Kuntamarkkinat 2015 puheenvuoro

Työpajojen starttivalmennus –
sosiaalisen kuntoutuksen
palvelua juurruttamassa
Kuntamarkkinat 10.9.2015
Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen
Startti parempaan elämään –juurruttamishanke (2012-2016) / TPY
www.tpy.fi
•
•
•
•
Taustaorganisaation ja hankkeen lyhyt esittely
Starttivalmennus – mistä on kyse?
Starttivalmennuksen levinneisyys Suomessa
Starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palveluna – mitä lisäarvoa se
antaa kunnille?
www.tpy.fi
• TPY on työpaja-ammattilaisten perustama järjestö (v. 1997), joka kehittää sekä
työpajojen toimintaedellytyksiä että niissä työskentelevien ammattitaitoa
yhteistyössä työpajakentän ja muiden toimijoiden kanssa mm. kouluttamalla,
toteuttamalla kehittämishankkeita, tuottamalla julkaisuja, tekemällä
vaikuttamistyötä ja tiedottamalla.
• Yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja
kehittämiskeskuksista.
• Järjestön jäseninä on noin 230 työpajaa ja sosiaalisen työllistämisen organisaatiota.
• Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Lisäksi
TPY:llä on kehittämishankkeita, joita ovat rahoittaneet mm. RAY ja ESR.
• Startti parempaan elämään –juurruttamishanke (2012-2016) on yksi TPY:n
hallinnoimista kehittämishankkeista. Rahoittajana RAY.
 Työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennusmallin levittäminen
valtakunnallisesti ja juurruttaminen paikalliseen nuorten palveluverkkoon.
www.tpy.fi
•
Se on tavoitteellista ja
kokonaisvaltaista toimintaa, jossa
painopiste on nuoren arjen taitojen ja
elämänhallinnan vahvistamisessa.
•
Uuden sosiaalihuoltolain mukaista
sosiaalisen kuntoutuksen palvelua.
•
Kohderyhmänä ovat heikoimmassa
asemassa olevat nuoret, joilla on
monenlaisia tuen tarpeita ja yleisesti
vaikeuksia kiinnittyä palveluihin.
Starttivalmennus on moniammatillista ja
monialaista, kokonaisvaltaista, arjenhallinnan
vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen
toimintaa, joka perustuu sopimuksellisuudelle.
Toiminta sekä tukee valmentautujaa auttamaan
itseään että optimoi tukiverkostojen yhteistyötä.
Toiminnassa huomioidaan valmentautujan
elämäntilanne kokonaisvaltaisesti.
Starttivalmennusta on kehitetty TPY:ssä
pitkäjänteisesti jo vuosien ajan.
www.tpy.fi
•
Starttivalmennuksen työskentelyprosessi koostuu kolmesta vaiheesta:
1) Starttivalmennuksen aloitusvaihe
2) Starttivalmennuksen tavoitteiden mukaisen työskentelyn vaihe
3) Starttivalmennuksen lopetus ja jatkopolkujen vaihe
- Jokaiselle nuorelle nimetään jakson alussa omaohjaaja / oma valmentaja.
- Jakson alussa nuoren kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma ja määritellään tavoitteet, joita tarkastellaan säännöllisesti.
Nuoret ovat usein palvelussa kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella.
- Nuori osallistuu ryhmän toimintaan 1-4 päivänä viikossa sovitusti.
- Nuoren tueksi hankitaan tämän tarvitsevat muut kuntoutukselliset palvelut ja motivoidaan nuorta niiden vastaanottamiseen.
- Jakson pituus voi vaihdella, kunnes jatkopolku on löytynyt: Keskimääräinen kesto on noin puoli vuotta. Jatkopolkuna usein
perinteinen työpaja tai opiskelu.
- Jakson jälkeen huolehditaan seurannasta.
•
•
Starttivalmennuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. säännöllisen päivärytmin löytäminen ja terveydestä
huolehtiminen, sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen, tukiverkostojen
rakentaminen
Starttivalmennuksessa tavoiteltavia asioita ovat mm. oman elämäntilanteen selkiyttäminen, päivärytmin ja
arjen sujumisen vahvistuminen, omien voimavarojen löytäminen, itsenäisyyden lisääntyminen, tulevaisuuden
suunnitelmien konkretisoituminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen.
www.tpy.fi
•
Työpajoja on Suomessa n. 260 kpl.
•
Näistä Valtakunnallisen
työpajayhdistyksen jäseninä on n. 230
kpl.
•
Reilulla sadalla paikkakunnalla (n. 107
kpl) toteutetaan starttivalmennusta
> määrä kasvusuunnassa
•
Työpajatoimintaan osallistui vuonna
2014 yhteensä 23 170 valmentautujaa,
joista 14 200 (61 %) oli alle 29-vuotiaita
nuoria.
(OKM, Työpajatoiminta 2014 raportti)
AVI /
maakunta
Etelä-Suomi
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Uusimaa
Itä-Suomi
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Lappi
Lappi
Lounais-Suomi
Satakunta
Varsinais-Suomi
Länsi-Sisä-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois Suomi
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Suomi yhteensä
Työpajat, missä on
Kaikki
Starttivalmennus (matalan
työpajat
kynnyksen palveluna)
määrä
43
3
6
3
7
24
23
7
4
12
18
18
32
14
18
57
8
3
18
22
6
23
4
19
196
30
1
4
3
5
17
12
2
3
7
2
2
19
7
12
32
4
2
9
13
4
12
2
10
107
osuus %
70 %
33 %
67 %
100 %
71 %
71 %
52 %
29 %
75 %
58 %
11 %
11 %
59 %
50 %
67 %
56 %
50 %
67 %
50 %
59 %
67 %
52 %
50 %
53 %
55 %
www.tpy.fi
•
Sosiaalinen kuntoutus 17 §, uusi
sosiaalihuoltolaki (1301/2014).
•
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:
1) sosiaalisen toimintakyvyn ja
kuntoutustarpeen selvittäminen
2) kuntoutusneuvonta ja ohjaus sekä tarvittaessa
kuntoutuspalvelujen
yhteensovittaminen
3) valmennus arkipäivän
toiminnoista suoriutumiseen ja
elämänhallintaan
4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin
vuorovaikutussuhteisiin
5) muut tarvittavat sosiaalista
kuntoutumista edistävät toimenpiteet
•
Sosiaalinen kuntoutus asemoituu kuntien
sosiaalityöhön. Palvelua tarvitaan yleensä
tilanteissa, joissa nuorella on vakavia,
pitkäkestoisia ja usein monia samanaikaisia
elämänhallinnan ongelmia.
•
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa on
keskeisintä yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki
ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten
osallisuutta, elämänhallintaa,
vuorovaikutustaitoja,
tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa
selviytymistä ja itsenäistä asumista.
•
Kuntien toteutustavoissa kirjavuutta / ei ole
palvelua tarjolla
(Kuntoutussäätiö, Selvitys nuorten sosiaalisesta
kuntoutuksesta, 2014)
www.tpy.fi
Työpajojen starttivalmennuksen tuoma
lisäarvo sosiaalisen kuntoutuksen
toteuttamiseen
•
Reilulla sadalla paikkakunnalla toteutetaan jo nyt
starttivalmennusta, jolla voidaan vastata lainsäädännön
uudistukseen.
•
Työpajoilla ja starttivalmennuksessa on totuttu
työskentelemään vaikeassa elämäntilanteessa olevien
nuorten kanssa ja starttivalmennuksen työskentelymallia
on kehitetty vuosien ajan.
•
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien nuorten määrä
on kasvanut viime vuosina huomattavasti (vuonna 2014
määrä oli 36%, edellisvuonna 26%). Sektorirajat ylittävä
työskentely ja kuntoutuksellisten yksilöllisten palvelujen
räätälöinti on arkea.
•
Työmuotoina yksilö –ja ryhmävalmennus ja
henkilöstöllä vahva osaaminen (v. 2014
yksilövalmentajista n. 75 % oli joko AMK- tai
yliopistotutkinto).
•
Toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen vahvuutena.
•
Starttivalmennus mahdollistaa pitkäjänteisen ja
kokonaisvaltaisen työskentelyn nuoren kanssa =
Aikuinen ja aikaa (omatyöntekijä). Nuorta tavataan
säännöllisesti ja usein useamman kerran viikossa, joten
kokonaiskuvan saaminen hänen tilanteestaan ja tuen
tarpeistaan on helpompaa (pienet ryhmäkoot). Näin
tiivis työskentely nuoren kanssa ei usein mahdollistu
muissa palveluissa.
•
Starttivalmennuksen aikana nuoren ympärille kootaan
tarvittavat palvelut (esim. päihdehoito) ja tuetaan /
motivoidaan nuorta palvelujen vastaanottamisessa.
Pidetään säännöllistä yhteyttä nuoren
viranomaisverkostoon nuoren kuntoutumisen
edistämiseksi (tukipalveluita koordinoiva työote).
•
STM:lle tehdyssä raportissa (v. 2014) Selvitys nuorten
sosiaalisesta kuntoutuksesta Kuntoutussäätiö nosti
työpajojen starttivalmennuksen yhdeksi sosiaalisen
kuntoutuksen palveluksi.
www.tpy.fi
Otteita nuorten ajatuksista starttivalmennuksesta
• ” …ennen kuin aloitin pajalla käynnin, niin tunsin itseni yksinäiseksi. Ja
minusta tuntui, ettei kukaan oikein ymmärrä minua. Jo heti ensimmäisellä
käyntikerralla minulle tuli sellainen olo, että paja on hyvä paikka minulle”
• ”…vielä kahdeksan kuukautta sitten minusta tuntui, että en koskaan voisi
elää sellaista elämää kun haluan, tai että edes ansaitsisin hyvän elämän.
Tänään tiedän, että tekemällä töitä haaveitteni eteen voin oikeasti
saavuttaa ne.
• ”…en enää ajattele itseäni viiden vuoden päästä varhaiseläkkeellä ja
onnettomana jossain kamalassa asunnossa ilman mitään päämäärää”
(Startti parempaan elämään – starttivalmennuksen perusteet –julkaisu
vuodelta 2012)
www.tpy.fi
Kiitos!
Lisätietoja:
Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö
mea.hannila-niemela@tpy.fi
Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektityöntekijä
pirjo.oulasvirta-niiranen@tpy.fi
www.tpy.fi