Väinölänranta, selostus

Transcription

ASEMAKAAVAN
SELOSTUS
67. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 266 TONTTIEN 3 JA 4
SEKÄ KATU- JA VESIALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
VÄINÖLÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
KAAVATUNNUS 67:025
KAAVAN PÄIVÄYS 20.3.2014 (20.10.2015)
SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 27.10.2015
KAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
67:025 / VÄINÖLÄNRANTA / ASEMAKAAVAN SELOSTUS
27.10.2015 (2)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan muutos koskee 67. kaupunginosan korttelin 226 tontteja 3 ja 4 sekä katu- ja
vesialueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 67. kaupunginosan
korttelin 226 tontit 5-7 ja korttelit 237–240 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita.
Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavan nimi
VÄINÖLÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
Kaavan tunnus
67:025
Kaavan päiväys 20.3.2014, (20.10.2015)
Kaavan laatija
Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17
Puh. (014) 266 7626
email: tapani.tommila@jkl.fi
Kaavan
vireilletulo
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 20.2.2013
Hyväksymispäivämäärät
Ltk 8.4.2014, 2.6.2015, 3.11.2015
Kh xx.xx.201x
Kv xx.xx.201x
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Väinölässä Äijäläntien eteläpuolella ja Niitynrannantien molemmin puolin Äijälänsalmen rannassa noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän kaupungin keskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin 9 hehtaaria.
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavasta käytetään nimeä Väinölänrannan asemakaavan muutos ja laajennus. Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n hakeman Väinölänrannan asemakaavamuutoksen tavoitteena
on tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaisesti. Väinölänrantaan on tarkoitus varata alueita kaupunkikuvallisesti laadukkaalle
ja korkealuokkaiselle asuntorakentamiselle sekä virkistykselle.
KAAVOITUS
27.10.2015 (3)
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................5
1
1.1
1.2
1.3
ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 5
KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 5
LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................6
2
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6
2.1.1
Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6
2.1.2
Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 8
2.1.3
Rakennettu ympäristö ......................................................................................................................... 11
2.1.4
Maanomistus ........................................................................................................................................ 18
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 20
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 20
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 31
3
3.1
3.2
3.3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ............................................................................................. 31
SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ........................................ 31
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 31
3.3.1
Osalliset ................................................................................................................................................. 31
3.3.2
Vireilletulo.............................................................................................................................................. 32
3.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 32
3.3.4
Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 33
3.4
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 34
3.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 34
3.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.............................................. 35
3.5
ASEMAKAAVALUONNOS .......................................................................................................................... 37
3.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta .................................................................................... 37
3.5.2
Asemakaavaluonnos ........................................................................................................................... 40
3.5.3
Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja kaavaehdotuksen suunnittelu............................................ 40
3.5.4
Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ............................................ 48
ASEMAKAAVAN KUVAUS......................................................................................................................... 49
4
4.1
KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 49
4.1.1
Mitoitus .................................................................................................................................................. 50
4.1.2
Palvelut .................................................................................................................................................. 51
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 51
4.3
ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 52
4.3.1
Korttelialueet ......................................................................................................................................... 52
4.3.2
Muut alueet ........................................................................................................................................... 52
4.3.3
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET .......................................................................................................... 53
4.4
KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 56
4.4.1
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .................................................................................. 56
4.4.2
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ............ 57
Yhdyskuntarakenne ............................................................................................................................................ 57
4.4.3
Vaikutukset naapureiden näkymäalueisiin ....................................................................................... 58
4.4.4
Muut vaikutukset .................................................................................................................................. 62
4.5
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 62
4.6
NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 62
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 63
5
5.1
5.2
5.3
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 63
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 63
TOTEUTUKSEN SEURANTA..................................................................................................................... 63
SELOSTUKSEN LISÄLEHTI ................................................................................................................................. 64
KAAVOITUS
27.10.2015 (4)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (25.5.2015)
2) asemakaavan seurantalomake
3) ote ajantasa-asemakaavasta
4) ulkovalaistuksen periaatteet, yleisohje
5) tonttijakokartat
6) havainnekuvia
7) asemakaavaluonnos, pienennös (20.3.2014)
8) asemakaavaehdotus, pienennös (tarkistettu 20.10.2015)
Muu lähdeaineisto:
1) luontoselvitykset vuosilta 1999 ja 2001
2) liito-oravaselvitys 2012 julkinen
3) Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7.11.2013
4) Lausunto ympäristöterveyslautakunnalle Vaajakosken Autovarasto Oy:n Väinölän
telakkaa koskevasta ilmoituksesta. Jyväskylän maalaiskunta, Ympäristölautakunta
14.1.2003.
5) Väinölänrannan asemakaavaehdotuksen näkemäanalyysi. Jyväskylän kaupunki,
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Eetu Lappalainen 21.10.2015.
KAAVOITUS
1
TIIVISTELMÄ
1.1
ASEMAKAAVA
27.10.2015 (5)
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Väinölän vanhan teollisuusalueen
muuttaminen viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinalueeksi. Tarkoitus on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella asuntorakentamisella,
rakentaa virkistysalueita sekä täydentää alueen kevyenliikenteen verkostoa. Arvokkaille
luontoalueille varataan suojelualue. Väinölänrannalla on kaupunkikuvallista merkitystä
myös Päijänteen suunnasta vesiteitse lähestyttäessä ja tämä on suunnitteluratkaisuissa
otettu huomioon.
1.2
KAAVAPROSESSIN VAIHEET
Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 4.12.2012.
Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.2.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille
18.2.2013.
Aloitusvaiheen kyläkävely järjestettiin 3.4.2013.
Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 8.4.2014.
Asemakaavaluonnos oli MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 29.4 - 30.5.2014 välisen ajan.
Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 7.5.2014.
Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 2.6.2015.
Kaavamuutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 9.6. - 24.7.2015.
Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 3.11.2015.
Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.20xx
Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.20xx.
1.3
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Kaupunkirivitalojen ja kerrostalokorttelien rakennuttajana tulee kaavan laatimisen aikaisen
tiedon mukaan toimimaan Vaajakosken rakennuspalvelu Oy (VRP). Katu- ja puistoalueet
toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta
rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rakentaminen voi alkaa kaavan vahvistuttua.
KAAVOITUS
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
27.10.2015 (6)
Suunnittelualue sijaitsee Väinölässä Äijäläntien eteläpuolella ja Niitynrannantien molemmin puolin Väinölänrannassa noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän kaupungin
keskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin 9 hehtaaria.
Väinölänranta on osa Jyväskylän teollista historiaa, vaikka Väinölän konepajan kaikki rakennukset ovatkin tuhoutuneet tai purettuja. Aikanaan ison kaksikerroksisen konepajarakennuksen perustusten jäänteitä on edelleen tontilla. Teollisen tuotannon perintöä on
myös se seikka, että Väinölänranta on ollut vielä 2000- luvun vaihteessa maaperältään
pahoin saastunut. Maaperää on pilannut sekä alueen oma konepajatoiminta että aikanaan
muualta valumavesien mukana kulkeutuneet saasteet. Aluetta on puhdistettu hyvin voimakkaasti viimevuosina nykyisen maanomistajan Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n
toimesta ja tietenkään alueelle ei enää kulkeudu saasteita. Maiseman ankaruutta korostavat puhdistustoimenpiteiden jäljet sekä alueen käyttäminen maamassojen läjitysalueena.
Kuvassa vasemmalla palokalustevaja ja oikealla konepajarakennuksen jäänteitä kesällä
2011.
KAAVOITUS
27.10.2015 (7)
Suunnittelualueen itäpuoli on lähellä luonnontilaa ja liito-oravien sekä lepakoiden asuinaluetta. Siellä ihmisen kädenjälki ei ole enää niin voimakkaasti läsnä. Lännessä suunnittelualue rajautuu edelleen toiminnassa olevaan telakka-alueeseen. Väinölänrannan pohjoispuolella Äijäläntien takana alkaa Väinölän pien- ja rivitaloalueet eli paikallisten mukaan
Väinölän kylä.
telakka
liito- oravat
Suunnittelualue on rajattu katkoviivalla ilmakuvan ja pohjakartan yhdistelmään. Palokalustevaja on ympyröity katkoviivalla kuvaan.
KAAVOITUS
2.1.2
27.10.2015 (8)
Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
Suunnittelualue Väinölänranta sijaitsee Väinölässä, Jyväsjärven ja Päijänteen yhdistävän
Äijälänsalmen rannalla. Äijälänsalmi ja sen osana Väinölänranta on Päijänteen porttialuetta vesiteitse Jyväskylään saavuttaessa. Saapumista Jyväskylään Äijälän jokikanavaa
pitkin reunustavat Kuokkalan pienvenesatama ja vastarannalla Väinölän telakka. Suurmaisemaa hallitsee loivan ja matalan rantavyöhykkeen takana metsäinen Jyskänvuori,
jonka lakikorkeus on +141,20 (N2000).
Väinölänranta nähtynä Kuokkalan pienvenesataman suunnasta. Vastarannalla telakan
laiturissa näkyy veneitä ja siitä oikealle alkaa suunnittelualue. Taustalla kohoaa Jyskänvuori.
Maaperä
Suunnittelualueen maasto nousee erittäin loivasti kohti pohjoista. Alueen korkein kohta on
noin +84,0 ja matalin kohta noin +79,4. Ranta on etelän suuntaan Päijänteeseen viettävää
hiesupohjaista maata. Äijäläntien korkeusasema suunnittelualueen pohjoisreunalla vaihtelee +85,0 ja 84,5 välillä ja siitä pohjoiseen Väinölän kylän eteläreunan rakennusten pihakorot vaihtelevat alkaen noin +86,0 aina +90,0 saakka. Olemassa oleva asutus on siis muutaman metrin Väinölänrantaa ylempänä. Korkeusasemat on ilmoitettu N2000 järjestelmässä.
KAAVOITUS
27.10.2015 (9)
Väinölänrantaa nähtynä Äijäläntien suunnasta. Ranta viettää loivasti etelään Päijänteen
suuntaan.
Luonnonolot
Väinölänrannan suunnittelualue on Päijänteen ranta-aluetta ja rantaviivan pituus on noin
450 metriä. Suunnittelualueen länsiosa on puoliksi ihmisen muokkaamaa metsittynyttä
maan varastointialuetta ja itäosa koivumetsäistä ranta-aluetta.
Kasvillisuutena on hoitamatonta pensastoa sekä lehtipuita, pääasiassa koivua. Niitynrannatien ympäristössä kasvaa komeaa koivikkoa. Rannassa on pensastoa ja rantavedessä
tiheää vesikasvillisuutta.
Alueelta ja sen ympäristöstä on tehty useita maaperän pilaantuneisuuden selvityksiä ja
aluetta on puhdistettu. Samoin alueella olleita betoni- ja tiilimurskakasoja on osin poistettu.
Luontoselvitysten mukaan ranta-alueella kasvaa Keski-Suomessa silmällä pidettäviin lajeihin kuuluvat rantayrtti ja rohtoraunioyrtti.
Liito-oravaselvityksen v.2012 mukaan alueelta Äijäläntie-Niittyrannatie-Päijänne on löytynyt liito-oravan jätöksiä sekä kolopuita. Jätöshavainnot keskittyvät erityisesti suunnittelualueen itäosaan. Katso liito-oravaselvitys 2012 julkinen.
Suunnittelualueella on nähty lepakoita öisellä taivaalla. Alueella on yksi rakennus, vanha
palokalustevaja, jota lepakot saattaisivat käyttää kesäaikaan lepopaikkanaan, niinpä se
tutkittiin toukokuussa 2007. Lepakoita tai merkkejä niiden oleskelusta ei havaittu. Vaja on
kylmä rakennus ja sen katto on romahtanut, joten se ei sovellu talvehtimispaikaksi. Laajempi Väinölänrannan lepakkokartoitus tehtiin vuonna 2012 ja silloin osoittautui, että lepakot asuvat suurin piirtein samoilla kulmilla liito-oravien kanssa alueen itäosassa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (10)
Väinölänranta on uuden yleiskaavaehdotuksen yhteydessä laaditussa teemakartassa 2
merkitty ”kehitettäväksi viheralueverkko- yhteydeksi”. Yhteyden toimivuutta tulee pyrkiä
parantamaan alueen tarkemman suunnittelun vaiheessa uudelleen sijoittamisen ja/tai uuden kompensoivan viherrakenteen avulla. Verkon täsmällinen sijainti tulee selvittää ja
osoittaa tarkemmassa suunnittelussa siten että se muodostaa viherrakenteeltaan katkeamattoman ja mahdollisimman leveän luonnonpiirteiltään mahdollisimman monimuotoisen
alueverkon osan.
KAAVOITUS
27.10.2015 (11)
Väinölänranta jää kuvassa vasemmalla. Äijäläntien oikealla puolella maasto nousee paikoitellen jyrkästi ja osa Väinölän kylän eteläreunan taloista on suunnittelualuetta muutaman metrin korkeammalla. Tässä kohtaa kuvattuna korkeusero on suurimmillaan.
Pienilmasto
Sijainti etelään viettävässä rinteessä luo alueelle suotuisan pienilmaston. Myös vesistön
läheisyys vaikuttaa olosuhteisiin lämpötilaeroja tasoittamalla. Toisaalta pohjoisen Päijänteen laajat avoimet alueet saattavat voimistaa erityisesti idän, etelän ja lounaan suuntaisia
tuulia, mikä vaikuttaa koettuun pienilmastoon heikentävästi.
Vesistöt ja vesitalous
Alueella on sadevesiviemäriverkosto, johon pintavedet johdetaan, mutta pihojen ja puistometsien päällystämättömillä alueilla suuri osa sadevesistä imeytynee maahan. Väinölän
puistoalueen kokoojaoja laskee luonnollisesti Päijänteen suuntaan, mutta siirtyy Äijäläntien
kohdalla putkeen ja siirtyy putkessa idän suuntaan kadun varressa, kunnes ennen Niittyrannantietä kääntyy kohti Päijännettä ja muuttuu taas avo-ojaksi. Tähän avo-ojaan kertyy
alueen pintavalunta – eli hulevesiä laajemmaltakin alueelta. Päijänteen keskivedenkorkeus
on +78,68 (N2000), mutta Päijänteen läheisyydestä aiheutuvat tulvariskit on otettava huomioon alueen rakentamisessa. Kerran tuhannessa vuodessa tapahtuvan tulvan vedenpinnan korkeus on +80,70 ja kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan vedenpinnan korkeus on +80,10 N2000 järjestelmässä.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Asuminen ja sosiaalinen ympäristö
KAAVOITUS
27.10.2015 (12)
Suunnittelualueen lähiympäristössä ja vaikutusalueella (noin puolet Väinölän kaupunginosan alueesta) asuu lähes 1200 asukasta, joista lapsia (0-14 vuotta) on noin 22 %, nuoria
ja työikäisiä (15–64 vuotta) yli 67 % ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) yli 10 %. Alueella toimii
yksi päiväkoti.
Suunnittelualue lähiympäristöineen sekä vaikutusalue karttaan rajattuna punaisella värillä
KAAVOITUS
27.10.2015 (13)
Yhdyskuntarakenne
Väinölänranta on rakentamatonta entistä teollisuusaluetta, mikä on konepajan tulipalon ja
raivaamisen jälkeen jäänyt vuosikymmeneksi ilman suurempaa käyttöä. Alueelle on läjitetty maamassoja ja tämän jälkeen se on pusikoitunut paikoitellen vaikeakulkuiseksi. Väinölänrannan itäosa on enemmän luonnonmukaista kaupunkimetsää. Jyväskylän maalaiskunnan aikana Väinölää on kehitetty pien- ja rivitaloalueena, mutta kuntaliitosten jälkeen
alueen sijainti kuuden kilometrin (linnuntietä 4 km) etäisyydellä uuden Jyväskylän kaupungin ydinkeskustasta puoltaa alueelle tehokkaampaa rakentamista.
Suunnittelualue ympyröity karttaan punaisella.
Kaupunkikuva
Kaupunkikuva alueella on hieman sekava ja selvästi muutostilassa. Kaavamuutosalue on
osa Väinölän vanhaa teollisuusympäristöä, jossa teollisuus on jo osittain poistunut ja uusiutumassa uuteen käyttötarkoitukseen. Samantyyppinen kaavamuutos teollisuuskorttelista asuinkortteliksi on hyväksytty vuonna 2006 Äijäläntien alkupäässä yritysalueen viereen.
Mahtuupa Äijäläntien varteen sen pohjoispuolelle myös pätkä perinteistä peltomaisemaa
maalaistaloineen. Väinölänrannan alue rajautuu pohjoisessa ja idässä pientalotontteihin ja
lännessä Väinölän telakkaan. Telakan alueella jatkuu laivojen kunnostus edelleen, koska
uutta telakka-aluetta ei ole Päijänteeltä löytynyt, jossa pystyttäisiin huoltamaan myös suurempia laivoja. Telakkatoiminnasta aiheutuu ympäristöön hetkittäin melu- ja pölyhaittoja.
Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentumaton lukuun ottamatta punatiilistä entistä palokalustevajaa. Äijäläntien pohjoispuolella kulkee ilmajohto tiensuuntaisesti. Ohessa linkki
KAAVOITUS
27.10.2015 (14)
googlemapsin
katunäkymiin:
https://maps.google.fi/?ll=62.228476,25.815704&spn=0.00001,0.013894&t=m&z=17&layer
=c&cbll=62.228465,25.815815&panoid=zRHk4hcn-XJRNwlYBl8I9w&cbp=12,121.06,,0,0.28
Palvelut
Suunnittelualue tukeutuu Vaajakoski-Jyskän sekä osin Kuokkalan palveluihin, mutta yksi
päiväkoti Väinölässä on. Äijälänrantaan on uudelle asuntomessualueelle tulossa uusi päiväkoti. Lisäksi päivittäistavarakaupan sijoittumista on alueelle tutkittu ja asemakaava mahdollistaa yhden kaupan rakentamisen Äijälänrantaan sekä toisen Väinölän kaupunginosan
luoteiskulmaan.
Virkistys
Väinölänranta ei houkuttele ulkoilijoita vaikeakulkuisuutensa vuoksi. Rantavyöhykkeellä ei
ole näkynyt kaavoittajan viiden maastokäynnin aikana ulkoilijoita eikä virkistyskäytössä
olevia polkuja ole muodostunut suunnittelualueelle, mutta Äijäläntien kevyenliikenteen väylällä liikkujia on runsaasti. Talviaikaan jäällä liikkuu paljon ulkoilijoita ja Väinölän kaupunginosan asukkaat menevät jäälle suunnittelualueen poikki avo-ojan vierustaa. Avo-ojan
itäpuolella kaupungin omistamalla maalla on ilmakuvatarkastelun ja maastokäyntien perusteella ollut epävirallisessa säilytyksessä soutuveneitä.
Liikenne
Väinölänranta on saavutettavissa joukkoliikenteen avulla, kun Äijäläntien bussipysäkille
pysähtyvät bussilinjat 15 ja 22. Väinölän alueen rivi- ja pientalojen liikkuminen perustuu
kuitenkin kaavoittajan näkemyksen mukaan yksityisautoiluun, mutta alueelle on olemassa
kohtalaisen hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Näitä yhteyksiä on parannettu Äijälänrannan
asuntomessualueen rakentamisen aikana. Kuokkalantien ylitys Väinölästä keskustan
suuntaan on jatkossa helpompaa, kun Äijälän alikulkukäytävä valmistuu lähitulevaisuudessa. Myös Väinölän asukkaiden toivoma suojatie Kuokkalantien yli on toteutumassa. Lisäksi
Kuokkalantien ympärille on tulossa meluaitoja, jotka vaimentavat liikennemelua sekä Väinölän että Äijälänrannan suuntaan.
KAAVOITUS
27.10.2015 (15)
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Väinölänrannan läheisyydessä on Äijälän yritysalue, missä sijaitsee myös Väinölän telakka. Alueella vuodesta 1897 toimineen Väinölän konepajan tuhouduttua tulipalossa
13.10.1993 suunnittelualueella ei ole enää ollut teollista toimintaa. Väinölän alueen varsinainen teollisuuskeskittymä on vajaan kilometrin päässä pohjoisessa Jyskän laaksossa
Vaajakosken moottoritien vieressä.
Ote vuoden 1963 peruskartasta. Väinölän konepajan (ympyröity punaisella) rakennukset
ovat hävinneet puoliksi romahtanutta palokalustevajaa lukuunottamatta.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelualueita eikä kohteita ja Väinölänranta on tällä
hetkellä rakentumaton lukuun ottamatta punatiilistä entistä palokalustevajaa. Vaja on erittäin huonokuntoinen ja sen katto on romahtanut. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä idän puolella on maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Länkelän pihapiiri. Alueella
ei ole tunnettuja muinaismuistoja.
KAAVOITUS
27.10.2015 (16)
Länkelän pihapiirin hieman pohjalaistyyppinen ja kaksikerroksinen Väinölän huvila rakennettiin asuinrakennukseksi Kymin Uittoyhdistyksen konepajan johtajalle vuonna 1894. Huvila on harjakattoinen hirsirakennus, jonka seinustalla on viisikulmainen koko rakennuksen
korkuinen kuisti. Länkelän pihapiiriin kuuluu myös pieni rantasauna. Lähde: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto.
KAAVOITUS
27.10.2015 (17)
Varppausveneitä tekeillä Väinölän konepajan pihassa luultavasti kesällä 1951. Kuva Suomen Metsämuseon kuva-arkisto. Lähde: Erottelu ja varppaus, Puun vesikuljetus Vaajakoskella, Patrikainen Seppo 1997.
Tekninen huolto
Alueella on normaali kunnallistekniikka ja suunnittelualue on mahdollista liittää yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Väinölän telakka-alueen länsipuolella on viemäripumppaamo, josta naapurin mukaan tulee ajoittain hajuhaittoja.
Ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva Väinölän entinen konepaja-alue on kunnostettu
massanvaihdolla vuosina 2004–2005 sekä syksyllä 2009. Maita poistettiin yhteensä noin
19 000 tonnia, josta raskasmetalleilla pilaantuneita maita oli noin 15 900 tonnia ja öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita noin 2 500 tonnia. Lisäksi poistettiin raskasmetalleilla, öljyllä ja
PCB-yhdisteillä pilaantunutta ojan pohjasedimenttiä noin 700 tonnia. Vuoden 2009 kunnostuksen jälkeen konepajan alue ja alueella oleva oja todettiin jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella kokonaan kunnostetuiksi.
Järvialueelle on tehty sedimenttitutkimuksia vuosina 2002 ja 2003. Tutkimuksissa todettiin
kohonneita pitoisuuksia mineraaliöljyä, PCB-yhdisteitä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja.
Konepajan länsipuolella sijaitsevasta rengaskaivosta otettiin vesinäyte vuonna 1998. Näytteestä analysoitiin raskasmetallit. Pitoisuudet eivät ylittäneet pohjaveden ympäristölaatunormien Vna 341/2009 raja-arvoja.
KAAVOITUS
27.10.2015 (18)
”Konepaja-alueella tehdyistä kunnostuksista huolimatta on mahdollista, että jätetäyttöjä ja
haitta-aineita esiintyy myös kauempana entisen teollisuusalueen tontin rajasta. Suunnittelualueen puhtauden varmistamiseksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy teki maaperätutkimuksia 25.–26.9.2013. Näytteenotto suoritettiin koekuoppatutkimuksena 15 pisteessä
(FCG1-FCG15). Koekuopat kaivettiin kaivinkoneella. Näytepisteiden sijainnit määritettiin
aiemmin tehtyjen kunnostustietojen, muiden kohteesta saatujen tietojen sekä ilmakuvien
perusteella. Näytteitä otettiin koekuopista maaperän kerrosjärjestys huomioiden noin metrin välein. Näytteenotto ulotettiin noin kolmen metrin syvyyteen. Tutkimusten perusteella
pilaantunutta maata ei havaittu muualla kuin näytepisteen FCG8 läheisyydessä 1-2 m
syvyydessä. Pilaantuneen maan laajuutta ja sen määrää ei tässä tutkimuksessa selvitetty
tarkemmin, mutta sen arvioidaan olevan korkeintaan muutama sata m3. Kohteen riskitarkastelun perusteella kohteessa ei ole välitöntä kunnostustarvetta. Alueella ollaan suunnittelemassa asuinrakentamista, jonka toteutuessa alueella olevat rakenteet on purettava.
Jätetäyttöjen ja niiden välittömässä läheisyydessä olevien maiden poisto suositellaan tehtäväksi purkutöiden yhteydessä. Kunnostustaso määräytyy pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen perusteella tehtävässä alueellisen ELY - keskuksen päätöksessä.”
”Vuonna 2013 tehdyissä tutkimuksissa sedimenttinäytteitä otettiin kahdeksasta näytteenottopisteestä (FCG11sed-FCG18sed). Sedimenttinäytteet otti FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy:n toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus
24.9.2013. Kohteessa todetut pitoisuudet ovat PIMA-ohjearvoihin verrattuna melko korkeita ja mahdollisesti terveydelle vaaraa aiheuttavia. Terveysriskin arvioinnin perusteella
haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen on tarpeellista, jos alueelle rakennetaan
terassitaloja, ja ranta-alueella uidaan. Sedimentti suositellaan kunnostettavaksi ainakin
alueen länsireunalta entisen ojan edustalta. Pilaantunutta sedimenttiä arvioidaan olevan
siellä muutama sata m3. Sedimentin kunnostus lisää alueen arvostusta ja tulevien asuintonttien arvoa.” (Lainaukset: Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus,
Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7.11.2013).
2.1.4
Maanomistus
Kaavamuutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Jyskän Väinölänranta sekä Jyväskylän kaupunki. Kaava-alueen laajennusosa ja ympäröivä katualue sekä suunnittelualueen edustan
vesialue ovat kaupungin omistuksessa. Naapuruston pientalotontit ja telakkatontti ovat
yksityisomistuksessa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (19)
Maanomistuskartta 2015.
KAAVOITUS
27.10.2015 (20)
2.2
SUUNNITTELUTILANNE
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka
ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut
voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä
asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla.
Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä. Kartta on ns. kansanpainos ja yhdistelmässä esitetään yhdellä kartalla voimassa olevat maakuntakaavat.
KAAVOITUS
27.10.2015 (21)
Yleiskaavat
Jyväskylän maalaiskunnan aikana alueelle laadittiin vuonna 1991 Vaajakoski-Jyskä
osayleiskaava, mikä on oikeusvaikutukseton. Siinä kaava-alue on asuinpientaloaluetta
(AP). Kevyen liikenteen reitti kulkee tässä versiossa vielä rannassa.
Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa 5.9.2011 hyväksyttiin yleiskaavan raamilauseet, joiden mukaan uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja
kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön.
Oikeusvaikutukseton Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava.
Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa Väinölänrannan alue on kestävän
liikkumisen taajama- aluetta. Merkinnällä on osoitettu tiivistyvät, toiminnoiltaan monipuoliset taajamarakenteen alueet, joilla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua
asemakaavoitukseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä
paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan
4.9.2014 tarkistetussa muodossa kokouksessaan 10.11.2014, mutta se ei ole vielä saanut
lainvoimaa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (22)
Jyväskylän kaupungin uudessa strategisessa yleiskaavaehdotuksessa näkyy Jyväsjärven
ympärillä ”kehä sininen”, mihin ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja. Väinölänranta on
kartassa kestävän liikkumisen taajama- aluetta.
Äijäläntietä pitkin kulkee yleiskaavaehdotuksen teemakartassa 6 pyöräilyn ohjeellinen
aluereitti.
KAAVOITUS
27.10.2015 (23)
Voimassa olevat asemakaavat
Kaavamuutosalueella on voimassa 12.1.1982 vahvistunut kaava, jossa alue on teollisuusrakennusten ja – laitosten korttelialuetta (TTA-3). Tämä kaava mahdollistaisi kaavaalueelle 20 000 kerrosalaneliömetriä teollisuusrakentamista sekä isoja laiturirakenteita Päijänteelle. TTA-3 määräyksen mukaan korttelialueeseen rajoittuvalle vesialueelle saa rakentaa toimintaa palvelevia laituri- ja telakkalaitteita, mikäli se muut määräykset huomioon
ottaen on mahdollista. Laitteet eivät saa ulottua 50 metriä kauemmas rantaviivasta. Suunnittelualueen itäpuoli on tällä hetkellä asemakaavan ulkopuolista aluetta.
Väinölänrantaan ei enää 2010- luvulla voisi kuvitella sijoitettavan 20 000 kerrosalaneliömetriä teollisuushallirakentamista. Kuitenkin vuonna 1982 suunnittelualue on
ollut Jyväskylän maalaiskunnan eteläistä reuna-aluetta Päijänteen vesistöreitin äärellä ja
alueen käytöllä pitkä teollinen historia 1800- luvun lopulta lähtien. Nyt asemakaava on selvästi vanhentunut.
KAAVOITUS
27.10.2015 (24)
Alueelle laaditut aikaisemmat suunnitelmat
Väinölänrannan alueelle on laadittu Jyväskylän maalaiskunnan aikana monia eri maankäyttösuunnitelmia. Kaikkia entisiä suunnitelmavaihtoehtoja tässä selostuksessa ei käydä
läpi, mutta eräänlainen kehityskaari ja ajattelun muutos kaupunkisuunnittelussa on havainnoitavissa kun maalaiskunta liittyy Jyväskylän kaupunkiin ja Väinölänrannan strateginen sijainti maalaiskunnan reuna-alueelta muuttuu Jyväskylän kaupungin kehitettäväksi
taajama-alueeksi.
Arkkitehtitoimisto Kauko Lahti KY teki vuonna 1988 Väinölänrantaan maalaiskunnan tilauksesta hyvinkin kaupunkimaiselta vaikuttavan suunnitelman. Äijäläntien varressa on kolmikerroksisia kerrostaloja ja ranta-alue on varattu pari- sekä rivitaloille. Ranta on jätetty
yleiseen käyttöön kevyen liikenteen väylälle. Tämän kaltainen rantareitin toteutus on nyt
Jyväskylän kaupungissa Jyväsjärven ympärillä, mikä on kaupungin suosituin ulkoilualue
keskustassa. Tämä suunnitelma ei ilmeisesti ollut toteutettavissa maanomistusolojen eikä
taloudellisten seikkojen vuoksi. Yleisiä virkistysalueita rantaan tässä suunnitelmassa ei ole
eikä liito-oravakaan ole vielä aiheuttanut suunnitteluun aluevarauksia. Edelleen toiminnassa oleva telakka puuttuu myös.
KAAVOITUS
27.10.2015 (25)
Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkanen teki vuonna 1998 Väinölänrantaan entisen konepajan
tontille suunnitelman tiiviistä rivi- ja pienkerrostaloalueesta. Suunnitelman ajateltu rakennusoikeus yli 8 000 kerrosalaneliömetriä johtaa valitulla rakennustyypillä osittain muurimaiseen rakenteeseen, mutta tunnelma on hyvällä tavalla pikkukaupunkimaisen tiivis. Pysäköinti on keskitetty Äijäläntien varteen.
Jyväskylän maalaiskunta tutki omana kaavoitustyönään keväällä 2000 suunnittelualueelle
tiivistä kaupunkimaista korttelirakennetta. Rakennusten massoittelulla pyritään ansiok-
KAAVOITUS
27.10.2015 (26)
kaasti maksimoimaan näkymät Päijänteelle uusista asunnoista. Pysäköinti on keskitetty
Äijäläntien varteen.
Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy teki vuonna 2007 Väinölänrantaan vielä maalaiskunnan tilauksesta suunnitelman tiiviistä rivi- ja paritaloalueesta. Suunnitelman ajateltu rakennusoikeus 12 900 kerrosalaneliömetriä johtaa valitulla rakennustyypillä mattomaiseen rakenteeseen, mikä ei jätä tilaa yhteisille luonto- tai virkistysalueille. Toisaalta jos hanketta
karsitaan oleellisesti, niin se ei ole enää taloudellisesti kannattava. Suunnitelman etuja
ovat pienimittakaavainen pientalomainen ilme, mutta edelleen hanke jäi toteutumatta.
KAAVOITUS
27.10.2015 (27)
Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy teki edelleen vuonna 2010 Jyväskylän kaupungin
asemakaavoituksen pyynnöstä Väinölänrantaan kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisen ehdotuksen, missä kahdeksan kerroksiset asuinkerrostalot sijoittuisivat yhtä lukuun ottamatta
aivan rannan tuntumaan. Rivitalot olisivat kerrostalojen takana ja pysäköinti Äijäläntien
varressa. Ansiokas suunnitelma jättää edelleen niukasti tilaa yhteisille luonto- tai virkistysalueille. Suunnitelmassa on asumista 16 000 kerrosalaneliömetriä.
KAAVOITUS
27.10.2015 (28)
Kaavoituskatsaus
Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014–2016 Väinölänranta on asemakaavoituksen työohjelmassa kohde numero 28. Asemakaavan valmistumisen tavoiteaikataulu on
ajateltu vuodelle 2014, mutta tämä ei ole toteutunut.
KymppiR –ohjelma
Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa
KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi.
Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla
kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista
eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia
asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Väinölänranta on mukana KymppiR2014 ohjelmassa.
Ote KymppiR2014 ohjelmasta, missä näkyy uudet kerros- ja rivitaloalueet vuosille 2014–
2024.
KAAVOITUS
Rakennusjärjestys
Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden
8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.
27.10.2015 (29)
rakennusjärjestyksen
Tonttijako- ja rekisteri
Alueella on voimassaoleva tonttijako, mutta kiinteistörajojen tarkistus on käynnistetty
14.10.2013. Rantaviivaa on muokattu voimakkaasti maanparannustöiden yhteydessä ja
kiinteistörajat eivät välttämättä noudata rantaviivaa suhteessa vesialueeseen.
Pohjakartta
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se
täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Pohjakartta on tarkistettu 14.11.2012.
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai
ovat suunnitteilla
Kaavamuutosalue on nimetty kehittämisalueeksi kymmeneksi vuodeksi Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston kokouksessa 10.11.2003. Kehittämisalueaika päättyi
10.11.2013.
KAAVOITUS
27.10.2015 (30)
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Väinölänrannasta noin kilometri kaupungin keskustan suuntaan Äijälänrannassa on Jyväskylän asuntomessualue 2014. Tulevaisuudessa Äijälänrannassa asuu noin 800–1000 asukasta.
Äijälänrantaan on kaavoitettu pientalojen lisäksi kolme 13 kerroksista tornitaloa, joista yksi
valmistui kesän 2014 rakennusmessuille.
Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt
inventoinnit (tässä on listattu vain viimeisimmät)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7.11.2013
Yhteenveto aiemmista (maaperä) tutkimuksista ja riskinarvio, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12.8.2013
Jyväskylän Väinölänrannan lepakkokartoitus 2012, Mikko Erkinaro
Jyväskylän ekologinen viherverkko, selvitys yleiskaavaa varten; Elina Lehtinen
2012
Liito-oravan esiintyminen Väinölän rannassa; Timo Pylvänäinen 2012
Liito-oravaselvitys; FM Kirsi Hänninen-Valjakka kevät 2007
Lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta Väinölänrannan pilaantuneiden
maiden selvitys- ja puhdistustilanteesta asemakaavoitusta varten 31.7.2007.
Kuokkalan kehäväylä, tiesuunnitelma (Jyväskylän kaupunki, Tiehallinto) sisältäen
meluselvityksen 2006
Liikennelaskenta Äijäläntiellä kunnan toimesta kevättalvi 2006
Jyskänlaakson luontoselvitys 2002
Äijälänrannan (Maalaiskunnan aikainen nimitys) luontoselvityksen täydennys 2001
Äijälänrannan (Maalaiskunnan aikainen nimitys) luontoselvitys 1999
KAAVOITUS
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
27.10.2015 (31)
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Väinölän vanhan teollisuusalueen
muuttaminen viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinalueeksi. Tarkoitus on tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisella asuntorakentamisella, rakentaa virkistysalueita sekä täydentää alueen kevyenliikenteen verkostoa. Samalla arvokkaille luontoalueille varataan
suojelualue ja turvataan liito-oravien sekä lepakoiden eläminen alueella. Väinölänrannalla
on kaupunkikuvallista merkitystä myös Päijänteen suunnasta vesiteitse lähestyttäessä ja
suunnittelualue on osa kaupungin vesistöporttialuetta kun saavutaan Äijälän jokikanavaa
pitkin Jyväskylään.
3.2
SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Kaavamuutosta on hakenut maanomistaja Kiinteistö Oy Jyskän Väinölänranta/ Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy. Asemakaavahanketta on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden
sisäisessä palaverissa 15.11.2011.
3.3
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
3.3.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään (MRL 62§).
Muutoksen hakija:
Kiinteistö Oy Jyskän Väinölänranta / Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy
Viranomaiset:
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Rakentaminen ja ympäristö
Liikenne ja viheralueet
Keski-Suomen Pelastuslaitos
Jyväskylän Energia Oy / vesi
Elenia Lämpö Oy
Keski-Suomen ELY
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen museo
Liikennevirasto
KAAVOITUS
27.10.2015 (32)
Aluehallintovirasto (AVI)
Muut:
Korttelin maanomistajat
Elisa Oyj, Tuotanto
TeliaSonera Finland Oyj
Elenia
Asukasyhdistykset:
Väinölän kyläyhdistys
3.3.2
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä
20.2.2013 ja maanomistajille 18.2.2013 päivätyllä kirjeellä.
3.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua
kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään
erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnoksen valmistelu
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot
sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
Asemakaavoitus järjesti alueen asukkaille ja asiasta kiinnostuneille ns. kyläkävelyn
3.4.2013, missä esiteltiin tulevaa asemakaavan muutosta ja sen mahdollista sisältöä.
Suunnitelmia ja kuvia ei vielä tässä vaiheessa ollut kaavoittajalla esiteltäväksi, mutta työn
tavoitteista käytiin vilkasta keskustelua.
Luonnosvaihe
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy 8.4.2015 laaditun asemakaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 29.4. –
30.5.2014 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta on tiedotettu Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen
www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavasta järjestettiin avoin yleisötilaisuus 7.5.2014. Osallisille ja viranomaisille on
tiedotettu myös kirjeitse, kirjeet on päivätty 28.4.2014. Mielipiteensä on voinut ilmoittaa
kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
KAAVOITUS
27.10.2015 (33)
Ehdotusvaihe
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka
kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 2.6.2015 ja asetti MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville
30 päivän ajaksi 9.6 – 24.7.2015 väliseksi ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa.
Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tuli osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja ne tuli toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta tehty kooste on kaavaselostuksen lisälehdellä.
Hyväksymisvaihe
Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).
Kokonaisuudessaan luonnos- ja ehdotusvaiheissa kaavasta saatu palaute vastineineen on
koottu liitteisiin ja selostuksen lisälehdelle. Alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa.
3.3.4
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavan aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa
4.12.2012. Seuraavassa on ote neuvottelun muistiosta:
”Keskustelun aikana todettiin, että alue on Päijänteen pohjoisrantaa ja muodostaa tärkeän
näkymän saavuttaessa kaupunkiin vesiteitse. Aalto-yliopiston HOT-R- projektin yhteydessä on alueelle laadittu täydennysrakentamissuunnitelmia, joista paras oli puutarhamainen
työ. Rantareitin ei välttämättä tarvitse kulkea koko matkaa rantaa pitkin. Nopean pyöräilyn
reittiä on kaavailtu Äijäläntien varteen. Liito-oravan kulkuyhteyksien turvaamiseksi alueelle
voisi istuttaa tervaleppiä. Kaavaluonnoksessa on sopivaa väljyyttä ja luontoarvot on huomioitu, myös kevyenliikenteen yhteydet pystytään turvaamaan. Sedimentti tutkimuksia on
tehty lähempänä telakka-aluetta 3 paikasta. Kaava-luonnoksen monipuolista ja erilaista
kaupunkirakennetta kiiteltiin. Puistoalueet ovat riittävän suuria. Uimaranta-alueelta on poistettava vaaralliset tekijät. Heli-Maija Voutilainen esitti tehtäväksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kohtaan 4. lisäyksen vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön.”
KAAVOITUS
3.4
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
3.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
27.10.2015 (34)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat
voimaan 1.3.2009. Keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja
alueidenkäytön energiaratkaisuja.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai
palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta,
jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että hyödynnetään
olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Väinölänrannan alue on osa alueen yhdyskuntarakennetta eheyttävää suunnitelmaa. Resurssiviisas yhdyskuntasuunnittelu on tärkeä osaalue ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Kaupungin asettamat tavoitteet
Väinölänrannan alueen sijainti valmiin yhdyskuntarakenteen äärellä kuuden kilometrin
etäisyydellä keskustan palveluista tekee siitä järkevän täydennysrakentamiskohteen. Alueen käyttötarkoituksen muutos teollisuudesta asumiseen on osa suurempaa kehityskulkua, missä keskustassa tai sen läheisyydessä sijaitsevat teollisuusalueet muuntuvat asumiseen tai palvelukäyttöön. Teollinen toiminta siirtyy pois asutuksen keskeltä parempien
logististen ja toiminnallisten ympäristöjen luo. Tavoitteena Väinölänrannassa on kaupunkikuvallisesti korkealuokkainen ja omaleimainen sekä vetovoimainen kokonaisuus, joka luo
edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Väinölänrannan yleinen
ympäristön kohentaminen on tärkeää, koska alue on kärsinyt maisemavaurioita pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen seurauksena. Oleellista on, että alue on rakentamiskelpoiseksi todettu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut 12.8.2013 yhteenvedon
aiemmista tutkimuksista ja riskinarvion, joidenka perusteella suunnittelualueella on tehty
lisätutkimuksia syyskuussa 2013. Tutkimusten mukaan alue on rakentamiskelpoinen, mutta järvessä sedimenttien pilaantuneet maa-ainekset vaativat lisäpuhdistustoimenpiteitä.
Kaavamuutosalueella nyt olevat rakennusjätteet ja vanhat rakennusten perustukset tulee
luonnollisesti kuljettaa pois rakennustöiden alkaessa.
Väinölänranta on osa kaupungin sisääntulonäkymää Päijänteeltä vesiteitse saavuttaessa,
joten alueen kaupunkikuvan parantaminen on erityisen keskeinen tavoite. Tulevalta uudis-
KAAVOITUS
27.10.2015 (35)
rakentamiselta odotetaan erityisen laadukasta suunnittelua ja sen tulee huomioida olemassa vanha rakennuskanta esimerkiksi sijoittumisen osalta.
Suunnittelutilanteesta ja alueen olosta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa Väinölänrannan alue on taajamatoimintojen aluetta ja Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa alue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta.
Alueen nykyinen voimassa oleva teollisuusrakennusten ja – laitosten kaava on vanhentunut. Väinölänrannan sijainti Päijänteen pohjoisrannalla Äijälän jokikanavan äärellä on kaupunkikuvallisesti haastava ja soveltuu hyvin kaupunkimaiseen asumiseen. Tällä paikalla
on perusteltua tuoda rakentaminen aivan vesistön ääreen ja hyödyntää Jyväskylän sijaintia Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen pohjois-rannalla. Tulevaisuudessa Väinölänranta muodostaa tunnistettavan korkealuokkaisen rakennetun elementin ja porttiaiheen kun saavutaan vesiteitse Päijänteeltä kohti Jyväskylää. Väinölänrannan valot tervehtivät tulijaa ja ohjaavat matkalaiset jokikanavaa pitkin Jyväsjärvelle, missä avautuvat näkymät kohti Jyväskylän kaupungin keskustaa ja Lutakkoa sekä lähempänä oikealla Äijälänrannan asuntomessualuetta tornitaloineen. Jyväskylään valon kaupunkiin saapumisesta
vesiteitse muodostuu vaikuttava kokemus erityisesti hämärän aikaan.
3.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Asemakaavoitus järjesti allekirjoittaneen toimesta Väinölän alueen asukkaille ja asiasta
kiinnostuneille ns. kyläkävelyn 3.4.2013, missä esiteltiin tulevaa asemakaavan muutosta ja
sen mahdollista sisältöä. Ohessa ote kaavoittajan muistiosta kyläkävelystä:
”Kyläläiset toivoivat, että alueelle suunnitellun rakentamisen määrästä ja/tai korkeudesta
voitaisiin tinkiä. Tämä mahdollistaisi matalamman, esimerkiksi enintään kolme kerrosta
korkean rakentamisen, jota voitaisiin pitää hyväksyttävämpänä enimmäiskerroslukuna kylämäisen omakotialueen laidalla. Asukkaiden olisi vaikeaa kuvitella Väinölänrantaan esimerkiksi Lutakon kaltaista aluetta. Kyläläiset totesivat suunnitelmien koskevan Väinölän
alueen asukkaiden lisäksi kapean vesistön vastarannalla olevia Samulinniemen asukkaita.
Alueen rakentaminen tulisi sopeuttaa Samulinniemen rakennuskantaan, jotta rantojen rakentamista muodostuisi vastaava pari kuin Lutakko ja Äijälänranta tulevat aikanaan olemaan. Samulinninemen kaltaisen pientalovaltaisen rakentamisen nähtiin myös vastaavan
nykyisiä suunnitelmia paremmin suomalaisten asumismieltymyksiin omakotiasumisesta
(kyläläisten tilaisuudessa esittelemä Suur-Jyväskylä -lehden artikkeli keväältä 2013). Keskeinen ja kaikkia askarruttava kysymys oli kuinka voitaisiin yhdistää vaatimukset tehokkuudesta sekä riittävien vapaa-alueiden ja luonnonmaiseman säilymisestä. Kyläläiset toivoivat, että asiassa päästään hyvään suunnitteluyhteistyöhön. Näin siksi, että alueen
asukkaat mielipiteineen ovat ”Jyväskylän kaupunki”, joiden tavoitteisiin suunnittelussa
usein viitataan. Asukkaiden näkemyksille omasta elinympäristöstään tulee antaa suunnittelussa merkittävä painoarvo.”
Kyläkävely kesti alustuksineen kaksi tuntia ja osallistujia oli Väinölän kylältä noin 30 asukasta. Tilaisuus myös äänitettiin osallistujien toimesta. Palaute kyläkävelystä oli melkein
kaikilta osin hanketta vastustavaa ja erityisesti kerrostalorakentaminen koettiin alueelle
sopimattomaksi. Kaavoittaja jakoi tilaisuudessa kyselylomakkeen, joita palautettiin täytettyinä takaisin. Palautetta tuli kyläkävelyn jälkeen paljon myös sähköpostilla. Ohessa esimerkki tyypillisestä palautteesta:
KAAVOITUS
27.10.2015 (36)
Miten Väinölänrantaa tulisi teidän mielestänne rakentaa?
”Ensinnäkin pitäisi tinkiä tehokkuusluvusta. Kerrostalot eivät istu mitenkään tuohon rantaan. On puhuttu jopa 5-kerroksisista rakennuksista. Äijälän uudelle alueelle on nyt kaksi
sellaista noussut, emme millään voi kuvitella sellaisia tuohon meidän olohuoneen näkymään ja suunnitellut kerrostalokorttelit rannassa tulevat aiheuttamaan alueen nykyisten
kiinteistöjen arvon laskua. Väinölän asuinalue tunnetaan rauhallisena perinteisenä asuinalueena ja tulisi sellaisena myös säilyttää. Tulevassa rakentamisessa tulee noudattaa alueen nykyistä rakennustyyliä. Väinölänrantaa ei saa rakentaa täyteen, alueen kaikille asukkaille tulee jättää mahdollisuus rakentamattomaan virkistysalueeseen Päijänteen rannassa. Jos miettii Jyväsjärven ja Päijänteen pohjoispään rantoja, niin missään ei ole rakennukset niin lähellä rantaa, etteikö siellä olisi tilaa kaikille ihmisille liikkua. Äijäläntien liikennemäärät tulevat myös kasvamaan huomattavasti mikäli kerrostalosuunnitelmat toteutetaan, jolloin alueelle muuttaa 300–400 asukasta ja usein kahden aikuisen taloudessa on
myös kaksi autoa. Minkälaisia asukkaita alueelle muuttaa? Sellaisiako, jotka tulevat vain
käymään ja mielessä on kaikenaikaa asunto jostain viihtyisämmältä paikalta vai sellaisiako, jotka tykkäävät asua Väinölässä ja tuntevat kylän kodikseen? Tässä kysymyksessä
kaavoitus ratkaisee paljon.”
Mitä asemakaavan muutoksessa tulisi teidän mielestä ottaa huomioon? (esim. uusi leikkipuisto tai kevyenliikenteen yhteys)
”Asemakaavan muutoksessa tulee ottaa huomioon kyläläisten mielipiteet, ihmisten viihtyvyys alueella, liikennöinti, virkistysalueet, maisemalliset arvot. Tulee ottaa huomioon alueella jo asuvat, mutta myöskin alueelle tulevat uudet asukkaat.”
Onko muita terveisiä kaavoittajalle?
”Nyt pitäisi tinkiä tehorakentamisesta ja ajatella ihmistä. Tässä ei olla kaavoittamassa teollisuudelle, vaikka entiselle teollisuustontille kaavoitetaankin.”
Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Asuinkerrostalojen sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että ne mahdollistavat näkymien ainakin osittaisen säilymisen Päijänteen suuntaan alueella jo olemassa olevista pientaloista. Väinölänrantaan esitetty uudisrakentaminen tulee olemaan mittakaavaltaan astetta suurempaa kuin nyt alueen läheisyydessä olevat rivi- ja pientalot, joten asuinkerrostalojen arkkitehtuurissa tulee huomioida tämä ero laadukkaan rakennussuunnittelun
keinoin esimerkiksi materiaalivalinnoin. Lähi- ja viherympäristön suunnittelussa tulee pyrkiä parantamaan alueen ekologista viherverkkoyhteyttä muuhun luontoympäristöön uuden
kompensoivan viherrakenteen avulla.
KAAVOITUS
3.5
ASEMAKAAVALUONNOS
3.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
27.10.2015 (37)
Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus aloitti allekirjoittaneen osalta Väinölänrannan
suunnittelun syksyllä 2011 tutkimalla alueelle hyvinkin erilaisia luonnoksia ja vaihtoehtoja.
Tavoitteena oli tutkia suunnittelualueen mahdollisuuksia ja selvittää esimerkiksi sopivan
rakennusoikeuden määrä. Tehokkuus tulisi olla sellainen mikä mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön syntymisen, mahdollistaa
luontoarvojen huomioon ottamisen sekä sopeutuisi jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Lisäksi ratkaisun tulisi olla taloudellisesti kannattava, koska rakennuspaikkaan
liittyy lisähaasteita kuten pilaantuneiden maiden puhdistaminen. Tässä versiossa tehokkuutta on liikaa ja kerrostalomassat muodostavat muurin vanhojen asukkaiden eteen. Sijoittelu ei myöskään huomioi telakan toimintaa ja rantaa on muokattu hyvin voimakkaasti.
Ajatus omarantaisista kaupunkirivitaloista oli kuitenkin syntynyt.
KAAVOITUS
27.10.2015 (38)
Suunnittelemalla analysoimalla luonnosten kautta päädyttiin loppuvuodesta 2012 versioon,
missä viisikerroksiset asuinkerrostalot sijoittuisivat Äijäläntien varteen kuten pysäköintikin.
Aivan rantaan kiinni tulisivat omalaituriset kaupunkirivitalot. Tämä ratkaisu mahdollistaa
riittävät virkistysalueet ja ottaa huomioon liito-oravien sekä lepakoiden asuinalueet. Rakennusten massoittelua ja korkeutta on tutkittu Jyväskylän kaupungin laserkeilausaineiston avulla tuotetulla kolmiulotteisella mallilla. Pistepilvimalli antaa maaston muodot sekä
olemassa olevien rakennusten massat ja korkeudet oikein muutaman sentin tarkkuudella.
Tämä helpottaa suunnittelijan työtä, kun tarvittaessa voi tarkastella näkymiä vaikka olemassa olevan rakenteen sisältä.
KAAVOITUS
27.10.2015 (39)
Keväällä 2013 pidetyn kyläkävelyn jälkeen kesän ja syksyn aikana kaavaluonnos on kehittynyt, vaikka perusratkaisu on ennallaan. Kerrostalot ovat madaltuneet ja tässä versiossa
on enää kaksi viisikerroksista massaa Äijäläntien varressa kun muut kerrostalot ovat nelikerroksisia. Asuinkerrostalot pyrkivät sijoittelulla ”väistämään” Äijäläntien pohjoispuolen
pientaloja niin, että myös vanhoille asukkaille säilyy näkymäsektoreita Päijänteen suuntaan. Tätä tukee myös pysäköinnin sijoittaminen tien varteen pientalojen ja kerrostalojen
väliin. Autokatokset olisivat viherkattoiset. Kaupunkirivitalot on rytmitetty neljään osaan ja
omat laiturit mahdollistavat venepaikan ja rantasaunan. Rakennusoikeus on täsmentynyt
noin 20 tuhanteen kerrosalaneliömetriin.
KAAVOITUS
3.5.2
27.10.2015 (40)
Asemakaavaluonnos
Ote asemakaavan muutosluonnoksesta. Katuverkko on tehostunut ja rakennusalojen rajoja on täsmennetty, mutta muuten suunnitelma on perusrakenteeltaan sama kuin vuoden
2013 lopulla. Rakentamista koskevat määräykset ovat täsmentyneet ohjaamaan uudisrakennusten arkkitehtuuria.
3.5.3
Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja kaavaehdotuksen suunnittelu
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 29.4. – 30.5.2014 ja siitä on saatu 7 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Kaavamuutoksesta järjestettiin avoin yleisötilaisuus 7.5.2014. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen Museo, Jyväskylän Energia Oy, Elenia Oy, KeskiSuomen Liitto, Liikenne- ja viheralueet sekä Keski-Suomen Pelastuslaitos. Keski-Suomen
Liitolla ei ollut huomautettavaa. Mielipiteensä antoivat Väinölän kyläyhdistys, kaava-alueen
naapurit (22 allekirjoitusta), Äijäläntie 6- asukkaat ja lähialueen asukkaat (103 allekirjoitusta) sekä 12 yksityishenkilöä ja vesialueen omistaja.
Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet
Keski-Suomen ELY- keskus:
KAAVOITUS
27.10.2015 (41)
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset muuttaa Väinölän vanha teollisuusalue viihtyisäksi asuinalueeksi. Teollisen toiminnan jälkeen alueen maaperä on ollut
pilaantunutta. Maaperää on puhdistettu, mutta alueella, erityisesti vesialueen sedimentissä
on jäljellä haitta-aineita. Kaavaluonnokseen onkin otettu määräys, jonka mukaan saastuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Määräyksestä olisi hyvä käydä ilmi, että pilaantuneet maa-ainekset on poistettava myös vesialueen maaperästä.
Väinölänrannan liito-oravaselvityksessä on todettu liito-oravan elinpiirin ydinalue Niittyrannantien eteläpuolella tien ja rannan välissä. Lähes koko ydinalue on osoitettu asemakaavaluonnoksessa luonnontilaisena säilytettäväksi virkistysalueeksi merkinnällä VL/s. Merkintä turvaa liito oravan elinolosuhteiden säilymisen alueella. Kaavan jatkovalmistelussa
tulee kuitenkin vielä varmistaa se, että liito-oravan elinpiirin kannalta välttämättömiä osia ei
ulotu kaavassa merkinnällä AR osoitettuun rakennuskortteliin. Samalla on otettava huomioon se, että asuinrakennuksen rakentaminen hyvinkin lähelle VL/s alueen länsirajaa saattaa aiheuttaa paineita luonnontilaisena säilytettävän alueen myöhemmille raivauksille
Vastine:
Määräykseen maaperän puhdistamisesta on lisätty maininta vesialueen maaperästä.
Liito-oravan elinympäristö on osoitettu kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueena (VL), ja reviirin
ydinalueet on turvattu suojelumääräyksellä s-1. AR – rakennuskortteliin rajautuva ydinalue on tunnistettu liito-oravaselvityksessä liito-oravan ruokailualueeksi ja itäisempi ydinalue liito-oravan pesimäalueeksi. S-1 merkintä ympäröi pesäkolopuita vähintään 17 metrin laajuudelta. Kaavoitusbiologin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen edustajan välisen keskustelun perusteella luonnosvaiheen
VL/s – kaavamääräys korvattiin VL ja s-1 – merkinnöillä, jotta asutuksen läheisen rantametsikön
hoitotoimissa on enemmän liikkumavaraa ja sosiaalista kestävyyttä. Liito-oravaselvityksen perusteella tunnistettu liito-oravan elinpiiri ei ulotu asuinkortteleiden puolelle, ja lähin ruokailupuuna
tunnistettu jätöspuu on n. 9 metrin päässä korttelialueen rajasta.
Keski-Suomen museo:
Asuinkerrostalot toteutetaan 4- ja 5-kerroksisina, noppatalomaisina ratkaisuina. Rivitalot
rannan tuntumassa toteutetaan kaksikerroksisina. Alueelle syntyvän rakennuskannan
yleisväritys tulee olemaan vaalea. Julkisivujen materiaali on pääosin rappausta, mutta rivitalojen osalta myös puuta. Alueen luonne pientalovaltaisena ja matalamassaisena silhuettina sekä Päijänteen vesistömaisemassa että yleisemminkin Väinölänrannan alueen kokonaismaiseman kannalta tulee muuttumaan luonteeltaan toisen tyyppiseksi asemakaavan
muutoksen myötä. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa Väinölänrannan asemakaavan muutosluonnokseen rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Vastine:
Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa Väinölänrannan alue on kestävän liikkumisen taajama- aluetta. Merkinnällä on osoitettu tiivistyvät, toiminnoiltaan monipuoliset taajamarakenteen alueet, joilla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Alueen luonteen kehittyminen kaupunkimaiseen suuntaan on kaupungin strategian mukaista
ja tavoitteena on kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen rakennettu ympäristö.
KAAVOITUS
27.10.2015 (42)
Keski-Suomen pelastuslaitos:
Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää
sammutus ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia (Pelastuslaki 379/2011; 30 §) pelastusviranomaisten
antamien ohjeiden mukaisesti. Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesihuoltoverkostosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi toimittaa tiedot Keski-Suomen pelastuslaitokselle liitettäväksi
sammutusvesisuunnitelmaan.
Vastine:
Pelastuslaitoksen lausunto on annettu Jyväskylän Energia Oy:lle tiedoksi.
Jyväskylän Energia Oy:
Korttelit 226 ja 237 on liitettävissä rakennettuun vesihuoltoverkostoon. Väinölänrannantielle ja Niittyrannantielle rakennetaan uusi vesihuoltoverkosto, joka liitetään Äijäläntien rakennettuun vesihuoltoverkostoon. Korttelit 238, 239 ja 240 on liitettävissä vesijohtoverkostoon ja kiinteistökohtaisilla pumppauksilla jäteveden paineviemäriverkostoon. Korttelin 238
läpi kulkeva tonttivesijohto korvataan Niittyrannantien vesijohdolla liitospisteeseen asti.
Vastine:
Kaavoittajan tavoite on ollut hyödyntää kaavamuutoksen yhteydessä olemassa olevaa infrastruktuuria ja vesihuoltoverkoston osalta tämä toteutuukin kahdessa kerrostalokorttelissa. Asemakaavaa laaditaan yhteistyössä Jyväskylän Energia Oy:n kanssa.
Elenia Oy:
Toivomme, että kaavarajauksen sisälle sijoittuvalle muuntamolle varataan 14x14m suuruinen et- alue.
Vastine:
Muuntamolle on varattu 14x14m suuruinen et- alue.
Liikenne- ja viheralueet:
Väinölänrannantien päästä lähtevän pp:n katualueen (5m) pitäisi olla metrin leveämpi
(6m). Väinölänrannantien katu olisi kuitenkin toimivampi, jos se olisi katuna Seppä Högmanin puistoon asti.
Voisiko tontin 237 liittymän paikkaa ohjata liittymäkiellolla pois risteysalueen läheisyydestä?
AR- tontilla 239 jätehuollonrakennuksen ohjeellinen paikka tontin perällä, mahdollisten pysäköintipaikkojen takana ei ole hyvä. Sama koskee AK tontteja 226,237 ja 238 mutta AK
tonttien osalta varmaan se mihin liittymä tontilla tulee sijoittumaan määrää jätepisteen sijoittumisen.
Vastine:
KAAVOITUS
27.10.2015 (43)
Väinölänrannantien päästä lähtevän jalankululle ja polkupyöräilylle varatun katualueen leveys on
kaavaehdotuksessa 8 metriä. Kortteleiden 237 ja 239 välinen alue on haluttu rauhoittaa ja toteuttaa pihan omaisena.
Korttelin 237 liittymän paikka ohjataan liittymäkielloilla alueen keskelle.
Jätehuoltorakennukset on sijoiteltu kyseisissä kortteleissa uudelleen niin, että ne toimivat paremmin myös pysäköinnin suhteen.
Mielipiteet (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet asiakohdittain
Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ovat pääsääntöisesti Väinölänrannan kaavamuutosta vastustavia. Muutosalueen naapurit ja Väinölän kaupunginosan asukkaat mieltävät
asuinalueensa osaksi maalaismaisemaa, jonka kylämäistä idylliä uusi kerrostaloasuminen
uhkaa. Jyväskylän kaupungin strategisessa yleiskaavassa Väinölänranta on perustelluista
syistä tiivistyvää, toiminnoiltaan monipuolista taajamarakenteen aluetta, mikä on kaavakarttaan osoitettu merkinnällä kestävän liikkumisen taajama. Tämä ristiriita selittää osaltaan, miksi kaupungin ja paikallisten asukkaiden mielikuvat alueen tulevasta rakentamisen
suunnasta ovat niin erilaiset. Toinen merkittävä ja ymmärrettävä tekijä on huoli omien rantanäkymien säilymisestä Päijänteen suuntaan. Kaavan mahdollistaman rakentamisen
myötä ympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, joka on pyritty ratkaisemaan niin, että
näkymäsektoreita kortteleiden lävitse rantaan asti säilyy kaikilla naapureilla. Pelkästään
sitä, että tulevat uudisrakennukset näkyvät maisemassa ei voida pitää kohtuuttomana haittana.
Kaavaluonnoksesta saatiin myös kolme myönteistä mielipidettä, missä kiiteltiin erityisesti
tulevan rakentamisen korkeutta ja sen mahdollistamaa väljyyttä rannan suuntaan. Seuraavassa suora lainaus: ”Mitä korkeampia taloja sen parempi, näin saadaan väljyyttä rakentamiseen ja näkyvyys järvelle säilyy. Edellyttäen että kerrosneliömäärät pysyvät entisellään.”
Mielipiteissä esitetyt keskeisimmät asiat:
1. Kerrostalot eivät sovi Väinölän maalaismaisemaan ja pientaloalueelle. Liian korkeiksi koetut kerrostalot tulevat nykyisten asukkaiden eteen ja tukkivat näkymät Päijänteelle, minkä seurauksena kaavamuutosalueen takana olevien talojen arvo laskee.
Vastine:
Väinölänrannan kaavamuutosalue sijoittuu puoliksi rakentamattomalle entiselle teollisuusalueelle,
mikä on konepajan tulipalon 13.10.1993 ja raivaamisen jälkeen jäänyt kahdeksi vuosikymmeneksi
ilman suurempaa käyttöä. Alueelle on läjitetty maamassoja ja tämän jälkeen se on pusikoitunut
paikoitellen vaikeakulkuiseksi. Toinen puoli eli alueen itäosa on enemmän luonnonmukaista kaupunkimetsää. Suunnittelualue ei kuulu Väinölän kaupunginosan kylämäiseksi koettuun rakenteeseen eikä esitetyt suunnitelmat uhkaa olemassa olevaa rakennuskantaa. Suurin muutos on maisemallinen kun rakentamattomalle ja hoitamattomalle ranta-alueelle esitetään neljä- ja viisikerroksista kerrostalorakentamista alueen ympäröivästä rakennuskannasta poiketen. Muutoksen moottorina ovat Jyväskylän kaupungin kasvu ja kehittyminen sekä samaan aikaan tapahtuva kaupunkirakenteen tiivistyminen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaan on matkaa vain kuusi kilometriä, joten kaupunginosan säilyminen pelkästään pientalovaltaisena ei ole realistista. Viihtyisään ja toimivaan kaupunkiraken-
KAAVOITUS
27.10.2015 (44)
teeseen kuuluu monipuolinen rakennuskanta sekä riittävät virkistysalueet ja väljyys. Väinölänrannan kaavaehdotuksen kokonaispinta-alasta neljäsosa on puisto- ja lähivirkistysaluetta. Laskennallisessa tarkastelussa kaavamuutosalueen aluetehokkuusluvuksi ea (tehokkuusluku kertoo kokonaiskerrosalan ja alueen pinta-alan suhteen ja ilmaisee kaavan salliman rakennusoikeuden) muodostuu 0,22 mikä Suomessa keskimäärin vastaa uusilla alueilla alarajaa. (Lähde:
http://www.turvallinenkaupunki.fi/).
Kun puisto- ja lähivirkistysaluetta on täydennysrakentamiskaavassa näinkin paljon, on rakentamiseen tarkoitetuissa kortteleissa rakennettava riittävällä tehokkuudella. Kerrostalorakentaminen
mahdollistaa sen, että kortteleihin jää riittävästi piha-alueita uusille asukkaille, on tilaa autojen
pysäköinnille ja samalla se mahdollistaa säilyttämään osan naapureiden näkymistä Päijänteen
suuntaan talojen ohitse. Uudisrakennusten kerroskorkeudeksi on pyritty nämä asiat huomioon ottaen määrittelemään alhaisin mahdollinen eli neljä ja viisi. Kolmikerroksisena samaan aluetehokkuuteen pääseminen olisi johtanut muurimaiseen ratkaisuun, joka olisi rajannut Väinölänrannan
suhteessa nykyiseen naapurustoon paljon voimakkaammin ja sulkenut näkymiä huomattavasti
enemmän. Myös puisto- ja viheralueiden kokoa olisi jouduttu tarkistamaan ja esimerkiksi liitooravien sekä lepakoiden elinympäristöjen turvaaminen olisi muuttunut vaikeammaksi. Huomioitavaa näkymien suhteen on se, että uudisrakentamisen myötä pusikoitunut ja osittain umpeen kasvanut rantavyöhyke avautuu. Vaikka taloja nousee näkymäalueelle, niin katutasolta silmänkorkeudelta tarkasteltuna näkymät Päijänteelle voivat avautua paremmin. Tämän suuntaisia tuloksia on
saatu kun näkymäsektoreita on tarkasteltu ennen ja jälkeen toteutuneen rakennushankkeen paikkatieto-ohjelma ArcGis:n näkemäanalyysityökalulla. Sen käytöstä kerrotaan enemmän kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 4.4.
Naapurikiinteistöjen arvon laskusta kaavamuutosten ja täydennysrakentamiskohteiden yhteydessä
ei ole tutkittua tietoa, mutta yleinen näkemys on että uusien asuntokohteiden myyntihinnat nostavat yleisesti alueen keskihintatasoa. Muutoksia maisemaan ja näkymiin tulee, mutta uudet asunnon ostajat saattavat myös arvostaa korkeatasoisesti toteutettua rakennettua ympäristöä enemmän kuin entistä teollisuus- ja maanläjitysaluetta.
2. Havainnekuvat on tehty ainoastaan järven suunnasta, joka on selkeä puute suunnitelmassa. Suunnittelussa ei ole huomioitu naapureita, vaan yksipuolisesti korostettu
rantanäkymää Päijänteen suunnasta tarkasteltuna. Rakennusten korttelialueet sekä
puisto- ja lähivirkistysalueet tulisi sijoitella toisin.
Vastine:
Väinölänrannan kaavamuutosalueelta teetettiin 7.5 2014 yleisötilaisuutta varten lisää havainnekuvia erityisesti Äijäläntien suunnasta ja samat kuvat ovat nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla
osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629. Suunnittelun aikana rakennusten
muotoa ja korkeutta on tutkittu Jyväskylän kaupungin laserkeilausaineiston avulla tuotetulla kolmiulotteisella mallilla. Pistepilvimalli antaa maaston muodot sekä olemassa olevien rakennusten
päämitat ja korkeudet oikein muutaman sentin tarkkuudella. Tähän malliin upotetaan luonnostellut rakennukset mikä antaa mahdollisuuden tarkastella näkymiä vaikka olemassa olevan rakenteen sisältä suhteessa tulevaan uudisrakentamiseen. Kaavamuutoksessa esitettävän uudisrakentamisen sijoittumisen peruslähtökohtana on ollut sen suhde olemassa olevaan rakennuskantaan.
Rakennusten suunnalla ja sijoittumisella on pyritty minimoimaan näkymien menetykset nykyisille
asukkaille ja kaava ohjaa tiukasti rakennusten paikat. Korttelijako on seurausta puisto- ja lähivirkistysalueiden sijoittumisesta muutosalueelle, mikä taasen perustuu täysin luonnonolosuhteisiin.
KAAVOITUS
27.10.2015 (45)
Jako ratkeaa liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöjen sijoittumisen mukaan sekä hule- eli pintavaluntavesien reittien perusteella. Seppä Högmanin puisto jatkaa pohjoisen puistovyöhykkeen aina
rantaan asti. Myös muut kaksi puisto- ja lähivirkistysaluetta mahdollistavat yhteyden rantaan
saakka. Tämä on ollut tärkeä suunnitteluperuste alusta asti.
Kuvan oikeassa yläkulmassa on vihreä suuntanuoli/sektorikenttä, joka määrittelee katsekulman minkä perusteella havinnekuva on laadittu
KAAVOITUS
27.10.2015 (46)
Kuvien oikeassa yläkulmassa on vihreä suuntanuoli/sektorikenttä, joka määrittelee katsekulman minkä perusteella havinnekuva on laadittu
KAAVOITUS
27.10.2015 (47)
3. Hyvän hallintotavan yksi ennusmerkki on ennustettavuus. Nyt esitetyn kerrosluvun
muutos muutaman vuoden takaiseen asemakaavaan on merkittävä, eikä näin ollen
täytä hyvän hallintotavan mukaista menettelyä. Kuntalaisten on voitava luottaa
asemakaavamerkintöihin tehdessään päätöksiä tonttihankinnoista.
Vastine:
Väinölänrannan kaavamuutosalueella on voimassa 12.1.1982 vahvistunut kaava, jossa alue on
teollisuusrakennusten ja – laitosten korttelialuetta (TTA-3). Kerroskorkeudeksi on esitetty 2, mikä
teollisen rakentamisen yhteydessä voi tarkoittaa asuntorakentamisessa kaksikerroksista rakennusta korkeampaa toteutusta. Kaava ei määritä teollisuusrakennuksille ylintä räystäskorkeutta. Nykyinen kaava mahdollistaisi kaava-alueelle 20 315 kerrosalaneliömetriä teollisuusrakentamista
sekä isoja laiturirakenteita Päijänteelle. Kaavamuutosalueen itäosan kaupunkimetsä on kaavaalueen ulkopuolista aluetta. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset on selvitetty kaavaselostuksen kappaleessa 2.2.1.
4. Aikaisemmissa rantaa koskevissa suunnitelmissa on esitetty mm. rannassa kulkevaa kevyen liikenteen väylää, uimarantaa ja venelaituria, mutta nyt ne puuttuvat.
Vastine:
Jyväskylän maalaiskunnan aikana vuonna 1991 alueelle laadittiin oikeusvaikutukseton VaajakoskiJyskä osayleiskaava, missä kevyen liikenteen reitti kulkee vielä rannassa. Kuntaliitosten jälkeen
aluetta on tarkasteltu yleiskaavatasolla uudestaan ja Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa 5.9.2011 hyväksyttiin yleiskaavan raamilauseet, joiden mukaan uusia omarantaisia tontteja
tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Väinölänranta kuuluu tähän alueeseen. Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia
tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset on selvitetty kaavaselostuksen
kappaleessa 2.2.1.
Jyväskylän kaupungin karsiessa uimarantaverkkoa ei Väinölänrantaan ole sen vuoksi esitetty uutta
uimarantaa. Väinölänrantaa lähimmät uimarannat ovat Jyskän EU- uimaranta sekä asuntomessuihin 2014 valmistunut Äijälänrannan uimaranta.
Venelaituri Seppä Högmanin puistoon on hyvä idea ja se on lisätty kaavaehdotukseen.
5. Äijälänrannan tornitaloja on perusteltu sillä, että ne muodostavat vastinparin Lutakon korkean rakentamisen kanssa. Miksi samaa suunnitteluperiaatetta ei noudateta
Väinölänrannan ja Samulinniemen kanssa?
Vastine:
Lutakossa kerroskorkeus asuinkerrostaloilla rannassa on korkeimmillaan 15 kerrosta ja muuten 12
kerrosta. Sisempänä korkeudet vaihtelevat kahdeksan ja viiden kerroksen välillä. Äijälänrannan
tornitalot nousevat 13 kerrokseen, joten on uskottavaa puhua rakennusten välisestä jännitteestä.
Ne näkyvät selkeästi suurmaisemassa kaikille kaupunkilaisille ohi kulkiessa. Saman suunnitteluperiaatteen soveltaminen Samulinrannan kaksikerroksisten rivitalojen ja Väinölänrannan kaksiker-
KAAVOITUS
27.10.2015 (48)
roksisten rivitalojen sekä 5-4 kerroksisten asuinkerrostalojen kanssa ei toimi, vaikka alueiden etäisyys onkin lyhyempi.
3.5.4
Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset
Asemakaavaehdotus on oleellisilta osiltaan sama kuin luonnosvaiheessa. Isoimmat muutokset ovat kokonaisrakennusoikeuden kasvu 400 kerrosalaneliömetrillä, kun asuinkerrostalokortteleihin on määritelty tonttikohtaiset rakennusoikeudet ulkovarastoille ja teknisille
tiloille sekä tonttiliittymän mahdollistaminen asuinkerrostalokortteliin 238 sen pohjoisreunalta katualuetta laajentamalla. Kaavakarttaan on lisätty ja tarkennettu merkinnät sekä
määräykset mitkä on esitetty kaavoittajan vastineissa edellisessä kappaleessa 3.5.3. Lisäksi on suunnittelun edetessä tehty pieniä muutoksia ja tarkennuksia.
Kuvassa on alueleikkauksia Väinölänrannan tulevasta uudisrakentamisesta. Leikkauskuva
havainnollistaa hyvin kerrostalojen korkeussuhteen olemassa olevaan rakennuskantaan.
Korkeimmatkin rakennukset ovat varsin maltillisen korkuisia, kun naapurirakennukset suurimmilta osiltaan sijaitsevat ylempänä maastossa.
KAAVOITUS
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
KAAVAN RAKENNE
27.10.2015 (49)
Ote asemakaavan muutosehdotuksesta. Ehdotukseen on liitetty vesialueelle ohjeellinen
ruopattava alueen osa, koska ranta-alueen sedimenttien puhdistaminen on edellytys sille,
että asuntorakentaminen voidaan toteuttaa rantaan.
KAAVOITUS
4.1.1
27.10.2015 (50)
Mitoitus
Asuinkerrostalojen korttelialueilla (AK) rakennustehokkuus on 15 950 kerrosalaneliömetriä
(kem2) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueilla (AR)
4 400kem2. Yhteensä uutta asuntorakentamista esitetään 20 350kem2. Kaavamuutoksen
myötä poistuu teollisuusrakennusten ja – laitosten korttelialueelta (TTA-3) rakennusoikeutta 20 315kem2. Täten kokonaisrakennusoikeus kaavamuutosalueella kasvaa vain
35kem2. Aluetehokkuus (ea) on 0,22 on maltillinen, jos uusilla asuinalueilla aluetehokkuus
vaihtelee keskimäärin välillä 0,2-0,6. (Lähde: http://www.turvallinenkaupunki.fi/).
KAAVOITUS
4.1.2
27.10.2015 (51)
Palvelut
Kaupallisten palveluiden suhteen alue tukeutuu Vaajakosken ja osittain myös Jyväskylän
kaupungin palveluihin. Lähin päivittäistavaroita myyvä ns. kyläkauppa sijaitsee noin 1,5 km
etäisyydellä kaava-alueesta. Puutarha-alan myymälä Viherlandia, jossa on myös ravintola
ja jonkin verran vihannes-, hedelmä- ja makeis- sekä jäätelömyyntiä on n. kilometrin päässä.
Julkisten palveluiden osalta terveys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden suhteen alue tukeutuu
Vaajakosken ja Jyväskylän kaupungin palveluihin.
Uusi päiväkoti on valmistunut Väinöläntien ja Salvesenintien kulmaan. Alue kuuluu Vaajakosken koulupiiriin. Väinölän perusasteen 1-6 luokan oppilaat käyvät pääasiassa Jyskän
koulussa, johon matkaa on n.3 km. Perusasteen 7-9 luokan oppilaat käyvät Vaajakosken
koulua, johon matkaa on n. 5 km.
Muutosehdotuksen mukainen havainnekuva.
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Tavoitteena Väinölänrannassa on kaupunkikuvallisesti korkealuokkainen ja omaleimainen
sekä vetovoimainen kokonaisuus, joka luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle rakennetulle ympäristölle. Väinölänrannan yleinen ympäristön kohentaminen on
tärkeää, koska alue on kärsinyt maisemavaurioita pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen seurauksena. Oleellista on, että alue on todettu rakentamiskelpoiseksi. AK- kortteleissa tulee asuinkerrostalojen sijoitteluun kiinnittää erityistä huomiota siten, että ne mahdollistavat näkymien ainakin osittaisen säilymisen Päijänteen suuntaan alueella jo olemas-
KAAVOITUS
27.10.2015 (52)
sa olevista pientaloista. Tulevaisuudessa Väinölänranta muodostaa tunnistettavan korkealuokkaisen rakennetun elementin ja porttiaiheen kun saavutaan vesiteitse Päijänteeltä kohti Jyväskylää. Omarantaisten kaupunkirivitalojen ja laitureiden sovittaminen rantaan on
haasteellista, kun hienovaraisesti tulisi sovittaa tulvavaararajojen vaatimat lattiakorot ja
vedenpinnan tasoa lähestyvät laiturirakennelmat samaan kokonaisuuteen.
4.3
ALUEVARAUKSET
4.3.1
Korttelialueet
Kaavamuutos mahdollistaa rakennettavaksi kahdeksan asuinkerrostaloa ja neljä omarantaista kaupunkirivitaloa. Rakennusalueet on määrätty tiukasti.
Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) muodostavat selkeän rakennetun vyöhykkeen
Äijäläntien ja Päijänteen vesialueen väliin. Asuinkerrostalot ovat kaavassa ryhmitelty kenttämäisesti siten, että ne säilyttäisivät Äijäläntien pohjoispuolella olevien asuntojen rantanäkymät ainakin osittain. Asuinkerrostalojen määrääminen samaan koordinaatistoon
olemassa olevan vanhan rakenteen kanssa tukee tätä tavoitetta. Vaaleaksi rapatuista
noppamaisista kerrostaloista kaksi on viisikerroksisia ja loput kuusi neljäkerroksisia.
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR) muodostavat
vetovoimaisuudessaan hienon porttiaiheen Jyväskylää vesiteitse Päijänteeltä lähestyttäessä. Omarantaiset kaupunkimaiset kaksikerroksiset rivitalot ovat pitkiltä sivuiltaan puurakenteisia ja päädyiltään vaaleaksi rapattuja. Talojen terassit rakennetaan veden rajaan.
Terasseja voidaan käyttää laiturina, missä voi säilyttää venettä tai mennä suoraan uimaan.
4.3.2
Muut alueet
Puisto- ja lähivirkistysalueet
Kaksi puistoaluetta ja yksi lähivirkistysalue jakaa tulevat uudisrakennukset kolmeen korttelikokonaisuuteen sekä turvaa alueen luonto- ja virkistysarvoja. Kaikki kolme viheraluetta
ulottuvat rantaan asti, mikä ratkaisu varmistaa Väinöläläisten yhteydet Päijänteelle. Seppä
Högmanin puisto (VP) rakennetaan korttelileikkipuistoksi palvelemaan myös lähialueen
asukkaita. Toinen puisto (VP) suunnittelualueen keskellä tarvitaan hulevesien käsittelyyn
ja poisjohtamiseen laajemmaltakin alueelta. Sen halki virtaa laskuoja suoraan Päijänteeseen. Ojan viereistä reittiä kulkevat Väinöläläiset talvella jäälle hiihtämään ja virkistäytymään, joten tärkeä yhteys järvelle säilyy. Lähivirkistysalue (VL) hoidetaan olemassa olevat
luontoarvot huomioiden ja liito-oravien elinolosuhteet turvataan s-1 merkinnällä.
Vesialue
Kaavamuutosalueeseen kuuluu vesialuetta, jonka merkitys korostuu, kun rakentaminen
ulotetaan aivan veden rajaan saakka. Veden pinnan alla sedimenteissä sijaitsevat ehdottomasti puhdistamista vaativat maa-ainekset. Tämän vuoksi kaavaehdotukseen on lisätty
ohjeellinen ruopattava alueen osa, R. Vesialue on siirtynyt kaupungin omistukseen.
KAAVOITUS
4.3.3
27.10.2015 (53)
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Seuraavaan on poimittu
muutama merkintä ja määräys perusteluineen.
ak/v/tek eli auton säilytyspaikan/varaston/jätehuollon rakennusala. Varasto- ja teknistä
tilaa saa rakentaa enintään 50 kerrosalaneliömetriä tonttia kohden. Rakennuksiin ja/tai
katoksiin tulee tehdä viherkatto.
Autokatokset jaetaan kerrostalokortteleissa pienempiin osiin. Näin halutaan välttää liian
muurimaista vaikutelmaa naapureiden suuntaan. Viherkattomääräyksellä pyritään maisemoimaan ja rajaamaan pysäköintialueita. Katosten ja varastojen kattopinnat ovat näkyviä
julkisivuja Äijäläntien pohjoispuolella asuville nykyisille asukkaille.
L eli laiturin rakennusala. Laituri tulee rakentaa yhtenäisenä koko rakennuksen pituudelta.
Laitureista tulee muodostua luonteva osa rakennusten korkealuokkaista arkkitehtuuria.
lv eli venevalkama-alueeksi varattu alueen osa. Alueelle saa rakentaa enintään yhden 30
metrin pituisen venelaiturin, jonka tulee olla ympäristöön sopiva ja ulkonäöltään korkealaatuinen.
Venelaituria on toivottu alueelle. Toiminta sopii alueelle sekä kaavan yhteen ideoista olla
porttina Päijänteelle.
hu-1 eli ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, jolle tulee toteuttaa hulevesien imeyttämiseen
ja viivyttämiseen soveltuvia rakenteita.
Suunnittelualue on rannan tuntumassa ja alueen muuta ympäristöä selvästi alempana,
joten hulevesiin tulee varautua.
Rakennettava aita ja/tai tukimuuri. Sijainti likimääräinen.
Liikkuminen AK-korttelista 226 ja Seppä Högmanin puistosta telakka-alueelle tulee estää
hyvin suunnitellun maisemoidun aidan tai tukimuurin avulla. Se voi myös olla niiden yhdistelmä.
Melueste. Melueste tulee rakentaa osaksi aitaa ja/tai tukimuuria niin, ettei viereisten alueiden melutaso ylitä valtioneuvoston periaatepäätöksen 993/92 mukaisia ohjearvoja. Meluesteen tulee olla ympäristöön sopiva ja ulkonäöltään korkealaatuinen.
Merkintä varmistaa, että telakka-alueelta mahdollisesti tulevaisuudessa kantautuva melu ei
häiritse Väinölänrannan asukkaiden tai puistossa leikkivien elämää. Pysyvään toimintaan
hiekkapuhallusta varten telakan tulee hakea ympäristölupa ja tilapäisestä toiminnasta tehtävä ilmoitus ympäristölautakunnalle.
KAAVOITUS
27.10.2015 (54)
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisen asuinrakennuksen ulkoseinien sekä
ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden melua vastaan on oltava sellainen,
että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot.
Telakka-alueelta mahdollisesti tulevan satunnaisen melun vuoksi korttelin 226 taloissa sekä osassa kortteleiden 237 ja 239 taloissa on desibelimerkintä.
RAKENTAMISTAPA:
Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus.
AK-KORTTELIT 226, 237 JA 238:
Rakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto.
Määräys tukee tavoitetta pitää uusien rakennusten korkeus mahdollisimman matalana.
Päärakennuksen massa tulee jakaa teknisillä tiloilla kahteen osaan siten, että niiden räystäslinjat ovat eri korkeudella kerrosluvun estämättä. Tekniset tilat, ilmastointi- ja konehuoneet tai muut vastaavat tilat tulee sijoittaa siten että rakennusmassan julkisivupinnat ja
räystäslinjat ovat yhtenäiset. Teknisiä tiloja ei saa sijoittaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä vaan niiden tulee muodostaa rakennusmassan kanssa materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäistä julkisivupintaa.
Määräys varmistaa sen, että teknisiä tiloja ei pysty rakentamaan rakennusoikeuden lisäksi
talon katolle, vaan ne ovat osa rakentamisen kokonaismäärää ja lasketaan kerrosalaksi.
Yläpuoliset konehuoneet määräyksen mukaan toteutettuna parantavat kerrostalojen ulkonäköä, mutta korkeuden kasvaessa konehuoneisiin käytetty rakennusoikeus on vastaavasti talon leveydestä pois. Määräyksen rakennusmassojen hoikentava vaikutus edesauttaa näkymien säilymistä Päijänteen suuntaan.
Rakennusten julkisivujen tulee olla valkoista rapattua kiviainesta yhtenäisenä pintana. Tehostemateriaaleina julkisivuissa tulee käyttää puuta ja lasia.
Rannan puoleiset sekä Äijäläntien puoleiset parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta
sisään vedettyinä. Päätyjulkisivujen parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään
vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina julkisivuun epäsymmetrisesti sijoiteltuina.
Määräys tukee tavoitetta pitää rakennusten kokonaishahmo solakkana ja avata näkymiä
naapureille.
Parvekkeet tulee lasittaa. Sisäänvedettyjen parvekkeiden taustaseinien pintojen tulee olla
puuverhoiltuja.
Parvekkeiden lasittaminen sääsuojan lisäksi parantaa niiden ääneneristävyyttä.
Piharakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puu ja/tai valkoista rapattua kiviainesta.
Piharakennusten katto tulee rakentaa viherkattona.
AR-KORTTELIT 239 JA 240:
Rakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto tai pulpettikatto. Katon tulee olla väriltään
tumman harmaa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (55)
Rakennusten päätyjulkisivujen tulee olla valkoista rapattua kiviainesta yhtenäisenä pintana. Päätymuurin räystäslinja tulee olla vaakalinjassa.
Rakennusten pitkien julkisivujen tulee olla puuta. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa
käyttää valkoista rapattua kiviainesta ja lasia.
Kadun puoleisessa julkisivussa tulee asunnot erotella sisäänvedoilla ja/tai erilaisilla käsittelyillä ja/tai tehostemateriaaleilla.
Mahdollisten tulisijojen piiput tulee olla väriltään valkoisia.
Rakennusten toiseen kerrokseen rannan puoleiseen julkisivuun tulee rakentaa parveke.
Parvekkeet tulee lasittaa. Parveke ja sen alapuolelle mahdollisesti sijoittuva laiturisauna
saavat ulottua osittain laiturin rakennusalalle. Laiturisaunan enintään 8 kerrosalaneliömetriä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.
PIHA-ALUEET:
Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.
Pihojen suunnitteluun liittyy haasteita liittyen pysäköintiin, rakennettaviin muureihin tai aitoihin. Myös jätehuolto pitää ratkaista toimivaksi. Samalla tulee muistaa viherrakentamiseen liittyvät ekologiset haasteet alueen paikoitellen kärsineen luonnon elvyttämiseksi.
AK- kortteleissa tulee mahdollistaa hulevesien luonnonmukainen käsittely eli imeyttäminen
maaperään ja/tai toteuttaa hulevesien viivyttämisen mahdollistavia rakenteita.
Kortteleissa jätehuollon tilat/paikka tulee toteuttaa kiinteistöjen yhteisjärjestelynä yhteen
pisteeseen.
Pihan rakenteissa kuten tukimuureissa tai aitauksissa käytettävien materiaalien tulee olla
muun kokonaisuuden kanssa yhteensopivia. Korttelialueen sisäisiä kulkuväyliä ja toiminnallisia alueita tulee erotella toisistaan kiveyksillä.
Alueen ulkovalaistuksen periaatteet on kuvattu selostuksen liitteenä olevassa yleisohjeessa. Ulkovalaistuksesta on laadittava yleisohjeen periaatteita noudattava valaistussuunnitelma, joka toimitetaan rakennusvalvontaan. Valaistussuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut valaistussuunnittelija. Opaalikupuiset valaisimet eivät ole sallittuja.
Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata.
Pihojen suunnittelussa tulee huomioida mahdollisuus yhteisiin leikkikenttiin ja säilyttää
muutenkin alue avoimena. Aidat sulkevat näkymiä mitä vaikutusta halutaan välttää.
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Alueella alin lattiakorko tulee olla +81,40 (N2000).
Kerran tuhannessa vuodessa tapahtuvan tulvan vedenpinnan korkeus on +80,70 (N2000)
ja kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan vedenpinnan korkeus on +80,10 (N2000).
Määräys varmistaa sen, että lattiat pysyvät kuivina myös ääritilanteessa. Haasteena on
rannan rakentamisen yhteydessä laiturin terassointi lähemmäksi veden pinnan +78,68
(N2000) tasoa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (56)
Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin
pumppaamoin.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä)
Kortteli- ja yleisillä alueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset
ja ne on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin.
Saastuneet maa-ainekset kortteli- ja yleisten alueiden maaperästä ja vesialueen maaperästä on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa.
Pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa myös leikkikenttärakenteen alta, minkä toteutuksesta vastaa Jyväskylän kaupunki. Määräystä on tarkennettu koskemaan erikseen sekä
kortteli että yleisiä alueita varmistamaan puhdistamisen onnistuminen.
Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
4.4
KAAVAN VAIKUTUKSET
Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa
laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.
Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa.
Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten
arviointiin
4.4.1
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Väinölänrannassa saastunut maa-alue on kunnostettu massanvaihdoilla Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n toimesta vuosina 2004–2005 sekä syksyllä 2009. Viimeisimmässä
maaperän tutkimuksessa alue on todettu rakentamiskelpoiseksi. Järvialueen sedimentit
vaativat vielä puhdistustoimenpiteitä (Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
7.11.2013). Saastunut sedimentti on paksuudeltaan alle 20 cm ja se on mahdollista kunnostaa rakentamistoimenpiteiden alkuvaiheessa pois kuljettamalla. Tulevan rakentamishankkeen myötä saastunutta maa-aluetta on kunnostettu ja luonnon tila siltä osin on kohentunut. Tulevaisuudessa puhdistetulle maa-alueelle sijoittuu asumisen lisäksi korttelileikkikenttä Seppä Högmanin puistoon lähivirkistysalueelle.
Luontoselvityksen mukaan kaavamuutosalueelta on löytynyt Keski-Suomessa silmällä pidettävä rohtoraunioyrtti ja telakka-alueen länsipuolelta rantayrtti. Rohtoraunioyrtin kasvustosta osa jää kortteleissa 237 ja 239 tonteille, mutta sen kasvustoja on myös virkistysalueeksi kaavoitetulla alueella. Rantayrtin kasvusto jää luontoselvityksen mukaan kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Liito-oravien ja lepakoiden säilyminen alueella sekä yhteydet ympäröivälle metsäalueelle on turvattu suojelumerkinnällä lähivirkistysalueella VL/s. Kun
kaupunkirivitalojen rakentaminen rantaan toteutuu, se vaikeuttaa rannan suuntaisesti lentävien lepakoiden saalistamista. Myös muiden rantavyöhykettä hyödyntävien eläinten, lintujen sekä eliöiden elinpiiri tältä osin kaventuu. Tuleva kevyenliikenteen yhteys alueen
KAAVOITUS
27.10.2015 (57)
poikki kulkee alueen sisällä eikä rantaa pitkin.
Yleiseen virkistyskäyttöön varattujen alueiden määrä laskennallisesti lisääntyy, koska voimassa olevaan asemakaavaan (TTA-3) ei sisälly virkistysaluetta ollenkaan. Ympäristön
asukkaat kokevat asian toisin, koska nyt alueella ei ole muita rakennuksia kuin vanha osittain sortunut kalustovaja. Nykyisessä kunnossa alue ei tosin sovellu virkistyskäyttöön erityisen hyvin. Entinen konepajan alue on osittain savista liejua, osittain murskekasojen peitossa ja kunnan omistama alue on pusikoitunut lähes umpeen. Ranta-alueen kunnostus ja
kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen lisää oleellisesti sen virkistyskäyttöarvoa. Toisaalta asemakaavan muutos laajenee luonnontilaiselle alueelle, josta osa menee asuinrakentamiseen (korttelit 238 ja 240) ja osa lähivirkistysalueeksi VL. Näin tarkasteltuna luonnontilaisen alueen määrä suunnittelualueella vähenee. Lähivirkistysalue hoidetaan olemassa olevat luontoarvot huomioiden ja liito-oravien elinolosuhteet turvataan s-1 merkinnällä.
Väinölänranta on uuden yleiskaavaehdotuksen yhteydessä laaditussa teemakartassa 2
merkitty ”kehitettäväksi viheralueverkko- yhteydeksi”. Yhteyden toimivuutta on pyritty parantamaan asemakaavamääräyksillä istutettavista alueen osista sekä istutettavilla tervaleppä puuriveillä suunnittelualueen poikki. Aikanaan nämä käytävät voisivat yhdistää kaikki
kolme virkistysaluetta toisiinsa ja siten korjata ekologista katkosta. Tämän toteutuminen
vaatii tietenkin aikaa, mutta asemakaava mahdollistaa sen.
4.4.2
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun
ympäristöön
Yhdyskuntarakenne
Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Kaavamuutos toteutuessaan tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö
Asuinkerrostalojen korttelialueet muodostavat selkeän rakennetun vyöhykkeen Äijäläntien
ja Päijänteen vesialueen väliin. Asuinkerrostalot ovat kaavassa ryhmitelty kenttämäisesti
siten, että ne säilyttäisivät Äijäläntien pohjoispuolella olevien asuntojen rantanäkymät ainakin osittain. Asuinkerrostalojen määrääminen samaan koordinaatistoon olemassa olevan vanhan rakenteen kanssa tukee tätä tavoitetta. Mutta kokonaan ei voida välttyä siltä,
että uudisrakentaminen tulee entisten näkymäalueiden eteen.
Asuinpienkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueet muodostavat vetovoimaisuudessaan
hienon porttiaiheen Jyväskylää vesiteitse Päijänteeltä lähestyttäessä. Rantaan sijoittuvat
kaksikerroksiset kaupunkirivitalot luovat ainutlaatuista kaupunkikuvaa Päijänteeltä tarkasteltuna.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Osittain romahtanut palokalustevaja todennäköisesti suunnittelualueelta puretaan pois.
Kaksi puistoaluetta ja yksi lähivirkistysalue jakaa tulevat uudisrakennukset kolmeen korttelikokonaisuuteen sekä turvaa alueen luonto- ja virkistysarvoja. Kaikki kolme viheraluetta
ulottuvat rantaan asti, mikä ratkaisu varmistaa Väinöläläisten yhteydet Päijänteelle. Seppä
Högmanin puisto (VP) rakennetaan korttelileikkipuistoksi palvelemaan myös lähialueen
asukkaita. Toinen puisto (VP) suunnittelualueen keskellä tarvitaan hulevesien käsittelyyn
KAAVOITUS
27.10.2015 (58)
ja poisjohtamiseen laajemmaltakin alueelta. Sen halki virtaa laskuoja suoraan Päijänteeseen. Ojan viereistä reittiä kulkevat Väinöläläiset talvella jäälle hiihtämään ja virkistäytymään, joten tärkeä yhteys järvelle säilyy.
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Alueen valmistuttua siellä asuu noin 400–450 uutta asukasta riippuen toteutettavista asuntotyypeistä. Laskenta-arvona on ollut Jyväskylän kaupungissa rivitaloille 43,5m2 ja kerrostaloille 50,11m2/asukas. Tämä määrä asuinpinta-alaa on kaupunkilaisella keskimäärin
käytettävissä asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueilla (Tilastokeskus ja kaupungin
väestörekisteri 2014). Rakentamisen toteutuminen tulee tapahtumaan vaiheittain kortteli
kerrallaan ja toteutusaikataulu lienee viisi vuotta.
Liikenne
Liikennemäärät alueella tulevat asukasmäärien lisääntymisen myötä kasvamaan. Suunnittelualueen etäisyys kaupungin keskustasta on noin kuusi kilometriä, joten voidaan olettaa
että melkein jokaisella perhekunnalla on käytössään auto. Väinölänranta on saavutettavissa joukkoliikenteen avulla, kun Äijäläntien bussipysäkille pysähtyvät bussilinjat 15 ja 22.
Lisäksi alueelle on olemassa kohtalaisen hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Näitä yhteyksiä
on parannettu Äijälänrannan asuntomessualueen rakentamisen aikana. Kuokkalantien
ylitys Väinölästä keskustan suuntaan on jatkossa helpompaa, kun Äijälän alikulkukäytävä
valmistuu. Myös Väinölän asukkaiden toivoma suojatie Kuokkalantien yli on toteutumassa.
Lisäksi Kuokkalantien ympärille on tulossa meluaitoja, jotka vaimentavat liikennemelua
sekä Väinölän että Äijälänrannan suuntaan.
4.4.3
Vaikutukset naapureiden näkymäalueisiin
Huomioitavaa näkymien suhteen on se, että uudisrakentamisen myötä pusikoitunut ja osittain umpeen kasvanut rantavyöhyke avautuu. Vaikka taloja nousee näkymäalueelle, niin
katutasolta silmänkorkeudelta tarkasteltuna näkymät Päijänteelle voivat avautua paremmin. Tämän suuntaisia tuloksia on saatu kun näkymäsektoreita on tarkasteltu ennen ja
jälkeen toteutuneen rakennushankkeen paikkatieto-ohjelma ArcGis:n näkemäanalyysityökalulla.
Lähtötilanne
Näkemäanalyysin tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon olemassa olevien rakennusten
näkemät Päijänteelle muuttuvat uudisrakentamisen myötä. Tarkasteluun otettiin mukaan
kuusi (1-6) rakennusta, joiden näkymiin uudisrakentamisen katsottiin eniten vaikuttavan.
Näkemäanalyysin tekemiseen käytettiin ArcGis-paikkatieto-ohjelmiston näkemäanalyysi
työkalua. Analyysin lähtöaineistona käytettiin Jyväskylän kaupungin laserkeilausaineistosta saatua pistepilviaineistoa sekä Arkkitehtipalvelu Oy:ltä saatua suunniteltujen rakennusten 3d-mallia. Analyysissä on tutkittu keskikesän tilannetta, joten silloin kasvillisuuden peitteisyys on suurimmillaan. Talviaikaan näkymiä järven suuntaan on luonnollisesti enemmän.
KAAVOITUS
27.10.2015 (59)
Näkemätarkasteluun otetut rakennukset.
Näkemäanalyysi ja tulokset
Näkymäanalyysit tehtiin siten, että jokaiselle tarkastelupisteelle annettiin katselukorkeudeksi rakennuksen lattiakorkeus, johon lisättiin arvioitu silmänkorkeus 1.70 metriä tai vaihtoehtoisesti 4.7 metriä, jos katselupiste oli toisessa kerroksessa. Rakennuksille 4 ja 5 lattiakorkeutena käytettiin asukkaiden edustajan kanssa 3.7.2015 pidetyssä palaverissa annettuja lattiakorkeuksia ja muille rakennuksille lattiakorkeudet arvioitiin rakennusten asemapiirustuksista. Analyysit tehtiin kaikille tarkastelupisteille lähtötilanteen korkeusmallilla ja
lopputilanteen korkeusmallilla. Lopputuloksena saatiin näkymät karttaesityksenä jokaiselle
tarkastelupisteelle nykyisestä sekä suunnitellusta näkymästä. Käytetty tarkastelupiste on
kartalla turkoosi pallo ja keltainen väri kuvalla on alue, joka näkyy tarkastelupisteeltä.
KAAVOITUS
27.10.2015 (60)
Ote kuvaparien vertailusta
Talo 1. Nykytilanne 1.7 metrin tarkastelukorkeudelta. Kuvan turkoosipiste kuvaa analyysissa käytettyä näkemäpaikkaa ja keltainen väri kuvaa aluetta, mihin näkemäpaikalta pystyy
näkemään kesäaikana.
Talo 1. Suunniteltutilanne 1.7 metrin tarkastelukorkeudelta.
KAAVOITUS
27.10.2015 (61)
Talo 1. Nykytilanne 4.7 metrin tarkastelukorkeudelta. Kuvien turkoosipiste kuvaa analyysissa käytettyä näkemäpaikkaa ja keltainen väri kuvaa aluetta, mihin näkemäpaikalta pystyy näkemään kesäaikana.
Talo 1. Suunniteltutilanne 4.7 metrin tarkastelukorkeudelta.
KAAVOITUS
27.10.2015 (62)
Näkemäanalyysin tulos hieman yllättäenkin kertoo että näkymät voivat katutasolta jopa
lisääntyä rakentamisen seurauksena. Tämä perustuu siihen, että peitteinen maasto kesäaikaan avautuu. Toisena asiana analyysi kertoo, että kun taloja nousee rantanäkymän
eteen, niin toisesta suunnasta niitä avautuu lisää. Talo 1 analyysitilanne 4,7 metrin korkeudelta osoittaa, että näkymäsektoria havainnollistava keltainen alue kuvassa siirtyy,
mutta ei katoa.
Näkemäanalyysin vedoten voidaan todeta, että näkymät tulevat uudisrakentamisen seurauksena muuttumaan ja osittain kaventumaan, mutta kenenkään rantanäkymiä ei kokonaan
estetä. Tähän on rakennusten sijoittelun ja mitoituksen suunnittelulla kaavatyössä pyritty.
Näkemäanalyysi on nähtävillä kokonaisuudessaan kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629.
4.4.4
Muut vaikutukset
Vaikutukset kuntatalouteen
Alueella on normaali kunnallistekniikka ja suunnittelualue on mahdollista liittää yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Tämä on kuntataloudellisesti järkevää. Myös uuden katuverkon
rakentaminen pysyy kohtuuden rajoissa, kun korttelit 226 ja 237 voivat hyödyntää olemassa olevaa Äijäläntietä liikennöintiin tonteille. Kortteliin 238 rakennetaan oma liittymä alueen
pohjoisreunalle katualueelle.
4.5
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Telakan toiminta on aiheuttanut ympäristöön melu- ja hiukkaspäästöongelmia. Ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta ei sovellu yhteen nykyisenkään asuinalueen kanssa ja tulevaisuudessa yleiskaavaehdotuksessa ranta-alueelle sallitaan vain asuinrakentamista ja virkistysalueita. Tämä on tuonut lisää paineita ja ehtoja toiminnan edellytyksille asutuksen keskellä. Telakkatoiminta onkin nykyään sallittua vain tietyin lupaehdoin, jotka liittyvät melun
aiheuttamiseen ja ongelmajätteiden varastointiin sekä ilman epäpuhtauksiin (ei hiekkapuhallusta ilman erillistä ympäristösuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta ympäristölautakunnalle ja käsittelyä). Lisäksi toiminta-aika on rajoitettu ja pysyvään toimintaan hiekkapuhallusta varten telakan tulee hakea ympäristölupa. Asemakaavassa on varauduttu melumääräyksillä siihen, että telakka-alueelta tulee meteliä. Toisaalta telakkatoiminta on perusteltua
alueen teollisen historian kannalta ja se sopii alueen identiteettiin vesiväylän porttina. Lisäksi Väinölänrannan telakka on tällä hetkellä Jyväskylän ainoa pienvenetelakka, joten
toiminnalle on todellinen tarve.
Pilaantuneiden maa-ainesten aiheuttamia rajoitteita on edelleen ranta- alueilla sedimenteissä, mutta kaava edellyttää niiden puhdistamista.
4.6
NIMISTÖ
Suunnitelmassa esitetään kolmea uutta katua, Väinölänvuorentie, Väinölänrannantie ja
Niitynrannantie. Lisäksi kaavassa on uusi leikkipuisto nimeltään Seppä Högmanin puisto.
Asemakaavan katujen ja puistojen nimityksiä on käsitelty nimistötoimikunnan kokouksessa
25.5.2015.
KAAVOITUS
27.10.2015 (63)
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi valaistuksen ideasuunnitelma.
5.2
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Kaava-alueen uudisrakennusten toteuttamisesta vastaa maankäyttösopimusten mukaisesti Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy. Jyväskylän kaupunki rakentaa kadut ja uuden leikkipuiston. Toteuttaminen voi alkaa kun kaavamuutos on saanut lainvoiman.
5.3
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä
Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä Liikenne- ja viheralueet -vastuualueen kanssa.
Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota:
 alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin.
 rakennusten sijoittuminen tontille tulee olla kaavan mukaista.
 laitureiden ja piharakennusten arkkitehtuuriin sekä soveltumiseen ympäristöönsä.
 piha- ja valaistussuunnitelmien tasokkuuteen.
 maaperän ja sedimenttien puhdistamisen toteutuminen
Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien
kanssa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (64)
SELOSTUKSEN LISÄLEHTI
Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 9.6. – 24.7.2015 ja siitä on saatu 3 lausuntoa ja 6 muistutusta.
Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän Energia Oy ja rakennus- ja
ympäristölautakunta. Viranomaisten lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Muistutuksen
tekivät Väinölän kyläyhdistys ry ja asiakumppanit (296 allekirjoitusta), Jyväskylän seudun
luonnossuojeluyhdistys ry, lähialueen asukkaat (nettiadressissa 243 allekirjoitusta) sekä
yksityishenkilöt. Palautteen pääkohdat sekä kaavaehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty seuraavassa tiivistelmässä. Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat oheisliitteenä
lautakunnassa.
Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ovat pääsääntöisesti Väinölänrannan kaavamuutosta vastustavia ja hyvin samansisältöisiä kuin luonnosvaiheen huomautukset. Siten vastineiden sisältökin on hyvin samansuuntaista. Muutosalueen naapurit ja Väinölän kaupunginosan asukkaat mieltävät asuinalueensa osaksi maalaismaisemaa, jonka kylämäistä
idylliä uusi kerrostaloasuminen uhkaa, kun taas Jyväskylän kaupungin strategisessa yleiskaavassa Väinölänranta on tiivistyvää, toiminnoiltaan monipuolista taajamarakenteen aluetta. Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaan on suunnittelualueelta matkaa vain kuusi kilometriä (linnuntietä 4 km), joten kaupunginosan säilyminen pelkästään pientalovaltaisena ei
ole yhdyskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta tavoitteellista.
Muistuttajien näkemyksen mukaan aluetta on kaavaehdotuksessa esitetty rakennettavaksi
liian tehokkaasti. Kuitenkin kaavaehdotus on lisäämässä rakennusoikeutta suunnittelualueelle vain 35 kerrosalaneliömetriä. Nyt voimassa olevassa asemakaavassa Väinölänranta
on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TTA-3), mikä on osoitettu rakennettavaksi huomattavasti tehokkaammin kuin asemakaavaehdotus. Kaavaehdotuksessa melkein sama rakennusoikeus on jaettu yli kaksi kertaa entisen kaava-alueen kokoiselle alueelle ja laskennallisessa tarkastelussa kaavamuutosalueen aluetehokkuusluvuksi muodostuu 0,22 mikä Suomessa keskimäärin vastaa uusilla alueilla alarajaa. (Lähde:
http://www.turvallinenkaupunki.fi/). Väljyydestä kertoo myös se tosiseikka että Väinölänrannan kaavaehdotuksen kokonaispinta-alasta melkein neljäsosa eli yli 2,3 hehtaaria on
puisto- ja lähivirkistysaluetta.
Toinen muistuttajien esittämä merkittävä huoli on omien rantanäkymien säilyminen Päijänteen suuntaan. Näkymien peittovaikutusta on pyritty suunnitelman puitteissa minimoimaan
johdonmukaisesti rakennusten sijoittelusta ja parvekkeiden rakenteista aina teknisten tilojen sijoitteluun. Pelkästään sitä, että tulevat uudisrakennukset näkyvät maisemassa ei voida pitää kohtuuttomana haittana. Huomioitavaa näkymien suhteen on se, että uudisrakentamisen myötä pusikoitunut ja osittain umpeen kasvanut rantavyöhyke avautuu. Vaikka
taloja nousee näkymäalueelle, niin katutasolta silmänkorkeudelta tarkasteltuna näkymät
Päijänteelle voivat avautua paremmin. Tämän suuntaisia tuloksia on saatu kun näkymäsektoreita on tarkasteltu ennen ja jälkeen toteutuneen rakennushankkeen paikkatietoohjelma ArcGis:n näkemäanalyysityökalulla.
Muistuttajat ovat erityisesti huolissaan Väinölänrannan alueen luontoarvoista ja pilaantuneesta maaperästä. Tosiasia on, että suunnittelualueella voimassa olevassa asemakaavassa, jossa alueen puolikas on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TTA-3),
ei ole osoitettu neliömetriäkään virkistys- tai puistoaluetta. Toisen puolikkaan eli nykyisen
KAAVOITUS
27.10.2015 (65)
kaava-alueen ulkopuolisen osan kohdalla suojelumerkintää yhdellekään arvokkaalle luontoalueelle ei ole olemassa. Tämä asia korjaantuu kaavamuutoksen myötä. Kaavaehdotuksessa on yli 2,3 hehtaaria virkistys ja puistoaluetta, missä virkistysalueelle on osoitettu
kaksi suojelualuetta turvaamaan liito-oravan elinolot. Maaperän osalta kaavamääräykset
edellyttävät, että kortteli- ja yleisillä alueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä
maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin. Saastuneet maaainekset kortteli- ja yleisten alueiden maaperästä ja vesialueen maaperästä on poistettava
tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Kaavamääräyksiä on vielä ehdotusvaiheen jälkeen tarkistettu varmistamaan, että myös leikkialueiden osalta maaperä varmasti tutkitaan ja puhdistetaan.
Väinölänrannan kaavamuutosta vastustavat kokevat että heidän mielipiteitään ei ole huomioitu. Tämä ei pidä paikkaansa. Mielipiteillä ja muistutuksilla on ollut vaikutusta asemakaavaehdotuksen sisältöön, mutta tätä ei koeta riittäväksi. Erityisesti mielipiteiden merkitys
korostuu kaavamuutosprosessin alkuvaiheessa, kun kaavoittaja järjesti Väinölän kylän
asukkaille kyläkävelyn suunnittelualueella 3.4.2013. Siellä esiteltiin tulevaa asemakaavan
muutosta suusanallisesti sekä kylätalolla että maastossa kävellen. Ensimmäisenä ajatuksena oli kaavoittaa Väinölänrantaan 9-10 kappaletta viisikerroksisia asuinkerrostaloja sekä
kaksi pitkää kaksikerroksista rivitaloa rantaan. Tilaisuudessa saadun palautteen perusteella oli selvää, että suunnitelmia on syytä muuttaa asukkaiden näkemysten huomioonottamiseksi. Luonnosvaiheessa kerrostalojen määrä pudotettiin kahdeksaan ja ainoastaan kaksi
taloa oli enää viisikerroksisia. Loput kuusi kerrostaloa saatiin samanaikaisen rakennussuunnittelun avulla muokattua neljään kerrokseen. Kaksi pitkää rivitaloa jaettiin neljäksi ja
niin saatiin rantanäkymiä jaettua tasapuolisemmin. Asukkaiden palautteella on ollut suunnitelmiin merkittävää vaikutusta ja tämä on tapahtunut kaavamuutosprosessin alkuvaiheessa. Kyläkävelyn muistio on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629.
Luonnosvaiheen yleisötilaisuuden 7.5.2014 jälkeen kaavaehdotukseen lisättiin asukkaiden
toivomuksesta venelaituri ja kerrostalojen kaavamääräyksiä on täsmennetty niin, että teknisten tilojen rakentaminen rakennusoikeuden lisäksi ei ole mahdollista. Tämä edesauttaa
näkymien säilymistä. Asuinkerrostalokortteleiden pysäköintikatokset on ehdotusvaiheessa
jaettu osiin, kun asukaspalautteessa todettiin niiden muodostavan liian muurimaista rakennusmassaa Äijäläntien varteen. Ehdotusvaiheen jälkeen kaavamääräyksiä on tarkistettu varmistamaan, että myös leikkialueiden osalta maaperä varmasti tutkitaan ja puhdistetaan.
Muistutuksissa esitetyt keskeisimmät asiat:
1. Asemakaavamuutoksen kaupunkikuvaa koskeva vaikutus on kaupungin suunnitelmassa esitetty pelkästään Päijänteen ja auringonvalon suunnasta. Edellisellä suunnittelukierroksella pyydettyjä havainnekuvia olemassa olevan rakennusmassan
suunnasta ei ole toimitettu.
Vastine:
Väinölänrannan kaavamuutosalueelta teetettiin 7.5 2014 luonnosvaiheen yleisötilaisuuden esittelyä varten havainnekuvia erityisesti Äijäläntien suunnasta. Tilaisuudessa olivat käytössä myös aikaisemmin 2.4.2014 laaditut kuvat. Samat kuvat ovat olleet keväästä 2014 nähtävillä kaavoituksen
internetsivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629. Havainnekuvia on yhteensä seitsemän, mistä viisi on muistuttajien esittämistä ilmansuunnista. Lisäksi suunnittelualu-
KAAVOITUS
27.10.2015 (66)
eesta teetettiin kuusi alueleikkausta keväällä 2015 ehdotusvaihetta varten. Leikkauskuvat löytyvät
samasta tiedostosta kuin havainnekuvat.
Naapureiden edustajan kanssa asemakaavoituksessa 3.7.2015 pidetyn palaverin jälkeen kaavoittaja tilasi lisää havainnekuvia siten, että katselukulma sekä korkeus on määritelty kahden olemassa
olevan naapurin näkymää vastaavaksi. Viimeiset neljä havainnekuvaa on lisätty kaavoituksen internetsivuille 20.10.2015 ja ne löytyvät myös kaavaselostuksen lisälehden sivuilta. Kaavaselostuksessa (kappale 4.4 Kaavan vaikutukset) on arvioitu kaavamuutoksen aiheuttamia vaikutuksia yli
kuuden sivun verran ja näkemäanalyysi on laadittu siten, että kaikki kuusi tarkastelupistettä ovat
Äijäläntien pohjoispuolelta järvelle päin katsottuna suuntaan, johon muistuttajat ovat esittäneet
vaikutuksia arvioitavan.
Kaavamuutosehdotuksen mukainen havainnekuva. Katselusuunta on Äijäläntien naapurustosta rantaan päin asemakaavoituksessa 3.7.2015 pidetyn palaverin mukaan sovittuna.
KAAVOITUS
27.10.2015 (67)
Kaavamuutosehdotuksen mukainen havainnekuva. Katselusuunta on Äijäläntien naapurustosta rantaan päin asemakaavoituksessa 3.7.2015 pidetyn palaverin mukaan sovittuna.
Kaavamuutosehdotuksen mukainen havainnekuva. Katselusuunta on lännestä itään.
KAAVOITUS
27.10.2015 (68)
Kaavamuutosehdotuksen mukainen havainnekuva. Katselusuunta on Päijänteeltä Väinölänrantaan.
2. Väinölän kylän nykyisen, matalaan rakentamiseen perustuvan rakennuskannan ja
Väinölänrantaan kaavailtujen korkeiden kerros- ja rivitalojen välinen ristiriita on selviö. Kylämaiseman raju muuttaminen kaupunkimaiseksi kerrostalolähiöksi herättää
suurta vastustusta kyläläisissä. Jyväskylän kaupungin laajentuminen ja kasvupyrkimykset eivät edellytä nimenomaan juuri Väinölänrannan rakentamista kerrostaloalueeksi. Mikäli tavoitteena on yhdenmukaistaa entisen maalaiskunnan alueet kaupungin ydinalueen kanssa, päämäärä pitäisi tuoda yhtenä kaavoitushankkeen perusteena selkeästi kyläläisten arvioitavaksi. Katsomme tämän olevan ennakkotapaus ja onnistuessaan tässä kaavamuutoksessa, Jyväskylän kaupunki levittää "tiivistä
kerrostaloihin perustuvan kaupunkirakennetta" yhä ulommaksi kaupungin varsinaisesta keskustasta.
Vastine:
Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa Väinölänrannan alue on kestävän liikkumisen taajama- aluetta. Merkinnällä on osoitettu tiivistyvät, toiminnoiltaan monipuoliset taajamarakenteen
alueet, joilla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Väinölänrannan asemakaavan muutos kaupunkimaiseen suuntaan noudattaa yleiskaavaehdotuksessa
linjattua kaupungin strategiaa. Väinölänrannan asemakaavan muutos on sisällytetty myös kaupungin KymppiR2014- ohjelmaan. KymppiR -ohjelma on maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä kerran vuodessa laadittava työkalu, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että
uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Kaavamuutos tulee aiheuttamaan muutoksia rakennetun ympäristön mittakaavassa, mutta esitetyt suunnitelmat eivät uhkaa olemassa olevaa rakennuskantaa eivätkä aiheuta purku-uhkaa Väinölän kylän rakennuksille. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä olevat pientalot on rakennettu 2000- luvulla ja varsinainen Väinölän kylän vanhempi rakennuskanta on huomattavasti
kauempana. Viihtyisään ja toimivaan kaupunkirakenteeseen kuuluvat monipuolinen, eri-ikäinen ja
KAAVOITUS
27.10.2015 (69)
erimittakaavainen rakennuskanta sekä riittävät virkistysalueet. Kaavamuutos toteutuessaan noudattaa näitä periaatteita. Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaan on suunnittelualueelta matkaa
kuusi kilometriä (linnuntietä 4 kilometriä), joten kaupunginosan säilyminen pelkästään pientalovaltaisena ei ole realistista. Asemakaavoitetuilla alueilla kaupunkirakenteen täydentyessä rakennuskanta monipuolistuu ja erimittakaavainen rakentaminen tulee limittymään keskenään kuten myös
uudet ja vanhat rakennukset. Tämä kehitys on käynnissä Jyväskylässä kuten muissakin Suomen
kasvukeskuksissa.
Väinölänrannan asemakaavan muutoksen yhteydessä ei voida puhua erityisen tiiviistä kaupunkirakenteesta. Väinölänrannan asemakaavan muutosehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelialueilla
(AK) rakennustehokkuus on 15 950 kerrosalaneliömetriä sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen
asuinrakennusten korttelialueilla (AR) 4 400 kerrosalaneliömetriä. Yhteensä uutta asuntorakentamista esitetään 20 350 kerrosalaneliömetriä. Kaavamuutoksen myötä poistuu teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueelta (TTA-3) rakennusoikeutta 20 315 kerrosalaneliömetriä. Täten kokonaisrakennusoikeus kaavamuutosalueella kasvaa vain 35 kerrosalaneliömetriä. Lisäksi Väinölänrannan kaavaehdotuksen kokonaispinta-alasta neljäsosa on puisto- ja lähivirkistysaluetta. Kun
asemakaava-alue muutoksen myötä samalla laajenee, niin aluetehokkuus pienenee nykyisestä
teollisuusalueen kaavan tehokkuudesta huomattavasti. Uusi aluetehokkuus (ea) 0,22 on maltillinen, jos uusilla asuinalueilla aluetehokkuus vaihtelee keskimäärin välillä 0,2-0,6. (Lähde:
http://www.turvallinenkaupunki.fi/).
3. Väinölänrannan asemakaavaa on muutettu moneen otteeseen, ja sitä on voitava
tarkistaa edelleen. Väinölänranta on aluksi suunniteltu kaksikerroksiselle (2) rakentamiselle. Seuraavalla kierroksella kerrosluku nostettiin kolmeen (3). Perusteluna
esitettiin, ettei harjakorkeus enää tästä muutu, koska rakennustyyppi vaihtui teollisuusrakentamisesta asuinrakentamiseen. Uusimmassa ehdotuksessa rakennusten
kerrosluku on jo vähintään 4 ja 5 (+ huoltokerros). Tekemiemme omien havainnepiirrosten ja kaavaehdotuskartasta suoritettujen laskemien johdosta toteamme, että
näkemäeste verrattuna nykyiseen tilanteeseen on 77 %. Jäljelle jäävä 23 % näkemä Päijänne-järvelle jakautuu kolmeen eri kokoiseen siivuun. Tästä voidaan todeta,
että uusien rakennusten johdosta näkemämme estyy käytännössä kokonaan Päijänne-järvelle.
Vastine:
Kaavamuutosalueella on voimassa 12.1.1982 vahvistunut kaava, jossa alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TTA-3). Tämä kaava mahdollistaisi suunnittelualueelle yli 20 000
kerrosalaneliömetriä teollisuusrakentamista sekä isoja laiturirakenteita Päijänteelle. Kerroskorkeudeksi on määritetty kaksi, mutta räystäskorkeutta ei ole rajoitettu joten teollisuusrakennuksen
todellinen korkeus voisi hyvinkin nousta vastaamaan kolme tai jopa nelikerroksista asuinrakennusta. Esimerkkinä voidaan mainita, että Jyväskylän Seppälän uutta Prismaa rakennetaan asemakaavan kerroslukumerkinnällä kaksi. Suunnittelualueen itäpuoli on tällä hetkellä asemakaavan ulkopuolista aluetta. Vaikka edellisestä kaavamuutoksesta on aikaa yli kolmekymmentä vuotta, on
Jyväskylän maalaiskunnan aikana Väinölänrannan alueelle yritetty kaavamuutosta ainakin kerran.
Lisäksi on laadittu erilaisia luonnossuunnitelmia, joita on esitetty myös julkisuudessa. Näitä suunnitelmia ja kaavatilannetta on selvitetty kaavaselostuksen kappaleessa 2.2.1.
Kaavamuutoksessa esitettävän uudisrakentamisen sijoittumisen peruslähtökohtana on ollut sen
suhde olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennusten suunnalla ja sijoittumisella on pyritty mi-
KAAVOITUS
27.10.2015 (70)
nimoimaan näkymien menetykset nykyisille asukkaille ja kaava ohjaa tiukasti rakennusten paikat.
Korttelijako on seurausta puisto- ja lähivirkistysalueiden sijoittumisesta muutosalueelle, mikä taasen perustuu täysin luonnonolosuhteisiin. Jako ratkeaa liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöjen
sijoittumisen mukaan sekä hule- eli pintavaluntavesien reittien perusteella. Seppä Högmanin puisto
jatkaa pohjoisen puistovyöhykkeen aina rantaan asti. Myös muut kaksi puisto- ja lähivirkistysaluetta mahdollistavat yhteyden rantaan saakka. Tämä on ollut tärkeä suunnitteluperuste alusta asti.
Kaavan mahdollistaman rakentamisen toteutuessa naapureiden näkymissä tapahtuu merkittäviä
muutoksia ja tämä on pyritty ratkaisemaan niin, että näkymäsektoreita kortteleiden lävitse rantaan asti säilyy kaikilla naapureilla. Kun puisto- ja lähivirkistysaluetta on täydennysrakentamiskaavassa näinkin paljon, on rakentamiseen tarkoitetuissa kortteleissa rakennettava riittävällä tehokkuudella. Kerrostalorakentaminen mahdollistaa sen, että kortteleihin jää riittävästi piha-alueita
uusille asukkaille ja on tilaa autojen pysäköinnille. Samalla se mahdollistaa säilyttämään osan
naapureiden näkymistä Päijänteen suuntaan talojen ohitse sekä avaamaan myös uusia näkymälinjoja aikaisemmin umpeen kasvaneen rantavyöhykkeen läpi. Nämä asiat huomioon ottaen on uudisrakennusten kerroskorkeus pyritty määrittelemään mahdollisimman alas.
Kaava mahdollistaa Väinölänrantaan kuusi neljäkerroksista ja kaksi viisikerroksista asuintaloa.
Neljä rivitaloa rannassa ovat kaksikerroksisia. Kerrostalokortteleissa on kaavamääräyksillä varmistettu, että teknisiä tiloja ei pysty rakentamaan rakennusoikeuden lisäksi, vaan ne ovat osa rakentamisen kokonaismäärää ja lasketaan kerrosalaksi. Toteutuessaan määräysten mukaisesti kerroskorkeuden yläpuoliset konehuoneet parantavat kerrostalojen ulkonäköä jakaessaan rakennuksen
kokonaishahmoa kahteen osaan ja korkeuden kasvaessa konehuoneisiin käytetty rakennusoikeus
on vastaavasti talon leveydestä pois mikä edesauttaa naapureiden näkymien säilymistä rantaan.
Kolmikerroksisena samaan aluetehokkuuteen pääseminen olisi johtanut muurimaiseen ratkaisuun,
joka olisi rajannut Väinölänrannan suhteessa nykyiseen naapurustoon paljon voimakkaammin ja
sulkenut näkymiä huomattavasti enemmän. Myös puisto- ja viheralueiden kokoa olisi jouduttu
tarkistamaan ja esimerkiksi liito-oravien sekä lepakoiden elinympäristöjen turvaaminen olisi muuttunut vaikeammaksi.
Huomioitavaa näkymien suhteen on se, että uudisrakentamisen myötä pusikoitunut ja osittain
umpeen kasvanut rantavyöhyke avautuu. Vaikka taloja nousee näkymäalueelle, niin katutasolta
silmänkorkeudelta tarkasteltuna näkymät Päijänteelle voivat avautua paremmin. Tämän suuntaisia tuloksia on saatu kun näkymäsektoreita on tarkasteltu ennen ja jälkeen toteutuneen rakennushankkeen paikkatieto-ohjelma ArcGis:n näkemäanalyysityökalulla. Yhteenveto analyysista on se,
että naapureiden näkymät muuttuvat, mutta kenenkään ikkunamaisemaa Päijänteelle ei suljeta.
Analyysityökalu ei mittaa prosentteja, vaan vapaat näkymäsektorit näkyvät ortoilmakuvassa keltaisena pinta-alana ja sen perusteella näkymät eivät katoa muistuttajien ilmoittamassa 77 prosentin suhteessa, vaan pikemminkin näkymät muuttuvat. Näkemäanalyysityökalun käytöstä kerrotaan enemmän kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 4.4. Näkemäanalyysiraportti on kokonaisuudessaan nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629.
4. Kuntalaisten tulisi voida luottaa hyvään hallintoon, johdonmukaiseen suunnitteluun ja asemakaavamerkintöihin ostaessaan alueelta omakotitalotontteja tai
valmiita asuntoja. Asiasta tarvitaan täysin uusi keskustelukierros alkuperäisen
asemakaavan pohjalta. Kokonaisuudessaan kaavaprosessissa ei ole noudatettu hyvää hallintomenettelyä, eikä asukkaiden kuulemisessa annettuja näkemyksiä ole huomioitu kaavaehdotuksessa millään tavoin. Väinölän kylän yhteinen
KAAVOITUS
27.10.2015 (71)
näkemys on, ettei kyläläisten näkemyksiä ole otettu asemakaavamuutoksessa
tarpeeksi vakavasti. Alue on suunniteltu sijoitusmielessä kerros- ja rivitalolähiöksi
piittaamatta alueen nykyisten asukkaiden mielipiteistä.
Vastine:
Väinölänrannan kaavamuutosalueella on ollut voimassa yli 33 vuotta 12.1.1982 vahvistunut kaava, jossa alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TTA-3). Nykyinen asemakaava
on voimassa alueen rakentamista ja käyttöä ohjaavana päätöksenä niin kauan kuin asemakaavaa
ei ole muutettu ja se antaa oikeuden asemakaavan mukaiseen rakentamiseen. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset on käyty läpi kaavaselostuksen kappaleessa 2.2.1.
Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen osallistumista ja vuorovaikutusta koskevat menettelyt turvaavat maanomistajille ja osallisille sekä viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään, yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaavan valmisteltuun, arvioida
kaavoituksen vaikutuksia ja lausua asiassa mielipiteensä. Väinölän kyläläisten perustuslailliset oikeudet tulla kuulluksi itseään ja elinympäristöään koskevassa asiassa ovat toteutuneet kattavasti
Väinölänrannan asemakaavan laatimisen eri vaiheissa. Kuulemisessa on menetelty maankäyttö- ja
rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti minkä lisäksi kyläläisille on kaavoittajan toimesta järjestetty lakisääteisten kuulemismenettelyiden lisäksi kuulemis- ja yleisötilaisuus sekä järjestetty erikseen pyynnöstä neuvottelu. Kyläläisten osallistaminen on Väinölänrannan
asemakaavan laatimisen eri vaiheissa ollut poikkeuksellisen kattavaa. Mielipiteet on otettu myös
huomioon.
Kaavoittaja järjesti kaavamuutosprosessin alkuvaiheessa Väinölän kylän asukkaille kyläkävelyn
suunnittelualueella 3.4.2013, missä esiteltiin tulevaa asemakaavan muutosta suusanallisesti sekä
kylätalolla että maastossa kävellen. Ensimmäisenä ajatuksena oli kaavoittaa Väinölänrantaan 910 kappaletta viisikerroksisia asuinkerrostaloja sekä kaksi pitkää kaksikerroksista rivitaloa rantaan.
Tilaisuudessa saadun palautteen perusteella oli selvää, että suunnitelmia pitää keventää. Luonnosvaiheessa kerrostalojen määrä oli pudotettu kahdeksaan ja ainoastaan kaksi taloa oli enää
viisikerroksisia. Loput kuusi kerrostaloa saatiin samanaikaisen rakennussuunnittelun avulla tiivistettyä neljään kerrokseen. Kaksi pitkää rivitaloa jaettiin neljäksi ja niin saatiin rantanäkymiä jaettua tasapuolisemmin. Asukkaiden palautteella on ollut suunnitelmiin merkittävää vaikutusta ja
tämä on tapahtunut kaavamuutosprosessin alkuvaiheessa. Kyläkävelyn muistio on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629.
Luonnosvaiheen yleisötilaisuuden 7.5.2014 jälkeen kaavaehdotukseen lisättiin asukkaiden toivomuksesta venelaituri ja kerrostalojen kaavamääräyksiä on täsmennetty niin, että teknisten tilojen
rakentaminen rakennusoikeuden lisäksi ei ole mahdollista. Tämä edesauttaa näkymien säilymistä.
Asuinkerrostalokortteleiden pysäköintikatokset on ehdotusvaiheessa jaettu osiin, kun asukaspalautteessa todettiin niiden muodostavan liian muurimaista rakennusmassaa Äijäläntien varteen.
Ehdotusvaiheen jälkeen kaavamääräyksiä on tarkistettu varmistamaan, että myös leikkikenttäalueiden osalta maaperä varmasti tutkitaan ja puhdistetaan. Ehdotusvaiheen määräyksestä ei enää
ollut maaperän puhtautta valvovalla Keski-Suomen ELY- keskuksella huomautettavaa.
5. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys tekee muistutuksen Väinölänrannan kaavaehdotuksen omarantaisista rivitalotonteista. Väinölänrannan kaavassa iso osa rannasta on suljettu vain muutamien asukkaiden käyttöön omarantaisella rivitalorakentamisella. Mielestämme rannat tulee pitää avoimina
KAAVOITUS
27.10.2015 (72)
mahdollisimman monille kaupungin asukkaille. Aikaisemmissa Väinölän kylän
ranta-aluetta koskevissa suunnitelmissa on esitetty muun muassa rannassa kulkevaa kevyen liikenteen väylää, uimarantaa ja venelaituria. Rantaraitin jatkaminen
Väinölänrantaan olisi yhtenäinen ratkaisu vastapäisen Samulinniemen kanssa. Pohjois-Päijänteen järvimaiseman arvo jakautuisi tasa-arvoisesti kaikille kaupungin
asukkaille, koska alueelle olisi mukava tulla liikkumaan ja nauttimaan KeskiSuomen kauniista luonnosta lähellä Jyväskylää. Urheilukentän ja leikkipuiston
mahdollisuutta ei ole myöskään vakavasti harkittu. Suunnitelmaan sisällytetty korttelileikkipuisto palvelee käytännössä vain tulevia kerros- ja rivitaloasukkaita.
Vastine:
Nykyinen voimassa oleva asemakaava, jossa alue on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta mahdollistaa teollisuusrakentamista rantaviivaan saakka sekä isoja laiturirakenteita Päijänteelle. Määräyksen mukaan korttelialueeseen rajoittuvalle vesialueelle saa rakentaa toimintaa
palvelevia laituri- ja telakkalaitteita, mikäli se muut määräykset huomioon ottaen on mahdollista.
Laitteet eivät saa ulottua 50 metriä kauemmas rantaviivasta.
Jyväskylän maalaiskunnan aikana vuonna 1991 alueelle laadittiin oikeusvaikutukseton VaajakoskiJyskä osayleiskaava, missä kevyen liikenteen reitti kulkee rannassa. Kuntaliitosten jälkeen aluetta
on tarkasteltu yleiskaavatasolla uudestaan ja Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa
5.9.2011 hyväksyttiin yleiskaavan raamilauseet, joiden mukaan uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Väinölänranta kuuluu tähän alueeseen. Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli
Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset on selvitetty kaavaselostuksen kappaleessa
2.2.1.
Kaavaehdotuksen kaikki kolme julkista puisto- ja virkistysaluetta ulottuvat rantaan asti, mikä
mahdollistaa edelleen kaupunkilaisten pääsyn rantaan. Keskimmäiseen puistoalueeseen on merkitty ohjeellinen puistopolku, jonka tarkoitus on varmistaa hiihtäjien ja muiden ulkoilijoiden pääsy
järven jäälle talviaikaan. Kaavoittajalle tulleen palautteen perusteella se on tärkeä reitti alueen
asukkaille ja tämän yhteyden säilyminen on kaavassa turvattu.
Jyväskylän kaupungin karsiessa uimarantaverkkoa ei Väinölänrantaan ole sen vuoksi esitetty uutta
uimarantaa. Suunnittelualuetta lähimmät uimarannat ovat Jyskän EU- uimaranta sekä asuntomessuihin 2014 valmistunut Äijälänrannan uimaranta. Kumpikin uimapaikka on alle 1,5 kilometrin
etäisyydellä Väinölänrannasta. Venelaituri on lisätty kaavaehdotukseen. Seppä Högmanin puistoon
sijoittuva leikkikenttäalue sijoittuu yleiselle puistoalueelle (VP) ja tulee olemaan julkisena tilana
kaikkien vapaassa käytössä. Taloyhtiöiden omat leikkialueet rakennetaan tonteille.
6. Äijälänrannan tornitaloja on perusteltu sillä, että ne muodostavat vastinparin Lutakon korkean rakentamisen kanssa. Miksi samaa suunnitteluperiaatetta ei noudateta
Väinölänrannan ja Samulinniemen kanssa? Yhtenäisen kaupunkikuvan perusteella molemmilla rannoilla tulisi noudattaa samantyyppistä rakentamista.
Vastine:
Lutakon ja Äijälänrannan kaupunkitila ja suurmaisema ovat Jyväskylän mittakaavassa ainutlaatuisia, minkä voi aistia kun lähestyy autolla Jyväskylää rantaväylää pitkin Helsingin suunnasta. Lutakossa kerroskorkeus asuinkerrostaloilla rannassa on korkeimmillaan 15 kerrosta ja muuten 12 ker-
KAAVOITUS
27.10.2015 (73)
rosta. Sisempänä korkeudet vaihtelevat kahdeksan ja viiden kerroksen välillä. Äijälänrannan tornitalot nousevat 13 kerrokseen, joten on uskottavaa puhua rakennusten välisestä jännitteestä. Ne
näkyvät selkeästi suurmaisemassa kaikille kaupunkilaisille ohi kulkiessa. Saman suunnitteluperiaatteen soveltaminen Samulinrannan kaksikerroksisten rivitalojen ja Väinölänrannan kaksikerroksisten rivitalojen sekä 5-4 kerroksisten asuinkerrostalojen kanssa ei toimi, vaikka alueiden etäisyys
onkin lyhyempi. Suurmaiseman mittakaavassa kaksikerroksiset talot eivät tule riittävästi näkyviin
eikä rakennusten väliin synny silmin havaittavaa jännitettä.
7. Muistuttajat pitävät hyvänä kaavamääräystä, jonka mukaan saastuneet maa ainekset maaperästä ja vesialueen maaperästä on poistettava tai käsiteltävä vaarattamiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Tämä ohjaa kuitenkin vain rakentamista eikä siinä vaiheessa
käsitellä enää mm. leikkipuistoalueeksi kaavoitetun alueen maaperää. Koska FCG
on laatimassaan tutkimusraportissa todennut, että maaperätutkimusten näytepisteiden sijoittelua rajoittivat alueella olevat rakennusten jäänteet ja, että maanalaiset
rakenteet, kuten johdot ja kaapelit rajoittivat maaperän tutkimista, on mahdollista,
alueella aikaisemmin harjoitettu toiminta huomioon ottaen, että siellä esiintyy sellaisia ainejäämiä, jotka ylittävät asuinalueeksi tarkoitetulle alueelle sallitut pitoisuudet.
Tutkimuspiste FCG8 sijoittuu ohjeelliseksi leikki- ja oleskelualueeksi merkityn alueen läheisyyteen. FCG:n tutkimusraportissa taas on todettu, että tutkimuspisteen
FCG8 ympärillä ei ole tutkimuspisteistä kaikissa suunnissa ja lähimmät tutkimuspisteet ovat noin 50 m etäisyydellä. Tutkimuspisteessä FCG8 todettuja haitta- ainepitoisuuksien laajuutta ei ole siten aukottomasti rajattu. Kyseisessä pisteessä todetut
haitta-ainepitoisuudet ovat itsessään varsin huolestuttava asia leikki- ja oleskelualueeksi tarkoitetun alueen läheisyydessä, mutta erityisen huolestuttavaa on, että
varmuudella ei edes tiedetä kuinka paljon ja mitä muita aineita tutkimuspisteen läheisyydessä on. Muistuttajien näkemyksen mukaan on kyse erittäin tärkeästä ja
merkittävästä asiasta, koska kyseessä voi olla terveydelle haitallisista tai vaarallisista aineista. Muistuttajien näkemyksen mukaan alueen maaperän laatua on syytä
selvittää jo tehtyä selvitystä yksityiskohtaisemmin, jotta voidaan varmistua alueen
vaarattomuudesta ja haitattomuudesta terveydelle.
Koska myös selvityksen laatinut taho on todennut, että konepaja-alueella tehdyistä
kunnostuksista huolimatta on mahdollista, että jätetäyttöjä ja haitta aineita esiintyy
myös kauempana entisen teollisuusalueen tontin rajasta, on perusteltua ja tarkoituksenmukaista selvittää alueen maaperään laatua ennen kaavan vahvistamista
vielä tarkemmin. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että alueella kuitenkin on jäljellä jonkin verran haitta-ainepitoista maa-ainesta.
FCG:n laatimassa tutkimusraportissa on todettu, että tutkiluissa sedimenteissä todetut pitoisuudet ovat PIMA-ohjearvoihin verrattuna melko korkeita ja mahdollisesti
terveydelle vaaraa aiheuttavia. Tutkimusraportissa on todettu terveysriskin arvioinnin perusteella, että haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen ei ole tarpeellista, jos vesialueelle ei tule laajamittaista virkistyskäyttöä, kuten uimarantaa. Koska
asumiseen liittyvä virkistyskäyttö on kuitenkin todennäköistä, sedimentin kunnostustarve on kuitenkin todettu olevan ainakin alueen länsireunalla entisen ojan edustalla. Koska pitoisuudet saattavat olla terveydelle vaaraa aiheuttavia, on jo kaavoitusvaiheessa tärkeää olla riittävän tietoinen alueen todellisesta tilasta ja varmistua siitä, että alue on vaaraton. Nyt puhdistustarve on todettu olevan ainakin entisen ojan
KAAVOITUS
27.10.2015 (74)
edustalla. Jotta varmuudella voidaan sanoa myös kaikki pohjasedimenttien puhdistusta vaativat alueet, on myös tämä selvitettävä tarkemmilla tutkimuksilla.
Vastine:
Väinölänrannassa saastunut maa-alue on kunnostettu massanvaihdoilla Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n toimesta vuosina 2004–2005 sekä syksyllä 2009. Viimeisimmässä maaperän tutkimuksessa (Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus, Väinölänrannan kaavamuutosalue Jyväskylä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22.11.2013) alue on todettu rakentamiskelpoiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kaivettiin 15 koekaivukuoppaa syvyydeltään 2,5–3,2 metriä,
todettiin yhdessä kuopassa FCG8 haitta-ainepitoisuuksia. Tämän perusteella voidaan päätellä, että
maaperän puhdistaminen rakentamishankkeen yhteydessä on mahdollista, mutta edellyttää kaavamääräyksiä tämän varmistamiseksi erikseen. Maaperän lisäksi järvialueen sedimentit vaativat
puhdistustoimenpiteitä. Saastunut sedimentti on paksuudeltaan alle 20 cm ja se on mahdollista
kunnostaa rakentamistoimenpiteiden alkuvaiheessa pois kuljettamalla.
Käytännössä rakentamisen yhteydessä pintamaat poistetaan ohi perustamissyvyyden ja maamassoja vaihdetaan tarvittaessa kantavampiin. Tämän yhteydessä havaitaan oletettavasti jos maaperässä on ongelmia. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan kortteli- ja yleisillä alueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin. Saastuneet maa-ainekset kortteli- ja yleisten alueiden maaperästä ja vesialueen maaperästä on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa.
Maaperän tutkimusraportti on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629. Kaavamääräyksiä on vielä ehdotusvaiheen jälkeen tarkistettu varmistamaan, että myös leikkialueiden osalta maaperä varmasti tutkitaan ja
puhdistetaan. Ehdotusvaiheen määräyksestä ei enää ollut maaperän puhtautta valvovalla KeskiSuomen ELY- keskuksella huomautettavaa.
KAAVOITUS
27.10.2015 (75)
Maaperän tutkimusraportin tutkimuskartta. Kartasta käy ilmi koekaivukuoppien sijainnit
sekä veden alaisten sedimenttien näytteenottopaikat. Koekuopasta FCG8 löytyi haittaainepitoisuuksia ja sedimenteistä niitä löytyi useista paikoista. Uudisrakentamisen edellytyksenä on maaperän ja sedimenttien puhdistaminen kaavamääräysten mukaisesti.
KAAVOITUS
27.10.2015 (76)
Koekuoppakortti. Koekuopasta FCG8 löytyi haitta-ainepitoisuuksia ja sedimenteistä niitä
löytyi useista paikoista. Uudisrakentamisen edellytyksenä on maaperän ja sedimenttien
puhdistaminen kaavamääräysten mukaisesti.
KAAVOITUS
27.10.2015 (77)
8. Erityisen tärkeänä asiana esille nousi luontoarvoselvitykset, jotka ovat hyvin
vanhoja (1998-2001), ainoastaan liito-oravaselvitys on tehty viime vuosien aikana. Alueella on aikaisemmin havaittu mm pussitiainen ja aivan alueen vieressä on tehty useita havaintoja Viitasammakosta, joka on EU-tasolla erittäin tarkoin suojeltu luontokappale. Selvityksiä näiden lajien olemassa olosta ja tulevan
kaavan vaikutuksista lajien elinympäristöön, ei ole tehty. Myös alueella olevat
harvinaiset kasvustot on osin selvittämättä.
Vastine:
Asemakaavan muutosalueella on toteutettu lepakkoselvitys ja liito-oravaselvitys vuonna 2012.
Alueen luontoarvot on kartoitettu vuosina 1999 ja 2001. Näissä luontoselvityksissä pääpainona on
ollut luontotyyppikartoitus ja alueen kasvilajiston inventointi. Vaikka selvityksistä on kulunut jo
aikaa (n. 15 vuotta), ne ovat kuitenkin edelleenkin hyvä kuvaus alueen luontoarvoista. Selvitysten
päivittämistarpeen on arvioinut kaavoitusbiologi, ja tässä tapauksessa luontoselvitysten päivittämiselle ei ole nähty tarvetta. Tähän syynä on ollut, että alueen luontoarvot ovat luonteeltaan suhteellisen pysyviä. Luontoselvitysten kasvilajistokartoitus on ollut yksityiskohtainen. Kaavoitusbiologi on tehnyt vielä maastokatselmuksen alueella (5.8.2015), ja todennut luontoselvitysten vastaavan riittävällä tasolla nykytilaa ja alueen luontoarvojen lähinnä heikentyneen vieraslajiongelman
(laajojen jättipalsamikasvustojen) takia. Alueen linnustoarvot on tarkastettu BirdLife Suomi ry:n
ylläpitämästä TIIRA-havaintotietojärjestelmästä, eikä alueella ole tiedossa kaavoituksessa erityisesti huomioitavia lintulajeja. Pussitiaisesta on havaintoja kahdelta päivältä (14. ja 15.4.2015)
asemakaava-alueen ulkopuolelta, Väinölän venesatamasta. Pussitiainen oli havaittu ruokailemassa alueelta, ja siitä ei ole alueelta pesimähavaintoja. Viitasammakosta on havaintoja asemakaavaalueen ulkopuolelta. Nämä havainnot sijaitsevat hyvin tyypillisellä kutupaikalla ranta-alueen tulvaniityllä. Asemakaavan muutosalueella ei ole nähty tarpeellisena toteuttaa viitasammakkoinventointia, koska siellä ei ole vastaavankaltaisia viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä. Alueen
varsin kuivat ojauomat eivät ole viitasammakolle otollisia kutupaikkoja.
9. Kaavoitetulla alueella on tällä hetkellä erittäin monipuolinen kasvillisuus. Muistuttajat suorittivat 15.7.2015 maastokatselmuksen nykyisen telakan viereisellä
noin 200m2 alueella ja luetteloivat 81 kasvin nimet. Koska suppealla alueella on
tehty runsas monimuotoisen kasvillisuuden havainto, on syytä päivittää koko
alueen kasvillisuus, sekä entisellä teollisuusalueella että erikseen viereisellä
alueella.
Vastine:
Muistuttajien väitteen mukaisesti alueella on tällä hetkellä erittäin monipuolinen kasvillisuus. Tämä väite perustuu heidän 15.7.2015 suorittamaan kasvillisuuskartoitukseen alueella. Kartoitus oli
kohdistettu 200 m2 laajuisella alueelle telakan vieressä, mutta muistutuksesta ei tule tarkemmin
ilmi inventointialan sijoittuminen asemakaavan muutosalueelle. Inventoitu kasvilajisto on hyvin
tyypillistä ranta-alueiden ja joutomaiden lajistoa. Inventoinnin kasvilajistossa ei esiinny alueellisesti
tai valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Rakentamiselle kaavaehdotuksessa osoitettu ala on
suurimmaksi osaksi täyttömaata, eikä se ole kasvilajistoltaan tyypillistä joutomaata monipuolisempaa. Lisäksi jättipalsami on levinnyt laajasti alueelle, mikä entisestään vähentää alueen arvoa
kasvikohteena.
KAAVOITUS
27.10.2015 (78)
10. Nyt kyseessä olevalla alueella ja alueen välittömässä läheisyydessä on tehty toistuvia havaintoja viitasammakosta. Havainnot sijoittuvat Ruohorannan tien varteen ja
Äijäiäntien mutkakohtaan, jossa on valumavesien laskukohta. Viitasammakko ei ole
Suomessa erityisen harvinainen eikä uhanalainen laji, mutta viitasammakko on kuitenkin maailmanlaajuisesti taantunut voimakkaasti ja huomattava osa lajin maailmanlaajuisesta kannasta esiintyy Suomessa. Viitasammakko on lisäksi Suomessa
luonnonsuojeluasetuksessa mainittu rauhoitettu laji. Viitasammakko on Euroopan
unionin alueella tiukasti suojeltu, nk. direktiivilaji. Viitasammakko kuuluu luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja
heikentäminen on kielletty. Tämä tarkoittaa, että kaikki viitasammakon lisääntymisja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä mitään erillistä
viranomaispäätöstä tullakseen voimaan.
Muistuttaja on tehnyt alueella havainnon myös jättisukeltajasta. Luonnonsuojelulain
46 §:n mukaan uhanalaiseksi lajiksi voidaan säätää sellainen luonnonvarainen
eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Sanotun lain 46
§:ssä tarkoitetut uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4.
Pussitiainen ja jättisukeltaja ovat edellä sanotussa luonnonsuojeluasetuksen liitteessä uhanlaiseksi luokiteltuja lajeja. Nyt kaavoitettavalla alueella on tehty havainnot myös seuraavista linnuista: joutsen, satakieli (useana vuonna) punavarpunen,
pikkuvarpunen, pikkutylli, kalatiira (pesinyt alueella) pajusirkku ja luhtahuitti. Kaikki
edellä sanotut lajit ovat rauhoitettuja, mukaan lukien viitasammakko ja jättisukeltaja.
Luonnesuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitetun eläimen tahallinen tappaminen tai
pyydystäminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös pesien sekä munien ja yksilöiden
muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitettuja eläimiä ei saa tahallaan häiritä, etenkään
niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla.
Alueen linnustoa ei ole kaavan laatimisen yhteydessä selvitetty, vaikka kaavaselostuksessakin todetaan, kaupunkirivitalojen rakentamisen rantaan toteutuessaan vaikeuttavan rannan suuntaisesti lentävien lepakoiden saalistamista ja myös muiden
rantavyöhykettä hyödyntävien eläinten, lintujen sekä eliöiden elinpiirin tältä osin kaventuvan. Koska kaavoittajakin on selvästikin tietoinen siitä, että rantavyöhykettä
hyödyntävien eläinten, lintujen ja eliöiden elinpiiri kaventuu, on kaavoittajan oltava
tietoinen siitä mitä kaikkia lajeja tuo elinpiirin kaventuminen mahdollisesti koskee.
Koska alueella on tehty havaintoja useista eri lajeista, on siellä syytä tehdä ajantasainen luontoselvitys, jossa edellä sanottujen ja muiden mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen alueella selvitetään. Myös alueen linnusta on tarpeellista selvittää, jotta voidaan varmistua, ettei sellaisten lajien elinpiiri rakentamisen myötä
kavennu, joiden elinpiirin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kiellettyä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Nyt
kaavan valmistelussa ei ole tehty riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä alueella esiintyvistä lajeista eikä se siten täytä sanotun lainkohdan vaatimuksia selvitysten riittävyydestä. Alueelle on tehty luontoselvitykset, mutta ne ovat vanhoja eivätkä vastaa
välttämättä alueella nyt vallitsevaa tilannetta. Sanottua lakia koskevan hallituksen
esityksen mukaan riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin kuuluvat mm. kaavoitettavan
alueen ja sen lähiympäristön luonnonoloja koskevat tutkimukset ja selvitykset. Ky-
KAAVOITUS
27.10.2015 (79)
symys on siis ns. perusselvityksestä, joka antaa perustaa kaavoituksen tavoitteiden
ja eri vaihtoehtojen asettamiselle. Tutkimusten ja selvitysten riittävyyttä on arvioita
kaavoitustehtävän ja kyseessä olevan alueen pohjalta. Suppea-alaisen asemakaavan muutoksenkin on perustuttava riittäviin perusselvityksiin ja inventointitietoihin
esimerkiksi luontoarvoista.
Vaikutukset on selvitettävä kaavaa laadittaessa aina tarpeellisessa määrin. Lain
sanamuoto osoittaa, että velvoite vaikutusten selvittämiseen koskee siis kaikkea
kaavoitusta. Vaikutusselvitysten riittävyyttä harkittaessa on lähdettävä siitä, että
vaikutusselvitysten perusteella tulee voida arvioida kaavan vaikutukset kokonaisuutena. Mikäli nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei laadita ajantasaisia luonto- ja
linnustaselvityksiä alueelta, ei kaavan vaikutuksista voida arvioida luotettavalla tavalla. Asemakaavan perustaksi laaditut, kaavan vaikutuksia koskevat selvitykset eivät muistuttajien näkemyksen mukaan näissä olosuhteissa täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä asetettuja vaatimuksia. Vaikka kaavoitettavalta alueelta onkin
tehty useita selvityksiä, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan vaikutuksia alueelle ja alueen nykytilaa, nyt kyseessä oleva kaava ei kuitenkaan muistuttajien mielestä edellä sanotuilla perusteilla perustu riittäviin selvityksiin ja eikä sitä siten tule
sellaisenaan hyväksyä. Ennen kuin asiassa edetään, on alueelle tehtävä selvitykset
alueella esiintyvistä lajeista ja luontoarvoista.
Vastine:
Väinölän kyläyhdistys esittää muistutuksessaan, että kaavoituksen pohjalla ei ole riittäviä tietoja
alueen luontoarvoista. Muistutuksessa esitetään, että kaava-alueen läheisyydestä on tehty havaintoja viitasammakosta. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittamiin lajeihin,
jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin nojalla. Havainnot on tehty Ruohorannan tien varresta ja Äijäläntien
mutkakohdasta, jossa on valumavesien laskukohta. Viitasammakkohavainnot on tehty alueelta,
joka on lajin kutupaikaksi/elinympäristöksi sopivaa (mm. ranta-alueen laidunniitty). Sen sijaan
asemakaavan muutosalueelta ei löydy viitasammakolle soveltuvaa ja tarpeeksi kosteaa elinympäristöä. Tämän vuoksi viitasammakkoinventointia ei ole nähty tämän asemakaavan muutoksen laatimisen edellyttämäksi selvitykseksi.
Kyläyhdistyksen muistutuksessa on tieto alueella tehdystä jättisukeltajahavainnosta. Jättisukeltaja
on rauhoitettu sukeltajakuoriainen, joka esiintyy melkein koko Suomessa suhteellisen yleisenä. Se
ei kuulu uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettuihin eläinlajeihin
kuuluvien yksilöiden tahallisen häiritsemisen ja pyydystämisen, mutta ei estä alueen käyttämistä
rakennustoimintaan (luonnonsuojelulaki 48 §).
Muistutuksessa esitetyistä, alueella havaituiksi ilmoitetuista lintulajeista ei ole uhanalaiseksi luokiteltuihin lajeihin lukeutuvia lintulajeja. Kaikki lintulajit (lukuun ottamatta riistalajeja sekä valtaväestön haittalinnuiksi luokittelemia lajeja, metsästyslaki 5§) ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Kuten jo jättisukeltajan kohdalla todettiin, rauhoitetun lajin esiintyminen alueella ei estä
alueen käyttämistä rakennustoimintaan (luonnonsuojelulaki 48 §). Lintujen kohdalla rauhoituksella
turvataan niiden pesimärauha ja yksilöiden tahallinen pyydystäminen ja häirintä.
Muistutuksessa kritisoidaan, että alueella tehdyt luontoselvitykset eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n asettamia vaatimuksia kaavoituksen selvitysten riittävyydelle. Alueella on tehty
lajikohtaisina selvityksinä liito-oravaselvitys ja lepakkoselvitys vuonna 2012. Selvityksessä on
elinympäristökartoituksen lisäksi myös arvioitu yksilöiden kulkureittejä alueella. Luontoselvitystarpeen arvioinnissa on hyödynnetty kaavoitusbiologin asiantuntija-arviota. Luontoselvitykset vuosilta
KAAVOITUS
27.10.2015 (80)
1999 ja 2001 on arvioitu olevan riittävän hyvä kuvaus alueen luontoarvoista myös nykypäivänä,
sillä alueella ei ole ollut nähtävissä luontoarvojen merkittävää muuttumista luontoselvityksen toteuttamisen ajankohdan jälkeen. Alueen tiedossa olevat linnustoarvot on tarkastettu BirdLife Suomi ry:n ylläpitämän havaintotietojärjestelmään perustuen, eikä erilliselle linnustokartoitukselle ole
katsottu elinympäristön ominaisuuksien vuoksi olevan tarvetta.
Suunnittelualueella voimassa olevassa asemakaavassa, jossa alueen puolikas on teollisuusrakennusten ja – laitosten korttelialuetta (TTA-3), ei ole osoitettu neliömetriäkään virkistys- tai puistoaluetta. Toisen puolikkaan eli nykyisen kaava-alueen ulkopuolisen osan kohdalla suojelumerkintää
yhdellekään arvokkaalle luontoalueelle ei ole olemassa. Tämä asia korjaantuu kaavamuutoksen
myötä. Kaavaehdotuksessa on yli 2,3 hehtaaria virkistys ja puistoaluetta, missä virkistysalueelle on
osoitettu kaksi suojelualuetta turvaamaan liito-oravan elinolot kaava-alueen laajennusosalle.
11. Väinölän kyläläisillä on oikeus tulla kuulluksi itseään ja ympäristöään koskevassa asiassa. Suomen perustuslain 20 § mukaisesti: "Vastuu luonnosta ja sen
monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön
sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."
Toivomme, että tämä perustuslain pykälä otetaan huomioon Väinölänrannan
kaavoitushankkeessa entistä paremmin.
Vastine:
Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa ihmisille turvattuja oikeuksia. Perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännöksen toisen momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä
turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Säännöksen toinen momentti antaa julkiselle vallalle perustuslaillisen toimeksiannon kehittää ympäristösääntelyä niin, että ihmisille voidaan sekä taata terveellinen ympäristö että varmistaa ihmisten mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Menettelyllisillä perusoikeuksilla puolestaan turvataan sekä ihmisten oikeusturvaa
että hyvän hallinnon takeet. Kyseiset aineelliset ja menettelylliset perusoikeudet toteutuvat muun
lainsäädännön kautta.
Maankäyttö- ja rakennuslain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kaavojen sisältövaatimuksia, ja erityisesti asemakaavan sisältövaatimuksia koskevat säännökset toteuttavat osaltaan
menettelyllisiä perusoikeuksia sekä ympäristöperusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslaki
(132/1999) on säädetty ns. tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki
on sen säätämisvaiheessa todettu yhteensopivaksi perusoikeuksien ja näin ollen myös ympäristöperusoikeussäännöksen ja siinä ympäristölle sekä ihmisten vaikuttamismahdollisuuksille annetun
perustuslainsuojan sekä muiden menettelyllisten perusoikeuksien kanssa. Rakennuslain uudistamisen ja maankäyttö- ja rakennuslain säätämisen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli nimenomaisesti
yksilöiden osallistumista ja vuorovaikutusta koskevien menettelyjen kehittäminen. Maankäyttö- ja
rakennuslain rinnalla sovelletaan lisäksi täydentävästi hallintolain säännöksiä. Hallintolain 2 luvussa on säädetty hyvän hallinnon perusteista.
Väinölänrannan asemakaavan laatimisessa on noudatettu Jyväskylän kaupungin omaksumaa kaavoituskäytäntöä, mikä noudattaa maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä hallintolaissa määriteltyjä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä hyvän hallinnon periaatteita.
KAAVOITUS

Väinölänranta, selostus

Transcription

Similar documents

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikinkatu-Ramoninkatu, asemakaavan selostus

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015

kaavaselostus

EPILÄ-1140-6, RANKASILLANKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKA

KAAVOITUS- KATSAUS 2015

Savonmäentie 1-3, osallistumis- ja