Ohjeita sydänleikkaukseen tulevalle

Meilahden tornisairaala
Sydän- ja keuhkokeskus
Sydänkirurgia
TULOSSA
SYDÄNLEIKKAUKSEEN?
2
LÄÄKITYKSEN HUOMIOINTI
Tarkistakaa sivulta 4 kohdasta 1.1. Lääkitys ennen leikkausta:



Mikäli Teille on asetettu sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai jos Teillä on
sydämen tekoläppä
Mikäli käytätte alla olevia lääkkeitä.
Mikäli käytössänne on reumalääkitys tai veren hyytymiseen vaikuttava lääke, jota ei
ole mainittu alla olevassa listauksessa

Asetyylisalisyylihappo (Aspirin®, Disperin®, Primaspan®, ASA-Rathiofarm®,
Asasantin®).



Klopidogreeli (Plavix®, Clopidogrel®)
Tikagrelori (Brilique®)
Prasugreeli (Efient®)

Verenohennuslääke Varfariini (Marevan®).



Dabigatraani (Pradaxa®)
Rivaroxabaani (Xarelto®)
Apiksabaani (Eliquis®)


Digitalis (Digoksin®)
Suun kautta otettavat diabetes-lääkkeet (esim. Euglucon®, Mindiab®, Amaryl®,
Diformin®, Metforem®).
Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita sairaanhoitajalta numerosta: 050 427 0662.
3
HUS Meilahden tornisairaala
Sydän- ja keuhkokeskus
Sydänkirurgia
TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?
Sisällysluettelo
3
1. Leikkausta odotellessa
1.1 Lääkitys ennen leikkausta
1.2 Mitä mukaan sairaalaan?
1.3 Hammashoito
4
4
5
5
2. Sairaalassa
2.1 Sairaalaan tulo ja leikkausvalmistelut
2.2 Leikkauspäivä ja toipuminen teho-osastolle
2.3 Toipuminen vuodeosastolla
6
6
6
7
3. Kotihoito-ohjeet sydänleikatulle
3.1 Leikkauksesta toipuminen, kotiutuminen ja sosiaaliturva
3.2 Milloin tulee kysyä neuvoa?
3.3 Rintalastan luutuminen
3.4 Haavojen parantuminen
3.5 Suihkuun ja saunaan
3.6 Sydämen rytmihäiriöt
3.7 Lääkitys ja kivunhoito
3.7.1 Marevan-lääkitys
3.8 Liikunnasta apua toipumiseen
3.9 Terveellisen ruokavalion merkitys
3.10 Tupakointi ja alkoholi
3.11 Mieliala
3.12 Sukupuolielämä
3.13 Autolla ajo ja matkustaminen
3.14 Jälkitarkastus, jatkohoito ja työhön paluu
3.15 Sydänpiirit ja -yhdistykset
8
8
9
9
9
9
9
10
10
10
11
11
11
11
12
12
13
MUISTIINPANOJA
POTILASOHJE LÄKEHOIDOSTA
13
14
11/2015 / uss
kuukautta. Sairausloman päätyttyä
potilas on tavallisesti työkykyinen.
1. Leikkausta odotellessa
Sydänleikkauksia tehdään potilaille,
joilla on sepelvaltimotauti, sydämen
läppävika tai synnynnäinen sydänvika
tai muu kirurgista hoitoa vaativa
sydänvika. Myös rytmihäiriöitä
hoidetaan kirurgisesti.
Sepelvaltimotautipotilailla
sydänlihaksen verenkierrosta
huolehtivat sepelvaltimot ovat
ahtautuneet. Yksi tai useampi
sydämen läpistä voi olla vioittunut
esimerkiksi infektiotaudin,
reumakuumeen tai sepelvaltimotaudin
seurauksena. Osalle potilaista tehdään
läpän korjaus ja sepelvaltimo-ohitukset
samanaikaisesti.
Sisätautiosastolla tehtyjen tutkimusten
jälkeen olette sydänleikkausjonossa.
Voitte monin tavoin varautua tulevaan
leikkaushoitoon ja edistää itse sen
onnistumista. Riskitekijöitä (kohonnut
veren kolesterolipitoisuus, ylipaino,
tupakointi) vähentämällä säilytetään
hyvä leikkaustulos mahdollisimman
pitkään. Liikunta parantaa yleiskuntoa
ja mielialaa.
Jännitys, ahdistus ja pelko saattavat
liittyä sydämeen kohdistuvaan
toimenpiteeseen. Usein tieto
sairastumisesta ja mahdollisesta
leikkaushoidosta tulee nopeasti, ja se
voi aiheuttaa epävarmuutta.
Tuntemukset on hyvä ottaa rohkeasti
puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.
Asioista puhuminen ja tieto vähentävät
pelkoa. Mieltä askarruttavissa asioissa
ottakaa yhteys Meilahden sairaalaan:
1.1.
Lääkitys ennen leikkausta
Mikäli Teille on asetettu
sepelvaltimoon stentti 6 kk:n sisällä tai
jos Teillä on sydämen tekoläppä,
ottakaa aina yhteyttä jonohoitajaamme
050 427 0662.
Lääkkeiden käytössä tulee noudattaa
lääkärin ohjeita leikkaukseen asti,
mutta
 mikäli käytössänne on reumalääkitys
tai veren hyytymiseen vaikuttava
lääke, jota ei ole mainittu alla
olevassa listauksessa, ottakaa
yhteyttä 050 427 0662.
 huomioikaa tauotusohjeet
seuraavista lääkkeistä:
Jätetään ottamatta 5 vrk ennen
leikkauspäivää:
 Asetyylisalisyylihappo (Aspirin®,
Disperin®, Primaspan®, ASARathiofarm®, Asasantin®). Jos
Teillä kuitenkin on sepelvaltimoon
asennettu lääke- tai metallistentti,
lääkettä ei saa lopettaa.
Jätetään ottamatta 7 vrk ennen
leikkauspäivää:
 Klopidogreeli (Plavix®,
Clopidogrel®)
 Tikagrelori (Brilique®)

Prasugreeli (Efient®)
sairaanhoitaja Kati Leino, gsm 050
427 0662.
Kysymyksiä voitte esittää myös
sähköpostilaatikkoon:
sydaninfo@hus.fi.
Sydänleikkauksen jälkeinen
sairausloma kestää useimmiten kolme
Jätetään ottamatta 2 vrk ennen
leikkauspäivää:
 Verenohennuslääke Varfariini
(Marevan®).
Aina yhteydenotto vähintään 1 viikko
5
ennen leikkausta (vähintään 5 vrk
tauotus):
 Dabigatraani (Pradaxa®)
 Rivaroxabaani (Xarelto®)
 Apiksabaani (Eliquis®)
Jätetään ottamatta leikkauspäivää
edeltävästä päivästä lähtien:
 Digitalis (Digoksin®)
 Suun kautta otettavat diabeteslääkkeet (esim. Euglucon®,
Mindiab®, Amaryl®, Diformin®,
Metforem®).
1.3 Hammashoito
Ennen sydänleikkausta kaikki
mahdolliset tulehdukset tulee hoitaa.
Suun ja hampaiden hyvä kunto on
edellytys sydänleikkaukselle.
Jos edellisestä hammaslääkärin
tarkastuksesta on kulunut yli vuosi,
tulee leikkausta odottaessa käydä
hampaiden ja suun kunnon
tarkastuksessa. Hammaslääkärinne
laatii todistuksen hampaiden kunnosta.
Pyydämme tuomaan sen mukananne.
Lääkityksestä voitte kysyä lisäohjeita
sairaanhoitajalta numerosta 050 – 427
0662.
Leikkausta edeltävänä päivänä voitte
syödä ja juoda normaaliin tapaan.
Lisätietoja saatte sairaanhoitajalta,
puh: 09 471 72292
1.2.
Seuraavassa kuvataan lyhyesti
sydänleikkauksen kulkua ja siihen
liittyviä tapahtumia sairaalassa.
Hoitoaika sairaalassa on 5–10
vuorokautta.
Mitä mukaan sairaalaan?
Ottakaa mukaan:
 Henkilökohtaiset tavarat kuten
partakone, hammasharja yms.
 Lääkereseptit käytössä olevista
lääkkeistä, astmasuihkeet ja
silmätipat
 Kela-kortti
 Reilun kokoiset omat tohvelit on
hyvä olla mukana (jalat voivat
olla turvoksissa leikkauksen
jälkeen)
 Esitietolomake ja
tietosuojalomake täytettynä
Arvoesineet kuten kellot, sormukset
ja korut sekä suuremmat
rahasummat kannattaa jättää kotiin!
Sairaalan ala-aulassa on
pankkiautomaatti, josta voi nostaa
käteistä rahaa. Matkapuhelimen käyttö
vuodeosastolla on sallittua.
2. Sairaalassa
2.1. Sairaalaan tulo ja
leikkausvalmistelut
Teidät kutsutaan sairaalaan tai
sairaalakäynnille leikkausta edeltävänä
päivänä. Tarkemmat ohjeet saatte
ajanvarauskirjeestä. Tuolloin otetaan
verikokeita, sydänfilmi, tarvittaessa
keuhkoröntgenkuva sekä mitataan
verenpaine ja pulssi. Mikäli haluatte,
läheisenne voi olla mukana.
Sairaanhoitaja käy kanssanne läpi
esitietolomakkeen, jonka olette
täyttänyt kotona. On tärkeää, että
hoitohenkilökunnalla on tiedossa
lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot.
Mahdollinen rajoitus tietojen
antamisessa on hyvä mainita.
Tapaatte leikkaavan kirurgin ja
6
nukutuslääkärin ennen leikkausta.
Nukutuslääkäri määrää leikkauspäivän
aamun lääkityksen ja unilääkkeen
leikkausta edeltäväksi illaksi.
Fysioterapeutti kertoo leikkauksen
jälkeisistä hengitysharjoituksista ja
kuntoutuksesta.
Leikkausta edeltävänä päivänä saatte
syödä ja juoda normaalisti.
Leikkausaamuna otetaan vain
nukutuslääkärin määräämät lääkkeet.
Syöminen ja juominen on kielletty.
Noin tunti ennen leikkausosastolle
vientiä annetaan rauhoittava esilääke.
Kaikissa sydänleikkauksissa
valmistelut suoritetaan samalla tavalla.
2.2. Leikkauspäivä ja toipuminen
teho-osastolla
Leikkaussalissa asetetaan
suonensisäinen tiputus, jonka kautta
annetaan nukutuslääke. Muut
tarvittavat katetrit asetetaan
nukutuksessa. Ohitus- ja
läppäleikkauksessa haava tulee
useimmiten keskelle rintaa, mutta
muunlaistakin avausta saatetaan
käyttää. Käytettävä menetelmä
valitaan jokaisen potilaan kohdalla
yksilöllisesti ja leikkaava lääkäri
selvittää Teille valittua menetelmää
ennen leikkausta. Mikäli
toimenpiteenne soveltuu ja on
suunniteltu robottikirurgiaan, saatte
myös siihen liittyvän informaation
kirurgiltanne leikkausta edeltävän
päivän käynnillä.
Leikkaus kestää useimmiten 3-4 tuntia.
Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään
sydänkirurgiselle teho-osastolle.
Nukutuksesta herätään yleensä
leikkauspäivän iltana. Leikkaussalissa
ja teho-osastolla vointianne seurataan
tarkasti. Osastolla on aina lääkäri ja
potilaskohtainen sairaanhoitaja on
huoneessa kaiken aikaa.
Elintoimintojen tarkkailemiseksi potilas
on kytkettynä tarkkailulaitteisiin ja
hengitys-koneeseen. Hengitysputki
estää puhumisen. Putki poistetaan,
kun olette herännyt ja jaksatte itse
hengittää riittävän tehokkaasti.
Seurantalaitteista huolimatta voitte
vaihtaa asentoa hoitajan avustamana.
Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä
kipua, pahoinvointia, rauhattomuutta,
joihin annetaan tarpeen mukaan
lääkitystä. Ensimmäisenä leikkauksen
jälkeisenä aamuna Teidät autetaan
istumaan vuoteen laidalle ja
fysioterapeutti ohjaa
hengitysharjoituksia. Ruokailu
aloitetaan leikkauksen jälkeisenä
aamuna kevyesti, nestemäisellä
ruoalla. Vuodeosastolle siirto tapahtuu
kun se on turvallista, useimmiten
leikkauspäivän jälkeisenä päivänä.
Leikkauksen jälkeen kipu tuntuu
rinnassa. Kipu voi ilmetä mm.
painavana tunteena rinnan päällä,
jomotuksena lapaluiden kohdalla tai
kipuna eri puolilla kehoa. Saatte
kipulääkettä oman tarpeenne mukaan.
Erityisesti ennen hengitysharjoituksia
ja nukkumaan mennessä kipulääkitys
on paikallaan. On tärkeää, että pystytte
hengittämään normaalisti
leikkaushaavasta huolimatta.
Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä
voimakastakin suun kuivumista. Janon
tunteen helpottamiseen voi suun
kostutuksen lisäksi käyttää mm.
jääpaloja ja suuta kostuttavaa geeliä.
Suun kuivuminen helpottaa muutaman
päivän kuluessa.
Omaiset voivat olla yhteydessä tehoosastolle leikkauksen jälkeen.
Vierailuista teho-osastolle voi sopia
potilasta hoitavan sairaanhoitajan
kanssa.
Sydänkirurginen teho-osasto MEM2A,
7
puh. 09 471 72333.
2.3. Toipuminen vuodeosastolla
MEM10
Teho-osastolta Teidät siirretään
vuodeosastolle jatkamaan toipumista.
Mahdollinen siirto edelleen
kotipaikkakunnan sairaalaan tapahtuu
muutaman lisäpäivän kuluttua.
rajoittaa ja käyttää
nesteenpoistolääkettä. Painoa
seurataan päivittäin.
Alaraajaturvotuksia voidaan ehkäistä
tukisidoksilla tai tukisukilla.
Kiputuntemuksia saattaa esiintyä eri
puolilla kehoa. Kipulääkitystä annetaan
tarpeen mukaan. Kipua voitte
”tunnustella” vetämällä syvään ja
rauhallisesti henkeä. Mikäli silloin
tuntuu kipua, tulee pyytää kipulääkettä.
Suihkussa voitte käydä heti, kun
avustettuna jaksatte. Haavasidokset
ovat paikallaan tavallisesti useampia
päiviä. Hyvä käsihygienia on syytä
muistaa sekä ennen leikkausta että
leikkauksen jälkeen. Haavaa ei saa
kosketella!
Leikkauksen jälkeen voinnissa saattaa
esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka
ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä
hoidettavia ja ohimeneviä. Sydämen
rytmihäiriöt ovat tavallisia ja suurin osa
niistä on vaarattomia. Rytmihäiriöt
saattavat tuntua epämiellyttäviltä ja
niitä hoidetaan ensisijaisesti
lääkityksellä. Sydämen rytmiä
monitoroidaan ja myös verenpainetta
seurataan aluksi useita kertoja
päivässä.
Lämmön nousu on elimistön
puolustusreaktio ja johtuu laajoista
haavapinnoista. Kuume laskee
vähitellen. Mikäli kuitenkin todetaan
tulehdus, aloitetaan antibioottihoito.
Raajoissa ja koko kehossa voi esiintyä
turvotuksia leikkauksen jälkeen. Aluksi
annetun nesteen määrää ja virtsaa
tarkkaillaan. Nesteannoksia saatetaan
Leikkauksen jälkeen voi esiintyä
unihäiriöitä. Lyhytvaikutteisia
nukahtamislääkkeitä voi käyttää
tilapäisesti. Leikkauksen jälkeinen
väsymys on normaali tuntemus ja
häviää vähitellen. Sekavuus
sydänleikkauksen jälkeen huolestuttaa
usein potilaita ja heidän omaisiaan.
Sekavuus on etenkin iäkkäämmillä
potilailla suhteellisen tavanomainen,
mutta ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa
potilaalle annetaan rauhoittavaa
lääkitystä. Näistäkin tuntemuksista on
hyvä keskustella hoitohenkilökunnan
kanssa.
Mikäli ruokahalu on toipumisen
alkuvaiheessa huono, voi kokeilla
pieniä annoksia useamman kerran
päivässä. On kuitenkin tärkeää, että
suuren leikkauksen jälkeen potilas
alkaa nauttia riittävästi ja
täysipainoisesti normaalia ruokaa, jotta
leikkauksesta toipuminen sujuisi
toivotulla tavalla.
Toipumisen alkuvaiheessa hoitaja
avustaa päivittäisissä toimissa, mutta
voimienne lisääntyessä selviydytte
8
niistä vähitellen itsenäisesti.
Liikkuminen nopeuttaa toipumista. Se
kannattaa kuitenkin aloittaa ensin
varovasti potilashuoneessa ja
käytävällä ja vähitellen lisätä sen
määrää. Hengitysharjoituksia eli
pulloon-puhalluksia jatketaan
vuodeosastolla koko hoitojakson ajan
– ja vielä kotonakin.
3. Kotihoito-ohjeet
sydänleikatulle
3.1. Leikkauksesta toipuminen,
kotiutuminen ja sosiaaliturva
Sydänleikkaus on kuntouttava
toimenpide, jonka tavoitteena on
toimintakyvyn ja elämänlaadun
parantaminen. Toipuminen on yksilöllistä
ja kestää useita viikkoja, jopa kuukausia.
Toipumisnopeuteen vaikuttaa mm. ikä,
yleiskunto ja tilanne ennen leikkausta.
Omalla aktiivisella toiminnalla voi edistää
toipumistaan ja edesauttaa
mahdollisimman hyvää tulosta.
Sairaalahoitojakso kestää yleensä 5-10
vuorokautta, jonka jälkeen pääsette
kotiin. Oman paikkakuntanne sairaalaan
saatatte siirtyä 4–5 päivää leikkauksen
jälkeen. Kotona selviää kevyistä
kotiaskareista, kuten kahvin keittämisestä
tai ruuan lämmittämisestä itsenäisesti.
Omat päivittäiset toimet (peseytyminen,
pukeutuminen, haavanhoito) sujuvat ja
ulkoilemaan voi lähteä heti, aluksi vain 5
– 10 min. kerrallaan.
Kotiutusvaiheessa kirurgi, kardiologi,
hoitaja ja fysioterapeutti keskustelevat
kanssanne lääkitykseen, toipumiseen,
kotiutukseen ja jatkohoitoon liittyvistä
asioista. Työ- ja toimintakykyyn,
toimeentuloon, sosiaaliturvaan,
perheeseen sekä jaksamiseen liittyvissä
asioissa on mahdollisuus keskustella
sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa
voidaan järjestää kotiapua (asiointi-,
ruoka- tai siistimisapu) ja
kotisairaanhoitoa (esim. lääkkeiden jako,
haavan hoito).
3.2. Milloin tulee kysyä neuvoa?
Ottakaa yhteys lääkäriin tai sairaalaan,
mikäli Teille ilmaantuu jokin seuraavista
oireista:
 yli kaksi vuorokautta kestävä kuume,
johon ei liity flunssan oireita; nuhaa,
yskää tai kurkkukipua
 haavatulehduksen merkkejä
 hengenahdistusta, jalkojen
voimakasta turpoamista
 sydämen rytmihäiriöitä
 kovaa kipua rintalastan alueella
 rintakipua
 pitkittynyttä masentuneisuutta,
mielialan häiriöitä, muistihäiriöitä
Aina kun asioitte lääkärissä tai
sairaalassa, ottakaa mukaanne
lääkereseptit tai lääkelista
käytössänne olevista lääkkeistä ja
kardiologinen loppuarvio, jotka kaikki
saatte mukaanne kotiutuessanne
3.3. Rintalastan luutuminen
Sydänleikkauksessa rintakehä avataan
yleensä keskeltä. Rintalastan luutuminen
kestää 2–3 kuukautta. Luusto- ja
lihasperäisiä sekä myös nivelkipuja
saattaa esiintyä. Välttäkää rajuja, äkillisiä
ylävartalon ja yläraajojen liikkeitä. Joskus
leikkaukseen liittyvä pitkä makuu
aiheuttaa käsien puutumista ja pistelyä,
varsinkin pikkusormen puolella. Nämä
oireet ovat vaarattomia ja häviävät
yleensä toipumisen edetessä.
9
3.4. Haavojen parantuminen
Haava-alueen ihon paraneminen kestää
2–3 viikkoa. Haava voi kutista ja tuntua
kireältä, lievä punoitus ja kipu haavaalueella on myös normaalia. Kova kipu,
turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat
merkkejä haavatulehduksesta, jolloin
tulee hakeutua oman alueenne
terveyskeskukseen tai sairaalaan
tilanteen arvioimista varten. Jos haavoilla
on ompeleita tai haavahakasia, saatte
ohjeet niiden poistosta sairaalasta
lähtiessänne. Usein kuitenkin on käytetty
ihonsisäistä, sulavaa lankaa, jota ei
tarvitse poistaa.
Jalasta on saatettu irrottaa laskimoa
siirteeksi, jolloin jalka on usein
turvoksissa leikkauksen jälkeen.
Pitkäaikaista paikallaan seisomista on
vältettävä ja alkuun on hyvä pitää jalkaa
loivassa kohoasennossa istuessa ja
pitkällään ollessa. Kevyt liikunta, kuten
kävely, nilkkojen pyörittäminen ja
koukistaminen edistävät nesteen
poistumista. Mikäli turvotus jaloissa ei
laske pitkällään ollessa ja Teillä on
lisääntyvää hengenahdistusta, on
aiheellista ottaa yhteyttä lääkäriin.
3.5. Suihkuun ja saunaan
Normaalista puhtaudesta ja käsien
pesusta tulee huolehtia hyvin. Haavoja
voi suihkuttaa päivittäin 5-10 minuuttia
kerrallaan, mutta niiden hankaamista ja
turhaa koskettelua tulee välttää. Ihoa voi
rasvata normaalisti. Haavojen alueelle
saa laittaa rasvaa vasta
ompeleiden/haavahakasten poiston
jälkeen tai kun haavan pinta on kuivunut.
Saunaan voitte mennä
ompeleiden/haavahakasten poiston
jälkeen. Haavan tulee olla siisti ja selvästi
kiinni. Kovia löylyjä, pitkäaikaista
saunomista ja äkillisiä lämpötilojen
vaihteluita (kylmä suihku, uiminen)
kannattaa välttää, koska ne rasittavat
sydäntä.
3.6. Sydämen rytmihäiriöt
Rytmihäiriöt ovat sydänleikkauksen
jälkeen melko tavallisia ja niitä saattaa
esiintyä myös kotona. Rytmihäiriöt voivat
tuntua yksittäisinä lisälyönteinä, mutta
pulssi saattaa myös olla epäsäännöllinen
ja/tai nopea ja olotila voi tuntua tukalalta.
Tällöin tulee mennä oman asuinalueen
sairaalaan tai terveyskeskukseen
rytmihäiriön toteamiseksi ja hoidon
aloittamista varten.
3.7. Lääkitys ja kivunhoito
Kotiutuessanne saatte yksilölliset
lääkehoito-ohjeet, joita on noudatettava
jälkitarkastuk-seen saakka, ellei toisin
määrätä. Lääkityksenne voi muuttua
paljonkin siitä, mitä se oli ennen
leikkausta. Lääkkeiden korvattavuus
sairasvakuutuslain nojalla arvioidaan
jälkitarkastuksen yhteydessä.
Leikkaushaavoilla ja rintakehän alueella
voi tuntua kipua useiden viikkojen, jopa
kuukausien ajan. Hyvä kivunhoito edistää
toipumista. Ensimmäisten viikkojen
aikana on hyvä ottaa kipulääkettä
säännöllisesti ja sen jälkeen tarvittaessa,
jotta kipu ei häiritse jokapäiväistä elämää
ja rajoita liikkumista.
3.7.1 Varfariini (Marevan®)-lääkitys
Marevan® on veren hyytymistä
heikentävä lääke, joka aloitetaan aina
läppäleikkauksen jälkeen. Lääkityksen
tarkoituksena on estää verihyytymien
syntyä ja kiinnittymistä läppäproteesiin.
Veren lääkeainepitoisuutta seurataan
laboratoriokokein, joiden perusteella
10
saatte ohjeet lääkkeen annostelusta
terveysasemalta. Saatte mukaanne
erillisen ohjeen lääkkeen päivittäisestä
käytöstä.
Laboratoriossa käydään omalla
terveysasemalla alkuun viikoittain.
Kotiuduttuanne ottakaa yhteys omaan
terveysasemaanne Marevan®-hoidon
kontrollien järjestämistä varten.
3.8. Liikunnasta apua toipumiseen
Liikunta edistää toipumista. Se parantaa
hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä
lihaksiston kuntoa, vähentää leikkauksen
jälkeisiä komplikaatioita ja auttaa
kudosten paranemisessa. Liikunta
vaikuttaa myös edullisesti useisiin
sydäntautien riskitekijöihin. Asteittain
lisääntyvä liikunta parantaa sydämen
rasituksen sietoa.
liikuntamuotoja ja palata vähitellen
entisten harrastustenne pariin.
Useimmiten pieni hengästyminen ja
hikoilu on vain hyväksi. Erityisesti alussa
kannattaa kipulääkettä käyttää tarpeen
mukaan, jotta liikkeelle lähteminen olisi
mahdollisimman vaivatonta.
Lopputarkastuksen yhteydessä voitte
kysyä lääkäriltä Teille sopivasti sydäntä
rasittavan liikunnan ohjeet
(Liikkumisresepti).
Liikuntaa ei ole hyvä harrastaa sairaana,
flunssaisena, huonovointisena eikä heti
aterian tai muun rasituksen jälkeen.
Osaston fysioterapeutilta saatte
tarvittaessa tarkempia ohjeita liikunnasta.
Osastolta saatte myös kirjallisen
liikuntaohjeen.
3.9. Terveellisen ruokavalion merkitys
Ruokahalu voi alkuun olla huono.
Toipumisen edistämiseksi on kuitenkin
tärkeää, että syötte hyvin ja
monipuolisesti sekä nautitte riittävästi
nestettä. Yleiskunnon kohotessa myös
ruokahalu paranee.
Leikkauksen jälkeen voi aloittaa kuntoilun
heti lyhyin kävelylenkein. Voitte kävellä
alkuun lyhyitä matkoja rauhallisesti 1–3
kertaa päivässä. Kunnon parantuessa
lisätkää ensin kävelymatkaa ja vasta
sitten vauhtia. Leikkausta edeltänyt kunto
määrää pitkälti sen, kuinka nopeasti
harjoittelua voi lisätä. Aluksi kannattaa
välttää liikuntamuotoja, jotka tuntuvat liian
raskailta tai haittaavat rintalastan
luutumista siihen kohdistuvan
kuormituksen vuoksi, kuten juoksu, hiihto,
pyöräily ulkona, tennis, soutu, uinti, golf.
Kun rintalasta on luutunut, voitte lisätä
Sydänystävällinen ruokavalio ja liikunta
auttavat veren kolesteroliarvojen,
verenpaineen ja painon hallinnassa ja
vähentävät sepelvaltimoahtaumien
syntymistä. Ruokailussa on hyvä
noudattaa säännöllisyyttä ja nauttia
useita monipuolisia aterioita päivittäin.
Ruoan rasva-, kolesteroli-, ja
suolapitoisuuteen kannattaa kiinnittää
huomiota. Hyvänä apuna tässä
ruokatarvikkeiden valinnassa on
Sydänmerkki (lisätietoa mm.
Sydänliitosta).
Runsas ylipaino on rasite sydämelle,
joten painon hallinta on hyväksi. Painon
pudotus on kuitenkin suotavaa vasta
kolmen kuukauden kuluttua
leikkauksesta. Sopiva vauhti painon
pudotukseen on noin kaksi kiloa
11
kuukaudessa (tarvittaessa lääkärin
valvonnassa). Painon hallintaan on
saatavilla neuvoja mm. terveyskeskuksen
kautta.
3.10. Tupakointi ja alkoholi
Tupakointi on keskeisimpiä
sydänsairauksien riskitekijöitä. Se lisää
verisuonten kalkkeutumista, nostaa
sydämen sykettä ja verenpainetta sekä
supistaa sydämen verisuonia vaikeuttaen
sydänlihaksen hapensaantia.
Tupakoinnin seurauksena
sepelvaltimosiirteisiin voi tulla ahtaumia ja
uusien tukosten kehittyminen
sepelvaltimoihin nopeutuu. Tupakoinnin
lopettaminen on paras yksittäinen teko
sydämen terveyden hyväksi!
Alkoholin kohtuullinen käyttö (1–2
ravintola-annosta/vrk) ei yleensä ole
vaarallista. Runsas alkoholin käyttö voi
kuitenkin johtaa hoidon laiminlyömiseen
ja erityisesti krapulavaiheessa saattaa
tulla hengenvaarallisia rytmihäiriöitä.
Alkoholi saattaa vaikuttaa lääkkeen
imeytymiseen voimistaen tai vähentäen
sen vaikutusta.
3.11. Mieliala
Sairaalasta kotiutumisen jälkeen voi
esiintyä mielialan vaihtelua ja unihäiriöitä.
Kertokaa avoimesti tunteistanne
läheisillenne. Sovitelkaa päivärytmiin
riittävästi lepoa ja liikuntaa. Mahdollinen
huono mielenvire häviää yleensä
vähitellen kunnon kohentuessa. Jos
masentuneisuutta kuitenkin kestää oman
arvionne mukaan tai läheistenne mielestä
liian pitkään, on syytä ottaa yhteyttä
lääkäriin.
3.12. Sukupuolielämä
Sukupuolielämälle ei ole esteitä, kun
tunnette fyysisesti jaksavanne. Kun
jaksatte kävellä kilometrin lenkin
rauhallista vauhtia pysähtymättä välillä,
tiedätte jaksavanne yhdynnän.
Alkuvaiheessa on kuitenkin hyvä olla
maltillinen ja muistaa hellyyden merkitys.
Mahdollinen sukupuolinen haluttomuus
on yleensä ohimenevää fyysisen kunnon
parantuessa. Raskautta tulee välttää heti
leikkauksen jälkeen ja siitä on ensin
keskusteltava lääkärin kanssa.
3.13. Autolla ajo ja matkustaminen
Auton ajaminen ei ole suositeltavaa 1–2
kuukauteen leikkauksesta, koska alkuun
reagointi ja huomiointikyky ovat
alentuneet ja rytmihäiriöalttius on
lisääntynyt. Kipeä rintakehä voi
vaikeuttaa auton hallintaa äkillisissä
tilanteissa. Turvavyötä on käytettävä
normaalisti.
Lentokoneella matkustaminen on sallittua
sydänleikkauksen jälkeen. Pidemmälle
koti- tai ulkomaanmatkalle voi lähteä noin
2–3 kuukauden kuluttua leikkauksesta,
jos toipuminen on sujunut normaalisti.
Etelänmatkaa suunniteltaessa on syytä
välttää kuumimpia kesäkuukausia, sillä
korkea lämpötila rasittaa sydäntä.
Haavat kannattaa suojata suoralta
auringonvalolta aurinkovoiteilla tai
kuituteipillä. Lääkkeet kannattaa ottaa
matkalle mukaan alkuperäispakkauksissa
ja noudattaa käsimatkatavaroissa
lentoyhtiön ohjeita.
3.14. Jälkitarkastus, jatkohoito ja
työhön paluu
Jälkitarkastus tehdään oman
asuinalueenne sairaalassa yleensä
kahden tai kolmen kuukauden kuluttua
leikkauksesta, riippuen siitä minkälainen
ja millä tavalla sydänleikkaus on tehty.
Jos jälkitarkastus on Meilahden
sairaalassa, saatte siihen ajan jo
kotiutuessanne. Mikäli jälkitarkastus on
12
muualla, lähetämme hoitoonne liittyvät
tiedot kyseiseen sairaalaan, josta saatte
kutsun jälkitarkastukseen.
Sairausloma kirjoitetaan yleensä
kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen
useimmiten palataan työelämään. Mikäli
toipuminen ei kuitenkaan etene
odotetusti, jälkitarkastuksen yhteydessä
arvioidaan työkyky, kuntoutustarve ja
eläkkeelle jäämisen tarpeellisuus.
On ihanteellista, että lääkäri seuraa
sydämenne terveyttä vuosittain.
Säännöllisistä kontrolleista on hyvä
huolehtia itse varaamalla aika esim.
terveyskeskukseen tai
työterveyslääkärille hyvissä ajoin.
Sairaalassa järjestettävistä
toipilastapaamisista saatte tietoa
sairaanhoitajalta:
puh. 09 471 72292.
3.15. Sydänpiirit ja -yhdistykset
Useimmilla paikkakunnilla toimii
sydänpiirejä ja sydänyhdistyksiä, joilla on
tarjottavana monipuolista toimintaa:
sopeutumisvalmennuskursseja,
yleisöluentoja ja keskusteluiltoja potilaille
ja omaisille, sekä liikunnallisia ryhmiä
sydäntoipilaille. Sydänyhdistyksestä voitte
saada myös tukihenkilön, joka itse on
sydänpotilas. Yhteisten kokemusten
jakaminen voi helpottaa oloa monissa
ongelmatilanteissa. Teitä lähinnä olevan
sydänpiirin tai sydänyhdistyksen
yhteystiedot sekä tietoa
ohjelmatarjonnasta saatte
kotipaikkakuntanne terveyskeskuksesta,
Suomen Sydänliitosta tai
sairaanhoitajalta: 050 427 0662.
Suomen Sydänliitto ry; p. 09 7527 521,
internetissä www.sydanliitto.fi
Uudenmaan Sydänpiiri ry; p. 019 4260
100, internetissä www.sydanliitto.fi/piirit
Helsingin Sydänpiiri ry; p. 09 7527 5401
13
Muistiinpanoja
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
14
POTILASOHJE LÄÄKEHOIDOSTA
Sydänlääkityksen tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa
elämänlaatua. Sydänlääkitys auttaa säilyttämään leikkauksen lopputuloksen
mahdollisimman pitkään. Leikkauksen jälkeen aikaisempi lääkityksenne voi muuttua.
Lääkkeet on tärkeä ottaa säännöllisesti lääkärin ohjeita noudattaen. Sydänlääkkeiden
annostusta ei tule muuttaa neuvottelematta lääkärin kanssa.
Sydänleikkauksen jälkeen lääkitys suunnitellaan potilaskohtaisesti ennen kotiutumista.
Lopputarkastuksessa lääkitystä voidaan tarkistaa.
SYDÄNLÄÄKKEET:
Beetasalpaajat
Beetasalpaajat vähentävät sydämen kuormitusta hidastamalla sykettä, alentamalla
verenpainetta ja hillitsemällä sydämen supistusta. Ne vähentävät sydänlihaksen
hapentarvetta ja parantavat vajaatoimintaisen sydämen pumppausta. Tämän ryhmän
lääkkeitä käytetään sepelvaltimotaudin, eräiden rytmihäiriöiden, kohonneen verenpaineen
ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon.
Kalsiumkanavien salpaajat
Kalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita, laskevat verenpainetta ja jotkut niistä
hidastavat sykettä. Niitä käytetään kohonnen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja eräiden
rytmihäiriöiden hoidossa.
ACE-estäjät
ACE-estäjät hillitsevät monia liian tehokkaita elimistön reaktioita estämällä ”stressihormonien” toimintaa. ACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä
ja ehkäisevät valtimoiden kalkkeutumista. Näitä lääkkeitä käytetään kohonneen
verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, valtimoiden kalkkiutumisen ja monien
munuaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Sivuvaikutuksena voi esiintyä ärsytysyskää,
jolloin lääke on hyvä vaihtaa toiseen.
Angiotensiini II –reseptorin salpaajat
Tähän lääkeryhmään kuuluvien valmisteiden vaikutus on samankaltainen kuin ACEestäjillä.
Nesteenpoistolääkkeet
Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit lisäävät suolan eritystä ja siten veden poistumista. Niitä
käytetään sydämen vajaatoiminnan ja kohonneen verenpaineen sekä eräiden muiden
nesteenkertymään johtavien tilojen hoidossa.
Statiinit
Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja suojaavat valtimokovettumataudin
kehittymiseltä ja pahentumiselta. Statiinin eli kolesterolilääkkeen käyttö ei vähennä
ruokavalion merkitystä kolesterolin hoidossa.
15
Digitalis
Digitalis tehostaa vajaatoimintaisen sydämen supistusta. Sitä käytetään sydämen vajaatoiminnassa ja joskus nopeaan sykkeeseen johtavassa eteisvärinässä eli flimmerissä.
Varfariini eli Marevan®
Varfariini estää veren hyytymistä. Sitä käytetään monissa tilanteissa kuten tekoläppien,
eteisvärinän ja toistuvien verisuonitukosten yhteydessä.
Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini eli ASA ja klopidogreeli (Plavix®)
ASA ja klopidogreeli ehkäisevät verihiutaleiden takertuvuutta ja siten veritulppien syntyä.
ASA:a käytetään lukuisissa tukoksille altistavissa tilanteissa. Sepelvaltimotautipotilailla
klopidogreeliä käytetään ASA:n rinnalla, jos ASA-hoito ei ole riittävä. Klopidogreeliä
käytetään ASA:n ohessa myös sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen.
Nitraatit
Sepelvaltimoperäisen rintakivun ehkäisyyn ja hoitoon käytetään nitraatteja. Teho perustuu
niiden verisuonia laajentavaan ominaisuuteen. Lyhytvaikutteisella nitraatilla hoidetaan
äkillistä rintakipua. Käytössä on kielenalustabletteja tai suusuihke. Vaikutus alkaa noin
minuutin kuluttua. Jos kolme viiden minuutin välein otettua annoskertaa ei auta,
suositellaan hakeutumista päivystysvastaanotolle. Toistuvien oireiden ehkäisyyn
käytetään säännöllisenä lääkityksenä pitkävaikutteisia tabletteja.
Sydänleikkauksen jälkeen nitraatteja ei välttämättä tarvita, mutta joissakin tapauksissa
potilas voi niistä hyötyä.
KIPULÄÄKITYS
Leikkauksesta johtuva kipu voi tuntua eri puolilla kehoa. On tärkeätä, että
leikkaushaavasta huolimatta pystyy hengittämään tehokkaasti. Hyvä kivun hoito edistää
kuntoutumista ja helpottaa liikkeelle lähtöä. Kotiutumisen jälkeen kipulääkettä kannattaa
käyttää ainakin viikon ajan resepti-ohjeen mukaisesti. Kipulääkitystä voi vähentää
asteittain, kun kivun tunne lievenee.
MUISTA SÄILYTTÄÄ KAIKKI LÄÄKEKUITIT!