny- hittyvänä markkina-alueena. Manner-Euroopan kytilaa, kehitystä ja linjauksia analysoiva ALLI- ja Venäjän lisäksi liikenneyhteyksiä kehitetään eri- kartasto. Kartasto on saanut kiitosta havainnolli- tyisesti Aasiaan. sena ja kattavana tietopakettina, jota voi hyödyn- Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja tää monentyyppisen kehittämistyön pohjana. se tukee keskusten ja maaseudun verkottumista ja Kehityskuva valmisteltiin valtioneuvoston toi- työnjakoa. Eri puolille maata tarvitaan solmukoh- meksiannosta ympäristöministeriön johdolla yh- diksi vahvoja, vetovoimaisia ja rakenteeltaan ehei- teistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- tä kaupunkiseutuja. Maaseutualueet kehittyvät vah- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalous- vuuksiensa pohjalta ja ovat monimuotoisessa vuo- ministeriön ja Liikenneviraston kanssa. ALLI-työ- rovaikutuksessa erityyppisten alueiden kanssa. Di- ryhmän työskentelyyn osallistuivat myös muun gitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat sekä bio- muassa maakuntien liitot sekä ELY-keskukset. Vuo- ja luonnonvaratalous luovat mahdollisuuksia elin- rovaikutteiseen valmisteluprosessiin sisältyi si- keinotoiminnan uudistamiselle koko maassa. dosryhmiä osallistavia työpajoja. n Lisätietoja: Kehityskuva: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/155054 ALLI-kartasto: www.tut.fi/verne/alli/ alli-kartasto K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i 21 22 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Uusista kehitysympäristöistä kilpailuetua yrityksille Teksti: Anna-Kaisa Valkama, ohjelmajohtaja, Merinova Oy ja Mika Pikkarainen, neuvotteleva virkamies, TEM INKA-ohjelma edistää voimavarojen kokoamis- teuttajana Merinova Oy. Ensimmäiset yritysvetoi- ta valittuihin temaattisiin keskittymiin ja sa- set hankkeet saivat rahoituksen Tekesistä viime malla se tukee myös kaupunkiseutujen erikois- syksynä. Alla on esitelty kaksi kehitysympäristö- tumista omiin vahvuuksiinsa. Vuoden 2014 hanketta, jotka lisäävät Vaasan seudun energia- alussa käynnistynyt ohjelma lisää julkisen alan keskittymän kansainvälistä vetovoimaa ja sektorin, erityisesti kaupunkien, korkeakoulu- luovat energia-alan yrityksille kilpailuetua. n Lisätietoja: Sundom Smart Grid: http://new.abb.com/fi/ abb-lyhyesti/teknologia/ sundom Energy Research Center: http://www.uva.fi/fi/news/ energiatutkimus/ jen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. ›› Perinteisen teknologia- tai toimialalähtöisyyden sijaan INKA-ohjelman painotuksilla korostetaan kysyntälähtöisiä, ratkaisukeskeisiä ja monialaisia Sundom Smart Grid: Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan temaattisia valintoja. Ohjelma on aluelähtöinen: Vaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto testaavat ja pilotoivat uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. paikalliset toimijat ovat itse valinneet strategisesti tärkeät teemat ja luoneet tiekartan keskittymien vahvistamiseksi. Kaupunkiseutujen INKA-ohjelman painopistealueet ovat myös maakuntien aluekehittämisstrategioiden ydintä. Ohjelman hallinnoinnista ja operatiivisesta toteutuksesta vastaa Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tekes osarahoittaa hankkeita, joilla lisätään yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten toimijoiden aktivointia ja verkottumista, kehitetään avoimen innovaatiotoiminnan toimintamalleja ja toteutetaan kokeiluja sekä laajoja kehitysympäristöhankkeita. Alueellisten ekosysteemien kehittämiseen on nyt käytettävissä uusi komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen rahoitusinstrumentti, ns. innovaatioklusterirahoitus. Kehitysympäristöinä voivat olla esimerkiksi uusien teknologioiden ja palveluiden demonstraatioja testialustat sekä osaamispohjaisen yrittäjyyden uudet toimintamallit. Kehittäminen toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Ohjelmassa hyödynnetään kaupunkien suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kehitysalustoina ja yritysten uusina referenssikohteina viennin lisäämiseksi. Vaikka INKA-ohjelma joudutaan valtion talouden sopeuttamistoimien vuoksi lopettamaan vuoteen 2017 mennessä, toteutetaan ohjelmassa jo käynnistyneet hankkeet tehtyjen päätösten mukaisesti. Uudentyyppisten innovaatioympäristöjen rakentamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla välineillä. Vaasassa keskitytään energia-alaan Kestävät energiaratkaisut -painopisteen vetovastuussa on ollut Vaasan kaupunki ja ohjelman to- Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti. Vaasan Sähkö -konsernin tavoitteena on hankkeen avulla löytää ratkaisuja, joilla voidaan täyttää sähkömarkkinalain jakeluverkolle asettamat toimitusvarmuuskriteerit myös muilla keinoin kuin maakaapeloinnilla, esimerkiksi lisäämällä verkostoautomaatiota ja nostamalla sen älykkyyttä. Energy Research Center vahvistaa Vaasan seudun osaamiskeskittymää Energy Research Center -laboratorio on korkeakoulujen ja teollisuusyritysten yhteisiin tarpeisiin toteutettava laboratoriokokonaisuus, joka luo uudenlaiset mahdollisuudet kokonaisenergiajärjestelmän tutkimiseen. Laboratoriossa yhdistyvät energiateknologiayritysten vahva energiaosaaminen sekä yliopiston ja korkeakoulujen tutkimusosaaminen. Vastaavaa tutkimusalustakokonaisuutta ei ole koko Euroopassa, joten se nostaa sekä koulutuksen että teollisuuden tutkimuksen tasoa. Ensi vaiheessa Palosaaren kampusalueelle nousee polttomoottoritutkimukseen erikoistunut Energy Lab. Myöhemmin laboratoriokokonaisuus täydentyy bio-, geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun sekä laitteiden välisen kommunikaation tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä. Energia-alan kärkiyritykset ovat erittäin kiinnostuneita uudesta laboratoriokokonaisuudesta. Menestyvä teknologiateollisuus tarvitsee lähelleen korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta ja näin monipuolisten tutkimusmahdollisuuksien rakentuminen on erittäin tärkeää myös pk-yrityksille. K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i ERM-kiertue päätökseen: ennakoinnilla rakennemuutoksen hallintaan Teksti: Pekka Hokkanen, erityisasiantuntija, TEM Ennakointi, älykäs erikoistuminen ja aluei- toimintaa määrittävänä tekemisen tapana. Kolmas den resilienssi eli joustavuus olivat pääteemo- usein esiintynyt kehittämiskohde on tarve enna- ja kevään ERM-kiertueella. Elinkeinoelämän kointitiedon jalostamiseen ja parempaan viestimi- rakennemuutoksen hallinnan uutta toiminta- seen. Ongelma ei niinkään ole ennakointitiedon tapaa (ERM) kehitetään työ- ja elinkeinomi- puute, vaan ennemminkin informaation ylitarjon- nisteriön alueosastolla yhteistyössä alueiden ta, mikä edellyttää valikointia, jalostusta ja asian- kanssa. 16 työpajan ERM-kiertueella kohdat- tuntevaa viestintää. Rakennemuutoksiin liittyviä tiin lähes 300 aluekehittäjää lukuisista eri megatrendejä ja hiljaisia signaaleja kyllä tunnis- organisaatioista, kuten ELY-keskuksista, tetaan ja niistä laaditaan esimerkiksi skenaarioi- maakuntien liitoista, TE-toimistoista, kun- ta, mutta ennakointitieto ei riittävästi siirry käy- nista, kehittämisyhtiöistä, oppilaitoksista ja tännön tekemiseksi. Ennakoinnin, strategisen joh- etujärjestöistä. tamisen ja toiminnan tulee muodostaa tiivis kokonaisuus. ›› Työpajoilla oli kaksi päätavoitetta. Yhtäältä ja- Älykäs erikoistuminen ja kokeilukulttuuri näh- kaa tietoa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä siitä, tiin kiinteänä osana rakennemuutosten ennakoin- mitä rakennemuutoksen ennakoinnilla ja uudella tia ja hallintaa. Uudet innovatiiviset avaukset ja toimintatavalla (ERM) tarkoitetaan. Toisaalta työ- kokeilut esimerkiksi toimialojen rajapinnoilla syn- pajoissa kuultiin alueiden kokemuksia ja näkemyk- nyttävät uutta liiketoimintaa uudistaen samalla siä alueellisesta ennakoinnista, älykkäästä eri- elinkeino- ja yritysrakennetta. Yritykset toteutta- koistumisesta sekä elinkeinoelämän rakennemuu- vat käytännössä alueiden älykkään erikoistumi- toksesta sekä sen hallinnasta ja hoidosta. Työpa- sen strategioita. Kokeilevaan toimintatapaan liit- jojen toteutustapa oli hyvin vuorovaikutteinen: tyy myös riskejä ja lupa epäonnistua. Myös rahoi- ERM:iä rakennetaan yhdessä ja siinä alueiden ko- tusinstrumenttien ja koko yritystukijärjestelmän kemukset, näkemykset ja vahva asiantuntijuus on tulee olla joustava ja ketterä, uudistumista ja ko- tärkeässä roolissa. ERM:ssä ei ole kyse yksittäises- keilevuutta tukeva. Elinkeinoelämän uudistami- tä työkalusta tai mallista, vaan laveammasta ajat- sen näkökulmasta rakennemuutos on jopa toivot- telu- ja toimintatavasta, joka muotoutuu alueilla tava, jota tulee hallitusti edistää. Proaktiivinen niiden vahvuuksien ja toimintakulttuurin mukai- ERM-toiminta on aktiivista elinkeino- ja työllisyys- seksi. ERM on proaktiivinen ja ennakointiin tukeu- politiikkaa, jota johdetaan ennakoinnin avulla. Ra- tuva tapa toteuttaa elinkeinojen ja yritysten uudis- kennemuutos poikkileikkaavana ilmiönä laventaa tamista ja kehittämistä. Se vahvistaa alueiden jous- alueellisen ennakoinnin agendaa ja vahvistaa sii- tavuutta eli resilienssiä sekä kestää että toipua eri- nä mukana olevia verkostoja. laisista rakennemuutostilanteista. Seurantatyökalu työn alle Ennakoinnin tilan arviointi nosti ERM-hanke jatkuu työpaja-aineistojen analyysilla esiin kehittämiskohteita ja johtopäätelmillä. Alueiden resilienssikykyä ar- Alueiden itsearviointi ennakoinnin nykytilasta vioivan seurantatyökalun kehittäminen käynnis- nosti esiin erityisesti seuraavia kehittämiskohtei- tetään ja yritystukien rahoituskriteerejä kehite- ta. Ensinnäkin vuorovaikutusta yritysten kanssa tään vastaamaan paremmin ERM-ajattelutapaa. tulee lisätä merkittävästi. Ennakointityö ei ole vai- TEM:n ja alueiden väliseen vuoropuheluun koski- kuttavaa elleivät yritykset ole siinä mukana. Toi- en ennakointia ja elinkeinojen uudistamista kehi- seksi ennakoinnin ja päätöksenteon välistä suh- tetään pysyvät muodot. n detta tulee vahvistaa. Ennakointi profiloituu tarpeettoman usein omaksi erilliseksi prosessiksi ja professioksi sen sijaan, että se nähtäisiin kaikkea 23 24 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ Tu t k i t t u a t i e t o a Maaseudulla on vetovoimaa ja liiketoimintapotentiaalia Teksti: Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja, TEM Maaseudun tulevaisuus on elinvoimainen, jos Kansalaisten mielikuvissa maaseutu on ensi- siitä halutaan tehdä sellainen. Tämä käy ilmi sijaisesti monipuolinen hyvinvoinnin lähde ja asuin- työ- ja elinkeinoministeriön tilaamissa artik- ympäristö. Näkemys maaseudun kehittämistar- keleissa, joissa tarkastellaan Maaseutu 2014 peista poikkeaa kuitenkin mielikuvista. Lisäpa- -barometrin tuloksia laajemmassa yhteiskun- nostusta kaivataan asioihin, jotka vahvistavat maa- nallisessa kontekstissa. seutua ensisijaisesti liiketoimintaympäristönä. ›› Erityyppisillä maaseutualueilla on erilaisia vetovoimatekijöitä. Jotta maaseutualueet voisivat vas- Maaseudun paikkaperustainen kehittäminen tata ihmisten toiveisiin, valtion ja kuntien tulisi pro- Maaseudun resurssit ovat lähtökohtaisesti paikal- filoitua erilaisten toimeentulo-, asumis- ja elämän- lisia. Paikallistuntemuksen varaan on rakennet- tapareseptien mahdollistajiksi. Tämä tapahtuu esi- tavissa elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Infra- merkiksi toimintamahdollisuuksien (vähäinen sään- struktuurin toimivuus ratkaisee, kuinka hyvin tely), asumis- ja rakentamismahdollisuuksien (mah- paikkaperustainen yhteiskunta voi kehittyä. Pal- dollistava kaavoitus) sekä osallistumis- ja vaikutus- velu-, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin mahdollisuuksien (toimiva lähidemokratia) turvaa- tehtävät sijoitukset johtavat myöhemmin kertau- misella maaseudun erilaisissa paikoissa. tuviin kilpailukykytekijöihin. Maaseudun vahvuudet liittyvät usein elämän si- Maaseutu on hyvä toimintaympäristö innovatii- sältö- ja merkitystekijöihin, kuten luonnosta naut- viselle yrittäjyydelle. Hyödyntämätöntä liiketoimin- timiseen, kestävään elämäntapaan ja stressittö- tapotentiaalia on runsaasti. Kulttuuri- ja luontoko- mään arkielämään. Maaseudun heikkoudet liitty- kemukset parantavat ihmisten hyvinvointia fyysi- vät puolestaan usein elämän puitetekijöihin, kuten sesti ja henkisesti, mikä avaa kehittämispolkuja palveluiden vaikeaan saatavuuteen, infrastruktuu- luonto- ja kulttuurilähtöisille palveluille ja tuotteil- riin ja harrastusmahdollisuuksien rajallisuuteen. le maaseudulla sekä sitä myöten matkailulle. Maaseutu- ja kaupunkialueet eivät eroa toisis- Suomessa on maaseudun luonto-osaamiseen, taan ihmisten toimintakykyyn liittyvissä tekijöis- hyvinvointitarjontaan ja kulttuuriin pohjaavaa in- sä. Jos puitetekijät pidetään ihmisten tasavertaisen novaatiopotentiaalia, jota ei tule hukata. Maaseu- toimintakyvyn turvaavalla tasolla, maaseudulla voi- dusta voi muodostua tulevaisuudessa vihreän ta- taisiin keskittyä elämän sisältöjen ja merkitysten louden, hyvinvoinnin ja omavaraisten yhteisöjen eli vahvuuksien hyödyntämiseen. Puitetekijöiden kasvualusta. n ylläpito edellyttää yhteiskunnallista tahtotilaa. ”” Maaseudun vahvuudet liittyvät usein elämän sisältöja merkitystekijöihin. Luonnonvarat pohjana maaseudun liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä Maaseudun vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toteutuminen riippuu talouden ja instituutioiden luomista mahdollisuuksista ja esteistä sekä maaseudun omien toimijoiden valinnoista. Yrittäjyyden rooli maaseudun vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toteutumisessa on keskeinen. Luonnonvarat ovat maaseudun tulevaisuuksien merkittävin perusta. Koska luonnonvarat sijaitsevat hajallaan, niihin perustuva talous on aina jossain määrin hajautunutta.”Biotalouden onnela” on barometrin tulosten perusteella sekä toivottu että todennäköinen tulevaisuus maaseudulle. Maaseutu 2014 -barometriin kytkeytyvien artikkeleiden aiheet ja kirjoittajat • Maaseudun mahdollisuudet liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä / tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto • Kohti erilaisia alueita - alueiden vetovoimaprofiilit tulevaisuudessa / tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto • Maaseudun paikkaperustainen kehittäminen kulttuurin, hyvinvoinnin ja yrittäjyyden näkökulmasta / yliopistotutkija Kari Ilmonen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius & yliopistonlehtori Ilkka Luoto, Vaasan yliopisto Suomalaisten maaseutukäsityksiä selvittävä Maaseutu 2014 -barometri julkaistiin tammikuussa 2014. Se on jatkoa Sitran Maamerkit-ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteuttamalle Maamerkit-barometrille. Taloustutkimus Oy teki Maaseutu 2014 -barometrin työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Lisätietoja: Artikkelit ovat luettavissa www.tem.fi/alueiden_ kehittaminen/kansallinen_ alueiden_kehittaminen/ maaseutupolitiikka/ maaseutubarometri/ maaseutu_2014_-barometri Tu t k i t t u a t i e t o a ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i 25 ESPON – näkökulmia Suomesta eurooppalaisessa aluekehityksen kontekstissa Teksti: Hanna-Maria Urjankangas, ylitarkastaja, TEM Tuore ESPON – Analyysistä ennakointiin Alueellisia skenaarioita -raportti analysoi Suomen kannalta kiinnos- Toni Ahlqvist (Teknologian tutkimuskeskus VTT) tavimpien tutkimusten tuloksia ja vetää analysoi ESPONin territoriaalisia skenaarioita esi- yhteen ESPON -2013 -ohjelman antia. merkkeinä eurooppalaisen aluekehityksen tule- ESPON-ohjelma on tuottanut tutkimustietoa vaisuuden hallinnasta. Voimakkaasti keskittyneen eurooppalaisesta aluekehityksestä 2000- aluerakenteen Virtojen Eurooppa rakentuu met- luvun alusta lähtien. ropolien ja niiden välisten yhteyksien varaan, Kaupunkien Eurooppa puolestaan eri aluetasoille skaa- ›› Ohjelman Suomen yhteystahona toimineen Itä-Suo- lautuvien metropolien, kaupunkien ja keskittymi- men yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija en verkoston kautta. Alueiden Euroopassa paikal- Timo Hirvonen pitää ohjelman kiinnostavimpana lisdemokratia yhdistyy ekologisuuteen. antina tutkimusten esiin nostamien suomalaisen Ahlqvist toteaa, että kaikki skenaariot voi- aluerakenteen ja aluekehityksen erityispiirteiden daan kytkeä Euroopassa viimeisen 20 vuoden ai- esittämistä eurooppalaisessa vertailuasetelmassa ja kana vallinneeseen talousliberalistiseen ajatte- EU:n politiikkakontekstissa. Tämä tarjoaa monesti luun ja tämän ajattelun spatiaalisen ulottuvuu- uusia, yllättäviäkin näkökulmia Suomesta. den keskeisiin teorialinjoihin, jossa metropoli- ja ESPON-raportissa pureudutaan kuuteen ohjel- kaupunkialueiden merkitys korostuu. man loppuvaiheessa valmistuneeseen tutkimukseen. Aiheina ovat aluetalouksien resilienssi, T&K-politiik- ESPON 2013 -ohjelma saa jatkoa ka, köyhyys ja syrjäytyminen, pienet ja keskisuuret Uuden ESPON 2020 –ohjelman valmistelut ovat lop- kaupungit, aluepolitiikan hallinta sekä Euroopan pusuoralla. Euroopan komissio on hyväksynyt oh- aluerakenteen pitkän aikavälin kehityskuvat. jelma-asiakirjan, ja ensimmäiset hankehaut avautuvat loka-marraskuussa. Ohjelman päätavoite, Aluetalouden resilienssi ja hyvinvointivaltion malli alueellisen tutkimustiedon tuottaminen päätök- Veiko Seppin (Tarton yliopisto) artikkeli resiliens- massa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota sistä lama-ajan politiikkastrategiana on erityisen siihen, että tutkimusteemat ovat relevantteja, po- kiinnostava ennakoivan rakennemuutoksen kan- litiikkavalmistelun kannalta oikein ajoitettuja ja nalta. Uudessa, proaktiivisessa toimintatavassa re- koheesiopolitiikan toteutusta tukevia. senteon tueksi, säilyy ennallaan. Uudessa ohjel- silienssi eli aluetalouden kyky kestää, vaimentaa Soveltavan tutkimuksen teemat on johdettu tai nujertaa aluetta kohtaava ulkoinen tai sisäinen Eurooppa 2020 –strategiasta ja ne kytkeytyvät taloussokki on keskiössä ja tavoitteena on sen vah- koheesiopolitiikan temaattisiin tavoitteisiin ja vistaminen. EU:n Territorial Agenda 2020:een. Ensimmäises- Sepp tarkastelee pohjoismaisen hyvinvointival- sä vaiheessa tullaan käynnistämään seitsemän tion mallia ja sen yhteyttä resilienssiin. Suomessa soveltavan tutkimuksen hanketta, joiden teemat on yleisesti ajateltu hyvinvointivaltion mekanismi- täsmentyvät syksyn aikana. Lisäski toteutetaan en olevan pysyviä ja edistävän relisienssiä. Vaik- edellisellä kaudella toimiviksi osoittautuneita ns. ka nämä mekanismit olivat ratkaisevia Suomen kohdistettuja analyysejä, joiden aiheet nousevat toipuessa lamasta 1990- ja 2000-luvuilla, on myös ohjelman sidosryhmien tarpeista. Tämä mahdol- mahdollista että hyvinvointivaltion edustama ris- lisuus on hyvä pitää mielessä myös Suomessa, sil- kien jakaminen heikentää yrittämishaluja ja talou- lä koko EU-aluetta koskevissa tutkimuksissa yk- den uusiutumiskykyä. Toisaalta hän toteaa, että sittäisistä jäsenvaltioista tai varsinkaan alueista politiikantekijät voivat parhaiten vaikuttaa aluei- saadaan harvoin kovin syvällistä tietoa. den resilienssiin pitkäjänteisten politiikkatoimien Ohjelmalle tullaan edelliskauden tapaan ni- avulla, joihin hyvinvointivaltion rakentaminen meämään kansallinen yhteystaho, jonka tehtävä- kuuluu. Tällaisia toimia ovat myös vastuullinen nä on tukea ohjelman toimeenpanoa. Yhteysta- budjettitalous ja panostus innovaatiovetoiseen kas- hon päätehtäviä ovat suomalaisten tutkimusta- vuun. Sepp argumentoi myös, että talouden lasku- hojen aktivointi, tuloksista viestiminen sekä toi- suhdanteissa alue- ja paikallistason päätöksillä ei miminen osana eurooppalaista yhteystahojen ver- juuri voida vaikuttaa aluetalouden resilienssiin. kostoa. n Lisätietoja: ESPON – Analyysista ennakointiin (toim. Timo Hirvonen ja Seija Virkkala). Vaasan yliopisto, Levóninstituutin julkaisuja 140. Raportti on ladattavissa osoitteesta http://www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/ database/?julkaisu=785. ESPON-hankkeiden raportit: www.espon.eu 26 alue-integraattori ■ Svensk resumé Svensk resumé Ni hao serna inför den kommande 2020+ sammanhållningspo- Text: Taina Susiluoto, avdelningschef, ANM litiken samt samarbetet med den arktiska regionen, Östersjöområdet och Ryssland. ›› Kina har som mål att främja urbaniseringen, men samtidigt ta hand om gamla människor och barn som finns kvar på landsbygden och också trygga landsbygdens utveckling som ett område för livsmedelsproduktion. I Finlands nya regeringsprogram tas samma regionutvecklings- Regionministrarna litar på sammanhållningspolitikens instrument vid främjandet av ekonomin frågor upp, men skalan är en annan och också sättet att gå Text: Kaisa-Leena Lintilä, regionutvecklingsdirektör, och Olli Voutilainen, överinspektör, ANM tillväga ett annat. ›› Vid mötet för ministrar med ansvar för regionutveckling- Ett av de spetsprojekt som nämns i regeringsprogram- en under Lettlands ordförandeskap i juni diskuterades ut- met är stärkande av konkurrenskraften genom förbätt- maningar och möjligheter under den nyligen påbörjade pro- rade förutsättningar för näringsliv och företagande. Fin- gramperioden samt stadspolitiken. Ministrarna betonade lands investeringar i Kina är de största bland de europe- betydelsen av sammanhållningspolitik för främjandet av iska länderna om man relaterar exporten och investe- EU:s ekonomi och konkurrenskraft och underströk beho- ringarna till volymen hos vår samhällsekonomi. I reger- vet att skräddarsy politiken med beaktande av medlems- ingsprogrammet lyfts Team Finland i centrum. Koncep- staternas särdrag samt förenkling av förvaltningen. tet Team Finland innebär att alla aktörer inom den of- Finlands anförande hölls av näringsminister Olli Rehn fentliga sektorn tillsammans stöder internationalise- som konstaterade att i en verksamhetsmiljö som är stadd ringsorienterade företag som vill ut på den globala mark- i snabb utveckling behövs finansiella instrument i såväl naden samt lockar investeringar och turister till Finland. bidragsform som i form av lån och kapital. Det som är vä- De prestigetjänster som Team Finland erbjuder har stor sentligt är den metod med vilken den bästa effekten kan betydelse i Kina där statens och det kommunistiska par- åstadkommas. Rehn lyfte också upp behovet av en stör- tiets närvaro på marknaden syns på många sätt. re bild av ekonomin och av reformer. Startskottet har gått! - Regeringsprogrammet visar riktningen stadsfrågorna var utarbetandet av EU:s stadsagenda. Mi- Huvudtemat på mötet för ministrar med ansvar för nistrarna godkände enhälligt Rigadeklarationen om detta. Agendan har betydelse som en faktor som effektivi- Text: Mari Anttikoski, utvecklingsdirektör, ANM serar utbytet av erfarenheter av stadspolitiken och be- ›› I regeringsprogrammet ingår ett starkt löfte om att stö- aktar särdragen hos och utmaningarna för stadsutveck- da förnyelsen av regionerna och regionernas livskraft samt lingen. arbetningen av EU:s sektorpolitik, så att den bättre be- att utnyttja resurserna i hela landet. De 26 idéerna till spetsprojekt håller på att omsättas i praktiken, och beslut ska fattas om vem som bär ansvaret för dem och inom vilken tidsfrist de ska genomföras. Bland andra är följande projekt är sådana spetsprojekt som har en direkt inverkan på Dra nytta av bioresurser och landsbygdens andra starka sidor Text: Sirpa Karjalainen, konsultativ tjänsteman, jord- och skogsbruksministeriet regionutvecklingen: Konkurrenskraften stärks genom förbättrade förutsättningar för näringsliv och företagande, ›› De strategiska tyngdpunkterna i EU:s landsbygdsfonds Bostadsbyggandet ökar, Kundorienterad service, Digitali- nya program för Fastlandsfinland är utveckling av bio- sering av offentliga tjänster, Införande av en försökskultur. ekonomin, småföretag och landsbygdens livskraft. En När det gäller regeringens strukturpolitiska refor- stegvis ansökan om företags- och projektfinansiering mer dras det upp riktlinjer för social- och hälsovårdsre- från programmet har startat och snart kommer alla for- formen, kommunreformen samt reformen av regionför- mer av finansiering att kunna sökas. valtningen och centralförvaltningen. Ett beslut om regi- I centrumet av den platsbaserade utvecklingen är de onförvaltningsreformen ska fattas före utgången av året. Leader-grupper som verkar inom alla landsbygdsområden. Man övergår från programbaserat utvecklande till av- När det gäller insatserna försöker man tillämpa för- talsbaserat utvecklande. Förfarandet med städernas till- enklade förfaranden och underlätta den administrativa växtavtal, som introducerades under förra regeringspe- bördan. Det elektroniska ansökningsförfarandet och rioden, ska fortsättas och utvidgas. Av de prioriteringar handläggningen av ärenden elektroniskt befinner sig nu som har att göra med tillväxt och trygghet bland EU-rikt- på en ny nivå. linjerna viktiga är utnyttjandet av de möjligheter som in- Ytterligare upplysningar: Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland (www.maaseutu.fi) www.leadersuomi.fi. vesteringsplanen för Europa innehåller och förberedel- Svensk resumé ■ alue-integraat tori Europeiska havs- och fiskerifonden stöder den blåa tillväxten Text: Harri Kukka, konsultativ tjänsteman, jord- och skogsbruksministeriet Tjänstemannaberedningen av regionutvecklingsbeslutet har börjat Text: Outi Ryyppö, utvecklingsdirektör, ANM ›› Europeiska havs- och fiskerifonden (EHFF) är en av de europeiska struktur- och investeringsfonderna. Kom- ›› Arbetet för att fastställa prioriteringarna inom regi- missionen har godkänt Finlands operativa program bland onutvecklingen har inletts vid arbets- och näringsminis- de första i mars och genomförandet av programmet ska teriet. Arbetet utförs tillsammans med andra ministeri- inledas inom kort. er, landskapsförbund och andra parter som är viktiga ur Målet för det operativa programmet är att skapa en regionutvecklingssynpunkt. Beredningen sker öppet och konkurrenskraftig verksamhetsmiljö för fiskerinäring- så att också andra får möjlighet att delta. Sammanlagt en som möjliggör hållbar tillväxt och förnyelse samt ett 824 personer deltog i den interaktiva webbtankesmed- större utbud av inhemsk fisk än nuförtiden. Ett nytt ele- jan som samlade 1 350 idéer. Det tema som betraktades ment i programmet är finansiering av havspolitiken, vil- som viktigast var ett förnyelsebart och mångsidigt nä- ket skapar förutsättningar för ekonomiska aktiviteter ringsliv. Andra teman som togs upp var bl.a. specialise- med anknytning till havet och främjar övervakningen ring på starka sidor, miljön och naturen, de ekonomiska av havsområdet och uppnåendet av de skyddsmål som förutsättningarna för utvecklingen, tillgänglighet, ut- uppställts i fråga om Östersjön. bildningsutbud och den offentliga sektorns roll som ska- Av fonden har 5,7 miljarder euro anvisats till medlemsstaterna. Cirka 140 miljoner euro i offentlig finansiering pare av verksamhetsbetingelser och faktor som bidrar till ökad välfärd. har reserverats för Finlands operativa program. Av detta Genomgången av materialet fortsätter och målet är belopp utgör EU:s medfinansiering cirka 74 miljoner euro. att hitta förvaltningsövergripande teman som stöder Den EU-finansiering som Finland fått är cirka 50 procent utvecklingen av regionerna eller att på något annat sätt högre än tidigare. integrera utvecklingsansträngningarna inom olika förvaltningsområden så att dessa bildar en gemensam vi- Visionen on Finlands framtida regionstruktur och trafiksystem fram till år 2050 sion om regionutvecklingen. Diskussionerna mellan Text: Timo Turunen, miljöråd, miljöministeriet, och Hanna-Mari Kuhmonen, överinspektör, ANM av året. ›› Utvecklingsbilden för regionstrukturen och trafiksysveckling av regionstrukturen och trafiksystemet i Fin- Städernas tillväxtavtal strategiskt träffande – effektivare åtgärder behövs land. Tidsramen sträcker sig ända till år 2050. Den tred- Text: Olli Voutilainen, överinspektör, ANM temet (på finska förkortat ALLI) skapar utsikter för ut- förvaltningsområdena fortsätter under hösten. Statsrådet fattar beslut om prioriteringarna före utgången je utvecklingsbilden av sitt slag publicerades i början av juni. Utvecklingsbilden drar upp sådana riktlinjer för ›› Tillväxtavtalen mellan stora städer och staten har inne- framtiden som stöder Finlands utveckling som ett kon- burit en viktig öppning i utvecklingen av ett direkt sam- kurrenskraftigt, välmående och ett ur miljösynvinkel håll- arbete mellan städer och staten samt i stärkandet av bart land. Målet är att skapa en regionstruktur som har stadsregionernas ställning som motorer för konkurrens- många centra och nätverk och som baserar sig på bra tra- kraften. Avtalsförfarandets starka sida har varit dess fikförbindelser, vilket stöder utnyttjandet av olika lands- flexibilitet i förhållande till traditionella regionutveck- delars starka sidor och resurser samt förnyelse av närings- lingsprocesser. Trots detta har man ännu inte fullt ut verksamheten. Växelverkan mellan olika typer av regio- kunnat dra nytta av fördelarna med avtalen. Det skulle ner är viktig. vara möjligt att genom avtalen åstadkomma ännu bätt- Utvecklingsbilden ska tjäna som underlag särskilt re effekt och få mer fart på regionutvecklingen, om stä- för statsförvaltningens och landskapsförbundens lång- derna, staten och näringslivet tillsammans skulle göra siktiga planering och beslutsfattande. Utvecklingsbil- en större satsning på vissa utvalda spjutspetsar än i nu- den ger också utgångspunkter för det internationella läget. Bedömningen ovan är gjord av Tempo Economics regionutvecklingsarbetet genom att den presenterar Oy, som på uppdrag av arbets- och näringsministeriet sakerna ur Finlands perspektiv och tar upp samarbets- utvärderat tillväxtavtalen. behoven. Ytterligare upplysningar: www.tem.fi/kasvusopimus Ytterligare upplysningar: Utvecklingsbild: https://helda. helsinki.fi/handle/10138/155054 ALLI-atlas: www.tut.fi/verne/alli/alli-kartasto 27 1/2014 28 a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n Haluatko seurata aluekehittämistä ? Alue-Integraattori ilmestyy jatkossa sähköisessä muodossa. Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin voit edelleenkin seurata mitä aluekehittämisen saralla tapahtuu. Yhteystiedot ja palautetta Alue-Integraattorin toimitukselle voi antaa osoitteessa www.tem.fi/alueintegraattori Alue-Integraattori – tietoa aluekehityksestä www.tem.fi/alueintegraattori Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto Osoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto, etunimi.sukunimi@tem.fi Toimitus: Tarja Pyöriä (päätoimittaja), puh. 029 506 4918 Tilaukset: Marja-Liisa Nöjd, puh. 029 516 0654, alueintegraattori@tem.fi Svensk resumé: Merja Laaksonen Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy ISSN 1237–2226 (nid.) 1797–8653 (pdf) Julkaisu on maksuton.
