27 - Kuopion Kaupunkilehti

Kuopion Kaupunkilehti | 14.2.2015
„ MIELIPIDE
Ihastuitko?
Vihastuitko?
Tekstaa numeroon
13521
»»Näppäile»viestiin: KKL (välilyönti) SANA (välilyönti) ja
sitten mielipiteesi. Kirjoita
lopuksi oma nimesi tai nimimerkkisi. Lehti julkaisee
asialliset viestit tällä sivulla.
» Viestin hinta 0,95 e
»»Oli se hieno»teko»kun»Sokos» poisti»
sisääntuloaulastaan»pari»penkkiä.»Nyt»
ne»samat»istukselijat»ovat»ravintolan»
puolella»ostamatta»mitään»ravintolasta.»Pitävät»ostavien»asiakkaiden»paikat.»Toisaalta,»nythän»heillä»on»paremmat,»pehmustetut»istuimet.»Kyllä»siinä»
passaa»taas»kulkijoita»tuijottaa.
OHIKULUKIJA
»»Puutarha- ja Maaherrankadun» risteyksen»liikennevaloilla»hävitettiin»viimeinenkin»järki»kaupungin»liikenteestä.
PUNAINEN
»»Todella mukavaa, kun» Helsinki» ja»
oopperatalo»järjestää»senioreille»iltapäivätanssit» ja» tapahtuma» siirretään»
myös»palvelutaloihin.»Kuopion»teatterissa»olisi»todella»loistavaa»toteuttaa»
samaa»toimintaa.»Samalla»voisi»tutustua»uuteen»remontoituun»teatteriin.»
RT.
»»Todellakin Kuopion kaupungin»sosiaalitoimen»päälliköiden»virat»on»mennyt» hyvä» veli» -suhteilla.» Sosiaalialan»
päälliköiden»mielivallan»alle»joko»olet»
pakotettu» menemään» tai» lähdettävä»pois.»Niinkuin»moni»nuori»ammattilainen»tekee.»Ei»ole»ihme»jos»sairaspoissaolot» lisääntyy» ja» henkinen» pahoinvointi»jyllää»työyhteisössä.»Jos»et»
ole»samaa»mieltä»asioista»jonka»tunnet»ja»tiedät»vääräksi»joudut»sivuun»ja»
syrjityksi.»
PÄÄLLIKÖT ARVOSTAKAA
ALAISIANNE
»»Kiitos sataman pipolätkän»järjestäjille.» Oli» kiva» huomata» eräänä» iltana»
satamassa» kävellessä,» että» satamatorilla»soi»musiikki»ja»siellä»on»ihmisiä.»
Tällaista»lisää,»kiitos.
OHIKULKIJA
»» Eräs neulamäkeläinen yöeläjä»vois»
pitää»öisin»ne»mölyt»mahassaan.»Kyllä»päivällä»osaa»hiljaa»olla»mutta»yöllä»
sitä»musiikkia»pitää»soitella.»
VINK VINK
»»Hei, heijastin heilumaan!»Te»”pimeät”» inehmot,» jotka» iltaisin» tummissa»
vaatteissa»pyöräilette,»lenkkeilette»tai»
ulkoilutatte»koiraa,»heijastin»mukaan!»
Ja»lumisateiden»myötä»”liikkuvia»igluja”»on»myös»tullut»teille,»joten»harjan»
käyttö»olisi»myös»tarpeen.»
ILLALLA AUTOILEVA
»»Antti puhuu asiaa.» Vehmersalmen»
taksiluvat»voisi»Ely»keskus»ihan»hyvin»
palauttaa» takaisin.» Pikku» kyytiä» riittäisi»varmaan»hyvin»kun»muutenkin»jo»
päivystävät»siellä»vapaa»ajallaan.
TARKKAILIJA
»»Nyt sit selvis» mix» kihomadot» leviää»koulus»ym»kulovalkean»tavoin.»Kihomatojen»aikaan»voi»mennä»kouluun»
ym»ja»saikkua»et»saa»yhex»hoitopäiväx.
LUKIJA
»»Kuopion torille tehtiin»luistelurata,»
mikä» onkin» mukava» asia.» Mutta» olosuhteet» siinä» ovat» aika» onnettomat,»
ensinnäkin»rata»on»niin»pieni»ettei»siinä»voi»luistella»kuin»pikkulapset.»Voisiko»ensi»talvena»tehdä»hieman»isomman?
KYSYNPÄ VAAN
»»Kiitos Tero Taipaleelle» kolumnista.»
Oli»taas»aika»hervotonta»läpänheittoa,»
tällä»kertaa»autokaupoista.»Naurettiin»
työporukassa.
SANNA
|27
KIRJOITA MIELIPIDEPALSTALLE.»Lähetä»lyhyt,»korkeintaan»1500»merkkiä»pitkä»mielipiteesi»toimitukseemme»sähköpostilla»
kuopio.toimitus@kaupunkilehti.fi»tai»postilla»Tulliportinkatu»8,»70100»Kuopio.»Pidemmät»mielipiteet»julkaistaan»vain»kirjoittajan»omalla»
nimellä.»Liitä»mukaan»aina»myös»yhteystietosi.
Piispan vastauksia Taunolle, Jormalle ja Taunolle
Ystävällinen keskustelumme
professori Markku Myllykankaan kanssa poiki muutamia
vastineita (Kaupunkilehti 6.2.).
Olen niistä hyvilläni. Kysymykset totuudesta, uskosta ja tieteestä ovat tärkeitä. Siksi tahdon niihin vastata.
Tauno Puolitaival totesi, että tiedeuskovia ei ole olemassa.
Kyllä on. Filosofi Mikael Stenmark erittelee kansainvälisesti
arvostetussa tutkimuksessaan
Scientism (2001) viisi eri tiedeuskovaisuuden muotoa: tieto-opillinen, ontologinen, moraalinen,
eksistenttinen ja kaiken kattava. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Edward Wilson edustavat viimeksi mainittua. Skientismi on itsetuhoinen: sen omia
lähtöoletuksia ei voida todistaa
tieteellisesti.
Puolitaival tunnustaa luonnontieteen rajat, mutta uskoo,
että tieteet yhdessä kykenevät
vastaamaan myös oikeaa ja väärää (moraali), olemassaolon perimmäistä luonnetta (ontologia)
ja ihmiselämän mielekkyyttä (eksistenssi) koskeviin kysymyksiin: ”Kyllä ne yhdessä.”
Juuri tästä tiedeuskossa on kysymys.
Kun fyysikko Albert Einstein puhui uskon ja tieteen
kumppanuudesta, hän ei Puolitaipaleen mukaan tarkoittanut
ollenkaan uskonnollista uskoa.
Kyllä tarkoitti. Einstein käytti termiä religion: ”Oikein ymmärrettynä tieteen ja uskonnon
(religion) välillä ei ole ristiriitaa.
Tiede ilman uskontoa (religion)
on rampa. Uskonto (religion)
ilman tiedettä on sokea” (Einstein: Ideas and Opinions 1954).
Itse en tosin mielelläni käytä uskonto-termiä sen epämääräisyyden takia. Uskontotieteilijätkään eivät ole yksimielisiä sen sisällöstä.
”
Jeesus»Nasaretilainen»ei»ollut»»
vähääkään»kiinnostunut»siitä,»onko»
maapallo»kaiken»keskus.
Jorma Voutilainen viittasi Einsteinin yksityiskirjeeseen,
jossa tämä puhuu kriittisesti Jumalasta tai uskonnosta. Olen
hyvin tietoinen Einsteinin monimielisyydestä asiassa. Sallikaamme se hänelle, hän oli fyysikko, ei uskonnonfilosofi. Mutta mikä tahansa on oma maailmankatsomuksemme, olisi vastoin Einsteinin omaa itseymmärrystä käyttää häntä ateismiin käännyttämisen välineenä.
Einstein itse sanoi: ”En ole ateisti, enkä oikein panteistikaan.”
Paras tutkimus aiheesta on fysiikan professorin Max Jammerin kirja Einstein and Religion
(1999).
Tauno Korhonen vaati, että
teologia tulisi poistaa yliopistosta. Miksi? Teologia tutkii uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyviä vakaumuksia ja
käytäntöjä tieteellisin metodein.
Tieteellinen metodi ei ehkä vastaa kaikkiin kysymyksiimme,
mutta tiedeyliopissa minkään
ilmiön tutkiminen tieteellisin
metodein ei saa olla etukäteen
kiellettyä. Siksi teologia kuuluu
yliopistoon.
Fyysikot, sekä uskovat että eiuskovat, ovat yhtä mieltä maailmankaikkeuden hienosäädöstä.
Orgaaninen elämä on erittäin
epätodennäköistä, oxfordilaisen
fyysikon mukaan yhtä todennä-
Tiede ja usko eivät sulje toisiaan pois
Dosentti Markku Myllykangas
ja piispa Jari Jolkkonen aloittivat Kuopion Kaupunkilehdessä 31.1.2015 hienon keskustelun
tieteestä, uskosta ja totuudesta.
Oma näkemykseni on, ettei tiede ja usko sulje toisiaan pois.
Empiirinen tiede on metodina osoittautunut murskaavan tehokkaaksi etsittäessä tietoa. Antiikin kreikan filosofeista uuden
ajan alkuun asti oli vallalla rationalismiksi kutsuttu tiedon hankintametodi. Platonin mukaan
havainnot eivät ole luotettavia
eikä tiedon etsintää voi perustaa
niihin. Rationalismissa totuutta
etsittiin puhtaan järjen keinoin.
Kuitenkin vasta empiirisen
tieteellisen metodin myötä ihmisen maailmankuva alkoi todenteolla laajentua. Empiirisessä
tieteessä tiedon etsintä pohjautui
havaintoihin, joilta vaadittiin
objektiivisuutta, toistettavuutta
ja falsifioitavuutta. Luotettaviksi
todettuja havaintoja pyrittiin sit-
”
Ei»tiede»ja»»
usko»poissulje»
toisiaan.
ten ymmärtämään järjen avulla.
1900-luvun alussa alkoi kuitenkin myös tieteen verkko heilua. Einsteinin suhteellisuusteorioiden myötä tieteellisestä maailmankuvasta katosi absoluuttinen aika ja avaruus. Niistä tulikin yhtä äkkiä suhteellisia maailmankaikkeuden rakenneosia,
jotka olivat syntyneet alkuräjähdyksessä siinä kuin energia ja ainekin.
Kvanttifysiikan mukana tieteellisestä maailmankuvasta katosi myös determinismi ja …aine. Youngin kaksoisrakokokeen
myötä alkeishiukkanen ei enää
ollutkaan tietyllä hetkellä tietyssä paikassa oleva pieni ainehippunen. Aineen hiukkas- ja aalto-
luonne osoittautuivat käsitteiksi,
jotka kykenivät vain vajavaisesti kuvaamaan olevaisuuden perimmäistä olemusta. Kaiken lisäksi tietoisuus osoittautui välttämättömäksi ehdoksi aineelle.
Voidaan sanoa, että me
elämme eräänlaisessa olevaisuuden kuplassa keskellä olemattomuutta. Käsitteellinen kielemme, ja samalla mielemme, on sidoksissa havaintoihin eikä näin
ollen kykene kurkottamaan havaittavan todellisuuden eli tämän universumin ulkopuolelle. Ludwig Wittgensteinin mukaan ”kielemme rajat ovat maailmamme rajat”. Käsitteet, kuten ”universumin ulkopuoli”
tai ”ennen alkuräjähdystä” ovat
mielettömiä, koska ne ovat sidoksissa ajan ja tilan käsitteisiin,
jotka puolestaan ovat universumin ominaisuuksia ja näin ollen
mielekkäitä vain sen sisällä. Samoin empiirinen, havaintoihin
perustuva, tieteellinen metodi
Mikä ihmeen mäkihypyn auktoriteetti?
Kun Kari Ylianttila valittiin
vuosi sitten mäkihypyn lajijohtajaksi, perusteltiin valintaa kokemuksella ja sen tuomalla auktoriteetilla. Mäkihypyn luottamusjohtoa vakuutti idea siitä että kun pannaan maailmaa nähnyt mäkimies johtamaan Suomen mäkiryhmää, paranevat
joukkueen ilmapiiri ja tulokset
kuin itsestään.
No tulokset ovat kaikkien
nähtävillä. Suomalainen mäkivalmennusjohto ei ole kuluneen vuoden aikana tehnyt elettäkään oman vanhentuneen lajianalyysin päivittämiseksi eikä suostunut uskomaan sitä tosiasiaa, että laji on huipputasoillaan muuttunut toiseksi kuin
Suomessa harjoitellaan.
Samalla herää kysymys siitä,
mihin Ylianttilan auktoriteetti
perustuu.
Suurimmalle osalle nykyhyppääjistä hän on hahmo lajin esihistoriasta, mutta mitä sanottavaa hänellä on tämän päivän hyppäämisestä, vrt. Pekka
Niemelä?
Toisaalta Mika Kojonkoski,
arvostan häntä suuresti.
Mäkihypyn SM-kisoissa ihmeteltiin kun lajiryhmänvastaava Mika Kojonkoski ei tullut paikalle. Mitä huippu-urheilujohtajan organisointikyvystä
kertoo se, että lajiryhmävastuu
on organisoitu tyypille, joka ei
ehdi hommaa tekemään? Mihin
auktoriteetti perustuu?
Suomalaislahjakkuuksien
kehitys alkaa hidastua aikuisiän
lähestyessä, muualla kehitytään.
On Niko Kytösahon, Andreas Alamommon ja kump-
paneiden junioriloisto. Mutta
on myös historiallisen onneton
maailmancup-ryhmä, joka on
menettänyt otteen tekemisestään ja hyppää omaa potentiaaliaan huonommin.
Suomen mäkivalmennus
ei osaa tuoda lahjakkuuksiaan
huipulle. Todellisissa huippumaissa kehitys vasta alkaa tässä
vaiheessa.
Mitä sellaista osataan Itävallassa tai Norjassa, mitä emme
osaa?
Luulisin että ainakin Mika
Kojonkoski ja myös Pekka Niemelä tietävät tilanteen tarkalleen, urheilijanpolku kohti ammattimaista harjoittelua ja ammattilaisuutta!
Heikki Koponen,
Kuopio
rajoittuu määritelmänsä mukaisesti siihen osaan todellisuutta,
josta voimme edes periaatteessa
tehdä havaintoja.
Jos haluamme lähettää ihmisen Marssiin, voittaa syövän
tai estää ekokatastrofin on meidän parasta nojautua empiiriseen tieteelliseen metodiin. Näihin tarkoituksiin ja tässä viitekehyksessä se on toimivin metodi. Ihmismieli on kuitenkin aina hapuillut noiden rajojen ulkopuolelle.
Uskon, että ihmismielessä on muitakin ulottuvuuksia
kuin vain sen käsitteellinen osa.
Jos ”vaikenemme siitä, mistä ei
voi puhua” jäämme vaille paitsi
upeaa matkaa, mutta joudumme
myös luopumaan, ei vain uskosta, vaan myös taiteesta. Ei tiede
ja usko poissulje toisiaan. Niiden
käsitteistö vain on pätevä eri viitekehyksissä.
Markus Karjalainen
köistä, kuin osuminen kiväärillä
tulitikkuaskiin, joka on sijoitettu
200 miljoonan valovuoden päähän. Kutkuttava kysymys on:
miten näin äärimmäinen hienosäätö selitetään?
Tauno Korhosen mukaan
tiede on tehnyt uskonnot ongelmallisiksi osoittaessaan, että
”maapallo ei ole kaiken keskus.”
Jeesus Nasaretilainen ei ollut vähääkään kiinnostunut siitä, onko maapallo kaiken keskus. Kun
tapaan leipäjonossa olevan köyhän, sairaalassa makaavan syöpäpotilaan tai itsemurhaa hautovan vangin, häntä ei auta Einsteinin suhteellisuusteorian selittäminen. Hän kysyy, olenko
arvokas, kuka rakastaa minua,
onko elämälläni tarkoitus. Luulen, että Einstein ymmärsi tämän.
Jari Jolkkonen
Dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Fellow of Royal Society of Arts
Verotoimistossa
ei saa päivällä
palvelua
Yritin käydä pikaisesti kiireisen
työpäivän lomassa hoitamassa
verotoimistossa asian, jonka olisi pitänyt hoitua infotiskillä. Tiskillä ei ollut ketään töissä! Minua ennen oli jo kaksi asiakasta
odottanut ties miten kauan, he
kyllästyivät odottamaan ja lähtivät pois.
Minäkin odotin vielä ainakin 15-20 minuuttia ja ketään ei
näkynyt. Minunkin jälkeeni oli
asiakkaita. Lähdin pois ilman
palvelua.
Miten tämä on mahdollista?
Jos on joku taukoaika, siitä pitäisi olla lappu tiskillä että tietää
tulla myöhemmin. Minä ja monet muut oltiin epätietoisia että
mitä tämä on kun ketään ei näy.
Pettynyt asiakas
„ LUKIJAN KUVA
» Nappasitko hyvän kuvan? Lähetä lukijan kuva jpg-muodossa osoitteeseen kuopio.toimitus@kaupunkilehti.fi
Kauko»Jääskeläinen»lähetti»rantakuvan»Fuengiloran»matkaltaan.