docPAJASANOMAT - Työllisyys Mikkeli
download 
Report Transcription
PAJASANOMAT - Työllisyys Mikkeli
PAJASANOMAT Nro 4 2014 www.tyollisyysmikkeli.fi TOIMITUS TOIMITUS Vastaavapäätoimittaja päätoimittaja Vastaava PekkaPatama Patama Pekka Toimittanut Toimittanut DiMe,Seija SeijaKarvonen, Karvonen,Pekka Pekka Patama, Patama, DiMe, HenriLaamanen, Laamanen,Arja ArjaHätinen, Hätinen, Henri SatuHytönen, Hytönen,Ville VilleUhlgren, Uhlgren, Satu SippoSeurujärvi Seurujärvi Sippo Kuvat Kuvat DiMe,Seija SeijaKarvonen, Karvonen,Ville Ville Uhlgren, Uhlgren, DiMe, Otto Märkjärvi, Ola Repo Otto Märkjärvi, Ola Repo Taitto Taitto DiMe/Otto Märkjärvi DiMe/Otto Märkjärvi Etusivu Etusivu Kuvassa Puhvettipajan Kuvassa Puhvettipajan Joonas Hynninen ja Riikka Muukkonen Joonas Hynninen ja Riikka Muukkonen Kuva: Otto Märkjärvi Kuva: Otto Märkjärvi Kopijyvä 2014 Kopijyvä 2014 2 PAJASANOMAT 4/2014 2 PAJASANOMAT 4/2014 Kuva: Ola Repo Kuva: Ola Repo Kädessäsi on Mikkelin työpajojen PajaSanomat paperisena tai edessäsi näyKädessäsi on Mikkelin työpajojen PajaSanomat paperisena tai edessäsi näytöllä loistaa lehden sähköinen näköispainos. Lehti ilmestyy sopivasti pajaelätöllä loistaa lehden sähköinen näköispainos. Lehti ilmestyy sopivasti pajaelämän saranavaiheessa, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa, ESR, on män saranavaiheessa, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa, ESR, on tullut vauhdissa. Työpajojen Työpajojen kehittäkehittätullut päätökseensä päätökseensä ja ja jatkovuosi jatkovuosi on on hyvässä hyvässä vauhdissa. mishanke Vartti on päättynyt. PajaSanomat katsastaa, mitä kaikkea Varttiin mishanke Vartti on päättynyt. PajaSanomat katsastaa, mitä kaikkea Varttiin saatiin mahtumaan ja mitä kaikkea työpajamaailmaan kuuluu 2014. saatiin mahtumaan ja mitä kaikkea työpajamaailmaan kuuluu 2014. Pajat ovat jo jo siirtyneet siirtyneet Teknikontieltä Teknikontieltä RaviRaviPajatmuuttavat. muuttavat. PuuPuu- ja ja metallipajat metallipajat ovat radantielle Esedun entiseen Taitolaan. Tämän taustalla on Mikkelin kaupungin radantielle Esedun entiseen Taitolaan. Tämän taustalla on Mikkelin kaupungin ja KehittämiskumppanuussopijaMikkelin Mikkelintoimintakeskus toimintakeskus ry:n ry:n työllisyydenhoidon työllisyydenhoidon Kehittämiskumppanuussopimus. Taitolassa toimintakeskuksen ja Työpajojen toiminta on täyttä täyttäyhteistyöyhteistyömus. Taitolassa toimintakeskuksen ja Työpajojen toiminta on tä hoitavat täysin täysin itsenäisesti. itsenäisesti. tä mutta mutta henkilöstönsä henkilöstönsä ja ja taloutensa taloutensa organisaatiot organisaatiot hoitavat Loppuvuodesta kaikki Taitolassa Taitolassa yhden yhden katon katonalla. alla. Loppuvuodesta Mikkelin Mikkelin työpajat työpajat toimii toimii kaikki Suuret jatkuvat parin parin rauhallisemrauhallisemSuuret muutokset muutokset Mikkelin Mikkelin työpajatoiminnassa työpajatoiminnassa jatkuvat man muuton 2011 2011 ja ja ensimmäisten ensimmäisten vavaman kehittämisvuoden kehittämisvuoden jälkeen. jälkeen. Saksalasta Saksalasta muuton kinaisten jälkeen 2013 2013 nyt nyt panostetaan panostetaan työtyökinaisten työtyö- ja ja yksilövalmentajapestien yksilövalmentajapestien jälkeen pajojen työpajojen äiti, äiti, Grand Grand Old Old Lady Lady Kepa Kepa pajojen johtoon johtoon ja ja hallintoon. hallintoon. Mikkelin työpajojen Laitsaari paisuneen pajatoiminnan pajatoiminnan pyöpyöLaitsaari sai sai vihdoin vihdoin työparin työparin vuosien saatossa paisuneen rittämiseen. talouden ja ja hallinnon hallinnon hoitamihoitamirittämiseen. Kepa Kepa Laitsaari Laitsaari vastaa työpajojen talouden sesta. aloittanut Arja Arja Hätinen Hätinen vastaa vastaa sesta. Tammikuussa Tammikuussa työpajakoordinaattorina työpajakoordinaattorina aloittanut pajatoiminnan sekä verkostoyhteistyön verkostoyhteistyön hoitamihoitamipajatoiminnan organisoinnista, organisoinnista, henkilöstöstä sekä sesta sestaja ja kehittämisestä. kehittämisestä. Arja Hätinen Hätinen tulee tulee kaupungin kaupungin sisältä, kulttuuripalveluista Arja kulttuuripalveluista ja ja sosiaalisosiaali- ja ja terveystoimesta, johon johon lasten lasten päivähoito ennen siirtymistään terveystoimesta, siirtymistään sivistystoimeen sivistystoimeen 2013 kuului. kuului. Viimevuoden Viimevuoden Hätinen Hätinen työskenteli Vaaksa-hankkeessa 2013 Vaaksa-hankkeessa työnsuuntyönsuunnittelijana. Koulutukseltaan Koulutukseltaan Hätinen Hätinen on kulttuurituottaja, nittelijana. kulttuurituottaja, musiikkipedagogi musiikkipedagogi ja ja lastentarhanopettaja. Koordinaattorin Koordinaattorin tehtävässä tehtävässä Arja lastentarhanopettaja. Arja Hätinen Hätinen vastaa vastaatyöpajatyöpajatoiminnan asiakaspalveluprosessista asiakaspalveluprosessista ja työ- ja yksilövalmentajien toiminnan yksilövalmentajien työn työnohjaukohjauksesta. Tehtävä Tehtävä on on aluksi aluksi kolmivuotinen. kolmivuotinen. sesta. Työpajojen esimiehenä esimiehenä toimii toimii Mikkelin Mikkelin Työllisyyspalveluiden Työpajojen Työllisyyspalveluiden palvelupäällikö palvelupäällikö PekkaPatama. Patama. Pajat Pajat ovat ovat osa osa kaupungin kaupungin työllisyyspalveluja. Pekka työllisyyspalveluja. Uudet tuulet tuulet puhaltavat puhaltavat kaupungin kaupungin työllisyydenhoidossa Uudet työllisyydenhoidossa laajemminkin, laajemminkin, kaupunki on myöntänyt järjestöille puoli miljoonaa kaupunki on myöntänyt järjestöille puoli miljoonaa euroa euroa työllisyydenhoitoon. työllisyydenhoitoon. Tämä merkitsee merkitsee myös myös työpajatoiminnan työpajatoiminnan uutta Tämä uutta asemointia asemointia työllisyydenhoidon työllisyydenhoidon kentässä osinjo osinjo tänä tänä vuonna, vuonna, joka joka on on kolmivuotisen kentässä kolmivuotisen Vaaksan, Vaaksan, VälityömarkkiVälityömarkkinoiden kehittämishankkeen, kehittämishankkeen, lisävuosi. lisävuosi. noiden Uudet tuulet tuulet puhaltavat puhaltavat myös myös uuden, uuden, ESR-hankekauden Uudet ESR-hankekauden 2014-2020 2014-2020 suunsuunnalta. Niitä haistellessa, näillä mennään. nalta. Niitä haistellessa, näillä mennään. Seija Karvonen Seija Karvonen PAJASANOMAT 4/2014 3 PAJASANOMAT 4/2014 3 VAAKSA-HANKE SULAUTUI TYÖLLISYYSPALVELUIHIN Kuva: DiMe/Ville Uhlgren Mikkelin Työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Pekka Patama tunnustaa olevansa tyytyväinen Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksan (2011-2013) työn tuloksiin, uskoo hankkeita aina olleen ja aina olevan, ei ota kantaa kansalaispalkkaan ja odottaa hanketoiminnalta kylmää harkintaa, hyvää toteutusta ja asiakkaita hyödyttävää toimintaa. Mihin olet päättyneen Vaaksan osalta tyytyväisin? Vaaksa on tehnyt uskottavaksi ja mahdolliseksi Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon muutosprosessit esimerkiksi palkkatuki-, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisessä. Hanke päättyy mutta alulle pantu rakenteellinen muutos etenee. Tähän olen tyytyväinen. Palvelupäällikkö Pekka Patama on tyytyväinen kehityskaareen Reitti-Vaaksa-Vartti-Kuntakokeilu-Sokka irti. Hankkeet ovat tuottaneet kaupungin oman Työllisyyspalvelut-yksikön. Oliko Vaaksassa jotakin omaperäistä? Verrattuna muiden hankkeisiin Mikkelissä omaperäistä on ollut se, että 4 PAJASANOMAT 4/2014 Palvelupäällikkö Pekka Patama. toiminta on ollut tiiviisti hallinnollisen kehittämisen osa. Se ei ole ollut emo-organisaation periferiassa tai kuriositeetti, vaan on ihan siellä keskushallinnon ytimessä. Irralliseen, mihinkään liittymättömään projektiin, en haluaisi lähteä mukaan. Jäikö jotakin saavuttamatta? Kehittäminen onnistui pikemminkin jopa yli asetettujen tavoitteiden vaikka armaan joitakin mahdollisuuksia on jäänyt käyttämättä. Joskus on menty pitemmän polun kautta, mutta projektityöhön kuuluneekin, että välillä pitää vähän hölmöillä niin, että tunnistaa lopulta viisauden. Asiakastyössä olisimme voineet tehdä alusta asti tiiviimpää yhteistyötä sekä TE- että sosiaalitoimiston kanssa. Vaaksa sai vuoden jatkoajan – mitä sillä tavoitellaan? Yksi pointti on käyttää hyväksi ja hyödyksi, nimenomaan asiakkaiden hyödyksi, kaikki ne EU-voimavarat, jotka tälle alueelle on osoitettu. Kun ohjeistukset antoivat mahdollisuuden jatkoajalle, niin ilman muuta sitä haettiin. Tämä jatkoaika pehmentää siirtymää seuraavaan, auttaa ideoiden siirtymistä. Vaaksan jatkovuoden ajan toimii myös uusi Sokka irti -hanke. Mikä on sen suhde Vaaksaan? Se, mitä Mikkelin työllisyyspalvelut tällä hetkellä tekee, on kehittynyt Vaaksan työn tuloksena. Sokka irti -hanke on yksi asiakastyötavoitteen osakokonaisuus ja lyhyesti sanottuna tarkoittaa, että jos joku on tipahtanut työmarkkinoilta syystä tai toisesta, niin mahdollisimman monelle tässä tilanteessa olevalle pyritään luomaan mahdollisuus palata sinne uudelleen. Kaikki nämä hankkeet Sokka, Vaaksa ja Kuntakokeilu liittyvät tämän tavoitteen toteuttamiseen erittäin tiiviissä yhteistyössä. Kauanko uskot Hankkeiden aikakauden vielä jatkuvan? Kauan. Hankkeita on aina ollut; Kun kivikaudella luolamies lähti kaatamaan mammuttia eiköhän se tehnyt siitä hankkeen: Keihäät teroitettiin ja systeemit viritettiin siihen malliin, että retkelle päästiin lähtemään. Sitten kaadettiin se mammutti ja sille tehtiin omat juttunsa ja sen jälkeen nautittiin (hankkeen) tuloksista. Ei tämä niin hirveän paljon erilaista ole. Varmaan silloin ei tehty projektisuunnitelmaa eikä rahoittaja pitänyt aloituspalaveria mutta siinäpä ne näkyvimmät erot ovat- kin. Eli aina niitä on ollut ja luulen, että niin kauan kuin ihmiskunta itseänsä kehittää, hankkeita tulee olemaan. Julkisen hallinnon kehittämisen kannalta ne ovat ilman muuta on hyvä keino muuttaa rakenteita turvallisesti ja tehokkaasti, seuranta on helppoa. Mutta hankkeet eivät saa jäädä irrallisiksi, emo-organisaatiolta pitää olla tilaus, jotta on tulos, jota odottaa, vain silloin ne ovat hyödyllisiä. Hankkeet pelkän hanketyön vuoksi on projektihenkilöstön työllistämistä. Onhan sekin jotain mutta siitä me yritetään varmaan päästä eroon vähän joka puolella. Onko kansalaispalkka tulevaisuuden perussosiaaliturvan muoto ja ratkaisu? Mitenkäs tämä liittyy aiheeseen? (Työpaikkoja katoaa enempi kuin uusia syntyy tilalle.) En ota kantaa kansalaispalkkaan suoraan mutta toivoisin, että meidän nassa pysyisi jossa yhteiskunsysteemi, perustoimeentulo turvataan kaikille. Sit- ten kun ihminen kykenee omalla toiminnallaan toista ihmistä hyödyttämään, niin tämä hyödyke katsottaisiin jonkin arvoiseksi. Ja varsinkin, jos hän parhaansa antaa, niin silloinhan hän antaa ikään kuin kaikkensa. Tämän hetken kuviossa pelottaa se, että se paraskaan anto ei aina saa sitä arvostusta mikä kuuluisi. Ja se ei ole hyvä kehitys. Mitä odotat ja haluat työllisyydenhoidolta 2014? Kylmää harkintaa, hyvää toteutusta ja asiakkaita hyödyttävää toimintaa. Seija Karvonen VIRTUAAMO ELI VIRTUAALIMUOTOILUN PAJA Keskeneräinen 3D-mallinnus Spacemarinesta. Virtuaamossa tehdään 3D-muotoilua sekä 3D-suunnittelua. Ohjelmistona on käytössä muun muassa Blender joka on ilmaisohjelma. Virtuaamossa luodaan omia hahmoja ja projekteja sekä suunnitellaan omia ”maailmoja” joissa on erilaisia kansoja, hahmoja ja rakennuksia. Pajalla pystyy myös mallintamaan yleisiä rakennuksia vaikka omalta kotipihalta. Työ voi olla myös pelisuunnittelua, esimerkiksi tietokonepeleihin luotavia hahmoja, maailmoja, ihmisiä sekä olen- toja. Lisäksi työn alla on ollut animaatioita, visuaalisia efektejä räjähdyksestä liekkeihin ja savuihin. Virtuaamo ja DiMe toimivat samoissa tiloissa ja tekevät yhdessä kuvaeditointia ja tekstuureja PhotoShopilla. Ohjelmoinnista on myös hyötyä ja iloa, koska pieniä pelejäkin onnistuu tekemään vaikka porukalla. Mielikuvitus on rajana. Ville Uhlgren PAJASANOMAT 4/2014 5 SUOMENNIEMELLÄ TOIMII HYVÄN TUULEN TALO Suomenniemen keskustassa on talo, joka tunnetaan sekä Tarjan talona että Hyvän tuulen talona. Talon, virallisesti Suomenniemen toimintakeskus, toiminta on hallinnollisesti sekä kehitysvammalain, sosiaalihuoltolain että kuntouttavan työtoimintalain alaista. Kuntaliitoksen myötä talosta tuli osa Mikkelin työllisyyspalveluja ja nyt se toimii osana Mikkelin työpajoja. Talossa hyörii maanantaista torstaihin 12 henkilöä talon monitoimiemännän Tarja Hakulin johdolla. 6 PAJASANOMAT 4/2014 Kuva: Seija Karvonen Mitä Tarjan talossa tehdään? Kellarikerroksessa maalataan ja teroitetaan. Teroittaminen työllistää kaksi miestyöpäivää viikossa. Metsäkoneen eli moton teräketjut työllistävät eniten. Puukkoja, viikatteita, veitsiä ja kirveitä teroitetaan kysynnän ja sesongin mukaan. Venttiväylällä ei teroiteta luistimia, jääkairoja eikä sirkkelin teriä. Ne vaatisivat omat erityistyökalunsa. Tarja näkisikin mielellään Ristiinan ja Mikkelin työpajojen erikoistuvan erilaista teroittamista vaativiin työ- , urheilu- tai harrastevälineiden teroittamiseen. ”Tylsiä puukkoja ja luistimia maailmassa riittää”, uskoo Tarja. Maalaustyöt siirrettiin kellariin kevään 2013 remontissa. Sauna ja suihku saivat väistyä uuden tieltä ja samalla estettiin kevätvesien nousu kellaritiloihin, toivon mukaan pysyväisesti. Tänä keväänä tehdyssä työturvallisuustarkastuksessa kerros suljettiin siihen asti kunnes sen ilmastointi on päivitetty nykyvaatimusten tasolle. Ennen tarkastusta tila ehti olla käytössä vuosia. Katutaso Ulko-ovesta tullaan suoraan puuosastolle. Siellä voi bongata milloin osiin purettuja entisöitäviä tai ensikoostamistaan odottavia pöytiä, tuoleja, kaappeja tai pienempiä tarvekaluja. Liimapuulevystä osastolla tehdään kalusteita myös asiakkaan toivomusten mukaan. Kerroksen pientä myymälää voi hyvällä syyllä myös lahjatavarapuodiksi kutsua. Tarjan jalanjälki Venttiiväylä neljän askelmalla. PAJASANOMAT 4/2014 7 Toinen kerros Matot, pöytäliinat ja poppanat kudotaan täällä. Välitöinä aulatilassa leikataan matonkuteita. Muu tila toimii yhdistettynä sosiaali-, toimisto-, keittiöja varastotilana. Tarjan toiveena on saada kerroksen kylmät (puulevy)varastotilat vuorattua sen verran lämpimiksi, että kaikki materiaalit olisivat kätevästi lähellä siellä, missä niitä käytetään ja tarvitaan. Lisätilan tarve on jatkuva mutta talon sokkeloissa on silti oma viehätyksensä, niihin on jo tottunut ja sopeutunut. Palvelutuotanto Ruokakuljetukset aamupäivisin Metsätähdestä viereiseen päiväkotiin kuuluvat talon asiakkaiden rutiineihin, samoin lounaan valmistamisessa autetaan. Molemmista tehtävistä huolehtii siihen toimintakeskuksesta vastuutettu henkilö. Talon arki Työviikko alkaa maanantaiaamuna ja päättyy torstai-iltapäivällä. Perjantai on täysin omanlaisensa päivä . Se on paperitöiden, suunnittelun, kokousten, koulutuksen, tilausten, tilastointien, raporttien, yhteistyösuhteiden ja seuraavan viikon töiden valmistelujen aikaa. Talon juhlat Oman väen synttärit huomioidaan tavalla tai toisella, ainakin laululla ja pikkuisen tavanomaista paremmalla kahvipöydällä. Syksyllä vietettiin erään henkilön eläkkeellelähtöjuhlakin. Pikkujoulut vietettiin viime vuon- na yhdessä Ristiina Apen väen kanssa. Tarjan työhistoria Tarja Hakuli aloitti Venttiväylä 4:ssä kesällä 2007 työnsuunnittelijana. Seuraava pesti oli nimikkeeltään työkeskusohjaaja. Sitten oli ohjaajan työn vuoro. Vuosi sitten kuntaliitos toi mukanaan työ- ja yksilövalmentajan tehtävät. Työ ja toiminta eivät ole olennaisesti koko seitsemän vuoden aikana muuttuneet, laajentuneet kylläkin. Nimikkeet ovat eläneet. Vielä viime vuonna toiminta kuului sosiaalitoimen hallinnonalaan, nyt toiminnasta vastaa Mikkelin kaupungin Työllisyyspalvelut. Tarjan lähimmät työtoverit ovat Ristiinassa ja Mikkelissä. Toivottavasti ei mitään satu. Tarja ei olisi Tarja, jos hän ei ottaisi tätäkin huumorilla. ”Yksilövalmennuksen ja ryhmädynamiikan edellyttämät tehtävät lomittuvat luontevasti, ja ennen kaikkea, itsensä kanssa on helppo sopia seuraava palaveriaika.” Kuka Tarja on? Tarja on syntyperäinen suomenniemeläinen, Laamalan saaressa syntynyt. On kouluttautunut pukuompelijaksi. On kouluttautunut rakennuspiirtäjäksi. On kouluttautunut sisustuspainotteisen puualan artesaaniksi. On aikuisen, maailman rakkaimman pojan äiti. Kuva: Seija Karvonen Teuvo hoitaa lounaskuljetukset. 8 PAJASANOMAT 4/2014 Kuva: Seija Karvonen Tarja ja Kepa talousarvion teossa. Tarjan aivoituksia eli mielessä liikkuvi: ”Ei olisi pitkäaikaistyöttömiä mutta, että meidän talossa olisi kuitenkin väkeä.” Tämä talo on ollut meidän porukoille ykkösjuttu, osalle jo pitkään, tänne tuleminen on tärkeä ja merkityksellinen asia. Tuntuu tosihyvältä, kun porukat etsivät minut käsiinsä vaikka mistä, jotta päivä voidaan aloittaa kunnon moikkauksella. ”Toiminta pysyisi täällä kylällä.” Kyläläiset osaavat kysyä ja tilata meidän palveluita ja tuotteita. Mä olen niin kova puhuun, että käyn puskaradiolähettimestä ja se merkitsee selvää säästöä ilmoittelussa ja markkinoinnissa. ”Meillä säilyisi tekemisen ilo ja huumori aina mukanamme, mitä tahansa teemmekin.” Älä kirjoita tästä jutusta vakavaa tekstiä, koska silloin se ei olisi meidänoloinen juttu. Hoidamme hommat tosissamme mutta emme turhalla vakavuudella. ”Me kolme työpajaa emme rupeaisi kilpailemaan keskenämme”, vaan jakaisimme tietoja ja osaamistamme niin paljon kuin vain pystymme ja huomaisimme yhteistyömahdollisuudet jo hyvissä ajoin etukäteen. Esimerkkejä tähänastisista yhteisiin hiiliin puhaltamisista löytyy; kaikkien kolmen pajan tarvitseman puumateriaalin iso yhteishankinta oli puutyöosastojen ensimmäinen yhteispuhallus, hankintaa ei ole tarvinnut kenenkään katua. ”Yhteisvastuuta on se, että jokainen hoitaa osansa sovitusta.” On vaan niin tehokasta, kun yhteinen asia hoituu kolmelta eri suunnalta, valmista tulee. Yksinpuurtaminen helpottuu ja kevenee äärettömästi, kun samaan tavoitteeseen pyrkii muitakin. Jaettu vastuu on helpottaa oloa kummasti. On se jännä, miten työnjako yhteisessä hommassa hoituu (kuin) itsestään. ”Ideoita ei saa unohtaa .” Palaverit ovat aivan turhia, jos niiden päätöksiä, usein hyviäkin ideoita, ei toteuteta käytännön toimintana ja tekoina. ”Kuntaliitos on tuonut paljon hyvää.” On upeaa, kun nyt on työkavereita, ei haittaa, vaikka etäisyyttä on, viestit kulkevat varsin vikkelään ja apua tukalaan tilanteeseen (digiaika) saa reaaliajassa, ja nyt meillä käy kiitettävän usein vieraita tai siis tuttuja, siis työkavereita. Tarjan työfilosofiaa Ryhmien on toimittava talossa keskenään hyvässä hengessä. Ketään ei voi pakottaa tykkäämään kenestäkään mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Olemme täällä yksilöinä. Seija Karvonen PAJASANOMAT 4/2014 9 VARTIN AIKAAN PAJOILLA TAPAHTUNUTTA Vartin aikaan, 20112013, Nuorten Työpajoista pudotettiin sana nuoret pois. Päädyttiin VAT-käyttäjiksi ja nettiin, prototypoitiin yrittäjäyhteistyötä, hankittiin lisäpoweria yksilö- ja työvalmennukseen, kokeiltiin Pop Up –pajoja ja asiakasraatia, mitattiin motivaatiota. Ja mihin päädyttiin? Tulokseen, että parhaimmillaan työpajat ovat onnistumiskokemusten tuotantolaitoksia. Vartti paitsi, että on oikeasti vartti, oli myös Mikkelin hallinnoima Euroopan sosiaalirahaston, ESR:n, rahoittama työpajojen kehittämishanke. Vartti eli ja toimi täydellä intensiteetillä ja tuotti useita uusia käytänteitä. Enää ei erotu, mikä oli syy, mikä seuraus. Yksi muutos innoitti toisen ja seurauksista nautitaan vielä pitkään. TYÖPAJAT (luetaan Kepa) sai ensimmäiset vakituiset työntekijät, neljä työvalmentajaa ja kaksi yksilövalmentajaa, neljännesvuosisata perustamisensa jälkeen. Kuntaliitostuliaisina 2013 saatiin Suomenniemen työkeskus ja sen työ- ja yksilövalmentaja Tarja Hakuli, ei siis ihan vähän saatukaan. Ristiinasta tuli Ape-paja, jonka työvalmentajaksi vakinaistettiin puualan ammattilainen Jari V. Hämäläinen. Pajatoiminta laajeni Teknikontieltä Kunnanmäelle, missä aloitti ensin Digitaalinen mediapaja, DiMe ja pian myös Virtuaalimuotoilupaja Virtuaamo. VAT, Valmennuksen ar- Kuva: Seija Karvonen Näkymä kodalta Mikkeliin. vioinnin tukijärjestelmä, otettiin pajatoiminnan asiakasohjausprosessin työvälineeksi. Tämä sähköinen työpäiväkirja mahdollistaa paljon; reaaliaikaisen tiedonkulun eri toimijoiden välillä, poistaa muistinvaraisuuden, kun huomiot kirjataan tuoreeltaan päivittäin. Merkinnät säilyvät dokumentteina myöhempiä tarpeita varten, joita ilmenee vuosienkin päästä. RekryOn-messuilla Esedun ammattiopistolla vieraita riitti runsaasti Työpajojen värikkäälle osastolle helmikuisena ystävänpäivänä. TUPA-JAKSOSTA edellisenä syksynä saadut kokemukset innoittivat järjestämään tammikuussa toisen Tutustu Pajoihin -kaksiviikkoisjakson. Starttipaja on jo aika van- 10 PAJASANOMAT 4/2014 ha tuttu juttu, mutta hakee jatkuvasti uusia muotoja sekin. PAJASANOMIEN kolmas numero näki päivänvalonsa. Pajatoiminnan paperinen äänenkannattaja toi- mitettiin pitkälti DiMe-työpajanuorten voimin kuten edellisetkin numerot. Uutta oli sen julkaiseminen myös sähköisenä pdf-versiona www. tyollisyysmikkeli.fi -sivustollamme. Perinne jatkuu myös tämä numeron osalta. Emme elä, jos vain istumme. Liikunta-aktiviKuva: Seija Karvonen Kaihun kota. Kuva: Seija Karvonen Klapikone käytössä. teettia ylläpidetään Työpajoilla viikoittain, joskus Tyky-tapahtumankin muodossa. On pelattu kansallispeliämme, kiivetty Neitvuorelle, sähläilty luvalla ja omalla vuorolla mailojen kanssa Rantakeitaan salissa ja kasvatettu lihasvoimaa ja ketteryyttä Runebergin aukion salivuorolla. Paikallistuntemusta on kartutettu, on käyty Kivisakastissa, Mikkelipuistossa, Ekotorilla, kirpparikierroksella ja vaikka missä. Toiminnasta on tykätty. SIISTEYDESTÄ on huolehdittu siivoamalla ensin omat pihat nurkkia myöten sekä talkoo-assistentin työpanoksella Mikkeli siistiksi -kampanjassa. Kampanjatoimisto sijaitsi Teknikontie 1:ssä. Kauppakassitoiminta, ikäihmisten kaupassakäyntiapu, osoittautui tuiki tärkeäksi ja tarpeelliseksi ja innovoi puolestaan liikuntakassitoiminnan. Se tarkoittaa ikäihmisten ulkoilutuspalvelua. Kesä toi muassaan uusia tuulia. Kädentaitopaja työsti parterrin Tertin kartanon tanhuville. Parterri tarkoittaa mosaiikkityötä. Tämä työ löytyy kartanon Muuripuutarhasta. KARJALA-TIETOKANTASÄÄTIÖ siirtyi lomakauden alkaessa osaksi Vaaksa-hanketta. Säätiön kironkirjojen tallennus digimuotoon rinnastuu hyvinkin pajatoimintaan, etenkin, kun viereisellä pajalla digitoidaan Mikkelin kuvallista historiaa. Digitoitavana on kymmeniä tuhansia kuvia. Tätä toimintaa kutsutaan digitalisointipajaksi, se on osa DiMe-pajaa. Pursialan aitta se vasta ehostuikin, sai upouuden, aitan pihapiirissä kokatun keittomaalin pintaan sekä lautaa, lankkua ja hirren pätkää seiniin. Homma hoidettiin ELYn kanssa. Nyt on komea. Kelpaa asuntomessuvieraiden pitkin Pursialankatua aitan ohi kulkea sitten aikanaan, 2017-vuonna. Ehostettiin kesäkuntoon myös aitan kanssa mel- keinpä seinänaapurina auringonkukkapellon toisella laidalla kököttävä Kaihun kota. UUDELLA KLAPIKONEELLA Ympäristöpaja pätkii rankoja makkaroiden ja tikkupullien paistamiseen nuotiotulilla eri puolilla kaupunkia. On korjattu Riutan ladon kattoa yhdessä ELY-keskuksen kanssa. On perattu Urpolan puroa, kunnostettu luontopolkuopasteita. Kalasteltukin on, saaliit paistettu ja syöty. Työpajojen ikkunatila Porrassalmenkadun TE-toimiston katutasossa päivitettiin. Sen edessä kelpaa nyt pysähtyä pitemmäksikin toviksi ja näyttää kaverillekin. JÄRJESTÖKAHVEILLA pajasanomaa on viety eteenpäin ja otettu viestejä vastaan järjestökumppaneilta. On vierailtu Jyväskylän työpajoilla ja TPY:n, Valtakunnallisen työpajayhdistyksen, työpajapäivillä. Työministeri Ihalainen avasi Digitaalisen kaupunkiseikkailun, jonka onnistumiseksi DiMe-pajan Ville Pekkanen ahkerasti uurasti. DiMe-paja lupautui tuottamaan tietoa, etenkin visuaalista, Mikkelin uusille kotisivuille. Virtuaamo-paja oli tämän vuoden esikoispaja, Koulupaja ennätti vuoden viimeiseksi pajauutuudeksi. Se on seinätöntä pajatoimintaa, kouluavustajaharjoittelijat toimivat kukin omalla koulullaan, yksi kahdeksasta avustajasta jopa kahdella, vuoroviikoin toki. Seija Karvonen Kuva: Seija Karvonen Ville Pekkanen ja Lauri Ihalainen. PAJASANOMAT 4/2014 11 ”SEMMOINEN ILOINEN TEKEMISEN MEININKI!” Kuva: DiMe Henkilökuvassa Arja Hätinen, joka aloitti Mikkelin Työpajoilla työpajakoordinaattorina vuoden 2014 alussa. DiMe-paja kävi haastattelemassa ihmisläheisen ja iloisen Arjan kesken hektisen työpäivän. Hei, kertoisitko työnkuvastasi? - Tehtäväkuvaani kuuluu työpajojen henkilöstöhallinta, johdan työpajaa, henkilöstöä ja toimintaa, asiakasprosesseja. Työni tarkoitus on johtaa ja kehittää toimintaa täällä. Mitä se on käytännössä, palkkaatko tänne uusia tyyppejä? - Kyllä muun muassa. Tällä hetkellä haemme toimistoihmistä - tänään minulle tulee kaksi ihmistä haastatteluun toimistotyöntekijän paikkaa varten. Minä etsin meille sopivat ihmiset töihin, sanotaanko näin. Etsin pajoille sopivat työntekijät yhdessä Työllisyys Mikkelin kanssa. Ja tietenkin on pidettävä huolta jo talossa olevan henkilöstön työn tekemisestä ja toiminnan kehittämisestä. Mitä teit ennen tuloasi työpajoille? - Voi kuule (nauraa), nyt tulee pitkä historia. Tämä on minun neljäs ammatti, ihan ensin olen ollut lastenhoitajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoitamassa pieniä keskosvauvoja, sen jälkeen valmistuin lastentarhan Arja Mikkeli siistiksi-tapahtumassa. opettajaksi ja olin noin 20 vuotta päiväkodissa lähinnä eskari-ikäisten kanssa. Töiden ohessa opiskelin musiikkipedagogiksi ja hyödynsin sitä työssäni. Jossain vaiheessa päätin vaihtaa alaa ja 2011 valmistuin kulttuurituottajaksi ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen olin kulttuuripalveluissa töissä ja sieltä päädyin Vaaksa-hankkeeseen ja Vaaksa-hankkeen kautta tähän. Miten koet että aikaisemmat työt auttavat nykyisessä työssäsi ? - Auttaa tosi paljon, sillä tavalla että sain kokemusta ryhmänohjauksesta ja ryhmän vetämisestä. Periaatteessa oli ryhmässä toimijat minkä ikäisiä tahansa niin ne toimivat aikalailla samalla periaatteella (nauraa). Jos ajatellaan että olen tehnyt työtä päiväkodissa, niin sehän ei ole työtä pelkäs- 12 PAJASANOMAT 4/2014 tään lasten kanssa vaan myös perheiden kanssa. Kulttuurituotanto taas on hyvin isoilta osin projektinhallintaa, työnsuunnittelua, ohjaamista ja johtamista. Millainen on normaali työpäiväsi? - Normaali työpäivä on sellainen että kun aamulla tulen töihin, niin alkaa täysi huiske (naurahtaa), puhelin soi ja minä hyppään palaverista toiseen ja joku käy ovella kysymässä jotakin ja joskus huomaan yhden aikaan, että nyt en ole kerennyt ensimmäistäkään taukoa pitämään. Minusta se on mukavaa, teen mieluummin töitä pienen paineen ja kiireen alla kuin että minulla olisi löysää aikaa. Miten kehittäisit työpajojen toimintaa ja olet jo kehittänyt? - Mikäli se olisi minun vallassa niin työvalmentajat olisi vakituista väkeä. Aina se, että meillä määräaikaiset ihmiset vaihtuu, on kehittämisen este. Se olisi yksi selkeä asia. Sitten haluaisin työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen rooleja selkeyttää edelleen sekä tiivistää yhteistyötä lähettävän tahon kanssa siten, että meillä olisi yhteinen tavoite kirkkaana. Sekä meidän että lähettävän tahon päätavoitehan on ajaa nuoren asiaa. Onko työpaja pelkästään nuorille vai voiko työtön kuusikymppinen tulla työpajoille? - Onhan meillä ollutkin iäkkäämpiä ihmisiä, mutta kyllä me ollaan profiloiduttu nuoriin, suurin osa meidän asiakkaista on nuoria. Aikuisten ja nuorten toiminnan tavoitteet ovat jonkin verran erilaiset. Mutta ei meille tule- minen vanhemmiltakaan kiellettyä ole (naurahtaa). Millaisia projekteja olet päässyt tekemään työpajoilla? - No vielä en ole hirvittävästi päässyt projekteja tässä vaiheessa aloittelemaan täällä - luojan kiitos (nauraa), mutta katsotaan! Mikä on ollut haastavin työtehtäväsi? Miksi? - Sanotaan että haaste on ollut tässä se, että ensinnäkin olen tullut tänne uutena ihmisenä, työnjakoa Kepan kanssa selvennetty, ja tähän samaan aikaan tulee tämä muutto yhteen samoihin tiloihin Toimintakeskuksen kanssa, eli meillä on monta muutosta yhtaikaa menossa päällekkäin. Sen hallussa pitäminen on aika haastavaa. Nimenomaan siltä kannalta haastavaa, että oli meillä minkälainen muutos tahansa, niin meidän on pidettävä siitä perustehtävästämme kiinni. Mitä haasteita koet että sinulla on tulevaisuudessa työssäsi? - Talous on aina haaste (naurahtaa), rahan riittävyys on haaste, toimintaa kehittäisi mielellään, jos olisi taloudelliset resurssit vakaat. Sitten tietysti henkilöstöresurssit on haaste myös, että saadaan tieto siirrettyä ja uudet ihmiset aina ajettua sisään, niin että laatu säilyy. Mikä on parasta työssäsi? - Tämä elävä ilmapiiri, täällä on semmoinen iloinen tekemisen meininki!, sanoo Arja hymyillen. Viimeisen kysymyksen aika on tullut. Miten koet että muutot ovat vaikuttaneet meininkiin? - Kysymyksiä on ilmassa, että mitä sitten tulee tapahtumaan kun ollaan siellä Toimintakeskuksen aikuisten ihmisten kanssa samassa tilassa. Peruslähtökohta on, että me mennään samoihin tiloihin, mutta edelleen on kaksi erillistä toimijaa olemassa. Me vain jatketaan toimintaa samoin kuin olemme tehneet nytkin. Enempi me saadaan voimavaroja käyttöön, kun meillä on toisenlaisia tekijöitä mukana porukassa. DiMe ELÄMÄ PAJOJEN JÄLKEEN 1. Kuka olet? 2. Mitä teet nyt? 3. Suosittelisitko Työpajoja muille? 1. Nimeni on Aron Elal ja työskentelin työpajalla alkuvuodesta. Olen koulutukseltani IT-tradenomi. Pajalle päädyin työvoimatoimiston kautta, jossa minulle ehdotettiin työpajaa, koska alani koulutukselle ei isoja ole tarjolla Mikkelissä, mutta muuttamaan en suostu. Työpajalla olin puolisen vuotta. 2. Olen työskennellyt viimeiset 4kk etätyönä Jyväskyläläiselle Emfitille, joka valmistaa sairaanhoitoa helpottavia sensorituotteita ja niiden käyttöä helpottavia verkkosovelluksia. Yritykseen pääsin töihin työpaja-aikanani tekemällä ”työnäytteellä” - pienimuotoisella mobiilipelillä. 3. Ehdottomasti. Sen tuoma mahdollisuus työstää omaa ceeveetä ja portfoliota on tietenkin itsestäänselvä syy. Mutta samanhenkisten kanssa työskenteleminen ja muiden ”unelmien” kuuleminen ja toisten auttaminen antaa itselle voimaa ja innostaa etenemään omalla polulla. Ennen työpajaa harkitsin jo alan vaihtoa. 1. Ville Uhlgren ja olen 26-vuotias, Mikkelin seudulta Otavasta. Koulutukseltani olen metalli-artesaani sekä Tietoja tietoliikenne asentaja. Vapaa-aikana tullut sitten käytettyä paljon Photoshoppia sekä tehtyä 3D-suunnittelua Blenderillä ja Zbrushilla. Erilaisia hahmoja ja tekstuurien tekemistä tietokonepeleihin ja verkkosivujen pohjiin. Pienimuotoista ohjelmointiakin tullut tehtyä ja nyt sitten täällä pääsi jatkamaan näitä oman mielenkiinnon kohteita. 2. Nyt olen Mikkelin työpajalla Dimellä / Virtuaamolla toisena työpajan ohjaajana. 3. Kyllä suosittelen, oppii tarvittaessa paljon uusia asioita. Itse olin aiemmin työkokeilussa virtuaamolla 3D-mallintamista tekemässä. Kysyin sitten mahdollisuuksia päästä ohjaajaksi kun tuntui omalla alalle ohjaaminen ja oli vapautunut paikka ohjaajaksi. 1. lija. Riina Pietilä, opiske- jälkeen 2. Pajajakson hain samaa alaa oleviin kouluihin eli omalla kohdalla 3D mallinnusta käsitteleviin aloihin ja pääsinkin jopa kouluun LAMKin mediatekniikkaan. 3. Voisin suositella pajajaksoa kaikille kavereilleni, koska pajoilla on kivaa porukkaa ja rento meininki sekä paljon kivaa tekemistä. Mikkelin Työpajat pajoilla valmentautuu vuosittain 150-200 henkilöä valmentautumisjakso kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen pajajakso toteutetaan valmentautujan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan jokaisella valmentautujalla on myös yksilövalmentaja PAJASANOMAT 4/2014 13 TYÖPAJAT YHTEISTYÖSSÄ KAUPUNGIN YKSIKÖIDEN KANSSA Kuva: DiMe Työpajat tiivistää yhteistyötä kaupungin yksiköiden kanssa ja integroi samalla toimintaansa osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Yhteistyö Ympäristöpalveluiden kanssa on tiivistä. Luontopolkujen kunnostaminen, opasteiden uusiminen, raivaustyöt ja pienet korjaustyöt, kuten lintutornien kunnostamiset hoituvat ympäristöpajan toimesta. Pysyväisluonteiseksi työkohteeksi pajalle on muodostunut Urpolan luonnonsuojelualueen kunnossapito Ympäristöpalveluiden suunnitelmien mukaisesti. Työpajoilla on tärkeä rooli myös, jo perinteeksi muodostuneen, Mikkeli siistiksi -kampanjan toiminnan organisoinnissa ja kampanjatoimiston ylläpitämisessä. DiMe, Digitaalinen Mediapaja, tekee graafisia töitä mm. Ruoka- ja puhtauspalveluille ja sivistystoimen varhaiskasvatukselle. Nyt ja tulevaisuudessa DiMeä työllistää kaupungin tiedotuksen kuvauskeikat. Suurena kokonaisuutena tällä hetkellä on vuoden 2017 Asuntomessualueen kuvaaminen. Kaupungin museoiden kanssa tehdään digitointiyhteistyötä. Digitoitavana on vanhaa Mikkeliä valokuvien ja negatiivien muodossa. Kokoelman varhaisimmat kuvat ovat 1870-luvuilta. Ne ovat ensimmäisiä yleiskuvia kaupungista. Kuvissa näkyy kaupungin kehitys (kuvia kaduista ja rakennuksista) ja paljon on kuvia myös mikkeli- Metalli- sekä Puupaja muuttamassa Taitolaan. läisten kuva-albumeista ja kaupungin tapahtumista. Kädentaito- ja sisustuspaja tekee yhteistyötä usean kaupungin yksikön kanssa. Yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa on kehitetty mm. toteuttamalla yhteisiä askartelutuokioita. Päiväkotien käyttöön on tehty yhteistyössä DiMe-pajan kanssa lorupusseja, joissa on yhteensä 2000 lorukorttia. Myös julkisten tilojen sisustussuunnittelua ja käytännön toteutuksia tilataan paljon kädentaito- ja sisustuspajalta. Päiväkotien naulakko- ja vaatesäilytysongelmiin löytyy apu Työpajojen puupajalta. Entinen mikropaja ja AV- paja ovat yhdistyneet yhdeksi TVT- pajaksi 14 PAJASANOMAT 4/2014 (tieto- ja viestintäteknologiapaja), joka tarjoaa nimensä mukaisesti tukea tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Työtilaukset tulevat Kuntien Tieralta, jossa Mikkelin kaupunki on osakkaana sekä osittain suoraan sivistystoimelta. Tehtävänä on ollut mm. Mikkelin koulujen Windows 7 käyttöjärjestelmäpäivitykset. Pajan työkeikat suuntautuvat usein Mikkelin kaupungin kouluille, joissa tehdään opetusta tukevien AV-laitteiden asennus- ja huoltotöitä ja samalla annetaan laitteiden käytönopetusta koulujen henkilöstölle. Työpäivä voi mennä vaikka videoneuvottelulaitteiden asennustehtävissä, koulun älytauluja päivittäen tai tietokoneen tai tulostimen ongelmia selvitellen kaupungin kouluilla, päiväkodeissa tai toimistoissa. Kauppakassipalvelu on Vanhuspalveluiden kanssa yhteistyössä toteutettu palvelumuoto, jonka asiakkaat ovat kotipalvelun asiakkaita ja työntekijät ovat Työpajojen henkilökuntaa. Keväällä 2014 uutena pajana aloittaneelle palvelupajalle on ollut myös tilausta, sillä sen tarjoamalle siirto-, muutto- ja kuljetusavulle on ollut heti kovasti kysyntää kaupungin eri yksiköistä. Sippo Seurujärvi, Arja Hätinen Kuva: Ola Repo MUUTTOA, MUUTOSTA JA YHTEISTYÖTÄ Mikkelin kaupungin työpajat ovat olleet muutoksessa viimeiset vuodet. On muutettu uusiin tiloihin ja vakinaistettu ohjaushenkilöstöä. Joku on joskus sanonut, että siinä vaiheessa kun työ alkaa tottumuksen kautta sujumaan, sitä pitää jollain tavalla uudelleen organisoida. Tällä kertaa muutoksen tuuli ei puhaltanut työpajojen omasta tarpeesta vaan Mikkelin työllisyydenhoidon laajemmasta uudistuksesta. Tämän kesän ja tulevan syksyn aikana työpajat tiivistävät yhteistyötä työllistävien järjestöjen kanssa. Ensisijaisesti Toimintakeskus ry. käynnistää uutta työpajatoimintaa Taitolassa. Kyseiset tilat ovat tehty ammatillista koulutusta varten ja työpajoilla tapahtuva työvalmennus on tätä tilojen alkuperäistä ajatusta lähellä. Hyöty mikkeliläisille työelämään valmentautujille olisi jäänyt vaillinaiseksi, mikäli tiloihin olisi muuttanut pelkästään työllistävät yhdistykset. Kokoamalla kaupungin työpajat samaan tilaan saadaan aikaan kustannushyötyjä yhteiskäytön kautta. On ollut ilo seurata miten ohjausväki kummassakin organisaatiossa on tähän muutokseen sitoutunut. Muutto uusiin tiloihin nähdään mahdollisuutena tehdä omaa työtä paremmin. Kyse on selvästikin win-win asetelmasta, jossa kaikki osapuolet hyötyvät veronmaksajia myöten. Ei muutos ole kuitenkaan muutos, jos ei ole joitain haasteita. Uusien tilojen yhteydessä toimii päiväkoti ja yhteiselo edellyttää toisten huomioonottamista. Ei ole syytä, miksi sopu ei antaisi sijaa tässäkin tapauksessa. Tämä kaikki kuvastaa hyvin sitä turbulenssia, mitä Mikkelin työllisyydenhoidossa tällä hetkellä tapahtuu. On uusia kumppanuuksia, toimintamalleja ja tekemisen sisältöjä. Taustalla lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja sitä kautta tulee uusia velvoitteita ja myös mahdollisuuksia. Niin pitää ollakin, sillä laskusuhdanteen jälkeen työnantajat aina palkkaavat uusia työntekijöitä ja siihen pitää olla valmiina. Meidän tehtävämme on pitää mikkeliläisten mahdollisuuksia työelämän suuntaan yllä. Pekka Patama palvelupäällikkö työllisyyspalvelut PAJASANOMAT 4/2014 15 Työpajat MIKKELI Hätinen Arja, työpajakoordinaattori 040 129 4686 Laitsaari Kepa, hallintovastaava 044 794 2435 Info, Toimisto 044 794 2453 Teknikontie 1, 50600 MIKKELI Palvelupaja 040 129 4325 Ympäristöpaja 044 794 2439 Puhvettipaja 044 794 5691 Kädentaito- ja sisustuspaja 044 794 2436 Digitointipaja 040 129 4324 Digitaalinen mediapaja (DiMe) 050 311 7105 Tieto- ja viestintäteknologiapaja (TVT) 044 794 5363 Raviradantie 18, 50100 MIKKELI Puutyöpaja 050 311 7271 ja 044 794 5083 Metallityöpaja 044 794 2437 Auton sisäpuhdistuspaja 044 794 2437 Lentokentänkatu 17, 50150 MIKKELI Mikropaja (kierrätys) 050 311 7132 Yksilövalmentajat Hirvonen Eeva-Riitta 044 794 5662 Kosonen Päivi 050 311 7268 Lintunen Eine 040 129 4380 Ristiinan työpaja, Brahentie 10, 52300 RISTIINA Hämäläinen Jari, työvalmentaja 050 599 3087 Suomenniemen työkeskus, Venttiväylä 4, 52830 SUOMENNIEMI Hakuli Tarja, työtoiminnan ohjaaja 0400 759 789 etunimi.sukunimi@mikkeli.fi www.tyollisyysmikkeli.fi
