docDendroForestry_Russi..
download 
Report Transcription
DendroForestry_Russi..
1 2 Metlan kansainvälisen ilmastonmuutos- ja metsänrajatutkimuksen kehittämissuunnitelma Dendroklimatologinen näkökulma Versio 8/09.01.06 Mauri Timonen 3 Contents Johdantokatsaus ........................................................................... 6 I. PROJEKTISUUNNITTELUN TAUSTAA .......................................................................... 6 Tutustuminen Venäjän metsäntutkimukseen .......................................... 7 Ilmastonmuutostutkimus Uralilla ........................................................ 7 Kolarin tutkimusaseman keskeinen rooli kansainvälisessä metsänrajatutkimuksessa ................................................................. 8 Kukastunturi lähiympäristöineen kotimaisen ilmastonmuutostutkimuksen testauskenttä. .............................................................................. 8 Uusien kansainvälisten projektien hahmottelua ....................................... 8 Kölivuoriston ja Uralin-vuorten välisen alueen tutkimus ............................. 9 Venäjä-tutkimussuunnittelun viitekehys ................................................... 10 II. PROJEKTIN ORGANISOINTI ......................................................................................... 12 Projektiyhteistyön alustava järjestäytyminen ........................................ 12 III. TUTKIMUSTOIMINTA .................................................................................................. 14 Suomen metsät ja ilmastonmuutos −Dendrokronologinen näkökulma ............ 14 Metlan lustotutkimuksen kansainväliset elementit .................................. 14 Kukastunturin kokeet ..................................................................... 14 Some Words about the Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) ................ 35 MEMORANDUM OF UNDERSTANDING (IFSBRAS ......................................... 39 MEMORANDUM OF UNDERSTANDING (IPAE) ............................................ 43 Projected joint activities based on discussions 13-17.09.2005 ..................... 48 Etukannen seloste: Suurilmaston ominaispiirteiden tunteminen Kölivuoriston ja Ural-vuoriston rinteillä sekä niiden välisessä suuressa ”laaksossa” , jonka länsireunaan Suomikin kuuluu, on seuraava tärkeä vaihe Suomessa tapahtuvan ilmastonmuutoksen tutkimisessa. Takakannen seloste: Kirjoittajan yhteystiedot: Osoite: Rovaniemen tutkimusasema, PL 16, 96301 ROVANIEMI Puhelin: 010211 4472 Sähköposti: mauri.timonen@metla.fi 4 Metlan ilmastonmuutostutkimuksen uudet haasteet Ilmastonmuutoksen tutkimisesta on tullut kansainvälisen tutkimusyhteistyön tärkeimpiä aihepiirejä. Suomella on nyt maantieteellisen asemansa ja luonnon suomien miltei rajattomien mahdollisuuksien lisäksi sellaista tutkimusosaamista ja sellaisia kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaineistoja, jotka ovat vieneet tutkimuksemme maailman huippututkimuksen eturintamaan. Norja ja Ruotsi voivat tarjota ilmastonmuutoksen tutkimisen tarpeisiin yli 1500 kilometrin pituisen Kölivuoristonsa ja Venäjä 2500 km pituinen Uralvuorensa. Suomessa ei ole vastaavan mittaisia vuorijonoja, mutta sen sijasta Lapin lukuisat metsänrajaseudulla sijaitsevat tunturit tarjoavat noin 4000 km alpiinista metsänrajaa! Se antaa erinomaisen lähtökohdan Pohjoismaiden ja Venäjän välisen tutkimusyhteistyön kehittämiseen. Näistä lähtökohdista on myös jokseenkin helppoa syventää ilmastonmuutoksen ja metsänrajadynamiikkaan liittyvää ymmärtämystä koko pohjoisboreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Suomen on hyödyllistä kehittää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erityisesti niiden maiden kanssa, joiden metsät muistuttavat omiamme. Suomi on osa laajempaa yhtenäistä, ns. ”Boreal humid”-biomia (metsäkasvillisuusvyöhykkttä), joka peittää koko Skandinavian alueen ja kiertää Ural-vuorten eteläistä osaa leikaten kapeana vyöhykkeenä Krasnojarskiin saakka. Vastaavia alueita löytyy myös Kanadasta, Kiinasta ja Japanista. Samat Suomenkin metsissä esiintyvät männyt, kuuset ja koivut ovat tämän alueen tyypillisiä puulajeja. Tässä raportissa pyritään määrittelemään tulevien kansainvälisten yhteisprojektien viitekehys siten, että kaikki osapuolet pääsevät hyötymään yhteisen yrittämisen tuomista synergiaeduista. Esitetty lähestymistapa: yhteisenä teemana Euraasian ilmastonmuutos, toiminnan rajaaminen yhteiselle metsäalueelle ja samaa puulajia koskevaksi (mänty), alueellisesti kattavien mäntylustokalentereiden avulla toteutettu monitieteinen lähestymistapa, huomion kiinnittäminen luonnossa tapahtuviin pieniin muutoksiin (biodiversiteetti, fenologia) jne. yhdistävät luontevasti myös eri maiden metsäntutkijat. Kun lisäksi useimpien maiden ilmastonmuutostutkimuksella, miksei myös metsänrajatutkimuksella, näyttää olevan runsaasti yhteisiä tavoitteita, voidaan tutkimukselta tällä astelmalla odottaa uusia tieteellisiä läpimurtoja ja innovatiivisia ratkaisuja. Sama pätee myös koko pohjoisen pallonpuoliskonkin metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimukseen. Mauri Timonen 5 I. PROJEKTISUUNNITTELUN TAUSTAA Johdantokatsaus Ympäristönmuutosta koskevat tutkimukset perustuvat yhä useammin monitieteiseen kysymyksenasetteluun ja pitkiin aikasarjoihin. Monitieteiseen lähestymistapaan, tai tieteenfilosofien ilmaisua käyttäen: logiikkaan, perustuva tutkimusote kannustaa huolelliseen tutkimuksen viitekehyksen määrittelyyn, jolloin myös kysymyksenasetteluun saadaan terävyyttä ja laajuutta. Pitkät aikasarjat puolestaan ovat laajentaneet tutkimusten aikaperspektiivin kymmenistä ja sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Menneisyydestä saatu ilmastotieto tarjoaa vertailukohdan selitettäessä nykyisiä tai tulevia tapahtumia. Aikaperspektiivi on laajentunut myös METLAn tutkimuksissa kymmenistä ja sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Metsien kehitystä on nyt mahdollista tarkastella aiempaa monipuolisemmin, sillä esimerkiksi tieto muinaisten metsänrajojen sijainnista auttaa arvioimaan nykyisten ilmastovaihteluiden merkitystä holoseenin metsähistorian näkökulmasta. Vuodesta 1993 alkanut voimakas kehitys Metlan lustotutkimuksessa perustuu monitieteiseen lähestymistapaan, yhteistyöhön kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa ja dendrokronologisten tutkimuslaboratorioiden perustamisiin Rovaniemelle ja Kolariin. Suotuisan kehityksen vauhdittajana oli prof. Kari Mielikäinen, jonka johtamassa Kasvun vaihtelu-tutkimushankkeessa (nro 3042) vuosina 1992-96 panostettiin dendrokronologisen tutkimuksen kehittämiseen Hankkeen loppuraporttina vuonna 1998 julkaistua kirjaa Puun muisti voi pitää Metlan ja suomalaisenkin lustotutkimuksen suunnannäyttäjänä. Kasvun vaihtelun hankkeen loputtua 1996 alkoi eurooppalaisten lustotutkijoiden suururakka, EU-rahoitteinen Advance10K-projekti. Projektiin osallistui9 maasta noin 40 eurooppalaista alan tutkijaa. Projekti oli Suomelle menestyksekäs, sillä hyvällä kansallisella yhteistyöllä saatiin päätökseen prof. Matti Erosen jo vuonna 1974 aloittama suurtyö: Lapin metsänrajamännyn 7633-vuotisen lustosarja. Sen julkaiseminen Holocene-sarjassa merkitsi kotimaisen lustotutkimuksemme nousua kansainväliseen tietoisuuteen, mikä näkyy mm. alan huippututkijoiden toistuvina vierailuina Suomessa. Menestyksen avaintekijät lustotutkimuksessa perustuvat useaan seikkaan: 1) riittävään osaamiseen; 2) järjestelmälliseen laboratoriomuotoiseen tiimityöskentelyyn sekä innovatiiviseen uusia näkökulmia aukovaan tutkimusotteeseen; 3) Metlan toimintaan lustotutkimuksen taustaorganisaationa; 4) hyvään kansainväliseen verkostoyhteistyöhön; 5) tutkimusaineistoihimme, erityisesti metsänrajamäntyyn, jota ilmastovasteensa vuoksi pidetään jopa herkimpänä tunnettuna proksilämpötilamittarina. Lisäksi sen puuaineksen hyvä säilyvyys järvien pohjamudissa ja soissa on mahdollistanut maailman 2. pisimmän havupuupuulustosarjan laatimisen. 6) Osansa menestyksestä ansaitsee myös lustotutkimuksen menetelmiin kohdistuva kehittelytyö, joka erityisesti Lustiahankkeessa avaa Metlalle paitsi tieteenalakohtaisia myös ympäristö- ja ilmastomuutostutkimukseen painottuneita lustotutkimusprojekteja. Oman mielenkiintoisen alueensa muodostaa Lustia-hankkeessa toteutettava kansainvälinen yhteistyö lustoja metadatoihin liittyvässä arkistoinnissa, jossa ovat mukana mm. Arizonan yliopisto ja data-arkistointiin erikoistunut NOAA. Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien välinen lustotutkimusyhteistyö on toiminut päänavaajana työssä, jonka tavoitteena on yhdistää ja yhtenäistää Metlan lustotutkimustoiminnot. Ajatuksena on luoda laitoksen lustotutkimusresursseista suurlaboratorio, jolla on käytettävissään 30-50 henkilön ja parinkymmenen lustonmittauslaitteen kapasiteetti. Lustotutkimuksen erikoishankkeen Lustian käynnistyminen vuoden (2004) alussa on jo nyt osoittautunut paljon merkitykselli- 6 semmäksi kuin hankkeen alussa osattiin kuvitellakaan. Tutustuminen Venäjän metsäntutkimukseen Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen ja allekirjoittanut vierailivat metsäntutkimusyhteistyön kehittämisen merkeissä Venäjällä 12-25.09.2005. Tutustumiskohteina olivat Venäjän ”Metla” eli Krasnojarskissa toimiva VN Sukachev–instituutti (SIFSBRAS1) ja Jekateringburgissa toimiva IPAE2, erityisesti sen ilmastonmuutos- ja metsänrajatutkimukseen erikoistunut dendrokronologian laboratorio. Matkan tavoitteena oli 1) kartoittaa suomalais-venäläiseen metsäntutkimukseen liittyvät yhteiset intressit ja 2) neuvotella yhteisestä ilmastonmuutosta ja metsänrajatutkimusta koskevasta yhteistyöstä (liite 6). Vierailu oli jatkoa Rovaniemen tutkimusasemalla keväällä 2005 järjestetylle yhteistyön kehittämistapaamiselle, johon osallistuivat VN Sukachevinstituutin johtaja akateemikko Eugene A. Vaganov ja Arizonan yliopiston dendrokronologian professori Malcolm K. Hughes. Vaganov tutustutti meidät instituuttinsa toimintaan useiden professori- ja tutkijatapaamisten välityksellä. Instituutin metsäntutkimuksen laajuus ja monipuolisuus sekä monet yhteiset piirteet Metlan tutkimuksen kanssa yllättivät, samoin tutkijoiden hyvä kielitaito, korkea tieteellisen osaamisen taso sekä kokeneisuus kansainvälisessä yhteistyössä. Molemmat instituutit ilmaisivat halunsa tehdä yhteistyötä Metlan kanssa laajalla rintamalla. Vaganov laati käymiemme keskustelujen pohjalta 17-kohtaisen ehdotuksen lähivuosien yhteistyömuodoiksi. 1 SIF SB RAS: VN Sukachev Institute of Forest, Siberian Branch, Russian Academy of Sciences. Ks. liite 3. 2 IPAE: Institute of Plant and Animal Ecology. Ks. liite 4. Ilmastonmuutostutkimus Uralilla Professori Stepan G. Shiyatovin johtamassa IPAEn dendrokronologian tutkimuslaboratoriossa Jekaterinburgissa on keskitytty erityisesti Uralin alueella tapahtuvaan metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimukseen. He ovat onnistuneet taitavasti kytkemään yhteen aihepiirien kysymyksenasettelut keskittymällä biodiversiteetti-3 ja fenologisten4 vaihteluiden monitieteiseen seurantaan ja analysointiin. Tutkimusaineistonsa he ovat hankkineet Uralvuorten laaksoista aina metsänrajan yläpuolelle ulottuvilta seurantakaistoilta. Shiyatov aloitti käytännön seurantatyönsä jo 1960-luvulla, jolloin hän tallensi valokuvaamalla, aluksi tosin vain harrastusmielessä, Uralin rinteiden metsänrajoja. Kuvaamalla samat kohteet uudelleen samoilta jalanjäljiltä ja samoilla kuvakulmilla vuosikymmenien aikana, on päästy havainnollisesti toteamaan, miten Uralin metsänrajaseudut ovat tihentyneet ja metsänraja on noussut vuosikymmenien aikana. 3 Biodiversity: the diversity of populations of organisms and species, but also the way these organisms function. Organisms appear and disappear; sites are colonized by organisms of the same species or by another. Biodiversity is also the diversity of durable interactions among species. It not only applies to species, but also to their immediate environment (biotope) and the ecoregions the organisms live in. In each ecosystem, living organisms are part of a whole; they interact with one another, but also with the air, water, and soil that surround them. For geneticists, biodiversity is the diversity of genes and organisms. They study processes such as mutations, gene exchanges, and genome dynamics that occur at the DNA level and generate evolution. Source of the definition: http://en.wikipedia.org/wiki/Biodiversity#Biodiversit y_definitions 4 Phenology is the study of the timing of natural events, especially in relation to climate change. This usually means recording and comparing the life cycles of plants and animals, for example the dates of bird migration, plant budding, flowering or fruiting, insect activities, stages of birth and death are all annual events of interest to phenologists. http://phenology.iqnaut.net/ 7 Olen tehnyt useina vuosina vastaavaa vertailutyötä LTRR:n5 tutkijan Thomas P. Harlanin kanssa White Mountainsvuorilla, jossa on paikallistettu Edmund Schulmanin ja Wes Fergusonin 1950luvulla kairaamia kadoksissa olleita koepuita. Vastaava työ Suomen metsänrajojen osalta on meneillään Lustia-hankeessa yhteistyössä historiantutkija Voitto Viinasen kanssa. Hän on kartoittamassa omien, historiallisia rajapyykkejä koskevien tutkimustensa yhteydessä vanhoja valokuvia metsämuseo Luston ja muiden museoiden arkistoista sekä muista lähteistä (kirjallisuus, yksityiset kuva-arkistot jne.). Löydettyjä metsänrajakuvia tullaan hyödyntämään tulevissa projekteissa Shiatovin tutkimusmetodin mukaisesti. Kolarin tutkimusaseman keskeinen rooli kansainvälisessä metsänrajatutkimuksessa Kolarin tutkimusaseman keskeisiä tutkimusaiheita ovat metsärajatutkimus, ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus metsärajaan, metsärajametsien uudistumisen tutkimusta sekä metsärajametsien ekologian ja häiriödynamiikan tutkimusta. Shiyatovin kehittämän ja Uralilla toteuttaman integroidun metsänrajan biodiversiteettiseurannan soveltaminen Suomenkin metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimukseen, ainakin tietyiltä osin, palvelisi pyrkimyksiämme kehittyä kansainvälisessä huippututkimuksessa ja yhteistyössä. Se sopisi erinomaisesti myös MMM:n toimeksiantona olevaan suojametsien pitkäaikaisen viranomaisseurannan tarpeisiin. Shiyatovin tutkimusmetodin soveltaminen erityisesti Kolarissa tehtävässä metsänrajatutkimuksessa sopisi erinomaisesti myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksella tapahtuvaan mittaus- ja tutkimustoimintaan sekä sen kehittämiseen. Asetelmaan liittyvät myös kansainvälisten tutkimusprojektien ideointi ja toteuttaminen rahoitushakuineen. Näissä projekteissa, joissa ovat mukana myös venäläiset yhteistyökump5 panimme Vaganov ja Shiyatov, tulisi Metlalla olemaan ainakin EU-hankkeissa vastuullinen projektikoordinaattorin asema. Lisäksi on huomattava, että metsänrajatutkimus ja siihen liittyvä ilmastonmuutostutkimus ovat Metlan virallisestikin sopiman Venäjä-yhteistyön mukaista toimintaa. Se samalla tietenkin palvelisi luontaisena osana laajempaa pohjoisboreaalisen havumetsävyöhykkeen (”Boreal humid”) tutkimussuunnittelua (kuvat 1-3), jota paraikaa työstetään yhdessä VN Sukachev instituutin ja IPAEn kanssa. Kukastunturi lähiympäristöineen kotimaisen ilmastonmuutostutkimuksen testauskenttä. Uusien kansainvälisten projektien hahmottelua Timo Karjalaisen arvion mukaan Vaganovin johtama VN Sukachev-instituutti kuuluu Venäjän kansainvälisimpiin ja arvostetuimpiin ryhmiin, erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa (metsäpalot ja siihen liittyvät kasvihuonekaasutaseet, ikiroudan tutkimus ja liittyminen ilmastonmuutokseen). Täydentäisin arviota mainitsemalla, että heidän hyvin varustettu dendrokronologian laboratorionsa kansainvälisesti koulutettuine tutkijaryhmineen teki meihin suomalaisiin vieraisiin syvän vaikutuksen. Uralin osastosta eli Akateemikko Vladimir Bolsakovin johtamasta IPAEsta (Institute of Plant and Animal Ecology) hän toteaa, että ” kuten käytäntö on osoittanut, konkreettinen yhteistyö tulee hankkeiden kautta, johon näyttäisi olevan edellytyksiä mainittujen teemojen ja aikaisempien yhteistyökuvioiden myötä.” Heikki Henttonen on tehnyt eläintieteilijä Bolsakovin (Myös IPAEn johtaja, ks. liite 5) kanssa paljon yhteistyötä. Minun mielenkiintoni kohdistuu kuitenkin professori Shiyatovin johtamaan dendrokronologian laboratorioon ja yhteistyön kehittämiseen metsänraja- ilmastonmuutostutkimuksessa sen vajaan kymmenen tutkijan kanssa. Arizonan yliopiston lustotutkimuslaboratorio: Laboratory of Tree-Ring Research (LTRR) www.ltrr.arizona.edu 8 Kölivuoriston ja Uralin-vuorten välisen alueen tutkimus Keskustelin Shiyatovin tutkijan Pavel Moiseevin kanssa Skandinavian ja Venäjän alueilla tapahtuvan tutkimusyhteistyön kehittämisestä. Yhteisenä ajatuksenamme on ainakin aluksi keskittää ilmastonmuutokseen ja metsänrajametsiin liittyvää tutkimusta Uralvuorten ja Kölivuoriston rajaamalle alueelle (kuva 3). Pitkät pohjoiseteläsuuntaiset vuorijonot rajaavat Suomen niiden välisen suuren ”laakson” länsireunaan. Meillä vallitsevat lämpimänkosteat lounaisvirtaukset (positiivinen NAO) kulkeutuvat vuoristojen välistä tasankoa pitkin Jäämerelle lämmittäen samalla koko Skandinavian ilmaston. Vaikutus näkyy hyvin kuvan 1 biomikartassa6, jossa Boreal humid –vyöhyke ulottuu pohjoiseen saakka katkaisten maapalloa kiertävän harmaasävyisen tundravyöhykkeen. Sekä Kölivuoriston että Uralvuorten ilmasto on tutkimusten mukaan lämmennyt viime vuosikymmeninä. Suomen ilmastossa tilanne on epäselvempi: puulustotutkimuksiin ja Ilmatieteen laitoksen kuukausikeskiarvoihin perustuvat ilmastotarkastelut viimeisten 100 vuoden ajalta puhuvat edelleenkin mieluummin normaalien ilmastonvaihteluiden kuin trendimäisten muutosten puolesta. Alkaneen vuosituhannen normaalia lämpimämmät vuodet saattavat kuitenkin olla merkki suotuisamman ilmastojakson alkamisesta. Tilanteen kehittymistä on seurattava tarkasti. Suomen suurilmaston tarkempi profilointi on kuitenkin vaikeaa, jos emme tunne ympäröivien alueiden suurilmaston ominaisuuksia ennen ja nyt. Barcelonan yliopiston ja Metlan ulkopuolinen tutkija Marc Macias on tekemiensä puulustoanalyysien perusteella kyennyt kuvaamaan NAO-ilmiön käyttäytymistä suomalaisissa metsänrajametsissä. Hänen työssään7 tulee hyvin esiin NAO-ilmiön suuri merkitys suomalaisen suurilmaston säätelijänä. Maciaksen työssä tulee hyvin esiin myös tarve tutkia laajempia ilmastokokonaisuuksia. Siksi lähivuosina on tärkeää keskittyä Köli- ja Uralvuorten rinteiden sekä niiden välisen suuren ”laakson” (kuva 3) ilmastotutkimuksiin. Niissä tarkastellaan useiden satojen vuosien aikajänteellä koko alueen ilmaston vaihteluita ja ilmastotrendejä, laaditaan ilmastomittausten perusteella alueellisia lämpö- ja kosteusjakaumia, selvitetään erilaisten ilmastoindeksien (Pohjois-Atlantin NAO, napaalueiden AO, Jäämeren ilmanpaineista muodostettavat omat indeksit) yhteyksiä suurilmastoon. Edellä kuvattuihin tekijöihin perehtyminen lisätä Suomen suurilmaston vaihteluiden ymmärtämistä, mikä puolestaan lisää tietoa myös metsänrajametsien dynamiikasta. Moiseevin ehdotuksen mukaan hyvän lähtökohdan yhteistyölle tarjoaisi Metlan vetämä metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimusprojekti, jolle haettaisiin vuoden 2006 aikana rahoitusta sekä EU:lta että INTAS-lähteestä. Projektiin valittaisiin ensi sijaisesti vain Boreal humidvyöhykkeen tutkijoita, mutta projektirakenteiden niin vaatiessa myös KeskiEuroopan Alppien metsänrajatutkijoita. Haun seuraavana takarajana olisi 2.3.2006. Metla-vetoisten Pohjola−Venäjä-yhteisprojektien valmistelu vaatii runsaasti työtä mm. seuraavista syistä: - aihepiirin kansainvälisyys (Pohjoisboreaalisen havumetsävyöhykkeen ilmastonmuutostutkimus), - laaja tutkimusalue (Pohjola - Euroopan puoleinen Venäjä - Siperia), - aiempien tutkimusten ja tutkimusaineistojen kartoittaminen, - kaikkia osallistujia tyydyttävien tutkimusasetelmien kehittäminen ja 6 7 Macias, M., Timonen, M., Kirchhefer, A., Lindholm, M., Eronen, M. and Gutierrez, E. 2004. Growth variability of Scots pine along a West-East Gradient across Northern Fennoscandia: A Dendroclimatic Approach. Arctic, Antarctic, and Alpine Research, 36 (4):565-574. 9 - osallistujien yhteisten tavoitteiden määrittely Lisäksi on laadittava huolellisesti laaditut ja kilpailukykyiset tutkimussuunnitelmat. Metlan Venäjä-tutkimusyhteistyön taustavaikuttajina ja myös aktiivisina osapuolina tulevat olemaan akateemikko Vaganov sekä professorit Shiyatov ja Hughes. Laajan aihepiirin ja yhteistyön koordinoimiseksi on suunnitteilla myös Scientific Advisory Committeen perustaminen, jossa esimerkiksi tässä paperissa jo hiukan luonnosteltu projekti tullaan sen valmiimmassa muodossa käsittelemään ja lisäohjeistamaan. Uuden yhteistyön valmistelu vaatii seminaareja, kokoontumisia ja tutustumiskäyntejä kohdealueilla. Koska kyseessä on Metlan yksiköitä laajasti palveleva suunnittelutoiminta, olisi tärkeää, että laitos resursoisi riittävästi valmisteleviin toimenpiteisiin. Osallistuvat tahot useimpine tutkijoineen ovat jo selvillä − ja mikä lupaavinta: suunnittelu on edennyt pisimmälle Venäjän tutkimusryhmien osalta! Venäjä-tutkimussuunnittelun viitekehys Suomen on hyödyllistä kehittää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erityisesti niiden maiden kanssa, joiden metsät muistuttavat omiamme. Luontevan lähtökohdan yhteistyölle tarjoaa metsäkasvillisuudeltaan ja ilmastoltaan samankaltainen Boreal humid –biomi8, joka peittää koko Skandinavian alueen ja kiertää Ural-vuorten eteläistä osaa leikaten kapeana vyöhykkeenä Krasnojarskiin saakka. Vastaavia alueita löytyy myös Kanadasta, Kiinasta ja Japanista. Kyseinen biomi ulottuu pohjoisessa kauimmaksi Skandianaviassa, jossa sekä Golfvirta että maaston alavuus ovat myötävaikuttanet siihen, että maapalloa kiertävät tundravyöhykkeet lähes tyystin puuttuvat meiltä. Biomi (engl. biome) on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia eliöyhteisöjen yhdistymiä. Biomeja ovat muun muassa tundra, taiga, savanni, trooppinen sademetsä ja aavikko 8 Synergian hyödyntäminen Metlan ja Venäjän välisen yhteistyön suunnittelussa on luontevaa, sillä ilmastonmuutostutkimuksella ja metsänrajatutkimuksella on paljon yhteisiä tavoitteita. Venäjä-yhteistyöhön liittyvän ilmastonmuutos- ja metsänrajatutkimuksen tutkimussuunnittelussa on vielä runsaasti avoimia kohtia, sillä tunnemme vain pinnallisesti venäläisten kolleegojen käyttämät menetelmät ja tutkimuskäytännöt. Aihepiirin yleinen viitekehys on toki määriteltävissä jo käytyjen neuvotteluiden, keskusteluiden ja dokumenttien pohjalta, mutta se ei välttämättä vastaa kolleegojen näkemyksiä ja toiveita, jolloin heidän mielenkiintonsakaan ei oikeasti syty. Mutta jos käytettävissä on myös yksityiskohtaisempaa tietoa, voidaan viitekehyksessä huomioida vallitsevien tutkimuskäytäntöjen ja jopa tutkijoiden henkilökohtaiseen kehittämistyöhön liittyvät ratkaisut. Täten laadittu viitekehys saa tutkijat kokemaan projektin omakseen, mikä lisää projektin menestymismahdollisuuksia. Ja jos kyse on laajemmasta, useiden projektien muodostamasta loogisesta kokonaisuudesta, jota Venäjä-tutkimussuunnittelussakin tavoitellaan, saattaa tutkijoiden mielenkiinto ylittää myös projektien väliset rajat. Viitekehyksen laadinnan haastavin vaihe on siinä, miten luontevasti monitieteisten projektien väliset rajapinnat pystytään määrittelemään. Projektien logiikan tulisi olla rakennettu siten, että ne tukevat sekä toisiaan että yhteistä tavoitetta, joka tässä tapauksessa on ilmastonmuutoksen ja metsänrajadynamiikan aiempaa perusteellisempi ymmärtäminen pohjoisboreaalisen havumetsävyöhykkeen suuralueilla. Yleensä tämänkaltaisessa monitieteisessä lähestymistavassa on riskinä keinotekoisuus: saman sateenvarjon alle saattaa kertyä joukko projekteja, joiden rajapinnat jäävät liian kapeiksi. Metlan ja Venäjän metsäntutkimuksella on ollut sangen vähän perinteisiä kontaktipintoja. Siksi tutkimusyhteistyökin on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Se ei ole sinänsä yhteistyön este, sillä asia voidaan tar- 10 kastella samaan aiheryhmään kuuluvien kapeiden tieteenalojen paralleelisena toimintakokonaisuutena, jossa toimitaan yhteisen viitekehyksen ja yhteisesti sovittelujen toimintatapojen (tutkimussuunnittelu, aineistonhankinta, työskentely- ja analyysimenetelmät, raportointimallit) määrittelemässä ympäristössä. Tässä tapauksessa toimii suurena apuna tieteenala dendrokronologia, jonka ominaispiirteisiin kuuluva vuodentarkkuus mahdollistaa ainakin yhden aikaan sidotun tarkan rajapinnan. Ilmastonmuutostutkimuksessa ovat kiinnostavia ääritilanteet, esimerkiksi yön kestävä halla, myrsky, epidemiat, poikkeuksellisen kylmä kesät jne. Dendrokronologia pystyy määrittämään jopa tuhansien vuosien takaisen kasvukaudenaikaisen tapahtuman vähintään kuukauden tarkkuudella, mikä riittää esimerkiksi tulivuorenpurkausten tapahtumahetken jäljittämiseen. Venäjätutkimussuunnittelussa on perusajatuksena valjastaa dendrokronologia projektien yhdistäväksi tekijäksi. Lustia-hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka oikeista lähtökohdista laadittu yksinkertainenkin viitekehys mahdollistaa laajojenkin toimintojen loogisen kytkemisen toisiinsa. Nykyisin puhutaan paljon myös erilaisista formaateista. Tässä tapauksessa joustavasti toimivaa viitekehystä voi verrata tutkimusformaattiin. Olisi hyödyksi, jos Lustian kaltainen joustava viitekehys-tutkimusformaatti saataisiin kehitetyksi myös Venäjä-yhteistyön tueksi. Silloin vältyttäisiin turhilta ”rönsyilyiltä” ja sekalaisten kysymyksenasetteluiden muodostamilta projektiviidakoilta. En vielä pysty yksityiskohtaisesti määrittelemään Venäjä-tutkimusyhteistyöhön soveltuvaa yleistä viitekehys-tutkimusformaatti yhdistelmää, mutta karkeat puitteet sille jo ovat olemassa. Huolellisesti rakennettu viitekehystutkimusformaatti helpottaa projektiesitysten laadintaa, sillä jokainen projektiesitys voidaan muotoilla saman viitekehyksen eri osia hyödyntäen ja samankaltaista lähestymistapaa (tutkimusformaattia) soveltaen. Silloin on mahdollista myös laatia useita projektiesityksiä. Hyvin jäsennelty kokonaisuus tekee myös projektiesitykset ymmärrettävämmäksi, mikä helpottaa päätöksentekijöiden työtä ja parantaa rahoitusten saantimahdollisuuksia. Hyvän viitekehyksen määritteleminen saattaa olla työlästä. Lustia-hanketta koskevia suunnitelmaversioita ehti kertyä kolmen vuoden aikana yli 50, ennen kuin kaikki olennaiset palaset olivat paikallaan. Kooltaan ja vaativuudeltaan kertaluokkaa suurempi oleva Venäjä-projektin suunnittelu vaatii huomattavasti enemmän aikaa. Onneksi projektin luonnostelua on tehty jo parin vuoden ajan. Se alkoi Jari Varjon aloitteesta 2003 ja jatkui seuraavana kesänä Malcolm Hughesin Lapin vierailun9 yhteydessä 12-23.7.2004. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka ehdotti Metlan, Vaganovin johtaman VN Sukachev – instituutin ja Shiyatovin johtaman IPAEn (Institute of Plant and Animal Ecology) kanssa. yhteistyötä Hughesin vierailun ajatuksista lähemmin alaviitteen sanomalehtiartikkelilinkeissä. Sen jälkeen suunnittelu on edennyt hyvissä merkeissä ylijohtajan ohjauksessa. 9 http://lustiag.pp.fi/LK_27072004_s3.pdf ja http://lustiag.pp.fi/PS27072004S11.pdf (Lapin Kansa) http://lustiag.pp.fi/PS27072004S1.pdf ja http://lustiag.pp.fi/PS27072004S11.pdf (Pohjolan Sanomat). 11 II. PROJEKTIN ORGANISOINTI Uusien kansainvälisten projektien hahmottelua Euraasian laajuinen ilmastonmuutostutkimus edellyttää tehokasta hallinnointia. Nelitasoinen toimintamalli sopinee hyvin sirkumpolaarisen tutkimuksen ohjausjärjestelmäksi. Uskon, että tähän järjestelmään kytkeytyminen, ”köysien kiinnittäminen” ylätason suunnittelun rakenteisiin innostaa tutkijat tekemään korkeatasoista tutkimusta. Hallintomalliin tasoiksi määritellään seuraavat: Taso1: Kansainvälinen suunnitteluryhmä, Taso 2: Pohjoismainen suunnitteluryhmä, Taso 3: Kansallisen tutkimuksen suunnitteluryhmä ja Taso 4: Tutkimusorganisaatioiden sisäiset suunnitteluryhmät. Projektiyhteistyön alustava järjestäytyminen Taso I: Euraasian metsänrajatutkimuksen kollegio. Kansainvälisten huipputiedemiesten, Venäjän tiedeakatemian ja Metlan edustajien yhteisesti muodostama kolleegio, joka määrittelee Skandinavian-Venäjän (Suomi, Ruotsi, Norja, Karjalan, Uralin ja Siperian alueet) pohjoisboreaalista havumetsänvyöhykettä koskevan ilmastonmuutostutkimuksen yleiset kysymyksenasettelut. Kollegio toimii myös rahoituksen ”kummisetänä” Kolleegion henkilöitä (aakkosjärjestyksessä): Climate dendrochronologists: Professor Keith R. Briffa (Climate Research Unit, the university of East Anglia), Professor of Dendrochronology Malcolm K. Hughes (Laboratory of Tree-Ring Research, the University of Arizona), Professor Kari Mielikäinen, Dr. Pavel Moiseev (IPAE, Ekaterinburg), Dr. Fritz Schweingruber, Professor Stepan G. Shiyatov, Academician Eugene A. Vaganov (Director of VN Sukachev Institute), Other sciences: Professor Heikki Henttonen (), Professor Högne Jungner (Isotopes Dating laboratory the university of Helsinki), Seppo Neuvonen, Jarkko Hantula lista jatkuu... Taso II: Skandinaavisen metsänrajaja ilmastonmuutostutkimuksen neuvotteluryhmä Metlan ja muiden suomalaisten toimijoiden Venäjä-tutkimusyhteistyöstä vastaava kollegio, joka määrittelee tehtävän tutkimuksen yksityiskohtaisemmin. Neuvotteluryhmän henkilöitä (aakkosEsa Huhta (Kolari, metsänrajatutkimus, Eeva Karjalainen (Vantaa, rahoitusasiat), Timo Karjalainen (Joensuu, Venäjä-yhteistyön professori), Eero Kubin (Muhos, fenologiatutkimus), Ari Laakso (yhdyshenkilö Tromssan yliopistoon), Kari Mielikäinen (Vantaa, projektien vetäjä), Seppo Neuvonen, Marja-Liisa Sutinen (Muhos, Nornet, kylmänkestävyystutkimukset), Leif Kullman (Uumanajan yliopisto) ... Ryhmä vastaa projektien rahoitusesitysten päälinjoista. järjestyksessä): Taso III: Suomalaisen tutkimuksen koordinointi- ja toteutusryhmä. Venäjä-tutkimusyhteistyöstä vastaava kotimainen tutkijaryhmäkolleegio, joka vastaa tutkimusten käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja osittain myös käytännön tutkimustyöstä. Ryhmä osallistuu myös käytännön rahoitusesitysten tekoon. Kolleegion henkilöitä (aakkosjärjestyksesEsa Huhta (Metla Kolari, Kolarin yksikön metsänrajatutkimuksen kehittäminen), Eero Kubin (Metla Muhos, fenologiatutkimukset), Eeva Karjalainen (Metla Vantaa, rahoitusasiat), Mauri Timonen (Metla Rovaniemi, lustotutkimusten johsä): 12 taminen), Tutkija X (Metla Kolari, metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimustoiminnan vetäjä), Timo Helle (Metla Rovaniemi, porotutkimus), Juha Kaitera (metsäpatologia),... Lista täydentyy suunnittelun etenemisen myötä. Ryhmä vastaa projektien rahoitusesitysten päälinjoista Taso IV. Projektitutkijat. Harri Mäkinen (Metla Vantaa, kasvuanalyysit), Ari Nikula (GIS, hirvitutkimus), Kari Mikkola (GIS-tutkimukset), Seija Kultti (Helsingin yliopisto, isotooppitutkimus) Venäläisen metsäntutkimuksen ja ilmastonmuutostutkimuksen laaja kirjo mahdollistaa kuvatun systeemin laajentamisen samojen yhteistyökumppaneiden voimin. Ajatuksenani on, että VN Sukachev instituutti ja sen luontaisena satelliittina IPAE toimisivat Metlan pääsääntöisinä yhteistyökumppanina ilmastonmuutostutkimuksessa. Venäjällä riittäisi loputtomasti yhteistyökumppaneita. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että teemme yhteistyötä vain em. sopimuskumppaneidemme kanssa. Huolehtikoon he tarvitsemistaan muista yhteistyökumppaneista. Tärkeimmät venäläiset yhteistyötutkijat: V.N. Sukachev Institute of Forest, Dr. Olga V. Sidorova Dr. Alexander V. Kirdyanov Dr. Mukhtar M. Naurzbaev Dr. Vladimir Shishov Dr. Vladimir Myylan Institute of Plant and Animal Ecology, Prof. S. G. Shiyatov Dr. Ludmila A. Gorlakova Dr. Marina Gurskaya Dr. Rashit M. Khantemirov Dr. Valeri S. Mazepa Dr. P.A. Moiseev 13 III. TUTKIMUSTOIMINTA Metlan lustotutkimus Tässä ajatuskuviossa on Metlan osalata huomioitu, että Lustia-hankkeen päättyessä vuonna 2008 Metlalla on valmiudet 3050 henkilön koulutettuun ja noin 20 lustonmittauslaitteiston lustolaboratorioresurssit. Suomen metsät ja ilmastonmuutos −Dendrokronologinen näkökulma neita muutoksia. Vaikka Pallas-Ylläshanke ei eläkään kahden vuoden pilottivaihetta pitemmälle (lakkaa vuoden 2005 lopussa), on se mahdollistanut meille ”lentävän” lähdön suunnitteilla olevaan laajaan, Pohjoismaat ja Venäjän alueet, kattavaan metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimukseen! <Tiedosto ylläsdendro5.doc> Osia vuonna 2002 hylätyksi tulleesta hankesuunnitelmasta sopinee mainiosti tähän yhteyteen. <Tiedosto hsmls26b.doc> Metlan lustotutkimuksen kansainväliset elementit Kukastunturin kokeet Metlassa aloitettiin vuonna 2003 PallasYlläs-puiston monitieteinen tutkimustoiminta10. Vaikka siihen liittyvä hanke-esitys saikin saikin nihkeän vastaanoton Metlan asiantuntijaryhmältä, on Esa Huhdan johtamalla tutkimusryhmällämme ollut koko ajan vankka käsitys Pallas-Ylläs-projektin mahdollisuuksista erityisesti kansainvälisessä tutkimustoiminnassa. Siksi hankkeessa on panostettu tutkimussuunnitelman kehittämiseen testaamalla pienin aineistoin hankesuunnitelmassa esitettyjä asioista. Tutustuttuani itänaapurimme monitieteiseen huippututkimukseen Krasnojarskissa ja Jekaterinburgissa oli innostavaa todeta, kuinka paljon yhtymäkohtia oli PallasYlläs-projektissa meidän ja professori Shiyatovin ryhmän soveltamilla lähestymistavoilla. Heidän lähtökohtanaan oli tutkia ympäristönmuutosta ja päätellä saatujen tulosten perusteella ilmastossa tapahtu10 Timonen, M. 2005. Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park. Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for subproject 2 in Metla’s project 3395 (Criteria for sustainable use and consolidation of land uses in Pallas-Ylläs national park - pilot study). 14 Kuva x1. Kukastunturin ja Pitkäjärven tutkimusalueet sijoittuvat parinkymmenen kilometrin eäisyydelle toisistaan. Kuva x2. Kukastunturin lustotutkimusta koskeva koejärjestely. Tunturiseudun ilmaston pienalueittaisen vaihtelun selvittämiseksi laaditaan lustosarjat sekä metsänrajalle (A) että tunturin juurella sijaitsevan järven (Kukaslompolo) välittömään tuntumaan (B). Yhtenäisellä oranssiviivalla merkityt alueet ovat lustonäytteiden keruulueita. Vihreä pisteviiva kuvaa männyn metsänrajaa. Tunturin laen kautta kulkevilta linjoilta selvitetään mm. puiden ikäjakauma viime vuosisatojen metsänrajapuusukupolvien selvittämiseksi. Kohteiden valinnassa käytetään peruskarttoja, satelliittikuvia, väärävärikuvia ja Metsähallituksen kasvillisuusluokituskarttoja, joita tarkastellaan GIS-tekniikan mahdollistamin keinoin Maanmittauslaitokselta hankitun digitaalisen korkeusmallin avulla. Koepuut valitaan GPS-pohjaisella otannalla. Vastaavat koejärjestelyt toteutetaan myöhemmin viidellä muulla tunturilla 15 Kuva x3. 16 Kuva x4. Kukastunturin lustotutkimuksen näytteenottokeoalan kuvaus. 17 Kuva 1. Suomen on hyödyllistä kehittää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erityisesti niiden maiden kanssa, joiden metsät ovat samankaltaisia. Suomi on osa , laajempaa yhtenäistä Boreal humid –biomia, joka peittää koko Skandinavian alueen ja kiertää Ural-vuorten eteläistä osaa leikaten kapeana vyöhykkeenä Krasnojarskiin saakka. Vastaavia alueita löytyy myös Kanadasta, Kiinasta ja Japanista. Golf-virta ja maaston alavuus ovat vaikuttaneet siihen, että maapalloa kiertävät tundravyöhykkeet lähes tyystin puuttuvat meiltä. Lähde: http://soils.usda.gov/use/worldsoils/mapindex/biomes.html 18 1 Kuva 1. Suomi on osa laajempaa yhtenäistä Boreal humid –biomia , joka peittää koko Skandinavian alueen ja kiertää Ural-vuorten eteläistä osaa leikaten kapeana vyöhykkeenä Krasnojarskiin saakka. Vastaavia alueita löytyy myös Kanadasta, Kiinasta ja Japanista. Golf-virta ja maaston alavuus ovat vaikuttaneet siihen, että maapalloa kiertävät tundravyöhykkeet lähes tyystin puuttuvat meiltä. Lähde: http://soils.usda.gov/use/worldsoils/mapindex/biomes.html ----1 Biomi (engl. biome) on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia eliöyhteisöjen yhdistymiä. Biomeja ovat muun muassa tundra, taiga, savanni, trooppi- nen sademetsä ja aavikko. 19 Kuva 2. Metlalla on hyvät edellytykset kehittää Skandinavian ja Venäjän välistä metsäntutkimusyhteistyötä luotujen yhteistyöpuitteiden ja yhteisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen (Boreal humid) ansiosta. Tavoitteena on aluksi tehostaa alueen metsänraja- ja ilmastonmuutostutkimusta verkottamalla eräiden yliopistojen (Uuma1 2 ja, Tromssa), Metlan sekä Venäjän tiedeakatemian kahden yksikön ( IPAE , Sukachev-instituutti ) toimintaa sekä perustamalla yhteisiä EU-, INTAS- ja INTERREG projekteja. Metlan pitäisi panostaa yhteistyöhön suuntaamalla Kolarin, Rovaniemen, Muhoksen, Vantaan ja Joensuun toimintayksiköiden resursseja tarvittavaan suuntaan. ----1 IPAE (Institute of Plant and Animal Ecology) toimii Jekaterinburgissa 2 SIFSBRAS (Sukachev Institute of Forest, Siberian Branch of Russian Academy of Sciences) Krasnojarskissa. 20 Kuva 3. Satelliittikuvanäkymä Fennoskandian-Venäjän alueesta. Suurilmaston ominaispiirteiden tunteminen Kölivuoriston ja Ural-vuoriston rinteillä sekä niiden välisessä suuressa ”laaksossa” , jonka länsireunaan Suomikin kuuluu, on seuraava tärkeä vaihe Suomessa tapahtuvan ilmastonmuutoksen tutkimisessa. 21 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Some Words about The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences The Siberian Branch of the Russian Academy of Sciences (SB RAS) is a regional association of research and designing institutions, pilot and medium-scale production of the Russian Academy of Sciences as well as the services maintaining the functioning of the infrastructure of Siberian research centers located in seven regions, 2 territories and four republics (i.e. the general territory of about 10 million square kilometers)11. There are research centers of the SB RAS in Novosibirsk, Tomsk, Krasnoyarsk, Irkutsk, Yakutsk, Ulan-Ude, Kemerovo, Tyumen, Omsk, individual research institutes are located in Barnaul, Chita, Kyzyl. (see Scientific Potential of Siberia). There are 75 research institutions in SB RAS and 11 designing bureaus and pilot plants carrying out research in mathematics and physics, engineering and technology, chemistry and biology, Earth science, humanities and economics. (see Research Institute of SB RAS). About half of scientific potential of SB RAS is concentrated in Novosibirsk Research Centre. A wide network of biological and geological research stations carry out field and stationary research in biosphere and geosphere The research centers of SB RAS are integrated with Universities and other Siberian colleges forming regional research and educational centers (RREC) in Barnaul, Krasnoyarsk, Omsk, Tyumen. Universities and colleges of Novosibirsk, Tomsk, Ulan-Ude, Yakutsk work in close contact with the research centers of the SB RAS. 11 Orignal text copied from http://www-sbras.nsc.ru/eng/welcome.html and modified by Mauri Timonen (mauri.timonen@metla.fi) 22 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− SB RAS STAFF The staff of the SB RAS is 40437 people, as of January 1, 1995. 78% of them work at research institutions and 11599 (22,3%) are employed by nonscientific organizations. The distribution of researchers with respect to research centers and cities • • • • • • • • • • • • Novosibirsk - 24768 (61,3%) Barnaul (+ Cherga) - 838 (2,1%) Irkutsk-4801 (11,9%) Chita -152 (0,4%) Tomsk-2970 (7,3%) Kyzyl -124 (0,Ç%) Yakutsk-2446 (6,0%) Krasnoyarsk-2397 (5,9%) Buryatia (Ulan-Ude) - 957 (2,4%) Omsk-506 (1,3%) Kemerovo - 280 (0.7%) Tyumen -198 (0.5%) In 1990 -1994 the general quantity of people employed by SB RAS decreased by 23.3% (in 1993 the decrease in researchersemployed by SB RAS was 1645, and decrease in parascientific employees was 1389). The dynamics of research staff of SB RAS. There are around 11 000 researchers working at present at SB RAS (in Novosibirsk research centre there are 6 000) including 1258 Doctors of sciences and 5278 Candidates of sciences (in Novosibirsk research centre respectively 811 and 2951). The age of researchers is below 33 -17.2%, 33-50 - 54.4%, over 50 - 28.4%. INFRASTRUCTURE The institutions and organization providing services and functioning of the infrastructure of research centres employ 29.5% of the general staff of SB RAS. This includes the personnel of pilot plants, experimental farms, geological field stations (8.4%); transportation, utilities, housing, repairs and supplies (8%), health service (6,6%) kindergartens and nursery schools (4.1%), cultural institutions (0.2%). FINANCING The basic budgetary financing of the SB RAS has been drastically reduced over last three years. The table below presents the per cent relation of the fundamental financing in comparable prices to 1990. The structure of financial support to research institutions of SB RAS has changed significantly. In 1990, the budgetary support was 39.2% of the general financing, 18.8% was special-purpose financing of the Ministry of Science, the institutes themselves earned about 42% from contracts with industry. Industrial crisis drastically reduced contracts with the institutes and they now represent about 10% of their financing. The loss of this source of income was offset, although by no means completely, by various grants and hard-currency earnings from contracts with foreign partners. Therefore, budgetary support, however reduced, constitutes the major part (65%) of the general financing of research institutions. 23 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− INTERNATIONAL RELATIONS The structure and content of SB RAS international relations have significantly changed over last three years. 18 International research Centres have been set up and are actively operating co-founded together with Siberian Branch of RAS by research institutions and Universities of European countries, the USA and Japan. These centres function as international non-governmental organizations (as open institutes or laboratories under the auspices of SB RAS) and carry out research on major interdisciplinary problems. In 1993 -1994 Institutes of the SB RAS held annually about 35 - 40 international conferences and symposia. About 1500 foreign scientists visit annually the Siberian Branch of the Russian Academy of Sciences. The expenses of the foreign trips of Siberian researchers were covered mostly by the inviting parties or by Soros Foundation. Only due to this the decline in the number of foreign trips was insignificant (from 1805 in 1992 to 1756 in 1993). GENERAL DIRECTIONS OF SCIENCE ORGANIZATION Siberian Branch of the Russian Academy of Sciences was established in order to form a regional component of the country's scientific potential and to promote the development of its eastern territories. Since the first days of its existence, the work of SB RAS has been based on the productive combination of fundamental and applied research and close relations of science and education. The specific features of SB RAS from the very beginning have been the following: • research centres have always been complex (multidisciplinary); • the research staff of the Institutes and their material resources have been widely used to promote higher education in the region; • regional component in establishing research centres and determining the directions of their research and applications of their results have always been very strong; • there is a variety of forms of cooperation with industry; • there has always been necessity to support the infrastructure, utilities and social sphere of research centres. COMPLEXITY The principle of complexity (multidiscipline character) of research centres which helped them to obtain important scientific results owing to the close interaction of industry and research now proved to reflect the major trends in the development of the world science. This trend consists in shifting the emphasis from individually initiated scientific projects to special-purpose projects aimed at certain, often global projects whose solution requires joint efforts and multidisciplinary approach. At present the Siberian Branch of the Russian Academy of Sciences is a welldeveloped and territorially distributed system of complex research centres embracing practically all main urban, political and national centres in Siberia. A powerful research and experimental base has been formed including nationally important pilot and experimental plants, a well-developed network of geological and biological research stations carrying out systematic research for long periods of time. Unfortunately, recently organized Tyumen and Omsk research centres could not achieve fully-fledged development because of reduced financing. In order to concentrate our efforts on the most important interdisciplinary problems of the world science, major projects of the Russian Academy of Sciences and national scientific and technical programmes the following priority scientific and technological programmes have been worked out and pursued in SB RAS: • fundamental and applied research in mathematics; • fundamental laws of matter structure in micro-and macroworld; 24 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− • theoretical study of solids intended for the development of new electronic development on their basis; • molecular electronics; • fundamental research in quantum optics and quantum electronics and development of new applications of results; • mathematical modelling, information technologies and computing engineering; • physic-technical and system studies of energy; • mechanics, theoretical studies of machine building and machine reliability; • theoretical studies aimed at the development of new materials and progressive technology; • study of chemical composition and reactivity of compounds, kinetics and mechanisms of chemical reactions; • new materials and substances for the creation of the new generation of mechanisms and technology; • physic-chemical basis of the evolution of living organisms, problems of genetics and selection, plant physiology and biotechnology; • environmental, genetic and evolutionary principles of rational utilization, reproduction and protection of biological resources; • complex investigation in regional and global geological processes and theoretical studies of prospecting and mining; • working out new methods of waste-free and complex processing and refining of mineral resources and y-products, oil, coal and timber; • economic and social research; • interrelation of general and regional process of historic development, scientific progress and culture of peoples and national groups in Siberia. COOPERATION OF SCIENCE AND EDUCATION The experience of SB RAS in productive interaction of research and education represented first by Novosibirsk State University established simultaneously with SB RAS has been expanded to all the cities where research centres are located and facilitated establishing closer relations with already existing Universities (in Irkutsk, Tomsk, Yakutsk) and setting up new Universities such as Krasnoyarsk (first established as an affiliation of Novosibirsk University), Altai, Kemerovo, Tyumen, Omsk Universities. An affiliation of the Novosibirsk University has been recently set up in Ulan-Ude. The cooperation with other higher educational institutions such as, in particular, Novosibirsk, Tomsk and Omsk Technical universities also has proved useful and productive. The integration of the research centres of SB RAS with Siberian Universities and colleges resulted in the creation of Regional Scientific and Educational Complexes (RSECs) in Barnaul, Krasnoyarsk and Omsk. Their efficient operation is hindered at present by the crisis of Russian science and higher education which can be attributed to insufficient financing as well as low prestige of higher education and learning especially in the field of natural sciences. PROGRAMME "SIBERIA'' Territorial distribution of research centres in Siberia and their close relations with national economy made it possible to work out in 1977 a regional scientific and technical programme "Siberia'' aimed at promotion and support of suggestions, feasibility studies and carrying out of scientific and technological projects, retraining programmes for experts for the solution of socio-economical, environmental, scientific and technical problems common to Siberia. This programme has from the very beginning brought closer and facilitated the coordination of operation of research, academic and industrial institutions of the region. As a result of its activity coordination councils were established, panel meetings and joint conferences were held which strengthened the ties of science and in- 25 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− dustry, accelerated the scientific progress in industry and oriented their joint efforts to the regional requirements and needs. The regional scientific and technical programme "Siberia'' is primarily supported now by Interregional Association "Siberian Accord'' which unites at present 19 subjects (i.e. major administrative and political units) of Russian Federation which is at the same time its main customer. The financing of the programme "Siberia'' comes from different sources main of which are: 1. budgets of Siberian Subjects of Federation; 2. investments of different companies (with state, private and mixed ownership); 3. special-purpose budget allocations of the Russian Ministry of Science supporting regional scientific and technical programmes; 4. allocations of other Russian Ministries for the support of national projects. In 1993 programme "Siberia'' embraced 53 projects with the total cost of 1934 million roubles. Previously, without expert opinion of SB RAS specialists having at their disposal a wealth of information on Siberian nature and economy no decision on major economic project in Siberia had been made. Now the scientific expertise in the eastern part of the country is mostly neglected which has already led to some hasty decisions. CONNECTIONS WITH INDUSTRY SB RAS has always been interested in the practical application of its scientific, technological and designing results and maintained close connections with industrial enterprises and ministries. The system of information propagation and "implementation'' support has proved efficient enough and was represented by special industrial departments of the SB RAS Presidium, coordinative programmes with leading Ministries, exhibitions and reports to the Soviet Government in the end of each five-year plan period, direct implementaional contracts with enterprises etc. In the course of reforms brought about complete disintegration of the previously existing system of interactions between scientists of the SB RAS and the industry of the country. As a result, SB RAS temporarily had to change its priorities and focus on relations with foreign partners. Many of its Institutes (e.g. Novosibirsk Institute of Catalysis, Institute of Thermal Physics, Institute of Nuclear Physics, Unified Institute of Geology, geophysics and mineralogy etc) making use of already obtained results enter into contracts with foreign companies. SB RAS intended on the basis of scientific and industrial cooperation with foreign partners to expand existing research centres adding to their structure compact scienceintensive enterprises thus turning these research centres into a kind of technnoparks. An example of such an activity is setting up of a Russian-Thailand joint venture "Tyrus''specialized in the production of precious stones and the Russian-German Tomographic Centre in Novosibirsk research centre. Unfortunately, political and economic instability in our country make foreign investors who seem interested in this kind of business rather shy. The situation could be soon improved under two conditions: • adequate legislative protection of foreign investments; • parallel development of investment in science-intensive production in Russia itself. Technological and scientific parks seem promising because of the following: • insufficient financing and necessity to attract investments retaining at the same time the existing schools of fundamental research; • possibility of creating new jobs for many researchers and higher-school profes26 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− sors as well as university and college graduates when many existing institutions are declaring redundancies to provide the inflow of young scientists and somehow to offset the "brain drain''; • future requirements for restructuring the industry of the Russian Federation and CIS taking into account the concept of sustainable development and based on progressive technologies; • the existing market relations must be developed and emphasis transferred to civilized production. The advantages of the research centres when under favorable economic conditions technoparks are established are as follows: • research centres are already well-developed multidisciplinary research units with considerable scientific and technological experience, skill and established relations with similar organizations; • there are complex designing bureaus and pilot plants and production within SB RAS research centres; • there are experimental plants and their equipment and machinery can provide the primary material basis for future science-intensive joint ventures; • availability of high-skilled labour force and retraining capacities of SB RAS and Siberian colleges and Universities; • availability of working premises which could be provided by some of the Institutes and other institutions of SB RAS declaring redundancies. The technological parks seem a promising idea but they can be established only as a result of stabilization of economical and political life in Russia. Previously, budgetary financing covered only half of the costs of SB RAS and the rest was earned by the Institutes entering in contracts mostly with industrial enterprises. The recent economic crisis resulted in the fact that the real financing now is one fifth of what it was in 1990 (Fig. 6). The sharp decline in industry, especially military and industrial complex practically destroyed this source of financing. To a certain extent this has been offset by contracts with foreign firms. At present the proportion of budgetary and non-budgetary financing is 60:49, i.e. the real non-budgetary financing has reduced 5-6 times. Recently, the cost structure of the Institutes has changed significantly. The proportion of salaries and wages has grown from 1987 to 1993 from 37.5% to 64.5% and the proportion of costs of materials and equipment dropped from 27% to 5 %. The situation is deteriorating very rapidly. Many institutes have stopped purchases of equipment, conserved some larger plants, drastically reduced field works and some experimental research. Price hikes, especially with respect to energy, led to unheard of increase in overheads which was most painful to experimental basis and infrastructure (experimental plants, housing, nursery schools, health service etc.) The construction of resident houses for researchers must be now financed by researchers themselves and after a short period of optimism difficult financial situation made the scientific community in Siberia lose interest in such innovations. The faulty and insufficient budgetary financing made it necessary for SB RAS to set up a special bank "Sibakadembank'' allowing the Institutes of SB RAS to manipulate financial resources and be granted low-interest credits. Affiliations of the Bank have been opened also in Tomsk and Ulan-Ude. LABOUR POTENTIAL, EQUIPMENT, LOOKING FOR NEW STRUCTURAL ORGANIZATION OF THE INSTITUTES 27 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− The budgetary financing of the SB RAS is now one fifth or one sixth of what it used to be, say, in 1990 and the SB RAS is now on the verge of extinction. To declare more redundancies under conditions of decreased financing is senseless as it would mean the end of the Branch. Nevertheless, the number of people on the SB RAS payroll has reduced by 20.7% over last four years. It can be attributed to very small salaries, inadequate material and equipment supply, changes in housing policy of the country so that the Institute cannot now grant an apartment to a person working there. More and more scientists permanently or temporarily leave the country (about 160 researchers a year).Russian scientists are in high demand in the West which is an indirect proof of the generally high level of our science. Most researchers have been employed by leading organizations and corporations in the USA (35%), Germany (20%), France (15%), Japan (7%) and other countries. In order to retain its basic labour potential SB RAS introduced a contractual system of payment to its leading researchers which provided a social protection to actively working scientists. In addition, special measures have been taken to support young researchers. Special scholarships and fellowships have been established for post-graduate students much greater that those offered by the Government, a system of bonuses has been introduced for researchers taking their Doctorate degree (younger than 40) and Candidate degree (younger than 30), some institutes cover some or all the costs of young scientists attending international scientific conferences, the decision has been made to create a special housing fund for young scientists etc. About 4 000 researchers have left the SB RAS (200 Doctors and 1600 Candidates of Sciences). The measures taken by SB RAS helped it to some extent recover its scientific potential. Over the same period the general number of researchers reduced only by a thousand people whereas the number of Candidates decreased only by 420 people, and the number of Doctors even increased by 240 people. 16 international research centres set up by Siberian Branch of RAS and functioning as non-governmental organizations (as open institutes) to some extent helped us to deal with the problem of brain leakage. Some of our scientists come back. Foreign scientists come to Siberia attracted by unique natural objects, such as Lake Baikal, Altai mountains, Siberian taiga etc., pioneering experimental plants of the SB RAS and achievements of some of our scientific teams. One more difficult problem is the maintenance of the equipment and the largest experimental plants, such as solar radiotlescope and set of observatories in Irkutsk, experimental plant for the investigation of space particles in Yakutsk, system of unique accelerators of elementary particles in Novosibirsk etc. These plants help us to keep up to the world standards. It is quite evident, that the SB RAS will not be able to afford creating new centres. That is why we see our main task in operating and maintaining them and pin our hopes on the Ministry of Science of the Russian Federation which could provide assistance also through federal research centrees created by it. The General Meeting of SB RAS approved the suggestion of the Presidium of SB RAS to centralize part of the finances in order to coordinate the solution of the problems common for many of the Institutes. SUPPORTING INFRASTRUCTURE AND PRESERVATION OF RESEARCH CENTRES Siberian research centres were created in the sixties and represent almost perfectly the development trends of the world science. Novosibirsk research centre became the prototype of similar towns in Japan and France. Their emergence reflected the new multidisciplinary approach to the solution of global environmental, energy, technological and other vital problems of humanity. Unfortunately, the unique Russian experiment may perish because such a combination of research, designing, industrial and social infrastructure providing efficient functioning 28 Appendix 1. The Siberian Branch of The Russian Academy of Sciences −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− of the SB RAS over the entire period of its existence now threatens the very existence of science in the eastern part of the country. SB RAS cannot any more afford maintaining these complexes and their complete separation from scientific and designing activity destroy the unified system of research centres. The situation calls for original decisions on the state level. Siberian research centres are situated at a considerable (up to 30 km) distance from the city centres and SB RAS has to maintain the utilities and power structures (large boilers, 700 km of cable networks, 630 km of water communications and sewage etc.). Siberian Branch has also to maintain around 900 objects of social infrastructure (residential houses, utilities, health and educational institutions, recreational facilities etc. with total area over 2 million square metres. The difficulties are aggravated by the fact that the major part of residential houses of the SB RAS was built in the sixties and seventies and therefore require capital repairs and renovations which is practically impossible due to the absence of funds. In this connection the Presidium of SB RAS had to divert some money from research. One of the most serious problems is also the maintenance of public utilities. Built more than 30 years ago their facilities require renovation the cost of which would be billions of roubles. This problem has been discussed heatedly for several years. For closed cities the problem has been somehow solved by special legislation. For Novosibirsk and other research centres of SB RAS it is an unsettled question. [ Back] [SBRAS Home Page] Webmaster www@ wwwsbras. ict.nsk.s u © 1996, Siberian Branch of Russian Academy of Sciences, Novosibirsk 29 Appendix 2. Krasnoyarsk Science CenterKKrasnoyarsk Science Centre −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Krasnoyarsk Science Centre The Krasnoyarsk region is one of the largest regions of Russia extending for nearly 3000 km from the mountains in Southern Siberia on the south to the Arctic Ocean on the north12. The southern part of the region is the best industrially and agriculturally developed in Siberia. Abundant natural resources, such as wood, non-ferrous and noble metals and coal, underlie the regional economy and industry. Highly developed are thermal and hydraulic power, machine engineering, metallurgy, petroleum chemistry and many others. Rich soils and favourable climate conditions provide efficient cattle breeding and high grain yield. Among the first academic institutions of Krasnoyarsk were the Institute of Physics, founded in 1956, and the Institute of Forest, moved from Moscow in 1958. The two institutes, together with the later founded institutes of Biophysics, Computational Modelling, Chemistry and Chemical Technologies, formed the Krasnoyarsk Science Centre of the Siberian Branch of the Academy of Sciences in 1979. A considerable part of studies performed by the Krasnoyarsk institutes is related to the biospheric role of ecosystems and rational land-use, which are central issues for the Sukachev Institute of Forest and the Institute of Biophysics. The Remote Sensing Satellite Ground Station, a common-use centre for processing and analysing data on forests, provides information support of the studies. Since 1996, the Krasnoyarsk Regional GIS-Centre has been successfully operating as a part of the Distributed Siberian Network of Regional GIS-Centres. The fact that the greatest portion of world boreal forests is located in Siberia, as well as the high scientific potential of the Institute of Forest, became fundamental for successful work of the Siberian International Centre for Ecological Research of Boreal Forests. Siberian taiga is the main subject of studies of the Sukachev Institute of Forest and the Siberian International Centre for Ecological Research of Boreal Forests. (The photo shows dead forest.) The Institute of Biophysics was a pioneer in elaborating closed artificial survival ecosystems, and on its basis an International Centre for Closed Ecological Systems has been operating there since 1991. −−−−−−−−− 11 Original text copied from http://www.sbras.nsc.ru/consult/krasnoyarsk.htm and modified by Mauri Timonen 12 30 Appendix 2. Krasnoyarsk Science CenterKKrasnoyarsk Science Centre −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− (mauri.timonen@metla.fi) The Kirensky Institute of Physics carries out fundamental studies in physics of magnetism and condensed media. Research results of the Institute are applied in designing new materials for electronics and advanced communication media. Research in the Institute of Computational Modelling focuses on intellectual information systems and methods of numerical modelling for a broad scope of problems from tsunami propagation to programmes of ecological safety for population and environment in emergency situations. In the Institute of Chemistry and Chemical Technology, scientific and technological fundamentals are being created for ecologically safe processing of ores and their concentrates, wood, coal, as well as renewable resources and non-traditional raw materials. The Special Design Office «Nauka» deals with pilot and industrial finishing of research results and their implementation. This is also the main focus of the departments of Radio Engineering and Electronics, Physics of Nano-Phase Materials, Industrial Ecology, and a number of other practice-oriented institutions founded by the «Nauka» Office and the institutes of the Centre, and affiliated to the Presidium of the Krasnoyarsk Centre. A holding, based on various marketing and commercial structures, monitors the activity of the technopark zone. The Krasnoyarsk Centre also involves laboratories of the Novosibirsk Institute of Archaeology and Ethnography, and the Institute of Economics and Industrial Engineering. All academic institutions of the Krasnoyarsk Centre of the SB RAS, together with higher schools and industrial enterprises of the Krasnoyarsk Territory, are among founders of the Regional Scientific and Educational Complex and participate in elaboration and implementation of research and development programmes funded from the federal and regional budgets. The Complex is responsible for finishing high technologies and attracting investments. 31 Appendix 2. Krasnoyarsk Science CenterKKrasnoyarsk Science Centre −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Scientist have worked out a high-resolution method for detection of forest fires with the use of images from NOAA satellites. The window show forest fires in the Lower Angara Region in 1996. (left) Receiver for satellite monitoring that can work in hard conditions, including aboard a ship during storms, was designed in the Krasnoyarsk SC. Collaboration of the Krasnoyarsk Centre institutes with higher schools is developed in both research and education fields. About twenty joint chairs have been founded that are headed by scientists from the Centre, and some of them are located directly in the institutes. A recently created local information network provides an access to Internet for all institutes and major universities of Krasnoyarsk. The Krasnoyarsk Akademgorodok is sited in the suburbs, at the elevated bank of the Yenisei River. It comprises a number of institutes and laboratories with their logistic infrastructure, a residential zone with a scientists’ club, «House of Scientists», a hospital, shops and other social amenities. One of the University buildings, that used to be founded as a branch of the Novosibirsk University, is within the limits of Akademgorodok. There is a specialised secondary school that offers good training in physics and mathematics, humanities, chemistry, biology and arts. See also Short guide to the Siberian Branch of the Russian Academy of Sciences 32 Appendix 3. V.N.Sukachev Institute of Forest of SB RAS (SIFSBRAS) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− V.N.SUKACHEV INSTITUTE OF FOREST, SIBERIAN BRANCH, RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES (SIF SB RAS) Director: Academician RAS, Professor, Dr. Vaganov Evgenii Alexandrovich The Institute staff numbers 401 people (including filials): 1 academician, 33 professors, 99 doctors, 76 Ph.D. course students, 18% research workers are young scientists (up to 33 age). The Institute has 4 sectors which contain 17 laboratories13. Academician Eugene A. Vaganov STRUCTURE OF INSTITUTE: I FORESTRY DEPARTMENT Head of department - Prof. Anatoly Platonovich Abaimov 1. Laboratory of forestry Prof. Anatoly Platonovich Abaimov 2. Laboratory of forest genetics and breeding Prof. Elena Nikolaevna Muratova 3. Laboratory of forest inventory and forest management Prof. Vladimir Alexeevich Sokolov 4. Laboratory of forest pyrology Prof. Valentin Vasilievich Furyaev 5. Sector of artificial forest phytocoenosis Ph.D. Genady Sergeevich Varaksin II FOREST MONITORING DEPARTMENT Head of department - Ph.D. Alexandr Alexandrovich Onuchin 6. Laboratory of forest monitoring 7. Laboratory of biogeocoenology 8. Laboratory of forest soil 9. Laboratory of forest zoology 10. Laboratory of forest biophysics Ph.D. Alexandr Alexandrovich Onuchin Prof. Stanislav Petrovich Efremov Prof. Yury Ivanovich Ershov Ph.D. Yury Nikolayevich Baranchikov Prof.Vyacheslav Ivanovich Kharuk III DENDROCLIMATOLOGY AND HISTORY OF FORESTS DEPARTMENT 11. Head of department Academician Eugene Alexandrovich Vaganov IV PHYSICAL AND CHEMICAL BIOLOGY AND BIOTECHNOLOGY OF TREE PLANTS DEPARTMENT 12. Head of department Prof. Sergey Redzhinaldovich Loskutov TOMSK'S FILIAL Director - Ph.D. Krivets Svetlana Arnoldovna 13. Laboratory of forestry and forest management Ph.D. Krivets Svetlana Arnoldovna 14. Laboratory of ecology and assessment of soil productivity Ph.D. Anatoly Grigorievich Dyukarev 15. Laboratory of growth and fruiting of trees Prof. Sergey Nikolaevich Goroshkevich 16. Laboratory of dynamic sand ecosystems stability Prof. Elena Eugenievna Timoshok WEST SIBERIAN FILIAL (NOVOSIBIRSK) 17. Director - Ph.D Valery Ivanovich Baranovsky 13 Orignal text copied from http://forest.akadem.ru/english/missions.html and modified by Mauri Timonen e-mail: mauri.timonen@metla.fi) 33 Appendix 3. V.N.Sukachev Institute of Forest of SB RAS (SIFSBRAS) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− −−−−−−−−−−12 Original text copied from http://forest.akadem.ru/english/structure.html and modified by Mauri Timonen ( mauri.timonen@metla.fi) VN Sukachev Institute of Forest of SB RAS building in the scientist town called Akademgorodok, just beside the city of Krasnoyarsk. ”House of Scientists” is a hotel for visiting scientists in Krasnoyarsk Akademgorodok. VN Sukachev Institute is located just at 10 minute’s walking distance from House of Scientists. A bus ride to downtown Krasnoyarsk at the distance of 10 km departs every half an hour just beside the hotel. 34 Appendix 5. Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) in Ekaterinburg −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Some Words about the Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) The Institute of Plant & Animal Ecology 202, 8 Marta St., Ekaterinburg, 620144, Russia Phone (343) 222-85-70 E-mail: common@ipan.uran.ru Institute of Plant and Animal Ecology was founded in 1944 and now it is a leading organization in the field of ecology of land and freshwater ecosystems studies14. The main elaborated problems are: - general mechanisms of development (functioning, dynamics, stability) of such natural ecosystems as populations and communities; - development of nature conservation fundamentals (ecological regulation, bioindication, ecotoxicology, radioecology); - climate reconstruction, structure and functioning ecosystems of Northern Eurasia during the last 20-30 thousand years; - analysis of biodiversity on the territories of the Urals and Western Siberia The Institute incorporates 13 laboratories, a zoological museum, a biophysical station (at the town of Zarechny in the Sverdlovsk Region ) and a Scientific Research Center (at the town of Labytnangi in the Tyumen Region). The Institute also possesses a large herbarium of plants. There are 287 personnel on staff at the Institute, including 2 full members and one corresponding member of the RAS, 24 doctors and 77 candidates of science. Director is academician Vladimir Bolshakov. Akademician Vladimir Bolshakov The Institute of Plant & Animal Ecology of the Ural Branch of the Russian Academy of Sciences was established on the 18th of June, 1944, under the name of the Biology Institute of the UB RAS. The first director of the Institute was a prominent physiologist and geneticist, professor V. V. Patrushev. The line of present-day research conducted by the Institute can be traced back to the scientific and administrative activities of academician S. S. Schwarz, who directed the Institute from 1955 to 1976. At that time, famous and outstanding scientists worked at the Institute, such as geneticist and radioecologist N. V. Timofeyev-Ressovsky, and botanist and geographer B. P. Kolesnikov. The Institute incorporates 13 laboratories, a zoological museum, a biophysical station (at the town of Zarechny in the Sverdlovsk Region ) and a Scientific Research Center (at the town of Labytnangi in the Tyumen Region). The Institute also possesses a large herbarium of plants. There are 287 personnel on staff at the Institute, including 2 full members and one corresponding member of the RAS, 24 doctors and 77 candidates of science. A principal area of scientific research is associated with the study of functioning, evolution and stability of living systems — such as populations, communities and ecosystems — at the superorganism level. The following scientific branches are studied: population ecology of plants and animals, historical ecology, radioecology, soil sciences, and applied ecology (such as environmental monitoring and expertise, standardization, recovery of biological resources, and sustainable development). In recent years, the following outstanding achievements have been made: 14 Orignal text copied from http://siberia.kist.re.kr/tech_ub/pages/Ipae_1.htm and modified by Mauri Timonen e-mail: mauri.timonen@metla.fi) 35 Appendix 5. Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) in Ekaterinburg −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− −−−−−−−−−− 13 Original text copied from http://siberia.kist.re.kr/tech_ub/pages/Ipae_1.htm and modified by Mauri Timonen ( mauri.timonen@metla.fi) 36 Appendix 5. Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) in Ekaterinburg −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− principles of ecological mechanisms of evolutionary processes have been formulated as a result of the studies of population structure of different species under various environmental conditions; ecological peculiarities of plants and animals inhabiting mountainous and subarctic ecosystems have been revealed with demonstrations of both zonal and altitudinal adaptations to specific environments; results of complex studies (botanical, zoological, and hydrobiological) of ecosystems of the polar Urals and the Yamal Peninsula have been summarized for the period of 40 years. A description has been given of the dynamics of ecosystems, and a forecast has Professor Stepan Shiyatov, been made of the changes in these systems under the conditions the head of the dendrochronological laboratory in of large-scale exploration of fossil fuel deposits. Some important the IPAE, Ekaterinburg. characteristics of the tundra biome have been summarized on a global scale; a cycle of radioecological and population studies has been completed in the field pertaining to impacts of radioactive contamination on the territories of a so-called East Ural Radioactive Trace and Totsky Nuclear Testing Site; some regularities have been described for transformation and stabilization mechanisms of populations and communities under the impacts of heavy metal contamination; For coniferous forests of the Middle Urals, methods of ecological standardization have been developed, critical toxic levels have been determined, and ecological standards have been established: theoretical and methodological principles have been formulated for dendrochronological monitoring in Russia. With the use of dendrochronology methods, anthropogenic and climatic changes in forest-tundra vegetation in various sectors of Ural and Siberian subarctic have been reconstructed for a 500 to 600 year period (in areas of Western Siberia — over a 4500 year period); The building, where professor Stepan Shiyatov’s main office of his famous dendrochronological laboratory in Ekaterinburg locates. Dr. Pavel Moiseev (standing closest) and professor Shiyatov, coming out at the main door, ready to go home after the fruitful Finnish-Russian negotiations. 37 Appendix 5. Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) in Ekaterinburg −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− studies have been conducted of population structure and dynamics of endemic and rare plant species of the Northern and Middle Urals and the northern part of West Siberia. Methodological principles of evaluation and protection of the species have been established; some regular features of population dispersion, such as direction, speed, scale, and the extent of reversibility, of mammalian faunas in the late Cenozoic have been found for all the natural zones of the Urals; a comprehensive survey of natural reproduction of populations of the semi-anadromous Coregonid fish is an example of a study in the Lower Ob basin. An evaluation system was developed for the ecological capacity of spawning locations; resulting from the long-term field studies of the nature of the Urals and adjacent regions of the subarctic, the following books have been prepared and published: "Red Data Book of the Middle Urals Sverdlovsk and Perm Regions", "The Nature of Yamal", "Ecology of the Chanty-Mansi Autonomous District", and "Red Data Book of the Yamalo-Nenetz Autonomous District". 38 Appendix 6a. Memorandum of Understanding (Metla – IFSBRAS) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− MEMORANDUM OF UNDERSTANDING (IFSBRAS DATED XX XX 2005 BETWEEN VN SUKACHEV INSTITUTE OF FOREST, SIBERIAN BRANCH OF THE RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCIES, Krasnoyarsk [Called "IFSBRAS"] AND FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE [Called "METLA"] BACKGROUND METLA and IFSBRAS recognise that they have many research interests in common and that there will be mutual benefits from closer collaboration and cooperation. In order to facilitate international exchange of scientific expertise, IFSBRAS and METLA agree to establish a framework for cooperative activities and for advancing their respective business interests as appropriate. From time to time, current workplan for activities will be prepared and will constitute annexes to this memorandum. THE PARTIES AGREE AS FOLLOWS: 1. In conformity with the laws and regulations of their respective nations, METLA and IFSBRAS are mutually interested in forestry science and technology and will: a) Share expertise and resources in cooperative research, development and application activities for specific projects. b) Share in the transfer of information and technology through cooperative demonstration projects, short courses and symposia. c) Encourage the exchange of research personnel. d) Prepare reports on the collaborative research in the manner agreed for each specific project. 2. The Director General of METLA and the Director General of IFSBRAS, or their nominated designates for each specific project, are authorised to carry out the provisions of this Memorandum of Understanding. 3. The two parties will together investigate and consider the matters set out in the Memorandum with the aim of achieving future collaboration. Where the parties agree on areas of interest from which mutual benefit can be achieved, the parties undertake 39 Appendix 6a. Memorandum of Understanding (Metla – IFSBRAS) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− to enter into an appropriate agreement, setting out the terms and conditions of the future collaboration. 4. Specific projects of cooperative research shall be defined through Workplans constituting annexes to this agreement. 5. Both parties agree to respect and keep confidential the proprietary information of the other and will not publish or exploit any jointly or solely owned material without further final agreement. 6. All research data and project results comprising intellectual property developed within projects covered by this Memorandum of Understanding shall be the joint property of the parties unless there is a specific agreement of the contrary. 7. In case where cooperative activities involve the exchange of personnel, the employees of each party shall remain under the scientific control of the institution to which they belong, who shall be responsible for all their salary, travel and associated costs. Nonetheless, they shall be bound by the general rules of discipline applicable in the host institution. All operational research expenses, local travel and other costs of visiting scientists will be funded by the relevant project as detailed in the Workplans appended to this Memorandum of Understanding. 8 Each party shall remain responsible of its Employee's remuneration. It shall, in practice, provide insurance coverage for illness, accidents, and death risks, in compliance with its own regulations. 9. Information exchanged between the parties shall not be subject to confidentiality if the Recipient can demonstrate, by written records or documentation, is: a) In the possession of the Recipient at the time of receipt by the Recipient; or, b) In the public domain when received, or thereafter enters the public through no fault of the Recipient; or, domain c) Developed independently by the Recipient without access to the tary Information; or, Proprie- d) Received in good faith by the Recipient from a third party provided that such third party was lawfully in possession of such information and had the right to disclose such information to the Recipient. 10. IFSBRAS and METLA will consult and agree on strategies for protecting, licensing, selling, or transferring rights in any jointly created intellectual property to a third party as such intellectual property is created. 11. Despite any indication in this Memorandum of Understanding to the contrary, METLA and IFSBRAS do not intend this Memorandum of Understanding to be in any way a binding contract. It serves only as a record of their consensus, pending specific schedules appended to the Memorandum of Understanding for individual projects. 12. The Agreements shall remain in force until xx xx xxxx. It may be extended in its present form, or in a modified form by mutual written agreement. Any party shall have 40 Appendix 6a. Memorandum of Understanding (Metla – IFSBRAS) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− the right to terminate this Agreement and the Project without cause upon ninety (90) days prior notice to the other parties. Termination shall not affect any rights or obligations which have accrued prior thereto. Signed for and on behalf of VN SUKACHEV INSTITUTE OF FOREST, SIBERIAN BRANCH OF THE RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCIES, Krasnoyarsk by Prof. Eugene Vaganov Director Signed for and on behalf of FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE by Prof. Hannu Raitio Director General 41 Appendix 6b. ANNEX I to the Memorandum of Understanding between IFSBRAS and METLA −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− ANNEX I to the Memorandum of Understanding between IFSBRAS and METLA Dated: XX XX 2005 Duration: This Annex shall remain in force until XX XX XXXX according to the principles mentioned in the point 12. in the MoU. This Annex concerns cooperation in research on Climate Dynamics and Climate Change. IFSBRAS and METLA will implement a regularly scheduled exchange programme that includes the following activities: a) joint research b) exchange of information b) exchanges and mutual visits of research scientists c) workshops, conferences and committee meetings Emphasis will be laid on 1) Reconstruction of climate dynamics to reveal the impacts of long-term climatic changes on tree growth 2) Collection of wood, shrubs and other forest plants for ecological, technological and climate change research 3) Developing and preparing tree-ring data and meta-data archives for mutual and international research use IBFSRAS Contribution IFSBRAS will provide information on past accomplishments, current problems and the directions of forest science, forestry and forest products, initially, ecological wood science, new programs and methods of computer-aided analysis of wood structure and tree-growth modelling, environmental observations needed for such modeling, reconstruction of climate dynamics from tree rings, augmentation of wood sample collections. As agreed, researchers from IFSBRAS will visit Metla to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and lectures. METLAs Contribution Metla will provide information on its development in the field of forest science, forestry and forest products, initially ecological wood science, new techniques for wood structureenvironment simulation modelling, environmental observations needed for such modeling, reconstructions of climate dynamics from tree-ring width and density, and augmentation of wood sample collections. As agreed, researchers from Metla will visit IFSBRAS to consult concerning specific problems and/or conduct investigations and lectures. Signed for and on behalf of VN SUKACHEV INSTITUTE OF FOREST, FINNISH FOREST RESEARCH SIBERIAN BRANCH OF THE RUSSIAN INSTITUTE, METLA ACADEMY OF SCIENCIES, Krasnoyarsk by by Prof. Eugene Vaganov, Director Prof. Hannu Raitio, Director General 42 Appendix 7. Memorandum of understanding (Metla – IPAE) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− MEMORANDUM OF UNDERSTANDING (IPAE) DATED 20.09.2005 BETWEEN INSTITUTE OF PLANT AND ANIMAL ECOLOGY, URAL BRANCH OF THE RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES, Ekaterinburg, Russia [Called “IPAE”] AND FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE, Helsinki, Finland [Called “METLA”] BACKGROUND IPAE and METLA recognize that they have many research interests in common and that there will be mutual benefits from closer collaboration and cooperation. In order to facilitate international exchange of scientific expertise, IPAE and METLA agree to establish a framework for cooperative activities and for advancing their respective business interests as appropriate. From time to time, current work plan for activities will be prepared and will constitute annexes to this memorandum. THE PARTIES AGREE AS FOLLOWS: 1. In conformity with the laws and regulations of their respective nations, IPAE and METLA are mutually interested in forestry and zoology sciences and will: a) Share expertise and resources in cooperative research, development and application activities for specific projects. b) Share in the transfer of information through cooperative demonstration projects, short courses and symposia. c) Encourage the exchange of research personnel. d) Prepare reports on the collaborative research in the manner agreed for each specific project. 2. The Director General of IPAE and the Director General of METLA, or their nominated designates for each specific project, are authorized to carry out the provisions of this Memorandum of Understanding. 3. The two parties will together investigate and consider the matters set out in the Memorandum with the aim of achieving future collaboration. Where the parties agree on areas of interest from which mutual benefit can be achieved, the parties undertake to enter an appropriate agreement, setting out the terms and conditions of the future collaboration. 4. Specific projects of cooperative research shall be defined through Workplans constituting annexes to this agreement. 5. Both parties agree to respect and keep confidential the proprietary information of the other and will not publish or exploit any jointly or solely owned material without further final agreement. 6. All researches data and project results comprising intellectual property developed within projects covered by this Memorandum of Understanding shall be the joint property of the parties unless there is a specific agreement of the contrary. 7. In case where cooperative activities involve the exchange of personal, the employees of each party shall remain under the scientific control of the institution to which they belong, who shall 43 Appendix 7. Memorandum of understanding (Metla – IPAE) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− be responsible for all their salary, travel and associated costs. Nonetheless, they shall be bound by the general rules of discipline applicable in the host institution. All operational research expenses, local travel and other costs of visiting scientists will be funded by the relevant project as detailed in the Workplans appended to this Memorandum of Understanding. 8. Each party shall remain responsible of its Employee’s remuneration. It shall, in practice, provide insurance coverage for illness, accidents, and death risks, in compliance with its own regulations. 9. Information exchanged between the parties shall not be subject to confidentiality if the Recipient can demonstrate, by written records or documentation, is: a) In the possession of the Recipient at the time of receipt by the Recipient; or, b) In the public domain when received, or thereafter enters the public domain through no fault of the Recipient; or, c) Developed independently by Recipient without access to the Proprietary Information; or, d) Received in good faith by the Recipient from a third party provided that such third party was lawfully in possession of such information and had the right to disclose such information to the Recipient. 10. IPAE and METLA will consult and agree on strategies for protecting, licensing, selling, or transferring rights in any jointly created intellectual property to a third party as such intellectual property is created. 11. Despite any indication in this Memorandum of Understanding to the contrary, IPAE and METLA do not intend this Memorandum of Understanding to be in any way a binding contract. It serves only as a record of their consensus, pending specific schedules to the Memorandum of Understanding for individual projects. 12. The Agreements shall remain in force until 20.09.2010. It may be extended in its present form, or in a modified form by mutual written agreement. Any party shall have the right to terminate this Agreement and the Project without cause upon ninety (90) days prior notice to the other parties. Termination shall not affect any rights or obligations which have accrued prior thereto. Signed for and on behalf of INSTITUTE OF PLANT AND ANIMAL ECOLOGY, URAL BRANCH OF THE RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES, Ekaterinburg, Russia by Prof. Vladimir Bolshakov Director Signed for and on behalf of FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE, Helsinki, Finland by Prof. Hannu Raitio Director General ANNEX I to the Memorandum of Understanding between IPAE and METLA 44 Appendix 7. Memorandum of understanding (Metla – IPAE) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Dated: 20.09.2005 Duration: This Annex shall remain in force until 20.09.2010 according to the principles mentioned in the point 12. in the MoU. This Annex concerns cooperation in research on Forest Dynamics and Climate Change. IPAE and METLA will implement a regularly scheduled exchange programme that includes the following activities: a) joint research; b) joint scientific publications; c) exchange of information; d) exchanges and mutual visits of research scientists; e) workshops, conferences and committee meetings. Emphasis will be laid on: 1) Study of spatio-temporal forest dynamics under the influence of climate changes; 2) Reconstruction of long-term climate changes using tree rings, shifting the upper and polar timberlines and morphometric characteristics of trees and stands; 3) Reconstruction of extreme climatic events using pathological wood structures (frost, light and missing rings); 4) Collection of wood samples for ecological and climate change researches; 5) Developing and preparing tree-ring data and meta-data archives for mutual and international research use. IPAE Contribution IPAE will provide information on past accomplishments, current problems and directions in study of forest dynamics under the influence of climate change, dendroclimatology, developing long-term tree-ring chronologies, reconstruction of extreme climatic events on basis of pathological wood structure, using GIS-technology in modeling of forest ecosystem dynamics, wood sample collection, developing and preparing tree-ring data and meta-data archives. As agreed, researches from IPAE will visit METLA to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and lectures. METLA Contribution METLA will provide information on its development in the field of forest science and ecological wood science, new techniques for wood structure-environment simulation modeling, environmental observations and devices needed for such modeling, reconstruction of climate dynamics from treering width and density, developing long-term tree-ring chronologies, wood sample collection, preparing tree-ring data and meta-data archives. As agreed, researches from METLA will visit IPAE to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and lectures. Signed for and on behalf of INSTITUTE OF PLANT AND ANIMAL FINNISH FOREST RESEARCH ECOLOGY, URAL BRANCH OF THE INSTITUTE, Helsinki, Finland RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES, by Ekaterinburg, Russia by Prof. Hannu Raitio Prof. Vladimir Bolshakov Director General 45 Appendix 7. Memorandum of understanding (Metla – IPAE) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− Director ANNEX II to the Memorandum of Understanding between IPAE and METLA Dated: 20.09.2005 Duration: This Annex shall remain in force until 20.09.2010 according to the principles mentioned in the point 12. in the MoU. This Annex concerns cooperation in research on Fungal Diseases of Forest. IPAE and METLA will implement a regularly scheduled exchange programme that includes the following activities: f) joint research; g) joint scientific publications; h) exchange of information; i) exchanges and mutual visits of research scientists; j) workshops, conferences and committee meetings. Emphasis will be laid on: 1) Study of biodiversity, ecology and biology wood-decaying fungi; 2) Influence of natural processes and human activity on wood-decay fungi; 3) Developing of methods control of biodiversity and activity of parasite fungi in a forest for a mutual and international use. IPAE Contribution IPAE will provide information on past accomplishments, current problems and directions in study of fungi causing rots of a wood at forests, biodiversity, ecology and biology wood-decaying fungi, ecological functions of the organisms, their dynamics under natural (include change of climate) anf human made factors, methods of control parasite fungi at forest. As agreed, researches from IPAE will visit METLA to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and lectures on actual problems of forest ecology. METLA Contribution METLA will provide information on its development in the field of … . . . . . . As agreed, researches from METLA will visit IPAE to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and lectures. Signed for and on behalf of INSTITUTE OF PLANT AND ANIMAL FINNISH FOREST RESEARCH ECOLOGY, URAL BRANCH OF THE INSTITUTE, Helsinki, Finland RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES, by Ekaterinburg, Russia by Prof. Hannu Raitio Prof. Vladimir Bolshakov Director General Director 46 Appendix 7. Memorandum of understanding (Metla – IPAE) −−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−−− ANNEX III to the Memorandum of Understanding between IPAE and METLA Dated: 20.09.2005 Duration: This Annex shall remain in force until 20.09.2010 according to the principles mentioned in the point 12. in the MoU. This Annex concerns cooperation in research on Elk and Forest. IPAE and METLA will implement a regularly scheduled exchange programme that includes the following activities: k) joint research; l) joint scientific publications; m) exchange of information; n) exchanges and mutual visits of research scientists; o) workshops, conferences and committee meetings. Emphasis will be laid on: 1) Study of the elk distribution and density under influence of some forest parameters; 2) Elk population demographic study (rate of survival, fertility etc.); 3) developing of methods to minimizing elk damage of the forest and methods to complex exploitation of resources. IPAE Contribution IPAE will provide information about results of elk population study on the Middle Urals: demographic parameters, number dynamics caused by some factors, influence of some forest parameters. IPAE will inform METLA on study methods of complex exploitation resources. As agreed, researches from IPAE will visit METLA to consult specific problems and/or to conduct joint investigations and take part in workshops. METLA Contribution ? Signed for and on behalf of INSTITUTE OF PLANT AND ANIMAL FINNISH FOREST RESEARCH ECOLOGY, URAL BRANCH OF THE INSTITUTE, Helsinki, Finland RUSSIAN ACADEMY OF SCIENCES, by Ekaterinburg, Russia by Prof. Hannu Raitio Prof. Vladimir Bolshakov Director General Director 47 Krasnoyarsk 17.09.2005 Eugene A. Vaganov: Projected joint activities based on discussions 13-17.09.2005 Working group: Eugene A. Vaganov Kari Mielikäinen Mauri Timonen A. Conferences, workshops, training, fieldweeks I. Finnish-Russian workshop with proposed title "Basic research and practice in boreal forests: advances, perspectives and limitations" Time – 2007 Place (Krasnoyarsk, Ekaterinburg) Main directions: a) basic research in inventory and productivity of boreal forests in changing environment; b) biodiversity of forest ecosystems and its protection and improvement; c) longterm studies of forest dynamics and productivity; d) towards to better management; e) international exchange of practical management (application of Finnish experience to manage Siberian forests). Advisory committee: ... (will be defined) Financially supporting sources: IF SB, RFBR (Russian Fund for Basic Research), Local administration,.... 2. Fieldweek for PhD students and undergraduate students with the title "Towards to improvement of forest inventory methods: comparison of Russia and Finnish ground and remote sensing methodologies". Time - Summer of 2006 or 2007 Place: Zotino (Krasnoyarsk) Number of participants: 20 (10+10). Duration: 3 weeks-1 month Financial sources: (IF and METLA, ...) B. Personal exchange and communications 1. METLA member (?) Topic: application and improvement of process-based model to describe current and projected climatically induced changes of tree radial growth in Finland. Time: winter 2005/2006, spring 2006. Duration: 1,5-2 months working in IF Financial support: partly from IF (accommodation). 2. Dr. A.Knorre (IF) fellowship to METLA Topic: extended analysis of ecosystem's productivity in boreal forests: comparison of Siberian and Finnish north forests 48 Time: will be defined. Duration: 3-4 months. Financial sources: INTAS (proposal will be submitted if suitable for METLA as hosting institute) and IF. 3. METLA member (PhD student ?) training In IF Topic: analysis of long-term trends in tree growth (inventory and tree ring data from Finnish and Siberian database). Time: will be defined Duration: about 2 months in Krasnoyarsk (IF) Financial sources: partly from IF (accommodation). 4. METLA member (PhD student?) training in IF. Topic: Climate and seasonal variations in pine growth in Finland last during centuries inferred from anatomy of tree-rings. Time: will be defined Duration: 3-5 months Financial sources: Partly from IF (accommodation) 5. IF member (PhD student) Topic: Seasonal and interannual variations in photosynthesis and respiration measured by direct methods (towers) and seasonal growth and wood structure of annual rings (3-4 woody species). Time: will be defined Duration: 1,5-2 months Financial sources: Partly from METLA (accommodation) C. “Proposal” activity There are several topics of joint interest to prepare the proposals for funding: a) Improving of aboveground inventory data: from trees to ecosystem b) Climatic trends and trends in productivity and biodiversity c) Climatic variations in northern Finland and northern Siberia on a millennial scale (aggregations of tree-ring chronologies, pollen data and lake sediment data) d) Pollution and ecosystem stability and succession e) Climatic change and northern forests acting as sink or source of carbon (natural and managed) f) Forest resources in Siberia as potential for Finnish investments. g) Genetic forest resources for Finnish management. D. Other activity 1. METLA could be a partner of ZOTTO (International Laboratory of High Tower in Zotino) ... must be discussed preliminary with Prof. E-D. Schultze. 2. Exchange of teaching professors (short courses of exactly defined topics; total uncertainty in financial sources) 3. NATO workshop (possible source), international, exact title, 30-40 participants, publication as a book in series 49 50 51
Similar documents
euraclimates_kokous_..
Arizonan yliopiston puulustotutkimusyksikön (LTRR1) aiemman johtajan (1986-1996) ja
nykyisen dendrokronologian professorin Malcolm K. Hughesin panos on ollut merkittävä
uudistettaessa Metlan lustot...
![7 5 l`]rir :i53](http://s1.doczz.net/store/data/002550821_2-d713aafd5cfe04f3763b9d28a3f8633b-70x70.png "7 5 l`]rir :i53")
