PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN

Transcription

PAIMION KAUPUNKI
VUODEN 2015 TALOUSARVIO
JA VUOSIEN 2016-2017
TALOUSSUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI
TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017
VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017
TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO
YLEISPERUSTELUT ................................................................................................................ 3
Kaupunginjohtajan katsaus .................................................................................. 3
Talousarvion sitovuus ........................................................................................... 5
Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle ....................................................................... 6
YHTEENVETO .......................................................................................................................... 7
KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................ 13
Keskusvaalilautakunta ........................................................................................ 13
Tarkastuslautakunta ............................................................................................ 14
Kaupunginhallitus................................................................................................ 15
Sosiaali- ja terveyslautakunta ............................................................................. 21
Koulutuslautakunta ............................................................................................. 36
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta ....................................................................... 53
TULOSLASKELMAOSA .......................................................................................................... 84
INVESTOINTIOSA .................................................................................................................. 86
32 Kaupunginhallitus ........................................................................................... 86
34 Sosiaali- ja terveyslautakunta ........................................................................ 87
35 Koulutuslautakunta......................................................................................... 88
36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta .................................................................. 90
38 Tekninen lautakunta ....................................................................................... 91
40 Ympäristölautakunta....................................................................................... 97
RAHOITUSOSA ...................................................................................................................... 98
SISÄLLYSLUETTELO
2
PAIMION KAUPUNKI
VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN
YLEISPERUSTELUT
Kaupunginjohtajan katsaus
Ymmärrys Suomen kansantalouden tilanteesta on lopulta valkenemassa jokaiselle, eikä tätä
koskevalta runsaalta uutisoinnilta ja kirjoittelulta ole kukaan voinut välttyä. Samalla käsitys
myös koko julkisen talouden eli valtion ja kuntien talouden heikosta tilasta on vahvistunut, mutta ei riittävästi. Ymmärrys on näkynyt puheissa, ohjelmissa, tavoitteissa ja lupauksissa, mutta ei
juurikaan käytännön teoissa. Rakennepoliittisesta ohjelmasta, normitalkoista ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevista Valtioneuvoston päätöksistä ja lupauksista huolimatta ministeriöt jatkuvasti työstävät lakeja ja asetuksia, jotka tuovat kansalaisille lisää palveluita ja oikeuksia sekä kunnille lisää tarkasti normitettuja velvoittavia tehtäviä – ja kustannuksia.
Kaupunkimme tilanne ei talouden osalta oleellisesti poikkea yleisestä ahdingosta ja silloin kun
poikkeaa, niin kaupungin talouden alijäämä ja lainamäärä huomioiden huonompaan suuntaan.
Talousarvion 2014 toteutumisennuste näyttää, että kaupungin talous tulee olemaan tänä vuonna alijäämäinen noin 3 M€. Kaupungin kaikki tuloerät eli omat maksu- ja myyntitulot, valtionosuudet ja verotulot laskevat, yhteensä lähes 2 M€. Käyttötalousmenot kasvavat noin 1,8 % ja
vaikka se onkin kohtuullisesti, se on silti rahassa yli miljoona euroa. Tämä tilanne antaa perin
huonon pohjan vuoden 2015 talousarvion laadinnalle.
Kaupunginhallituksen antama talousarvion 2015 ja –suunnitelman 2016-17 laadintaohje ei luvannut hallintokunnille mitään uutta, vaan vaati sen sijaan tiukkuutta talousarvioehdotuksia laadittaessa ja asetti -2 %:n tavoitteen menojen kasvulle. Tämä on rankka tavoite aina ja erityisesti, kun yleistä kriisitietoutta ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisestikaan. Parhaiten hallintokunnista tätä tavoittelivat tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sivistystyön lautakunta ja
kaupunginhallitus itse. Yhteistä näille on, että jokaisen osuus kaupungin menoista on pieni ja
niiden palveluiden tuottamisessa kaupungilla on suurehko vapaus toimia. Näissä palveluissa ei
ole myöskään tapahtunut suuria volyymimuutoksia esim. kysynnässä.
Suurta palvelutoimintaa pyörittävistä lautakunnista koulutuslautakunnan toimintamenot ovat
lähes 22,4 M€, niiden kasvu on 3,0 % eli noin 617.000 € verrattuna tämän vuoden talousarvioon; nettokasvu on 382.999 €. Suurin osa toimintamenojen kasvusta johtuu päivähoidon menojen kasvusta, joka on nettona noin 464.000 €, 7,3 %. Tämä selittyy päivähoidossa tapahtuneesta voimakkaasta volyymin kasvusta, kun kasvavasta lapsimäärästä yhä suurempi osa on päivähoidon piirissä. Ruokapalvelut on toinen koulutuslautakunnan alainen palvelu, jonka menot
merkittävämmin kasvavat. Niiden kasvu on noin 228.000 €, 10,5 %. Kasvu johtuu sekä kasvaneesta ruokailun piirissä olevien asiakkaiden määrästä, että kohonneista elintarvikkeiden hinnoista ja kuljetuskustannuksista. Vastaavasti koko peruskoulutuksen menot ovat 10.078.000 €,
mikä on noin 70.000 € vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa on arvioitu. Lukion menot
kasvavat noin 15.000 €. Voi siis todeta, että koulutuslautakunta on parhaansa mukaan ottanut
huomioon kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on lähes 31,8 M€:n menoillaan selvästi suurinta palvelutoimintaa
ja menotaloutta pyörittävä lautakunta ja sen osuus kaupungin ulkoisista toimintamenoista on
noin 52,6 %. Lautakunnan toimintamenojen kasvu tämän vuoden talousarvioon nähden on noin
1.680.000 €, mikä on 5,6 %. Suurin osuus menojen kasvusta on terveydenhuollolla, jonka menot ovat 18,3 M€ ja ne kasvavat 1.130.000 € ja 4,5 %. Terveydenhuollossa kaupungilla ei ole
omaa palvelutoimintaa, vaan siitä vastaavat kuntayhtymät, merkittävimpinä Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri ja Paimion-Sauvon terveyskeskus. Huomion arvoista on myös, että verrattuna
vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuneihin menoihin terveydenhuollon menot ovat 2.000 €:n
YLEISPERUSTELUT
3
PAIMION KAUPUNKI
tarkkuudella samat. Sosiaalityön menot ovat 6,5 M€ ja siinä on kasvua 335.000 € ja 5,4 %. Sosiaalityön menoissa näkyy kaupunkilaisten toimeentulon kiristyminen, perheiden pahoinvoinnin
kasvaminen ja subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen. Vanhuspalvelujen ja kotihoidon menot
ovat 6,0 M€. Tämä toiminta on lähes kokonaan kaupungin omaa palvelutuotantoa ja niinpä sen
menot ovat 4.000 €:n tarkkuudella samansuuruiset kuin tänäkin vuonna. Siten ei voi sanoa, että
sosiaali- ja terveyslautakuntakaan olisi jättänyt huomiotta kaupunginhallituksen laadintaohjeen.
Kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen noudattaminen silloin, kun se on mahdollista
näkyy myös siinä, että lautakuntien käyttötalouden talousarvioesityksiin on kaupunginjohtajan
jatkokäsittelyssä tehty karsintoja vain noin 470.000 €:n edestä.
Merkittävin rakenteellinen uudistus on nyt Apilatie 10:ssä toimivan kaupungin toimintakeskuksen toimintaedellytysten parantaminen ja resurssien lisäys. Toimintakeskus saa paremmat ja
laajemmat tilat toiminnalleen kaupungin omistamista kiinteistöistä Sähköyhtiöntieltä. Lisäksi
toimintakeskukselle osoitetaan talousarviossa uutta työvoimaa yhden henkilön verran. Näillä
ratkaisuilla kaupunki osaltaan vastaa lainsäädännössä tehtyihin muutoksiin, joilla kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta merkittävästi lisätään.
Investointiohjelma käsittää vuodet 2015 – 2019 ja sen keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen rakennusten saneeraus. Tätä hanketta on kj-käsittelyssä lykätty vuodella siten, että ns.
yläkoulun saneeraus tehdään v. 2016-17 ja ns. kivikoulun saneeraus v. 2018. Muilta osin (ent.
lukio ja 2. Sali) koulukeskuksen saneeraus jatkuu suunnitelmavuosien jälkeen; suunnitelmavuosille hankkeeseen on budjetoitu noin 8,5 milj.€. Toinen keskeinen talonrakennushanke on
Jokelan koulun viimeistenkin koulurakennusten saneeraus ensi vuoden aikana ja siihen on
budjetoitu 620.000 €. Muita ensi vuoden ja lähivuosien investointikohteita ovat mm. Puranpojantien rakentaminen 425.000 €, vanhainkodilla tehtävät työt 260.000 € ja kunnallistekniikan
lisärakentaminen Saaren alueelle 845.000 €. Vuoden 2015 investoinnit ovat yhteensä vain 2.08
M€, mikä on kaupungin koko ja investointitarve huomioiden erittäin vähän, mutta kaupungin
talouden tila huomioiden se on hyväksyttävissä pakon sanelemana välttämättömyytenä.
Talousarvioehdotus on epätasapainossa siitä huolimatta, että siihen sisältyy sekä kunnallisvero-%:n korotus 0,50 %-yksiköllä, että kiinteistövero-%:en korotusta. Näiden jälkeen vuosikate
on niukasti positiivinen 0.2 M€ ja talousarvion alijäämä on 1.5 M€.
Kaupungin talous on edellä kuvatun mukaisesti erittäin vaikeassa tilassa, jossa menot väkisin
nousevat ja kaikki tuloerät ovat laskussa. Lopullisesti tilanne oikenee vain Suomen talouden
kasvun ja valtiovallan oikeasti päättämien rakenteellisten ratkaisujen (tehtävien vähentäminen
ja normien purkaminen) myötä. Omin ratkaisuin ja toimenpitein Paimio tuottaa palvelunsa jo nyt
edullisimmassa kymmenyksessä kuntia, mutta silti koko ajan haemme vielä edullisempia tapoja. Joka tapauksessa päättäjien on lähiajat siedettävä alijäämää, niin vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuin vuoden 2015 talousarviossa.
Paimion kaupungin talouden perusteiden tunnistaminen on ainoa oikea tie kohti kestävämpää
toiminnan perustaa. Paineeseen joutuvat vastuulliset päättäjät, esittelijät, viranhaltijat ja työntekijät kuka missäkin toimielimessä tai tehtävässä. Ei ole helppoa vastata palveluiden kysyntään
niukkojen resurssien rajoitteessa. Näin on kuitenkin tehtävä.
Jari Jussinmäki
Kaupunginjohtaja
YLEISPERUSTELUT
4
PAIMION KAUPUNKI
Kuntalain 65 §:ssä säädetään talousarviosta ja –suunnitelmasta seuraavasti:
”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.
Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on
päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan
valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä
siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai
nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.”
Talousarvion sitovuus
Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille,
joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan
esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät menoja
tuloerät ovat sitovia.
Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistysja
vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä ja kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa.
Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason
alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia
käyttösuunnitelmia.
Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin.
Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon.
YLEISPERUSTELUT
5
PAIMION KAUPUNKI
Hallintosäännön 31 § säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti:
"Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille."
Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta
koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus.
Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 §:n
3.1.4. kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: ”Kaupunginjohtajalla on oikeus
kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa”.
Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä:
Kaupunginjohtajalla on oikeus:
1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään
4 milj. euroa.
2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen
lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan
lainamäärän verran.
3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi.
Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle
Vuoden 2014 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät talousarviomuutokset.
Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta.
Sarakkeessa TA14/TP12 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2015 talousarvion ja 2013 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden.
YLEISPERUSTELUT
6
PAIMION KAUPUNKI
YHTEENVETO
1 KÄYTTÖTALOUSOSA, 1000 €
Toimielin/Tulosalue
TP 2013
TA 2014
2015 ltk ehd
2015 kj ehd
2015 kh ehd
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP32
KA-%
TS 2016
TS 2017
10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA
0,0
0,0
0,0
15,0
15,0
0,0
16,0
12,7
3,3
16,0
12,7
3,3
16,0
12,7
3,3
6,7 %
-15,5 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0
14,0
-14,0
0,0
0,0
0,0
0,0
17,2
-17,2
0,0
20,2
-20,2
0,0
19,8
-19,8
0,0
19,8
-19,8
0,0
19,8
-19,8
0,0 %
-2,3 %
-2,3 %
0,0 %
7,4 %
7,4 %
0,0
19,8
-19,8
0,0
19,8
-19,8
12 KAUPUNGINHALLITUS
14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT
Toimintatuotot
1 362,5
Toimintakulut
3 536,3
Toimintakate
-2 173,8
1 465,2
2 789,3
-1 324,2
1 244,8
3 073,4
-1 828,6
1 239,8
3 035,6
-1 795,7
1 239,8
3 035,6
-1 795,7
-15,4 %
8,8 %
35,6 %
-4,5 %
-7,1 %
-8,7 %
1 264,3
3 035,6
-1 771,3
1 289,5
3 035,6
-1 746,1
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
11 TARKASTUSLAUTAKUNTA
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
16 MAASEUTUPALVELUT
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
222,8
310,2
-87,3
248,5
311,3
-62,7
249,0
309,7
-60,7
249,0
309,7
-60,7
249,0
309,7
-60,7
0,2 %
-0,5 %
-3,3 %
5,9 %
-0,1 %
-15,3 %
236,5
291,1
-54,6
223,6
291,1
-67,6
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
1 585,3
3 846,5
-2 261,1
1 713,7
3 100,6
-1 386,9
1 493,8
3 383,1
-1 889,3
1 488,8
3 345,2
-1 856,4
1 488,8
3 345,2
-1 856,4
-13,1 %
7,9 %
33,9 %
-3,0 %
-6,5 %
-8,9 %
1 500,8
3 326,7
-1 825,9
1 513,0
3 326,7
-1 813,7
43,3
425,2
-381,9
42,5
371,4
-329,0
0,0
334,7
-334,7
20,0
334,7
-314,7
20,0
334,7
-314,7
-52,9 %
-9,9 %
-4,3 %
-26,9 %
-10,6 %
-8,8 %
20,6
338,1
-317,5
21,2
341,5
-320,3
757,3
6 649,4
-5 892,1
796,2
6 209,6
-5 413,4
726,5
6 532,5
-5 806,0
748,2
6 544,2
-5 796,0
748,2
6 544,2
-5 796,0
-6,0 %
5,4 %
7,1 %
-0,6 %
-0,8 %
-0,8 %
770,6
6 609,7
-5 839,0
793,8
6 675,8
-5 882,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
201,4
582,9
-381,5
201,4
582,9
-381,5
201,4
582,9
-381,5
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
207,4
588,8
-381,3
213,7
594,6
-381,0
1 029,6
5 874,9
-4 845,3
1 105,3
5 962,0
-4 856,7
1 081,3
5 965,6
-4 884,3
1 081,3
5 965,6
-4 884,3
1 081,3
5 965,6
-4 884,3
-2,2 %
0,1 %
0,6 %
2,5 %
0,8 %
0,4 %
1 113,7
6 025,2
-4 911,5
1 147,2
6 085,5
-4 938,3
0,0
18 334,7
-18 334,7
0,0
17 541,0
-17 541,0
0,0
18 536,3
-18 536,3
0,0
18 336,3
-18 336,3
0,0
18 336,3
-18 336,3
0,0 %
4,5 %
4,5 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0
18 519,7
-18 519,7
0,0
18 704,8
-18 704,8
1 944,0
30 084,1
-28 140,1
2 009,2
31 952,1
-29 942,9
2 050,9
31 763,8
-29 712,9
2 050,9
31 763,8
-29 712,9
5,5 %
5,6 %
5,6 %
6,0 %
0,8 %
0,4 %
2 112,4
32 081,4
-29 969,0
2 175,8
32 402,2
-30 226,4
18,4
235,1
-216,7
19,2
234,1
-214,9
19,0
233,4
-214,4
19,0
233,4
-214,4
19,0
233,4
-214,4
-1,0 %
-0,3 %
-0,2 %
1,7 %
-0,4 %
-0,5 %
19,0
235,6
-216,6
19,0
237,8
-218,8
871,7
6 616,0
984,7
7 377,5
963,7
7 820,9
963,7
7 820,9
963,7
7 820,9
-2,1 %
6,0 %
5,3 %
9,1 %
992,6
7 787,9
1 022,3
7 787,9
-5 744,3
-6 392,9
-6 857,3
-6 857,3
-6 857,3
7,3 %
9,7 %
-6 795,4
-6 765,6
16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
20 HALLINTO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
22 SOSIAALITYÖ
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
25 TYÖLLISYYDENHOITO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
28 TERVEYDENHUOLTO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Toimintatuotot
1 830,2
Toimintakulut
31 284,2
Toimintakate
-29 454,0
19 KOULUTUSLAUTAKUNTA
32 HALLINTO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
33 PÄIVÄHOITO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
* Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset
YHTEENVETO
7
PAIMION KAUPUNKI
Toimielin/Tulosalue
TP 2013
TA 2014
2015 ltk ehd
2015 kj ehd
2015 kh ehd
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP32
KA-%
TS 2016
TS 2017
34 PERUSOPETUS
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
843,9
9 746,2
-8 902,3
710,6
10 148,0
-9 437,4
729,0
10 120,6
-9 391,5
729,0
10 078,0
-9 349,0
729,0
10 078,0
-9 349,0
2,6 %
-0,7 %
-0,9 %
-6,8 %
1,7 %
2,5 %
750,4
10 078,0
-9 327,6
772,4
10 078,0
-9 305,6
36 LUKIO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
38,4
1 681,3
-1 643,0
3,1
1 805,0
-1 801,9
4,1
1 820,6
-1 816,5
4,1
1 820,6
-1 816,5
4,1
1 820,6
-1 816,5
32,3 %
0,9 %
0,8 %
-44,7 %
4,1 %
5,3 %
4,2
1 833,9
-1 829,8
4,3
1 847,4
-1 843,1
2 004,5
2 195,6
-191,1
2 175,7
2 182,5
-6,8
2 411,3
2 410,9
0,4
2 411,3
2 410,9
0,4
2 411,3
2 410,9
0,4
10,8 %
10,5 %
0,0 %
10,1 %
4,9 %
-50,1 %
2 432,3
2 432,2
0,0
2 453,8
2 453,8
0,0
19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Toimintatuotot
3 776,8
Toimintakulut
20 474,3
Toimintakate
-16 697,5
3 893,2
21 747,1
-17 853,8
4 127,1
22 406,4
-18 279,3
4 127,1
22 363,9
-18 236,8
4 127,1
22 363,9
-18 236,8
6,0 %
2,8 %
2,1 %
4,6 %
4,6 %
4,6 %
4 198,4
22 367,7
-18 169,3
4 271,8
22 404,9
-18 133,1
21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Toimintatuotot
527,5
Toimintakulut
2 303,4
Toimintakate
-1 775,9
533,3
2 362,5
-1 829,2
571,2
2 384,7
-1 813,5
571,2
2 352,4
-1 781,2
571,2
2 352,4
-1 781,2
7,1 %
-0,4 %
-2,6 %
4,1 %
1,1 %
0,1 %
571,2
2 409,2
-1 837,9
571,2
2 409,2
-1 837,9
4,9
322,8
-317,9
90,0
365,7
-275,7
131,9
396,5
-264,7
131,9
396,5
-264,7
131,9
396,5
-264,7
46,5 %
8,4 %
-4,0 %
1283,3 %
11,4 %
-8,4 %
5,7
438,0
-432,3
5,8
446,1
-440,3
81,8
1 152,0
-1 070,2
108,2
1 112,6
-1 004,4
111,5
1 088,6
-977,1
111,5
1 088,6
-977,1
111,5
1 088,6
-977,1
3,0 %
-2,2 %
-2,7 %
18,1 %
-2,7 %
-4,3 %
114,8
1 096,9
-982,1
118,3
1 096,9
-978,6
50 KIINTEISTÖPALVELUT
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
3 978,9
3 345,5
633,4
4 074,5
3 414,6
659,9
4 271,0
3 497,8
773,1
4 271,0
3 497,8
773,1
4 271,0
3 497,8
773,1
4,8 %
2,4 %
17,1 %
3,7 %
2,3 %
11,0 %
4 284,6
3 531,8
752,8
4 298,6
3 566,1
732,5
24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
5 757,7
6 129,6
-371,9
4 272,7
4 892,7
-620,0
4 514,3
4 983,0
-468,7
4 514,3
4 983,0
-468,7
4 514,3
4 983,0
-468,7
5,7 %
1,8 %
-24,4 %
-10,8 %
-9,4 %
13,0 %
4 405,1
5 066,8
-661,6
4 422,7
5 109,2
-686,4
26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
141,2
531,2
-390,1
151,0
609,1
-458,1
156,9
600,7
-443,8
156,9
600,7
-443,8
156,9
600,7
-443,8
3,9 %
-1,4 %
-3,1 %
5,6 %
6,5 %
6,9 %
161,6
606,2
-444,6
166,5
611,8
-445,3
27 ALUEPELASTUSLAITOS
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
0,0
748,6
-748,6
0,0
767,8
-767,8
0,0
768,0
-768,0
0,0
768,0
-768,0
0,0
768,0
-768,0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
1,3 %
1,3 %
0,0
775,7
-775,7
0,0
783,4
-783,4
1 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ
Toimintatuotot
13 618,7
12 522,9
12 888,6
12 925,3
12 925,3
3,2 %
-2,5 %
12 949,6
13 121,1
Toimintakulut
65 335,1
63 599,0
66 510,4
66 209,4
66 209,4
4,1 %
0,7 %
66 667,4
67 067,2
Toimintakate
-51 716,4
-51 076,1
-53 621,8
-53 284,2
-53 284,2
4,3 %
1,5 %
-53 717,9
-53 946,2
38 RUOKAPALVELU
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
24 TEKNINEN LAUTAKUNTA
44 HALLINTO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
48 INFRAPALVELUT
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
YHTEENVETO
8
PAIMION KAUPUNKI
2 TULOSLASKELMA, 1000 €
TP 2013
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Yhteensä
TA 2014
2015 ltk ehd 2015 kj ehd
2015 kh ehd
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP32
KA-%
TS 2016
TS 2017
5 516,7
2 015,0
1 223,3
4 863,6
13 618,7
3 905,7
2 293,8
1 099,4
5 224,0
12 522,9
4 332,1
2 216,2
1 131,6
5 208,6
12 888,6
4 348,8
2 216,2
1 151,6
5 208,6
12 925,3
4 348,8
2 216,2
1 151,6
5 208,6
12 925,3
11,3 %
-3,4 %
4,7 %
-0,3 %
3,2 %
-10,6 %
5,0 %
-2,9 %
3,5 %
-2,5 %
4 352,2
2 221,2
1 157,3
5 218,9
12 949,6
4 409,8
2 250,6
1 172,6
5 288,0
13 121,1
-23 395,3
-30 922,0
-3 354,6
-3 731,8
-3 931,5
-65 335,2
-51 716,5
-23 785,3
-28 698,4
-3 103,0
-4 024,9
-3 987,5
-63 599,1
-51 076,1
-24 578,7
-30 386,7
-3 094,6
-4 093,5
-4 357,0
-66 510,4
-53 621,8
-24 512,7
-30 161,7
-3 094,6
-4 083,5
-4 357,0
-66 209,4
-53 284,1
-24 512,7
-30 161,7
-3 094,6
-4 083,5
-4 357,0
-66 209,4
-53 284,1
3,1 %
5,1 %
-0,3 %
1,5 %
9,3 %
4,1 %
4,3 %
2,4 %
-1,2 %
-3,9 %
4,7 %
5,4 %
0,7 %
1,5 %
-24 681,7
-30 372,3
-3 111,6
-4 111,7
-4 390,1
-66 667,4
-53 717,9
-24 829,7
-30 554,4
-3 130,3
-4 136,4
-4 416,4
-67 067,3
-53 946,3
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja menot
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korvaus ppo:sta taseyksiköltä
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
Vuosikate
39 256,7
13 161,0
39 500,0
12 941,0
39 910,0
12 516,5
40 810,0
12 516,5
40 740,0
12 516,5
3,1 %
-3,3 %
1,9 %
-2,4 %
42 150,0
12 500,0
43 550,0
12 600,0
12,4
511,4
308,7
-541,4
-318,2
674,1
23,0
595,0
309,0
-600,0
-323,0
1 368,9
210,0
575,0
0,0
-600,0
-12,0
-1 022,3
210,0
575,0
0,0
-580,0
-12,0
235,4
210,0
575,0
0,0
-580,0
-12,0
165,4
813,0 %
-3,4 %
-100,0 %
-3,3 %
-96,3 %
-87,9 %
798,6 %
6,2 %
-50,0 %
3,6 %
-48,1 %
-37,7 %
410,0
575,0
0,0
-590,0
-12,0
1 315,1
410,0
575,0
0,0
-600,0
-12,0
2 576,7
Poistot käyttöomaisuudesta
Satunnaiset erät
Satunnaiset Toimintamenot
Satunnaiset Toimintatulot
-2 055,6
-2 100,0
-2 000,0
-1 850,0
-1 850,0
-11,9 %
-5,0 %
-1 900,0
-2 000,0
0,0
22 440,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0
0,0
0,0
0,0
Tilikauden tulos
21 058,6
-731,1
-3 022,3
-1 614,6
-1 684,6
130,4 %
-54,0 %
-584,9
576,7
84,1
90,0
85,0
85,0
85,0
-5,6 %
0,6 %
85,0
85,0
21 142,7
-641,1
-2 937,3
-1 529,6
-1 599,6
149,5 %
-53,8 %
-499,9
661,7
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset muille
Muut toimintamenot
Yhteensä
Toimintakate
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden yli-/alij
YHTEENVETO
9
PAIMION KAUPUNKI
3 INVESTOINTIOSA, 1000 €
Toimielin/Tulosalue
TP 2013
TA 2014
2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd
TS 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
8120 KIINTEÄ OMAISUUS
Menot
Tulot
Nettomeno
44,8
7 523,5
-7 478,7
590,0
200,0
390,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
20,0
120,0
-100,0
8140 IRTAIN OMAISUUS
Menot
Tulot
Nettomeno
81,5
0,0
81,5
97,0
0,0
97,0
80,0
0,0
80,0
80,0
80,0
80,0
0,0
80,0
65,0
0,0
65,0
15,0
0,0
15,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
10 810,0
38,1
10 771,9
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
10 936,3
7 561,6
3 374,6
687,0
200,0
487,0
100,0
100,0
100,0
85,0
35,0
20,0
20,0
120,0
-20,0
120,0
-20,0
120,0
-20,0
120,0
-35,0
120,0
-85,0
120,0
-100,0
120,0
-100,0
0,0
0,0
0,0
200,0
0,0
200,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
200,0
0,0
200,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
35 KOULUTUSLAUTAKUNTA
8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO
Menot
Tulot
Nettomeno
15,9
0,0
15,9
21,0
0,0
21,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
10,0
0,0
10,0
8330 IRTAIN OMAISUUS KOULUT
Menot
Tulot
Nettomeno
45,0
0,0
45,0
150,0
0,0
150,0
70,0
0,0
70,0
70,0
0,0
70,0
100,0
0,0
100,0
60,0
0,0
60,0
35,0
0,0
35,0
35,0
0,0
35,0
35,0
0,0
0,0
8,1
0,0
8,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
15,0
0,0
15,0
15,0
0,0
15,0
15,0
0,0
15,0
0,0
0,0
0,0
69,0
0,0
69,0
171,0
0,0
171,0
80,0
0,0
80,0
80,0
0,0
80,0
110,0
0,0
110,0
85,0
0,0
85,0
60,0
0,0
60,0
60,0
0,0
60,0
45,0
0,0
45,0
8170 ARVOPAPERIT
Menot
Tulot
Nettomeno
KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Nettomeno
34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Menot
Tulot
Nettomeno
8335 IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT
Menot
Tulot
Nettomeno
KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Nettomeno
YHTEENVETO
10
PAIMION KAUPUNKI
Toimielin/Tulosalue
TP 2013
TA 2014
2015 ltk ehd 2015 kj ehd
2015 kh ehd
TS 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Menot
Tulot
0,0
0,0
0,0
0,0
35,0
15,0
35,0
15,0
35,0
15,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
0,0
0,0
20,0
20,0
20,0
0,0
0,0
0,0
0,0
38 TEKNINEN LAUTAKUNTA
8410 TALONRAKENNUS
128 Vistan koulun peruskorjaus
Menot
Tulot
Nettomeno
106,9
0,0
106,9
1 205,0
0,0
1 205,0
2 400,0
0,0
2 400,0
0,0
0,0
0,0
3 000,0
0,0
3 000,0
3 150,0
0,0
3 150,0
0,0
0,0
0,0
2 160,0
0,0
2 160,0
150,0
0,0
150,0
8410 TALONRAKENNUS
Menot
Tulot
Nettomeno
832,9
16,0
816,9
891,0
0,0
891,0
243,0
30,0
213,0
1 146,0
30,0
1 116,0
590,0
30,0
560,0
265,0
0,0
265,0
393,0
0,0
393,0
75,0
0,0
75,0
591,0
40,0
551,0
8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS
Menot
Tulot
Nettomeno
632,1
125,9
506,2
916,0
226,0
690,0
910,0
286,0
624,0
950,0
286,0
664,0
770,0
210,0
560,0
520,0
175,0
345,0
1 229,0
120,0
1 109,0
515,0
120,0
395,0
1 332,0
132,0
1 200,0
17,1
0,0
17,1
14,0
0,0
14,0
24,0
0,0
24,0
24,0
0,0
24,0
24,0
0,0
24,0
22,0
0,0
22,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
355,7
30,3
325,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1 944,8
172,2
1 772,6
3 026,0
226,0
2 800,0
3 577,0
316,0
3 261,0
2 120,0
316,0
1 804,0
4 384,0
240,0
4 144,0
3 957,0
175,0
3 782,0
1 622,0
120,0
1 502,0
2 750,0
120,0
2 630,0
2 073,0
172,0
1 901,0
Menot
Tulot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
12 950,0
7 733,9
5 216,2
4 084,0
426,0
3 658,0
3 792,0
451,0
3 341,0
2 335,0
451,0
1 884,0
4 629,0
375,0
4 254,0
4 327,0
295,0
4 032,0
1 717,0
240,0
1 477,0
2 830,0
240,0
2 590,0
2 138,0
292,0
1 846,0
Menot
Tulot
Nettomeno
8479 VESIHUOLTOLAITOS
Menot
Tulot
Nettomeno
TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Nettomeno
40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Nettomeno
YHTEENVETO
11
PAIMION KAUPUNKI
4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 €
TP 2013
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rah os investointimenoihin
TA 2014*
2015 ltk ehd
2015 kj ehd
2015 kh ehd
TS 2016
TS 2017
674,1
22 440,1
-308,3
1 368,9
0,0
-200,0
-1 022,3
0,0
-120,0
235,4
0,0
-120,0
165,4
0,0
-120,0
1 315,1
0,0
-120,0
2 576,7
0,0
-120,0
-12 950,0
172,2
-4 084,0
76,0
-3 792,0
331,0
-2 335,0
331,0
-4 629,0
255,0
-4 327,0
175,0
-1 717,0
120,0
7 869,9
350,0
420,0
420,0
420,0
420,0
420,0
17 898,1
-2 489,1
-4 183,3
-1 468,6
-3 908,6
-2 536,9
1 279,7
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3 000,0
-2 807,7
2 500,0
2 692,3
4 000,0
-2 800,0
0,0
1 200,0
6 700,0
-2 800,0
0,0
3 900,0
4 000,0
-2 800,0
0,0
1 200,0
6 400,0
-2 800,0
0,0
3 600,0
5 000,0
-2 700,0
0,0
2 300,0
1 100,0
-2 700,0
0,0
-1 600,0
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
0,0
-19 071,8
0,0
300,0
0,0
300,0
0,0
300,0
0,0
300,0
0,0
300,0
0,0
300,0
Rahoituksen rahavirta
-16 379,5
1 500,0
4 200,0
1 500,0
3 900,0
2 600,0
-1 300,0
1 518,7
-989,1
16,7
31,4
-8,6
63,1
-20,3
Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot
Toiminnan ja
investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainojen vähennykset
Antolainojen lisäykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset, yht
RAHAVAROJEN MUUTOS
YHTEENVETO
12
PAIMION KAUPUNKI
KÄYTTÖTALOUSOSA
Keskusvaalilautakunta
Vaalit
Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri
TOIMIELIN
Tehtävä (Tulosalue)
Vastuuhenkilö
Toiminta-ajatus
Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti.
Toimintakuvaus
Seuraavat järjestettävät vaalit:
 2015 eduskuntavaalit huhtikuussa
 2016 kunnallisvaalit lokakuussa
 2017 ei säännönmukaisia vaaleja
 2018 presidentinvaalit tammi/helmikuussa
Ympäristöanalyysi
Paimio on ollut vuoden 2012 kunnallisvaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo.
Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan.
Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää.
Toiminnalliset tavoitteet
Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen.
Keskusvaalilautakunta
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
15,0
15,0
0,0
15,0
14,3
0,7
16,0
16,0
0,0
12,7
12,7
0,0
0,0
0,0
3,3
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
6,7 %
6,7 %
0,0 %
-15,5 %
-11,3 %
-96,5 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0
0,0
0,0
14,0
14,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0 %
0,0 %
-14,0
0,0
__________________________________________________________________________
KÄYTTÖTALOUSOSA
13
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tarkastuslautakunta
Tilintarkastus
Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna
Vastuuhenkilö
Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi
kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta.
Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja
ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät
resurssit.
Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta.
Ympäristöanalyysi
Kuntalain 71 § mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien
vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 §:n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi
vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa
neljäksi vuodeksi. Sopimus sisältää kaksi optiovuotta. Vastuunalaisena tilintarkastajan
toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla
18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa.
-
Arviointikertomuksen laatiminen.
Tarkastuslautakunta
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
0,0
0,0
0,0
17,2
17,1
0,2
0,0
0,0
0,0
20,2
20,2
0,0
0,0
0,0
0,0
19,8
19,8
0,0
-17,2
-20,2
-19,8
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-2,3 %
-2,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
7,4 %
8,0 %
-50,0 %
0,0
0,0
0,0
19,8
19,8
0,0
0,0
0,0
0,0
19,8
19,8
0,0
-2,3 %
7,4 %
-19,8
-19,8
KÄYTTÖTALOUSOSA
14
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Kaupunginhallitus
Konsernijohto ja hallintopalvelut
Jaana Hölsö
Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus
Kuntalain 23 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin
määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa.
Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kaksi valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut sekä maaseutupalvelut. Konsernijohdon muodostavat
kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalvelut muodostuvat neljästä osaalueesta: virastopalveluista, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta ja tietohallinnosta.
Hallintopalvelujen toimialajohtaja on hallintojohtaja. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat
sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Talous- ja tietohallintopalvelut tuottavat palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Henkilöstöhallinto palvelee edellä mainittujen lisäksi myös Sauvon kuntaa.
Ympäristöanalyysi
Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvin poikkeuksellinen johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä Paimion Vesihuolto Oy:ksi. Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut yhtiö on kaupungin 100 % omistama. Yhtiöittämisestä muodostui tilinpäätökseen
22,4 milj. euron satunnainen tuotto. Yhtiöittämisen yhtenä tarkoituksena oli vanhojen
alijäämien kattaminen ja ylijäämän saaminen taseeseen, ja se onnistui. Sen sijaan tarve toiminnan edelleen tehostamiselle ja mahdolliselle rakenneuudistuksille ei hävinnyt
mihinkään johtuen kiristyvästä valtion taloudesta, joka näkyy mm. valtionosuusuudistuksessa, jossa kuntien valtionosuudet vähenevät. Valtionosuusjärjestelmän kriteerejä
vähennettiin ja ikäkertoimen painoarvoa pienennettiin. Nuoren väestörakenteen vuoksi
uudistus ei kirpaissut Paimiota yhtä pahasti, kuin sellaisia kuntia, joissa on paljon
ikääntyneitä asukkaita.
Vuoden 2014 talousarviossa tilikauden alijäämä on 661t euroa, kun vesihuoltolaitoksen
yhtiöittämisen vaikutus on huomioitu. Vuosi 2014 on erittäin haasteellinen, sillä verotilitykset ja valtionosuudet jäävät edellisvuotta pienemmiksi ja palvelujen kysynnän kasvu
näkyy erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä päivähoidossa. Vuosi 2015 tulee
olemaan erittäin haasteellinen, sillä valtionosuusuudistus pienentää kaupungin saamia
valtionosuuksia noin 0,5 milj. eurolla ja verotilitysten arvellaan päätyvän vuoden 2013
tasolle ilman veronkorotuksia.
Vuoden 2014 toimintaa on leimannut Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys, joka alkoi tammikuussa. Kesäkuussa selvitystyö jaettiin neljään osaan ja Paimio
jatkoi selvitystä yhdessä Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Turun kanssa. Selvitykset valmistuvat marraskuun lopussa ja kuntien valtuustot käsittelevät kuntajakoselvittäjien
ehdotuksia syksyyn 2015 mennessä. Osana kuntauudistusta on meneillään useita
lainsäädännön uudistuksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015, mutta joita ei
vielä ole hyväksytty. Tällaisia ovat mm. edellä kerrottu valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki sekä vuoden 2015 aikana lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.
KÄYTTÖTALOUSOSA
15
PAIMION KAUPUNKI
Kaupunki liittyi 2011 Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera tarjoaa omistajilleen tietohallinnon palveluja ja Taitoa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kyseiset yhtiöt aloittivat toimintansa 2011 ja 1.6.2012 aloitti toimintansa Taitoan
Salon toimipiste ja 1.9.2014 Turun toimipiste. Syksyllä 2013 päätettiin, ettei Salon toimipisteen asiakkaaksi lähdetä, mutta asiaan voidaan palata kun omien tietojärjestelmien uusiminen on ajankohtaista tai Taitoan osoittama kustannustaso selkeästi kaupungin omaa tuotantoa alhaisempi.
Tietohallinto on yhdessä toimialojen kanssa laatinut uuden strategian ja kehittämisen
painopistealueet vuosille 2015-2017 vuoden aikana. Strategia menee hyväksyttäväksi
joulukuussa. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita on otettu käyttöön jokaisella toimialalla.
Resurssimuutokset
Vuoden 2014 lopulla henkilöstöä on 20 htv, josta yksi on määräaikainen. Vuoden 2014
aikana taloushallinnossa eläköityi kaksi henkilöä, joiden työaika oli yhteensä 1,6 htv:tta
ja joiden tilalle rekrytoitiin yksi uusi työntekijä. Tietohallinnon strategiassa ja kaupungin
palvelustrategiassa pyritään lisäämään tietohallinnon resurssia. Yksikön vahvuus on
tällä hetkellä neljä henkilöä, joista yksi on tietohallintopäällikkö. Vuoden 2015 tietohallinnon talousarviossa on huomioitu yhden uuden henkilön palkkakustannukset neljälle
kuukaudelle.
Olennaiset toiminnalliset riskit
Tietojärjestelmien riskit:
Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan.
Mahdollisten tietojärjestelmien häiriöt ja toiminnan katkokset vaikuttavat eri tavalla
kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan ja vakavimmillaan aiheuttaa merkittävää
haittaa toiminnalle. Tietojärjestelmien toimivuuden riskeihin on varauduttu mm. varmuuskopiointiprosessilla, kahdentamalla tärkeimmät tietotekniset komponentit sekä
kaupungintalon varavirtajärjestelmällä, joka takaa tietokoneiden toimivuuden lyhyehköjen sähkökatkojen ajalla.
Henkilöstöriskit:
Hallintopalvelujen organisaatio on kevyt, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen
kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä
toistensa työtehtäviin.
Elinkeinoprojekti
Toiminnan kuvaus ja tavoitteet
Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen
imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Työllisyysasteen nostaminen ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi.
Kaupunki on panostanut elinkeinotoiminnan kehittämiseen käynnistämällä 3-vuotisen
elinkeinoprojektin, palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön olemalla mukana
Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
16
PAIMION KAUPUNKI
Elinkeinotoimikunnan tehtävänä on pohtia elinkeinopoliittisia linjauksia ja painopisteitä.
Yritysasiamiehen tehtävänä on olla aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja toimia linkkinä
kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Näitä yhteistyökumppaneita
ovat mm. neuvontaorganisaatiot, pankit ja oppilaitokset. Yritysasiamies markkinoi ja
myy yritystontteja ja välittää tietoa vapaista tuotanto- ja toimitiloista yrittäjille sekä edistää uusien yritysten sijoittautumista Paimioon. Nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa
ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan.
Paimiolaisten yritysten menestyminen, kasvaminen ja kehittyminen sekä uuden yritystoiminnan synnyttäminen ovat tärkeimmät päämäärät. Yritysasiamiehen tehtävä on
kuunnella yritysten toiveita ja kehittämistarpeita ja löytää niihin ratkaisuehdotuksia sekä
poluttaa yrittäjiä eteenpäin. Erityisen tärkeää on innovatiivisten ja vientiin suuntautuvien
liikeideoiden tunnistaminen, tukeminen ja vahvistaminen. Yritysten välisen kaikenlaisen
verkostoyhteistyön edistämisen tavoitteena on luoda lisää liiketoimintamahdollisuuksia
yrityksille. Yrittäjää hyödyttävien tilaisuuksien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa edesauttaa myös verkostoitumista. Yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen
vaatii hyvää yhteishenkeä ja dynaaminen yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on olennainen toiminnan osa-alue.
Kolmevuotinen elinkeinoprojekti aloitettiin toukokuussa 2013. Syksyn 2015 aikana päätetään toiminnan jatkamisesta.
Tavoite
Mittari
Tunnusluku
TP12
TP13
TA14
TS15
TS16
TS17
Tehokas tonttimarkkinointi
Myytyjen omakotitonttien määrä
20
15
20
20
25
25
Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus
Myytyjen yritystonttien määrä
-
>2
>5
>5
>2
>2
Sijoittuminen
maakunnallisessa
yrittäjäkyselyssä
(ei riittävästi
vastauksia
Paimiosta)
(ei riittävästi
vastauksia
Paimiosta)
5.parhaan
joukossa
5.parhaan
joukossa
5.parhaan
joukossa
5.parhaan
joukossa
Järjestettyjen
tilaisuuksien
määrä (omat &
yhteistyössä muiden kanssa)
2
10
>10
>10
>5
2
Yrityskäynnit ja
yritysneuvontatapaamiset
15
104 (eri
yritystä)
200
200
40
15
Uudet perustetut
yritykset
70
47
70
70
70
50
KÄYTTÖTALOUSOSA
17
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite
Mittari
Tunnusluku
TP12
TP13
TA14
TS15
TS16
TS17
käyttöönotto
käytön
laajentaminen
käytön
laajentaminen
käytön
laajentaminen
käytön
laajentaminen
käytön
laajentaminen
uusien
raporttien
käyttöönotto
(esimiesten ja
johdon
tarpeet)
raportoinnin
kehittäminen
edelleen
tavoitteet 1, 3
ja 4
tavoitteet
7, 5 ja 2
Uusi tihastrategia
Uuden
strategian mukaiset
tavoitteet
Rekrytointiprosessin tehostaminen
Kuntarekryn
käyttö
Sisäisen (AGS)
henkilöstöraportoinnin
kehittäminen
Käytettävissä
olevat raportit
Tietohallintostrategian
täytäntöönpano
Aikataulutettujen
tavoitteiden toteutuminen
Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen
Verkkolaskujen
osuus kaupungille
saapuvista laskuista
49 %
53 %
60 %
65 %
70 %
75 %
Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen
Asiakastyytyväisyyskysely
(asteikko 1-5)
ei tehty
ei tehty
>4
>4
>4
>4
TA15/TP13
KA-%
Konsernijohto ja hallintopalvelut
TA15/TA14
muutos-%
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
1 362,5
968,8
393,7
3 536,3
3 395,7
140,6
1 465,2
1 103,5
361,7
2 789,3
2 656,1
133,2
1 239,8
815,1
424,8
3 035,6
2 912,2
123,4
-15,4 %
-26,1 %
17,4 %
8,8 %
9,6 %
-7,4 %
-4,5 %
-7,9 %
3,9 %
-7,1 %
-7,1 %
-6,1 %
1 264,3
839,5
424,8
3 035,6
2 912,2
123,4
1 289,5
864,7
424,8
3 035,6
2 912,2
123,4
Toimintakate
-2 173,8
-1 324,2
-1 795,7
35,6 %
-8,7 %
-1 771,3
-1 746,1
KÄYTTÖTALOUSOSA
18
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilöt
Kaupunginhallitus
Maaseutupalvelut
Taina Wirberg
Toiminta-ajatus
Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta
kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja
Sauvon kunnissa.
Toimintakuvaus
Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia satovahinkojen, tulvavahinkojen ja riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat
ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia.
Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät.
Maaseutupalvelujen henkilöstö: kuusi maaseutuasiamiestä.
Ympäristöanalyysi
Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä.
Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan
isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee kaksi maaseutuasiamiestä, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä.
Sähköinen asiointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa siten, että lähes kaikki toimittavat tukihakemuksensa sähköisesti. Myös asiakirjojen arkistointi siirtyi sähköiseen
muotoon vuonna 2014.
- tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos
- hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille
mahdollisimman nopeassa aikataulussa
Resurssimuutokset
Vuoden 2015 loppupuolella osa-aikaeläkkeellä oleva maaseutuasiamies on eläköitymässä.
KÄYTTÖTALOUSOSA
19
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite
Mittari
LFA ja ympäristötukisitoumukset
Tunnusluku
TP12 TA13
Sitoutuneiden viljelijöiden >98
osuus mahdollisista %
>98
TS14 TS15
TS16
>98
>98
>98
Maaseutupalvelut
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
222,8
222,8
0,0
310,2
299,6
10,5
248,5
248,5
0,0
311,3
298,3
13,0
249,0
249,0
0,0
309,7
295,2
14,4
0,2 %
0,2 %
0,0 %
-0,5 %
-1,0 %
11,2 %
5,9 %
5,9 %
0,0 %
-0,1 %
-0,7 %
18,6 %
236,5
236,5
0,0
291,1
276,7
14,4
223,6
223,6
0,0
291,1
276,7
14,4
-87,3
-62,7
-60,7
-3,3 %
-15,3 %
-54,6
-67,6
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014*
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
1 585,3
1 191,6
393,7
3 846,5
3 695,3
151,1
1 713,7
1 352,0
361,7
3 100,6
2 954,4
146,2
1 488,8
1 064,1
424,8
3 345,2
3 207,4
137,8
-13,1 %
-21,3 %
17,4 %
7,9 %
8,6 %
-5,7 %
-3,0 %
-5,4 %
3,9 %
-6,5 %
-6,6 %
-4,4 %
1 500,8
1 076,0
424,8
3 326,7
3 188,9
137,8
1 513,0
1 088,3
424,8
3 326,7
3 188,9
137,8
Toimintakate
-2 261,1
-1 386,9
-1 856,4
33,9 %
-8,9 %
-1 825,9
-1 813,7
KÄYTTÖTALOUSOSA
20
PAIMION KAUPUNKI
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Hallinto
Pentti Taimen
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Toiminta-ajatus
Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään.
Toimintakuvaus
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ympäristöanalyysi
Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen
kysynnän kasvua.
Avustus
Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä 5 600 €.
Tavoitteet
Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain.
Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa.
Tietotekniikan ja –järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa.
Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä,
henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja.
Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja –verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa.
Hallinto
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
43,3
43,3
0,0
425,2
352,3
72,9
42,5
42,5
0,0
371,4
348,1
23,3
20,0
20,0
0,0
334,7
310,2
24,5
-52,9 %
-52,9 %
0,0 %
-9,9 %
-10,9 %
5,4 %
-381,9
-329,0
-314,7
-4,3 %
KÄYTTÖTALOUSOSA
21
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
-26,9 %
-26,9 %
0,0 %
-10,6 %
-6,0 %
-33,2 %
20,6
20,6
0,0
338,1
313,3
24,8
21,2
21,2
0,0
341,5
316,4
25,0
-8,8 %
-317,5
-320,3
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Sosiaalityö
Merja Valindas
Toiminta-ajatus
Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista
ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta.
Toimintakuvaus
Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Työ- ja päivätoimintapalvelut on
siirretty vuoden 2015 talousarviossa ”Työllisyyden hoito”-kustannuspaikalle.
Sosiaalityön tehtäväalueella on työskennellyt johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 2 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Vuoden 2015 talousarviossa on huomioitu seuraavat palkkakustannukset: johtavan sosiaalityöntekijän tilalle sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin kuuluu lastenvalvojan
tehtävät, kaksi vakinaista sosiaalityöntekijää ja kaksi määräaikaista sosiaalityöntekijää,
kotipalvelutyöntekijä ja kolme perheohjaajaa. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin liittyvät lähiesimiestehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysjohtajalle.
Terveyskeskuksessa työskentelevä sosiaalityöntekijä on jäämässä eläkkeelle vuoden
2015 alussa. Vanhustyönjohtajan vakanssi on ollut täyttämättä syksystä 2012. Jotta
edellä mainittu johtavan sosiaalityöntekijän tehtäväkuvaus mahdollistuu tarvitaan vanhustyöhön lisäresurssia. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä.
Sosiaalityön resurssilisäyksenä yhden perheohjaajan ja 50% sosiaalityöntekijän palkkakustannuksista. Vastaava vähennys kansanterveyskuntayhtymän henkilöstömenoista sosiaalityöntekijän osalta.
Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti.
Ensisijaisesti käytetään avohuollon palveluita, esim. lastensuojelussa perhetyötä ja tukihenkilöitä. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä,
mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen
tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti kirjainjaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat.
Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin
yhteistyö esim. koulun ja sen oppilashuollon, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää.
Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsija perhekohtaiseen lastensuojeluun.
Ehkäisevää lastensuojelutyötä on kunnan peruspalveluissa lapsiperheiden kotipalvelun
muodossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, perhekeskuksissa, opetuksessa ja nuorisotyössä, annettava erityinen tuki. Lapsilta
ja perheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana
lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja.
KÄYTTÖTALOUSOSA
22
PAIMION KAUPUNKI
Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen
kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat
lapsija perhekohtaista lastensuojelua.
Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä.
Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen.
Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa:
 sosiaalipalveluista ja -etuuksista
 perhe-elämän ristiriitatilanteissa
 erilaisten kriisien kohdatessa
 elämän muutostilanteissa
 taloudellisen tilanteen selvittämisessä
 työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa
 terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa
 päihdeongelman ratkaisemisessa
 asunnottomuudessa
Vammaispalvelut
Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa
elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella.
Ympäristöanalyysi
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015 sisältää muutoksia
asumistukeen. Asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja asumistuen myöntämisperusteita selkiinnytetään. Muutoksella arvioidaan olevan vähentävä vaikutus toimeentulotukimenoihin.
Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha nousee ja kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavaa haitta-asterajaa lievävammaisille sotainvalideille esitetään laskettavaksi
1.10.2015 nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Esitys lisää kustannuksia.
Sosiaalihuoltolain muutosesitys sisältää parannuksia lapsiperheiden kotipalveluun. Esityksen mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä
lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja - perheitä sekä
vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa oltava saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015 alkaen. Esitys lakimuutoksesta puoltaa perheohjaajaresurssin lisäämistä. Paimiossa on yksi lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä,
vuoden 2015 talousarvioesitykseen ei sisälly lisäesitystä kotipalvelutyöntekijästä. Kasvavaan tukihenkilötoimintaan varaudutaan talousarvioon sisältyvällä MLL:n lasten ja
nuorten tukihenkilötoiminta-avustuksella.
KÄYTTÖTALOUSOSA
23
PAIMION KAUPUNKI
Paimiossa käynnistyi marraskuussa 2013 toiminta omassa vammaisten asumispalveluyksikössä. Yksikössä on työskennellyt kolme henkilöä kahdessa vuorossa. Vuoden
2014 loppupuolella yksikkö muuttuu ympärivuorokautiseksi, asukasmäärän lisääntyessä henkilökuntamäärää on tarkoitus lisätä. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu
määrärahat kahdeksan henkilön palkkaukseen.
Avustukset Turun seudun lihastautiyhdistys ry/ Avustajakeskus 2.100 €
MLL, lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 5.200 € + kulukorvaukset max 300 €.
Tavoitteet
Tavoite
Tunnusluku
TP13
TA14
Mittari
TA15
TS16
TS17
350/120
350/120
350/120
Aikuissosiaalityö
Toimeentuloturva
Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden
(yli 6 kk) määrän väheneminen
Vammaishuolto
Vammaishuollon suunnitelmallisuuden lisääminen
- Kokonaiskartoitus asiakkaista ja heidän
käyttämistään palveluista
- Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat
- Vammaisten
asumispalveluiden
järjestäminen omana
toimintana.
Toimeentulotuen määrä
€/ruokakunta
Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä
3342
2600
370/130
350/120
6
98
Kartoitus kehitysvammaisten osalta tehty.
Tehty ja pidetään ajan
tasalla.
Asiakaskartoitus asumispalvelun tarvitsijoista tehty
v. 2011. Kokonaissuunnitelma asumispalveluiden
järjestämiseksi tehty v.-12
KÄYTTÖTALOUSOSA
24
PAIMION KAUPUNKI
Tunnusluku
TP13 TA14
Tavoite
Mittari
Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalveluissa
Selvitys tehty v. 2012,
otetaan käyttöön 2014
Lastensuojelu
Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi
- Varhaiseen puuttumiseen panostaminen
- Yhteistyö lastenneuvolan ja päivähoidon
kanssa
- Vertaistukiryhmät osana perhetyötä
Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen
Lastensuojeluilmoitukset
Avohuollon tukitoimet / lasten määrä
220
176
150
140
Säännölliset työntekijätapaamiset / vuosi
Ryhmien osallistujamäärät
- nuorten ryhmät/osallist.
- perheryhmät/osallist.
6
4
20
10
3004
2470
4500
2000
Hoitopäivät:
- perhehoito
- laitoshoito
TA15
TS16
TS17
4
4
4
Keskeisimmät riskit liittyvät yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin; työttömyyteen, pätkätöihin, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentuloongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa.
Myös henkilöstön jaksaminen ja koulutetun työvoiman saaminen on olennainen riski.
Sosiaalityö
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
757,3
746,0
11,3
6 649,4
6 618,7
30,7
796,2
784,2
12,0
6 209,6
6 152,1
57,6
748,2
748,2
0,0
6 544,2
6 505,2
39,1
-6,0 %
-4,6 %
-100,0 %
5,4 %
5,7 %
-32,1 %
-0,6 %
0,1 %
-50,0 %
-0,8 %
-0,9 %
13,6 %
770,6
770,6
0,0
6 609,7
6 570,2
39,5
793,8
793,8
0,0
6 675,8
6 635,9
39,9
Toimintakate
-5 892,1
-5 413,4
-5 796,0
7,1 %
-0,8 %
-5 839,0
-5 882,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
25
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Työllisyyden hoito
Johannes Joutsenlahti
Toiminta-ajatus
Tuetaan aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin
toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä.
Toimintakuvaus
Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen.
Työmarkkinatuen kuntaosuus
Valtio on päätöksillään aiheuttamassa merkittävää rahoitusvastuun ja toimenpidevastuun siirtoa valtionhallinnolta kuntien vastuulle. Työttömyysturvalakiin tulee muutoksia
1.1.2015 lukien ja ne koskevat mm. työmarkkinatuen rahoitusperusteita. Kunta joutuu
muutoksen jälkeen maksamaan puolet asiakkaan työmarkkinatuesta jo 300 päivän
työmarkkinatuen kertymisen jälkeen (aiemmin 500 pv). Lisäksi kunta maksaa 70% niiden asiakkaiden työmarkkinatuesta joille maksupäiviä on kertynyt 1000. Paimion kaupungin osalta kyse on n. 100 000 euron lisäkulusta työmarkkinatukimenoihin. Tavoitteeksi asetetaan kuitenkin lisäkulun puolittaminen lisäämällä voimavaroja asiakkaiden
aktivointiin ja heidän ohjaamiseensa työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Asiakkaan
ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä kuntaosuuden maksuvelvollisuus
väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin 350 euroa kuukaudessa henkilöä kohti (4200 eur/vuosi).
Toimintakeskus Apila
Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toimipisteisiin. Työtoiminta on
sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille
pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on joka tapauksessa oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina
asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja.
Palkkatukityöllistäminen
Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on tehokkain
tapa edistää heidän työllistymistään avoimille markkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
26
PAIMION KAUPUNKI
Ympäristöanalyysi
Työllisyystilanne jatkaa heikkenemistään koko maassa ja myös Paimiossa. Paimion
työttömyysaste oli heinäkuussa 2014 8,1% (7/2013 6,8%). Työmarkkinoiden heikko
kehitys nostaa työttömien joukosta esiin kolme asiakasryhmää, joiden määrä kasvaa
keskiarvoja nopeammin: yli vuoden työttömänä olleet, työttömät yli 50-vuotiaat ja työttömät alle 25-vuotiaat. Yleisen taloustilanteen epävarmat näkymät eivät lupaa pikaista
helpotusta työllisyystilanteen kohenemiseen.
Aktivointivelvoitteen laajentaminen myös 300 pv työmarkkinatukea saaneisiin työttömiin tulee kaksinkertaistamaan vastuualueen asiakasmäärän.
Valtion tavoitteena on myös jatkossa siirtää työttömyydenhoidon osa-alueita kuntien
tehtäväksi. Laki Työvoiman palvelukeskuksista on valmisteluvaiheessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta lukien.
Koko Suomen heikko taloudellinen kehitys muodostaa lähitulevaisuudessa suurimman
riskin vastuualueen toimintaympäristölle. Työttömien joukko jakautuu kahtia yhä selvemmin niihin, joilla on vielä kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään sekä toisaalla vaikeasti työllistyvien ryhmään. Tämä kehityskulku lisää uhkaa, että yhteiskunnasta syrjäytyy yhä pysyvämmin yhä isompi joukko ihmisiä.
Riskinä voidaan pitää myös sitä, jos kaupungin organisaatiosta ei löydetä riittävää
määrää työtoimintapaikkoja, joihin työttömiä voidaan sijoittaa. Elinkeinoelämän puolella
riski muodostuu siitä, jos yritykset eivät pysty lomautusten tai irtisanomisten johdosta
tarjoamaan asiakkaille työkokeilumahdollisuuksia. Tällöin aktivointiaste ei kehity myönteisesti ja todelliset väylät takaisin työelämään tukkeutuvat.
Palkkatukityöllistämiseen liittyvänä riskinä voidaan nostaa esiin tilanne, jossa kaupunki
joutuisi käynnistämän yt-neuvottelut, joiden seurauksena palkkatuen saaminen vaikeutuisi tai jopa estyisi kokonaan.
Resurssimuutokset
Vuonna 2011 käynnistynyt ESR-rahoitteinen Työpolku-projekti päättyy 31.12.2014.
Toimintakeskus Apila muuttaa vuoden 2015 alkupuolella uusiin, isompiin toimitiloihin
osoitteeseen Sähköyhtiöntie 4. Uudet toimitilat mahdollistavat suuremmat asiakasmäärät ja tarjoavat asianmukaisemman toimintaympäristön. Toimintakeskukseen perustetaan uusi ohjaajan toimi 1.3.2015 alkaen.
KÄYTTÖTALOUSOSA
27
PAIMION KAUPUNKI
Tavoitteet
Tavoite
Tunnusluku
TP13
TA14
Mittari
TA15
TS16
TS17
Työmarkkinatuen kuntaosuus
Toimintakeskus Apila
Palkkatukityöllistäminen
Aktivointiaste
Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen
toimenpiteiden piiriin
Yli 500 pv tmt saaneet
Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys
Merkityksellisen työtoiminnan tarjoaminen ja
asiakkaiden ohjautuminen
takaisin työelämään
Työmarkkinatukiasiakkaat
ilman toimenpiteitä
- yli 300 pv
- yli 500 pv
- yli 1000 pv
50 %
57 %
60 %
79 000
79 000
120 000
16
20
22
16
10
15
Työllisyyden hoito
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
201,4
188,7
12,7
582,9
528,4
54,6
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
207,4
194,4
13,0
588,8
533,6
55,1
213,7
200,2
13,4
594,6
539,0
55,7
0,0
0,0
-381,5
0,0 %
0,0 %
-381,3
-381,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
28
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Vanhuspalvelut ja kotihoito
Merja Valindas
Toiminta-ajatus
Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin
tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden
turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista
tai laitoshoidosta.
Toimintakuvaus
Tehtäväalueeseen kuuluu:
1. Hallinto: Vanhustyönjohtajan virka on ollut täyttämättä 1.7.2012 alkaen. Ne vanhustyönjohtajan tehtävät, jotka eivät siirtyneet sosiaali- ja terveysjohtajalle siirtyivät
kotihoidon vastaavalle sairaanhoitajalle.
2. Kotihoito, henkilöstöä 28 (neljä sairaanhoitajaa, 1 avopalveluohjaajaa, 21 hoitajaa,
vastaava sairaanhoitaja.) Lisäksi vanhainkodin kanssa yhteinen fysioterapeutti ja
Paltanpuiston palvelukeskuksen kanssa yhteinen hoitajan varahenkilö.
Kotihoito tukee asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja
sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito sekä tukipalvelut, joita ovat aterioiden kotiinkuljetus,
turva-, asiointi-, saatto- ja hygieniapalvelut. Kotihoidossa on käytössä palveluseteli.
3. Omaishoito, joka käsittää omaishoidon rahallisen tuen ja muut omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut. Omaishoidossa työskentelee yksi henkilö, jonka työnkuvaan kuuluu myös muistineuvonta, muistitestit ja palveluohjaus.
4. Päivätoimintakeskus Tikkala, jossa on 8-10 asiakaspaikkaa ja 2 työntekijää. Tikkala toimii Paltanpuiston palvelukeskuksen tiloissa. Päiväkeskus tarjoaa virikkeellistä
päivätoimintaa etupäässä muistihäiriöisille ja keskivaikeasti dementoituneille henkilöille. Päivätoimintaan osallistuminen auttaa asiakasta säilyttämään itsenäisyytensä
ja omatoimisuutensa sekä tukee heidän perheidensä voimavaroja.
5. Askalan palvelutalot, 11 vanhustenkotiyhdistyksen omistamaa asuntoa. Askalassa
työskentelee seitsemän henkilöä. Vanhainkodin pihapiirissä oleva rivitalo on otettu
vanhuspalveluiden käyttöön asuntojen vapautuessa. Askalan palvelutalojen henkilökunta antaa palvelut myös rivitalossa asuville asukkaille.
6. Paltanpuiston palvelukeskus
Neljä ryhmäkotia: Keltalintu 7 asuntoa, Punalintu 7 asuntoa, Pihaniitty 5 asuntoa,
joista yhdessä toimii päiväkeskus Tikkala ja Kotiniitty 7 asuntoa. Kahdessa Kotiniityn asunnossa järjestetään intervallihoitoa 2-4 asiakkaalle. Asukasmäärä on lisääntynyt, koska Pihaniityn asunnoissa asuu 2 henkilöä/asunto.
Henkilöstöä 18 (vastaava sairaanhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa ja viisitoista hoitajaa). Lisäksi kotihoidon kanssa yhteinen hoitajan varahenkilö.
7. Hoivakoti Jokilaakso on 20 huoneen tehostetun palveluasumisen yksikkö vanhainkodin alakerrassa. Henkilökunta on yhteinen vanhainkodin kanssa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
29
PAIMION KAUPUNKI
8. Vanhainkoti, jossa on 16 laitospaikkaa. Henkilöstöä vanhainkodin laitoshoidossa ja
Hoivakoti Jokilaaksossa on yhteensä 26: osastonhoitaja, kolme sairaanhoitajaa, 15
hoitajaa, 3,5 laitosapulaista ja 0,5 hoitoapulainen. Fysioterapeutti on yhteinen avopalvelujen kanssa, yötyö järjestetään yhdessä Askalan palvelutalojen kanssa. Lisäksi vanhainkodin ja Askalan palvelutalojen yhteinen varahenkilö..
9. Ostopalveluna hankittu tehostettu palveluasuminen Paimion ulkopuolella
- Yksityiset hoitokodit, 6 henkilölle
10. Vanhustentaloasuntoja
- Ehtookontu, 31 asuntoa
- Välitie, 40 asuntoa
Ympäristöanalyysi
Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta täyttäneiden
lukumäärää. Vuoden 2013 lopussa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä oli 793. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Paimion yli 75-vuotiaitten asukkaiden määrä
kasvaa tasaisesti ollen vuonna 2020 1019 ja vuonna 2025 1385.
Vanhuspalvelulaki astui voimaan asteittain 1.7.2013. Laki korostaa palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. 1.1.2015 astuu voimaan velvoite laatia yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja nimetä asiakkaille vastuuhenkilöt. Lain edellyttämät henkilöstömitoitukset täyttyivät jo ennen lain voimaantuloa.
Hoidonporrastus on toiminut vuonna 2014 hyvin. Yksityisiä asumispalvelupaikkoja ei
ole jouduttu lisäämään, eikä erikoissairaanhoidon viivepäiviä merkittävästi olei syntynyt. Kotihoidossa on ollut keväästä 2009 lähtien käytössä optimointiohjelma, jota on integroitu asiakas/potilastietojärjestelmään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana on
tarkoitus siirtyä osittain mobiilipalveluihin, tämä edellyttää laitehankintoja.
Omaishoidon tukea myönnetään hakijoille, jotka täyttävät lautakunnan hyväksymät kriteerit. Kriteerit täyttävien hakijoiden määrä on selkeästi kasvanut, jonka vuoksi vuoden
2015 määrärahaa on korotettu. Syyskuussa 2014 omaishoidon tukea maksettiin 47
omaishoitajalle.
Kaupunki on mukana seudullisessa ikäihmisten perhehoitohankkeessa ja varautuu
olemaan mukana senioritalohankkeessa.
Avustus
SPR ystävätoiminta 1.000 €.
Resurssimuutokset
Henkilöstölisäyksiä ei esitetä. Vanhusväestön määrän kasvaessa on vapautuvien toimien täyttäminen toiminnan kannalta välttämätöntä.
KÄYTTÖTALOUSOSA
30
PAIMION KAUPUNKI
Tavoitteet
Tavoite
Mittari
Tunnusluku
TP13 TA14
TA15 TS16 TS17
Vanhusten kotona asumisen
tukeminen
(suositus 91-92 %)
Kotona asuvien määrä,
% yli 75-v.
91,5
91
92
92
92
Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus 13-14 %)
Kotihoidon kattavuus;
% yli 75-vuotiaista
Tunnit
13,6
13
13
13
13
Palveluseteliasiakkaat
Palvelusetelitunnit
39
5291
Päivätoiminnan kehittäminen
Hoitopäivät
1594
Muistineuvonta
Cerad-testit
Oikea hoidon porrastus
Rava-mittarin tavoitearvo:
Kotihoito 1.50-2.80
Omaishoito 2.50-4.02
Askala 2.00.-4.02
Paltanpuisto 2.50-4.02
Vanhainkodin alakerta
3.00-4.02
Vanhainkoti laitoshoito
3.00-4.02
Vuodeosasto 3.50-4.02
12-15
4500
12-15
4500
12-15
4500
12-15
4500
Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle
Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa
Palveluasuminen vastaa tarvetta
(5-6 % 75 vuotta täyttäneistä)
Askala
Paikat
Hoitopäivät
4305
Paltanpuisto
Paikat
Hoitopäivät
26-29
9713 10100
Yksityiset asumispalvelut
Paikat
Hoitopäivät
7
2544
7
2555
6
2160
6
2169
6
2160
Hoivakoti Jokilaakso
Paikat
Hoitopäivät
7050
20
7200
20
7200
20
7200
20
7200
6,9
5-6
5-6
5-6
5-6
Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta
täyttäneistä
KÄYTTÖTALOUSOSA
31
26-29 26-29 26-29
10100 10100 10100
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite
Mittari
Vanhusten laitoshoito vastaa
tarvetta (max 3 % 75 vuotta
täyttäneistä)
Vanhuspalveluiden hyvä laatu
Henkilöstön hyvinvoinnista ja
saatavuudesta huolehtiminen
- Täydennyskoulutusta järjestämällä
- Tykytoimintaa järjestämällä
Tunnusluku
TP13 TA14 TA15
Vanhainkodin hoitopäivät
Paikat
Laitoshoidon kattavuus %
yli 75-vuotiaista
Vanhainkodin käyttöaste %
TAK-kysely omaisille
- vanhainkoti, laitoshoito
- vanhainkoti, Jokilaakso
- Askala
- Paltanpuisto
- kotihoito
5464
5760
16
1,6
3
Koulutukseen osallistuneet
60
TS16
5760
16
5760
16
TS17
5760
16
>3
>3
>3
>3
>3
Tykytoimintaan osallistuneet
Palvelutuotanto ei vastaa palvelutarpeeseen
Tietojärjestelmien toimimattomuus
Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys/saatavuus
Palvelutarpeen yllättävä kasvu
Vanhuspalvelut ja kotihoito
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
1 029,6
1 029,6
0,0
5 874,9
5 453,6
421,3
1 105,3
1 105,3
0,0
5 962,0
5 561,6
400,3
1 081,3
1 081,3
0,0
5 965,6
5 540,3
425,3
Toimintakate
-4 845,3
-4 856,7
-4 884,3
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
-2,2 %
-2,2 %
0,0 %
0,1 %
-0,4 %
6,2 %
2,5 %
2,5 %
0,0 %
0,8 %
0,8 %
0,5 %
1 113,7
1 113,7
0,0
6 025,2
5 595,7
429,6
1 147,2
1 147,2
0,0
6 085,5
5 651,6
433,9
0,6 %
0,4 %
-4 911,5
-4 938,3
KÄYTTÖTALOUSOSA
32
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Terveydenhuolto
Merja Valindas
Toiminta-ajatus
Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on,
että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti.
Toimintakuvaus
Kaupunki tekee päätökset tarjottavista terveyspalveluista. Perusterveydenhuollon palvelut
tuotetaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti siten, että kunnat ilmoittavat tarvitsemiensa
palvelujen määrän ja laatuvaatimukset.
Ympäristöanalyysi
Suurten ikäluokkien eläköityminen ja siirtyminen pois työterveydenhuollosta lisää palvelujen kysyntää perusterveydenhuollossa. Työikäinen väestö ohjataan käyttämään työterveyshuollon palveluita.
Syntyvyyden kasvu on lisännyt neuvolapalvelujen tarvetta. Nyt syntyvyyden kasvu on pysähtynyt, vuosittain syntyy n. 120 lasta. Palvelujen käytön lisäys näkyy lastenneuvolapalveluissa ja kouluterveydenhuollossa. Alle kouluikäisiä lapsia on Paimiossa n 1 000 lasta.
Vastaanottotoimintaa kehitetään lääkäri-hoitaja työpari-mallin pohjalta. Mielenterveys- ja
päihdepalvelu sekä ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ovat toiminnan painopistealueina.
Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta.
Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon ktky:ltä tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti.
Työterveyshuollon palvelut yksityistetään 1.3.2015 alkaen. Hankinnassa noudatetaan ns.
liikkeenluovutusmenettelyä, jolloin työterveyshuollon henkilökunta siirtyy 1.3.2015 alkaen
hankinnan voittaneen yrityksen palvelukseen.
Toimia/virkoja on talousarvioesityksessä lisätty 0,5 fysioterapeuttia terveyskeskussairaalan fysioterapiaan sekä 0.2 psykiatrin virkaa päihde- ja mielenterveysyksikköön. Johtavan hammaslääkärin 0,5 virkaa jätetään täyttämättä 31.7.2015 saakka, jolloin todennäköisesti toinen hammaslääkäri jää osa-aika eläkkeelle. Virkaa ei ole mahdollista täyttää
aikaisemmin, koska nykyiset työtilat eivät riitä. Suuhygienistien itsenäinen vastaanotto lisääntyy, kun johtavan hammaslääkärin työparina toimineen suuhygienistin työaikaa vapautuu itsenäiseen vastaanottoon.
Terveyskeskussairaalasta vähennetään laitoshuoltajan työaikaa viikonloppuisin siten, että
siellä viikonloppuisin on yksi työntekijä aamuvuorossa ja yksi työntekijä iltavuorossa.
Vuoden 2015 aikana siirrytään mitoituksen mukaiseen henkilöstömäärään.
KÄYTTÖTALOUSOSA
33
PAIMION KAUPUNKI
Uutena toimintana aloitetaan seniorineuvola, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kuntalaisille. Neuvolaan kutsutaan vuosittain 68-vuotiaat. Toiminnan käynnistäminen ei vaadi lisää henkilöstöresursseja.
1.1.2015 voimaan tuleva laki päivystystoiminnan järjestämisestä ja sitä ohjaava asetus
edellyttävät, että koko Varsinais-Suomessa ilta-, viikonvaihde- ja arkipyhäpäivystys pitää
järjestää samassa paikassa. Päivystysyksiköistä sovitaan alueellisesti järjestämissuunnitelmassa niin, että samassa paikassa on ympäri vuorokauden saatavissa laillistetun
hammaslääkärin palveluja.
Päivystyspaikassa pitää olla päivystyksestä vastaava lääkäri sekä kuvantamis- ja laboratoriopalvelu niin, että radiologin lausunto on mahdollisuus saada päivystysaikana.
Paimion kaupunki ja Sauvon kunta ostavat virka-ajanulkopuolisen päivystyksen suun terveydenhuollossa 1.1.2015 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Päivystys on arki-iltoina klo 16-21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo10-21.
Alueen terveyskeskukset huolehtivat päivystyksen henkilökunnasta.
Tavoitteet
Tavoite
Tunnusluku
TP13 TA14
Mittari
Perusterveydenhuolto
Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja
laatusuositusten mukaisesti.
Lain toteutuminen
Hoidonporrastusta kehitetään
siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja
vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät
Siirtoviivepäivien määrä
41
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon palvelujen
tarkoituksenmukainen käyttö ja
oikea hoidon porrastus
Poliklinikka käynnit
Hoitojaksot
19.801
1.619
KÄYTTÖTALOUSOSA
34
19.301
1.405
TA15
TS16
TS17
PAIMION KAUPUNKI
Terveydenhuolto
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
0,0
0,0
0,0
18 334,7
18 334,7
0,0
0,0
0,0
0,0
17 541,0
17 541,0
0,0
0,0
0,0
0,0
18 336,3
18 336,3
0,0
-18 334,7
-17 541,0
-18 336,3
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
0,0 %
0,0 %
0,0 %
4,5 %
4,5 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0
0,0
0,0
18 519,7
18 519,7
0,0
0,0
0,0
0,0
18 704,8
18 704,8
0,0
4,5 %
0,0 %
-18 519,7
-18 704,8
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TA15/TA14
muutos-%
TP 2013
TA 2014
TA 2015
1 830,2
1 818,9
11,3
31 284,2
30 759,3
524,9
1 944,0
1 932,0
12,0
30 084,1
29 602,9
481,2
2 050,9
2 038,2
12,7
31 763,8
31 220,3
543,5
5,5 %
5,5 %
5,5 %
5,6 %
5,5 %
13,0 %
6,0 %
6,0 %
5,9 %
0,8 %
0,7 %
1,8 %
2 112,4
2 099,4
13,0
32 081,4
31 532,5
548,9
2 175,8
2 162,4
13,4
32 402,2
31 847,8
554,4
-29 454,0
-28 140,1
-29 712,9
5,6 %
0,4 %
-29 969,0
-30 226,4
KÄYTTÖTALOUSOSA
35
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Koulutuslautakunta
Hallinto
Jukka Talka
Toiminta-ajatus
Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja
hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa
huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsija nuorisokeskeisyydestä.
Toimintakuvaus
Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii
varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö,
joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.
Ympäristöanalyysi
Paimion varhaiskasvatus esiopetuksineen siirrettiin koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta lukien. Samaan aikaan perusopetuksessa toimi Tehostetun ja erityisen tuen hanke sekä Resurssiopettajahanke, joten varhaiskasvatuksen siirto tapahtui hyvään aikaan. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa
lähti liikkeelle suotuisissa merkeissä. Vuoden 2012 aikana alkoi eritasoinen yhteistyö ja
koulutus, joka konkretisoitui syksyllä 2012 esiopetuksen ja 1.-luokkien suunnitelmallisena ja tavoitteellisena yhteistoimintana. Yhteistyöstä on tullut osa sivistyspalveluiden
toimintaa.
Paimion kouluverkkoa muutettiin vuonna 2010. Lukio siirtyi Fortumin konttoritiloihin saneerattuun uuteen lukiorakennukseen, jolloin koulukeskuksessa vapautui lisätiloja perusopetuksen käyttöön. Kun lukuvuonna 2008-2009 alakouluissa oli 33 yleisopetuksen
ryhmää, joista 8 ryhmässä oli 25 oppilasta tai enemmän, niin lukuvuoden 2014-2015
alussa suuria ryhmiä (yli 25 oppilasta) ei enää ole lainkaan.
Vuonna 2012 Paimion ja Sauvon oppilashuoltoon saatiin toinen koulukuraattori ja koulupsykologi, jotka ovat tuoneet oppilashuoltoon uusia toimintatapoja, kuten ryhmäinterventiot. Vuoden 2014 aikana Paimion kaupungin alueella oleva metsäoppilaitoksen
oppilashuolto tuli kaupungin vastuulle koulupsykologipalveluiden osalta. Kuraattoripalvelut kuntayhtymä järjestää edelleen itse.
Jokelan koulusta on kasvanut lyhyessä ajassa 2-sarjainen koulu. Kuluvan vuosikymmenen aikana Vistan alakoulusta kasvaa 3-sarjainen, osittain 4-sarjainen. Tähän on
syynä kouluverkkomuutosten ja ryhmäkokojen tasaantumisen lisäksi oppilasmäärän
kasvu, kun ikäluokat suurenevat noin 20-25 % sekä tehostetun ja erityisen tuen voimakas kasvu.
Opetusmenetelmien kehittyessä on tarpeen myös tehdä muutoksia koulutiloihin. Vistan
koulun Alatalon suunnittelussa lähdettiin siitä, että kiinteitä seiniä on mahdollisimman
vähän. Tilojen on oltava muunneltavissa. Myös ryhmätyötiloja tarvitaan. Pulpetit korvattiin ryhmätyöpöydillä. Dokumenttikamerat korvattiin monipuolisemmilla tableteilla. Alataloon tuli 1. ja 2. luokkien yleisen tuen ryhmät sekä kaksi pienryhmää. Kolmas 1. luoKÄYTTÖTALOUSOSA
36
PAIMION KAUPUNKI
kan yleisen tuen ryhmä jouduttiin jakamaan useimmilla tunneilla kahdeksi tehostetun
tuen tarpeen takia.
Kouluverkon muutokset tehtiin vuonna 2010 ja nyt muutokset tapahtuvat toiminnallisuudessa. Keittiöverkon uudistus päättyi vuonna 2012, joten vuoden 2013 kustannuksissa pitäisi näkyä muutoksen vaikutukset. Varhaiskasvatusverkoston uudistukset on
aloitettu suunnittelulla. Paimiossa on paljon pieniä varhaiskasvatusyksiköitä.
Paimion opisto siirtyi vuonna 2010 samoihin tiloihin lukion kanssa, jolloin yhteistyötä
voitiin suunnitella ja toteuttaa halutulla tavalla. Yhteistyö etenkin musiikkiopiston kanssa on lisääntynyt jatkuvasti. Samaan aikaan kansalaisopiston yhteistyö erityisliikunnan
kanssa on vakiintunut. Myös yhteistyötarpeita vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja koulutoimen kesken olisi olemassa, esimerkiksi uimakoulujen järjestämisessä, nuorisolain
toteuttamisessa. Tämä mahdollistui vuoden 2013 alusta alkaen, kun lautakuntarakenteita uudistettiin ja samalla henkilöstöorganisaatiota tarkasteltiin toimintojen kannalta
tehokkaammiksi. Vuonna 2014 jatkettiin vapaa-aikatoimen henkilöstöorganisaation uudistusta.
Erityisen läheinen yhteistyö Sauvon kunnan koulutoimen kanssa jatkuu ja kehittyy
edelleen. Yhteistyö perustuu perusopetuslain muutokseen ja käsittelevät oppilashuoltoa ja opetuksen arviointia. Yhteistyötä tvt.n alueella laajennettiin Kaarinan kaupungin
kanssa.
Perusopetuslain muutokseen liittyy myös resurssiopettajahanke, joka sai jatkorahoitusta 276 000 euroa lukuvuodelle 2014-2015.
Tieto- ja viestintätekniikan sivistyspalveluiden suunnitelman työstäminen on aloitettu ja
tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi 2015. Pedagogisten ict-ohjaajien palkkoihin
on saatu hankerahoitusta 5.200 euroa. Hanke jatkuu vuonna 2015.
Koulutuksen alueella Paimio on mukana myös Turun Seudun Opetustoimen foorumissa (TSO). Foorumilla on koulutusryhmä, joka järjestää seutukunnallisilla hankerahoituksilla koulutusta opetushenkilöstölle. Ryhmässä on kaksi edustajaa Paimiosta.
Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun koko kiinteistömassaa kattava peruskorjaus ja Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen. Hanhijoen koulun laajennus
toteutettiin vuonna 2013. Lisäksi varhaiskasvatuksessa toimitaan uusien päiväkotitilojen saamiseksi.


Tehostetun ja erityisen tuen-hankkeen konkretisoiminen ja jatkaminen resurssiopettajahankkeena. Tavoitteiden toteutuminen näkyy mm peruskorjausten yhteydessä toiminnallisina opetustiloina siinä laajuudessa, missä vanhojen rakennusten rakenteet antavat myöten.
Toiminnallisena riskinä on, että peruskorjauksissa säästetään hieman, jolloin
lopputulos ei mahdollista riittäviä toiminnallisia muutoksia opetuksessa.
Tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kasvu lyhyellä aikavälillä sekä nopeat
muutokset tekniikassa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vuonna 2016.
Perusopetuksessa opetussuunnitelmat muuttuvat vuonna 2016, jolloin tvtoppimisympäristöt sekä sähköiset oppimismateriaalit on huomioitava talousarviossa ja toiminnoissa. Varhaiskasvatuksessa, erityisesti esikouluissa, on huomioitava tvt. Muutokset edellyttävät pedagogista atk-tukihenkilöä opetuksen ja
tekniikan yhdistämiseen sekä lisäämään suunnitelmallisuutta toimintojen järjestämiseen.
KÄYTTÖTALOUSOSA
37
PAIMION KAUPUNKI
-
Toiminnallisena riskinä on muutosten aliresurssointi, jolloin rahoitetaan vanhoja
oppimateriaaleja ja toimintoja, eikä voida hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja
tavoitteellisesti.
Terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Toimintatapojen uudistukset eri
hallintokunnissa vaikuttavat koulutuslautakunnan alaiseen toimintaan. Ulkoistettujen palveluiden tason on vastattava kaupungin itse järjestämien palveluiden
tasoa.
Toiminnallisena riskinä on terveydelliset riskit, sairastuvuuden lisääntyminen
(erityisesti hengitystiesairaudet), henkilöstön työviihtyvyyden heikentyminen,
huoltajien ja lasten/nuorten aktivoituminen, jne.
Hallinto
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TS 2016
TS 2017
18,4
18,4
0,0
235,1
208,5
26,6
19,2
19,2
0,0
234,1
216,9
17,2
19,0
19,0
0,0
233,4
217,3
16,1
-1,0 %
-1,0 %
0,0 %
-0,3 %
0,2 %
-6,2 %
1,7 %
1,7 %
0,0 %
-0,4 %
2,1 %
-19,7 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-216,7
-214,9
-214,4
-0,2 %
-0,5 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
38
TA15/TP13
KA-%
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Koulutuslautakunta
Varhaiskasvatus
Hilkka Koret
Toiminta-ajatus
Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta
ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että
psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä.
Toimintakuvaus
Päivähoidon piirissä on 76 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista.
Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: AlaVistan, Hanhijoen, Jokelan, Kriivarin, Lempilän ja Tapiolan päiväkodit sekä väliaikainen Kyysilän päiväkoti. Lapsia kaupungin päiväkodeissa on 348. Kasvatushenkilöstön määrä päiväkodeissa on 70. Vuorohoitoa tarjotaan Tapiolan päiväkodissa. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 32 ja heidän hoidossaan on 120 lasta. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee 3 hoitajaa 12 lapsen kanssa.
Tikankolo toimii perhepäivähoidon vakituisena varahoitopaikkana.
Kaupungissa toimii kolme yksityistä päiväkotia: Preitilän ostopalvelupäiväkoti, Verkanappuloiden Nappulamäen päiväkoti ja päiväkoti Viidakkovekarat. Päivähoitotarjontaan kuuluu vielä yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Vistan Vauhtivarpaat sekä 4
yksityistä perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on hoidossa myös muiden kuntien
yksityisissä päivähoitopaikoissa. Lapsia em. yksityisissä päivähoitopaikoissa on yhteensä 187, josta ostopalveluna 37 ja muissa kunnissa yksityisessä päivähoidossa 25
lasta.
Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä tuetaan
myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki maksaa palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille
maksetaan Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3vuotiaille 239 € ja yli 3-vuotiaille 207 €.
Esiopetusta annetaan Kyysilän päiväkotia lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa
kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä annetaan
pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistuu koko ikäluokka.
Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavalliseen päiväkotiryhmään ja osittain myös
perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa työskentelee kiertävä erityislastentarhanopettaja ja 6 vakituista 2 määräaikaista avustajaa. Jokelan päiväkodissa toimii
12 lapsen integroitu erityisryhmä.
Kaupunki tukee MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
39
PAIMION KAUPUNKI
Kotihoidontuen kuntalisää maksetaan alle 2-vuotiaista kotona hoidettavista lapsista.
Kuntalisän suuruus on 150 €/kk. Kotihoidon tuen piirissä on 143 lasta, joista 102:lle
maksetaan Paimio-lisää.
Ympäristöanalyysi
Vuoden 2014 aikana päivähoitopalvelut ovat olleet suuressa muutoksessa. Päiväkotipaikkoja on nyt enemmän kuin aikaisemmin mutta perhepäivähoidon osuus paikoista on vähentynyt. Päivähoitopalvelujen uudelleenjärjestelyn avulla on päivähoitotilannetta kuitenkin saatu kokonaisuutena parannettua siten, että päivähoitopaikkoja on
riittänyt kaikille paikkaa tarvitseville. Uusina yksiköinä ovat aloittaneet kunnallinen
Tapiolan vuorohoitoa tarjoava 79-paikkainen päiväkoti sekä Saaren alueella yksityinen 95-paikkainen päiväkoti. Vastaavasti kaksi ryhmäperhepäivähoitoyksikköä, Aliisa
ja Iivari on lakkautettu. Väliaikaiset yksiköt Lepolan kiinteistössä ja Kyysilän päiväkodissa on jouduttu edelleen pitämään toiminnassa. Näillä toimenpiteillä on saatu noin
80 uutta päiväkotipaikkaa. Vastaavasti perhepäivähoidossa paikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt noin 40 paikalla. Varhaiskasvatuspalvelut ovat saavuttamassa tasapainon päivähoidon kysynnässä ja tarjonnassa. Lasten ikäluokkien pysyessä 130160 välillä tarvitaan lähivuosina kuitenkin paikkoja lisää.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Paimiossa lapsikohtaiset päivähoitokustannukset
olivat vuonna 2012 5 898 euroa, mikä on 125 euroa vähemmän kuin vuonna 2009.
Kustannukset olivat 977 euroa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (6875 €).
Kokonaiskustannuksina Paimio tuotti päivähoitopalveluja vuonna 2012 noin 700.000
euroa halvemmalla kuin koko maa keskimäärin.
Päivähoidon palvelusetelin avulla tuetaan yksityistä päivähoitopalvelua käyttäviä perheitä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidon piirissä. Tällä hetkellä palveluseteliä käytetään noin 140 lapsen yksityisessä päivähoidossa. Yksityisessä perhepäivähoidossa
on edelleen käytössä yksityisen hoidon tuki, jota tällä hetkellä maksetaan noin kymmenen lapsen hoidosta. Paimion palveluseteliyrityksiä toimii sekä Paimiossa että
muissa Turun seudun kunnissa.
Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta on varhaiskasvatuksen tärkeimpiä kulmakiviä. Jotta lasten tuen tarpeisiin osataan tarttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarvitaan päivähoidossa varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen koulutettuja työntekijöitä.
Lastentarhanopettajien rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Joissakin tapauksissa hakijoita avoimiin paikkoihin ei ole ollut lainkaan. Lisäksi erityislastentarhanopettajaresurssi on tällä hetkellä Paimiossa riittämätön.
Kaupungin omien päivähoitopaikkojen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 100 paikalla (25 %). Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsee noin 8 %
lapsista. Tavallisten päivähoitoryhmien lisäksi Paimiossa toimii yksi 12 lapsen integroitu erityisryhmä, jossa osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Ryhmässä
työskentelee yksi erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kaikki muut tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin, joihin on palkattu erityispäivähoidon avustajia lakisääteisen hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäksi. Näin on vältytty useampien erityisryhmien perustamiselta. Integroidun erityisryhmän henkilöstökustannus vuodessa on 140.000 euroa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
40
PAIMION KAUPUNKI
Vuosi
2012
2013
2014
Päivähoito
lapsia
459
502
508
tt
24
32
35
et
17
10
17
Alakoulu
opp
tt
753
27
746
49
et
51
61
Yläkoulu
opp
tt
370
10
367
29
et
29
26
tt= tehostettu tuki, et= erityinen tuki
Päivähoidon luvuissa on otettu huomioon vain kunnallinen päivähoito ja
Preitilän päiväkoti.
Tuen tarpeen kasvu sekä päivähoidossa että alakoulussa on ilmeinen. Lasten vaikeudet tunne-elämässä, sosiaalisissa suhteissa, tarkkaavaisuudessa ja kielellisessä
ilmaisussa ovat yleisimpiä tuen tarpeen kohteita.
Kunnallisessa päivähoidossa tuen tarpeessa olevien lasten tuen koordinoinnista ja
ohjauksesta vastaa yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työ sisältää lasten kehityksen ja oppimisen arviointia, yhteistyötapaamisia muun muassa lasten huoltajien,
päivähoidon työntekijöiden sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön asiantuntijoiden
kanssa, raporttien ja lausuntojen laatimista ja kasvatus- ja hoitohenkilöstön konsultointia sekä ohjausta. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu myös
tukea tarvitsevien lasten pienryhmien ohjaaminen päiväkodeissa. Lisäksi nivelvaiheyhteistyö koulun alkuopetuksen kanssa on nykyisin yksi tärkeä kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäväkenttä.
Lapsimäärän kasvaessa erityispäivähoidon resurssi on viime vuosien aikana käynyt
riittämättömäksi. Varsikin erityislastentarhanopettajan työmäärä on kasvanut niin suureksi, että osa toimenkuvaan liittyvistä tehtävistä jää toteuttamatta. Lainsäädännön ja
valtakunnallisten toimintamallien muutosten myötä verkostotyöskentelyn osuus on
kasvanut. Tästä johtuen kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultoivaa lapsiryhmätyöskentelyä päiväkodeissa ja erityisesti perhepäivähoidossa on jouduttu vähentämään. Suuri työmäärä hidastaa myös lasten tuen määrittelyn prosesseja ja koulupaikkapäätöksiä, mikä vaikeuttaa varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen tarjoamista
lapsille. Toisen kiertävän erityislastentarhanopettajan palkkaaminen (kustannus
40 000 €/v) lisäisi henkilöstöä lapsiryhmien ohjaamiseen ja konsultoivaan toimintaan,
jolla edistetään ennaltaehkäisevää tukea lasten kasvatuksessa ja opetuksessa ja vähennetään myöhempää tuen tarvetta.
Päivähoitopalvelujen riittävä määrä:
Päivähoitotarpeen lisääntyminen ja osittain ennakoimaton tarpeen määrän vaihtelu
vaikeuttavat päivähoitopalvelujen tuottamista tehokkaasti.
Yksityisen palvelun tarjonnan luotettavuus:
Mikäli yksityisen palveluntuottajan toiminnassa ilmenee ongelmia tai tuottaja lopettaa
toimintansa, on kunta vastuussa päivähoidon välittömästä järjestämisestä kyseisen
palvelun piirissä oleville lapsille.
Henkilöstöriski:
Koulutusmäärien vähäisyyden vuoksi pätevien erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien saatavuus voi olla vaikeaa. Päivähoitotyön henkinen rasittavuus
asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiselle.
KÄYTTÖTALOUSOSA
41
PAIMION KAUPUNKI


Avustus
varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen
koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa
MLL:n Paimion paikallisyhdistys 27.300 €.
Tavoitteet
Tavoite
Mittari
Vastataan kasvavaan päivähoidon kysyntään
- Tukemalla yksityistä päivähoitopalvelua
Hoitopaikkojen lukumäärä
Hoitopäivät
Yks. hoidon tuki, lapsia
Palveluseteli
Paimio-lisä, lapsia
Ilta-, yö- ja viikonloppuhoito,
lapsia
- Maksamalla kotihoidon
tukeen liittyvää kuntalisää
alle 2-v lapsesta
Päivähoitopalvelujen laadun
ylläpitäminen ja kehittäminen
- TAK-kyselypistetavoite
Tarjotaan perheille monipuolista ja kunnalle päivähoitoa
edullisempaa viriketoimintaa,
kun päivähoidon tarve ei ole
kokopäiväistä
Tukemalla MLL:n järjestämää
toimintaa (perhekerhot, perhekahvila ym.)
Päiväkotien hoitopaikkojen
tehokas käyttö
Tunnusluku
TP12 TP13
475
78380
119
TA14
86
496
84480
116
0
75
508
100 000
9
178
102
26
30
46
TAK-kyselyn pisteet
ei tot.
4,1
>4,00
Käyntejä toimintavuoden
aikana
6061
Käyttöaste %
90
TS15
TS16
87-100
87-100
6000
91
87-100
Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite:
Vuoden 2015 laaditaan uusi päivähoidon tilojen tarvekartoitus.
Varhaiskasvatus
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
871,7
871,7
0,0
6 616,0
5 971,9
644,1
984,7
984,7
0,0
7 377,5
6 709,2
668,4
963,7
963,7
0,0
7 820,9
6 814,7
1 006,2
Toimintakate
-5 744,3
-6 392,9
-6 857,3
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
-2,1 %
-2,1 %
0,0 %
6,0 %
1,6 %
50,5 %
5,3 %
5,3 %
0,0 %
9,1 %
7,1 %
28,1 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
7,3 %
9,7 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
42
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Koulutuslautakunta
Perusopetus
Jukka Talka
Toiminta-ajatus
Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella.
Toimintakuvaus
Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä
kahdessa annetaan myös luokkamuotoista tehostetun ja erityisen tuen opetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa.
Lukuvuoden 2014–2015 alkaessa on perusopetuksen yleisopetuksen vuosiluokilla 1–
6 yhteensä 755 oppilasta (25 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna), vuosiluokilla 7–9.
348 oppilasta (10 vähemmän kuin edellisenä vuonna) sekä pienryhmissä 67 oppilasta
(3 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, kun mukana on myös Veikkarin
yksikkö).
Vuonna 2004 hyväksyttyihin opetussuunnitelmiin tuli muutoksia vuonna 2011. Erityisesti oppilashuolto uudistui ja siihen on saatu hankerahaa runsaasti. Toiminnalliset
muutokset ovat alkaneet käytännössä. Tämä vaikuttaa mm. opettajien toimenkuviin
voimakkaasti.
Ympäristöanalyysi
Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille
alueen oppilaille. Saaren alueen laajuus tuo paineita varhaiskasvatukselle ja alkuopetuksen järjestämiselle alueen läheisyydessä.
Rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista johtuen luokanopettajien tarve on toistaiseksi muuttuva. Jokelan koulu siirtyi asteittain 2-sarjaiseksi. Koulu on valmistautunut
hyvin tuleviin muutoksiin. Uusia opettajia palkattaessa on edellytetty kaksoispätevyyttä.
Esim. englannin tuntien pätevä opetus voidaan varmistaa sillä, että ne pitää kaksoispätevät luokanopettajat. Koulun 12 luokanopettajalla kuudella on kaksoispätevyys.
Vistan koulun 1., 3. ja 5. luokka ovat 3-sarjaisia. Kun vuosina 2009-2012 syntyneet ikäluokat tulevat kouluun, muuttuu Vistan koulun samalla heidän kohdallaan 3- tai 4sarjaiseksi.
Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet
ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä, perustetaan nyt
suunnitelmallisesti. Tavoitteena on, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee
tehostetun tuen ryhmiä. Tehostetussa tuessa oppilaan kotiluokka voi olla yleisen tuen
ryhmä. Oppilaan sijoittuminen johonkin luokkaan tulee olemaan joustavaa, koska eri
KÄYTTÖTALOUSOSA
43
PAIMION KAUPUNKI
tukimuodoista halutaan saada ns. täsmätukia, jotka kohdistuvat tarvittavaan ongelmaan ja toiminta on ennakoivaa. Vistan 7., 8. ja 9. luokilla on jo käytössä yleisen ja tehostetun tuen ryhmät, joka tarkoittaa aineenopettajan antamaa samanaikaisopetusta
yleisopetuksen ryhmässä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmaan
päivitettiin vuonna 2014 yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa.
Atk:n käyttö on lisääntynyt:
- Vuonna 2011 aloitettiin kouluun ilmoittautuminen netin kautta.
- Vuonna 2011 hankittiin Lexia 4 kuntalisenssi. Ohjelma toimii eri oppiaineissa ja taidoissa apuvälineenä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Se on erityisesti esi- ja alkuopetuksen sekä erityisen tuen opetuksen apuväline, mutta soveltuu myös muille opettajille työkaluksi.
- Pedagogisen tuen sähköiset lomakkeet (pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys,
henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja HOJKS-lomakkeet) ovat käytössä. Lomakkeistoja on myös uudistettu.
- Primuksen käyttöä on tehostettu opettajasivujen, oppilastietojen, ymv. osalta vuonna 2014.
-
-
-
-
Perusopetuksen osalta tietoja viestintätekniikan suunnitelman laadinnassa ja vaikuttamisessa mukana olo. Pedagogisen ict-rahoituksen hyödyntäminen, uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä myös luokkatilojen tvt-tekniikan huomioiminen, pilotointi tvt-hankkeissa, opettajien tietotekniikkataitojen kartoitus, yhteistyö eri palveluiden ja kuntien kesken, talousarvion taloudellisten ja henkilöstöresurssien tarpeen
esilletuominen, jne.
Toiminnallisena riskinä on säästöjen kohdentaminen tarvittaviin kehittämiskohteisiin ja myöhemmin kustannusten hallitsematon kehittyminen virheellisten ratkaisujen vuoksi.
Palvelustrategiassa on määritelty strategisiksi kysymyksiksi koulukuljetussuunnitelma ja hallintosääntömuutokset. Koulukuljetusetuuksien selvittäminen edellyttää
huomattavaa työmäärää. Etuuksien poistaminen koskee alle viiden kilometrin koulukuljetuksia, edellyttäen, ettei oppilas saa koulukuljetusetua koulumatkan vaarallisuuden tai terveystietojen perusteella. Säästöä syntyy, jos koulukuljetuksiin saadaan reittejä pois tai reittejä yhdistettyä. Seutukunnalla Paimion edut ovat erinomaiset. Toisena on hallintosääntömuutos, joka johtuu toimivaltuuksien yhtenäistämisestä.
Koulujen peruskorjausten suunnittelu ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti. Erityisesti Vistan koulun peruskorjauksen ajoittaminen ja
väistötilojen järjestäminen. Koulupalvelut on teknisten palveluiden kanssa yhteisymmärryksessä suunnitellut korjauksen aikatauluttamista ja väistötilojen sijoitusta.
Toiminnallisena riskinä suunnitelmien hylkääminen ja kokonaissuunnittelun hämärtyminen.
Hanhijoen koulun pienryhmien määrä sovitetaan oppilastilanteeseen. Huomioidaan
myös valmisteilla olevan valtioneuvoston asetuksen muutos perusopetusasetukseen, jolloin pienryhmässä voi olla kahdeksan oppilaan sijasta yhdeksän oppilasta,
jos ryhmän toimintaan osallistuu säännöllisesti vähintään kaksi avustavaa henkilöä
eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
KÄYTTÖTALOUSOSA
44
PAIMION KAUPUNKI
Taloudelliset tavoitteet:
Kouluikkunaa ei ole vuonna 2014 käytössä. Vuoden 2013 kustannukset saadaan tästä
johtuen ehkä joulukuussa.
Opetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
Muutos-% vuodessa
Kunnat ka.
Muutos-% vuodessa
2004
3 671
3 501
-
2009
4 373
3,8
4 426
5,3
2010
4 277
2,2
4 563
3,1
2011
4 603
7,6
4 713
3,3
2012
4 646
0,9
4 844
2,8
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Opetuskustannukset
nousevat maltillisesti ja pysyvät valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.
Kuljetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
Muutos-% vuodessa
Kunnat ka.
Muutos-% vuodessa
2004
152
208
-
2009
275
16,2
303
9,1
2010
217
-21,1
302
-0,3
2011
205
-5,5
320
6,0
2012
244
19,0
339
5,9
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Kuljetuskustannuksiin
on vaikuttanut vuoden 2010 kouluverkkomuutos ja Koululiitu-ohjelman käyttöönotto. Koulukuljetukset on kilpailutettu vuodesta 2010 vuoden 2014 loppuun saakka. Uusi kilpailutuskausi alkaa vuoden 2015 alusta, jolloin pyritään vaikuttamaan kustannuksia alentavasti.
Muu oppilashuolto-kustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
Muutos-% vuodessa
Kunnat ka.
Muutos-% vuodessa
2004
101
huom.
v. 2005 149 e
163
-
2009
250
29,5
2010
247
-1,2
2011
300
21,5
2012
351
17,0
271
13,3
294
8,5
319
8,5
343
7,5
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Oppilashuollon kustannuskehitykseen on vaikuttanut vuonna 2012 palkatut toinen koulupsykologi ja –kuraattori.
Panostuksella uskotaan olevan pitkäaikaista vaikutusta muuhun oppilashuoltoon sekä
sosiaali- ja nuorisopalveluihin.
Sisäinen hallinto €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
Muutos-% vuodessa
Kunnat ka.
Muutos-% vuodessa
2004
249
220
-
2009
430
14,5
331
10,1
2010
487
13,3
364
10,0
2011
391
-19,7
394
8,2
2012
404
3,3
434
10,2
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. OPH:n tilastoissa sisäisen hallinnon vertailu on epäluotettavinta, koska eri kunnissa tapahtuu kirjaamista eri perusteilla, vaikka ohjeet kirjaamiseen ovat samat. Kustannuskehitys on ollut hyvin maltillista.
KÄYTTÖTALOUSOSA
45
PAIMION KAUPUNKI
Kiinteistön ylläpitokustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
Muutos-% vuodessa
Kunnat ka.
Muutos-% vuodessa
2004
722
713
-
2009
894
4,8
954
6,8
2010
850
-4,9
1 556
63,1
2011
1 228
44,5
1 629
4,7
2012
1 266
3,1
1 705
4,7
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Kiinteistökustannuksiin
vaikuttaa kiinteistöinvestoinnit. Investoinneilla on suora vaikutus korjauskustannuksiin ja
kiinteistöhuollon määrään. Menoja on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta voidaan huomioida korjausvelan muodostuminen.
Käyttökustannukset yhteensä €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
muutos-% vuodessa
kunnat ka.
muutos-% vuodessa
2004
5 323
5
5 228
5
2009
6 716
5,2
6 790
6,0
2010
6 662
-0,8
7 714
13,6
2011
7 305
9,7
8 025
4,0
2012
7 499
2,7
8343
4,0
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Tavoitteena on pitää perusopetuksen kokonaiskustannukset hallittuina, kuitenkaan ei laadun kustannuksella.
Koulutoimen rakenteita on uudistettu. Perusopetuksen kokonaiskustannukset vuonna
2012 olivat kokonaisuudessaan noin 1.000.000 euroa edullisemmat kuin valtakunnan
keskiarvo. Nyt on toiminnallisten muutosten aika, joilla vaikutetaan sekä koulutuksen laatuun että kustannuksiin. Kokonaistavoitteissa on huomioitu myös opetusministeriön omat
ta-tavoitteet, jotka tulevat vaikuttamaan myös kuntatason kustannuksiin. Suuria yllätyksiä
oppilashuollossa, ryhmäkoossa, kolmiportaisessa tuessa, laadun seurannassa, toimintatavoissa, tmv. ei ole tulemassa.
Perusopetus
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
843,9
826,1
17,8
9 746,2
7 591,3
2 154,9
710,6
690,6
20,0
10 148,0
7 819,9
2 328,2
729,0
712,0
17,0
10 120,6
7 674,4
2 446,2
Toimintakate
-8 902,3
-9 437,4
-9 391,5
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
2,6 %
3,1 %
-15,0 %
-0,3 %
-1,9 %
5,1 %
-6,8 %
-6,9 %
-2,2 %
1,9 %
0,5 %
6,8 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,5 %
2,7 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
46
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Koulutuslautakunta
Lukio
Jukka Talka
Toiminta-ajatus
Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta,
jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen.
Toimintakuvaus
Paimion lukiossa opiskelee syyslukukauden 2014 alkaessa yhteensä 228 opiskelijaa. Peruskoulun jättävät ikäluokat ovat Paimiossa nyt pienimmillään, joten oppilasmäärä ei lähivuosina ainakaan lisäänny vaan saattaa lähivuosina vähetä. Myöhemmin tulevat suuret
ikäluokat kasvattavat oppilasmäärää. Sauvolaisia oppilaita on lukiossa yli 40, mutta uhkana ovat kulkuyhteydet. Opettajia lukiossa on 16 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Vistan koulun kanssa yhteisiä opettajia on 4.
Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taitoja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Muissakin aineissa tehdään pienimuotoista yhteistyötä yliopiston kanssa. Musiikkiopiston suorituksia voidaan hyväksyä myös lukion
kursseina. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja sähköisen koululehden
toimittamisen kautta.
Ympäristöanalyysi
Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteystyössä alueen
muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammattiopiston ja Livia-ammattiopiston Paimion toimipisteen kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa sekä Turun seudun opetustoimen foorumin kautta.
Kesällä 2007 Paimion kaupunki osti Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä kiinteistöjä, joihin kuului
myös Fortumin konttorirakennus. Suunnitelman mukaisesti lukion uusi rakennus valmistui
alkukesällä 2010 ja toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin lukuvuoden 2010–2011 alussa. Samoihin tiloihin siirtyi samanaikaisesti Paimion musiikkiopisto, joka mahdollistaa yhteistyön
voimistumisen.
Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen
kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö
ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lukio osallistuu myös Valonian ympäristöteemoihin.
KÄYTTÖTALOUSOSA
47
PAIMION KAUPUNKI



-
Oppilashuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti.
Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen oppilashuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää oppilashuoltoa, jolloin oman
toiminnan oppilashuolto heikentyy.
Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tietoja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen (hanke 2012-2013, opetushallituksen tuki)
Toiminnallisena riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti
lukion olemassaolon vaarantuminen.
Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava talousarviossa tietohallinnon arvion mukaisesti.
Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa myös oppilaiden osaamisen kehittymiselle.
Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen.
Markkinointi.
Opetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista, vuosi 2012 Kouluikkunasta:
2004
2009
2010
Paimio
3 581
4 581
4 352
Muutos-% vuodessa
5,6
-5,0
Kunnat ka.
3 629
4 536
4 641
Muutos-% vuodessa
5,0
2,3
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa.
2011
4 755
9,3
4 800
3,4
2012
5 295
11,4
4 969
3,5
2011
6 920
4,4
7 047
3,5
2012
7 648
11,5
7 338
4,1
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
Käyttökustannukset yhteensä €/oppilas OPH:n tilastoista:
2004
2009
2010
Paimio
5 224
6 374
6 626
muutos-% vuodessa
4,6
4,4
4,0
kunnat ka
4 876
6 163
6 806
muutos-% vuodessa
7,1
5,3
10,4
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa.
Lukio
TA15/TA14
muutos-%
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
38,4
36,3
2,0
1 681,3
1 239,8
441,6
3,1
2,1
1,0
1 805,0
1 308,8
496,2
4,1
3,1
1,0
1 820,6
1 332,2
488,4
32,3 %
47,6 %
0,0 %
0,9 %
1,8 %
-1,6 %
-44,7 %
-45,7 %
-25,3 %
4,1 %
3,7 %
5,3 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Toimintakate
-1 643,0
-1 801,9
-1 816,5
0,8 %
5,3 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
48
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Koulutuslautakunta
Paimion kaupungin ruokapalvelut
Jukka Talka
Toiminta-ajatus
Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka
vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin.
Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien
kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet.
Toimintakuvaus
Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön. PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali- ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän
terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Lepolan ja Tikankolon päiväkodeille sekä Kansanopiston ja Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin
kouluille sekä päivähoidolle.
Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä.
Ruokapalveluiden suoritteiden kustannusjakauma:
henkilöstökulut
elintarvikkeet
palvelujen ostot
muut toimintakulut
Paltan Pata
2,17
1,73
0,43
0,91
koulut ja päiväkodit
1,33
0,97
0,63
0,07
Perussuorite on ateria, jonka arvo lounaan osalta on yksi.
Ympäristöanalyysi
Ruokapalvelut toimivat koulutuslautakunnan alaisuudessa. Ruokapalvelut muodostuvat
Vistan koulun, lukion ja PaltanPadan keittiöistä.
Joulukuussa 2007 kaupunginhallitus hyväksyi toimintamallin ruokapalvelujen kehittämiseksi. Toimintamallissa kaupungin ruokapalvelut toimivat kolmen valmistuskeittiön periaatteella.
Valmistuskeittiötä ovat Vistan koulun keväällä 2012 peruskorjattu keittiö, PaltanPadan
keittiö ja kesällä 2010 lukion yhteyteen valmistunut keittiö. Elokuussa 2012 siirryttiin kokonaisuudessaan tähän toimintamalliin.
Ruokapalveluissa sairauspoissaolojen määrä on suuri. Vuosittain sairauspoissaolopäiviä
on n. 500. Henkilömitoitukset ovat niin tarkkoja, että lyhyiden sairauslomasijaisuuksien
hoitaminen sisäisesti on mahdotonta ja koulutettujen sijaisten saaminen on vaikeaa.
Ruokapalvelupäällikön työaikaa kuluu kohtuuttomasti sijaisjärjestelyjen hoitamiseen. Vakituisen varahenkilön palkkaaminen hoitamaan keittiöiden lyhytaikaisia sijaisuuksia helpottaisi sijaisjärjestelyjä eikä aiheuttaisi lisää henkilöstökuluja. Vakituinen varahenkilö olisi
suoraan ruokapalvelupäällikön alainen.
KÄYTTÖTALOUSOSA
49
PAIMION KAUPUNKI
-
-
-
Kehitetään tietojärjestelmien käyttöä palvelutuotannossa. Jamix-tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa kaikissa asiakasryhmissä poislukien ateriapalvelu.
Ruokapalvelujen tuotteistaminen. Aterian hinnat lasketaan vuodelle 2016 tuotteistamisen avulla. Toiminnallisena riskinä on henkilöstöresurssien vähäisyys toteuttaa tavoitetta.
Keittiöiden työergonomiaa kehitetään yhdessä työterveyshuollon kanssa toimintatapojen ja työviihtyvyyden lisäämiseksi.
Peruskoululaisten oppilasruokailu €/oppilas OPH:n tilastoista:
Paimio
muutos-% vuodessa
kunnat ka
muutos-% vuodessa
2004
428
423
-
2009
494
3,1
505
3,9
2010
520
5,3
488
-3,4
2011
502
-3,5
496
1,6
2012
516
2,8
514
3,6
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Keittiöverkko valmistui vuonna 2012,
joten muutosten jälkeen seurattavat vuodet alkavat varsinaisesti vuodesta 2013.
Ruokapalvelut
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
2 004,5
833,3
1 171,2
2 195,6
1 938,8
256,9
2 175,7
865,5
1 310,2
2 182,5
1 916,7
265,8
2 411,3
923,7
1 487,6
2 410,9
2 135,6
275,2
10,8 %
6,7 %
13,5 %
10,5 %
11,4 %
3,6 %
10,1 %
5,4 %
13,5 %
4,9 %
5,1 %
3,6 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-191,1
-6,8
0,4
0,0 %
-50,1 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
50
PAIMION KAUPUNKI
Koulutuslautakunta yhteensä:
Palvelustrategiassa on määritelty koulutuslautakunnan strategiseksi tavoitteeksi tvtstrategian valmistelun ja siihen liittyen pedagogisen tvt-tuen tarpeellisuuden, johon liittyy
toiminnan taloudellisuus.
Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan 2016.
Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu vahvasti myös oppimisympäristöön liittyviä
vaatimuksia, joiden tulee tukea monipuolista ja joustavaa oppimista. Paikkaan ja aikaan
sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi ainoastaan oppimisympäristöjä kehittämällä.
Erityisen tärkeää on tietoja viestintäteknologian käyttö oppimisessa.
Pedagoginen tvt-tuki mahdollistaa yhtenäisen opetussuunnitelman valmistelun ja käyttöönoton koko kunnan alueella huomioiden taloudellisen ja tehokkaan toiminnan jatkossa.
Alakoulujen oppilaiden siirtyessä yläkouluun heillä olisi yhtäläiset tietotekniset taidot.
Opettajien koulutukseen ei välttämättä kuulu luontevasti pedagogisen tuen etsiminen ja
pyytäminen, jolloin vastuu tästä jää pedagogiselle tuelle. Pedagogisen tuen avulla opettajille voidaan opettaa tvt-käyttöön liittyviä ongelmanratkaisutaitoja ja oikeita toimintaperiaatteita sen sijaan, että opeteltaisiin vain yksittäisiä irrallisia ohjelmia. Toiminta olisi yhteisöllistä ja osaamisen jakamisella keskeinen rooli.
Paimion kaupungin tietohallinnon strategia valmistuu syksyllä 2014. Yhtenä strategian
painopistealueena on pääkäyttäjätoiminnan vakiinnuttaminen hallintokunnissa, joka mahdollistaa tietoteknisen ympäristön ylläpidon sekä sovellusten asentamisen. Toimialoittain
tehtävä pääkäyttäjätoiminta on osin seurausta tietohallinnon jatkuvasta resurssien alimitoittamisesta, joka näkyy esim. opetuspalveluissa myöhästyneinä (useiden kuukausien ja
jopa puolen vuoden) toimitusaikoina. Opettajien ylläpitämä pääkäyttäjätoiminta ei myöskään ole välttämättä kovin kustannustehokasta, sillä opettajille erikseen virkaehtosopimuksen mukaisesti korvattava toiminta on mahdollista toteuttaa myös alhaisemmin kustannuksin.
Koulujen tasolla tiukka menokuri on pitänyt käyttötalouden varat samalla tasolla jo vuosia.
Samaan aikaan oppimateriaalien (erityisesti painettujen oppikirjojen) hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan eletään sähköisten materiaalien murroskautta, esim. Peda.netin eopin sähköinen historian kirja 7. ja 8. luokalle maksaa yhteensä 6,65 €/oppilas ja vastaava painettu Otavan Forum 7. luokan historian oppikirja maksaa 20,55€/oppilas ja 8. luokan samoin 20,55€/oppilas (0 % alv kaikki hinnat). Naapurikunnista esim. Kaarina on todennut sähköiset materiaalit kokonaiskustannuksiltaan edullisemmiksi ja siirtynyt yläkouluissa kokonaan sähköisiin oppimisympäristöihin. Kaarinassa näitä hankkeita on vetämässä koulupalveluissa oma opetusteknologiapäällikkö. Toisaalta Paimiossa ict:n opetuskäyttöä on myös haitannut vanhentunut laitekanta ja luokkien riittämätön atk-varustus.
Näiden asioiden ajantasaistaminen tekisi ict:stä luontevan osan oppimista ja opetusta.
Nykyisten koulupalvelujen tai tietohallinnon resurssein tämä ei ole mahdollista.
Tieto- ja viestintäteknologian laajempi hyödyntäminen opetuskäytössä lisäisi myös kouluviihtyvyyttä, joka puolestaan on erittäin tärkeä mittari kun puhutaan syrjäytymisen ennalta
ehkäisemisestä. Toisaalta tvt mahdollistaa opetukseen kehittyneitä visualisoinnin sekä
mallintamisen välineitä, jotka antavat mahdollisuuden myös parempiin oppimistuloksiin.
Tietotekniikkaa hallitsevan oppilaan on helpompi integroitua yhteiskuntaan ja menestyä.
Tutkimustuloksetkin osoittavat (esim. Tuukkanen 2013 pro gradu, Siren 2013 pro gradu)
että ilman riittävää pedagogista tukea mitään selkeää muutosta ei kuitenkaan saada aikaan, koska opettajien aika ei siihen yksinkertaisesti riitä tai laitekanta on vanhentunutta
sekä hajanaista ja opettajien taidot puutteelliset.
KÄYTTÖTALOUSOSA
51
PAIMION KAUPUNKI
Koulutuslautakunta esittääkin edellä olevan johdosta, että talousarviossa varaudutaan
pedagogisen atk-tuen palkkaamiseen elokuusta 2015 alkaen sekä lisäämään väliaikaisesti investointirahoitusta tvt-materiaalin ajantasaistamiseen.
Taloudelliset tavoitteet
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
3 776,8
2 585,7
1 191,1
20 474,3
16 950,2
3 524,1
3 893,2
2 562,0
1 331,2
21 747,1
17 971,5
3 775,6
4 127,1
2 621,5
1 505,6
22 406,4
18 174,3
4 232,1
-16 697,5
-17 853,8
-18 279,3
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
6,0 %
2,3 %
13,1 %
3,0 %
1,1 %
12,1 %
4,6 %
0,7 %
13,2 %
4,7 %
3,6 %
10,0 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,4 %
4,7 %
0,0
0,0
KÄYTTÖTALOUSOSA
52
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
Hallinto
Marja Turpeinen
Toiminta-ajatus
Hallinnon toiminta-ajatuksena on tehokkaasti ja taloudellisesti valvoa sivistysja vapaaaikalautakunnan talousarvion toteutumista sekä toimia joustavasti vastaten ajan haasteisiin. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen kuuluu kuusi eri sektoria, joiden toimintaa ohjaavat kirjastolaki (904/1998), laki kuntien kulttuuritoimesta (728/1992), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), liikuntalaki (1054/1998), nuorisolaki (72/2006) ja etsivä
nuorisotyö sekä laki taiteen perusopetuksesta (633/1998).
Talousarvio
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014 TA 2015
TS 2016
527 502
533 270
547 687
547 687
2 303 416 2 362 489 1 737 776 1 737 776
1 775 915 1 829 219 1 190 089 1 190 089
Valtionosuustulot 1 026 369 1 051 452 1 051 452
1 051 452
TA 2015 ei ole kirjattu sisäisiä kiinteistö-, siivous- ja vuokra kustannuksia.
Valtionosuustulot lasketaan asukaslukuun perustuen, paitsi Paimion opiston, josta saadaan 57 % vo opetustuntimäärä x 7831.
Toimintakuvaus
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueellaan.
Hallinto organisoi, johtaa ja valvoo palvelutuotantoa sekä valmistelee asiat lautakunnalle
ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Laatu- ja kehittämis- sekä opintosetelihankerahoitukset haetaan ja raportoidaan OPH:lle hallinnosta.
Kaupungin palvelustrategian mukaisesti kaikkia toimintoja pyritään tuottamaan kustannustehokkaasti sekä huomioidaan mahdolliset valtionosuuksien muutokset talousarvioissa. Kaikkien lautakunnan alaisten palvelujen toiminnan painopistealue on nuorisotoiminta
Ympäristöanalyysi
Toiminnan ydintehtävänä on luoda hyvinvointia, laittaa kuntalaiset liikkumaan ja harrastamaan sekä parantaa elämänlaatua kaiken ikäisten ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Toiminnan vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Toiminnalla on yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä syrjäytymisen ehkäisyyn, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen sekä ikäihmisten toimintakyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
KÄYTTÖTALOUSOSA
53
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalais- ja
musiikkiopisto), liikuntapalvelut, nuorisopalvelut sekä etsivä nuorityö ja pajatoiminta
Marja Turpeinen
Toiminta-ajatus
Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion kaupungin asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolisuuden kehittäminen, elinikäinen oppiminen/ fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Osuvalla, moniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että nuorten aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä sekä oikean koulutuspaikan löytymistä
Toimintakuvaus
Sivistystyö- ja vapaa-aika lautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, musiikkiopisto,
nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö ja Paimion opisto,
joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain:
-
kulttuuri
kirjasto
liikunta
Paimion opisto
musiikkiopisto
nuoriso
0,76
5
6 1/5
3,5
4
4 1/5
52 sivutoimista opettajaa
6 tuntiopettajaa
Vapaan sivistystyön tehtäviin kuuluu kulttuuripalvelujen, harrastus- sekä itsensä sivistämisen mahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille sekä huolehtiminen kansalaiskunnosta
että monipuolisesta nuorisotoiminnasta.
Eri sektorien välistä yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Verkostoitumista
vahvistetaan entisestään vastaavien toimijoiden kanssa.
Ympäristöanalyysi
Kullakin sektorilla (kulttuuripalvelut, kirjasto, liikuntapalvelut, nuorisotoimi, Paimion opisto
ja musiikkiopisto) on laissa omat rahoitussäännökset. Voimassa olevien lakien luomat
mahdollisuudet hyödynnetään sektorikohtaisesti. Osa kustannuksista katetaan myyntituotoilla, opiskelijamaksuilla ja ylläpitäjän rahoituksella.
Vapaa sivistystyö pyritään resursoimaan siten, että sillä on todellinen ja taloudellinen
mahdollisuus panostaa sen aseman lujittamiseen kunnassa. Toimijoiden osaamista ja pätevyyttä vahvistetaan yhteistyön, uusien haastavien mahdollisuuksien ja innovatiivisten
ideoiden kautta. Kaikille väestöryhmille turvataan tasa-arvoisesti vakaat sivistysja vapaa-aikapalvelut.
KÄYTTÖTALOUSOSA
54
PAIMION KAUPUNKI
Eri sektorien jatkuvaa kehittämistä hallitsee asiakkaan näkökulma. Tuotetut palvelut vastaavat asiakkaiden ja yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Toiminta on tehokasta, taloudellista ja tarkoituksenmukaista, jolla kannustetaan seutukunnan asukkaita aktiiviseen
itsensä kehittämiseen sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminta pyritään kullakin sektorilla pitää vakaana.
Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi.
Toimialue
Kulttuuri
Kirjasto
Paimion opisto
Musiikkiopisto
Liikunta
Nuorisotoimi
Mittari
Tunnusluku
TP 2013
TA 2014
Tuloskortti
Tuloskortti
Tuloskortit
Tuloskortti
Tuloskortti
Tuloskortti
KÄYTTÖTALOUSOSA
55
TA 2015
TS 2016
TS 2017
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Paimion kaupungin kulttuuripalvelut
Jouni Lehtiranta
Toiminta-ajatus
Kulttuuripalveluiden tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille paikallisesti monipuolisia kulttuuripalveluita huomioiden eri ikäluokat sekä taiteen ja kulttuurin alat.
Toimintakuvaus
Kulttuuripalveluiden tehtäviin kuuluu kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen, museoja kotiseututyö sisältäen perinteen taltioinnin ja rakennuskulttuurin vaalimisen. Henkilökuntaan kuuluu kulttuuriasiainhoitaja (työajasta 1/3 matkailuun ja markkinointiin) sekä
toimistosihteeri (kulttuuripalveluiden osuus kokonaistyöajasta on 1/10).
Palveluiden saatavuus ja kuntalaisten mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan varmistetaan sekä kohtuullisella hinnoittelulla että eri alueille suunnatulla palvelutarjonnalla. Tasa-arvoisen ihmiskäsityksen mukaisesti erilaiset väestö- ja ikäryhmät huomioidaan palveluja suunniteltaessa. Kulttuuripalvelujen tuottamisessa on ensisijaista laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken, niin paikallisesti kuin seudullisesti.
Tiivistetään ja kehitetään edelleen yhteistyötä sekä sivistysja vapaa-aikalautakunnan
alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken.
Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen
kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien
osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen.
Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään
maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta.
Viva Vista –kaupunkitapahtuman järjestämisessä pidetään vuonna 2015 välivuosi.
Vuosille 2008–2012 laadittu kulttuuristrategia päivitetään nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana.
KÄYTTÖTALOUSOSA
56
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite
Mittari
Tunnusluku
TP13
TA14
1
1
Kokonaisvaltainen - Asiakastyytyväisyys kyselyikunnallisen
den teko / v
kulttuuritoiminnan - Asiakasraadin kokoontumiset/v 2
kehittäminen
Paikallisen
kulttuuritoiminnan
tukeminen
- Kulttuuriavustukset,
€/asukas
Kulttuuritarjonnan - Museoiden (Pyölniittu &
saavutettavuuden
kotiseutumuseo) aukioloylläpitäminen
tunnit / v
- Museoiden kävijämäärä/ v
- Kulttuurimatkat / v
- Konsertit / v
- Näyttelyt / v
- Muut kulttuuritapahtumat/ v
- Tapahtumien
kävijämäärät yhteensä:
Perinteen taltiointi - Luetteloidut asiakirjakokoelmat kotiseutu-arkistoon
hyllymetriä)
- Kotiseutuarkiston aineiston
käyttökerrat
- Museoiden luetteloidut
objektit
Talousmittarit
Kulttuuripalvelui
den positiivinen
näkyminen
tiedotusvälineissä
- Valtionosuudet
- Valtionosuus/asukas (€)
- Tulot, sis vo:n
- Menot (ei sisäisiä kustannuksia)
- Netto / sis vo:n (ei sisäisiä
kustannuksia) *
- Kulttuuripalvelujen nettokustannukset € /asukas *
(ei sis kustannuksia eikä
vo:ta)
- Kulttuurimatkojen omakustanteisuus, %
Kpl / vuosi
TA15
1
TS16
1
TS17
1
3
3
1,32
1,41
1,41
1,41
1,41
76
1317
4
6
14
13
75
1500
4
6
12
10
75
1500
5
4
12
10
75
1500
5
4
12
10
75
1500
5
4
12
10
10607
3800
5000
5000
5000
0,1
1
1
3
1
3
1
21
15
15
15
15
98
15
15
15
15
36 139
3,42
54 189
82 841
37068
3,50
54 418
88 995
37068
3,50
54 418
87 794
59 724
51 329
10,34
8,40
118
43
>98
40
33 376
6,65
37068
37068
3,50
3,50
54 418
54 418 87
87
794
794
33
33 376 376
6,65
6,65
>98
>98
>98
40
40
* Kustannusten osalta huomioitu sekä Kulttuuripalveluiden (kp 3370) että Viva Vistan (kp 3375)
kustannukset.
KÄYTTÖTALOUSOSA
57
40
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Kirjastopalvelut
Kari Pohjola
Toiminta-ajatus
Paimion kirjasto on olemassa asiakkaita varten. Tämä tarkoittaa ihmisläheistä, joustavaa
ja hyvin organisoitua palvelua, erilaiseen käyttöön soveltuvia toimitiloja ja monipuolista
aineistokokoelmaa. Toiminnan perusarvona on kaikenikäisten paimiolaisten tiedollisen ja
sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen.
Toimintakuvaus
Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä verkossa että kirjaston fyysisissä tiloissa. Aineistokokoelma on ajantasainen ja monipuolinen, hyvin järjestetty ja selkeästi asetettu esille eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Toimiva kirjastojärjestelmä ja asiantunteva henkilökunta tekevät aineiston löytämisen helpoksi. Vaski-kirjastojen yhteistyö
tuo maakuntatasoiset aineistokokoelmat ja erilaiset sähköiset palvelut kaikkien paimiolaisten ulottuville. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja kaupungin sivistysja vapaa-aikapalvelujen kanssa. Kaikki Paimion ala- ja yläasteikäiset koululaiset perehdytetään kirjaston palveluihin eri luokka-asteilla.
Tavoite
Monipuolisten kirjastopalvelujen tarjoaminen
Kirjastotilojen tehokas
käyttö
Palvelujen tuottavuus
Ammattitaitoinen
henkilökunta
Mittari
Tunnusluku
TP 13
TA 14
TA 15
TS 16
TS 17
kirjastoaineistokulut / asukas (vähintään V-S keskitasoa)
kirjojen ostot / asukas
Kulttuurirahaston tuki / asukas
lainat / asukas (vähintään V-S
keskitasoa)
kirja-aineiston poistot % hankinnasta
5,9 €
7,5 €
7,4 €
7,4 €
7,4 €
4,1 €
0,0 €
13,9
5,7 €
0,2 €
15
5,7 €
1,0 €
16
5,7 €
0,5 €
16
5,7 €
0,5 €
16
168 %
100 %
100 %
100 %
100 %
käyntiä / asukas
tapahtumat (kirjaston tuottamat):
aikuiset 2 / vuosi
lapset 2 / vuosi
7,0
7,5
8
8,5
9,0
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut / fyysiset käynnit + lainat (V-S
keskitasoa)
1,2
1,2
1,2
1,2
1,2
lainaus / aukiolotunnit
92,7
93
93
94
94
lainaus / henkilötyövuodet
33 272
34 000
34 500
35 000
35 000
käynnit / aukiolotunti
46,8
48
50
50
50
kirjastoalan koulutus
80 %
100 %
100 %
100 %
100 %
KÄYTTÖTALOUSOSA
58
PAIMION KAUPUNKI
Palvelujen tarjoamisessa painopistealueena
ovat lapset ja nuoret
luokkakäynnit:
kaikki 1. luokat (opastus ja kirjastokortti);
4. ja 7. luokkien oppilaat käyvät
kirjastonkäytön opetuksessa
(ikäluokka / %)
Maininnat mediassa
Talousmittarit
maksutuotot
satutunnit (ulkopuolinen):
10 / kevät
10 / syksy
50 %
100 %
100 %
100 %
100 %
50 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
10
10
10
10
10
19 574
24 000
25 000
25 000
25 000
658 903
668503
668 503
678 477
69250
693 503
299 214
292913
287 977
293 929
293 529
279 640
268913
263 327
268929
268 529
379 263
39 590
405 526
kpl / vuosi
valtionosuudet
Tulot sis. vo:n
Menot: ei sisäisiä.
siiv., kiinteistö- eikä
tietohal.kust.
Netto ilman vo:ta
Netto sis .vo:n
KÄYTTÖTALOUSOSA
59
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut
Mia Lemberg
Toiminta-ajatus
Nuoriso- ja liikuntapalvelujen tarkoituksena on tuottaa kaupunkilaisille mahdollisimman
monipuolista, laadukasta ja matalankynnyksen vapaa-ajan toimintaa. Tavoitteena on
kaupungin asukkaiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi.
Liikuntapalvelut:
Toiminta-ajatus
Liikuntalaki 2 § mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on kuntien tehtävä.
Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös
erityisryhmät.
Urheiluseurat vastaavat pääosin eri lajien kilpailutoiminnasta. Seurojen tuottamaa toimintaa tuetaan vuosittain rahallisella avustuksella ja tarjoamalla järjestöille ilmaisia salivuoroja. Avustukset myöntää vapaa-aikalautakunta.
Kunnan tehtäväksi jää tarjota järjestötoiminnan ulkopuolella oleville mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan henkilökohtaisten kiinnostusten ja kykyjen sallimissa puitteissa. Päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on luoda koko elämän mittainen mielenkiinto oman fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen kuntalaista itseään miellyttävässä ympäristössä.
Soveltavasta liikunnasta vastaa pääosin erityisliikunnanohjaaja. Soveltavalla liikunnalla
tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla
olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista (Erityisryhmien
liikunta 2000-toimikunnan mietintö).
Uimahallilla toimivat eritasoiset vesijumpparyhmät, vauvauinnit ja uimakoulut. Uimahallin
kuntosalilla järjestetään ohjattua kuntosalitoimintaa eritasoisille ja ikäisille ryhmille. Lisäksi
koulujen ja päiväkotien ryhmät käyttävät uimahallia aktiivisesti liikuntatunneillaan.
Toimintakuvaus
Kaupungin tarjoamasta liikuntatoiminnasta vastaavat erityisliikunnanohjaaja sekä liikunnanohjaaja. Kaupungin liikuntapalvelut pystyvät tarjoamaan ohjattua toimintaa kaikenikäisille asukkailleen ottaen myös erityisryhmät huomioon. Laaja ja kattava liikuntapaikkaverkosto kunnassa takaa mahdollisimman hyvät mahdollisuudet niin kaupunkilaisten omaehtoiseen, kuin ohjattuun toimintaan. Liikuntaympäristöä pyritään kehittämään siinä määrin,
mihin taloudelliset resurssit antavat mahdollisuuksia. Toiminnassa kaupunkilaisten toiveisiin pyritään vastaamaan ja reagoimaan mahdollisuuksien mukaan.
Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia ja mestaruuskilpailuja eri lajeissa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
60
PAIMION KAUPUNKI
Liikuntapalveluiden tavoitteena on aktivoida erityisesti vähän liikkuvat ja ne, jotka eivät
ole minkään liikuntatoimintaa organisoivan yhdistyksen toiminnassa mukana. Työkaluina
matalan kynnyksen liikuntaryhmät, jotka ovat avoinna kaikille halukkaille. Liikunnanohjaajan kenttänä on lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen kaupungissa liikkuva koulu- ohjelmaa toteuttamalla. Tämä tarkoittaa jalkautumista koulujen toimintaympäristöön, sekä
järjestämällä matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaa koulupäivän välittömässä yhteydessä.
Uuden liikuntaryhmän perustaminen armeijaan valmistautuville nuorille.
Liikuntaneuvonnan aloitustoimet ja kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.
Rajattomasti liikuntaa –hankkeen kehittäminen alueellisesti yhdessä kymmenen muun
Turun alueen kunnan kanssa.
Seurayhteistyön kehittäminen mm. seuraverkko- hankkeen kautta saadaan tietoa paikallisten yhdistysten laadusta ja yhteisen alueellisen palvelun kautta seuran laatutekijät ovat
verrattavissa myös muiden kuntien kanssa.
Uimakoulut toteutetaan kaupungin tuottamana palveluna.
Erityisliikunnanohjaajan kenttänä on erityisryhmien ja ikääntyneiden liikunnan kehittäminen, organisointi sekä liikuntaryhmien ohjaaminen kunnassa.
Viime vuosina yhtenä pääpainoalueena on ollut ikääntyneiden ja erityisryhmien omatoimisen liikunnan ja osallistumisen tukeminen. Tätä ovat edesauttaneet 65+ ja 70+ seniorikortit, seudullinen saattajakortti, yhteistyö avustajakeskuksen kanssa sekä vuoden 2014
alussa yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa käynnistetty Paltanpuiston palvelukeskuksen
omatoimikuntosalivuorot toimintakyvyltään heikentyneille ikääntyville.
Paimio on ollut vuodesta 2013 mukana Neuroliikkuja paikallistasolla hankkeessa. Hankkeen myötä käynnistettiin syksyllä liikuntapalveluiden neuroryhmä toimintakyvyltään parempikuntoisille neurologisesti sairaille helpottamaan terveyskeskuksen fysioterapian
neuroryhmää. Hankkeen yhtenä tavoitteena on neurologisesti sairaan liikuntapolun kehittäminen ottaen 3.sektorin huomioon sekä liikuntaneuvonnan kehittäminen kunnassa.
Hanketta koordinoi kunnassa erityisliikunnanohjaaja, joka kutsuu säännöllisin väliajoin
erityisliikunnantyöryhmän koolle.
Rajattomasti liikuntaa kuntien ikääntyvien liikunnasta vastaavat käynnistivät syksyllä 2014
vertaisohjaajakoulutuksen kolmessa eri kunnassa. Kuntien ikääntyvien liikunnasta vastaavat toimivat kouluttajina. Tavoitteena on saada kuntiin ikääntyvien liikunnasta ja ohjaamisesta kiinnostuneita vertaisliikuttajia ohjaamaan ikääntyvien liikuntatuokioita tai ulkoiluttamaan ikääntyviä.
Uimahallin kuntosalin laitteiston tarkastaminen ja uusiminen mahdollisuuksien mukaan
uusilla. Teemauinnit esim. kuutamouinnit, huliviliuinnit, vesidisco yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa, jne.
Mittareita:
Nettokustannukset/asukas
Avustukset/ asukas
Järjestöjä
Uimahallissa kävijöitä
70+ seniorikortti
65+ seniorikortti
2013
14,13
3,82
31
65000
80/4000
(50/1000)
KÄYTTÖTALOUSOSA
61
2014
14,13
3,78
31
63000
90/4300
(70/3000)
2015
3,78
31
63000
90/4300
70/3000
PAIMION KAUPUNKI
Nuorisopalvelut:
Toiminta-ajatus
Nuorisopalvelut tarjoaa alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille monipuolista, yhteisöllistä ja
mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalle erilaisten toimintojen, tekemisen ja kokemisen kautta.
Nuorisopalveluiden painopistealueena on lasten ja nuorten aktivoiminen. Nuorisopalvelut
järjestää lapsille ja nuorille nuorisotalotoimintaa, leiriä, retkiä ja tapahtumia. Toisena painopistealueena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä siihen liittyen ehkäisevä
päihdetyö, jossa erilaisten teemallisten tapahtumien merkitys korostuu.
Toimintakuvaus
Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat nuoriso-ohjaaja, erityisnuorisotyöntekijä
sekä määräaikainen etsivä- ja pajatyöntekijä.
Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leirija retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiolla, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä yläkoululaisille, nuorisoneuvostotoimintaa
ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen.
Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa.
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret. Kohderyhmänä on paimiolaiset ja sauvolaiset 16-29-vuotiaat
nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat nuorelle vapaaehtoisia. Etsivä työ Paimion kaupungissa ja Sauvon
kunnassa alkoi 1.10.2012. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkaritoiminnasta.
1.10.2012-30.7.2014 välisenä aikana etsivä nuorisotyö on tavoittanut yhteensä
32 asiakasta, joista 21 nuorta oli iältään 16-20-vuotiaita ja 11 nuorta 21-25-vuotiaita. Nuoret ohjautuivat etsivän työn piiriin 2. asteen ammatillisen koulutuksen kautta (11), nuorisotyön (6), sosiaalipalveluiden (4), vanhempien (4), puolustusvoimien (3), te-toimiston (1) tai
peruskoulun (1) kautta. Neljä nuorta on kieltäytynyt toimenpiteistä. Nuoria on ohjattu mm.
työpajalle, te-toimistoon, sosiaalipalveluiden piiriin, mielenterveys- tai päihdepalveluiden
pariin, töihin tai opintojen pariin. Nuorilla oli joko ammatillinen koulu keskeytynyt (16),
pelkkä peruskoulu takana (7), lukio keskeytynyt (2), suorittamassa ammatillista koulua (2)
tai ammatillinen perustutkinto suoritettu (4). Etsivän nuorisotyön menot ensimmäisen
kauden osalta olivat yhteensä 35.861 euroa, josta palkka-, työnohjaus- ja koulutuskustannukset sekä matkakorvausten osuus oli noin 34.000 euroa. Sauvon kunnan osuus oli
1.234 euroa, Paimion kaupungin osuuden jäädessä 4.627 euroon. Avustuksen osuus
vuosittain on 30.000 euroa.
Nuorten työpajan kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset alle 29-vuotiaat nuoret,
joille sosiaalisen tuen saanti on vähäistä. ”NuortenTupa” on pienryhmätoimintaa, joka rakentuu tekemisen ympärille: Tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, oppia työrutiineja ja
luottamaan itseensä. Tarkoituksena on oppia myös jokapäiväisiä arkiaskareita ja elämänhallintaa. Pajajakson kesto on kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin.
KÄYTTÖTALOUSOSA
62
PAIMION KAUPUNKI
Nuoren on mahdollista myös itse vaikuttaa jakson sisältöön omien kiinnostustensa ja
vahvuuksiensa mukaan. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta.
Pajatyö Paimiossa ja Sauvon kunnassa alkoi 1.10.2012. 1.10.2012-30.7.2014 välisenä
aikana NuortenTuvalla on ollut yhteensä 34 asiakasta iältään 16-28-vuotiasta. Nuoret
ovat ohjautuneet pajalle etsivän nuorisotyön (11), TE-toimiston (8), itse (4), sosiaalipalveluiden (4) mielenterveyspalveluiden (1) tai muusta tahosta (3). Nuoret ovat pajalla joko
kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun tai muun tukitoimen sopimuksella. Nuorista
suurimmalla osalla on peruskoulu suoritettu (30) ja vain osalla (4) 2. asteen ammatillinen
tutkinto. Pajajakson kesto on keskimäärin 3-6 kuukautta. Nuoret ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen koulutukseen (5), työelämään (3), muualle (8) tai jatkavat pajalla (3). Työttömäksi on jäänyt kolme nuorta, keskeyttänyt 5, erotettu 6 nuorta, ei tietoa 1 nuori.
Pajatoiminnan menot ensimmäisen kauden osalta olivat yhteensä 46.251 euroa, joista
Sauvon kunnan osuus oli 3.466 euroa, Paimion kaupungin osuuden jäädessä
12.098 euroon. Suurimman kustannukset pajan osalta ovat työntekijän palkka-, koulutus
ja matkustuskustannukset (35.000 €), elintarvikkeet (1.900 €), materiaali- ja välinehankinnat (4.600 €) sekä vuokramenot (4.200 €). Avustusten osuus vuosilta 20122013 30.000 euroa, 2013-2014 32.000 euroa ja 2014-2015 34.000 euroa.
Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria ohjataan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen.
KÄYTTÖTALOUSOSA
63
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto)
Marja Turpeinen
Toiminta-ajatus
Paimion opisto jakautuu osa-alueeseen eli kansalaisopistoon sekä musiikkiopistoon.
Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille lähipalveluna kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen. Opetus-ohjelmassa on monipuolisia koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja.
Kuvataiteen perusopetusta kaikille kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille 6-18-vuotiaille
lapsille ja nuorille sekä sosiaalisen median ja tietoverkoissa tapahtuvaa opetusta kaikenikäisille. Opisto antaa vieraskielisille opiskelijoille suomen kielen opetusta sekä tutustuttaa
paikkakunnan kulttuuriin.
Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta, sekä nivoutuu oleelliseksi
osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. On menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen.
Opisto pyrkii vastaamaan niin perinteisiin kuin tulevaisuuden tuomiin kansalaistaitoihin
harmonisesti ja tasa-puolisesti ja vastaa siitä, että jokaisella kuntalaisella on samanlaiset
mahdollisuudet riippumatta iästä, varallisuudesta tai asemasta saada opetusta omalla
paikkakunnallaan. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen lainsäädännön mukaan
arvioinnin tarkoituksena on tukea toiminnan kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Käytössä on CAF – Common Assessment Framework sekä Virvatuli arviointimallit.
Toimintakuvaus
Paimion opisto on monipuolinen opetus-, kulttuuri ja harrastuspalvelujen sekä erityisliikunnan tuottaja. OPH:n opintosetelihankerahoituksella tuetaan maahanmuuttajien, senioriväestön sekä alhaisen pohjakoulutuksen omaavien opiskelijoiden vapaatavoitteista
koulutusta. Laatu- ja kehittämishankerahoituksella opetusta viedään niille asiakkaille, jotka eivät osallistu tai pysty osallistumaan perusiltaopetukseen. Opetusta oli vuonna 2013
12.307 tuntia ja opiskelijoita/kurssilaisia 3.926, joista musiikkileikkikoululaisia oli 148.
Päätoimisia opettajia opistossa on 5, sivu/tuntiopettajia 58 sekä rehtori ja apulaisrehtori.
Toimistopalvelut on jaettu siten, että 50 % toimistosihteerin kokonaistyöajasta on Paimion
opistolla.
KÄYTTÖTALOUSOSA
64
PAIMION KAUPUNKI
Kansalaisopisto
Tavoitteet
TP 2013
toteuma
TA 2014
tavoite
TA 2015
tavoite
TS 2016
tavoite
TS 2017
tavoite
3656
112
9
4,5
3650
111
5
4,5
3650
111
7
4
3700
109
6
4
3700
109
6
4
7523
54
7
4
7500
54
2,5
4,5
7500
54
1,5
4
7500
54
1
4
7500
54
0,5
4
Asiakasmittarit
kurssilaiset
€/opiskelija/brutto
€/opiskelija/netto (sis.vo:n)
asiakastyytyväisyys (1-5)Prosessimittarit
opetustunteja
€/opetustunti/brutto
€/opetustunti/netto (sis.vo:n)
kurssityytyväisyys
Henkilöstömittarit
henkilöstö (päätoim.)
henkilöstö (tuntiopettajat)
työtyytyväisyys (1-5) (CAF-arviointi)
Talousmittarit (1000€)
maksutuotot
valtionosuudet
3,5
52
4,5
3,5
56
4,5
3,5
58
4
3,5
58
4
3,5
58
4
113 372
263 669
112 560
277 718
119 110
277 718
119 960
277 718
120 810
277 718
Tulot sis.vo:n
377 041
390 278
396 828
379 678
398 528
Menot ei sis.kiinteistö ja siiv.kust.
Netto ilman vo:ta
Netto sis.vo:n
411 427
298 055
34 386
407 303
294 743
17 025
406 143
287 033
9 315
403 810
282 850
6 132
402 810
282 330
4 282
Musiikkiopisto
Tavoitteet
Asiakasmittarit
Opiskelijoita
€/opiskelija brutto
€/opiskelija netto
Asiakastyytyväisyysasteikko 1-5
Prosessimittarit
Opetustunteja
€/opetustunti brutto
€/opetustunti netto
Esiintymisiä ja
konsertteja /lukuvuosi
Maininnat mediassa
Perusasteen päästötodistuksen suoritt.
TP 2013
toteuma
TA 2014 TA 2015
TS 2016 TS 2017
tavoite
tavoite
tavoite
tavoite
280
990
541
4,5
300
882
464
4
305
868
446
4
310
854
440
4
310
854
440
4
4784
57
37
4800
55
33
4900
54
32
4900
54
32
4900
54
32
19
12
20
15
20
15
20
15
20
15
3
4
4
4
4
KÄYTTÖTALOUSOSA
65
PAIMION KAUPUNKI
Tavoitteet
Henkilöstömittarit
Henkilöstö (päätoim.)
Tuntiopettajat
Työtyytyväisyys 1-5
Talousmittarit
Maksutuotot
asukaspohjainen
VO /tait.perusopetus 1,40/as
Tulot
Menot
Netto sis. tpo:n vo:n
TP 2013
toteuma
TA 2014
tavoite
TA 2015
tavoite
TS 2016
tavoite
TS 2017
tavoite
4
6
4
6
4
4
6
4
4
6
4
4
6
4
88 051
89 810
92 480
92 480
92 480
14 823
14 931
14 931
1 4 931
14 931
99 874
277 200
177 326
104 741
264 832
160 091
107 411
264 823
157 412
107 411
264 823
157 412
107 411
264 823
157 412
Opiskelija ja opetustuntien yksikköhintoihin ei ole laskettu sisäisiä siivous- ja
kiinteistökustannuksia.
SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
527,5
503,8
23,7
2 303,4
1 680,9
622,5
533,3
511,2
22,1
2 362,5
1 671,8
690,6
571,2
547,7
23,6
2 352,4
1 681,0
671,4
7,1 %
7,1 %
6,8 %
-0,4 %
0,5 %
-2,8 %
4,1 %
4,4 %
-0,3 %
1,1 %
0,0 %
3,9 %
571,2
547,7
23,6
2 409,2
1 737,8
671,4
571,2
547,7
23,6
2 409,2
1 737,8
671,4
Toimintakate
-1 775,9
-1 829,2
-1 781,2
-2,6 %
0,1 %
-1 837,9
-1 837,9
Vuoden 2015 liikuntatoimen menoihin on lisätty 20.000 euroa Jukolan viestin mahdollisiin kuluihin.
KÄYTTÖTALOUSOSA
66
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Tekninen lautakunta
Hallinto
Markku Kylén
Toiminta-ajatus
Hallinnon toiminta-ajatuksena on tehokkaasti ja taloudellisesti toimiva, asiakkaiden tarpeet
huomioiva organisaatio.
Toimintakuvaus
- Hallinto organisoi, johtaa ja valvoo palvelutuotantoa sekä järjestää näihin liittyvät
asiakirjapalvelut, vastaa lautakunnan talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä neuvoo ja palvelee asiakkaita.
- Hallinto on viime vuosina vastannut vuosittain keskimäärin noin 3 milj. euron investointien toteuttamisesta sekä noin 20 milj.euron käyttöomaisuuden ylläpidosta.
- Vuosittain valmistellaan noin 120 asiaa lautakunnan käsittelyyn sekä vastataan
lautakunnan päätösten täytäntöönpanosta.
- Hoitaa yksityisteiden hallintoasiat (mm. yksityistieavustukset). Ko. tehtäviä hoitaa
maaseutuasiamies, joka ei kuitenkaan kuulu lautakunnan alaiseen henkilöstöön.
- Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen myötä hallintoon on muodostettu osatehtäväalue: vesihuoltolaitoksen hallinto. Hallinto myy palveluja Paimion Vesihuolto
Oy:lle. Hallinnon henkilöstön palkkamenoista 1,2 henkilöä laskutetaan Paimion
Vesihuolto Oy:ltä. Hallinto hoitaa yhtiön sopimusasiat (kulutuspaikkoja n. 2.600),
myyntireskontran, yhtiön laskutuksen kaupungilta, toimitusjohtajuuden ja työnjohtoasiat.
Henkilöstö: 2,5 henkilöä. Rakennuttajainsinööri toimii tekninen ja ympäristöpalvelut
toimialan toimialajohtajana ja teknisen lautakunnan esittelijänä sekä Paimion Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajana.
Ympäristöanalyysi
Tulevina vuosina edessä on edelleen mittavia investointeja etenkin talonrakennuspuolella. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää investointien saattamista lähivuosina
minimiinsä, kuitenkin niin, että korjausvelka ei kasva kohtuuttomasti.
Eläköityminen ja vapautuvien virkojen/ toimien täyttö asettavat toimialalle mittavan
haasteen tarjota jatkossakin kuntalaisille nykytasoisia palveluja.
- Henkilöstöriskit eri tehtäväalueilla: pitempiaikaiset sijaistukset minimihenkilöstöllä
hankalia tai mahdottomiakin, ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus tulevaisuudessa, työssäjaksaminen ja nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen.
- Tietojärjestelmien ja tietoturvaan liittyvät riskit tietohallinnon vastuulla, pitempiaikaiset häiriöt lamauttavat toimintoja.
Tavoite
Palvelutason säilyttäminen
Mittari
Tunnusluku
Asiakaspalvelukysely 0-5
TA14
tehty
Sijoituslupa- ja käyttöoikeuspäätösten taksat
TA15
tarkistetaan
KÄYTTÖTALOUSOSA
67
TS16
tehdään
TS 17
tarkistetaan
PAIMION KAUPUNKI
Hallinto
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
4,9
4,9
0,0
322,8
259,4
63,4
90,0
90,0
0,0
365,7
353,3
12,4
131,9
131,9
0,0
396,5
363,3
33,3
-317,9
-275,7
-264,7
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
46,5 %
46,5 %
0,0 %
8,4 %
2,8 %
168,1 %
1283,3 %
1291,4 %
0,0 %
11,4 %
20,0 %
-23,8 %
5,7
5,7
0,0
438,0
404,8
33,3
5,8
5,8
0,0
446,1
412,9
33,3
-4,0 %
-8,4 %
-432,3
-440,3
Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy PVH Oy:ltä laskutettavia kustannuksia lisää 41.362 € (henkilöstömenoja, palvelujen ostoja ja muita kuluja). Yksityistieavustuksia vähennetty n. 6.000 € ja henkilöstömenoja n. 4.000 €.
KÄYTTÖTALOUSOSA
68
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Tekninen lautakunta
Infrapalvelut
Pekka Salo
Toiminta-ajatus
Tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat ja lakiinkin perustuvat liikenneväylien
sekä niihin kuuluvien laitteiden ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Ylläpitää kaupunkilaisille monimuotoisia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimapaikoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä.
Toimintakuvaus
Keskeisenä toimintana on kaupungin hallussa ja hoidossa olevien liikenneväylien ja
viheralueiden kunnossapito sekä uusien rakentaminen sisältäen myös liikenne- ja viheralueella olevat laitteet sekä liikenneturvallisuuden edistäminen. Liikenneväylien
kunnossapitoluokitus sekä viheralueiden hoitoluokitus ohjaavat toimintaa. Vakituista
henkilökuntaa tehtäväalueella vuonna 2014 on yhdyskuntateknikon (50 %) ja kaupunginpuutarhurin lisäksi 7,5 henkeä.
Ympäristöanalyysi
Suunnitelmakaudella tulee kunnossapidettävä katupituus, tievalaistuksen ja hoidettavien viheralueiden määrä edelleen lisääntymään. Vuoteen 2019 mennessä mm. katupituus kasvanee n. 5 km ja kevytväylästö n. 3 km. Myös rakennettujen puistoalueiden
pinta-ala on kasvanut Paimionjokipuiston myötä.
Liikenneväylät ja viheralueet muokkaavat taajaman ympäristökuvaa, jonka merkitys
on viime vuosina korostunut voimakkaasti. Tämä merkitsee huomion kiinnittämistä entistä enemmän kadun rakenteisiin ja pintamateriaaleihin sekä vierialueiden viimeistelyyn mm. istutuksin ja reunakivin. Leikkikentille, ulkoliikunta- ja uimapaikoille asetetut
turvallisuusmääräykset lisäävät edelleen alueiden kunnossapito- ja uudistamistarvetta. Tämä vaatii myös enemmän rahallista panostusta. Eri liikuntamuodot ovat tuoneet
vaatimuksia etenkin kevytväylien kunnossapitoon ja valaistukseen.
Tällä vuosikymmenellä on tehtäväalueen vakituinen henkilöstö vähentynyt kolmanneksella. Tilalle ei ole saatu palkattua uutta vakituista henkilöstöä. Vajetta on kausityövoimalla, harjoittelijoilla ja työllistetyillä sekä ulkoistamalla, jotta on pystytty ylläpitämään lakien ja määräysten sekä annettujen tavoitteiden mukaista, tehtäväalueelle
kuuluvan kunnossapidon ja rakentamisen laatutasoa ja määrää. Ulkoistamisessa sopivien ja luotettavien urakoitsijoiden löytäminen ei kuitenkaan välttämättä ole ongelmatonta eikä ulkoistaminen myöskään välttämättä tuo kustannussäästöjä. Vuokrattavan peltoalan ja metsämaan myynti pienentää tehtäväalueen vuosittaisia tuloja.
-
-
Henkilöstöriskit: pieni organisaatio, henkilöstön työkyvyn ylläpito ja kehittäminen
Onnettomuudet ja poikkeukselliset sääilmiöt: öljyvahingot, myrskyt (puiden kaatuminen liikenneväylille ja yleisille alueille), sähkökatkot (katuvalaistus pois päältä,
josta seuraa myrskyvahinkojen korjaus pimeässä ja kuntalaiset kokevat turvattomuutta, runsaat sateet, poikkeuksellisen suuri lumentulo (kalusto ei riitä).
Korvausinvestoinnit eivät kata korjaustarpeita, jolloin korjausvelka kasvaa.
KÄYTTÖTALOUSOSA
69
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite ja keinot
Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta
1. Kehityskeskustelut käydään
Yleisten alueiden turvallisuus ja
hyvä ympäristökuva
Käyttötalousosan keinot:
1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet
täytetään
2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen
3. Leikkikentät, uima- ja ulkoliikuntapaikat turvallisuusmääräysten mukaisia
4. Metsänhoitosuunnitelman
toteuttaminen
Investointiosan keinot:
1. Huonokuntoiset päällysteet
uusitaan
Mittari
Tunnusluku
TA 15
TS 16
TS 17
toteutuma %
100
100
100
palvelukysely
1-5
3,3
3,3
3,3
toteutuma-%
80
70
70
toteutuma-%
100
100
100
toteutuma-%
100
100
100
m2/vuosi
12000
12000
12000
Vähäjoki
Saari
2.
Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan
kun 90 % tonteista rakentunut
Saari,
Preitilä
3.
Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan
kun 50 % tonteista rakentunut
Vähäjoki
4.
Vanhan katuvalaistuksen
saneeraus
valopisteitä/a
50
200
5.
Vanhojen asuntoalueiden
sadevesiviemäröinti
sv-viemäröinti
alue
Untontien
alue
NuppulanYrittäjäntie,
tie,Joukahai Lemminsentie
käisentie
6.
Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti
kunnallistekniikan rakentamisen ohella
toteutuma
KÄYTTÖTALOUSOSA
70
Kiirulantie
100
PAIMION KAUPUNKI
Toimintaa kuvaavia lukuja
arvio
2014
2010
2011
2012
2013
66,6
26,4
1,8
3,9
93,3
85,6
67,3
27,4
1,8
3,9
96,8
87,0
68,3
28,5
2,3
3,9
97,6
88,2
68,6
29,1
2,5
3,9
103,0
88,2
3,9
105,3
88,9
155
22
23
3
24,5
10
240
260
43
470
29
24
3
24,5
10
285
245
46
417
20
25
3
26
5,5
286
225
34,5
522
24
25
3
26
5,5
286
225
34,5
312
7
25
3
29
8,5
286
225
34,5
Tiepituudet km
- kadut
- kevytväylät
- rakennetut polut (talvikp:a)
- muut tiet
yhteensä
Tievalaistus, km
Talvikunnossapito, ko.vuonna
päättynyt talvi
- liukkaudentorjunta materiaali, t
- aurauskierroksia
Leikkikentät kpl
Uimapaikat kpl
A2-luokan puistoa ha
Maisemaniittyjä ha
Puisto-/ taajamametsiä ha
Talousmetsiä ha
Peltoa ha
69,0
29,1
Infrapalvelut
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
81,8
81,8
0,0
1 152,0
1 149,5
2,5
108,2
108,2
0,0
1 112,6
1 104,3
8,3
111,5
111,5
0,0
1 088,6
1 076,5
12,2
Toimintakate
-1 070,2
-1 004,4
-977,1
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
3,0 %
3,0 %
0,0 %
-2,2 %
-2,5 %
47,3 %
18,1 %
18,1 %
0,0 %
-2,7 %
-3,2 %
192,6 %
114,8
114,8
0,0
1 096,9
1 084,8
12,2
118,3
118,3
0,0
1 096,9
1 084,8
12,2
-2,7 %
-4,3 %
-982,1
-978,6
Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenoja vähennetty n. 28.000 €. Katuviheralueiden ja muiden
viheralueiden hoitotaso tulee laskemaan. Pieniä parannushankkeita voidaan tehdä entistä vähemmän.
KÄYTTÖTALOUSOSA
71
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Tekninen lautakunta
Kiinteistöpalvelut
Olli Koivukangas
Toiminta-ajatus
Kiinteistöpalvelut tuottaa kaupungin kiinteistöpalveluja niin, että tiloissa on kaikkien terveellistä ja turvallista työskennellä ja toimia. Kiinteistöpalvelut muodostuvat rakennusteknisistä, sekä kunnossapitotöistä ja kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista. Tehokkaalla ja
tarkoituksenmukaisella toiminnalla taataan hyvä kiinteistöjen kunto, sekä rakennusten
elinkaaren piteneminen.
Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja niiden
ylläpito käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, sekä kaupungin eri tilojen
puhtaanapito ja hygieniasta huolehtiminen. Palvelut järjestetään omana työnä sekä osittain ostopalveluna.
Toimintakuvaus
Kiinteistöpalvelut tuottaa käyttäjäpalveluita, joista aiheutuvat kustannukset peritään suoraan toimialoilta ja niiden yksiköistä toimitilavuokrien kanssa. Toimintatapa otettiin käyttöön talousarviovuodelle 2014 ja tuotteistaminen jatkuu edelleen.
Kiinteistönhoitotöitä ovat mm. tekninen huolto, talonmiespalvelut, energiankulutuksen seuranta ja kiinteistöjärjestelmien sekä huoltokirjojen ylläpito.
Kiinteistöjen kunnossapitotehtäviä on mm. erilaiset korjaus- ja asennustyöt, tilojen järjestelyissä ja muutoissa avustaminen, sekä erityisalojen alihankkijoiden hankinta.
Kiinteistötoimi ylläpitää kaupungin omistamien sekä hallinnoimia kiinteistöjä ja rakennuksia (~274.000 r-m3 / 62.000 k-m2) sekä niihin liittyviä ulkoalueita (~61,5 ha). Energiansäästötoimet on oleellinen osa toimintaa ja niihin panostus jatkuu edelleen.
Siivoustoimen tavoitteena on tuottaa ylläpito- ja perussiivouspalveluja, joilla luodaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä toimintaympäristö kiinteistöjen käyttäjille, sekä ylläpidetään niiden tarkoituksenmukaista puhtaustasoa. Siivoustoimi huolehtii että kaupungin
omistamat kiinteistöt pysyvät käyttäjien kannalta siisteinä ja hygieenisinä, sekä omalta
osaltaan pidentää rakennusten elinkaarta.
Siivottavaa lattiapinta-alaa 2015 on 39.609,5m2, eli lisäystä viime vuoteen on 941,5m2,
josta on mitoitettu siivoustyönmitoitusohjelmalla 95 %. Siivottavia rakennuksia kaupungilla
on 35 kpl. Siivousaineiden ja -tarvikkeiden hankinnassa kaupunki on mukana Turun seudun hankintarenkaassa ja KL- kuntahankinnoissa.
Henkilöstövahvuus: vakinaisia kiinteistönhoitajia 7,5 hlöä, kunnossapitohenkilöstöä 4,7
sekä yksi iltavahtimestari toimialueenaan Vistan koulu. Siivoushenkilöstöön kuuluu 23 tilahuoltajaa, joista osa-aikaisia 4 hlöä, siivoustyönohjaaja sekä siivoustyönjohtaja. Kiinteistön hoitoa, kunnossapitoa sekä siivouspalveluita hankitaan myös ostopalveluina. Paimion
kaupungin laadittua palvelustrategiaa noudattaen omien henkilöstöjen rekrytoinnin vaihtoehdoksi on selvitettävä ostopalvelun mahdollisuus ja kustannukset.
KÄYTTÖTALOUSOSA
72
PAIMION KAUPUNKI
Ympäristöanalyysi
Rakennuskannan ikääntyminen on tuonut mukanaan työsuojelullisia ongelmia, joita joudutaan ratkaisemaan myös käyttöpuolen määrärahoilla. Yleistyneet sisäilmaongelmat edellyttävät kiinteistöpalveluiden koko henkilöstöltä nopeaa ratkaisuhakuisuutta jotta tilat saataisiin säilymään käyttökelpoisina. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään ilmenneiden ongelmien ratkaisumahdollisuuksia sekä todetaan jo tehtyjen toimenpiteiden toimivuus ja riittävyys.
Sivistyspalveluiden päivähoito- ja opetustilojen kasvava tarve luovat paineita kiinteistöjen
tilakäytön tehostamiseen. Normaalin kunnossapidon lisäksi laajamittaisempien saneerauksien suunnittelussa otetaan huomioon tilojen tehokas ja monipuolinen käyttömahdollisuus. Tilojen vapautuessa ne pyritään nopeasti jatkojalostamaan, joko palvelemaan kaupungin omia toimintoja tai ulosvuokrattavaksi. Kohteet jotka eivät sovellu kuntonsa tai sijaintinsa puolesta kaupungin ydintoimintaan realisoidaan.
Toteutuneiden kustannusten yksityiskohtaisempaan kohdentamiseen oikeille tahoille tarkennetaan edelleen. Uusia kustannuspaikkoja luodaan, kunnossapito- ja kiinteistöhoitohenkilöstön tuntikirjanpitoa ylläpidetään ja laskujen jakoperusteita tarkennetaan edelleen
jo tiliöintivaiheessa. Sisäinen ylläpitovuokra on otettu käyttöön 2014 talousarvion laadinnassa.
Henkilöstöresurssien riittävyys on edelleen haaste. Sairauslomien sijaistaminen rasittaa jo
entisestään tiukkoja resursseja ja aiheuttaa ylikuormitusta. Eläköitymisen johdosta vapautuvat toimet tulisi saada edelleen täytettyä jotta palvelutaso saadaan pysymään edes nykyisellä tasolla. Mitoituksia, toimenkuvia sekä tehtäviä tarkistetaan ja priorisoidaan jatkossakin. Ulkoisia palveluntuottajia käytetään soveltuvilta osin paikkaamaan omia resurssivajauksia.
Tiimityöskentelyä tehostamalla, tehtävien priorisoinnilla ja toimenkuvien tarkennuksilla
tuottavuus paranee. Henkilöstön jaksaminen ja työkyvyn säilyttäminen on tässä kaiken
keskellä se suurin haaste.
Kiinteistöpalveluissa on laadittu sekä siivouksen, että kiinteistöhuollon osalta työpaikkaselvitykset, joissa on selvitetty toiminnan riskit ja työssä esiintyvät altisteet (fysikaaliset,
kemialliset ja biologiset altisteet, ergonomia ja henkinen kuormittuminen sekä tapaturmavaarat). Työturvallisuus on kiinteistöpalveluissa kaiken toiminnan lähtökohta ja oleellinen
osa henkilöstön perehdytystä.
Henkilöstöriskit:
- Osaavan, motivoituneen ja koulutetun henkilöstön saatavuus (kiinteistöjen lisääntynyt
teknisen huollon tarve. Tilahuoltajien työmenetelmien kehitys).
- Henkilöstön työssäjaksaminen (sijaisjärjestelmän puuttuminen)
- Kiinteistöjen henkilöturvallisuus (sisäilmaongelmat, talvikunnossapito)
- Työtapaturmariskit (putoaminen, liukastuminen, sähkölaitteet, kemikaalialtisteet)
Omaisuusriskit:
- Äkilliset tuhot (tulipalo, myrsky, tulva, ilkivalta)
Tietohallinnon riskit:
- Verkon kaatuminen (kiinteistöautomaatio- ja kameravalvontaohjelmien toimintakatkokset)
KÄYTTÖTALOUSOSA
73
PAIMION KAUPUNKI
Keskeytysriskit:
-
Infrastruktuurin toimintavarmuus (kaukolämpö, vesi- ja viemäri, sähkö, puhelin- ja tietoverkko, katuverkko)
Tavoite ja keinot
Mittari
Tavoite:
Kaupungin kiinteistöt ovat
kunnossa ja palvelevat
käyttäjiä.
Keinot:
1) Kiinteistöt kuntokartoitetaan
kunnostustarpeen kartoittamiseksi.
2) Palaverit käyttäjien kanssa
3) Siivoustyönmitoitus ajan
tasalla
4) Asiakastyytyväisyyskysely
5) Investointihankkeiden toteutuminen
Tavoite:
Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti
Keinot:
1) Pääoma-arvon määrittäminen
sisäisen vuokran määrittämiseksi
2) Rakennusten korjausvelan
määrittäminen
Tavoite:
Jaksava, motivoitunut ja
osaava henkilöstö
Keinot:
1) Henkilöstöä koulutetaan
2) Kehityskeskustelut käydään
vuosittain
valmius-%
/ r-m3
Tunnusluku
TA15
TS 16
TS17
70
75
80
>30
>30
>30
90
tehdään
90
ei tehdä
90
tehdään
100
100
100
valmius-%
/ r-m3
20
25
30
valmius-%
/ r-m3
10
15
20
>2
>2
>2
50
50
100
kpl/v
valmius-%
/ h-m2
arvostelu
0-5
%
kurssit/hlö/v
Toteutuma-%
KÄYTTÖTALOUSOSA
74
PAIMION KAUPUNKI
Toimintaa kuvaavia lukuja
2011
2012
2013
122
276245
63409
39/
218616
115
273405
62584
37/
217044
115
274125
61990
37/
217764
95
266087
61814
37/
217764
47,07
6/
6258
40,6
6/
6258
38,7
6/
6258
5/
5898
43,5
48,5
45,7
Sähkö (kWh/r-m3/v)
13,29
11,2
Vesi (m3/r-m3/v)
0,12
0,11
Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) (€/v)
1010971 1008633
Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2)
33890
36936
79/
82/
Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2)
26543
30398
19,4
0,10
Rakennuksia (kpl)
Rakennuksia (r-m3)
Rakennuksia (k-m2)
Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3)
Kaukolämmön ominaiskulutus
(kWh/r-m3/v)
Öljylämmitys (kpl/r-m3)
Öljylämmön ominaiskulutus
(kWh/r-m3/v)
Siivousmateriaalikulut (€/m2)
Siivoustyövoimakulut (€/m2)
1,04
22,40
0,97
22,78
2014
995602
38668
89/
34308
Arvio 2015
39609,5
95/
37 735
1,32
20,52
Kiinteistöpalvelut
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
3 978,9
530,5
3 448,4
3 345,5
3 114,0
231,5
4 074,5
534,2
3 540,4
3 414,6
3 231,0
183,6
4 271,0
454,4
3 816,6
3 497,8
3 396,6
101,3
4,8 %
-14,9 %
7,8 %
2,4 %
5,1 %
-44,8 %
3,7 %
-7,2 %
5,3 %
2,3 %
4,5 %
-28,1 %
4 284,6
468,0
3 816,6
3 531,8
3 430,5
101,3
4 298,6
482,1
3 816,6
3 566,1
3 464,9
101,3
633,4
659,9
773,1
17,1 %
11,0 %
752,8
732,5
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
5 757,7
2 212,9
3 544,7
6 129,6
5 809,8
319,8
4 272,7
732,4
3 540,4
4 892,8
4 688,5
204,3
4 514,3
697,7
3 816,6
4 983,0
4 836,3
146,7
5,7 %
-4,7 %
7,8 %
1,8 %
3,2 %
-28,2 %
-10,8 %
-34,2 %
3,8 %
-9,4 %
-8,4 %
-27,1 %
4 405,1
588,6
3 816,6
5 066,8
4 920,1
146,7
4 422,7
606,1
3 816,6
5 109,2
4 962,5
146,7
-371,9
-620,1
-468,7
-24,4 %
13,0 %
-661,6
-686,4
KÄYTTÖTALOUSOSA
75
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Ympäristölautakunta
Kaavoitus
Juha Suominen
Toiminta-ajatus
Kaavoituspalveluiden toiminta-ajatuksena on kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen, viihtyisän, virikkeisen, turvallisen, laadukkaan ja taloudellisen asuin-, työ- ja vapaa-ajanympäristön rakentumista. Tätä toteutetaan ohjaamalla alueiden käyttöä.
Toimintakuvaus
Toiminta käsittää sekä asemakaavoitusta että yleispiirteisempää suunnittelua. Maankäytönsuunnittelu hoidetaan pääosin omana työnä, tarvittaessa myös ostopalveluna omien
resurssien puutteessa. Vuosittain on vireillä olevia hankkeita 2-4.
Henkilöstön määrä on 1,8.
Ympäristöanalyysi
Vistan osayleiskaava on saanut lain voiman suuremmaksi osin. Turun hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen seututeiden 110 ja 181 risteysalueen P-1 ja TP-1
alueiden osalta sekä Hellbergin ja Hossilantien päässä olevan AP/sy/res –alueen osalta.
Lisäksi kumottiin ehdotusvaiheen nähtävillä olo ajan jälkeen lisätyt rakennussuojelukohteet. Asian käsittelyä jatketaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa
2014. Kaavasta jätettiin valituksia ja asian käsittely on Turun hallinto-oikeudessa.
Asemakaavahankkeista Apilatie 10 asemakaavanmuutos on vahvistunut keväällä. Eri käsittelyvaiheissa ovat Hanhijoen asemakaavan muutos, Juliuksentien asemakaava ja
asemakaavan muutos, Kisatien asemakaavan muutos, Puranpojantien asemakaava ja
asemakaavan muutos, Naskarlan asemakaavan muutos.
Kaupunki hankki maanomistusta Tiilitehtaantieltä, voimassa olevassa kaavassa alueelle
on osoitettu noin kuusi hehtaaria rakennusmaata, joka ei ole vielä toteutunut. Alueen uudelleen kaavoittaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 aikana.
Vistan osayleiskaavassa kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta asumiseen tarkoitettua aluetta on 46 ha ja työpaikka-aluetta 7 ha.
Kaavaprosessissa riskit kohdistuvat kaavaprosessin pitkittymiseen ja vahvistumiseen erilaisten selvitysten puutteellisuuksista johtuen tai niihin kohdistuvista valituksista johtuen.
Kaavoituksessa toiminnalliset riskit ovat henkilöstön sairastumiseen ja työssä jaksamiseen liittyviä.
Pitkäaikaisissa sairaustapauksissa kaavoitustyöt keskeytyvät todennäköisesti kokonaan,
jos ei sijaiseksi saada pätevää kaavoitusalan henkilöä.
KÄYTTÖTALOUSOSA
76
PAIMION KAUPUNKI
Tietojärjestelmien ja tietoturvaan liittyvät riskit vaikuttavat olennaisesti niiden töiden etenemiseen jotka tehdään tietokoneella. Tärkeää on että kaikki työt talletetaan verkkoasemalle josta tietohallinto tekee päivittäin varmuuskopiot
Tunnusluku
TA15
TS16
Tavoite
Mittari
Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen
toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen
elämänympäristö
1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen
kpl/v
2
2
2
pv/v
toteut. %
4
100
4
100
4
100
Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö
1. Koulutuspäivät
Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat
1. Kaupungin ja viranomaisten väliset palaverit
2. Kaupungin sisäiset kaavoituspalaverit
3. Kaavoituskatsaus
kpl/v
kpl/v
TS17
4
4
4
10
10
10
laaditaan laaditaan laaditaan
Monipuolinen tonttitarjonta kysyntää vastaavasti
1. Kaupungin tonttivaranto (myyntivalmiit)
2. Kaupungin tonttivaranto (kunn.tek. puuttuu)
3.
kpl/v
kpl/v
KÄYTTÖTALOUSOSA
77
20
50
20
40
20
40
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Paikkatieto
Virpi Lindvall
Toiminta-ajatus
Paikkatietopalvelut tuottaa luotettavaa mittaus-, rekisteri- ja paikkatietoaineistoa päätöksenteon pohjaksi ja sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin.
Toimintakuvaus
Paikkatietopalvelut palvelee kaupunkilaisia ja kaupunginviraston eri hallintokuntia paikkatieto- ja mittausasioissa. Paikkatietopalvelujen keskeisiä tehtäviä ovat digitaalisen pohjaja johtokartan ylläpito, karttoihin, suunnitelmiin ja kiinteistökauppoihin liittyvät arkistointityöt, kaupungin maaomistuksen lainhuudatus sekä paikkatiedollinen ylläpito, kiinteistöjen
muodostamiseen liittyvät mittaukset ja seuranta, rakennuspaikan merkinnät, rakennuslupiin ja kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät tehtävät sekä taloushallinnon osatehtävät.
Henkilöstön määrä 1,9.
Ympäristöanalyysi
Kiinteistöihin, karttoihin ja eri rekistereihin liittyvän tiedon tuottamista ja hallintaa tehdään
yhteistyössä omien hallintokuntien, valtion viranomaisten ja muiden alueen kuntien kanssa.
Mittausteknikko hoitaa rakennusluvassa määrätyt rakennuspaikan merkinnät. Myös kaupungin omat pienimuotoiset mittaustyöt tehdään omin voimin ja kaupunkilaisia palvellaan
moninaisissa asioissa. Yleisten alueiden lohkomisia jatketaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Päätös kaavan pohjakartan korkeusjärjestelmän muutoksesta
N60‒N2000 on tehty vuonna 2010 ja tämä hanke on tarkoitus saada vihdoin päätökseen.
Ohjelmistojen ja laitteiden muutoksiin sekä korjaustarpeisiin pyritään varautumaan. Mahdollisista ohjelmistomuutoksista haetaan työajan säästöjä ja resurssien vapauttamista
muihin töihin. Luodut tietokannat ja kartta-aineistot pyritään pitämään ajan tasalla jatkuvalla täydennystyöllä vaikka kiristyvä talousarvio ja mahdolliset talkoovapaat aiheuttavat
painetta ylläpitotyöhön. Tulevalla talousarviokaudella kausityöntekijä tai harjoittelija pystyisi kartoittamaan pohjakartalle olennaisia täydennyksiä, jatkamaan johtokartan kartoitusta ja RTK-mittauslaitteen käyttöaste paranisi tämän myötä.
Paikkatietoalalla suurimpina riskeinä voidaan nähdä tietojärjestelmien toiminnan häiriöt,
niin toimistossa kuin maastotyössäkin. Ohjelmistojen päivittyminen ja tämän myötä henkilöstön osaamisen heikentyminen on myös mahdollinen uhka. Tietoteknisissä ongelmissa
budjetin riittämättömyys voi tulla vastaan sekä ohjelmien hankinnassa että koulutuksen
mahdollistamisessa. Kovaa vauhtia kehittyvä työympäristö saattaa vaikuttaa henkilöstön
jaksamiseen. Pitkäaikaiset sairastumiset heikentävät toiminnan laatua, mutta välttämättömät työtehtävät pystytään hoitamaan kollegoiden ja tarvittaessa ostopalveluiden turvin.
KÄYTTÖTALOUSOSA
78
PAIMION KAUPUNKI
Tunnusluku
TA15
TS16
TS17
Tavoite
Mittari
toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja
informatiivinen toimintaympäristö
1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla
2. Pohjakartan täydennys ja päivitys
3. Yleisten alueiden lohkominen
päivitys
alue/v
alue/v
päivitys
2
2
päivitys
2
2
päivitys
2
2
pv/v
toteut. %
3
100
3
100
3
100
kpl/v
2
2
2
1. Koulutuspäivät
1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit
KÄYTTÖTALOUSOSA
79
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Rakennusvalvonta
Jarmo Virta
Toiminta-ajatus
Rakennusvalvontapalveluiden toiminta-ajatuksena on kuntalaisten tarpeiden mukaisesti
ja osoitetuilla voimavaroilla edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen, viihtyisän, virikkeisen, turvallisen, laadukkaan ja taloudellisen asuin-, työ- ja vapaaajanympäristön rakentumista. Tätä toteutetaan ohjaamalla rakentamista ja valvomalla rakennettua ympäristöä.
Toimintakuvaus
Rakennusvalvonta huolehtii, että rakennus tai rakennuskohde täyttää käyttötarkoituksen
edellyttämällä tavalla rakenteiden lujuuden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja
ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset.
Rakennusvalvonnan tehtäväkenttään kuuluu lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely ja valmistelu, lupien valvonta katselmusten, tarkastusten ja asiapapereiden avulla, sekä valmiiden
rakennusten ja niiden ympäristöjen jatkuva valvonta. Rakentajien ohjauksella ja neuvonnalla on merkittävä osuus rakennusvalvonnan työkentässä. Kaavoilla määrättyjen asioiden toteuttamisen valvonta. Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupahakemusten valmistelu. Maa-aineslupien valmistelu ja valvonta. Jätevesiasetuksen mukaisten lupien käsittely ja valvonta.
Ympäristöanalyysi
Palvelujen kysyntä on edelleen erittäin vilkasta ja yksityiskohtaisempaa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa entistä enemmän ympäristönsuojelullisia ja lämpötaloudellisia seikkoja ja viranomaisvalvonta kohdistuu hankkeen aloitus- ja valmistumisvaiheisiin, jolloin rakennuttajan vastuu on kasvanut.
Rakennusjärjestyksen ajan tasalla pitämisellä pyritään soveltamaan lainsäädännössä ja
muissa määräyksissä tapahtuvat muutokset Paimion olosuhteilta vastaavaksi.
-
sairastumiset (pitkäaikaiset), myös muilla sektoreilla vaikutusta rakennusvalvonnan
toiminnallisiin riskeihin esim. paikkatietokäsittelijä, mittausteknikko. kaavoitusinsinööri
eläköityminen (tarkastajat, tsto-työntekijä jo osa-aikaeläkkeellä)
työssä jaksaminen
pystyä toimimaan työmailla
resurssipula
tietojärjestelmien toimivuus ja luotettavuus
arkistointitilojen riittävyys
Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite:
Rakennustarkastajan eläköitymisen johdosta selvitetään mahdollisuus osallistua alueelliseen rakennustarkastukseen. Mahdollinen rakennustarkastuksen alueellinen yhteistyö sisältäisi toteutuessaan
myös ympäristönsuojelun.
KÄYTTÖTALOUSOSA
80
PAIMION KAUPUNKI
Tavoite
Mittari
TA15
Tunnusluku
TS16
TS17
toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen
elämänympäristö
1. Rakennusluvan käsittelyaika
vko/lupa
3
2. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen
kpl/v
2
3. Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti
tarkistettu tarkistettu
4. Keskeneräiset rakennushankkeet
kpl/v
500
3
2
450
3
2
450
1. Koulutuspäivät
pv/v
toteut. %
8
100
8
100
8
100
1. Kuntien väliset palaverit
kpl/v
2
2
2
KÄYTTÖTALOUSOSA
81
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Vastuuhenkilö
Ympäristönsuojelu
Sinikka Koponen-Laiho
Toiminta-ajatus
Ympäristönsuojelun toiminta-ajatus on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla
ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille.
Toimintakuvaus
Ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelulain tarkoittamana kunnan ympäristönsuojelu- ja ulkoilulain tarkoittamana leirintäalueviranomaisena 1.1.2013 alkaen.
Ympäristönsuojelun tulosalueeseen kuuluu ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisten
lupien ja ilmoitusten käsittely ja valvonta; lausuntojen antaminen; jätehuollossa valvontatehtävät ja mm. roskaantumiseen liittyvät tarkastukset; vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely; hajajätevesiasetuksen mukaiset valvonta- ja neuvontatehtävät;
kestävän kehityksen edistäminen; ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöjen tilan seuranta tutkimuksin); nitraattiasetuksen valvonta (eläinsuojat ja lantalat); tiedotus ja neuvonta puhelimitse, kaupungin www-sivuilla, paikallislehden välityksellä ja julkaisuin.
Ympäristöanalyysi
Hajajätevesiasetus (209/2011) työllistää edelleen runsaasti. Erityisesti hajaasutusalueiden asukkaiden neuvonnalla on akuutti tarve asetuksen siirtymäkauden päättymiseen vuoteen 2016 saakka. Asiantuntija-apua neuvontaan saadaan osallistumalla
Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen)
haja-asutusalueiden jätevesineuvontahankkeeseen, johon myös jatkossa on perusteltua
osallistua. Valvontaa tehostetaan, jotta haja-alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusiminen asetuksen edellyttämälle tasolle tehostuu ja vauhdittuu nykyisestä.
Vesihuoltolaitoksen ja jätevesiosuuskuntien toiminta-alueiden vahvistaminen vuonna
2012 toi lisää vesihuoltolain mukaisia tehtäviä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
mm. vapautushakemusten muodossa: liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättämisen ja valvontaviranomaisena toimimisen. Valvontaa tehostetaan, jotta vahvistetuilla toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt liittyvät vesi- ja viemäriverkostoihin.
Jätehuollossa valvontaviranomaista työllistävät jatkuvasti mm. roskaamisasiat ja hyötyjätepisteiden väärinkäytökset.
Ympäristönsuojelulain uudistus (voimaan 1.9.2014) ja vesihuoltolain uudistus (voimaan
1.9.2014) aiheuttavat viranhaltijan koulutustarvetta.
Asukkaiden yhteydenottokynnyksen madaltuminen ympäristöasioissa tuo mukanaan paljon asiakaskontakteja ja neuvontatyötä puhelimitse. Valitukset ja kantelut työllistävät jatkuvasti enemmän ja ovat pitkäaikaisia projekteja.
KÄYTTÖTALOUSOSA
82
PAIMION KAUPUNKI
-
tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus)
henkilöstöriski (työssä jaksaminen, ei sijaistusta esim. sairauspoissaolon ajaksi)
ympäristöonnettomuuksien aiheuttamat riskit (esim. pohjavesialueen, maaperän tai
vesistön pilaantuminen)
Tavoite
Mittari
TA15
toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen
elinympäristö
1. Ympäristölupien ja ilmoitusten (YSL, JäteL)
käsittelyaika/lupa
3 kk
laadukas ja joutuisa käsittely
2. Haja-alueen viemäriverkoston ulkopuolisten
kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen
%:lla kiinteistöis30 %
tä
järjestelmä
uusittu tai liitytty
osuuskunnan
viemäriin
3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontaosallistuminen
osall.
palveluhankkeeseen
Tunnusluku
TS16
TS17
2,5 kk
2,5 kk
50 %
90 %
osall.
osall.
1. Koulutuspäivät
pv/v
2
2
2
1. Kuntien väliset palaverit ymp.suojelutehtävissä
kpl/v
2
2
2
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
(1000€)
Toimintatuotot
ulkoiset tuotot
sisäiset tuotot
Toimintakulut
ulkoiset kulut
sisäiset kulut
Toimintakate
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TA15/TA14
muutos-%
TA15/TP13
KA-%
TS 2016
TS 2017
141,2
137,5
3,7
531,2
511,5
19,8
151,0
148,8
2,2
609,1
559,5
49,5
156,9
156,9
0,0
600,7
554,6
46,1
3,9 %
5,5 %
0,0 %
-1,4 %
-0,9 %
-7,0 %
5,6 %
7,1 %
-50,0 %
6,5 %
4,2 %
66,7 %
161,6
161,6
0,0
606,2
560,1
46,1
166,5
166,5
0,0
611,8
565,7
46,1
-390,1
-458,1
-443,8
-3,1 %
6,9 %
-444,6
-445,3
.
KÄYTTÖTALOUSOSA
83
PAIMION KAUPUNKI
TULOSLASKELMAOSA
TULOSLASKELMAOSA
Vastuuhenkilö
VUOSILLE 2015 - 2017
Toimintakuvaus
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin yhteinen rahoitus: verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja –menot (korot ja muut rahoitusmenot ja –tulot).
Kuntalain 65 §:ssä säädetään talouden tasapainosta seuraavasti:
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän
vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen
ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Ympäristöanalyysi
Verotulot
Paimion tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 esitetään vahvistettavaksi 20,75 %,
joka tarkoittaa 0,50%-yksikön korotusta. Vuoden 2014 kunnallisverotulojen arvioidaan vähenevän noin 1,1 milj. euroa (-3,1 %) vuoteen 2013 verrattuna, huolimatta tehdystä veronkorotuksesta. Vuoden 2013 joulukuun tilitys oli poikkeuksellisen suuri ja verotulot kasvoivat kokonaisuutena vuoteen 2012 verrattuna paljon
eli 8,3%. Vuoden 2015 tuloverojen kasvuksi, ilman veron korotusta, on arvioitu
+2,8% (n.1,0milj. euroa), eikä sillä päästäisi 2013 tasolle. Ehdotetun veronkorotuksen vaikutus ensimmäisenä vuotena on 900.000 euroa ja sen jälkeen noin
miljoona euroa vuodessa. Suunnitelmavuosille arvioidaan noin 3 % kunnallisverojen kasvu, joka on hieman Kuntaliiton arviota varovaisempi.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa
säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan 1.1.2015 alkaen. Yleisen kiinteistöveron
osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 %
ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta
korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan
0,8 %. Kiinteistöverolain 13 §:n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden
asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60
prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Talousarvioesitys sisältää kiinteistöveroprosenttien korotuksen siten, että
suhde alarajoihin pysyy suunnilleen samansuuruisena.
Yhteisöverotulojen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Vuoden 2015 yhteisöveron jako-osuudet määritellään
50 %:sesti 2013 ja 50 %:sesti vuoden 2012 verotietojen perusteella. Kuntaryhmän osuus yhteisöveroista on vuonna 2014 35,56%, vuosina 2015 se on
36,36%, mutta 2016 se pudonnee 30,3%:iin. Vuoden 2014 yhteisöverotilitykset
jäänevät noin 1,0 milj. euroon. Se on 0,2 milj. euroa alle talousarvion ja vajaan
0,2 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Vuosien 2015 - 2017 yhteisöverotilitysten arvioidaan pysyvän noin miljoonan euron tietämillä.
__________________________________________________________________________
TULOSLASKELMASOSA
84
PAIMION KAUPUNKI
Valtionosuudet
Vuoden 1.1.2015 alusta tulee voimaan valtionosuusuudistus, jolla pyrittiin yksinkertaistamaan järjestelmää. Laskentakriteerien määrä väheni merkittävästi, väestön
ikärakenteen painoarvo laski ja vastaavasti sairastavuuden painoarvo nousi. Uudistuksessa muutettiin myös valtionosuuksien verotulotasauksen kriteerejä: jatkossa
tasausta maksavia kuntia on entistä vähemmän. Uudistuksen myötä Paimio siirtyy
verotulotasauksen maksajasta saajaksi. Talousarviossa olevat summat perustuvat
valtiovarainministeriön kuntaosaston 24.9.2014 päivättyyn ennakkotietoon. Suunnitelmavuosilla valtionosuuksien on arvioitu pysyvän ennallaan.
Toiminnalliset riskit
Yleisen taloudellisen tilanteen (työllisyyden ja työttömyyden) kehittyminen vaikuttaa
tuloverokertymään ja viiveellä myös yhteisöverokertymään. Valtion menoleikkaukset
vaikuttavat kuntien talouteen niukentuvina valtionosuuksina.
Tuloslaskelma (1.000 e)
TP2013
TA2014
TA 2015
53 250,1
53 062,0
54 041,5
859,6
614,0
592,0
52 390,5
52 448,0
53 449,5
TP2013
19,75 %
36 497,8
1 191,4
1 567,5
39 256,7
TA2014
20,25 %
36 650,0
1 200,0
1 650,0
39 500,0
TA 2015
20,75 %
37 600,0
1 090,0
2 050,0
40 740,0
TS 2016
20,75 %
39 000,0
970,0
2 107,9
42 077,9
TS 2017
20,75 %
40 300,0
1 000,0
2 175,7
43 475,7
14 907,5
-547,7
95,6
15 004,0
-868,0
96,0
11 726,0
1 370,0
370,5
11 800,0
1 700,0
11 900,0
1 700,0
-1 294,5
-1 291,0
-950,0
-1 000,0
-1 000,0
13 161,0
12 941,0
12 516,5
12 500,0
12 600,0
Korkotulot
Korkomenot
12,4
541,4
26,0
600,0
210,0
580,0
410,0
590,0
410,0
600,0
Muut rahoitustulot*
Muut rahoitusmenot*
820,1
318,2
595,0
14,0
575,0
12,0
575,0
12,0
575,0
12,0
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Perustelut
- Kunnallisvero
- Osuus yhteisöverosta
- Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
Valtionosuudet
- Peruspalvelut "yhdenputken vo"
- Verotulotasaus
- Järjestelmätasaus
- Opetus- ja kulttuuritoimen
muut valtionosuudet
- Harkinnan varainen vo
korotus
Valtionosuudet yhteensä
TS 2016
55 562,9 57 060,7
602,0
612,0
54 960,9 56 448,7
*eriin sisältyy Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko 309.000 euroa 2013.
TULOSLASKELMAOSA
85
TS 2017
PAIMION KAUPUNKI
INVESTOINTIOSA
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
32 Kaupunginhallitus
Investoinnit
Jari Jussinmäki
(1000€)
8120 Kiinteä omaisuus
Investointimenot
Investointitulot
INVESTOINTISUUNNITELMA
2016
2017
2018
2019
20,0
20,0
20,0
20,0
120,0
120,0
120,0
120,0
TP 2013
44,8
7523,5
TA 2014
20,0
200,0
TA 2015
20,0
120,0
-7478,7
-180,0
-100,0
-100,0
-100,0
-100,0
-100,0
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
Investointitulot
81,5
0,0
97,0
0,0
80,0
0,0
65,0
0,0
15,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
81,5
97,0
80,0
65,0
15,0
0,0
0,0
25,0
15,0
Nettomeno
UUSINVESTOINNIT
varaus pienehköjen maaalueiden hankintaan
Tulot = tonttien ja käyttöomaisuuden myynti (kirjanpitoarvo
kirjataan tuloksi investointiosaan,
myyntivoitto
tuloslaskelmaan käyttöomaisuuden myyntivoittotilille)
8140 Irtain omaisuus
UUSINVESTOINNIT
julkaisujärjestelmä (intranet)
Henkilöstöjärjestelmän uusiminen ml. web tallennus
Tietoturvasuunnitelma
Kokonaisarkkitehtuuri
15,0
15,0
LAAJENNUSINVESTOINNIT
tietoliikenneyhteyksien parantaminen
virtuaaliympäristön parantaminen
40,0
15,0
20,0
15,0
8170 Arvopaperit
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
Investointitulot
10810,0
38,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
10771,9
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
TA 2014
117,0
200,0
-83,0
TA 2015
100,0
120,0
-20,0
2016
85,0
120,0
-35,0
2017
35,0
120,0
-85,0
2018
20,0
120,0
-100,0
2019
20,0
120,0
-100,0
(1000€)
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
TP 2013
10936,3
7561,6
3374,6
__________________________________________________________________________
INVESTOINTIOSA
86
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
34 Sosiaali- ja terveyslautakunta
Investoinnit
Merja Valindas
(1000€)
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
0,0
200,0
0,0
200,0
0,0
0,0
0,0
Investointitulot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
0,0
200,0
0,0
200,0
0,0
0,0
0,0
UUSINVESTOINTI
Kotihoidon tilojen hankinta senioritalosta
INVESTOINTIOSA
87
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
35 Koulutuslautakunta
Investoinnit
Jukka Talka
(1000€)
Koulut
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
44,9
150,0
100,0
60,0
35,0
35,0
35,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
44,9
150,0
100,0
60,0
35,0
35,0
35,0
Jokelan koulun rakennusten 1 ja 3 peruskorjaukseen liittyvään kalustamiseen varataan 30 000 euroa
2015 ja 25.000 vuodelle 2016. Vistan koulun kalustamisen vuosittainen määräraha voidaan määritellä sen
jälkeen, kun koulun peruskorjauksen vaiheistamisen aikataulu on tiedossa.
KORVAUSINVESTOINNIT
Opetusympäristön pitäminen ajanmukaisena niin, että se pystyy vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin
ja täyttämään opetussuunnitelmissa asetetut vaatimukset kaluston, opetusvälineiden yms. suhteen.
Normaalit tvt-laitteet ja digiaikana tarvittavat lisälaitteistot reitittimineen vaativat lisärahoitusta, minkä lisäksi
koulujen luokkahuonekalustusta on ajoittain uusittava. Koulujen kalusteiden ja tvt-laitteiden hankintaa
varataan 70.000 euroa vuodelle 2015 ja sen jälkeen vuosittain 35 000 euroa. Koulupalveluiden tvt-suunnitelma valmistellaan vuoden 2015 aikana.
UUSINVESTOINTI
Ruokapalvelut
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
8,1
0,0
0,0
15,0
15,0
15,0
0,0
Investointitulot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
8,1
0,0
0,0
15,0
15,0
15,0
0,0
Tapiolan päiväkodin laajennuksen yhteyteen on varattava määräraha päiväkodin jakelukeittiön kalustamiseen
KORVAUSINVESTOINNIT
Ts 2016-18 on vuorossa Paltan Padan keittiön laitteiston uusiminen.
UUSINVESTOINTI
INVESTOINTIOSA
88
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
35 Koulutuslautakunta
Investoinnit
Jukka Talka
Päivähoito
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
15,9
21,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
15,9
21,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
Tapiolan päiväkodin laajennuksen yhteyteen on varattava laajennusosan kalustamista varten määräaha,
joka määritellään laajennuksen ajankohdan ja suunnitelman tarkennuksen jälkeen.
KORVAUSINVESTOINNIT
Päivähoitoyksiköiden kasvu- ja oppimisympäristöjen pitäminen ajanmukaisena niin, että ne pystyvät
vastaamaan nykyajan haasteisiin ja opetussuunnitelmien vaatimuksiin kaluston, toiminta- ja opetusvälineiden ym. suhteen. Määrärahaa varataan vuosittain 10.000 euroa.
UUSINVESTOINTI
(1000€)
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
68,9
171,0
110,0
85,0
60,0
60,0
45,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
68,9
171,0
110,0
85,0
60,0
60,0
45,0
INVESTOINTIOSA
89
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
Investoinnit
Marja Turpeinen
(1000€)
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
0,0
0,0
35,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Investointitulot
0,0
0,0
15,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
0,0
0,0
20,0
0,0
0,0
0,0
0,0
KORVAUSINVESTOINNIT
Kirjaston tilauudistus
UUSINVESTOINTI
Investointisuunnitelmaan sisällytetään kirjastopalveluille 20 000 euroa. Lisäksi AVI:lta haetaan
15 000 euroa, jolloin investointikustannus on kokonaisuudessaan 35 000 euroa.
Rahalla toteutetaan kirjaston palvelujen kehittäminen seuraavasti:
1. Tehdään ulkoseinään palautusluukku, jotta aineiston palauttaminen on mahdollista kaupungintalon ollessa suljettuna.
2. Nykyinen palvelutiski puretaan ja sen tilalle tehdään toimivampi tiskiratkaisu. Näin saadaan
tiskillä tapahtuvan työn suunta käännettyä asiakasystävällisemmäksi ja fyysisesti vähemmän kuormittavaksi. Lisäksi tiskin paikkaa siirretään sisemmälle kirjastoon, mikä lisää kirjaston asiakastilaa.
3. Hankitaan palautusautomaatti, mikä tehostaa itsepalvelua ja vapauttaa henkilökuntaa asiakaspalveluun.
INVESTOINTIOSA
90
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
38 Tekninen lautakunta
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
8410 Talonrakennus
TA 2015
TA 2014
2016
2017
2018
2019
UUSINVESTOINNIT
KORVAUSINVESTOINNIT
Jokelan koulu ja lukio
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
355,0
0,0
355,0
265,0
0,0
265,0
355,0
265,0
1 205,0
3 000,0
0,0
1 205,0
0,0
3 000,0
3 000,0
3 150,0
580,0
0,0
580,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3 150,0
0,0
2 160,0
150,0
0,0
3 150,0
0,0
0,0
0,0
2 160,0
0,0
150,0
Perustelut:
5. vaihe (rak. 1 ja 3)
(355,0 + 265,0)
Vistan koulun peruskorjaus
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
Perustelut:
2. vaihe (yläkoulu, 6.150,0)
3. vaihe (Kivikoulu)
1 980,0
Suunnittelutyön 2. vaihe
180,0
INVESTOINTIOSA
91
150,0
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
8410 Talonrakennus
Muut kohteet
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
TA 2014
TA 2015
311,0
0,0
311,0
235,0
30,0
205,0
2016
2017
2018
0,0
0,0
0,0
393,0
0,0
393,0
75,0
0,0
75,0
2019
591,0
40,0
551,0
KORVAUSINVESTOINNIT
Sähkömiehentie 2:
- Liikuntasalin san.
Vanhainkoti:
- Paloilmoitin + hoitajakutsujärj. san.
- C-osan ikkunat
- B-osan julkisivurappauksen korj. +
vesikattojen huoltomaalaus
Paloasema:
- Märkätilojen saneeraus
- Julkisivurappauksen korjaus
180,0
85,0
28,0
150,0
20,0
120,0
Ala-Vistan päiväkoti:
- Aita + so-korj. + pihan svv
Koulujen pihakunnostus 2 kpl
80,0
20,0
70,0
Hanhijoen k.+pk. vesik. maalaus
75,0
Kriivarin päiväkoti:
- Sisäp. maalaus+ovet+lattiap.
- Huopakatteen uus. (myös koulu)
Lempilän pk.:
- Ulkomaalaus
40,0
116,0
28,0
Tillintuvan pk.+pihan asf.(avustus
50%)
Marjaniemen saunan perusk.,
Paimion osuus (edellytyksenä avustus
50 %)
80,0
60,0
Pihakalusteet, koulut ja pk:t
Jokelan pk:n märkätilat
70,0
25,0
25,0
TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017
3 415,0
393,0
2 096,0 3 590,0
30,0
0,0
0,0
0,0
2 096,0 3 560,0
3 415,0
393,0
TS 2018 TS 2019
2 235,0
741,0
0,0
40,0
2 235,0
701,0
22,0
8410 TALONRAKENNUS YHTEENSÄ
(1000€)
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
INVESTOINTIOSA
92
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
8429 Julkinen käyttöomaisuus
Hanke/hankeryhmä:
Kaavateiden rakentaminen
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
UUSINVESTOINNIT
Wattitien jatke
Ketokuja (tulot 28.000)
Saaren alueen laajennus:
- 4. vaihe (Naskarlantie, Mesiangervo)
- 5. vaihe (loput tonttikadut)
"Naskarlanraitti" (tulot 30.000 KTO:lta)
Puranpojantie
Untontien alueen svv
Nuppulantien-Joukahaisentien svv
Yrittäjäntien-Lemminkäisentien svv
Tapiola 2 alueen svv
Kriivarin alueen svv
Pekanpolku, Taunonpolku (tuloja
32.000)
Oinila 4 katuja
Katu/ svv- suunnittelua
Kiirulanpuiston kadut (tulot 40)
Mannerbergintien klv
Puranpojantien tonttikadut (tuloja ?)
KORVAUSINVESTOINNIT
Nummitien parantaminen
Apilatien parantaminen
TA 2014
TA 2015
296,0
150,0
146,0
322,0
210,0
112,0
2016
2017
2018
2019
195,0
160,0
35,0
745,0
120,0
625,0
105,0
120,0
-15,0
965,0
120,0
845,0
58,0
28,0
325,0
320,0
46,0
70,0
250,0
75,0
65,0
85,0
85,0
75,0
42,0
25,0
20,0
40,0
20,0
20,0
150,0
20,0
65,0
150,0
48,0
250,0
Kaavateiden päällystäminen
Investointimenot
Investointitulot
180,0
0,0
210,0
0,0
133,0
0,0
275,0
0,0
204,0
0,0
210,0
0,0
Nettomeno
180,0
210,0
133,0
275,0
204,0
210,0
UUSINVESTOINNIT
Saaren alueen laajennus
Preitilä
Puranpojantie
Fortumin alue
Jalava-, Lehmustie
Lähteenmäen teoll.alue
KORVAUSINVESTOINNIT
Valkojantien uus. (Vistantie-Välitie)
Vistantien uus. (Kisatie-Yrittäjäntie)
Ala-Oinila
Katujen uudelleen päällystys
45,0
42,0
55,0
100,0
70,0
22,0
28,0
32,0
55,0
55,0
35,0
48,0
20,0
INVESTOINTIOSA
93
50,0
150,0
150,0
75,0
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
8429 Julkinen käyttöomaisuus
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Hanke/hankeryhmä:
Kaavateiden valaistus
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
173,0
0,0
173,0
169,0
0,0
169,0
UUSINVESTOINNIT
Ent. Fortumin alue+ Jalava-Lehmustie
Kiirulantien muutosalue
Saaren alueen laajennus
Lähteenmäen teollisuusalue
Puranpojantie
KORVAUSINVESTOINNIT
Maurizintie-Untontien alueen san. (yh)
Hellberginkylän saneeraus (yh)
Nuppulantien-Joukahaisentien san. (yh)
Lemmink.t.-Louhentie saneeraus (yh)
Tapiola 2 saneeraus (yh)
Kriivarin alueen saneerausta
Hg-valaistuksen saneeraus
Valaistusohjausten saneeraus
117,0
0,0
117,0
144,0
0,0
144,0
106,0
0,0
106,0
72,0
0,0
72,0
30,0
20,0
58,0
25,0
35,0
55,0
46,0
32,0
24,0
48,0
48,0
85,0
40,0
42,0
24,0
Puistojen rakentaminen
Investointimenot
Investointitulot
271,0
76,0
65,0
0,0
75,0
15,0
65,0
0,0
100,0
0,0
85,0
12,0
Nettomeno
195,0
65,0
60,0
65,0
100,0
73,0
65,0
35,0
65,0
UUSINVESTOINNIT
Leikkikenttien rakentaminen
Saaren alueen pallokenttä
Senioripuisto (avustus 12.000)
60,0
Varaus Jukolan Viestistä aih. töille
40,0
KORVAUSINVESTOINNIT
Kenttien kunnostus
Urheiluk. suoritusp. pinnoite (avustus
15.000)
25,0
25,0
75,0
8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS YHTEENSÄ
(1000€)
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
Investointimenot
916,0
770,0
520,0
1 229,0
515,0
1332,0
Investointitulot
226,0
210,0
175,0
120,0
120,0
132,0
Nettomeno
690,0
560,0
345,0
1 109,0
395,0
1200,0
INVESTOINTIOSA
94
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
UUSINVESTOINNIT
Jäänhoitokone
Varavoimakone
KORVAUSINVESTOINNIT
Liikennevalokojeen uusinta
(kaup. osuus 25 %)
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
14,0
24,0
22,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
14,0
24,0
22,0
0,0
0,0
0,0
14,0
22,0
10,0
INVESTOINTIOSA
95
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
Investoinnit
Markku Kylén
(1000€)
TA 2015
TA 2014
Investointimenot
Investointitulot
Nettomeno
3 026,0
226,0
2 800,0
2016
2017
2018
2019
3 957,0
175,0
3 782,0
1 622,0
120,0
1 502,0
2 750,0
120,0
2 630,0
2 073,0
172,0
1 901,0
4 384,0
240,0
4 144,0
Suunnittelukauden ulkopuolelle on siirretty seuraavat hankkeet:
Saaren alueen päällystystä ja katuvalaistusta
Toriaukio
Yrittäjäntien parantaminen
Kaaritien kiertoliittymä
Lähteenkorvan kiertoliittymä (k:n osuus 50%)
Paimiontien klv
Oinila 4:n loppuosan kt
Vistan koulun pk:n loput vaiheet
Hanhijoen koulun ruokasali
Maurizintien klv
Teollisuustien klv + hvv
Mäkiläntien parantaminen +
klv
Välitien puisto
Koivulinnan alueen kt
INVESTOINTIOSA
96
Kust.arv.
v. 2014
110,0
360,0
95,0
500,0
200,0
1 000,0
250,0
3 300,0
385,0
55,0
85,0
75,0
60,0
800,0
7 275,0
PAIMION KAUPUNKI
TOIMIELIN
Tehtävä
Vastuuhenkilö
40 Ympäristölautakunta
Investoinnit
Juha Suominen
(1000€)
TP 2013
TA 2014
TA 2015
2016
2017
2018
2019
Investointimenot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Investointitulot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Nettomeno
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
KORVAUSINVESTOINNIT
UUSINVESTOINTI
INVESTOINTIOSA
97
PAIMION KAUPUNKI
RAHOITUSOSA
RAHOITUSOSA
Vastuuhenkilö
VUOSILLE 2015 -2017
Toimintakuvaus
Rahoitusosassa esitetään tuloslaskelman ulkopuolinen rahoitus kuten investointien rahoitus sekä anto- ja ottolainaus.
Ympäristö – ja riskianalyysi
Syksyn 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen luottoluokituksilla on aikaisempaa suurempi vaikutus rahan hintaan. Tämä näkyy asiakkaille aikaisempaa suurempina marginaaleina.
Nykyisen epävarman yleismaailmallisen taloudentilan myötä lainojen korkotaso
on historiallisen alhainen ja kuntatodistusohjelmalla saatavan lyhytaikaisen rahoituksen hinta on erittäin paljon edullisempaa kuin pitkäaikaisen rahoituksen. Epävarma talouden ja rahoitusmarkkinoiden tila saattaa aiheuttaa lyhyeen rahoitukseen saatavuus ongelmia. Toistaiseksi sellaisia ei ole ollut.
Vuoden 2013 aikana pitkäaikaista lainaa nostettiin 3,0 milj. euroa, jolla muutettiin
lyhytaikaista lainaa pitkäaikaiseksi. Kaupungin korollinen lainakanta on tällä hetkellä (10.2014) 39,3 milj. euroa. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 35 %. Vaihtuvakorkoisista lainoista 16,5 milj. euroa on lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja.
Korkotaso on historiallisesti tarkasteltuna erittäin alhainen. Euro-alueen taloudelliset vaikeudet ja päätösten tekemisen vaikeus eivät anna merkkejä muutoksesta
parempaan. Arviot korkojen noususta lähivuosina ovat edelleen maltilliset.
RAHOITUSOSA
98
PAIMION KAUPUNKI
Rahoituskustannukset pidetään alhaisina ja varmistetaan rahoituksen saatavuus.
Rahoitusosuus (1.000 e)
TP2013
TA2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
Toimintatulot
5 510,6
4 000,0
6 400,0
5 000,0
1 100,0
Toimintamenot
2 807,7
2 800,0
2 800,0
2 700,0
2 700,0
Toimintakate
2 702,9
1 200,0
3 600,0
2 300,0
-1 600,0
Perustelut (1000 e)
Menot
=Talousarviolainojen lyhennykset
2 807,7
2 800,0
2 800,0
2 700,0
2 700,0
Tulot
5 510,6
Antolainojen lisäykset
0,0
Antolainojen vähennykset
10,6
Korollisten lainojen nostot*
5 500,0
*= pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaisten muutos
4 000,0
0,0
0,0
4 000,0
6 400,0
0,0
0,0
6 400,0
5 000,0
0,0
0,0
5 000,0
1 100,0
0,0
0,0
1 100,0
TP2013
TA2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
Pitkäaikaiset lainat, nostot, 1000
e*
Pitkäaikaiset lainat, lyhennykset
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
3 000,0
-2 807,7
2 500,0
2 702,9
4 000,0
-2 800,0
6 400,0
-2 800,0
5 000,0
-2 700,0
1 100,0
-2 700,0
1 200,0
3 600,0
2 300,0
-1 600,0
Lainakanta, 31.12, 1000 e*
Lainakanta, e/as
Asukasmäärä 31.12
36 210,4
3 419
10 590
39 622,1
3 703
10 700
43 222,1
4 021
10 750
45 522,1
4 196
10 850
43 922,1
4 011
10 950
RAHOITUSOSA
99

PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN

Transcription

Similar documents

Toiminta alkoi Paimion sairaalan tiloissa

tarjouspyyntö ruokahuoltokuljetuksista ajalle 01

Laavu on valmistunut lähiretkille - Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Paimion Kesäteatterin tämänkesäinen näytelmä Pirtua 1

kinnulan kunnan talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma

Kirkkoneuvoston kokous 8 / 28.8.2012

2.–28.8.2014 - Matkailulehti

talousarvio 2014 - Pälkäneen seurakunta

Toimintakertomus 2014 - Orimattilan seurakunta

paimionkaupungin - Paimion kaupunki