Toimeentulotukiohjeet 1.11.2015 alkaen

Toimeentulotukiohjeet
1.11.2015 alkaen
Sosiaalilautakunnan hyväksymät 20.10.2015 §138
1
TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.11.2015 ALKAEN .......................................................................................................................... 2
1 ASUMINEN .............................................................................................................................................................................. 3
Toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot: ...................................................................................................................... 3
Vuokra-asunto ........................................................................................................................................................................... 3
Omistusasunto ........................................................................................................................................................................... 4
Poste restante osoitteessa asuvat ............................................................................................................................................. 4
2 TERVEYDENHUOLTOMENOT .................................................................................................................................................... 5
Hammashoitokustannukset....................................................................................................................................................... 5
Fysikaalinen hoito ...................................................................................................................................................................... 6
Silmälasit ................................................................................................................................................................................... 6
Silmälääkäri ............................................................................................................................................................................... 6
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ............................................................................................................................ 6
3 ASEVELVOLLISET ...................................................................................................................................................................... 7
4 OPISKELIJAT ............................................................................................................................................................................. 7
5 VANGIT .................................................................................................................................................................................... 9
6 YRITTÄJÄT................................................................................................................................................................................ 9
7 MUUTA .................................................................................................................................................................................... 9
Alennettu perusosa.................................................................................................................................................................... 9
Edunvalvonnan palkkiot ............................................................................................................................................................ 9
Holhoustoimen suoritteet ........................................................................................................................................................ 10
Matkakulut .............................................................................................................................................................................. 10
Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot ............................................................................................................... 10
Normilaskelman ylitys ............................................................................................................................................................. 10
Perinnät ja ulosotto ................................................................................................................................................................. 10
Polkupyörä ............................................................................................................................................................................... 10
Tilillepanot ja pikavipit ............................................................................................................................................................ 10
Toimeentulotuen takaisinperintä ............................................................................................................................................ 10
Työttömyyspäivärahat ............................................................................................................................................................ 11
Varallisuus ............................................................................................................................................................................... 11
Veronpalautus ......................................................................................................................................................................... 11
8 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT ........................................................................................................................ 11
Ajokortti ja henkilökortti ......................................................................................................................................................... 11
Hautauskustannukset .............................................................................................................................................................. 12
Huonekalut ja kodinkoneet ..................................................................................................................................................... 12
Lasten harrastusmenot............................................................................................................................................................ 12
Lasten luonapito ...................................................................................................................................................................... 13
Lastenhoitotarvikkeet .............................................................................................................................................................. 13
Muuttokustannukset ............................................................................................................................................................... 13
Opintolainan korot .................................................................................................................................................................. 14
Passit ja kansalaisuushakemukset .......................................................................................................................................... 14
Romanivaatetus ...................................................................................................................................................................... 14
Vuokravakuus ja -ennakko ...................................................................................................................................................... 14
9 KÄSITEMÄÄRITTELYÄ ............................................................................................................................................................. 15
10 YHTEYSTIETOJA .................................................................................................................................................................... 16
2
TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.11.2015 ALKAEN
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on
turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla
turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998)
sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotuki oppaan (2007/11) ohjeisiin ja niihin myöhemmin
tehtyihin muutoksiin.
Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta harkintaan päättäessään perheen tai yksilön oikeudesta
toimeentulotukeen. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista
kunnassa.
Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen (perusmenot) ja täydentävään toimeentulotukeen
(erityismenot). Ehkäisevää toimeentulotukea henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja
toimintakyvyn edistämiseksi voidaan myös myöntää.
Toimeentulotuen tarvetta selvitettäessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava
toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen
arvioimiseksi (tositteet tuloistaan, varoistaan, säästöistään ja omaisuudestaan sekä menoistaan).
Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä.
Toimeentulotuki määräytyy henkilön tuloista ja toimeentulotukeen oikeuttavista menoista tehtävän
laskelman perusteella (TotuL 6§). Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosa ja
tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot.
Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a §:ssä:
”Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot
sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta,
televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä
vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.”
Perusosaan kuuluvia menoja ei siis erikseen huomioida toimeentulotukilaskelmassa eikä niistä tarvitse
esittää selvitystä, laskua tai maksutositetta.
Toimeentulotukea voi hakea henkilökohtaisella käynnillä tai kirjallisella hakemuksella.
Kunnan internet-sivuilta (www.eurajoki.fi) voi tulostaa kirjallisen toimeentulotukihakemuksen.
Lainsäännöksistä ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset, Kelan
toimipisteistä johtuvat muutokset sekä muut näiden kaltaiset muutokset päivitetään tähän
ohjeistukseen ilman erillistä päätöstä.
3
1 Asuminen
Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata
henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon
asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava
kustannustaso paikkakunnalla (kohtuullisuusharkinta). Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti
kuukausikohtaisesti.
Toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot:
Mikäli hakija asuu arvioituun koko- ja hintatasoon nähden tarpeettoman suuressa tai kalliissa
asunnossa, voidaan asumismenot kohtuullistaa. Kohtuullistamisen jälkeen hakijan kohdalla
huomioidaan vain kunnassa hyväksytty määrä. Hakijalle pitää kuitenkin antaa kolmen (3) kuukauden
mittainen siirtymäaika hakeutua kohtuullisen hintaiseen asuntoon, minkä aikana asumismenot
hyväksytään todellisen suuruisina. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa asunnottomuuteen tai siihen,
että hakija joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai
henkilön/perheen erityisistä tarpeista (lasten koulunkäynti, hoidon tarve, vammaisen henkilön
tilantarve tai etävanhemman lapsen tapaamisesta johtuva tilantarve) vastaavaa asumistasoa.
Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut
kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty
hyväksyttävää syytä, huomioidaan vuokramenot välittömästi kohtuullisuusharkintaa käyttäen.
Vuokra-asunto
Asiakkaan edellytetään tekevän kirjallinen vuokrasopimus. Täysi-ikäisten samassa asunnossa asuvien
lasten hakiessa toimeentulotukea, vuokra katsotaan pääsääntöisesti vanhempien menoksi ja
vanhemmat hakevat tarvittaessa toimeentulotukea vuokran maksuun. Työssä käyvien lasten
edellytetään pääsääntöisesti osallistuvan vuokran maksuun pääluvun mukaiselta osalta.
Asiakkaalta edellytetään asumistuen hakemista Kansaneläkelaitokselta toimeentulotuen
hakemiskuukauden aikana. Pääsääntöisesti asumistuen edellytetään menevän suoraan
vuokranantajalle.
Toimeentulotuen hakijan tulee maksaa edellisen kuukauden vuokra, jotta se huomioidaan
normilaskelmassa menona. Maksusta tulee esittää tosite.
Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai
perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat.
4
Kohtuullisina pidettävät asumismenot Eurajoella ovat yleinen vuokrataso huomioiden:
Ruokakunnan koko
1 henkilö
2 henkilöä
3 henkilöä
4 henkilöä
5 henkilöä tai useampi
+ 50€ / henkilö
Enimmäisasumismenot
480 €
610 €
650 €
700 €
750 €
Viimeksi mainittua suurempien ruokakuntien enimmäisasumismenoja huomioon otettaessa käytetään
tapauskohtaista harkintaa.
Kohtuulliset asumismenot kattavat asumistukilain 6 § mukaisesti vuokra-asunnossa asuvien
asumismenot (vuokra, vesi ja lämmitys). Perusosalla katetaan sauna- ja pesutupamaksut.
Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 70 % on lämmityksen osuus ja taloussähkön osuus on 30 %.
Kotivakuutuksesta huomioidaan irtaimiston osuus ja vastuuvakuutus (ei oikeusturvaa, koska
oikeusapua varaton henkilö saa oikeusaputoimistosta). Vakuutuskirja on esitettävä hakemuksen
yhteydessä.
Enimmäisasumismenojen lisäksi laskelmassa voidaan ottaa huomioon kohtuulliset taloussähkö- ja
kotivakuutusmenot sekä nuohous- ja jätehuoltomaksut.
Omistusasunto
Enimmäisasumismenot kattavat asumistukilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti omistusasunnossa asuvan
asumismenot. Asumismenoja katsotaan aina kokonaisuutena ja pyritään tasapuolisuuteen omistus- ja
vuokra-asumisen välillä toimeentulotukea harkittaessa. Enimmäisasumismenot hyväksytään
samansuuruisina molemmissa asumismuodoissa. Omistusasumisessa otetaan huomioon
enimmäisasumismenoihin sisältyvinä hoitovastike ja rahoitusvastike, asuntolainojen korot,
lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, kiinteistön puhtaanapito (nuohous, auraus, jätehuolto) sekä
asunnon hankkimisesta ja välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneet velan korot. Tontin vuokra,
ekomaksu, kiinteistövero, koti-/palovakuutus ja kulutussähkön aiheuttamat menot otetaan huomioon
enimmäisasumismenojen lisäksi toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa.
Sähkölaskun sisältäessä lämmityksen, on sähkölaskusta taloussähkön osuus 30 % ja lämmityssähkön
osuus 70 %. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja
energialaitokselta. Samoin kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää tukena valtionneuvoston
asetusta 843/2008 asumistuen määräytymisperusteista.
Kaikkia asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi
katsottavat asumismenot.
Poste restante osoitteessa asuvat
Poste Restante-osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö
on mahdollista. Poste Restantessa asuvilta tulee olla hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he
yöpyvät. Perusosa määritellään muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosan mukaan, mikäli ei pysty
luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin.
5
2 Terveydenhuoltomenot
Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita
lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet
huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmaan. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin myönnetään
toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta liitteeksi.
E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona, mikäli asiakkaalla ei ole
mahdollisuutta saada ilmaista ehkäisyä. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan
hyväksymään perussairauden hoitoon. Laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeet huomioidaan vain,
mikäli lääkäri lausunnossaan toteaa niiden tarpeellisuuden asiakkaan kokonaisterveydellisen tilanteen
huomioiden. Vitamiini- tai luontaistuotevalmisteita ei hyväksytä menoina.
Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella
määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Lääkärin
sairaudenhoitoon määräämät lääkkeet huomioidaan reseptien/potilasohjeen ja apteekin kassakuittien
mukaan.
Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (Terveyskeskus, Satakunnan
sairaanhoitopiiri jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon
tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan
erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon
kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät.
Asiakkaan mahdolliset Kelan etuudet liittyen sairauden hoitoon huomioidaan kokonaisuutta
arvioitaessa. Esim. hoitotuki/vammaistuki liittyen hoidettavaan sairauteen huomioidaan
terveysmenojen osalta.
Peruuttamattomasta käynnistä johtuvia asiakasmaksuja ei oteta menona huomioon.
Lääkärintodistus hyväksytään menona, jos todistus liittyy asiakkaan saamaan etuuteen tms. asiaan,
joka auttaa asiakkaan taloudellista tilannetta tai työkyvyn selvittelyä.
Sairauskuluvakuutuksia ei huomioida menona.
Toimeentulotukiasiakkaan toimittaessa reseptin/potilasohjeen sosiaaliviraston postilaatikkoon tai
kunnanviraston neuvontaan, on hänellä mahdollisuus saada maksusitoumus lääkkeeseen seuraavana
arkipäivänä, mikäli hakijalla on voimassaoleva myönteinen perustoimeentulotukipäätös.
Hammashoitokustannukset
Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa.
Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti
edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä
hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei
päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Alle 18–vuotiaille hammashoito on maksutonta
terveyskeskuksessa.
Tarvittaessa voidaan pyytää terveyskeskuksesta kustannusarvio ja lausunto hammashoidon tarpeesta.
Hammasproteesien hankinnasta pyydetään kustannusarvio hammasteknikolta. Hankinnasta ja
huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan.
6
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään
hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista
edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli
kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä (proteesikustannuksia ei
laskelmassa mukana) pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan
terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta.
Fysikaalinen hoito
Edellytetään lääkärin lähetettä ja julkisten fysioterapiapalvelujen käyttöä. Huomioidaan Kelan
korvauksen ylimenevältä osalta menona ja mikäli asiakas käyttää yksityisiä palveluja, huomioidaan
menona julkisen palvelun hinta, enintään 15 kertaa vuodessa.
Silmälasit
Huomioidaan menona, mikäli asiakkaalla on ollut vähintään 6 kk toimeentulotukiasiakkuus Eurajoella
tai asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Myönnetään pääsääntöisesti
korkeintaan 3 vuoden välein. Aurinkolaseihin ja piilolinsseihin toimeentulotukea ei myönnetä.
Hyväksytään korkeintaan seuraavat hinnat:
1-teho 100 €, 2-teho 175 € ja moniteho 250 €.
Edellytetään kustannusarviota ennen hakemusta. Optikon täyttämä kaavake liitetään
toimeentulotukihakemukseen. Mikäli näkökyky heikentyy siten, että linssit on uusittava aikaisemmin,
on toimitettava optikon/silmälääkärin selvitys asiasta. Näkökykyyn liittyviä erityismenoja (värjäys
jne.) otetaan huomioon menona lääkärin määräyksestä.
Vanhojen lasien kohtuuhintaiset korjauskulut hyväksytään menona.
Silmälääkäri
Voidaan ottaa huomioon, mikäli optikko on katsonut silmälääkärin olevan tarpeen silmälasien
hankinnan yhteydessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 §:n mukaan sosiaalihuollon
palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty
maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa
henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden
toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai
alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun
alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
Yli 10 vuorokautta jatkunut laitoshoito vähentää ravintokustannusten osuutta perusnormista (49 %)
koko laitoshoidon ajalta.
Yksityistä sairaalahoitoa ei makseta toimeentulotukimenona.
Toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan vuosittainen terveydenhuollon maksukatto.
Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa.
7
3 Asevelvolliset
Asevelvollisilla palveluksessa ollessa ei pääsääntöisesti ole toimeentulotukioikeutta.
Asevelvollisuuslain (452/1950) 50 b §:n mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus
maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun
ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluslain (1723/1991) 23 a §:n
nojalla. Palveluksenaikaisiin asumiskustannuksiin asevelvollisilla ja siviilipalvelusta suorittavilla on
mahdollisuus saada tukea sotilasavustuslain (781/1993) perusteella.
4 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki:
opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan
opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella.
Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa
turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan.
Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta
ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei
ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut
elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä
olevina varoina / kuukausi kokonaisuudessaan laskelmaan kohdassa ”muut tulot”.
Opintolainatakauksen hylkäys yksittäisen lievähkön maksuhäiriön takia ei välttämättä estä
opintolainan valtiontakauksen saamista lopullisesti. Tällaisessa tapauksessa opintolainaa hakevan
henkilön tulee itse ryhtyä toimenpiteisiin opintolainan saamiseksi esimerkiksi ehdottamalla perinnässä
olevaan velkaansa maksusuunnitelmaa.
Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien
osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys.
Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon
hakijan käytettävissä olevana tulona.
Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu
vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen.
Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat
lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä
huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata
päätökseen selkeästi.
Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka
toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen
vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää.
8
Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, että hän ei ole nostanut valtion takaamaa
opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä
olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille
enintään kaksi kuukautta. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa
ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille
kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada.
Mikäli opiskelija ei ole kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia
korvaava rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien
piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa
voidaan alentaa enintään 20 %:lla 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija on toistuvasti kieltäytynyt
järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan
alentaa enintään 40 %:lla 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen
jälkeen.
Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella
mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden
sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus / neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin.
Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia
yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Pakollisen laivaharjoittelun aikana opiskelijan perusosaa vähennetään 49 % ruokaosuudella.
Portaikkoverokortissa tulot on vapautettu ennakonpidätyksestä tiettyyn määrään asti. Jos opiskelija ei
opiskelujensa ohessa työskentele ja hänen tulonaan on vain opintoraha, edellytetään häntä
toimittamaan portaikkoverokorttinsa Kelaan opintoetuutensa verotuksen lopettamiseksi.
Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan
tarveharkinnalla myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen
toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin ja pakollisiin työvaatteisiin myönnetään enintään 150
euroa/vuosi. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuksiin
voidaan myöntää pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä
matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti vain erityisistä syistä.
Oppikirjoihin on mahdollista hakea tukea myös Pelastakaa Lapset ry:n paikallisosaston kautta Eväitä
elämälle –ohjelmasta. Oppimateriaalituki on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Tukea voi hakea,
jos perheen taloudellinen tilanne on erittäin heikko esim. huoltajan pitkään jatkuneen työttömyyden tai
sairauden vuoksi. Tuki on harkinnanvaraista, ja se myönnetään aina lukuvuodeksi kerrallaan. Tuki
annetaan maksuttomana oppimateriaalina lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Rahaavustuksia ei myönnetä, ja tuen suuruus voi vaihdella paikkakunnittain.
Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen
maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin.
Jos yksin asuva toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, jonne ei ole
mahdollista kulkea päivittäin, voidaan hänen asuntonsa kustannuksia Eurajoella huomioida ainoastaan
erityisin sosiaalisin perustein korkeintaan 3 kuukautta.
9
5 Vangit
Vankien perusosana huomioidaan laitoshoidon käyttövara. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan
vangin mahdolliset vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja
yksityiset tilillepanot.
6 Yrittäjät
Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain
lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa
yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan
toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa, kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen
vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi
kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista
toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 §) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa
pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 § 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em.
velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan.
Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle
kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut
olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen.
Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake,
yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat
selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden
salassapitomääräykset.
7 Muuta
Alennettu perusosa
Perusosan suorittamisesta alennettuna säädetään toimeentulotukilain 10 §:ssä. Pykälä koskee työstä tai
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymistä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain
mukaisen aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta
kieltäytymistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun
lain tarkoittaman yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiä. Työttömän toimeentulotuenhakijan työnhaun
on oltava voimassa TE-toimistossa.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen
hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa
suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Edunvalvonnan palkkiot
Kuluvan kuukauden maksu voidaan huomioida kuukausittaisena menona
perustoimeentulotukilaskelmassa.
10
Holhoustoimen suoritteet (mm. päätös ja tilintarkastusmaksu)
Tehdään maistraatin holhoustoimeen hakemus poistosta, mikäli asiakkaan maksukyky on olennaisesti
alentunut (ks. laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta §85/2007).
Matkakulut
Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvan lääkärikäynnin matkakulut toiselle paikkakunnalle korvataan
Kelan korvauksen jälkeen jäävän omavastuuosuuden osalta. Taksikulujen korvaukseen kyseiseltä
matkalta hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Matkakustannuksia oikeusistuntoihin toiselle
paikkakunnalle ei huomioida menoina normilaskelmassa.
Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot
Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman
kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman
kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien
liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi 0,20 €/km enintään 100 €/kk. Hakijan on haettava
ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi.
Kuntouttavasta työtoiminnassa ja työpajatoiminnassa oleville asiakkaille korvataan toiminnasta
aiheutuvat todelliset matkakustannukset kodin ja työpisteen välillä tarvittaessa edullisimman
matkustusvaihtoehdon mukaan.
Normilaskelman ylitys
Edellisen kuukauden normilaskelman tuloylitys otetaan tulona huomioon seuraavassa kuussa 170
euroa ylittävältä osalta.
Perinnät ja ulosotto
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sellaisessakin tapauksessa, jossa henkilön jääminen vaille
ensisijaisia etuuksia johtuu henkilön omasta menettelystä, tulee tosiasialliseen elatuksen puutteeseen
joutuneen henkilön osalta arvioida hänen oikeutensa perustuslain 19 § 1 momentin mukaiseen
välttämättömään toimeentulon turvaan.
Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja
mahdollisten perintöjen jälkeen. Ulosottojen määrää voi verrata tuloraja- ja suojaosuustaulukon
summiin. Ulosotosta on mahdollista saada hakemuksesta myös määräaikaista vapautusta esim. suurten
sairauskulujen perusteella.
Polkupyörä
Polkupyörä voidaan myöntää työssä tai koulussa käymisen tukemiseksi täydentävänä
toimeentulotukena halvimman mukaan.
Tilillepanot ja pikavipit
Tilillepanot otetaan tuloina huomioon, kun ne ylittävät 150 € kuukaudessa. Tilillepanoja määrältään
yhteensä 100 € – 200 € ei oteta huomioon, mikäli on kyse lainasta (esim. pikavipit) ja josta on
luotettava selvitys (esim. maininta lainasta tiliotteessa tai velkakirja).
Toimeentulotuen takaisinperintä
Katso toimeentulotukilaki 20 – 23 §
11
Mikäli asiakas on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tai laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuttaan
voidaan väärin perustein maksettu tuki periä takaisin. Ensisijainen toimintavaihtoehto on tehdä
asiakkaan kanssa maksusuunnitelma liikaa maksetun toimeentulotuen takaisin maksamisesta.
Maksusuunnitelman toteutumista seurataan. Jos asiakas ei suostu neuvotteluihin tai takaisin
maksamiseen, ja tilanne muuten sitä edellyttää, neuvotellaan sosiaalityön esimiehen ja lakimiehen
kanssa poliisitutkintapyynnön tekemisestä asiassa. (rikoslain 29 luku 5 § avustuspetos)
Työttömyyspäivärahat
Työttömyyspäiväraha maksetaan yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan kahden viikon
työttömyysjaksolta ja tämän jälkeen päivärahat maksetaan neljän viikon jaksoissa. Siten
kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun
päivärahan määrään (4 x 5 pv = 20 pv), vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5
päivältä kalenterikuukautta kohti.
Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittaisiin eriin niin, että keskimääräisenä kertoimena
käytetään 21,5 päivää sen jälkeen kun kaksi 20 pv:n maksua on maksussa kalenterikuukauden aikana.
Varallisuus
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus
otetaan huomioon 170 euroa ylittävältä osalta. Säästöiksi ei huomioida kuukauden käyttömenoja.
Puhelinosakkeet edellytetään realisoitaviksi heti. Osakkeen hinta huomioidaan
toimeentulotukilaskelmassa 170 euroa ylittävältä osalta käytössä olevana varallisuutena osakkeesta
saadun hinnan mukaan. Mikäli asiakas ei realisoi osaketta sen jälkeen, kun sitä on häneltä edellytetty,
otetaan osake huomioon käytössä olevana varallisuutena puhelinlaitoksen ilmoittaman hinnan mukaan.
Kesämökki, huviveneet yms. varallisuus edellytetään realisoitavaksi. Aikaa realisoinnille annetaan 6
kk siitä, kun asiakkaalle on tehty päätös kyseisen varallisuuden huomioon ottamisesta
toimeentulotukea määrättäessä.
Veronpalautus
Otetaan huomioon tulona 170 euroa/henkilö ylittävä osa. Jälkiveroja ei oteta huomioon menona.
8 Täydentävän toimeentulotuen menot
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat



lasten päivähoidon maksu
ylimääräiset asumiskustannukset (esimerkiksi muuttokustannukset)
erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot.
Täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena.
Lasten päivähoitomaksuihin on haettava alennusta.
Ajokortti ja henkilökortti
Ajo- ja henkilökortista aiheutuneita kuluja ei huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa.
Myöskään näihin liittyviä lääkärikuluja ja lääkärintodistusta ei huomioida menona.
12
Hautauskustannukset
Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin lesken tai vainajan
jättämät varat eivät riitä välttämättömien hautajaiskulujen kattamiseen. Ennen hautausavustuksen
myöntämistä tulee kuolinpesän selvittää vainajan tulo- ja omaisuustiedot. Mikäli vainajan varallisuus
ei kata edullisintakaan hautausta suoraan palveluntuottajalta hankittuna, voidaan perikunnalle myöntää
perintään vastaan maksusitoumus. Hautauskuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea
rahana. Välttämättömät hautausmenot sisältävät arkun, vainajan vaatetuksen, vainajan kuljetuksen,
mahdollisesti uurnan, hautapaikan ja yksinkertaisen kukan arkun kannelle.
Kuolinpesä on velvollinen toimittamaan perukirjan hautausavustuksen tehneelle viranhaltijalle
välittömästi sen valmistuttua.
Lehti-ilmoitusta ja muistotilaisuutta ei huomioida.
Lähiomaiselle voidaan huomioida kohtuuhintainen kukkalaite.
Vaatteisiin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea.
Perunkirjoituskuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Vähävarainen asiakas ohjataan
oikeusaputoimistoon, jonka lasku voidaan ottaa huomioon menona.
Kuolinpesän tulee maksaa vainajan pankkitilillä kuolinpäivänä olleilla varoilla ensisijaisesti vainajan
hautauskulut ja perukirjakustannukset ennen muita vainajan velkoja. Kuolemantapauksessa vainajalta
maksamatta jääneet laskut merkitään velaksi perukirjaan. Ne maksetaan mahdollisilla pesään jääneillä
varoilla.
Huonekalut ja kodinkoneet
Tarveharkinnan perusteella voidaan myöntää kertaluonteisesti alkuavustuksena enintään 300 €
huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten.
Lisäksi voidaan myöntää seuraaviin kodinkoneisiin avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- ja
toistuvaisasiakkaille:
- jääkaappi enintään 120 €
- pyykinpesukone, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta enintään 200 €
- mikroaaltouuni lapsiperheille enintään 50 €
- pölynimuri enintään 60 € pääasiassa lapsiperheille tai terveydellisin syin
- sähköliesi enintään 200 € harkinnalla, jos asunnosta puuttuu ja asiakkaan on se hankittava
Yllä lueteltuihin kodinkoneisiin voidaan tukea myöntää enintään viiden (5) vuoden välein.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja
toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet
vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille kohtuuhintainen yksi harrastus/lapsi/vuosi
tositteita vastaan.
13
Lasten luonapito
Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 49 % (ruokaosuus) lapsen
päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta,
jonka luona lapsi asuu (kummankin vanhemman allekirjoittama lista todellisista toteutuneista
tapaamiskuluista). Pääsääntöisesti luonapitokulut huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan
pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoliksi vanhempien kesken. Mikäli matkakulut
huomioidaan oman auton käytön mukaan, on kilometrikorvaus 0,20 euroa/km.
Jos lapsi on vanhemman luona perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, lasketaan ajaksi kaksi vuorokautta.
Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tapaamissopimuksen mukaisista tapaamisista.
Edellytetään tapaamissopimuksen toimittamista sosiaalitoimistoon.
Jos luonapito ylittää tapaamissopimuksessa sovitun tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona
lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. sopimusta
pidemmän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta
johdu.
Lastenhoitotarvikkeet
Lastenvaunut enintään 150 euroa
Lastenrattaat enintään 85 euroa
Pinnasänky enintään 50 euroa
Muut lastenhoitotarvikkeet myönnetään vain erityisellä harkinnalla.
Lastenhoitotarvikkeet myönnetään perheelle vain kerran.
Muuttokustannukset
Muuttokustannusten huomioiminen on harkinnanvaraista. Muuttokustannuksiin voidaan myöntää
toimeentulotukea tarkoituksenmukaisuus- ja tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne,
työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. TE-toimisto) ei hakijalle myönnetä
korvausta. Muuttokustannusten huomioimiseksi hakijan on aina etukäteen neuvoteltava
sosiaalityöntekijän kanssa.
Muutot järjestetään edullisimmalla tavalla, mahdollisesti myös oman auton käytön mukaan 0,20 €/km.
Muutosta aiheutuvien hintojen kohtuullisuus selvitetään, ja muuton tarpeellisuus arvioidaan aina
asiakaskohtaisesti. Ensin tulee selvittää Nuorten työpajan mahdollisuus osallistua muuttokuljetuksiin.
Muuttokuljetukset hyväksytään Hannu Airismäeltä tai Autovuokraamo AV Haanpäältä.
Muuttokustannuksiin haetaan toimeentulotukea lähtökunnan sosiaalitoimesta.
Peruslähtökohtana on aina pidettävä sitä, että muutto tapahtuu arkipäivänä normaalin työajan
puitteissa ja että muuttaja toimii itse apumiehenä. Apumiehen käyttäminen perustuu tarkkaan
tarveharkintaan (lääkärinlausunto tai erittäin vahva sosiaalinen peruste). Pääsääntöisesti
toimeentulotukea apumieheen ei myönnetä. Kuljetusliikkeelle ei kuulu muuttotavaroiden pakkaus
eikä purku, eikä sosiaalitoimi näin ollen maksa siihen käytettyä aikaa.
Ulkomaille tapahtuvaan muuttoon ei myönnetä toimeentulotukea.
14
Opintolainan korot
Korkoavustuksen hakeminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Uusimuotoisen
markkinakorkoisen opintolainan korko opiskeluaikana tulee pääomittaa. Mikäli opintolainan korkoihin
ei voi saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan
koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen.
Opintolainan korkoja ei siis huomioida kuukausittain vaan esim. syys- ja maaliskuussa tarkistetaan
kuuden (6) kuukauden tilanne erikseen. Mikäli koronmaksukuukautena hakijan tulot riittävät
kattamaan kuuden (6) kuukauden korot, ei hakijalle myönnetä opintolainan korkoon toimeentulotukea
niidenkään kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut normivajetta. Opintolainan korot huomioidaan
tositteen mukaan.
Passit ja kansalaisuushakemukset
Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään
vuoden oleskelulupa.
Kansalaisuushakemuksia ei hyväksytä menoksi.
Romanivaatetus
Naisten romanihameeseen 18-vuotta täyttäneelle myönnetään enintään 430 euroa kolmen (3) vuoden
välein. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin
kuten myös miesten romanivaatetus.
Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakijan pitkäaikaista (12 kk) toimeentulotuen tarvetta
Eurajoella.
Vuokravakuus ja -ennakko
Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana
olleelle voidaan hyväksyä kahden (2) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Muutolle on
aina oltava hyvät perustelut (esim. asunnon irtisanominen, häätö, paikkakunnan vaihto työn tai
opiskelun johdosta). Asiakkaan tulee lisäksi selvittää mahdollisuus vuokrata asunto ilman
vuokravakuutta.
Takuuvuokra voi toimeentulotukilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan olla tarveharkintaisena
huomioon otettava asumismeno. Takuuvuokra voidaan huomioida, mikäli sillä tuetaan asunnon saantia
asunnottomalle henkilölle tai asunnottomuusuhan alaista henkilöä. Lisäksi henkilön on oltava
oikeutettu toimeentulotukeen tai asiakas on jatkuvasti toimeentulotasoltaan minimi toimeentulon
rajalla.
Tällöin Eurajoen sosiaali- ja terveyslautakunta sitoutuu antamaan vuokranantajalle vakuuden
vuokralaisen vuokranmaksusta enintään kahden kuukauden vuokraa vastaavalta määrältä. Vakuus
annetaan pääsääntöisesti kirjallisena erillisellä lomakkeella. Kun vakuus annetaan, mahdollinen
asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Vuokranantajan tulee viipymättä
ilmoittaa kirjallisesti mahdollisesta vuokranmaksun laiminlyönnistä sosiaalivirastoon.
Vakuuden antamalla sosiaalivirasto sitoutuu ainoastaan siihen vahinkoon, joka vuokranantajalle
aiheutuu vuokralaisen laiminlyödessä vuokranmaksun. Voidakseen realisoida vuokranmaksusta
annetun vakuuden, vuokranantajan tulee näyttää sosiaalivirastolle todistettavasti, ettei vuokralainen ole
maksanut vuokraansa asianmukaisesti esimerkiksi tiliotteellaan. Vakuus voidaan ehtojen täyttyessä
realisoida vuokrasuhteen päättyessä.
15
Vuokravakuus on palautettava sosiaalitoimelle, ellei vuokralaisen puolelta ole sopimuksen mukaista
rikkomusta. Vakuuden palautuksesta tehdään päätös ja lähetetään vuokranantajalle perintäkirje/lasku
asiasta.
9 Käsitemäärittelyä
Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä
työnhakijana työvoimatoimistossa (Työllisyysasetus,1363/1997).
Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista
asiakkuutta.
Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta
edeltävän vuoden aikana.
16
10 Yhteystietoja
Aikuissosiaalityö A - Ö
Sosiaaliohjaaja
Johanna Löppönen
puh. 02 869 4357
Ajanvaraus/puhelinaika sosiaaliohjaajalle on ma - pe klo 11.00-12.00.
Toimistosihteeri
Taina Vaahensalo
puh 044 312 4345
Asiointisähköposti sosiaalitoimelle on sosiaalitoimisto@eurajoki.fi.
Sosiaalitoimiston osoite:
Kalliotie 5, 27100 Eurajoki
Viraston puhelinvaihde 02 86941
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät (asiakasjako lapsen sukunimen mukaan)
Asiakkaat A - Ki
puh. 02 8694 353
Ulla Leskinen
Asiakkaat Ko - L
puh. 02 8694 356
Susanna Ritala
Asiakkaat M - Ö
puh. 02 8694 352
Maarit Liikanen
Sosiaalityöntekijöiden puhelinaika
ma, ke, to, pe
klo 11.00 – 12.00
ti
ei puhelinaikaa