Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka
Transcription
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita ? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä • Norovirukset GI, GII : 14, 27 % näytteistä positiivisia • Adenovirukset: 62 % Suuri ajallinen ja • Kampylobakteerit : 84 % paikallinen vaihtelu • Salmonella-bakteerit : 16 % • Legionella-bakteerit : 21 % Saastelähteinä Lukumäärät: <1 – 1700 mikrobia/L yhdyskuntien jäteveden puhdistamot Kemikaalien esiintyvyys vesistössä • Karbamatsepiini : 85 % positiivisia • Ibuprofeiini, ketoprofeiini: 53, 65 % • Sakariini, asesulfaami-K, kofeiini: 95-100% • Perfluoriyhd.:PFOA ja PFOS: 72-97 % Pitoisuudet: <0.25 – 1700 ng/L AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 2 Vesistöjen valuma-alueiden kuormitus • Mikrobikuormitus haja-asutuksesta, maataloudesta ja kotieläimistä sekä villieläimistä (mm. linnut) voi olla merkittävää – Mikrobien vähittäinen häviäminen vedessä ja maassa lämpötilasta ja valosta riippuen • Maatalouden kuormitus (eläintiheys) näkyy jokivesien laadussa 3 Riskien hallintaa - analytiikka • Veden laadun kemialliset ja mikrobiologiset mittaustulokset • Erikoisanalytiikan soveltaminen kuluttajakemikaalien sekä tautiaaiheuttavien mikrobien ja saastelähteiden tunnistuksessa Pitoisuus ng/l • Mittaustiedon hyödyntäminen saasteiden kulkeutumisen mallinnuksessa sekä riskien arvioinnissa 1000 PFOS PFOA CAR IBU KETO CAF ACS 100 10 1 0 AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 4 Saasteiden kulkeutumisen hallinta mallinnuksen avulla Esimerkkinä asesulfaami-K (makeutusaine) • Ytimenä vesistöjen virtausmalli/pohjaveden virtausmalli • Lähtötiedot aineista/ mikrobeista – Säilyvyys vesissä • Kulkeutumismalli toimii hyvin passiivisille aineille kuten asesulfaami-K:lle ModFlow pohjaveden virtausmalli AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 – Haasteena kemiallisten /biologisten mittaustulosten epätarkkuus tai mittaustulosten vähyys sekä vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen malleissa Tekopohjavesiprosessin puhdistusteho 1/2 Turun Seudun Vesi: • Raakaveden esikäsittely (siivilöinti, saostus, flotaatio, suodatus) • Harjuimeytys http://www.turun seudunvesi.fi/fi tekopohjavesi • Desinfiointi kloorin avulla • Jo esikäsittelyvaihe poistaa tehokkaasti mikrobeja • Tekopohjavesiprosessi lisää mikrobien poistumaa – Valmiiseen juomaveteen ei päädy haitallisia mikrobeja AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 6 Tekopohjavesiprosessin puhdistusteho 2/2 2.12.2015 600 30 Asesulfaami Kofeiini 500 25 400 20 300 Pitoisuus ng/L • Tekopohjavesiprosessin tehoon vaikuttavat mm.: imeytysmatka, maaperän rakenne, olosuhteet (t, DO, …) Tekopohjavesi Pitoisuus ng/L • Valmiissa tekopohjavedessä ei joko havaita lainkaan mitattavia pitoisuuksia tai hyvin alhaisia pitoisuuksia (<0.25360 ng/L) Syklaamihappo Karbamatsepiini PFOA PFOS 15 200 10 100 5 0 0 AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 Sakariini 7 Juomavesikäsittelyn tehostaminen • • • • • Saostus (perinteinen vedenkäsittelytekniikka) Aktiivihiili: liuenneiden aineiden poistuma adsorption avulla Otsonointi: liukoisten aineiden hyvä poistuma, hyvä desinfiointiteho Kalvosuodatus Advanced oxidation processes (AOP) tekniikat: tulevaisuuden tekniikkaa • Desinfiointi – Klooriyhdisteet, UV-valo,… Hyöty vs. kustannukset – Puhdistustekniikan valinta riippuu raakavesien laadusta, laatuvaatimuksista sekä monista suunnitteluparametreistä 2.12.2015 AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 8 Jätevesien käsittely • Perinteinen aktiivilieteprosessi – Primäärikäsittely: kiintoaineen poistaminen – Sekundäärikäsittely: orgaanista ainesta, suspendoitunutta kiintoainetta sekä ravinteita (ammonium- ja nitraattityppi sekä fosfori) • Jälkikäsittely – Esim. aktiivihiilisuodatus, desinfiointi (UV, peretikkahappo, permuurhaishappo,…) – Teho lääke- ym. haitta-aineille ja mikrobeille vaihtelee • Vaihtoehtoisia käsittelytekniikoita – Kalvobioreaktori (MBR) puhdistustulos riippuu kalvon tiheydestä – Kalvosuodatustekniikat – Otsonointi / AOP Hyödyt vs. kustannukset • Jätevesien käsittely JO saastelähteen lähellä (tehtaat, sairaalat) ? – saasteiden laimeneminen keskitetyssä jäteveden käsittelyssä AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 9 Koettu riski vs. todellinen riski Paikallisuus puhuttelee ihmisiä voimakkaasti – voi johtaa oletettujen riskien ylikorostumiseen • Koetut riskit riippuvat paljon ihmisryhmästä ja tilanteesta • CONPAT: Keskustelu tekopohjavedestä polarisoitunutta ja yllättävänkin kriittistä hankkeen suunnitteluvaiheessa – kritiikki käytännössä hävinnyt laitoksen käytönoton jälkeen Lähde: Ilkka 1.8.2015 Todelliset terveysriskit - mikrobit • Jätevesissä paljon mikrobeja – 100% infektioriski • Vrt. Nokian vesikriisi • Järvi/jokivedet – merkittävä riski sairastua • Pintavesiä ei pidä käyttää sellaisenaan juomavesinä • Juomavesi (tekopohjavesi) • Riskit alenevat vedenkäsittelyssä merkittävästi • Käytännössä ei sairastumisriskiä jos puhdistusprosessi on kunnossa AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 11 Todelliset terveysriskit - kemikaalit • Kemikaaleja päätyy vesistöihin • Vedenkäsittely kykenee alentamaan useiden kemikaalien pitoisuuksia • Vähäisiä kemikaalijäämiä juomaveteen • Juomaveteen päätyvät kemikaalit eivät aiheuta terveysvaaraa, tosin pidempiaikaisen altistumisen riskejä ei vielä tiedetä Makeutusaine – asesulfaami-K: - pohjavesi: 0 – 250 ng/l - Virvoitusjuomat: max. 350 mg/l - ADI: 15 mg/kg/vrk PFOA: - pohjavesi: 0 - 2 ng/l - Sallittu altistuminen: 400 ng/l juomavedessä • Seurannan avulla valmius reagoida äkillisiin laatuongelmiin AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 12 Yhteenveto • Vesistöihin päätyy jätevesien kautta mikrobeja ja kemikaaleja – Jäteveden käsittelyn tehostamisen avulla voitaisiin vähentää kuormitusta • Ulostesaastutusta kuvaavia mikrobeja, kuluttaja- ja teollisuuskemikaaleja löytyy vesistöistä – voidaan seurata analytiikan ja mallinnuksen avulla • Talousveden käsittelytekniikat kykenevät poistamaan mikrobeja ja kemikaaleja. – Veden käsittelyä voidaan tehostaa, mutta onko se kustannustehokasta tai muuten perusteltua? • Juomavesien terveyshaitat voidaan hallita AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 13