Lataa tiedosto tästä - Potilaan Lääkärilehti

Kristiina Aalto-Korte
dosentti, ylilääkäri
kristiina.aalto-korte@ttl.fi
Maria Pesonen
LT, apulaisylilääkäri
tieteessä
kättä pidempää
Käsiekseema
•• Käsiekseema on yleinen sairaus erityisesti työikäisillä naisilla.
•• Atooppinen ihon rakenne on tärkein käsiekseemalle altistava rakenteellinen tekijä.
Sari Suomela
LT, erikoislääkäri
•• Ulkoisia syitä ovat ympäristön allergeenit ja ihoa ärsyttävät tekijät, joiden osuus tulisi selvittää
Työterveyslaitos, Terveys ja
työkyky
taudin varhaisessa vaiheessa.
•• Hoito perustuu ulkoisten ihottumaa pahentavien tekijöiden eliminoimiseen ja käsien suojaukseen.
•• Lääkkeellisenä hoitona käytetään taudin alkuvaiheessa kortisonivoiteita riittävän pitkinä kuureina.
Käsiekseemalla tarkoitetaan ekseemaa, joka paikallistuu pääasiassa käsien ihoon (kuva 1). Käsiekseema voi olla myös osa laaja-alaista ekseemaa, kuten atooppista ekseemaa. Kyseessä on
yleinen sairaus: työikäisen väestön kyselytutkimuksissa taudin yhden vuoden prevalenssi on
lähes 10 %. Suuri ilmaantuvuus liittyy nais­
sukupuoleen, kosketusallergioihin, atooppiseen
ekseemaan ja märkätyöhön (1).
Käsiekseeman etiologia
V
V
Vertaisarvioitu
Su omen Lääkärilehti 5/2015 vsk 70
Kyseessä ei ole yhtenäinen sairaus, vaan sen
etio­logia vaihtelee. Käsiekseemalle ei ole yleisesti hyväksyttyä luokittelua. Perinteiset luokittelut ovat perustuneet sekä etiologiaan että ihottuman ulkonäköön.
Etiologiaan perustuen käsiekseema voidaan
jakaa allergiseen kosketusekseemaan, ärsytysekseemaan, proteiinikosketusihottumaan,
atooppiseen käsiekseemaan ja etiologialtaan
tuntemattomaan käsiekseemaan (2). Kolme ensimmäistä johtuvat ulkoisista syistä. Kädet ovat
atooppisen ekseeman tavallinen ihottumapaikka aikuisiällä (3). Yksittäisen potilaan käsiekseeman taustalla on usein useampi etiologinen tekijä yhtä aikaa.
Ulkonäköön perustuvia alatyyppejä ovat mm.
krooninen halkeileva käsiekseema, toistuvasti
rakkuloiva käsiekseema, hyperkeratoottinen
kämmenekseema, sormenpäiden ekseema, sormiväliekseema ja läiskäekseema (2). Ihottuman
ulkonäöstä on vaikea päätellä etiologiaa. Ai­
noastaan hyperkeratoottinen kämmenekseema
kuuluu yleensä luokkaan etiologialtaan tuntemattomat käsiekseemat (4). Keskelle kämmentä
paikallistuva ekseema johtuu harvoin ulkoisista
tekijöistä. Jalkapohjaihottuman esiintyminen
yhdessä kämmenekseeman kanssa viittaa vahvasti sisäsyntyiseen tautiin. Lapsilla käsiekseema liittyy yleensä atooppiseen ekseemaan (5).
Ihoa ärsyttäviä tekijöitä ovat mm. käsien toistuva tai pitkäaikainen kastuminen, pesuaineiden, öljyjen ja liuottimien käsittely sekä tiiviiden suojakäsineiden pitkäaikainen käyttö. Ärsyttävät tekijät pahentavat käsiekseemaa riippumatta sen etiologiasta. Ärsyttävät tekijät voivat
olla käsiekseeman pääasiallinen syy, jolloin
­k yseessä on ärsytyskosketusekseema. Se on
yleisin käsiekseematyyppi (1) ja myös tavallisin
ammatti-ihotautidiagnoosi Suomessa. Ärsytysekseeman diagnoosi on kliininen ja perustuu ärsyttävien tekijöiden kartoittamiseen, kosketusallergioiden poissulkuun ihotesteillä ja
taudinkulun seurantaan.
Atooppista ihottumaa sairastavat ovat erityisen herkkiä saamaan käsien ärsytysekseemaa.
Aikaisemmin sairastettu atooppinen ihottuma
(ns. atooppisen ihon rakenne) on käsiekseeman
tärkein rakenteellinen riskitekijä (1). Riskin
suuruus riippuu lapsuuden ihottuman vaikeusasteesta ja aikuisiällä tapahtuvasta altistumisesta ihoa ärsyttäville tekijöille. Lapsuudessa ilmenneet käsiekseemaoireet ilmaantuvat suurella todennäköisyydellä uudelleen, jos henkilö alkaa työskennellä ihottumariskialalla (6). Suomalaisessa käytännössä lapsuudessa sairastettu
atooppinen ihottuma ei ole työperäisen ärsytyskosketusihottuman diagnoosin este. Aikuisiän
atooppisen ekseeman yhteydessä tätä diagnoosia ei yleensä tehdä, vaan käsien ärsytysekseeman katsotaan kuuluvan perustautiin. Atooppinen ihorakenne liittyy yleensä käsiekseeman
huonoon ennusteeseen sekä keston että vai­
keusasteen suhteen (2).
Käsien allerginen kosketusihottuma johtuu
viivästyneestä kosketusallergiasta, jota tutkitaan
epikutaanitestillä. Viivästynyt kosketusallergia
on käsiekseeman taustalla 15–30 %:ssa tapauksista (1,7). Allergiset tekijät liittyvät usein työhön, mutta myös yksityiselämässä käytetyt ai235
kättä pidempää
Kirjallisuutta
1 Thyssen JP, Johansen JD, Linneberg
A, Menne T. The epidemiology
of hand eczema in the general
­population--prevalence and main
findings. Contact Dermatitis
2010;62:75–87.
2 Menne T, Johansen JD,
­Sommerlund M, Veien NK. Hand
eczema guidelines based on the
Danish guidelines for the diagnosis
and treatment of hand eczema.
Contact Dermatitis 2011;65:3–12.
3 Rystedt I. Prognostic factors in
­atopic dermatitis. Acta Derm
Venereol 1985;65:206–13.
4 Johansen JD, Hald M, Andersen BL
ym. Classification of hand eczema:
clinical and aetiological types.
Based on the guideline of the
Danish Contact Dermatitis Group.
Contact Dermatitis 2011;65:13–21.
5 Mortz CG, Lauritsen JM, BindslevJensen C, Andersen KE. Prevalence
of atopic dermatitis, asthma,
­allergic rhinitis, and hand and
­contact dermatitis in a­ dolescents.
The Odense adolescence
cohort study on atopic diseases
and dermatitis. Br J Dermatol
2001;144:523–32.
6 Rystedt I. Factors influencing the
occurrence of hand eczema in
adults with a history of atopic
dermatitis in childhood. Contact
Dermatitis 1985;12:185–91.
7 Diepgen TL, Andersen KE,
Brandao FM ym. Hand eczema
­classification: a cross-sectional,
multicentre study of the aetiology
and morphology of hand eczema.
Br J Dermatol 2009;160:353–8.
8 Kalimo K, Estlander T, Alanko K,
Hannuksela M ja Suomen Kontakti­
dermatiittiryhmä. Ärsytysihottuma
ammattitautina. Duodecim
2005;121: 773–7.
9 Mälkönen T, Alanko K, Jolanki R
ym. Long-term follow-up study of
occupational hand eczema. Br J
Dermatol 2010;163:999–1006.
kuva 1.
Aikuisen käsiekseema.
neet voivat olla käsiekseeman taustalla. Allergisen käsiekseeman syitä voivat olla mm. kumikemikaalit, säilöntäaineet, hajusteet, muovikemikaalit, kuten epoksiyhdisteet, sekä metallit.
Käsiekseema voi johtua myös välittömästä allergiasta. Silloin on kyseessä proteiinikosketus­
ihottuma. Tavallisimpia syitä ovat lehmän hilse
ja vehnäjauho. Välitöntä allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla ja ihoaltistuksella.
Käsiekseemapotilas työterveystai yleislääkärin vastaanotolla
Käsiekseeman diagnostiikassa on tärkeintä tunnistaa ulkoiset syyt (taulukko 1). On tärkeää antaa käsien suojausohjeet kaikille potilaille heti
Taulukko 1.
Mitä kysyn käsiekseemapotilaalta?
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet
­sidonnaisuutensa seuraavasti
(ICMJE:n lomake):
Kristiina Aalto-Korte, Maria Pesonen,
Sari Suomela: ei sidonnaisuuksia.
23 6
Oliko lapsena maitorupea tai taiveihottumaa
Onko ollut atooppista ihottumaa aikuisena
Onko muita ihosairauksia
Onko ihottumaa muualla
Ammatti / millainen työ
Kastuvatko kädet
Likaantuvatko kädet
Onko pesuaineiden käsittelyä
Onko muiden kemikaalien käsittelyä
Käyttääkö suojakäsineitä
Paraneeko ihottuma työstä poissa ollessa
Vapaa-ajan harrastukset, taloustyöt ja pienten lasten
hoito
Aikaisempien allergiatestien tulokset
ensimmäisellä käynnillä. Hoidoksi määrätään
keskivahvaa tai vahvaa kortisonivoidetta päivittäiseen käyttöön niin pitkäksi aikaa, että ihottuma paranee kokonaan.
Jos henkilön työssä on ihottumariski (ihoa ärsyttäviä tai allergisoivia tekijöitä) kannattaa taudin alkuvaiheessa määrätä herkästi sairaus­
lomaa. Aivan lieviä tapauksia lukuun ottamatta
sopiva sairausloman pituus on kaksi viikkoa.
Vaikeissa tapauksissa tarvitaan pidempi sai­
rausloma. Ihottuman paranemista pitää seurata
kontrollikäynneillä. Ihottuman parannuttua
­uusiutumista ehkäistään aiheuttajien välttämisellä, säännöllisellä perusvoiteiden tai käsivoiteiden käytöllä ja suojautumalla ihoa ärsyttäviltä
tekijöiltä. Lievä ärsytysekseema paranee näillä
toimenpiteillä, eikä mitään jatkotutkimuksia
välttämättä tarvita.
Työperäisissä tapauksissa työterveyslääkäri
voi kirjoittaa E-lausunnon vakuutusyhtiölle ärsytysekseemasta. Työperäisen ärsytysihottuman
kriteerejä ovat työssä esiintyvät tunnetut ihoa
­ärsyttävät tekijät, ihottuman ilmaantuminen siihen ihokohtaan, johon ärsyttävä tekijä kohdistuu, ihottuman aikaisempi lievittyminen vapaapäivien aikana, allergisten tekijöiden puuttuminen ja objektiivisesti osoitettu täydellinen paraneminen työstä poissa ollessa (8). Ammattitauti­
tapauksissa täytyy muistaa tehdä E-lausunnon
lisäksi myös ammattitauti-ilmoitus.
Mikäli käsiekseema ei parane tai uusii kortisonihoidon päätyttyä, tarvitaan ihotautilääkärin
tutkimus. Epikutaanitestit ovat käsiekseeman
perustutkimus. Ihopistokokeet suoritetaan, jos
on syytä epäillä välitöntä kosketusallergiaa. Koska käsiekseeman prognoosi riippuu suuresti
ihottuman kestosta diagnoosihetkellä (9), potilaan lähettämisessä ihotautilääkärin tutkimuksiin ei ­tule viivytellä (taulukko 2).
Taulukko 2.
Milloin lähetän käsiekseemapotilaan
erikoislääkärille?
Potilaalle ei ole koskaan tehty epikutaanitestejä
Ammattitautiepäilyt
Aiemmin tutkitun käsiekseeman olennainen paheneminen
Epäily uudesta kosketusallergiasta
Työkykyä haittaava käsiekseema
Vaikea-asteinen käsiekseema
Käsi-ihottuman diagnoosi on epäselvä
Suomen Lääkärilehti 5/2015 vsk 70
tieteessä
Taulukko 3.
Käytännön neuvoja käsiekseemapotilaalle suojautumisesta ja käsien
ihon hoidosta.
Saippuan sijaan voit käyttää keskirasvaista perusvoidetta (voidepesu).
Käytä hajusteetonta voidetta käsiin, esim. apteekin perusvoidetta.
Käytä kosteissa töissä tiiviitä vedenpitäviä suojakäsineitä.
Älä voitele käsiä juuri ennen suojakäsineen laittoa, vaan pue ne puhtaisiin kuiviin käsiin.
Käytä tiiviitä käsineitä niin kauan kuin on tarpeen, mutta mahdollisimman lyhyen aikaa.
Käsineiden tulee olla ehjät, puhtaat ja kuivat.
Tiiviin suojakäsineen alla on hyvä käyttää puuvillaista aluskäsinettä.
Riisuessa käännä käsineet nurinpäin, jotta et tahri käsiäsi niiden likaiseen ulkopintaan
(tutustu malliratkaisuun Työterveyslaitoksen www-sivulla www.ttl.fi).
Älä käytä kertakäyttökäsinettä useampaan kertaan.
Käsiekseema­
potilaan tulee
­käyttää suoja­
käsineitä märissä
ja likaisissa töissä
ja käsitellessään
­kemikaaleja.
Taulukossa 3 on lueteltu käsiekseemapotilaalle annettavia käytännön neuvoja suojautumisesta ja käsien ihon hoidosta.
Jos ihottumaa on vain toisessa kädessä, on
hyvä muistaa myös silsan mahdollisuus ja ottaa
sieniviljely. Jaloista löytyy yleensä myös silsamuutoksia ja sairaassa kädessä voi olla kynsisilsa. Yleislääkärin ei pidä hoitaa käsi-ihottumaa
sienilääkkeillä ellei sieniviljelyvastaus ole positiivinen. Palmoplantaarinen pustoloosi ja pso­
riaasi ovat käsiekseeman erotusdiagnostiikassa
huomioon otettavia tavallisia sairauksia. Yleislääkärin ei kuitenkaan pidä ottaa ihokoepalaa
kädestä, koska siitä on harvoin hyötyä näiden
sairauksien erotusdiagnostiikassa.
Käsiekseemapotilas
ihotautilääkärin vastaanotolla
Ihotautilääkäri ohjaa käsiekseemapotilaan välttämään ihokosketusta aineisiin, joille tällä on
todettu kosketusallergia. Allergian aiheuttaja
(allergeeni) kannattaa poistaa kokonaan valitsemalla tuotteita, joissa sitä ei ole. Kosmeettisten
tuotteiden ainesosalistat ja muiden tuotteiden
tuoteselosteet ja käyttöturvallisuustiedotteet
ovat tässä apuna. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen allergiaportaalista saa luetteloja
sopivista kosmeettisista tuotteista (www.kosmetiikka-allergia.fi).
Keskussairaaloiden ihotautiyksiköissä on
mahdollisuus tutkia allergian aiheuttajiksi
epäiltyjä tavallisia tuotteita, kuten kosmeettisia
tuotteita, lääkevalmisteita ja tavallisia työhön
liittyviä allergian aiheuttajia. Jos kaikkia allergeeneja ei tunnisteta, potilaan on vaikea välttää
altistumista ja oireet jatkuvat. Tarkka diagnoosi
on erityisen tärkeä työhön liittyvissä tapauksissa. Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikalla Helsingissä on mahdollisuus tutkia potilaiden työpaikan tuotteita perusteellisesti. Vaikeimmat käsiekseematapaukset saattavat tarvita
systeemistä hoitoa esim. metotreksaatilla tai
alitretinoiinilla. Myös valohoitoja käytetään jonkin verran. n
English summary www.laakarilehti.fi > in english
Hand eczema
Su omen Lääkärilehti 5/2015 vsk 70
237
english summary
Kristiina Aalto-Korte
M.D., Ph.D., Chief Physician in
Occupational Dermatology
Finnish Institute of Occupational
Health
kristiina.aalto-korte@ttl.fi
Maria Pesonen
Sari Suomela
Hand eczema
Hand eczema is a common disease with a one-year prevalence of approximately 10% in the
adult population. Hand eczema in children is usually associated with atopic eczema. General and
occupational physicians see hand eczema patients quite often. The article comprises instructions on
how to treat patients with hand eczema in general practice.
Hand eczema is not a single disease entity but a polymorphous clinical condition with varying
etiology. Classifications of hand eczema are based on etiology, morphology or their combinations.
Atopic eczema in childhood (atopic skin diathesis) is the most important risk factor for hand eczema.
In adult age, atopic eczema often affects the hands (atopic hand eczema). Identifiable exogenous
causes of hand eczema are exposure to allergens in sensitized persons (allergic contact dermatitis
of the hands); to proteins (protein contact dermatitis); and to irritant factors such as wet work, dirty
work and many chemicals (irritant contact dermatitis of the hands). Individuals with atopic skin
diathesis are particularly prone to irritant factors, i.e. they develop irritant hand eczema easily.
Atopic hand eczema is generally associated with a poor prognosis. The etiologic subtypes are usually
not associated with certain morphology. Only hyperkeratotic hand eczema is an exception: •
this usually belongs to a subtype of unknown etiology. Hand eczema is often a multifactorial disease.
It is important to identify the exogenous causes early, because a long delay in the diagnosis is
associated with a poor prognosis.
The possibility of an occupational disease must be taken into account in all patients of working
age. Factors that exacerbate hand eczema should be eliminated when possible. Patients should
be instructed to use protective gloves in wet and dirty work at the workplace and at home. The
gloves should be chosen according to the work task. Impermeable gloves should be used as long as
necessary but for as short a time as possible. Thin cotton gloves should be used under impermeable
rubber or vinyl gloves. The same disposable gloves should not be used several times. Regular use of
moisturizing creams is also important.
A topical steroid is the treatment of choice in hand eczema. In the early phase of the disease it is
important to use the steroid cream long enough to achieve complete healing. Patients should be
referred to a dermatologist if these measures do not heal the symptoms quickly. Dermatologists
identify possible contact allergens by patch testing. Prick tests are used when protein contact
dermatitis is suspected (e.g. contact with food, plants or animals). Patients are instructed to avoid
contact with allergens that they are allergic to. Cosmetic products’ ingredient lists, product labels and
safety data sheets help identify allergens at home and at the workplace. Systemic treatment and light
therapy are used in the most severe chronic forms of hand eczema.
23 7 a
Suomen Lääkärilehti 5/2015 vsk 70