Kunnan johdannaissopimukset/Danske Bank Oyj

Transcription

kh 23.3.2015 § 65
liite 2
VIHDIN K UNTA
Hannu Nummela
PL 13
031 01 NU MME LA
Danske Bank Oyj
DMF S elv ityspalv elut
In f o 3 2 N 0
T un nu s 500 01 51
0 0 0 0 3 V A S T A U S LÄ HE T YS
Puh, + 3 5 8 [0 ) 1 0 5 4 6 7 6 2 1
Fa k si +3 5 8 (0 ] 1 0 5 4 6 2 5 0 4
27 . 2 . 20 1 5
VALUU TTA- JA RAHAMARKKINAKAUPPOJA SEKÄ JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA
VAL TU UTUS
Arvoisa asiakkaamme,
Päivitämme asiakkaan tunnistamisessa
tarvittavia asiakirjoja ja pyydäm me palauttam aan täytetyn ja
allekirjoitetun valtuutuslomakkeen postitse yllä olevaan osoitteeseen.
Seuraavat henkilöt ovat oikeutettuja tekemään puolestamme valuuttaja rahamarkkinakauppoja sekä
johdannaissopimuksia, Tuotteet merkitään henkilöittäin rastilla (x).
Nimi
Danske Bank Op
Reki steröi ty koti pai kka ja osoite Helsinki,
Hi i li lai tur i nkuje 2. 00075 D ANSKE BANK
Y- tu nnus 17 3074 4 7
V a luut t a ka up a t ,
sp o t ja t e r mii ni
Rahamarkkinakaupat
Danske Bank Abp
Registrerad hemor t oc h adr ess Helsi ngfors
KDlkejsgränden 2, 00 075 D ANS KE B ANK
F0- n umm er 173 074 4- 7
Korko- ja muut
johdannaissopimukset
Danske Bank Plc
Registered domicile and address Helsinki.
Hii li lai turinkuja 2, FI -00075 DANSKE BANK,
Finland
Business ID 1 7 3 0 7 4 4 - 7
Bank
Seuraavat henkilöt ovat oikeutettuja yksin tai kaksi yhdessä allekirjoittamaan johdannaissopimusten
vah vistu kset. Allekirjo itu so ikeu s m erkitään h enkilöittäin rastilla (x).
Nimi
Allekirjoitusnäyte
Allekirjoitusoikeus
yksin
Allekirjoitusoikeus
kaksi yhdessä
Pank illa on oikeus noudattaa m yös muun k uin yllä m ainitun henkilön antam ia toimeksiantoja ja ohjeita, jos
asianomainen toimeksiannon tai ohjeen antaja on asemansa puolesta tähän valtuutettu tai pankilla on muuten
pätevä syy olettaa, että henkilö on oikeutettu toimimaan asiakkaan puolesta.
Tämä valtuutus karvaa aikaisemmat valtuutukset. Asiakas sitoutuu ilmoittamaan pankille viipymättä kirjallisesti
valtuutusta k osk evat m uutok s et. Tämä valtuutus on voim assa, kunnes pankki on vastaanottanut kirjallisen
peruutuksen.
VIHDIN KUNTA
Paikka: _
pvm
Allekirjoitus:
Toiminirnen kirjoittaja
Toiminimen kirjoittaja
Nimenselvennys:
Nimenselvennys:
Danske Bank Oyj
Rekisteröi ty koti pai kka ja osoi te Hel sinki .
Hi i li lai tunnkuja 2,00075 D ANSKE BANK
Y- tun nus 17307 44- 7
DanskeBenkAbp
Regi strerad he m ar t o c h adr ess H el s i ngfo rs
Kolkajsgränden 2, 00075 D ANSKE BANK
F0- n umme r 17 3074 4- 7
Danske B enkplc
Regi stered domi ci l e and address Hel si nki ,
Hii li laitmi nkuja 2, FI -00075 DANSKE BANK,
Finland
Business ID 1730744.7
Bank
VIHDIN KUNTA
PL 13
Da nske B a nk Oy j
A rv o p ap er i pa lv elut
DM F S e l v i t ys p a l v e l u t
PL 12 5 3
0 0 0 7 5 D a n s k e B a nk
P uh. + 3 5 8 ( 0 ) 1 0 5 4 6 7 6 0 6
Faks i + 3 58(0)10 5462504
03 101 NUMMELA
Päi väy s 27. 02 .20 15
S iv u 1 ( 2)
Valuuttakauppojen vahvistukset
Arvoisa asiakkaamme,
Parantaaksemme asiakaspalveluamme valuuttakauppojen osalta (näitä ovat
avistavaluuttakauppasopimuksetja valuuttatermiinisopimukset sekä
valuutanvaihtosopimukset) päivitämme tietojamme ja pyytäisimmekin teitä ilmoittamaan
haluamanne vastaanottotavan valuuttakauppojen vahvistuksille.
Pyydämme teitä merkitsemään oheiseen taulukkoon haluamanne lähetystavan
rastilla (vain yks i):
Sähköposti
Faksi
Kirjeposti
Jos haluatte saada mainitut asiakirjat sähköpostitse, pyydämme teitä lisäämään alla olevaan
kohtaan sähköpostiosoitteenne. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti
ryhmäpostilaatikkoa tai valitsemaan korkeintaan kaksi vastaanottajaa.
Vahvistukset lähetetään yrityksen viralliseen sähköpostiosoitteeseen, (esim. seuraava osoite
ei ole sallittu: arvo.asiakasna grnail .com). Huomioittehan, että sähköpostitse lähetetyt
vahvistukset lähetetään salaamattomina ilman salasanaa.
Sähköpostiosoite:
Sähköpostiosoite:
Sähköpostiosoite:
Sähköpostiosoite:
Sähköpostiosoite:
Dan s ke B an k o v i
Re kiste r ö ity kotip atkke je aso ite He lsin ki.
Hn h laitu r in ku ja 2 . 0 0 0 7 5 D A NS K E R A N K .
Y-tun nus 17307 44-7
Benk
S ivu 2
(2)
cc Sähköpostiosoite:
ec Sähköpostiosoite:
Voitte palauttaa tämän lomakkeen sähköpostitse osoitteeseen
dmfsettlement(a)danskebank fi tai postitse yllä mainittuun osoitteeseen.
Pyydämme, että yrityksen puolesta suostumuksen allekirjoittaa kaupparekisteriin merkityt
toiminimen kirjoittajat.
Hyväksymme että vahvistukset lähetetään valitsemallamme tavallaja edellä mainittujen
ehtojen mukaisesti.
(päiväys)
(allekirjoitus)
(nimenselvennys)
Dan ske B an k Oyj
Re kiste r ö ity kotip aikka ja o so ite He lsin ki.
.4 NS KE R AN K
Y-tunnus 1730744-7
VIHDIN KUNTA
PL 13
03101 NUMMELA
Danske Bank
PIA staff
PB 1275
Kaup intie 3 , 0 0 4 4 0 H e l s i nki
000 75 DAN SKE BA NK
Puh. 0 1 0 5 4 6 0 0 0 0
www.d anske ba nk.fi
2 7.2.2015
SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA
Arvoisa asiakk aamme,
Lähetämme oheisena sopimuksen johdannaissopimusten yleisistä ehdoista allekirjoitettavaksenne.
Sopimukset on allekirjoitettu ja päivätty pankin puolesta.
Pyydämm e, että yrityk sen puolesta s opimuks en allekirjoittaa kaupparekisteriin merkityt toim inimen
kirjoittajat. Pyydämme myös päiväämään yleissopimukset sekä palauttamaan toisen sopimuskappaleen
alla mainittuun osoitteeseen.
Danske Bank Oyj
Selv ityspalvelut
Info: 32N0
Tu nn us 5 00 01 51
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sijo itu sp alve lu ita ko s keva lain sääd än tö velv o itt aa m eitä ker to m aa n asiakkaide m m e luokit telus ta
ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi.
O l e m m e luokitelleet teidä t ei-ammattimais eks i as iakkaaks i
sijoittajansuojan piirissä.
, jolloin olette laajimman
Teillä o n lain m u kaan o ikeu s p y y t ää kir jallisesti asiakasluokittelunne m uutta m ista m ikäli kats otte, että
ammattimaisen asiak kaan edellytykset osaltanne täyttyvät. Ammattimaisen asiakkaan sijoittajansuoja on
suppeampi, eivätkä am mattimaiset asiakkaat kuulu Sijoittajien korvausrahaston suojan piinin, myöskään
kaikki p alvelu n tarjo ajan n o u d attam at tied o n an toja selono ttove lvollisuutt a kos kevat m enet telyt avat eivät
tule s ovellettavaksi.
Ta r ke m p ia tietoja as iakas luokittelusta s ekä s ovellettavista
I nternetsivuiltamme.
m enett elyta pavaat im uks ista löytyy
Ystävällisin terveisin
Danske Bank
JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA
YLEISSOPIMUS
Asiakkaan nimi ja osoite
Pankin nim i ja os oite
VI HD IN K UNTA
Danske Bank
PL 13
PIA staff
0 3 1 0 1 N U MM E L A
PB 1 275
Kaupintie 3 , 0 0 4 4 0 He ls inki
0 0 0 7 5 D A N S K E B A NK
Asiakkaan numero
Pankin Y -tunnus
01319056
17 3 0 74 4 -7
Asiakkaan puhelinnumero
Pankin puhe linnum e ro
0942583000
01 0 54 6 00 0 0
Asiakkaan telefax numero
Pankin telef ax num ero
922423625
As iakirjat, jo tka muod os tavat o san jo hd annais ia kos ke vaa
yle is so pim us ta ja jotka on toim ite ttu asiakkaalle täs sä yhteyd ess ä.
Sop im us johdannaiss op im us te n yleisistä ehdo is ta
Asiakas luokka
Ei-ammattimainen Tieto asiakasluokittelusta
on to imitettu erikseen
So p im ukse n kattam at raho itus väline e t
Valuutanvaihto so p im uks e t
Ko rko-op tiot
Koronvaihtosopimukset
Swaptiot
Vastaavanlaise t so pimuks et ja niid en yhd is te lm ät
A vo i m ie n johdannaissopimusten markkinehinnafle asetettu raja
As ia k ka a n johdannais so pimuste n yhte enlas k etulle ma rk k ina
-arvolle e i o le ase tettu rajaa.
Valuutta, jo ss a m ääritellään kohdissa 8 .1 ja 8 .2 mainitut m äärät
Tilitiedot:
EUR
Sopimuksen päiväys
2 7 .0 2 . 2 0 1 5
Etityisehdot
As iakkaan tämän so pimuks en m ukaise n ve lvollisuud en laiminlyö nti on irtis anom is pe ruste so pimus jo hd annais so pimusten yle is is tä e hd oista,
so pimuks en ko hd as sa 6 .2 . m ainittujen pe rusteide n lisäksi.
Mikäli so p im us jo hdannais so p im us ten yleis is tä ehdo ista irtisano taan tässä sop im uks es sa mainitulla pe rus te ella, p ankki p äättää kaikki avo im et
johdannais so pimukse t ja laskee nettotap pion tai -voiton kohtie n 8.1 ja 8.2 mukaise sti.
Asiakkaan ja pankin välisiin s o pimuks iin sovelletaan täm än s op imuks en lisäks i so pim us ta johd annais sop im us te n yle is is tä ehdo is ta ja s en
liitte itä.
Kaikki valuutta - ja johdannaissopimukset
tämän sopimuksen mukaisesti.
As iakas vakuuttaa olevansa tietoinen
N60057 2007.11
, jotka asiakas on solminut pankin kanssa
, voidaan yleissopimuksen päättymisen yhteydessä nettouttaa
jo hd annaiss op imuks iin liittyvistä riskeistä ja velvollis uuksis ta sekö hyväksyvänsä ne.
Si vu 1 / 2
YLEISSOPIMUS
As ia k ka an alle k irjo itus
Pa nk in a lle kirjoitus
Päivämäärä
Päivämäärä
"
Allekirjoitus
Päivämäärä
Allekirjoitus
N B 0057200711
Sini Virtanen
Päivämäärä
Riitta M ir jami loppi
Si vu 2 / 2
YLEISSOPIMUS
Asiakkaan nimi ja osoite
Pankin nimi ja osoite
VI HD IN KUNT A
Danske Bank
PL 13
PIA staff
0 3 1 0 1 N U MM E L A
PB 12 75
Kaupintie 3 , 004 40 Hels in ki
00 0 7 5 D ANS K E B ANK
Asiakkaan numero
Pankin Y tunnus
01 31 90 56
1730744-7
Asiakkaan puhelinnumero
Pankin puhelinnumero
0942583000
01 0 5 4 6 0 0 0 0
Asiakkaan telefax numero
Pankin telefax numero
922423625
Asiakirjat , jotka muodostavat osan johdannaisia koskevaa
yleiss op im us ta ja jotka on toimitettu asiakkaalle tässä
yhteyd essä.
Sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista
Asiakasluokka
Ei-ammattimainen T ieto asiakasluokittelusta on toimitettu erikseen
Sopimuksen kattamat rahoitusvälineet
Valuutanvaihto s o pim uks e t
Ko rko-o ptio t
Ko ronvaihto s op imukse t
Swaptiot
Vastaavanlaiset sop im ukse t ja niid en yhd is te lm ät
A vo i m ie n johdannaissopimusten markkinahinnalle asetettu raja
As iakkaan jo hd annais s op imus te n yhteenlasketulle markkina-arvolle ei ole ase tettu rajaa.
V aluutta, jossa määritellään kohdissa 8 .1 ja 8 .2 mainitut m äärät
Tilitiedoh
EUR
Sopimuksen päiväys
2 7 . 0 2 .2 0 1 5
Erityis ehdot ,
Asiakkaan täm än sopimuksen mukaisen velvollisuuden laiminlyönti on irtisanomisperuste sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista,
sopimuksen kohdassa 6.2. mainittujen perusteiden lisäksi.
Mikäli sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista irtisanotaan tässä sopimuksessa mainitulla perusteella
johdannaissopimukset ja laskee nettotappion tai -voiton kohtien 8
.1 ja 8.2 mukaisesti.
, pankki päättää kaikki avoimet
Asiakk aan ja p ankin välis iin s o p im uks iin so ve lle ta a n tä m ä n s o p im u ks e n lisä ksi s o p imu s t a jo hd a nn ais s o p im us t en y le is is tä e h d o is ta ja s e n
liitte itä.
Kaikki valuuttaja johdannaissopimukset
täm än so p im uks e n mukaisesti.
Asiakas vakuuttaa
NB0057 2007.11
, jotka asiakas on solminut pankin kanssa
olevansa tietoinen johdann
, vo idaan yle iss opim uks en päättymise n yhte yde ssä nettouttaa
aissopimuksiin liittyvistä riskeistä ja velvollisuuksista sekä hyväksyvänsä ne.
Sivu 1 / 2
YLEISSOPIMUS
As iak k aa n a llek irjo itus
Pa nk in a lle kirjoitus
Päivämäärä
Päivämäärä
n
Allekirjoitus
Päivämäärä
Allekirjoitus
NB 00572007.11
Sini V irtane
Päivämäärä
//
./
Riitta M irjami Loppi
S i vu 2 / 2
r ® -
Bank
1(3)
LIITE JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVAAN
YLEISSOPIMUKSEEN
So pimu sta jo h dann aissop im u sten y leisistä eh doista ("sopimus") täydennetään tällä liitteellä seuraavasti:
1.
Sopimuksen kohta 1.1 (Vahvistus) muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Mikä li s op ija puo le t e iv ä t ole to is i n s opi ne e t , p a nk ki lä he tt ä ä a s ia kka a ll e s olmitu s ta
jo hdannaisso pimukse sta kirjallisen ta i elektro nisen vahvistuksen. A siakka an o n ilmo itettava
pa nkille vä littömä s ti kirj a llis e s ti , mikä li va hvis tu s on vir he e lline n. Mikä li a s ia ka s e i yhde n
pankkipäivän kuluessa vahvi stuksen vastaa no ttamisesta ilmo ita vahvis tuksen o levan
virheellinen, asiakkaan katso taan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus o n to diste
so lmitusta jo hdannaisso pimuksesta. P ankilla o n kuitenkin o ikeus tarvittaessa pyytää
asiakasta a llekirjo it tamaan ja p alauttamaa n vahvistuksen tai va hvistamaan
jo hdanna isso pim uksen m uulla t avalla.
Mikäli vah vistu ksen ja yleissopim uksen välillä on eroavaisuuksia, noudatetaan ensisijaisesti
vah vistu sta. Mikäli yleissop im uksen ja asiakkaan kanssa sovittujen mahdollisten
erityisehtojen välillä on ristiriitaa, sovelletaan ensisijaisesti asiakkaan kanssa sovittuja
erityisehtoja.
Puhelimitse tai muulla tavalla so lmittu so pimus o n kuitenkin aina sito va ja
täytäntöönpa nokelpo i nen.
2.
So pimuksen ko htaan 15 (Ilmo itukset] lisätään kohdan viimeiseksi kappaleeksi seuraava kappale:
Ant a ma l l a pa nk i l le s ä hk ö p o s t i s o i tt e e n i l mo i tu s t e n l ä he t t ä mi s t ä v a r t e n, asiakas hyvä ks yy,
että pankki vo i lähettää tämän so pimuksen mukaisia vahvistuksia, rapo rtteja ja muita
il mo i tu k s i a s a l a a ma t t o ma l l a s ä hk ö p o s t i l l a j a i l ma n s a la s a na va r me nnu s t a .
3.
Sopimuksen loppuun lisätään seuraavat uudet kohdat [16 - 20)
16
ENiIR-asiakasluokat , selvityksen liittyvät kynnysarvot ja velvollisuudet
Pankin asiakkaat luokitellaan EMIR-asetuksen eli asetuksen OTC-johdannaisista,
keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (European Market Infrastructure Regulation,
EU 648/2012) m ukaisesti jo ko finanssialalla toimiviin vastapuoliin (pankit, eläkelaitokset,
vakuu tusy htiöt jne.) finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin (yritysasiakkaat) tai asiakkaisiin,
jotka eivät kuulu kump aankaan edellä mainituista ryhmistä (lähinnä luonnolliset henkilöt).
EMIR- velvoitteet eivät koske luonnollisia henkilöitä, mutta pankin on raportoitava luonnollisen
henkilön johdannaissopimukset kauppatietorekisteriin. Tiedot ovat myös valvontaviranomaisten saatavilla.
Fin anssialan ulkop uo liset vastapuolet jaetaan niihin, joita koskevat vaatim ukset
määritysvelvollisuudesta [keskusvastapuoliselvitys] ja niihin jatka ovat vapautetut tästä
velvollisuu desta.
Tällä hetkellä raja on asetettu luotto- ja osakejohdannaisten osalta miljardiin euroon
(nimellispääoma) ja kolmeen miljardiin eur oon korko-, valuuttaja hyödykejohdannaisten
osalta . Niitä johdannaisia, jotka liittyvät asiakkaan liiketoimintaan tai varainhankintaan, ei
oteta huomioon laskelmassa. J05 asiakas ylittää jonkun omaisuusluokan kynnysarvon [30
päivän jaksona), asiakas tulee määritysvelvollisuuden piiriin.
J os a s ia ka s y lit tä ä k ynnys a r von ( ta i l a kk a a ol e ma s t a k ynnys a r von y lä p uo le l la ), a s ia k ka a n on
il mo it e t ta v a a s i a s t a a s i a no ma is e l l e v a lv o nta v i ra no ma i s e ll e s o v e lt u v i e n s ä ä nnös t e n
mukaisesti.
Danske B ank Oyj
ReksterORy kotipaikka ja osoite HSsink ,
Hiililaituinkuja 2 , 00075 DANSKE BANK
Y-tunnus 17307447
Danske Bank Abp
Registrerad rte-rnrt om edress Helsingkr&
Kolkajsgränden 2, 00075 DANSKE RANK.
FOnu~er 1730744-7
Danske Bank Plc
Registemd domiåle ja address Helsinki,
Hiililaituinkuja 2 . 00075 DANSKE BANK
Business ID 17307447
2
Asiakkaan velvo llisuutena on arvioida mihin EMIR-luokkaan asiakas kulloinkin kuuluu ja
ilm oitettava pankille asiasta . Jos asiakas on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan
on ilm oitettava pankille , mikäli asiakas tulee keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piiriin tai
lakkaa olemasta velvollisuuden piirissä.
Jos asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan pankille,
että asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, siihen asti, kunnes asiakas toisin ilmoittaa.
Jo s asiakas on fin an ssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan
pankille , ettei asiakas ole keskusvastapuolim ääritysvelvollisuuden piirissä, ennen kuin asiakas
on ilmoittanut asiasta pankille.
Jo s asiakkaan ilmo itus siitä, ettei asiakas ole keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden
piirissä, on virheellinen tai harhaanjohtava, asiakkaan on viipymättä ja hyvässä uskossa
neuvoteltava pankin kanssa tarvittavista muutoksista, jotta voidaan varmistaa, että (i)
velvollisuuden piirissä olevat johdannaissopim ukset voidaan m äärittää keskusvastapuolen
kanssa ja (ii) muita keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden ulkopuolelle jääviä
johdannaissopimuksia koskevia riskiä pienentäviä vaatimuksia noudatetaan. Tällaisia
muutoksia voivat olla, muun muassa, lisävakuutta koskevat vaatimukset ja johdannaisten
uudelleen hinnoittelu.
Tarvittavien muutosten sopimisen laiminlyönti merkitsee sopimusrikkomusta, joka koskee
kaikkia niitä johdannaissop imuksia, joiden osalta asiakkaan ilmoitus oli virheellinen.
Sopimusrikkomuksen johdosta, pankki irtisanoo edellä mainitut johdannaissopimukset ja
laskee yleissopimuksen Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen
nettouttaminen -kohdan mukaisesti kyseisten johdannaissopimusten nettotappion tai -voiton
pankin ilmoittamana päivänä. Näiden johdannaissopimusten irtisanominen ei merkitse koko
yleissopimuksen irtisanomista eikä sopijapuolilla ole oikeutta irtisanoa tai purkaa
yleissopimusta tai muita avoimia johdannaissopimuksia.
17
Kaupankäynti
Asiakas vo i käydä valuuttaja jo hdannaiskauppaa pankin kanssa pankin aukio loaiko ina.
Kaupankäynti, jo ka liittyy jo kin ko hde-etuusso pimukseen, o n mahdo llista vain sillo in, kun
kyseinen säännelty markkina o n auki, A siakas ei vo i käydä kauppaa tuo tteilla, jo tka liittyvät
jo ho nkin ko hde-etuusso pimukseen, jo s pankki ei voi o lla yhteydessä kyseiseen säänneltyyn
ma r kk ina a n ta i ma rk ki na lla t oi mi va a n v ä l it tä jä ä n te le li ik e nne ka tk ok s e n t a i muu n s y yn v uo ks i.
As i a ka s v oi a nt a a pa nki lle to ime ks ia ntoj a j ok o k irj a ll is e s ti , puhe li mit s e ta i e le k tro nis e n
vi e s ti nt a j ä r je s t e l mä n k a u tt a . P a nki ll a on o ik e us t a l le nt a a p uhe l inke s ku s t e l ut j a s ä il yt tä ä
ki rj a ll i ne n j ä lj e nnö s e le k tr o ni s e n vi e s t i nt ä jä rj e s t e lmä n k a u t ta te hdy i s t ä t o ime ks i a nnoi s ta .
T a l le nte i ta ja jä l je nnök s iä vo ida a n kä y ttä ä t oime ks ia ntoo n l iit tyv ie n oi ke u ks i e n ja
ve lv ol l is uu k s i e nto t e e nnä yt tä mis e e n. T a ll e nt e e t j a jä l je nnö ks e t o v a t t a rk oi t e t tu y k s i n p a nki n
käyttöön.
18
Johdannaissopimusten raportointi ja säännöllinen tiedonanto
Pankki läh ettää asiakkaalle solm ituista johdannaissopimuksista kuukausiraportin, josta käy
ilmi johdannaisten markkina-arvo. Markkina-arvo lasketaan yleissopimuksen Sopimuksen
voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen -kohdan mukaisesti.
Laskelmassa käytetään pankin keskihintaa eli osto- ja myyntihinnan keskiarvoa.
Johdannaissopimuksista, jotka perustuvat johonkin kohde-etuussopimukseen, pankki lähettää
kuitenkin vuosiraportin, joka sisältää vuoden aikana solmitut sopimukset.
Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli,
asiakkaan tulee EMIR:nsäätämässä laajuudessa yhden pankkipäivän kuluessa raportoida
johdannaissopimukset käuppatietorekisteriin. Raportointivaatimus koskee jokaista solmittua
so pimu sta, sop im uksen mu utosta ja sopimuksen päättäm istä. Lisäksi niiden finanssialalla
toim ivien vastapuolien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolien, joita koskee velvollisuus
keskusvastapuolimaarityksestä, on raportoitava päivittäin avoimien johdannaissopimusten
arvostus.
Pankki ei raportoi asiakkaan puolesta asiakkaan pankin kanssa solmimia
joh dann aissopimu ksia kau ppatietorekisteriin, ellei sopijapuolet ole erikseen sopineet
raportoinnista.
3
19
Riskienhallinta
19.1. Position täsmäytys
asiakkaan tulee EMIR:n mukaan tehdä pankin kanssa yleissopimuksen puitteissa tehtyjen
avoimien johdannaisten täsmäytys.
Johdannaisten täsmäytys on EMIR:n mukaan tehtävä päivittäin, viikoittain, neljännesvuosittain vuosittain tai muutoin määräajoin. Määräaika riippuu avoimien W C-johdannaisten
lukumäärästä ja siitä ylittääkö asiakas määritykseen liittyvät EMIR:n kynnysarvot.
Mikäli emme ole toisin sopineet toisin, pankki lähettää johdannaisten täsmäytyspäivänä yhden
tai useamman listan asiakkaan avoimista johdannaiskaupoista. Lista sisältää
johdannaissopimusten keskeiset ehdot ja markkina-arvot. Asiakkaan tulee viipymättä
ilmoittaa pankille, mikäli asiakkaan mielestä listauksen tiedot ovat virheellisiä. Sopijapuolet
neuvottelevat hyvässä uskossa ja pyrkivät sopimaan erovaisuuksista pikaisesti. Mikäli
asiakas ei viiden pankkipäivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta ilmoita
vahvistuksen olevan virheellinen, asiakkaan katsotaan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus
on todiste solmitusta sopimuksesta.
Se, että asiakas jättää kiistämättä jonkin täsmäytyslistan tiedon, ei merkitse asiakkaan
luopumista oikeudesta kiistää kyseinen tieto jossakin muussa tarkoituksessa kuin kauppojen
täsmäytystä koskevien säännösten soveltumisen osalta.
19.2. Position tiivistäminen
jolla on vähintään 500 avointa pankin kanssa solmittua WC-johdannaissopimusta, asiakas on
velvollinen kahdesti vuodessa analysoimaan positio pankin kanssa, ja mikäli on
asianmukaista, suorittamaan positioiden tiivistämisen,jotta vastapuoliriskiä voidaan
pienentää.
19.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos tästä sopimuksesta tai sen puitteissa solmitusta johdannaissopimuksesta syntyy
erimielisy ys [lukuu no ttamatta vakuuden asettamista koskevaa erimielisyyttä), eri m ieltä oleva
sopijapuoli ilmo ittaa asias ta viipym ättä toiselle osapuolelle. Eri mieltä olevan sopijapuolen
tulee kirjallisesti y ksilöidä perusteet väitteelleen. Sopijapuolten tulee tämän jälkeen neuvotella
erimielisy ydestä ja pyrkiä ratkaisemaan erimielisyys pikaisesti kohtuullisella tavalla.
Jos erimielisyys koskee pankin tekemää yhden tai useamman johdannaissopimukten
arvostusta, asiakas voi pyytää, että pankki hankkii vähintään kahden ja enintään neljän
luotettavan ja riippumattoman markkinaosapuolen noteerauksen. Jos noteeraukset
poikkeavat olennaisesti pankin arvostuksesta, noteerausten keskiarvolla korvataan pankin
arvostus ja pankki vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos
noteeraukset eivät poikkea olennaisesti pankin arvostuksesta, noudatetaan pankin tekemää
arvostusta ja asiakas vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos
noteerauksia ei saada , noudatetaan pankin tekemää arvostusta. Pankilla on oikeus jättää
huomiotta yksi tai useampi noteeraus , mikäli pankki katsoo, että tällaisten noteerausten
mukaano tto ei jo hda kaupallisesti kohtuulliseen tulokseen.
Jos erimielisyyttä ei ole ratkaistu viiden pankkipäivän aikana , sopijapuolet siirtävät kiistan
sopijapuolten ylempien johtajien ratkaistavaksi. Heidän tulee pyrkiä ratkaisemaan
erimielisyys 30 pankkipäivän kuluessa.
Pankin velvollisuutena on raportoida Finanssivalvonnalle kaikki yli 15 miljoonan euroa
koskevat erimielisyydet, joita ei ole ratkaistu 15 pankkipäivässä.
20
Pankin tiedonantovelvolljsuus
Pan killa tai sen kans s a samaan konserniin kuuluvalla yhteisöllä on oikeus antaa as iakas ta
ja asiakkaan johdannaissopimuksia koskevia tietoja ja muita tietoja siinä määrin kuin
säännellyn markkinan, keskusvastapuolen, kaupankäyntijärjestelmän tai muun vastaavan
järjes telmän sään n öt ed ellyttävät. Lisäksi pankilla on oikeus antaa tietoja kolm annelle
tah olle, mikäli tieto jen an tam inen on sallittua pankkia koskevien säännösten m ukaan.
1[2 6)
E
F KlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund
SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA
Pankki (jäljempänä "pankki " tai "sopijapuoli ") ja asiakas (jäljempänä "asiakas " tai "sopijapuoli ") sopivat
yleisistä ehdoista, joita sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin tämän sopimuksen ("yleissopimus ") liitteinä
olevissa tuotekuvauksissa määriteltyihin yksittäisiin tai muihin pankin ja asiakkaan määrittämiin johdannais- ja
valuuttakauppasopimuksiin ("johdannaissopimus").
Yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan ja vahvistetaan erikseen ("vahvistus").
Yleissopimus, johdannaissopimukset ja vahvistukset muodostavat yhden sopimuksen ("sopimus").
1
1.1
Määritelmät
Vahvistus
Pankki vahvistaa tehdyn johdannaissopimuksen kirjallisesti tai muulla asiakkaan kanssa sovittavalla
tavalla asiakkaalle , joka varmentaa vahvistuksen
allekirjoituksellaan
tai
muulla
sopijapuolten
sopimalla tavalla . Jos varmennetun vahvistuksen ja
tämän yleissopimuksen
välillä on eroavuuksia,
noudatetaan vahvistusta.
Mikäli puhelimitse tai muulla tavoin tehdyn johdannaissopimuksen
ja varmennetun
vahvistuksen
välillä on eroavuuksia , noudatetaan vahvistusta,
jollei vahvistuksessa ole ilmeistä virhettä.
Asiakkaan on palautettava vahvistus viipymättä
pankille tai varmennettava vahvistus sopijapuolten
sopimalla tavalla.
Johdannaissopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen riippumatta siitä, onko asiakas palauttanut vahvistuksen.
1.2
Johdannaissopimuksen voimassaolo
Johdannaissopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat
keskenään
sopineet
johdannaissopimuksen
ehdoista, ja se on voimassa tekopäivästä
päättymispäivään.
1.3
Johdannaissopimuksen tekopäivä
Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan
päivää, jona sopijapuolet sopivat johdannaissopimuksen. ehdoista.
1.4
Johdannaissopimuksen alkamispäivä
Johdannaissopimuksen alkamispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä,
1.5
Johdannaissopimuksen päättymispäivä
Johdannaissopimuksen päättymispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä.
1.6
Laskennallinen pääoma
Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korkoa
lasketaan. Laskennallinen pääoma voidaan määritellä yhdessä tai useammassa valuutassa.
1.7
a)
Pankkipäivä
(i)
"TARGET -pankkipäivä " tai "TARGET":
Päivä, jolloin Eurojärjestelmän maksujärjestelmä TARGET on toiminnassa.
(ii) "Helsingin pankkipäivä" tai "Helsinki":
Viikonpäivät maanantaista perjantaihin,
jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti
avoinna.
(iii) Muu pankkipäivä : Pankkipäivä muissa valuutoissa kuin eurossa on päivä, jona
pankit Helsingissä ja kyseisen valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja
kyseisessä valuutassa käydään valuuttaja rahamarkkinakauppaa.
(iv) Mikäli vahvistuksessa
ei ole mainittu
on päivä,
pankkipäivää, pankkipäivä
jolloin pankit Helsingissä ja kohdan 1.10
mukaisessa
kyseisen
valuutan
valuuttakaupungissa
ovat
yleisesti
avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään
valuuttaja rahamarkkinakauppaa. Mikäli
kyseinen valuutta on euro , pankkipäivä on
sellainen päivä , joka on sekä Helsingin
pankkipäivä että TARGET-pankkipäivä.
Sopijapuolet toteavat , että euromääräisiä maksuja
voidaan selvittää pankeissa ja valuuttaja rahamarkkinoilla sellaisenakin päivänä , jolloin pankit
eivät Helsingissä muutoin ole yleisesti avoinna.
2(26)
E
FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund
1.8
Pankkipäiväolettama
1.11
Pankkipäiväolettama on vahvistuksessa määritelty
soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa määritellyt päivät siirtyvät , jos ne eivät ole pankkipäiviä.
Pankkipäiväolettamat:
"Seuraava ":
Vahvistuksessa
päivämäärä
siirtyy
lähinnä
pankkipäiväksi.
määritelty
seuraavaksi
"Sovellettu seuraava ": Vahvistuksessa määritelty
päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi, paitsi jos seuraava pankkipäivä on
seuraavan kalenterikuukauden puolella, jolloin
sovittu
päivämäärä
siirtyy
edeltäväksi
pankkipäiväksi.
Valuutat
1.11.1
Euro
"Euro " , " EUR" ja "
tarkoittaa virallista
rahayksikköä niissä Euroopan unionin jäsenmaissa,
jotka liittyvät Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU)
kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 tai sen jälkeen ja
joista yhteisesti käytetään nimitystä euroalue.
1.11.2
Muut valuutat
Seuraavat määrittelyt
laillista valuuttaa.
tarkoittavat
AUD
Australian dollari
CAD
Kanadan dollari
"Edeltävä ": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä
siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi.
CHF
Sveitsin frangi
DKK
Tanskan kruunu
1.9
EEK
Eestin kruunu
Määrittelijä
Määrittelijänä toimii pankki. Määrittelijän. tehtävänä
on määritellä johdannaissopimuksen vaihtuvat
korot, maksupäivinä maksettavat määrät sekä muut
tarvittavat määritykset, joista pankki ilmoittaa
asiakkaalle.
GBP
Englannin punta
JPY
Japanin jeni
NOK
Norjan kruunu
PLN
Puolan zloty
1.10
RUB
Venäjän rupla
SEK
Ruotsin kruunu
USD
Yhdysvaltain dollari
Valuuttakaupunki
Valuuttakaupunki on kunkin valuutan osalta vahvistuksessa määritelty kaupunki. Jos tällaisia kaupunkeja ei ole erikseen mainittu , valuuttakaupungit
määräytyvät esimerkiksi alla oleville valuutoille
seuraavasti:
a)
b)
Valuutta
Kaupunki
Australian dollari
Sydney
Eestin kruunu
Tallinna
Englannin punta
Lontoo
Japanin jeni
Kanadan dollari
Tokio
Toronto
Norjan kruunu
Oslo
Puolan zloty
Ruotsin kruunu
Varsova
Tukholma
Sveitsin frangi
Tanskan kruunu
Zörich
Kööpenhamina
Venäjän rupla
Moskova
New York
Valuuttakaupunkina
on
kunkin
maksuvaluutan
tärkein
pankkitoiminnan
keskus , mikäli valuutta on jokin muu kuin
jäljempänä kohdassa 1.11 mainittu.
1.12
maan
Viitekorot
1.12.1
a)
kunkin
Vaihtuvien korkojen määritelmät
Euro
i)
EUR-EURIBOR tarkoittaa, että korkojakson
korko on euromääräisten, sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
EURIBORO1 klo 11:00 Brysselin aikaa kaksi
TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
ii)
EURO-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson
korko on euromääräisten, sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBORO1 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi
TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
3(2 6)
E
iii)
iv)
EUR-EONIA tarkoittaa, että korkojakson korko
on euromääräisten yliyön talletusten kyseiselle
TARGET-pankkipäivälle määritelty korko Reutersin sivulla EONIA C'EONIA-korko").
EUR-EONIA-OIS-COMPOUND tarkoittaa, että
korko on päivittäinen korkoa korolle tuotto, joka
lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti. Kaavassa viitekorkona käytetään päivittäisten euroalueen
interbank-rahamarkkinoiden
yliyön
toteutetuissa kaupoissa käytettyjen korkojen
laskennallista keskiarvoa.
do
C
1+ EONIA, x n,
360
i=1
360
1 X _d
TARGET-
i= numerosarja
yhdestä do :aan edustaen jokaista TARGET-pankkipäivää kronologisessa järjestyksessä alkaen koronlaskentakauden ensimmäisestä TARGET-pankkipäivästä
EONIAi = koronlaskentakauteen sisältyvään
jokaiseen päivään i sovellettava EONIA-korko
ni= niiden kalenteripäivien
lukumäärä, jolta
edel- lä mainittua EONIA-korkoa lasketaan
d= koronlaskentakauteen
päivien lukumäärä.
b)
sisältyvien kalenteri-
Australian dollari
AUD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson
korko on Australian dollarin määräisten , sovitun
korkojakson
pituisten
talletusten
korko
Reutersin sivulla LIBORO2 klo 11.00 Lontoon
aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen
korkojakson alkamispäivää.
c)
Eestin kruunu
EEK-TALIBOR tarkoittaa , että korkojakson korko on
Eestin kruunumääräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla TALIBOR
klo 12:00.Tallinnan aikaa kaksi päivää ennen korkojakson alkamispäivää.
Englannin punta
GBP-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko
on Englannin punnan määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa korkojakson alkamispäivänä.
e)
Japanin jeni
JPY-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Japanin jenin määräisten , sovitun korkojakson
pituisten
talletusten
korko
Reutersin
sivulla
LIBORO1 klo 11,00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
f)
jossa
do= koronlaskentakauteen sisältyvien
pankkipäivien lukumäärä
d)
Kanadan dollari
CAD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko
on
Kanadan
dollarin
määräisten ,
sovitun
korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin
sivulla LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi
Lontoon
pankkipäivää
ennen
korkojakson
alkamispäivää.
g)
Norjan kruunu
NOK-NIBOR -NIBO tarkoittaa , että korkojakson korko
on Norjan kruunun määräisten , sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla NIBO klo
12:00 Oslon aikaa kaksi Oslon pankkipäivää ennen
korkojakson alkamispäivää.
h)
Puolan zloty
PLN-WIBOR-WIBO tarkoittaa , että korkojakson
korko on Puolan zlotyn määräisten , sovitun
sivulla WIBO klo 11.00 CET kaksi Varsovan
pånkkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
i)
Ruotsin kruunu
SEK-STIBOR -SIOR tarkoittaa , että korkojakson
korko on Ruotsin kruunun määräisten , sovitun
sivulla SIOR klo 11.00 Tukholman aikaa kaksi
ennen
korkojakson
Tukholman pankkipäivää
alkamispäivää.
j)
Sveitsin frangi
CHF-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Sveitsin frangin määräisten, sovitun korkojakson
pituisten
talletusten
korko
Reutersin
sivulla
LIBORO2 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
O
4(2 6)
k)
Tanskan kruunu
DKK-CIBOR-DKNA13 tarkoittaa, että korkojakson
korko on Tanskan kruunun määräisten, sovitun
korkojakson pituisten talletusten korko' Reutersin
sivulla DKNA13 klo 11.00 Kööpenhaminan aikaa
korkojakson alkamispäivänä.
1)
Venäjän rupla
RUB-MOSPRIME-NFEA tarkoittaa, että korkojakson
korko on ruplamääräisten, sovitun korkojakson pituisten
talletusten
korko
Reutersin sivulla
MOSPRIME1 klo 12.30 Moskovan aikaa yksi pankkipäivä ennen korkojakson alkamispäivää.
m)
USD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko
on Yhdysvaltain dollarin määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
1.12.2
Korkotiedon puuttuminen
Jos edellä kohdassa 1.12.1 tarkoitettua tai muuta
vahvistuksessa määriteltyä korkoa ei ole, saatavissa,
korko on pankin määrittämä kyseisen korkojakson ja
valuutan jälleenrahoituskustannus.
1.12.3
Korkotiedon oikaisu
Jos käytetyn viitekoron lähde korjaa korkotiedon
tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäisen kerran, käytetyn viitekoron arvo muuttuu vastaavasti.
1.12.4
Fixing -kurssin oikaisu
Jos Reuters korjaa fixing- päivänä julkaisemaansa
fixing-kurssia tunnin kuluessa siitä, kun se julkaisi
tiedon ensimmäisen kerran, tai jos fixing-kurssin
julkaisu perustuu valtion viranomaisen. , (esim.
keskuspankki) julkaisemaan tietoon ja tällainen
viranomainen korjaa julkaisemaansa tietoa viiden
päivän sisällä fixing-päivästä lukien, korjataan
fixing-kurssi ja maksettava määrä oikaisua
vastaavaksi edellyttäen, että sopijapuoli on pyytänyt
korjauksen huomioon ottamista viiden päivän sisällä
korjauksen huomioon ottamiselle varatun ajan
päättymisestä.
Jos korjausta koskeva vaatimus esitetään. fixingpäivän jälkeen, maksetaan tai palautetaan korjausta
vastaava määrä vastaanottajan rahoituskustannusta
vastaavine vuotuisine korkoineen alkuperäisen nettosuorituksen maksupäivästä tämä päivä mukaan
lukien korjausta vastaavan määrän maksupäivään
tämä päivä pois lukien.
1.12.5 Referenssipankki
Referenssipankilla tarkoitetaan johdannaissopimusmarkkinoilla aktiivisesti toimivia pankkeja, joilla
on hyvä luottokelpoisuus ("referenssipankki").
Sopijapuolena oleva pankki ei voi toimia referenssipankkina omassa asiassaan.
1.12.6 Pyöristäminen
a) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina
saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden
desimaalin (prosentin sadastuhannesosan)
tarkkuudella siten, että kuudes desimaali
(prosentin
miljoonasosa)
pyöristetään
tarvittaessa lähimpään viidenteen desimaaliin
siten, että jos kuudes desimaali on vähintään 5,
pyöristys
suoritetaan
ylöspäin,
muutoin
alaspäin.
b) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND-korkoa määriteltäessä tulokseksi saatu prosenttiluku pyöristetään tarvittaessa a)-kohdan menetelmän mukaisesti, mutta neljän desimaalin (prosentin kymmenestuhannesosan) tarkkuudella.
c)
Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina
saadut eri valuutoissa olevat määrät pyöristetään lähimpään toiseen desimaaliin siten, että
jos kolmas desimaali on vähintään 5, pyöristys
suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin alla
olevaa poikkeusta lukuun ottamatta;
JPY: Pyöristys lähinnä alempaan täyteen jeniin
1.13
Korkotekijä
a) "Todelliset/365 (kiinteä )", jolloin korkojakson
todelliset päivät jaetaan 365:llä.
b) '7odelliset/360", jolloin korkojakson todelliset
päivät jaetaan 360:Ilä.
c) "301360" eli "bond -sääntö ", jolloin korkovuosi
koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta, jotka
jaetaan 360:llä. Kun korkojakson ensimmäinen
päivä on muu kuin kuukauden 30. tai 31. päivä
ja korkojakson viimeinen päivä on kuukauden
31. päivä, kuukautta ei muuteta 30-päiväiseksi.
Korkojakson
viimeisen
päivän
ollessa
helmikuun viimeinen päivä helmikuuta ei
muuteta 30-päiväiseksi.
d) "30E/360" eli "eurobond -sääntö ", jolloin korkovuosi
koostuu
12:sta
30:n
päivän
kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen
korkojakson
viimeisen
päivän
ollessa
helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta
muuteta 30-päiväiseksi), jotka jaetaan 360:llä.
5(26)
E
e) "Todelliset /Todelliset ", jolloin korkojakson
todelliset päivät jaetaan 365:llä (karkausvuonna
366:lla).
Jollei
vahvistuksessa
ole
muuta mainittu,
sovelletaan negatiivisen koron menetelmää
2
i)
ii)
"Todelliset /Todelliset
(ISDA)"menetelmässä jakaja vaihtelee sen mukaan, osuuko osa korkojaksosta karkausvuodelle. Korkojakso jaetaan kahteen
osaan siten, että se osa korkojaksosta,
joka
osuu
karkausvuoden
puolelle,
jaetaan 366:lla, ja se osa korkojaksosta,
joka ei osu karkausvuodelle, jaetaan
365:llä.
Kunkin
korkojakson
osan
nimittäjässä käytetään päivien todellista
lukumäärää ja osat lasketaan yhteen.
"Todelliset /Todelliset
(ICMA)-"
menetelmässä jakaja on korkojakson todelliset päivät kerrottuna vuoden aikana
olevien kuponkijaksojen määrällä (poikke uksen muodostavat ICMA:n koronlaske mista koskevat säännöt).
Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu , käytetään Todelliset/Todelliset (ICMA)-menetelmää.
1.14
Negatiivinen korko
a) Negatiivisen koron menetelmä
Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijåpuolen
maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko
negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta
korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on
negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta
korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan
toinen sopijapuoli maksaa asiakkaalle tällaisen
negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttisen arvon
oman mahdollisen maksuvelvoitteensa lisäksi.
Tällainen vaihtuva määrä on maksettava siinä
valuutassa, jossa vaihtuva määrä olisi maksettu,
jos sen arvo olisi ollut positiivinen.
b) Nollakoron menetelmä
Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen
maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko
negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta
korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on
negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta
korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta eikä toisella
sopijapuolella
ole
velvollisuutta
maksaa
sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan
määrän
absoluuttista
arvoa
oman
maksuvelvoitteensa lisäksi.
Asi ak k aa n oi k eu s te h dä so p im u s
Asiakas vakuuttaa, että sillä on oikeus tehdä sopimus ja että sopimuksen mukaisten velvoitteiden
täyttäminen ei ole lain , viranomaisten määräysten,
asiakkaan yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen, muun sopimuksen tai sitoumuksen vastaista.
3
Maksuvelvoitteet
Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuksessa määritellyt maksuvelvoitteet sopimuksen mukaisesti.
Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vastakkaisia samaan johdannaissopimukseen
perustuvia samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita,
maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka
on velkaa toiselle , maksaa vain nettovelan.
Sopijapuolet voivat halutessaan sopia kirjallisesti
päivän, josta lukien kahteen tai useampaan johdannaissopimukseen perustuviin saman maksupäivän
samassa valuutassa olevat maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli , joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan.
Pankki hyvittää nettovelkansa asiakkaan tilille tai
veloittaa nettosaatavansa asiakkaan tililtä, jollei
vahvistuksessa ole toisin sovittu.
Asiakas on velvollinen huolehtimaan
maksupäivänä riittävä kate.
4 Asiakkaan
pankille
, että tilillä on
tiedonantovelvollisuus
Asiakkaan on toimitettava pankille tilinpäätöksensä
liitetietoineen
kuuden
kuukauden
kuluessa
tilikauden
päättymisestä
samoin
kuin
välitilinpäätöksensä
pyydettäessä
tai erikseen
spvitulla tavalla. Asiakkaan on ilmoitettava pankille
ilman,
aiheetonta
viivytystä
antamissaan
yhteystiedoissa tapahtuneista
muutoksista . Pankki
ei vastaa vahingosta , joka johtuu siitä, että asiakas
ei ole ilmoittanut pankille edellä mainittujen tietojen
muuttumisesta.
Asiakkaan
on annettava
pankille
pyynnöstä
taloudellista asemaansa koskevia tietoja , jotka ovat
pankille
riskienhallinnan
kannalta
tarpeellisia.
Lisäksi asiakkaan tulee välittömästi
ilmoittaa
pankille
liiketoiminnassaan
tapahtuneista
olennaisista muutoksista.
6(26]
ka
FKlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens (Centralförbund
Mikäli
sopijapuoli
ei
maksa
eräpäivänä
maksuvelvoitettaan , se on velvollinen maksamaan
viivästyneelle
määrälle
viivästyskorkoa
alkuperäisestä eräpäivästä suorituspäivään.
Viivästyskorko euromääräisille suorituksille on viisi
prosenttiyksikköä yli
Euroopan keskuspankin kulloinkin noteeraaman EONIA-koron.
Muun
valuutan
määräisille
suorituksille
viivästyskorko on viisi prosenttiyksikköä yli pankin
päivittäin
noteeraaman
valuuttakohtaisen
euromarkkinoiden päivän antolainauskoron.
6
6.1
So p i m uk se n vo i m a ssa o l o
Sopimuksen voimassaolo
Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi
. Sen lisäksi mitä 6 ja 7 kohdissa on sovittu , sopijapuolella
on oikeus irtisanoa yleissopimus kirjallisesti päättymään heti kuitenkin niin, että sitä sovelletaan voimassaolevien johdannaissopimuksiin
niiden päättymispäivään saakka . Sopimuksen voimassaolon
päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen tapahtuu jäljempänä kohdan 8 mukaisesti.
6.2
Sopimuksen irtisanominen
Sopijapuolella on oikeus irtisanoa
toinen sopijapuoli
sopimus,
jos
a) laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen
Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen
huomautuksen vastaanottamisesta,
b) laiminlyö olennaisesti sopimuksen mukaisen
muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa
kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta tai
c) lakkauttaa maksunsa.
Pankilla on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos
a) asiakas laiminlyö pankille antamansa velkasitoumuksen tai pankin kanssa tehdyn , Muun sitoumuksen mukaisen maksuvelvoitS4n, eikä
ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin
pankkipäivän
kuluessa ,
kirjallisen
huomautuksen vastaanottamisesta,
b) asiakas lakkaa olemasta allekirjoitushetken
mukaisen emoyhteisönsä tytäryhteisö ilman
pankin kirjallista suostumusta tai
c) sopimuksen mukaisista maksuvelvoitteista annettu vakuus ei ole pankin harkinnan mukaan
enää turvaava.
Sopimuksen irtisanominen tulee toimittaa toiselle
sopijapuolelle
kirjallisesti .
Ilmoituksessa
on
mainittava irtisanomisen peruste ja sopimuksen
ennenaikainen päättymispäivä. Pankki lähettää
ilmoituksen
pankille
viimeksi
ilmoitettuun
osoitteeseen.
6.3
Sopimuksen purkaminen
Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos
a) toinen sopijapuoli asetetaan selvitystilaan tai
konkurssiin tai tuomioistuimelle tehdään sopijapuolta koskeva hakemus yrityssaneerauksen tai
yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta
tai
b) pankin toiminta keskeytetään, pankki asetetaan
selvitystilaan tai sen toimilupa peruutetaan.
7
Muutokset laeissa ja viranomaisten
määräyksissä
Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että sopijapuolten välisen
johdannaissopimuksen velvoitteen noudattaminen
tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lain vastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomaisten määräysten muutos
koskee ("estynyt sopijapuoli "), heti ilmoittaa
toiselle sopijapuolelle tilanteen muuttumisesta.
Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadakseen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mainittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelystä ei pystytä sopimaan 30 pankkipäivän aikana, estyneellä sopijapuolella on oikeus kirjeitse ilmoittaa
toiselle sopijapuolelle edellisessä kappaleessa tarkoitetun johdannaissopimuksen päättyneen sellaisena pankkipäivänä, jolloin on kulunut vähintään
viisi päivää, mutta ei enempää kuin 30 päivää
tällaisen ilmoituksen antamisesta.
Jos yleissopimuksen voimassa ollessa säädetään
pankkia koskevia uusia vakavaraisuus- tai maksuvalmiussäännöksiä tai voimassa olevia säännöksiä
muutetaan tai jos pankkiin muutoin kohdistuu Suomen,tai muun valtion, keskuspankin tai muun viranomaisen määräys, joka liittyy pankin sopimuksen
mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja joka lisää
pankin kustannuksia tai vähentää pankin tuottoja,
pankilla on oikeus, ilmoitettuaan asiasta asiakkaalle, irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset
päättymään irtisanomisilmoituksessa mainittuna
päivänä.
7( 26 )
E
8
8.1
Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettp uttaminen
Nettotappio tai nettovoitto
Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6
tai 7 nojalla, irtisanovan tai purkavan sopijapuolen
(yhdessä "irtisanova sopijapuoli "
) tulee
määritellä kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen
päättymispäivän nettoarvo laskemalla irtisanovalle
sopijapuolelle johdannaiskaupan päättymisestä
aiheutuvan nettotappion tai nettovoiton määrä.
Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvaa tappiota tai voittoa
sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy ennenaikaisesti tämän yleissopimuksen 6 tai 7 kohtien
perusteella . Nettotappio tai nettovoitto lasketaan
johdannaissopimuksen ennenaikaisen päättymispäivän tilanteen mukaisesti niiden maksujen nykyarvojen erotuksena , jotka irtisanova sopijapuoli olisi johdannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saanut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea asianomaisen johdannaissopimustyypin markkinoilla käytetyllä tavanomaisella menetelmällä ,.joka voi perustua referenssipankeilta saatuihin hintoihin tai näiden
antamiin korko -, valuuttakurssi - t a i m u i h i n asainmu-kan
si noteerauksiin . Nettotappio tai nettovoitto
määräytyy vähintään kahden referenssipankin antamien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos
tällaisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuksen osalta ole käytännössä saatavilla, irtisanova sopijapuoli laskee tältä osin sille johdannaissopimuksen
ennenaikaisesta
päättymisestä
aiheutuneen nettotappion tai nettovoiton.
.
8.2
Nettotappion tai nettovoiton maksaminen
Irtisanovan sopijapuolen tulee laatia laskelma,
jossa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan
sille aiheutuvan nettotappion ja sille tulevien
maksamattomien
erien
summa.
Toisen
sopijapuolen hyväksi lasketaan
irtisanovalle
sopijapuolelle aiheutuvan nettovoiton ja toiselle
sopijapuolelle tulevien maksamattomien erien
summa.
Ulkomaan valuutan määräiset nettotappiotja nettovoitot sekä maksamattomat
erät muunnetaan
euroiksi kaksi pankkipäivää ennen johdannaissopimuksen ennenaikaista päättymispäivää .'voimassa
olevaan kyseisen valuutan ostokurssiin.
Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä
on suurempi kuin toisen sopijapuolen hyväksi tuleva
määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritet-
tava erotus irtisanovalle sopijapuolelle
. Jos toisen
sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, irtisanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän
kuluessa päättymispäivästä suoritettava erotus toiselle sopijapuolelle . Irtisanovan sopijapuolen nettotappion tai nettovoiton laskelma sitoo toista sopijapuolta , jollei siinä ole ilmeistä virhettä.
Sopimuksen
voimassaolon
päättymispäivästä
lukien sopijapuolet eivät ole velvollisia täyttämään
maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden
sopimuksen päättymispäivänä voimassa olleisiin
johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta,
jotka
erääntyvät
päättymispäivän
jälkeen.
Sopijapuolella on kuitenkin oikeus saada korvaus
sen mukaan mitä edellä tässä kohdassa mainitaan.
9
Ir ti sa no va n
so p i j a pu o l e n
oi k eu s
kuittaukseen
Irtisanova sopijapuoli
voi käyttää kohdan 8
mukaista saatavaansa kaikkien muiden, myös
erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien
muihin sopimuksiin ja sitoumuksiin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaamiseen.
Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen
sopijapuolen kohdan 8 mukaista saatavaa vastaan
kaikki , myös erääntymättömät saatavansa , jotka perustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen
kuin tähän sopimukseen.
Kuitattaessa ulkomaan valuutan määräistä maksamatonta saatavaa tämän kohdan mukaisesti , irtisanovan sopijapuolen on muunnettava ulkomaan valuutan määräinen maksamaton määrä euroiksi kohdan 8.2 mukaisesti.
10 Yleissopimuksen soveltaminen uusiin johdannaissopimustyyppeihin
Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti yleissopimuksen soveltamisesta muihin kuin liitteissä 1-6 mainittuihin johdannaissopimustyyppeihin.
11 Verot ja muut julkisoikeudelliset
maksut
Sopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä
täysimääräisinä siten, että niihin mahdolliset kohdistuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on
suoritettava erikseen.
12 Ylivoimainen este
Sopijapuoli ei vastaa vahingosta , joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä aiheutuvasta sopijapuolen
toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta.
Sopijapuoli ei kuitenkaan vapaudu ylivoimaisen esteen perusteella tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista . Suoritusvelvollisuus tulee täyttää
ylivoi-
8(2 6)
E
FK1Finanssialan Keskusliitto FC1Finansbranschens Centralförbund
maisen esteen lakattua.
Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle
sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä
kohdanneesta
ylivoimaisesta
esteestä ja sen
arvioidusta kestosta ja esteen
lakkaamisesta. Jos
ylivoimainen este koskee pankkia , pankki voi
ilmoittaa asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä.
Pankilla on kuitenkin oikeus sopijapuolelle annetun
kirjallisen ilmoituksen jälkeen siirtää sopimuksen
mukaiset oikeudet ja velvollisuudet samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle, jonka luottokelpoisuus on
verrattavissa pankin luottokelpoisuuteen.
14.6
Puhelujen tallentaminen
13 Yl e issop i m u k se n vo im a an tul o
Asiakkaan ja pankin väliset puhelut tallennetaan.
Tallenteita voidaan käyttää toimeksiantoon
liittyvien
oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi
Yleissopimuksen voimaantulon edellytyksenä on,
että asiakas on toimittanut pankille pankin
edellyttämät asiakirjat.
14.7
14 Muut ehdot
14.1
Yleissopimuksen ja tuotekuvausten välinen suhde
Jos yleissopimuksessa ja sen liitteinä olevissa tuotekuvauksissa sovitut ehdot ovat keskenään ristiriidassa , noudatetaan ensisijaisesti tuotekuvausta.
14.2
Aikaisemmat yleissopimukset
Asiakkaan ja pankin mahdollisesti aiemmin tekemät
johdannaissopimuksia
koskevat yleissopimuksen
soveltamisalaan
kuuluvat
yleissopimukset
lakkaavat olemasta voimassa yleissopimuksen
allekirjoituspäivänä , jollei kohdasta 14.3 muuta
johdu .
14.3
Yleissopimuksen
soveltaminen
ennen
sen voimaantuloa tehtyihin johdannaissopimuksiin
Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin asiakkaan ja
pankin välisiin yleissopimuksen allekirjoitushetkellä
voimassa oleviin johdannaissopimuksiin
, jotka kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan . Yleissopimuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tällaisten johdannaissopimusten
mukaisiin maksuvelvoitteisiin
lukuun ottamatta yleissopimuksen kohdissa 8 ja 9
tarkoitettuja tapauksia.
14.4
Vakuudet
Asiakkaan pankille sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä luovuttamasta vakuudesta
sovitaan erikseen.
14.5
Sopimuksen siirto
Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimuksen
mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle
osapuolelle ilman toisen sopijapuölen ' 'kirjallista
suostumusta.
Oikeuspaikka
Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan
välimiesmenettelyssä
Keskuskauppakamarin
välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli
asiakkaana on kuluttajansuojalain (20.1.1978/38,
muutoksineen) 4 §:ssä tarkoitettu kuluttajana
pidettävä
asiakas
sopimuksesta
aiheutuvat
riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa,
ellei kuluttajana pidettävä ei-ammattimainen
asiakas vaadi asian käsittelyä sen paikkakunnan
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on
asuinpaikka.
14.8
Sovellettava laki
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
15 Ilmoitukset
Tähän yleissopimukseen tai sen alla tehtyihin johdannaissopimuksiin
liittyvät
ilmoitukset
tai
yhteydenotot on toimitettava sopijapuolten alla
ilmoittamiin osoitteisiin, telefaksinumeroihin taikka
sähköpostiosoitteisiin
tai
sopijapuolelle
henkilökohtaisesti
Telefaksilla lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto
katsotaan
tiedoksiannetuksi ,
kun
sen
on
vastaanottanut sopijapuolen yleissopimuksesta ja
sen alla tehdyistä johdannaisista vastaava henkilö
lähettämistä koskevan todistustaakan
jäädessä
kuitenkin lähettäjälle.
Postitse
lähetetty
ilmoitus
tai yhteydenotto
katsotaan tiedoksi annetuksi kolmen pankkipäivän
kuluessa ilmoituksen tai tiedoksiannon lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa ilmoituksen
tai tiedoksiannon lähettämisestä kansainvälisen
lähettipalvelun avulla.
Elektronisen
viestijärjestelmän
kautta
lähetty
ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi
, kun ilmoitus
on vastaanotettu.
Sähköpostitse lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto
katsotaan
tiedoksi
annetuksi,
kun se on
vastaanotettu.
9(2 6)
E
Henkilökohtaisesti
toimitettu ilmoitus katsotaan
tiedoksi
annetuksi , kun se on toimit - ettu
henkilökohtaisesti vastaanottajalle .
Jos tiedoksiantopäivä ei ole pankkipäivä tai jos ilmoitus on toimitettu kyseisenä pankkipäivänä kello
16.00 jälkeen , katsotaan ilmoituksen tiedoksiannon
siirtyvän seuraavaan pankkipäivään.
10(26)
E
FK1Finanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund
PANKKI
ASIAKAS
Tätä yleissopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta , yksi kummallekin sopijapuolelle . Asiakas
vahvistaa saaneensa pankilta johdannaissopimuksen riskejä käsittelevän tiedotteen.
ALLEKIRJOITUKSET
Paikkakunta ja päivämäärä
Asiakkaan allekirjoitus
Pankin allekirjoitus
1 1 [26)
ka
FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens
Centralförbund
LII TTE ET 1-7
TUOTEKUVAUS - Avistavaluuttakauppasopimus
1) Avi sta va l u u ttak a u p p a so p i m u s
2) Arvopäivä
Avistavaluuttakauppasopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa
sovitulla
spot-kurssilla
viimeistään
toisena
pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä.
Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat
vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.
3) Spot -kurssi
Spot- kurssi on valuuttakurssi
ennen arvopäivää.
kaksi pankkipäivää
12 [ 2 6 )
FKIFinanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund
TUOTEKUVAUS - Valuuttatermiinisopimukset
A) Valuutan termiinisopimus
1
Määritelmä
Valuutan termiinisopimuksessa sopijapuolet sopivat
vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla
kurssilla (termiinikurssi) aikaisintaan kolmantena
pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä.
2
Arvopäivä
Arvopäivä on päivä , jolloin sopijapuolet vaihtavat
vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.
B) Valuutan nettotermiinisopimus
1
Määritelmä
Valuutan nettotermiinisopimus
on pankin ja
asiak-kaan välinen sopimus suorittaa kohde
-etuusvaluutan ja vastavaluutan
termiinikurssin
ja
fixing-kurssin kurssieroon perustuva nettosuoritus
nettotermiinisopimuksen
arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa.
Kohde-etuutena on kiinteä valuuttamäärä (kohdeetuusvaluutta ), jonka toinen sopijapuoli ostaa
(ostaja)
ja toinen myy (myyjä ) sovitulla termiinikaupalla
tiettyä valuuttaa vastaan (vastavaluutta ) ja jonka
kohde-etuusvaluutan ostaja sitoutuu myymään ja
myyjä ostamaan vastakaupalla nettotermiinisopimuksen arvopäivänä.
2
Nettosuoritus
Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua vastavaluutan laskennallista
pääomaa nettotermiinisopimuksen arvopäivänä toteutettavan vastakaupan fixing-kurssilla laskettuun
vastavaluutan laskennalliseen
pääomaan . Mikäli vastavaluutan termiinikurssilla
laskettu laskennallinen
pääoma ylittää fixingkurssilla lasketun laskennallisen pääoman
, maksaa
kohde-etuusvaluutan
ostaja myyjälle erotuksen.
Päinvastaisessa tapauksessa kohde -etuusvaluutan
myyjä maksaa ostajalle erotuksen . Nettosuoritus
maksetaan nettotermiinikaupan arvopäivänä.
3
Fixing -kurssi
Euroopan keskuspankin keskikurssia käytetään fixing-kurssina vastavaluutan ollessa euro, ellei muuta
ole sovittu , mikäli Euroopan keskuspankki julkaisee
kyseisen valuutan keskikurssin
euroa vastaan.
Vastakaupan valuuttamäärää laskettaessa käytetään fixing -kurssina kaksi pankkipäivää ennen
nettotermiinikaupan arvopäivää julkaistua keskikurssia . Muussa tapauksessa sopijapuolet sopivat
Reutersviitesivusta , jonka noteeraaman kurssin
mukaan vastakaupan valuuttamäärät lasketaan
vahvistuksessa määriteltynä kellonaikana.
Mikäli sovitulla Reutersin viitesivulla ei ole sovittua
fixing-kurssinoteerausta ,
jonka
perusteella
vastakaupat oli sovittu tehtäväksi , pankki pyytää
vastaavia
fixing -kurssinoteerauksia
viideltä
referenssipankilta . Näistä noteerauksista jätetään
korkein ja matalin huomioimatta ja muista lasketaan
keskiarvo ja näin laskettua fixing-kurssia käytetään
vastakauppaan sovellettavana kurssina.
Referenssipankit määritellään kunkin
nettotermiinikaupan vahvistuksessa.
yksittäisen
13(26)
E
TUOTEKUVAUS - Koronvaihtosopimus ja
koron ja valuutanvaihtosopimus
1
K o r o n - ja va l uu tan vai h to sop i m u s
Koronvaihtosopimuksessa tai koronja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korkovirtojen vaihtamisesta toisiinsa. Nämä korkovirrat
voivat olla kiinteän tai vaihtuvan koron virtoja ja ne
voivat olla samassa valuutassa tai eri valuutoissa,
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen
alussa ja lopussa tai vain sopimuksen lopussa.
2
Kiinteä määrä
Kiinteä määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä.
Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa
määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:
6
Korkojaksot
Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle,
mutta ei viimeiselle päivälle. Ensimmäinen
korkojakso alkaa koronvaihtosopimuksen tai koronja valuutanvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja
päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä.
Kukin seuraava korkojakso alkaa (korkojakson
alkamispäivä) edellisestä koronmaksupäivästä ja
päättyy seuraavana koronmaksupäivänä.
Viimeinen korkojakso päättyy päättymispäivänä.
7
Koronlaskentakausi
Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä
korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä.
Korkoa
lasketaan
koron laskenta kauden
ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle.
Koronlaskentakausi alkaa koronvaihtosopimuksen
alkamispäivänä ja päättyy koronvaihtosopimuksen
päättymispäivänä.
3
8
Vaihtuva määrä
Vaihtuva määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen
määrä:
Vaihtuva määrä = laskennallinen
pääoma x
vaihtuva korko (+/- marginaali ) x vahvistuksen
mukainen korkotekijä.
4
Pääomien vaihto
Arvopäivänä vaihdettavat pääomat määritellään
vahvistuksessa.
5
Pä ä o m i e n va i h do n m ak su pä i vä
Pääomien vaihdon maksupäivä on vahvistuksessa
määritelty arvopäivä.
Koronmaksupäivä
maksaminen
ja
koron
Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä
päivänä
(koronmaksupäivänä),
jollei
vahvistuksessa muuta sovita. Päättymispäivään ei
sovelleta pankkipäiväolettamaa, ellei toisin sovita.
Mikäli vaihtuva korko on yleissopimuksen kohdan
1.12.1.b)
iv
mukainen,
korot
maksetaan
päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä.
14( 26)
FKjFinanssialan Keskusliitto FClFinansbi
anschens Centralförbund
TUOTEKUVAUS - Korkotermiinisopimus
1
Ko rk o te rm i in iso pi m u s
6
Korkotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan
välinen johdannaissopimus, jossa toinen sopijapuoli
(myyjä) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta
koron laskulla ja toinen sopijapuoli (ostaja)
suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron
nousulta.
Korkotermiinin kohde-etuutena
laina tai talletus.
on kuvitteellinen
Korkotermiinisopimus tulee voimaan , kun asiakas ja
pankki ovat sopineet kohde -etuutena olevasta lainasta tai talletuksesta , sen alkamis - ja päättymispäivästä , sopimuskorosta ja laskennallisesta pääomasta sekä korkotermiinisopimuksen sulkemispäivästä.
2
So p im u sk a usi
Kohde-etuuden sopimuskausi voi olla vakioitu tai
sen alkamis - ja päättymispäivä voidaan sopia
erikseen.
Vakioitu sopimuskausi on kolme kuukautta
. Vakioidun sopimuskauden alkamispäivä on sopimuskuukauden (maalis- , kesä- syys - ja joulukuu ) kolmas
keskiviikko ja päättymispäivä on seuraavan sopimuskauden kolmas keskiviikko.
3
Sulkemispäivä
Sulkemispäivä on kaksi pankkipäivää ennen sopimuskauden alkamispäivää.
4
Sopimuskorko
Sopimuskorko on sopimuskaudelle sovittu korko.
5
Sulkemiskorko
Sulkemiskorko on kohde-etuutena olevan lainan tai
talletuksen sopimuskauden korko sulkemisjiäivånä.
Mikäli sulkemiskoron arvoa ei ole saatavissa,
käytetään sitä viitekorkoprosenttia , jota sopijapuolet
sopivat käytettäväksi viitekoron arvona . Jolleivät
sopijapuolet pääse sopimukseen sulkemiskoron
arvosta , noudatetaan yleissopimuksen
kohtaa
1.12.2.
Ko rk o te rm i in iso pi m u k se n m ak su t
Korkotermiinisopimus
toteutetaan maksamalla
alkamispäivänä sopimuskoron ja sulkemiskoron
erotuksen nykyarvo.
Alkamispäivänä ostaja hyvittää myyjää (jos
sopimuskorko ylittää sulkemiskoron), tai myyjä
ostajaa (jos sulkemiskorko ylittää sopimuskoron)
summalla, joka saadaan kaavasta:
a)
kun S on suurempi kuin R
(S- R) x t x N
Bx 1 0 0 +( S x t )
b)
kun R on suurempi kuin S
(R - S )x t xN
Bx 1 0 0 +( S x t )
jossa:
S = sulkemiskorko
R = sopimuskorko
t = sopimuskauden päivien lukumäärä
N = sopimuksen laskennallinen pääoma
B = 360, 365 tai 366 ja se määräytyy termiinin
kohde-etuutena olevaan valuuttaan sovellettavan korkotekijän mukaan . Korkotekijät
on määritelty yleissopimuksen
kohdassa
1.13.
15 [2 6)
E
FKlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund
TUOTEKUVAUS - Optiosopimukset
Määritelmät
1
Optiosopimus
4
Optiosopimuksen haltijalla (ostaja ) on preemion
maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa option
asettajalta (myyjä) tai myydä tälle sovitulla hinnalla
sovittu määrä option kohde-etuutta.
2
Preemio
Preemio on vahvistuksessa määritelty rahamäärä,
jonka option ostaja maksaa vastikkeena myyjälle
sovittuna päivänä.
3
Optio-oikeuden käyttäminen
Mikäli optio-oikeutta ei käytetä option päättymispäivänä, optio raukeaa. Myyjällä ei ole velvollisuutta
muistuttaa ostajaa option päättymisestä. Ostajan
tulee ilmoittaa optio-oikeuden käyttämisestä
myyjälle
suullisesti
tai
kirjallisesti: . option
päättymisaikaan mennessä. Tämän jälkeen tehty
ilmoitus
katsotaan
tehdyksi
seuraavana
pankkipäivänä.
Ilmoitus optio-oikeuden käyttämisestä on peruuttamaton.
Eurooppalainen optiosopimus voidaan
vain optiosopimuksen päättymispäivänä.
toteuttaa
Amerikkalainen optiosopimus voidaan toteuttaa alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana.
Viivästysseuraamukset
Jos ostaja ei maksa preemiota sovittuna päivänä,
myyjältä on oikeus vaatia suoritusta viimeistään
vaatimuksen esittämistä seuraavana Helsingin
pankkipäivänä. Jos ostaja ei suorita preemiota
mainittuna päivänä, myyjällä on oikeus
a)
katsoa option asettamisen peruuntuneen tai
b)
toimia yleissopimuksen 6.3 kohdan mukaisesti.
Edellä kohdassa a mainitussa tapauksessa ostajan
on korvattava myyjälle kaikki option asettamisen
peruuntumisesta aiheutuneet kulut ja muu vahinko,
mukaan lukien myyjälle aiheutuneet kulut jo
tehtyjen kattamistoimenpiteiden
purkamisesta tai
muuttamisesta.
Myyjältä on oikeus vaihtoehtoisesti hyväksyä myöhästynyt preemion maksu ja vaatia ostajalta
yleissopimuksen kohdan 5 mukaista viivästyskorkoa.
5
Määritelmien ja tuotekuvausten
suhde
Jos kohdat 1.-3. ovat ristiriidassa seuraavien
kohtien A) tai B) kanssa, noudatetaan ensisijaisesti
kohtaa A) tai B).
16[26)
E
FKIFinanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A) Valuuttaoptiosopimus
1
Va l u u tta o p ti o so p i m u s
Valuuttaoptiosopimuksen
ostajalla on preemion
maksettuaan
oikeus
sovittuna
aikana ostaa
valuuttaoption myyjältä tai myydä tälle sovitulla
hinnalla sovittu määrä valuuttaa toista valuuttaa
vastaan.
2
Toteutushinta
Toteutushinta on sovittu valuuttakurssi
, jolla valuuttaoptiosopimuksen valuutat myydään tai ostetaan.
3
Os to - ja m yy nti optio
Osto-optiossa (call) sovitaan valuuttamäärästä,
joka osto-option
ostajalla
on oikeus ostaa
osto-option myyjältä.
Myyntioptiossa
(put) sovitaan valuuttamäärästä,
joka myyntioption
ostajalla on oikeus myydä
myyntioption myyjälle.
4
Arvopäivä
Sopijapuolet vaihtavat toteutetun valuuttaoptiosopimuksen mukaiset valuuttamäärät arvopäivänä.
5
Keskiarvomenetelmä
Mikäli pankki ja asiakas sopivat keskiarvomenetelmän soveltamisesta, pankki laskee vahvistuksessa
määriteltyjen päivien fixing-kurssien keskiarvon, jota
verrataan toteutushintaan. Mikäli keskiarvo alittaa
toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana.
Mikäli keskiarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio
erääntyy arvottomana.
Option nettoarvo määräytyy kertomalla keskiarvon
ja toteutushinnan erotus sovitulla valuuttamäärällä,
Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun
nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus arvopäivänä
maksaa nettoarvo.
6
Fixing -kurssi
Pankki ja asiakas sopivat Reuters-viitesivusta sekä
kellonajasta, jolloin fixing-kurssi määritetään.
17(26)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - B) Ko r k o -o p ti o s o p i m u s
1
Ko r k o -o p ti o so p i m u s
Korko-optiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa korko-option
myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu
määrä korko-option kohde-etuutta. Kohde-etuus voi
olla korkoa tuottava talletus , velkakirja, niiden
termiini tai muu johdannainen.
2
Toteutushinta
Toteutushinta on sovittu korko tai hinta, johon
korko-optiosopimuksen kohde-etuus myydään tai
ostetaan tai jos kohde-etuus on johdannainen,
johon viitekoron arvoa verrataan.
3 Osto- ja myyntioptio
3.1
Kohde-etuutena talletus , sen termiini tai
muu johdannainen
Osto-option (korkokatto) ostaja suojautuu koron nousua vastaan . Jos viitekoron arvo ylittää sovitun
koron korko-option myyjä maksaa erotuksen
sovitulle pääomalle osto-option ostajalle.
Myyntioption (korkolattia) ostaja suojautuu koron
laskua vastaan . Jos viitekoron arvo alittaa sovitun
koron, korko-option myyjä maksaa Qrotuksen
sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle;.:.
Cap-sopimus on sarja peräkkäisiä korkokatto-sopimuksia ja
floor-sopimus
sarja
peräkkäisiä
korkolattiasopimuksia. Collar-sopimus on edellisten
yhdistelmä, jossa sopijapuoli ostaa osto-option ja
myy myyntioption tai päinvastoin.
3.2
Kohde-etuutena koronvaihtosopimus
Osto-option (payer swaption) ostaja suojautuu koronnousua vastaan . Ostajalla on oikeus maksaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja vastaanottaa
vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona
tulevaisuudessa.
Myyntioption (receiver swaption) ostaja suojautuu
koronlaskua vastaan.
Ostajalla
on
oikeus
vastaanottaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja
maksaa vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona
tulevaisuudessa.
Kummankin option ostaja maksaa oikeudestaan
myyjälle preemion sopimuksen tekohetkellä. Optio
voidaan eräpäivänään toteuttaa joko nettoarvon tilityksenä tai fyysisenä toimituksena.
3.3
Kohde-etuutena velkakirja , sen termiini
tai muu johdannainen
Osto-option (call) ostaja suojautuu koron laskua
vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron,
korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle
pääomalle osto-option ostajalle.
Myyntioption (put) ostaja suojautuu koron nousua
vastaan . Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron,
korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle
pääomalle myyntioption ostajalle.
4
Viiteko rko
Korko-optiosopimuksen
viitekorko
on
kohde-etuuden
korko,
jonka
arvoon
toteutushinnaksi
sovittua
korkoa
verrataan
vahvistuksessa mainittuna määrityspäivänä.
5
Koronmaksupäivä
Korko-option myyjä maksaa sopimuksesta riippuen
toteutetun korko-option korkojen erotuksen joko
korkojakson alkamispäivänä diskontattuna tai
korkojakson päättymispäivänä. Korkoa lasketaan
kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei
viimeiselle päivälle.
18[26)
ka
FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund
TUOTEKUVAUS - Pörssijohdannaissopimukset
1
Soveltamisala
Tätä tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan
välisiin alla mainittujen johdannaispörssien kaupankäyntijärjestelmän ja sääntöjen mukaisesti selvitettäviin yksittäisiin johdannaissopimuksiin tuotteissa, jotka kulloinkin ovat asianomaisen pörssin ja pankin
tuotevalikoimassa (jäljempänä pörssijohdannaissopimukset).
Tällaisia johdannaispörssejä ovat:
Eurex
Chicago Board of Trade ("CBOT")
Chicago Mercantile Exchange ("CME")
Liffe NYSE Euronext
4
Tiliasemaa koskevat tiedot
Pankki antaa asiakkaalle päivittäin tai muulla
sovitulla tavalla tiedon asiakkaan avoimesta
johdannaistiliasemasta, asiakkaalta vaadittavista
vakuuksista ja hänen hyväkseen tulevista sekä
hänen
suoritettavikseen
tulevista
maksuista.
Asiakkaan on tiliasemaraportin vastaanottopäivänä
ilmoitettava pankille raportissa havaitsemistaan
virheistä. Mikäli asiakas ei tee tällaista ilmoitusta,
tiliasemaraportti on yleissopimuksen kohdassa 1.1
tarkoitettu varmennettu vahvistus. Lisäksi pankki
antaa erikseen sovittaessa asiakkaalle tämän
pyytämät
muut
asiakkaan
yksittäisiin
pörssijohdannaissopimuksiin liittyvät tiedot.
Euronext/Paris
tai muu erikseen sovittava pörssi.
Tehtyjä pörssijohdannaissopimuksia koskevasta tiliasemaraportista tai vahvistuksesta ilmenee asianomainen johdannaispörssi.
2
Yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen tekeminen ja syntyminen
Asiakkaan puhelimitse tai muulla tavalla . antaman
toimeksiannon
perusteella
pankilla on oikeus
sovittiin
ehdoin
tehdä
asiakasta
sitova
pörssijohdannaissopimus .
Tämän
sopimuksen
mukaisen yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen
syntymisen edellytyksenä on,
että se hyväksytään
selvitykseen asianomaisen pörssin sääntöjen ja
selvitystapojen mukaisesti . Mikäli toimeksiannon
mukaista pörssijohdannaissopimusta
ei hyväksytä
selvitykseen , pankki
ei
vastaa
asiakkaalle
mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.
Pörssijohdannaissopimus syntyy aina pankin ja asiakkaan välille.
3
Yksittäisen johdannaissopimuksen
selvitys
Pankki ja asiakas sopivat, että tämän sopimuksen
mukaiset yksittäiset pörssijohdannaissopimukset
tehdään ja selvitetään asianomaisen pörssin käyttämässä selvitysjärjestelmässä kulloinkin voimassa
olevien sääntöjen mukaisesti.
5
Vakuudet
Asiakas sitoutuu asettamaan ja ylläpitämään pankin
hyväksi
pankin
kulloinkin
määrittelemän
vakuusvaateen mukaisen vakuuden. Vakuusvaade
lasketaan päivittäin tai muulla sovitulla tavalla
asiakkaan
avoinna
olevasta
johdannaistiliasemasta. Mikäli valuuttamääräisten
pörssijohdannaissopimusten
vakuusvaade
muunnetaan euroiksi, käytetään muuntamisessa
vakuusarvon määrityspäivää edeltävän Euroopan
keskuspankin ilmoittamaa keskikurssia. Pankin
määrittelemä vakuusvaade perustuu asianomaisen
pörssin sääntöihin ja asianomaisen pörssin
tuotteilla
käytävän
kaupan markkinatapaan.
Pankilla on aina oikeus vaatia vähintään sen
suuruinen vakuus, kuin pankin selvitysvälittäjä
vaatii pankilta.
Asiakas voi asettaa vakuudeksi rahaa ja erikseen
sovittavia arvopapereita. Vakuuksien panttauksesta
tehdään erillinen panttaussitoumus. Asiakas on velvollinen toimittamaan päivittäin kello 15 mennessä.
pankin asiakkaalle ilmoittaman vakuusvaateen mukainen vakuuden. Vakuudet säilytetään pankin lukuun pantatuilla arvo-osuustilillä ja rahatilillä.
Asiakas vastaa vakuuksien säilytyskustannuksista
arvo- osuusrekisterissä.
19 [ 26 )
E
asiakasta
asettamaan
Pankki
voi
pyytää
lisävakuutta
asiakkaan
johdannaistiliaseman
kattamiseksi silloin, kun asiakkaan asettama
vakuus
ei
kata
pörssijohdannaissopimusten
vakuusvaateissa tapahtuneita muutoksia.
Mikäli asiakkaan tileillä ei ole tarvittavia varoja vakuuden tai vaaditun lisävakuuden kattamiseen sen
pankkipäivän kuluessa , jolloin pankki on lähettänyt
asiakkaalle ilmoituksen asiakkaalta vaadittavasta
vakuudesta , pankilla on oikeus pidättyä tekemästä
sopimusta ja/tai sulkea asiakkaan johdannaistiliasema asiakkaan kustannuksella.
6
Pörssijohdannaissopimuksen tiliaseman sulkeminen
Asiakas sitoutuu sulkemaan yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen tiliaseman ennen
sen toimituspäivää. Jos pankki ei saa asiakkaalta ilmoitusta tiliaseman
sulkemisesta
viimeistä
kaupankäyntipäivää (Last Trading Date) edeltävänä
kaupankäyntipäivänä klo 16 mennessä , pankilla on
oikeus sulkea se asiakkaan puolesta asiakkaan
kustannuksella . Jos pörssijohdannaissopimuksen
tiliasemaa ei suljeta ennen toimituspäivää
ja
toteutetaan,
yksittäinen pörssijohdannaissopimus
asiakas on velvollinen korvaamaan pankille kaikki
toteutuksesta aiheutuvat kustannukset korkoineen.
Pankilla on velvollisuus sulkea asiakkaan pörssijohdannaissopimuksen tiliasema tämän pyynnöstä.
Pankilla on oikeus sulkea asiakkaan tiliasema kokonaan tai osittain asiakkaan kustannuksella
, mikäli
yleissopimuksen
voimassaolo
päättyy
yleissopimuksen kohdan 6 , 7 tai 8 nojalla . Pankilla
on myös oikeus mutta ei velvollisuutta sulkea
asiakkaan
tiliasema
kokonaan
tai
osittain
suojellakseen
asiakasta
odottamattomilta
markkinamuutoksilta.
Pankki hyvittää asiakkaalle suljetun pörssijohdannaissopimuksen
nettovoiton
tai
veloittaa
nettotappion
sulkemispäivää
seuraavana
pankkipäivänä.
7
Toteuttaminen
Mikäli pörssijohdannaissopimus toteutetaan
, noudatetaan asianomaisen johdannaispörssin sääntöjä.
8
Maksut ja palkkiot
Pankki on oikeutettu veloittamaan yksittäisiin
pörssijohdannaissopimuksiin liittyvät maksut ja
palkkiot asiakkaan tililtä.
20[26j
E
TUOTEKUVAUS - Hyödykejohdannaiset
1. Hyödykejohdannaissopimus
2.5
Tätä hyödykejohdannaisia koskevaa tuotekuvausta
sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin hyödykeoptiosopimuksiin, hyödykkeenvaihtosopimuksiin, hyödyketermiinisopimuksiin, niiden yhdistelmiin sekä
kaikkiin muihin pankin ja asiakkaan välisiin
hyödykejohdannaissopimuksiin,
ellei
vahvistuksessa toisin sovita.
Johdannaispörss(e)illä tarkoitetaan kunkin hyödykkeen osalta pörssiä/pörssejä ja kaupankäyntijärjestelmiä, jo(i)ssa hyödykkeeseen sidonnaisilla optiotai futuurisopimuksilla käydään kauppaa ja jo(i)lla
määrittelijän arvion mukaan
on kulloinkin
olennainen merkitys tällaisten johdannaisten
kokonaismarkkinoille.
2. Määritelmät
2.6
2.1
Hyödyke
Hyödyke on vahvistuksessa määritelty hyödykejohdannaissopimuksen kohde-etuutena oleva hyödyke.
2.2
Pörssipäivä
Päivä jolloin vahvistuksessa määritellyt pörssit on
tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna
taikka mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen
hintaa ei julkisteta pörssissä, päivä jolloin
vahvistuksessa
määritellyn
hintalähteen
on
normaalisti tarkoitus julkaista hyödykkeen hinta.
2.3
Pörssipäiväolettama
Yleissopimuksen kohdassa 1.8 määritellyt pankkipäiväolettamat soveltuvat myös pörssipäiviin ja
pörssipäivät siirtyvät saman soveltamisohjeen mukaan, kuitenkin siten että hyödykejohdannaisiin voidaan soveltaa myös seuraavaa pankkipäiväolettamaa:
"Lähin":
Vahvistuksessa määritelty päivämäärä
siirtyy lähinnä seuraavaksi pörssipäiväksi , mikäli
vahvistuksessa
sovittu päivä muutoin
osuisi
sunnuntaille
tai maanantaille
ja edeltäväksi
pörssipäiväksi , mikäli vahvistuksessa
määritelty
päivämäärä ei osu sunnuntaille taikka maanantaille.
2.4
Pörssi
Pörssillä tarkoitetaan kunkin kohde -etuutena olevan
hyödykkeen osalta pörssiä joka on määritelty vahvistuksessa taikka jossa tällaisella hyödykkeellä
pankin arvion mukaan kulloinkin pääasiallisesti käydään kauppaa.
Johdannaispörssi
Aktivointitaso
Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio aktivoidaan ja
tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai korkeampaa tasoa
(osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu
automaattisesti.
2.7
Deaktivointitaso
Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio lakkaa
olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa
voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos
hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta deaktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (ostooptio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), optio
voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti.
3
Hyödykeoptiosopimus
Hyödykeoptiosopimuksiin
sovelletaan liitteen 5
(Tuotekuvaus - Optiosopimukset) yleisiä ehtoja,
mutta ei kyseessä olevan liitteen tuotekuvauksia.
Jos liitteen 5 yleiset ehdot ovat ristiriidassa tämän
tuotekuvauksen kanssa , noudatetaan ensisijaisesti
tätä tuotekuvausta.
3.1
Määritelmä
Hyödykeoption ostajalla on preemion maksettuaan
oikeus saada option myyjältä option nettoarvo sillä
edellytyksellä, että sovitun hyödykkeen hinta toteutuspäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) hyödykkeen sovitun hinnan (toteutuskurssi).
Hyödykeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden
21 ( 26 )
FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens
toimittamisvelvollisuutta , ellei nimenomaisesti ole
toisin sovittu . Toteutuspäivä on eurooppalaisen
option
osalta
option
päättymispäivä
ja
amerikkalaisen option osalta ostajan ilmoittama
päivä, kuitenkin niin että amerikkalainen optio
voidaan toteuttaa
vain option
alkamis- ja
päättymispäivän välisenä aikana.
3.2
Nettoarvo
Hyödykeoption nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja hyödykkeen toteutuspäivän hinnan
erotuksen kohde-etuutena olevan hyödykkeen laskennallisella määrällä. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta alittaa toteutushinnan erääntyy ostooptio arvottomana. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta ylittää toteutushinnann, erääntyy
myyntioptio arvottomana.
3.3
Nettoarvon suorittaminen
Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon,
myyjällä
on
velvollisuus
viim eistään
viidentenä toteutuspäivän jälk eisenä pankk ipäivänä
maksaa nettoarvo, ellei vahvistuks es sa toisin
sovita. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viim eistään
toteutus päivää seuraavana pankk ipäivänä määrän,
joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka
pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona: Mikäli
markk inahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen
siirtyy, siirtyy sen m aks aminen vastaavasti.
3.4
Hyödykkeen hinta
Hyödykkeen hinta
määritellyllä tavalla.
4
4.1
määräytyy
Kiinteä määrä = laskennallinen
takaudelle x kiinteä hinta
4.3.
Hyödykkeenvaihtosopimus
Määritelmä
Kiinteä määrä
Kiinteä määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa
määriteltynä maksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole
vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan
kaavan mukaisesti:
määrä lasken-
Vaihtuva määrä
Vaihtuva
määrä
on
laskentakaudelta
vahvistuksessa
määriteltynä
maksupäivänä
maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä:
Vaihtuva määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x vaihtuva hinta
4.4.
Vaihtuva hinta
Vaihtuva hinta on kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinta kunakin arvostuspäivänä, määriteltynä
vahvistuksessa määritellyllä tavalla.
4.5.
Laskentakausi
Laskentakausi tarkoittaa jokaista vahvistuksessa
sellaiseksi määriteltyä ajanjaksoa.
4.6
Laskennallinen kokonaismäärä
Laskennallinen kokonaismäärä on kaikkien laskentakausien laskennallisten määrien yhteenlaskettu
summa.
5
5.1.
vahvistuksessa
Hyödykkeenvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat
kiinteiden
ja/tai
vaihtuvien
määrien
vaihtamisesta toisiinsa. Hyödykkeenvaihtosopimus
ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta,
ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu.
4.2
Centralförbund
Hyödyketermiinisopimus
Määritelmä
Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyödykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä
määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan nettosuorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman
pääomien vaihtoa.
Kohde-etuutena on sovittu määrä hyödykettä, jonka
toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy
(myyjä)
sovitulla
termiinikurssilla
sovittuna
arvopäivänä. Hyödyketermiinisopimus ei sisällä
kohde-etuuden
toimittamisvelvollisuutta,
ellei
nimenomaisesti ole toisin sovittu.
5.2.
Nettosuoritus
Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua hyödykkeen laskennallista
hintaa hyödykkeen vahvistuksessa sovitulla tavalla
määriteltävään arvopäivän hintaan perustuvaan
hyödykkeen laskennalliseen hintaan. Mikäli ter-
22 ( 2 6 )
E
FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinanshranschens Centralförbund
miinikurssilla laskettu laskennallinen hinta ylittää arvopäivän hinnalla lasketun laskennallisen hinnan,
maksaa kohde-etuuden ostaja myyjälle erotuksen.
Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuuden myyjä
maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan termiinikaupan vahvistuksessa määriteltynä
maksupäivänä.
6
Markkinahäiriö
Markkinahäiriön katsotaan olevan kohde -etuutena
olevan hyödykkeen osalta voimassa, kun:
a) sovittu hintalähde ei julkaise hyödykkeen hintaa
taikka tarvittavaa informaatiota hinnan määrittämiseksi taikka hintalähteen toiminta itsessään tai julkaisu on väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetty;
b) vähintään kolmelta referenssipankilta ei saada
tarvittavia noteerauksia , kun hinnan määrityksen on
sovittu perustuvan referenssipankeilta saatavien noteerauksiin;
c) hyödykkeen taikka sitä koskevan johdannaisen
kaupankäynti on keskeytetty tai sitä on rajoitettu
pörssissä tai johdannaispörssissä ja tällaisella keskeytyksellä , rajoituksella tai tapahtumalla on pankin
arvion mukaan olennainen merkitys;
d) hyödykkeen hinta ei ole saatavilla (johtuen esimerkiksi kaupankäynnin keskeytymisestä taikka
lakkaamisesta ) vaikka hintalähde itsessään olisikin
saatavilla ja voisi siten tuottaa hyödykkeen hinnan;
e) hyödykkeen hinnan laskentakaavaa tai laskentatapaa muutetaan olennaisesti;
f) hyödykkeen (tai sitä koskevaa pörssijohdannaisen) rakenne tai sisältö muuttuu olennaisesti;
g) hyödykkeen verokohtelu muuttuu olennaisesti
ja ennalta arvaamatta jonkun valtion tai veroviranomaisten toimesta aiheuttaen hyödykkeen viitehinnan muutoksen;
h) ilmenee muu määrittelijän määrittelemä tai hyväksymä syy , jolla on olennainen merkitys tai
vaikutus
hyödykkeen
hinnoitteluyn
tai
arvostukseen;
ja määrittelijä arvioi että tällaisella tapahtumalla on
olennainen merkitys kyseessä olevan hyödykejohdannaissopimuksen tai kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnoittelun kannalta.
Jos hyödykettä koskeva markkinahäiriö olisi
samaan
aikaan
myös
osapuolten
välisen
johdannaisia
kos-kevan
yleissopimuksen
päättämisperuste, katsotaan kysymyksessä olevan
ensisijaisesti
hyödykejohdan-naissopimusta
tai
sopimuksia
koskeva
markkina-häiriö,
ellei
pakottavasta lainsäädännöstä tai osa-puolten
muista sopimuksista muuta johdu.
7
Hinnan määritys markkinahäiriötilanteessa
Markkinahäiriötilanteessa
määrittelijä
pyrkii
määrittämään
vahvistuksessa
määritellylle
kohde-etuutena olevalle hyödykkeelle korvaavan
hinnan
markkinoilta
saatavilla
olevan
hintainformaation perusteella , mutta mikäli tällaista
korvaava hintaa ei määrittelijän arvion mukaan
edellä mainituista markkinahäiriöistä johtuen olisi
saatavilla ,
lykätään
hinnan
määrittelyä
hyödykeoptioiden osalta kahdeksanteen pörssipäivään ja muiden hyödykejohdannaisten
osalta
viidenteen pörssipäivään saakka markkinahäiriön
alkamisesta lähtien.
Mikäli vahvistuksessa määritellyn kohde-etuutena
olevan hyödykkeen hinnan määritys ei onnistuisi
edellä mainitulla tavalla , määrittelee määrittelijä tällöin korvaavan hinnan parhaaksi katsomallaan
tavalla
ottamalla
huomioon
esimerkiksi
viimeisimmän saatavilla olevan noteerauksen tai
jonkin muun relevantiksi katsomansa informaation.
Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan
määntys siirtyy markkinahäiriön vuoksi, siirtyvät
myös hinnan perusteella laskettavien suoritusten arvo- ja/tai maksupäivät vastaavasti.
8
Verolain muutoksen vaikutus
Mikäli pankki katsoo olevan perusteltua, voi 6. g)
-kohdan mukainen verotuksellinen markkinahäiriö
olla myös ko. johdannaissopimuksen purkamisperuste. Tällöin ko. johdannaissopimus päättyy
pankin ilmoittamana päivänä ja siihen liittyvät
maksut nettoutetaan yleissopimuksen kohdan 8.
"Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien
maksujen nettouttaminen" mukaisesti.
23(26)
E
9 Julkistetun hinnan oikaisu
Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeenajulkaistua
hintaa oikaistaan arvostuspäivän osalta hinnan julkaisemisen jälkeen ja tällaista korjausta koskeva ilmoitus
julkaistaan
kolmenkymmenen
päivän
kuluessa , voi määrittelijä päättää että hyödykkeen
hintaa
korjataan
vastaavasti .
Tällaisessa
tapauksessa
pankki
ilmoittaa
asiakkaalle
maksettavan taikka asiakkaalta perittävän summan,
mukaan lukien
ko. summalle
mahdollisesti
maksettavan koron ajanjaksolle joka alkaa päivästä
jolloin maksu olisi alun perin tullut tehdä ja päättyy
siihen päivään jolloin korjausta vastaava summa
suoritetaan.
24 ( 2 6 )
JOHDANNAISSOPIMUSTEN RISKEISTÄ
Tämän tiedotteen tarkoituksena on selvittää asiakkaalle eräitä johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä.
Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta
, jonka arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista. Johdannaissopimuksilla pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä.
Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit , koronja koron - ja valuutanvaihtosopimukset ja
niihin
liittyvät optiot ja /tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset.
Yleistä johdannaisiin liittyvistä riskeistä
Kaupankäynti johdannaisilla sisältää tiettyjä riskejä,
joista kerrotaan tässä asiakirjassa . Asiakas kantaa
vastuun riskeistä ja hänen on siten perehdyttävä
johdannaissopimuksen
ehtoihin , ominaisuuksiin ja
siihen liittyviin riskeihin . Asiakkaan on myös jatkuvasti seurattava johdannaispositiotaan . Asiakkaan
on
oltava
tarvittaessa
valmis
nopeisiin
toimenpiteisiin ,
esimerkiksi
asettamaan
lisävakuuksia
tai
päättämään
sijoituksensa
johdannaisiin (kuitata tai sulkea Positionsa).
Johdannaissopimusten käyttäminen
Johdannaissopimuksen
arvo riippuu sopimuksen
kohde-etuuden arvon muutoksista . Kohde-etuus voi
koostua rahoitusvälineistä tai muusta omaisuudesta,
jolla on taloudellista arvoa , kuten valuutasta tai raaka-aineista , tai jostakin muusta arvon mittarista,
kuten
indeksistä .
Johdannaissopimuksilla
voi
suojautua
kohde -etuuden
epäedullisia
hintaheilahteluja vastaan . Niitä voidaan käyttää myös
voiton tai tuoton tavoitteluun
sijoittamatta suoraan
kohde-etuuteen .
Johdannaissopimusten
käyttö
perustuu arvioon siitä, kuinka kohde-etuuden arvo
kehittyy
tietyllä
aikavälillä. Ennen johdannaiskaupankäynnin aloittamista on
siis tärkeää , että asiakas ymmärtää johdannaiskaupan perusteet ja minkälainen hintakehitys kohdeetuudella on oletettavissa . Tämän tiedon perusteella
asiakas valitsee oikean johdannaissopimuksen
tai
johdannaissopimusten yhdistelmän.
Yhdistelmätuotteiden kaupassa on tärkeää perehtyä
tuotteen eri osiin ja niiden yhteisvaikutukseen. Joissakin tapauksissa osien yhteisvaikutukseen voi liittyä
suurempi riski kuin kuhunkin osaan erikseen.
Johdannaissopimusten tyypilliset ominaisuudet
Johdannaissopimusten rakenne aiheuttaa sen, että
kohde-etuuden hinnanvaihtelu vaikuttaa johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan.
Hinnanmuutoksen vaikutus johdannaissopimukseen
on usein voimakkaampi kuin itse kohde-etuuden arvonmuutos . Tällaista hintavaikutusta kutsutaan vipuvaikutukseksi ja se voi johtaa suurempiin voittoihin
sijoitettuun pääomaan nähden kuin jos kyseinen
pääoma sijoitettaisiin suoraan kohde -etuuteen. Toisaalta vipuvaikutus voi yhtä hyvin tuottaa suuremman tappion johdannaissopimuksissa
kuin kohdeetuuteen kohdistunut hinnanmuutos siinä tapauksessa, että kohde -etuuden hintakehitys ei vastaa odotuksia . Vipuvaikutus , eli voiton mahdollisuus tai vastaavasti
tappion
riski,
vaihtelee
rakenteen ja käyttötavan
mukaan . Tästä syystä johdannaissopimusten
ja
kohde-etuuksien
hintakehitystä
on
tarkkaan
seurattava .
Asiakkaan
on
valmistauduttava
toimimaan nopeasti , jos johdannaissopimuksen
hintakehitys
on
muuttumassa
epäedulliseen
suuntaan . Riskiä arvioitaessa on myös otettava
huomioon se mahdollisuus , että position sulkeminen
voi vaikeutua epäedullisen hintakehityksen aikana.
Pörssijohdannaissopimuksiin liittyy velvollisuus asettaa vakuus . Vakuuden asettamisvelvollisuus koskee
sekä vakioidun option asettajaa , jolla on velvollisuus
sopimuksen toteutukseen , että molempia osapuolia
termiinisopimuksessa . Sitä mukaa kun kohdeetuuden hinta nousee tai laskee ja tästä johtuen
myös johdannaissopimuksen arvo nousee tai laskee,
muuttuu myös vakuusvaatimus . Lisävakuutta voidaan siis vaatia jossain vaiheessa . Vipuvaikutus vaikuttaa myös vakuusvaatimukseen , joka voi muuttua
nopeasti ja voimakkaasti . Jos asiakas ei aseta riittävää vakuutta , on pankki yleensä pidättänyt itsellään
oikeuden yksipuolisesti päättää sijoituksen tappioiden minimoimiseksi . Asiakkaan on siis seurattava
tarkasti hintakehitystä myös vakuuksien kannalta,
jotta hän välttyisi yksipuoliselta position sulkemiselta.
25(26)
ka
FKIFinanssialan Keskusliitto FCjFinansbranschens Centralförbund
voimassaoloaika
vaihtelee
päivistä useisiin vuosiin . Hintojen vaihtelut voivat olla
voimakkaampia lyhyen ajan voimassa olevissa johdannaissopimuksissa . Esimerkiksi option hinta laskee
yleensä nopeammin voimassaoloajan loppua kohden
niin sanotun aika-arvon
vähenemisen vuoksi.
Asiakkaan on siis tarkoin seurattava johdannaissopimusten voimassaoloaikoja.
Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset
Johdannaissopimuksilla
käydään kauppaa vakioidussa (pörssijohdannaissopimukset ) ja vakioimattomassa (OTC-johdannainen ) muodossa.
Vakioiduilla johdannaissopimuksilla
käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla (johdannaispörsseissä)
noudattamalla vakiomuotoisia sopimusehtoja.
Vakioimattomilla
johdannaissopimuksilla
kauppaa
käyvän on syytä perehtyä erityisen tarkasti sovellettaviin yksilöllisiin sopimusehtoihin.
Ulkomaisten vakioitujen johdannaissopimusten kaupassa noudatetaan yleensä maakohtaisia pörssikauppaa ja välitystä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Nämä ulkomaiset ehdot eivät välttämättä ole
samanlaisia kuin Suomessa voimassa olevat ehdot.
kohde-etuuden arvon muutoksen eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten
arvoon ja
sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään,
ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm.
markkinatapahtumat , yleistaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset,
johdannaissopimuksiin
liittyy osapuolten maksukyvyttömyydestä johtuva
suorituksen viivästymisen ja luottotappion riski, ja
johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai
sopimuksen päättäminen kesken sopimuskauden
tai
oikeuksien
ja
velvollisuuksien
siirtäminen kolmannelle osapuolelle saattaa
viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia , varsinkin
jos johdannaissopimus
on laadittu tiettyyn
tarkoitukseen
(ns.
räätälöity
johdannaissopimus).
Asiakkaan sopijapuolena oleva pankki
toimii johdannaissopimuksessa
sopijapuolena
omaan lukuunsa ja sitoutuu vain johdannaissopimuksen nimenomaisiin ehtoihin,
ei toimi asiakkaan neuvonantajana tai asiamiehenä , ellei näin erikseen nimenomaisesti
sovita,
Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä
itsenäisesti harkita johdannaissopimuksen
veltuvuus aiottuun tarkoitukseen,
Asiakkaan tulee tietää johdannaissopimuksesta, että
so-
varmistua , että sopijapuoli toimii lakien ja viranomaisten määräysten mukaisesti,
perehtyä johdannaissopimuksen
ehtoihin, ominaisuuksiin , siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja
oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin ja hyväksyä
ne sopijapuolta sopimuksena velvoittavaksi,
varmistua , että johdannaissopimus on sopijapuolta velvoittava ja sopijapuolen päätöksentekoelimissä hyväksytty ja
arvioida ammattitaitonsa , kokemuksensa ja johdannaissopimuksen
seuranta- ja hallinnointimahdollisuuksiensa riittävyys myös muuttuvissa
olosuhteissa.
ei vastaa johdannaissopimusten taloudellisesta
tuloksesta asiakkaan,
voi omaan tai toisten asiakkaidensa lukuun käydä samanaikaisesti tai eriaikaisesti kauppaa
muiden osapuolten kanssa vastaavilla tai vastakkaiseen suuntaan vaikuttavilla johdannaissopimuksilla.
26(26)
E
FKlFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund
Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi
johdannaissopimuksiin
liittyviä
riskejä.
Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan
asiantuntijaan
johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi.
Sijoittaminen johdannaissopimuksiin
asiakkaan omalla riskillä.
tapahtuu
Asiakkaan on huolellisesti tutustuttava yleissopimuksen ja yksittäisen johdannaissopimuksen
ehtoihin sekä muihin johdannaissopimusta, sen
ominaisuuksia ja riskejä koskeviin tietoihin.
Käytäessä kauppaa johdannaissopimuksilla
on
tärkeää aina tarkastaa niihin liittyvät vahvistukset, tiliasema - sekä muut raportit ja ilmoittaa
niissä mahdollisesti olevista virheistä välittömästi.
Asiakkaan tulee seurata
tensa arvonmuutoksia.
johdannaissopimus-
Asiakkaalla on vastuu johdannaissopimusten
mukaisten vakuusvaatimusten täyttämisestä.
Asiakkaan on itse ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vähentääkseen riskiä sijoituksissaan.
Sijoittajatiedote
15.11.2012
SIJOITTAJATIEDOTE
1 Yleisiä tietoja Danske Pankki Oyj:stä
1.5 Rahoitusvälineisiin ja sijoitus
liittyvät kulut ja palkkiot
1.1 T iedotteen tarkoitus
Raho itusvälineisiin ja sijoitus- sekä oheispalveluihin liittyvät
Sijo itus-ja oheispalveluiden tarjoajien on annettava asiak-
ta va noma is e t kulut ja pa lkkiot s e kä ma hdollis e t kolma nne lle
- sekä oheispalveluihin
ka a lle e nne n ra hoitus vä line ttä ja s ijoitus - tai ohe is pa lve lua
os apuolelle ta i t ä mä n e dus t a ja ll e ma k s a ma t ta ik ka nä iltä
ko skevan sopimuksen tekemistä riittävät tiedo t itsestään ja
saamat kulut ja palkkio t ilmenevät tuo tekohtaisista
tarjo amistaan palveluista,
hinnastoista, muista tuoteko htaisista sopimusehdo ista,
materiaaleista tai rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusra-
Tähän tiedotteeseen o n ko ottu lainsäädännön edellyttämää
hastojen osalta myös kunkin sijo itusrahasto n
ennakkotietoa Danske Pankki Oyj:n ja sen kanssa samaan
a vai ntietoe sitt eest ä.
ko nserniin kuuluvien yhtiöiden tarjoamista sijo itus- ja
ohe is pa lve luis ta , pa lve lun kohte e na ole vis ta ra hoitus vä lineistä, niihin liittyvistä riskeistä, asiakasvaro jen säilyttämis e s tä , ra hoi tus vä line e s e e n s e kä pa lve luu n liittyvis tä
kuluista, palkkio ista ja verotuksesta.
Pankin täysin omistaman tytäryhtiön Danske Invest
Rahastoyhtiö Oy:n hallinno imien sijo itusrahastojen o salta
lainsäädännön edellyttämää ennakko tietoa on saatavissa
kunkin sijo itusrahasto n säännöistä, rahasto esitteen
yleisestä osasta, avaintieto esitteestä sekä hinnasto sta.
Kaikki ennakkotiedo t, sopimusehdot ja asiakaspalvelu
annetaan suo men kielellä. Ennakko tiedot ilmo itetaan
Suo men lainsäädännön mukaisena.
1.6 Sijoittajien korv ausrahastoja talletussuojarahasto
1.6.1 S ijoittajien korvausrahasto
Pankki o n Sijo ittajien korvausrahaston jäsen.
Ko rvausrahasto turvaa sijo ittajien riidatto mien ja erääntyneiden saamisten suorituksen sillo in, kun pankki tai sijo ituspalveluyritys ei pysty muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuo ksi maksamaan sijo ittajien saamisia tietyn
määräajan kuluessa. Ko rvausrahasto ei ko rvaa o sakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappio ita. K orvausrahasto korvaa vain ei-ammattimaisten
sijo ittajien saamisia.
Yhdelle sijoittajalle ma k s e t ta v a n ko r va u ks e n mä ä r ä o n
9/10 s ijoitta ja n yhde ltä s ijoitus pa lve luyrityks e ltä ole va n
saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euro a.
1.2 T iedot pankista ja sen valvojasta
Danske P ankki o n Danske B ank A/S:n täysin o mistama
1.8.2 T alletussuojarahasto
tytäryhtiö. Pankilla o n Finanssivalvonnan myöntämä to imi-
Pankki o n myös Talletussuojarahaston jäsen.
lupa luotto laito stoiminnan sekä sijo ituspalveluyrityksistä
Talletussuo jarahasto o n perustettu pankkien asiakkaiden
annetun lain mukaisen sijo itus- ja oheispalveluto iminnan
turvaksi. Talletussuojarahasto n tehtävänä o n turvata pankin
harjoittamiseen. Pankin tarjo amaan tai välittämään tuo te-
tallettajien saatavat pankilta, mikäli pankki ei itse pysty
valiko imaan kuuluvat muun muassa kohdassa 2. mainitut
maksamaan tallettajilleen. A siakkaan talletussuo jan piirissä
rahoitusvälineet ja sijo ituspalvelut. Finanssivalvo nta on
olevilla tileillä o levat rahat o vat suojattuja 100.000 euroo n
pankin toimintaa valvova virano mainen. Finanssivalvo nnan
asti, vaikka pankki menisi konkurssiin tai ajautuisi muuten
oso ite o n Snellmaninkatu 6, P L 103, 00101 Helsinki.
maksukyvyttömyystilaan. Talletussuojarahasto ei ko rvaa
1.3 Yhteydenpidossa käytettävät tavat
a rvopa pe rima rkkina l a is s a ta rkoite tulla a s ia ka s va ra tilillä
Pankki on velvo llinen tunnistamaan asiakkaansa . A siakas
olevia varo ja. Talletussuo jarahasto ei korvaa tiettyjä sijoi-
voi olla yhteydessä pankkiin sekä antaa sijo itustoimeksian-
tus toimintaa n ta i s ä ilytys - ta i hoitopalve luun kä yte ttävillä
pankin tai sijoituspalveluyrityksen nimissä olevalla
toja pankin konttorissa tai sähköisesti pankin verkko- tai
tileillä olevia varoja , mikäli tiliä ei pa nkin tai sijoituspal-
puhelinpankin kautta pankin hyväksymien tunnisteiden
veluyrityksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vo i
avulla. P ankkitunnisteisiin liittyvissä S ähköisen asioinnin
käyttää mihinkään muuhun tarko itukseen
ehdo issa o n tarkemmin kerro ttu verkko - ja puhelinpankin
käytettävyydestä ja tavo itettavuudesta
Tilillä ole vat ja tilille vielä kirja utumattoma t sa a mis e t ova t
1.4 Raportointi
suoja n piiris s ä . Sa moilla va roilla ei ole ka ksinke rta is ta s uoja a .
jo ko T alletussuojarahaston tai Sijoittajien korvausrahasto n
Pankin asiakkaalle toimittamasta raho itusvälineeseen ja
sijo itustuotteeseen tai -palveluun liittyvästä raportoinnista
1.7 Luotettav an hallinnon toimintaperiaatteet
on sovittu tuotekohtaisissa so pimusehdo issa.
Kun asiakas asio i pankin kanssa , saattaa oso ittautua, että
pankilla , s e n he nkilökunna lla tai toisella asiakkaalla on
kyseiseen rahoitusvälineeseen, liiketo imeen tai palveluun
FB00152009. 08
Sivu 2/ 12
SIJOITTAJATIEDOTE
liittyviä olennaisia etuja
, suhteita tai järjestelyjä , jotka ovat
ristiriidassa asiakkaan etujen kanssa.
Vaikka pankki olisikin tietyissä tilanteissa arvioinut
sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta
taikka soveltuvuutta asiakkaalle
Pankki on vahvistanut yleiset toimintaperiaatteet
, asiakas vastaa yksin
sijoituspäätöstensä , toimintansa ja rahoitusvälineitä
eturistiriitatilanteiden välttämiseksi ja hallitsemiseksi.
koskevien toimeksiantojensa taloudellisista seurauksista
Toimintaperiaatteissa on kuvattu ne menettelytavat, joita
veroseuraamuksineen eikä ole oikeutettu saamaan näistä
pankki käyttää ja ylläpitää sen estämiseksi, että
aiheutuvista vahingoista tai tappiosta korvausta pankilta.
eturistiriitatilanteet vahingoittaisivat sen asiakkaiden etuja.
Asiakas vastaa myös siitä , käyttääkö hän itselleen
Nämä pankin organisaatiota ja hallinnollis ia järjes telyjä
suositeltuja taikka soveltuviksi ja
koskevat menettelytavat sisältävät muun muassa
arvioituja palveluja ja rahoitusvälineitä vai ei.
toimintojen erottamista
/ tai asianmukaisiksi
, työntekijöiden valvontaa ja tietojen
vaihtoa koskevia järjestelyjä.
Seuraavassa on kuvattu yleisimpiä rahoitusvälineitä ja
pankin tarjoamia sijoituspalveluita sekä niihin liittyviä
Tietyissä olosuhteissa pankki voi varmistaa eturistiriitojen
taloudellisia riskejä . Yleiskuvauksessa tuodaan esiin kunkin
asianmukaisen hallinnan ja kaikkien osapuolten
rahoitusvälinetyypin tai sijoituspalvelun luonne ja niihin
oike ude nmukais en kohte lun ainoas taan ole malla asioimatta
liittyvät tyypilliset riskit
asiakkaan kanssa. Tällöin pankki e i ole velvollinen
rahoitusvälineiden tai sijoituspalvelun ehdoissa taikka
ilmoittamaan asiakkaalle syytä tähän eikä antamaan
tuotekohtaisissa esitteissä.
. Tarkemmat kuvaukset ovat
asiakkaalle muita asiaan liittyviä tietoja.
2.2 Yleiskuvaus rahoitusvälineistä
P ankki antaa pyydettäessä lisätietoja eturistiriitatilanteisiin
soveltamistaan toimintaperiaatteista
. Pyynnön tulee olla
kirjallinen ja tule e lähettää osoittee s ee n Danske
Konsernin lakiasiat ja Compliance
Pankki Oyj
/ P L 15 6 5, 0 0 07 5
Danske Pankki.
2.2.1 Osakkeet
Osakeyhtiössä o mistajien yritykseen sijoittamat varat
muodostavat osakepääoman, jo ka jakautuu arvo ltaan yhtä
suuriin osiin, o sakkeiksi. Osakkeeno mistajat o vat yhtiön
omistajia, joten heillä on päätösvalta yhtiöko ko uksessa sekä
2 Yleis kuv aus rahoitusvälineistä ja sijoituspalveluista
sekä niiden taloudellisista riskeistä
oikeus mahdo lliseen o sinkoo n ja uusien osakkeiden
merkintään o sakeannissa. Osakkeiden tuo tto muo dostuu
osingo sta ja osakkeen mahdollisesta arvonno ususta.
2.1 Yleistä
Yritykset maksavat osingot yleensä vuosittain keväällä.
Rahoitusvälineiden hankintaan liittyy aina taloudellinen riski,
Osakkeiden arvonno usu tai -lasku realiso ituu, kun sijo ittaja
Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman
myy o sakkeet.
voi menettää osittain tai kokonaan
. Ennen sijoittamisen
aloittamista on syytä perehtyä sijoitusmarkkinoihin, eri
Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyypillistä
sijoitusvaihtoehtoihin ja eri sijoituspalveluihin. Koska
voimakas arvon vaihtelu . Yksittäisiin osakkeisiin sijoittavalla
asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä
tulee kin olla aikaa ja kiinnostus ta yhtiöiden ja talouden
, valitsemansa
sijoituspalvelun , toimintansa ja rahoitusvälineitä koskevien
seuraamiseen . Osakkeet ovat sijoituskohteena riskillisiä,
toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista sekä
mutta toisaalta niiden tuottomahdollisuus on myös suuri.
veroseuraamuksista , tulee asiakkaan ennen päätöksen
Osakesijoittamisessa onkin olennaisinta tiedonhankinta
tekemistä tutustua sijoituspalvelun sekä rahoitusvälineen
sijoituskohteesta , koska yksittäisen yhtiön osakkeen
ominaisuuksiin , riskeihin ja verotukseen . Asiakkaan tulee
tuottokehitys on pitkällä aikavälillä riippuvaine n yhtiön
enne n palve lun käyttöä tutustua s ijoitus palv e lun tai
liiketoiminnan tuloksesta
rahoitusvälineen ehtoihin
kehitys voi vaikuttaa yksittäisen osakkeen arvoon.
, joista mm. selviää asiakkaan sekä
pankin vastuut ja velvollisuudet
. Tehdessään päätöksiä
. Myös osakemarkkinoiden yleinen
Osakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista
, että tavoiteltu
asiakkaan on aina perustettava päätöksensä omaan
tuotto jää kokonaan saavuttamatta ja sijoitetun pääomankin
arvioonsa sijoituspalvelusta
voi menettää . Osakemarkkinoiden riskiä tulisi hallita
, sijoituskohteista ja
sijoituspäätökseen liittyvistä riskeistä.
hajauttamalla sijoituksia useampaan eri osakkeeseen.
Lisäksi sijoittajan tulisi hajauttaa riskejään sijoittamalla
Jakamalla sijoitukset voi pienentää sijoittamiseen liittyvää
osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille.
riskiä , koska eri omaisuuslajien arvonvaihtelut tasoittavat
toisiaan markkinatilanteen vaihdellessa
. Sijoitusten
Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja vaihdantaan
jakamista kutsutaan hajauttamiseksi tai
saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta
omaisuuslaji pai not ukseksi.
poikkeavia poliittisia , taloude llisia , juridisia, verotuksellisia
FB0015 2009 08
Sivu 3 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
ja muita ennalta arvaamatto mia riskejä, jo tka jäävät yksin
osake tai osakekori, osakeindeksi tai indeksiko ri, sijo itusra-
as ia kka a n va s ta tta viks i. Lis ä ks i e uroalue e n ulkopuole lle
hasto , ko rko, valuutta, valuuttakori tai valuuttaindeksi,
tehtäviin o sakesijo ituksiin sisältyy valuuttakurssiriski.
raaka-aineen tai hyödykkeen hinta, inflaatio, määritellyn
viitevelallisen velanhoitokäyttäytyminen (ns. credit linked
2.2.2 Sijoitusrahastot
note ) , e de llis te n yhdis te lmä ta i muu la ina kohta is is s a
Sijo itusrahasto issa asiakkaiden varoja kerätään yhteen ja
ehdo issa tarkemmin määritelty kohde-etuus. K ohde-etuu-
sijoitetaan useisiin eri sijoitusko hteisiin, jotka muo do stavat
den arvo voi laina-aikana nousta tai laskea. K ohde-etuuden
rahasto n. Sijo itusrahasto ja ho itavat sijo itusalan
histo riallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuo to sta. Sijoittajan
ammattilaiset, jotka huo lehtivat varo jen sijo ittamisesta
tulee ottaa huomio on myös muut lainakohtaisissa ehdoissa
rahastojen sääntöjen määräämiin sijo itusko hteisiin.
mainitut arvo paperin tuottoo n mahdollisesti vaikuttavat
Sijoitusrahasto ko ostuu rahasto-o suuksista.
tekijät kuten esim. ko ronlaskuperusteet ja tuo tto kertoimet.
Rahastosäästäjä ostaa sijo itusrahaston osuuksia, jo lloin
Tuo to n määrään vo ivat vaikuttaa myös emissiokurssi ja
hänestä tulee rahasto n o suudeno mistaja.
mahdo llisesti perittävä merkintäpalkkio . Yksittäiseen
Osuudeno mistajat o mistavat sijoitusrahasto n varat.
lainaan liittyvät riskit käyvät ilmi lainakohtaisista ehdoista.
Rahasto-osuuksien arvo osto hetkellä määrittää, kuinka
pa ljon os uuks ia tie ty llä e uromä ä rä llä s a a .
Pääomaturvattu indeksilaina,jossa pääo man takaisinmaksu
on riippuvainen vain liikkeeseenlaskijan maksukyvystä, on
Rahasto säästämiseen, kuten muuhunkin sijoittamiseen,
hyvä sijo itusmuoto asiakkaalle , jo ka arvostaa pääo man
liittyy riski. Sijo itusmarkkino ista pienin tuotto -o do tus ja riski
turvaa, mutta o n samalla valmis rajattuun riskino tto o n
on rahamarkkinoilla [lyhyen koro n rahasto t] ja suurin
saadakseen mahdo llisuuden parempaan tuottoo n.
osakemarkkinoilla (o sakerahasto tj. Sijo itusrahastoo n vo i
sijoittaa pieniäkin summia ja silti sijo itus on aina hajautet-
Jo ukko lainasijoituksiin kuten kaikkiin korko sijoituksiin liitty-
tuna mo niin eri arvo papereihin. Kunkin sijoitusrahasto n
viä riskejä o vat muun muassa luo ttoriski, ko rko- tai muu
avaintieto esitteestä o n kuvattu kyseisen sijoitusrahasto n
markkinariski ja valuuttariski. Luo ttoriski to teutuu, jo s ve-
ominaisuuksia ja sijoitusrahasto on liittyviä riskejä.
lallinen ei kykene suo riutumaanjo ukko lainan ehto jen
Asiakkaan tulee tutustua sijoitusrahasto n sääntöihin,
mukaisesta maksuvelvo itteestaan. Ko rko- tai muu markki-
avaintietoesitteeseen ja hinnastoon ennen
sijoitusrahastosijoituksen tekemistä.
nariski tarko ittaa riskiä sijo ituksen arvon alenemisesta, kun
2.2.3 Joukkolainat
Jos lainavaluutta o n muu kuin euro , siihen liittyy
korkotaso no usee tai indeksin, johon lainan tuotto on
sido ttu, arvo kehittyy o do tuksiin verrattuna epäsuotuisasti.
Joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kuntien, pankkien ja
suo malaisen sijoittajan kannalta valuuttariski.
muiden rahoitusalan yhtiöiden sekä muiden yritysten ja
yhte isöje n liikke e se en la ske mia lainoja, joilla yle is öltä lai-
2.2 .4 W ar ran tit
nataan varoja pitkäksi aikaa, yleensä vähintään kahdeksi
Warrantti on arvo paperi, jo nka arvo määräytyy sen kohde-
vuodeksi.
etuuden (esim. o sake tai indeksi] arvon perusteella.
Warrantin haltija pyrkii hyödyntämään o sakkeiden arvon-
Perinteiset joukko lainat so pivat sijoittajalle , joka arvo staa
muutoks ia optio n ka lta is e lla johda nna is a rvop a pe rilla omis -
turvallisuutta ja säännöllistä korkotuottoa. P ääo ma makse-
tamatta kohde-etuutena olevia o sakkeita. Ehdoista riippuen
taan lainaehto jen mukaan takaisin ko konaisuudessaan.
warrantti o ikeuttaa haltijansa saamaan warrantin ko hteen
Lainan korko voi olla kiinteä tai vaihtuvaan viitekorkoon
arvo n kehityksen perusteella maksettavan käteissuo rituk-
sido ttu ja se maksetaan vähintään vuosittain, vaihtuvako r-
sen tai ostamaan tai myymään warrantin ko hteena olevan
kaisissa lainoissa useimmiten puoli
osakkeen määrättyyn hintaan . W arranteilla voi käydä
- tai neljännesvuosittain.
kauppaa pörssissä
koko warrantin vo imassao lo n ajan.
Perinteiset joukkolainat o vat yleensä vakuudettomia. Jo s
Vaikka warranttien nimellinen juoksuaika voi olla pitkä, jopa
lainalla on huonompi etuo ikeus kuin liikkeeseenlaskijan
1-2 vuo tta, sijoitetaan warrantteihin usein vain muutaman
muilla sito umuksilla, sitä kutsutaan debentuurilainaksi.
päivän tai muutaman kuukauden ajaksi. Warrantin haltijo ille
Suuremman riskin vuo ksi debentuurilainan tuo tto o n
ei warrantin perusteella synny mitään o ikeuksia suhteessa
pa re mpi kuin s a man liikke es e e nla s kija n ta vallis e lla joukko-
kohde-etuusyhtiöön, esimerkiksi o ikeutta o sinkoo n.
velkaki rjalainalla.
Sijo ittajan kannattaa seurata warranttien arvo nkehitystä
I n d e k s i l a i n o j e n t u o t o n m ä ä r ä y t y m i s p e r us t e e t m ä ä r i t e l l ä ä n
niiden voimassao lo aikana. Warrantteihin sijo itettaessa o n
ku n k i n y k s i t tä i s e n la ina n la in a ko h ta i s i s s a e h d o i s s a. T u o tt o
mahdo llista, että tavoiteltu tuo tto jää ko ko naan
ri ip p u u ko hd e - e tu ud e n k e h it y ks e s tä . K o hd e - e tu us v o i o ll a
saavuttamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää.
FB0015 2009.08
Sivu 4 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
2.2.5Johdannaiset
kyvy ttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja
Jo hdannaisso pimus on raho itusväline, jo nka arvo määräy-
luottotappion riski.
tyy ko hde-etuuden perusteella. Johdannaissopimuksia ovat
mm. optiot, termiinit, koronja valuutanvaihtosopimukset ja
2.3 Yleiskuvaus sijoituspalv eluista
niihin liittyvät optio t ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut
vastaavat so pimukset. Jo hdannaissopimuksilla pyritään
2.3.1 Arv opaperinv älityspalv elut
suo jautumaan ko hde-etuuden arvo n muuto ksilta tai hyö-
Pankki tarjo aa asiakkailleen arvopaperinvälityspalveluja
tymään niistä. K ohde-etuutena vo i olla valuutta, arvo paperi,
(toimeksiantojen välittäminen ja to teuttaminen] sekä ko ti-
korko, tuo tto , toinen johdannaisso pimus, indeksi, hyödyke,
ma is illa e ttä ulkoma is illa a rvopa pe re illa ja muilla rahoitus -
luottoriski tai muu ko hde-etuus tai eri kohde-etuuksien
vä line illä . Pa nkki vas ta a notta a ja vä littä ä ra hoitus vä line itä
yhdistelmä. Jo hdannaissopimukset vaihtelevat ehdo iltaan
koskevia asiakkaan to imeksiantoja sekä toteuttaa toimek-
suuresti.
siantoja asiakkaan lukuun. Osakevälitysto imeksiannot väli-
Jo hdannaisso pimuksen ehdo ista riippuu, to teutetaanko
Danske Markets Equitiesille (Danske B ank A/S, Helsingin
jo hdannaissopimus ko hde-etuus luovuttamalla vai netto ar-
sivuko ntto rij.
tetään to teutettavaksi samaan ko nserniin kuuluvalle
von tilityks e llä. J ohda nna is s opimuks illa voida an kä ydä
kauppaa s äännellyillä markkinoilla ja/tai monenke skis is sä
Arvo paperinvälityspalveluista peritään palkkioita.
kaupankäyntijärjestelmissä. P örssijohdannaiskaupan-
Palkkio on vaikuttaa mm. asiakkaan valitsema asio intitapa
käynnin edellytyksenä o n vakuuden asettaminen.
sekä se, millä kaupankäyntipaikalla to imeksianto to teute-
Vakuusvaade perustuu asiano maisen pörssin sääntöihin ja
ta a n. Kulloinkin voima s s aole vat pa lkkiot on sa a ta villa
lasketaan päivittäin asiakkaan avoimesta jo hdannaispo si-
Arvopaperipalvelujen palvelumaksut hinnasto sta.
tio sta. M ikäli vakuusvaade kasvaa, asiakas joutuu antamaan
Rahasto yhtiön hallinno imien sijo itusrahasto jen o salta kul-
lisävakuutta. P ankki saattaa edellyttää vakuutta myös
lo inkin vo imassao levat palkkio t ilmenevät sijoitusrahastoja
muunkin kuin pörssijo hdannaiskaupan käymiseksi.
koskevan hinnasto n lisäksi avaintietoesitteistä.
Ko hde-etuuden arvo n muuto ksen eli markkinariskin lisäksi
2.3.2 S ijo itusneuvo nta ja omaisuudenhoito
jo hdannaissopimusten arvo on ja so pijapuolten suo ritus-
Tarjotessaan sijoitustuotteita pankki voi antaa asiakkailleen
velvollisuuksien määrään , ajoitukseen ja toteutukseen
tie ttyjä ra hoitus välineitä kos ke via yks ilöllisiä s uosituks ia e li
vaikuttavat mm. markkinatapahtumat, yleistalo udelliset ja
sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarko itettua
po liittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset.
sijo itusneuvontaa. Yksilöllisen suo situksen antamisesta ei
Jo hdannaissopimuksin liittyy o sapuolten maksukyvyttö-
kuite nka a n ole kys e s illoin, kun a s iakka a lle a nneta a n yle is tä
myydestä jo htuva suorituksen viivästymisen ja luöttötap
esittelyä pankin tarjoamista sijoitustuo tteista tai kun pankki
pio n riski. So pijapuo len tulee ennen yksittäisen johdan-
julkaisee yleisölle suunnatun yleisen suosituksen
naisso pimuksen tekemistä perehtyä jo hdannaisso pimuksen
esimerkiksi jakelukanaviensa tai tiedo tusvälineiden kautta.
ehtoihin, o minaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvo llisuuksiin ja
Myöskään silloin, kun kyse o n pelkästään asiakkaan
oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin.
antamien to imeksianto jen välittämisestä tai toteuttamisesta, ei kyse o le yksilöllisten suositusten antamisesta.
Tässä tiedotteessa ei o le kuvattu tyhjentävästi jo hdannaisso pimuksiin liittyviä riskejä. S opijapuo len tulee tarvittaessa
Pankki vo i tarjo ta asiakkailleen sijoituspalveluyrityksistä
ottaa yhteyttä riippumattomaan asiantuntijaan jo hdan-
annetussa laissa määriteltyä o maisuudenho ito a.
naisso pimusten riskien arvioimiseksi.
Omaisuudenhoido lla tarko itetaan raho itusvälineiden
2.2.6 Rahamarkkinatuotteet
siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan
Raha markki natuotteita o vat mm. sijoitus-, yritys- ja kunta.
ta i os itta in toime ks i a nnon s a a ja lle e li o ma is uude nhoita ja lle .
ho itamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen no jalla
to distukset, rahamarkkinasijoitukset ja valtio n velkasitoumukset. Rahamarkkinatuotteiden sijoitusaika vaihtelee yli
Oma is uude nhoitopa l ve luis ta pe ritä ä n pa lkkiota , jolloin
yön -sijoituksesta ko rkeintaan yhden vuo den pituiseen
palkkion perusteena on usein hoidossa olevan omaisuuden
sijoitukseen. S ijoitusto distus o n pankin, yritystodistus yrityksen ja kuntato distus kunnan liikkeeseen laskema velka-
arvo, kaupankäynnin määrä, tuotto tai näiden yhdistelmä.
Kulloinkin voima s sa ole va t pa lkkiot ilme ne vä t s opimus -
sito umus. Valtio n velkasito umus on Suomen valtio n 1-12
ehdo ista hinnastosta.
kuukaudeksi liikkeeseen laskema velkasitoumus.
Rahamarkkinatuo tteisiin liittyy liikkeeseenlaskijantnaksu-
Feo015 2009 0e
Si vu 5/12
SIJOITTAJATIEDOTE
3 S ijo ittaja-asiakkaan luo kit te lu
Lisäksi ammattimaista asiakasta vo idaan tämän pyynnöstä
Arvo paperimarkkinalain mukaan arvo paperinvälittäjän o n
vastapuo leksi luokiteltu asiakas vo i pyytää tulla ko hdelluksi
kohdella ei-ammattimaisena asiakkaana. Hyväksyttäväksi
ilmoite tta va a s ia kk a a lle tä mä n l uokitt e lus ta e i-a mma tti-
ammattimaisena tai ei-ammattimaisena asiakkaana.
maiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai
Luokittelun muuttamista ko skeva pyyntö on tehtävä
hyväksyttäväksi vastapuo leksi. Luokittelu tapahtuu suoraan
kirja llise s ti. Luokittelun muutta mis ella voi olla va i- kutusta
lain no jalla ja arvopaperimarkkinalaki sisältää yksityis-
sijoittajansuo jaan ja menettelytapasäännösten
ko htaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä.
so veltamiseen. P ankki harkitsee luokittelun muuttamista
Asiakkaan luo kituksella o n vaikutusta sijoittajansuojan laa-
tapausko htaisesti.
juuteen sekä so vellettavaksi tuleviin menettelytapasääntöihin.
Asiakasluo kittelun kriteereistä saa lisätietoa
www.danskebankfi -sivuilta.
A mmat tima ista asiakasta eivät koske kaikki sijoittajansuo jaan liittyvät menettelytapasäännökset eikä hänellä ole
oikeutta S ijo ittajien ko rvausrahastosta mahdollisesti mak-
4Toimeksiantojen toteuttamista koskevat
toimintaperiaatteet
settaviin ko rvauksiin. E i-ammattimaiset asiakkaat
puolestaan o vat S ijoittajien ko rvausrahasto n suo jan
Tässä kuvauksessa määritetään ne yleiset periaatteet, joita
piirissä. Asiakkaan luokitus sijoit- tajana on
pankki noudattaa to imiessaan arvo paperinvälittäjänä
ei-ammattimainen asiakas, ellei muuta sijoittaja- luo kitusta
asiakkaidemme to imeksiannosta.
ole ilmo itettu.
Toiminta pe ria a tte ita e i s ove lle ta , jos a s ia ka s on luokite ltu
A mmattimaisella asiakkaalla tarko itetaan mm.:
valtiota, valtio konttoria, kuntaa tai vastaavaa,
pankkeja, rahastoyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä tms. virano maisvalvonnassa olevia yhteisösijoittajia.
yritystä, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan vähintään kaksi
seuraavista vaatimuksista:
o
o
o
yhteisösijo ittajaa,jonka pääasiallisena toimialana o n
hyväksyttäväksi vastapuoleksi tai asiakas on ammattimainen asiakas ja pankki tekee tarjo uksen o maan lukuunsa tai
neuvo ttelee ehdo ista suoraan asiakkaan kanssa sellaisissa
liiketoimissa, joissa pankki toimii itse päämiehenä. T ämä
johtuu siitä, että tällöin pankki ei to teuta toimeksiantoa
asiakkaan puolesta.
Menettelyä ei myöskään sovelleta
sijo itusrahasto -o suuksien tai yhteissijoitusyritysten
osuuksien liikkeeseenlaskuun ja lunastamiseen
osakkeiden liikkeeseenlaskuun ja takaisinosto on
osakkeenomistajille o so itettuihin hankintatarjo uksiin.
raho itusvälineisiin sijo ittaminen.
4.1 Huolellinen toteuttaminen
Amma t tima i s e n a s ia k ka a n va s t uulla on ilmoi tta a pa nk ille
muuto ksista, jotka voivat vaikuttaa tämän luo kitukseen.
Ei-ammattimainen asiakas voi pyytää kirjallisesti luo kittelunsa muuttamista ammattimaiseksi, jo s pankki o n arvioinut, että ei-ammattimaisella asiakkaalla valmiudet tehdä
itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit
ja asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:
asiakas on to teuttanut huo mattavan suuria liiketoimia
(best execution)
Huolellinen to teuttaminen tarko ittaa, että kun asiakas antaa
pankille rahoitusvälineiden osto- tai myyntitoimeksianno n,
pankki ryhtyy kaikkiin ko htuullisiin to imiin, jotta asiakas saa
olos uht e is iin nä hde n pa r ha a n ma hdo lli s e n tul oks e n.
Jo s asiakkaan antamat ohjeet rajoittavat pankin mahdollisuuksia esimerkiksi toimeksianno n kaupankäyntipaikan tai
-ajanko hdan tai kauppahinnan valitsemiseen, pankin saattaa olla ko ko naan tai o sittain mahdo to nta toteuttaa asiakkaan toimeksianto näiden to imintaperiaatteiden mukaan.
kys e is illä ma rkkinoill a ke s kimä ä r in vä hintä ä n 10 ke rta a
neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuo sineljänneksen aikana,
4.2 Arv iointiperusteet
Pankin valitessa asiakkaan to imeksianno lle parhaan
mahdollisen toteuttamistavan pankki o ttaa huo mio on useita
a s ia ka s työs ke nte le e ta i on työs ke nne lly t ra hoitus a la lla
ammattimaisesti vähintään vuo den tehtävissä, joka
edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketo imista ja
pa lve luis ta
eri tekijöitä, esimerkiksi
hinnan ja kulut [kokonaisvastikkeenj
nopeuden
F B0015 2009 08
Sivu 6 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
to teutumisen ja selvityksen todennäköisyyden
Pankki käyttää jo takin tai jo itakin seuraavista kaupankäyn-
to imeksiannon tyypin ja laajuuden
ti paikkavai htoehdoista.
muut o lennaiset tekijät.
To teuttaminen säännellyillä ja muilla markkinoilla.
Pankki voi käydä kauppaa itsenäisesti tai liikekumppanin
Näiden tekijöiden painotus vaihtelee
välityksellä.
sen mukaan, onko asiakas ei-ammattimainen vai
To teuttaminen säänneltyjen ja muiden markkino iden
ammattimainen asiakas
ulkopuo lella. Pankki vo i to teuttaa toimeksiannon toimien
kullo istenkin markkinao lo suhteiden mukaan
to imeksianno n ko o n ja luonteen mukaan
to imeksiannon ko skeman arvapaperin tai muun rahoitusvälineen mukaan
itse päämiehenä (myös kauppo jen sisäisen to teuttamisen sääntöjen mukaan) tai liikekumppanin välityksellä.
Kaupankäyntipaikkaluettelo o n internet -o so itteessa
www.danskebank.fi.
mahdo llisten kaupankäyntipaikko jen mukaan.
4.4 Toimeksiantojen toteuttaminen
Useimmissa tapauksissa tärkeimmät tekijät ovat hinta ja
Pankki to teuttaa to imeksianno t mahdo llisimman nopeasti
kulut. V astaavasti parhaan to teutuksen kannalta ratkaiseva
niiden vastaano ttamisjärjestyksessä.
tekijä on ko ko naisvastike - paitsi jos jo nkin muun tekijän
paino ttaminen o n to imeksianno n tarkoituksen toteutumisen
Toimeksianto ja vo idaan yhdistää ja toteuttaa yhdessä tai
kannalta so pivampaa.
useassa erässä, jos useita toimeksiantoja o n kysyntäolosuhteiden vuo ksi mahdollista toteuttaa yleisesti suotuisana
Asiakkaan etujen vaalimiseksi pankki saattaa esimerkiksi
lykätä to imeksianno n to teuttamista tai yrittää suorittaa
to imeksiannon erissä, jos asiakkaan antamat erityiset
pitämään keskimääräiseen hintaan. Täten yhdistäminen
saattaa jo issakin tapauksissa olla yksittäisen toimeksiannon ka nna lta e pä e dullis ta .
ohjeet, to imeksiannon koko tai luonne tai yleiset markkinaolosuhteet niin edellyttävät.
Kun yhdistetyt toimeksiannot toteutetaan
, ne allokoidaan
mahdollisuuks ie n mukaan asiakkaille kaupante kopäivänä
4.3 Kaupankäyntipaikat
laskennallisella kes kihinnalla . J os yhdis te tyt toime ks iannot
Pankki valitsee ne kaupankäyntipaikat, joissa parhaan
voidaan toteuttaa vain osittain
to teutuksen saavuttaminen o n säännöllisesti päivitettävän
osuuden osallistujille he idän toimeksiantojensa kokoje n ja
pankin arvion mukaan todennäköisintä. Kyseisten kaupan-
ehtojen mukaan . Allokointi Danske Bankille tehdään vain
käyntipaikkojen tarjo amat hinnat eivät välttämättä ole
siinä tapauksessa , että kaikkien yhdistettyyn toimeksian-
markkino iden parhaat. A siakkaan to imeksianto toteutetaan
toon osallistuneiden asiakkaiden toimeksiannot ovat toteu-
kuitenkin aina näiden periaatteiden mukaan.
tuneet kokonaan.
Pankin valitessa kaupankäyntipaikko ja pankki kiinnittää
4.4.1 Osakkeetjne.
huo mio ta kauppo jen to teuttamisen lisäksi myös hintatieto -
Osakkeiden, vakio itujen johdannaisten (esimerkiksi o ptio i-
jen hankkimiseen. P ankki käyttää saamiaan tieto ja käydes-
den ja futuurien] ja yhteissijo itusyritysten tai sijoitusra-
sään kauppaa suo raan asiakkaiden kanssa.
hastojen osuuksien, jotka ovat listattuna kaupankäynnin
, pankki allokoi toteutetun
kohtee ks i sä ä nnellyllä ta i muilla ma rkkinoilla ja joilla käyPankin kaupankäyntipaikkavalinta perustuu likviditeettiin ja
tehokkaaseen hinno itteluun sekä kuluihin ja to imeksianno n
dään kauppaa myös kyseisten markkino iden ulkopuo lella,
to imeksianto jen toteuttamista ko skevat seuraavat ehdot.
to teutumisen to dennäköisyyteen. Jo s jo kin rahoitusväline o n
kaupan useissa kaupankäyntipaikoissa, pankki valitsee
tavallisesti sen kaupankäyntipaikan, jo lla on paras
likviditeetti.
Pankki valitsee liikekumppaneikseen to imijoita, joiden se
arvio i kykenevän to teuttamaan to imeksiannot huolellisen
to teuttamisen velvoitteen mukaisesti. P ankki usko o myös,
että sen valitsemat liikekumppanit pystyvät saavuttamaan
vähintään sen tulostaso n, jo ta pankki voi ko htuudella o do tta a muilt a ma hdoll is ilta li ike toiminta kumppa ne ilta a n.
F6O015 200906
Kun pankki toteuttaa toimeksiantoja, pankki voi:
antaa toimeksianno n no peasti to teutettavaksi kaupankä yntipa ika lle . T ote utta mista kos ke va t a s ia noma is illa
markkino illa sovellettavat säännöt. To imeksianno t
voidaan toteuttaa vain, jos ne vastaavat vastakkaisia
osto - tai myyntitarjouksia. V aikka koko toimeksiantoa
vastaavaa tarjo usta ei löytyisikään, toimeksianto on
usein mahdo llista toteuttaa o sittain.
odottaa tarpeellisen ajan ennen kuin antaa to imeksianno n to teutettavaksi tai antaa sen toteutettavaksi erissä.
Pankki lykkää toimeksianno n to teuttamista, jo s se
Sivu 7 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
arvioi sen asiakkaan kannalta parhaaksi ratkaisuksi
markkinaolosuhteet, likviditeetti tai toimeksiannon koko
ja luo nne huomio on ottaen.
yhdistää to imeksianto ja ja antaa sitten yhdistetyn toime ks ia nnon tote ute tta va ks i s opivilla ma rkkinoilla .
Pankki yhdistää toimeksiantoja. jo s se arvioi sen asiakkaan kannalta parhaaksi ratkaisuksi markkinao lo suhteet, likviditeetti tai toimeksianno n ko ko ja luonne
Hinnan laskentaperusteena käytetään
as ia noma is illa ma rkkinoilla toimivilla a rvos te tuilta
to imijoilta, tiedonto imittajilta, liikekumppaneilta ja muilta
tahoilta saatuja ulkoisia viitehintoja tai
hinto jen, koro n ja valuuttakurssien, tuo ttokäyrien, volatiliteetin, tuo to n ja hintaero jen, korrelaatio n sekä
kysynnän ja tarjonnan perusteella laskettavaa pankin
sisäistä viitehintaa.
huo mioo n o ttaen.
to teuttaa toimeksianno n suo raan - to imien tällöin itse
Mo lemmissa tapauksissa otetaan huomio on myös seuraa-
päämiehenä - markkinahintaa vastaavalla hinnalla.
vat tekijät:
suo rittaa to imeksiannon so pimuksenalaisen liikekump-
ko hde-etuutena olevan rahoitusvähneen liikkeeseenlas-
panin välityksellä. T oimeksianno n to teuttamistapa on
kijaa koskevat tiedot
tällöin yle e ns ä kys e is e n liike kumppa nin pääte ttäv iss ä.
4.4.2 E rityisrahoitusvälineet
Kun pankki toteuttaa toimeksiantoja, joiden ko skemat rahoi-
kyseisiä markkinoita ko skevat olennaiset tiedot
liiketo imien mo nimutkaisuus
asianomaisten jo hdannaisten markkinoiden likviditeetti
tus vä line e t e ivä t ole ka upa n s ä ä nne llyillä tai muilla markki-
selvitysriskit
noilla ta ikka luovute tta vis s a liikke e s e e nla s kun, luna s tuks e n
luo tto kelpo isuus
ja takaisinosto n kautta, se to imii ostajana tai myyjänä.
pankin jo hdannaiskaupasta jo htuva pääomakustannus
Pankin hinnat vastaavat sen saavuttamia hinto ja ajanko hta,
liiketo imen ho itamisesta (esimerkiksi hintamääritysten,
määrä ja kaupankäyntio lo suhteet huo mioo n o ttaen.
tapahtumien ja markkina-arvo n rapo rtoimisesta)
kertyneet kustannukset.
Määritämme yhteissijoitusyritysten ja sijo itusrahasto jen
os uu ks ie n hinna n liikke es eenlas kijalta s a a mi e mme ' ne t to arvotieto jen ja saatavilla olevien markkinahintatieto jen
pe ru s te e lla .
4.5 V alvo nta, arvio inti ja muuto kset
Pankki valvoo ja arvioi jatkuvasti tämän politiikan ja sen
no udattamiseen tähtäävien to imenpiteiden teho kkuutta.
Pankki tekee politiikkaan tarvittaessa korjauksia tai muu-
4.4.3 Joukkovelkakirjat
toksia arviointinsa perusteella.
Jo ukko velkakirjojen kaupat toteutetaan yleensä siten, että
pankki toimii ostajana tai myyjänä.
Pankki arvio i myös jatkuvasti, täyttävätkö sen valitsemat
ka upa nkä yntipa ika t ja liike kumppa nit s e n huolellis e n toi-
Pankki ero ttaa toisistaan kaupankäynnin niillä joukkovelka-
meksianto jen toteuttamisen politiikan edellyttämät vaati-
kirjo illa,jo ille pankki tarjo aa itse o sto- ja myyntihinnan, ja
mukset. Jos näin ei ole, pankki tekee tarvittavat muuto kset.
niillä joukkovelkakirjo illa, joilla se käy kauppaa asianomaisten liikekumppaniensa ilmo ittamiin hinto ihin perustuvilla
Kaikki toimeksianto jen toteuttamista ko skevaan politiikkaan
hinno illa. Molemmissa tapauksissa pankki toimii itse pää-
tehdyt ko rjaukset ja muuto kset julkaistaan pankin internet-
miehenä.
sivusto lla osoitteessa www.danskebank.h.
Jo ukko velkakirjojen hinno ittelu perustuu tuo tto käyrien ja
5 T ietoja asiakasvaroista ja niiden säilyttämisestä
kehityssuuntien ennustemalleihin. P ankki saa hintatietonsa
merkittäviltä markkinatakaajilta kansainvälisten ja yleisessä
käytössä olevien tietojärjestelmien kautta.
5.1. Kotimaiset rahoitusvälineet
Asiakkaan kotimaiset arvo -osuudet sekä f yysiset arvo paperit säilytetään erillään pankin omista arvopapereista,
4.4.4 Johdannaiset : joilla käytävässä kaupassa pankki
toimii päämiehenä
Seuraava kappale koskee vain niitä asiakkaita, jotka o vat
Sä ilytyks e s tä pe ritää n pa lkkiota . Kulloinkin voima s s aole va t
pa lkkiot ilme ne vä t Arvopa pe ripa lve luje n pa lve luma ks ut hinnastosta,
so lmineet tai haluavat solmia pankin kanssa jo hdannaiskauppaa ko skevan yleisso pimuksen.
5.2. Ulkomaiset rahoitusvälineet
Pa nkki s ä ilyttä ä ulkoma is ia ra hoitus vä line itä e rillä ä n pa nkin
Kun asiakas ostaa tai myy johdannaisia pankin to imiessa
vastapuo lena, liiketoimen hinta perustuu yleensä kulloisiinkin markkinahinto ihin,
FB W 15 200908
varo ista pankin valitseman kolmannen o sapuolen eli
alis ä ilyttä jä n ha lluss a . Asia kka ide n ra hoitus väline e t s ä ilyte tään yhte is tilillä ja ne re kis teröidä ä n yle is e n kä ytä nnön
Sivu 8 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
mukaisesti pankin tai alisäilyttäjän nimiin. Yksittäisen
Tarkoitus o n myös kehottaa sijoittajaa itse huolehtimaan
osakkaan osallistuminen ulko maisen yhtiön yhtiöko kouk-
tarvittavan lisäinf o rmaation hankkimisesta ennen sijoitus-
se n e i site n ole yle e ns ä ma hdollis ta. Yhte is tilillä s ä ilyttä mi-
pä ä tö ks e n te k oa
sessä on olemassa riski asiakkaan arvo
-osuuksien sekoit-
tumisesta alisäilyttäjien tai muiden sijo ittajien varoihin.
Tämä tiedo te perustuu 1.3.2012 vo imassao levaan vero lainsäädäntöön sekä oikeus- ja vero tuskäytäntöön.
Ulkomaisten arvopapereiden omistamiseen ja vaihdantaan
saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta
poikke avia poliittisia, taloude llisia, juridis ia , verotukse llis ia ja
Mikäli sijo ittaja o n tehnyt sidottua pitkäaikaissäästämistä
kos ke va n l a in muka is e n s ä ä s tä mis s op imuks e n s i jo itu s t e n
muita ennalta arvaamatto mia riskejä, jo tka jäävät yksin
verotus po ikkeaa tässä kohdassa esitetystä.
asiakkaan vastattaviksi . Mikäli rahoitusvälineen kotimaa ja
Säästämisso pimuksen piiriin kuuluvien sijo itusten
siten myös alisäilyttäjän kotipaikka on Euroopan talousa-
vero tusta on selvitetty erikseen Säästämisso pimuksen
lue e n ulkopuolella , voiva t a s ia kka a n oike ude t ra hoitus vä li-
tiedotteessa.
neeseen o lla erilaiset. M yös alisäilyttäjän maksukyvyttömyydestä aiheutuvat vahingo t jäävät yksin asiakkaan
Pankki ei vastaa vero laeissa, o ikeuskäytännössä tai vero-
vastattavaksi.
tuskäytännössä tapahtuvista muuto ksista eikä näiden
Pankki vastaa vain siitä , että se valitsee käyttämänsä
sa . Ve rokohte lu mä ä rä ytyy kunkin as ia kka a n yks ilöllis te n
alis äilyttäjät huole llis es ti se kä s euraa näide n toimintaa.
olosuhteiden mukaan ja se voi tulevaisuudessa muuttua.
mahdo llisten muuto sten huo mio o n o ttamisesta tiedottees-
Pankin vastuu kolmannen osapuolen toimista tai
laimin-
lyönneistä määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan,
8.2 Pääomatulojen verotus
Pääomatuloja ovat mm. pörssiyhtiöiden o singot, yhtiöiden
6 P ankin pantti - ja pidätysoikeudesta asiakkaan sijoitustuotteisiin ja rahavaroihin
pä ä oma tulo-os ingot, ulkoma ilta s a a dut joukkove lka kirja la ino jen ko ro t, eräät muut ko ro t ja arvopapereiden luovutusvoito t. Pääo matuloihin sovelletaan pääomatulojen vero kan-
Pankilla vo i olla sijoitustuo tteeseen liittyvien so pimusehtojen nojalla pentti - ja/tai pidätysoikeus asiakkaan sijoitusomaisuuteen pankin saatavien kattamiseksi
. Asiakkaan
taa, joka on tällä hetkellä 30 pro senttia. S iltä o sin kuin
verotettavat pääo matulot ylittävät vero vuo nna 50.000
euro a, pääo matuloveron määrä on 32 pro senttia.
tilillä oleviin rahav aroihin pankilla on omien saataviensa
Esimerkiksi luonno llisen henkilön myydessä arvopapereita,
osalta kuittaus oike us elle i tois in ole
hän vo i joutua maksamaan luovutusvoito sta
nimenomaisesti ja kir-
jallisesti sovittu tai laissa määrätty.
pääomatulovero a. Luo vutustappio t ovat vero tuksessa
tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia luo vutusvoitoista.
7 T ieto puheluiden nauho ittämisesta ja tallentamisesta
Myös ulko mailta saadut pääo matulot o vat yleensä
Suomessa vero nalaista tuloa.
Pankilla on o ikeus nauhoittaa ja tallentaa asiakkaan kanssa
kä ytä vä t puhe lut. Pa nkilla on oikeus kä yttä ä puhe luta llenteita to imeksiannon to dentamiseen, asiakaspalvelun
kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin sekä
to disteina mahdo llisten riitaisuuksien ratkaisemisessa.
Suoma la is e lla julki s e s ti note e r a tulta yhtiö ltä s a a dus ta
os ingos ta 70 pro s enttia on luonnollise lle henkilölle vero nalaista pääomatuloaja 30 prosenttia verovapaata tuloa.
Yhtiön osake o n julkisesti noteerattu, jos sillä käydään
ka uppa a Suome s s a ta i muua lla ET A-a lue e lla julkis e s s a
8 Rahoitusvälineiden verotus
kaupankäynnissä tai muilla s äänne llyillä markkinoilla taikka
ET A-a lue en ulkopuole lla muulla s ää nne llyllä ja viran-
8.1 Tiedotteen luonne ja vastuunrajoitus
Se ura a va s s a o n ke r rott u yl e is e llä t a s ol la r a hoit us vä line ide n
oma is e n va lvonna s s a ole va lla ma rkki na lla . Myö s Suo me s s a
tai muualla E TA -alueella ns. monenkeskisessä kaupan.
vero tuksesta, kun sijoittaja o n Suomessa yleisesti
käynnissä oleva osake o n julkisesti no teerattu, jos osake on
ve rove lvolline n kulutta ja -as ia ka s [ luonnolline n he nkilöj.
otettu kaupankäynnin ko hteeksi yhtiön hakemuksesta tai
Tarkemmin vero tuksesta o n kerrottu kunkin rahoitusväli-
sen suostumuksella.
neen tuotekohtaisissa esitteissä kuten sijo itusrahasto n
yksinkertaistetussa rahasto esitteessä. T ämä tiedo te ei ole
osa pankin ja asiakkaan välistä so pimusta eikä sen tarko ituksena ole veroneuvo nnan antaminen. Tiedotteen.
Muiden suo malaisten yhtiöiden kuin julkisesti no teerattujen
yhtiöide n ma ks a ma t os ingot ova t luonnollis e lle he nkilölle
tarkoituksena on kiinnittää sijoittajan huo mio ta siihen, että
verovapaita yhtiön nettovarallisuudelle lasketun yhdeksän
prosentin tuoton määrään saakka. T ällaisista o singoista 70
raho itusvälineiden o mistukseen liittyyvero seuraamuksia.
prosenttia o n kuitenkin veronalaista pääo matuloa ja 30
FB 0015200908
Sivu 9 / 12
SIJOITTAJATIEDOTE
pro senttia vero vapaata tuloa siltä osin kuin osingot ylittävät otetaan vero velvollisen vaatimuksesta huo mioo n S uo messa
vero velvo llisko htaisen rajan 60.000 euroa vuodessa. Yhtiön vero tusta toimitettaessa ja se yleensä hyvitetään samasta
ne tt ova ra l lis uud e n pe r us t e e l la la s ke t un yhd e ks ä n pro s e ntin tulosta S uo meen maksettavasta verosta. Ulko maista veroa
rajan ylittävistä o singo ista verotetaan 70 prosenttia
hyvitetään kuitenkin yleensä enintään vero so pimuksen
luonnollisen henkilön ansio tulona progressiivisen
säännösten mukainen määrä.
vero asteiko n mukaan, kun taas loput 30 pro senttia o vat
verovapaata tuloa.
Mo nissa maissa S uo men kaltainen säilyttäjän ilmoitukseen
perustuva vero tusmenettely ei o le laissa sallittu vaan
ELI-valtiossa tai verosopimusvaltio ssa olevasta yhtiöstä
vallitseva käytäntö o n, että säilyttäjältä vaaditaan
saatua osinkoa vero tetaan yleensä samalla tavoin kuin
ennakko on loppuasiakkaan yksilöintitietojen lisäksi
vastaavasta suo malaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Jos
alkuperäiset kotipaikkato distukset lisädokumentteineen.
osinko on kuitenkin saatu yhtiöstä, joka ei ole nk. emo - ty-
Edellä mainitusta syystä ulko maisten arvopapereiden
täryhtiödirektiivissä 190/435/E TYI tarko itettu yhtiö, tai sel-
tuo to nmaksujen yhteydessä ei vo ida kaikissa tapauksissa
laisesta valtiosta olevasta yhtiöstä, jonka kanssa S uo mella
no udattaa vero so pimusten mukaisia alempia lähdevero n
ei o le verovuonna voimassa kyseisen o singon verotukseen
pidätysprosentteja.
s ove lle tta va a ve ros opimus ta , os inko on luonnollis e lle he nkilöl le S uome s s a a ina koko na is u ude s s a a n ve ro na la is ta
Esimerkiksi yhdysvaltalaisten yhteisöjen
ansio tulo a.
liikkeeseenlaskemien arvopapereiden osingon-ja
Osuuskunnalta saatu osuuspääoman ko rko ja vastaavat
varmistautua siitä, että osinko ja ja ko rko ja saava asiakas on
s uorituks e t ova t luonnollis e ll e he nkilölle ve rova pa ita 1. 500
oikeutettu S uo men ja Yhdysvaltojen välisen
euro on asti ja 70 pro senttisesti vero nalaista pääomatulo a
vero so pimuksen mukaisiin huojennuksiin ja ettei asiakas ole
siltä osin kuin ne ylittävät 1.500 euroa.
Yhdysvaltain verolakien mukaan vero tettava henkilö tai
ko ro nmaksuissa täytyy verosäännösten mukaan
yhteisö [ns, "US perso n"]. Lisäksi asiakkaan tulee toimittaa
Pankki on velvollinen pidättämään tietyistä pääomatuloista,
verosäännösten mukaiset asiakkaan tunnistamiseen
kuten esimerkiksi suo malaisten julkisesti noteerattujen
liittyvät asiakirjat. Henkilöasiakkaiden kohdalla asiakkaan
yhtiöiden o singo ista ja eräiden joukkovelkakirjalainojen
tunnistamisdo kumenttina vaaditaan ko pio
koroista, ennako npidätyksen.
henkilöllisyystodistuksesta (esim. passista, ajoko rtista). jo ka
on vastaano tettu ko nttorissa. Mikäli tarvittavia asiakirjoja ei
8.3 K o rko tulo n lähdeverolain alaisten joukkovelkakirja-
ole to imitettu, pidätyspro sentti on vero säännösten mukaan
lainojen tuotto
ko rkeampi kuin verosopimuksessa.
Suo messa vo imassa olevan korko tulon lähdevero lain
[1341/1990) alaisesta jo ukko velkakirjalainan ko ro sta tai
Myös paikallisten arvo paperikeskusten tarjo amat rajoitetut
indeksihyvityksestä pankki perii lähdevero n tuo tonmaksun
veropalvelut saattavat olla esteenä sille, ettei
yhteydessä. K orko tulo n lähdevero o n 30 pro senttia.
tuotonmaksussa arvo paperin liikkeeseenlaskijan kotivaltio n
Maksettua korko a/indeksihyvitystä ja siitä perittyä lähde-
ja ulkomaisen sijo ittajan ko tivaltio n välisen vero so pimuksen
veroa ei ilmoiteta veroilmo ituksessa. Myyntitilanteessa
mukaisia pidätysprosentteja vo i no udattaa. Esimerkiksi
kertynyt korko [jälkimarkkinahyvitys) o n kuitenkin pääo ma-
Yhdysvalto jen paikallisessa arvo paperikeskuksessa [DT C)
tuloa e ikä lä hde ve rona la is ta korkotuloa. Pa nkki toimitta a
säilytettyjen osakkeiden perusteella saaduista
ennakonpidätyksen jälki markkina hyvityksesta.
tuoto nmaksuista peritään o singo nmaksavan yhtiön
Jo ukko velkakirjalainasta saatua jälkimarkkinahyvitystä
kotivaltio n verolainsäädännön mukainen lähdevero , joka on
ko skevat tiedo t tarkistetaan esitäytetystä vero ilmo ituk-
yleensä suurempi kuin vero sopimuksen säännösten
sesta . T arvittaessa tiedo t korjataan tai täydennetään ja
mukainen määrä.
vero ilmoitus palautetaan verotoimisto on.
Us e a mma s s a v a lti os s a lis ta tt uje n os a kke i de n kohd a lla
8.4 Ulkomaiset pääomatulot , tuotonmakeutja verotus
vero sopimuksen mukaisen vero pro sentin hyödyntämisen
Ulkomaiset pääo matulo t ovat Suomessa yleisesti
edellytyksenä saattaa o lla osakkeiden ko tiuttaminen ennen
ve rove lvollis e lle s ijoitta ja lle Suome s s a ve rote tta va a tuloa ,
tuotonmaksuhetkeä liikkeeseenlaskijan kotivaltio n
e lle i s ove lle tta va ve r os o pimus e s t ä v e ro tus ta Suo me s s a .
paikalliseen arvarvo paperikeskukseen.
Ulko maisten arvo papereiden perusteella saatavaa tuloa
saatetaan ve rotta a myös ulkoma illa, jolloin tulos ta
Mikäli sijo ittaja ei hae itse takaisin vero sopimuksen
pidätetään ulko mainen vero (nk lähdevero ) useimmiten sen
ylittävän määrän perittyä vero a liikkeeseenlaskijan
ma ks a mi s e n yhte yd e s s ä . Ulk oma i lle ma ks e ttu lä hde v e ro
kotivaltion verottajalta, jää tämä vero yleensä sijoittajan
FBOOi s 2009 08
Si v u 10 / 1 2
SIJOITTAJATIEDOTE
lopullis eksi kuluks i. J ois s ain tilanteissa liika a pidä tetyn
8.6 Arvo-osuustiliin ja ulkomaiseen arv opaperisätlytyk-
vero n takaisinhakemi nenliikkeeseenlaskijan kotivaltio n
seen liittyv ät palkkiot
verottajalta ei ole käytännössä edes mahdollista, koska
Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun vastaavan omai-
ulko maisten arvo papereiden säilyttämiseen liittyvät
suuden ho itamisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet
alis ä ilyttä jä ke tjut voiva t ka ns a invä lis en ta va n muka a n olla
kustannukset, kuten arvo -o suustilimaksut, voidaan vähen-
pitkiä eikä sijoittajan o le käytännössä mahdo llista hankkia
tää vero tuksessa vain omavastuuosuuden ylittävältä osin.
sä ilytys ke tjun pä ä s s ä ole va lta a lis ä ilyttä jä ltä ta i
Omavastuuo suus on 50 euro a. Pankki ilmo ittaa suo raan
mahdo llisesti liikkeeseenlaskijalta todistusta, jo ka o so ittaa,
vero ttajalle asiakkaan vero vuonna maksamat arvo-o suus-
että kys ee ssä olev alta sijoittajalta on pe ritty liikaa
tilin ja ulko maisen arvo paperisäilytyksen tilinhoitopalkkio t
lähdevero a.
sekä arvo -o suuksien ja arvo papereiden tilisiirtopalkkio t.
Pankki to imittaa Suo men vero hallinnolle myös ulkomaisten
tuo to nmaksujen o salta yleisesti ja rajoitetusti
verovelvollis ia tulons aajia kos ke va t tie dot pa nkin
8.7 Lisätietoja
Lisätietoja on saatavilla verohallinno n Internet-sivuilta
(www.vero .fi). Lisätieto ja antavat myös verotoimistot
vuosi-llmo itu ksissa.
9 Rahoituspalv eluiden
B.5 V arainsiirtovero
Suomalaisten yhtiöiden osakkeiden ja vastaavien o man
pääo manehtoisten arvopapereiden sekä sellaisten merkintään oikeuttavien arvopapereiden vastikkeellisen luo vutuksen yhteydessä maksetaan varainsiirtoveroa.
etä my ynti
Kun kuluttaja tekee ko ko naan uuden raho ituspalveluja
ko skevan sopimuksen alusta lo ppuun etämyynnissä siten
ettei henkilökohtaisesti tapaa pankin edustajaa, hänellä o n
tietyissä tapauksissa o ikeus peruuttaa tekemänsä so pimus.
So pimusmuuto stilanteissa peruuttamiso ikeutta ei ole.
Varainsiirto vero a ei kuitenkaan yleensä makseta, jo s luovutus tapahtuu kiinteää rahavastiketta vastaan ja arvo paperillä käydään kauppaa yleis ölle avoimess a ja säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä (11 julkisessa kaupankä ynnis s ä ta i muilla s ä ä nne llyillä ma rkkinoilla Suome s s a ta i
muualla ET A-a luee lla, (2) s ää nnellyllä ja vira noma ise n va lvonna s s a ole va lla ma rkkina lla ET A-a lue e n ulkopuolis e s s a
valtio ssa joka o n hyväksynyt veroasio issa annettavaa
keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen tai (3) ns.
Kun uusi säilytys-ja sijo ituspalvelusopimus tehdään
etämyynnissä (esim. verkko -ja puhelinpankissaj,
kuluttaja- asiakkaalla on o ikeus peruuttaa sopimus.
Peruuttamiso ikeutta ei kuitenkaan o le sijo itustuotteissa,
jo iden arvo vaihtelee markkinoilla tapahtuvien muuto sten
mukaan. P eruuttamisoikeutta ei o le esimerkiksi o sake-,
jo ukkovelkakirjalaina- tai rahasto-o suuksien merkinnässä
tai muussa kaupassa.
mo nenkeskisessä kaupankäynnissä S uo messa tai muualla
ET A-a lue e lla pa its i jos os a ke ei ole a rvo-os uus muotoine n ta i
jo s se o n o tettu kaupankäynnin ko hteeksi ilman yhtiön
hakemusta tai suo stumusta.
Varainsiirto vero vapaus edellyttää, että luo vutus tapahtuu
Peruuttamisoikeus on voimassa 14 vuo ro kautta siitä, kun
asiakas on pankkitunnuksillaan tehnyt uuden
etäsopimuksenja saanut tai vo inut saada haltuunsa
ennakkotiedo t ja so pimusehdot. Jos asiakas haluaa käyttää
arvo paperinvälittäjän kautta tai että arvopaperinvälittäjä o n
peruuttamisoikeuttaan, hänen tulee ilmoittaa siitä
luovutuksen osapuolena tai että luovutuksensaaja on
ve rkko pa nkis s a yht e yde no ttoloma kke e l la ta i s oitt a ma lla
hyväksytty kaupankäyntio sapuoleksi sillä markkinalla, jo ssa
asiakaspalveluun puh. 0200 2580 (pvm/mpm). A siakas
luo vutus tapahtuu. V arainsiirto vero n piiriin kuuluvista
tarvitsee ilmo ituksen tekemiseen pankkitunnukset.
Peruutettava so pimus o n yksilöitävä ilmo ituksessa.
suomalaisten arvopapereiden kaupo ista ja muista
va s tikke e llis is ta s a a nnois ta o n us e immite n os ta ja ve lvollinen maksamaan varainsiirtovero a. Uusien osakkeiden liik-
Mikäli asiakas käyttää peruutuso ikeuttaan, o n hänen
keeseen laskemisen ja merkinnän yhteydessä ei makseta
maksettava palveluhinnasto n mukaiset palkkio t ja maksut
varainsiirtoveroa.
siltä ajalta , kun so pimus o n o llut vo imassa. Mikäli
säilytyksessä on arvopapereita, o n asiakkaan ehtojen
Ulko maisten yhtiöiden arvopapereilla tehdyistä kaupo ista
mukaisesti ositettava toinen arvo -o suustili /
os taja lla tai myös myyjä llä voi olla ve lvollis uus ma ks a a
arvopaperisäilytys, jonne säilytyksessä o levat arvo paperit
ulko maille paikallista arvopapereiden vaihdantaan liittyvää
siirretään.
veroa riippuen kyseisen maan säännöksistä. Pankki veloitta a u lkoma is e s s a p örs s i s s ä ulkoma is i lla a rvop a pe re illa
te hdy is tä ka u pois ta ma hdo llis e s ti ma k s e tt a va n pa i ka ll is e n
vero n asiakkaalta kauppahinnan tai kaupankäyntiin liittyvien palkkio iden veloittamisen yhteydessä.
FB0015 2009.06
Si v u 1 1/ 1 2
SIJOITTAJATIEDOTE
10 A siakasneuvo nta ja tuomioistuimen ulkopuoliset
oikeussuoja m enettelyt
Sijoituspalveluihin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee
ensisijaisesti o ttaa yhteyttä Danske Bankin konttoriin tai
Danske
(pvm/mpm].
B ankin
M ikäli
asiakaspalveluun
pankin ja asiakkaan
puh. välillä
0200 syntyy
2580
sijoituspalveluihin liittyvää erimielisyyttä, pyritään
erimielisyys ratkaisemaan keskenään neuvotellen.
Jo s neuvottelemalla ei päästä ratkaisuun, asiakas voi
kääntyä V akuutus-ja raho itusneuvo nnan puo leen
saadakseen sieltä sijo ituspalveluihin liittyvää tietoa sekä
tarvittaessa saattaa erimielisyydet Arvo paperi- tai
Pankkilautakunnan käsiteltäväksi.
Vakuutus- ja raho itusneuvo nta, Po rkkalankatu 1, 00180
Helsinki. Sähköpo sti inf o@fine.fi puh. 09 6850 120.
Lisätieto ja ja yhteydeno tto lo make o soitteessa www.fine.f i.
FBOO15 2009 08
Sivu 12 / 12
Johdannaissopimusten raportointipalvelun ehdot
Bank
Voimassa marraskuusta 2013 alkaen
Sivu 1 [4)
Tätä sopimusta ("Sopimus") sovelletaan
johdannaissopimusten raportointiin asiakkaan
["Asiakas ") ja Danske Bank A/S:n ["Danske Bank"]
välillä.
Sopimuksessa määritellään ehdot Danske Bankin
tarjoamille palveluille, jotka koskevat tiettyjen
johdannaissopimusten yksityiskohtaisten tietojen
toimittamista Kauppatietorek isteriin (määritelty
jäljempänä) Asiakkaan puolesta EMIRissä (määritelty
jäljempänä) määriteltyjen johdannaissopimusten
raportointia koskevien vaatimusten mukaisesti
["J ohdannais sopimusten raportointipalvelut"].
1. Sopimus
Asiakkaan hyväksyttyä (Danske Bankin verkkosivuilla
tai muulla tavalla) Johdannaissopimusten
raportointipalvelujen käyttöönoton, Asiakas ja Danske
Bank A/S ovat sopineet, että Danske Bank tarjoaa
Johdannaissopimusten raportointipalveluja tämän
Sopimuksen ja EMIRin mukaisesti. Sopimusta
sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin Asiakas on
hyväksynyt tämän Sopimuksen ja siihen saakka,
kunnes kumpi tahansa osapuoli on irtisanonut
Sopimuksen kohdan 12 tai 13 mukaisesti.
2. Määritelmät
Ed ellä ja jäljem p än ä m ääritelty jen term ien lisäksi
seuraavilla termeillä on seuraavat merkitykset.
"Jälkeenpäin raportoitavajohdannaissopimus"
tarkoittaajohdannaissopimusta, joka on tehty
Asiakkaan ja Danske Bankin tai jonkin muun Danske
Bank -konsernin yhtiön kesken ennen raportoinnin
alkamispäivää (EMIRissä määritellyllä tavalla ) ja joka
oli voimassa 16. elokuuta 2012 tai sen jälkeisenä
aikana.
`Yhteisettiedot'tarkoittaa Raportoitavien
johdannaissopimusten tietoja, jotka on mainittu 19.
joulukuuta:2012 annetun komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1247/2012
taulukossa 2 ja 19. joulukuuta 2012 annetun
komission delegoidun asetuksen [EU) N:o 148/2013
taulukossa 2, sellaisena kuin ne ovat kulloinkin
muutettuina.
"Vastapuolitiedot" tarkoittaa johdannaissopimuksen
vastapuolitietoja, jotka on mainittu 19. joulukuuta
2012 annetun kom ission täytäntöänpanoasetuksen
[EU) N:o 1247/2012 taulukossa 1 ja 19. joulukuuta
2012 annetun komission delegoidun asetuksen [EU)
N:o 148/2013 taulukossa 1, sellaisena kuin ne ovat
kulloinkin muutettuina.
"Danske Bank -konserni " tarkoittaa Danske Bankia ja
sen kokonaan omistamia tytäryhtiöitä, joiden
kotipaikka on EU:ssa/ETA-alueella.
"EMIR" (European Market Infrastructure Regulation)
tarkoittaa W C-johdannaisista, keskusvastapuolista ja
kauppatietorekistereistä annettua asetusta (EU) N:o
648/2012 sekä sen nojalla annettuja delegoituja
säädöksiä sellaisena kuin ne ovat kulloinkin
muutettuina.
"Raportoitavajohdannaissopimus " tarkoittaa
Asiakkaan ja Danske Bankin tai jonkin muun Danske
Bank -konsernin yhtiön välistä johdannaissopimusta,
johon sovelletaan EMIRn 9 artiklan mukaista
johdannaissopimusten raportointivaatimusta.
Jälkeenpäin raportoitavat johdannaissopim ukset ovat
Raportoitavia johdannaissopimuksia, elleivät Asiakas
ja Danske Bank yhteisesti sovi muuta.
"Raportointiedustaja " tarkoittaa Danske Bankin
nimittämää kolmatta osapuolta, kuten esimerkiksi
EMIRin mukaisesti hyväksyttyä tai tunnustettua
keskusselvitysvastapuolta, joka raportoi kaikki
Raportoitavat tiedot tai osan niistä.
"Raportoitavat tiedot" tarkoittaa Raportoitavaa
johdannaissopimusta koskevia tietoja, jotka
Asiakkaan on EMIRin mukaisesti ilmoitettava
Kauppatietorekisteriin sovellettavien
raportointim ääräaikojen mukaisesti ja jotka sisältävät
Vastapuolen tiedot ja Yhteiset tiedot.
Danske Bank A/6
C VR nr 6 1 1 2 6 2 2 8 - Ke b e nh av n
$ -
-
Bank
Sivu 2 [4]
"Kauppatietorekisteri " tarkoittaa EMIRin mukaisesti
hyväksyttyä tai tunnus tettua Kauppatietorekisteriä.
Jos Raportoitavalle johdannaissopimukselle ei ole
käytettävissä Kauppatietorekisteriä, sopimus
ilmoitetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviran o m aiselle.
"Arvostus tiedot" tarkoittaa Vastapuolen tietoja, jotka
sisältävät Raportoitavan johdannaissopimuksen
mark-to-market- tai mark- to-model -arvostuksiin
liittyviä tietoja tai vakuuksiin liittyviä tietoja.
3. Muiden johdannaissopimusten raporto im atta
jättäminen
Elleivät osapuolet erityisesti sovi muuta, Danske Bank
ei raportoi Asiakkaan puolesta muita kuin
Raportoitavia johdannaissopimuksia. Selkeyden
vuoksi todetaan, etteivät Asiakkaan tytäryhtiöidensä
tai muun vastapuolen kuin Danske Bankin tai Danske
Bank -konsernin yhtiön kanssa tekemät
johdannaissopimukset ole Raportoitavia
johdannaissopimuksia.
4. Raportointiedustajatja Kauppatietorekisterit
Danske Bankilla on oikeus nimittää yksi tai useita
Raportointiedustajia, jotka vastaavat Danske Bankin
puolesta kaikista tai joistakin Johdannaissopimusten
raportointipalvel uista.
Danske Bank (tai Raportointiedustaja) voi valita täysin
oman harkintansa mukaan, mihin Kauppatietorekisteriin tai Kauppatietorekistereihin Raportoitavat
tiedot ilmoitetaan.
5. Raportointivaltuutus
Asiakas valtuuttaa Danske Bankin [tai Danske Bankin
nimittämän Raportointiedustajan) ilmoittamaan
kaikkiaRaportoitavia johdannaissopimuksia koskevat
Raportoitavat tiedot Kauppatietorekisteriin
sovellettavan määräajan kuluessa asiakkaan puolesta.
6. Raportoitavat tiedot
6.1. Yhteiset tiedot
Danske Bank ja Asiakas toimivat yhteistyössä
hyvässä uskossa ja määrittävät Raportoitavan
johdannaissopimuksen Yhteiset tiedot ennen tässä
tarkoitetun Raportoitavan johdannaissopimuksen
ilmoittamista Kauppatietorekisteriin. Ellei
Raportoitavalle johdannaissopimukselle ole
määritetty yksilöllistä kauppatunnusta ("Unique Trade
Identifier"), Danske Bank luo kauppatunnuksen
Raportoitavalle johdannaissopimukselle. Jos
Raportoitava johdannaissopimus voidaan luokitella
rapartointia varten yhteen tai useaan
omaisuusluokkaan, Danske Bank valitsee kyseiselle
Raportoitavalle johdannaissopimukselle ilmoitettavan
omaisuusluokan.
6.2. Arvostustiedot
Ellei muuta sovita, Danske Bank ilmoittaa
Arvostustiedot Kauppatietorekisteriin Asiakkaan
puolesta- Asiakas hyväksyy, että Danske Bank, Danske
Bank -konsernin' yhtiö Raportointiedustaja tai
keskusselvitysvastapuoli laskee ja määrittää
Arvostustiedot.
Mikään tässä kohdassa 6.2 ei rajoita Asiakkaan
muihin sopimuksiin perustuvia oikeuksia kiistää tai
riitauttaa Danske Bankin, Danske Bank -konsernin
muun yhtiön, Raportointiedustajan tai
keskusselvitysvastapuolen Raportoitavalle
johdannaissopimukselle tai siitä kirjatulle vakuudelle
määrittäm ää arvostusta.
6.3. Velvollisuus toimittaa tiedot Danske Bankille
Asiakkaan on toimitettava kaikki tiedot, joita Danske
Bank tarvitsee Johdannaissopimusten
raportointipalvelujen tarjoamiseen, kuten esimerkiksi
Asiakkaan tunnistetiedot [LEI-tunnus). Ellei Asiakas
toimita näitä tietoja Danske Bankin määrittämien
määräaikojen sisällä , Danske Bankilla ei ole
velvollisuutta tarjota Johdannaissopimusten
raportointipalveluja niiden Raportoitavien
johdannaissopimusten osalta, joita varten tarvittavia
tietoja ei ole toimitettu.
Ba n k
Sivu 3 (4)
6.4. Raportoitavia johdannaissopimuksia koskevat
oletukset
Asiakas vakuuttaa Danske Bankille seuraavat asiat,
:joiden Danske Bankin on oikeus olettaa pitävän
,,paikkansa:
(i] kaikki Raportoitavat johdannaissopimukset liittyvät
suoraan Asiakkaan liike- ja rahoitustoimintaan; ja
(ii] Asiakas on kaikkien Raportoitavien
johdannaissopimusten vastapuoli (ei asiamies).
Asiakkaan on ilmoitettava Danske Bankille viipymättä
ja sovellettavien raportointia koskevien määräaikojen
mukaisesti , elleivät nämä oletukset pidä paikkaansa
tietyn Raportoitavan johdannaissopimuksen osalta.
6.5. Tietojen toimittaminen Danske Bankille
Asiakas toimittaa kaikki kohdissa 6.1-6.4 määritetyt
tiedot sähköpostilla tai muulla sovitulla tavalla.
7. Vastuu tiedoista
Asiakas vakuuttaa , etteivät Asiakkaan Danske
Bankille tämän Sopimuksen mukaisesti toimittamat
Raportoitavat tiedot ja muut tiedot ole Danske
Bankille toimitettaessa vääriä , virheellisiä,
harhaanjohtavia , vanhentuneita , puutteellisia tai
muilla tavoin epätarkkoja.
8. Virheiden korjaaminen
Jos Danske Bank tai Asiakas huomaa toiselle
osapuolelle aiemmin toimitetuissa Raportoitavissa
-tiedoissa virheen , joka on olennainen. EMIRissä
säädettyjen, johdannaissopimusten raportointia
koskevien vaatimusten kannalta , kyseinen osapuoli
ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle niin pian kuin se
on kohtuudella mahdollista . Osapuolet korjaavat
virheen hyväs sä uskoss a ja kaupallisesti kohtuullisella
tavalla.
9. Raportit asiakkaalle
Da n s ke Bank tarjoaa Asiakkaalle mahdollisuuden
käyttää Danske Bankin raportoimia Raportoitavia
johdannaissopimuksia koskevia Raportoitavia
tietoja.
Tämän käyttömahdollis uuden laajuus ja
toteutusmuoto määräytyvät kyseisen
Kauppatietorekisterin tietojen käyttöä koskevien
ehtojen perusteella.
Danske Bank voi tarjota Asiakkaalle tässä kohdassa 9
tarkoitetun pääsyn tietoihin sähköisessä muodossa.
10. Vastuunrajaus
Danske Bank ei vastaa minkäänlaisista suorista,
satunnaisista, välillisistä, epäsuorista
, toissijaisista
kuluista, kustannuksista , sakoista,
korvausvelvollisuuksista vahingoista tai menetyksistä
(mukaan lukien esimerkiksi asianajopalkkiot)
("Kustannus "), jotka johtuvat IT-järjestelmien
vioittumisesta tai siitä, ettei niitä voida käyttää, tai
järjestelmiin sisältyvien tietojen vahingoittumisesta
jäljempänä lueteltujen syiden vuoksi ja riippumatta
siitä, vastaako Danske Bank tai kolmas osapuoli
kyseisten järjestelmien käyttämisestä:
sähkökatko tai Danske Bankin teleliikenteen
katkos . lainsäädännöllinen tai hallinnollinen
toimenpide , luonnonkatastrofi . sota. vallankumous,
yhteis kunnallinen levottomuus . s abotaas i,
terrorismi tai ilkivalta [mukaan lukien
tietokonevirushyökkäykset tai hakkerointi)
lakot , työsulut tai boikotit riippumatta siitä, onko
Danske Bank tai jokin sen organisaatio itse
osallisena tai aloittanut tällaisen kiistan ja sen
syystä riippumatta (tämä koskee myös tilanteita,
joissa kiista vaikuttaa vain johonkin Danske Bankin
osaan)
muut olosuhteet , jotka eivät ole Danske Bankin
hallinnassa.
Danske Bank on kuitenkin vastuussa, jos
Danske Bankin olisi pitänyt pystyä ennakoimaan
Kustannuksen syy, kun Sopimus solmittiin
, tai sen
olisi pitänyt pystyä välttämään Kustannuksen syy
Danske Bank on sovellettavan lainsäädännön
mukaan vastuussa Kustannuksen syystä kaikissa
olosuhteissa.
Bank
Sivu 4 [4)
Asiakas hyväksyy sen, ettei Danske Bank tai mikään
Danske Bank -konsernin yhtiö ole korvausvelvollinen
tai vastu u ssa Asiakkaalle tai m illekään m u u lle
luonnolliselle tai oikeushenkilölle siltä osin kuin
Kustannus johtuu Asiakkaan laiminlyönnistä tai.
Asiakkaan muiden tähän Sopimukseen perustuvien
tehtävien ja velvollisuuksien noudattamatta
jättämisestä.
Danske Bank voi edellä esitetystä huolimatta ottaa
koska tahansa käyttöön uusia maksuja tai korottaa
Johdannaissopimusten raportointipalvelujen
tarjoamisesta perittäviä , olemassa olevia maksuja
ilm oittam alla siitä Asiakkaalle kirjallisesti viim eistään
kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Asiakkaalla on tällaisessa tapauksessa oikeus
irtisanoa Sopimus yhden viikon irtisanomisajalla.
Edellä esitetty vastuunrajoitus ja vastuunvapautus
pysyvät voimassa tämän Sopimuksen mahdollisen
irtisanomisen tai voimassaolon lakkaamisen jälkeen.
Danske Bank voi alentaa Johdannaissopimusten
raportointipalvelujen tarjoam isesta perittäviä
maksuja ilmoittamatta siitä Asiakkaalle.
11, Ei vapautusta raportointivelvollisuudesta
Asiakas hyväksyy sen, että vaikka Danske Bank hoitaa
Raportoitavien tietojen ilmoittamisen. Asiakas on
kuitenkin täysin vastuussa Asiakkaan omien EMIRin
mukaisten velvoitteiden noudattamisesta.
13. Sopimuksen muuttaminen
Danske Bank voi, sen lisäksi mitä kohdassa 12
todetaan, muuttaa tätä Sopimusta yksipuolisesti
ilm oittamalla siitä Asiakkaalle yksi (1) kuukausi
etukäteen.
12. Maksut
Johdannais sopim usten raportointipalvelut tarjotaan
Asiakkaalle ilman maksua vastineena sille, että
Asiakas jatkaa kaupankäyntiä Danske Bank
-konsernin kanssa,
14. Voimassaoloja irtisanominen
Asiakas tai Danske Bank voivat irtisanoa tämän
Sopimuksen yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla
ilm oittam a lla asias ta kirjallisesti to iselle osa puolelle.
Irtisanominen ei lopeta osapuolten välisiä mahdollisia
muita sopimuksia.
Jos osapuoli ei täytä tämän Sopimuksen mukaisia
velvollisuuksiaan, kyseessä ei ole minkään muun
osapuolten välisen sopimuksen rikkominen
(riippumatta siitä, miten sopimusrikkomus on
määritelty).
Danske Bank voi purkaa Sopimuksen välittömästi, jos
Asiakas ei maksa kohdan 12 mukaisia maksujaan 10
työpäivän kuluessa saatuaan maksamista koskevan
kirjallisen vaatimuksen.
15. Vaikutukset muihin sopimuksiin
Mikään tämän Sopimuksen kohta ei muuta tai
täydennä eikä sen katsota muuttavan tai täydentävän
mitään Asiakkaan ja Danske Bankin tai muun Danske
Bank -konsernin jäsenen välillä tehtyjä
johdannaissopimuksia tai muita sopimuksia.
16. Ilmoitukset
Asiakas hyväksyy, että Danske Bank lähettää
Asiakkaalle ilmoituksia sähkdpostilla
salaamattomassa muodossa.
17. Lainsäädäntö ja oikeuspaikka
Tähän Sopimukseen sovelletaan ja sitä tulkitaan
Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kaikki
Sopimukseen liittyvät kiistat ratkaistaan Helsingin
käräjäoikeudessa.
VIHDIN KUNTA
PL 13
03101 NUMMELA
Danske Bank
PIA staff
PB 1275
K a up i nt i e 3 , 0 0 4 4 0 H e ls i nki
000 75 DA NS KE BA NK
P uh. 0 1 0 5 4 6 0 0 0 0
V iite V eli- Pekka Kahanpaa
ww w.d anskeba nk.fi
27.2.2015
Kaupparaportointia koskevat säännökset
Danske Bank ja sen yritysasiakkaat ovat olleet velvollisia raportoimaan 12.2.2014 alkaen
johdannaissopimusten tiedot kauppatietorekisteriin. Kauppatietorekisteri on yhteisö, joka keskitetysti
kerää tiedot johdannaissopimuksista rekisteriin, johon rahoitusmarkkinoita valvovilla viranomaisilla on
pääsy. Raportointi on tehtävä 12.2.2014 alkaen johdannaissopimuksen solmimista, muuttamista tai
päättämistä seuraavana pankkipäivänä. EU:n EMIR-sääntelyn mukainen raportointivelvollisuus koskee
kaikkia johdannaistyyppejä (mukaan lukien valuuttatermiinit) riippumatta niiden käyttötarkoituksesta;
sekä suojaavat että spekulatiiviset johdannaissopimukset on raportoitava.
Danske Bankin kauppatietojen raportointipalvelu
Danske Bank tarjoaa asiakkailleen kauppatietojen raportointia koskevan palvelun, jonka avulla asiakas
pystyy täyttämään EMIRin mukaiset raportointivelvollisuutensa. Pankki raportoi määräajassa
puolestanne kauppatietorekisteriin kaikki tarpeelliset tiedot kansamme solmimistanne
j ohdannaissopimuks ista.
Tämän kirjeen liitteenä on kaupparaportointia koskeva sopimus, joka sisältää ehdot, joilla pankki tarjoaa
kaupparaportointipalvelun. Palvelumme on teille toistaiseksi maksuton.
Mitä asiakkaan pitää tehdä?
Jos haluatte ottaa käyttöön tarjoamamme kaupparaportointipalvelun, pyydämme teitä:
1.
hankkimaan yhtiöllenne kansainvälinen LEI-tunnuksen (Legal Entity Identifier), jos ette ole vielä
hankkineet tunnusta, hankkimaan tunnuksen. LEI-tunnus on yksilöllinen tunniste, jota Danske
Bank ja kauppatietorekisteri tarvitsevat yksilöimään yhtiönne raportointia varten. Danske Bank ei
voi hankkia LEI-tunnusta yhtiöllenne, mutta osoitteessa danskebank.com/emir löydätte lisää tietoa
LEI-tunnuksesta ja siitä kuinka voitte hankkia tunnisteen yhtiöllenne. LEI-tunnuksen hankkiminen
maksaa noin EUR 150, ja kestää yleensä alle viikon.
2.
toimittamaan LEI-tunnuksen pankillemme EMIR-verkkosivun kautta (danskebank.com/emir).
Palvelun käyttöönoton yhteydessä tarvitsette oheista koodia:
FIFI668767
Teidän katsotaan hyväksyneen kaupparaportointia koskevan sopimuksemme, kun olette syöttäneet
LEI-tunnuksenne pankin järjestelmään verkkosivun kautta ja ottaneet kaupparaportointipalvelun
käyttöönne.
Teidän ei tarvitse ottaa Danske Bankin palvelua käyttöönne, mikäli haluatte raportoida yhtiönne
johdannaissopimukset itse tai toisen palveluntarjoajan kautta.
Olemmeko luokitelleet teidät oikeaan
E M IR -asiakasluokkaan?
EMIR-sääntelystä johtuvat velvollisuudet vaihtelevat asiakasluokan mukaan. Tekemämme luokittelun
mukaan olette Finanssialan ulkopuolinen vast. Jos teitä ei ole luokiteltu mielestänne oikein,
pyydämme teitä ottamaan yhteyttä yhteyshenkilöönne pankissa.
Lisätietoja
Lisätietoja EMIRin mukaisesta kaupparapottoinnista on saatavilla verkkosivuillamme
(danskebank.com/emir). Jos teillä on kysymyksiä, pyydämme teitä lähettämään ne sähköpostilla
(emir-tradereporting@danskebank.com) tai olemaan yhteydessä yhteyshenkilöönne pankissa.
Ystävällisin terveisin
Danske Bank

Kunnan johdannaissopimukset/Danske Bank Oyj

Transcription

Similar documents

DANSKE BANK DDBO 1829: Valikoidut Öljy

Esitettyjä muutoksia vuoden 2016 verotukseen

Venäjän maksuliikenteen erityispiirteitä (pdf)

PALVELUHINNASTO-OTE HENKILÖASIAKKAILLE

Sijoitusnäkemys

risk manager - Danske Bank

Lataa - Danske Bank

HYVÄ YHTEISTYÖKUMPPANIMME 1

SÄILYTYSTILIN LOPETUS

VALTAKIRJA ARVOPAPEREIDEN SIIRTO NORDNETISTA

Sijoittajatiedote