Kunnan johdannaissopimukset/Danske Bank Oyj
Transcription
Kunnan johdannaissopimukset/Danske Bank Oyj
kh 23.3.2015 § 65 liite 2 VIHDIN K UNTA Hannu Nummela PL 13 031 01 NU MME LA Danske Bank Oyj DMF S elv ityspalv elut In f o 3 2 N 0 T un nu s 500 01 51 0 0 0 0 3 V A S T A U S LÄ HE T YS Puh, + 3 5 8 [0 ) 1 0 5 4 6 7 6 2 1 Fa k si +3 5 8 (0 ] 1 0 5 4 6 2 5 0 4 27 . 2 . 20 1 5 VALUU TTA- JA RAHAMARKKINAKAUPPOJA SEKÄ JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA VAL TU UTUS Arvoisa asiakkaamme, Päivitämme asiakkaan tunnistamisessa tarvittavia asiakirjoja ja pyydäm me palauttam aan täytetyn ja allekirjoitetun valtuutuslomakkeen postitse yllä olevaan osoitteeseen. Seuraavat henkilöt ovat oikeutettuja tekemään puolestamme valuutta- ja rahamarkkinakauppoja sekä johdannaissopimuksia, Tuotteet merkitään henkilöittäin rastilla (x). Nimi Danske Bank Op Reki steröi ty koti pai kka ja osoite Helsinki, Hi i li lai tur i nkuje 2. 00075 D ANSKE BANK Y- tu nnus 17 3074 4 7 V a luut t a ka up a t , sp o t ja t e r mii ni Rahamarkkinakaupat Danske Bank Abp Registrerad hemor t oc h adr ess Helsi ngfors KDlkejsgränden 2, 00 075 D ANS KE B ANK F0- n umm er 173 074 4- 7 Korko- ja muut johdannaissopimukset Danske Bank Plc Registered domicile and address Helsinki. Hii li lai turinkuja 2, FI -00075 DANSKE BANK, Finland Business ID 1 7 3 0 7 4 4 - 7 Bank Seuraavat henkilöt ovat oikeutettuja yksin tai kaksi yhdessä allekirjoittamaan johdannaissopimusten vah vistu kset. Allekirjo itu so ikeu s m erkitään h enkilöittäin rastilla (x). Nimi Allekirjoitusnäyte Allekirjoitusoikeus yksin Allekirjoitusoikeus kaksi yhdessä Pank illa on oikeus noudattaa m yös muun k uin yllä m ainitun henkilön antam ia toimeksiantoja ja ohjeita, jos asianomainen toimeksiannon tai ohjeen antaja on asemansa puolesta tähän valtuutettu tai pankilla on muuten pätevä syy olettaa, että henkilö on oikeutettu toimimaan asiakkaan puolesta. Tämä valtuutus karvaa aikaisemmat valtuutukset. Asiakas sitoutuu ilmoittamaan pankille viipymättä kirjallisesti valtuutusta k osk evat m uutok s et. Tämä valtuutus on voim assa, kunnes pankki on vastaanottanut kirjallisen peruutuksen. VIHDIN KUNTA Paikka: _ pvm Allekirjoitus: Toiminirnen kirjoittaja Toiminimen kirjoittaja Nimenselvennys: Nimenselvennys: Danske Bank Oyj Rekisteröi ty koti pai kka ja osoi te Hel sinki . Hi i li lai tunnkuja 2,00075 D ANSKE BANK Y- tun nus 17307 44- 7 DanskeBenkAbp Regi strerad he m ar t o c h adr ess H el s i ngfo rs Kolkajsgränden 2, 00075 D ANSKE BANK F0- n umme r 17 3074 4- 7 Danske B enkplc Regi stered domi ci l e and address Hel si nki , Hii li laitmi nkuja 2, FI -00075 DANSKE BANK, Finland Business ID 1730744.7 Bank VIHDIN KUNTA PL 13 Da nske B a nk Oy j A rv o p ap er i pa lv elut DM F S e l v i t ys p a l v e l u t PL 12 5 3 0 0 0 7 5 D a n s k e B a nk P uh. + 3 5 8 ( 0 ) 1 0 5 4 6 7 6 0 6 Faks i + 3 58(0)10 5462504 03 101 NUMMELA Päi väy s 27. 02 .20 15 S iv u 1 ( 2) Valuuttakauppojen vahvistukset Arvoisa asiakkaamme, Parantaaksemme asiakaspalveluamme valuuttakauppojen osalta (näitä ovat avistavaluuttakauppasopimuksetja valuuttatermiinisopimukset sekä valuutanvaihtosopimukset) päivitämme tietojamme ja pyytäisimmekin teitä ilmoittamaan haluamanne vastaanottotavan valuuttakauppojen vahvistuksille. Pyydämme teitä merkitsemään oheiseen taulukkoon haluamanne lähetystavan rastilla (vain yks i): Sähköposti Faksi Kirjeposti Jos haluatte saada mainitut asiakirjat sähköpostitse, pyydämme teitä lisäämään alla olevaan kohtaan sähköpostiosoitteenne. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti ryhmäpostilaatikkoa tai valitsemaan korkeintaan kaksi vastaanottajaa. Vahvistukset lähetetään yrityksen viralliseen sähköpostiosoitteeseen, (esim. seuraava osoite ei ole sallittu: arvo.asiakasna grnail .com). Huomioittehan, että sähköpostitse lähetetyt vahvistukset lähetetään salaamattomina ilman salasanaa. Sähköpostiosoite: Sähköpostiosoite: Sähköpostiosoite: Sähköpostiosoite: Sähköpostiosoite: Dan s ke B an k o v i Re kiste r ö ity kotip atkke je aso ite He lsin ki. Hn h laitu r in ku ja 2 . 0 0 0 7 5 D A NS K E R A N K . Y-tun nus 17307 44-7 Benk S ivu 2 (2) cc Sähköpostiosoite: cc Sähköpostiosoite: cc Sähköpostiosoite: cc Sähköpostiosoite: ec Sähköpostiosoite: Voitte palauttaa tämän lomakkeen sähköpostitse osoitteeseen dmfsettlement(a)danskebank fi tai postitse yllä mainittuun osoitteeseen. Pyydämme, että yrityksen puolesta suostumuksen allekirjoittaa kaupparekisteriin merkityt toiminimen kirjoittajat. Hyväksymme että vahvistukset lähetetään valitsemallamme tavallaja edellä mainittujen ehtojen mukaisesti. (päiväys) (allekirjoitus) (nimenselvennys) Dan ske B an k Oyj Re kiste r ö ity kotip aikka ja o so ite He lsin ki. .4 NS KE R AN K Y-tunnus 1730744-7 VIHDIN KUNTA PL 13 03101 NUMMELA Danske Bank PIA staff PB 1275 Kaup intie 3 , 0 0 4 4 0 H e l s i nki 000 75 DAN SKE BA NK Puh. 0 1 0 5 4 6 0 0 0 0 www.d anske ba nk.fi 2 7.2.2015 SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA Arvoisa asiakk aamme, Lähetämme oheisena sopimuksen johdannaissopimusten yleisistä ehdoista allekirjoitettavaksenne. Sopimukset on allekirjoitettu ja päivätty pankin puolesta. Pyydämm e, että yrityk sen puolesta s opimuks en allekirjoittaa kaupparekisteriin merkityt toim inimen kirjoittajat. Pyydämme myös päiväämään yleissopimukset sekä palauttamaan toisen sopimuskappaleen alla mainittuun osoitteeseen. Danske Bank Oyj Selv ityspalvelut Info: 32N0 Tu nn us 5 00 01 51 00003 VASTAUSLÄHETYS Sijo itu sp alve lu ita ko s keva lain sääd än tö velv o itt aa m eitä ker to m aa n asiakkaide m m e luokit telus ta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. O l e m m e luokitelleet teidä t ei-ammattimais eks i as iakkaaks i sijoittajansuojan piirissä. , jolloin olette laajimman Teillä o n lain m u kaan o ikeu s p y y t ää kir jallisesti asiakasluokittelunne m uutta m ista m ikäli kats otte, että ammattimaisen asiak kaan edellytykset osaltanne täyttyvät. Ammattimaisen asiakkaan sijoittajansuoja on suppeampi, eivätkä am mattimaiset asiakkaat kuulu Sijoittajien korvausrahaston suojan piinin, myöskään kaikki p alvelu n tarjo ajan n o u d attam at tied o n an to- ja selono ttove lvollisuutt a kos kevat m enet telyt avat eivät tule s ovellettavaksi. Ta r ke m p ia tietoja as iakas luokittelusta s ekä s ovellettavista I nternetsivuiltamme. m enett elyta pavaat im uks ista löytyy Ystävällisin terveisin Danske Bank JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Asiakkaan nimi ja osoite Pankin nim i ja os oite VI HD IN K UNTA Danske Bank PL 13 PIA staff 0 3 1 0 1 N U MM E L A PB 1 275 Kaupintie 3 , 0 0 4 4 0 He ls inki 0 0 0 7 5 D A N S K E B A NK Asiakkaan numero Pankin Y -tunnus 01319056 17 3 0 74 4 -7 Asiakkaan puhelinnumero Pankin puhe linnum e ro 0942583000 01 0 54 6 00 0 0 Asiakkaan telefax numero Pankin telef ax num ero 922423625 As iakirjat, jo tka muod os tavat o san jo hd annais ia kos ke vaa yle is so pim us ta ja jotka on toim ite ttu asiakkaalle täs sä yhteyd ess ä. Sop im us johdannaiss op im us te n yleisistä ehdo is ta Asiakas luokka Ei-ammattimainen Tieto asiakasluokittelusta on to imitettu erikseen So p im ukse n kattam at raho itus väline e t Valuutanvaihto so p im uks e t Ko rko-op tiot Koronvaihtosopimukset Swaptiot Vastaavanlaise t so pimuks et ja niid en yhd is te lm ät A vo i m ie n johdannaissopimusten markkinehinnafle asetettu raja As ia k ka a n johdannais so pimuste n yhte enlas k etulle ma rk k ina -arvolle e i o le ase tettu rajaa. Valuutta, jo ss a m ääritellään kohdissa 8 .1 ja 8 .2 mainitut m äärät Tilitiedot: EUR Sopimuksen päiväys 2 7 .0 2 . 2 0 1 5 Etityisehdot As iakkaan tämän so pimuks en m ukaise n ve lvollisuud en laiminlyö nti on irtis anom is pe ruste so pimus jo hd annais so pimusten yle is is tä e hd oista, so pimuks en ko hd as sa 6 .2 . m ainittujen pe rusteide n lisäksi. Mikäli so p im us jo hdannais so p im us ten yleis is tä ehdo ista irtisano taan tässä sop im uks es sa mainitulla pe rus te ella, p ankki p äättää kaikki avo im et johdannais so pimukse t ja laskee nettotap pion tai -voiton kohtie n 8.1 ja 8.2 mukaise sti. Asiakkaan ja pankin välisiin s o pimuks iin sovelletaan täm än s op imuks en lisäks i so pim us ta johd annais sop im us te n yle is is tä ehdo is ta ja s en liitte itä. Kaikki valuutta - ja johdannaissopimukset tämän sopimuksen mukaisesti. As iakas vakuuttaa olevansa tietoinen N60057 2007.11 , jotka asiakas on solminut pankin kanssa , voidaan yleissopimuksen päättymisen yhteydessä nettouttaa jo hd annaiss op imuks iin liittyvistä riskeistä ja velvollis uuksis ta sekö hyväksyvänsä ne. Si vu 1 / 2 JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS As ia k ka an alle k irjo itus Pa nk in a lle kirjoitus Päivämäärä Päivämäärä " Allekirjoitus Päivämäärä Allekirjoitus N B 0057200711 Sini Virtanen Päivämäärä Riitta M ir jami loppi Si vu 2 / 2 JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Asiakkaan nimi ja osoite Pankin nimi ja osoite VI HD IN KUNT A Danske Bank PL 13 PIA staff 0 3 1 0 1 N U MM E L A PB 12 75 Kaupintie 3 , 004 40 Hels in ki 00 0 7 5 D ANS K E B ANK Asiakkaan numero Pankin Y tunnus 01 31 90 56 1730744-7 Asiakkaan puhelinnumero Pankin puhelinnumero 0942583000 01 0 5 4 6 0 0 0 0 Asiakkaan telefax numero Pankin telefax numero 922423625 Asiakirjat , jotka muodostavat osan johdannaisia koskevaa yleiss op im us ta ja jotka on toimitettu asiakkaalle tässä yhteyd essä. Sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista Asiakasluokka Ei-ammattimainen T ieto asiakasluokittelusta on toimitettu erikseen Sopimuksen kattamat rahoitusvälineet Valuutanvaihto s o pim uks e t Ko rko-o ptio t Ko ronvaihto s op imukse t Swaptiot Vastaavanlaiset sop im ukse t ja niid en yhd is te lm ät A vo i m ie n johdannaissopimusten markkinahinnalle asetettu raja As iakkaan jo hd annais s op imus te n yhteenlasketulle markkina-arvolle ei ole ase tettu rajaa. V aluutta, jossa määritellään kohdissa 8 .1 ja 8 .2 mainitut m äärät Tilitiedoh EUR Sopimuksen päiväys 2 7 . 0 2 .2 0 1 5 Erityis ehdot , Asiakkaan täm än sopimuksen mukaisen velvollisuuden laiminlyönti on irtisanomisperuste sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista, sopimuksen kohdassa 6.2. mainittujen perusteiden lisäksi. Mikäli sopimus johdannaissopimusten yleisistä ehdoista irtisanotaan tässä sopimuksessa mainitulla perusteella johdannaissopimukset ja laskee nettotappion tai -voiton kohtien 8 .1 ja 8.2 mukaisesti. , pankki päättää kaikki avoimet Asiakk aan ja p ankin välis iin s o p im uks iin so ve lle ta a n tä m ä n s o p im u ks e n lisä ksi s o p imu s t a jo hd a nn ais s o p im us t en y le is is tä e h d o is ta ja s e n liitte itä. Kaikki valuutta- ja johdannaissopimukset täm än so p im uks e n mukaisesti. Asiakas vakuuttaa NB0057 2007.11 , jotka asiakas on solminut pankin kanssa olevansa tietoinen johdann , vo idaan yle iss opim uks en päättymise n yhte yde ssä nettouttaa aissopimuksiin liittyvistä riskeistä ja velvollisuuksista sekä hyväksyvänsä ne. Sivu 1 / 2 JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS As iak k aa n a llek irjo itus Pa nk in a lle kirjoitus Päivämäärä Päivämäärä n Allekirjoitus Päivämäärä Allekirjoitus NB 00572007.11 Sini V irtane Päivämäärä // ./ Riitta M irjami Loppi S i vu 2 / 2 r ® - Bank 1(3) LIITE JOHDANNAISSOPIMUKSIA KOSKEVAAN YLEISSOPIMUKSEEN So pimu sta jo h dann aissop im u sten y leisistä eh doista ("sopimus") täydennetään tällä liitteellä seuraavasti: 1. Sopimuksen kohta 1.1 (Vahvistus) muutetaan kuulumaan seuraavasti: Mikä li s op ija puo le t e iv ä t ole to is i n s opi ne e t , p a nk ki lä he tt ä ä a s ia kka a ll e s olmitu s ta jo hdannaisso pimukse sta kirjallisen ta i elektro nisen vahvistuksen. A siakka an o n ilmo itettava pa nkille vä littömä s ti kirj a llis e s ti , mikä li va hvis tu s on vir he e lline n. Mikä li a s ia ka s e i yhde n pankkipäivän kuluessa vahvi stuksen vastaa no ttamisesta ilmo ita vahvis tuksen o levan virheellinen, asiakkaan katso taan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus o n to diste so lmitusta jo hdannaisso pimuksesta. P ankilla o n kuitenkin o ikeus tarvittaessa pyytää asiakasta a llekirjo it tamaan ja p alauttamaa n vahvistuksen tai va hvistamaan jo hdanna isso pim uksen m uulla t avalla. Mikäli vah vistu ksen ja yleissopim uksen välillä on eroavaisuuksia, noudatetaan ensisijaisesti vah vistu sta. Mikäli yleissop im uksen ja asiakkaan kanssa sovittujen mahdollisten erityisehtojen välillä on ristiriitaa, sovelletaan ensisijaisesti asiakkaan kanssa sovittuja erityisehtoja. Puhelimitse tai muulla tavalla so lmittu so pimus o n kuitenkin aina sito va ja täytäntöönpa nokelpo i nen. 2. So pimuksen ko htaan 15 (Ilmo itukset] lisätään kohdan viimeiseksi kappaleeksi seuraava kappale: Ant a ma l l a pa nk i l le s ä hk ö p o s t i s o i tt e e n i l mo i tu s t e n l ä he t t ä mi s t ä v a r t e n, asiakas hyvä ks yy, että pankki vo i lähettää tämän so pimuksen mukaisia vahvistuksia, rapo rtteja ja muita il mo i tu k s i a s a l a a ma t t o ma l l a s ä hk ö p o s t i l l a j a i l ma n s a la s a na va r me nnu s t a . 3. Sopimuksen loppuun lisätään seuraavat uudet kohdat [16 - 20) 16 ENiIR-asiakasluokat , selvityksen liittyvät kynnysarvot ja velvollisuudet Pankin asiakkaat luokitellaan EMIR-asetuksen eli asetuksen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (European Market Infrastructure Regulation, EU 648/2012) m ukaisesti jo ko finanssialalla toimiviin vastapuoliin (pankit, eläkelaitokset, vakuu tusy htiöt jne.) finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin (yritysasiakkaat) tai asiakkaisiin, jotka eivät kuulu kump aankaan edellä mainituista ryhmistä (lähinnä luonnolliset henkilöt). EMIR- velvoitteet eivät koske luonnollisia henkilöitä, mutta pankin on raportoitava luonnollisen henkilön johdannaissopimukset kauppatietorekisteriin. Tiedot ovat myös valvontaviranomaisten saatavilla. Fin anssialan ulkop uo liset vastapuolet jaetaan niihin, joita koskevat vaatim ukset määritysvelvollisuudesta [keskusvastapuoliselvitys] ja niihin jatka ovat vapautetut tästä velvollisuu desta. Tällä hetkellä raja on asetettu luotto- ja osakejohdannaisten osalta miljardiin euroon (nimellispääoma) ja kolmeen miljardiin eur oon korko-, valuutta- ja hyödykejohdannaisten osalta . Niitä johdannaisia, jotka liittyvät asiakkaan liiketoimintaan tai varainhankintaan, ei oteta huomioon laskelmassa. J05 asiakas ylittää jonkun omaisuusluokan kynnysarvon [30 päivän jaksona), asiakas tulee määritysvelvollisuuden piiriin. J os a s ia ka s y lit tä ä k ynnys a r von ( ta i l a kk a a ol e ma s t a k ynnys a r von y lä p uo le l la ), a s ia k ka a n on il mo it e t ta v a a s i a s t a a s i a no ma is e l l e v a lv o nta v i ra no ma i s e ll e s o v e lt u v i e n s ä ä nnös t e n mukaisesti. Danske B ank Oyj ReksterORy kotipaikka ja osoite HSsink , Hiililaituinkuja 2 , 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 17307447 Danske Bank Abp Registrerad rte-rnrt om edress Helsingkr& Kolkajsgränden 2, 00075 DANSKE RANK. FOnu~er 1730744-7 Danske Bank Plc Registemd domiåle ja address Helsinki, Hiililaituinkuja 2 . 00075 DANSKE BANK Business ID 17307447 2 Asiakkaan velvo llisuutena on arvioida mihin EMIR-luokkaan asiakas kulloinkin kuuluu ja ilm oitettava pankille asiasta . Jos asiakas on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan on ilm oitettava pankille , mikäli asiakas tulee keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piiriin tai lakkaa olemasta velvollisuuden piirissä. Jos asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan pankille, että asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli, siihen asti, kunnes asiakas toisin ilmoittaa. Jo s asiakas on fin an ssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan katsotaan vakuuttavan pankille , ettei asiakas ole keskusvastapuolim ääritysvelvollisuuden piirissä, ennen kuin asiakas on ilmoittanut asiasta pankille. Jo s asiakkaan ilmo itus siitä, ettei asiakas ole keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden piirissä, on virheellinen tai harhaanjohtava, asiakkaan on viipymättä ja hyvässä uskossa neuvoteltava pankin kanssa tarvittavista muutoksista, jotta voidaan varmistaa, että (i) velvollisuuden piirissä olevat johdannaissopim ukset voidaan m äärittää keskusvastapuolen kanssa ja (ii) muita keskusvastapuolimääritysvelvollisuuden ulkopuolelle jääviä johdannaissopimuksia koskevia riskiä pienentäviä vaatimuksia noudatetaan. Tällaisia muutoksia voivat olla, muun muassa, lisävakuutta koskevat vaatimukset ja johdannaisten uudelleen hinnoittelu. Tarvittavien muutosten sopimisen laiminlyönti merkitsee sopimusrikkomusta, joka koskee kaikkia niitä johdannaissop imuksia, joiden osalta asiakkaan ilmoitus oli virheellinen. Sopimusrikkomuksen johdosta, pankki irtisanoo edellä mainitut johdannaissopimukset ja laskee yleissopimuksen Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen -kohdan mukaisesti kyseisten johdannaissopimusten nettotappion tai -voiton pankin ilmoittamana päivänä. Näiden johdannaissopimusten irtisanominen ei merkitse koko yleissopimuksen irtisanomista eikä sopijapuolilla ole oikeutta irtisanoa tai purkaa yleissopimusta tai muita avoimia johdannaissopimuksia. 17 Kaupankäynti Asiakas vo i käydä valuutta- ja jo hdannaiskauppaa pankin kanssa pankin aukio loaiko ina. Kaupankäynti, jo ka liittyy jo kin ko hde-etuusso pimukseen, o n mahdo llista vain sillo in, kun kyseinen säännelty markkina o n auki, A siakas ei vo i käydä kauppaa tuo tteilla, jo tka liittyvät jo ho nkin ko hde-etuusso pimukseen, jo s pankki ei voi o lla yhteydessä kyseiseen säänneltyyn ma r kk ina a n ta i ma rk ki na lla t oi mi va a n v ä l it tä jä ä n te le li ik e nne ka tk ok s e n t a i muu n s y yn v uo ks i. As i a ka s v oi a nt a a pa nki lle to ime ks ia ntoj a j ok o k irj a ll is e s ti , puhe li mit s e ta i e le k tro nis e n vi e s ti nt a j ä r je s t e l mä n k a u tt a . P a nki ll a on o ik e us t a l le nt a a p uhe l inke s ku s t e l ut j a s ä il yt tä ä ki rj a ll i ne n j ä lj e nnö s e le k tr o ni s e n vi e s t i nt ä jä rj e s t e lmä n k a u t ta te hdy i s t ä t o ime ks i a nnoi s ta . T a l le nte i ta ja jä l je nnök s iä vo ida a n kä y ttä ä t oime ks ia ntoo n l iit tyv ie n oi ke u ks i e n ja ve lv ol l is uu k s i e nto t e e nnä yt tä mis e e n. T a ll e nt e e t j a jä l je nnö ks e t o v a t t a rk oi t e t tu y k s i n p a nki n käyttöön. 18 Johdannaissopimusten raportointi ja säännöllinen tiedonanto Pankki läh ettää asiakkaalle solm ituista johdannaissopimuksista kuukausiraportin, josta käy ilmi johdannaisten markkina-arvo. Markkina-arvo lasketaan yleissopimuksen Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen -kohdan mukaisesti. Laskelmassa käytetään pankin keskihintaa eli osto- ja myyntihinnan keskiarvoa. Johdannaissopimuksista, jotka perustuvat johonkin kohde-etuussopimukseen, pankki lähettää kuitenkin vuosiraportin, joka sisältää vuoden aikana solmitut sopimukset. Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan tulee EMIR:nsäätämässä laajuudessa yhden pankkipäivän kuluessa raportoida johdannaissopimukset käuppatietorekisteriin. Raportointivaatimus koskee jokaista solmittua so pimu sta, sop im uksen mu utosta ja sopimuksen päättäm istä. Lisäksi niiden finanssialalla toim ivien vastapuolien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolien, joita koskee velvollisuus keskusvastapuolimaarityksestä, on raportoitava päivittäin avoimien johdannaissopimusten arvostus. Pankki ei raportoi asiakkaan puolesta asiakkaan pankin kanssa solmimia joh dann aissopimu ksia kau ppatietorekisteriin, ellei sopijapuolet ole erikseen sopineet raportoinnista. 3 19 Riskienhallinta 19.1. Position täsmäytys Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, asiakkaan tulee EMIR:n mukaan tehdä pankin kanssa yleissopimuksen puitteissa tehtyjen avoimien johdannaisten täsmäytys. Johdannaisten täsmäytys on EMIR:n mukaan tehtävä päivittäin, viikoittain, neljännesvuosittain vuosittain tai muutoin määräajoin. Määräaika riippuu avoimien W C-johdannaisten lukumäärästä ja siitä ylittääkö asiakas määritykseen liittyvät EMIR:n kynnysarvot. Mikäli emme ole toisin sopineet toisin, pankki lähettää johdannaisten täsmäytyspäivänä yhden tai useamman listan asiakkaan avoimista johdannaiskaupoista. Lista sisältää johdannaissopimusten keskeiset ehdot ja markkina-arvot. Asiakkaan tulee viipymättä ilmoittaa pankille, mikäli asiakkaan mielestä listauksen tiedot ovat virheellisiä. Sopijapuolet neuvottelevat hyvässä uskossa ja pyrkivät sopimaan erovaisuuksista pikaisesti. Mikäli asiakas ei viiden pankkipäivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta ilmoita vahvistuksen olevan virheellinen, asiakkaan katsotaan hyväksyneen vahvistuksen ja vahvistus on todiste solmitusta sopimuksesta. Se, että asiakas jättää kiistämättä jonkin täsmäytyslistan tiedon, ei merkitse asiakkaan luopumista oikeudesta kiistää kyseinen tieto jossakin muussa tarkoituksessa kuin kauppojen täsmäytystä koskevien säännösten soveltumisen osalta. 19.2. Position tiivistäminen Mikäli asiakas on finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, jolla on vähintään 500 avointa pankin kanssa solmittua WC-johdannaissopimusta, asiakas on velvollinen kahdesti vuodessa analysoimaan positio pankin kanssa, ja mikäli on asianmukaista, suorittamaan positioiden tiivistämisen,jotta vastapuoliriskiä voidaan pienentää. 19.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jos tästä sopimuksesta tai sen puitteissa solmitusta johdannaissopimuksesta syntyy erimielisy ys [lukuu no ttamatta vakuuden asettamista koskevaa erimielisyyttä), eri m ieltä oleva sopijapuoli ilmo ittaa asias ta viipym ättä toiselle osapuolelle. Eri mieltä olevan sopijapuolen tulee kirjallisesti y ksilöidä perusteet väitteelleen. Sopijapuolten tulee tämän jälkeen neuvotella erimielisy ydestä ja pyrkiä ratkaisemaan erimielisyys pikaisesti kohtuullisella tavalla. Jos erimielisyys koskee pankin tekemää yhden tai useamman johdannaissopimukten arvostusta, asiakas voi pyytää, että pankki hankkii vähintään kahden ja enintään neljän luotettavan ja riippumattoman markkinaosapuolen noteerauksen. Jos noteeraukset poikkeavat olennaisesti pankin arvostuksesta, noteerausten keskiarvolla korvataan pankin arvostus ja pankki vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos noteeraukset eivät poikkea olennaisesti pankin arvostuksesta, noudatetaan pankin tekemää arvostusta ja asiakas vastaa noteerausten hankkimisesta johtuneista kustannuksista. Jos noteerauksia ei saada , noudatetaan pankin tekemää arvostusta. Pankilla on oikeus jättää huomiotta yksi tai useampi noteeraus , mikäli pankki katsoo, että tällaisten noteerausten mukaano tto ei jo hda kaupallisesti kohtuulliseen tulokseen. Jos erimielisyyttä ei ole ratkaistu viiden pankkipäivän aikana , sopijapuolet siirtävät kiistan sopijapuolten ylempien johtajien ratkaistavaksi. Heidän tulee pyrkiä ratkaisemaan erimielisyys 30 pankkipäivän kuluessa. Pankin velvollisuutena on raportoida Finanssivalvonnalle kaikki yli 15 miljoonan euroa koskevat erimielisyydet, joita ei ole ratkaistu 15 pankkipäivässä. 20 Pankin tiedonantovelvolljsuus Pan killa tai sen kans s a samaan konserniin kuuluvalla yhteisöllä on oikeus antaa as iakas ta ja asiakkaan johdannaissopimuksia koskevia tietoja ja muita tietoja siinä määrin kuin säännellyn markkinan, keskusvastapuolen, kaupankäyntijärjestelmän tai muun vastaavan järjes telmän sään n öt ed ellyttävät. Lisäksi pankilla on oikeus antaa tietoja kolm annelle tah olle, mikäli tieto jen an tam inen on sallittua pankkia koskevien säännösten m ukaan. 1[2 6) E F KlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA Pankki (jäljempänä "pankki " tai "sopijapuoli ") ja asiakas (jäljempänä "asiakas " tai "sopijapuoli ") sopivat yleisistä ehdoista, joita sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin tämän sopimuksen ("yleissopimus ") liitteinä olevissa tuotekuvauksissa määriteltyihin yksittäisiin tai muihin pankin ja asiakkaan määrittämiin johdannais- ja valuuttakauppasopimuksiin ("johdannaissopimus"). Yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan ja vahvistetaan erikseen ("vahvistus"). Yleissopimus, johdannaissopimukset ja vahvistukset muodostavat yhden sopimuksen ("sopimus"). 1 1.1 Määritelmät Vahvistus Pankki vahvistaa tehdyn johdannaissopimuksen kirjallisesti tai muulla asiakkaan kanssa sovittavalla tavalla asiakkaalle , joka varmentaa vahvistuksen allekirjoituksellaan tai muulla sopijapuolten sopimalla tavalla . Jos varmennetun vahvistuksen ja tämän yleissopimuksen välillä on eroavuuksia, noudatetaan vahvistusta. Mikäli puhelimitse tai muulla tavoin tehdyn johdannaissopimuksen ja varmennetun vahvistuksen välillä on eroavuuksia , noudatetaan vahvistusta, jollei vahvistuksessa ole ilmeistä virhettä. Asiakkaan on palautettava vahvistus viipymättä pankille tai varmennettava vahvistus sopijapuolten sopimalla tavalla. Johdannaissopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen riippumatta siitä, onko asiakas palauttanut vahvistuksen. 1.2 Johdannaissopimuksen voimassaolo Johdannaissopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat keskenään sopineet johdannaissopimuksen ehdoista, ja se on voimassa tekopäivästä päättymispäivään. 1.3 Johdannaissopimuksen tekopäivä Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan päivää, jona sopijapuolet sopivat johdannaissopimuksen. ehdoista. 1.4 Johdannaissopimuksen alkamispäivä Johdannaissopimuksen alkamispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä, 1.5 Johdannaissopimuksen päättymispäivä Johdannaissopimuksen päättymispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä. 1.6 Laskennallinen pääoma Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korkoa lasketaan. Laskennallinen pääoma voidaan määritellä yhdessä tai useammassa valuutassa. 1.7 a) Pankkipäivä (i) "TARGET -pankkipäivä " tai "TARGET": Päivä, jolloin Eurojärjestelmän maksujärjestelmä TARGET on toiminnassa. (ii) "Helsingin pankkipäivä" tai "Helsinki": Viikonpäivät maanantaista perjantaihin, jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna. (iii) Muu pankkipäivä : Pankkipäivä muissa valuutoissa kuin eurossa on päivä, jona pankit Helsingissä ja kyseisen valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään valuuttaja rahamarkkinakauppaa. (iv) Mikäli vahvistuksessa ei ole mainittu on päivä, pankkipäivää, pankkipäivä jolloin pankit Helsingissä ja kohdan 1.10 mukaisessa kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa. Mikäli kyseinen valuutta on euro , pankkipäivä on sellainen päivä , joka on sekä Helsingin pankkipäivä että TARGET-pankkipäivä. Sopijapuolet toteavat , että euromääräisiä maksuja voidaan selvittää pankeissa ja valuutta- ja rahamarkkinoilla sellaisenakin päivänä , jolloin pankit eivät Helsingissä muutoin ole yleisesti avoinna. 2(26) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund 1.8 Pankkipäiväolettama 1.11 Pankkipäiväolettama on vahvistuksessa määritelty soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa määritellyt päivät siirtyvät , jos ne eivät ole pankkipäiviä. Pankkipäiväolettamat: "Seuraava ": Vahvistuksessa päivämäärä siirtyy lähinnä pankkipäiväksi. määritelty seuraavaksi "Sovellettu seuraava ": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi, paitsi jos seuraava pankkipäivä on seuraavan kalenterikuukauden puolella, jolloin sovittu päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi. Valuutat 1.11.1 Euro "Euro " , " EUR" ja " tarkoittaa virallista rahayksikköä niissä Euroopan unionin jäsenmaissa, jotka liittyvät Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 tai sen jälkeen ja joista yhteisesti käytetään nimitystä euroalue. 1.11.2 Muut valuutat Seuraavat määrittelyt laillista valuuttaa. tarkoittavat AUD Australian dollari CAD Kanadan dollari "Edeltävä ": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi. CHF Sveitsin frangi DKK Tanskan kruunu 1.9 EEK Eestin kruunu Määrittelijä Määrittelijänä toimii pankki. Määrittelijän. tehtävänä on määritellä johdannaissopimuksen vaihtuvat korot, maksupäivinä maksettavat määrät sekä muut tarvittavat määritykset, joista pankki ilmoittaa asiakkaalle. GBP Englannin punta JPY Japanin jeni NOK Norjan kruunu PLN Puolan zloty 1.10 RUB Venäjän rupla SEK Ruotsin kruunu USD Yhdysvaltain dollari Valuuttakaupunki Valuuttakaupunki on kunkin valuutan osalta vahvistuksessa määritelty kaupunki. Jos tällaisia kaupunkeja ei ole erikseen mainittu , valuuttakaupungit määräytyvät esimerkiksi alla oleville valuutoille seuraavasti: a) b) Valuutta Kaupunki Australian dollari Sydney Eestin kruunu Tallinna Englannin punta Lontoo Japanin jeni Kanadan dollari Tokio Toronto Norjan kruunu Oslo Puolan zloty Ruotsin kruunu Varsova Tukholma Sveitsin frangi Tanskan kruunu Zörich Kööpenhamina Venäjän rupla Moskova Yhdysvaltain dollari New York Valuuttakaupunkina on kunkin maksuvaluutan tärkein pankkitoiminnan keskus , mikäli valuutta on jokin muu kuin jäljempänä kohdassa 1.11 mainittu. 1.12 maan Viitekorot 1.12.1 a) kunkin Vaihtuvien korkojen määritelmät Euro i) EUR-EURIBOR tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla EURIBORO1 klo 11:00 Brysselin aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. ii) EURO-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO1 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. 3(2 6) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund iii) iv) EUR-EONIA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten yliyön talletusten kyseiselle TARGET-pankkipäivälle määritelty korko Reutersin sivulla EONIA C'EONIA-korko"). EUR-EONIA-OIS-COMPOUND tarkoittaa, että korko on päivittäinen korkoa korolle tuotto, joka lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti. Kaavassa viitekorkona käytetään päivittäisten euroalueen interbank-rahamarkkinoiden yliyön toteutetuissa kaupoissa käytettyjen korkojen laskennallista keskiarvoa. do C 1+ EONIA, x n, 360 i=1 360 1 X _d TARGET- i= numerosarja yhdestä do :aan edustaen jokaista TARGET-pankkipäivää kronologisessa järjestyksessä alkaen koronlaskentakauden ensimmäisestä TARGET-pankkipäivästä EONIAi = koronlaskentakauteen sisältyvään jokaiseen päivään i sovellettava EONIA-korko ni= niiden kalenteripäivien lukumäärä, jolta edel- lä mainittua EONIA-korkoa lasketaan d= koronlaskentakauteen päivien lukumäärä. b) sisältyvien kalenteri- Australian dollari AUD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko on Australian dollarin määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO2 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. c) Eestin kruunu EEK-TALIBOR tarkoittaa , että korkojakson korko on Eestin kruunumääräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla TALIBOR klo 12:00.Tallinnan aikaa kaksi päivää ennen korkojakson alkamispäivää. Englannin punta GBP-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko on Englannin punnan määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa korkojakson alkamispäivänä. e) Japanin jeni JPY-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Japanin jenin määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO1 klo 11,00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. f) jossa do= koronlaskentakauteen sisältyvien pankkipäivien lukumäärä d) Kanadan dollari CAD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko on Kanadan dollarin määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. g) Norjan kruunu NOK-NIBOR -NIBO tarkoittaa , että korkojakson korko on Norjan kruunun määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla NIBO klo 12:00 Oslon aikaa kaksi Oslon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. h) Puolan zloty PLN-WIBOR-WIBO tarkoittaa , että korkojakson korko on Puolan zlotyn määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla WIBO klo 11.00 CET kaksi Varsovan pånkkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. i) Ruotsin kruunu SEK-STIBOR -SIOR tarkoittaa , että korkojakson korko on Ruotsin kruunun määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla SIOR klo 11.00 Tukholman aikaa kaksi ennen korkojakson Tukholman pankkipäivää alkamispäivää. j) Sveitsin frangi CHF-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Sveitsin frangin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO2 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. O 4(2 6) FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund k) Tanskan kruunu DKK-CIBOR-DKNA13 tarkoittaa, että korkojakson korko on Tanskan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko' Reutersin sivulla DKNA13 klo 11.00 Kööpenhaminan aikaa korko- jakson alkamispäivänä. 1) Venäjän rupla RUB-MOSPRIME-NFEA tarkoittaa, että korkojakson korko on ruplamääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla MOSPRIME1 klo 12.30 Moskovan aikaa yksi pankkipäivä ennen korkojakson alkamispäivää. m) Yhdysvaltain dollari USD-LIBOR-BBA tarkoittaa , että korkojakson korko on Yhdysvaltain dollarin määräisten , sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBORO1 klo 11.00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. 1.12.2 Korkotiedon puuttuminen Jos edellä kohdassa 1.12.1 tarkoitettua tai muuta vahvistuksessa määriteltyä korkoa ei ole, saatavissa, korko on pankin määrittämä kyseisen korkojakson ja valuutan jälleenrahoituskustannus. 1.12.3 Korkotiedon oikaisu Jos käytetyn viitekoron lähde korjaa korkotiedon tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäisen kerran, käytetyn viitekoron arvo muuttuu vastaavasti. 1.12.4 Fixing -kurssin oikaisu Jos Reuters korjaa fixing- päivänä julkaisemaansa fixing-kurssia tunnin kuluessa siitä, kun se julkaisi tiedon ensimmäisen kerran, tai jos fixing-kurssin julkaisu perustuu valtion viranomaisen. , (esim. keskuspankki) julkaisemaan tietoon ja tällainen viranomainen korjaa julkaisemaansa tietoa viiden päivän sisällä fixing-päivästä lukien, korjataan fixing-kurssi ja maksettava määrä oikaisua vastaavaksi edellyttäen, että sopijapuoli on pyytänyt korjauksen huomioon ottamista viiden päivän sisällä korjauksen huomioon ottamiselle varatun ajan päättymisestä. Jos korjausta koskeva vaatimus esitetään. fixingpäivän jälkeen, maksetaan tai palautetaan korjausta vastaava määrä vastaanottajan rahoituskustannusta vastaavine vuotuisine korkoineen alkuperäisen nettosuorituksen maksupäivästä tämä päivä mukaan lukien korjausta vastaavan määrän maksupäivään tämä päivä pois lukien. 1.12.5 Referenssipankki Referenssipankilla tarkoitetaan johdannaissopimusmarkkinoilla aktiivisesti toimivia pankkeja, joilla on hyvä luottokelpoisuus ("referenssipankki"). Sopijapuolena oleva pankki ei voi toimia referenssipankkina omassa asiassaan. 1.12.6 Pyöristäminen a) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden desimaalin (prosentin sadastuhannesosan) tarkkuudella siten, että kuudes desimaali (prosentin miljoonasosa) pyöristetään tarvittaessa lähimpään viidenteen desimaaliin siten, että jos kuudes desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin. b) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND-korkoa määriteltäessä tulokseksi saatu prosenttiluku pyöristetään tarvittaessa a)-kohdan menetelmän mukaisesti, mutta neljän desimaalin (prosentin kymmenestuhannesosan) tarkkuudella. c) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut eri valuutoissa olevat määrät pyöristetään lähimpään toiseen desimaaliin siten, että jos kolmas desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin alla olevaa poikkeusta lukuun ottamatta; JPY: Pyöristys lähinnä alempaan täyteen jeniin 1.13 Korkotekijä a) "Todelliset/365 (kiinteä )", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä. b) '7odelliset/360", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:Ilä. c) "301360" eli "bond -sääntö ", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta, jotka jaetaan 360:llä. Kun korkojakson ensimmäinen päivä on muu kuin kuukauden 30. tai 31. päivä ja korkojakson viimeinen päivä on kuukauden 31. päivä, kuukautta ei muuteta 30-päiväiseksi. Korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä helmikuuta ei muuteta 30-päiväiseksi. d) "30E/360" eli "eurobond -sääntö ", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta muuteta 30-päiväiseksi), jotka jaetaan 360:llä. 5(26) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund e) "Todelliset /Todelliset ", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä (karkausvuonna 366:lla). Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, sovelletaan negatiivisen koron menetelmää 2 i) ii) "Todelliset /Todelliset (ISDA)"menetelmässä jakaja vaihtelee sen mukaan, osuuko osa korkojaksosta karkausvuodelle. Korkojakso jaetaan kahteen osaan siten, että se osa korkojaksosta, joka osuu karkausvuoden puolelle, jaetaan 366:lla, ja se osa korkojaksosta, joka ei osu karkausvuodelle, jaetaan 365:llä. Kunkin korkojakson osan nimittäjässä käytetään päivien todellista lukumäärää ja osat lasketaan yhteen. "Todelliset /Todelliset (ICMA)-" menetelmässä jakaja on korkojakson todelliset päivät kerrottuna vuoden aikana olevien kuponkijaksojen määrällä (poikke uksen muodostavat ICMA:n koronlaske mista koskevat säännöt). Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu , käytetään Todelliset/Todelliset (ICMA)-menetelmää. 1.14 Negatiivinen korko a) Negatiivisen koron menetelmä Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijåpuolen maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan toinen sopijapuoli maksaa asiakkaalle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttisen arvon oman mahdollisen maksuvelvoitteensa lisäksi. Tällainen vaihtuva määrä on maksettava siinä valuutassa, jossa vaihtuva määrä olisi maksettu, jos sen arvo olisi ollut positiivinen. b) Nollakoron menetelmä Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta eikä toisella sopijapuolella ole velvollisuutta maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttista arvoa oman maksuvelvoitteensa lisäksi. Asi ak k aa n oi k eu s te h dä so p im u s Asiakas vakuuttaa, että sillä on oikeus tehdä sopimus ja että sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen ei ole lain , viranomaisten määräysten, asiakkaan yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen, muun sopimuksen tai sitoumuksen vastaista. 3 Maksuvelvoitteet Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuksessa määritellyt maksuvelvoitteet sopimuksen mukaisesti. Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vastakkaisia samaan johdannaissopimukseen perustuvia samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita, maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle , maksaa vain nettovelan. Sopijapuolet voivat halutessaan sopia kirjallisesti päivän, josta lukien kahteen tai useampaan johdannaissopimukseen perustuviin saman maksupäivän samassa valuutassa olevat maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli , joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan. Pankki hyvittää nettovelkansa asiakkaan tilille tai veloittaa nettosaatavansa asiakkaan tililtä, jollei vahvistuksessa ole toisin sovittu. Asiakas on velvollinen huolehtimaan maksupäivänä riittävä kate. 4 Asiakkaan pankille , että tilillä on tiedonantovelvollisuus Asiakkaan on toimitettava pankille tilinpäätöksensä liitetietoineen kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä samoin kuin välitilinpäätöksensä pyydettäessä tai erikseen spvitulla tavalla. Asiakkaan on ilmoitettava pankille ilman, aiheetonta viivytystä antamissaan yhteystiedoissa tapahtuneista muutoksista . Pankki ei vastaa vahingosta , joka johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut pankille edellä mainittujen tietojen muuttumisesta. Asiakkaan on annettava pankille pyynnöstä taloudellista asemaansa koskevia tietoja , jotka ovat pankille riskienhallinnan kannalta tarpeellisia. Lisäksi asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa pankille liiketoiminnassaan tapahtuneista olennaisista muutoksista. 6(26] ka FKlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens (Centralförbund Mikäli sopijapuoli ei maksa eräpäivänä maksuvelvoitettaan , se on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa alkuperäisestä eräpäivästä suorituspäivään. Viivästyskorko euromääräisille suorituksille on viisi prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin kulloinkin noteeraaman EONIA-koron. Muun valuutan määräisille suorituksille viivästyskorko on viisi prosenttiyksikköä yli pankin päivittäin noteeraaman valuuttakohtaisen euromarkkinoiden päivän antolainauskoron. 6 6.1 So p i m uk se n vo i m a ssa o l o Sopimuksen voimassaolo Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi . Sen lisäksi mitä 6 ja 7 kohdissa on sovittu , sopijapuolella on oikeus irtisanoa yleissopimus kirjallisesti päättymään heti kuitenkin niin, että sitä sovelletaan voimassaolevien johdannaissopimuksiin niiden päättymispäivään saakka . Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen tapahtuu jäljempänä kohdan 8 mukaisesti. 6.2 Sopimuksen irtisanominen Sopijapuolella on oikeus irtisanoa toinen sopijapuoli sopimus, jos a) laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta, b) laiminlyö olennaisesti sopimuksen mukaisen muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta tai c) lakkauttaa maksunsa. Pankilla on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos a) asiakas laiminlyö pankille antamansa velkasitoumuksen tai pankin kanssa tehdyn , Muun sitoumuksen mukaisen maksuvelvoitS4n, eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa , kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta, b) asiakas lakkaa olemasta allekirjoitushetken mukaisen emoyhteisönsä tytäryhteisö ilman pankin kirjallista suostumusta tai c) sopimuksen mukaisista maksuvelvoitteista annettu vakuus ei ole pankin harkinnan mukaan enää turvaava. Sopimuksen irtisanominen tulee toimittaa toiselle sopijapuolelle kirjallisesti . Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisen peruste ja sopimuksen ennenaikainen päättymispäivä. Pankki lähettää ilmoituksen pankille viimeksi ilmoitettuun osoitteeseen. 6.3 Sopimuksen purkaminen Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos a) toinen sopijapuoli asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin tai tuomioistuimelle tehdään sopijapuolta koskeva hakemus yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta tai b) pankin toiminta keskeytetään, pankki asetetaan selvitystilaan tai sen toimilupa peruutetaan. 7 Muutokset laeissa ja viranomaisten määräyksissä Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että sopijapuolten välisen johdannaissopimuksen velvoitteen noudattaminen tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lain vastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomaisten määräysten muutos koskee ("estynyt sopijapuoli "), heti ilmoittaa toiselle sopijapuolelle tilanteen muuttumisesta. Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadakseen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mainittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelystä ei pystytä sopimaan 30 pankkipäivän aikana, estyneellä sopijapuolella on oikeus kirjeitse ilmoittaa toiselle sopijapuolelle edellisessä kappaleessa tarkoitetun johdannaissopimuksen päättyneen sellaisena pankkipäivänä, jolloin on kulunut vähintään viisi päivää, mutta ei enempää kuin 30 päivää tällaisen ilmoituksen antamisesta. Jos yleissopimuksen voimassa ollessa säädetään pankkia koskevia uusia vakavaraisuus- tai maksuvalmiussäännöksiä tai voimassa olevia säännöksiä muutetaan tai jos pankkiin muutoin kohdistuu Suomen,tai muun valtion, keskuspankin tai muun viranomaisen määräys, joka liittyy pankin sopimuksen mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja joka lisää pankin kustannuksia tai vähentää pankin tuottoja, pankilla on oikeus, ilmoitettuaan asiasta asiakkaalle, irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset päättymään irtisanomisilmoituksessa mainittuna päivänä. 7( 26 ) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund 8 8.1 Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettp uttaminen Nettotappio tai nettovoitto Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai 7 nojalla, irtisanovan tai purkavan sopijapuolen (yhdessä "irtisanova sopijapuoli " ) tulee määritellä kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen päättymispäivän nettoarvo laskemalla irtisanovalle sopijapuolelle johdannaiskaupan päättymisestä aiheutuvan nettotappion tai nettovoiton määrä. Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvaa tappiota tai voittoa sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy ennenaikaisesti tämän yleissopimuksen 6 tai 7 kohtien perusteella . Nettotappio tai nettovoitto lasketaan johdannaissopimuksen ennenaikaisen päättymispäivän tilanteen mukaisesti niiden maksujen nykyarvojen erotuksena , jotka irtisanova sopijapuoli olisi johdannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saanut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea asianomaisen johdannaissopimustyypin markkinoilla käytetyllä tavanomaisella menetelmällä ,.joka voi perustua referenssipankeilta saatuihin hintoihin tai näiden antamiin korko -, valuuttakurssi - t a i m u i h i n asainmu-kan si noteerauksiin . Nettotappio tai nettovoitto määräytyy vähintään kahden referenssipankin antamien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos tällaisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuksen osalta ole käytännössä saatavilla, irtisanova sopijapuoli laskee tältä osin sille johdannaissopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneen nettotappion tai nettovoiton. . 8.2 Nettotappion tai nettovoiton maksaminen Irtisanovan sopijapuolen tulee laatia laskelma, jossa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan sille aiheutuvan nettotappion ja sille tulevien maksamattomien erien summa. Toisen sopijapuolen hyväksi lasketaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvan nettovoiton ja toiselle sopijapuolelle tulevien maksamattomien erien summa. Ulkomaan valuutan määräiset nettotappiotja nettovoitot sekä maksamattomat erät muunnetaan euroiksi kaksi pankkipäivää ennen johdannaissopimuksen ennenaikaista päättymispäivää .'voimassa olevaan kyseisen valuutan ostokurssiin. Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi kuin toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritet- tava erotus irtisanovalle sopijapuolelle . Jos toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, irtisanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän kuluessa päättymispäivästä suoritettava erotus toiselle sopijapuolelle . Irtisanovan sopijapuolen nettotappion tai nettovoiton laskelma sitoo toista sopijapuolta , jollei siinä ole ilmeistä virhettä. Sopimuksen voimassaolon päättymispäivästä lukien sopijapuolet eivät ole velvollisia täyttämään maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden sopimuksen päättymispäivänä voimassa olleisiin johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta, jotka erääntyvät päättymispäivän jälkeen. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus saada korvaus sen mukaan mitä edellä tässä kohdassa mainitaan. 9 Ir ti sa no va n so p i j a pu o l e n oi k eu s kuittaukseen Irtisanova sopijapuoli voi käyttää kohdan 8 mukaista saatavaansa kaikkien muiden, myös erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien muihin sopimuksiin ja sitoumuksiin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaamiseen. Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen sopijapuolen kohdan 8 mukaista saatavaa vastaan kaikki , myös erääntymättömät saatavansa , jotka perustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen kuin tähän sopimukseen. Kuitattaessa ulkomaan valuutan määräistä maksamatonta saatavaa tämän kohdan mukaisesti , irtisanovan sopijapuolen on muunnettava ulkomaan valuutan määräinen maksamaton määrä euroiksi kohdan 8.2 mukaisesti. 10 Yleissopimuksen soveltaminen uusiin johdannaissopimustyyppeihin Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti yleissopimuksen soveltamisesta muihin kuin liitteissä 1-6 mainittuihin johdannaissopimustyyppeihin. 11 Verot ja muut julkisoikeudelliset maksut Sopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä täysimääräisinä siten, että niihin mahdolliset kohdistuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on suoritettava erikseen. 12 Ylivoimainen este Sopijapuoli ei vastaa vahingosta , joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Sopijapuoli ei kuitenkaan vapaudu ylivoimaisen esteen perusteella tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista . Suoritusvelvollisuus tulee täyttää ylivoi- 8(2 6) E FK1Finanssialan Keskusliitto FC1Finansbranschens Centralförbund maisen esteen lakattua. Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä ja sen arvioidusta kestosta ja esteen lakkaamisesta. Jos ylivoimainen este koskee pankkia , pankki voi ilmoittaa asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä. Pankilla on kuitenkin oikeus sopijapuolelle annetun kirjallisen ilmoituksen jälkeen siirtää sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle, jonka luottokelpoisuus on verrattavissa pankin luottokelpoisuuteen. 14.6 Puhelujen tallentaminen 13 Yl e issop i m u k se n vo im a an tul o Asiakkaan ja pankin väliset puhelut tallennetaan. Tallenteita voidaan käyttää toimeksiantoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi Yleissopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että asiakas on toimittanut pankille pankin edellyttämät asiakirjat. 14.7 14 Muut ehdot 14.1 Yleissopimuksen ja tuotekuvausten välinen suhde Jos yleissopimuksessa ja sen liitteinä olevissa tuotekuvauksissa sovitut ehdot ovat keskenään ristiriidassa , noudatetaan ensisijaisesti tuotekuvausta. 14.2 Aikaisemmat yleissopimukset Asiakkaan ja pankin mahdollisesti aiemmin tekemät johdannaissopimuksia koskevat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yleissopimukset lakkaavat olemasta voimassa yleissopimuksen allekirjoituspäivänä , jollei kohdasta 14.3 muuta johdu . 14.3 Yleissopimuksen soveltaminen ennen sen voimaantuloa tehtyihin johdannaissopimuksiin Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin asiakkaan ja pankin välisiin yleissopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleviin johdannaissopimuksiin , jotka kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan . Yleissopimuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tällaisten johdannaissopimusten mukaisiin maksuvelvoitteisiin lukuun ottamatta yleissopimuksen kohdissa 8 ja 9 tarkoitettuja tapauksia. 14.4 Vakuudet Asiakkaan pankille sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä luovuttamasta vakuudesta sovitaan erikseen. 14.5 Sopimuksen siirto Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuölen ' 'kirjallista suostumusta. Oikeuspaikka Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli asiakkaana on kuluttajansuojalain (20.1.1978/38, muutoksineen) 4 §:ssä tarkoitettu kuluttajana pidettävä asiakas sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttajana pidettävä ei-ammattimainen asiakas vaadi asian käsittelyä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikka. 14.8 Sovellettava laki Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. 15 Ilmoitukset Tähän yleissopimukseen tai sen alla tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyvät ilmoitukset tai yhteydenotot on toimitettava sopijapuolten alla ilmoittamiin osoitteisiin, telefaksinumeroihin taikka sähköpostiosoitteisiin tai sopijapuolelle henkilökohtaisesti Telefaksilla lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katsotaan tiedoksiannetuksi , kun sen on vastaanottanut sopijapuolen yleissopimuksesta ja sen alla tehdyistä johdannaisista vastaava henkilö lähettämistä koskevan todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle. Postitse lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katsotaan tiedoksi annetuksi kolmen pankkipäivän kuluessa ilmoituksen tai tiedoksiannon lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa ilmoituksen tai tiedoksiannon lähettämisestä kansainvälisen lähettipalvelun avulla. Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi , kun ilmoitus on vastaanotettu. Sähköpostitse lähetetty ilmoitus tai yhteydenotto katsotaan tiedoksi annetuksi, kun se on vastaanotettu. 9(2 6) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi , kun se on toimit - ettu henkilökohtaisesti vastaanottajalle . Jos tiedoksiantopäivä ei ole pankkipäivä tai jos ilmoitus on toimitettu kyseisenä pankkipäivänä kello 16.00 jälkeen , katsotaan ilmoituksen tiedoksiannon siirtyvän seuraavaan pankkipäivään. 10(26) E FK1Finanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund PANKKI ASIAKAS Tätä yleissopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta , yksi kummallekin sopijapuolelle . Asiakas vahvistaa saaneensa pankilta johdannaissopimuksen riskejä käsittelevän tiedotteen. ALLEKIRJOITUKSET Paikkakunta ja päivämäärä Asiakkaan allekirjoitus Pankin allekirjoitus 1 1 [26) ka FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund LII TTE ET 1-7 TUOTEKUVAUS - Avistavaluuttakauppasopimus 1) Avi sta va l u u ttak a u p p a so p i m u s 2) Arvopäivä Avistavaluuttakauppasopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla spot-kurssilla viimeistään toisena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä. Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät. 3) Spot -kurssi Spot- kurssi on valuuttakurssi ennen arvopäivää. kaksi pankkipäivää 12 [ 2 6 ) FKIFinanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Valuuttatermiinisopimukset A) Valuutan termiinisopimus 1 Määritelmä Valuutan termiinisopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla kurssilla (termiinikurssi) aikaisintaan kolmantena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä. 2 Arvopäivä Arvopäivä on päivä , jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät. B) Valuutan nettotermiinisopimus 1 Määritelmä Valuutan nettotermiinisopimus on pankin ja asiak-kaan välinen sopimus suorittaa kohde -etuusvaluutan ja vastavaluutan termiinikurssin ja fixing-kurssin kurssieroon perustuva nettosuoritus nettotermiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa. Kohde-etuutena on kiinteä valuuttamäärä (kohdeetuusvaluutta ), jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä ) sovitulla termiinikaupalla tiettyä valuuttaa vastaan (vastavaluutta ) ja jonka kohde-etuusvaluutan ostaja sitoutuu myymään ja myyjä ostamaan vastakaupalla nettotermiinisopimuksen arvopäivänä. 2 Nettosuoritus Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua vastavaluutan laskennallista pääomaa nettotermiinisopimuksen arvopäivänä toteutettavan vastakaupan fixing-kurssilla laskettuun vastavaluutan laskennalliseen pääomaan . Mikäli vastavaluutan termiinikurssilla laskettu laskennallinen pääoma ylittää fixingkurssilla lasketun laskennallisen pääoman , maksaa kohde-etuusvaluutan ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde -etuusvaluutan myyjä maksaa ostajalle erotuksen . Nettosuoritus maksetaan nettotermiinikaupan arvopäivänä. 3 Fixing -kurssi Euroopan keskuspankin keskikurssia käytetään fixing-kurssina vastavaluutan ollessa euro, ellei muuta ole sovittu , mikäli Euroopan keskuspankki julkaisee kyseisen valuutan keskikurssin euroa vastaan. Vastakaupan valuuttamäärää laskettaessa käytetään fixing -kurssina kaksi pankkipäivää ennen nettotermiinikaupan arvopäivää julkaistua keskikurssia . Muussa tapauksessa sopijapuolet sopivat Reutersviitesivusta , jonka noteeraaman kurssin mukaan vastakaupan valuuttamäärät lasketaan vahvistuksessa määriteltynä kellonaikana. Mikäli sovitulla Reutersin viitesivulla ei ole sovittua fixing-kurssinoteerausta , jonka perusteella vastakaupat oli sovittu tehtäväksi , pankki pyytää vastaavia fixing -kurssinoteerauksia viideltä referenssipankilta . Näistä noteerauksista jätetään korkein ja matalin huomioimatta ja muista lasketaan keskiarvo ja näin laskettua fixing-kurssia käytetään vastakauppaan sovellettavana kurssina. Referenssipankit määritellään kunkin nettotermiinikaupan vahvistuksessa. yksittäisen 13(26) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Koronvaihtosopimus ja koron ja valuutanvaihtosopimus 1 K o r o n - ja va l uu tan vai h to sop i m u s Koronvaihtosopimuksessa tai koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korkovirtojen vaihtamisesta toisiinsa. Nämä korkovirrat voivat olla kiinteän tai vaihtuvan koron virtoja ja ne voivat olla samassa valuutassa tai eri valuutoissa, Koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen alussa ja lopussa tai vain sopimuksen lopussa. 2 Kiinteä määrä Kiinteä määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: 6 Korkojaksot Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Ensimmäinen korkojakso alkaa koronvaihtosopimuksen tai koronja valuutanvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä. Kukin seuraava korkojakso alkaa (korkojakson alkamispäivä) edellisestä koronmaksupäivästä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. Viimeinen korkojakso päättyy päättymispäivänä. 7 Koronlaskentakausi Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä. Korkoa lasketaan koron laskenta kauden ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Koronlaskentakausi alkaa koronvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy koronvaihtosopimuksen päättymispäivänä. 3 8 Vaihtuva määrä Vaihtuva määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä: Vaihtuva määrä = laskennallinen pääoma x vaihtuva korko (+/- marginaali ) x vahvistuksen mukainen korkotekijä. 4 Pääomien vaihto Arvopäivänä vaihdettavat pääomat määritellään vahvistuksessa. 5 Pä ä o m i e n va i h do n m ak su pä i vä Pääomien vaihdon maksupäivä on vahvistuksessa määritelty arvopäivä. Koronmaksupäivä maksaminen ja koron Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä päivänä (koronmaksupäivänä), jollei vahvistuksessa muuta sovita. Päättymispäivään ei sovelleta pankkipäiväolettamaa, ellei toisin sovita. Mikäli vaihtuva korko on yleissopimuksen kohdan 1.12.1.b) iv mukainen, korot maksetaan päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä. 14( 26) FKjFinanssialan Keskusliitto FClFinansbi anschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Korkotermiinisopimus 1 Ko rk o te rm i in iso pi m u s 6 Korkotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen johdannaissopimus, jossa toinen sopijapuoli (myyjä) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron laskulla ja toinen sopijapuoli (ostaja) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron nousulta. Korkotermiinin kohde-etuutena laina tai talletus. on kuvitteellinen Korkotermiinisopimus tulee voimaan , kun asiakas ja pankki ovat sopineet kohde -etuutena olevasta lainasta tai talletuksesta , sen alkamis - ja päättymispäivästä , sopimuskorosta ja laskennallisesta pääomasta sekä korkotermiinisopimuksen sulkemispäivästä. 2 So p im u sk a usi Kohde-etuuden sopimuskausi voi olla vakioitu tai sen alkamis - ja päättymispäivä voidaan sopia erikseen. Vakioitu sopimuskausi on kolme kuukautta . Vakioidun sopimuskauden alkamispäivä on sopimuskuukauden (maalis- , kesä- syys - ja joulukuu ) kolmas keskiviikko ja päättymispäivä on seuraavan sopimuskauden kolmas keskiviikko. 3 Sulkemispäivä Sulkemispäivä on kaksi pankkipäivää ennen sopimuskauden alkamispäivää. 4 Sopimuskorko Sopimuskorko on sopimuskaudelle sovittu korko. 5 Sulkemiskorko Sulkemiskorko on kohde-etuutena olevan lainan tai talletuksen sopimuskauden korko sulkemisjiäivånä. Mikäli sulkemiskoron arvoa ei ole saatavissa, käytetään sitä viitekorkoprosenttia , jota sopijapuolet sopivat käytettäväksi viitekoron arvona . Jolleivät sopijapuolet pääse sopimukseen sulkemiskoron arvosta , noudatetaan yleissopimuksen kohtaa 1.12.2. Ko rk o te rm i in iso pi m u k se n m ak su t Korkotermiinisopimus toteutetaan maksamalla alkamispäivänä sopimuskoron ja sulkemiskoron erotuksen nykyarvo. Alkamispäivänä ostaja hyvittää myyjää (jos sopimuskorko ylittää sulkemiskoron), tai myyjä ostajaa (jos sulkemiskorko ylittää sopimuskoron) summalla, joka saadaan kaavasta: a) kun S on suurempi kuin R (S- R) x t x N Bx 1 0 0 +( S x t ) b) kun R on suurempi kuin S (R - S )x t xN Bx 1 0 0 +( S x t ) jossa: S = sulkemiskorko R = sopimuskorko t = sopimuskauden päivien lukumäärä N = sopimuksen laskennallinen pääoma B = 360, 365 tai 366 ja se määräytyy termiinin kohde-etuutena olevaan valuuttaan sovellettavan korkotekijän mukaan . Korkotekijät on määritelty yleissopimuksen kohdassa 1.13. 15 [2 6) E FKlFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Optiosopimukset Määritelmät 1 Optiosopimus 4 Optiosopimuksen haltijalla (ostaja ) on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa option asettajalta (myyjä) tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä option kohde-etuutta. 2 Preemio Preemio on vahvistuksessa määritelty rahamäärä, jonka option ostaja maksaa vastikkeena myyjälle sovittuna päivänä. 3 Optio-oikeuden käyttäminen Mikäli optio-oikeutta ei käytetä option päättymispäivänä, optio raukeaa. Myyjällä ei ole velvollisuutta muistuttaa ostajaa option päättymisestä. Ostajan tulee ilmoittaa optio-oikeuden käyttämisestä myyjälle suullisesti tai kirjallisesti: . option päättymisaikaan mennessä. Tämän jälkeen tehty ilmoitus katsotaan tehdyksi seuraavana pankkipäivänä. Ilmoitus optio-oikeuden käyttämisestä on peruuttamaton. Eurooppalainen optiosopimus voidaan vain optiosopimuksen päättymispäivänä. toteuttaa Amerikkalainen optiosopimus voidaan toteuttaa alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana. Viivästysseuraamukset Jos ostaja ei maksa preemiota sovittuna päivänä, myyjältä on oikeus vaatia suoritusta viimeistään vaatimuksen esittämistä seuraavana Helsingin pankkipäivänä. Jos ostaja ei suorita preemiota mainittuna päivänä, myyjällä on oikeus a) katsoa option asettamisen peruuntuneen tai b) toimia yleissopimuksen 6.3 kohdan mukaisesti. Edellä kohdassa a mainitussa tapauksessa ostajan on korvattava myyjälle kaikki option asettamisen peruuntumisesta aiheutuneet kulut ja muu vahinko, mukaan lukien myyjälle aiheutuneet kulut jo tehtyjen kattamistoimenpiteiden purkamisesta tai muuttamisesta. Myyjältä on oikeus vaihtoehtoisesti hyväksyä myöhästynyt preemion maksu ja vaatia ostajalta yleissopimuksen kohdan 5 mukaista viivästyskorkoa. 5 Määritelmien ja tuotekuvausten suhde Jos kohdat 1.-3. ovat ristiriidassa seuraavien kohtien A) tai B) kanssa, noudatetaan ensisijaisesti kohtaa A) tai B). 16[26) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCJFinansbranschens Centralförbund - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - A) Valuuttaoptiosopimus 1 Va l u u tta o p ti o so p i m u s Valuuttaoptiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa valuuttaoption myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä valuuttaa toista valuuttaa vastaan. 2 Toteutushinta Toteutushinta on sovittu valuuttakurssi , jolla valuuttaoptiosopimuksen valuutat myydään tai ostetaan. 3 Os to - ja m yy nti optio Osto-optiossa (call) sovitaan valuuttamäärästä, joka osto-option ostajalla on oikeus ostaa osto-option myyjältä. Myyntioptiossa (put) sovitaan valuuttamäärästä, joka myyntioption ostajalla on oikeus myydä myyntioption myyjälle. 4 Arvopäivä Sopijapuolet vaihtavat toteutetun valuuttaoptiosopimuksen mukaiset valuuttamäärät arvopäivänä. 5 Keskiarvomenetelmä Mikäli pankki ja asiakas sopivat keskiarvomenetelmän soveltamisesta, pankki laskee vahvistuksessa määriteltyjen päivien fixing-kurssien keskiarvon, jota verrataan toteutushintaan. Mikäli keskiarvo alittaa toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana. Mikäli keskiarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio erääntyy arvottomana. Option nettoarvo määräytyy kertomalla keskiarvon ja toteutushinnan erotus sovitulla valuuttamäärällä, Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus arvopäivänä maksaa nettoarvo. 6 Fixing -kurssi Pankki ja asiakas sopivat Reuters-viitesivusta sekä kellonajasta, jolloin fixing-kurssi määritetään. 17(26) FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - B) Ko r k o -o p ti o s o p i m u s 1 Ko r k o -o p ti o so p i m u s Korko-optiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa korko-option myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä korko-option kohde-etuutta. Kohde-etuus voi olla korkoa tuottava talletus , velkakirja, niiden termiini tai muu johdannainen. 2 Toteutushinta Toteutushinta on sovittu korko tai hinta, johon korko-optiosopimuksen kohde-etuus myydään tai ostetaan tai jos kohde-etuus on johdannainen, johon viitekoron arvoa verrataan. 3 Osto- ja myyntioptio 3.1 Kohde-etuutena talletus , sen termiini tai muu johdannainen Osto-option (korkokatto) ostaja suojautuu koron nousua vastaan . Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle osto-option ostajalle. Myyntioption (korkolattia) ostaja suojautuu koron laskua vastaan . Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korko-option myyjä maksaa Qrotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle;.:. Cap-sopimus on sarja peräkkäisiä korkokatto-sopimuksia ja floor-sopimus sarja peräkkäisiä korkolattiasopimuksia. Collar-sopimus on edellisten yhdistelmä, jossa sopijapuoli ostaa osto-option ja myy myyntioption tai päinvastoin. 3.2 Kohde-etuutena koronvaihtosopimus Osto-option (payer swaption) ostaja suojautuu koronnousua vastaan . Ostajalla on oikeus maksaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja vastaanottaa vaihtu- vaa korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa. Myyntioption (receiver swaption) ostaja suojautuu koronlaskua vastaan. Ostajalla on oikeus vastaanottaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa. Kummankin option ostaja maksaa oikeudestaan myyjälle preemion sopimuksen tekohetkellä. Optio voidaan eräpäivänään toteuttaa joko nettoarvon tilityksenä tai fyysisenä toimituksena. 3.3 Kohde-etuutena velkakirja , sen termiini tai muu johdannainen Osto-option (call) ostaja suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle osto-option ostajalle. Myyntioption (put) ostaja suojautuu koron nousua vastaan . Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle. 4 Viiteko rko Korko-optiosopimuksen viitekorko on kohde-etuuden korko, jonka arvoon toteutushinnaksi sovittua korkoa verrataan vahvistuksessa mainittuna määrityspäivänä. 5 Koronmaksupäivä Korko-option myyjä maksaa sopimuksesta riippuen toteutetun korko-option korkojen erotuksen joko korkojakson alkamispäivänä diskontattuna tai korkojakson päättymispäivänä. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. 18[26) ka FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Pörssijohdannaissopimukset 1 Soveltamisala Tätä tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin alla mainittujen johdannaispörssien kaupankäyntijärjestelmän ja sääntöjen mukaisesti selvitettäviin yksittäisiin johdannaissopimuksiin tuotteissa, jotka kulloinkin ovat asianomaisen pörssin ja pankin tuotevalikoimassa (jäljempänä pörssijohdannaissopimukset). Tällaisia johdannaispörssejä ovat: Eurex Chicago Board of Trade ("CBOT") Chicago Mercantile Exchange ("CME") Liffe NYSE Euronext 4 Tiliasemaa koskevat tiedot Pankki antaa asiakkaalle päivittäin tai muulla sovitulla tavalla tiedon asiakkaan avoimesta johdannaistiliasemasta, asiakkaalta vaadittavista vakuuksista ja hänen hyväkseen tulevista sekä hänen suoritettavikseen tulevista maksuista. Asiakkaan on tiliasemaraportin vastaanottopäivänä ilmoitettava pankille raportissa havaitsemistaan virheistä. Mikäli asiakas ei tee tällaista ilmoitusta, tiliasemaraportti on yleissopimuksen kohdassa 1.1 tarkoitettu varmennettu vahvistus. Lisäksi pankki antaa erikseen sovittaessa asiakkaalle tämän pyytämät muut asiakkaan yksittäisiin pörssijohdannaissopimuksiin liittyvät tiedot. Euronext/Paris tai muu erikseen sovittava pörssi. Tehtyjä pörssijohdannaissopimuksia koskevasta tiliasemaraportista tai vahvistuksesta ilmenee asianomainen johdannaispörssi. 2 Yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen tekeminen ja syntyminen Asiakkaan puhelimitse tai muulla tavalla . antaman toimeksiannon perusteella pankilla on oikeus sovittiin ehdoin tehdä asiakasta sitova pörssijohdannaissopimus . Tämän sopimuksen mukaisen yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että se hyväksytään selvitykseen asianomaisen pörssin sääntöjen ja selvitystapojen mukaisesti . Mikäli toimeksiannon mukaista pörssijohdannaissopimusta ei hyväksytä selvitykseen , pankki ei vastaa asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pörssijohdannaissopimus syntyy aina pankin ja asiakkaan välille. 3 Yksittäisen johdannaissopimuksen selvitys Pankki ja asiakas sopivat, että tämän sopimuksen mukaiset yksittäiset pörssijohdannaissopimukset tehdään ja selvitetään asianomaisen pörssin käyttämässä selvitysjärjestelmässä kulloinkin voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. 5 Vakuudet Asiakas sitoutuu asettamaan ja ylläpitämään pankin hyväksi pankin kulloinkin määrittelemän vakuusvaateen mukaisen vakuuden. Vakuusvaade lasketaan päivittäin tai muulla sovitulla tavalla asiakkaan avoinna olevasta johdannaistiliasemasta. Mikäli valuuttamääräisten pörssijohdannaissopimusten vakuusvaade muunnetaan euroiksi, käytetään muuntamisessa vakuusarvon määrityspäivää edeltävän Euroopan keskuspankin ilmoittamaa keskikurssia. Pankin määrittelemä vakuusvaade perustuu asianomaisen pörssin sääntöihin ja asianomaisen pörssin tuotteilla käytävän kaupan markkinatapaan. Pankilla on aina oikeus vaatia vähintään sen suuruinen vakuus, kuin pankin selvitysvälittäjä vaatii pankilta. Asiakas voi asettaa vakuudeksi rahaa ja erikseen sovittavia arvopapereita. Vakuuksien panttauksesta tehdään erillinen panttaussitoumus. Asiakas on velvollinen toimittamaan päivittäin kello 15 mennessä. pankin asiakkaalle ilmoittaman vakuusvaateen mukainen vakuuden. Vakuudet säilytetään pankin lukuun pantatuilla arvo-osuustilillä ja rahatilillä. Asiakas vastaa vakuuksien säilytyskustannuksista arvo- osuusrekisterissä. 19 [ 26 ) E FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund asiakasta asettamaan Pankki voi pyytää lisävakuutta asiakkaan johdannaistiliaseman kattamiseksi silloin, kun asiakkaan asettama vakuus ei kata pörssijohdannaissopimusten vakuusvaateissa tapahtuneita muutoksia. Mikäli asiakkaan tileillä ei ole tarvittavia varoja vakuuden tai vaaditun lisävakuuden kattamiseen sen pankkipäivän kuluessa , jolloin pankki on lähettänyt asiakkaalle ilmoituksen asiakkaalta vaadittavasta vakuudesta , pankilla on oikeus pidättyä tekemästä sopimusta ja/tai sulkea asiakkaan johdannaistiliasema asiakkaan kustannuksella. 6 Pörssijohdannaissopimuksen tiliaseman sulkeminen Asiakas sitoutuu sulkemaan yksittäisen pörssijohdannaissopimuksen tiliaseman ennen sen toimituspäivää. Jos pankki ei saa asiakkaalta ilmoitusta tiliaseman sulkemisesta viimeistä kaupankäyntipäivää (Last Trading Date) edeltävänä kaupankäyntipäivänä klo 16 mennessä , pankilla on oikeus sulkea se asiakkaan puolesta asiakkaan kustannuksella . Jos pörssijohdannaissopimuksen tiliasemaa ei suljeta ennen toimituspäivää ja toteutetaan, yksittäinen pörssijohdannaissopimus asiakas on velvollinen korvaamaan pankille kaikki toteutuksesta aiheutuvat kustannukset korkoineen. Pankilla on velvollisuus sulkea asiakkaan pörssijohdannaissopimuksen tiliasema tämän pyynnöstä. Pankilla on oikeus sulkea asiakkaan tiliasema kokonaan tai osittain asiakkaan kustannuksella , mikäli yleissopimuksen voimassaolo päättyy yleissopimuksen kohdan 6 , 7 tai 8 nojalla . Pankilla on myös oikeus mutta ei velvollisuutta sulkea asiakkaan tiliasema kokonaan tai osittain suojellakseen asiakasta odottamattomilta markkinamuutoksilta. Pankki hyvittää asiakkaalle suljetun pörssijohdannaissopimuksen nettovoiton tai veloittaa nettotappion sulkemispäivää seuraavana pankkipäivänä. 7 Toteuttaminen Mikäli pörssijohdannaissopimus toteutetaan , noudatetaan asianomaisen johdannaispörssin sääntöjä. 8 Maksut ja palkkiot Pankki on oikeutettu veloittamaan yksittäisiin pörssijohdannaissopimuksiin liittyvät maksut ja palkkiot asiakkaan tililtä. 20[26j E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund TUOTEKUVAUS - Hyödykejohdannaiset 1. Hyödykejohdannaissopimus 2.5 Tätä hyödykejohdannaisia koskevaa tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin hyödykeoptiosopimuksiin, hyödykkeenvaihtosopimuksiin, hyödyketermiinisopimuksiin, niiden yhdistelmiin sekä kaikkiin muihin pankin ja asiakkaan välisiin hyödykejohdannaissopimuksiin, ellei vahvistuksessa toisin sovita. Johdannaispörss(e)illä tarkoitetaan kunkin hyödykkeen osalta pörssiä/pörssejä ja kaupankäyntijärjestelmiä, jo(i)ssa hyödykkeeseen sidonnaisilla optiotai futuurisopimuksilla käydään kauppaa ja jo(i)lla määrittelijän arvion mukaan on kulloinkin olennainen merkitys tällaisten johdannaisten kokonaismarkkinoille. 2. Määritelmät 2.6 2.1 Hyödyke Hyödyke on vahvistuksessa määritelty hyödykejohdannaissopimuksen kohde-etuutena oleva hyödyke. 2.2 Pörssipäivä Päivä jolloin vahvistuksessa määritellyt pörssit on tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna taikka mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hintaa ei julkisteta pörssissä, päivä jolloin vahvistuksessa määritellyn hintalähteen on normaalisti tarkoitus julkaista hyödykkeen hinta. 2.3 Pörssipäiväolettama Yleissopimuksen kohdassa 1.8 määritellyt pankkipäiväolettamat soveltuvat myös pörssipäiviin ja pörssipäivät siirtyvät saman soveltamisohjeen mukaan, kuitenkin siten että hyödykejohdannaisiin voidaan soveltaa myös seuraavaa pankkipäiväolettamaa: "Lähin": Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pörssipäiväksi , mikäli vahvistuksessa sovittu päivä muutoin osuisi sunnuntaille tai maanantaille ja edeltäväksi pörssipäiväksi , mikäli vahvistuksessa määritelty päivämäärä ei osu sunnuntaille taikka maanantaille. 2.4 Pörssi Pörssillä tarkoitetaan kunkin kohde -etuutena olevan hyödykkeen osalta pörssiä joka on määritelty vahvistuksessa taikka jossa tällaisella hyödykkeellä pankin arvion mukaan kulloinkin pääasiallisesti käydään kauppaa. Johdannaispörssi Aktivointitaso Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio aktivoidaan ja tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu automaattisesti. 2.7 Deaktivointitaso Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio lakkaa olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta deaktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (ostooptio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti. 3 Hyödykeoptiosopimus Hyödykeoptiosopimuksiin sovelletaan liitteen 5 (Tuotekuvaus - Optiosopimukset) yleisiä ehtoja, mutta ei kyseessä olevan liitteen tuotekuvauksia. Jos liitteen 5 yleiset ehdot ovat ristiriidassa tämän tuotekuvauksen kanssa , noudatetaan ensisijaisesti tätä tuotekuvausta. 3.1 Määritelmä Hyödykeoption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus saada option myyjältä option nettoarvo sillä edellytyksellä, että sovitun hyödykkeen hinta toteutuspäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) hyödykkeen sovitun hinnan (toteutuskurssi). Hyödykeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden 21 ( 26 ) FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens toimittamisvelvollisuutta , ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu . Toteutuspäivä on eurooppalaisen option osalta option päättymispäivä ja amerikkalaisen option osalta ostajan ilmoittama päivä, kuitenkin niin että amerikkalainen optio voidaan toteuttaa vain option alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana. 3.2 Nettoarvo Hyödykeoption nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja hyödykkeen toteutuspäivän hinnan erotuksen kohde-etuutena olevan hyödykkeen laskennallisella määrällä. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta alittaa toteutushinnan erääntyy ostooptio arvottomana. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta ylittää toteutushinnann, erääntyy myyntioptio arvottomana. 3.3 Nettoarvon suorittaminen Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus viim eistään viidentenä toteutuspäivän jälk eisenä pankk ipäivänä maksaa nettoarvo, ellei vahvistuks es sa toisin sovita. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viim eistään toteutus päivää seuraavana pankk ipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona: Mikäli markk inahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen m aks aminen vastaavasti. 3.4 Hyödykkeen hinta Hyödykkeen hinta määritellyllä tavalla. 4 4.1 määräytyy Kiinteä määrä = laskennallinen takaudelle x kiinteä hinta 4.3. Hyödykkeenvaihtosopimus Määritelmä Kiinteä määrä Kiinteä määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: määrä lasken- Vaihtuva määrä Vaihtuva määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä: Vaihtuva määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x vaihtuva hinta 4.4. Vaihtuva hinta Vaihtuva hinta on kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinta kunakin arvostuspäivänä, määriteltynä vahvistuksessa määritellyllä tavalla. 4.5. Laskentakausi Laskentakausi tarkoittaa jokaista vahvistuksessa sellaiseksi määriteltyä ajanjaksoa. 4.6 Laskennallinen kokonaismäärä Laskennallinen kokonaismäärä on kaikkien laskentakausien laskennallisten määrien yhteenlaskettu summa. 5 5.1. vahvistuksessa Hyödykkeenvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat kiinteiden ja/tai vaihtuvien määrien vaihtamisesta toisiinsa. Hyödykkeenvaihtosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. 4.2 Centralförbund Hyödyketermiinisopimus Määritelmä Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyödykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan nettosuorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa. Kohde-etuutena on sovittu määrä hyödykettä, jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikurssilla sovittuna arvopäivänä. Hyödyketermiinisopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. 5.2. Nettosuoritus Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua hyödykkeen laskennallista hintaa hyödykkeen vahvistuksessa sovitulla tavalla määriteltävään arvopäivän hintaan perustuvaan hyödykkeen laskennalliseen hintaan. Mikäli ter- 22 ( 2 6 ) E FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinanshranschens Centralförbund miinikurssilla laskettu laskennallinen hinta ylittää arvopäivän hinnalla lasketun laskennallisen hinnan, maksaa kohde-etuuden ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuuden myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan termiinikaupan vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä. 6 Markkinahäiriö Markkinahäiriön katsotaan olevan kohde -etuutena olevan hyödykkeen osalta voimassa, kun: a) sovittu hintalähde ei julkaise hyödykkeen hintaa taikka tarvittavaa informaatiota hinnan määrittämiseksi taikka hintalähteen toiminta itsessään tai julkaisu on väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetty; b) vähintään kolmelta referenssipankilta ei saada tarvittavia noteerauksia , kun hinnan määrityksen on sovittu perustuvan referenssipankeilta saatavien noteerauksiin; c) hyödykkeen taikka sitä koskevan johdannaisen kaupankäynti on keskeytetty tai sitä on rajoitettu pörssissä tai johdannaispörssissä ja tällaisella keskeytyksellä , rajoituksella tai tapahtumalla on pankin arvion mukaan olennainen merkitys; d) hyödykkeen hinta ei ole saatavilla (johtuen esimerkiksi kaupankäynnin keskeytymisestä taikka lakkaamisesta ) vaikka hintalähde itsessään olisikin saatavilla ja voisi siten tuottaa hyödykkeen hinnan; e) hyödykkeen hinnan laskentakaavaa tai laskentatapaa muutetaan olennaisesti; f) hyödykkeen (tai sitä koskevaa pörssijohdannaisen) rakenne tai sisältö muuttuu olennaisesti; g) hyödykkeen verokohtelu muuttuu olennaisesti ja ennalta arvaamatta jonkun valtion tai veroviranomaisten toimesta aiheuttaen hyödykkeen viitehinnan muutoksen; h) ilmenee muu määrittelijän määrittelemä tai hyväksymä syy , jolla on olennainen merkitys tai vaikutus hyödykkeen hinnoitteluyn tai arvostukseen; ja määrittelijä arvioi että tällaisella tapahtumalla on olennainen merkitys kyseessä olevan hyödykejohdannaissopimuksen tai kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnoittelun kannalta. Jos hyödykettä koskeva markkinahäiriö olisi samaan aikaan myös osapuolten välisen johdannaisia kos-kevan yleissopimuksen päättämisperuste, katsotaan kysymyksessä olevan ensisijaisesti hyödykejohdan-naissopimusta tai sopimuksia koskeva markkina-häiriö, ellei pakottavasta lainsäädännöstä tai osa-puolten muista sopimuksista muuta johdu. 7 Hinnan määritys markkinahäiriötilanteessa Markkinahäiriötilanteessa määrittelijä pyrkii määrittämään vahvistuksessa määritellylle kohde-etuutena olevalle hyödykkeelle korvaavan hinnan markkinoilta saatavilla olevan hintainformaation perusteella , mutta mikäli tällaista korvaava hintaa ei määrittelijän arvion mukaan edellä mainituista markkinahäiriöistä johtuen olisi saatavilla , lykätään hinnan määrittelyä hyödykeoptioiden osalta kahdeksanteen pörssipäivään ja muiden hyödykejohdannaisten osalta viidenteen pörssipäivään saakka markkinahäiriön alkamisesta lähtien. Mikäli vahvistuksessa määritellyn kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määritys ei onnistuisi edellä mainitulla tavalla , määrittelee määrittelijä tällöin korvaavan hinnan parhaaksi katsomallaan tavalla ottamalla huomioon esimerkiksi viimeisimmän saatavilla olevan noteerauksen tai jonkin muun relevantiksi katsomansa informaation. Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määntys siirtyy markkinahäiriön vuoksi, siirtyvät myös hinnan perusteella laskettavien suoritusten arvo- ja/tai maksupäivät vastaavasti. 8 Verolain muutoksen vaikutus Mikäli pankki katsoo olevan perusteltua, voi 6. g) -kohdan mukainen verotuksellinen markkinahäiriö olla myös ko. johdannaissopimuksen purkamisperuste. Tällöin ko. johdannaissopimus päättyy pankin ilmoittamana päivänä ja siihen liittyvät maksut nettoutetaan yleissopimuksen kohdan 8. "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti. 23(26) E FKIFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund 9 Julkistetun hinnan oikaisu Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeenajulkaistua hintaa oikaistaan arvostuspäivän osalta hinnan julkaisemisen jälkeen ja tällaista korjausta koskeva ilmoitus julkaistaan kolmenkymmenen päivän kuluessa , voi määrittelijä päättää että hyödykkeen hintaa korjataan vastaavasti . Tällaisessa tapauksessa pankki ilmoittaa asiakkaalle maksettavan taikka asiakkaalta perittävän summan, mukaan lukien ko. summalle mahdollisesti maksettavan koron ajanjaksolle joka alkaa päivästä jolloin maksu olisi alun perin tullut tehdä ja päättyy siihen päivään jolloin korjausta vastaava summa suoritetaan. 24 ( 2 6 ) FKIFinanssialan Keskusliitto FClFinansbranschens Centralförbund JOHDANNAISSOPIMUSTEN RISKEISTÄ Tämän tiedotteen tarkoituksena on selvittää asiakkaalle eräitä johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta , jonka arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista. Johdannaissopimuksilla pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit , koron- ja koron - ja valuutanvaihtosopimukset ja niihin liittyvät optiot ja /tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset. Yleistä johdannaisiin liittyvistä riskeistä Kaupankäynti johdannaisilla sisältää tiettyjä riskejä, joista kerrotaan tässä asiakirjassa . Asiakas kantaa vastuun riskeistä ja hänen on siten perehdyttävä johdannaissopimuksen ehtoihin , ominaisuuksiin ja siihen liittyviin riskeihin . Asiakkaan on myös jatkuvasti seurattava johdannaispositiotaan . Asiakkaan on oltava tarvittaessa valmis nopeisiin toimenpiteisiin , esimerkiksi asettamaan lisävakuuksia tai päättämään sijoituksensa johdannaisiin (kuitata tai sulkea Positionsa). Johdannaissopimusten käyttäminen Johdannaissopimuksen arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista . Kohde-etuus voi koostua rahoitusvälineistä tai muusta omaisuudesta, jolla on taloudellista arvoa , kuten valuutasta tai raaka-aineista , tai jostakin muusta arvon mittarista, kuten indeksistä . Johdannaissopimuksilla voi suojautua kohde -etuuden epäedullisia hintaheilahteluja vastaan . Niitä voidaan käyttää myös voiton tai tuoton tavoitteluun sijoittamatta suoraan kohde-etuuteen . Johdannaissopimusten käyttö perustuu arvioon siitä, kuinka kohde-etuuden arvo kehittyy tietyllä aikavälillä. Ennen johdannaiskaupankäynnin aloittamista on siis tärkeää , että asiakas ymmärtää johdannaiskaupan perusteet ja minkälainen hintakehitys kohdeetuudella on oletettavissa . Tämän tiedon perusteella asiakas valitsee oikean johdannaissopimuksen tai johdannaissopimusten yhdistelmän. Yhdistelmätuotteiden kaupassa on tärkeää perehtyä tuotteen eri osiin ja niiden yhteisvaikutukseen. Joissakin tapauksissa osien yhteisvaikutukseen voi liittyä suurempi riski kuin kuhunkin osaan erikseen. Johdannaissopimusten tyypilliset ominaisuudet Johdannaissopimusten rakenne aiheuttaa sen, että kohde-etuuden hinnanvaihtelu vaikuttaa johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan. Hinnanmuutoksen vaikutus johdannaissopimukseen on usein voimakkaampi kuin itse kohde-etuuden arvonmuutos . Tällaista hintavaikutusta kutsutaan vipuvaikutukseksi ja se voi johtaa suurempiin voittoihin sijoitettuun pääomaan nähden kuin jos kyseinen pääoma sijoitettaisiin suoraan kohde -etuuteen. Toisaalta vipuvaikutus voi yhtä hyvin tuottaa suuremman tappion johdannaissopimuksissa kuin kohdeetuuteen kohdistunut hinnanmuutos siinä tapauksessa, että kohde -etuuden hintakehitys ei vastaa odotuksia . Vipuvaikutus , eli voiton mahdollisuus tai vastaavasti tappion riski, vaihtelee Johdannaissopimusten rakenteen ja käyttötavan mukaan . Tästä syystä johdannaissopimusten ja kohde-etuuksien hintakehitystä on tarkkaan seurattava . Asiakkaan on valmistauduttava toimimaan nopeasti , jos johdannaissopimuksen hintakehitys on muuttumassa epäedulliseen suuntaan . Riskiä arvioitaessa on myös otettava huomioon se mahdollisuus , että position sulkeminen voi vaikeutua epäedullisen hintakehityksen aikana. Pörssijohdannaissopimuksiin liittyy velvollisuus asettaa vakuus . Vakuuden asettamisvelvollisuus koskee sekä vakioidun option asettajaa , jolla on velvollisuus sopimuksen toteutukseen , että molempia osapuolia termiinisopimuksessa . Sitä mukaa kun kohdeetuuden hinta nousee tai laskee ja tästä johtuen myös johdannaissopimuksen arvo nousee tai laskee, muuttuu myös vakuusvaatimus . Lisävakuutta voidaan siis vaatia jossain vaiheessa . Vipuvaikutus vaikuttaa myös vakuusvaatimukseen , joka voi muuttua nopeasti ja voimakkaasti . Jos asiakas ei aseta riittävää vakuutta , on pankki yleensä pidättänyt itsellään oikeuden yksipuolisesti päättää sijoituksen tappioiden minimoimiseksi . Asiakkaan on siis seurattava tarkasti hintakehitystä myös vakuuksien kannalta, jotta hän välttyisi yksipuoliselta position sulkemiselta. 25(26) ka FKIFinanssialan Keskusliitto FCjFinansbranschens Centralförbund Johdannaissopimusten voimassaoloaika vaihtelee päivistä useisiin vuosiin . Hintojen vaihtelut voivat olla voimakkaampia lyhyen ajan voimassa olevissa johdannaissopimuksissa . Esimerkiksi option hinta laskee yleensä nopeammin voimassaoloajan loppua kohden niin sanotun aika-arvon vähenemisen vuoksi. Asiakkaan on siis tarkoin seurattava johdannaissopimusten voimassaoloaikoja. Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset Johdannaissopimuksilla käydään kauppaa vakioidussa (pörssijohdannaissopimukset ) ja vakioimattomassa (OTC-johdannainen ) muodossa. Vakioiduilla johdannaissopimuksilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla (johdannaispörsseissä) noudattamalla vakiomuotoisia sopimusehtoja. Vakioimattomilla johdannaissopimuksilla kauppaa käyvän on syytä perehtyä erityisen tarkasti sovellettaviin yksilöllisiin sopimusehtoihin. Ulkomaisten vakioitujen johdannaissopimusten kaupassa noudatetaan yleensä maakohtaisia pörssikauppaa ja välitystä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Nämä ulkomaiset ehdot eivät välttämättä ole samanlaisia kuin Suomessa voimassa olevat ehdot. kohde-etuuden arvon muutoksen eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään, ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm. markkinatapahtumat , yleistaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset, johdannaissopimuksiin liittyy osapuolten maksukyvyttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja luottotappion riski, ja johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai sopimuksen päättäminen kesken sopimuskauden tai oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen kolmannelle osapuolelle saattaa viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia , varsinkin jos johdannaissopimus on laadittu tiettyyn tarkoitukseen (ns. räätälöity johdannaissopimus). Asiakkaan sopijapuolena oleva pankki toimii johdannaissopimuksessa sopijapuolena omaan lukuunsa ja sitoutuu vain johdannaissopimuksen nimenomaisiin ehtoihin, ei toimi asiakkaan neuvonantajana tai asiamiehenä , ellei näin erikseen nimenomaisesti sovita, Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä itsenäisesti harkita johdannaissopimuksen veltuvuus aiottuun tarkoitukseen, Asiakkaan tulee tietää johdannaissopimuksesta, että so- varmistua , että sopijapuoli toimii lakien ja viranomaisten määräysten mukaisesti, perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin , siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin ja hyväksyä ne sopijapuolta sopimuksena velvoittavaksi, varmistua , että johdannaissopimus on sopijapuolta velvoittava ja sopijapuolen päätöksentekoelimissä hyväksytty ja arvioida ammattitaitonsa , kokemuksensa ja johdannaissopimuksen seuranta- ja hallinnointimahdollisuuksiensa riittävyys myös muuttuvissa olosuhteissa. ei vastaa johdannaissopimusten taloudellisesta tuloksesta asiakkaan, voi omaan tai toisten asiakkaidensa lukuun käydä samanaikaisesti tai eriaikaisesti kauppaa muiden osapuolten kanssa vastaavilla tai vastakkaiseen suuntaan vaikuttavilla johdannaissopimuksilla. 26(26) E FKlFinanssialan Keskusliitto FCIFinansbranschens Centralförbund Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan asiantuntijaan johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi. Sijoittaminen johdannaissopimuksiin asiakkaan omalla riskillä. tapahtuu Asiakkaan on huolellisesti tutustuttava yleissopimuksen ja yksittäisen johdannaissopimuksen ehtoihin sekä muihin johdannaissopimusta, sen ominaisuuksia ja riskejä koskeviin tietoihin. Käytäessä kauppaa johdannaissopimuksilla on tärkeää aina tarkastaa niihin liittyvät vahvistukset, tiliasema - sekä muut raportit ja ilmoittaa niissä mahdollisesti olevista virheistä välittömästi. Asiakkaan tulee seurata tensa arvonmuutoksia. johdannaissopimus- Asiakkaalla on vastuu johdannaissopimusten mukaisten vakuusvaatimusten täyttämisestä. Asiakkaan on itse ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vähentääkseen riskiä sijoituksissaan. Sijoittajatiedote 15.11.2012 SIJOITTAJATIEDOTE 1 Yleisiä tietoja Danske Pankki Oyj:stä 1.5 Rahoitusvälineisiin ja sijoitus liittyvät kulut ja palkkiot 1.1 T iedotteen tarkoitus Raho itusvälineisiin ja sijoitus- sekä oheispalveluihin liittyvät Sijo itus-ja oheispalveluiden tarjoajien on annettava asiak- ta va noma is e t kulut ja pa lkkiot s e kä ma hdollis e t kolma nne lle - sekä oheispalveluihin ka a lle e nne n ra hoitus vä line ttä ja s ijoitus - tai ohe is pa lve lua os apuolelle ta i t ä mä n e dus t a ja ll e ma k s a ma t ta ik ka nä iltä ko skevan sopimuksen tekemistä riittävät tiedo t itsestään ja saamat kulut ja palkkio t ilmenevät tuo tekohtaisista tarjo amistaan palveluista, hinnastoista, muista tuoteko htaisista sopimusehdo ista, materiaaleista tai rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusra- Tähän tiedotteeseen o n ko ottu lainsäädännön edellyttämää hastojen osalta myös kunkin sijo itusrahasto n ennakkotietoa Danske Pankki Oyj:n ja sen kanssa samaan a vai ntietoe sitt eest ä. ko nserniin kuuluvien yhtiöiden tarjoamista sijo itus- ja ohe is pa lve luis ta , pa lve lun kohte e na ole vis ta ra hoitus vä lineistä, niihin liittyvistä riskeistä, asiakasvaro jen säilyttämis e s tä , ra hoi tus vä line e s e e n s e kä pa lve luu n liittyvis tä kuluista, palkkio ista ja verotuksesta. Pankin täysin omistaman tytäryhtiön Danske Invest Rahastoyhtiö Oy:n hallinno imien sijo itusrahastojen o salta lainsäädännön edellyttämää ennakko tietoa on saatavissa kunkin sijo itusrahasto n säännöistä, rahasto esitteen yleisestä osasta, avaintieto esitteestä sekä hinnasto sta. Kaikki ennakkotiedo t, sopimusehdot ja asiakaspalvelu annetaan suo men kielellä. Ennakko tiedot ilmo itetaan Suo men lainsäädännön mukaisena. 1.6 Sijoittajien korv ausrahastoja talletussuojarahasto 1.6.1 S ijoittajien korvausrahasto Pankki o n Sijo ittajien korvausrahaston jäsen. Ko rvausrahasto turvaa sijo ittajien riidatto mien ja erääntyneiden saamisten suorituksen sillo in, kun pankki tai sijo ituspalveluyritys ei pysty muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuo ksi maksamaan sijo ittajien saamisia tietyn määräajan kuluessa. Ko rvausrahasto ei ko rvaa o sakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappio ita. K orvausrahasto korvaa vain ei-ammattimaisten sijo ittajien saamisia. Yhdelle sijoittajalle ma k s e t ta v a n ko r va u ks e n mä ä r ä o n 9/10 s ijoitta ja n yhde ltä s ijoitus pa lve luyrityks e ltä ole va n saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euro a. 1.2 T iedot pankista ja sen valvojasta Danske P ankki o n Danske B ank A/S:n täysin o mistama 1.8.2 T alletussuojarahasto tytäryhtiö. Pankilla o n Finanssivalvonnan myöntämä to imi- Pankki o n myös Talletussuojarahaston jäsen. lupa luotto laito stoiminnan sekä sijo ituspalveluyrityksistä Talletussuo jarahasto o n perustettu pankkien asiakkaiden annetun lain mukaisen sijo itus- ja oheispalveluto iminnan turvaksi. Talletussuojarahasto n tehtävänä o n turvata pankin harjoittamiseen. Pankin tarjo amaan tai välittämään tuo te- tallettajien saatavat pankilta, mikäli pankki ei itse pysty valiko imaan kuuluvat muun muassa kohdassa 2. mainitut maksamaan tallettajilleen. A siakkaan talletussuo jan piirissä rahoitusvälineet ja sijo ituspalvelut. Finanssivalvo nta on olevilla tileillä o levat rahat o vat suojattuja 100.000 euroo n pankin toimintaa valvova virano mainen. Finanssivalvo nnan asti, vaikka pankki menisi konkurssiin tai ajautuisi muuten oso ite o n Snellmaninkatu 6, P L 103, 00101 Helsinki. maksukyvyttömyystilaan. Talletussuojarahasto ei ko rvaa 1.3 Yhteydenpidossa käytettävät tavat a rvopa pe rima rkkina l a is s a ta rkoite tulla a s ia ka s va ra tilillä Pankki on velvo llinen tunnistamaan asiakkaansa . A siakas olevia varo ja. Talletussuo jarahasto ei korvaa tiettyjä sijoi- voi olla yhteydessä pankkiin sekä antaa sijo itustoimeksian- tus toimintaa n ta i s ä ilytys - ta i hoitopalve luun kä yte ttävillä pankin tai sijoituspalveluyrityksen nimissä olevalla toja pankin konttorissa tai sähköisesti pankin verkko- tai tileillä olevia varoja , mikäli tiliä ei pa nkin tai sijoituspal- puhelinpankin kautta pankin hyväksymien tunnisteiden veluyrityksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vo i avulla. P ankkitunnisteisiin liittyvissä S ähköisen asioinnin käyttää mihinkään muuhun tarko itukseen ehdo issa o n tarkemmin kerro ttu verkko - ja puhelinpankin käytettävyydestä ja tavo itettavuudesta Tilillä ole vat ja tilille vielä kirja utumattoma t sa a mis e t ova t 1.4 Raportointi suoja n piiris s ä . Sa moilla va roilla ei ole ka ksinke rta is ta s uoja a . jo ko T alletussuojarahaston tai Sijoittajien korvausrahasto n Pankin asiakkaalle toimittamasta raho itusvälineeseen ja sijo itustuotteeseen tai -palveluun liittyvästä raportoinnista 1.7 Luotettav an hallinnon toimintaperiaatteet on sovittu tuotekohtaisissa so pimusehdo issa. Kun asiakas asio i pankin kanssa , saattaa oso ittautua, että pankilla , s e n he nkilökunna lla tai toisella asiakkaalla on kyseiseen rahoitusvälineeseen, liiketo imeen tai palveluun FB00152009. 08 Sivu 2/ 12 SIJOITTAJATIEDOTE liittyviä olennaisia etuja , suhteita tai järjestelyjä , jotka ovat ristiriidassa asiakkaan etujen kanssa. Vaikka pankki olisikin tietyissä tilanteissa arvioinut sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta taikka soveltuvuutta asiakkaalle Pankki on vahvistanut yleiset toimintaperiaatteet , asiakas vastaa yksin sijoituspäätöstensä , toimintansa ja rahoitusvälineitä eturistiriitatilanteiden välttämiseksi ja hallitsemiseksi. koskevien toimeksiantojensa taloudellisista seurauksista Toimintaperiaatteissa on kuvattu ne menettelytavat, joita veroseuraamuksineen eikä ole oikeutettu saamaan näistä pankki käyttää ja ylläpitää sen estämiseksi, että aiheutuvista vahingoista tai tappiosta korvausta pankilta. eturistiriitatilanteet vahingoittaisivat sen asiakkaiden etuja. Asiakas vastaa myös siitä , käyttääkö hän itselleen Nämä pankin organisaatiota ja hallinnollis ia järjes telyjä suositeltuja taikka soveltuviksi ja koskevat menettelytavat sisältävät muun muassa arvioituja palveluja ja rahoitusvälineitä vai ei. toimintojen erottamista / tai asianmukaisiksi , työntekijöiden valvontaa ja tietojen vaihtoa koskevia järjestelyjä. Seuraavassa on kuvattu yleisimpiä rahoitusvälineitä ja pankin tarjoamia sijoituspalveluita sekä niihin liittyviä Tietyissä olosuhteissa pankki voi varmistaa eturistiriitojen taloudellisia riskejä . Yleiskuvauksessa tuodaan esiin kunkin asianmukaisen hallinnan ja kaikkien osapuolten rahoitusvälinetyypin tai sijoituspalvelun luonne ja niihin oike ude nmukais en kohte lun ainoas taan ole malla asioimatta liittyvät tyypilliset riskit asiakkaan kanssa. Tällöin pankki e i ole velvollinen rahoitusvälineiden tai sijoituspalvelun ehdoissa taikka ilmoittamaan asiakkaalle syytä tähän eikä antamaan tuotekohtaisissa esitteissä. . Tarkemmat kuvaukset ovat asiakkaalle muita asiaan liittyviä tietoja. 2.2 Yleiskuvaus rahoitusvälineistä P ankki antaa pyydettäessä lisätietoja eturistiriitatilanteisiin soveltamistaan toimintaperiaatteista . Pyynnön tulee olla kirjallinen ja tule e lähettää osoittee s ee n Danske Konsernin lakiasiat ja Compliance Pankki Oyj / P L 15 6 5, 0 0 07 5 Danske Pankki. 2.2.1 Osakkeet Osakeyhtiössä o mistajien yritykseen sijoittamat varat muodostavat osakepääoman, jo ka jakautuu arvo ltaan yhtä suuriin osiin, o sakkeiksi. Osakkeeno mistajat o vat yhtiön omistajia, joten heillä on päätösvalta yhtiöko ko uksessa sekä 2 Yleis kuv aus rahoitusvälineistä ja sijoituspalveluista sekä niiden taloudellisista riskeistä oikeus mahdo lliseen o sinkoo n ja uusien osakkeiden merkintään o sakeannissa. Osakkeiden tuo tto muo dostuu osingo sta ja osakkeen mahdollisesta arvonno ususta. 2.1 Yleistä Yritykset maksavat osingot yleensä vuosittain keväällä. Rahoitusvälineiden hankintaan liittyy aina taloudellinen riski, Osakkeiden arvonno usu tai -lasku realiso ituu, kun sijo ittaja Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman myy o sakkeet. voi menettää osittain tai kokonaan . Ennen sijoittamisen aloittamista on syytä perehtyä sijoitusmarkkinoihin, eri Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyypillistä sijoitusvaihtoehtoihin ja eri sijoituspalveluihin. Koska voimakas arvon vaihtelu . Yksittäisiin osakkeisiin sijoittavalla asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä tulee kin olla aikaa ja kiinnostus ta yhtiöiden ja talouden , valitsemansa sijoituspalvelun , toimintansa ja rahoitusvälineitä koskevien seuraamiseen . Osakkeet ovat sijoituskohteena riskillisiä, toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista sekä mutta toisaalta niiden tuottomahdollisuus on myös suuri. veroseuraamuksista , tulee asiakkaan ennen päätöksen Osakesijoittamisessa onkin olennaisinta tiedonhankinta tekemistä tutustua sijoituspalvelun sekä rahoitusvälineen sijoituskohteesta , koska yksittäisen yhtiön osakkeen ominaisuuksiin , riskeihin ja verotukseen . Asiakkaan tulee tuottokehitys on pitkällä aikavälillä riippuvaine n yhtiön enne n palve lun käyttöä tutustua s ijoitus palv e lun tai liiketoiminnan tuloksesta rahoitusvälineen ehtoihin kehitys voi vaikuttaa yksittäisen osakkeen arvoon. , joista mm. selviää asiakkaan sekä pankin vastuut ja velvollisuudet . Tehdessään päätöksiä . Myös osakemarkkinoiden yleinen Osakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista , että tavoiteltu asiakkaan on aina perustettava päätöksensä omaan tuotto jää kokonaan saavuttamatta ja sijoitetun pääomankin arvioonsa sijoituspalvelusta voi menettää . Osakemarkkinoiden riskiä tulisi hallita , sijoituskohteista ja sijoituspäätökseen liittyvistä riskeistä. hajauttamalla sijoituksia useampaan eri osakkeeseen. Lisäksi sijoittajan tulisi hajauttaa riskejään sijoittamalla Jakamalla sijoitukset voi pienentää sijoittamiseen liittyvää osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille. riskiä , koska eri omaisuuslajien arvonvaihtelut tasoittavat toisiaan markkinatilanteen vaihdellessa . Sijoitusten Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja vaihdantaan jakamista kutsutaan hajauttamiseksi tai saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta omaisuuslaji pai not ukseksi. poikkeavia poliittisia , taloude llisia , juridisia, verotuksellisia FB0015 2009 08 Sivu 3 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE ja muita ennalta arvaamatto mia riskejä, jo tka jäävät yksin osake tai osakekori, osakeindeksi tai indeksiko ri, sijo itusra- as ia kka a n va s ta tta viks i. Lis ä ks i e uroalue e n ulkopuole lle hasto , ko rko, valuutta, valuuttakori tai valuuttaindeksi, tehtäviin o sakesijo ituksiin sisältyy valuuttakurssiriski. raaka-aineen tai hyödykkeen hinta, inflaatio, määritellyn viitevelallisen velanhoitokäyttäytyminen (ns. credit linked 2.2.2 Sijoitusrahastot note ) , e de llis te n yhdis te lmä ta i muu la ina kohta is is s a Sijo itusrahasto issa asiakkaiden varoja kerätään yhteen ja ehdo issa tarkemmin määritelty kohde-etuus. K ohde-etuu- sijoitetaan useisiin eri sijoitusko hteisiin, jotka muo do stavat den arvo voi laina-aikana nousta tai laskea. K ohde-etuuden rahasto n. Sijo itusrahasto ja ho itavat sijo itusalan histo riallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuo to sta. Sijoittajan ammattilaiset, jotka huo lehtivat varo jen sijo ittamisesta tulee ottaa huomio on myös muut lainakohtaisissa ehdoissa rahastojen sääntöjen määräämiin sijo itusko hteisiin. mainitut arvo paperin tuottoo n mahdollisesti vaikuttavat Sijoitusrahasto ko ostuu rahasto-o suuksista. tekijät kuten esim. ko ronlaskuperusteet ja tuo tto kertoimet. Rahastosäästäjä ostaa sijo itusrahaston osuuksia, jo lloin Tuo to n määrään vo ivat vaikuttaa myös emissiokurssi ja hänestä tulee rahasto n o suudeno mistaja. mahdo llisesti perittävä merkintäpalkkio . Yksittäiseen Osuudeno mistajat o mistavat sijoitusrahasto n varat. lainaan liittyvät riskit käyvät ilmi lainakohtaisista ehdoista. Rahasto-osuuksien arvo osto hetkellä määrittää, kuinka pa ljon os uuks ia tie ty llä e uromä ä rä llä s a a . Pääomaturvattu indeksilaina,jossa pääo man takaisinmaksu on riippuvainen vain liikkeeseenlaskijan maksukyvystä, on Rahasto säästämiseen, kuten muuhunkin sijoittamiseen, hyvä sijo itusmuoto asiakkaalle , jo ka arvostaa pääo man liittyy riski. Sijo itusmarkkino ista pienin tuotto -o do tus ja riski turvaa, mutta o n samalla valmis rajattuun riskino tto o n on rahamarkkinoilla [lyhyen koro n rahasto t] ja suurin saadakseen mahdo llisuuden parempaan tuottoo n. osakemarkkinoilla (o sakerahasto tj. Sijo itusrahastoo n vo i sijoittaa pieniäkin summia ja silti sijo itus on aina hajautet- Jo ukko lainasijoituksiin kuten kaikkiin korko sijoituksiin liitty- tuna mo niin eri arvo papereihin. Kunkin sijoitusrahasto n viä riskejä o vat muun muassa luo ttoriski, ko rko- tai muu avaintieto esitteestä o n kuvattu kyseisen sijoitusrahasto n markkinariski ja valuuttariski. Luo ttoriski to teutuu, jo s ve- ominaisuuksia ja sijoitusrahasto on liittyviä riskejä. lallinen ei kykene suo riutumaanjo ukko lainan ehto jen Asiakkaan tulee tutustua sijoitusrahasto n sääntöihin, mukaisesta maksuvelvo itteestaan. Ko rko- tai muu markki- avaintietoesitteeseen ja hinnastoon ennen sijoitusrahastosijoituksen tekemistä. nariski tarko ittaa riskiä sijo ituksen arvon alenemisesta, kun 2.2.3 Joukkolainat Jos lainavaluutta o n muu kuin euro , siihen liittyy korkotaso no usee tai indeksin, johon lainan tuotto on sido ttu, arvo kehittyy o do tuksiin verrattuna epäsuotuisasti. Joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kuntien, pankkien ja suo malaisen sijoittajan kannalta valuuttariski. muiden rahoitusalan yhtiöiden sekä muiden yritysten ja yhte isöje n liikke e se en la ske mia lainoja, joilla yle is öltä lai- 2.2 .4 W ar ran tit nataan varoja pitkäksi aikaa, yleensä vähintään kahdeksi Warrantti on arvo paperi, jo nka arvo määräytyy sen kohde- vuodeksi. etuuden (esim. o sake tai indeksi] arvon perusteella. Warrantin haltija pyrkii hyödyntämään o sakkeiden arvon- Perinteiset joukko lainat so pivat sijoittajalle , joka arvo staa muutoks ia optio n ka lta is e lla johda nna is a rvop a pe rilla omis - turvallisuutta ja säännöllistä korkotuottoa. P ääo ma makse- tamatta kohde-etuutena olevia o sakkeita. Ehdoista riippuen taan lainaehto jen mukaan takaisin ko konaisuudessaan. warrantti o ikeuttaa haltijansa saamaan warrantin ko hteen Lainan korko voi olla kiinteä tai vaihtuvaan viitekorkoon arvo n kehityksen perusteella maksettavan käteissuo rituk- sido ttu ja se maksetaan vähintään vuosittain, vaihtuvako r- sen tai ostamaan tai myymään warrantin ko hteena olevan kaisissa lainoissa useimmiten puoli osakkeen määrättyyn hintaan . W arranteilla voi käydä - tai neljännesvuosittain. kauppaa pörssissä koko warrantin vo imassao lo n ajan. Perinteiset joukkolainat o vat yleensä vakuudettomia. Jo s Vaikka warranttien nimellinen juoksuaika voi olla pitkä, jopa lainalla on huonompi etuo ikeus kuin liikkeeseenlaskijan 1-2 vuo tta, sijoitetaan warrantteihin usein vain muutaman muilla sito umuksilla, sitä kutsutaan debentuurilainaksi. päivän tai muutaman kuukauden ajaksi. Warrantin haltijo ille Suuremman riskin vuo ksi debentuurilainan tuo tto o n ei warrantin perusteella synny mitään o ikeuksia suhteessa pa re mpi kuin s a man liikke es e e nla s kija n ta vallis e lla joukko- kohde-etuusyhtiöön, esimerkiksi o ikeutta o sinkoo n. velkaki rjalainalla. Sijo ittajan kannattaa seurata warranttien arvo nkehitystä I n d e k s i l a i n o j e n t u o t o n m ä ä r ä y t y m i s p e r us t e e t m ä ä r i t e l l ä ä n niiden voimassao lo aikana. Warrantteihin sijo itettaessa o n ku n k i n y k s i t tä i s e n la ina n la in a ko h ta i s i s s a e h d o i s s a. T u o tt o mahdo llista, että tavoiteltu tuo tto jää ko ko naan ri ip p u u ko hd e - e tu ud e n k e h it y ks e s tä . K o hd e - e tu us v o i o ll a saavuttamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää. FB0015 2009.08 Sivu 4 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE 2.2.5Johdannaiset kyvy ttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja Jo hdannaisso pimus on raho itusväline, jo nka arvo määräy- luottotappion riski. tyy ko hde-etuuden perusteella. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, koron- ja valuutanvaihtosopimukset ja 2.3 Yleiskuvaus sijoituspalv eluista niihin liittyvät optio t ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat so pimukset. Jo hdannaissopimuksilla pyritään 2.3.1 Arv opaperinv älityspalv elut suo jautumaan ko hde-etuuden arvo n muuto ksilta tai hyö- Pankki tarjo aa asiakkailleen arvopaperinvälityspalveluja tymään niistä. K ohde-etuutena vo i olla valuutta, arvo paperi, (toimeksiantojen välittäminen ja to teuttaminen] sekä ko ti- korko, tuo tto , toinen johdannaisso pimus, indeksi, hyödyke, ma is illa e ttä ulkoma is illa a rvopa pe re illa ja muilla rahoitus - luottoriski tai muu ko hde-etuus tai eri kohde-etuuksien vä line illä . Pa nkki vas ta a notta a ja vä littä ä ra hoitus vä line itä yhdistelmä. Jo hdannaissopimukset vaihtelevat ehdo iltaan koskevia asiakkaan to imeksiantoja sekä toteuttaa toimek- suuresti. siantoja asiakkaan lukuun. Osakevälitysto imeksiannot väli- Jo hdannaisso pimuksen ehdo ista riippuu, to teutetaanko Danske Markets Equitiesille (Danske B ank A/S, Helsingin jo hdannaissopimus ko hde-etuus luovuttamalla vai netto ar- sivuko ntto rij. tetään to teutettavaksi samaan ko nserniin kuuluvalle von tilityks e llä. J ohda nna is s opimuks illa voida an kä ydä kauppaa s äännellyillä markkinoilla ja/tai monenke skis is sä Arvo paperinvälityspalveluista peritään palkkioita. kaupankäyntijärjestelmissä. P örssijohdannaiskaupan- Palkkio on vaikuttaa mm. asiakkaan valitsema asio intitapa käynnin edellytyksenä o n vakuuden asettaminen. sekä se, millä kaupankäyntipaikalla to imeksianto to teute- Vakuusvaade perustuu asiano maisen pörssin sääntöihin ja ta a n. Kulloinkin voima s s aole vat pa lkkiot on sa a ta villa lasketaan päivittäin asiakkaan avoimesta jo hdannaispo si- Arvopaperipalvelujen palvelumaksut hinnasto sta. tio sta. M ikäli vakuusvaade kasvaa, asiakas joutuu antamaan Rahasto yhtiön hallinno imien sijo itusrahasto jen o salta kul- lisävakuutta. P ankki saattaa edellyttää vakuutta myös lo inkin vo imassao levat palkkio t ilmenevät sijoitusrahastoja muunkin kuin pörssijo hdannaiskaupan käymiseksi. koskevan hinnasto n lisäksi avaintietoesitteistä. Ko hde-etuuden arvo n muuto ksen eli markkinariskin lisäksi 2.3.2 S ijo itusneuvo nta ja omaisuudenhoito jo hdannaissopimusten arvo on ja so pijapuolten suo ritus- Tarjotessaan sijoitustuotteita pankki voi antaa asiakkailleen velvollisuuksien määrään , ajoitukseen ja toteutukseen tie ttyjä ra hoitus välineitä kos ke via yks ilöllisiä s uosituks ia e li vaikuttavat mm. markkinatapahtumat, yleistalo udelliset ja sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarko itettua po liittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset. sijo itusneuvontaa. Yksilöllisen suo situksen antamisesta ei Jo hdannaissopimuksin liittyy o sapuolten maksukyvyttö- kuite nka a n ole kys e s illoin, kun a s iakka a lle a nneta a n yle is tä myydestä jo htuva suorituksen viivästymisen ja luöttötap esittelyä pankin tarjoamista sijoitustuo tteista tai kun pankki pio n riski. So pijapuo len tulee ennen yksittäisen johdan- julkaisee yleisölle suunnatun yleisen suosituksen naisso pimuksen tekemistä perehtyä jo hdannaisso pimuksen esimerkiksi jakelukanaviensa tai tiedo tusvälineiden kautta. ehtoihin, o minaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvo llisuuksiin ja Myöskään silloin, kun kyse o n pelkästään asiakkaan oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin. antamien to imeksianto jen välittämisestä tai toteuttamisesta, ei kyse o le yksilöllisten suositusten antamisesta. Tässä tiedotteessa ei o le kuvattu tyhjentävästi jo hdannaisso pimuksiin liittyviä riskejä. S opijapuo len tulee tarvittaessa Pankki vo i tarjo ta asiakkailleen sijoituspalveluyrityksistä ottaa yhteyttä riippumattomaan asiantuntijaan jo hdan- annetussa laissa määriteltyä o maisuudenho ito a. naisso pimusten riskien arvioimiseksi. Omaisuudenhoido lla tarko itetaan raho itusvälineiden 2.2.6 Rahamarkkinatuotteet siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan Raha markki natuotteita o vat mm. sijoitus-, yritys- ja kunta. ta i os itta in toime ks i a nnon s a a ja lle e li o ma is uude nhoita ja lle . ho itamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen no jalla to distukset, rahamarkkinasijoitukset ja valtio n velkasitoumukset. Rahamarkkinatuotteiden sijoitusaika vaihtelee yli Oma is uude nhoitopa l ve luis ta pe ritä ä n pa lkkiota , jolloin yön -sijoituksesta ko rkeintaan yhden vuo den pituiseen palkkion perusteena on usein hoidossa olevan omaisuuden sijoitukseen. S ijoitusto distus o n pankin, yritystodistus yrityksen ja kuntato distus kunnan liikkeeseen laskema velka- arvo, kaupankäynnin määrä, tuotto tai näiden yhdistelmä. Kulloinkin voima s sa ole va t pa lkkiot ilme ne vä t s opimus - sito umus. Valtio n velkasito umus on Suomen valtio n 1-12 ehdo ista hinnastosta. kuukaudeksi liikkeeseen laskema velkasitoumus. Rahamarkkinatuo tteisiin liittyy liikkeeseenlaskijantnaksu- Feo015 2009 0e Si vu 5/12 SIJOITTAJATIEDOTE 3 S ijo ittaja-asiakkaan luo kit te lu Lisäksi ammattimaista asiakasta vo idaan tämän pyynnöstä Arvo paperimarkkinalain mukaan arvo paperinvälittäjän o n vastapuo leksi luokiteltu asiakas vo i pyytää tulla ko hdelluksi kohdella ei-ammattimaisena asiakkaana. Hyväksyttäväksi ilmoite tta va a s ia kk a a lle tä mä n l uokitt e lus ta e i-a mma tti- ammattimaisena tai ei-ammattimaisena asiakkaana. maiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai Luokittelun muuttamista ko skeva pyyntö on tehtävä hyväksyttäväksi vastapuo leksi. Luokittelu tapahtuu suoraan kirja llise s ti. Luokittelun muutta mis ella voi olla va i- kutusta lain no jalla ja arvopaperimarkkinalaki sisältää yksityis- sijoittajansuo jaan ja menettelytapasäännösten ko htaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. so veltamiseen. P ankki harkitsee luokittelun muuttamista Asiakkaan luo kituksella o n vaikutusta sijoittajansuojan laa- tapausko htaisesti. juuteen sekä so vellettavaksi tuleviin menettelytapasääntöihin. Asiakasluo kittelun kriteereistä saa lisätietoa www.danskebankfi -sivuilta. A mmat tima ista asiakasta eivät koske kaikki sijoittajansuo jaan liittyvät menettelytapasäännökset eikä hänellä ole oikeutta S ijo ittajien ko rvausrahastosta mahdollisesti mak- 4Toimeksiantojen toteuttamista koskevat toimintaperiaatteet settaviin ko rvauksiin. E i-ammattimaiset asiakkaat puolestaan o vat S ijoittajien ko rvausrahasto n suo jan Tässä kuvauksessa määritetään ne yleiset periaatteet, joita piirissä. Asiakkaan luokitus sijoit- tajana on pankki noudattaa to imiessaan arvo paperinvälittäjänä ei-ammattimainen asiakas, ellei muuta sijoittaja- luo kitusta asiakkaidemme to imeksiannosta. ole ilmo itettu. Toiminta pe ria a tte ita e i s ove lle ta , jos a s ia ka s on luokite ltu A mmattimaisella asiakkaalla tarko itetaan mm.: valtiota, valtio konttoria, kuntaa tai vastaavaa, pankkeja, rahastoyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä tms. virano maisvalvonnassa olevia yhteisösijoittajia. yritystä, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista: o o o yhteisösijo ittajaa,jonka pääasiallisena toimialana o n hyväksyttäväksi vastapuoleksi tai asiakas on ammattimainen asiakas ja pankki tekee tarjo uksen o maan lukuunsa tai neuvo ttelee ehdo ista suoraan asiakkaan kanssa sellaisissa liiketoimissa, joissa pankki toimii itse päämiehenä. T ämä johtuu siitä, että tällöin pankki ei to teuta toimeksiantoa asiakkaan puolesta. Menettelyä ei myöskään sovelleta sijo itusrahasto -o suuksien tai yhteissijoitusyritysten osuuksien liikkeeseenlaskuun ja lunastamiseen osakkeiden liikkeeseenlaskuun ja takaisinosto on osakkeenomistajille o so itettuihin hankintatarjo uksiin. raho itusvälineisiin sijo ittaminen. 4.1 Huolellinen toteuttaminen Amma t tima i s e n a s ia k ka a n va s t uulla on ilmoi tta a pa nk ille muuto ksista, jotka voivat vaikuttaa tämän luo kitukseen. Ei-ammattimainen asiakas voi pyytää kirjallisesti luo kittelunsa muuttamista ammattimaiseksi, jo s pankki o n arvioinut, että ei-ammattimaisella asiakkaalla valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit ja asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista: asiakas on to teuttanut huo mattavan suuria liiketoimia (best execution) Huolellinen to teuttaminen tarko ittaa, että kun asiakas antaa pankille rahoitusvälineiden osto- tai myyntitoimeksianno n, pankki ryhtyy kaikkiin ko htuullisiin to imiin, jotta asiakas saa olos uht e is iin nä hde n pa r ha a n ma hdo lli s e n tul oks e n. Jo s asiakkaan antamat ohjeet rajoittavat pankin mahdollisuuksia esimerkiksi toimeksianno n kaupankäyntipaikan tai -ajanko hdan tai kauppahinnan valitsemiseen, pankin saattaa olla ko ko naan tai o sittain mahdo to nta toteuttaa asiakkaan toimeksianto näiden to imintaperiaatteiden mukaan. kys e is illä ma rkkinoill a ke s kimä ä r in vä hintä ä n 10 ke rta a neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuo sineljänneksen aikana, 4.2 Arv iointiperusteet Pankin valitessa asiakkaan to imeksianno lle parhaan mahdollisen toteuttamistavan pankki o ttaa huo mio on useita a s ia ka s työs ke nte le e ta i on työs ke nne lly t ra hoitus a la lla ammattimaisesti vähintään vuo den tehtävissä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketo imista ja pa lve luis ta eri tekijöitä, esimerkiksi hinnan ja kulut [kokonaisvastikkeenj nopeuden F B0015 2009 08 Sivu 6 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE to teutumisen ja selvityksen todennäköisyyden Pankki käyttää jo takin tai jo itakin seuraavista kaupankäyn- to imeksiannon tyypin ja laajuuden ti paikkavai htoehdoista. muut o lennaiset tekijät. To teuttaminen säännellyillä ja muilla markkinoilla. Pankki voi käydä kauppaa itsenäisesti tai liikekumppanin Näiden tekijöiden painotus vaihtelee välityksellä. sen mukaan, onko asiakas ei-ammattimainen vai To teuttaminen säänneltyjen ja muiden markkino iden ammattimainen asiakas ulkopuo lella. Pankki vo i to teuttaa toimeksiannon toimien kullo istenkin markkinao lo suhteiden mukaan to imeksianno n ko o n ja luonteen mukaan to imeksiannon ko skeman arvapaperin tai muun rahoitusvälineen mukaan itse päämiehenä (myös kauppo jen sisäisen to teuttamisen sääntöjen mukaan) tai liikekumppanin välityksellä. Kaupankäyntipaikkaluettelo o n internet -o so itteessa www.danskebank.fi. mahdo llisten kaupankäyntipaikko jen mukaan. 4.4 Toimeksiantojen toteuttaminen Useimmissa tapauksissa tärkeimmät tekijät ovat hinta ja Pankki to teuttaa to imeksianno t mahdo llisimman nopeasti kulut. V astaavasti parhaan to teutuksen kannalta ratkaiseva niiden vastaano ttamisjärjestyksessä. tekijä on ko ko naisvastike - paitsi jos jo nkin muun tekijän paino ttaminen o n to imeksianno n tarkoituksen toteutumisen Toimeksianto ja vo idaan yhdistää ja toteuttaa yhdessä tai kannalta so pivampaa. useassa erässä, jos useita toimeksiantoja o n kysyntäolosuhteiden vuo ksi mahdollista toteuttaa yleisesti suotuisana Asiakkaan etujen vaalimiseksi pankki saattaa esimerkiksi lykätä to imeksianno n to teuttamista tai yrittää suorittaa to imeksiannon erissä, jos asiakkaan antamat erityiset pitämään keskimääräiseen hintaan. Täten yhdistäminen saattaa jo issakin tapauksissa olla yksittäisen toimeksiannon ka nna lta e pä e dullis ta . ohjeet, to imeksiannon koko tai luonne tai yleiset markkinaolosuhteet niin edellyttävät. Kun yhdistetyt toimeksiannot toteutetaan , ne allokoidaan mahdollisuuks ie n mukaan asiakkaille kaupante kopäivänä 4.3 Kaupankäyntipaikat laskennallisella kes kihinnalla . J os yhdis te tyt toime ks iannot Pankki valitsee ne kaupankäyntipaikat, joissa parhaan voidaan toteuttaa vain osittain to teutuksen saavuttaminen o n säännöllisesti päivitettävän osuuden osallistujille he idän toimeksiantojensa kokoje n ja pankin arvion mukaan todennäköisintä. Kyseisten kaupan- ehtojen mukaan . Allokointi Danske Bankille tehdään vain käyntipaikkojen tarjo amat hinnat eivät välttämättä ole siinä tapauksessa , että kaikkien yhdistettyyn toimeksian- markkino iden parhaat. A siakkaan to imeksianto toteutetaan toon osallistuneiden asiakkaiden toimeksiannot ovat toteu- kuitenkin aina näiden periaatteiden mukaan. tuneet kokonaan. Pankin valitessa kaupankäyntipaikko ja pankki kiinnittää 4.4.1 Osakkeetjne. huo mio ta kauppo jen to teuttamisen lisäksi myös hintatieto - Osakkeiden, vakio itujen johdannaisten (esimerkiksi o ptio i- jen hankkimiseen. P ankki käyttää saamiaan tieto ja käydes- den ja futuurien] ja yhteissijo itusyritysten tai sijoitusra- sään kauppaa suo raan asiakkaiden kanssa. hastojen osuuksien, jotka ovat listattuna kaupankäynnin , pankki allokoi toteutetun kohtee ks i sä ä nnellyllä ta i muilla ma rkkinoilla ja joilla käyPankin kaupankäyntipaikkavalinta perustuu likviditeettiin ja tehokkaaseen hinno itteluun sekä kuluihin ja to imeksianno n dään kauppaa myös kyseisten markkino iden ulkopuo lella, to imeksianto jen toteuttamista ko skevat seuraavat ehdot. to teutumisen to dennäköisyyteen. Jo s jo kin rahoitusväline o n kaupan useissa kaupankäyntipaikoissa, pankki valitsee tavallisesti sen kaupankäyntipaikan, jo lla on paras likviditeetti. Pankki valitsee liikekumppaneikseen to imijoita, joiden se arvio i kykenevän to teuttamaan to imeksiannot huolellisen to teuttamisen velvoitteen mukaisesti. P ankki usko o myös, että sen valitsemat liikekumppanit pystyvät saavuttamaan vähintään sen tulostaso n, jo ta pankki voi ko htuudella o do tta a muilt a ma hdoll is ilta li ike toiminta kumppa ne ilta a n. F6O015 200906 Kun pankki toteuttaa toimeksiantoja, pankki voi: antaa toimeksianno n no peasti to teutettavaksi kaupankä yntipa ika lle . T ote utta mista kos ke va t a s ia noma is illa markkino illa sovellettavat säännöt. To imeksianno t voidaan toteuttaa vain, jos ne vastaavat vastakkaisia osto - tai myyntitarjouksia. V aikka koko toimeksiantoa vastaavaa tarjo usta ei löytyisikään, toimeksianto on usein mahdo llista toteuttaa o sittain. odottaa tarpeellisen ajan ennen kuin antaa to imeksianno n to teutettavaksi tai antaa sen toteutettavaksi erissä. Pankki lykkää toimeksianno n to teuttamista, jo s se Sivu 7 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE arvioi sen asiakkaan kannalta parhaaksi ratkaisuksi markkinaolosuhteet, likviditeetti tai toimeksiannon koko ja luo nne huomio on ottaen. yhdistää to imeksianto ja ja antaa sitten yhdistetyn toime ks ia nnon tote ute tta va ks i s opivilla ma rkkinoilla . Pankki yhdistää toimeksiantoja. jo s se arvioi sen asiakkaan kannalta parhaaksi ratkaisuksi markkinao lo suhteet, likviditeetti tai toimeksianno n ko ko ja luonne Hinnan laskentaperusteena käytetään as ia noma is illa ma rkkinoilla toimivilla a rvos te tuilta to imijoilta, tiedonto imittajilta, liikekumppaneilta ja muilta tahoilta saatuja ulkoisia viitehintoja tai hinto jen, koro n ja valuuttakurssien, tuo ttokäyrien, volatiliteetin, tuo to n ja hintaero jen, korrelaatio n sekä kysynnän ja tarjonnan perusteella laskettavaa pankin sisäistä viitehintaa. huo mioo n o ttaen. to teuttaa toimeksianno n suo raan - to imien tällöin itse Mo lemmissa tapauksissa otetaan huomio on myös seuraa- päämiehenä - markkinahintaa vastaavalla hinnalla. vat tekijät: suo rittaa to imeksiannon so pimuksenalaisen liikekump- ko hde-etuutena olevan rahoitusvähneen liikkeeseenlas- panin välityksellä. T oimeksianno n to teuttamistapa on kijaa koskevat tiedot tällöin yle e ns ä kys e is e n liike kumppa nin pääte ttäv iss ä. 4.4.2 E rityisrahoitusvälineet Kun pankki toteuttaa toimeksiantoja, joiden ko skemat rahoi- kyseisiä markkinoita ko skevat olennaiset tiedot liiketo imien mo nimutkaisuus asianomaisten jo hdannaisten markkinoiden likviditeetti tus vä line e t e ivä t ole ka upa n s ä ä nne llyillä tai muilla markki- selvitysriskit noilla ta ikka luovute tta vis s a liikke e s e e nla s kun, luna s tuks e n luo tto kelpo isuus ja takaisinosto n kautta, se to imii ostajana tai myyjänä. pankin jo hdannaiskaupasta jo htuva pääomakustannus Pankin hinnat vastaavat sen saavuttamia hinto ja ajanko hta, liiketo imen ho itamisesta (esimerkiksi hintamääritysten, määrä ja kaupankäyntio lo suhteet huo mioo n o ttaen. tapahtumien ja markkina-arvo n rapo rtoimisesta) kertyneet kustannukset. Määritämme yhteissijoitusyritysten ja sijo itusrahasto jen os uu ks ie n hinna n liikke es eenlas kijalta s a a mi e mme ' ne t to arvotieto jen ja saatavilla olevien markkinahintatieto jen pe ru s te e lla . 4.5 V alvo nta, arvio inti ja muuto kset Pankki valvoo ja arvioi jatkuvasti tämän politiikan ja sen no udattamiseen tähtäävien to imenpiteiden teho kkuutta. Pankki tekee politiikkaan tarvittaessa korjauksia tai muu- 4.4.3 Joukkovelkakirjat toksia arviointinsa perusteella. Jo ukko velkakirjojen kaupat toteutetaan yleensä siten, että pankki toimii ostajana tai myyjänä. Pankki arvio i myös jatkuvasti, täyttävätkö sen valitsemat ka upa nkä yntipa ika t ja liike kumppa nit s e n huolellis e n toi- Pankki ero ttaa toisistaan kaupankäynnin niillä joukkovelka- meksianto jen toteuttamisen politiikan edellyttämät vaati- kirjo illa,jo ille pankki tarjo aa itse o sto- ja myyntihinnan, ja mukset. Jos näin ei ole, pankki tekee tarvittavat muuto kset. niillä joukkovelkakirjo illa, joilla se käy kauppaa asianomaisten liikekumppaniensa ilmo ittamiin hinto ihin perustuvilla Kaikki toimeksianto jen toteuttamista ko skevaan politiikkaan hinno illa. Molemmissa tapauksissa pankki toimii itse pää- tehdyt ko rjaukset ja muuto kset julkaistaan pankin internet- miehenä. sivusto lla osoitteessa www.danskebank.h. Jo ukko velkakirjojen hinno ittelu perustuu tuo tto käyrien ja 5 T ietoja asiakasvaroista ja niiden säilyttämisestä kehityssuuntien ennustemalleihin. P ankki saa hintatietonsa merkittäviltä markkinatakaajilta kansainvälisten ja yleisessä käytössä olevien tietojärjestelmien kautta. 5.1. Kotimaiset rahoitusvälineet Asiakkaan kotimaiset arvo -osuudet sekä f yysiset arvo paperit säilytetään erillään pankin omista arvopapereista, 4.4.4 Johdannaiset : joilla käytävässä kaupassa pankki toimii päämiehenä Seuraava kappale koskee vain niitä asiakkaita, jotka o vat Sä ilytyks e s tä pe ritää n pa lkkiota . Kulloinkin voima s s aole va t pa lkkiot ilme ne vä t Arvopa pe ripa lve luje n pa lve luma ks ut hinnastosta, so lmineet tai haluavat solmia pankin kanssa jo hdannaiskauppaa ko skevan yleisso pimuksen. 5.2. Ulkomaiset rahoitusvälineet Pa nkki s ä ilyttä ä ulkoma is ia ra hoitus vä line itä e rillä ä n pa nkin Kun asiakas ostaa tai myy johdannaisia pankin to imiessa vastapuo lena, liiketoimen hinta perustuu yleensä kulloisiinkin markkinahinto ihin, FB W 15 200908 varo ista pankin valitseman kolmannen o sapuolen eli alis ä ilyttä jä n ha lluss a . Asia kka ide n ra hoitus väline e t s ä ilyte tään yhte is tilillä ja ne re kis teröidä ä n yle is e n kä ytä nnön Sivu 8 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE mukaisesti pankin tai alisäilyttäjän nimiin. Yksittäisen Tarkoitus o n myös kehottaa sijoittajaa itse huolehtimaan osakkaan osallistuminen ulko maisen yhtiön yhtiöko kouk- tarvittavan lisäinf o rmaation hankkimisesta ennen sijoitus- se n e i site n ole yle e ns ä ma hdollis ta. Yhte is tilillä s ä ilyttä mi- pä ä tö ks e n te k oa sessä on olemassa riski asiakkaan arvo -osuuksien sekoit- tumisesta alisäilyttäjien tai muiden sijo ittajien varoihin. Tämä tiedo te perustuu 1.3.2012 vo imassao levaan vero lainsäädäntöön sekä oikeus- ja vero tuskäytäntöön. Ulkomaisten arvopapereiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta poikke avia poliittisia, taloude llisia, juridis ia , verotukse llis ia ja Mikäli sijo ittaja o n tehnyt sidottua pitkäaikaissäästämistä kos ke va n l a in muka is e n s ä ä s tä mis s op imuks e n s i jo itu s t e n muita ennalta arvaamatto mia riskejä, jo tka jäävät yksin verotus po ikkeaa tässä kohdassa esitetystä. asiakkaan vastattaviksi . Mikäli rahoitusvälineen kotimaa ja Säästämisso pimuksen piiriin kuuluvien sijo itusten siten myös alisäilyttäjän kotipaikka on Euroopan talousa- vero tusta on selvitetty erikseen Säästämisso pimuksen lue e n ulkopuolella , voiva t a s ia kka a n oike ude t ra hoitus vä li- tiedotteessa. neeseen o lla erilaiset. M yös alisäilyttäjän maksukyvyttömyydestä aiheutuvat vahingo t jäävät yksin asiakkaan Pankki ei vastaa vero laeissa, o ikeuskäytännössä tai vero- vastattavaksi. tuskäytännössä tapahtuvista muuto ksista eikä näiden Pankki vastaa vain siitä , että se valitsee käyttämänsä sa . Ve rokohte lu mä ä rä ytyy kunkin as ia kka a n yks ilöllis te n alis äilyttäjät huole llis es ti se kä s euraa näide n toimintaa. olosuhteiden mukaan ja se voi tulevaisuudessa muuttua. mahdo llisten muuto sten huo mio o n o ttamisesta tiedottees- Pankin vastuu kolmannen osapuolen toimista tai laimin- lyönneistä määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan, 8.2 Pääomatulojen verotus Pääomatuloja ovat mm. pörssiyhtiöiden o singot, yhtiöiden 6 P ankin pantti - ja pidätysoikeudesta asiakkaan sijoitustuotteisiin ja rahavaroihin pä ä oma tulo-os ingot, ulkoma ilta s a a dut joukkove lka kirja la ino jen ko ro t, eräät muut ko ro t ja arvopapereiden luovutusvoito t. Pääo matuloihin sovelletaan pääomatulojen vero kan- Pankilla vo i olla sijoitustuo tteeseen liittyvien so pimusehtojen nojalla pentti - ja/tai pidätysoikeus asiakkaan sijoitusomaisuuteen pankin saatavien kattamiseksi . Asiakkaan taa, joka on tällä hetkellä 30 pro senttia. S iltä o sin kuin verotettavat pääo matulot ylittävät vero vuo nna 50.000 euro a, pääo matuloveron määrä on 32 pro senttia. tilillä oleviin rahav aroihin pankilla on omien saataviensa Esimerkiksi luonno llisen henkilön myydessä arvopapereita, osalta kuittaus oike us elle i tois in ole hän vo i joutua maksamaan luovutusvoito sta nimenomaisesti ja kir- jallisesti sovittu tai laissa määrätty. pääomatulovero a. Luo vutustappio t ovat vero tuksessa tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia luo vutusvoitoista. 7 T ieto puheluiden nauho ittämisesta ja tallentamisesta Myös ulko mailta saadut pääo matulot o vat yleensä Suomessa vero nalaista tuloa. Pankilla on o ikeus nauhoittaa ja tallentaa asiakkaan kanssa kä ytä vä t puhe lut. Pa nkilla on oikeus kä yttä ä puhe luta llenteita to imeksiannon to dentamiseen, asiakaspalvelun kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin sekä to disteina mahdo llisten riitaisuuksien ratkaisemisessa. Suoma la is e lla julki s e s ti note e r a tulta yhtiö ltä s a a dus ta os ingos ta 70 pro s enttia on luonnollise lle henkilölle vero nalaista pääomatuloaja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Yhtiön osake o n julkisesti noteerattu, jos sillä käydään ka uppa a Suome s s a ta i muua lla ET A-a lue e lla julkis e s s a 8 Rahoitusvälineiden verotus kaupankäynnissä tai muilla s äänne llyillä markkinoilla taikka ET A-a lue en ulkopuole lla muulla s ää nne llyllä ja viran- 8.1 Tiedotteen luonne ja vastuunrajoitus Se ura a va s s a o n ke r rott u yl e is e llä t a s ol la r a hoit us vä line ide n oma is e n va lvonna s s a ole va lla ma rkki na lla . Myö s Suo me s s a tai muualla E TA -alueella ns. monenkeskisessä kaupan. vero tuksesta, kun sijoittaja o n Suomessa yleisesti käynnissä oleva osake o n julkisesti no teerattu, jos osake on ve rove lvolline n kulutta ja -as ia ka s [ luonnolline n he nkilöj. otettu kaupankäynnin ko hteeksi yhtiön hakemuksesta tai Tarkemmin vero tuksesta o n kerrottu kunkin rahoitusväli- sen suostumuksella. neen tuotekohtaisissa esitteissä kuten sijo itusrahasto n yksinkertaistetussa rahasto esitteessä. T ämä tiedo te ei ole osa pankin ja asiakkaan välistä so pimusta eikä sen tarko ituksena ole veroneuvo nnan antaminen. Tiedotteen. Muiden suo malaisten yhtiöiden kuin julkisesti no teerattujen yhtiöide n ma ks a ma t os ingot ova t luonnollis e lle he nkilölle tarkoituksena on kiinnittää sijoittajan huo mio ta siihen, että verovapaita yhtiön nettovarallisuudelle lasketun yhdeksän prosentin tuoton määrään saakka. T ällaisista o singoista 70 raho itusvälineiden o mistukseen liittyyvero seuraamuksia. prosenttia o n kuitenkin veronalaista pääo matuloa ja 30 FB 0015200908 Sivu 9 / 12 SIJOITTAJATIEDOTE pro senttia vero vapaata tuloa siltä osin kuin osingot ylittävät otetaan vero velvollisen vaatimuksesta huo mioo n S uo messa vero velvo llisko htaisen rajan 60.000 euroa vuodessa. Yhtiön vero tusta toimitettaessa ja se yleensä hyvitetään samasta ne tt ova ra l lis uud e n pe r us t e e l la la s ke t un yhd e ks ä n pro s e ntin tulosta S uo meen maksettavasta verosta. Ulko maista veroa rajan ylittävistä o singo ista verotetaan 70 prosenttia hyvitetään kuitenkin yleensä enintään vero so pimuksen luonnollisen henkilön ansio tulona progressiivisen säännösten mukainen määrä. vero asteiko n mukaan, kun taas loput 30 pro senttia o vat verovapaata tuloa. Mo nissa maissa S uo men kaltainen säilyttäjän ilmoitukseen perustuva vero tusmenettely ei o le laissa sallittu vaan ELI-valtiossa tai verosopimusvaltio ssa olevasta yhtiöstä vallitseva käytäntö o n, että säilyttäjältä vaaditaan saatua osinkoa vero tetaan yleensä samalla tavoin kuin ennakko on loppuasiakkaan yksilöintitietojen lisäksi vastaavasta suo malaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Jos alkuperäiset kotipaikkato distukset lisädokumentteineen. osinko on kuitenkin saatu yhtiöstä, joka ei ole nk. emo - ty- Edellä mainitusta syystä ulko maisten arvopapereiden täryhtiödirektiivissä 190/435/E TYI tarko itettu yhtiö, tai sel- tuo to nmaksujen yhteydessä ei vo ida kaikissa tapauksissa laisesta valtiosta olevasta yhtiöstä, jonka kanssa S uo mella no udattaa vero so pimusten mukaisia alempia lähdevero n ei o le verovuonna voimassa kyseisen o singon verotukseen pidätysprosentteja. s ove lle tta va a ve ros opimus ta , os inko on luonnollis e lle he nkilöl le S uome s s a a ina koko na is u ude s s a a n ve ro na la is ta Esimerkiksi yhdysvaltalaisten yhteisöjen ansio tulo a. liikkeeseenlaskemien arvopapereiden osingon-ja Osuuskunnalta saatu osuuspääoman ko rko ja vastaavat varmistautua siitä, että osinko ja ja ko rko ja saava asiakas on s uorituks e t ova t luonnollis e ll e he nkilölle ve rova pa ita 1. 500 oikeutettu S uo men ja Yhdysvaltojen välisen euro on asti ja 70 pro senttisesti vero nalaista pääomatulo a vero so pimuksen mukaisiin huojennuksiin ja ettei asiakas ole siltä osin kuin ne ylittävät 1.500 euroa. Yhdysvaltain verolakien mukaan vero tettava henkilö tai ko ro nmaksuissa täytyy verosäännösten mukaan yhteisö [ns, "US perso n"]. Lisäksi asiakkaan tulee toimittaa Pankki on velvollinen pidättämään tietyistä pääomatuloista, verosäännösten mukaiset asiakkaan tunnistamiseen kuten esimerkiksi suo malaisten julkisesti noteerattujen liittyvät asiakirjat. Henkilöasiakkaiden kohdalla asiakkaan yhtiöiden o singo ista ja eräiden joukkovelkakirjalainojen tunnistamisdo kumenttina vaaditaan ko pio koroista, ennako npidätyksen. henkilöllisyystodistuksesta (esim. passista, ajoko rtista). jo ka on vastaano tettu ko nttorissa. Mikäli tarvittavia asiakirjoja ei 8.3 K o rko tulo n lähdeverolain alaisten joukkovelkakirja- ole to imitettu, pidätyspro sentti on vero säännösten mukaan lainojen tuotto ko rkeampi kuin verosopimuksessa. Suo messa vo imassa olevan korko tulon lähdevero lain [1341/1990) alaisesta jo ukko velkakirjalainan ko ro sta tai Myös paikallisten arvo paperikeskusten tarjo amat rajoitetut indeksihyvityksestä pankki perii lähdevero n tuo tonmaksun veropalvelut saattavat olla esteenä sille, ettei yhteydessä. K orko tulo n lähdevero o n 30 pro senttia. tuotonmaksussa arvo paperin liikkeeseenlaskijan kotivaltio n Maksettua korko a/indeksihyvitystä ja siitä perittyä lähde- ja ulkomaisen sijo ittajan ko tivaltio n välisen vero so pimuksen veroa ei ilmoiteta veroilmo ituksessa. Myyntitilanteessa mukaisia pidätysprosentteja vo i no udattaa. Esimerkiksi kertynyt korko [jälkimarkkinahyvitys) o n kuitenkin pääo ma- Yhdysvalto jen paikallisessa arvo paperikeskuksessa [DT C) tuloa e ikä lä hde ve rona la is ta korkotuloa. Pa nkki toimitta a säilytettyjen osakkeiden perusteella saaduista ennakonpidätyksen jälki markkina hyvityksesta. tuoto nmaksuista peritään o singo nmaksavan yhtiön Jo ukko velkakirjalainasta saatua jälkimarkkinahyvitystä kotivaltio n verolainsäädännön mukainen lähdevero , joka on ko skevat tiedo t tarkistetaan esitäytetystä vero ilmo ituk- yleensä suurempi kuin vero sopimuksen säännösten sesta . T arvittaessa tiedo t korjataan tai täydennetään ja mukainen määrä. vero ilmoitus palautetaan verotoimisto on. Us e a mma s s a v a lti os s a lis ta tt uje n os a kke i de n kohd a lla 8.4 Ulkomaiset pääomatulot , tuotonmakeutja verotus vero sopimuksen mukaisen vero pro sentin hyödyntämisen Ulkomaiset pääo matulo t ovat Suomessa yleisesti edellytyksenä saattaa o lla osakkeiden ko tiuttaminen ennen ve rove lvollis e lle s ijoitta ja lle Suome s s a ve rote tta va a tuloa , tuotonmaksuhetkeä liikkeeseenlaskijan kotivaltio n e lle i s ove lle tta va ve r os o pimus e s t ä v e ro tus ta Suo me s s a . paikalliseen arvarvo paperikeskukseen. Ulko maisten arvo papereiden perusteella saatavaa tuloa saatetaan ve rotta a myös ulkoma illa, jolloin tulos ta Mikäli sijo ittaja ei hae itse takaisin vero sopimuksen pidätetään ulko mainen vero (nk lähdevero ) useimmiten sen ylittävän määrän perittyä vero a liikkeeseenlaskijan ma ks a mi s e n yhte yd e s s ä . Ulk oma i lle ma ks e ttu lä hde v e ro kotivaltion verottajalta, jää tämä vero yleensä sijoittajan FBOOi s 2009 08 Si v u 10 / 1 2 SIJOITTAJATIEDOTE lopullis eksi kuluks i. J ois s ain tilanteissa liika a pidä tetyn 8.6 Arvo-osuustiliin ja ulkomaiseen arv opaperisätlytyk- vero n takaisinhakemi nenliikkeeseenlaskijan kotivaltio n seen liittyv ät palkkiot verottajalta ei ole käytännössä edes mahdollista, koska Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun vastaavan omai- ulko maisten arvo papereiden säilyttämiseen liittyvät suuden ho itamisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet alis ä ilyttä jä ke tjut voiva t ka ns a invä lis en ta va n muka a n olla kustannukset, kuten arvo -o suustilimaksut, voidaan vähen- pitkiä eikä sijoittajan o le käytännössä mahdo llista hankkia tää vero tuksessa vain omavastuuosuuden ylittävältä osin. sä ilytys ke tjun pä ä s s ä ole va lta a lis ä ilyttä jä ltä ta i Omavastuuo suus on 50 euro a. Pankki ilmo ittaa suo raan mahdo llisesti liikkeeseenlaskijalta todistusta, jo ka o so ittaa, vero ttajalle asiakkaan vero vuonna maksamat arvo-o suus- että kys ee ssä olev alta sijoittajalta on pe ritty liikaa tilin ja ulko maisen arvo paperisäilytyksen tilinhoitopalkkio t lähdevero a. sekä arvo -o suuksien ja arvo papereiden tilisiirtopalkkio t. Pankki to imittaa Suo men vero hallinnolle myös ulkomaisten tuo to nmaksujen o salta yleisesti ja rajoitetusti verovelvollis ia tulons aajia kos ke va t tie dot pa nkin 8.7 Lisätietoja Lisätietoja on saatavilla verohallinno n Internet-sivuilta (www.vero .fi). Lisätieto ja antavat myös verotoimistot vuosi-llmo itu ksissa. 9 Rahoituspalv eluiden B.5 V arainsiirtovero Suomalaisten yhtiöiden osakkeiden ja vastaavien o man pääo manehtoisten arvopapereiden sekä sellaisten merkintään oikeuttavien arvopapereiden vastikkeellisen luo vutuksen yhteydessä maksetaan varainsiirtoveroa. etä my ynti Kun kuluttaja tekee ko ko naan uuden raho ituspalveluja ko skevan sopimuksen alusta lo ppuun etämyynnissä siten ettei henkilökohtaisesti tapaa pankin edustajaa, hänellä o n tietyissä tapauksissa o ikeus peruuttaa tekemänsä so pimus. So pimusmuuto stilanteissa peruuttamiso ikeutta ei ole. Varainsiirto vero a ei kuitenkaan yleensä makseta, jo s luovutus tapahtuu kiinteää rahavastiketta vastaan ja arvo paperillä käydään kauppaa yleis ölle avoimess a ja säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä (11 julkisessa kaupankä ynnis s ä ta i muilla s ä ä nne llyillä ma rkkinoilla Suome s s a ta i muualla ET A-a luee lla, (2) s ää nnellyllä ja vira noma ise n va lvonna s s a ole va lla ma rkkina lla ET A-a lue e n ulkopuolis e s s a valtio ssa joka o n hyväksynyt veroasio issa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen tai (3) ns. Kun uusi säilytys-ja sijo ituspalvelusopimus tehdään etämyynnissä (esim. verkko -ja puhelinpankissaj, kuluttaja- asiakkaalla on o ikeus peruuttaa sopimus. Peruuttamiso ikeutta ei kuitenkaan o le sijo itustuotteissa, jo iden arvo vaihtelee markkinoilla tapahtuvien muuto sten mukaan. P eruuttamisoikeutta ei o le esimerkiksi o sake-, jo ukkovelkakirjalaina- tai rahasto-o suuksien merkinnässä tai muussa kaupassa. mo nenkeskisessä kaupankäynnissä S uo messa tai muualla ET A-a lue e lla pa its i jos os a ke ei ole a rvo-os uus muotoine n ta i jo s se o n o tettu kaupankäynnin ko hteeksi ilman yhtiön hakemusta tai suo stumusta. Varainsiirto vero vapaus edellyttää, että luo vutus tapahtuu Peruuttamisoikeus on voimassa 14 vuo ro kautta siitä, kun asiakas on pankkitunnuksillaan tehnyt uuden etäsopimuksenja saanut tai vo inut saada haltuunsa ennakkotiedo t ja so pimusehdot. Jos asiakas haluaa käyttää arvo paperinvälittäjän kautta tai että arvopaperinvälittäjä o n peruuttamisoikeuttaan, hänen tulee ilmoittaa siitä luovutuksen osapuolena tai että luovutuksensaaja on ve rkko pa nkis s a yht e yde no ttoloma kke e l la ta i s oitt a ma lla hyväksytty kaupankäyntio sapuoleksi sillä markkinalla, jo ssa asiakaspalveluun puh. 0200 2580 (pvm/mpm). A siakas luo vutus tapahtuu. V arainsiirto vero n piiriin kuuluvista tarvitsee ilmo ituksen tekemiseen pankkitunnukset. Peruutettava so pimus o n yksilöitävä ilmo ituksessa. suomalaisten arvopapereiden kaupo ista ja muista va s tikke e llis is ta s a a nnois ta o n us e immite n os ta ja ve lvollinen maksamaan varainsiirtovero a. Uusien osakkeiden liik- Mikäli asiakas käyttää peruutuso ikeuttaan, o n hänen keeseen laskemisen ja merkinnän yhteydessä ei makseta maksettava palveluhinnasto n mukaiset palkkio t ja maksut varainsiirtoveroa. siltä ajalta , kun so pimus o n o llut vo imassa. Mikäli säilytyksessä on arvopapereita, o n asiakkaan ehtojen Ulko maisten yhtiöiden arvopapereilla tehdyistä kaupo ista mukaisesti ositettava toinen arvo -o suustili / os taja lla tai myös myyjä llä voi olla ve lvollis uus ma ks a a arvopaperisäilytys, jonne säilytyksessä o levat arvo paperit ulko maille paikallista arvopapereiden vaihdantaan liittyvää siirretään. veroa riippuen kyseisen maan säännöksistä. Pankki veloitta a u lkoma is e s s a p örs s i s s ä ulkoma is i lla a rvop a pe re illa te hdy is tä ka u pois ta ma hdo llis e s ti ma k s e tt a va n pa i ka ll is e n vero n asiakkaalta kauppahinnan tai kaupankäyntiin liittyvien palkkio iden veloittamisen yhteydessä. FB0015 2009.06 Si v u 1 1/ 1 2 SIJOITTAJATIEDOTE 10 A siakasneuvo nta ja tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuoja m enettelyt Sijoituspalveluihin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ensisijaisesti o ttaa yhteyttä Danske Bankin konttoriin tai Danske (pvm/mpm]. B ankin M ikäli asiakaspalveluun pankin ja asiakkaan puh. välillä 0200 syntyy 2580 sijoituspalveluihin liittyvää erimielisyyttä, pyritään erimielisyys ratkaisemaan keskenään neuvotellen. Jo s neuvottelemalla ei päästä ratkaisuun, asiakas voi kääntyä V akuutus-ja raho itusneuvo nnan puo leen saadakseen sieltä sijo ituspalveluihin liittyvää tietoa sekä tarvittaessa saattaa erimielisyydet Arvo paperi- tai Pankkilautakunnan käsiteltäväksi. Vakuutus- ja raho itusneuvo nta, Po rkkalankatu 1, 00180 Helsinki. Sähköpo sti inf o@fine.fi puh. 09 6850 120. Lisätieto ja ja yhteydeno tto lo make o soitteessa www.fine.f i. FBOO15 2009 08 Sivu 12 / 12 Johdannaissopimusten raportointipalvelun ehdot Bank Voimassa marraskuusta 2013 alkaen Sivu 1 [4) Tätä sopimusta ("Sopimus") sovelletaan johdannaissopimusten raportointiin asiakkaan ["Asiakas ") ja Danske Bank A/S:n ["Danske Bank"] välillä. Sopimuksessa määritellään ehdot Danske Bankin tarjoamille palveluille, jotka koskevat tiettyjen johdannaissopimusten yksityiskohtaisten tietojen toimittamista Kauppatietorek isteriin (määritelty jäljempänä) Asiakkaan puolesta EMIRissä (määritelty jäljempänä) määriteltyjen johdannaissopimusten raportointia koskevien vaatimusten mukaisesti ["J ohdannais sopimusten raportointipalvelut"]. 1. Sopimus Asiakkaan hyväksyttyä (Danske Bankin verkkosivuilla tai muulla tavalla) Johdannaissopimusten raportointipalvelujen käyttöönoton, Asiakas ja Danske Bank A/S ovat sopineet, että Danske Bank tarjoaa Johdannaissopimusten raportointipalveluja tämän Sopimuksen ja EMIRin mukaisesti. Sopimusta sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin Asiakas on hyväksynyt tämän Sopimuksen ja siihen saakka, kunnes kumpi tahansa osapuoli on irtisanonut Sopimuksen kohdan 12 tai 13 mukaisesti. 2. Määritelmät Ed ellä ja jäljem p än ä m ääritelty jen term ien lisäksi seuraavilla termeillä on seuraavat merkitykset. "Jälkeenpäin raportoitavajohdannaissopimus" tarkoittaajohdannaissopimusta, joka on tehty Asiakkaan ja Danske Bankin tai jonkin muun Danske Bank -konsernin yhtiön kesken ennen raportoinnin alkamispäivää (EMIRissä määritellyllä tavalla ) ja joka oli voimassa 16. elokuuta 2012 tai sen jälkeisenä aikana. `Yhteisettiedot'tarkoittaa Raportoitavien johdannaissopimusten tietoja, jotka on mainittu 19. joulukuuta:2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1247/2012 taulukossa 2 ja 19. joulukuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen [EU) N:o 148/2013 taulukossa 2, sellaisena kuin ne ovat kulloinkin muutettuina. "Vastapuolitiedot" tarkoittaa johdannaissopimuksen vastapuolitietoja, jotka on mainittu 19. joulukuuta 2012 annetun kom ission täytäntöänpanoasetuksen [EU) N:o 1247/2012 taulukossa 1 ja 19. joulukuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen [EU) N:o 148/2013 taulukossa 1, sellaisena kuin ne ovat kulloinkin muutettuina. "Danske Bank -konserni " tarkoittaa Danske Bankia ja sen kokonaan omistamia tytäryhtiöitä, joiden kotipaikka on EU:ssa/ETA-alueella. "EMIR" (European Market Infrastructure Regulation) tarkoittaa W C-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annettua asetusta (EU) N:o 648/2012 sekä sen nojalla annettuja delegoituja säädöksiä sellaisena kuin ne ovat kulloinkin muutettuina. "Raportoitavajohdannaissopimus " tarkoittaa Asiakkaan ja Danske Bankin tai jonkin muun Danske Bank -konsernin yhtiön välistä johdannaissopimusta, johon sovelletaan EMIRn 9 artiklan mukaista johdannaissopimusten raportointivaatimusta. Jälkeenpäin raportoitavat johdannaissopim ukset ovat Raportoitavia johdannaissopimuksia, elleivät Asiakas ja Danske Bank yhteisesti sovi muuta. "Raportointiedustaja " tarkoittaa Danske Bankin nimittämää kolmatta osapuolta, kuten esimerkiksi EMIRin mukaisesti hyväksyttyä tai tunnustettua keskusselvitysvastapuolta, joka raportoi kaikki Raportoitavat tiedot tai osan niistä. "Raportoitavat tiedot" tarkoittaa Raportoitavaa johdannaissopimusta koskevia tietoja, jotka Asiakkaan on EMIRin mukaisesti ilmoitettava Kauppatietorekisteriin sovellettavien raportointim ääräaikojen mukaisesti ja jotka sisältävät Vastapuolen tiedot ja Yhteiset tiedot. Danske Bank A/6 C VR nr 6 1 1 2 6 2 2 8 - Ke b e nh av n Johdannaissopimusten raportointipalvelun ehdot $ - - Bank Voimassa marraskuusta 2013 alkaen Sivu 2 [4] "Kauppatietorekisteri " tarkoittaa EMIRin mukaisesti hyväksyttyä tai tunnus tettua Kauppatietorekisteriä. Jos Raportoitavalle johdannaissopimukselle ei ole käytettävissä Kauppatietorekisteriä, sopimus ilmoitetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviran o m aiselle. "Arvostus tiedot" tarkoittaa Vastapuolen tietoja, jotka sisältävät Raportoitavan johdannaissopimuksen mark-to-market- tai mark- to-model -arvostuksiin liittyviä tietoja tai vakuuksiin liittyviä tietoja. 3. Muiden johdannaissopimusten raporto im atta jättäminen Elleivät osapuolet erityisesti sovi muuta, Danske Bank ei raportoi Asiakkaan puolesta muita kuin Raportoitavia johdannaissopimuksia. Selkeyden vuoksi todetaan, etteivät Asiakkaan tytäryhtiöidensä tai muun vastapuolen kuin Danske Bankin tai Danske Bank -konsernin yhtiön kanssa tekemät johdannaissopimukset ole Raportoitavia johdannaissopimuksia. 4. Raportointiedustajatja Kauppatietorekisterit Danske Bankilla on oikeus nimittää yksi tai useita Raportointiedustajia, jotka vastaavat Danske Bankin puolesta kaikista tai joistakin Johdannaissopimusten raportointipalvel uista. Danske Bank (tai Raportointiedustaja) voi valita täysin oman harkintansa mukaan, mihin Kauppatietorekisteriin tai Kauppatietorekistereihin Raportoitavat tiedot ilmoitetaan. 5. Raportointivaltuutus Asiakas valtuuttaa Danske Bankin [tai Danske Bankin nimittämän Raportointiedustajan) ilmoittamaan kaikkiaRaportoitavia johdannaissopimuksia koskevat Raportoitavat tiedot Kauppatietorekisteriin sovellettavan määräajan kuluessa asiakkaan puolesta. 6. Raportoitavat tiedot 6.1. Yhteiset tiedot Danske Bank ja Asiakas toimivat yhteistyössä hyvässä uskossa ja määrittävät Raportoitavan johdannaissopimuksen Yhteiset tiedot ennen tässä tarkoitetun Raportoitavan johdannaissopimuksen ilmoittamista Kauppatietorekisteriin. Ellei Raportoitavalle johdannaissopimukselle ole määritetty yksilöllistä kauppatunnusta ("Unique Trade Identifier"), Danske Bank luo kauppatunnuksen Raportoitavalle johdannaissopimukselle. Jos Raportoitava johdannaissopimus voidaan luokitella rapartointia varten yhteen tai useaan omaisuusluokkaan, Danske Bank valitsee kyseiselle Raportoitavalle johdannaissopimukselle ilmoitettavan omaisuusluokan. 6.2. Arvostustiedot Ellei muuta sovita, Danske Bank ilmoittaa Arvostustiedot Kauppatietorekisteriin Asiakkaan puolesta- Asiakas hyväksyy, että Danske Bank, Danske Bank -konsernin' yhtiö Raportointiedustaja tai keskusselvitysvastapuoli laskee ja määrittää Arvostustiedot. Mikään tässä kohdassa 6.2 ei rajoita Asiakkaan muihin sopimuksiin perustuvia oikeuksia kiistää tai riitauttaa Danske Bankin, Danske Bank -konsernin muun yhtiön, Raportointiedustajan tai keskusselvitysvastapuolen Raportoitavalle johdannaissopimukselle tai siitä kirjatulle vakuudelle määrittäm ää arvostusta. 6.3. Velvollisuus toimittaa tiedot Danske Bankille Asiakkaan on toimitettava kaikki tiedot, joita Danske Bank tarvitsee Johdannaissopimusten raportointipalvelujen tarjoamiseen, kuten esimerkiksi Asiakkaan tunnistetiedot [LEI-tunnus). Ellei Asiakas toimita näitä tietoja Danske Bankin määrittämien määräaikojen sisällä , Danske Bankilla ei ole velvollisuutta tarjota Johdannaissopimusten raportointipalveluja niiden Raportoitavien johdannaissopimusten osalta, joita varten tarvittavia tietoja ei ole toimitettu. Johdannaissopimusten raportointipalvelun ehdot Ba n k Voimassa marraskuusta 2013 alkaen Sivu 3 (4) 6.4. Raportoitavia johdannaissopimuksia koskevat oletukset Asiakas vakuuttaa Danske Bankille seuraavat asiat, :joiden Danske Bankin on oikeus olettaa pitävän ,,paikkansa: (i] kaikki Raportoitavat johdannaissopimukset liittyvät suoraan Asiakkaan liike- ja rahoitustoimintaan; ja (ii] Asiakas on kaikkien Raportoitavien johdannaissopimusten vastapuoli (ei asiamies). Asiakkaan on ilmoitettava Danske Bankille viipymättä ja sovellettavien raportointia koskevien määräaikojen mukaisesti , elleivät nämä oletukset pidä paikkaansa tietyn Raportoitavan johdannaissopimuksen osalta. 6.5. Tietojen toimittaminen Danske Bankille Asiakas toimittaa kaikki kohdissa 6.1-6.4 määritetyt tiedot sähköpostilla tai muulla sovitulla tavalla. 7. Vastuu tiedoista Asiakas vakuuttaa , etteivät Asiakkaan Danske Bankille tämän Sopimuksen mukaisesti toimittamat Raportoitavat tiedot ja muut tiedot ole Danske Bankille toimitettaessa vääriä , virheellisiä, harhaanjohtavia , vanhentuneita , puutteellisia tai muilla tavoin epätarkkoja. 8. Virheiden korjaaminen Jos Danske Bank tai Asiakas huomaa toiselle osapuolelle aiemmin toimitetuissa Raportoitavissa -tiedoissa virheen , joka on olennainen. EMIRissä säädettyjen, johdannaissopimusten raportointia koskevien vaatimusten kannalta , kyseinen osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista . Osapuolet korjaavat virheen hyväs sä uskoss a ja kaupallisesti kohtuullisella tavalla. 9. Raportit asiakkaalle Da n s ke Bank tarjoaa Asiakkaalle mahdollisuuden käyttää Danske Bankin raportoimia Raportoitavia johdannaissopimuksia koskevia Raportoitavia tietoja. Tämän käyttömahdollis uuden laajuus ja toteutusmuoto määräytyvät kyseisen Kauppatietorekisterin tietojen käyttöä koskevien ehtojen perusteella. Danske Bank voi tarjota Asiakkaalle tässä kohdassa 9 tarkoitetun pääsyn tietoihin sähköisessä muodossa. 10. Vastuunrajaus Danske Bank ei vastaa minkäänlaisista suorista, satunnaisista, välillisistä, epäsuorista , toissijaisista kuluista, kustannuksista , sakoista, korvausvelvollisuuksista vahingoista tai menetyksistä (mukaan lukien esimerkiksi asianajopalkkiot) ("Kustannus "), jotka johtuvat IT-järjestelmien vioittumisesta tai siitä, ettei niitä voida käyttää, tai järjestelmiin sisältyvien tietojen vahingoittumisesta jäljempänä lueteltujen syiden vuoksi ja riippumatta siitä, vastaako Danske Bank tai kolmas osapuoli kyseisten järjestelmien käyttämisestä: sähkökatko tai Danske Bankin teleliikenteen katkos . lainsäädännöllinen tai hallinnollinen toimenpide , luonnonkatastrofi . sota. vallankumous, yhteis kunnallinen levottomuus . s abotaas i, terrorismi tai ilkivalta [mukaan lukien tietokonevirushyökkäykset tai hakkerointi) lakot , työsulut tai boikotit riippumatta siitä, onko Danske Bank tai jokin sen organisaatio itse osallisena tai aloittanut tällaisen kiistan ja sen syystä riippumatta (tämä koskee myös tilanteita, joissa kiista vaikuttaa vain johonkin Danske Bankin osaan) muut olosuhteet , jotka eivät ole Danske Bankin hallinnassa. Danske Bank on kuitenkin vastuussa, jos Danske Bankin olisi pitänyt pystyä ennakoimaan Kustannuksen syy, kun Sopimus solmittiin , tai sen olisi pitänyt pystyä välttämään Kustannuksen syy Danske Bank on sovellettavan lainsäädännön mukaan vastuussa Kustannuksen syystä kaikissa olosuhteissa. Johdannaissopimusten raportointipalvelun ehdot Bank Voimassa marraskuusta 2013 alkaen Sivu 4 [4) Asiakas hyväksyy sen, ettei Danske Bank tai mikään Danske Bank -konsernin yhtiö ole korvausvelvollinen tai vastu u ssa Asiakkaalle tai m illekään m u u lle luonnolliselle tai oikeushenkilölle siltä osin kuin Kustannus johtuu Asiakkaan laiminlyönnistä tai. Asiakkaan muiden tähän Sopimukseen perustuvien tehtävien ja velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä. Danske Bank voi edellä esitetystä huolimatta ottaa koska tahansa käyttöön uusia maksuja tai korottaa Johdannaissopimusten raportointipalvelujen tarjoamisesta perittäviä , olemassa olevia maksuja ilm oittam alla siitä Asiakkaalle kirjallisesti viim eistään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Asiakkaalla on tällaisessa tapauksessa oikeus irtisanoa Sopimus yhden viikon irtisanomisajalla. Edellä esitetty vastuunrajoitus ja vastuunvapautus pysyvät voimassa tämän Sopimuksen mahdollisen irtisanomisen tai voimassaolon lakkaamisen jälkeen. Danske Bank voi alentaa Johdannaissopimusten raportointipalvelujen tarjoam isesta perittäviä maksuja ilmoittamatta siitä Asiakkaalle. 11, Ei vapautusta raportointivelvollisuudesta Asiakas hyväksyy sen, että vaikka Danske Bank hoitaa Raportoitavien tietojen ilmoittamisen. Asiakas on kuitenkin täysin vastuussa Asiakkaan omien EMIRin mukaisten velvoitteiden noudattamisesta. 13. Sopimuksen muuttaminen Danske Bank voi, sen lisäksi mitä kohdassa 12 todetaan, muuttaa tätä Sopimusta yksipuolisesti ilm oittamalla siitä Asiakkaalle yksi (1) kuukausi etukäteen. 12. Maksut Johdannais sopim usten raportointipalvelut tarjotaan Asiakkaalle ilman maksua vastineena sille, että Asiakas jatkaa kaupankäyntiä Danske Bank -konsernin kanssa, 14. Voimassaoloja irtisanominen Asiakas tai Danske Bank voivat irtisanoa tämän Sopimuksen yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla ilm oittam a lla asias ta kirjallisesti to iselle osa puolelle. Irtisanominen ei lopeta osapuolten välisiä mahdollisia muita sopimuksia. Jos osapuoli ei täytä tämän Sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, kyseessä ei ole minkään muun osapuolten välisen sopimuksen rikkominen (riippumatta siitä, miten sopimusrikkomus on määritelty). Danske Bank voi purkaa Sopimuksen välittömästi, jos Asiakas ei maksa kohdan 12 mukaisia maksujaan 10 työpäivän kuluessa saatuaan maksamista koskevan kirjallisen vaatimuksen. 15. Vaikutukset muihin sopimuksiin Mikään tämän Sopimuksen kohta ei muuta tai täydennä eikä sen katsota muuttavan tai täydentävän mitään Asiakkaan ja Danske Bankin tai muun Danske Bank -konsernin jäsenen välillä tehtyjä johdannaissopimuksia tai muita sopimuksia. 16. Ilmoitukset Asiakas hyväksyy, että Danske Bank lähettää Asiakkaalle ilmoituksia sähkdpostilla salaamattomassa muodossa. 17. Lainsäädäntö ja oikeuspaikka Tähän Sopimukseen sovelletaan ja sitä tulkitaan Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kaikki Sopimukseen liittyvät kiistat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. VIHDIN KUNTA PL 13 03101 NUMMELA Danske Bank PIA staff PB 1275 K a up i nt i e 3 , 0 0 4 4 0 H e ls i nki 000 75 DA NS KE BA NK P uh. 0 1 0 5 4 6 0 0 0 0 V iite V eli- Pekka Kahanpaa ww w.d anskeba nk.fi 27.2.2015 Kaupparaportointia koskevat säännökset Danske Bank ja sen yritysasiakkaat ovat olleet velvollisia raportoimaan 12.2.2014 alkaen johdannaissopimusten tiedot kauppatietorekisteriin. Kauppatietorekisteri on yhteisö, joka keskitetysti kerää tiedot johdannaissopimuksista rekisteriin, johon rahoitusmarkkinoita valvovilla viranomaisilla on pääsy. Raportointi on tehtävä 12.2.2014 alkaen johdannaissopimuksen solmimista, muuttamista tai päättämistä seuraavana pankkipäivänä. EU:n EMIR-sääntelyn mukainen raportointivelvollisuus koskee kaikkia johdannaistyyppejä (mukaan lukien valuuttatermiinit) riippumatta niiden käyttötarkoituksesta; sekä suojaavat että spekulatiiviset johdannaissopimukset on raportoitava. Danske Bankin kauppatietojen raportointipalvelu Danske Bank tarjoaa asiakkailleen kauppatietojen raportointia koskevan palvelun, jonka avulla asiakas pystyy täyttämään EMIRin mukaiset raportointivelvollisuutensa. Pankki raportoi määräajassa puolestanne kauppatietorekisteriin kaikki tarpeelliset tiedot kansamme solmimistanne j ohdannaissopimuks ista. Tämän kirjeen liitteenä on kaupparaportointia koskeva sopimus, joka sisältää ehdot, joilla pankki tarjoaa kaupparaportointipalvelun. Palvelumme on teille toistaiseksi maksuton. Mitä asiakkaan pitää tehdä? Jos haluatte ottaa käyttöön tarjoamamme kaupparaportointipalvelun, pyydämme teitä: 1. hankkimaan yhtiöllenne kansainvälinen LEI-tunnuksen (Legal Entity Identifier), jos ette ole vielä hankkineet tunnusta, hankkimaan tunnuksen. LEI-tunnus on yksilöllinen tunniste, jota Danske Bank ja kauppatietorekisteri tarvitsevat yksilöimään yhtiönne raportointia varten. Danske Bank ei voi hankkia LEI-tunnusta yhtiöllenne, mutta osoitteessa danskebank.com/emir löydätte lisää tietoa LEI-tunnuksesta ja siitä kuinka voitte hankkia tunnisteen yhtiöllenne. LEI-tunnuksen hankkiminen maksaa noin EUR 150, ja kestää yleensä alle viikon. 2. toimittamaan LEI-tunnuksen pankillemme EMIR-verkkosivun kautta (danskebank.com/emir). Palvelun käyttöönoton yhteydessä tarvitsette oheista koodia: FIFI668767 Teidän katsotaan hyväksyneen kaupparaportointia koskevan sopimuksemme, kun olette syöttäneet LEI-tunnuksenne pankin järjestelmään verkkosivun kautta ja ottaneet kaupparaportointipalvelun käyttöönne. Teidän ei tarvitse ottaa Danske Bankin palvelua käyttöönne, mikäli haluatte raportoida yhtiönne johdannaissopimukset itse tai toisen palveluntarjoajan kautta. Olemmeko luokitelleet teidät oikeaan E M IR -asiakasluokkaan? EMIR-sääntelystä johtuvat velvollisuudet vaihtelevat asiakasluokan mukaan. Tekemämme luokittelun mukaan olette Finanssialan ulkopuolinen vast. Jos teitä ei ole luokiteltu mielestänne oikein, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä yhteyshenkilöönne pankissa. Lisätietoja Lisätietoja EMIRin mukaisesta kaupparapottoinnista on saatavilla verkkosivuillamme (danskebank.com/emir). Jos teillä on kysymyksiä, pyydämme teitä lähettämään ne sähköpostilla (emir-tradereporting@danskebank.com) tai olemaan yhteydessä yhteyshenkilöönne pankissa. Ystävällisin terveisin Danske Bank