Monikulttuurinen varhaiskasvatus-opas

Transcription

MONIKULTTUURINEN
VARHAISKASVATUS
MONIKU-OPAS 2015
Hyvinkään Varhaiskasvatuspalvelut
1.4.2015
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
2
2 MONIKULTTUURISUUTTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT
3
3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ
5
4 MONIKULTTUURINEN PERHE
9
Perheiden kohtaaminen
Varhaiskasvatuspalvelujen asiakkuuteen Hyvinkäällä
Tilastoinnista Hyvinkäällä (ja Effica-merkinnät)
5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
14
Monikulttuurisuuskasvatuksen lähtökohta ja tavoite
Monikulttuurinen toimintaympäristö
Kasvatuskumppanuus monikulttuuristen perheiden kanssa
Monikielisyys
6 SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMINEN
18
Lähtökohtia S2-opetuksessa ja oppimisen mahdollistamisessa
S2-arviointi
Vieraskieliset lapset esiopetuksesta ja perusopetukseen Hyvinkäällä
7 TULKKIPALVELUT
23
8 TULEVAISUUDEN HAASTEEET
25
Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa huomioitavia asioita
Kehittämisestä ja visioista lähitulevaisuudessa Hyvinkäällä
Liitteet
Linkkejä ja vinkkejä
1
1 JOHDANTO
Monikulttuurinen varhaiskasvatus - Hyvinkään Moniku – opas on vuodelta 2011. Tämän vuonna 2015 päivitetyn Moniku-oppaan sisältöä on muokattu muuttuvan toimintaympäristön mukaiseksi poistaen täysin vanhentuneita tietoja. Todettakoon, että päivitettävää jäi etenkin uusimpien lähteiden, linkkien ja vinkkien suhteen.
Oppaassa linjataan monikulttuurista varhaiskasvatusta ja sisällytetään joitakin periaatteita ja
toimintamalleja arkeen. Jotkut käytänteet ovat jo vakiintumassa varhaiskasvatuksen kentällä,
mutta moni asia kaipaa päivitystä tai jopa sopimusta yhdenmukaisista periaatteista. Uudet
raamitukset ja mahdollisuudet tuo lisäksi Hyvinkään varhaiskasvatuspalveluissa vuoden 2015
aikana aloittava S2-lto (=suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja). Tulevaisuuden haasteet
liittyvät konkreettisiin kehittämiskohteisiin ja rakenteisiin, mutta myös visioihin varhaiskasvatuksen kehittämiseen monikulttuurisuuden mahdollisuuksien näkökulmasta.
Monikulttuurisuuden määritteleminen on haasteellista, koska käsite kehittyy ja muuntuu kaiken
aikaa. Se perustuu aina henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan ja historiaan ja koostuu monista osa-alueista. Monikulttuurisuus on eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa, joka syntyy
kulttuurien kohtaamisista ja molemminpuolisista oppimisista.
Erilaisten perheiden kirjo ja moninaisuus sekä eri kulttuurien välinen rinnakkaiselo kuvaavat
varhaiskasvatuksen asiakkuuksia. Monikulttuuristen perheiden taustat ovat erilaisia, mutta
yhteistä on se, että lapsi elää kasvuympäristössään myös muun kuin suomalaisen kielen ja
kulttuurin piirissä. Lapsen näkökulmasta varhaiskasvatuksen toteuttamisessa on olennaista
hyväksyvä ja arvostava ilmapiiri, sillä jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi,
kokea kiintymystä ja olla arvostettu. Varhaiskasvatuspalveluissa tuetaan lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä yhteistyössä vanhempien kanssa, kun lapsi elää
perhepiirissään myös muun kuin suomalaisen kulttuurin ja kielen piirissä. Vieraskielisten lasten suomi toisena kielenä -opetus nivotaan vuorovaikutus- ja sosiaalisiin tilanteisiin; suunniteltuun arkeen, leikkeihin ja toiminnallisiin pienryhmiin. Se on tietoista suomen kielen omaksumisen ja vahvistamisen suunnittelua ja järjestämistä päivähoidon arjessa.
Maahanmuuttajataustaisen lapsen ja perheen kohdalla voidaan auttaa myös kotoutumista.
Maahanmuuttajien kontaktit suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tapahtuvat useimmiten
siellä missä he asuvat ja ovat peruspalvelujen käyttäjinä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat tärkeä
osa perheiden kotouttamisen tukemista etenkin pakolaisstatuksen omaavien maahanmuuttajien kohdalla.
Hyvinkään varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus kiteytetään monipuolisiin palveluihin, joita tarjotaan perheiden erilaisiin tarpeisiin. Hyvinkään varhaiskasvatuspalvelut tekee yhteistyötä monikulttuurisuuden huomioimisen kehittämiseksi kaupungin eri palvelualojen kanssa kesken lasten ja perheiden asiakkuuksissa sekä maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaan liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tehdään myös yli kuntarajojen mm. Kuumakunnat +Hyvinkää alueella ja
Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien maahanmuuttajaopetuksen kehittämistyöryhmän (vakakoulu) kautta.
2
2 MONIKULTTUURISUUTTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT
Varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä ja toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja valtakunnalliset
linjaukset sekä kunnalliset varhaiskasvatusta linjaavat asiakirjat ja suunnitelmat. Tässä opasversiossa niistä on poimittu erityisesti monikulttuurisuuteen liittyviä asioita, jotka kasvattajien
tulee ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edistämiseksi.
VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMAN PERUSTEISTA JA
HYVINKÄÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASTA
Varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapsille yhtäläiset mahdollisuudet omien edellytystensä mukaiseen kehitykseen – syrjinnän ehkäiseminen ja tasavertaiset mahdollisuudet.
Suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan etnisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta. Tärkeä on tukea myös lapsen mahdollisuutta ilmentää omaa kulttuuritaustaansa ja
vahvistaa omaa identiteettiään. Varhaiskasvatuksessa lapsella on myös mahdollisuus oppia
suomea/ruotsia toisena kielenä muiden lasten ja kasvattajien kanssa luonnollisissa tilanteissa
ja järjestelmällisessä ohjauksessa. Myös lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Varhaiskasvattaja voi kehittää omaa kulttuurista ymmärrystään, lapsen kulttuurisen taustan ja
äidinkielen huomioon ottamista sekä tasavertaista yhteistyötä vanhempien kanssa.
Ensisijainen vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on
vanhemmilla. Vanhemmille kerrotaan lapsen oman äidinkielen merkityksestä ja kannustetaan
ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä. Monikulttuurisille/maahanmuuttajataustaisille vanhemmille on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista
ja periaatteista.
Maahanmuuttajalasten ja -perheiden kotoutumisprosessissa varhaiskasvatuksen osuus on
merkittävä, koska yhteistyö on säännöllistä ja kohtaamiset tapahtuvat arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä korostetaan yksilöllisyyttä ja stereotypioiden välttämistä sekä lapsen arkeen vaikuttavien kulttuurierojen yhteensovittamista. Yhteisen kielen puuttuessa on oltava mahdollisuus tulkin käyttöön.
Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Lapsilla ja nuorilla on
oikeus omaan yksilölliseen kotoutumissuunnitelmaan.
Kotikielen opetus ja etniset työntekijät todetaan olevan tasokaan monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ominaisuuksia. Suomi toisena kielenä -opetus nivotaan varhaiskasvauksen sosiaalisiin ja vuorovaikutustilanteisiin; suunniteltuun arkeen, leikkeihin ja toiminnallisiin pienryhmiin.
Se on tietoista suomen kielen omaksumisen ja vahvistamisen suunnittelua ja järjestämistä
päivähoidon arjessa.
VARHAISERITYISKASVATUKSEN OHJELMA VUOSILLE 2012-2017.
Eri kieli- tai kulttuuritaustaisuus ei automaattisesti tarkoita erityispäivähoidon asiakkuutta vaan
lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata pitkälti varhaiskasvatuksellisin keinoin päivähoidossa (Lapsen Vasu, S2-seuranta ja –suunnitelma). Lapsen yksilöllinen ja varhainen tuki liittyvät tavallisesti suomen kieleen ja oppimisvalmiuksiin sekä mahdollisten erityisvaikeuksien kartoittamiseen. Vieraskielisille lapsille arvioidaan yksilöllisen tai erityisen tuen tarve kiertävän
erityislastentarhanopettajan havainnointikäynnin ja keskustelujen perusteella. Jokainen lapsi
on oikeutettu saamaan kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen tukea.
3
SUOMI TOISENA KIELENÄ –OPETUSSUUNNITELMA , 2011 Hyvinkää.
Suomi toisena kielenä –opetussuunnitelma (S2-ops) on laadittu yhteistyössä radanvarsikuntien kanssa. Opetussuunnitelmassa on käytännönläheisiä ohjeita ja vinkkejä arkeen. Siinä on
myös suomen kielen oppimisen seurantalomake ja -suunnitelmapohja, jota voi hyödyntää lapsen vasuun liittyen (liite). Hyvinkäällä on sovittu, että S2-seurantalomakkeen tietoja hyödynnetään myös 4v laajennetussa neuvolatarkistuksessa ja kouluun siirryttäessä.
VALTAKUNNALLISESTA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISTA JA
HYVINKÄÄN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMASTA
Valtakunnallinen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on hyväksytty
22.12.2014. Hyvinkään esiopetuksen opetussuunnitelmaa ollaan uusimassa ja otetaan käyttöön 2016-17. Alla edellisestä/nykyisestä asiakirjoista poimittuja periaatteita, jotka yhteneviä
alle esiopetusikäisten kohdalla.
Esiopetuksessa toteutetaan yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita ottaen huomioon lasten
taustat. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetuksella on kuitenkin tavoitteita, joihin pyritään paikallisten resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksen tulee tukea suomen/ruotsin kielen kehitystä ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä
mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Monikulttuurisuus syntyy kulttuurien kohtaamisissa,
jolloin osapuolet kasvavat ennakkoluulojen purkamisessa ja erilaisuuden hyväksymisessä.
Periaatteen säilyvät osin samoina; painotusalueet liittyvät ruotsin/suomen kielen oppimiseen ja
suomalaisen kulttuuriin kotoutumiseen sekä lapsen omaan äidinkielen ja kulttuurin vahvistamiseen.
Suomen kielen opetus tarjoaa lapselle mahdollisuuden käyttää suomea luontevasti erilaisissa
tilanteissa. Opetus nivoutuu pääosin esiopetuksen suunniteltuun arkeen ja toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöön pienryhmissä sekä luonnollisiin vuorovaikutustilanteisiin kuten leikkiin. Lapsen edistyessä tavoitteena on ymmärtävä ja aktiivinen suomen kielen käyttö sekä
suomen kielen rakenteiden harjoittelu. Toimivan suomenkielen hallinnan keskeisiä edellytyksiä
ovat oman äidinkielen hallinta ja tavoitteinen oppiminen. Oman äidinkielen opetus tukee lapsen kielenkäyttö- ja ajattelutaitojen kehittymistä sekä koko persoonallisuuden ehyttä kasvua.
Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lasten maailmankuvan ja ajattelun
kehittymistä sekä opettaa lapsi arvostamaan erilaisia katsomuksia ja kulttuurisia painotuksia.
HYVINKÄÄN KOTOUTTAMISOHJELMAN LINJAUKSET
Hyvinkään kaupunki on linjannut kotoutumista edistävät toimenpiteet ja nimennyt vastuutahot.
Maahanmuuttajalapsille ja –nuorille järjestetään tarvetta vastaavasti kotoutumisen tukea. Kahdensuuntaista kotoutumista edistetään vuorovaikutteisena monialaisena verkostoyhteistyönä.
(ossi/Tiedostot/Sosiaalihuolto/Aikuissosiaalityö/Toimintaohjeet/Muuttajien kotouttamisohjelma)
4
3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ
Monikulttuurisuuteen liittyvä käsitteistö voidaan määritellä useammalla eri tavalla. Seuraavat
käsitteet ovat yleisemmin käytössä olevia Työministeriön tai muiden virallisten tahojen määritelmiä.
KULTTUURI:
Kulttuuri on inhimillisen toiminnan tuote ja väline. Kulttuuriset maailmat rakentuvat yksilöllisesti
ja kollektiivisesti. Sama sosiaalinen tilanne nähdään, koetaan ja tulkitaan eri näkökulmista
omien kokemusten pohjalta. Myös mielialat, ajatukset ja toiveet ovat kulttuurisesti muotoutuneet. Osa kulttuurista on näkyvää, ulkoisesti rakentunutta kuten kieli, pukeutuminen, ruokailutottumukset, uskonto ja perinteeseen liittyvät tavat. Osa kulttuurista on sisäisesti opittua ja osin
tiedostamatonta sekä ”lausumattomia” käytöstapoja. Sisäistä kulttuuria on esim. tietoisuus
siitä, kuinka paljon voi olla myöhässä sovitusta tapaamisesta, mistä ja miten kovalla äänellä
voit puhua, millä tavoin on sopivaa ilmaista kipua tai henkistä pahoinvointia. Sosiaalisissa tilanteissa näkymättömän kulttuurin erilaisuus jää useimmiten tunnistamatta, mikä voi johtaa
vääriin tulkintoihin ja johtopäätöksiin tilanteessa vaikuttavista tekijöistä ja syistä.
Monissa yhteiskunnassa kulttuuriset rakenteet ja yhteisöt jaetaan enemmistöön ja vähemmistöihin. Usein enemmistöllä on johtava kulttuurinen identiteetti ja valtakulttuurin asema.
KULTTUURIEN MONINAISUUS (cultural diversity)
Viitataan valtakulttuurin, perinteisten vähemmistöjen ja maahanmuuton tuottamaan etniseen ja
kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Se on (kulttuuri)elämää, joka ylittää sosiaalisia ja maantieteellisiä rajoja. Moninaisuuden vahvistamiseen esim. organisaatiossa liittyvät menettelytavat,
joiden avulla voidaan ehkäistä syrjintää sekä saada esille edut ja hyödyt eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten (työ)yhteisöstä.
KULTTUURIENVÄLINEN KOHTAAMINEN, DIALOGI JA KOMPETENSSI:
voi toteutua monella eri tavalla. Se voi olla yksilöllistä, kun eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset
tapaavat toisensa. Se voi tapahtua kollektiivisesti, kun suurempi joukko ihmisiä erilaisista taustoista kokoontuu yhteen, toimii sekä jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Kulttuurienvälinen kompetenssi on kyvykkyyttä/pätevyyttä, jonka osatekijöitä ovat kunnioitus ja uteliaisuus ympäröivien
kulttuurien moninaisuutta kohtaan, halua hakeutua kestäviin ja luoviin kohtaamisten prosesseihin ja tapahtumiin. Kantavana voimana on oletus, että moninaisuus ja vuorovaikutus rikastuttavat ihmisten elämää. Kulttuuriseen lukutaitoon tai tulkkaukseen liittyy kyky lukea, ymmärtää ja löytää erilaisten kulttuurien merkityksiä ja siten arvioida ja verrata eri kulttuureita, jotka
ovat kietoutuneet toisiinsa tietyssä paikassa.
MONIKULTTUURISUUS (multicultural):
Monikultuurisuus-käsite kehittyy ja muuntuu kaiken aikaa. Se voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita; se on useaan kulttuuriin liittyvää tai kulttuuripiirteiltään eroavien ryhmien vuorovaikutusta.
Monikulttuurisuus voi kuvata olemassa olevaa asiantilaa kuten, että maassa asuu useisiin
kansoihin kuuluvia ihmisiä erilaisine kulttuureineen. Monikulttuurisuus voi tarkoittaa myös tavoitteellista asiantilaa, johon pyritään. Se sisältää eritasoisia ilmiöitä lähtien yksittäisten ihmisten käyttäytymisestä ja asenteista, päätyen valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen politiikkaan
ja niiden solmimiin sopimuksiin.
Monikulttuurisuus voi olla parhaimmillaan kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa ja vuorovaikutusta. Kulttuurin osat, tekijät ja symbolit voivat muuttua tai saada uusia merkityksiä kohdatessaan eri kulttuureja ja etnisiä ryhmiä. Toisaalta yhteiskunnassa on ihmisiä, joiden käsitys
etnisestä yhteenkuuluvuudesta ja kulttuurisista piirteistä ja ominaisuuksista poikkeavat toisistaan ja että yhteiskuntaan muodostuu näiden erojen varaan rakentuvia yhteisöjä. Poliittisena
käytäntönä monikulttuurisuus tarkoittaa sellaisia linjauksia, lainsäädäntöä ja muita toimenpitei5
tä, jotka sekä tuottavat että ylläpitävät kulttuurisia yhteisöjä. Yksilötasolla monikulttuurisuuskäsitteeseen liitetään keskustelu ennakkoluuloista, rasismista ja suvaitsevaisuudesta.
MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS:
Monikulttuurisuutta rakennetaan, kun kulttuurit kohtaavat varhaiskasvatuksen arjessa. Se on
aktiivista vuorovaikutusta, yhteistyötä ja toinen toisilta oppimista. Monikulttuurinen kasvatus on
kaikille lapsille tarkoitettua; eri näkökulmista lähtevää hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Varhaiskasvattajan ammatillisuus sisältää laajentuneen itseymmärryksen, kriittisen suhtautumisen työhön, empatian sekä
erilaisten todellisuuksien ja elämänmuotojen hahmottamisen. Se edellyttää oman ja työyhteisön ajattelun ja toiminnan arviointia.
MONIKULTTUURINEN PERHE:
Monikulttuurisiin perheisiin voidaan katsoa kuuluvaksi sekä maahanmuuttajataustaiset lapset
että kahden kulttuurin lapset (esim.toinen vanhemmista on suomalaissyntyinen). Lapset kasvavat monikulttuurisessa ympäristössä ja perheessä puhutaan kahta tai useampaa kieltä.
Lapsi on voinut oppia kaksikieliseksi jo kotona, syntymästä lähtien. Tällöin puhutaan natiivikaksikielisyydestä. Toisaalta kaksikielistyminen voi alkaa vasta lapsen tullessa päiväkotiin.
Monikulttuurisen lapsen ensimmäinen kieli on muu kuin jokin muu suomi/ruotsi/saame TAI
hänen taustakulttuurinsa poikkeaa enemmistökulttuurista (esim. romanit). Hän voi olla syntynyt Suomessa ja hänellä voi olla suomen kansalaisuus, vieraan valtion kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus. Oleellista kuitenkin se, että lapsi elää perhepiirissään myös muun kuin
suomalaisen kulttuurin ja kielen piirissä.
IDENTITEETTI:
Identiteetti voidaan ymmärtää käsityksenä itsestä: ”samana” säilymisenä ajan kulumisesta
huolimatta, eroista suhteessa muihin ja yhtenäisyydestä eroista huolimatta. Identiteetti on ”sisäinen” kokonaisuus ihmisten ajatuksista, käsityksistä ja kokemuksista minusta, meistä ja
muista. Se rakentuu ja muuttuu sosiaalisesti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. (Hall 1999)
ÄIDINKIELI:
Äidinkieli on kieli, jonka yksilö on oppinut ensiksi ja johon hän samaistaa itsensä – ensikieli.
Lapsi on voinut oppia moni/kaksikieliseksi jo kotona, syntymästä lähtien. Suomessa väestörekisteriin kirjataan vain yksi äidinkieli, vaikka lapsella olisi toinenkin ensikieli rinnakkain. Monikielisyys on maailmanlaajuisesti yleistä.
KOTIKIELI /-KIELET:
Perheen käyttämät kielet koti/lähiympäristössä. Lapsen virallisen äidinkielen lisäksi lapsella voi
olla toinenkin tunnekieli ja/tai perheessä on käytössä useampi kotikieli Lapsella voi olla virallisen äidinkielensä lisäksi kotikieliä, joita käyttää perheenjäsentensä kanssa (esim. vanhempien
äidinkielet tai muu yhteinen kieli).
TOINEN KIELI:
Äidinkielen jälkeen kohdekielisessä ympäristössä opittu kieli. Uusi kieli hahmottuu ensin äidinkielen merkitysten kautta. Kun uusi todellisuus vakiintuu, alkaa yksilö ajatella toisella kielellään. Suomi toisena kielenä oppiminen on ajankohtaista, kun lapsi asuu pysyvästi Suomessa.
Vieras kieli:
Äidinkielen jälkeen muualla kuin kohdekielisessä ympäristössä opittu kieli. Suomessa käytännössä muu kuin suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli ja vieras kieli opitaan useimmiten koulussa.
6
KOTOUTUMINEN:
Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, jossa maahanmuuttaja osallistuu Suomessa yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään ja toimintaan samalla omaa kieltä ja
kulttuuriaan säilyttäen. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista ja suhteiden syventymistä
sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä (kahdensuuntainen kotoutuminen).
KOTOUTTAMINEN:
Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja
voimavaroja (Esim. Hyvinkään kotouttamisohjelma ja yksilölliset kotouttamissuunnitelmat).
Kotouttamista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on
kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa.
SUVAITSEVAISUUS:
Suvaitsevaisuus on ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon
ja oman kulttuurin tuntemukseen. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista.
Suvaitsevaisuus on kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen
myös kriittisesti.
SYRJÄYTYMINEN:
Syrjäytyminen on huono-osaisuuden kasaantumista. Maahanmuuttajan syrjäytyminen on integroitumisen vastakohta ja tarkoittaa maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan
ja jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle.
RASISMI:
Rasismi on ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun
tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Ilmenemismuodot ovat moninaiset.
MAAHANMUUTTAJA:
Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.
ULKOMAALAINEN on henkilö, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta esim. turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija.
PAKOLAINEN on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi
rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai (poliittisen) mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai
jonka UNHCRS (YK) toteaa olevan pakolainen. Suomessa pakolaisstatuksen myöntää ulkomaalaisvirasto.
KIINTIÖPAKOLAINEN on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. UNHC on myöntänyt henkilölle pakolaisstatuksen.
Suomi on sitoutunut erilaisin kansainvälisin sopimuksin antamaan suojelua sitä tarvitseville
pakolaisille. Pakolaisia tulee Suomeen ns. kiintiöpakolaisina (750 hlö/v), myönteisen oleskeluluvan saaneena turvapaikanhakijoina ja perheenyhdistämisohjelmien kautta. Pakolaisten osalta valtio korvaa kunnalle aiheutuvat kustannukset kolmen vuoden ajalta sekä erityiskustannukset 10 vuoden ajalta. Valtio korvaa kunnalle myös tulkkipalveluista aiheutuvat kulut täysimääräisinä niin kauan kuin pakolainen elää Suomessa eikä ole Suomen kansalainen.
TURVAPAIKANHAKIJA:
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta jättämällä turvapaikkahakemuksen. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö saa pakolaisstatuksen.
7
PALUUMUUTTAJA:
Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on asunut maamme rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset.
MAAHANMUUTTAJA:
Maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönneyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti.
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET LAPSET:
Maahanmuuttajataustaiset lapset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: Suomeen muuttaneet lapset ja Suomessa syntyneet lapset, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaiset lapset eroavat toisistaan myös kansalaisuuden suhteen, sillä lapsella voi olla muun maan kansalaisuus, Suomen kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus. (Suomalainen lapsi 2007.Tilastokeskus)
Maahanmuuttajataustaisen lapsen ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai lapsi käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään ja jonka
molemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maahanmuuttaja.
UUSSUOMALAINEN, SUOMENMAALAINEN:
Maahanmuuttaja(taustainen)-termin käyttöä on jouduttu arvioimaan uudelleen, sillä toisen tai
kolmannen polven maahanmuuttajat saattavat tuntea itsensä suomalaisiksi eikä maahanmuuttajiksi. Eri maissa on etsitty erilaisia vaihtoehtoja kuvata ihmisiä, jotka ovat muuttaneet maahan, asuvat siinä enemmän tai vähemmän pysyvästi, mutta jotka etnisen taustansa, kielensä,
uskontonsa tai tapakulttuurinsa puolesta poikkeavat kantaväestöstä tai valtakulttuurista.
kantasuomalainen >< uussuomalainen, suomenmaalainen.
KANSALAISUUS:
Kansalaisuus on valtion ja yksityisen henkilön välinen laillinen suhde, joka sisältää molemmanpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomen kansalaisuuden (kansalaisuuslaki 359/2003)
voi saada syntymässä (suomalaisen äidin lapsi/ suomalaisen isän lapsi kun isyys on vahvistettu, alle 12v ottolapsi), ilmoitusmenettelyllä (yli 12v ottolapsi, eräät erityisryhmät) tai hakemuksesta (vähintään 6v asunut nuhteeton ulkomaalainen, jolla on turvattu toimeentulo). Yksilön
kansalaisuusasemasta päättää Maahanmuuttovirasto.
Hyvinkäällä on yli 1200 ulkomaalaista, muun maan kuin Suomen kansalaista (2011).
8
4 MONIKULTTUURINEN PERHE
Monikulttuurisiin perheiden kirjo on moninainen. Perheiden kieli- ja kulttuuritaustat, kokemukset ja elämäntavat ovat hyvin erilaisia. Oleellista kuitenkin se, että lapsi elää perhepiirissään
myös muun kuin suomalaisen kulttuurin ja kielen piirissä. Hän voi olla syntynyt Suomessa ja
hänellä voi olla suomen kansalaisuus, vieraan valtion kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus.
Monikulttuuriset lapset elävät usean kulttuurin välimaastossa. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee myös monikulttuurista lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi, tukee monikulttuurisen lapsen kasvua kaksikieliseksi, sekä vahvistaa kaikkien lasten
kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Monikulttuurinen
varhaiskasvatus on myös osa perheiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Henkilöstö on lapsen kasvun tukena ja opettaa lapselle suomen kieltä ja kulttuuria yhteistyössä vanhempien kanssa. Kielellä on keskeinen merkitys, kun lapsi oppii kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä viestintämalleja.
Maahanmuuttajaperheillä voi olla yhdistävänä tekijänä vain se, että perheellä on yhden tai
kummankin vanhemman maahanmuuton ja kotoutumisen kokemus sekä tämän kokemuksen
mahdolliset vaikutukset perheen elämään. Maahanmuuttoon liittyy olennaisesti kokemus elämästä uudessa sosiaalisessa ympäristössä sekä erilaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa
kuin mihin yksilö on tottunut. Uudessa yhteiskunnassa ihmisten eri roolimallit joutuvat uudelleen arvioitaviksi Erottavia tekijöitä sen sijaan on paljon kuten lähtömaa, maahantulon syy (vapaaehtoinen/ pakon sanelema), äidinkieli, uskonto, koulutus- ja ammattitausta sekä persoonallisuuteen liittyvät ominaisuudet. Perheiden joukossa on erikokoisia perheitä, yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, ns. kahden kulttuurin liittoja, joista toinen puoliso on suomalainen sekä niitä, joissa molemmat vanhemmat ovat eri kulttuureista Suomen ulkopuolelta. Luottamuksellisen
suhteen rakentamista edistää vuorovaikutteinen keskustelu. Perheeltä voi aina kysyä ja ottaa
epäselvät asiat puheeksi.
PERHEIDEN KOHTAAMINEN
Perheiden kohtaaminen on aina vuorovaikutusta. Uuden asiakasperheen tavatessa lähdetään
rakentamaan luottamusta ja varhaiskasvattajalla on tässä merkittävä vastuu. Alla muutamia
seikkoja, jotka olisi hyvä huomioida etenkin maahanmuuttajaperheiden kanssa. Heidän lähtötilanne, olosuhteet ja kulttuurinsa saattavat poiketa hyvinkin paljon siitä mihin ovat tulleet.
Viestiminen:
Suomalaiset ovat tottuneet menemään suoraan asiaan, mikä saattaa hämmentää monikulttuurista keskustelukumppania, joka on tottunut ensin vaihtamaan kuulumisia tms. Suora puhe ja
silmiin katsominen voi aasialaisista tuntua epäkohteliaalta. Kättely on Suomessa kohteliasta
käytöstä, mutta esimerkiksi muslimimiehet eivät välttämättä kättele naishenkilöä, jos tämä ei
ole sukulainen.
Tietyt asiat on mielekästä hoitaa virallisen tulkin kautta, ellei sujuvaa yhteistä kieltä ole olemassa. Lapsia ei käytetä tulkkina. Kielitaitokaan ei aina takaa yhteistä ymmärrystä (tulkinnat ja
merkitykset, kulttuuritulkkaus). Suomea hyvinkin taitavien perheiden kanssa kannatta tukeutua
selkeään ilmaisuun tai selkokieleen. Selkokieli on kieliopillisesti oikeaa, mutta pitkiä ja vaikeita
sanoja välttävää peruskieltä, jonka puhetempo on rauhallinen. Myös kaikki kirjalliset viestit,
esim. tiedotteet retkistä, juhlista ja lomista, on syytä tehdä selkokielellä ja esimerkiksi piirroksia
ja kuvia hyödyntäen. On hyvä muistaa, että sujuvaakin suomea puhuva henkilö ei ehkä ymmärrä pelkästään kirjallisesti annettuja ohjeita tai tiedotteita.
9
Selkokielen puhuminen ja liittäminen toimintaan on myös lapsen kanssa tärkeää, vaikka lapsi
ei ehkä aluksi sanaakaan ymmärtäisi. Äänensävyt ja aikuisen rauhallinen olemus ovat merkityksellisiä päivähoitoon/ esiopetukseen, uuteen kieleen ja ympäristöön orientoitumisessa. Seuraavassa on yleisempiä seikkoja, jotka on hyvä tiedostaa mutta ei yleistää.
Maahanmuuttajan kulttuurishokki:
Maahanmuuttajat käyvät läpi omalla tavallaan erilaisia sopeutumisprosesseja kotiutuessaan
Suomeen ja erilaiseen ympäristöön. Usein puhutaan ns. kulttuurishokista. Sitä on kuvattu vaiheittain etenevänä, jolloin jokaiseen vaiheeseen kuuluvat omat tunnistettavat ilmenemismuotonsa. Se on prosessi, joka etenee ”kuherruskuukaudesta” torjunnan ja inhoreaktion kautta
hitaaseen toipumiseen kielitaidon ja sosiaalisten taitojen kartuttua. Kuherruskuukausivaiheessa henkilö innostuu kaikista uusista asioista ja uusiympäristö tuntuu ylivertaiselta vanhaan
kulttuuriin nähden, tosin hänellä on tietoisuus erilaisista sosiaalista kanssakäymistä rajoittavista kulttuurieroista. Torjuntavaiheessa kohdistetaan vihamielisyyttä ja turhautumista uuteen
kulttuuriin, jolloin turvaa haetaan omasta kulttuurista ja vahvistetaan omaksi koettuja eli lähtökulttuurin arvoja. Oma kulttuuri vaikuttaa kaikin puolin paremmalta. Tasapainoa hakiessa jännitystila laskee. Rakennetaan useamman kulttuurin hallintaa. Henkilö omaksuu kahden kulttuurin kielen, arvot, tavat ja osaa tasapainottaa elämänsä kahden kulttuurin välillä. Ihminen voi
myös tuntea olevansa ulkopuolinen tuntemissaan kulttuureissa, uusi voi etäännyttää vanhasta.
Kulttuurishokki eri vaiheineen on henkilökohtainen ja eri ihmiset kokevat sen hyvin eri tavoin.
Monet ulkomailla asuvat kokevat kulttuurisokkinsa yhä uudelleen matkustaessaan uuden ja
vanhan kotimaansa välillä.
Ennakkoluulot:
Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ns. kotikenttäetu, mutta ennakkoluulot ja pelot ovat varsin
inhimillistä puolin ja toisin vieraan asian/ henkilön/ toiseuden kohdatessa. Uuteen maahan
muuttanut henkilö saattaa kokea kielteisen (kielteiseksi kokemansa) huomion hyvin voimakkaana ja ahdistavana tunteena, jopa eräänlaisena syytöksenä itseään kohtaan. Pienikin epäluulo valtaväestön keskuudesta voi synnyttää maahan muuttaneelle tunteen syrjinnästä tai
jopa rasismista. Maahanmuuttajan kokemia ennakkoluuloja ja niiden vaikutuksia ei ole syytä
vähätellä. Vieraan ja tuntemattoman kohtaamiseen liittyy epävarmuuden tunteita, jotka puolestaan usein vahvistavat ennakkoluuloja.
Kunnioitus:
Maahanmuuttajien omassa maassaan saama asema, omaisuus tai elintaso ei välttämättä siirry hänen mukanaan uuteen maahan, vaan hän joutuu aloittamaan lähes kaiken alusta. Jos
maahanmuutto ei ole ollut vapaaehtoista, menetettyjen asioiden määrä, joista on joutunut luopumaan, on suurempi. Omassa maassa saatu koulutus ei välttämättä vastaa uuden maan
vaatimuksia, joten koulutustaan vastaavaa työtä on vaikea saada. Vanhan tutun ja siksi myös
turvallisen menettäminen voi olla henkilökohtainen katastrofi. Toisaalta maahanmuuttaja voi
olla voimaantunut ja kyvykäs ja muuttaa uuteen maahan jäsentynein tulevaisuuden suunnitelmin.
Monikulttuurisuutta rakennetaan, kun kulttuurit kohtaavat varhaiskasvatuksen arjessa. Se on
aktiivista vuorovaikutusta, yhteistyötä ja toinen toisilta oppimista.
10
MONIKULTTUURINEN PERHE ASIAKKAANA HYVINKÄÄLLÄ
Hyvinkäällä varhaiskasvatuksen aloitus etenee kaikissa päivähoitoyksikössä Varhaiskasvatussuunnitelma-prosessin käytäntein myös monikulttuuristen perheiden kohdalla. Tosin prosessin
aikana on syytä varautua asioiden ja käsitteiden tarkempaan avaamiseen, jos varhaiskasvatusjärjestelmä yleensäkin on perheelle täysin vieras. Prosessin aikana saatetaan tarvita myös
tulkkia, jonka tilaamiseen tulee varautua.
Kaikkien perheiden kanssa edetään LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA – PROSESSIN mukaan. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään virallista tulkkia, jotta kaikki tulevat
ymmärretyiksi. Näin ei jää epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä. Päiväkodin johtaja ja
perhe laativat VARHAISKASVATUSSOPIMUKSEN (huom.Effica-merkinnät). Varhaiskasvattaja pitää perheen kanssa ALOITUSKESKUSTELUN, jonka liepeille rakennetaan yksilöllinen
tutustumisjakso. Lisäksi voi hyödyntää keskustelurunkoa (liite 2).
Yhteistyössä perheen kanssa laaditaan LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA, johon
sisällytetään 3-vuotta täyttäneen vieraskielisen lapsen suomi toisena kielenä kehityksen ja
oppimisen seurantalomake sekä S2-oppimisen suunnitelma. Tarkemmin ks. Hyvinkään S2opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 2011. Lapsen suomen kielen kehityksen seuranta –lomakkeesta toimitetaan myös kopio neuvolaan 4v-tarkastauksen yhteydessä. Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä havainnoidaan ja arvioidaan yhteistyössä vanhempien
kanssa. Mahdolliset yksilöllisen erityisen tuen tarpeet kirjataan VARHAISKASVATUKSEN
KUNTOUTUSSUUNNITELMAAN, jolloin kelto on prosessissa mukana.
Vastaavasti esiopetuksessa laaditaan LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisen esioppilaiden kohdalla OPPIMISSUUNNITELMAAN voi rakentaa tarvittavaa tukea ja käytänteitä liittyen lapsen kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen ja
suomen kielen oppimiseen (S2-opetus). Mahdollisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata myös esiopetuksen tehostetulla tuella. Nivelvaiheessa on myös tiettyjä suomen kielen tason arviointiin
liittyviä käytänteitä.
Esiopetuksen vahvan tehostetun tarve arvioidaan yhteistyössä kelton kanssa, jolloin on myös
mahdollista resussoida tukikerroin. Esiopetuksen erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä
kelton kanssa. Lapsella on silloin kokonaisvaltaista tuen tarvetta ja lapsesta tehdään silloin
päätös erityisopetukseen ottamisesta ja laaditaan HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS).
Eri kieli- tai kulttuuritaustaisuus ei automaattisesti tarkoita varhaiserityiskasvatuksen/erityispäivähoidon asiakkuutta vaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata pitkälti
varhaiskasvatuksellisin keinoin varhaiskasvatuspalveluissa (Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/ esiopetussuunnitelma; S2-suunnitelma). S2-lastentarhanopettaja voi olla tässä työssä
mukana. Lapsen yksilöllinen ja varhainen tuki liittyvät tavallisesti suomen kieleen ja oppimisvalmiuksiin sekä mahdollisten erityisvaikeuksien kartoittamiseen. Vieraskielisille lapsille arvioidaan yksilöllisen/erityisen tuen tarve kiertävän erityislastentarhanopettajan havainnointikäynnin ja keskustelujen perusteella.
Eri kieli- tai kulttuuritaustaisuus ei automaattisesti tarkoita varhaiserityiskasvatuksen/erityispäivähoidon asiakkuutta vaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata pitkälti
varhaiskasvatuksellisin keinoin varhaiskasvatuspalveluissa (Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/ esiopetussuunnitelma; S2-suunnitelma). Lapsen yksilöllinen ja varhainen tuki liittyvät
tavallisesti suomen kieleen ja oppimisvalmiuksiin sekä mahdollisten erityisvaikeuksien kartoittamiseen. Vieraskielisille lapsille arvioidaan yksilöllisen/erityisen tuen tarve kiertävän erityislastentarhanopettajan havainnointikäynnin ja keskustelujen perusteella.
11
TILASTOINNISTA
MONIKULTTUURISET PERHEET EFFICASSA. Varhaiskasvatus-/ esiopetussopimus tehdään
perheen ja päiväkodinjohtajan kesken, jonka pohjalta Efficaan kirjataan tarvittavat asiat. On
sovittu, että jokainen esimies tarkistaa yksikkönsä tiedot ajan tasalle marraskuun aikana.
Efficassa monikulttuurisiin lapsiin liittyvät asiat löytyvät Lisätiedot-painikkeen alta. Näytölle
avautuvat kohdat, jonne tarvittavat tiedot tallennetaan; muut kielet, toimenpiteet, hoidon ajankohta ja lisätiedot.
Lapsen mahdollinen muuttopäivä: lisätiedot-kohtaan ”maahanmuuttajan tulopäivä”; kirjaa pvm
milloin lapsi itse on saapunut Suomeen.
Lapsen äidinkieli tulee automaattisesti väestörekisteristä (1kpl), tähän ei voi vaikuttaa.
Lapsen kotikielet tallennetaan muut kielet –kohtaan.
Vieraskieliset lapset (= äidinkieli jokin muu kuin suomi/ruotsi/saame): kirjataan se vieras äidinkieli ja mahdolliset muut kotikielet muut kielet –kohtaan.
* Esim. lapsen äidinkieli albania > kotikielet albania ja turkki > ”albania ja turkki” tallennus
* Esim. lapsen äidinkieli kiina > ei muita kotikieliä (huoltajien äidinkieli kiina) > ”kiina”
* Esim. lapsen äidinkieli englanti > kotikielet englanti ja suomi (toisen vanhemman äidinkieli)
> ”englanti, suomi”
Vieraskieliset/kaksikieliset –tilastoinnin kannalta on siis hyvä lisätä myös lapsen äidinkieli muut
kielet –kohtaan, JOS lapsella on kotikielinä muitakin kieliä kuin virallinen äidinkielensä (tavallisesti vanhempiensa äidinkieliä).
Huom. Kun lapsen virallinen äidinkieli on suomi eikä muita kotikieliä ole (vanhempien äidinkieli
suomi) niin silloin suomea EI kotikielenä tietenkään merkitä muut kielet –kohtaan.
Suomi toisena kielenä (S2) tallennetaan toimenpiteet-kohtaan: Lapset ovat oikeutettu S2arviointiin ja suunnitelmaan täytettyään 3-vuotta, jos äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi
tai saame (varhaiskasvatuksessa myös heikosti suomen kieltä taitavat). Suunnitelma ja sen
toteutus liittyvät lapsen vasuun.
Vieraskieliset lapset varhaiskasvatuspalveluissa, joulukuu 2014:
Aamutuulen päivähoito
Anttilantalon ph
Hakalantalon ph
Hangonsillan ph
Hiidenkiukaan ph
Kaupunkisillan ph
Kruununmaan ph
Martin ph + perhepäivähoito
Martinkaaren ph
Martintalon ph
Paavolan ph
Punaojan ph
Tanssikalloin ph
Vehkojan ph
Viertolan ph
Mustanmännistön ph
12
1
1
7
5
6
4
1
7
1
3
31
8
3
1
8
1
Yksityiset ja ostopalvelu
Leikkitoiminta
Yhteensä S2
5
7
100
Varhaiskasvatuspalveluissa olevilla vieraskielisillä lapsilla on 17 eri kieltä virallisena äidinkielenään. Eniten on äidinkielenään viroa (24), albaniaa (15) ja venäjää (14) puhuvia lapsia. Hyvinkäällä asuu ihmisiä yhteensä 78 eri kansallisuudesta.
13
5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
MONIKULTTUURISUUSKASVATUKSEN LÄHTÖKOHTA
Monikulttuurinen kasvatus on kaikille lapsille tarkoitettua, eri näkökulmista lähtevää hoitoa,
kasvatusta ja opetusta. Monikulttuurisen ympäristön ideana on tukea kokonaisvaltaisesti myös
”supisuomalaisten” lasten identiteetin rakentumista. Pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan
sisällöissä, suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta toiminnan sisällöissä, toteuttamisessa ja kasvattajalapsi-suhteessa.
Oman kulttuurinsa tuntemuksen lisäksi varhaiskasvattajilla on hyvä olla valmiudet ottaa selkoa
uskonnoista, erilaisista katsomuksista ja kulttuuriperinteestä, vaikka yleistyksiä ja stereotypioita tuleekin välttää. Varhaiskasvattajien pohdinnat ja keskustelut omista asenteistaan ja ennakkokäsityksistään monikulttuurisuutta kohtaan ovat käytännön perustana. Myös lasten kysymysten pohtiminen sekä suvaitsevaisuuteen ja erilaisten katsomusten kunnioittamiseen ohjaaminen käy luonnikkaammin, mikä tukee osaltaan monikulttuurisen lapsen vahvan identiteetin kehittymistä. ”Vanha totuus”, että aikuiset siirtävät omia asenteitaan ja toimintamallejaan
lapsille pitänee tässäkin asiassa paikkansa.
Varhaiskasvattajat voivat pyrkiä hahmottamaan erilaisten elämänmuotojen ja ajattelutapojen
ominaispiirteitä ja niiden vaikutusta kasvuun ja kasvatukseen, vaikka niitä kaikkia ei voisi itse
hyväksyäkään. Samalla tehtävänä on laajentaa pedagogista näkemystä omasta kulttuurista
vieraisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin. Asiaan liittyy myös kantaväestön kulttuurikirjo sekä
kaikkien perheiden elämäntavat ja oma kulttuuri. Suhtautuminen toiseen ihmiseen asettaa
haasteita monikulttuurisessa yhteisössä toimimiselle. Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä edellytetään vuorovaikutustaitoja sekä lapsen ja vanhempien kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottamista.
Koulutuksen ja (työssä)oppimisen kautta voidaan vaikuttaa sellaisiin kulttuurien kohtaamisissa
tarvittaviin asenteisiin, tietoihin ja taitoihin, joita kasvattaja tarvitsee monikulttuurisessa yhteisössä.
Varhaiskasvatuspalvelujen lähtökohtana on, että perheet ja lapset saavat peruspalvelut lähipalveluperiaatteen mukaisesti läheltä kotia. Kokemusten perusteella lapsiryhmien toimivuuden
ja kielen oppimisen kannalta yksikössä tai lapsiryhmässä vieraskielisten lasten lukumäärä on
suositeltavaa pitää enintään 30%:ssa. Sen rinnalla on hyviä kokemuksia siitä, kun samaan
lapsiryhmään sijoitetaan saman kieli- ja kulttuuritaustan omaavia lapsia; he voivat käyttää
luontevasti omaa äidinkieltään ja samanaikaisesti oppia myös suomea päivähoitopäivän aikana.
MONIKULTTUURISESTA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ
Monikulttuurisuus näkyy ja tuntuu arjen kohtaamisissa. Se näkyy myös aikuisen roolissa mm.
lasten ystävyyssuhteiden tukemisessa sekä toiminnan, tilan, ajan ja paikan rakentamisessa
(strukturointi). Toiminnallisuus, konkretia ja kuvien käyttö niin toiminnan jäsentämisessä kuin
kommunikaation vahvistajana ovat monelle lapselle oleellisia, jotta he voivat liittyä vertaisryhmään ja kokea itsensä osallisiksi. Päiväkoti on myös ihanteellinen kielenoppimisympästö, jos
fyysiset tilat ja sosiaalinen toiminta suunnitellaan myös kielistä taitoa kehittäviksi ja vuorovaikutusta tukevaksi.
Sovellettavia vinkkejä:
14
* hyödyntämällä pedagogiikkaa kaikkeen päiväkodin perinteiseen toimintaa (pukemistilanteista
leikkeihin) painottaen kieltä ja vuorovaikutusta sekä lapsen osallisuutta
* kaikessa toiminnassa lapsen ei tarvitse olla aktiivinen kielen käyttäjä vaan lapsi voi osallistua
tekemällä esim. musiikki, liikunta, retket ja kokemalla (moniaistisuus).
* lasten valokuvat ja nimet (myös omalla kielellä, jos kirjaimet erilaiset) esim. naulakkopaikalla
* tekemisen sanoittaminen/ kielellistäminen, nimeäminen
* Suomen kartta, maailmankartta, josta näkyy lapsen/perheen kotimaa/ lähtömaa
* äidinkielistä materiaalia esillä (laulut ja leikit, kirjat, kuvat, kulttuuriarkut)
* tutustutaan eri kulttuureiden musiikkiin, ruokiin, tarinoihin, tapoihin, fraaseihin jne.
* ”kotitehtäviä”, esim. Aamu-kirjasta kopioidaan kuvia, joita on käyty läpi S2-hetkellä ja kotona
niitä voidaan käydä läpi omalla äidinkielellä
* vanhemmat kirjojen lukijoina, laulujen opettajina, toimintaan osallistujina tai tutustujina jne.
* toiminnallisemmat vanhempainillat ja tilaisuudet sekä perheiden tapaamiset.
KASVATUSKUMPPANUUS MONIKULTTUURISTEN PERHEIDEN KANSSA
Varhaiskasvatus auttaa monikulttuurisia lapsia ja perheitä tutustumaan suomalaiseen kantaväestöön, kulttuuriin ja yhteiskunnan kasvatus- ja perhekäsityksiin ja samalla tukee heidän
kotoutumistaan. Henkilökunta keskustelee perheen kanssa varhaiskasvatuksen tavoitteista,
suomalaisista kasvatusarvoista sekä lapsen oman kulttuurin merkityksestä lapsen kasvussa.
Henkilökunta tutustuu lapseen ja lapsen perheeseen ja rohkaisee vanhempia vaalimaan lapsen kulttuuria ja äidinkieltä kotona. Suomalaisen varhaiskasvatuksen yleisesti hyväksytyt arvot
voivat olla erilaiset kuin vanhempien arvot.
Kasvatuskumppanuus monikulttuuristen perheiden kanssa on perheen ja henkilöstön luottamuksellista ja vastavuoroista yhteistyötä, jossa osapuolien välillä vallitsee keskinäinen kunnioitus. Toimivassa kumppanuudessa yhteistyö on säännöllistä ja syvenee vaiheittain. Se rakentuu sen pohjalta millä tavoin osapuolet ovat valmiita kumppanuuteen. Kahden kulttuurin piirissä kasvavan lapsen tulee voida luottaa siihen, että eri kasvuympäristöjen aikuiset kunnioittavat
toisiaan.
Kulttuurissa vallitsevat kasvatuskäsitykset muodostavat rajapinnan, jossa kohtaavat perheen
lasta, lapsuutta ja kasvatusta koskevat käytännöt ja näkemykset. Monella maahanmuuttajalla
voi olla kantaväestöön verrattuna erilainen käsitys vanhempien välisestä vastuun- tai työnjaosta perheessä, lasten ja vanhempien välisistä suhteista, ongelmien ratkaisumalleista ja –
tavoista sekä ammattikasvattajien ja vanhempien välisistä rooleista. Vanhemmilla on pääasiallinen kasvatusvastuu lapsistaan, joten on tärkeää kunnioittaa vanhemmuutta sekä vanhemman asemaa suhteessa lapseensa. Lapset odottavat, että vanhemmat menestyvät uudessa
kotimaassa. Roolit saattavat muuttua, jos vanhempien arvovaltaa horjutetaan esim. käyttämällä lapsia tulkkina ja sananviejänä.
Vanhempien merkitys lapsensa kulttuuri-identiteetin ja kielen kehitykseen on merkittävä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu korostaa maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle
oman äidinkielen merkitystä perheen tunnekielenä. Äidinkielenään eri kieltä puhuvien vanhempien olisi hyvä puhua omaa kieltään johdonmukaisesti tukeakseen lastaan myös kaksi- tai
monikielisyyteen. Monikielinen ja –kulttuurinen lapsi elää maailmassa, jossa hän ottaa ja saa
vaikutteita erilaisista kulttuureista. Tämä merkitsee voimavaraa, mutta myös haastetta oman
elämän hallintaan ja jatkuvaa valintaa, jopa ristiriitaa.
Yhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa vaatii asioihin perehtymistä ja keskustelua, koska kulttuurit tai perheen ratkaisut saattavat poiketa suurestikin toisistaan. Kunkin perheen
kanssa edetään avoimesti kyselemällä ja keskustelemalla, vaikka ”yleistyksistä ja odotusarvoista” voikin lähteä liikkeelle. Mahdolliset ongelmat eivät aina suinkaan johdu uskonnosta,
15
vaan tavoista ja käytännön asioista, kuten aikatauluista ja lasten asianmukaisesta vaatetuksesta. Kaikissa kulttuureissa ei ole tapana mennä ulos, kun on kylmä tai sataa ja siksi vanhempien on vaikea ymmärtää miksi lapsilla Suomessa tulisi olla mukana päivähoidossa sadevaatteet tai lämpimät talvivaatteet. Perheillä saattaa olla erilainen aikakäsitys; sovitut hoitoajat
eivät toteudu tai tapaamiset saattavat peruuntua ilman että niistä ilmoitetaan etukäteen.
Suomen kieltä puutteellisesti taitavat vanhemmat saisivat paremman käsityksen varhaiskasvatuspalvelujen sisällöstä ja heidän lapsensa toimimisesta ryhmässä, jos he näkisivät valokuvia,
videofilmin tms. päiväkodin arjesta ja lapsen päivästä. Hyviä kokemuksia on myös vanhempien tutustumisaamupäivistä, jolloin vanhemmat osallistuvan päiväkodin toimintaan. Sen jälkeen
on voitu keskustella näkemästä tai/ja hoitaa lapsen vasu-keskustelu (tulkki). Hienoa olisi, että
tulkki/tulkit olisivat käytettävissä joissakin illalla tapahtuvissa tieto- tai keskustelupainotteisissa
vanhempainilloissa. Nykyisin tulkin käyttöön virka-ajan jälkeen on rajoituksia (kustannusten
suhteen), joten etenkin siksi välillä tulisi järjestää perheiden yhteisiä tilaisuuksia, joissa kieli ei
ole pääosassa. Tällaisia ovat erilaiset toiminnalliset illat ja juhlat (esim. tehtävä- tai aistirata
luonnossa, isänpäivän kynttiläjuhla esityksin ja yhteisin toiminnoin).
MONIKIELISYYS
Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen kasvamista kaksi-monikieliseksi.
Monikielinen lapsi osaa ilmaista itseään monipuolisesti sekä äidinkielellään/kotikielillään että
suomeksi vaihtelevissa tilanteissa lasten ja aikuisten kanssa. Monikielisyys on avain lapsen
itseilmaisun, oppimisen ja identiteetin rakentumisessa. Kielen avulla lapsi myös solmii suhteita
muihin lapsiin. Päiväkodissa tätä prosessia tuetaan ja mahdollistetaan suomi toisena kielenä
oppimista suunnittelemalla sosiaaliset toiminta- ja oppimistilanteet kielellisiä taitoja kehittäviksi
ja aktiivista vuorovaikutusta tukevaksi.
Monikielisellä perheellä tarkoitetaan perhettä, jossa puhutaan kahta tai useampaa kieltä ja
jossa lapset kasvavat monikulttuurisessa ympäristössä. Tällaisessa kasvuympäristössä lapset
joutuvat pienestä pitäen kosketuksiin eri kielten kanssa. Lapsi on voinut oppia kaksikieliseksi
jo kotona syntymästä lähtien, jolloin puhutaan natiivi-kaksikielisyydestä. Toisaalta kaksikielistyminen voi alkaa vasta lapsen tullessa päiväkotiin. Vieraskielisen lapsen ensimmäinen kieli
on jokin muu kuin suomi/ruotsi/saame. Suomessa väestörekisteriin merkitään vain yksi äidinkieli.
Äidinkieli on lapsen ensimmäinen kieli, jonka kautta hän yleensä samaistaa itsensä osaksi
syntymäkulttuuriaan. Osa lapsista on oppinut kotonaan samanaikaisesti useampaakin kieltä,
etenkin kun vanhemmat ovat puhuneet ja ovat olleet lapsensa kanssa vuorovaikutuksessa
olilla äidinkielillään. Vanhemmat välittävät samalla lapselle laajemmin oman kulttuurinsa perinteet ja arvot. Äidinkielen opettaminen on yleensä vanhempien vastuulla. Perheiden kanssa
korostetaan lapsen äidinkielen merkitystä.
Lapsen äidinkiele(t) hallinta on hyvä pohja myös muiden kielten oppimiselle. Kun leikki-ikäinen
opettelee uutta kieltä, on ensikielen taidolla ratkaiseva merkitys. Pystyykö lapsi käyttämään
äidinkieltään ongelman ratkaisua edellyttävissä tilanteissa sekä omien ajatustensa ja tunteittensa tulkkina. Hallitseeko lapsi äidinkielellään keskeiset suhdekäsitteet, joiden avulla ajattelua
jäsennetään ja toimintaa ohjataan? Jos näihin kysymyksiin voidaan vastata myönteisesti, on
tulevaisuuden ennuste uuden kielen oppimisen suhteen positiivinen. Lapsen kielenkehityksen
tukeminen liittyy lapsen äidinkielen kehityksen jatkumisen varmistaminen ja suomen kielen
oppimisen mahdollistaminen. Toisen kielen (S2) oppimiseen ja opetukseen kuuluu aina myös
laajempi kulttuuriin ja sen tapoihin liittyvä kokonaisuus. Monikielisyys on maailmanlaajuisesti
yleistä.
16
Uusimmissa tutkimuksissa on myös tuotu esille lapsen kyky oppia samanaikaisesti useampiakin kieliä (3–(5)). Toki tähän lapsen kykyyn vaikuttavat monet asiat.
Kaksikielisyys voidaan luokitella kolmeen eri tasoon (Arnberg,1987):
”passiivinen kaksikielisyys”
”aktiivinen kaksikielisyys”
”absoluuttinen kaksikielisyys”
17
lapsi ymmärtää suomea,
vaikka ei puhuisikaan sitä
lapsi ymmärtää suomea ja
puhuu sitä melko sujuvasti
lapsi puhuu molempia kieliä
täydellisesti tai melkein täydellisesti
1. taso saavutetaan noin
kahdessa vuodessa
2. taso saavutetaan noin
viidessä vuodessa
3. taso
6 SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPIMINEN
Suomi toisena kielenä oppiminen on ajankohtaista, kun (vieraskielinen) lapsi asuu pysyvästi
Suomessa. Hyvinkäällä jokaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä tulisi olla ”Päivähoidon ja
esiopetuksen suomi toisena kielenä (S2) -opetussuunnitelma (2011), joka antaa kokonaiskuvan opetuksen järjestämisestä, tavoitteista, sisällöstä ja arvioinnista. Viimeisin versio on myös
Ossissa. Tarkoituksena on suunnitelmallisesti ohjata maahanmuuttajataustaisten lasten suomi
toisena kielenä -oppimista ja opettamista. S2-kehityksen seuranta ja suunnitelma tehdään 3vtäyttäneille vieraskielisille lapsille.
Lapsen S-2 oppimisen mahdollistaminen sekä opetus, toteutus ja arviointi ovat osa varhaiskasvatushenkilöstön perustehtävää. Tuetaan lasten mahdollisuutta oppia suomea luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös opastusta kielen
omaksumisessa ja käytössä. Tätä kasvatustehtävää tukemassa on jatkossa S2-lto. Oppimisvaikeuksia tai kielellistä erityisvaikeutta epäiltäessä konsultoidaan keltoa.
LÄHTÖKOHTIA S2-OPETUKSESSA JA OPPIMISEN MAHDOLLISTAMISESSA
Varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) sisältää suunnitelman lapsen kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen ja suomen kielen oppimiseen. Vieraskieliselle lapselle laaditaan suunnitelma S2oppimisen mahdollistamiseksi. Se kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan/ oppimissuunnitelmaan. S2-suunnitelmassa, toteutuksessa ja arvioinnissa
hyödynnetään SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA –LOMAKETTA (liite 1) ja
kielen osa-alueita, jotka linkittyvät S2-opetussuunnitelmien ns. eurooppalaiseen viitekehyksenkielen taitovaiheisiin. Seurantalomakkeen pohjalta laaditaan myös S2-SUUNNITELMA.
(tarkemmin S2-ops). Tässä prosessissa kasvattajat voivat tehdä yhteistyötä S2lastentarhanopettajan kanssa.
KIELEN OSA-ALUEITA (ks. liite 1, 3):
* kielen kuuntelu ja ymmärtäminen
* puhuminen
* suullinen vuorovaikutus
* lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet
* kielen rakenne.
Toisen kielen oppiminen muistuttaa vaiheiltaan yleensä äidinkielen oppimista, vaikka kielet
sinänsä olisivat hyvinkin erilaiset. Lapsen suomen kielen oppimista ja kielellistä kehitystä seurataan ja arvioidaan sekä havainnoidaan kokonaisvaltaisesti lapsen olemista ja toimimista.
Suomen kielen kehittymisen jatkumoa kirjataan lomakkeelle Suomi toisena kielenä –seuranta
päiväkodissa (liite 1). Lomake jäsentää myös harjaannuttamisen kohteita ja tieto kulkee lapsen
mukana myös toiseen ryhmään tai päiväkotiin.
Varhaiskasvattajan varmistaa suomi toisena kielenä oppimisen suunnittelemalla sosiaaliset
toiminta- ja oppimistilanteet kielellisiä taitoja kehittäviksi ja aktiivista vuorovaikutusta tukeviksi.
S2-opetus toteutuu varhaiskasvatuksessa luontevammin osana normaalia päivittäistä toimintaa, mutta se edellyttää, että kasvattaja on sisäistänyt ja tiedostanut asian ja osaa hyödyntää
arjen tilanteet oppimisen edistämisessä.
Varsinainen S2-opetus voidaan järjestää erilaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa, pienryhmissä tai koko ryhmän toiminnan rinnalla, jolloin aikuinen toimii suomen kieltä opettelevan lapsen tukena. Opetustilanteet voidaan rakentaa siten, että niissä harjoitellaan erilaisia kielenkäyttötapoja kuten nimeämistä, kysymistä, pyytämistä ja tunteiden ilmaisua. Varsinkin aikuisen
18
tulee mukauttaa kieltään (selkeys, toisto, hitaus, havainnollisuus) ja usein toisetkin lapset oppivat mukauttamaan omaa kieltään puhuessaan vieraskieliselle lapselle. Lapsen kielivirheitä ei
varsinaisesti korjata, mutta hänelle annetaan oikea malli ja lausetta/sanastoa laajennetaan.
Osa vieraskielisistä lapsista pitää kielen opettelun alussa pidemmänkin ”kuuntelujakson”, jonka aikana he eivät kovinkaan paljoa tuota puhetta.
Yleisiä lähtökohtia S2-oppimiselle:
* elävä, sisäistetty kieli syntyy vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa leikkimällä ja toimimalla
* arjen tilanteden ja tapahtumien sanoittaminen yhdessä aikuisten ja lasten kanssa
* eri tilanteisiin liittyvien sanojen opettelu ja toistaminen; sanojen oppimiseen tarvitaan riittävästi toistoja (ainakin 50- 60 toistoa/sana)
* sanojen, kuvien ja esineiden monipuolinen yhdistely sekä eri aistien aktivoiminen
* sanojen merkitysten selittäminen ja mahdollisuuksien mukaan omakohtaistaminen lapselle
(sanan merkitykseen vaikuttaa myös kulttuurinen tausta)
Opetusta suunniteltaessa on hyvä huomioida kielen rakenteesta ja osittain omaperäisestä sanastostamme johtuvat seikat. Suomen kieleen liittyy tiettyjä erityispiirteitä:
* vokaalivaltaisuus
* äänteiden kestoasteet (taka; takaa; takka; takkaa; taakat; taakka; taakkaa)
* pitkäsanaisuus (yksitavuisia sanoja hyvin vähän)
* sanojen pituutta lisäävät sanavartaloihin liitettävät päätteet (talo-i-ssa-mme-kin)
* kielen läpinäkyvyys (sanat äännetään kuten kirjoitetaan)
* astevaihtelu (nomineissa ja verbeissä sanan rakenne muuttuu sanaa taivutettaessa)
* kongruenssi (esim. yhde-lle piene-lle tytö-lle)
* jokaisella substantiivilla noin 2000 muotoa, jokaisella adjektiivilla noin 6000 muotoa, jokaisella verbillä noin 12000-18000 muotoa
Harjoitukset ja materiaalit:
Vieraskielisten lasten kanssa voidaan käyttää samoja harjoitteita ja materiaaleja kuin kaikkien
lasten kanssa – osin soveltaen tai hyödyntäen nuoremmille lapsille tai erityisopetukseen
suunnattuja leikki-, toiminta- ja oppimismateriaaleja. Musiikkiin ja liikkumiseen liittyvä rytmi ja
toisto vahvistavat kielen oppimista. Avainsana on moniaistisuus. Varsinaisia alle kouluikäisten
S2-materiaaleja on toistaiseksi hyvin vähän saatavana valmiina.
S2- ARVIOINTI
Terve lapsi oppii uuden kielen sujuvan puhekielisen tason 1-2 vuoden aikana. Tämä sosiaalinen kielitaito opitaan kieltä käyttämällä vuorovaikutustilanteissa. Ajattelun kielen ja kulttuurisen
kielen hallintaan kuluu huomattavasti pitempi aika (ns.kognitiivinen kielitaito). Huomioi nämä
asiat kieltä arvioidessasi. Esitellyt lomakkeet ovat kartoittavia ja suuntaa antavia mittareita;
oleellista on havainnoida monipuolisesti miten suomen kielen osa-alueet kehittyvät. Ja miten
lapsi kommunikoi ja miten puhumalla tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus ja ilmaisu toimivat.
Kielen syvällinen oppiminen on keskimäärin 5-7v kestävä prosessi.
Lapset ovat oikeutettu S2-arviointiin ja –suunnitelmaan täytettyään 3-vuotta Säännöllinen ja
monipuolinen havainnointi ja dokumentointi ovat perustana myös S2-opetukselle.Havainnointi
tapahtuu arjessa ja tarkoittaa lapsen toiminnan ja kokonaisvaltaisen kehityksen seurantaa sekä huomioita suomen kielen oppimisessa. Apuvälineenä käytetään kirjaamista SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA –LOMAKKESEEN. Sen lisäksi voi hyödyntää valmiita arviointivälineitä kuten Kettu-testiä (ajankohta: lapsi ollut säännöllisesti vähintään vuoden
liittyneenä suomenkieliseen toimintaympäristöön).
19
Jos varhaiskasvatuksessa oleva vieras-/ monikielinen lapsi ei opi suomea muiden monikielisten lasten tavoin, syynä voi olla (mm. prof. Kaisa Launonen 2007):
* lapsi ei hallitse äidinkieltään riittävän hyvin voidakseen rakentaa sen päälle toisen kielen taitoa
* lapsella on erityinen vieraan kielen oppimisvaikeus
* lapsella on kielenkehityksen erityisvaikeus
* lapsi ei saa riittävästi suomen kielen mallia.
Käytettäessä suomalaiseen kulttuuriin sidoksissa olevia arviointimenetelmiä mittaamaan lapsen kieli- ja käsityskykyä arvioinnin tulos tulee muistaa suhteuttaa lapsen kokemusmaailmaan
ja aikaan kielen oppimisessa. Arviointitulosta ei pidä verrata samanikäisen suomenkielisen
lapsen kielitaitoon vaan tulos on suuntaa antava. Kelitaitokartoitus ja sen tulos on ensisijaisesti
työntekijälle suunnittelun ja arvioimisen työväline siitä, millä kielen oppimisen osa-alueilla lapsi
tarvitsee eniten tukea ja miten oppimista voidaan edistää.
Suomen kielen taitoa kartoitetaan varhaiskasvatuksessa, neuvolassa ja kouluun siirryttäessä.
Vanhemmilta kysytään lupa yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kanssa (esim. koulun S2opettajan kielenarviointi esiopetusikäisille vieraskielisille). Neuvolan terveydenhoitajan on tarpeen saada tietoa lapsen kokonaiskehityksestä/ kielen kehityksestä lapsiryhmässä pitemmältä
aikaväliltä varhaiskasvattajalta ja mahdollisesti kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Tarvittaessa ja etenkin kielellistä erityisvaikeutta epäiltäessä kielenkehityksen arviointia tekevät puheterapeutit. Seuraavassa taulukossa on kuvaus Hyvinkäällä varhaiskasvatusikäisille vieraskielisille ja suomenkielisille lapsille tehtävistä arviointimenetelmistä. Vain Lauran päiväkohdennettu vieraskielisille lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi/ruotsi/saame.
Kun vieraskielisen lapsen kielen kehitys huolestuttaa, tulee selvittää hänen äidinkielensä hallinta ja käytön laajuus, miten lapsi on vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa ja millä kielellä,
onko lapsen kielen kehityksen pulmien taustalla ehkä kielen kehityksen erityisvaikeus eikä
niinkään kaksikielisyyden aiheuttamat pulmat. Samalla kannattaa lähteä arvioimaan liittyykö
lapsen kehitykseen muuta huolta tai tuen tarvetta. Toisaalta tilanteeseen voi liittyä vain /myös
kaksikielisyyden pulmat. Prosessiin tulisi liittää tässä yhteydessä kiertävä erityislastentarhanopettaja.
Monikielisten lasten suomen arviointimenetelmiä Hyvinkäällä:
Alla olevista arviointivälineistä on ainoastaan Lauran päivä, joka on tarkoitettu vain vieraskielisille esioppilaille.
Arviointiväline
Milloin ja kuka tekee
Huomioitavaa
Kettu
3-6v vieraskielisille, kun lapsi
ollut vähintään vuoden suomenkielisessä ympäristössä kuten
säännöllisesti päiväkodissa.
Tulos on suuntaa antava.
kielen perustaitojen kartoitus (nimeäminen, ymmärtäminen, toimintaohjeiden noudattaminen,
puheen ymmärrettävyys, kertova
puhe, lauseiden pituus, taivutusmuotojen hallinta, lukumäärät ja
värit)
KPT
= Kontrolloitu piirrostarkkailu
20
Eri seulontakriteerit monikielisille lapsille 3-5v kuin suomenkielisille 3v.
varhaiskasvattaja, kelto,
(puheterapeutti, neuvola)
Esiopetusvuonna elo-syysk.ja
tammik. jos tulos ollut epämääräinen.
Liittyy kokonaisuuteen Lapsen
taitojen havainnointi esiopetuksessa (syksy-kevät).
Lene
= lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä
2½, 3, 4, 5, ja 6-vuotis
terveydenhoitaja neuvolakäynnin yhteydessä
Lapsen laaja 4-vuotistarkastus;
S2-arviointilomake liitetään päivähoidon palautelomakkeeseen.
Tarvittaessa tietoa muihinkin
neuvolatarkastuksiin S2kehittymisestä.
Lumiukko
kielen eri osa-alueiden kartoitus
(kertova puhe, puhemotoriikka,
nimeäminen ja ääntäminen, kielen
ymmärtäminen, toimintaohjeet,
käsitteet, auditiivinen sarjamuisti
ja lausetoisto)
Lauran päivä
S2- suomi toisena kielenä
arviointi
5-vuotiaille
terveydenhoitaja
Toteutetaan 5vneuvolatarkastuksen yhteydessä.
6v vieraskielisille, joiden äidinkieli väestörekisterissä on muu
kuin suomi/ruotsi
Tietoa lapsen kielitaidosta koulua varten, mahdollisuus hyödyntää saatua tietoa myös esiopetuskevään aikana.
S2-seurantalomake liitetään
lasta koskeviin arviointeihin
marras-jouluk. esiopetusvuonna
koulun S2-opettaja
(S2-lto organisoi)
VIERASKIELISET LAPSET ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN HYVINKÄÄLLÄ
ESIKOULUIKÄISTEN SUOMI TOISENA KIELENÄ –ARVIOINNISTA tulee informoida vanhempia. Lauran päivä -arviointi on tarkoitettu niille lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin
suomi/ruotsi. S2- arviointi tehdään, jotta koulu voisi vastata paremmin ko. lasten suomenkielisiin tarpeisiin. Toki esiopetus voi hyödyntää saatua arviointitietoa vielä kevään aikana ennen
koulun aloitusta. Koulussa erillistä S2-opetusta on järjestetty tuen tarpeen/ taitotason mukaan
Paavolan, Martin ja Puolimatkan kouluissa (käyvät omasta luokasta). Kaikissa kouluissa opettajien pitää ottaa huomioon opetuksessaan yksilölliset tarpeet myös kielen suhteen.
Esiopetuksesta vieraskielisistä lapsista kootaan jo syyslomaan mennessä listat S2-lto:lle. Listaan kirjataan myös tieto, jos lapsella on erityinen tuki tai vahva tehostettu tuki, jolloin myös
keltoa konsultoidaan ennen arviointeja. S2-lto toimittaa kootusti listat peruskoulun S2opettajalle marraskuun aikana. Arviointiprosessista lähetetään vuosittain erilliset toimintaohjeet kaikkiin päiväkoteihin.
Valmistava opetus
Puolimatkan koululla on toiminut valmistava luokka, joka on tarkoitettu lapsille jotka ovat itse
maahanmuuttajia ja/tai suomen kielen taitotaso on vielä ns. vaatimaton. Valmistavassa opetuksessa oppilas on yleensä vuoden ja jatkaa sitten opiskelua lähimmässä keskittämiskoulussa (Puolomatka, Paavola, Martti).
Esiopetuksesta perusopetukseen siirtyvien lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan
suomen kielen taitoarvioinnin avulla. Arvioinnin tekemiseen on vakiintunut käytäntö. Esiopetuksesta valmistavan opetuksen luokalle tulevan on mahdollista suorittaa ensimmäisen luokan
21
oppimäärä, jolloin hänellä on mahdollisuus siirtyä suoraan toiselle luokalle. Kaikki luokkasiirrot
ovat yksilöllisiä ja käsitellään yhteistyössä huoltajien kanssa lähikoulua tiedottaen.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien maksimikoko on 15 ja opetus kestää
joustavasti 1-2 vuotta. Opetuksessa noudatetaan soveltuvasti vuosiluokan tuntijakoa ja määrää. Valmistavasta opetuksesta siirrytään yleisopetukseen yleensä lukuvuoden alussa.
Valmistavassa opetuksessa korostetaan oppimaan oppimista suomen kielellä. Oppilas opiskelee mahdollisuuksien mukaan omaa äidinkieltä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet:
* oppia suomen kielen keskeistä sanastoa ja rakenteita
* oppia suomen kielellä ikävaiheen mukaisia oppiaineita ja/tai opintokokonaisuuksia
* integroitua mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa yleisopetuksen opiskeluryhmiin
erityisesti taitoja taideaineissa
* henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset muut tukitoimet.
22
7 TULKKIPALVELU
Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, mikäli ulkomaalainen ei
osaa kielilain mukaan käytettävää suomen kieltä. Tarvittaessa on järjestettävä asiakkaalle
maksuton tulkkaus. Hyvinkään kaupunki tekee sopimuksen tietyn/tiettyjen tulkkipalvelujen
kanssa. Hyvinkään kaupungin puitesopimukset tulkkipalveluista löytyvät Ossista. Voimassa
oleva sopimus (2015) on tehty Asioimistulkkaus Semantix (www.semantix.fi ).
Tulkki on tehtävässään puolueeton sekä asiakkaitaan että asiaa kohtaan ja tulkkaa kaiken,
mitä keskustelun aikana sanotaan. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja tulkkia sitoo vaitiolovelvollisuus. Tulkin ei ole lupa ilmaista omaa mielipidettään asiasta tai asiakkaista, eikä
hän ota kantaa äänensävyillään tai ilmeillään. Tulkki ei ole tulkattavien asiamies. Tulkkia tarvitaan, kun henkilöillä ei ole yhteistä kieltä. Tulkin avulla pyritään luomaan ymmärtämisen edellytykset kielestä huolimatta. Kumpikin osapuoli voi ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Varhaiskasvatuspalveluissa tulkkia tavallisesti käytetään päivähoidon alkaessa, varhaiskasvatusja esiopetuksen suunnitelmaa vanhempien kanssa laadittaessa sekä silloin kun henkilökunta
tai vanhemmat sitä tuntevat tarvitsevansa. Viranomainen voi tilata tulkin, vaikka vieraskielinen
asiakas ei katsoisi sitä tarpeelliseksi. Tilaa tulkki, jos et tiedä varmasti, onko huoltajien/ vanhempien suomen kielen taito riittävä myös monimutkaisempien asioiden hoitamiseen. Kertominen sisätossujen tarpeellisuudesta päiväkodissa kertominen sujuu kyllä selkokieleen yhdistämällä näyttämisen, mimiikan ja piirtämisen.
TULKIN TILAAMINEN
Tulkin tilaa viranomaistaho/työntekijä, joka tarvitsee tulkkia asiakkaansa kanssa – älä siis tilaa
muun tahon puolesta. Sovi toimintakäytännöistä päiväkodin johtajan kanssa.
Tilaaminen käy kätevästi sähköpostitse esim. tulkkipalvelu@semantix.fi (tai puhelimitse
010 346 7520 klo 8-16, ke klo 8-14)
* Sovi asiakkaan ja mahdollisesti muiden palaveriin/neuvotteluun osallistuvien tahojen kanssa
ajankohta (kenties jokin vaihtoehtokin).
* Tilaa hyvissä ajoin tulkki tulkkipalvelun kautta. Tulkkivälitys varaa tulkin ja varmistaa ajankohdan tilaajalle.
Tilatessa ilmoita:
tulkkauksen aihe: esim. Lapsen vasu
tulkkauspäivämäärä:
kellonaika: yl. 1½h
– pidä kiinni sovitusta aikataulusta!
tulkkauspaikka: katuosoite ja kaupunki
Huomioi että tulkkaus ”hidastaa” keskustelun kulkua, joten valmistaudu tavallista huolellisemmin.
Vieraskielisellä huoltajalla on myös erinomainen
mahdollisuus kysellä sekä kertoa toiveistaan ja
huolistaan äidinkielellään. ”Naseva asialista” on
hyödyllinen, jotta muistat ottaa esille ne asiat, joita
oli tarkoitus.
Huom. virka-ajan jälkeen käytetyt tulkkipalvelut
saattavat olla huomattavasti kalliimpia ja/tai eivät
kuulu ”ilmaisten” pakolaispalvelujen piiriin.
tilaajan nimi ja puhelinnumero
tulkattavan/asiakkaan nimi ja kieli
sekä mahdollinen pakolaisstatus
Pakolaisstatus (kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta)
laskutusosoite:
Viranomainen/tilaaja maksaa.
23
päivähoitoyksikkö tai
pakolaishuolto
Maksaja on pakolaishuolto, jos pakolaisstatuksen
saaneella vanhemmalla ei ole Suomen kansalaisuutta. Tulkkipalvelu tietää pakolaishuollon laskutusosoitteen, koska sillä pitää olla puitesopimus
tulkkipalveluista tietyillä kielillä Hyvinkään kanssa
– silloin viittaat vain laskutustahoon, niin menee
oikeaan osoitteeseen. Huom. jos pakolaisena
Suomeen tullut on jo saanut Suomen kansalaisuuden, niin tilaaja maksaa tulkin.
TULKKAUKSEN PERUUNTUMINEN
Tilaukset, muutokset ja peruutukset tehdään tulkkikeskukseen, ei tulkille
Tulkkauksen peruuntumisesta ei laskuteta, jos tulkkaus perutaan edellisenä päivänä ennen
klo 12.00.
LASKUTUS
Tulkkaustilaisuuden jälkeen saat tulkilta kirjattavaksi työmääräys- ja palkkionmaksulomakkeen
(keltainen lappu), joka lähetetään laskun maksavaan yksikköön (tulkki hoitaa). Lomakkeeseen
kirjataan tulkkipalveluita saaneen asiakkaan tiedot (ja status), tulkkauksen tilanneen yksikön
ja viranomaisen tiedot sekä tulkkausaika ja –aihe. Työntekijä ja tulkki allekirjoittavatö.
Erityisesti tulkin avulla keskusteltaessa:
* Valmistaudu keskusteluun hyvin. Jäsennä ja huolehdi aikataulusta. Kirjaa esim. ranskalaisin
viivoin tiedotettavat, käsiteltävät ja keskusteltavat asiat. Etenkin tottumattomalta tulkin käyttäjältä oma ajatus saattaa karata (puheen rytmitys).
* Hoida tulkin välityksellä kaikki asiat, jotka haluat asiakkaasi saavan tietää (lomakkeet ym.).
* Kohdista oma puheesi ja katseesi asiakkaalle, älä tulkille.
* Kohdista katseesi asiakkaaseen, kun kuuntelet hänen puheenvuorojaan (vaikka hän puhuisikin tulkille).
* Puhu vain se, mitä haluat tulkattavan. Tulkki tulkkaa keskustelun jättämättä mitään pois tai
lisäämättä mitään.
* Puhu selkeästi ja jaksota puhettasi sopivasti, jotta sanomasi menee parhaiten perille. Ei kuitenkaan edetä lause lauseesta.
* Vältä ammattislangia ja murteita. Avaa tarvittaessa käsitteitä ja termejä.
* Anna tulkin kysyä, jos hän ei ole kuullut tai ymmärtänyt jotakin.
* Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti.
* Anna mahdollisuus myös asiakkaalle kysyä sekä kertoa toiveistaan ja huolistaan.
* Ota huomioon, että tulkki tekee tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Hän on täysin puolueeton ja ehdottomasti vaitiolovelvollinen.
24
8 TULEVAISUUDEN HAASTEET
MONIKULTTUURISESSA VARHAISKASVATUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA
Väestörakenteessa täysin suomenkielisten perheiden määrä on laskenut ja niiden lasten määrä, joiden kotona vähintään toinen vanhempi puhuu vierasta kieltä (muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea) on lisääntynyt.
Monikulttuurisuus näkyy varhaiskasvatuksen arjessa vieraskielisten ja kulttuuristen asiakkaiden ja työntekijöiden vaikutuksena sekä osin vielä vakiintumattomana toimintana. Monet käytänteet ovat jo vakiintuneet ajan myötä ja kentän kokemusten pohjalta. Moni asia kaipaa päivitystä tai myös prosessikuvausta yhdenmukaisesta toimintamallista varhaiskasvatuspalveluissa.
Varhaiskasvatuspalvelujen selkeä visio, toimintatapa ja rakenteet ovat muotoutumassa; monikulttuurista varhaiskasvatusta rakentuu, kun kulttuurit kohtaavat päiväkodin arjessa. Varhaiskasvattajat kokevat vaikeimpana yhteistyön erikielisten ja monikulttuuristen vanhempien kanssa yhteisen kielen ja tulkin puuttumisen tai virheellisten kulttuurikoodien tulkinnan vuoksi. Varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen sisältö maahanmuuttajataustaisten, eri kulttuuritaustaisten ja vieraskielisten lasten osalta voidaan kokea asiakirjoihin tutustumisesta huolimatta irralliseksi käytännön toteutuksesta.
Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa huomioitavia ja arvioitavia asioita yksilö- ja yhteisötasolla:
- tietoisuus itsestä ja omista arvoista
- erilaisten kulttuuristen arvojen ja käyttäytymiskoodien ymmärtäminen
- pedagogisten taitojen kehittäminen eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatuksessa ja opetuksessa
- kommunikaatio- ja ihmissuhdetaidot
- työntekijöiden asenteet, mielikuvat, uskomukset ja toiminta
- vastavuoroisen integraation ja monikulttuurisen pätevyyden rakentaminen
- varhaiskasvatuspalveluja ohjaavien asiakirjojen sisällön ja käsitteiden hallinta
- voimaannuttava toimintakulttuuri ja vuoropuhelu.
KEHITTÄMISESTÄ JA VISIOISTA LÄHITULEVAISUUDESSA HYVINKÄÄLLÄ
Tulevaisuuden haasteet liittyvät konkreettisiin kehittämiskohteisiin ja rakenteisiin, mutta myös
visioihin varhaiskasvatuksen kehittämiseen monikulttuurisuuden mahdollisuuksien näkökulmasta.
S2- LASTENTARHANOPETTAJA Hyvinkään varhaiskasvatuspalveluissa 01-06.2015 alkaen.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen 3-4-VUOTIAASTA ALKAEN VÄHINTÄÄN
OSA-AIKAISEEN VARHAISKASVATUSPALVELUUN (STM 2007:62) avoimessa toiminnassa
tai päivähoitoryhmässä. Avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat leikkitoiminnan kerhojen
lisäksi perhekahvilat, avoin päiväkoti, perhekeskus, parkkihoito ja puistotoiminta. Varhaiskasvatuspalveluista, sen periaatteista ja käytänteistä tiedottaminen on välttämätöntä perheille ja
perheiden kanssa toimiville eri palvelusektoreille. Kotoutumissuunnitelman piirissä olevien
perheiden ja heidän lasten yksilölliseen suunnitelmaan varhaiskasvatuspalvelujen käytön aloitus olisi hyvä suunnitella mielekkääksi perheen tarpeiden suhteen. Rohkaistaan vanhempia,
erityisesti kotona olevia äitejä osallistumaan lastensa kanssa avoimiin varhaiskasvatusta tukeviin palveluihin.
25
Kodin kulttuurin ja lapsen oman äidinkielen ylläpitämistä ja kehittämistä on tuettu yhdessä
vanhempien kanssa. Käytännössä se on ollut lapsen oman kulttuurin ja äidinkielen tärkeyden
korostamista vanhemmille. Hyviä kokemuksia on ollut asiakkaiden omaa äidinkieltä taitavasta
työntekijästä lapsiryhmässä tai päivähoitoyksikössä. Toivottavaa olisi, että he ovat myös
VARHAISKASVATUKSEN AMMATTILAISIA. MONIKULTTUURISET TYÖNTEKIJÄT osaltaan
vahvistavat lapsen kaksikielisyyden ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä, lisäävät kulttuuritulkkausmahdollisuuksia sekä tuovat uusia näkökulmia ajattelu- ja toimintatapoihin varhaiskasvatuspalveluissa.
Esiopetuksessa lapsen oman äidinkielen opetus sekä oman uskonnon opetus on suositus, ei
lakisääteinen. YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSIEN KARTOITUS asian tiimoilta perusopetuksen kanssa.
YKSIKKÖKOHTAISEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN KIRJATAAN MITEN monikulttuurista varhaiskasvatusta ja vieraskielisten lasten suomen kielen oppimisen mahdollistaminen toteutetaan. Asia kirjataan YKSILÖTASOLLA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN tai esiopetussuunnitelmaan/ oppimissuunnitelmaan
Eri kulttuurien ja uskontokasvatuksen tukeminen edellyttää MONINAISUUDEN ”NÄKYMISTÄ”
ARJESSA JA SUVAITSEVAA ILMAPIIRIÄ - SUOMALAISEN KULTTUURIN ARVOA JA TILAA
UNOHTAMATTA. Kulttuuri muuntuu ja kehittyy kunkin ajanjakson haasteissa ja sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa, mutta se ei välttämättä tarkoita elementtien häviämistä tai hävittämistä.
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA JA TYÖSSÄ OPPIMISELLA vahvistetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotaitoa S2-kielen opettamisesta, monikulttuurisuudesta sekä kulttuurisensitiivistä osaamista ihmissuhde- ja kohtaamistaidoissa.
Varhaiskasvattajat huolehtivat varhaiskasvatuspalveluissa LAPSEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN MAHDOLLISTAMISESTA JA KIELENKEHITYKSEN SEURANNASTA. Alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja tulee linkittää lapsen kehityksen seurantaan. Lapsen kielellisen kehityksen seuranta jatkumona on tärkeää, jotta seuraava toimija voi jatkaa kehityksen
vahvistamista tarpeiden suuntaisesti esim. päiväkotiryhmää vaihtaessa (S2-suunnitelma ja S2seurantalomake). SUOMEN KIELEN KEHITTYMISEN KIRJAAMINEN S2- SEURANTALOMAKKEELLE TOIMII MYÖS YHTENÄ MITTARINA KIERTÄVÄLLE ERITYISLASTENTARHANOPETTAJALLE, KUN POHDITAAN ONKO KYSE TOISEN KIELEN OPPIMISEEN LIITTYVÄSTÄ KIRJOSTA VAI OPPIMISVAIKEUDESTA. Neuvolakäyntien yhteyteen on hyvä
saada tietoa myös lapsen suomen kielen tasosta ja käytöstä lapsiryhmässä. TERVEYDENHOITAJIEN, PUHETERAPEUTTIEN JA KIERTÄVIEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJIEN VOISI OLLA HYVÄ PÄIVITTÄÄ TYÖNJAKOA JA LINJAUKSET missä vaiheessa tai tilanteessa lapsi tarvitsee puheterapeutin arviointia kielenkehityksestä.
Hyvinkään varhaiskasvatuspalvelut tekee yhteistyötä monikulttuurisuuden huomioimisen kehittämiseksi kaupungin eri palvelualojen kanssa kesken lasten ja perheiden asiakkuuksissa sekä
maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaan liittyvissä asioissa (Maahanmuuttajatyöryhmä). Kiinteämmät käytänteet ovat muodostuneet ajan myötä koulun S2-opettajjien, neuvolan terveydenhoitajien ja maahanmuuttajapalvelujen ulkomaalaiskoordinaattorin kanssa. Yhteistyötä yli
kuntarajojen on mm. Kuumakunnat+Hyvinkää alueella ja Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien
maahanmuuttajaopetuksen kehittämistyöryhmän kautta (ns.Ratamamut/ vaka-koulu). Ratamamujen yhteistyönä on laadittu mm. Suomi toisena kielenä –opetussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti.
Osallistutaan viranomaistahojen (esim. varhaiskasvatus, peruskoulu, neuvola, maahanmuuttajapalvelut, sosiaalityö) kanssa käytävään verkostotyön kehittämiseen niin kunnan sisällä kuin
26
kuntayhteistyössä. YHTEISTYÖ VOI LIITTYÄ LAAJEMPIIN PERIAATTEISIIN JA LINJAUKSIIN, MUTTA YHTÄ LAILLA ASIAKKUUKSIIN JA YKSILÖLLISIIN TARPEISIIN. Luontaisesti
syntyvät kehittämiskohteet tai yhteiset hankkeet napakoittavat tilanteen edistymistä laajemminkin.
Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen eri kieli ja kulttuuriryhmien yhteisöjen ja järjestöjen
kanssa (esim. kotikielen ja oman kulttuurin vahvistaminen, sosiaaliset kontaktit kanta- ja uussuomalaisten perheiden kesken sekä maahanmuuttaja perheiden kanssa).
TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUJEN määrärahat kaipaavat selkeytystä. Ilmaiseen tulkkaukseen oikeuttavia perheitä (pakolaisstatus) on vähän, mutta työn tuomia vieraskielisiä perheitä on sitäkin enemmän. Tilaava viranomaistaho/ varhaiskasvatuspalvelut maksaa tilaamansa tulkkipalvelut, jos asiakkaana ei ole pakolaisstatuksen (kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija) omaava asiakasperhe. Jos pakolaisena maahamme tullut henkilö on saanut Suomen
kansalaisuuden, niin hän ei ole enää oikeutettu pakolaishuollon palveluihin ja niin ollen tilaajataho maksaa tulkkikulut!
TILASTOINNIN kehittäminen mielekkääseen suuntaan; tilastoitavia asioita on ollut mm. lasten
määrä, ikä, lapsen äidinkieli ja kotikielet sekä vanhempien äidinkieli. Tilastoinnille on myös
valtakunnallisesti haasteita mm. tilastotiedon vertailun, hyödyntämisen ja kehittämistyön suhteen.
27
LIITE 1
S2 - SUOMEN KIELEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA
Lapsen nimi:
PUHEEN YMMÄRTÄMINEN
1. Vastaa yhdellä sanalla ja osaa joidenkin esineiden tai asioiden nimet
suomeksi.
2. Vastaa kysymykseen yksinkertaisella suomenkielisellä lauseella (joka
ei välttämättä ole kieliopillisesti oikein)
3. Ymmärtää kuulemaansa
4. Kuuntelee
tarinoita
kuvakirjan satuja
tarinaa / satua kuvan tuella
tarinaa / satua ilman kuva tukea
satukasetteja
5. Noudattaa saamiaan toimintaohjeita / kehotuksia.
6. Noudattaa käsitteitä sisältäviä ohjeita (esim. hae sininen pallo ylähyllyltä, laita lusikka lautasen viereen)
7. Selviää konfliktitilanteissa suomen
kielellä; joskus / useimmiten tarvitsee
aikuisen avukseen
8. Osaa nimetä tunteita suomen kielellä
yhdellä sanalla (iloinen, kipeä, surullinen…)
kahdella sanalla (tyttö iloinen, minuun
sattuu…)
lyhyellä lauseella (minä olen iloinen)
9. Esittää kysymyksiä:
miksi, miten milloin…?
10. Viestintätaidot kehittyvät; osallistuu ryhmässä käytäviin keskusteluihin.
11. Pystyy selittämään syy- ja seuraussuhteita – mitä tapahtuu ensin ja
mitä siitä seuraa
28
Äidinkieli:
Kodin kielet:
3 v.
4 v.
5 v.
6 v.
7 v.
pvm
pvm
pvm
pvm
pvm
huomioitavaa /
kommentteja
3 v.
PUHEEN TUOTTAMINEN
12. Puhuu enimmäkseen äidinkieltään.
13. Toistaa kuulemiaan sanoja.
14. Puhuu yksittäisiä sanoja.
15. Puhuessaan sekoittaa kielet.
16. Esittää kysymyksiä:
mikä, mitä…?
17. Käyttää lyhyitä 2 -3 sanan
lauseita.
18. Pystyy toistamaan tuttuja
fraaseja, ääntäminen paranee
jatkuvasti.
1-3 sanaa peräkkäin
1-5 sanaa peräkkäin
lauseita
19. Käyttää suomen kieltä
kertoessaan tarpeistaan, usein
lyhyinä ja puutteellisina lauseina.
20. Alkaa käyttää
monikkomuotoja
oikeaa sanajärjestystä
aikamuotoja
kuvailevia adjektiiveja (iso-pieni)
vertailevia adjektiiveja (korkeakorkeampi)
omistusmuotoa (genetiivi)
käskylauseita
kieltolauseita
kysymyslauseita
verbin taivutuksia
paikkaa ja sijaintia kuvaavia käsitteitä (edessä - takana)
tunnistaa vastakohtia
(puhdas – likainen)
21. Sana- ja käsitevarasto
suppea
keskitasoinen
laaja/ monipuolinen
29
4 v.
5 v.
6 v.
7 v.
pvm pvm pvm pvm pvm
huomioitavaa / kommentteja
ILMAISU
3 v.
4 v.
5 v.
6 v.
7 v.
pvm
pvm
pvm
pvm
pvm
22. Ilmaisee itseään rohkeasti
23. Ilmaisee tarpeitaan ilmeillä
tai eleillä, yksittäisillä sanoilla.
24. Ilmaisee tunteitaan
25. Viestii sujuvasti, vaikka tekee virheitä (kielioppivirheet
sallittuja)
26. Osaa kertoa päivän tapahtumista tai kuvassa näkyvästä
tilanteesta
27. Käyttää kieltä sujuvasti vuorovaikutustilanteissa.
28. Osallistuu sormileikkeihin ja
loruihin yms.
Miten?
3 v.
TOIMINNAN OHJAUS
29. Toimii yksinkertaisten tilannesidonnaisten ohjeiden mukaan
(laita lelut laatikkoon, mennään
ulos…)
30. Aloittaa keskustelun suomeksi
yhden henkilön kanssa
ryhmässä
31. Osaa antaa yksinkertaisia
ohjeita esim. leikin tai pelin aikana
30
4 v.
5 v.
6 v.
7 v.
pvm pvm
pvm
pvm
pvm
4 v.
5 v.
6 v.
7 v.
pvm pvm
pvm
pvm
pvm
3 v.
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VALMIUDET
32. Tunnistaa ja nimeää värit
33. Osaa kirjoittaa oman nimensä
34. Visuaalinen erottelukyky; löytää kaksi samanlaista kuvaa
35. Hahmottaminen; pystyy rakentamaan mallista samanlaisen
36. Tunnistaa ja nimeää
kirjaimia
numeroita
erottaa kirjaimet numeroista
37. Ymmärtää että kirjoitettu kieli
merkitsee jotain sekä kirjoissa
että ympäristössä
38. Tietää lukusuunnan vasemmalta oikealle
39. Osaa tavuttaa sanan taputtamalla
40. Tunnistaa kuulemansa perusteella äänteen
sanan alussa
sanan lopussa
löytää riimiparit
41. Ymmärtää äänteen ja kirjaimen vastaavuuden
42. Yhdistää sanan ja kuvan
43. Alkaa tunnistaa ja ymmärtää
oppimisympäristössä olevia sanahahmoja (tai merkkejä, mainoksia)
44. Lukujonotaidot
1 – 10
10 – 1
5
5
1 – 20
20 – 1
9
9
31
MITEN VOIN HAHMOTTAA LAPSEN KIELELLISTÄ KEHITYSTÄ?
- Tiitiäisten malli by Reija Itäkodes
PERHE
SINÄ
KOTI
MINÄ
KUKA
TEKEE
mikä
kuka
MINUN
kenen
mitä
tekee
POJAN
OLE
HYVÄ
ANTEEKSI
KIITOS
MITÄ
TEKI
mitä
kuuluu
HYVÄÄ
PÄIVÄÄ
miten
kuinka
HEI
NÄKEMIIN
1-10
YHTÄ PALJON kuinka
2 = **
paljon /
miksi
?
monta
MAA
NYT
AAMU
missä
milloin
ILTA
KOHTA
KAUPUNKI
HUOMENNA
PIHA
TÄNÄÄN
KOTI
millainen
mistä
EILEN
HUONE
mihin
MUOTO
TILA
VÄRI
SUUNTA
KOKO
32
LIITE 2
KESKUSTELURUNKOA ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISILLE PERHEILLE
Vanhempien kanssa käytävän keskustelun tueksi työntekijöille
* Tulkin tilaamista varten varmista tarkoin mitä kieltä vanhemmat käyttävät.
* Totea keskustelun alussa sovittu tulkkausaika. Ylittäessäsi ennalta sovitun ajan tulkkikeskus perii
maksun koko tunnista.
* Keskustelu käydään lapsen vanhempien / huoltajien kanssa, ei suvun edustajien kanssa.
* Kerro vanhemmille, että keskustelu käydään tutustumista varten.
PERHESUHTEET
Kuinka monta lasta perheessä on? Minkä ikäisiä? Mitkä ovat lapsen ja vanhempien nimet? Miten nimi
lausutaan? Miten vanhemmat toivovat heitä puhuteltavan, etunimellä vai muulla tavalla?
PERHEEN / LAPSEN HISTORIA
Kansalaisuus? Mistä perhe on saapunut Suomeen? Kuinka kauan perhe on asunut Suomessa?
Millaisia vaiheita perhe on kokenut saapuessaan Suomeen?
Onko lapsi ollut aiemmin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä Suomessa tai muualla?
USKONTO
Millä tavalla uskonto vaikuttaa lapsen elämään? Ruokailu: liivate, sianliha, lihan käsittely
Vietetäänkö lapsen syntymäpäiviä? Saako lapsesta ottaa valokuvia?
Mitä juhlia perhe viettää? Voiko lapsi osallistua päivähoidon juhliin?
Millainen musiikkiperinne perheellä on? Voiko lapsi osallistua päivähoidon laulu- ja musiikkituokioihin?
Mitä mieltä vanhemmat ovat videon ja tv:n katselusta?
Saako lapsi mennä uimaan / saunomaan?
KIELI
Mitkä ovat perheen käyttämät kielet? (isän, äidin ja yhteisesti puhutut kielet)
Lapsen oman äidinkielen hallinta ja käytön laajuus. Miten lapsi on vuorovaikutuksessa eri ihmisten
kanssa ja millä kielellä. Ohjaa vanhempia käyttämään omaa äidinkieltä kotona! Se on perusta moni-/
kaksikieliseksi kasvamiseen. Kerro vanhemmille, että suomen kielen oppimisen kannalta lapsen säännöllinen läsnäolo päivähoidossa on tärkeätä.
KERRO VARHAISKASVATUSPALVELUISTA, PÄIVÄKODIN TOIMINNASTA
* Varhaiskasvatuspalvelut, tavoitteista ja toiminta-ajatuksesta oleellista.
Toimimme kasvatus- ja opetussuunnitelmien jne. mukaan. Leikin merkitys lapsen arjessa, päivähoidon
uskontokasvatus, toiminnan sisältö.
* Varhaiskasvatuspalvelujen yhteistyötahot.
* Varhaiskasvatus on asiakaspalvelua. Kuuntelemme perheen toiveita ja palautetta / asiakaskyselyt
Päivä- ja viikko-ohjelman lisäksi:
* Leikin merkitys lapsen kehityksessä
* Lapsen hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa päivähoidon toiminnassa.
* Lapsiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti erottelematta sukupuolen mukaan.
* Miten puutumme lapsen sopimattomaan käyttäytymiseen. Suomen laissa lapsen fyysinen rankaiseminen on kiellettyä.
* Henkilökunta on vaitiolovelvollista, emme puhu toisen perheen asioista.
* Henkilökuntaa kutsutaan yleensä etunimellä.
* Vuodenaikojen mukainen pukeutuminen
* Jaettavat tiedotteet. Vanhemmat voivat aina kysyä, jos eivät ymmärrä/ hyväksy jotain. Me voimme
perustella toimintaamme.
33
LIITE 3
OPETUSIDEOITA – kielen eri osa-alueet
Sanasto, tarinat ja tehtävät liitetään opeteltavaan teemasanastoon. Alueet menevät päällekkäin.
Leikin kautta voidaan opetella paljon asioita esim. kauppaleikki, kotileikki. Monet pelit harjaannuttavat hyvin kielen eri osa-alueita. Lastentarhaperinteeseen kuuluvat opetus-viihdytysleikit
voivat toimia myös kielen oppimisen välineenä.
Kuvien käyttö tukee ymmärtämistä ja tuottamista.
Kuvien ja esineiden luokittelu helpottaa asioiden jäsentämistä ja muistista hakemista – housut
kuuluvat vaatteet – yläkäsitteen alle.
Kuuntelu ja ymmärtäminen
Mikä kolahti, mistä kuuluu tällainen ääni – äänien tunnistaminen ja erottelu
Erilaiset äänet, hiljainen – kova
Äänien kesto- ja korkeuserojen havaitseminen
Lauseen täydennys (kuva voi olla apuna) ”Norsu leikkii..” Norsu on iloinen, koska…”
Vihjeleikki kuvasta, sanasta
Toisiaan muistuttavat sanat: matto-mato
Arvaa mitä ajattelen? kuvakortit
Laiva on lastattu
Kapteeni käskee
Vastakohtien nimeäminen
Kuullun muistaminen: kerrotaan, piirretään, dramatisoidaan satu
Tehdään asioita (piirretään, rakennetaan) ohjeen mukaan.
Puhuminen ja sanasto, kielen käyttäminen
Muistileikit
Kirjat, sadut, lorut ja tarinat
Omien satujen tekeminen, ketjukertomus
Kuvasta kertominen, loogiset tarinat kuvista
Oppimispelit ja havaintokuvat
Alias - peli, Arvaa kuka -peli
Sanastokortit ja arvoitukset
Se on kylmää, sitä voi syödä ja se maistuu makealta
Sanastokortit
Muistipelit (esim. väreillä, muodoilla, teemasanaston kuvilla, sanojen yksikkö- ja monikkomuodoilla, paikallissijoilla, luvuilla), Kim-leikki, Laiva on lastattu (kuvakortein)
Kuvailu ja kertominen, tarina- ja taikapussit (esineitä, tarinoita, kuvia)
Käsitteet: ylä- ja alakäsitteet
Synonyymit (tukka ja hiukset, lapaset ja tumput)
Yhdyssanojen tekeminen: meri +mies, koti + eläin, silmä + lasit, aikuinen sanoo alun ja lapsi
jatkaa (kukka-. leikki-)
Paikkaa ilmaisevat sanat, esim. avaimen piilotus, nukkekotileikit
Nimeämisralli, Silmukkaleikki (ks. Kielitaito puhkeaa kukkaan)
Äänien ja äänteiden tekeminen (suujumppa, eläinten äänet)
Tunnekortit
Kuvien, leikkien ja toiminnan käyttäminen ymmärtämisen ja ilmaisun tukena, esim. laululeikit
Sanojen merkityksen ymmärtäminen, varmistetaan selittämällä, piirtämällä, kokemalla, näyttelemällä
Riimittely ”taulu-laulu”
34
Suujumppaharjoitukset
Äänenkäyttöharjoitukset esim. lauletaan kovaa, hiljaa
Hassut sanat, tarinat, epäloogiset tarinat
Tosi-epätosi
Erojen ja yhtäläisyyksien etsiminen kuvista
Vertailu
Luokittelu - helpompi hakea sana pienemmästä käsiteryhmästä esim. housut – vaatteet
Syy-seuraussuhteiden miettiminen esim. kuvien avulla
Aikakäsitteen hahmottaminen
Aikuinen lukee ja lapsi kertoo kuulemansa
Rakenne
Sadut ja tarinat
Kirjat
Sadutus
Puhuminen äidinkielisen suomalaisen kanssa
Toistuvat fraasit helpottavat rakenteiden oppimista
Mahdollisuus kertoa ja tulla kuulluksi
Lausepeli
Kuka tekee (kuvia: tyttö, poika, jänis, kissa)
Mitä tekee (kuvia: lentää, hyppii, juoksee, kantaa)
Missä tekee (kuvia: auto, juna, tuoli, pöytä)
Lisäksi esim. tunne-/mielialakortit ja/tai värikortit (Punainen jänis lentää iloisesti junassa)
Kysyminen ja vastaaminen
Ohjaa käyttämään kielen eri funktioita: ”Mitä sinä teit..?”, ”Pyydäpä äidiltä..”, Kerro kavereille
mitä näit..”
Kielellinen tietoisuus
Äänteiden kuunteleminen ja tunnistaminen sanasta, millä sana alkaa, mihin päättyy
Mikä sanasta tulee, kun alkuäänne jää pois
Laulellaan, loruillaan äänteillä, esim. tuttu laulu r-kielellä ”Raljon ronnea raan..”
Sanojen pituuksien vertailu (juna-rautatieasema, koulu – päiväkoti)
Riimit, lorut, runot
Tavuttamisleikit, rytmitavutus
Sanojen maistelu, rallattelu, sanoilla leikkiminen
Yhdyssanojen muodostaminen
Lauseen sanojen laskeminen
Lauseen täydentäminen
Yläkäsitteiden miettiminen
Loogiset ja epäloogiset tarinat, kuvat apuna
Asioiden, kuvien, tapahtumien, ympäristön kuvailu
35
LÄHTEET
Alitolppa-Niitamo A., 1994. Kun kulttuurit kohtaavat. SHKS, Suomen mielenterveysseura. Keuruu
Collier, V.P. 1998. Language. Teoksessa Ovando, C.J. & Collier, V.P. Bilingual and ESL
Classrooms. Teaching in Multicultural Context. The Mc Graw-Hill Companies, Inc.
Forsander A., Ekholm E., Saleh R., 1994. Monietninen työ haaste ammattitaidolle. Helsinki:
Hakapaino Oy.
Kasvatus- ja opetusvirasto Kerava, Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoitoon ja
esiopetukseen, 2008
Koponen Heini.(2004) Monikulttuurikasvatus ja monikulttuurinen koulu - Mitä kaikkea se sisältää? Theoria et praxis, Viikin normaalikoulun julkaisuja 1
Korpilahti, P. & Eilomaa, P. 2001. Kettu-testi. Puheen ja kielitaitojen arviointimenetelmä. Helsinki: Invapaino.
Korpilahti, P. Lumiukko. 5 -vuotiaan puheseula. Laajennettu lasten viisivuotistutkimus.
Lahden kaupunki, Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja aikuiset Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa (www.lahti.eu/www/images.nsf/files/.../MaMu-käsikirja.pdf)
Latomaa, T. (1996). Monikulttuurisuuskasvatuksen lähtökohdista ja tavoitteista, Kasvatus
4/2001, 206–210.
Maahanmuuttajatyön käsikirja: Helsingin kaupungin selvityksiä 2002:6
Monikielisiin käsikirja eli varhaiskasvatuksen monikulttuurisuuden käsikirj
(www.lappeenranta.fi/.../file_download.asp?...monikulttuurillisuustyön%20käskirja%a)
Maahanmuuttajat päivähoidossa Ylöjärvellä, perehdyttämiskansio
(www.ylojarvi.fi/.../MaahanmuuttajatpaivahoidossaYlojarvella.pdf)
Monikulttuurinen varhaiskasvatus pääkaupunkiseudun toimintamalli, Moniku-sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa v. 2005-2007
(www.socca.fi/moniku/aineistoja/toimintamalli_2008.pdf)
Paavola H. (2007)Monikulttuurisuuskasvatus päiväkodin monikulttuurisessa esiopetusryhmässä Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen laitos.
Tutkimuksia 283.Helsinki:Yliopistopaino
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:62 Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa, Varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön kehittämisjaosto, Stakes.
www.stakes.fi
Suomalainen lapsi 2007.Tilastokeskuksen julkaisu
Tilastokeskus. www.stat.fi
36
LINKKEJÄ JA VINKKEJÄ
Global.finland - Globaali kasvatus - Aineistot lapsille
Maailman lapsia -värityskirja, ohjeet oman Tingatinga-maalauksen tekemiseen, Meimei &
Mehmet -muistipeli sekä mahdollisuus tutustua leikkeihin ja peleihin eri puolilta maailmaa.
http://global.finland.fi/
[Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö]
Infopankki maahanmuuttajille
Sivut sisältävät kattavasti tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta maahanmuuttajille ja
heidän kanssaan työskenteleville erityisesti Helsingin seudulla. Tietoa on suomen kielen opiskelumahdollisuuksista, tapakulttuurista, asumisesta, työstä, koulutuksesta ja sosiaalipalveluista. Sivut ovat mm. suomeksi, englanniksi, somaliksi, venäjäksi, ranskaksi, serbokroatiaksi ja
arabiaksi.
http://www.infopankki.fi/
[Kulttuurikeskus Caisa]
Ihmisoikeudet
Ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävä sivusto. Sivustolla aineistoja lapsille, nuorille,
opettajille,maahanmuuttajille.
http//www.ihmisoikeudet.net/
[Ihmisoikeusjärjestöt]
Maahanmuuttokirjasto
Maahanmuuttokirjastosta löytyy kirjallisuutta maahanmuuttajista ja maahaanmuuttoon läheisesti liittyvistä ilmiöistä.
http://www.mol.fi/mol/fi/04_maahanmuutto/07_aineistot_kirjasto/06_maahanmuuttokirjasto/ind
ex.jsp
[Työministeriö]
MONITORI
Monitori on maahanmuuttoasioiden erityisesti maahanmuuttopolitiikan ammattilehti.
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/index.jsp
[Työministeriö]
RASMUS
Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto.
http://www.rasmus.fi/
[Ihmisoikeusliitto]
Yhteinen maailmamme
Kirkon ulkomaanavun Yhteinen maailmamme -sivusto sisältää tietoa kehitysmaista: esimerkiksi miten hyvinvointi jakautuu, tietoa kulttuureista ja mitä kehitysyhteistyö on.
http://www.yhteinenmaailmamme.net/
[Kirkon ulkomaanapu]
Väestöliiton monikulttuurinen työ
Väestöliiton monikulttuurinen työ tukee ja auttaa maahanmuuttajia kasvatus- ja perheen ihmissuhdeongelmissa. Tarjoaa koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sosiaali-, terveys- ja
opetusalan ammattilaisille.
http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurinen_tyo/
[Väestöliitto]
www.socca.fi/moniku
Työkirja sisältää monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toimintamallin keskeiset periaatteet ja
toimintamallit. Työkirja sisältää monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen kehitettyjä konkreettisia työmenetelmiä ja työkaluja.
37
www.keks.fi/outojengi
Outo jengi -peli on uusi yhdenvertaisuutta edistävä työväline kasvatusalan ammattilaisille. Pelin avulla voidaan lasten ehdoin ja lapsia kiinnostavin tavoin käsitellä moniarvoisuutta ohjaajan
avustuksella. Peliä on jaettu päiväkoteihin, alakouluihin, kirkon nuorisotyöhön sekä varhaisnuorisojärjestöille.
www.ihmisoikeudet.net
Ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävä sivusto. Sivustolla opettajille tarkoitettu aineistopaketti ihmisoikeuksista opetus- ja kasvatustoiminnan tueksi.
www.ahaa-avaimia.fi
Koulutusmateriaali on tarkoitettu maahanmuuton psykososiaalisten ja terveydellisten ulottuvuuksien opiskeluun oppilaitoksissa, yliopistoissa ja eri tahojen täydennyskoulutuksessa. Se
soveltuu niin opiskelijoiden itseopiskeluun kuin virikemateriaaliksi opettajille koulutusten suunnitteluun. Ensisijaisesti materiaali on suunnattu päivähoidon, sosiaalialan ja terveydenhuollon
ammattilaisten, opettajien sekä poliisien koulutukseen.
www.fimu.org/materiaalisalkku
Materiaalisalkussa tietoa liikunnasta monikulttuurisuuden näkökulmasta. Maahanmuuttajien
oma liikuntajärjestö, monikulttuuriset liikuntatapahtumat, mallisäännöt suvaitsevaisuuskasvatuksen toteuttajana.
www.mll.fi/julkaisut/verkkojulkaisut
MLL:n julkaisemia maksuttomia julkaisuja pdf-muodossa.
http://www.mopedkoulu.fi
Moped on Opetushallituksen tukeman Monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulun julkaisukanava.
38
KIRJALLISUUTTA
Hämeen-Anttila Jaakko. 2004. Islamin käsikirja. Otava
Ikkuna islamiin.1998.Helsingin kaupungin opetusvirasto
Alijoki, E. 1998. Pesästä pieni ponnistaa. Lasten varhaisten vuorovaikutustaitojen tukeminen.
Rauma: Kirjapaino Oy West Point.
Alitolppa-Niitamo A., 1994. Kun kulttuurit kohtaavat. SHKS, Suomen
mielenterveysseura. Keuruu
Ekholm E.- Salmenkangas M. Puhumalla paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin. Sisäasiainministeriö
Forsander A., Ekholm E., Hautaniemi P., 2001. Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Yliopistopaino.
Hilska, Kallioniemi, Luodeslampi 2005. Uskontokasvatus monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki. Kirjapaja
Hytönen, M. 2002. Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsinki. Helsingin kaupunki
Issakainen, T. ja Rahkonen, P. 2010. Atte ja Hanna. Meidän ja muiden uskonnot. Lasten Keskus
Jaakkola M., 1999. Maahanmuutto ja etniset asenteet. Työministeriö. Helsinki: Edita.
Kaikkonen, P.2004. Vierauden keskellä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän opettajankoulutuslaitos
Kolu. Korhonen. Torkki (toim.)2004. Monikulttuurisuus ja lasten kirjallisuuskasvatus. Helsinki.
IBBY
Laurila, N. - Koljonen H. 2010. Mamumuksut. Suomea leikki-ikäisille. (kuvakirja) Finn Lectura
Martiskainen - Törrönen.2003. Mangopuun juurelta kuusen katveeseen: asiakkaana maahanmuuttajaperhe.Helsinki.Lastesuojelun keskusliitto.
Mikkola, P.2001. Kahden kulttuurin taitajaksi. Turku. Turun yliopisto
Paavola, H. - Talib, M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa.
Rastas – Huttunen - Löytty (toim.) 2005. Suomalainen vieraskirja: kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere. Vastapaino
Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. 2002.Tammi
Talib, M-T.2004. Eksotiikkaa vai ihmisarvoa: opettajan monikulttuurisesta kompetenssista.
Helsinki. Suomen kasvatustieteellinen seura
Talib, M-T.2004. Kulttuurit ja koulu. Helsinki. WSOY
Talib, M-T.1999. Toiseuden kohtaaminen koulussa. Helsinki. Hakapaino
Tuomarla, I. (toim.) 1996. Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö.Pakolaistoimisto.1996
Välivaara, C.1996. Sadut ja draamapedagogiikka monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.
Jyväskylä. Jyväskylän kaupunki
39

Monikulttuurinen varhaiskasvatus-opas

Transcription

Similar documents

Varhaiskasvatuksen johdon ja asiantuntijoiden valtakunnallinen

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Elina Kataja, Yhteinen osallisuus varhaiskasvatuksen pedagogiikassa

tulkkia - Suomen Puhevammaisten Tulkit ry

Grunderna för småbarnfostran

Lataa esite - Joensuun tulkkikeskus

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Voimmeko

Lomahakemus - Esiopetus

Arja Virta

Monikulttuurisen lapsen identiteetin ja kielen kehityksen

Äidinkielen esseekokeen raamit

OLKKARI ON TÄÄLLÄ TAAS! - Ensi

Kotimaisten kielten kielikylpy