docSuomen Migreeniyhdistys ry 2/2003
download 
Report Transcription
Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003
2/2003 Suomen Migreeniyhdistys ry 65 % migr e on ty enipotila nyky ytymätt ista iseen ömiä Ethä hoitoon 1 ns sa. yksi inä ole heist ä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? www. a p u a m i greeniin.net www.pfizer.fi Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 1. Harris Poll Survey, USA, 2003. 2 Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org 5 Uutisia meiltä ja muualta Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) 8775 3024, migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8–12 tai 16–20 Tarkista päivystysaika vastaajasta. (Aloittaa 1.1.2004) Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org 1.1.2004 alkaen. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville 050 521 0011 keskiviikkoisin klo 18–19. Hallitus Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksun määrää yhdistyksen vuosikokous 13.3. (v. 2003 15 euroa) ISSN: 1458-4832 Kansikuva: Heidi Litja 7 Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa 10 Tavallisimmat migreenitriggerit 11 Auttaako akupunktio? 13 Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät 17 Uusi ääni neuvontapuhelimessa 18 Kysy asiantuntijalta 20 Uutta riboflaviinista 21 Migreeniä sairastavan kokonaisvaltaisesta hoidosta 22 Ei ole helppoa meillä päänsärkijöillä Pakina 23 Tapahtumakalenteri 25 Alueyhteyshenkilöt 26 Palveluhakemisto Sisältö Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, timo.jaakkola@migreeni.org Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra riitta.nikulainen@migreeni.org Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian alaosastotoiminta, Helsinki Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Päänsärky Päänsärky 2/2003 postitusta tukee GSK Oy. 3 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Suomen Migreeniyhdistys on ensimmäistä kertaa noteerattu kansainvälisessä päänsärkyjärjestöjen piirissä. Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Hilkka Kettinen on valittu WHA:n (World Headache Allians) johtokuntaan seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi. Valinta on osoitus arvonannosta Hilkkaa itseään kohtaan ja mahdollistaa samalla Suomen Migreeniyhdistykselle kansainvälisen vaikuttamisen. Onnittelut Hilkalle valinnasta! Kotimaassa Suomen Migreeniyhdistys on tänä syksynä päässyt yhteen tavoitteeseensa: esittelemään toimintaansa kaikissa Suomen keskussairaalapiireissä. Tämä on tapahtunut Migreeni ja hyvä hoito -luentojen yhteydessä. Kiitämme kaikkia neurologiasiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana migreenitietouden viemisessä lähelle sairastavia. Erityisesti kiitämme Suomen MSD:tä ja tuotepäällikkö Sari Tuomolaa, joka on tehokkaasti auttanut tiedottamisessa niin, että luentotilaisuudet ovat tulleet huomatuiksi sekä sairastavien että heidän kanssaan työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näin yhteinen asiamme etenee. Hortonin neuralgian alaosasto piti syyskuussa Horton-viikonlopun neuralgiaa sairastaville ja heidän perheenjäsenilleen. Oli ilo huomata tapahtuman suosio ja erityisesti se yhteishenki joka osallistujien keskuudessa lähes välittömästi vallitsi. Tapahtuma antoi uskoa siihen, että vertaistukeen perustuvia tapahtumia kannattaa järjestää Migreeniyhdistyksessä myös jatkossa. Ensi vuonna tilaisuuksia on tarjolla sekä migreeniä sairastaville että kaikille edustamillemme erityisryhmille. Keskustelut ja kokemusten vaihto muiden päänsärkyä sairastavien kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä monille. Hauskaa talvea 2003-2004 kaikille! Timo Jaakkola Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 4 Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta Neurologiasäätiö tukee ja edistää neurologisten sairauksien tutkimusta Tutkimustyöstä saadun tiedon avulla pyritään ehkäisemään sairauksien syntyä sekä kehittämään parempia hoitomuotoja ja kuntoutusmenetelmiä potilaiden hyväksi. Lasten ja perheiden auttaminen oppimis- ja keskittymishäiriöiden perusmekanismien ymmärtämisessä, migreenin syntytapa ja hoito, erilaiset aivoverenkierron häiriöt, aivovammojen diagnostiikka ja hoito sekä dementiaan johtavien tautien tunnistaminen ovat esimerkkejä alueista, joiden tutkimuksessa odotetaan suuria edistysaskeleita lähivuosina. Säätiö jakaa vuosittain apura- hoja tärkeille tutkimushankkeille varmistaakseen korkean neurologisen ammattitaidon ja osaamisen maassamme. Varat säätiö saa vastaanottamalla lahjoituksia ja järjestämällä erilaisia varainke räyshankkeita sekä sijoittamalla varansa tuottavasti ja turvallisesti. Suomen Migreeniyhdistys tekee yhteistyötä Neurologiasää tiön Tuki ry:n kanssa. Järjestämme yhdessä tilaisuuksia, joissa tiedotamme migreenin hyvästä hoidosta suurelle yleisölle. Samalla kartutamme yhdessä Migreenirahastoa, joka tukee migreenin tutkimustyötä Suomessa. Kela korvaa osan lääkekuluistasi Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti: – Ostokerralta puolet yli 10 euron ostosta (peruskorvaus). – Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan hyväksymä erillisselvitys. – Vaikeissa sairauksissa korvaus on 100 tai 75 % (erityiskorvaus). Omavastuuosuus on näissä korvausluokissa 5 euroa. – Jos korvattujen lääkekorvausten omavastuuosuus vuonna 2003 ylittää 601,15 euroa, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 16,82 euroa ennen kuin se maksetaan. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse ja lähettää samalla hakemuslomakkeen, jota voi käyttää lääkekorvauksen hakemiseen tämän jälkeen. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. – Ensi vuonna lääkkeiden lisäkorvauksen raja on 604,72 euroa. Kelansanomat 4/2003 Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus valmistunut Lehdistötiedote 02.09.2003 Toistuva päänsärky on oire, jonka taustat kannattaa selvittää Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Suositus linjaa lasten toistuvien ongelmallisten päänsärkyjen kohtaus- ja estohoidon vaihtoehdot. Runsas neljännes yli 10vuotiaista kärsii päänsärystä Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä jo pikkulapsilla. Toistuvia, vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä päänsärkyjä on n. 5–10 %:lla koulunsa aloittavista ja migreeniä 3–6 %:lla suomalaislapsista. Jännityspäänsäryn yleisyyttä ei pikkulapsilla tarkoin tunneta, 12-vuotiailla se on yhtä yleistä kuin migreeni. Päänsäryt yleistyvät iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Yli kymmenvuotiaista pojista neljännes ja 35 % tytöistä kärsii elämää haittaavasta päänsärystä. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja se säilyy usein läpi elämän. Säryn syyt kannattaa selvittää Päänsärky on yleisoire, jonka taustalla voi olla erilaisia syitä. Elimellinen päänsärky voi olla seurausta pään alueen infektioista, allergisesta nuhasta tai yleissairaudesta. Se voi aiheutua myös aineenvaihdunnan häiriöistä ja lääkkeiden tai nautintoaineiden käytöstä. Myös ongelmat tukielimissä, purentavirhe tai niskaan kohdistunut vamma voi ai- heuttaa päänsärkyä. Migreenikohtauksen voi laukaista myös vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisilla ja päättyvät usein uneen. Jännityspäänsäryt ovat migreeniä lievempiä, särky on tasaista ja usein puristavaa eikä siihen liity samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä tai välttämättä pahoinvointia. Sekä lapsen migreenin että jännityspäänsäryn taustalla voi olla myös muita kuin elimellisiä tekijöitä. Päänsäryn voi laukaista stressi, migreenissä myös stressin laukeaminen - vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai kotona. Hoidoksi parasetamolia tai ibuprofeenia Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus linjaa lisätutkimusten tarpeen. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla eikä niiden tehosta ole sumatriptaaninenäsuihketta lukuun ottamatta riittävää näyttöä. Lasten päänsäryn Käypä hoito suosituksen ovat laatineen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Hoitosuositus on julkaistu Aikakauskirja Duodecimin numerossa 16/2003. Käypä hoito -suositus on luettavissa myös Käypä hoidon -kotisivuilla, osoitteessa www.duodecim.fi/kh. Sivulta löytyy myös yli 40 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Joskus ei löydy sanoja Joskus migreeni tai sen sukulaissairaus aiheuttaa tilanteen, jossa sanoja ei löydy. Puhe voi muuttua epäselväksi mongerrukseksi, senat mennä sakaisin tai tajunnan taso laskea. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan turvaa. Suomen Migreeniyhdistys suosittelee, että henkilöt jotka tietävät, että heillä on riski tulla väärinymmärretyiksi tai -kohdelluiksi sairauskohtauksen aikana hankkivat turvakseen Suomen Punaisen Ristin SOS-passin. Ensiavussa tarkistetaan aina potilaan kaula ja ranteet, jolloin passi löytyy helposti ja auttaa oikean hoidon nopeaan alkuun. SOS-passia voi kantaa kaulassa tai ranteessa. Vesitiiviin passin sisällä on pieni tietoliuska, johon kirjataan haltijan henkilötiedot, tiedot sairauksista sekä niihin käytettävä lääkitys. Passiin on myös hyvä kirjata lääkkeet, joita EI SAA antaa esim. akuutin migreenikohtauksen aikana. Passiin kirjattavat tiedot sairaudesta, lääkityksestä ja muusta huomioitavasta kannattaa tarkistuttaa omalla lääkärillä, jotta merkinnät tulevat oikein myös sen varalta, että joutuu hankkimaan hoitoa ulkomailla. Passin hinta on 16 EUR ja sitä myyvät SPR:n piiritoimistot. Katso lisää tietoa paikkakuntasi puhelinluettelosta tai www.redcross.fi. 6 Markus Färkkilä, LKT Neurologian dosentti Helsingin Päänsärkykeskus Postitalon Lääkäriasema Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa Mikä on migreeni? Migreeni on periytyvä aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Migreeni ei tarkoita pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila, jossa oireet alkavat aivoista (esim. palelu, ruokahalun muutos, haukottelu) ja leviävät (esim. kirkas näköhäiriö). Keskushermosto toimii poikkeavasti kohtauksen aikana. Useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät, iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kertyy elimistöön ja lopuksi potilas voi pahoin tai oksentaa kovan, sykkivän päänsäryn jälkeen. Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaalitilaan, 7 eikä migreenin liity pysyviä aivovaurioita tai riskiä lisääntyneestä suonen puhkeamisesta ja aivoverenvuodosta. Migreeni jaetaan auralliseen muotoon, johon kuuluu edeltävä aurailmiö ja aurattomaan migreeniin, joka alkaa suoraan päänsäryllä. Auralliseen migreenikohtaukseen kuuluu yleensä alle 60 minuutin kestoinen aura-oire: yleisimmin vaihteleva näköhäiriö, näkökentän häipyminen, kirkkaita palloja tai sahalaitakuvio. Joskus kasvojen toinen puoli puutuu, samoin sama puoli vartalosta ja raajoista ja potilaalla voi olla sanojen löytämisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua. Kohtausta ennakoiviin (prodromaali-) esioireisiin voi liittyä palelua, mielialan muutok- sia, vatsaoireita ja kalpeutta. Auran lopulla tai viimeistään tunnin kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot häiritsevät potilasta. Tavallisesti kohtaus päättyy muutaman tunnin kuluttua oksenteluun, jolloin särky helpottaa. Aurattomaan migreeniin liittyvät kohtaukset alkavat suoraan sykkivällä päänsäryllä, mutta muuten kohtauksen kulku on samanlainen. Lisäksi voi esiintyä epätäydellisiä migreeniä vastaavia oireita, esim. pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä. Usein kohtauksiin liittyy jokin laukaiseva tekijä, kuten kuukautiset, alkoholi; tai migreeni esiintyy vain viikonloppuisin tai suorituspaineiden, stressin lauettua. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Mistä migreeni johtuu? Periytyykö migreeni? Tämän kaiken katsotaan johtuvan aivojen hypotalamuksen alueen keskusten toiminnasta ulkoisten (mm. stressitilan muutos) ja/ tai sisäisten (hormonit, uni-valverytmi ym.) tekijöiden vaikutuksesta potilaan ollessa kohtausherkässä vaiheessaan. Nykyisen teorian mukaan hypotalamuksesta hermoviesti kulkee nousevia hermoratoja pitkin näköaivokuorelle, josta lähtee liikkeelle etenevä hermosolujen toiminnan vaimenemisen aalto. Hermosolutoiminnan vaimentumiseen liittyy seurausilmiönä aivokuoren verenkierron väheneminen tällä alueella. Näiden ilmiöiden katsotaan selittävän auraoireen. Jo ennen päänsäryn alkua aivoverenkierto lisääntyy ja päässä aktivoituu kolmoishermon (5. aivohermo) ja aivoverisuonten muodostama heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Auravaiheen verisuonten supistustila muuttuu päänsäryn aikana verisuonten laajenemiseksi. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumpputoiminnan aikaansaaman paineaallon kulkemisesta venyväseinäisissä aivoverisuonissa. Migreenipotilailla on todettu aivoissa samankaltainen kohtauskynnys kuin epileptikoilla. Migreenikohtauksessa on todettu vapautuvan kivun välittäjäaineita, prostaglandiineja ja tulehduspeptidejä, jotka osallistuvat aivoverisuonten laajentamiseen ja kivun synnyttämiseen. Lisäksi aivoista, 5. aivohermon (nervus trigeminus) tumakkeesta ja aivoverisuonista on löydetty serotoniinireseptoreja (5HT1B/1D), vaikutuskohtia jota ärsyttämällä migreenikohtaus voidaan estää. Taipumus migreeniin on vahvasti periytyvää, vaikka perintötekijät eivät yksin selitä kaikkea. Suomalaisissa suvuissa tehdyn tutkimuksen perusteella tavallisen, kovan migreenin geenialue on paikannettu kromosomiin 4. Tarkkaa migreenigeeniä paikannetaan professori Aarno Palotien ja dosentti Maija Wessmanin tutkimusryhmässä kuumeisesti kilpaa muiden kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Myös kromosomeja 19 ja 1 on paljon tarjottu migreenin aiheuttajaksi, mutta niihin liittyvät vain harvinaiset suvuttaiset, halvausoireiset migreenin alatyypit, ja tavalliselle, yleiselle migreenille altistavia geenejä on mm. kromosomeissa 4 ja 7. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että migreeniä sääteleviä geenejä on useita. Mahdollisesti näköhäiriön, auran syntyä säätelevät eri geenit kuin särkyvaihetta sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näin migreenikohtaus voi olla eri ihmisillä niin kovin erilainen. Migreenin diagnosoiminen Diagnoosi perustuu kohtauskuvaukseen sekä edellä mainittujen piirteiden (edeltävä esioireisto, auraoire, sitä seuraava särky jne.) esiintymiseen päänsäryn yhteydessä. Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Tällöin kohtaukset voivat pitkittyä useita päiviä kestäviksi ja kulultaan vaihteleviksi. Migreeni esiintyy myös aamuöisin, ja siihen voi liittyä aamupahoinvointi, jolloin sitä on vaikea erottaa samanlaisia oireita aiheuttavasta kallonsisäisen paineen noususta. Migreeniksi diagnosoitava Nykyiset aurattoman migreenin diagnostiset kriteerit: Potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, jotka kestävät 4–72 tuntia ja kohtauksiin on liittynyt vähintään 2 piirrettä A-ryhmästä ja vähintään 1 piirre B-ryhmästä. A. Vähintään 2 seuraavista piirteistä Särky on sykkivää. Särky on toispuoleista. Särky on kohtalaista tai kovaa, ja estää normaaleja toimintoja. Fyysinen aktiviteetti pahentaa särkyä. B. Vähintään 1 seuraavista Pahoinvointi Oksentelu Valonarkuus Ääniherkkyys Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 8 Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Mitkä sairaudet voivat muistuttaa migreeniä, ja niiden erottamiseen tarvitaan lääkärin apua Seuraavien sairauksien oireisto voi muistuttaa jossain määrin migreenisärkyä tai migreenikohtausta, ja lääkärin tehtävänä on poissulkea muut sairaudet, kuten: • • • • • • • • • • Tensiotyyppinen päänsärky Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA Lukinkalvon alainen verenvuoto Aivokalvontulehdus Aivokasvain Silmänpainetauti Ohimovaltimon tulehdus Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia Kallovamma Pään alueen hermosäryt päänsärky on kuitenkin aina kohtauksittaista (kesto 4–72 t) ja välillä on viikkojenkin oireeton aika. Näön sumenemis-kohtauksesta (amaurosis fugax) näköaura eroaa kirkkaiden valoilmiöiden suhteen ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriökohtausta (TIA) ei seuraa yleensä päänsärky. Päänsäryn syyn selvittäminen tapahtuu avohoidossa, joko omalla terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä tai yksityislääkärillä. He sitten ohjaavat tarvittaessa neurologille tai muulle erikoislääkärille. Migreenin sukulaissairaudet Migreenin sukuisiin päänsärkyihin luetaan kolmoishermoon liittyvät autonomiset päänsäryt, kuten Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky, cluster headache) ja paroksysmaalinen hemicrania, jossa kohtaukset ovat samantapaisia kuin sarjoittaisessa päänsärys9 sä, mutta lyhytkestoisempia. Tämä särky reagoi aina indometasiiniin. Hortonin neuralgiassa kohtaus alkaa usein aamuyöllä ja on aina toispuoleinen. Erittäin kova särky paikantuu aina silmän seutuun ja siihen liittyy usein silmän punoitusta, kyynelvuotoa ja/tai saman puoleinen nenän tukkoisuus. Kohtaus kestää 15–180 minuuttia kerrallaan, mutta voi toistua useita kertoja vuorokaudessa. Potilaat ovat yleensä miehiä. Hortonin neuralgia esiintyy usein kohtaussarjoina, jotka häviävät ehkä vuosiksi. Vain 10 % sairaudesta käyttäytyy hoidosta huolimatta siten, että särkykohtaukset jäävät toistuviksi ja jatkuviksi. Samantapainen autonominen trigeminaalinen päänsärky on SUNCT syndrooma, jossa toispuoleiset kohtaukset ovat vain sekuntien kestoisia, mutta toistuvat samana päivänä monta kertaa peräkkäin. Niihin liittyy silmän verestystä ja vetistystä. Tämä on hyvin harvinainen päänsäryn muoto. Tehoavaa hoitoa ei tunneta. Migreeni eri elämänvaiheissa Migreeniä esiintyy jossain elämän vaiheessa noin 10 %:la väestöstä. Ennen murrosikää migreeniä on yhtä paljon tytöillä kuin pojilla. Murrosiän jälkeen noin 70 % migreenipotilaista on naisia, ja 30 % miehiä. Tämän arvellaan selittyvän estrogeenihormonin migreenille herkistävän vaikutuksen pohjalta. Osalla naisista e-pillerit lisäävät migreenikohtausten määrää, mutta toisilla ne eivät vaikuta migreeniin mitään tai vähentävät kohtauksia. Nykyisin katsotaan, että aktiivinen aurallinen migreeni on aivoinfarktille lievästi altistava tila. Sen vuoksi aurallista migreeniä sairastavien tupakoivien naisten ei pitäisi käyttää lainkaan e-pillereitä, varsinkaan jos heillä on riskitekijöinä myös esim. korkea verenpaine tai korkea veren kolesteroli. Migreeni on sitten aktiivisimmillaan 20–50 -vuotiailla sekä miehillä että naisilla ja alkaa sen jälkeen tasaisesti vähentyä – toisilla lakkaa jopa kokonaan – mutta voi myös jatkua hankalana pitkälle vanhuuteen. Vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin selvästi. Usein jo sammumassa ollut migreeni alkaa ikään kuin uudelleen; varsinkin nuoruuden auraoire voi palata vaihdevuosien aikana hävitäkseen sitten taas kun vaihdevuodet ovat lopullisesti ohi. Tämä johtuu luultavasti estrogeenihormonin määrien muutoksista vaihdevuosien aikana. Myös mahdollinen estrogeenikorvaushoito suositetaan toteutettavaksi geeli- tai laastarimuodossa migreenipotilaalle, jolloin vältetään migreeniä laukaisevaa vuorokautista vaihtelua veren Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 estrogeenipitoisuudessa mahdollisimman paljon. Raskaus vaikuttaa migreeniin useimmiten suotuisasti. 80–90 %:lla raskauden aikana migreeni vähenee tai jopa jää kokonaan pois. Tämän arvellaan johtuvan naissukupuolihormonin, estrogeenin, määrän tasaisesta lisääntymisestä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen migreeni sitten usein taas palaa entisen kaltaisena. Myös naisen normaaliin kuukautiskiertoon liittyy estrogeenin määrän muutos, ja usein migreenikohtaus alkaakin, kun estrogeenipitoisuus veressä laskee kuukautiskierron rytmissä. Migreeniä aiheuttavista ravintotekijöistä tärkein on alkoholi, joista punaviini ei ole ainut laukaiseva tekijä. Sen sijaan juusto- jen, suklaan, sokerin jne. merkitys on yksilöllinen, eikä mitään yleistä, kaikille hyödyllistä migreeni dieettiä ole olemassa. Jatkuva migreeni Miksi migreeni joskus menettää kohtauksittaisen luonnollisen kulkunsa ja muuttuu lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei toistaiseksi ymmärretä, mutta jotain arveluita voidaan esittää. Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen hermoradoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorella tietoisuuteen, on muodostunut käsitys, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, hermopäätteiden eli synapsien herkistymistä. Alunperin elimistön itsesääte- lyjärjestelmä sammuttaa vähitellen kivun etenemisen aivokuorelle. Kun kipu muuttuu jatkuvammaksi, krooniseksi, tämä estojärjestelmä ei enää toimi, vaan entinen migreenisärky ikään kuin vain tehostaisi seuraavan säryn nopeampaa ja herkempää tulemista. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Toisaalta on ajateltu, että jos alusta alkaen kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin tehokkaasti, niin tällä voisi olla ennalta ehkäisevää vaikutusta tähän hermopäätteiden herkistymiseen, ja siten estää jatkuvan migreenin kehittymiseen. Tämä on kuitenkin vain teoriaa, eikä sitä ole osoitettu oikeaksi. �������������������������������� Tavallisimmat migreenitriggerit rofessori Carl Dahlöf, GöteNaisten kuukautiset ovat seu������������������������������������ borg Huvudvärkklinikenin neuraavaksi tavallisin migreenikohtausta rologian ylilääkäri, on tutkinut laukaiseva tekijä. Hyvänä kolmosena työryhmieen migreenikohtaukon 50 %:lla nälkä eli kiireessä väliin sia laukaisevia tekijöitä. Kuvan ”migjäänyt ateria ja siitä seurannut sokereenibarometri” kertoo tulokset ruotritasapainon lasku. salaistutkimuksesta, jotka julkaistiin Kaukana näiden seikkojen peräsHuvudvärk -kirjassa v. 1999. sä seuraavat barometrilla klassisemTavallisimmaksi ärsyttäväksi temat laukaisevat tekijät kuten sään kijäksi on noussut 76 %:lla väestöstä vaihtelut, voimakkaat valot ja hajut. stressi, ehkä nimenomaan stressitiPienellä osalla väestöä tavallisimpiin lanteen päättyminen. Professori Dahlaukaiseviin tekijöihin kuuluvat erilöfin mukaan migreenikohtaus on hylaiset ruoka-aineet ja mausteet, joita vin tyypillinen työviikon jälkeen joko käytetään mm. kiinalaisissa ruokalaperjantai-iltana tai lauantaina. jeissa, esim. natriumglutamaatti. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 �� �� � ��� ������ ������ ����� ������ ������ ������ ���� ���� ���� ���� ������� �� ���� ������ ���� ������ ����������� ������ ������ ������ ������� ������ �� P Ref. C.Dahlöf et al, Huvudvärk, 1999 ��� ������ ������ ��� ��� ������ ���� ����� ���� ���� ������ ���� ������ ���� ������ �������� ������ ������ ���� ������� ������ � ��� ����� ������ ������ ������ ������ ���� ������ ������ �� ���� ������ �� ��� ��� ��� Suklaa on barometrilla mukana ja sen katsotaan laukaisevan koh tauksen 15 %:lla ruotsalaisväestöstä. Suklaa puhuttaa listalta ehkä eniten. Todennäköisemmin se liittyy migreenikohtausta ennakoivaan oireistoon; ennakko-oireina esiintyy yleisesti makeanhimoa jopa 1–2 vuorokautta ennen varsinaista migreenisärkykohtausta. Professori Dahlöf on julkaissut työryhmänsä kanssa kirjan ”MIGRÄN” tänä vuonna. Kirja kattaa kokonaisuuden varsin hyvin. Hinta on n. 43 €. 10 Leif Lindberg työterveyslääkäri Lääkäriasema Diacor, Helsinki Auttaako akupunktio? Historiaa Akupunktio lienee syntynyt hoitomuotona sattumalta ja hyvin kauan sitten. Jokaiselle on tuttua, miten kipeän kohdan vaistomainen painelu tai hieronta helpottaa. Samoin kivuliaat ihmiset ovat huomanneet, että kipeä paikka voi ”sähköttää” tuntemuksia muualle kehoon. Näin ovat todennäköisesti löytyneet akupunktiopisteet ja myöhemmin on alettu kokeilla, mitä tapahtuu, kun ihopistettä käsittelisi lämpöenergialla tai jopa läpäisisi sen. Ajan myötä on myös huomattu, että kivun lisäksi joitakin sairauksia voi hoitaa samalla periaatteella. Vanhimmat akupunktioon liittyvät arkeologiset löydökset ovat ainakin 7000 vuotta vanhoja ja löytyneet Keltaisen joen laaksosta Kiinasta. Vaikutusmekanismeista Akupunktiovaikutus on todellista. Kun on neulotettu vääriä pisteitä, ei kivun lievitys ole ollut tehokasta. Pahoinvointioireen kohdalla on saatu samanlaisia tuloksia. ”Lumepistehoito” on siis tehottomampaa. 11 Akupunktiohoidon vaikutusmekanismeja on tutkittu. Tulokset näyttävät, että pisteiden ärsyttäminen lisää ns. A-delta hermosäikeiden toimintaa. Nämä hermot vievät viestin selkäytimen takaosaan, josta ”matka” jatkuu ns. Csäikeitä pitkin ylöspäin keskushermoston ylemmille tasoille. Nämä C-säikeet estävät kipu aistimusta selkäydintasolla. Vaikutuksena näyttää siis ainakin olevan sisäinen kivun puudutusmekanismi. Se selittää myös, miksi vaikkapa peukalohangassa olevalla Hegupisteellä voi olla päänsärkyä lievittävä vaikutus. Akupunktion on todettu lisäävän omien kipua estävien aineiden, endorfiinien erittymistä aivoissa ja lisäävän myös hermoston välittäjäaineiden, mm. serotoniinin eritystä. Tämä on yksi selitysmalli sille, että akupunktio auttaa migreenissä. Migreenikohtaushan nykykäsityksen mukaan johtuu juuri tämän välittäjäaineen paikallisesta puutostilasta. On myös todettu, että joidenkin elimellisten sairauksien yhtey dessä on vastaavien akupunktiopisteiden sähköisessä johtumisessa häiriöitä. Sama ilmiö liittyy myös korva-akupunktioon. Hoitomuodoista ja tekniikasta Akupunktiohoidon perinteisin muoto on pisteiden ärsyttäminen neuloilla, mutta myös muita keinoja käytetään. Moksabustiossa pisteitä ärsytetään kytevällä massalla. Japanilainen shiatsu-hoito perutuu pisteiden ärsyttämiseen painelemalla. Lappalaiset ovat aikanaan käyttäneet moksabustiota muistuttavaa hoitoa, jossa kytevää käävän sisusta, taulaa, käytettiin samalla tavalla. Kuppaamisessa on mielestäni kyse akupunktiohoidon variaatiosta. Siinä pisteitä ärsytetään tekemällä ihon pintaan pieniä haavoja. Jopa hieronta muistuttaa osin vaikutuksiltaan akupunktiota. Itse hoito tapahtuu Suomessa lähes yksinomaan neuloilla. Useimmiten käytetään kertakäyttöneuloja turvallisuussyistä, mutta myös instrumenttien tavoin puhdistettavia teräsneuloja käytetään vielä. Pisteiden valinta perustuu ikivanhoihin kiinalaisiin pistekarttoihin ja tunnustellen löydettäviin lihaskipupisteiden valintaan. Itse olen myös käyttänyt pinta-anatomian tuntemustani ja käyttänyt tietämieni hermojen kulkureittejä Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 pistevalintoina. Neulojen määrä hoitokerralla on tavallisesti 10–15 neulaa ja hoito kestää 20–30 minuuttia, mutta voi kestää kauemminkin. Ohuet neulat näpäytetään nopealla liikkeellä ihon läpi ja, usein potilas ei edes huomaa niiden laittamista. Joskus taas neulan laittaminen voi tuntua kovastikin, mutta kipu laukeaa nopeasti. Ollessani 1983 Tampereella yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa kurssilla käytti kiinalainen opettaja tapaa, jossa hän pisti neulan kipeään lihaspisteeseen ja otti sen sitten pois. Hoitorupeama kesti siksi vain 5–10 minuuttia! Hän perusteli hoitotapaa seuraavasti: neula tekee lihakseen pienen haavan ja keho alkaa parantaa haavaa. Haavan seutuun syntyy n. 80 millivoltin jännite, joka toimii sitten hermoärsytyksenä. Lisä-ärsytyksenä käytetään neulojen pyörittämistä hoidon aikana. Jotkut käyttävät sähkövirtaa tehostamassa hoitoa, toiset lasertekniikkaa neulojen sijasta. Lasertekniikkaa on käytetty erityisesti kroonisessa kivussa. Monet potilaat ovat hoidon jälkeen varsin rentoutuneita, jopa uneliaita, jotkut taas ylihilpeitä. Tavallisimmin hoitoa annetaan 6–12 kertaa noin 3 kuukauden aikana, mutta itse olen toteuttanut 3–5 hoitokerran kaavaa viikon välein. Jos kaksi hoitoa ei tuo mitään apua, luovun yrityksestä ja kokeilen hoitona jotain muuta. Ylläpitohoitoja toteutetaan yleensä 2–6 kuukauden välein. Mihin akupunktiota käytetään? Tavallisimmat hoidettavat oireet ovat selkäkipu, nivelkivut, päänsärky, astma, allerginen nuha, kuukautis- ja ruoansulatushäiriöt. Tiedän akupunktiota kokeillun jonkinlaisella menestyksellä huumevierotukseen riippuvuusoireita lievittämään. Suomessa eräät lääkärit hoitavat akupunktiolla varsin laajaa kirjoa eri sairauksia. Tuloksista minulla ei ole tietoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktio on tehokkainta migreenin, tensiopäänsäryn ja leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Tutkimukset ovat valitettavasti olleet kuitenkin melko pieniä ja siksi varmaa tieteellistä näyttöä hoidon tehosta ei ole. Itse hoidan pääasiassa migreeniä, jännitysniskaa tai jännityspäänsärkyä ja alaselän kipuja sekä iskiasta. Olen myös hoitanut astmaa, kroonista poskiontelotulehdusta, kolmoishermosärkyä ja yrittänyt vieroittaa tupakoinnista. Eräs potilaani käy muutaman vuoden välein hakemassa tukea tupakkahimon hallitsemiseksi. Akupunktio on aina ollut kuitenkin tukihoito muiden hoitojen rinnalla. Akupunktio on turvallista Akupunktiohoidon aiheuttamista komplikaatioista on julkaistu tutkimus 15 vuoden ajalta. Keskeistä on, että vakavammat seuraukset, kuten maksatulehdus, keuhkopussin puhkaisu, paikallinen bakteeritulehdus tai selkäydinvaurio ovat johtuneet ammattitaidottomuudesta. Kun seurattiin 55.000 akupunktiohoidon seurauksia lääketieteellisen koulutuksen saaneiden käsissä ei todettu yhtä ainoaa vakavampaa seuraamusta. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Kuva Fysioterapiapalvelu Maarit Eskola Oy, Lappeenranta Näistä tavallisimpia olivat neulan jääminen paikalleen (on sattunut minullekin), ohimenevä verenpaineen lasku, mustelma, pahoinvointi tai pieni verenvuoto. Korva-akupunktiossa käytetyt nastaneulat ovat aiheuttaneet enemmän tulehduksia ja siksi niitä olisi syytä välttää. Tulehdusvaaran takia akupunktiota on syytä välttää sydämen vakavammista läppävioista kärsivillä. Verenohennuslääkitys tai verenvuototauti voivat myös olla vasta-aiheita. Raskauden aikaisessa akupunktiossa on noudatettava varovaisuutta raskauden alku- ja loppukolmanneksen aikana. Lopuksi Akupunktio on turvallinen ja tehokkuutensa puolesta kilpailukykyinen hoitovaihtoehto migreenin ja jännityspäänsäryn hoidossa. Sen avulla voidaan saavuttaa tuloksia myös tilanteissa, joissa perinteiset hoidot eivät ole auttaneet. 12 Matti Hannuksela professori, allergologi Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät Kleopatran hurmaavat tuoksut Jo 3000 vuotta sitten nykyisen Iranin luoteisosassa sijainneessa Meediassa mausteita käytettiin pilaantuvan ruoan hajun peittämiseen. Niitä tarvittiin myös ihmisten lian hajun häivyttämiseen. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, kuinka Persian kuningas pesi tuohon aikaan hiuksensa vain kerran vuodessa, syntymäpäivänään. Hänen alamaisensa eivät liene olleet sen pesuintoisempia. Niinpä kuningas ja hänen hoviväkensä käyttivät hajusteita runsain mitoin. Myös muinaiset ylhäiset egyptiläiset osasivat kallisarvoisten tuoksujen käytön. Heidän tuoksuaineensa olivat pääasiassa puista saatavia hartseja. Niillä he myös balsamoivat vainajansa, sillä heidän uskomuksensa mukaan Osiris-jumalan ohi ei päässyt taivaaseen ilman ruumista. Papit uhrasivat jumalille hartsista tehtyjä tuok13 suja aamulla, mirhamia iltapäivällä ja kalleimpia kukkaistuoksuja illalla. Egyptin kuulun hurmaajakuningattaren Kleopatran kerrotaan vietelleen rakastajia hajuvesillä ja oopiumilla. Aleksanteri Suuri toi parfyymit Kreikkaan neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Silloisissa juhlissa ilma kyllästettiin tuoksuilla. Hajuvesiä suihkutettiin juhlahuoneisiin. Valkoisten kyyhkysten siipiin siveltiin tuoksuvia voiteita ja päästettiin sitten lentämään sisätiloissa. Tuoksua suorastaan satoi ilmasta juhlavieraiden päälle. Juhlavieraille annettiin lisäksi pieniä, alabasterista tai kullasta tehtyjä tuoksurasioita. Roomaan parfyymit saapuivat Julius Caesarin hallitusaikana. Siellä tuoksuja käytettiin ylettömästi. Yksin Nero poltti enemmän suitsukkeita kuin Saudi-Arabia kykeni tuottamaan. Roomaan tuli kauppoja, joissa myytiin tuoksuaineita ja muita kauneudenhoitotuotteita kuten kasvonaamioi- ta, akne- ja ryppyvoiteita, hiusvärejä sekä kulmakarvojen ja silmäripsien pidentämiseen tarkoitettua vettä. 1500-luvulle tultaessa parfyymeitä osattiin jo tislata yrteistä ja muista tuoksuvista kasveista. Ne olivat hyvin suosittuja Euroopan hoveissa. Katarina de Medici, tuo kuuluisa myrkyttäjä ja vehkeilijä, kätki koruihin myrkkyjuomia ja hajusti käsineensä peittääkseen myrkyn hajun. Renessanssiajan Ranskassa hajuvesiä käyttivät niin miehet kuin naisetkin. Kurtisaanit, silloiset seksityöläiset olivat ihastuneet nerolin tuoksuun, jota saatiin appelsiininkukista tislaamalla. Sanotaan, että suurin syy hajuvesien suosioon ei ollut turhamaisuus tai ihmislian epämiellyttävä tuoksu vaan tarve peittää huonosti parkittujen turkisten ja muiden nahkatuotteiden levittämä kalman haju. Ranskalainen diplomaatti Jean Nicot (huom. siitä nikotiini) toi tupakan Ranskan hoviin vuonna 1556. Sen savua leijui kaikkialla, Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Voimme vain aavistella millaisessa maailmassa koirat elävät. ja sen hajua yritettiin peittää yhä runsaammalla parfyymimäärällä. Vastoin yleistä luuloa aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n (1643– 1715) hovissa parfyymejä ei juuri käytetty. Ei Ludvig XIV niitä vihannut, mutta jostakin syystä hän ei hyväksynyt ylettömyyksiin paisunutta tuoksuttelua. Hovinaisten oli viisainta olla käyttämättä hajuvesiä ollenkaan. Marie Antoinette tosin rakasti ruusua ja orvokkia ja tuoksui niiltä vapaasti – mitäpä valtakunnan ensimmäiselle naiselle ei sallittaisi. Suurempia muutoksia tuoksuaineissa ei tapahtunut ennen 1800–1900 -lukujen vaihdetta. Silloin kehitettiin parempia tislausmenetelmiä ja parfyymejä opittiin valmistamaan myös synteettisesti. Tuolta ajalta on muun muassa kielon synteettinen tuoksu. 1900luvun alkupuolella Eurooppaan syntyi monta tunnettua parfyymitaloa, joista mainittakoon Chanel, Coty ja Guerlain. Viime vuosikymmenten suosikkituoksut ovat vaihdelleet 1970-luvun hippien patsulista Marilyn Monroen ”yöpukuun”, Chanel No 5:een. epäpuhtauksia. Ihmisnenä aistii parhaimmillaan aineen, jota on ilmassa muutama miljardisosa. Kemialliset analyysimenetelmät ovat tuhat kertaa huonompia. Ihmisen hajuaisti on korvaamaton muun muassa etsittäessä kosteusvahinkojen aiheuttamia mikrobikasvustoja. Ihmisen hajuaisti on surkea, kun sitä vertaa eläimiin ja hyönteisiin. Voimme vain aavistella, millaisessa maailmassa esimerkiksi koirat elävät. Koirasta on tullut mainio apulainen huumeiden ja ruumiiden etsinnässä. Luonnossa elävien eläinten hajuaisti on varmaan vielä tarkempi kuin koiran, joka on jo osittain jalostuksen pilaama. Urosperhoset havaitsevat naaraan jopa kilometrien päästä. Perhosnaaraiden feromoneja, kemiallisia seksiviestejä on onnistuttu valmistamaan myös synteettisesti. Esimerkiksi omenatarhoissa käytetään pyydyksiä, joissa pienessä teltassa on feromonilähde ja tahmea lattia. Teltan tuoksu voittaa naaraiden kutsun. Urokset lentävät telttaan ja tarttuvat kiinni liimaan. Naaraat eivät hedelmöidy eivät muni ja niin omenat säästyvät toukilta. Ihmisen hajuaisti on huono Ihminen pystyy erottamaan 2000– 4000 eri tuoksua. Hajuaistin herkkyydessä on suuria eroja ihmisten välillä. Tarkkaa nenää tarvitaan muun muassa alkoholien ja viinien laadun arvioinnissa, kahvipaahtimoissa ja vesilaitoksilla. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriossa toimii n.s. hajupaneeli, jossa on kerrallaan 15 henkilöä. Heidän tehtävänään on havaita sisäilman Hajusteallergiasta ihottumaa Korkean elintason maissa 2–3 % väestöstä on herkistynyt hajusteisiin. Kyseessä on kosketusallergia, joka ilmenee ihottumana alueilla, jotka altistuvat hajustetuille tuotteille. Tavallisimpia aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Deo- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 doranttiallergia näkyy ja tuntuu ihottumana kainaloseuduissa. Pesuaineiden ja voiteiden tuoksujen aiheuttamat oireet ovat epämääräisempiä. Allergia pahentaa perusihottumaa tai hidastaa sen parantumista. Hajusteallergisilla ei yleensä ole limakalvo-oireita, ellei sellaisiksi lasketa huulipuikkojen ja -rasvojen sekä hammastahnojen huuli- ja suunympärysekseemaa. Joillekin ilmaantuu ihottumaa myös silmäluomiin. EU:ssa on vaadittu hajusteiden ilmoittamista tuoteselosteissa tarkemmin kuin merkinnällä ”perfume”. Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita niin luonnonhajusteissa kuin synteettisissäkin hajusteissa on vain puolisen tusinaa. Sellaisia ovat isoeugenoli, eugenoli, myski, geranioli ja sitronellaali. Lähivuodet näyttävät, johtavatko vaatimukset merkitsemispakkoon. Kosketusallergia tutkitaan lapputesteillä. Eurooppalaisessa perussarjassa käytetään kahdeksan tuoksuaineen seosta (cinnamic alcohol, cinnamal, hydroxy citronellal, alpha-amyl-cinnamal, geraniol, eugenol, isoeugenol ja oak moss absolute), joka löytää 85–90 % todellisista allergioista. Useimpien maiden lapputestien perussarjassa on lisäksi Myroxolon Pereirae (perunbalsami), etelä-amerikkalaisesta puusta saatava hartsipitoinen tuoksuaine. Se antaa joskus myönteisen tuloksen vaikka hajusteseos jää kielteiseksi. Joka neljäs tai viides hajusteallerginen reagoi lapputestissä myös luonnonhartsiin. Todellisia hartsiallergisia on sitäkin enemmän, sillä testi ei poimi kaikkia hartsiallergisia. Hajuste- ja hartsiallergian samanaikainen esiintyminen johtuu 14 Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista. siitä, että tuoksuaineissa ja luonnonhartsissa on samoja bentsoehapon ja kanelihapon estereitä. Hartsiallergian tavallisin merkki on laastariallergia. Kangaslaastarien liiman perusaine on luonnonhartsi. Sitä on sidosaineena myös useissa metalliteollisuuden leikkuunesteissä, samoin öljymaaleissa ja maskaroissa. Valistuneet kuluttajat tietävät, että purukumin perusaine on saatu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhartsista. Purukumi on kuitenkin turvallinen herkku hartsiallergisellekin. Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen. Työtehoa heikentävä tuoksu voi olla niin heikko, ettei sitä edes huomata. Sellainen on esimerkiksi myskin kaltainen tuoksuaine, galaksolidi. Myös myski itse ärsyttää voimakkaasti. Vesivahingoissa rakenteiden bakteeri- ja homemäärät nousevat voimakkaasti. Huoneilmaan erittyy niiden myrkkyaineita, toksiineita, joiden kemiallista rakennetta ei juuri tunneta. Niiden joukossa on ilmeisesti sellaisia kemikaaleja, jotka aiheuttavat erityisen runsaasti limakalvo-oireita ja psyykkistä pahoinvointia. Niin sanottu sairas rakennus -oireyhtymä lienee ainakin osittain tuoksuherkkyyttä. Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja taannut siten paremmat mahdolli- suudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran, mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään. Tuoksujen sisältämät aineet Parfyymiöljy – saatu tislaamalla tuoksuvista yrteistä (kukista, harvemmin muista kasvien osista) – kasviuutteet sisältävät satoja tuoksuvia kemikaaleja – synteettisiä tuoksuja käytetään yhä enemmän halvemmissa teknokemian tuotteissa, joskus myös kalliissa hajuvesissä Öljy – erityisesti hierontaöljyjen ja aromaterapiaan käytettävien tuoksuöljyjen pohjana on jokin kasviöljy, esimerkiksi manteli-, avokado-, jättihelokki-, kurkkuyrtti-, jojoba-, kukui-, oliivi-, seesami-, soija- tai vehnänalkioöljy. Alkoholi – toimii parfyymiöljyn liuottimena ja laimentimena Vesi Sidosaine (fiksatiivi, fiksatoni) – sitoo tuoksun ihoon tunneiksi – esim. bentsyylialkoholia käytetään fiksatiivina, säilytteenä ja varsinaisena tuoksuaineena 15 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Hajuvedet ja muut tuoksut jaotellaan niiden parfyymiöljymäärän perusteella yleensä seuraavasti: Tuote Parfyymiöljyn määrä Hajuvesi, parfyymi Eau de parfym Eau de toilette After shave ja pre shave -tuotteet Vartaloemulsiot 15–30 % 8–15 % 4–8 % 3–5 % 2–3 % Parfyymiöljyjä tislataan muun muassa seuraavista kasveista KasviTieteellinen nimiTuoksun lähde Appelsiini Basilika Bergamotti Eukalyptus Fenkoli Greippi Inkivääri Jasmiini Kamomillasaunio Kaneli Kardemumma Kataja Koivu Korianteri Laventeli Meirami Mintut Mirha Mustapippuri Myrtti Mänty Patsuli Porkkana Rosmariini Ruusu Santelipuu Sitruuna Teepuu Timjami Tuoksupelargoni Ylang Ylang Citrus aurantium Osimum basilicum Citrus bergamia Eucalyptus globulus Foeniculum vulgare Citrus paradisi Zingiber officinalis Jasminum officinale Anthemis nobilis Cinnamomum zeylanicum Elettaria cardamomum Juniperus communis Betula sp Coriandrum sativum Lavendula officinalis Origanum majorana Mentha sp, Calamintha sp, Monarda sp Commiphora myrrha Piper nigrum Myrtus communis Pinus sylvestris Pogostemon patchouli Daucus carota Rosmarinus officinalis Rosa sp Santalum album Citrus limonum Melaleuca alternifolia Thymus vulgaris Pelargonium graveolens Cananga odorata Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Kukka Lehti Hedelmän kuori Lehti Hedelmä Hedelmä Juuri Kukka Kukka Lehti, kuori Siemen Kukka, marja Kuori, puu Siemen Kukka Kukka Kukka Pihka Siemen Kukka Vuosikasvaimet Lehti Siemen Kukka Kukka Puu Hedelmän kuori Lehti Kukka Lehti, varsi Kukka 16 Hajusteita tiedetään käytetyn jo 3000–4000 vuotta sitten. Hajusteita tiedetään käytetyn jo 3000–4000 vuotta sitten. Ylhäisön keskuudessa niitä on käytetty ajoittain ylettömästi, muun muassa keisarivallan Roomassa ja renesanssiajan Ranskan hovissa. Ihmisen hajuaisti on moniin eläimiin ja hyönteisiin verrattuna huono. Silti me pystymme erottamaan 2000–4000 erilaista tuoksua. Suhteellisesta huonoudestaan huolimatta ihmisnenä on 1000 kertaa herkempi kuin kemialliset määritysmenetelmät. Hajusteallergiaa on 2–3 %:lla väestöstä. Allergia ilmenee kosketusihottumana, esimerkiksi käsiihottumana, sen huomaamattomana pahentajana tai parantumisen hidastajana. Joka toinen meistä saa epämiellyttäviä ruumiillisia tai psyyk- kisiä oireita lähiympäristön tavallisista tuoksuista, myös vesivahinkohomeista ja -bakteereista. Sitä voidaan sanoa tuoksuherkkyydeksi. Artikkeli julkaistu Allergia & Astma -lehdessä 4/03. Uusi ääni neuvontapuhelimessa E rikoissairaanhoitaja Tuija Uusluoto Eurajoelta aloittaa Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelimen hoitamisen vuoden 2004 alussa. Tuija on tavattavissa keskiviikkoisin joko klo 8-12 tai 16-20. Ajan voit tarkistaa soittamalla neuvontapuhelimen vastaajaan, jossa Tuija kertoo seuraavan päivystysajan. Tuija on sairastanut migreeniä yli 20 vuotta. Nyt hänen sairautensa on hallinnassa hyvän lääkityksen sekä asiantuntevan lääkärin 17 ansiosta. Tänä päivänä Tuija tekee hoitotyötä pätkissä nykyajan malliin. ”Pidän neuvontatyötä hyvin haasteellisena ja tärkeänä osatekijänä migreeniä sekä muita päänsärkymuotoja sairastavien ihmisten hyvän hoidon onnistumissa. Pyrin työssäni neuvomaan ja ohjaamaan asiakkaitani oman ammattini ja kokemuksieni pohjalta”, sanoo Tuija. Tuija siteeraa Martti Lindgvistin kirjaa Auttajan varjo: ”Minun kuten asiakkaanikin elämään pätee se, ettei kukaan voi elää vain omassa varassaan. Kun on minun vuoroni tarvita apua, haluan olla valmis sen pyytämiseen tietoisena siitä, että vain autettavaksi suostuvalla on oikeus auttajana toimimiseen.” Neuvontapuhelin 050 400 8787. Ellet voi soittaa päivystysaikana, voit kysyä myös sähköpostilla: neuvonta@migreeni.org. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema 1. Miten päästä triptaaniriippuvuudesta? Päänsärky-lehdessä 1/2003 ”Kysy asiantuntijalta” -palstalla dos. Markus Färkkilä sanoo, että ”tästä pääsee helpolla eroon, kun lopettaa tai vähentää triptaanien käyttöä”. Minusta asia ei ole näin helppo jos on todella migreenityyppiä ja on vielä riippuvuus. Jotain lääkettä pitää saada tilalle, että selviää päivän haasteista. Minulla ei ole varalla muuta kuin tulehduskipulääkkeet, jotka eivät juuri tehoa tai niitä menee liian paljon. Olen pari vuotta käyttänyt Imigrannenäsuihketta, jota on mennyt lähes päivittäin eli noin 23–24 kpl/kk viime aikoina. Nyt olen juuri siirtymässä käyttämään Maxalt Rabitabia, josta ei ole vielä juuri kokemusta. Minulla on myös monia muita sairauksia: colitis-ulcerosan vuoksi leikattu paksusuoli ja peräsuoli ja 15 cm ohutsuolta, keliakia, krooninen haimatulehdus (johon lääkkeet), sappirakko poistettu (syöpä), kohtu ja munasarjat leikattu (syöpä), aktiivi hiivatulehdus ruoansulatuskanavassa (tällä hetkellä). Verensokeri nousee ja laskee nopean suolentoiminnan vuoksi. Ruokamassa poistuu 6–8 tunnissa ohutsuoliavanteen pussiin. Sairauksien takia on paljon stressiä. Migreeniä on ollut 13vuotiaasta asti, ei oksennuksia. Neurologi ei ole kyennyt auttamaan eikä estolääkitys ole onnistunut. Käytän kuitenkin Propralia 4 x 1/2 tabl./vrk ja 2 tabl. Klotriptyliä iltaisin. Onko mitään tehtävissä? Olen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 73-vuotias nainen. Kaikkien päänsärkyasiantuntijoiden mielestä ensisijainen toimenpide on lääkevieroitus triptaaneista ja vasta sen toteuduttua voi toivoa että migreenitilanne helpottuu. Riippuvuudesta ja lääkkeen liikakäytöstä poispääsy on vaikeaa mutta ainoa keino vähentää migreeniä on vähentää triptaaneja. Triptaanien käytön vähentäminen ja niistä vieroittaminen on selvästi helpompaa kuin vanhoista ergotamiineista Cafergotista ja Anervanista. Vieroitusvaiheessa kyllä joutuu kärsimään muutamia migreenisärkyjä mutta sen jälkeen migreeniä on vähemmän kuin aiemman triptaaniriippuvuuskierteen aikana. Tämä tepsii noin 80 %:lla, lopuilla 20 %:lla migreenikierre jatkuu.Tällöin ei aloiteta uusia migreenikohtauslääkkeitä vaan jokin estolääke. Myös muita estolääkkeitä kuin Propral ja Klotriptyl voi kokeilla. MF 2. Voiko Imigran-suihke tehdä kurkun kipeäksi? Kurkkuun tulee valkoisia täpliä, jotka tulevat ja menevät. Elokuussa minulla oli kyllä vilustumistakin ja sain kaksi antibioottikuuria, mutta ne eivät tehonneet. Angiinaa ei ole eikä vieraita bakteereja nieluviljelysssä, CRP on alle 3. Kurkku punoittaa edelleen ja sen takia yritän siirtyä käyttämään Maxaltia. On epätodennäköistä, että kurkkuoireet johtuvat Imigranista mutta jos käyttö on yli 20 suihketta kuukaudessa, kyllä kurkunärsytystäkin voi tulla. MF 3. Piilosairas – päivällä terve aamuyöllä sairas? 18 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Voiko estolääkitys aiheuttaa aamuyön migreenikohtauksen klo 3 ja 5 välillä? Otan estolääkkeen n. klo 21.30 illalla. Haluaisin lisää tietoa estolääkityksen aiheuttamasta riippuvuudesta. Erilaisia estolääkityksiä kuten triptylit, propraalit, epilepsialääke (Rivatril) ja masennuslääkkeet on kokeiltu ja ne auttavat parhaimmillaan 2–3 vuotta. Taukoja on pidetty, mutta sitten jäin lääkekoukkuun. Mielestäni estolääkkeissä on kaikissa keskushermostoon vaikuttavaa rauhoittavaa ainetta. Missä hoidetaan lääkeriippuvaisia migreenipotilaita, jos kotiin annetut ohjeet eivät riitä? Ns. täsmälääkkeet auttavat 9–24 tuntia, mutta joskus joutuu ottamaan lisäksi ibuprofeenia, parasetamoli ei auta, diclofenaakki-suppo auttaa vaihtelevasti. Beetasalpaajat (Propral), amitriptyliini (Triptyl) ja epilepsialääkkeet valproaatti, gabapentiini, lamotrigiini tai topiramaatti vaikuttavat kaikki keskushermostoon mutta eivät aiheuta lääkeriippuvuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen sijaan Rivatril-valmiste sisältää bentsodiatsepiinia, johon voi kehittyä lääkeriippuvuus. Se ilmenee vieroitusoireina, kun lääkkeen käyttöä yrittää vähentää tai lopettaa. Usein päänsärkypotilaan suurin lääkevieroitusongelma kuitenkin syntyy kohtausten hoitoon jatkuvasti – lähes päivittäin – käytetyistä lääkkeistä kuten Anervanista, triptaaneista tai ihan tavallisista tulehduskipulääkkeistä, erityisesti jos ne sisältävät kodeiinia tai kofeiinia. Tässä tilanteessa ainoa keino on lopettaa liiallinen lääkitys. Jos se ei onnistu 19 kotona, niin käytetyistä lääkkeistä riippuen vieroitus voi tapahtua joko psykiatrisella tai neurologisella osastolla. Tällöin tarvitaan hoitavan lääkärin lähete, jossa ongelma kuvataan. MF 4. Migreeni ja allergia? Ihotestit eivät mielestäni paljasta yhteyttä migreeniin. Mitä testejä avuksi? Tupakka, alkoholi, hajusteet ja suklaa ovat pahimpia, mutta lisäksi on jotain muuta, mitä. Ravintoterapeutin ohjeita olen kokeillut mutta tuloksetta. Onko kenelläkään ehdotuksia? Muut migreeniä sairastavat, mistä te olette saaneet apua omaan migreeniinne? Mitään varmaa migreenidieettiä ei ole olemassa. Allergiatesteillä ei voi selvittää migreeniherkkyyden syitä. Jotkut ovat hyötyneet sokerittomasta dieetistä, jotkut ovat jättäneet jotain muuta pois, mutta ainoa kaikille migreenipotilaille hyödylliseksi osoitettu dieetti on alkoholin välttäminen, kaikki muu ruokavalio on yksilöllistä eikä hyödytä kaikkia. Useimmat voivat syödä kaikkea mutta aterioiden on oltava säännöllisin väliajoin toistuvia ja pieniä. MF Horton special Sarjoittaista päänsärkyä sairastavien syyskuisessa tapaamisessa käsiteltiin kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet monia muitakin kuin seminaariin osallistuneita. Haastateltavaksi asettui neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahdesta. Seuraavassa tapaamisen aikana esille nousseita kysymyksiä: Kuinka paljon lääkkeitä voi kohtauksen aikana käyttää ja mitä tehdä kun sarja jatkuu viikkoja ja kuukausia? Kohtauslääkityksen suositeltuja maksimiannoksia ei saa omin päin ylittää. Heti sarjan alussa kannattaa aloittaa estolääkitys, jolla pyritään taltuttamaan kohtausten uusiutuminen. Särkyjakson katkaisussa tehoavat nopeimmin kortikosteroidit laskevin annoksin. Samaan aikaan aloitetaan hitaamman vasteen antava estolääkitys, jota jatketaan kunnes särkyjakso alkaa rauhoittua. Kortisonia suositellaan käytettäväksi enintään kaksi kuuria vuodessa sivuvaikutusten takia. Seuraavaa sarjaa varten on hyvä pitää alkulääkitys varastossa ja reseptit voimassa. TS Mitä on odotettavissa estolääkityksestä? Lääkevasteen teho on yksilöllinen: yleensä n. 50–70 %:lle löydetään toimiva lääkitys, joka lyhentää tai lieventää sarjaa. Valitettavasti n. 10 % ei saa riittävää apua estolääkityksestä. Estolääkkeissä on erilaisia vaihtoehtoja ja joskus yhdistetään kaksi tai kolmekin lääkettä. Toimivan estolääkityksen löytyminen voi kestää vuosia. Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Estolääkitysten sivuvaikutukset tulevat usein esiin, kun hoito aloitetaan tai kun annosta nostetaan. Ne lievenevät tavallisesti käytön myötä. Estolääkkeiden käyttöön saattaa liittyä säännöllistä laboratorioarvojen, verenpaineen, sydänfilmin tai lääkkeiden plasmapitoisuuden seurantaa, jonka tarkoitus on saada ajoissa kiin- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. ni elimistölle haitalliset sivuvaikutukset. TS keavalla tavalla, on siitä syytä mainita hoitavalle lääkärille. TS Entä jos särky vaihtaa puolta? Milloin pää pitäisi kuvata? Samalla henkilöllä särky on useimmiten aina samalla puolella. N. 20 %:lla se siirtyy toiselle puolelle tautihistorian aikana ja n. 20 %:lla puoli voi vaihdella eri sarjojen välillä. Hortonin päänsärky voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perusteella eikä pään kuvaamista aina tarvita mutta usein pää kuvataan, jos taudinkuva on epätyypillinen tai hoitovaste on huono. On myös muistettava, että sarjoittainen päänsärky ei suojaa muilta sairauksilta joten, jos päänsärky alkaa käyttäytyä aiemmasta poik- Vaikuttavatko ikääntyminen tai vaihdevuodet Hortonin esiintymiseen? Verisuoniperäiset päänsäryt usein lievittyvät iän mukana ja näin on sarjoittaisen päänsärynkin kohdalla teoriassa mutta valitettavasti ei aina. Vaihdevuodet eivät välttämättä lopeta särkyjaksoja kuten migreenissä usein käy. TS Kuinka Hortonin kanssa voi selviytyä työelämässä? Hortonin päänsärky on varsin invalidisoiva sairaus. Vaikka kohtaukset esiintyvätkin usein vain öisin, vaikuttaa huonosti nukuttu yö seuraavan päivän työtehoon ja tarkkuuteen etenkin sarjan jat kuessa. Sarjan alussa kannattaa tehokas hoito aloittaa nopeasti ja mikäli töistä selviytyminen on vaikeaa, keskustella lääkärin kanssa sairaslomasta. TS Aiheuttaako aivoverisuonen pullistuma Hortonia tai päinvastoin? Hortonin päänsärkypotilailla ei esiinny aivoverisuonipullistumaa muuta väestöä enempää. Molempien sairauksien esiintyminen samanaikaisesti samalla potilaalla on todennäköisesti onneton yhteensattuma. TS Uutta riboflaviinista K ommenttina Markus Färkkilän vastaukseen Päänsärky-lehdessä 1/2003 voin kertoa, että riboflaviinia migreenin estohoitoannoksin on ollut elokuusta 2003 lähtien saatavilla Suomen markkinoilla nimellä Riboflavin Medifront®, käyttöannos on 200 mg x 2. Se ei ole virallisesti lääkkeeksi rekisteröity valmiste, mutta sen pystyy kirjoittamaan Lääkelaitoksen erityisluvalla. Lääkevalmistetta on tukkuvalmisteena saatavissa Tamrosta, ja kun lääkäri on kirjoittanut reseptin ja täyttänyt erityislupapyynnön Lääkelaitokselle, apteekit mielellään auttavat sen tilauksessa. Erityislupaprosessi vie muutaman päivän. Sadan tabletin purkki maksaa 59 , joten hoitokustannus on n 1.20 /vrk. Lisäksi tulee erityisluvan käsittelymaksu n. 20 joka kerta lääkettä hankittaessa, joten sitä kannattaa kirjoittaa kerralla vuoden tarpeeseen. Lääkevalmiste ei toistaiseksi ole SV-korvattava. Riboflaviini on vesiliukoinen b-vitamiini, jonka ylimäärä poistuu elimistöstä munuaisten kautta eikä sillä tiedetä olevan mitään käytön vasta-aiheita. Sen puoliintumisaika on noin 14 tuntia eikä sillä ole todettu myrkytysoireita. Matala-annoksista riboflaviinihoitoa pidetään turvallisena raskauden ja imetyksen aikana, vaikka riboflaviini siirtyy aktiivisten kuljetusmekanismien välittämänä istukan läpi sikiöön. 400 mg vuorokausiannoksella ei ole virallista näyttöä riboflaviinihoidon turvallisuudesta raskauden tai imetyksen aikaisessa käytössä, joten hoidon tulee kussakin tapauksessa perustua yksilölliseen arvioon hyötyjen Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 ja haittojen suhteesta. Ainakin tällä hetkellä Keski-Euroopassa tiedän sitä käytettävän raskauden ja imetyksen aikana lähes ainoana käyttökelpoisena migreenin estolääkkeenä. Riboflaviinin suurin haittavaikutus on virtsan mahdollinen värjäytyminen oranssin väriseksi. Muutos ei ole pysyvä eikä siitä ole lääketieteellistä haittaa. Suurilla annoksilla on harvinaisina haittavaikutuksina kuvattu myös iholla tuntuvia parestesioita ja kutinaa. Yliherkkysreaktio on mahdollinen mutta varsin epätodennäköinen. Riboflaviinilla ei ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden tai aineiden kanssa, joten se voidaan helposti yhdistää muihin lääkehoitoihin. Erkki Säkö, Neurologian erikoislääkäri, Turun Päänsärkykeskus Oy 20 Merja Riska LL Lääkäriasema Sofianova Migreeniä sairastavan kokonaisvaltaisesta hoidosta T yössäni olen kohdannut paljon migreenistä kärsiviä potilaita. Heitä on usein hoidettu loputtomasti erilaisilla lääkkeillä. Siitä huolimatta oire nousee aika ajoin esille. Sairautta voidaan tarkastella laajemminkin kuin erillisenä oireena, joka pitää nopeasti saada pois. Kysymys miksi keho reagoi oireita tuottavalla tavalla on kiinnostava. (Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus sairastua monenlaisiin sairauksiin, sillä meillä jokaisella on geeniperimässämme aineksia useisiin sairauksiin. Erityisesti nuorella ihmisellä usein vain yksi sairaus pulpahtaa pintaan.) Oire ei ole vain irrallinen osa ihmistä. Hoidon ei pitäisi tähdätä vain oireen poistamiseen vaan ihmisen käsittämiseen ja käsittelemiseen kokonaisuutena. Keholle ei pitäisi tehdä mitään ”väkisin”, vaan kehon omilla ehdoilla, ohjaamalla ja tukemalla elimistön omia paranemisprosesseja. Hoidon tai hoitojen yhdistelmän tulee toteutua niin, että se on potilaan kannalta paras mahdollinen. Migreenin hoidossa tarvitaan apua akuuttiin oireeseen, kokonaistilanteen epätasapainon korjaamista ja ehkä vielä aineenvaihdunnan tasapainottamista. On mielenkiintoista ja taudin kokonaisvaltaisuutta kuvaavaa, että monella migreenistä kärsivällä on ummetusongelma tai muita ruoan sulatuskanavan toiminnan häiriöi tä. Migreeniä sairastava tarvitsee vastaanotolla aikaa. Silloin käydään läpi koko oireiston kirjo vaikuttavine tekijöineen, kehon reaktiotavat, muut oireet ja sairaudet. Oire toimii ikään kuin viitoittajana, merkkinä korjattavasta epätasapainosta. Hoito auttaa tasapainottavana tekijänä, liikkeelle panevana voimana kehoa korjaamaan terveydellisen hairahduksen itse. Kaikki hoidot eivät auta, joskus ei auta mikään hoito. Mitään ei tapahdu vastoin kehon omaa tahtoa. Oire ei ole vain irrallinen osa ihmistä. 21 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Ei ole helppoa meillä päänsärkijöillä K uka sellaisen päänsärynkin uskoisi: vaikka heti ottaisit päänupista kuvan, ei mitään näy! Ehkäpä se onkin tuuli kun siellä korvien välissä viheltää. Kaikkein kaameinta on se, että yhtenä hetkenä olet elämäsi kunnossa, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, omnipotentti suorastaan… ja seuraavana hetkenä jo pitelet päästäsi kiinni kaksin käsin ja toivot ettei niin kamalasti hetkuttaisi. Eikä se vielä mitään, mutta kun naapurin rouvan hajuvesi jotenkin salakavalasti seinän takaa leijuu nenään ja pistää yökkimään. Ja kun hamuilet puolisokkona lääkekaapille, ottaa saranoiden ujellus korviin ja saa kalloluut säröilemään. Puhumattakaan siitä mikroskooppisesta valojuovasta oven alta – on kuin hitsauspillillä sohittaisiin silmään. Ja se särky, miten sitä asiaa tuntemattomalle kuvailisi? Vasara? Moukari? Tärypora? Joku selvästi pyrkii ulos, ja kovaäänisesti pyrkiikin. Yhtä aaltoliikettä on heikkopään elämä: hyvästä huonoon ja huonosta hyvään. Tasapainoilua poppaskonstista toiseen: kuumaa kahvia, kylmää käärettä. Ei kahvia, kuumia kääreitä. Ei kääreitä, ei kahvia, oletkos kokeillut päälläseisontaa (huom. lääkkeenomainen tuote, vaikutusta ei ole kliinisesti testattu). Voisihan sitä ruveta elämään neuroottisesti: tilkitä ovet ja ik- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 kunat, öljytä lääkekaapin saranat, lakata syömästä ja juomasta – eihän koskaan voi tietää, missä sapuskassa se pelottava aikapommi piilee. Kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin Se iskee. Niin tuttuna, niin kammottavana, juuri sellaisena kuin pahimmissa painajaisissasi muistitkin. Seuraavana aamuna, jos olet onnekas, kömmit taas ihmisten ilmoille, silmät ristissä, tutisten, kuin mankelin läpi kulkeneena. Tuttava sanoo huolettomasti: on mullakin kerran päätä särkenyt, ei se niin kamalaa ole. Marika Lindroos marikalindroos@hotmail.com 22 Ta p a h t u m aka len teri 13.3. klo 15.00 Suomen Migreeniyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Itä-Pasilan Palvelukeskus, Junailijankuja 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9. pykälässä mainitut asiat. Vuosikokouksessa luennoi johtava työpaikkalääkäri Jukka Arajärvi aiheesta Migreenipotilas työterveyshuollon asiakkaana. 28.2. klo 13–16 Vertaisiltapäivä trigeminusneuralgiaa sairastaville ja omaisille. Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki Luento vt. neurologian professori Seppo Soinila, HYKS Neurologian klinikka. Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia. Ilmoittautumiset 20.2. mennessä migreeni@migreeni.org tai (09) 8775 3024. 20.–21.3. Vertaisviikonloppu migreeniä sairastaville ja heidän omaisilleen. Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula, www.onnela.com. Viikonloppupaketin hinta on 72 € / henkilö, sisältää ohjelman, majoituksen ja ruokailut. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset jo 1.2. mennessä migreeni@migreeni.org tai (09)8775 3024. 24.4. klo 13–16 Vertaisiltapäivä basilaarimigreeniä ja hemiplegistä migreeniä sairastaville ja omaisille. Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia. Ilmoittautumiset 16.4. mennessä migreeni@migreeni.org tai (09) 8775 3024. TUETUT LOMAT 8.–13.3.2004 ITSETUNTOA JA HYVÄÄ KUNTOA. Runnin kylpylä, 74595 Runni (lähellä Iisalmea) www.runninkylpyla.fi Omavastuuosuus aikuiset 19 €/vuorokausi, lapset 6–15 v 6 €/vuorokausi Hakemus lähetettävä viimeistään 5.1. 21.–26.11. LUMOAVAT LEIDIT Kylpylä Kivitippu, 62600 Lappajärvi, puh. (06) 561 5000, www.kylpylakivitippu.fi Omavastuuosuus aikuiset 20 €/vuorokausi, lapset 6–15 v. 8 € /vuorokausi. Hakemus lähettävä viimeistään 1.9.2004. Hakulomakkeita saa Migreeniyhdistyksestä (09) 8775 3024 tai migreeni@migreeni.org ja ne palautetaan osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2B, 00520 Helsinki. Tuen saajat valitsee Lomayhtymä. Alueet Alajärvi 18.2. klo 18.00 Päänsärky ja hyvä hoito. Nelimarkka-museo. Neurologi Heikki Teirmaa, Medipa Oy. Helsinki 13.1., 10.2., 16.3., 20.4. klo 18.00 Vertaisryhmä. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. 27.1. ja 17.2. klo 18.00 Jatko sovitaan ryhmässä. Vertaisryhmä Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. 14.1. alkaen joka toinen keskiviikko klo 17.30–18.30 Taideterapiaa. Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila. Hahmota elämää kuvien avulla; apunasi tervey- 23 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 denhoitaja, taideterapeutti Riitta Savolainen. 50 € / 5 kertaa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen Migreeniyhdistyksen toimisto (09) 8775 3024 tai migreeni@migreeni.org. 22.1.–30.4. klo 17.00–18.30 Joogaryhmä. Korppaanmäentie 25, Pikku-Huopalahti. 70 € / kausi. Ohjaajana Cora Tiitinen. Ilmoittautumiset Joogaterapiayhdistykseen ma ja ke klo 11–13 puh (09) 637 573 tai posti@joogaterapiayhdistys.fi. Ryhmä sopii myös aloittelijoille. Vesivoimisteluryhmä. Helsingin Ammattikorkeakoulun Fysioterapian laitos, Vanha viertotie 23. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 15, alkaa helmikuussa. 4,60 € / kerta. 10 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Alkamispäivä ja ilmoittautumiset Migreeniyhdistys tammikuun alussa puh. (09) 8775 3024. 13.3. klo 15.00 Migreenipotilas työterveyshuollon asiakkaana. Itä-Pasilan Palvelukeskus, Junailijankuja 3 Johtava työpaikkalääkäri Jukka Arajärvi, Sanoma Oy. Luennon jälkeen Suomen Migreeniyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Hyvinkää 11.2. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Veteraanitalo, Asemankatu 42. Neurologian dosentti, ylilääkäri Esko Kinnunen, Hyvinkään sairaala Hämeenlinna 15.1. klo 19.00 (huom. aika) Migreenin hoito. Hämeen Ammattikorkeakoulu Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 2. Neurologi Jaana Autere, Kanta-Hämeen keskussairaala. Yhteistyössä KeskusApteekin kanssa. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Iisalmi 16.3. klo 18.00 Migreeni ja hyvä hoito. Kulttuurikeskus, Karl Collan -sali. Kirkkopuistonkatu 9. Neurologi Juha Onatsu, Iisalmen sairaala. Puh. (017) 83 861 Joensuu Migreeni-ryhmä. KuntoHovi, Nepenmäenkatu 2. Ryhmän ohjaajana on fysioterapeutti. Sisältö koostuu venyttely-, rentoutus- ja itsehoitoharjoittelusta. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset puh. (013) 1722 514. www.kuntohovi.fi Lahti 28.1. klo 18.00 Ikäihmisten päänsärky. Kaupunginkirjaston auditorio, Kirkkokatu 31. Neurologi Tarja Suomalainen, Diakonialaitoksen lääkäriasema. Oulu 12.5. klo 18.00 Lasten ja nuorten päänsäryt. Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9. Lastenneurologi Leena Vainionpää, OYKS. Tampere 21.1. ja 18.2. klo 18.00 Vertaisryhmä. Kirjastotalo Metson kahvila, Pirkankatu 2. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla keskustellaan työssä ja opiskelussa selviytymisestä. Jatkoteemat sovitaan yhdessä. Pöydällä Päänsärky-lehtiä. 9.3. klo 18.00 Migreenin hoito. Tampereen yliopisto, Kalevantie 4. Neurologi Petteri Maunu, TAYS Kipupkl. 24 Turku Uintitekniikkakurssit 14.1.–3.3. klo 18–19 tekniikkakurssi klo 19–20 vapaa- eli krooliuintikurssi 10.3.–28.4. klo 18–19 tekniikka edistyneille klo 19–20 tekniikkakurssi Liikuntaviraston järjestämät uintitekniikkakurssit, 8 kertaa, 36 €. Mukana Migreeniyhdistyksen edustaja. Tiistaisin ja keskiviikkoisin tammikuun 2. viikko alkaen klo 17.30–18.30 TULES-Migreenijoogaryhmä. Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88 12 kertaa, 96 € sisältää materiaalin (Lääkärin lähetteellä kela-korvaus n. 38 %). Ohjelma www.awitas.fi/yhteydenotto-lomake Ilmoittautumiset anne.winter@awitas.fi (tai 040 590 7060) Valkeakoski 22.1.klo 18.00 Naisten päänsäryt. Valkeakoski-opisto, Kauppilankatu 2. Gynekologi Leena Larva, Aino lääkäriasema. Yhteistyössä opiston kanssa. Tekniikkakursseilla perehdytään eri uintitekniikoiden (rinta- selkä- ja vapaauinti) perusteisiin. Vapaauintikurssilla keskitytään ainoastaan vapaauinnin tekniikkaan. Tekniikka edistyneille on tarkoitettu eri uintitekniikoita jo hieman hallitseville. Ilmoittautumiset su 11.1.04 klo 12–16 Impivaaran uimahallilla. Ma 12.1. 2004 alkaen voi ilmoittautua myös puhelimitse p. (02) 262 3587/uinninvalvonta. Kurssit on tarkoitettu ensisijassa turkulaisille, ei-turkulaiset voivat ilmoittautua 18.1. alkaen. Heille kurssimaksu on + 50 %. 20.1. ja 24.2. klo 18.00 Vertaisryhmä Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Ravintola Koulun kahvila (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Antti Saarikoski puh. 040 507 7150. To 22.1. ja ti 24.2. klo 18.30 Vertaisryhmä. Ravintola Koulun kahvila (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Hilkka Kettinen puh. 050 535 5155. Vertaistukiryhmä raskaana oleville ja hiljattain synnyttäneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.1. 2004 mennessä Marika Lindroosille puh. 040 870 9927 tai (02) 236 9691. 25 Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Forssa: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Salo: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253 Eija Nummi 040 751 3325 Monika Ijäs 050 528 5229 Sirkka Varpula (014) 214 112 Taina Grönqvist 050 348 9492 ja Tania Rautio 040 701 1093 Riitta Nikulainen 0400 970 164 Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Elisa Rosu 040 737 2653 Tuija Uusluoto 050 400 8787 Leena Kanerva 050 520 1958 Anu Kaappola (06) 412 1616 Hilkka Kettinen 050 535 5155 Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 P a l v e l u h akemisto Päänsäryn asiantuntijoita ESPOO HELSINKI Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Helena Haapaniemi Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkärit Markus Färkkilä Hanna Harno Mikko Kallela Teija Silen Postitalon Lääkäriasema, Helsingin Päänsärkykeskus Mannerheiminaukio 1 B 2. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkärikeskus Mehiläinen, Leppävaara Alberganesplanadi 1, 5. krs, 02600 Espoo Ajanvaraus (09) 3482 2222 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Tapiola Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo Ajanvaraus (09) 5305 0300 FORSSA Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus (03) 422 0290 HAUKIPUDAS Neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka Haukiputaan Lääkärikeskus Jokelantie 1, 90830 Haukipudas Ajanvaraus (08) 563 5700 Heinola Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Heinolan lääkäriasema Savontie 7, 18100 Heinola Ajanvaraus (03) 714 3606 Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 00930 Helsinki Ajanvaraus (09) 5305 0400 Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus Raumantie 1 A, 00350 Helsinki Ajanvaraus (09) 561 6111 IISALMI Neurologian erikoislääkäri Juha Onatsu Iilab Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi Ajanvaraus (017) 825 111 JYVÄSKYLÄ Neurologian erikoislääkärit Matti Ilmavirta Torikeskuksen Lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus (014) 446 1611 KUOPIO Neurologian erikoislääkäri Juha Onatsu Suomen Terveystalo Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio Ajanvaraus (017) 5858 300 LAHTI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Hemo Oy Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 878 0811 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003 Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema Sibeliuksenkatu 6, 15110 Lahti Ajanvaraus (03) 813 2288 OULU Neurologian erikoislääkärit Hannele Havanka Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos, Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus (08) 313 2611 PORI Neurologian erikoislääkäri Tapani Jolma Porin Lääkärikeskus Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus (02) 522 533 PORVOO Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus, Porvoon Päänsärkykeskus Piispankatu 22, 06100 Porvoo Ajanvaraus (019) 521 1545 Vastaanotot ke ja pe RIIHIMÄKI Neurologian erikoislääkäri Christine Hedman Lääkäriasema Tuma Oy Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki Ajanvaraus (019) 753 355 RAUMA Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Lääkärikeskus Minerva Kalliokatu 4, 26100 Rauma Ajanvaraus (02) 838 0800 SEINÄJOKI Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 418 2111 26 Uutta tietoa kivusta: www.kivuton.info Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus (06) 414 8223 Neurologian erikoislääkäri Olli Oksaranta Pulssi, Neurocenter Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6300 Ravitsemus terapeutti TAMPERE Lastentautien erikoislääkäri, LT Pirjo Anttila Laillistettu ravitsemusterapeutti, ETM Susanna Isomäki Pulssin Lastenlääkäriasema Humalistonkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 261 6400 Suora numero (02) 261 6322 (päivystykset ja soittopyynnöt) Ars Medicina, Iso Roobertinkatu 8 A, 00120 Helsinki. puh. (09) 6811 390 Neurologian erikoislääkärit Markku Nissilä Timo Pietilä Marja-Liisa Sumelahti Erkki Säkö Tampereen Päänsärkykeskus Satakunnankatu 22, 33210 Tampere Ajanvaraus (03) 366 4344 TURKU Neurologian erikoislääkärit Anu Anttinen Harri Hirvonen Markku Nissilä Olli Oksaranta Vesa Sonninen Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 414 0444 Turun Lasten ja nuorten poliklinikka Linnankatu 28, 20100 Turku Ajanvaraus (02) 269 1167 VANTAA Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen Diacor, Tikkurila Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa Ajanvaraus (09) 7750 8660 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti, Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus (09) 530 501 ���������������������������� ������������������� ��������������������������������� ��������������������������������� HELSINKI Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus, Raumantie 1, 00350 Helsinki. Ajanvaraus puh. (09) 5601 6111 Medivire Ruoholahti Työterveys- ja Lääkäriasema, Itämerenkatu 15 B, 5 krs, 00180 Helsinki puh. 020 581 4500 JOUKKOKIRJE
