Kaavaluonnos, selostus. Saarelaisen ranta

SAARELAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
Kaavaluonnos
1.6.2015
TUNNISTETIEDOT
Kaavan nimi:
Saarelaisen ranta-asemakaavan muutos
Kunta:
Laukaa
Kylä:
407 Lievestuore
Kiinteistöt:
Maininki, rekisteritunnus 410-407-10-146
Ulappa, rekisteritunnus 410-407-10-147
Puikkari, rekisteritunnus 410-407-10-148
Kaavan laadituttaja:
Koljonen Harri ja Saija
Tahkokorventie 5, 41325 Laukkavirta
Puh. 044 578 5111
Kaavakartan laatija:
Maanmittauspalvelu Puttonen Oy
PL 380, 50101 Mikkeli
Puh. 040 828 2099
Laukaan kunnan yhteystiedot:
Laukaan kunta, PL 6, 41341 Laukaa
Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt
Sähköposti: mari.holmstedt@laukaa.fi
Puh. 014 267 5771
Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen
Sähköposti: outi.toikkanen@laukaa.fi
Puh. 014 267 5770
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta 6.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäväksi 13.5.2015
Kuulutus Laukaa-Konnevesi lehdessä kaavamuutoksen vireilletulosta 13.5.2015
Hyväksymispäivämäärät:
Laukaan kunnanhallitus
________________________
Kunnanvaltuusto
________________________
Voimaantulokuulutus
________________________
2
Sisällys
1.
Perustiedot kaavahankkeesta ................................................................................................................... 4
1.1
Kaava-alueen sijainti…………………………………………………………………………………………………………………..……4
1.2
Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet……………………………………………..……5
1.2.1 Saarelaisen ranta-asemakaava
1.2.2 Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit
1.2.3 Kaavan rakentamista koskevat määräykset
1.2.4 Kantatilatarkastelu
1.2.5 Kulkuyhteys kiinteistöille
1.2.6 Kieräsaaren Metso-suojelualue
1.3
Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat……………………………………………………………………………………..8
1.4
Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset…………………….8
1.4.1 Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus
1.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
1.4.3 Keski-Suomen maakuntakaava
1.4.4 Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset
rakennuspaikkojen ryhmittelyyn
1.4.5 Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet
1.4.6 Lievestuoreenjärven luontoselvitys
1.4.7 Laukaan kunnan rakennusjärjestys
2.
Kaavamuutoksen vaiheet ........................................................................................................................ 16
3.
Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi ................................................................................................... 17
3.1
Vaikutukset järvimaisemaan ............................................................................................................... 17
3.2
Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön ........................................................... 18
3.3
Muut vaikutukset................................................................................................................................. 19
4.
Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu............................................................................ 20
5.
Yhteystiedot............................................................................................................................................. 20
Liitteet
•
•
•
•
•
•
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Muistio viranomaisneuvottelusta
Luontoselvitys, raportti 1.6.2015
Tilastolomake
Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset
Ranta-asemakaavan kartta
3
1. Perustiedot kaavahankkeesta
1.1 Kaava-alueen sijainti
Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnan Lievestuoreenjärven
ranta-alueilla alla olevan kartan mukaisesti. Tämä kaavamuutos koskee alueita 1 ja 2.
kaava-alue 1
kaava-alue 2
kaava-alue 3
kaava-alue 4
Kuva 1. Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueiden sijainti.
4
1.2 Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet
1.2.1 Saarelaisen ranta-asemakaava
Saarelaisen ranta-asemakaava on laadittu vuosina 1989-1990. Kaava on vahvistettu Keski-Suomen
lääninhallituksessa 13.8.1991. Korkein hallinto-oikeus on lisäksi antanut kaavasta tehtyyn valitukseen hylkäävän päätöksen 16.6.1992. Kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnassa sijaitsevan Lievestuoreenjärven alueella.
Tämä kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2, jotka sijaitsevat Kieräsaaressa (alue 1) ja sen kaakkoispuolella sijoittuvalla ranta-alueella (alue 2). Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 3 ha.
Kiinteistöjen yhteenlaskettu rantaviiva on noin 474 metriä. Kaavamuutoksessa vapaan rantaviivan
yhteismäärää ei muutu.
Puikkari
410-407-10-148
(kaavassa 1 kpl RA)
Ulappa
410-407-10-147
(kaavassa 2 kpl RA)
Maininki
410-407-10-146
(muutoksen
jälkeen 3 kpl RA)
Kuva 2. Siirrettävät vapaa-ajanasuntojen rakentamispaikat.
5
1.2.2 Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit
Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää 3 kpl vapaa-ajan asunnon RA-rakennuspaikkoja Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueelta 1 kaava-alueelle 2. Kaavamuutos koskee kolmea kiinteistöä:
• Maininki, rekisteritunnus 410-407-10-146, sijainti kaava-alueen 2 pohjoisosassa
• Ulappa, rekisteritunnus 410-407-10-147, sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, eteläinen kortteli nro 6 (2 kpl siirrettäviä RA-paikkoja)
• Puikkari, rekisteritunnus 410-407-10-148, sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, pohjoinen kortteli nro 7 (1 kpl siirrettävä RA-paikka)
Kiinteistöllä Puikkari on kaavan mukaisella pohjoisemmalla RA-paikalla (kortteli 7, rak.paikka 2)
rakenteilla oleva vapaa-ajan asunto, jolle on myönnetty rakentamislupa vuonna 2012.
Kieräsaaressa oleva kortteli 6 poistuu muutoksessa ja sen RA-alue muutetaan M-alueeksi samoin
kuin kortteli 7 eteläisen rakennuspaikan alue. Uusi loma-asuntokortteli 8 muodostetaan kiinteistön Maininki 10:146 alueelle kaava-alueen 2 pohjoisosaan.
1.2.3 Kaavan rakentamista koskevat määräykset
Kaavamuutoksessa siirrettävien rakennuspaikkojen rakentamista koskevat määräykset päivitetään
vastaamaan Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan mitoitusta:
•
•
•
•
•
•
rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m2
rakennukset sijoitettava vähintään 30 m etäisyydelle rantaviivasta
saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta vähintään 15 metriä
rakennuspaikan rantaviivan pituus vähintään 50 metriä
rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala enintään 170 m2
erillisiä rakennuksia rakennuspaikalla enintään 5 kpl
Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoitukseen verrattuna vapaa-ajanasuntojen etäisyys rantaviivasta kasvaa 15 metristä 30 metriin, lukuun ottamatta saunarakennusta, jonka etäisyys rantaviivasta on myös Saarelaisen ranta-asemakaavassa Kieräsaaren rakennuspaikkojen rajaviivoilla asetettu keskimäärin noin 15 metriin. Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoituksessa myös muut rakennukset saavat sijaita saman matkan päässä rantaviivasta. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala
muuttuu 120 m2 pinta-alasta 170 m2 ja lisäksi rakennusten lukumääräksi rajataan enintään 5 kpl.
Saarelaisen ranta-asemakaavan rakentamismitoitus:
•
•
•
kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti ollen noin 15 metriä
jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m2 loma-asunnon ja
enintään 30 m2 sauna- ja varastorakennuksen
kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa
6
1.2.4 Kantatilatarkastelu
Kaavamuutos koskee kiinteistöjä Maininki (Rnro 410-407-10-146), Ulappa (Rnro 410-407-10-147)
ja Puikkari (Rnro 410-407-10-148). Kaikki kyseiset kiinteistöt kuuluvat kantatilan Saarela (Rnro
410-407-10-92) alueeseen, joten kaavamuutoksessa rakentamispaikkojen siirto tapahtuu saman
kantatilan alueella. Kantatilan alueen rantarakentamispaikkojen mitoitustarkastelu ja rakennuspaikkojen lukumäärän suunnittelu on tehty kaavan valmistuessa, tässä muutoksessa rakentamispaikkojen määrä ei muutu.
Kuva 3. Kantatilaselvitys kiinteistöstä Saarela
1.2.5 Kulkuyhteys kiinteistöille
Kiinteistöille on kulkuyhteys Saarilammen kylältä Saarilammentieltä lähtevää Kypyrämäentietä ja
kiinteistölle Maininki 10:146 olevaa metsäautotietä pitkin. Uusia tieyhteyksiä alueelle ei ole tarpeen rakentaa. Kiinteistön Maininki 10:146 alueella tielinjausta tulee muuttaa siinä vaiheessa, kun
RA-paikoilla käynnistetään rakentamista. RA-paikoille tieyhteys linjataan M-alueen kautta kulkevaksi. Kieräsaaressa oleville kiinteistöille Ulappa 10:147 ja Maininki 10:148 on varattu venevalkamaoikeus kiinteistön Uusi-Saarela (Rnro 410-407-10-130) alueella. Kypyrämäentien hoitaminen on
organisoitu tietä käyttävien kiinteistönomistajien toimesta ilman tienhoitokunnan perustamista.
7
1.2.6 Kieräsaaren Metso-suojelualue
Kieräsaaren kaava-alueen 1 osalta Suomen valtio edustajanaan Keski-Suomen ELY-keskus on ostanut 27.5.2011 pinta-alaltaan 6.3 ha suuruisen alueen METSO-ohjelman suojelukohteeksi rantarakentamispaikkoja (2 x 1 ha) lukuun ottamatta. Suojelualuehankinta liittyy monimuotoiseen sekametsään ja etenkin valkoselkätikan elinympäristön turvaamiseen. Tässä kaavamuutoksessa ei
muuteta suojelualueen osalta kaavamerkintöjä.
1.3 Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Muistio viranomaisneuvottelusta 9.12.2014
Luontoselvitys 30.5.2015
Tilastolomake
Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset
Ranta-asemakaavan kartta
1.4. Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset
1.4.1 Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus
Maakuntakaavalla (Keski-Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat) ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, kun taas yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön päämäärät
kunnassa. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö,
esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava (Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava) voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista.
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten
olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen
tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti,
koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-alueiden rakentamista ohjataan ranta-asemakaavalla (Saarelaisen rantakaava), jonka voi laatia myös maanomistaja. Yleiskaava
ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella muutoin kuin asemakaavan muuttamisen ohjaamista
koskevan vaikutuksen osalta. Jos alueelle on tehty molemmat kaavat, noudatetaan rantaasemakaavaa. Tämä mahdollistaa ranta-asemakaavan avulla yleiskaavasta poikkeavan maankäyttöratkaisun. Yleiskaava on kuitenkin ohjeena ranta-asemakaavaa tehtäessä tai muutettaessa, joten
ranta-asemakaava ei saa heikentää yleiskaavassa tavoiteltua kokonaisuutta.
8
1.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Tällä kaavamuutoksella saadaan vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikkojen siirtämisellä ja ryhmittämisellä aikaisemmin rakennetun alueen yhteyteen tiivistettyä vapaa-ajan asuntojen sijoittelua rantamaisemassa. Muutoksella varmistetaan paikallisesti merkittävien luontoarvojen säilyminen Kieräsaaren suojelualueella sekä parannetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta kaavan muutokset ovat vaikutuksiltaan myönteisiä.
1.4.3 Keski-Suomen maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Lainvoiman maakuntakaava sai 10.12.2009. Maakuntakaavaa on täydennetty neljällä vaihemaakuntakaavalla:
•
•
•
•
1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, ympäristöministeriö
16.12.2009
2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot, ympäristöministeriö 11.5.2011
3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima, Maakuntavaltuusto
14.11.2012
4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014.
9
Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa tämän kaavamuutoksen mukaiselle suunnittelualueelle ei ole kaavan mukaisia merkintöjä. Suunnittelualueen lähin
merkintä maakuntakaavassa on Lievestuore-Laukaa venereitti, joka on noin 1,6 km etäisyydellä Kieräsaaresta.
Kaavamuutosalue
Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavakartasta Lievestuoreenjärven alueelta.
1.4.4 Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset rakennuspaikkojen
ryhmittelyyn
Lievestuoreenjärven ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaava, jonka Laukaan kunnanvaltuusto
on hyväksynyt 10.12.2001. Suunnittelualueen rakennuspaikat eivät suoraan rajaudu osayleiskaavan
mukaisiin rakennuspaikkoihin, mutta rakennuspaikkojen siirtämisen jälkeen muodostavat yhtenäisen rakentamiskokonaisuuden Pitkänpohjanniemen alueella olevien vapaa-ajan asuntojen kanssa.
Kulku kaavamuutosalueelle tapahtuu suunnittelualueen eteläpuolisen Kypyrämäentien kautta.
10
Kaavamuutoksen vaikutuksesta Kieräsaaren M-alueelle muodostuu noin 1600 metrin pituinen yhtenäinen rakentamisesta vapaa rantaosuus. Vastaavasti Pitkänpohjanniemen vapaa-ajan asuntojen
ryhmä jatkuu etelän suuntaan noin 160 metriä. Kokonaisuutena tarkasteltuna rakennettu alue tiivistyy koska RA-paikkojen ryhmien lukumäärä vähenee yhdellä.
Järvenselän ja Lievestuore-Laukaa venereitin suunnasta katsottuna Kieräsaaren rakentamaton pitkä
rantaosuus ja Metso-suojelualue peittävät näkyvistä Kierälahden alueen noin 20 rakennuspaikan
ryhmittymän. Muutoksen vaikutus maisemallisesti on erittäin suuri. Lisäksi kaavamuutos varmistaa
Metso-suojelualueen yhtenäisyyden ja tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisena luontaisena
ympäristönä.
Kuva 4. Ote Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavasta.
11
1.4.5 Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet
Saarelaisen ranta-asemakaava on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksessa 13.8.1991. Kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2. Kaava-alue 1 käsittää Kieräsaaren lukuun ottamatta saaren
pohjoisosaa, jossa on Lievestuoreen rantaosayleiskaavassa länsi-/luoteisrannalla yksi rakennettu ja
koillisrannalla kaksi rakentamatonta vapaa-ajanasunnon RA-paikkaa.
Kaavamuutosalueelta on kaavamuutostyön yhteydessä tuotettu uusi pohjakartta, koska alkuperäisten kaavakarttojen sisältö ei täysin vastannut nykyistä tilannetta. Siirrettävien rakentamispaikkojen
osalta kaavamerkintä tullaan muuttamaan M-alueeksi samoin kuin Metso-suojelualueen merkintä
on kaavassa. Jos Suomen valtio myöhemmin muuttaa suojelualueen kaavamerkinnän SL-alueeksi,
tullaan entisten rakentamispaikkojen kaavamerkintää tarkastelemaan uudelleen. Saareen jäävän
RA-paikan 7/2 rakentamisalueen rajaviiva muutetaan vastaamaan kiinteistön pohjoisrajaa.
Kuva 5. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 1.
12
Kaava-alue 2 sijaitsee Kieräsaaresta kaakkoon olevalla ranta-alueella. Kaava-alueella 2 sijaitsee 6 kpl
rakennettuja vapaa-ajan asunto kiinteistöjä ja 1 kpl rakentamaton vapaa-ajan asunnon rakentamispaikka. Kaava-alueen 2 kiinteistöt on sijoitettu kahteen kortteliin kaava-alueen eteläosaan oheisen
kartan mukaisesti. Kulku alueelle on järjestetty Kypyrämäentien kautta Saarilammen kylältä.
Kuva 6. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 2.
Kaavan määräykset RA-rakentamispaikalle ovat:
•
•
•
kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti
jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m2 loma-asunnon ja
enintään 30 m2 sauna- ja varastorakennuksen
kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa
13
1.4.6 Lievestuoreenjärven luontoselvitys
Lievestuoreenjärven ranta-alueisiin liittyen on tehty luontoselvitys, jota on käytetty myös Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan valmistelussa. Luontoselvityksen inventointi on tehty suunnittelualueella vuonna 1969. Suunnittelualueen läheisyydessä olevat merkinnät on esitetty kuvassa 7.
Kuva 7. Lievestuoreen rantaosayleiskaava, Merkittävät luonto- ja maisematekijät sekä soveltuvuus
virkistykseen (ote kartasta). Lisäksi karttaotteeseen on merkitty kaavamuutoksen suunnittelualue.
Kaavamuutosalue sivuaa luontoselvityksen aluetta 29. Alueesta on mainittu luontoselvityksessä:
Kuvio 29 Pitkänpohjanniemen eteläpuolinen korpi
Lievestuoreenjärven rantojen inventoimislomake.
Peruskarttalehti 321212.
Inventointiryhmä: Martti – Vesa. Päivämäärä 10.7.1969
Alue on inventoinnin jälkeen ojitettu metsätalouskäyttöön ja päätehakkuu on suoritettu kahdessa
vaiheessa 1980- ja 1990-luvuilla. Alueen ojat kuivuvat täysin kevättä ja syksyä lukuun ottamatta.
Luonnontilaisen korven luontoarvot on menetetty ojituksessa ja päätehakkuissa sekä kuvion 29
alueella, että viereisellä ranta-asemakaavan muutosalueella. Ranta-asemakaavan muutosalueelle
on 1980-luvun rantaan asti ulottuneen päätehakkuun jälkeen istutettu mäntyä. Puuston harvennuksessa vuonna 2011 alueelta on poistettu ennen kaikkea tiheään kasvaneita mäntyjä ja pyritty
jättämään lehtipuita monimuotoisemman metsätalousmetsän aikaansaamiseksi.
Nykyisen kiinteistön Maininki 10:146 alueen osalta on Rantakaava Saarelaisen kaavaselostuksessa
mainittu: ”Uusi-Saarelan tilan rannan pohjoispäähän on tehty päätehakkuu aukkona, joka ulottuu
rantaan asti. Rannan suunnassa aukon leveys on n. 150 m.”
14
1.4.7 Laukaan kunnan rakennusjärjestys
Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009.
•
•
•
•
•
•
•
•
rantaan rajoittuvan loma-asunnon rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 3000 m2
rakennuspaikan rantaviivan pituus on oltava vähintään 40 metriä
rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua
rakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus
mahdollisuuksien mukaan säilyy
muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta
tulee olla vähintään 30 metriä
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja
viemäriin ellei ympäristönsuojeluviranomainen ole myöntänyt siitä vapautusta
jätevesien käsittelyssä on noudatettava valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä
vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä kunnan ympäristöviranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen tulee hakea MRL 126§ mukainen toimenpidelupa
jätehuollon järjestämisessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä
Kaavamuutoksessa täyttyvät kaikki Laukaan rakennusjärjestyksen em. määräykset.
15
2. Kaavamuutoksen vaiheet
Kaavamuutoksen tekeminen käynnistettiin maanomistajien toimesta loppuvuodesta 2014. Aloitusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin 9.12.2014 (kokousmuistio liitteenä). Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli kokouksessaan 6.5.2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta ja päätti asettaa OAS:n nähtäväksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Laukaa-Konnevesi lehdessä 13.5.2015.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin samalla nähtäville myös kunnan nettisivuille ja kunnantalon ilmoitustaululle.
Kaavamuutosluonnos käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 16.6.2015. Kaavamuutosluonnos pidetään nähtävillä Laukaan kunnan toimesta 30 päivän ajan lausuntojen antamista varten.
Kaavamuutosehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa syksyllä 2015 ja
pidetään luonnoksesta tulleiden korjausehdotusten jälkeen nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja tarvittaessa pidetään kaavaehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu.
Kaavamuutoksen hyväksymiskäsittely kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehdään loppuvuoden
2015 aikana.
Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä suunnittelualueen läheisiin naapurikiinteistöihin.
Osallisia ovat naapurikiinteistöjen lisäksi myös muut lähialueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muuten kaavamuutos voi vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan kaavamuutos liittyy.
Kaavamuutoksessa osallisia ovat:
-
suunnittelualueen maanomistajat
kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat
Laukaan kunta
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen museo
16
3. Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi
3.1 Vaikutukset järvimaisemaan
Kaavamuutoksessa tehtävällä RA-paikkojen ryhmittelyllä Kieräsaareen muodostuu noin 1600 metrin pituinen osuus yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa, josta noin 600 metriä sijaitsee saaren
länsirannalla. Rantarakentamisen sijoittautumista tiivistämällä yksi RA-rakennuspaikkojen ryhmä
vähenee, kun Saarelaisen ranta-asemakaavan uusi kortteli numero 8 sijoittuu Pitkänpohjanniemen
RA-ryhmittymän jatkoksi sen eteläpuoleiselle rantaosuudelle. Korttelin 8 rantaviivan pituus on yhteensä 167 metriä. RA-paikkojen eteläpuolelle jää rakentamisesta vapaata rantaa noin 215 metriä,
joka on Saarelaisen ranta-asemakaavassa (Alue 2) merkitty M-alueeksi.
Kuva 8. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen rantamaisemassa.
17
Kieräsaaren rakentamisesta vapaa pitkä yhtenäinen rantaosuus tulee lännestä järveltä katsottuna
peittämään Kierälahden noin 20 rantarakentamispaikan ryhmittymän taakseen.
Kierälahden Kieräniemen
rakennuskeskittymä
Kieräsaaren
rakentamatonta rantaa
3x
RA
Pitkänpohjanniemen
ja siirrettävien RApaikkojen ryhmä
Kuva 9. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen Kierälahden ja Pitkänpohjanniemen muodostamassa kokonaisuudessa.
3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön
Suunnittelualueelta on tehty erillinen luontoselvitys, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä.
Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet Kieräsaaren osalta paranevat kun RA-kortteli poistuu Metsosuojelualueen keskeltä. Yhteensä Kieräsaaren länsi-, etelä- ja itärannalla on rakentamisesta vapaata
kaavassa M-alueeksi merkittyä yhdenjaksoista ranta-aluetta noin 1600 metriä ja alueen pinta-ala on
yhteensä noin 7,5 ha.
18
3.3 Muut vaikutukset
Rakennuspaikkojen siirtämisellä saaresta mantereelle tieyhteyden päähän on myönteiset vaikutukset jäte- ja jätevesihuollon toimintaedellytyksiin. Vapaa-ajan asunnon rakentamisen ja käytön aikaiseen jätehuoltoon tieyhteys antaa merkittävästi paremmat järjestämismahdollisuudet. Alue ei kuulu Saarilampi-Simuna vesiosuuskunnan vahvistettuun toiminta-alueeseen, joten jätevesien käsittelyn todennäköisin toteutus on kiinteistökohtaiset ratkaisut. Vesi- ja viemärihuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä
pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Vapaa-ajan asunnon liittyminen sähköverkkoon on mahdollista uuden kortteli 8 alueella huomattavasti saaressa olevia rakentamispaikkoja helpommin. Kiinteistön Maininki 10:146 takarajalla kulkee
sähköjohtolinja Kypyrämäentien varressa olevalta muuntajalta Pitkänpohjanniemen kiinteistöille.
Palo- ja pelastustoimen toimintaedellytyksiin rakennuspaikkojen siirtäminen ympärivuotisesti ajettavan tieyhteyden päähän tuo merkittävät edut niin kiireellisiin kuin kiireettömiinkin tehtäviin. Samoin esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnan ja nuohoustoimen tehtävien hoitaminen mahdollistuu
ympärivuotiseksi.
Kaavamuutosprosessin yhteydessä alueelta on tuotettu uusi pohjakartta, joka koskee kaava-alueita
1 ja 2. Pohjakartta-aineisto on tehty myös suunnittelualueen ulkopuolelta Kieräsaaresta kiinteistön
10:99 alueelta ja kaava-alueen 2 eteläosasta RA-kortteleiden 1 ja 2 alueelta.
19
4. Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu
-
aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta, OAS käsittely
Kuulutus lehdessä ja OAS nähtäville
Kaavoitus ja rakennuslautakunta, kaavaluonnos
kaavaluonnos nähtäville
kaavamuutosehdotus nähtäville
hyväksymiskäsittely
9.12.2014
6.5.2015
13.5.2015
16.6.2015
kesäkuu 2015
syys-lokakuu 2015
loppuvuosi 2015
5. Yhteystiedot
Laukaan kunta:
Kaavoitusjohtaja
Mari Holmstedt
puh. 014 267 5771
mari.holmstedt@laukaa.fi
PL 6 (Laukaantie 14)
41341 Laukaa
Kaavasuunnittelija
Outi Toikkanen
puh. 014 267 5770
outi.toikkanen@laukaa.fi
PL 6 (Laukaantie 14)
41341 Laukaa
Maanomistajat:
Harri Koljonen
puh. 044 578 5111
harri.koljonen@tarvaala.fi
Tahkokorventie 5
41325 Laukkavirta
Saija Koljonen
puh. 044 333 6534
saija.koljonen@ymparisto.fi
Tahkokorventie 5
41325 Laukkavirta
20