Migreeni.org Pdf Lehdet 0101

Transcription

Migreeni.org Pdf Lehdet 0101
Suomen
Migreeniyhdistys ry
Jäsenlehti
1/2001
2
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Sisältö
Puheenjohtajan palsta......................................................... 4
Saammeko esitellä: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki...... 5
Aikuisten migreenin lääkehoidon kustannukset,
vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus............................... 7
Vertaistuen voima oma-apuryhmissä................................... 10
Magneettikuvaus apuna migreeninhoidossa....................... 12
Asiantuntija vastaa............................................................ 14
Pranic Healing – uusi, samalla vanha hoitomuoto............... 18
Hortonin neuralgia............................................................ 20
Remes................................................................................ 20
Minun tarinani................................................................... 21
Lukijat kirjoittavat............................................................. 23
Historian ”Suuret” Migreenikot........................................... 27
Aluetoimintaa.................................................................... 28
Yhteyshenkilöt................................................................... 29
Uutisia meiltä ja muualta................................................... 30
Hallitus 2001..................................................................... 30
Palveluhakemisto............................................................... 31
Neuvontapuhelin
(09) 454 72 72
Arkisin klo 12 – 18.
(kesäkuussa 12 – 16, heinäkuussa suljettu)
Päätoimittaja: Leena Kanerva
Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Kansi: Suomen MSD
Paino: Mynäprint Oy
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Suomen Migreeniyhdistys
Mannerheimintie 44 A
00260 Helsinki
Faksi (09) 493 353
migreeni@migreeni.org
www.migreeni.org
Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki
Gsm 040 848 1032
matleena.helojoki@migreeni.org
HUOM! Katuosoitteemme
muuttuu kesän aikana:
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
3
Yhdistys uusien haasteiden kynnyksellä
Ihan pakko sanoa: Olen niin onnellinen! Jos vertaan yhdistyksen taivalta uuteen
asuntoon muuttamiseen, niin olemme päässeet nyt ovensuusta eteiseen ja ulko-oven
on voinut panna kunnolla kiinni. Innokkaana jo tähyilemme keittiön ovesta sisään.
Huoneita on paljon, mutta vähitellen kotiudumme niihin kaikkiin.
Kun olen seurannut nyt muutaman kuukauden ajan uutta toiminnanjohtajaa työssä,
en epäile hetkeäkään, ettemme onnistuisi hankkeissamme. Suuri kiitos kuuluu myös
kaikille, jotka uhraavat vapaa-aikaansa tälle työlle – yksin ei Matleenakaan pärjäisi!
Vaikuttaminen. Lääkekorvausjärjestelmä on myllerryksessä, mahdollisesti se muokataan kokonaan uuteen uskoon. Asiaa miettinyt työryhmä on näinä päivinä antamassa
lausuntoaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle. Lausuntoon on ollut vaikuttamassa myös pieni Migreeniyhdistys yhdessä monen suuren potilasliiton kanssa.
Millaiseksi uusi korvausjärjestelmä muodostuu ja milloin se astuu voimaan on vielä
auki. Yhdistys tulee aktiivisesti seuraamaan korvausjärjestelmän uusimista ja yhdessä
yhteistyökumppaneiden kanssa vaikuttamaan siihen, että korvausjärjestelmä tukee erityisesti vaikeiden päänsärkyjen hyvää hoitokäytäntöä.
Asennekasvatusta tarvitaan edelleen. Alkuvuodesta apteekkien asiakkaille tehdyn
kyselyn mukaan päänsärky on yleisin särkylääkkeen oston syy ja toiseksi yleisin syy
on migreeni. Puolet vastanneista käy ostamassa lääkettä 1-3 kuukauden välein,
kymmenes useammin kuin kerran kuukaudessa. Heiltä kysyttiin lisäksi, ovatko he
käyneet vaivansa vuoksi lääkärissä. Lähes puolet kaikista vastanneista kertoi, että ei
ollut käynyt. Miksi ihmeessä? Eikö päänsärky olekaan oikea sairaus?
Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tehtävistämme on helpottaa niiden migreenikkojen elämää, joita sairaus todella koettelee. Siinä valossa vähäpätöiseltä tuntuu
se, että joku omasta tahdostaan ei halua hoitaa itseään kunnolla. Tässä piilee
se vaara, että kun tarpeeksi suuri joukko vähättelee, muodostuu siitä liian
monelle ainoa totuus – kunnioitusta on vaikea saada.
Leppoisaa kesää kaikille!
Leena Kanerva
puheenjohtaja
4
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Saammeko esitellä:
Toiminnanjohtaja
Matleena Helojoki,
Suomen Migreeniyhdistys ry
V
iimeisen kymmenen
vuoden aikana yhdistyksemme toiminta on
kulkenut suurin harppauksin
eteenpäin. Viheliäinen sairautemme on saanut kasvot, se
tunnetaan entistä paremmin,
jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut, nimikin on vaihtunut, toiminta levinnyt yhä useammalle
paikkakunnalle. Yksi suurimmista
askelista on, että saimme yhdistyksellemme helmikuun alussa
asiantuntevan ja kokeneen toiminnanjohtajan. Matleena
Helojoki kertoo ensimmäisessä yhdistyksen haastattelussa
ajatuksistaan ja suunnitelmistaan.
Psoriasisliitosta
tiedon ja taidon
eväät
Suomessa on 52 Psoriasisyhdistystä. Olen saanut osallistua
niiden katto-organisaatiossa
Psoriasisliitossa lähes kaikkeen
järjestössä eteen tulevaan työhön: edunvalvontaan ja vaikuttamiseen, kouluttamiseen:
vastuullani oli mm. 3-vuotinen
sairaanhoitajien koulutusprojekti. Olen ollut mukana myös
tukihenkilö- ja järjestökoulutuksessa ja osallistunut kuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi olen kirjoittanut
tiedotusmateriaalia ja potilas­
oppaita. Tämä monipuolinen
kokemus sekä tuoreet järjestöalan opinnot ovat mielestäni
olleet hyvää valmennusta pienen mutta vireän yhdistyksen
toiminnanjohtajan tehtäviin.
Kiihtyvä kasvu ja sen
haasteet – karttana
koko Suomi
Migreeni on ollut viime aikoina
hyvin esillä julkisuudessa. Sairaus
tunnetaan, ja siihen kohdistuvat
ennakkoluulot ja väärät käsitykset ovat tehokkaalla jatkuvalla
tiedotuksella vähennettävissä.
Kehitys on samanlainen kuin
diabeteksen tai psoriasiksen
kohdalla. Koska kukaan ei kui-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
tenkaan pysty tuntemaan toisen
kipua, terveet eivät koskaan
täysin voi eläytyä migreeniä
sairastavan maailmaan.
Yhdistyksellä on suuri potentiaalinen jäsenmäärä, sillä sairastaahan migreeniä yli puoli miljoonaa suomalaista. Realistista
on kuitenkin arvioida, että n.
10 % vaikeaa tai keskivaikeaa
migreeniä sairastavista järjestäytyy. Luku on sama kuin muissakin potilasjärjestöissä, joiden
jäsenkunnan pääosa koostuu
työssä käyvistä tai ainakin osittain työkykyisistä henkilöistä ja
joiden jäsenten ikähaarukka on
koululaisista vanhuksiin. Lisää
kasvua tuovat myös erityisryhmien eli Hortonin neuralgian ja
→
5
Nimi
Matleena Helojoki
Koulutus
FM, pääaine yleinen psykologia, sivulaudatur farmakologiassa
(lääkeaineoppi) sekä arvosanat fysiologiassa, kemiassa ja
kasvatustieteessä. Järjestöalan jatko-opinnot Tampereen
yliopistossa päättyivät tänä keväänä.
Toiminnanjohtaja
1.2.2001 alkaen.
Monialainen, laaja työkokemus
Ennen ryhtymistään Suomen Migreeniyhdistys ry:n toiminnanjohtajaksi Matleena toimi 14 v Psoriasisliitossa,
ensin koulutussihteerinä, myöhemmin entisen HYKS:n
alueen aluesihteerinä. Sitä ennen luento-opettajana eri
terveydenhuolto-oppilaitoksissa sekä kliinisen psykologin
viransijaisena Työterveyslaitoksella. Psykologiharjoittelu HYKS:n
Neurologian klinikalla.
basilaarimigreenin mukaantulo
omilla diagnoosinimillään. Nyt
2.500 jäsenen yhdistyksellä on
vielä paljon kasvunvaraa, vaikka
vapaaehtoisten tehokas toiminta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa onkin saanut
yhdistyksen erittäin hyvään
kasvuvauhtiin.
Kiihtyvässä kasvussa yhdistyksen täytyy pysyä mukana hankkimalla resursseja niin, että
sekä uudet että vanhat jäsenet
tulevat mahdollisimman hyvin
palvelluiksi. Yhdistyksessä on jo
valmiina erittäin hyvin toimiva
neuvova puhelin. Myös alueiden vastuuhenkilöt hoitavat
oman alueensa kontaktit. Haastetta työhön tuo se, että kasvun
suunta on pääkaupunkiseudun
ulkopuolelle. Turun, Tampereen,
Seinäjoen ja Forssan alueosastot
tarvitsevat tukea toimintaansa
samoin kuin syksyllä Lahdessa,
Lappeenrannassa, Kuopiossa ja
Oulussa aloittavat alueosastot.
6
Vähitellen toiminta laajenee
niin, että ainakin jokaisen keskussairaalan alueella toimii Migreeniyhdistyksen oma alueosasto.
Jotta yhdistys voi vaikuttaa edustamiensa ihmisten hyvinvointiin
ja kohteluun sekä sosiaali- että
terveyssektorilla, sen täytyy olla
tunnettu ja tunnustettu oman
alansa asiantuntija. Jäsenmäärä
on vaikuttamistyössä merkityksellinen, mutta ei ratkaiseva.
Sen sijaan on keskeisen tärkeää,
että yhdistys pystyy nopeasti
ja tarkasti reagoimaan sekä
ulkopuoleltaan että yhdistyksen
sisältä nouseviin tarpeisiin.
Laaja kenttä –
yksittäisen jäsenen
huomioiminen
Yhdistyksen perustoimintojen
vaikuttamistoiminnan ja tiedot-
tamisen lisäksi olen kiinnostunut
myös tulevaisuuden toimintamuodoista: ajattelen, että
migreeniä sairastavat hyötyisivät suuresti mahdollisuudesta
päästä vaihtamaan kokemuksia
toisten samaa sairautta sairastavien kanssa. Tällaista toimintaa
kutsutaan vertaistueksi tai omaapuryhmiksi. Marianne Nylund on määritellyt ne tukiryhmiksi ihmisille, joilla on yhteinen
ongelma tai ovat samassa elämäntilanteessa. Unkarilaisen
Bela Budanin mukaan omaapuryhmät ovat yksinkertainen
ja heti tapahtuva yritys ratkaista
joitakin ihmiselämän kannalta
vaikeita kysymyksiä. Kanadalainen Rubin Tores puolestaan
toteaa lyhykäisesti: ”Oma-apu
on avun saamista ja antamista”. Erilaisia sairauksia tai ongelmatilanteita kohdanneiden
vertaistukiryhmiä toimii jo nyt
Suomessa useita satoja. Tunnetuimpia ovat AA, eronneiden
tai mielenterveyspotilaiden tukiryhmät, mutta on myös mm.
imetystukiryhmiä sekä erilaisia
fyysisiä sairauksia kokeneiden
ryhmiä. Perinteinen sairausjärjestötoiminta sellaisenaan
osaltaan täyttää vertaistuen
tunnusmerkit. (Tässä samassa
lehdessä lisää aiheesta Marianne
Nylundin artikkelissa sivulla 10.)
Täsmäkuntoutusta
migreenipotilaille
Kiinnostava uusi asia on myös
kuntoutus. Olen saanut kuulla,
että migreeniä sairastavat saavat
kuntoutusta yhdessä muiden
sairausryhmien kanssa. Nyt
työssä lähes neljän kuukauden
aikana oppimani perusteella
olen yhä varmempi, että vaikeaa päivittäistä tai tiheään
toistuvaa päänsärkyä sairas-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
tavilla täytyy olla oikeus kuntoutukseen omassa ryhmässä
aivan samoin kuin kuntoutusta
järjestetään reuma-, astma-,
diabetes-, syöpä-, ihotautipotilaille ja muille, joilla on joku
työkykyyn ja elämänlaatuun vaikuttava sairaus. Kaikkiin näihin
sairauksiin liittyy omanlaistaan
erityisproblematiikka, joka kuntoutuksen suunnittelemisessa ja
kohdentamisessa täytyy osata
ottaa huomioon. Toivon, että
järjestössä voidaan aloittaa
kuntoutustoiminnan suunnitte-
lu vertaistukiryhmistä saadun
oikeiden asian tuntijoiden eli
migreeniä sairastavien antaman
palautteen ja lääketieteen sekä
kuntoutuksen asiantuntijoiden
avulla.
Ei kahta samanlaista
työpäivää
Yhdistyksen ainoana työntekijänä en voi valittaa työn yksitoikkoisuutta: jokainen päivä on
erilainen, jokainen puhelinsoitto
voi tuoda uuden haasteen.
Vanhana järjestötyöntekijänä
olen tottunut siihen, että viikon
työsuunnitelma saattaa viimeistään viikon puolivälissä heittää
häränpyllyä. Tämä kehittää kykyä priorisoida. Onneksi tukenani on asiantunteva puheenjohtaja ja hyvin toimiva, luotettava
hallitus.
Tuire Hakulinen
Tutkimuksen loppuraportti
Aikuisten migreenin lääkehoidon
kustannukset, vaikuttavuus ja
kustannus-vaikuttavuus
Janne Martikainen
Terveyshallinnon ja -talouden laitos
Kuopion yliopisto
janne.martikainen@uku.fi
E
dellisessä jäsenlehdessä
(2/2000) oli väliraportti
yhdistyksen jäsenille kesällä 2000 tehdystä seurantatutkimuksesta. Nyt tutkimus on
saatu päätökseen ja on aika
tarkastella tuloksia hieman tarkemmin.
mintakyvyn menetystä on mahdollista pienentää vaikuttavalla
lääkehoidolla ja tämän vuoksi
keskeisiksi tutkimusongelmiksi
nousivat myös seuraavat kysymykset:
Tutkimuksen tavoitteet
a) mitkä ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon
keskimääräiset suorat kustannukset eri lääkeaineryhmissä?
Tutkimuksen tavoitteena oli
mitata migreenin aiheuttaman
toimintakyvyn menetyksen määrää ja sitä, mitkä tekijät selittävät
tämän määrän suuruutta. Toi-
b) Millaiset ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon keskimääräiset vaikuttavuudet eri lääkeaineryhmissä?
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
c) Millaiset ovat aikuisten migreenin lääkkeellisen kohtaushoidon
kustannus-vaikuttavuudet eri
lääkeaineryhmien välillä?
Tutkimuksen toteuttamiseen
käytettiin kustannus-vaikuttavuusanalyysia, jossa huomioidaan sekä syntyvät kustannukset että terveysvaikutukset.
Terveysvaikutukset mitataan
kivun lievittymisenä kahden
tunnin kuluessa lääkkeen otosta.
Vaikuttavuus-mittausten keskeinen kysymys ja ongelma on se,
miten erottaa lääkkeen vaikutus
7
terveydentilaan kaikkien muiden
tekijöiden mahdollisesti aikaan
saamasta muutoksesta?
Migreenin aiheuttama
toimintakyvyn
menetys
Vastaajilla (n=338) oli kolmen
kuukauden aikana yhteensä
6875 kohtausta, joista päiväkirjojen mukaan lääkkeillä hoidettiin 5588 kohtausta eli noin
81 prosenttia kohtauksista. Keskimäärin kohtauksia oli 20,4
kolmen kuukauden aikana eli
noin kymmenen kohtausta kuukaudessa vastaajaa kohden.
Kohtausten keskimääräiseksi
kivuksi vastaajat arvioivat 0-10
-asteikolla 6,4.
Varsinaista toimintakyvyn menetystä mitattiin kansainvälisesti
hyväksytyllä MIDAS-kyselykaavakkeella. MIDAS-mittarin kysymykset sijoittuvat elämän eri
osa-alueille: työ- ja opiskeluajan
menetys, kotityöt, perhe, vapaaaika ja sosiaalinen toiminta.
Mittarin tuottamalla indeksillä
voidaan arvioida migreenin
aiheuttama haittaa henkilölle ja
pyrkiä löytämään kerralla oikea
hoitomuoto. Vastaajien MIDASindeksin keskiarvoksi tuli 27,20.
Yli 21 olevan indeksi arvon saaneilla migreenin voidaan katsoa
aiheuttavan vakavaa haittaa
elämälle. Indeksin vaihteluväli
oli yhdestä 278:aan, joka kertoo
siitä, että osalle migreeni oli
seuranta-aikana ongelmaton
mutta toisessa ääripäässä migreenin aiheuttama invaliditeetti
oli täydellinen, tehden vastaajasta täysin toimintakyvyttömän.
Indeksin muuttujia voidaan
tarkastella myös yksittäin, jolloin
voidaan tutkia millaista haittaa
migreeni aiheuttaa eri elämän
osa-alueilla. Kolmen kuukauden
8
tarkasteluajanjaksolla töistä tai
koulusta poissaoloja tuli yhteensä 255 päivää eli vajaa päivä
vastaajaa kohti. Toimintakyky
rajoittui puoleen päänsäryn
takia työssä tai koulussa yhteensä 1863 päivänä eli noin 6,4
päivänä vastaajaa kohden. Kotiaskareet jäivät päänsäryn takia
tekemättä yhteensä noin 1600
päivänä eli noin 5,3 päivänä/
vastaaja. Kotiaskareiden tekeminen rajoittui puoleen yhteensä 2845 päivänä eli noin 9,3
päivänä/vastaaja. Sosiaalisesta
M
Migreenin
aiheuttama
haitta on
merkittävä sekä
yksilölle että
yhteiskunnalle.
kanssakäymisestä ja vapaa-ajan
harrastuksista vastaajat joutuivat luopumaan yhteensä 2115
päivänä eli noin 9 päivänä/
vastaaja.
MIDAS-indeksin vaihtelua selitettiin tilastollisella mallilla, johon
sisällytettiin vastaajilta kerätyt
taustatiedot. Tarkoituksena oli
etsiä tekijöitä, jotka systemaattisesti selittäisivät migreenin
aiheuttaman haitan vaihtelua.
Haittaa lisääviä tekijöitä olivat
päänsärkyjen määrä, päänsäryn
keskimääräinen voimakkuus,
koettu stressi ja kohtausta provosoivana tekijänä alkoholi. Kaikki
haittaa selittävät tekijät liittyvät
läheisesti itse tautiin. Migreenin
aiheuttaman haitan suuruus ei
näytä liittyvän esimerkiksi vastaajien tulotasoon, koulutukseen
tai asuinpaikkaan. Myöskään estohoito ei näyttänyt vähentävän
migreenin aiheuttamaa haittaa
tilastollisesti merkitsevästi. Kun
mallista poistettiin kaikki ei tilastollisesti merkitsevät muuttujat,
jäi edellisten muuttujien lisäksi
merkitseväksi muuttujaksi kotitalouden jäsenmäärä. Luvun
kasvaessa näyttää migreenin
aiheuttama haitta hivenen pienenevän.
Kohtaushoidon
kustannukset ja
vaikuttavuus
Kohtaushoidon kustannusten
ja vaikutusten tarkasteluun jokaiselta vastaajalta valittiin ensimmäinen kohtaus. Lisäksi koh­
tauksessa kivun tuli olla ennen
lääkkeen ottoa kohtalainen tai
vakava. Tällaisia kohtauksia
oli yhteensä 225. Vastaajat
jaoteltiin lääkkeiden perusteella
kolmeen pääryhmään, joita
olivat kipulääkkeet (n=37), tulehduskipulääkkeet (n=83) ja
triptaanit (n=105). Päälääkeaineryhmät muodostettiin keskeisistä
käytetyistä lääkeaineista siten,
että kipulääkeryhmän muodostivat asetyylisalisyylihappo- ja
parasetamoli-lääkkeet. Tulehduskipulääkeryhmän muodostivat
tolfenaamihappo-, naprokseeni-, ketoprofeeni- ja ibuprofeenilääkkeet. Triptaani-ryhmän muodostivat suma-, tsolmi-, nara- ja
ritsatriptaani.
Kohtaushoidon suorina kustannuksina huomioitiin lääkkeestä
aiheutuvat kustannukset, mahdollisesta toisen lääkkeen otosta
aiheutuvat odotetut kustannukset, estohoidon kustannukset ja
terveydenhuollon palveluiden
käytöstä aiheutuvat odotetut
kustannukset. Lääkehoidon
kustannukset olivat keskimäärin kipulääke-ryhmässä 30,70
markkaa, tulehduskipulääkeryhmässä 18,90 markkaa ja
triptaani-ryhmässä 89,50 mark-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
kaa kohtausta kohti. Triptaaniryhmässä syntyviä kustannuksia
vähensi toisen lääkkeen vähäisempi käyttö, vaikka ryhmän
MIDAS-indeksin arvo oli muita
ryhmiä korkeampi (MIDAS =
33,79). Toiseen lääkkeeseen
turvautui kipulääke-ryhmässä
41 prosenttia vastaajista, tulehduskipulääke-ryhmässä 35
prosenttia vastaajista ja triptaaniryhmässä 15 prosenttia vastaajista. Terveydenhuollon palveluiden käyttö oli vähäistä, sillä
palveluita käytettiin keskimäärin
vain 1,3 prosentissa kohtauksista. Triptaani-ryhmässä palveluiden käyttöosuus oli ryhmistä
korkein (1,9%:a). Selityksenä
käyttöön voi olla ryhmän keskimääräistä vaikeampi migreeni.
Vaikuttavuuden mittaamiseen
käytettiin logistista regressioanalyysia, jonka avulla päänsäryn häviämiseen mahdollisesti
vaikuttavat taustatekijät vakioitiin kaikissa ryhmissä siten,
että esille saatiin pelkästään
lääkkeiden vaikutus päänsäryn
häviämiseen. Regressioanalyysin tuottamat estimaatit muunnettiin päänsäryn häviämisen
todennäköisyyttä kuvaavaksi
terapeuttiseksi hyödyksi. Terapeuttinen hyöty kuvaa lääkkeen aikaansaamaa vaikutusta
päänsäryn häviämisen todennäköisyydessä, kun huomioon
otetaan myös plasebo-vaikutus.
Koska tutkimuksessa ei ollut
kontrolliryhmää, arvioitiin terapeuttisen hyödyn laskemiseen
tarvittava plasebo-vaikutus kirjallisuuden perusteella 30 prosentiksi eli tietty osuus päänsäryistä
häviää, vaikka niihin ei otettaisi
lääkitystä lainkaan.
Kipulääkkeiden terapeuttinen
hyöty oli tutkimuksessa 24,4
prosenttia. Kipulääkeryhmä
toimi tutkimuksessa myös ver-
rokkiryhmänä ja siihen verrattuna tulehduskipulääkkeiden
terapeuttinen lisähyöty oli 58,8
prosenttia ja triptaanien 66,7
prosenttia.
Kipulääkkeiden ja triptaanien
väliseksi kustannus-vaikuttavuussuhteeksi tuli 0,88 markkaa per terapeuttisen hyödyn
lisäprosentti. Vastaava suhde
tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien välillä oli 8,90 markkaa/
terapeuttisen hyödyn lisäprosentti. Päätöksenteon näkökul-
T
Triptaanit ovat
keskimäärin
vaikuttavampia kuin
perinteiset lääkkeet
ja ne vähentävät
muiden lääkkeiden
ja terveydenhuollon
käyttöä.
masta katsottuna kipulääkkeen
vaihto triptaaniin aiheuttaa
59 markan lisäkustannuksen,
mutta tarjoaa keskimääräisen 67
prosentin parannuksen hoidon
onnistumisen todennäköisyyteen. Vastaavasti tulehduskipulääkkeen vaihto triptaaniin
aiheuttaa 70 markan lisäkustannuksen, mutta parantaa hoidon
onnistumisen todennäköisyyttä
keskimäärin 8 prosentilla. Hoidon valintaan, lääketieteellisten
faktojen lisäksi, vaikuttaa luonnollisesti yksilön ja yhteiskunnan
hoitoon käytettävissä oleva
budjetti. Yksilön olisi kuitenkin
saatava hyvää hoitoa ja yhteiskunnan kannattaa taas tukea
vain vaikuttavia hoitoja, jotka
maksimoivat yksilön ja yhteisön
hyödyn rajallisten resurssien
vallitessa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Päätelmiä
tutkimuksesta
Migreenin aiheuttama haitta
on merkittävä sekä yksilölle että
yhteiskunnalle. Terveydenhuollon käytössä olevat resurssit ovat
kuitenkin rajalliset, koska yhteiskunta ei voi priorisoida terveyttä
yli kaiken muun. Tämän vuoksi
on tärkeää, että käytössä olevat
voimavarat käytetään oikein ja
että yhteiskunnan kustannettaviksi hyväksytään vain vaikuttavat ja kustannuksiltaan järkevät
hoitomuodot, niin migreenin
kuin muidenkin sairauksien
osalta. Päätöksenteon ongelman muodostavat uudet entistä
vaikuttavammat hoidot, jotka
ovat samalla myös entistä kalliimpia. Näin on myös triptaanilääkkeiden osalta. Triptaanit
ovat keskimäärin vaikuttavampia
kuin perinteiset lääkkeet ja ne
vähentävät muiden lääkkeiden
ja terveydenhuollon käyttöä.
Entistä nopeampi toimintakyvyn
palautuminen vähentää myös
epäsuoria kustannuksia, joita
syntyy poissaoloina työstä ja
muista aktiviteeteista ja mikä
tärkeintä, migreenistä kärsivän
potilaan elämänlaatu paranee.
Se, mitä voidaan pitää kohtuullisena lisähyödyn lisäkustannuksena ja kenen maksettavaksi
lisäkustannukset tulevat, kuuluu
yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin ja niistä tullaan varmasti käymään tulevaisuudessa
entistä enemmän keskustelua.
Kiitokset
Lopuksi haluan kiittää vielä kerran tutkimukseen osallistuneita
vastaajia ja Suomen MSD:tä,
jonka taloudellinen tuki mahdollisti aineiston keräyksen. ◆
9
Marianne Nylund
Tutkija, VTT
Helsingin yliopisto
Sosiaalipolitiikan laitos
Vertaistuen voima
oma-apuryhmissä1
”Oma-apuryhmässä ei tarvitse pelätä satuttavia
huomautuksia tai kysymyksiä. Kyyneleet ovat sallittuja ja hyväksyttyjä, mutta toisaalta voi pitkästä
aikaa nauraa vapautuneesti. … Kun omista kokemuksistaan saa puhuttua aluksi samoja kokeneiden kanssa, on helpompi ottaa oma tilanne puheeksi myös muiden kanssa.” (erään ryhmäläisen
kommentti)
Vastavuoroisuutta
ja vertaistukea
Oma-apua ja keskinäistä tukea
esiintyy ihmisten välisissä suhteissa erityisesti perheen- ja
suvunjäsenten kesken. Vastavuoroisessa suhteessa kumpikin
osapuoli pystyy tarjoamaan
jotakin mitä toinen tarvitsee.
Aina ihmiset eivät koe saavansa tarpeellista tukea ja apua
ystäviltä, sukulaisilta tai ammattiauttajilta, koska näiltä puuttuu
omakohtainen kokemus. Eräänä vaihtoehtona tuen ja avun
saamiseen on oma-apuryhmä.
Oma-apu- ja vertaisryhmien
tutkimuksissa tarkastellaan organisoitua oma-apua ja keskinäistä
10
tukea ennestään tuntemattomien henkilöiden säännöllisissä
tapaamisissa.
Oma-apuryhmät, joiden toiminta pääosin tähtää yksilön
sisäiseen muutokseen ja vuorovaikutukseen, saattavat pitkällä
aikavälillä vaikuttaa yhteiskuntaan laajemminkin. Tästä on
osoituksena suvaitsevampi suhtautuminen erilaisiin fyysisiin
ja psyykkisiin sairauksiin ja elämänmuutoksiin ja -kriiseihin.
Oma-apuryhmiin
osallistujat
Keitä sitten osallistuu oma-
apuryhmiin? Valtakunnallisesti
tätä on tutkittu tietääkseni vain
osana laajempaa Tilastokeskuksen Elinolotutkimusta vuonna
1994 2. Sen mukaan noin seitsemän prosenttia (6.6%) suomalaisista kertoi osallistuneensa
jonkun ”ryhmän, jossa ihmiset
auttavat toisiaan jossakin yhteisessä asiassa” edellisen 12 kuukauden aikana. Esimerkkeinä
ryhmistä mainittiin ”työttömien,
eronneiden, yksinhuoltajien,
syöpäsairaiden ja alkoholiongelmaisten toimintaryhmät”.
Aikaisemmissa Elinolotutkimuksessa tätä kysymystä ei ole ollut,
joten ei voida vertailla onko
osallistuminen oma-apuryhmiin
lisääntynyt 1990-luvulla.
Elinolotutkimuksen mukaan
näyttää siltä, että oma-apuryhmiin osallistuvat eivät juurikaan
poikkea muista kansalaisista eli
niistä, jotka eivät tutkimusajankohtana osallistuneet ryhmiin.
Osallistujien sukupuoli, koulutus tai sosiaaliekonominen tilanne eivät juurikaan poikenneet
muista. Ryhmissä kävi eniten
työikäisiä.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Joitakin kiinnostavia eroja kuitenkin löytyi. Oma-apuryhmien
jäsenet osallistuivat useimmin
muuhun kansalaisaktiivisuuteen,
kuten vapaaehtoistoimintaan,
talkoisiin asuinalueella tai luottamustehtäviin. Oma-apuryhmien jäsenet olivat myös muita
kansalaisia aktiivisempia hakemaan apua julkiselta sektorilta
ja vapaaehtoisjärjestöiltä.
vaikeassa tilanteessa tai yksin
sairautensa kanssa. Ryhmissä
kuullaan eri jäsenten selviytymistarinoita, joista kukin voi
poimia itselleen sopivia muotoja
tai kehittää omia oivalluksia.
Yhdessä on myös helpompi
pohtia eri ratkaisuja kuin yksin.
Vaikka toisen ratkaisumallit eivät
itselle sopisikaan, keskustelut
avartavat silti omia näkemyksiä.
Ainoastaan tilastotietojen perusteella ei voida päätellä, tarvitsevatko oma-apuryhmien jäsenet
enemmän tukea ja neuvoja
kuin muut kansalaiset. Toinen
johtopäätös voisi olla, että ryhmäkokemusten avulla ryhmien
jäsenet ovat tietoisempia kuin
muut kansalaiset mistä kaikkialta
apua ja palveluita voi hakea.
Eräissä tutkimuksessa on tullut
esille, että ihmiset olisivat voineet jäädä ilman heille laillisesti
kuuluvia etuja ja palveluita elleivät he olisi kuulleet niistä
oma-apuryhmässä.
Kokemustieto perustuu totuuteen, joka on opittu henkilökohtaisista kokemuksista toisin kuin
V
Vertaistuki
pohjautuu
kokemustietoon eli
samankaltaisessa
tilanteessa olevat
henkilöt jakavat
kokemuksia
keskenään.
Kuulumisen ja
jakamisen
kokemukset
”Vertaistuki tarkoittaa sellaista
apua ja tukea, jota samankaltaisia asioita läpi käyneet ihmiset
voivat antaa vaikeuksista selviytymiseksi ja jota kukaan muu
ei voi antaa.” (erään ryhmän
jäsen)
Vertaistuki ilmenee hienotunteisuudessa ja lojaalisuudessa ryhmäläisten keskuudessa: kaikkea
ei aina tarvitse lausua ääneen
eikä toisia painosteta muuttamaan käyttäytymistään 3. Omaapuryhmässä ei myöskään kyseenalaisteta toisten kokemustietoa 4. Ryhmien jäseniä helpottaa tieto, etteivät he ole yksin
totuus, joka on saatu järkeilemällä, havainnoimalla tai reflektoimalla toisten tuottamasta
tiedosta 5. Mielestäni vertaistuki
pohjautuu kokemustietoon eli
samankaltaisessa tilanteessa olevat henkilöt jakavat kokemuksia
keskenään. Haluaisin painottaa,
että kyse on samankaltaisesta
tilanteesta, ei samanlaisesta
tilanteesta, koska jokainen kokemus ainutkertainen, yksilön
omistama, omalla tavalla kokema. Kaikki samankaltaisessa
tilanteessa olevat eivät välttämättä halua jakaa kokemuksia
muiden kanssa, ja tätäkin on
kunnioitettava
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Omakohtaiset
kokemukset
motivoivat
osallistumaan
Tutkimukseni perusteella ihmiset
osallistuvat oma-apu- ja vertaisryhmiin ensisijaisesti omakohtaisista syistä ja toissijaisesti
yhteiskunnallisista syistä. Jos
ihminen kamppailee oman arkensa sujuvuuden kanssa, ei
voida olettaa, että hänellä olisi
runsaasti voimavaroja pohtia
yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Mielestäni jo se, että osallistuu,
on osoitus kanssaihmisiin ja
yhteiskuntaan kohdistuvasta
kiinnostuksesta.
◆
1 Tämä artikkeli pohjautuu väitöskirjaani
keskinäisestä tuesta ja vapaaehtoistoiminnasta (Nylund, Marianne (2000)
Varieties of Mutual Support and Voluntary Action – A Study of Finnish SelfHelp Groups and Volunteers. Helsinki:
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto)
samoin kuin muihin julkaisuihini omaapuryhmistä (esim. Nylund, Marianne
(1999) Oma-apuryhmät välittäjinä arjessa. Teoksessa L. Hokkanen, P. Kinnunen
& M. Siisiäinen (toim.) Haastava kolmas
sektori. Pohdintoja tutkimuksen ja
toiminnan moninaisuudesta. Jyväskylä:
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto,
116-134) sekä pitämiini luentoihin.
2 Elinolotutkimus (1994) Julkaisematonta tilastoaineistoa. Tilastokeskus.
3 Hietala, Outi (1998) Kahvilakeskusteluja ammattiauttajista. Teoksessa Antti
Mattila (toim.) Voimavarat, ratkaisut
ja tarinat. Helsinki: Kuntoutussäätiö,
174-198.
4 Borkman, Thomasina (1999) Understanding Self-Help/Mutual Aid.
Experiential Learning in Commons.
New Jersey: Rutgers University Press.
5 Borkman (1999)
11
Magneettikuvaus apuna
migreeninhoidossa
H
ankalissa migreenitapauksissa, esim. silloin
kun hoito ei auta halutulla ja oletetulla tavalla neurologit pyytävät usein aivojen magneettikuvausta sulkeakseen pois
kallon sisäiset ongelmaprosessit
kuten kasvaimet, verenkierron
häiriöt ja verisuoniepämuodostumat.
–Magneettikuvaus on tarkoitukseen ylivoimaisesti paras menetelmä. Se on tarkka ja luotettava,
mutta myös kivuton ja vaaraton,
koska siinä ei käytetä röntgentai muuta haitallista säteilyä,
sanoo radiologian ja neuroradiologian erikoislääkäri Jyrki
Jääskinen Medimagneetti
Oy:stä. Helsingissä toimiva yritys
on erikoistunut magneettiku­
vauksiin.
–Yksittäisen kohteen tutkimus
kestää normaalisti alle tunnin,
esivalmisteluja ei tarvita, eikä
ruokailurajoituksia ole. Hoitaja
ja lääkäri valvovat kuvausta koko
ajan. Käytössämme on ns. avara
keskikenttäinen magneettiku­
vauslaite, jonka väljyyden ansiosta saamme sillä kuvattua nekin
potilaat, jotka esim. ahtaanpaikankammon takia eivät kykene
olemaan ahtaissa putkimaisissa
laitteissa.
– Kehon metalliesineet, kuten
tekonivelet eivät yleensä haittaa
tutkimusta. Vain sydämen tahdistin, sisäkorvaproteesi ja insuliinipumppu estävät kuvauksen
kokonaan, kertoo Jääskinen.
12
Tiedon määrä ja
laatu parempi
Magneettikuvauksesta saadun
tiedon määrä ja laatu ovat Medimagneetin asiantuntijoiden
mukaan ratkaisevasti parempia
kuin röntgenkuvauksessa ja
saatu tieto on diagnoosin perustana ja vaikuttaa olennaisesti
hoitoon.
–Migreenitapauksissa halutaan
tavallisimmin selvittää kasvaimen
mahdollisuutta, verenkierron
tai selkäydinesteen kierron häiriöitä, aivopaineen kohoumia,
kulumismuutoksia tai epämuodostumia.
– Magneettikuvausten erinomaisuus ei rajoitu pelkästään
aivojen kuvaukseen. Selkärangan kuvaukset kaulasta lannerankaan ja kaikkien nivelten
kuvaukset ovat ylivertaiset röntgenkuvaustenkin rinnalla, sanoo
Jääskinen.
– Jos huonoa puolta etsii, niin
toistaiseksi se on vielä hinta.
Kelan osuudesta huolimatta
omavastuuosuus on vielä tuhannen markan luokkaa.
”Epämääräiset” oireet
ajoivat magneetti­
kuvaukseen
– Viime kevään aikana tuntui
pari kertaa lyhyitä, epämääräisiä
oireita päässä ja se antoi aiheen
pyrkiä magneettikuvaukseen.
Eniten epäilin verenkierron häiriöitä. Oma lääkärini oli kuvauksesta samaa mieltä ja kirjoitti
lähetteen, kertoo Leena Kanerva.
–Tutkimus toimenpiteenä tuntui
varsin helpolta. Tunnin verran
laitteessa makaamista, täysin
kivuton olo, laitteen aiheuttama
ääni oli siedettävä varsinkin kun
musiikki oli käytettävissä ja lisäksi
oli puheyhteys kuvaushuoneen
ulkopuolelle. Positiivista on
myös se, että tutkimustulokset
ovat välittömästi käytettävissä.
Tietysti kaikkein parasta oli, että
mitään hälyttävää ei löytynyt,
kertoo Leena.
Huono lääkehoitovaste
yleisin syy kuvaukseen
– Migreenitapauksissa yleisin
syy magneettikuvaukseen on
huono lääkehoitovaste, eli se,
että ei ole löydetty estolääkettä,
joka toimisi halutulla tavalla.
Toinen syy voi olla se, että vaikka
ikäviä löydöksiä ei ole ja lääkkeetkin toimivat, ongelmat ovat
jatkuneet pitkään ja on syntynyt
ajatus, että jotain voi olla taustalla, sanoo Leena Kanervaa
hoitava neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela.
– Kaikkia migreenipotilaita ei
kuitenkaan ole järkevää kuvata.
Yleensä lääkärintutkimus riittää,
ja jos tutkimustulos ei poikkea
normaalista, ei turhia kuvia
tarvitse ottaa. Magneettikuvausta Kallela pitää hyvänä
menetelmänä. Potilasta kiusaamatta saadaan nopeasti erittäin
tarkkoja ja hyvälaatuisia kuvia. –
Kuntatasolla ongelma on viive.
Aika kuvauspäätöksesta kuvaan
kestää liian kauan, hän sanoo.
JS
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Kivuton, vaaraton noin tunnin mittainen
kuvaus on alkamassa. Viimeisiä ohjeita
ennen toimenpidettä Migreeniyhdistyksen
puheenjohtaja Leena Kanervalle antaa
vastaava magneettihoitaja Jukka Mäntylä.
Epäily verenkiertohäiriöistä
sai Leenan hakeutumaan
magneettikuvaukseen.
Erityisiä huolenaiheita ei
tutkimuksessa kuitenkaan
löytynyt, kuten jokainen
voi oheisesta, erilaisesta
profiilikuvasta päätellä.
Magneettikuvauksissa on
kysymys kudosten
vesimolekyylien magneettisten
ominaisuuksien käytöstä ulkoisen
magneettikentän avulla, kertovat
Medimagneetin erikoislääkärit
Tero Haltiala, Jyrki Jääskinen
ja Seppo Lipasti. Menetelmän
etuihin kuuluvat mm.
riskittömyys ja nopeus.
Kuvaustulosta voidaan tarkastella
asiakkaan vielä maatessa
kuvauslaitteessa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
13
Asiantuntija vastaa
1. Sairastan suvuittain
esiintyvää migreeniä ja
olen saanut siihen hyvät
lääkkeet (Emconcor 5
mg 2 kertaa vuorokaudessa, Triptyl 10 mg
1 tabl. 2 kertaa vuorokaudessa ja kohtauksia varten Naramig 2,5
mg). Lääkkeet auttavat,
mutta minulla on lisäksi
krooninen masennustila,
johon olen saanut Efexor Depot 75 mg 2 kertaa päivässä. Tämä lääke auttaa hyvin kurjaan
masennukseeni, mutta
aiheuttaa päänsärkyä.
Nämä vaivat ovat kovin
huono yhdistelmä. Mikä
masennuslääke ei aiheuta päänsärkyä? Tiedän,
että Triptyl on myös masennuslääke, mutta se
ei minun masennukseeni
tehoa.
Kaikki ns. uudet masennuslääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena päänsärkyä. Ennalta
on vaikea arvata, mikä niistä
kenellekin sopii masennuksen
hoitoon ja mikä ei aiheuta sivuvaikutuksia. Voisi kokeilla
ainakin mirtatsapiinia ja nefatsodonia sekä myös eri serotoniin takai­sinoton estäjiä, kuten
sertraliinia, sitalopraamia ja
fluoksetiinia. Vanhoja masennuslääkkeitä, joissa vaikuttavana aineena voi olla amitriptyliini, klomipramiini, trimipramiini,
tratsodoni, nor­t riptyliini tai
doksepiini, voi myös hyvin käyttää. Masennuksen hoidossa
annoksen on kuitenkin oltava
paljon suurempi kuin päänsäryn estohoidossa.
14
2. Olen 35-vuotias mies,
jolla migreeni on alkanut
20-vuotiaana. Äidilläni ja
sisarellani on samankaltainen aurallinen migreeni. Olen käynyt läpi
kaksi pitkittyneeseen auralliseen migreenikoh­
taukseen liittyvää, magneettikuvauksella todennettua aivoinfarktia
(25-vuotiaana ja vuosi
sitten). Yhteistä näille
kohtauksille on se, että
molemmilla kerroilla sain
sairaalassa auravaiheen
aikana 50 mg Imigrania,
vaikka en tämän ryhmän
lääkkeitä muutoin käytä.
Onko aivoinfarktin ja
migreenin täsmälääkkeiden käytöllä todettu olevan jotakin yhteyttä? Minulla on kolme lasta ja
olen kiinnostunut perinnöllisyydestä. Onko ”aivoinfarktimigreenin” periytyvyyttä tutkittu ja
mikä mahdollisuus lapsillani on saada tämä vaiva?
Migreeniä on tutkittu aivoinfarktin riskitekijänä, ja migreenin on
todettu olevan vähäinen itsenäinenkin riskitekijä aivoinfarktille,
erityisesti alle 35-vuotiailla naisilla. Muissa ikäryhmissä migreeni
ei kovin merkittävästi altistanut
aivoinfarktille. Kysymyksestä ei
selvinnyt, millainen aura näitä
infarkteja on edeltänyt. Jos
aura on ollut toispuolihalvaukseen johtava, ns. hemipleginen
aura, niin tämän harvinaisen
migreenimuodon periytyvyydestä jo tiedetään jotakin ja
sille altistavan geenivirheen voi
Dosentti,
neurologian erikoislääkäri
Markus Färkkilä, HYKS
joissakin tapauksissa jo todeta
jälkeläisiltä. Sen sijaan mitään
ns. aivoinfarktimigreeniä ei tunneta, vaan nuorella iällä esiintyvissä aivoinfarkteissa on yleensä
taustalla jokin muu altistava
tekijä migreenin lisäksi. Jos on
sairastanut alle 35-vuotiaana jo
kaksi aivoinfarktia, on näitä muita syitä syytä sulkea pois, eikä
ilman muuta pitää migreeniä
keskeisenä syynä infarkteihin.
Tällaiseen suvuittain esiintyvään,
halvausauraoireilla alkavaan
migreenityyppiin ei suositella
lainkaan ns. täsmälääkkeitä
eli triptaaneja, joita Imigran
edustaa. Sen sijaan triptaanien
ei ole todettu aiheuttavan mitään aivoinfarktiriskiä tavallista
migreeniä sairastaville, ja triptaaneilla on hoidettu yli kymmenen miljoonaa kohtausta jo
kymmenen vuoden ajan.
3. Olen 25-vuotias nainen. Olen sairastanut auratonta migreeniä lapses-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
ta asti. Pari vuotta sitten
taivas aukeni, kun ”löysin” Imigran injektion,
joka katkaisee kohtauksen viidessä minuutissa
ja tekee rennon olon. Viime aikoina on kuitenkin
pari kertaa käynyt niin,
että kohta lääkkeen otettuani särky yltyy hetkeksi lähes halvaannuttavaksi, mutta lakkaa kuitenkin pian. Mistähän moinen johtuu?
Triptaanien käyttöön liittyy niille
tyypillinen sivuvaikutus, joka
on puristava, painava, joidenkin mielestä ”halvaannuttava”
tunne kaulalla ja kurkussa. Se
liittyy ilmeisesti aivorungon
kipua välittävien hermoratojen
aktivoitumiseen triptaanien
alkaessa estää migreeniä. Tämä
vaikutus on voimakkain juuri
Imigran injektiolla, koska se
aiheuttaa nopean lääkepitoisuuden nousun veressä. Arvelisin,
että kohdallasi voisi olla kyse
tällaisesta ilmiöstä.
(Eräs migreenipotilas on kuvannut tunnetta migreenikohtauksen ”pikakelaukseksi”. Toim.
huom.)
4. Stressi työssä pahentaa huomattavasti migreeniäni. Näitä tilanteita
syntyy, kun työtoverin loman aikana joudun tekemään kahta työtä. En ole
uskaltanut sanoa työnantajalle, etten halua migreenin vuoksi tehdä kahta työtä, koska saisin
hankalan työntekijän leiman. Ylityöjaksoina syön
triptaaneja päivittäin,
mutta muulloin saattaa
kulua yli viikkokin lääkkeettä. Onkohan mahdollista saada lääkärintodistusta, jonka perusteella
voisi tehdä vain oman
työnsä, vai onko ainut
mahdollisuus syödä lääkkeitä ja sairastaa?
Työterveyshuolto on olemassa
juuri siksi, että tämänkaltaisissa
tilanteissa työn ja sairauden yhteensovittamista suunnitellaan.
Jos haluat hoitaa asiaa lääkkeillä
ilman, että puhut ongelmasta
työterveyshuollossakaan, voisi
ajatella estolääkitystä niille viikoille, jolloin työstressi laukaisee
enemmän migreeniä.
5. Milloin triptaanien vieroitushoitoon on aihetta?
Olen kuullut kortisonihoidosta ja kortisoni +
Confortid-hoidosta; onko
tällainen hoito vieroituksessa yleistä?
Myös triptaanien liikakäyttö voi
johtaa lääkeriippuvuuteen ja
vieroitustarpeeseen.
Yleensä vieroitus ei vaadi mitään
kortisoni tai kortisoni + Confortid
(= indometasiini) hoitoa, vaan
migreenin estolääkehoidon
aloittamista. Kun migreenikohtaukset harvenevat, pystyvät
useimmat vähentämään triptaanien käyttöä. Mitään tieteellisiin
tutkimuksiin perustuvia ylärajoja
triptaanien käytölle ei ole, mutta
käytännön kokemuksen perusteella triptaaneja ei saisi kulua
säännöllisesti yli neljänä päivänä
viikossa; muussa tapauksessa
on kyse liikakäytöstä. Jonkinlaisena ylärajana voidaan pitää
myös kahtakymmentä annosta
kuukaudessa. Mikäli rajat toistuvasti ylittyvät, on syytä miettiä
päänsäryn diagnoosia ja hoitoa
uudelleen.
Kortisoni ja kortisoni + Confortidhoito on tarkoitettu vain kroonisen päivittäisen, erittäin vaikean
päänsärkykierteen katkaisuun
tapauksissa, joissa mikään ”normaali” kipulääkitys ei enää tehoa. Tällöin migreenikohtaus
on yleensä jatkunut yli kolme
päivää, ja siihen liittyy usein
krooninen lihasjännityssärky.
Tällaista hoitoa suositellaan
annettavaksi vain asiaan perehtyneiden lääkäreiden valvonnassa.
6. Onko triptaaneja turvallista käyttää, jos yrittää perheen lisäystä?
Entä raskaus- ja imetysaikana?
Migreenin täsmälääkkeitä eli
triptaaneja ei toistaiseksi pidä
käyttää, jos yrittää perheen
lisäys­tä tai on raskaana. Triptaanit menevät jossakin määrin
myös äidinmaitoon, joten vauvan lääkealtistuksen välttämiseksi imetystä ei suositella 24 tuntiin
triptaanin ottamisen jälkeen.
Eläinkokeissa migreenin täsmälääkkeet eivät ole aiheuttaneet
haittaa sikiölle, mutta ihmisistä
ei ole tutkittua tietoa. Lääketeh-
→
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
lokakuun 15. päivään mennessä.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
15
taiden rekistereihin on kuitenkin kertynyt tietoa triptaanien
käytön aikana vahingossa raskaaksi tulleista äideistä, eikä
näissä tapauksissa ole havaittu
sikiövaurioita.
7. Miksi pahoinvoinnin
estolääkettä pitäisi ottaa
migreenikohtaukseen,
vaikka ei olisi kovaa
pahoinvointia? Mitä pahoinvointilääkkeet ovat
kauppanimiltään?
Pahoinvoinnin estolääkkeet
parantavat migreenissä lamaantuneen suoliston toimintaa ja
siten parantavat migreeni- ja
kipulääkkeiden imeytymistä
suolesta kohtauksen aikana.
Niillä on migreenikohtaukseen
myös itsenäistä parantavaa vaikutusta. Näihin syihin perustuen
pahoinvoinnin estolääkkeitä
(kauppanimiä ovat mm. Metopram, Primperan, Stemetil)
voidaan käyttää lisälääkkeeksi
niille, joille tavanomainen migreenilääke ei kunnolla auta.
Kyseisten lääkkeiden ottamiseen ei ole mitään syytä, jos
migreenilääke toimii ihan hyvin
yksinäänkin, eikä kovaa pahoinvointia ole.
8. Voiko Stemetil-lääkkees­
tä pitkään käytettynä tulla Parkinsonin tauti?
Varsinaista Parkinsonin tautia
ei voi tulla, mutta sitä muistuttava ”lääkeaineen aiheuttama
parkinsonismi” on mahdollinen.
Tämä johtuu siitä että pahoinvointilääkkeet, kuten monet
fentiatsiiniryhmän psyykenlääkkeetkin, vaikuttavat dopamiinireseptoriin, ja näiden lääkkeiden
pitkäaikaisesta käytöstä voi tulla
sivuvaikutuksena jäykkyyttä,
16
pakkoliikkeitä ja vapinaa kuten
varsinaisessa Parkinsonin taudissa. Nämä sivuvaikutukset ovat
satunnaiskäytössä ohimeneviä,
mutta kuukausien ja vuosien
jatkuvassa päivittäisessä käytössä
on lääkeparkinsonismin riski.
9. Onko uusia täsmälääkkeitä tulossa Suomeen?
Jos on, miten ne eroavat
entisistä ja ovatko ne samaa hintaluokkaa?
Helmikuussa 2001 tuli uusi täsmälääke, almotriptaani, kauppanimeltään Almogran. Se
­eroaa sumatriptaanista, tsolmi­
triptaanista ja ritsatriptaanista
lähinnä siten että tabletin nauttimisen jälkeen lääkepitoisuus
säilyy veressä pitempään kuin
edellä mainituilla. Tästä johtuen
migreenin uusimisen on osoitettu olevan vähäisempää almo­
triptaanin kuin suma-, tsolmitai ritsatriptaanin ottamisen
jälkeen. Sen sijaan aiemmista
täsmälääkkeistä naratriptaanin
pitoisuus säilyy veressä almotriptaaniakin kauemmin, ja naratriptaanitabletin nauttimisen jälkeen
esiintyy vähiten migreenikoh­
tausten uusimista. Hintaluokka
on sama, almotriptaanitabletti
maksaa KELAn palautuksen jälkeen noin 24 mk, mutta vain,
jos ostaa 9 tabletin pakkauksen.
Toisena uutena täsmälääkkeenä
vuonna 2001 Suomen markkinoille on tulossa eletriptaani,
jonka hinta ei ole vielä tiedossa.
Vaikutus alkaa yhtä nopeasti
kuin suma-, tsolmi- ja ritsatriptaanilla, mutta lääkepitoisuus
säilyy veressä yhtä pitkään kuin
almo- ja naratriptaanilla, joten
eletriptaaninkin jälkeen tapahtuu vähemmän migreenin uusimista.
10. Mitä migreenin estolääkettä voi määrätä henkilölle, jolla verenpaine
ja pulssi ovat hyvin matalat?
Tilanne on harkittava yksilöllisesti
riippuen siitä, onko käytössä
muita lääkkeitä vai onko henkilö muuten terve. Usein voi
käyttää esim. amitriptyliiniä tai
natriumvalproaattia.
11. Miksi pakkanen ja
viima aiheuttavat joskus
kovan migreenikohtauksen, mutta kylmä kääre
otsalla taas helpottaa kipua?
Tunnetaan ns. jäätelöpäänsärky,
jossa kylmän aiheuttama ärsytys
pään alueen kipupäätteisiin
laukaisee migreenityyppisen
säryn. Toinen, todennäköisempi
selitys on, että kylmä ja viima
saavat aikaan niskan lihasten
jännittymisen, josta migreeni
laukeaa.
Kylmän kääreen teho jo alkaneessa kohtauksessa perustuu
todennäköisesti kylmän migreenissä laajentuneita verisuonia
supistavaan vaikutukseen.
12. Voiko 65-vuotiaalle ilmaantua migreeni uudelleen ja voiko se muuttaa
muotoaan nuorena sairastetusta migreenistä?
Kyllä voi. Migreeni ei ”parane”,
vaan voi eri ikäkausina laukaisevien tekijöiden vaihdellessa aktivoitua uudelleen ja eri piirteet
kohtauksen kulusta voivat tulla
esiin. Kuitenkin 65-vuotiaan
tulee käydä lääkärissä, jos migreeni uudentyyppisenä tulee
taas esiin, koska tässä iässä
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
migreenin kaltaisten oireiden
taustalla voi olla esim. aivoverenkierron häiriö tai muu aivojen
sairaus.
13. Joskus hartiat ovat
pahasti ”jumissa” ja päätäkin jomottaa. Migreenin täsmälääkkeet vievät
minulta pois myös har­
tioiden jännityksen. Auttavatko täsmälääkkeet
siis tensiopäänsärkyyn,
vai onko minulla sittenkin migreeni, jonka oireena on hartioiden jumittuminen?
Täsmälääkkeiden on todettu
vaikuttavan myös tensiopäänsärkyyn silloin, kun potilaalla on
samanaikainen migreeni. Näin
ollen vaikuttaa siltä, että sinulla
on kuitenkin migreeni, johon
liittyy hartioiden jumittuminen.
14. Missä iässä lapsi/
nuori voi käyttää satunnaisesti migreenin täsmälääkettä?
Tutkittua tietoa täsmälääkkeiden
käytöstä on 12-vuoden iästä
ylöspäin, mutta myös nuoremmilla lapsilla (yleensä kouluikäisillä) triptaaneja on käytetty
neurologin tai lastenneurologin
harkinnan mukaan.
15. Olen kuullut tutkimuksesta, jonka mukaan
sarjoittaisesta päänsärystä kärsivillä potilailla olisi
tavallista alhaisempi melatoniinitaso niin särkyjakson kuin säryttömänkin jakson aikana. Onko
ajateltavissa, että tällä
hormonilla voisi olla vaikutusta, kun päivän pi-
tuuden ja särkyjaksojen
syksyisen käynnistymisen
välillä näyttää olevan
jonkinlainen sidos? Onko
Suomessa kokeiltu melatoniinia sarjoittaisen
päänsäryn estohoitona,
ja jos ei, niin kannattaisiko?
On totta että Hortonin päänsärky noudattaa vuorokautista
rytmiä ja on sidoksissa uni-valverytmiin. Särkyjaksoja käynnistyy kuitenkin pitkin vuotta,
myös keväisin, joten melatoniini
yksinään ei selitä Hortonin säryn
laukeamista. En ole kuullut että
melatoniinia olisi käytetty Suomessa estohoitona. Kokeilla tietysti voi, vaikka en melatoniinin
estotehoon oikein usko.
16. Olen 42-vuotias nainen. Migreeniä olen sairastanut 25 vuotta. 80-luvun viikonloput menivät
pimeässä maaten ja oksentaen. Sitten tulivat
täsmälääkkeet 90-luvulla
ja migreenin sairastaminen helpottui huomattavasti. Viimeisen kolmen
vuoden aikana migreeni
on tullut lähes krooniseksi. Ilman täsmälääkkeitä olisin lähes invalidi,
enkä pystyisi suoriutumaan työpäivistä. Olen
merkinnyt särkykohtaukset ylös päiväkirjaan.
Vuodessa on muutama
kuukausi, jolloin olen ottanut vain 6 tablettia,
välillä jopa 17; vuoden
keskiarvoksi saan 10,5
tablettia/kk. Käyttämäni
lääke on nykyisin Maxalt
Rapitab 10 mg. Aikaisemmin käytin Imigrania,
mutta vatsani ei kestä
sitä enää.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Viimekertaisesta lehdestä
luin artikkelin täsmälääkkeiden mahdollisesti aiheuttamasta lääkeriippuvuudesta. Kysyisinkin nyt
asiaa omalta kohdaltani.
Voiko olla mahdollista,
että migreenini paheneminen johtuisi liiallisesta
täsmälääkkeiden käytöstä? Olenko siis tullut
riippuvaiseksi? Entä, jos
näin on tapahtunut, niin
kuinka kauan minun pitäisi olla ilman lääkkeitä
normaaliin tilaan pääsemiseksi?
Täsmälääkkeisiinkin voi ilmeisesti
kehittyä riippuvuus, mutta silloin
niitä on käytettävä päivittäin tai
lähes päivittäin ja usein enemmän kuin 1 annos/vrk (katso lisäksi vastaus kysymykseen 5. Jos
keskikulutus on 10,5 annosta
Maxaltia/kk, niin sitä voi jatkaa;
triptaaniriippuvuudesta ei ole
kyse ja migreenin pahenemiselle on todennäköisesti jokin
muu syy. Kannattaisi kuitenkin
lääkärin kanssa miettiä, olisiko
migreenin estolääkkeistä hyötyä
näin usein toistuvan migreenin
hoidossa. Jos triptaanien käyttö on lähes päivittäistä, niin
olemalla 3 päivää ilman niitä voi
olla jokseenkin varma, että lääkeriippuvuudesta ei ole kyse.
17
Pranic Healing – uusi,
samalla vanha hoitomuoto
Pranic Healing tarkoittaa elämänenergialla parantamista. Tämä hoitomuoto perustu ikivanhoihin menetelmiin mitä on käytetty eri puolella maapalloa. Pranic Healingissä
vahvistetaan kehon kykyä parantaa itse itseään, vahvistetaan immuunipuolustusta, elvytetään solujen itsekorjauskykyä ja annetaan
lisää elinvoimaa ja elämäniloa.
Thor-Fredric Karlsson
tf.karlsson@kolumbus.fi, 040 553 1821
P
ranic Healing kehitettiin
-70 ja -80 luvuilla filippiiniläisen parantajan ja
tiedemiehen Master Choa
Kok Suin johdolla. Hän oli
vuosikymmenien aikana tutustunut pääasiassa kiinalaiseen
ja intialaiseen hoitotaitoon,
joogaan, meditaatioon ja kamppailulajeihin. Matkojensa yhtey­
dessä eri puolella maapalloa
hän oli myös tutustunut erilaisiin
hoitomenetelmiin.
Tämän pitkän tutkimustyön
tuloksena on kehittynyt hoitomenetelmä jonka nimi on
Master Choa Pranic Healing.
Sitä käytetään nykyään noin
40:ssä maassa ja Master Choa
on kirjoittanut kuusi aiheeseen
liittyvää kirjaa.
Sana prana (lausutaan praana)
on sanskritin kieltä ja tarkoittaa
elinvoimaa. Tätä pranaa on kehossamme ja sen ympärillä, sitä
18
on luonnossa, ilmassa, ruoassa,
auringonvalossa. Prana on se
energia mitä ihminen tarvitsee
elääkseen ja pysyäkseen terveenä. Ilman pranaa, ilman
elinvoimaa ei ole elämää.
K
Kun antaa kehon,
mielen ja tunteiden
rentoutua hoitaa
keho usein itsensä
kuntoon.
Ihmisellä ei ole pelkästään fyysinen keho, vaan hänellä on
myös energiakeho mikä on fyysisen kehon sisällä ja sen ympärillä. Energiakeho ja fyysinen keho
ovat erittäin läheisessä suhteessa
toisiinsa. Kun energiakeho on
puhdas, vahva ja terve, on myös
fyysinen keho terve. Kun toinen
sairastuu, sairastuu myös toinen.
Pranic Healingissä hoidetaan
energiakehoa ja vaikutus näkyy
fyysisessä kehossa lyhyen ajan
sisällä.
Prana-energia siirtyy helposti
ihmiseltä toiselle. Olemme varmaan kaikki huomanneet miten hyvältä tuntuu olla jonkun
positiivisen, iloisen henkilön
läheisyydessä, miten jonkun
ihmisen läheisyys voi muuttaa
koko päivän ja auttaa meitä jaksamaan. Vastaavasti on ihmisiä
jotka valittavat, ovat hyvin negatiivisia ja kriittisiä jotka vievät
meiltä kaiken energian. Tämän
tyyppiset tilanteet osoittavat
että energiaa siirtyy meidän
tahtomatta ja meidän tietämättä
ihmiseltä toiselle.
Voimme myös tietoisesti siirtää
energiaa toiselle ihmiselle. Jos
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
meillä on hyvää puhdasta energiaa voimme auttaa muita jaksamaan paremmin. Pranic Healing
perustuu tähän tietoiseen energiasiirtoon hoitajalta hoidettavalle. Hoitaja joka on jalostanut
energiansa pystyy siirtämään
suuria energiamääriä lyhyessä
ajassa, hänen lähellä oleva henkilö voi parantua vaikka häntä ei
varsinaisesti hoidettaisikaan.
Pranic Healingissä käytetty vanha elinvoima korvataan uudella,
terveyttä antavalla pranalla.
Vanha energia mikä hoitajan
kädessä ehkä tuntuu pistelevältä
tai tahmealta poistetaan potilaan energiakeholta. Kun kaikki
vanha energia on poistettu
ottaa hoitaja uuttaa energiaa
ympäristöstä ja antaa sitä potilaalle.
Mitä Pranic Healing
voi tehdä
migreenipotilaalle?
Migreenipotilaan energiatilannetta hoitamalla voi poistaa tai
lievittää migreeniä. Migreenin
hoito ei ole helppoa, koska
tilanne on usein jatkunut hyvinkin pitkään. Energiatilanne
on ennen migreenikohtauksen
alkua hyvin tukkoinen pallean
korkeudella, sekä edessä että
selän puolella. Tämä tukkoinen,
”saastunut” energia leviää selkärankaa pitkin ylös takaraivoon ja
aiheuttaa häiriöitä näkökeskuksessa ja migreenipäänsärkyä.
Tämä tukkoinen ylimääräinen
energia poistuu yleensä elimistöstä muutaman päivän sisällä. Pranic Healingillä voidaan
nopeuttaa tämä luonnollinen
puhdistus. Jos puhdistuksessa
onnistuu ei tule migreenikoh­
tausta. Hoidon jälkeen on usein
pidempi aika seuraavaan sairaskohtaukseen. Migreenissä on
usein hyvin syviä energiakerroksia mitä pitää hoitaa, voi olla
erilaisia tunteita ja stressiä mikä
on kasannut huonoa energiaa
kymmenien vuosien aikana.
Hoitoa on parasta tehdä silloin
kun ei ole migreenikohtausta,
koska kohtauksen aikana on
energiasysteemi pahasti tukossa
ja potilaan on vaikea rentoutua
ja avautua.
P
ranic Healing ei ole
tarkoitettu korvaamaan
koululääketiedettä, vaan
lähinnä täydentämään sitä.
Siitä huolimatta että Pranic Healing on hyvin tehokas hoitomuoto on mahdollista opiskella sen
perusteet yhden viikonlopun
aikana. Perusteellisempi koulutus kestää noin puoli vuotta, ja
senkin jälkeen riittää opiskeltavaa moneksi vuodeksi.
Lisätietoja Pranic Healingistä,
mitä sillä voi tehdä ja
kursseista löytyy internetistä
www.kolumbus.fi/pranichealing.
Englanninkielistä infoa mm
www.pranichealing.com.
Ihminen on fantastinen koneisto, joka pystyy parantamaan
itseään vaikeimmistakin ongelmista. Kun antaa kehon, mielen
ja tunteiden rentoutua hoitaa
keho usein itsensä kuntoon.
Kun saamme oikeanlasta apua
tapahtuu parantuminen vielä
nopeammin, joskus jopa ihmettä muistuttavalla tavalla.
◆
LEPPÄVAARAN UUSI APTEEKKI
Maxi-Leppävaara
(Leppävaarankatu 1, 02600 Espoo)
ös
me my taa
m
a
a
s
O
ut
lla/a
ta.
palve yasiakkai
k
är
pääns
AVOINNA
Ma–pe 9.00–20.00
La 9.00–18.00
Su 12.00–17.00
(Maxi-Leppävaaran ollessa auki)
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
19
Hortonin neuralgia
eli sarjoittainen päänsärky eli cluster headache
eli histamiini-päänsärky
• Hortonin neuralgiaa esiintyy
noin kolmella ihmisellä tuhannesta ja miehillä viisi kertaa yleisemmin kuin naisilla.
• Sairaus ilmenee viikkoja kestävinä kohtaussarjoina, jolloin kipukohtauksia on päivittäin. Sarjojen välillä taas voi
olla pitkiäkin – kuukausien tai
vuosien – oireettomia kausia.
• Kohtaus alkaa usein yöllä
pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja kestää 0,5 – 3 tuntia
ja voi toistua saman yön aikana.
• Tyypillisesti kohtaus on toispuoleinen, silmän seudulla
tuntuva syvä, poraava, repivä ja ERITTÄIN voimakas kipukohtaus. Kohtaukseen liittyy myös kivun puoleisen silmän verestystä ja kyynelvuotoa sekä joskus myös yläluomen roikkumista.
• Sairauden perussyy on tuntematon.
• Diagnoosi perustuu potilaan
omaan kertomukseen ja oirekuvaukseen sekä tarvittaessa
pään kuvaustutkimukseen.
Piirros on julkaistu Alueuutisissa 14.1.01.
20
• Hortonin neuralgian hoitovaihtoehdot ovat pitkälti samat kuin migreenin – esimerkiksi estohoidossa käytetään
samoja lääkkeitä ja akuuttien
kohtausten hoidossa ovat
triptaanit usein tehokkaita.
Joskus Hortonin neuralgian
ainoa tehokas hoito on sataprosenttisen hapen hengittäminen.
Asiantuntijana
Heikki Kursula,
vs. neurologian
erikoislääkäri,
Seinäjoen sairaala
www.mattiremes.net
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Minun tarinani
H
YKS:ssä kuulin jokin
aika sitten Hortonin
päänsäryn asiantuntijalta, neurologian erikoislääkäriltä, että olen tällä hetkellä
Suomen pahin tiedossa oleva
Horton-tapaus. Tieto on mielenkiintoinen, vaikka se ei pahemmin lohdutakaan. Suurin
toiveeni on, että jokin niistä
lukuisista lääkkeistä, joita minuun on aivan viime päiviin asti
vaihtelevalla menestyksellä kokeiltu tehoaisi ja vaiva saataisiin
nykyistä parempaan hallintaan.
Mutta alkuun.
V
uonna 1982 sairastin
aivokalvontulehduksen,
josta pääsin asianmukaiseen sairaalahoitoon vasta pari
päivää myöhässä. Tästä alkoivat
taipumukset päänsärkyihin.
Ne olivat aluksi sellaisia päivän
päänsärkyjä, joita pidettiin migreeninä ja joista pääsi eroon
parilla kolmella Buranalla.
Vähitellen säryt pahenivat. Kipu
tuntui silmien alla. Sitä eivät
migreenin tavoin laukaisseet
ruoka tai valo. Silmien ja nenän
vuotaminen kuuluivat asiaan,
ikenet ja kitalaki olivat arkoja.
Oireet olivat kuulemma ominaisia Hortonin päänsärylle,
josta sainkin diagnoosin vuonna
1992 tehtyjen tutkimusten jälkeen. Kivun aiheuttaa sähköhäiriö ja tulehdus aivorungossa.
Kohtaus ei juuri etukäteen ilmoittele tulostaan. Minun tapauk­
sessani Horton on jo kahteen
otteeseen ollut lähes vuodenpäivät melkein oireeton, kunnes
se yht´äkkiä taas onkin yllättänyt
keskellä yötä.
Mitään yhteistä nimittäjää, eli
särkyä laukaisevaa tekijää, en
ole vielä koskaan huomannut.
Särky ei näytä olevan yhteydessä
stressiin eikä mihinkään muuhunkaan ulkoiseen tekijään.
Kun Horton tosissaan iskee päälle, niin silloin on toimittava salamannopeasti; kipu on sietämätön. Tuntuu kuin koko päänuppi
halkeaisi.
Tavallisimmin kipu herättää puoli
tuntia tai tunnin nukahtamisen
jälkeen. Yleensä ehdin juuri ja
juuri vessaan antamaan ylen.
Kipu on niin raaka, etten tiedä
kuinka olisin. Pistän piikin Imigrania tai Oxanestia ja otan sen
lisäksi voimakkaista särkylääkkeistä esimerkiksi 150 milligramman
Tramalin tai Panacodin. Sen
jälkeen odotan kymmenkunta
minuuttia.
Lääkkeiden vaikutuksen alkamisen odottelu on pahin hetki. Sen
aikana löydän ainoan avun lat-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
tiamatosta, jonka laitan kaksintai kolminkerroin. Siihen hakkaan etukumarassa asennossa
hiljaa päätäni. Iskujen ansiosta
aivot pääsevät hieman heilahtamaan ja painetta vapautuu.
Kipu tuntuu, mutta kovaan kipuun tulee hakkaamalla sekunnin viive.
Lopulta noin kymmenen minuutin kuluttua kipu alkaa aaltoilla
ja yritän päästä ulos raittiiseen
ilmaan kävelemään.
Yö jatkuu pienen liikkumisen
merkeissä, monesti pihalla myös
pakkasessa ja hyvinkin vähissä
vaatteissa. Kylmään ei olotilan
aikana kiinnitä huomiota.
Jos kipu rauhoittuu tunnin kuluessa, saan sen jälkeen yleensä
uudelleen unen päästä kiinni.
Jos kuitenkin jomotus jää päälle,
minun täytyy varautua siihen,
että kova kipu herättää vielä
toistamiseen saman yön aikana.
T
arkempiin neurologisiin
tutkimuksiin pääsin kipuni takia vuoden 1997
juhannuksena. Seinäjoen keskussairaalassa vierähti asian merkeissä kaksi kuukautta. Tuon jälkeen olen joutunut osastolle hoitoon muutamaan otteeseen.
Sen verran tutuksi olen sairaalan
väelle käynyt, ettei minun tarvitse osastolla esittäytyä uutena
miehenä.
Kivun astetta ei ole helppo il-
→
21
maista, mutta jos vertaan Hortonin päänsärkykohtausta vaikkapa siihen, kun minulta kerran
katkesi työmaalla käsi niin pahasti, että se piti raudoittaa, niin tuo
kipu oli varsin mitätön Hortonin
rinnalla. Vaikka käsi toki oli
kipeä, sen säryn pystyn välillä
rauhoittamaan, päänsärkyä ei.
Jotakin kivun asteesta kertonee
se, että sairaalassa minulle on
jouduttu antamaan kipua vähentävää morfiinijohdannaista
niin paljon, että se on lopulta
vienyt tajun ja lamauttanut
merkittävästi hengitystäni. Tilanteessa on täytynyt turvautua
happimaskiin ja teho-osaston
valvontaan.
Joskus minulle on annettu osastolla kipua rauhoittavaa lääkettä
– esimerkiksi Oxanestia – niin
suuria annoksia, että lääketieteellisten faktojen mukaan
minun pitäisi nukkua, mutta en
ollenkaan meinaakaan. Kipu
on niin voimakas, että se pitää
väkisin hereillä.
V
uoden 1997 kesällä minut jouduttiin Seinäjoen
sairaalassa ensimmäisen
kerran nukuttamaan, koska
morfiinihoitoa ei voi antaa määräänsä enempää.
kovan kipukohtauksen takia
sairaalaan ja narkoosiin.
Infuusiohoidosta on se etu, että
se lievittää kivun synnyttämää
jännitystä päässä. Jännitys lisää
kipua ja aiheut­taa näin lisääntyvän kivun kierteen.
Morfiinista vieroitus ei ole helppoa sekään. Ennen uutta piikkiä
iskevät päälle kovat tärinät ja
vapinat.
Viime lokakuusta lähtien olen
ollut yhtä soittoa sairaslomalla.
Kivusta on tullut yhä jatkuvampi
seuralainen ja se on näin saanut
kroonisia piirteitä.
M
inuun on kokeiltu lukuisia lääkkeitä ja hoitokeinoja ja nyt päällimmäinen toive olisikin päästä
jollakin tavalla eroon voimakkaasta lääkityksestä; sisäelimet
ovat kohtuuttomalla koetuksella.
Siihenkin minun täytyy syödä
lääkkeitä, että vatsa kestäisi kaikki
lääkkeet.
Päivittäistä morfiinijohdannaisen
määrää on viime aikoina yritetty
vähentää, mutta se ei toistaiseksi
onnistu, koska kipu iskee päälle
heti.
Minuun on kokeiltu vuosien
varrella myös sivuvaikutuksiltaan
kovia 6 - 10 viikon kortisonihoitojaksoja, jotka aikaisemmin
ovat auttaneet. Nyt syksystä
lähtien uusi ilmiö on se, etteivät
edes kolme peräkkäin nautittua
kuuria ole auttaneet. Siksi ne on
toistaiseksi jätetty pois.
Tutkimuksessa on selvinnyt, että
pääkipuni toimii periaatteessa
samalla tavalla kuin epilepsia, eli
ennen kipua aivoissa tapahtuu
jonkinlainen sähköinen häiriö.
Siksi syön nyt voimakasta epilepsialääkettä, jolla yritetään
välttää häiriön syntymistä.
V
aikka Hortonin päänsäryn hoitoyritykset kaikessa kammottavuudessaan ovat osa arkeani enemmän kuin koskaan, niin kotona
makoilemaan minusta ei ole.
Olen todennut, että jos vain
olen paikallani enkä tee mitään,
olen paljon kipeämpi kuin jos
jatkuvasti liikun, käyn kuntosalilla
ja saan muuta ajateltavaa heti
kun kipu ei ole päällä. Osallistun
kohtuullisen aktiivisesti erilaiseen
järjestö- ja yhdistystoimintaan,
joka pitää minut pienessä liikkeessä.
Masa
Jouluaattona 1999 turvauduttiin kovien kipujen takia taas
viikon infuusiohoitoon. Minut
herätettiin uudenvuodenpäivänä vuonna 2000, eli vuosituhannen vaihtumisen juhlinnasta
en tiedä mitään.
Infuusiohoitoa seurasi noin kahden viikon morfiinista vieroitus
ainetta vähentäen ja annostusvälejä pidentäen. Tammikuun
lopulla toivuin vähitellen, mutta
ehdin olla kotona vain neljä
päivää, kunnes jouduin jälleen
22
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Lu k i j at k i rj oit ta va t
Kirjoita meille !
Osoite on:
Suomen Migreeniyhdistys ry
Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki
migreeni@migreeni.org
Faksi: (09) 493 353
Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin
esiintyä nimimerkillä lehden palstalla.
Olen 30-v. naishenkilö
Etelä-Suomesta. Työskentelen
tietokoneen kanssa kokopäiväisesti. Olen sairastanut migreeniä
lapsesta asti. Migreeni-diagnoosi
tehtiin 15-vuotiaana. Siihen
asti olin kuvitellut, että kaikilla
muillakin päätä aina joskus tällä
tavoin sattuu ja heitäkin oksettaa. Pahimmillaan kohtauksia
oli viikossa 3-6. Minulla on sekä
jännityspäänsärkyjä että aurallista ja auratonta migreeniä.
Tauti on meillä suvussa periytyvää, myös isäni ja siskoni sairastavat migreeniä. Selvästikin
ulkoilulla ja hapen saannilla
on yhteys migreenitiheyteen.
Isäni tekee ulkoilmatyötä, ja
hänellä migreeniä on muutaman kerran vuodessa. Siskoni tekee myös ulkoilmatyötä,
hänelläkin kohtausten määrä
pysyi kohtuullisena, kunnes hän
sai lapsia. Koska lasten kanssa
kotona oleminen rajoitti metsissä juoksentelua, kohtauksia tuli
kotonaoloaikana useammin.
Olen nyt taistellut tätä tautia
vastaan aktiivisesti n. 5 vuotta,
koska kuvittelen vielä joskus
hankkivani lapsia. Nyt tauti alkaa
olla sen verran valjaissa, että
uskallan jo vakavasti harkita
lasten tekemistä.
Seuraavilla konsteilla olen saanut migreenin vähenemään
niin, että kohtauksia tulee yleensä enää kerran kuussa ennen
kuukautisia. Tosin silloin kohtaus
on hankala, ja voi kestää 3-4
päivää yhtämittaisesti. Kohtaus
poistuu lääkeillä päiväksi, mutta
palaa aina seuraavana yönä.
Tässä kokeilemiani konsteja
kokeiltavaksi muillekin:
– purentalihasten ja
purennan hoito
Tämä on aika yleinen, mutta tiedostamaton ongelma. Keskustele hammaslääkärisi kanssa.
Minulla on kohtuullisen paha
purentavika. Tästä johtuen purentaani hiottiin ja muutamia
vuosia sitten minulle tehtiin
purentakisko yökäyttöön. Kun
todettiin, että purentani liikkuu
jokaisen haukottelunkin myötä,
purennan hiominen lopetettiin.
Hammaslääkärini suositteli lopettamaan purkan ja toffeen
jauhamisen sekä saxofonin soiton. Ehdin soittaa fonia n. 2
vuotta ja soittaminen selvästi
lisäsi migreenikohtausten määrää.
Eräs turkulainen fysioterapeutti
oli pyytänyt neurologiltani ”koe-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
kaniineja”, joilla voitaisiin kokeilla
purentalihasten fysioterapeuttisen hoidon vaikutusta migreeniin. Kun ilmainen ”kaniiniaika”
loppui, totesin hoidon todella
auttavan, ja olen nyt käynyt
saamassa sähköä purentalihaksiin sekä hierotuttamassa leuan
alueen lihaksia säännöllisesti
kahden viikon välein jo parin
vuoden ajan. Lysti on kallista,
mutta halvempaa kuin jatkuva
triptaanien syöminen.
Jos päädyt kokeilemaan tätä,
tutki ensin fysioterapeutin koulutus ja asiantuntemus. Valitettavasti on olemassa myös
fysioterapeutteja, jotka ovat
käyneet lyhyen parin päivän
koulutuksen ja kutsuvat itseään
asiantuntijoiksi.
Leuan alueen lihasten sähköhoidon antamiseen tarvitaan
erikoislaitteet, joita ei löydy
Turun seudultakaan tietääkseni
kuin muutamat.
– niska- ja hartialihasten
hoito ja venyttely
UKK-instituutin jumppa-ohjeita
noudattamalla ja kuminauhajumpalla niska-hartia-alueen
verenkierto paranee, lihakset
vahvistuvat, ja todistettavasti
pää voi paremmin. Älä unohda
taukojumppaa.
→
23
– e-pillereiden
lopettaminen
Tätä pidän suurimpana virstanpylväänä omassa taistossani.
Pillereiden lopettamisen jälkeen
migreenitiheys vähentyi yleensä
yhteen kertaan kuukaudessa.
– kasvissyönti
Olen ollut kasvissyöjä nyt muutaman vuoden. Vaikka elämä
on syömisen kannalta hankalampaa, pää pysyy paremmassa
kunnossa. Syön joskus riistaa ja
luonnonvesien kalaa. Nähtäväsi
näissä lehdissäkin esitetty kovien
rasvojen vaikutus migreeniin
pitää paikkansa ainakin minun
kohdallani.
– säännöllinen ruokailu
selvästi vaikuttanut pään olotilaan. Jostain syystä myös löysien
ohuiden sukkien käyttäminen
nukkuessa tuntuu auttavan.
Ehkä uni on näin rauhallisempaa.
– aurinkolasit
Jos aurinkolasit unohtuvat kotiin
vähänkin kirkkaammalla säällä,
migreeni on taattu. Käytän aurinkolaseja myös töissä migreenikohtausten jälkeen, kun silmät
ovat vielä valoherkät.
– sauvakävely
Jännityspäänsärky voi jopa hävitä, kun lähden sauvakävelylle.
Sauvakävely tekee hyvää niskan
alueen lihaksille.
Jos joudun olemaan syömättä
yli 4 tuntia, juon hedelmämehua tai syön jotain mitä kassiini
olen vararavinnoksi pakannut –
yleensä hedelmiä, pähkinöitä tai
jotain, joka nostaa verensokerin
hitaasti.
– ei korkealentoisia
kampauksia
– nukkuminen
Kehosi on viisas. Syö banaania
jos tekee mieli, nuku jos nukuttaa, syö suklaata jos tuntuu siltä,
juo kun janottaa. Kun opettelet
kuuntelemaan kroppasi viestejä,
Toisin kuin suositellaan, pienet
tirsat päivällä tekevät hyvää
minulle jos väsyttää. Kunnon
yöunesta huolehtiminen on
Ensimmäisen kerran huomasin säryn olemassaolon Juhanin ollessa 3-vuotias. Kävellessämme kauppaan hän vähän
väliä huudahti: ”Aurinko älä
paista minun silmään, tuuli älä
tuule minun silmään.” Siitä sitten
alkoi lähes 20 vuotta kestänyt
piina.
Olin aina luullut, että migreeni
on hienojen rouvien ja neitien
lossatauti, mutta opin pian, että
se on kaikkea muuta. Kohtaus
tuli aina kahden viikon välein.
24
Pitkiä hiuksia ei saa pitää ponnarilla eikä nutturalla. Nähtävästi
paino on niin suuri, että se
laukaisee migreenin.
se alkaa ohjata toimintaasi.
KUNHAN SUOSTUT KUUNTELEMAAN!
Opettele erottamaan mainostajien tahto kroppasi tahdosta.
– elämäntahdin
hiljentäminen
Luovuimme TV:stä. Nyt nukkumaan mennään kun nukuttaa, eikä TV-ohjelmien mukaan.
Tämä on muutenkin elävoittävä elämänkokemus. Ei ole
kiire, ehtii enemmän kun TV:n
varastama aika on palautettu
muuhun elämään.
Jos tilanne pääsee muuttumaan
kriisiksi ja lääkkeitä ei jostain syystä ole käsillä, laitan sormen kurkkuun ja ”halin pyttyä”. Yleensä
se auttaa.
Terveydeksi!
– kuuntele kroppaasi
Juhani oli hyvin hauska, iloinen ja vilkas lapsi, oikeastaan
ylivilkas, mutta muuten hyvin
terve. Kohtauksen alkaessa hän
muuttui hiljaiseksi ja kaatui
vähitellen sänkyyn voihkien,
oksentaen ja ripuloiden ankarasti. Huoneen piti olla pimeä.
Kohtaus kesti n. 6 tuntia ja sen
mentyä ohi poika nousi ylös
heikkona ja nälkäisenä. Hän
sanoikin, että tuntuu kuin ei
tulisi ollenkaan täyteen.
Kohtauksien jälkeen hän oli
tavattoman hyväntuulinen, jakoi tavaroitaan nuoremmille
veljilleen. Tätä kesti n. viikon.
Seuraavalla viikolla alkoi esiintyä
ärtyisyyttä ja tappelunhalua
eivätkä veljet osanneet olla
mieliksi. Tätä kesti n. viikon huipentuen rajuun kohtaukseen.
Opin vähitellen seuraamaan
tätä aaltoliikettä ja huomasin,
että minä toisinaan aiheutin
kohtauksen puhkeamisen aikaisemmin. Tuli välillä suututtua
hänelle tällä ärtymisviikolla ja
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 1/2001
1-2000
Suomen
niin kohtaus puhkesi. Muuten
en huomannut esim. minkään
ruoka-aineen laukaisevan sitä.
Koulussakäyntiä tämä ei häirinnyt, koska kohtaus tuli aina kokeiden jälkeen, ei ennen. Muistan kuinka hän kesti oppikoulun
2 päivän sisäänpääsykokeet,
mutta tuloksen katsomiseen
eivät voimat enää riittäneet.
Juhani itse häpesi kovasti tätä
vaivaansa, koska hän piti sitä
häpeällisenä heikkoutena, jota
ei voinut paljastaa kavereille,
johtajatyyppi kun oli.
Koululääkärin mielestä vaiva
luultavasti menisi ohi täysi-ikäisyyden tullessa. Ja niinhän tapahtuikin. Nyt hän on 54-vuotias, enkä ole kuullut valittavan.
Kansakoulunopettaja kertoi, että
kun Juhani alkoi istua hiljaa
Kun luin ”Lukijat kirjoittavat” -palstaa 2/2000 Nimim. Sä
kuulut päivään, ajattelin että se
on kuin minun elämäni tarina.
Migreenini alkoi 15-vuotiaana.
Siitä lähtien se on seurannut
minua vaikeuttaen elämääni
kohtuuttoman paljon.
Ei edes ikä ole vähentänyt kohtauksia. Olen 63-vuotias ja migreeni vain jatkuu.
Sairastan myös vaikea-asteista
fibromyalgiaa, johon osana
kuuluu migreeni. Sukuni naisista
on monella migreeni, mutta
minulla vaikein.
Olen ollut neurologin hoidossa, kipupoliklinikalla, saanut
fysikaalisia hoitoja ja hierontaa.
käsi poskella, jotain oli vinossa
ja hän lähetti pojan kotiin. Sehän oli aivan väärin, hänet
olisi pitänyt panna lepäämään
kouluhoitajan huoneeseen.
Kerrankin tullessani työstä kotiin tapasin hänet makaamassa
kuistilla. Oli tullut ryömien metsäpolkua pitkin, kun jalat eivät
kantaneet. Eipä silloin paljon
tiedetty migreenistä.
Jouluaatto meni aina pilalle,
koska hän odotti niin kovasti
Joulupukin tulevan, että kun
ilta vihdoin tuli, makasi Juhani
kohtauksen kynsissä. Samoin
ensilumi aiheutti niin kovan
innostuksen, että iltapäivä kului
pimeässä huoneessa.
Olin kerran lähdössä Ouluun
ja kerroin valitettavasti jo aamulla hänelle, että hän pääsee
mukaan. Ja niinhän kävi, että
työstä tullessani tapasin hänet
Olen kokeillut akupunktiota ja
sähköhoitoa. Olen myös hakenut apua kansanparantajalta.
Minulta on poistettu amalgaamipaikat v. -97, minkä jälkeen
fibromyalgiakivut helpottuivat,
mutta migreeni jäi.
Kasvisruokavaliota olen kokeillut
useita vuosia. Tällä hetkellä
syön sekaruokaa; ei juuri lihaa,
kalaa kyllä. Elän terveellisesti,
syön useita pieniä aterioita päivässä, että verensokeri pysyy
tasaisena.
Kiellettyjä aineita on paljon:
suklaa ja makeiset, alkoholi,
juustot (paitsi miedot ja mauttomat). Tupakansavu, pakokaasut,
kemialliset hajut, tuuli, aurinko
– kaikki voivat laukaista migreenin. En voi nauttia myöskään
rajussa kohtauksessa. Olisin
siitä huolimatta ottanut hänet
mukaani, koska minulla oli makuuvaunupaikka ja tiesin koh­
tauksen menevän ohi. Yritin
nostaa hänet pystyyn, mutta
siitä ei tullut mitään ja hän sanoi: ”Äiti, minä en jaksa.” Joten
tosipaikka oli. Jälkeenpäin hän
pyysi, etten kertoisi etukäteen
mitään kivaa, koska sitä ajatellessa tulee pää kipeäksi.
Särky oli aina jommalla kummalla puolella kulmakarvojen alapuolella, ei koskaan molemmilla
puolilla yhtäaikaa.
Hän oli lapsena luonteeltaan
hyvin impulsiivinen ja innostui
aina kauheasti. Tästä syystä
vaiva kai aikuistuessa vähitellen
häipyi, kun hän oppi suhtautumaan asioihin hillitymmin.
Äiti
saunasta, seuraava aamu on
kauhea.
Matalan verenpaineeni vuoksi
en voi käyttää estolääkitystä
(sitäkin on kokeiltu). Vuosi 2000
oli erittäin vaikea, marras-, jouluja tammikuussa migreeni oli
lähes jokapäiväistä. Keskimäärin migreenipäiviä on 15-20
kuukaudessa. Sairastan vielä
astmaa ja hajuallergiaa. Menoni
ovat rajoitettuja; siellä missä on
ihmisiä, siellä on myös hajuja.
Migreeni alkaa usein yöllä, aistin
kivun jo ennen heräämistä.
Kaikki hauskuus on poissa elämästä, on jatkuva alakulo. Minulla on onneksi ymmärtäväinen miesystävä, hän tukee ja
ymmärtää minua, koska itsekin
sairastaa migreeniä. Saan myös
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
25
tukea ystäviltäni.
Minusta on kohtuutonta, että
migreenilääkkeistä saa vain normaalikorvauksen näin vaikean
ja kroonisen sairauden ollessa
kyseessä.
Toivon, että Migreeniyhdistys
ajaisi voimakkaasti tätä asiaa.
Imigran ja muut migreenin täsmälääkkeet auttavat, mutta ovat
liian kalliita.
Suurempi korvaus täsmälääkkeistä, ehdottomasti!
Migreeni on ollut tuttu
vaiva elämässäni jo pienestä asti,
mutta hallitsevaksi se muuttui
lukioikäisenä ja on jatkunut
kovana tähän päivään asti. Olen
nyt 26-vuotias. Migreenin pahentuessa aloin tietysti käydä
säännöllisesti neurologilla. Yli 20
lääkettä kokeiltiin, eri yhdistelmiä, uusia ja vanhoja, tabletteina, piikkeinä ja nenäsumutteina,
aina huonolla menestyksellä.
Täsmälääkkeet auttavat kohtauksessa sen verran, että ne
vievät säryltä terän pois, mutta
muutaman tunnin kuluttua kipu
palaa takaisin kovana.
viisaudenhampaat ja ostin silmälasit pienen taittovian takia,
johon ei tarvitsisi vielä laseja,
koska halusin raivata senkin
mahdollisen migreenin aiheuttajan pois. Hankin myös hammaskiskot rentouttamaan kireitä
poski- ja purentalihaksiani. Koska
kipeät niska ja hartiat myös ai­
heuttivat migreenikohtauksia
syömään kohtauksiin täsmälääkkeitä, että edes jotenkin pysyin
tavallisessa elämässä kiinni.
Muutaman vuoden tyydyin vain
turvautumaan lääkkeisiin ja saadessani käteeni uuden lääkkeen
reseptin, laitoin siihen kaiken toivoni. Migreeni kuitenkin paheni
ja jälkeenpäin lääkkeiden tehoa
miettiessäni, on päällimmäisenä
ajatuksena vain päivittäisten
estolääkkeiden ja täsmälääkkeiden aiheuttama sumuinen olo.
Eli kovan säryn lisäksi sain vain
tokkuraisen ja huonon olon.
Kuukaudessa migreenipäiviä oli
n. 27 ja tuntui kuin olisi ollut
paratiisissa, jos päätä ei joku
päivä särkenytkään ja niinäkin
päivinä särky kummitteli jossain
taustalla miettien alkaako vai
ei.
Täysin lääkkeisiin toivoni menettäneenä ja masentuneena aloin
hakea apua vaihtoehtoisista
hoitomuodoista. Otatin päästäni magneettikuvat, tutkitutin
hampaani ja silmäni, poistatin
26
J
Ja olo on taivaallinen!
Lihakset ovat täysin
rentoutuneet ja askel
on kevyempi ja se
hyvä olo kestää
parikin kuukautta!
kävin läpi kaksi fysikaalista hoitojaksoa. Niiden lisäksi kokeilin
myös naprapaattia, akupunktiota, klassista hierontaa, hermoratahierontaa, kahta eri homeopaattia ja heidän lääkekuurejaan, kuivakuppausta, jäsenkorjausta, osteopaattia, avantouintia ja erilaisia dieettejä. Rahaa
kului tietysti uskomattomat määrät, mutta mieluummin laitoin
rahaa jonkin parannuskeinon
etsimiseen, kuin tyytyisin vain
pumppaamaan itseni täyteen
lääkkeitä ja silti kärsimään.
Mistään edellämainituista ei
löytynyt apua ongelmaani ja
jouduin koko ajan edelleen
Paljon kärsinyt
Äitini seurasi vierestä tietenkin
huolestuneena tyttärensä pahaa
oloa ja keksi koko ajan uusia
hoitomuotoja, joita voisin kokeilla. Hän ehdotti seuraavaksi
kuppausta. Varasin ajan, mutta
verikauhuisena ihmisenä peruin
sen saman tien. Muutaman
kuukauden asiaa kypsyteltyäni
varasin ajan ja menin kauhusta
kankeana kuppari Sirkku Lahtisen vastaanotolle.
Ensimmäisen kerran jälkeen
kohtaukset eivät huomattavasti
vähentyneet, mutta olo oli paljon parempi ja jo toisen kuppauskerran jälkeen kuukaudessa
alkoi olla aina vaan enemmän
migreenittömiä päiviä. Nyt käyn
kuppauksessa kolmen kuukauden välein ja tällä hetkellä migreenisärkyä on noin 6 päivää
kuukaudessa, eli huima muutos
entiseen 27 päivään verrattuna!!! Maalaisjärjellä ajateltuna
kuppaus on mielestäni kaikille
paljon lääkkeitä syöville tarpeellinen, poistaahan se kehosta suuren määrän lääkkeiden jäänteitä
ja kuona-aineita, jolloin kehon
toiminnot paranevat. Asiasta
vakuutuin täysin ensimmäisellä
kuppauskerralla, kun vereni
haisi aivan lääkkeille ja oli vaahtopäistä! Jo seuraavalla kerralla
pystyi huomaamaan muutoksen
veren laadussa.
Ennen ajatus kuppauksesta toi
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 1/2001
1-2000
Suomen
poisa kahvihetki, jonka aikana
veri tasaantuu ja pienet haavat
lakkaavat tihkuttamasta verta. Ja
olo on taivaallinen! Lihakset ovat
täysin rentoutuneet ja askel on
kevyempi ja se hyvä olo kestää
parikin kuukautta!
mieleeni pesuhuoneen, joka
lainehti punaisena pitkin lattioita
ja pöytää virtaavasta verestä.
Itse kuppauksessa ei välttämättä
näe edes yhtä veritippaa, jollei
halua. Ja pienten haavojen
tekeminen iholle ei satu edes
hemoglobiinin oton vertaa.
Kuppauksen jälkeen seuraa lep-
Eli voin sydämestäni suositella
kuppausta kaikille. Minun elämänlaatuani se ainakin on kohentanut huomattavasti, voisi
jopa sanoa, että on palauttanut
sen. Enkä aio koskaan luopua
tästä ihanasta hoitomuodosta.
Hyvää alkavaa kesää!
Tervehdys !
Olen mielenkiinnokseni havainnut päänsärkykohtaukseeni
liittyvää tulisen peperonin himoa
(päänsäryssäni on viitteitä Hortonin päänsärkyyn). Peperonin
syönti sellaisenaan myös tuntuu
hetkellisesti auttavan (10-15
min) ja olenkin joskus popsinut
niitä päivän aikana lähes purkillisen. Onko vastaavanlaisia
kokemuksia laajemmin ja mikä
mahtaa olla se vaikuttava
tekijä...peperonihan ainakin
kiihdyttää runsaasti aineenvaihduntaa?
Historian ”Suuret” Migreenikot
osa 2
Kärsitkö sinä migreenistä? No, niin ovat kärsineet
historian saatossa monet aikakirjoihin jääneet suurmiehet ja -naisetkin. Heidän aikalaisensa pitivät heitä
vähintäänkin omituisina – jopa hulluina. Mutta me,
jotka osaamme yhdistää migreenin oireet kertomuksiin ja kuvauksiin näistä historiallisista hahmoista, tiedämme paremmin.
Viime lehdessä kerroimme valtiomiehistä ja sotilasjohtajista, tällä kertaa sukellamme maalaustaiteen ja
kirjallisuuden maailmaan.
Maalareista ainakin impressionismin suuren nimen,
Vincent van Goghin
(1853-1890) sanotaan sairastaneen erittäin vaikeaa migreeniä. Onkin varsin todennäköistä, että van Goghin
maalausten tunnistettavat ominaispiirteet – mm. väreilevät
ja ”salamoivat” värit – olivat
seurausta vaikeasta migreeniaurasta. Nykyään uskotaan
myös, että raastava migreenikipu olisi ollut syy miksi Vincent
leikkasi irti oman korvansa.
kuin on ilmestynytkin, taas
väitetään olevan Lewis Carrollin symboli tälle näkyvälle
näkymättömälle sairaudelle eli
migreenille.
Die Schmerzhilfe -lehden 3/2000 artikkelista ”Berühmte Migräniker der
Geschichte” ja WHA:n artikkelista ”Famous migraineurs in history” vapaasti
suomentanut ja yhdistellyt Virpi Vallasvuo
Kirjailijoista voidaan nostaa esiin L e w i s C a r ro l l
(1832-1898), joka tunnetaan
parhaiten Liisa Ihmemaassa
-teoksen luojana. Kirjan kuvaus
siitä kuinka Liisa välillä kutistuu
lähes olemattomaksi ja välillä
taas kasvaa suorastaan jättiläiseksi voi hyvinkin pohjautua
migreenikohtauksen aikaiseen
tuntemukseen kehon vääristymisestä. Irvikissan, joka ilmestyy milloin mistäkin ja jonka
virnistys aina jää vaikka kissa
itse katoaakin yhtä yllättäen
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
27
Aluetoimintaa
18.8. klo 11.00 – 16.30
HORTONIN NEURALGIAA JA BASILAARIMIGREENIÄ
SAIRASTAVIEN TAPAAMINEN
Luento: neurologi Matti Ilmavirta
Paikka: Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä
Hinta: 130 mk
Ilmoittautumiset: (09) 4319 1303 tai matleena.helojoki@migreeni.org
FORSSA
3.10. klo 18.00
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
Neurol. Markku Nissilä, Forssan Lääkärikeskus
24.10. klo 18.00
EROON JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSTÄ?
Neurol. Markku Nissilä
14.11. klo 18.00
MITEN HARVINAISIA OVAT
HARVINAISET PÄÄNSÄRYT?
Neurol. Markku Nissilä
Kaikki Forssan tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Forssan aikuisopiston kanssa, Wahreninkatu
11 K. Opisto kerää kuulijoilta luentomaksun 20
mk/luento.
HELSINKI
HUOM 31.9. klo 14.00
Lasten migreeni Heurekassa
18.10. klo 18.00
MIGREENIN HOIDON KUSTANNUKSET
Tutkija Janne Martikainen, Kuopion yliopisto
Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21.
13.11. 18.00
MIGREENIN PERIYTYVYYS
Neurol. Mikko Kallela
Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21.
MUIS
TA
28
Laita päivät kalenteriisi.
Erillisiä kutsuja ei lähetetä.
KUOPIO
9.10. klo 18.00
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
dos. Tuula Pirttilä
Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Sairaalakatu
6-8, rakennus 5
24.10. klo 17.30
TULLAAN TUTUIKSI – sinä, minä ja
migreeni
Keskustelutilaisuus, johdattelijana toiminnanjohtaja Matleena Helojoki
Tapiolan kokoustila, Suokatu 23
19.11. klo 17.30 – 19.00
APUAKO MIGREENIIN JUMPALLA JA
RENTOUTUKSELLA?
Tuula Vepsäläinen ja Sanna Keinänen
Jumppatori, Torikadun Terveys ja Liikunta, Torikatu 19
15 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan, soita
Taina Grönqvistille 050 3489 492.
Osallistumismaksu 10 mk, kevyeen liikuntaan sopivat vaatteet.
LAHTI
25.10. klo 18.00
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
Neurol. Annikki Salmivaara, PHKS
Kirjaston auditorio, Kirkkokatu 31
LAPPEENRANTA
12.9. klo 18.00
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
Ylil. Jussi Valpas.
Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Kansainvälisen migreenikuukauden
päätapahtuma Suomessa:
sy.
pää
paa
Va
30.9. klo 14.00
LASTEN MIGREENI
Luento: LKT, lastenneurologi Liisa Metsähonkala, TYKS
Paikka: Heureka, Tikkurila
OULU
5.9. klo 18.00
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
Johtajaylilääkäri Hannele Havanka LPKS, Kemi
Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9.
PORI
Aluetoiminta aloitetaan syksyllä.
TURKU
Syyskuussa neurologi Markku Nissilän ja
Hilkka Kettisen raportti New Yorkin kansainvälisestä päänsärkykokouksesta: Mitä uutta
migreenistä ja sen hoidosta.
Lokakuun teemana lasten päänsärky.
Tarkemmat tiedot lähetetään jäsenkirjeessä syksyn alussa.
RAUMA
Aluetoiminta aloitetaan syksyllä.
SEINÄJOKI
Syksyn aikana asiaa lasten päänsäryistä ja
kivun psykologiasta. Lähemmät tiedot jäsenkirjeessä, joka lähetetään postinumeroalueille
60000-69999.
TAMPERE
12.9. KLO 17.30
MIGREENIKIPU JA SEN MEKANISMI
Neurol. Petteri Maunu
18.10. klo 17.30
ASENTOTASAPAINON MERKITYS RENTOU­
TUMISELLE JA KIVUNHALLINNALLE
Fysioterapeutti OMT Harri Laine
21.11. klo 17.30
OLET SITÄ MITÄ SYÖT
Homeopaatti, iridologi, kiinalainen lääketiede
Aila Leponiemi
ÄHTÄRI
12.9. klo 18.30
MIGREENI JA HYVÄ HOITO
Neurol. Heikki Teirmaa, EP:n Päänsärkykeskus
Kahvila Lounasportaat
Yhdyshenkilöt
Neuvontapuhelin: Liisa Aaltoila (09) 454 7272
Alavuden alue: Seija Jokela 050 3603 253
Forssan alue: Eija Nummi (03) 4382 352
Kuopion alue: Taina Grönqvist 050 3489 492
Lahden alue: Pia Koljonen 0400 981537
Lappeenrannan alue:
Riitta Nikulainen 0400 970 164
Porin alue: Elisa Rosu 040 7372 653
Seinäjoen alue: Anu Kaappola (06) 412 1616
Tampereen alue: Eija Palo (03) 3670141
Kaikki Tampereen tilaisuudet järjestetään Peurankallion Palvelutalossa, Peurankallionkatu 10.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Turun alue: Hilkka Kettinen 050 5355 155
29
Uutisia meiltä ja muualta
Suomen Migreeniyhdistys ry:n hallitus vuonna 2001
• Leena Kanerva, puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja, Helsinki, 050 520 1958,
leena.kanerva@migreeni.org
• Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 040 568 3479,
virpi.vallasvuo@migreeni.org
• Laila Seppä, sihteeri, Espoo, (09) 512 1163
• Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 040 589 6367
• Timo Jaakkola, jäsen ja Hortonin neuralgia-alaosastotoiminta, Hirvensalmi, 040 518 9968
• Liisa Aaltoila, jäsen, basilaarimigreeni-alaosastotoiminta ja neuvontapuhelin, Espoo,
(09) 454 7272, liisa.aaltoila@migreeni.org
• Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325
• Georg Dunkel, varajäsen ja Hortonin neuralgia-alaosastotoiminta, Espoo, 0400 605 647,
georg.dunkel@migreeni.org
Veren sokeria voi seurata jatkuvasti
TAMPERE. Veren sokeria voi mitata jatkuvasti.
Erikoislääkäri Markku Saraheimo Helsingin
terveyskeskuksesta esitteli Tampereen lääkäripäivillä
sadan gramman painoista rasiaa, josta kulkee
johto. Aikuisella johdon toinen pää voi olla kiinni
vatsan läskeissä, lapsella pakarassa, jolloin laite
Kela korvaa osan sairauskuluista
Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan
– osan yksityislääkärin palkkiosta (60 % Kelan
vahvistamasta taksasta)
– osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen
ja hoidon kustannuksista (yli 80 markan kuluista
75 % Kelan vahvistamasta taksasta)
Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt
maksut voivat olla suurempia kuin Kelan
taksat, joiden perusteet määrää sosiaali- ja
terveysministeriö. Kela vahvistaa luettelon
korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä
sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan
toimistossa tai Kelan internetsivuilla kohdassa
pdf-kirjasto.
Lääkärinpalkkioista korvausta haetaan toimittamalla Kelaan täytetty korvaushakemus
SV120, lääkärinpalkkiolomake tai vastaava
Kelan hyväksymä lomake. Hakuaikaa on kuusi
kuukautta maksun suorittamisesta. Mukaan
30
mittaa koko ajan veren sokeria.
Mittaaminen on tarpeen, kun sokeritasapaino
heittelee selittämättömästi.
Laite on amerikkalaisvalmisteinen. Jatkuva sokerin
mittaus on ollut mahdollista Suomessa noin
vuoden.
Helsingin Sanomat
liitetään maksukuitti.
Tutkimus- ja hoitokuluista korvaus haetaan
täyttämällä määräykseen liittyvä hakemus.
Voit myös antaa valtakirjan palvelun tuottajalle,
joka hakee korvauksen puolestasi. Silloin
maksat vain omavastuuosuuden palkkiosta tai
hoitokuluista.
Lääkekuluistasi kela korvaa osan
Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden
hinnasta
– ostokerralta puolet yli 50 markan ostosta (peruskorvaus, johon migreenin täsmälääkkeetkin
kuuluvat)
– Jos lääkekustannukset, joista on jo suoritettu
osakorvaus, vuonna 2001 ylittävät 3450 mk,
ylittävä osa korvataan kokonaan. Korvattavan
määrän on oltava kalenterivuodelta yli 100 mk
ennen kuin se maksetaan.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
Palveluhakemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
Espoo
Laitila
Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus: (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Laitilan Lääkäripalvelu
Keskuskatu 21, 23800 Laitila
Ajanvaraus: (02) 85 959
Forssa
Oulu
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus: (03) 422 0290
Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos / Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus: (08) 313 2611
Helsinki
Porvoo
Neurologian erikoislääkäri Hanna Harno
Vastaanotto keskiviikkoisin klo 16–19.
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon päänsärkykeskus
Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo
Ajanvaraus: (019) 521 1545
Neurologian erikoislääkäri Antti Myllymäki
Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäriasema / Diacor
Alppikatu 2 B, 00530 Helsinki
Ajanvaraus (09) 775 0800
Seinäjoki
Helsingin lääkärikeskus ja laboratoriot Oy
Mannerheimintie 12, 4. krs, 00100 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 646 411
Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus: (06) 414 8223
Turku
Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi
Neurologiakeskus
Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 680 2466
Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Neurologian erikoislääkäri Teija Silen
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Yleislääkäri Leif Lindberg
Aleksin Lääkäriasema
Mannerheimintie 8 A, 4.krs, 00100 Helsinki
Ajanvaraus: 7750 8444
Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Vantaa
Lastenneurologi Mirja Hämäläinen
Diacor Tikkurila
Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 7750 8660
Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi
Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 530 501
Jyväskylä
Neurologi ja lastenneurologi Leena Kaukiainen
Torikeskuksen lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus: (014) 446 1611
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2001
31