Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

Transcription

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001
2/2001
Suomen Migreeniyhdistys ry
Kaarina Suonperä
On helpompi olla oma itsensä – jännittämättä – kun tietää kuinka
käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut.
Tervetuloa kuuntelemaan luentoani
”Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä”
Runeberginkatu 15 A 1, torstai 7.2.2002 klo 18
TIEDOTTAJA, KOULUTTAJA, YRITTÄJÄ
NÄITÄ IHMISIÄ EDUSTAN
Työtätekeviä naisia ja miehiä, vanhempia, nuorisoa, eläkeläisiä ja ikääntyviä
sekä yrittäjiä.
• Lastemme turvallinen
tulevaisuus
• Hyvät tavat – huomisen
kilpailutekijä kansainvälisessä
maailmassa
• Suomalaisuus ja
suvaitsevaisuus kunniaan
• Vanhusten ja ikääntyvien
hoito
ARVOJA JA ASIOITA
Suomalaisuus, kulttuuri, vastuuntunto, turvallisuus, kodin-koulun yhteistyö, hyvät käytöstavat, vanhemmuus, kansainvälisyys, kansalaisten hyvinvointi, koulutus – myös aikuiskoulutus, teot kotikunnan parhaaksi.
VALTTINI 2000-LUVULLA
Olen kouluttanut yli 1800 koulussa eri ikäisiä lapsia ja nuoria, luennoinut
sadoissa yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä tavoista, palveluista sekä
kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Työskentelen aikuiskoulutuksen
johtoelimissä ja kulttuurin sekä urheilun parissa.
Sähköposti: kaarina@kaarinasuonpera.fi, puh. 0400 405 563
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
2
Ensimmäistä kertaa...
Vuosi 2001 tulee näyttämään komealta Suomen Migreeniyhdistyksen historiassa. Monta tärkeää asiaa on tehty ensimmäistä
kertaa. Saamastamme Raha-automaattiyhdistyksen tuesta ja
toiminnanjohtajasta olenkin jo hehkuttanut, mutta entäs nämä:
Hortonin neuralgiaa sairastavat kokoontuivat Jyväskylässä elokuussa. Tavallista migreeniä sairastaville on järjestetty jo monia tapahtumia, mutta tähän asti harvinaisten
päänsärkyjen sairastajat ovat saaneet odottaa. Paikalla oli
myös neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, joka pureutui sairauden yksityiskohtiin hiukan tarkemmin, kuin yleisöluennoilla yleensä.
Yhdistys järjesti syyskuussa ensimmäisen RAY:n tukeman virkistysloman yhdessä Lomaliiton kanssa. Pian sanoihin
voisi varmaan kiteyttää kaikkien ajatukset, mitä viisi päivää
Kalajoen hiekkasärkillä kirvoitti: ”Tämä on ollut hieno kokemus olla täällä Kalajoella. Tavata toisia migreenipotilaita ja
huomata, kuinka samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia ihmisillä on.”
Sivulta 24 löytyy tietoa vuoden 2002 vastaavista tilaisuuksista.
Alueyhteyshenkilöiden ensimmäiset neuvottelupäivät marraskuussa Riihimäellä osoittautuivat antoisiksi. Yhteyshenkilöt
tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytomintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. He saivat myös virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi. Tervetuloa mukaan
kasvavaan joukkoon – yhteyshenkilöitä on jo 12!
Jäsenlehti uudistui. Nimen valitseminen tuntui välillä mahdottomalta tehtävältä, mutta tarpeeksi kauan asiaa vatvottuaan
hallitus päätyi yksimielisesti nimeen Päänsärky. Kiitämme
kaikkia, jotka lähettivät ehdotuksensa meille. Uusi nimi vaati
tietenkin myös uutta ilmettä. Toivottavasti te olette siihen yhtä
tyytyväisiä, kuin me!
Tavallisen migreenin geenialue on löytynyt. Tästä emme voi
ottaa kunniaa, mutta voimme toki olla ylpeitä siitä, että monet
yhdistyksen jäsenet sukulaisineen ovat antanut verinäytteet,
joita professori Aarno Palotie tutkijaryhmineen Los Angelesissa on saanut tutkia. Tässä numerossa on vain STT:n lehdistötiedote asiasta, mutta toivon mukaan saamme seuraavaan
lehteen kunnon artikkelin.
Pitäkää huolta itsestänne!
Leena Kanerva
puheenjohtaja
3
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
Puhelin:
(09) 8775 3021
Faksi:
(09) 877 6881
Sähköposti: migreeni@migreeni.org
Internet:
www.migreeni.org
Toiminnanjohtaja
Päänsärky
3 Puheenjohtajan palsta
5 Uutisia meiltä ja muualta
6 Familiaalinen hemipleginen
migreeni
Matleena Helojoki
(09) 8775 3021, 040 848 1032,
matleena.helojoki@migreeni.org
8 Sarjoittainen päänsärky
Neuvontapuhelin
15 Myös tavallisen migreenin periytyvyys
osoitettu
(09) 454 72 72, arkisin klo 12 – 18
liisa.aaltoila@migreeni.org
16 Kysy asiantuntijalta
12 Basilaarimigreeni
Hallitus
18 Konstit on monet
Leena Kanerva, puheenjohtaja,
Helsinki, 050 520 1958, leena.kanerva@migreeni.org
19 Minun tarinani...
Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja
kansainväliset asiat, Helsinki, 040 568 3479,
virpi.vallasvuo@migreeni.org
20 Migreeni ja hyvä hoito
Laila Seppä, sihteeri, Helsinki, (09) 323 1691
20 Alueyhteyshenkilöiden
neuvottelupäivät
Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki,
040 589 6367
21 Lukijat kirjoittavat
Timo Jaakkola, jäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Hirvensalmi, 040 518 9968
Liisa Aaltoila, jäsen, basilaarimigreenialaosastotoiminta ja neuvontapuhelin, Espoo,
(09) 454 7272, liisa.aaltoila@migreeni.org
Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen
toiminta, Forssa, 040 751 3325
Päätoimittaja ja taitto:
Paino:
ISSN:
Kannen suunnittelu:
Kansikuva:
Leena Kanerva
Mynäprint Oy
1458-4832
Alligator Design
Suomen MSD
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
23 Almotriptaani
23 Triptaanien hintavertailu
Sisältö
Georg Dunkel, varajäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Espoo, 0400 605 647,
georg.dunkel@migreeni.org
22 Pfizer Oy on tuonut markkinoille
uuden triptaanin
24 Tapahtumakalenteri – kevät 2002
26 Alueyhteyshenkilöt
26 NV-kesäpäivät 29.–30.6.2002
Helsingissä
27 Palveluhakemisto
4
Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta
Tietosuoja
S
uomen Migreeniyhdistys ry tallentaa jäsenten henkilö- ja osoitetietoja jäsenrekisteriin, joka
toimii lehden ja jäsenkirjeiden
postitusrekisterinä. Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenrekisterin
tietoja ei luovuteta suoramarkkinointiin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot ja
vaatia virheellisen tiedon oikaisua.
Lisää tietosuojasta löytyy internetistä www.tietosuoja.fi tai Tietosuojavaltuutetun toimistosta puh.
(09)18 251.
Nimikilpailu
K
eväällä julistettuun lehden nimikilpailuun osallistui kaikkiaan 20 henkilöä ja ehdotuksia
satoi 52, joista osa oli useamman henkilön ehdottamia.
Voittajaksi valikoitui Päänsärky ja voittajanimeä ehdottaneelle luvattu kirjapalkinto osui
Mirja-Liisa Rontulle. Kaikkien
osallistuneiden kesken arvottiin lisäpalkinto, jonka sai Liisa Luitparo.
Onnittelemme voittajia.
Lääkekuluistasi Kela korvaa osan
Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta
• ostokerralta puolet yli 50 markan eli 8,41  ostosta (peruskorvaus)
– eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain
valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan
Kelan hyväksymä erillisselvitys.
• vaikeissa sairauksissa 100 tai 75 prosenttia (erityiskorvaus),
mutta jokaiselta ostokerralta omavastuuosuus on 25 markkaa eli
4,20 .
• Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuus vuonna
2001 ylittää 3450 mk, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 100 markkaa ennen kuin se maksetaan.
Vuonna 2002 vuotuinen omavastuuosuus nousee indeksillä ja on
594,02 . Lisäkorvauksen vähimmäismäärä on 16,82 .
Miksi tarvitset apteekissa Kela-korttia?
Lääkkeiden sairausvakuutuskorvaus vähennetään ostohinnasta jo
apteekissa, kun esität Kela-kortin ja lääke on korvattava. Korvattavia ovat sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, joille on vahvistettu
kohtuullinen tukkuhinta. Kun samalla kerralla ostat useita
korvattavia tuotteita, peritään omavastuuosuus vain kerran, mutta kuitenkin erikseen eri korvausryhmissä (100 %, 75 %
ja peruskorvaus).
Apteekki voi vähentää korvauksen enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa varten ostetuista lääkkeistä. Jos tarvitset vaikkapa
matkalle lähtiessäsi seuraavan lääke-erän aiemmin, ota yhteyttä
Kelan toimistoon.
Kelansanomat 4/2001
Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: ❏ migreenistä? ❏ tensiosärystä? ❏ basilaarimigreenistä?
❏ Hortonin neuralgiasta? (sarjoittaisesta päänsärystä)
Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org.
5
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Hanna Harno, neurologian
erikoislääkäri,
Hakaniemen poliklinikka
Familiaalinen
hemipleginen
migreeni
Familiaalinen hemipleginen migreeni (FHM) kuuluu aurallisen migreenin ryhmään. Sitä sairastaa ehkä muutama sata suomalaista, kun vastaavasti tavallista migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista.
Sana familiaalinen viittaa suvussa esiintyvyyteen: tarvitaan ainakin yksi
ensimmäisen asteen sukulainen, jolla on samantyyppinen, halvausoireinen migreeni, jotta FHM-diagnoosi voidaan asettaa. Hemipleginen viittaa
ohimenevään toispuoleiseen halvausoireistoon, joka edeltää migreenikohtausta tai kestää migreenikohtauksen ajan.
F
HM periytyy autosomissa1) vallitsevasti vaihtelevalla voimakkuudella, eli sairaan henkilön
lapsilla on kullakin 50 %:n riski
periä sairaus. N. puolessa tapauksista geenivirhe on kromosomissa
19, erityisesti CACNA1A-alueella,
jonka ohjaamana solun pinnan kalsiukanava rakentuu. Näitä kalsiumkanavaa sääteleviä geenejä löytyy
erityisesti pikkuaivojen soluista,
jotka saattavat tämän geenivirheen
vuoksi olla herkemmin vaurioituvia; n. 20 %:lla FHM-perheistä
onkin todettu pikkuaivojen kulumismuutoksia ja pysyvää kömpelyyttä tästä johtuen.
Myös kromosomissa 1 on joillakin perheillä todettu tautia aiheut­
tava geenivirhe, mutta joidenkin
perheiden kohdalla ei geenivirhettä
ole löydetty, joten ainakin kolmas,
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
tuntematon geenivirhe on löytämättä.
FHM alkaa yleensä lapsuudessa
ja useimmiten ennen 30. ikävuotta.
Migreenikohtaus alkaa auratuntemuksella, yleensä ensin näköhäiriöllä, ei kuitenkaan aina. Sitten
alkaa yleensä käden puutuminen,
joka hiljalleen etenee sormista olkapäätä kohden. Oireita voi tulla
6
Laaja auraoireisto jonkinasteisen
toispuolihalvauksen kanssa tulisi
olla ainakin kahdesti, jotta FHMtai hemipleginen migreeni-diagnoosi
voidaan asettaa.
myös alaraajaan ja usein poskeen
ja suupieleen. Kieli voi tuntua paksulta ja kömpelöltä, nielu puutuneelta ja puhe vaikeutuneelta.
Sen jälkeen voimat heikkenevät
ylä- ja/tai alaraajassa ja toisinaan
myös suupielessä eli jonkinasteinen
toispuolihalvaus ilmenee: suupieli
saattaa näyttää selvästi vinolta, alaraajaa voi laahata kävellessä, eikä
käsi toimi kuten terveellä puolella.
Nämä auraoireet kestävät
yleensä kauemmin kuin tavallinen
näköaura sahalaitoineen ja mahdollisine näkökenttäpuutoksineen;
ne jatkuvat yleensä päänsäryn alettuakin vielä muutamista tunneista
vuorokausiin tai jopa kahteen viikkoon asti. Joskus migreenikohtaukseen liittyy samanlaisena toistuva
psyykkinen elämys, esim. hätääntymisen tunne. Toisinaan tällaisen
migreenikohtauksen laukaisee lievähkö pään vamma. On kuvattu
myös tapauksia, joissa kohtauksiin
liittyy tajunnantason alenema alkaen sekavasta käytöksestä aina
tajuttomuuteen asti.
Auraoireen lisäksi taudinkuvaan kuuluu migreenin kriteerit
täyttävä päänsärky, valoherkkyys,
ääniherkkyys, ­pahoinvointi tai oksentelu.
FHM:ää sairastavalla voi ajoittain olla myös pelkkään näköhäiriöön rajautuva aura sekä
migreenioireisto, tai hänelle voi
tulla migreeni ilman auraoiretta.
Jos tunnistaa itsessään FHM:n
7
taudinkuvan, mutta kenelläkään
lähisukulaisella ei tiettävästi ole
samantyyppistä migreeniä, puhutaan hemiplegisestä migreenistä.
Laaja auraoireisto jonkinasteisen
toispuolihalvauksen kanssa tulisi
olla ainakin kahdesti, jotta FHM- tai
hemipleginen migreeni-diagnoosi
voidaan asettaa.
FHM:n hoito eroaa tavallisen
migreenin hoidosta täsmälääkkeiden eli triptaanien käytön osalta:
niitä ei FHM:ssä eikä hemi­
plegisessä migreenissä suositella
käytettäväksi, koska triptaanien
vaikutuksia ei tällä potilasryhmällä
ole tutkittu. Joudutaan siis pitäytymään tulehduskipulääkkeissä, asetosalisyylihapossa, parasetamolissa
ja pahoinvointia lievittävissä lääkkeissä. Jos migreenikohtauksia tulee usein, voi erilaisia migreenin
estolääkkeitä kokeilla ilman eri rajoituksia.
Jos oireisto viittaa tällaiseen
halvausoireiseen migreeniin, on
hyvä keskustella lääkärin kanssa ja
tarvittaessa käydä neurologilla,
jotta muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien neurologisten
sairauksien mahdollisuus voidaan
tutkia ja pois­sulkea.
❦
Kirjallisuusluettelon saa tarvittaessa kirjoittajalta.
1) autosomi = kromosomi, joka ei ole sukupuolikromosomi; ihmisellä kromosomit 1-22
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Aki Hietaharju
dosentti, osastonylilääkäri
TAYS, neurologian ja
kuntoutustoimen yksikkö,
kipupoliklinikka
Sarjoittainen
päänsärky
Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15–180 minuuttia kestävinä kohtauksina.
Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia1) oireita kuten kasvojen
hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on
työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien
mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko.
S
arjoittainen päänsärky (cluster headache), josta käytetään
myös nimeä Hortonin neuralgia, kuuluu kolmoishermon
kautta välittyviin päänsärkyihin.
Oireyhtymän viralliset IHS:n (International Headache Society) kriteerit on esitetty taulukossa 1.
Yksittäinen kohtaus kestää yleensä
60–90 minuuttia ja jakso eli sarja,
jonka aikana toistuvia kohtauksia
tulee, kestää viikoista kuukausiin.
Sarjojen välinen tauko, jota kutsutaan remissioksi, kestää viikoista
vuosiin. Sarjoittainen päänsärky
jaetaan episodittaiseen ja krooniseen muotoon. Mikäli seitsemästä
päivästä vuoteen kestävien sarjojen välillä on vähintään kahden
viikon remissio, on kyseessä episodittainen muoto. Jos yksi sarja
kestää yli vuoden ilman remissiota
tai jos remissio on yli vuoden mittaisen sarjan aikana alle kaksi viikkoa, on kyseessä krooninen muoto.
Noin 10 %:lla potilaista on krooninen muoto, joka on voinut olla
krooninen alusta asti tai on muuntunut episodittaisesta muodosta
krooniseksi. Episodittaisessa muodossa sarjan käynnistymisen on
todettu liittyvän valoisuuden muutoksiin vuodenkierron mukaan.
Arviot sarjoittaisen päänsäryn
esiintyvyydestä vaihtelevat 0,02:sta
0,4 %:iin.
Särky alkaa yleensä 20–40 ikävuoden välillä ja on miehillä 3–5
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
kertaa niin yleinen kuin naisilla.
Taudinkuvassa ei ole eroa miesten
ja naisten välillä. Taipumus sarjoittaiseen päänsärkyyn on todettu
perinnölliseksi: riski ensimmäisen
asteen sukulaisilla on 14–39 -kertainen ja toisen asteen sukulaisilla
2–8 -kertainen muuhun väestöön
verrattuna.
Kohtauskuva
Kohtaus alkaa ilman ennakko-oireita ja kipu yltyy nopeasti (5–10
minuutissa) erittäin kovaksi. Potilaat kuvaavat kipua repiväksi, polttavaksi tai läpitunkevaksi, ”kuin
joku poraisi silmään”. Kipu tuntuu
8
Happihengitys on
perinteinen hoito,
jonka teho on osoitettu
kontrolloidussa
tutkimuksessa.
kovimmalta silmän seudussa, mutta
voi heijastua myös päälaelle, poskeen tai leukaan. Kohtauksen aikana potilas on yleensä motorisesti
levoton eli kävelee edestakaisin tai
istuu huojuttaen yläkehoaan. Talvella potilas saattaa mennä kylmään pakkasilmaan saadakseen
lievitystä kipuunsa. Kipu on lähes
poikkeuksetta toispuoleinen ja uusiutuu yleensä samalla puolella.
Kipu vaihtaa puolta sarjasta toiseen 15 %:lla potilaista ja kohtauksesta toiseen 5 %:lla potilaista.
Autonomisten oireiden kirjo (kyynelvuoto, kirkas nenäerite, nenän
tukkoisuus, silmäluomen roikkuminen, mustuai­sen pienentyminen)
on kullekin potilaalle tyypillinen.
Kohtaukset esiintyvät enimmäkseen yöllä usein samanpituisen
unijakson jälkeen, ja potilaat saat-
tavat yrittää valvoa välttääkseen
kohtauksia. Jos potilas nukkuu päiväunet, sekin voi laukaista kohtauksen. Sarjan aikana kohtauksen
voi laukaista alkoholi, histamiini ja
tietyt verisuonia laajentavat lääkkeet (mm. ”nitrot”). Suomalaisilla
potilailla saunominen saattaa laukaista kohtauksen sarjan aikana.
Miten sarjoittainen
päänsärky syntyy?
Sarjoittaisen päänsäryn syntymekanismit tunnetaan vain osittain.
Oireiston vaihteleva kulku sekä
kytkeytyminen vuodenkiertoon ja
vuorokausirytmiin viittaavat kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Päänsärkysarjan aikana
veren testosteronihormonin taso on
Taulukko 1.
Sarjoittaisen päänsäryn diagnostiset
kriteerit
A Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B–D.
B
Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja /
tai ohimolla. Kipu kestää hoitamattomana 15–180 minuuttia.
C Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella:
1. sidekalvon verestys
2. kyynelvuoto
3. nenän tukkoisuus
4. kirkas nenäerite
5. kasvojen hikoilu
6. mustuaisen pieneneminen
7. silmäluomen roikkuminen
8. luomiturvotus
D Kohtaukset esiintyvät taajuudella joka toinen päivä – kahdeksan
kohtausta päivässä.
9
matalampi ja mm. kortisolin ja
melatoniinin vuorokausierityksen
rytmi häiriintyy. Nämä havainnot
viittaavat toiminnallisiin muutoksiin hypotalamuksessa päänsärkysarjan aikana.
Nykykäsityksen mukaan sarjoittaista päänsärkyä ja migreeniä
kutsutaan
neurovaskulaarisiksi
päänsäryiksi, koska kummassakin
oireyhtymässä kohtauksen käynnistää hermosolujen aktivoituminen. Migreenissä aktivaatio
tapahtuu aivorungossa ja sarjoittaisessa päänsäryssä hypotalamuksessa. Sitä, mitkä tekijät
käynnistävät sen ja miten, ei edelleenkään tunneta.
Diagnostiikka
Yleensä diagnoosi on helppo, mikäli
potilas täyttää taulukossa 1 esitetyt
kriteerit. Aivojen kuvantamistutkimus (mieluiten magneettikuvaus)
on tarpeen, jos diagnostiset kriteerit täyttyvät vain osittain, taudinkulku on epätyypillinen, potilaalla
on sarjoittaiseen päänsärkyyn kuulumattomia oireita, tai jos vaste
hoitoihin on huono. Jos potilaalla
on ollut useita sarjoja ja niiden
välillä remissio ja jos hoitovaste
on hyvä, ei kuvantamistutkimuksia
tarvita.
Sarjoittaisen päänsäryn lisäksi
on olemassa muitakin kohtauksittaisia päänsärkyjä, joissa on
autonomisen hermoston oireita.
Kroonisessa paroksysmaalisessa
hemikraniassa kipu on kova, toispuoleinen ja silmän seutuun paikantuva, ja kipukohtauksiin liittyy
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Taulukko 2.
Sarjoittaisen päänsäryn kohtaus- ja
estohoidon vaihtoehdot
Kohtaushoito
happihengitys (100 % happea sisäänhengittäen10 l/min noin
15 minuutin ajan)
sumatriptaani 6 mg ihon alle
zolmitriptaani 5–10 mg suun kautta
lidokaiini (10 %) kumpaankin sieraimeen
Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytetyt lääkkeet
kortisoni alkaen 60–80 mg/vrk
ergotamiinitartraatti 1–2 mg/vrk
Koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet
verapamiili alkaen 240 mg/vrk
litium alkaen 300 mg/vrk
natriumvalproaatti alkaen 600 mg/vrk
vastaavia autonomisen hermoston
oireita kuin sarjoittaisessa päänsäryssä. Kohtaukset ovat kuitenkin
lyhyempiä (2–45 min), esiintyvät
tiheämmin (vähintään 5 kohtausta/
vrk), ovat yleisempiä naisilla ja jäävät pois indometasiinihoidon aikana.
SUNCT-oireyhtymä (short-lasting unilateral, neuralgia-form
headache with conjunctival injection and tearing) on hyvin lyhyinä (30–60 sekuntia kestävinä)
kovina kipukohtauksina esiintyvä
päänsärkyoireyhtymä, johon liittyy autonomisia oireita. Tämäkin
oireyhtymä on yleisempi miehillä.
SUNCT-oireyhtymässä indometasiini on tehoton, mutta jotkut
potilaat hyötyvät karbamatsepiinista2).
Muista pään alueen kipuja aiheuttavista sairauksista ohimovaltimon
tulehdus,
nenän
sivuonteloiden tulehdukset, viherkaihi, kasvaimet, valtimolaskimoepämuodostumat ja aivoverisuonten pullistumat (aneurysmat)
saattavat aiheuttaa sarjoittaisen
päänsäryn kaltaisia oireita.
Hoito
Koska nukkuminen ja alkoholinkäyttö voivat provosoida kohtauksen päänsärkysarjan aikana,
potilaita neuvotaan välttämään
päivätorkkuja ja alkoholia sarjan
aikana. Ruokavaliolla ei ole merkitystä sarjoittaisessa päänsäryssä.
Sarjoittaista päänsärkyä potevat
potilaat ovat usein aktiivisia tupakoitsijoita, mutta tupakoinnin
lopettamisen ei ole kuvattu vähentävän kohtauksia. Potilaille selostetaan kohtaushoidon mahdol­lisuudet ja estolääkityksen periaatteet. Kohtaushoidolla on tarkoitus
saada nopea apu kovaan kipukohtaukseen, ja estohoidolla pyritään
hillitsemään kohtausten uusiutumista sekä lyhentämään ja lievittämään kohtauksia. Estolääkityksen aloitusta ei ole syytä viivytellä.
Kohtaushoidossa on aiheellista
täsmentää lääkkeen sallittu annostelukertojen määrä vuorokaudessa
varsinkin, jos kohtaukset uusiutuvat useita kertoja vuorokaudessa.
Kun sopiva koh­taus- ja estolääkitys
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
on löydetty ja päänsärkysarja on
saatu rauhoittumaan, voidaan estolääkitys vähitellen purkaa. Uuden
sarjan alkaessa potilas voi omatoimisestikin aloittaa kohtausten hoidon ja estolääkityksen.
Kohtaushoito
Kohtaushoidon vaihtoehdot on lueteltu taulukossa 2. Happihengitys
(100 % happi sisäänhengitettynä
7–10 l/min 15 minuutin ajan) on
perinteinen hoito, jonka teho on
osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa. Happihoito sopii myös
niille potilaille, joille triptaanit ovat
vasta-aiheisia. Jos vuorokaudessa
on useita kohtauksia, jolloin
kohtauslääkkeiden maksimiannokset rajoittavat niiden käyttöä, voidaan happihengityksellä täydentää
muita kohtaushoitoja.
Särkykohtauksen
tehokkain
hoito on ihon alle annettu suma­
triptaani 6 mg, joka auttoi lumekontrolloidussa tutkimuksessa
kolmella neljäsosalla potilaista 15
minuutissa. Lumekontrolloidussa
annosvertailututkimuksessa 6 mg:n
annos oli yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin 12 mg:n annos. Avoimessa pitkän aikavälin
seurantatutkimuksessa ei havaittu
tehon heikkenemistä kuukausienkaan käyttöjakson aikana. Sumatriptaani nenäsuihkeena on
huomattavasti hitaampi ja teholtaan heikompi sarjoittaisen päänsäryn hoidossa kuin ihon alle
annettu sumatriptaani; vain noin
joka toisessa hoidetussa kohtauksessa lääke auttoi 15 minuutissa.
Sumatriptaania ei kannata käyttää
ennakoivasti tai estolääkityksenä.
Myös zolmitriptaanista sarjoittaisen päänsäryn hoidossa on julkaistu lumekontrolloitu tutkimus.
Sen teho on heikompi kuin happihengityksen tai ihon alle annosteltavan sumatriptaanin, mutta
10
niille potilaille, jotka haluavat suun
kautta annosteltavan lääkityksen,
zolmitriptaani saattaa tulla kysymykseen. Muista triptaaneista ei
ole julkaistu kontrolloituja tutkimuksia sarjoittaisessa päänsäryssä.
Kaikki triptaanit ovat vasta-aiheisia potilaille, joilla on sepelvaltimotauti, useita sepelvaltimotaudin
riskitekijöitä,
kontrolloimaton
verenpainetauti,
valtimoahtaumatauti, aivove­renkiertohäiriökoh­
tauksia, aivoinfarktin jälkitila tai
jotka ovat raskaana.
Lidokaiinisumutteesta nenään
tai lidokaiinitipoista kivun puoleiseen sieraimeen on apua vajaalle
kolmasosalle potilaista. Käytännön
kokemuksen perusteella voidaan
suositella sieraimeen annosteltavaa
10 %:n vahvuista lidokaiinia kohtaushoidoksi niille potilaille, joille tavanomaiset kohtaushoidot eivät auta.
Särkyjakson nopeaan
katkaisuun käytettävät
lääkkeet
Estohoidossa käytetyt lääkkeet jaetaan särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettäviin lääkkeisiin ja
koko särkyjakson ajan käytettäviin
lääkkeisiin (taulukko 2). Särkyjakson katkaisussa kortikosteroidit
ovat nopein hoito. Aloitusannos on
60-80 mg aamuisin, ja annosta pienennetään 2–3 päivän välein 10 mg,
jolloin kortisonihoidon kesto on
noin 2–3 viikkoa. Kortisonin loputtua särkyjakso alkaa helposti uudelleen, minkä vuoksi sen kanssa
voidaan joutua käyttämään toista
valmistetta, esim. verapamiilia tai
natriumvalproaattia.
Ergotamiinitartraattia (1–2 mg/
vrk) on myös suositeltu särkyjakson nopeaan katkaisuun, mutta
kontrolloituja tutkimuksia ei ergotamiinista ole julkaistu. Illalla
ennen nukkumaan menoa otetun
ergotamiinitartraatin on kuvattu
11
estävän yölliset kohtaukset. Koska
tätä valmistetta ei pidä käyttää rinnakkain triptaanien kanssa ja koska
sen käyttöjakso on ergotismin välttämiseksi syytä rajata 2–3 viikon
mittaiseksi, on sen käyttö sarjoittaisen päänsäryn estohoitona vähäistä. Käyttöä rajoittavat lisäksi
samat vasta-aiheet kuin triptaaneilla. Myös ergotamiiniin on hyvä
yhdistää pitempivaikutteinen estolääke.
Koko särkyjakson ajan
käytettävät
estolääkkeet
Verapamiilin teho sarjoittaisen
päänsäryn estolääkkeenä on osoitettu lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Aloitusannos on 80 mg
kolme kertaa vuorokaudessa tai
200 mg kerran vuorokaudessa
pitkävaikutteisena
valmisteena.
Koska lääkkeellä on verenpainetta
laskeva ja eteiskammiojohtumista
jarruttava vaikutus, on verenpainetta, syketaajuutta ja EKG:tä
seurattava annosta titrattaessa3).
Yleisin sivuvaikutus on ummetus.
Verapamiilia käytetään sekä episodittaisen että kroonisen sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä.
Litiumista on julkaistu useita
avoimia tutkimuksia sarjoittaisen
päänsäryn estolääkkeenä, ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa se
todettiin yhtä tehokkaaksi kuin verapamiili. Aloitusannos on 300 mg/
vrk. Annosta titrataan vastetta
ja pitoisuutta seuraten. Ennen
hoidon aloittamista on syytä tarkistaa munuais- ja kilpirauhasfunktio, elektrolyytit, kalsiumtasapaino,
puhtaasti laskettu virtsa ja EKG,
ja niitä seurataan pitoisuuksien
ohella hoidon aikana. Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat vapina ja
ripuli. Litiumia suositellaan kroonisessa muodossa ensisijaisena
estolääkevaihtoehtona, ja sitä käy-
tetään myös episodittaisessa muodossa, mikäli verapamiili on
tehoton.
Natriumvalproaatista on julkaistu vain avoin tutkimus
sarjoittaisen päänsäryn estossa.
Valproaatti soveltuu erityisesti
niille potilaille, joiden kohtauksissa
on migreenipiirteitä kuten aistiherkkyyttä ja pahoinvointia. Hoidon aikana seurataan verenkuvaa
sekä maksa- ja haima-arvoja.
Topiramaatista on julkaistu
myös avoin tutkimus sarjoittaisen
päänsäryn estossa. Käytetyt annokset olivat melko matalia, jolloin
lääke oli hyvin siedetty. Hidasta
annostitrausta suositellaan keskushermostosivuvaikutusten (huimaus ja sekavuus) välttämiseksi.
Baklofeenista
annoksella
15–30 mg/vrk on julkaistu avoin
tutkimus, jossa kolme neljäsosaa
potilaista hyötyi lääkkeestä.
❦
Haanpää M, Hietaharju A, Färkkilä M.
Sarjoittainen päänsärky. Suom Lääkäril
2001;56:4493-4497.
1) autonominen = (tahdosta) riippumaton
2) karbamatsepiini = lääke, joka estää lihaskouristuksia aiheuttavien sähköärsykkeiden
leviämistä aivoissa
3) titraus = mitta-analyysi
POTILASKOMMENTTI:
Episodisten kärsijöiden eläminen
jakautuu selvärajaisesti säryttömään kauteen ja varsinaiseen särkyjaksoon.
Säryttömällä kaudella rajoittavia
tai edes varottavia asioita ei ole,
vaan siedämme kaikkea. Särkyjakson aikana selviä vältettäviä
­asioita ovat:
– alkoholi
– nitroglyseriini
– histamiini
– sauna
– muut kuumat paikat
– intensiivinen liikunta/kuntoilu
– valoärsykkeet
– mahdollisesti lentäminen
(paineenvaihtelut)
– stressi
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Mikko Kallela, LT, neurologian
erikoislääkäri, Helsingin
Päänsärkykeskus, HYKS
Basilaarimigreeni
Viime vuosien aikana tieto migreenin patofysiologiasta1) on lisääntynyt
huomattavasti. Migreeniä pidetään nykyisin keskushermoston sairautena
johon sekä perintötekijät että ympäristö vaikuttavat. Kun lisäksi migreenin hoito on selvästi kohentunut uusien tehokkaiden lääkkeeiden ansiosta,
kiinnostus migreeniä kohtaan on lisääntynyt niin potilaiden kuin hoitavien lääkärienkin keskuudessa. Samalla myös migreenin harvinaisiin
alaryhmiin on alettu kiinnittää huomiota. Yhden tällaisen merkittävän
alaryhmän muodostavat basilaarimigreenipotilaat.
Basilaarimigreenin
määritelmä
Basilaarimigreeni on migreeni,
jossa kohtaus alkaa aivorungon tai
molempien takaraivolohkojen toimintahäiriöstä. Taulukko 1. esittää
basilaarimigreenin nykyisen lääketieteellisen määritelmän. Basilaarimigreenissä voidaan erottaa
auravaihe (päänsärkyä edeltävät
ennakko-oireet) ja päänsärkyvaihe,
aivan kuten tavallisessakin migreenissä. Keskeisten auraoireiden
(kts. taulukko 1) voidaan päätellä
saavan alkunsa aivorungosta, basilaarivaltimon suonittamalta alueelta (kuva 1), tästä taudin nimi.
Periaatteessa nimike ”aivorunkomigreeni” voisi kuvata oireistoa paremmin, kuin ”basilaarimigreeni”.
Oireet
Basilaarimigreenissä, kuten tavallisessakin migreenissä, aura kestää
yleensä alle tunnin, ja sitä seuraa
päänsärky, joka on tavallista useammin takaraivolla. Päänsärky on
tyypillisesti kovaa ja siihen liittyy
rajua oksentelua. Tavalliselle migreenille tyypillinen näkökenttäpuutos voi basilaarimigreenissä laajeta
täydelliseksi alle tunnissa ohimeneväksi sokeudeksi. Osalla poti-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
laista aura voi kuitenkin kestää
selvästi tätä pidempäänkin. Näköhäiriötä voi seurata yksi tai useampi seuraavista oireista: puheen
puuromaisuus, kiertohuimaus, korvien soiminen, heikentynyt kuulo,
kaksoiskuvat, liikkeiden hallinnan
vaikeus, halvausoireet, tuntohäi­
riöt, sekavuus (vrt. taulukko 1).
Mistä tauti johtuu
Basilaarimigreenin katsotaan johtuvan samoista tekijöistä kuin
tavallisen migreenin. Alttius basilaarimigreenikohtauksiin johtuu
sekä perimästä että ympäristöteki12
On korostettava, että tavalliseen
migreeniin liittyy erittäin
usein huimausta, joka ei
kuitenkaan sovi
basilaarimigreeniin.
BASILAARISUONI
Kuva 1.
jöistä. Perimä (geenit) määrää sen
perusherkkyyden millä kohtaukset
laukeavat. Ympäristötekijät (esim.
alkoholi, stressi, stressin laukeaminen, kirkas valo, jne.) puolestaan vaihtelevat ja tietyllä hetkellä
vaikuttavat siihen, että edellä mainittu herkkyys ylittyy ja kohtaus alkaa. Migreeniherkkyyden tarkempi
tausta on vielä epäselvä, mutta
mahdollisesti ainakin osa siitä liittyy hermosolukalvon lisääntyneeseen ärtyvyyteen. Tätä solukalvon
herkkyyttä määräävät mm. ionikanavat. Poikkeavia kalsiumkanavia
onkin todettu toisessa harvinaisessa migreenin alaryhmässä, hemiplegisessä (halvauksia aiheut­­tavassa) migreenissä. On mahdollista, että ainakin osassa
Taulukko 1.
BASILAARIMIGREENIN DIAGNOSTISET KRITEERIT
Kuvaus: Aurallinen migreeni, jossa oireet selvästi saavat alkunsa
aivorungosta tai molemmista takaraivolohkoista
A. Oireet täyttävät aurallisen migreenin kriteerit
B. Kaksi tai useampia seuraavanlaisia auraoireita
• Näköoireita molempien silmien laita- ja sisäsivujen näkökentistä
• Puheen puuromaisuutta
• Kiertohuimausta
• Korvien soimista
• Kuulon alenemista
• Kaksoiskuvia
• Liikkeiden huomattavaa epätarkkuutta ja -varmuutta
• Molemminpuoleisia tuntohäiriöitä raajoissa
• Molemminpuolisia halvauksia
• Alentunutta tajunnantasoa
Taudin yleisyydestä
Basilaarimigreeniä on yleensä pidetty nuorten teini-ikäisten naisten sairautena. Näin onkin, mutta
tautia esiintyy kyllä missä iässä tahansa ja molemmilla sukupuolilla.
Basilaarimigreeni on erittäin harvinainen migreenin muoto. Usein
se esiintyy suvuittain ja on mahdollista, että perinnöllinen komponentti tässä migreenin muodossa
on tavallistakin vahvempi.
Taudin toteamiseen
tarvittavat tutkimukset
Huom. Samoja oireita voi esiintyä myös ahdistukseen ja hyperventilaation
liittyen. Oireiden analysointi vaatii asiaan perehtyneen lääkärin
(neurologin) asiantuntemusta.
13
basilaarimigreenisuvuista samanlaiset poikkeavuudet ionikanavissa
ja hermosolukalvoilla aiheuttavat
kohtaukset.
Pääsääntöisesti
diagnoosi
kannattaa varmistaa neurologin
vastaanotolla. Periaatteessa potilaan kuvaus oireistosta ja neurologin suorittama kliininen tutkimus
riittävät diagnoosiin. Hyvin usein
myös muilla perheen tai suvun jäsenillä on esiintynyt samanlaisia
oireita. Oireiston rajuuden takia
aivojen kuvantaminen magneettitutkimuksella voi tulla kyseeseen
lähinnä muiden aivorunko-oireita
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Basilaarimigreenipotilaan
on hyvä aina neuvotella
oman neurologinsa kanssa
siitä mitkä lääkkeet ovat
hänelle sopivia.
aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi. Laboratoriotutkimukset
eivät yleensä auta diagnoosissa,
mutta voivat tulla kyseeseen, jos
epäillään muuta kuin migreeniä.
Aivosähköfilmi (EEG) ei yleensä
ole tarpeen, ellei mukana ole tajuttomuuskohtauksia ja näin epäily
epilepsiasta.
Mistä sairauksista
basilaarimigreeni tulee
erityisesti erottaa
Basilaarimigreeni tulee erottaa monista muista samankaltaisia oireita
aiheuttavistaaivorunko-ongel­mista.
Tällaisia ovat mm. aivoverenkiertohäiriöt, ms-tauti, aivorungon kasvaimet, jne. Erotusdiagnostisena
tutkimuksena aivojen ja aivorungon magneettitutkimus on tärkeä.
On korostettava, että tavalliseen
migreeniin liittyy erittäin usein huimausta, joka ei kuitenkaan sovi
basilaarimigreeniin. Basilaarimigreenissä on mukana aina useita
taulukon 1. oireita, jotka toistuvat
kohtauksesta toiseen. Neurologin
vastaanotolla migreeniin liittyvien
oireiden analysointi onnistuu parhaiten. Yleensä kyse ei ole basilaarimigreenistä.
ja migreenin täsmälääkkeet (trip­­taanit) eivät sovi yhtä hyvin kuin
tavallisessa migreenissä. Näiden
lääkkeiden verisuonia supistava
vaikutus saattaa korostua basilaarimigreenissä, ja turvallisuussyistä niitä ei käytetä. Myös
betasalpaa­jien käyttöön on suhtauduttu varoen. Pelkona on, kuten
ergotamiinin ja triptaanienkin suhteen, että ne lisäävät aivoinfarktin
riskiä. Kalsiumsalpaajat kuten verapamiili, ja mahdollisesti myös
nimodipiini, voivat olla basilaarimigreenissä poikkeuksellisen hyviä estolääkkeitä ja ovat kokeilun
arvoisia. Basilaarimigreenipotilaan
on hyvä aina neuvotella oman neurologinsa kanssa siitä mitkä lääkkeet ovat hänelle sopivia.
kannattaa käydä neurologin vastaanotolla, jos siitä on herännyt
epäilys. Muussa tapauksessa on
olemassa riski, että tauti todetaan
joko liian kevyin perustein tai se
jää kokonaan toteamatta. Basilaarimigreenin hoito voi niinikään olla
ongelmallista ja vaatii yleensä asiaan perehtyneen neurologin seurantaa.
❦
 patofysiologia = oppi sairaan elimistön
toiminnasta ja häiriöiden synnystä
Ennuste
Basilaarimigreeni rauhoittuu usein
teini-iän jälkeen ja kohtaukset
saattavat hävitä tai muuttua tavallisiksi migreenikohtauksiksi. Valitettavasti näin hyvin ei kuitenkaan
käy kaikille potilaille. Kroonistunut
basilaarimigreeni on erittäin vaikeahoitoinen ja vaatii migreeniin
perehtyneen neurologin asiantuntemusta.
Hoito
Loppusanat
Basilaarimigreeniä hoidetaan kuten tavallista migreeniä, paitsi että
verisuonia supistava ergotamiini
Basilaarimigreeni on harvinainen,
rajuoireinen migreeni. Taudin oireisto on niin monimuotoinen, että
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
POTILASKOMMENTTI:
Basilaarimigreeniä sairastavan
henkilön kannattaa välttää seuraavia asioita:
–
–
–
–
kumartelua / kyykistelyä
kurkottelua
raskaiden esineiden
kantamista / nostamista
yhtäkkistä pään heilautusta
14
Helsinki, 22.11.2001 STT
STT-Sinikka Suosalmi
Myös tavallisen
migreenin periytyvyys
osoitettu
Myös tavallisen migreenin periytyvyys on osoitettu. Professori Aarno
Palotien johtama tutkijaryhmä on selvittänyt, millä geenialueella tuo
satoja tuhansia suomalaisiakin piinavan sairauden taustalla oleva
geenivirhe piilee.
Geenivirheen tarkka
paikannus vie vielä
aikaa
Nyt on voitu kuitenkin sulkea pois
noin 99,5 prosenttia ihmisen lähes
40 000 geenistä ja keskittyä loppuihin noin pariinsataan geeniin.
Uusia, työtä nopeuttavia työmenetelmiäkin on saatu tutkimuksen
kestäessä, sanoo Palotie. Geenivirheen tarkka jäljittäminenkään ei
kuitenkaan tuo oikopäätä mitään
helpotusta potilaan piinaan, arvelee Palotie. Jo nyt on tarjolla useita
hyviä täsmälääkkeitä, joilla suuri
osa migreenipotilaista voisi palauttaa työkykynsä.
Tulevaisuudessa taudin biologisen taustan tarkempi ymmärtäminen saattaa kuitenkin johtaa vielä
täsmällisempiin hoitoihin. Potilaita
saattaa myös helpottaa tieto siitä,
että hänen ongelmansa taustalla
15
on täsmällinen biologinen syy.
Tavallisen migreenin perinnöllisyyttä selvittävässä tutkimuksessa
oli mukana yhteensä 600 suomalaista perhettä, joissa migreeni on
vaivannut useampia perheenjäseniä. Tutkimus keskittyi erityisesti
ns. aurallisen migreenin geenitaustaan. Aiemmin geenitaustaa on
selvitetty ainoastaan hyvin harvinaisissa migreenin muodoissa.
Vain pieni osa potilaista
käyttää kalliita
lääkkeitä
Migreenistä kärsii yli puoli miljoonaa suomalaista eli noin 10
prosenttia väestöstä. Terveysta­
loustieteilijät ovat laskeneet, että
migreenin kustannukset menetettyinä työpäivinä ja alentuneena työtehona maksavat enemmän kuin
migreenin taudinmääritys ja hoito
yhteensä.
Migreenin täsmälääkkeitä eli
triptaaneja käyttää kuitenkin vain
10-15 prosenttia potilaista. Suurimpana lääkityksen esteenä saattaa olla lääkkeiden korkea hinta.
Hiljattain markkinoille tullut eletriptaani on tällä haavaa halvimmasta päästä, mutta silläkin yksi
hoitokerta maksaa Kela-korvauksen jälkeen vielä noin 20 markkaa.
Markkinoilla olevien valmisteiden vaikutustavan välillä on myös
eroja. Hiljattain lääketieteellisessä
julkaisussa Lancetissa julkaistu selvitys kertoo, että triptaanit ovat
yleensä tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkkeitä. Jokainen triptaaniperheen lääke ei kuitenkaan tuo
apua kaikille, joten lääkäreillä pitäisi olla valmiuksia etsiä juuri sopiva lääke kullekin potilaalleen. ❦
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Dosentti,
neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä,
HYKS
1. Minulla on sydämessä todettu mitraalivuoto. Onko todettu Zomigin aiheuttavan
haittoja sydämelle? Joskus
vain tuntuu, että sydän alkaa
hakata lääkkeen oton jälkeen
(n. 1-2 h)? Olen todennut,
samoin sisareni, että joskus
Zomig aiheuttaa hengen ahdistusta, koskee hengitettäessä ja
kurkku tulee kipeäksi, on vaikea niellä. Mistä on kysymys?
Aikaisemmin otin aluksi
Clotamia kohtauksen alkaessa
ja mikäli kohtaus ei mennyt
ohi, otin Zomigin. Silloin sivuvaikutukset olivat vielä voimakkaammat. Miksi näin on?
Enää en uskalla ottaa Zomigia,
jos olen ehtinyt ottaa Clotamtabletin, vaikka kohtaus vain
jatkuisi.
Triptaanit voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä. Myös ihotunnon muutoksia on kuvattu. Myös tämä kurkun
alueen oire liittyy triptaaneiden
käyttöön; ilmeisesti on kyse triptaanien vaikutuksesta aivorungon
hermoratoihin ja heijastekivusta
tai tunnon muuntumisesta kurkun,
kaulan alueella. Sen sijaan Clotamin kanssa en tiedä kuvatun haitallisia yhteisvaikutuksia.
Jatkossa on syytä jättää Zomig
pois ja lääkärisi kanssa neuvotella
jonkin muun triptaanin kokeilemisesta migreenin hoitoon.
2. Olen sairastanut migreeniä
18-vuotiaasta eli 28 v., joista
viimeisen 6 vuoden aikana kohtaukset ovat tihentyneet. Ennen kuin sain lääkityksen koh­taukset saattoivat kestää 2 vrk
ja ”ulisin” kivusta peiton alla.
Nykyään minulla on migreenikohtaus 5-8 krt/kk. Kohtauk-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
set ovat yleensä lieviä koska
aloitan lääkityksen heti eli
otan 1/2 tablettia (1,25 mg).
Syön siis 5-10 mg Zomigia/kk.
Olen yrittänyt estolääkitystä, söin Seloken ZOC 95 mg
tabletteja, mutta sain sivuvaikutuksena painajaisia ja nukuin huonosti. Olen mielestäni
Zomig-riippuvainen, pelkään
kohtauksia eli otan lääkettä
joskus jopa liian helposti. Mitä
muuta voisin ottaa Zomigin tilalle? Miten monta vuotta uskallan syödä niitä? En pääse
töihin aamulla jos en saa lääkitystä heti kohtauksen alettua
yöllä.
Zomigin kulutuksesi ei ole huolestuttavaa. Annokset ovat kuitenkin pieniä, eikä pitkäaikaiskäytöstä
tällä annoksella ole todettu haittaa.
Estolääkkeenä kannattaa kuitenkin kokeilla vielä muita vaihtoehtoja, sillä beetasalpaajat, kuten
Seloken ZOC, voivat joskus aiheuttaa unihäiriöitä, kuten kuvasit.
Jonkin muun ryhmän lääkettä kannattaisi kokeilla estolääkkeenä.
3. Olin 16-vuotias, kun minulla
oli ensimmäinen migreenikohtaus. Silloin se alkoi vasemman
puolen lievänä halvaantumisena, näkökyvyn katoamisena,
sekavuutena ja sen jälkeen
vasemmanpuoleisena päänsärkynä. Vuosia migreeni oli samanlainen ja toistui noin
kerran viikossa. Söin silloin
migreenilääkkeitä. Puolitoista
vuotta sitten sain lievän aivoinfarktin, joka alkoi kuin migreenikohtaus, mutta oli vain
kovempi. Silloin minulta meni
muutaman kerran puhekyky
16
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä.
Seuraavassa lehdessä vastaa myös laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Alppinen.
ja päänsärky oli kova. Kävin
tutkimuksissa vuoden. Tällä
hetkellä syön primaspania ja
emconcoria. Olen huomannut,
että migreenin selvästi laukaisee stressi. Olisin kysynyt sitä,
kun selvästi huomaan, että pelkään infarktin tulemista uudelleen. Joka kerta kun päätä
alkaa särkeä, vaikka se olisikin
vain migreeniä, pelko valtaa
mielen. Viikonloppuna minulla
oli pitkästä aikaa migreeni,
mutta olin aivan hysteerinen,
että jos siitä puhkeaakin jälleen kovempi ja saan jälleen
infarktin. Mikä aivoinfarktin
voi laukaista? Olisin kiinnostunut tietämään, onko tämä harvinaista vai onko kaltai­siani
ihmisiä kuinka paljon. Ovatko
tällaiset tunteet normaaleja
meille migreenipotilaille?
Olisi kiva, jos voisin tutustua vaikka tämän palstan
kautta kaltaiseeni ihmiseen ja
voisin jutella näistä peloista
ja tunteista jotka liittyvät niin
migreeniin kuin siihenkin että
on sairastanut myös infarktin.
(Sannan yhteystiedot saa Liisalta, p. (09) 454 7272.)
Migreeni on itsenäinen, tosin hyvin vähäinen ja harvinainen aivoinfarktin riskitekijä nuorilla naisilla.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tutkittiinko sinut aivoinfarktin sairastamisen yhteydessä perusteellisesti
neurologisessa yksikössä aivoinfarktin muiden syiden kuin migreenin poissulkemiseksi. Tällaisen
aivoinfarktin taustalla voi olla esim.
perinnöllinen veren hyytymisjärjestelmän sairaus, joka ei näy
rutiiniverikokeissa. Jos tällaisia tutkimuksia ei aikanaan tehty, ne on
syytä tehdä. Triptaaniryhmän lääk17
keitä en suosittelisi, jos migreeniin
liittyy halvausoireita.
Primaspania on syytä jatkaa, ja
nyt on tullut markkinoille muitakin
aivoinfarktin estolääkkeitä (Asasantin tai Plavix), joita käyttämällä
uuden infarktin riskiä vielä voi pienentää.
Tilanteessasi on syytä keskustella lääkärin kanssa siitä, onko infarktisi syyt riittävästi selvitetty.
Jos on, niin sitten lähdet päivystykseen heti halvausoireiden jatkuttua tavallista pidempään, jotta
mahdollisen uuden infarktin estämiseksi tehtäisiin kaikki voitava.
4. Mistä johtuu, että kaikkien
kolmen lapseni odotusaikana
minulla oli pahempi migreeni
kuin koskaan? Migreenini liittyy selkeästi kuukautiskiertoon.
Yleensä raskausaikana migreeni
helpottuu. Alle 10 %:lla se voi
pahentua. Pitäisin raskauden aikana tapahtuvia hormonitasapainon muutoksia syynä siihen että
sait migreenikohtaukset nimenomaan raskauksien aikana.
5. Voiko näköhäiriö olla yhtäaikaa molemmissa silmissä,
vaikka päänsärky on vain toisella puolella? Mitä merkitystä
sillä on?
Usein migreeninäköhäiriö on molemmissa silmissä, lähinnä näkökentän toisessa puoliskossa, koska
näköhäiriö tulee aivokuorelta ja
kummankin aivopuoliskon näköradat menevät molempiin silmiin.
Päänsärky on silti toispuoleinen.
Tämä on migreenin normaalitilanne eikä sillä ole sen enempää
merkitystä.
6. Onko syytä huoleen, kun
näköhäiriö muuttaa muotoaan
vuosien kuluessa? Minulla oli
ensin muutaman vuoden sahalaidat, sitten ilmestyi näkökenttäpuutokset
ja
nyt
esineiden muoto muuttuu ja ne
liikkuvat minua kohti. Esim.
televisio näyttää ikäänkuin
tiimalasilta. Esineet muuttavat kokoaan ja tulevat minua
kohti. Joskus edessäni on
seinä, jonka läpi en pääse kävelemään.
Näköoireesi ovat muuttuneet migreenille epätyypillisiksi, joten
kannattaa käydä lääkärillä keskustelemassa, jos pitäisi selvittää asiaa
enemmän.
7. Miten monta vuotta voi
syödä yhteen menoon beetaja kalsiumsalpaajia migreenin
estolääkkeenä? Voiko ne lopettaa yhtäkkiä annostuksesta
riippumatta? Voiko em. lääkkeitä syödä vain ennen kuukautisia, jos on hormonaalinen
migreeni?
Yleensä mitään migreenin estolääkettä ei pidä syödä jatkuvasti, vaan
3 - 6 kk:n välein lääkityksessä voi
pitää tauon, ja katsoa, olisiko migreeni rauhoittunut jo itsestäänkin.
Jos näin ei ole, voidaan estolääkitys aloittaa uudelleen.
Beetasalpaajaa voi syödä myös
vain ennen kuukautisia, jos migreeni keskittyy vain kuukautisten
ajalle.
Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä lopettaa
yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen
alentaen.
8. Miten kauan estolääkkeitä
pitäisi syödä, jotta niiden vai-
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä
lopettaa yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen alentaen.
kutuksen voisi arvioida?
Lääkkeestä ja migreenikohtausten
tiheydestä riippuen vähintään kuukausi, mutta usein jopa 3 kk, varsinkin jos kyseessä on estolääkitys
jonka annos vähitellen nostetaan
hoitotasolle.
9. Mitä tarkoittaa serotoniinisyndrooma? Minkä lääkkeiden
yhteiskäytöstä sen voi saada ja
minkälaiset ovat oireet?
Serotoniinisyndroomalla tarkoitetaan elimistön häiriötilaa, joka
johtuu liiallisesta serotoniini-vä-
littäjäaineen vaikutuksista elimistöön.
Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, sydänoireet jne. Esim.
triptaanit kohottavat serotoniinia
elimistössä, mutta niitä pitää käyttää päivittäin yhdessä esim. serotoniinia kohottavien masennus- tai
mielialalääkkeiden kanssa, ennen
kuin serotoniinisyndrooman vaaraa on. Serotoninisyndroomaa ei
kehity triptaanien satunnaiskäytön
yhteydessä
reenikohtauksessa mennä akupunktiohoitoon, vai pitäisikö
aika siirtää migreenittömään
ajankohtaan?
Asiasta ei ole tutkittua tietoa,
mutta mielestäni ei kannata, vaan
migreenikohtaus on ensin hoidettava.
11. Voiko 40 vuotta kestänyt
aurallinen migreeni aiheuttaa
silmänpohjan rappeumaa?
Ei voi, vaan silmänpohjan rappeumalle on haettava muuta syytä.
10. Kannattaako akuutissa mig-
Konstit on monet
Saunomista helpottaa kun pitää jalat viileässä vedessä ja käärii
kylmän, märän pyyhkeen päänsä suojaksi.
Elokuviinkin voi ottaa mukaan korvatulpat ja aurinkolasit.
Ilmastoidussa autossa matkustaminen helpottaa
huomattavasti migreeniä sairastavan oloa.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
18
Minun tarinani...
Viileää ja mielikuvia
epätoivosta elämäniloon
Elämä on ihanaa! En ajatellut noin
vielä jokin aika sitten, mutta annahan kun kerron jotakin, mitä
olen oppinut viimeisen 4 vuoden
aikana.
97 kesällä sain esikoisemme.
Raskausaika oli mennyt loistavasti
ilman migreeniä. Joitakin viikkoja
lapsen syntymän jälkeen migreeni
”räjähti käsiin”. Vanhoja päiväkirjoja lukiessa huomaa hirveän epätoivon ja tuskan.
Halusin olla hyvä äiti ja sellaiset äidithän imettävät lasta ensimmäisen vuoden. Tilanne tuntui
epätoivoiselta. Onneksi terveyskeskuksen omalääkärini huomasi
tilanteen. Hän sanoi: ”Hyvä äiti hoitaa myös itseään. On myös lapsen
edun mukaista, että äiti on pirteä
ja hyvinvoiva.” Se oli käännekohta.
Sain lääkkeitä ja aloitin lapselle
pulloruokinnan. Seuraava asia mitä
piti oppia oli se, milloin lääkettä
otetaan ja kuinka paljon. Usein kituutin liian pitkään, ajatellen että
kyllä tämä tästä. Taas sain opastusta lääkäriltä. HYKSin päivystyspolilla neurologi sanoi: ”Ota
tarpeeksi ajoissa ja riittävästi. Voi
säästyä usean päivän putkelta.” Samalla lääkitykseen lisättiin lihaksia
rentouttava lääke.
Vaikein asia, mikä pitäisi oppia, on stressin välttäminen. Se on
helposti sanottu, mutta toteuttaminen on todellinen haaste. Avuksi
voisi olla tietyt päivittäiset rutiinit
ja väljä aikataulu sekä omien voimavarojen tunnistaminen. Migreenikon sanavarastoon täytyy kuulua
myös: ”Ei käy!”
Kun sitten se migreeni iskee,
pieniä palloja vilisee silmissä, kirkkaat valot sattuu silmän taakse,
näkö hämärtyy ja jyskytys alkaa.
Silloin on kiire ottaa lääkettä. Makuuhuone pimeäksi ja ikkuna selkosen selälleen – mitä kylmempi
sitä parempi. Kylmä kääre otsalle ja
hiljaisuutta. Usein kuvittelen makaavani kylmällä kellarin lattialla
pää jää-ämpärissä. Toinen mielikuva mitä mietin: makaan meren
rannalla ja kylmät aallot tulevat
päälle. Liekö mielikuvista apua,
mutta ei niistä haittaakaan minulle
ole ollut.
Jos niin käy, etten kotikonstein
saa migreeniä pois, ei auta muu
kuin lähteä lääkäriin. Omassa terveyskeskuksessa ne jo tuntee ja tietää hyvin ja kaikki ovat ystävällisiä
sekä tekevät parhaansa. Iltaisin ja
viikonloppuisin saatan joutua menemään Malmin päivystyspolille.
Siellä suhtautuminen migreenipotilaaseen on vaihtelevaa ja siitä
olenkin oppinut ymmärtämään yhden asian: Migreeni on sairaus, jota
ei edes sairaalahenkilökunta välttämättä ymmärrä. He tuskin kyseenalaistavat vaikka sokeritautia
sairastavaa ihmistä, mutta niin voi
käydä migreenikolle!
Älä siis odota liikoja – ihminen
joka ei sairasta migreeniä, tai ei
edes elä sellaisen kanssa, ymmärtäisi sinua.
Tällä hetkellä syön estolääkitystä. Tarvittaessa lihaksia rentouttavia ja täsmälääkkeitä. Elämä on
elämisen arvoista ja ihanaa!
Muista pitää lääkkeet aina
mukanasi.
Terveisin Pia
Omalääkärini sanoi:
”Hyvä äiti hoitaa myös
itseään. On myös lapsen
edun mukaista, että äiti
on pirteä ja hyvinvoiva.”
Se oli käännekohta.
19
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Migreeni ja hyvä hoito
M
igreeni ja hyvä hoito
-otsikolla on järjestetty syksyn 2001 aikana yhteensä
kahdeksan
luentoa
eri
paikkakunnilla. Tilaisuuksiin on
osallistunut yhteensä 597 migreenin hoidosta kiinnostunutta henkilöä.
Yhdistyksen toimijoiden tyytyväisyyttä osoittaa hallituksen jäsen Eija Nummi kukittamalla
Forssassa luennoineen neurologi
Markku Nissilän.
❦
Kuva Ritva Romu
Alueyhteyshenkilöiden
neuvottelupäivät
S
uomen Migreeniyhdistys käynnistää paikallistoimintaa keskusairaalapaikkakunnilla, mahdollisuuksien mukaan myös
muualla. Vuoden 2001 lopulla rekisteröimättömiä alueosastoja on
jo 12 kaupungissa. Alueellisen toiminnan tavoitteena on sekä lisätä
jäsenten ja suuren yleisön tietoja
päänsäryistä että edistää päänsärkyjä sairastavien hyvinvointia.
Toimintaa organisoivat alueyhteyshenkilöt, joiden ensimmäiset neuvottelupäivät yhdessä yhdistyksen
hallituksen edustajien kanssa järjestettiin Riihimäellä 24. ja 25.11.
Päivillä yhteyshenkilöt tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytoimintaan ja kansainvälisiin
yhteyksiin. He saivat virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi.
❦
Kuvat Leena Kanerva
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Järjestökouluttaja Eila Pethman
ja Tunteiden Talo.
20
L u k ij a t kirjoitta va t
Suomen Migreeniyhdistys järjesti syksyllä ensimmäisen Raha-automaattiyhdistyksen tukeman virkistysloman yhdessä Lomaliiton kanssa. Viisi päivää Kalajoen
hiekkasärkillä herätti seuraavanlaisia ajatuksia:
Kalajoki 3.–8.9.2001
Viikko täällä Kalajoella on ollut mukava. Tätä voisi suositella lämpimästi muillekin. Ne, jotka jättivät
tulematta vaikka olivat paikan saaneet, menettivät mielestäni paljon.
Oli virkistävää tavata toisia migreenikkoja, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
Paikkavalinta oli oiva virkistyslomalle. Jokainen varmasti löysi
mieleistä ohjelmaa. Hotellin henkilökunta oli aurinkoista ja palveluhenkistä. Toivottavasti muutkin
halukkaat voivat tämän tulevaisuudessa kokea. Kyllähän jokainen
voi itsekin lähteä lomalle, mutta
mielestäni vertaistensa tapaaminen antaa voimia kulkea eteenpäin
sairautensa kanssa.
Lämmin kiitos idean luojalle ja
matkaseuralaisille.
Pia
Minun yhdistykseni
Tuttavuutemme alkoi runsas vuosi
sitten. Sitä ennen en ollut kuullutkaan ystävästäni, vaikka olen
sairastanut migreeniä nuoresta tytöstä lähtien.
Menin ensitapaamiseemme hyvin ennakkoluuloisena ja varautuneena. Sali oli ihan täynnä ihmisiä
– eri ikäisiä, kokoisia, näköisiä –
miehiä ja naisia. Katselimme toisiamme uteliaina. Emme sanoneet
aluksi mitään. Vähitellen illan kuluessa lämpenimme ja aloimme tehdä
lähempää tuttavuutta. Osoittautui,
että olimme kuin vanhat tutut. Tapaaminen tuntui tosi mukavalta. Ja
kuinka ollakaan, lopussa tapahtui
jotain aivan ihanaa, joka on ollut
21
mielessäni siitä saakka, voisin sanoa, joka päivä. Se oli eräs elämäni
onnellisimmista hetkistä; tutustuin
Miranaxin ominaisuuksiin. Sitä saikin ottaa kaksinkertaisen nautinnon (2x550 mg). Migreeni oli taas
ohi ja ystävyytemme jatkuu... ja
kestää. Se on niin vahva, että se ei
vähene, vaikka siitä antaakin osan
muille kanssaeläjille.
Onnellisia hetkiä t. Tuire
Helsingistä
Kromi auttaa
Minun migreenini alkoi 12-vuotiaana koulun hiihtoretkellä. Siitä
tuli kaamea reissu kuten arvata
saattaa. Siitä alkoi minun migreenikauteni ja on jatkunut yli 30 vuotta.
Äitini, joka on 74-vuotias, potee
yhä samaa vaivaa, joten ei taida
minunkaan vaivani loppua.
Migreenini kulkee saman kaavan mukaan; ensin tulevat sahalaitakuviot vilkkuen puolen tunnin
ajan, sitten alkaa toispuoleinen
päänsärky. Kuuden tunnin ajan
olen vuoteenomana ja oksennan.
Vasta sitten alkaa migreeni helpottaa. Kuultuani muiden kertomuksia päiväkausia kestävästä
päänsärystä, tuntuu että pääsen
kuitenkin helpolla.
Käytin aikaisemmin Anervanpuikkoja ja jonkun kerran ruiskeita.
Imigran-tabletteja olen nykyään
käyttänyt. Ovat vaan mokomat niin
kalliita.
Kun lapset olivat pieniä, oli
kohtausten aikana hankalaa, mutta
nykyisin perhe huolehtii minut pimeään huoneeseen ja saan sairastaa rauhassa.
Jossain vaiheessa aloin käyttää Bio-kromia laihdutuksen apuna
(makeannälkään) ja huomasin iloiseksi yllätykseksi että migreenikohtaukset harvenivat. Kromi nimittäin
tasoittaa verensokeria.
Nuorempana kohtaukset olivat
tosi kamalia, mutta iän mukana ne
ovat onneksi harventuneet ja muutenkin muuttuneet helpommiksi.
Tsemppiä
vaan
kaikille
kohtalotovereilleni!
Tuula vm. -58
Amalgaamit pois!
Olen 47-v. ja kärsinyt klassisesta
migreenistä nyt jo 30 vuotta. Olen
syönyt kaikki mahdolliset lääkkeet
ja pärjännyt nyt Imigranin avulla
pitkään.
MUTTA ! Otatin pari kuukautta
sitten nukutuksessa kerralla kaikki
amalgaanipaikat (13 kpl) pois ja
uskomatonta, siinä samassa katosi
myös migreenini. Kadoksissa ollut
hajuaistinikin on antanut pieniä
viitteitä siitä, että se on palaamassa
(nopeita hajuaistimuksia, joita en
ole tuntenut enää 5-6 vuoteen).
Poistoon liittyi tehokas antioksidanttikuuri + suoliston tueksi nautitut homeopaattiset tuotteet. Mikä
on lopullinen selitys, sillä ei niin
väliä, mutta ainakin se minun kohdallani toimi.
Nimimerkki ”Onnellinen
viestintuoja”
Kokemukset vaihtoon
Haluaisin mielelläni vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka
kärsivät tai ovat kärsineet lääkepäänsärystä. Itse olen ruotsinkielinen, mutta suomenkielisetkin
käyvät.
Yhteystietoni saat Liisa Aaltoilalta, puh. (09) 454 7272 tai
liisa.aaltoila@migreeni.org.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Lääketehdas tiedottaa:
Pfizer Oy on tuonut
markkinoille uuden
triptaanin
Käyttöalue
Eletriptaani (kauppanimi Relert
toim. huom.) on akuutin esioireisen
tai esioireettoman migreenikoh­
tauksen päänsärkyvaiheen hoitoon
tarkoitettu reseptilääke. Päänsäryn lisäksi se tehoaa migreenin
liitännäisoireisiin ja palauttaa potilaan toimintakyvyn nopeasti ja pitkäkestoisesti. Mikään markkinoilla
oleva lääke ei tehoa migreenikoh­
tausta edeltäviin auraoireisiin. Ele­
triptaani sopii aikuisille potilaille
– lääkettä ei ole tarkoitettu alle
18-vuotiaille.
Triptaani-ryhmän lääke
Eletriptaani
on
selektiivinen
5-HT1B/1D-reseptoriantagonisti,
joka vaikuttaa aivojen välittäjäaineeseen, serotoniiniin. Eletriptaani
vaikuttaa täsmällisesti vain toivottuihin lääkkeen sitoutumiskohtiin migreenikohtauksen aikana.
Täsmälääke poistaa tehokkaasti
migreenin päänsärkyä ja liitännäisoireita kuten pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä.
Teho ja siedettävyys
Eletriptaanin teho ja siedettävyys
on osoitettu kymmenessä satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa
kaksoissokkotutkimuksessa. Tähän
mennessä eletriptaania on tutkittu
yli 11.000 potilaalla yli 70.000
migreenikohtauksessa. Lääkkeen
rekisteröintiä varten tehtyihin tutkimuksiin osallistui 6.000 potilasta,
joista n. 700 Suomesta.
Tutkimusten mukaan eletriptaani on osoittautunut ”pistämättömästi” tehokkaimmaksi triptaaniksi.
Lisäksi 9 potilasta 10:stä valitsi
tutkimuksen jälkeen hoidokseen
mieluummin eletriptaanin kuin aiemmin käyttämänsä lääkkeen.
Vuonna 1999 tehtiin monikeskustutkimus,
jossa
verrattiin
sumatriptaanin (Imigran) ja eleptriptaanin vaikutusta migreenikohtauksen hoidossa. Tutkimus osoitti,
että 77 % 80 mg:n eletriptaani-annoksen ja 65 % 40 mg:n eletriptaani-annoksen saaneista potilaista
sai hoitovasteen. Tutkimuksessa
hoitovaste edellytti päänsäryn lievittymistä kahden tunnin kuluessa
lääkkeen ottamisesta. Sumatriptaania käyttäneiden potilaiden hoitovaste oli 55 %.
Annostelu ja hinta
Tabletti niellään veden kanssa. Sitä
on saatavana 40 mg:n vahvuisena
2, 6 ja 18 tabletin pakkauksissa.
Lääke on tällä hetkellä triptaani-ryhmän edullisin: peruskorvauksen jälkeen yksi 40 mg tabletti
maksaa 20,70 markkaa (laskettu 18
tabletin pakkauksen perusteella).
Lääkkeen kehittäjä ja
markkinoija
Lääkkeen on kehittänyt maailman
johtava lääkeyritys Pfizer Inc.
Lääkkeelle on tähän mennessä
myönnetty myyntilupa 32 maassa.
Euroopan
lääkearviointivirasto,
EMEA, myönsi myyntiluvan kesäkuussa 2001. Pfizer Oy:n markkinoima lääke on jo saatavilla
apteekeista ympäri maan.
❦
Lähde: Goadsby P, et al. Eletriptan in acute
migraine. Neurology 54 January 2000.
Haittavaikutukset
Tutkimusten mukaan yleisimmät
eletriptaanin käyttöön liittyvät
haittavaikutukset ovat voimattomuus, uneliaisuus, pahoinvointi ja
huimaus. Nämä ovat yleisiä triptaanien haittavaikutuksia. Eletriptaania ei saa käyttää, mikäli sairastaa
merkittävää sydän- tai verisuonisairautta, vaikeaa maksan tai
munuaisten vajaatoimintaa tai on
yliherkkä eletriptaanille tai valmisteen jollekin apuaineelle.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Lisätietoja
Pfizer Neuroscience,
tuotepäällikkö Salla Sääksvuori,
puh. (09) 4300 4327,
gsm: 0400 766 3197,
salla.saaksvuori@pfizer.com,
asiantuntijalääkäri
Hannu Juvonen,
puh. (09) 4300 4399,
gsm: 040 767 4617,
hannu.juvonen@pfizer.com
22
Triptaanien
hintavertailu
Teija Silen, neurologian erikoislääkäri
Hakaniemen Poliklinikka/
Helsingin Päänsärkykeskus
Porvoon Lääkärikeskus
Almo­
triptaani
A
lmotriptaani (kauppanimi Almogran toim.
huom.) tuli Suomessa myyntiin helmikuun alussa. Almotriptaanilla kivun lievitys alkaa migreenikohtauksessa osalla
potilaista jo puolen tunnin kuluessa, ja suurimmalla osalla kipu on lievittynyt tai poissa
kahden tunnin kuluessa. Lääkkeen teho on
pysynyt hyvänä hoidet­taessa useampia migreenikohtauksia ja kohtausten uusiutuminen
on ollut vähäisempää tai samaa luokkaa kuin
muilla täsmälääkkeillä.
Almotriptaani vaikuttaa valikoivasti vain
niihin reseptoreihin, joilla on nykytietämyksen mukaan vaikutusta migreenikoh­tauksen
syntyyn. Lääke on hyvin siedetty; kaksoissokkotutkimuksissa sivuvaikutukset, mm. painon
tunne rintakehällä, voimattomuus ja väsymys
ovat olleet lumelääkkeen luokkaa. Sivuvaikutusten vähäisyyden johdosta lääkkeellä ei ole
punaista kolmiota. Sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten sitä
voi turvallisesti käyttää mm. masennuslääkkeiden ja verenpainelääkkeiden kanssa. Almo­
triptaani 12,5 mg:n tabletti on tällä hetkellä
edullisimpia migreenin täsmälääkkeitä Suomessa.
❦
Kirjallisuutta
Pascual et al. Consistent efficacy and safety of almotriptan
in acute treatment of multiple migraine attacks: result of
large, randomised, douple-blind, plasebo-controlled, study.
Cephalgia 200;20. Data on file 3. Data on file 4. Abstract
& Poster 16. Fernandes FJ et al. Oral Almotriptan in the
treatment of migraine. International Headache Congress
1999. Abstract and Poster 4. Robert M et al. Efficacy and
tolerability of oral almotriptan in the treatment of migraine.
Migraine Trust 1998. Data on file 5. Data on file 6. Abstract
and Poster 10. Cabaroccas X et al. Advantageous tolerability of almotriptan 12,5 mg compared with sumatriptan 100
mg. AASH 1999. Almogran summary of product characteristics, January 2001.
23
Tähän on koottu tällä hetkellä markkinoilla olevien
täsmälääkkeiden hinnat euroina, vaikuttavan aineen
mukaan aakkostettuna. Yhden annoksen kappalehinnassa on huomioitu 50 prosentin Kela-korvaus.
-hinta -hinta
/1 annos, /pakkaus,
netto
brutto
Almotriptaani (Oy H. Lundbeck Ab)
Almogran 12,5 mg tabl 3
Almogran 12,5 mg tabl 6
Almogran 12,5 mg tabl 9
5,25
4,42
4,14
23,09
44,64
66,18
Eletriptaani (Pfizer Oy)
Relert 40 mg tabl 2
Relert 40 mg tabl 6
Relert 40 mg tabl 18
6,53
4,48
3,47
17,71
45,39
116,51
Naratriptaani (GlaxoSmithKline)
Naramig 2,5 mg tabl 2
Naramig 2,5 mg tabl 6
6,51
4,74
17,63
48,46
Ritsatriptaani (Suomen MSD Oy)
Maxalt 5 mg tabl 3
Maxalt 5 mg tabl 6
Maxalt 10 mg tabl 3
Maxalt 10 mg tabl 6
Maxalt Rapitab 10 mg tabl 3
Maxalt Rapitab 10 mg tabl 6
4,56
3,70
4,56
3,70
4,56
3,70
18,95
36,03
18,95
36,03
18,95
36,03
Sumatriptaani (GlaxoSmithKline)
Imigran injektio* 12 mg kpl 2
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 2
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 6
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 12
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 18
Imigran supp 25 mg kpl 2
Imigran supp 25 mg kpl 6
Imigran 50 mg tabl 2
Imigran 50 mg tabl 6
Imigran 50 mg tabl 12
Imigran 100 mg tabl 2
Imigran 100 mg tabl 6
19,53
10,25
7,77
6,40
6,32
6,75
4,77
7,14
5,04
4,14
10,25
7,77
69,73
32,59
84,79
145,22
218,96
18,60
48,84
20,17
52,10
91,05
32,59
84,79
Zolmitriptaani (AstraZeneca Oy)
Zomig 2,5 mg tabl 3
Zomig 2,5 mg tabl 6
Zomig 5 mg tabl 3
Zomig 5 mg tabl 6
Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 2
Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 6
5,77
4,74
8,65
7,11
6,60
4,74
26,22
48,46
43,46
76,96
17,99
48,46
*Pakkaus maksaa saman Imigran-kynän kanssa tai ilman.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
Tapahtumakalenteri – kevät 2002
Suomen Migreeniyhdistys ry:n
sääntömääräinen vuosikokous
La 9.3. klo 13.00
Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä
määrätyt asiat sekä sääntömuutosesitys sääntöjen
5§:ään
Virkistysviikko Lappeenrannassa
7.1.-12.1. Kts sivu 2.
Kevätloma Keuruulla
Jukka Teivainen
Forssan Aikuisopisto, Tyykihovin Palvelutalo, Eteläinen Puistokatu 4.
Opisto kerää luentomaksun, n. 20 mk vastaava määrä
euroja.
27.2. klo 18.00
Päänsärky ja biopalute. Biopalautehoitaja Sari
Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus.
Tyykihovin Palvelutalo. Luentomaksu.
27.3. klo 18.00
Päänsärky ja vyöhyketerapia. Vyöhyketerapeutti
Olli Töytäri, Tyykihovin Palvelutalo. Luentomaksu.
Suomen Migreeniyhdistys yhdessä Lomaliiton kanssa
järjestää virkistysloman Hotelli Keurusselässä
6.-11.5.2002. Lomaa tukee Raha-automaattiyhdistys. Lomapaketin hinta majoituksineen ja ruokailuineen on 115 euroa, alle 14-vuotiaat lapset voivat tulla
mukaan maksutta.
Hotelli Keurusselkä sijaitsee n. 8 km Keuruulta.
Ryhmällemme on varattu hotellista 10 kahden hengen huonetta, mahdollisesti mukaan tulevat lapset
majoitetaan lisävuoteisiin. Hotellissa on käytettävissä
uima-allas, saunaosasto ja kuntosali.
Lomalle voi hakea yksin tai yhdessä perheen
kanssa. Hakulomakkeita saa Migreeniyhdistyksen
toimistosta puh. (09) 8775 3021 tai sähköpostilla
matleena.helojoki@migreeni.org. Hakemukset palautetaan osoitteeseen Suomen Migreeniyhdistys, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 15.3. mennessä.
HELSINKI
Ennakkotieto horton-tapahtumasta
JYVÄSKYLÄ
31.8.-1.9. Viikonlopputapaaminen Hortonin neuralgiaa sairastaville ja heidän omaisilleen Pohjois-Iitissä,
Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu
(n. 150 mk:aa vastaava määrä euroja) kattaa majoituksen ja ruokailut. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet
Päänsärky 1/ 2002 -lehdessä.
14.3. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Apulaisylilääkäri Jaana Suhonen, Keski-Suomen Keskussairaala
Jyväskylän kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu 39-41
FORSSA
14.1. klo 17.30 ja
18.3. klo 17.30
Rentoutus- ja liikuntaryhmä. Tuula Vepsäläinen
ja Sanna Keinänen, Torikadun Terveys ja Liikunta
30.1. klo 18.00
Päänsärky ja fysioterapia. Fysioterapeutti OMT
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
7.2. klo 18.00
Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä.
Kaarina Suonperä. (Kts sivu 2.)
Runeberginkatu 15 A 1.
9.3. klo 13.00 (Vuosikokouksen jälkeen)
Psykologinen kivunhallinta. Kliininen neuropsykologi, psykoterapeutti Ritva Toivanen.
Hotelli Arthur, Vuorikatu 19.
16.4. klo 18.00
Päänsärky ja biopalaute. Biopalautehoitaja Sari
Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus. Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21.
KUOPIO
24
Jumppatori, Torikatu 19.
15 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset Taina Grönqvistille puh. 050 3489 492.
Osallistumismaksu 2,5 , mukaan kevyeen liikuntaan
sopivat vaatteet.
RAUMA
LAHTI
24.4. klo 18.00
Perheen selviytyminen pitkäaikaissairauden
myötä. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja Liisa Maikola. Rauman Kansalaisopisto, Aittakarinkatu 10.
Luentomaksu 2 .
Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Rauman Kansalaisopiston kanssa.
9.4. klo 18.00
Psykologinen kivunhallinta. Kliininen neuropsykologi, psykoterapeutti Ritva Toivanen.
Lahden aikuiskoulutuskeskuksen auditorio, Kirkkokatu 16. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Lahden
Työväenopiston kanssa.
LAPPEENRANTA
14.1. klo 18.00
Migreeniklubi. Joogaryhmä alkaa. Joogaopettaja
Leena Tanskanen.
Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17.
Ryhmä kokoontuu n. kerran viikossa ryhmän yhdessä
sopimana aikana. Osallistumismaksu 2,5  / kerta.
Migreeniklubi. Luento hermoratahieronnasta.
Tarkempi aika ilmotetaan 14.1. klubin kokoontuessa.
Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17.
PORI
17.1., 21.2., 21.3., 18.4. ja 16.5. klo 18.00
Rentoutusryhmä, ohjaajana Jele ry:n liikunnanohjaaja.
Satakunnan Allergia- ja astmayhdistyksen tila Apilapääsky, Hallitalo. Käynti kävelykadulta.
Ilmoittautumiset puh. (02)  632  6434 tai
allergia.astma@nic.fi.
Kevätkauden osallistumismaksu 16,80 . Ryhmä järjestetään yhteistyössä Allergia- ja astmayhdistyksen
kanssa.
Joka keskiviikkoilta klo 18.00
Sauvakävelyä kaikenkuntoisille. Vetäjänä Satakunnan Allergia- ja astmayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö maauimalan edestä. Omat sauvat mukaan.
25
20.3. klo 18.00
Kivun hallinta. Psykologi Ingelin Nyman.
Rauman Kansalaisopisto, Aittakarinkatu 10. Opisto
kerää luentomaksun 2 .
SEINÄJOKI
8.1. klo 18.00
Kipu seuralaisena.
Marja Vainio ja neurologi Heikki Teirmaa.
Järjestötalo, Kauppakatu 1 A
TAMPERE
19.2. klo 17.30
Keskustellaan yhteisistä asioista ja suunnitellaan tulevaa. Mukana toiminnanjohtaja Matleena
Helojoki.
SPR:n vapaaehtoistoiminnan keskus Tampuri, Mustanlahdenkatu 24 (kirjastotalo Metson vieressä)
11.4. klo 17.30
Hyvän olon ilta.
Terveydenhoitaja/voimavaraohjaaja Anneli Paldanius
Tampuri
28.5. klo 17.30
Sauvakävely. Lähtö Eteläpuiston kentältä.
Ilona Kuisma, Tampereen kuntoliikunta
Omat sauvat mukaan.
Turku... Valkeakoski...
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
TURKU
Yhteyshenkilöt
12.3. klo 18
Päänsärky ja biopalute.
Biopalautehoitaja Sari Elonmaa,
Turun Päänsärkykeskus, Brahenkatu 11 D, 6. krs.
Neuvontapuhelin: Liisa Aaltoila (09) 454 7272
Alavuden alue: Seija Jokela 050 360 3253
Forssan alue: Eija Nummi (03) 438 2352
Kuopion alue: Taina Grönqvist 050 348 9492
ja Tania Rautio 040 701 1093
Lahden alue: Pia Koljonen 0400 981 537
Lappeenrannan alue: Riitta Nikulainen 0400 970 164
Porin alue: Elisa Rosu 040 737 2653
Rauman alue: Tuija Uusluoto (02) 868 3202
Seinäjoen alue: Anu Kaappola (06) 412 1616
Tampereen alue: Eija Palo (03) 367 0141
Turun alue: Hilkka Kettinen 050 535 5155
Valkeakosken alue: Seija Huttunen 040 539 9564
VALKEAKOSKI
12.2. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Aki Hietaharju
Valkeakoskiopisto, Kauppilankatu 2
Näe koe stadin kesä
NV-kesäpäivät 29.–30.6.2002 Helsingissä
Ensimmäistä kertaa kaikkien neurologisten järjestöjen jäsenet ja perheet yhdessä!
Kesäinen viikonloppu Helsingissä.
Yhteistä ohjelmaa + erilaisia ohjelmavaihtoehtoja aikuisille, nuorille ja lapsiperheille.
Ohjelmassa mm.:
Lauantai 29.6.
12.00 Avajaiset, Esplanadin lava ja puisto. Puhetta ja
musiikkia, mahdollisuus ruokailuun.
12.30 Boccia-turnaus, Esplanadin puisto
tai
12.30 Tutustu Kiasmaan. Nykytaiteen museo Kiasma
tai
14.00 Vieraile Eduskunnassa
18.00 Suvi-ilta Seurasaaressa. Opastettu
tutustuminen Seurasaareen, tanssit, pientä purtavaa
Sunnuntai 30.6.
klo 10 – 15
Opastetut retket
Korkeasaareen
Suomenlinnaan
Kiasmaan
Linnanmäelle
Edullinen jäsenhinta, sis. majoituksen ja osallistujapassin
Ilmainen pääsy mm. Kiasmaan, Linnanmäelle, Seurasaareen, Korkeasaareen, Suomenlinnaan jne.
Tarkemmat hintatiedot keväällä 2002.
Lisätietoja:
Seuraa jäsenpostiasi maaliskuussa 2002.
Järjestäjä:
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Aivovammaliitto, Alzheimer-keskusliitto, Autistien Tuki, Epilepsialiitto,
Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen MBD-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MG-yhdistys,
Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
26
P a l v e l u h akemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
Espoo
Neurologian erikoislääkäri, dosentti
Markus Färkkilä
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus: (09) 5305 0600
Lastentautien ja Lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti. Tapiola
Länsituulentie 1 a 2. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus: (09) 5305 0300
Forssa
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus: (03) 422 0290
Helsinki
Neurologian erikoislääkäri, dosentti
Markus Färkkilä
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin
päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri
Hanna Harno
Vastaanotto keskiviikkoisin klo 16–19.
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin
päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri
Mikko Kallela
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin
päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Lastentautien ja Lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 b 31, 00930 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0400
RAUMA
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Neurologiakeskus
Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 680 2466
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin
päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Jyväskylä
Neurologi ja lastenneurologi
Leena Kaukiainen
Torikeskuksen lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus: (014) 446 1611
Laitila
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Laitilan Lääkäripalvelu
Keskuskatu 21, 23800 Laitila
Ajanvaraus: (02) 85 959
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Lääkärikeskus Minerva
Kalliokatu 4, 26100 Rauma
Ajanvaraus: (02) 838 0800
Seinäjoki
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus: (06) 414 8223
Turku
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Pulssi, Neurocenter
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 261 6300
Oulu
Neurologian erikoislääkäri
Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos / Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus: (08) 313 2611
Neurologian erikoislääkäri
Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
PORI
Vantaa
Neurologian erikoislääkäri
Tapani Jolma
Porin Lääkärikeskus
Itsenäisyydenkatu 33
Ajanvaraus: (02) 522 533
Lastenneurologi
Mirja Hämäläinen
Diacor Tikkurila
Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 7750 8660
Porvoo
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon
päänsärkykeskus
Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo
Ajanvaraus: (019) 521 1545
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Lasten ja nuorten lääkäriasema
Pikkujätti Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 530 501
Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus
Raumantie 1a, 00350 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5601 6111
27
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2001
JOUKKOKIRJE
Älä anna migreenin rajoittaa elämääsi
Potilasopastilaukset:
fax 09-7598 2390
Kurjenkellontie 5
02270 Espoo
Puh. (09) 867 867
Täyttä elämää ilman migreeniä